HUOLTOUPSEERI. Mentorina Afganistanissa. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Pääesikunnassa. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTOUPSEERI. Mentorina Afganistanissa. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Pääesikunnassa. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 2 2012"

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti Mentorina Afganistanissa Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Pääesikunnassa 1

2 TÄYTTÄ OLUTTA.

3 20 vuotta tulee täyteen tämän numeron myötä Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 2/2012 Päätoimittaja EV evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B Tartto, Viro Toimittajat Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, Espoo Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj EV Risto Kosonen Vpj KAPT res Caj Lövegren Jäsenet EVL Timo Vilkko EVL evp Matti Paasivaara LTN res Hans Gabrielsson EVL Timo Saarinen KAPT res Olli Happonen MAJ Lauri Rissanen MAJ Juha Ponto MAJ Juha Lemminki Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A TUUSULA tai sähköpostilla Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri KAPT Jere Perkiökangas Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, HELSINKI Kansikuva: Kulttuurit kohtaavat, kapteeni Taneli Mäkinen Afganistanissa. ISSN AO-PAINO 2012 Teollisuuskatu 9, Mikkeli, Tasan 20 vuotta sitten otin pestin vastaan Salotuomen Aimolta. Aimon kysyessä halukkuuttani tehtävään epäröin suuresti. Töitä oli olevinaan jo muutenkin tarpeeksi. Silloinen Ruotuväen päätoimittaja Heinilän Harri kehotti kuitenkin miettimään vielä kerran. Nukuttuani yön yli päätin ryhtyä hommaan enkä ole sitä koommin katunut. Huoltoupseeri-lehti on oiva näköalapaikka huollon kehittymiseen ja tapahtumiin. Aloittaessani vuonna 1992 oli meillä silloinkin maassa taloudellisesti hankala aika, vöitä kiristettiin joka puolella. Lehden budjettia ei saanut kasvattaa, kulujen piti hoitua kokonaan ilmoitustuloilla. Ongelma vain oli siinä, että myös potentiaaliset ilmoittajat karsivat tämän kaltaisia menoeriä. Lehti oli silloin ja vielä monta vuotta sen jälkeenkin kokonaan mustavalkoinen kuvitukseltaan. Yhdistyksen puheenjohtaja Kari Suvanto piti tiukkaa talouskuria eikä värikuvia lehteen tullut. Vuosikymmenen loppupuolella kaikki mainokset kuitenkin pikkuhiljaa muuttuivat värillisiksi. Jonkin aikaa taiteltiin, mille sivuille kalliimpi väriarkki taittui mainoksia varten. Niille sai lehden omiakin kuvia värillisinä hieman edullisemmin. Lopulta kun kaikki mainokset olivat värillisiä, Tässä numerossa: siirtyi lehtikin kokonaan väriaikakauteen. Sana logistiikka oli pitkään pannassa, sitä eivät oikein hyväksyneet perinteitä vaalivat huoltomiehet eikä se vieraskielisenä tuntunut taipuvan muunkaan sotaväen suussa. Liikemaailmassa logistiikka ja sen teoriat olivat kuitenkin jo 90-luvun alusta lähtien johtava ajatus. Siltä osin sotaväki ja siviilit eivät oikein puhuneet samaa kieltä. Logistiikka teki kuitenkin vääjäämättä tuloaan puolustusvoimiinkin erilaisten seminaarien ja muiden tilaisuuksien kautta. Niistä pyrittiin lehdessäkin raportoimaan mahdollisimman ajankohtaisesti. Nyt on teoria ja sen käytännön soveltaminen lopullisesti asettunut puolustusvoimiin. Se helpottaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, jolla on runsaasti annettavaa sotilaspuolelle. Aikojen ollessa kovia nykyisenkaltaisissa taloudellisissa oloissa, saadaan elinkeinoelämältä ja reserviläisiltämme lisätehoa omaan toimintaamme. Pääkirjoitus... 3 Puheenjohtajan kynästä... 4 Arvoisat logistiikan ja huollon osaajat... 5 Mentorina Afganistanissa Logistiikka ja verkostot uhka vai mahdollisuus? Logistiikka mahdollisti Operaatio Albionin 1917 onnistumisen Uuden tulevaisuuden tavoitetilan haltuunottaminen Helsingin päävartio Ladyn ensilennosta 70 vuota Logistiikan kononaiskuva hahmottui peruskurssilla Oikealla ajoituksella tehokkuutta osaamiseen Merenkulun häiriöihin varaudutaan HUY:n kevätkokous Sattumia HUY:n Huoltotapahtuman ja syyskokouksen kutsut

4 Puheenjohtajan kynästä Muutoksen tuulia odotellessa Puolustusvoimauudistuksen päätökset ovat juuri tuloillaan. Päätöksiä saataneen juuri ennen juhannusta. Suurin muutos koskee logistiikkaa. Jo vuosia on veikkailtu Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamista. Nyt se on tulossa! Logistiikasta on muodostumassa lähes ilma-, maa- ja merivoimien kaltainen puolustushaara. Logistiikkalaitoksen tuloon on liittynyt pelko tulevaisuudesta, jossa kaikki valta olisikin huoltomiehillä, heillä kun tulee olemaan pääosa materiaalista ja rahoista. Laitoksen toiminta tapahtuu kuitenkin Pääesikunnan ja puolustushaarojen asettamien velvoitteiden mukaisesti. Rahat tulevat tehtävien mukana sitä mukaan kun ne toteutuvat. Valta säilyy siis tilaajalla. Keskitetyn mallin etuina ovat yhdenmukaiset toimintatavat ja keskitetty johtaminen. Reilun 2200 henkilön Puolustusvoimien logistiikkalaitos käsittää esikunnan, järjestelmäkeskuksen, kolme logistiikkarykmenttiä, Sotilaslääketieteen keskuksen, Logistiikkakoulun ja Räjähdekeskuksen. Esikunta tullee sijaitsemaan Tampereella. Logistiikkalaitos tarjoaa kaikki puolustusvoimien logistiikan palvelut ja materiaalin keskitetysti. Puolustushaarojen omaan johtoon jää taistelun välittömään tukemiseen tarvittava huolto ns. kenttähuolto. Rauhan ajan joukko-osastojen päätehtävänä ovat joukkojen koulutus ja erilliset valmiustehtävät. Kaiken sotavarustuksen hankkii, omistaa, varastoi, kierrättää ja ylläpitää logistiikkalaitos. Joukko-osasto- 4 jen hallussa tulee olemaan vain koulutuksen ja valmiustehtävien edellyttämä materiaali. Tarvittavan lisätuen joukkoosastot saavat nykyistä huoltorykmentti-konseptia mukaillen lähimmän logistiikkarykmentin kautta palveluverkosta. Julkisuudessa puolustusvoimauudistus ja puolustusvoimille langetetut säästöt on liitetty toisiinsa. Näin tietysti onkin ajallisesti. Uudistus on toteutettava asetettujen säästöjen mukaan. Puolustusvoimauudistuksen perimmäinen tehtävä ei ole säästöjen löytäminen vaan organisaatioiden ja toimintatapojen kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Uudistuksessa luovutaan ylimääräisistä varuskunnista koulutettavien vähentyessä. Moniportaista hallintoa kevennetään ja henkilöstöä siirretään kentälle. Laajasti ottaen monet organisaatiot, taistelutavat ja päävarustus uusiutuu. Huollossa otetaan käyttöön kenttähuollon tietojärjestelmäpohjainen johtaminen, entistä suoraviivaisempi tuki joukoille ja moduulirakenteinen huoltokomppania. Tätä tukee tehokas joukkotuotanto. Asetettujen säästöjen osuus on noin 200 miljoonaa euroa vuosittain aina vuoteen 2016 saakka. Leikkaukset vähentävät varusmies- ja reserviläiskoulutusta, joista kertausharjoitukset lakkaavat lähes kokonaan joksikin aikaa. Palkattua henkilöstöä joudutaan irtisanomaan, investoinneista toteutetaan vain välttämättömimmät ja kalustohankintoja leikataan. Nyt tapahtuvalla ennakkosuunnittelulla on mahdollista välttää pahimmat puolustusvalmiuteen aiheutuvat vauriot. Toivoa pannaan myös vapaaehtoisen koulutuksen ja koko maan kattavaan paikallispuolustuksen, jotta reservin toimintakyky säilyisi. Synkkien säästöpilvien varjostama uudistus on logistiikan näkökulmasta kuitenkin mahdollisuus. Vanhoja osin vanhentuneitakin toimintatapoja voidaan ja on pakko uudistaa. Uudistus ulottuu väistämättä myös puolustusteollisuuteen ja elinkeinoelämän kumppaneihin. Keskitetty Puolustusvoimien logistiikkalaitos on selkeä kokonaisuus, johon on aiempaa selkeämpi ottaa yhteyttä ja kehittää toimintaa, myös elinkeinoelämän suunnalta. Kumppaneilla tulee olemaan jatkossa nykyistä merkittävämpi rooli puolustusvoimien logistiikan osana. Yhteistyö syvenee entisestäänkin. Säästöjen negatiivisesta vaikutuksesta huolimatta Puolustusvoimien logistiikkalaitos on juuri se ratkaisu, joka muodostaa nykyistä yhtenäisemmän ja taloudellisemman tuen kenttäjoukoille kaikissa valmiustiloissa. Viileistä muutostuulista huolimatta toivotan lukijoille rentouttavaa ja lämmintä kesää vaikkapa vesillä!

5 Arvoisat logistiikan ja huollon osaajat! Kenraalimajuri Lauri Puranen (ylennetty ): Ilmavoimien komentaja toimi Logistiikkapäällikkönä saakka nykyinen toimipaikka on Ilmavoimien Esikunta Tikkakoskella Eversti Timo Rotonen ( ylennys Prikaatikenraaliksi): Logistiikkapäällikkö ( alkaen) Nykyinen toimipaikkana on Pääesikunta Helsingissä Logistiikan ja huollon alueella SAP-tietojärjestelmä oli tullut tutuksi puolustusvoimissa työskenteleville jo muutamia vuosia sitten, kun MAHATA-kokonaisuus otettiin käyttöön 2000-luvun puolessa välissä. Tämän PVSAP-järjestelmän rungon muodostivat materiaalin, hankinnan ja talouden kokonaisuudet höystettynä myös esimerkiksi kunnossapidon tietojärjestelmäpalveluilla. Tuskin kukaan kuitenkaan arvasi sitä työmäärää, joka tulisi liittymään PVSAP-järjestelmän jatkokehittämiseen PVSAP:n kehittämishankkeen käynnistyttyä vuosina PVSAP:n kehittäminen logistiikan palveluiden osalta käynnistyi vuonna Jo MAHATA-vaiheessa tutuiksi tulleiden osa-alueiden lisäksi kehitettävien palveluiden kokonaisuuteen liittyivät tilahallinta, hankkeiden ja hankesalkun hallinta, kumppanuuden hallinta, teollisuuden valmius, huoltopalvelut sekä kuljetukset. Kehittämisen pohjana käytettiin aikaisemmin Logistiikan tilannekuva -hankkeessa laadittuja huollon toimialoihin liittyviä suorituskyky- ja järjestelmävaatimuksia. Työn edetessä vaatimukset alkoivat härmistyä kohti kuvausta siitä, miten PVSAP-järjestelmässä uudet vaatimuksia tukevat palvelut toteutettaisiin. Pian Logistiikkaprojektin työn aloittamisen jälkeen tuli kuitenkin tieto, jonka mukaisesti koko PVSAP-järjestelmän perusta olisi rakennettava uudestaan, jotta haluttu uusi puolustus- ja turvallisuustoi- mialasovellus PVSAP:ssa voitaisiin ottaa käyttöön. Logistiikkaprojektin työkuorma kasvoi tämän uuden työtehtävän vuoksi huomattavasti suunnitellusta aina kesään 2010 saakka, jolloin uusi PVSAPalusta otettiin käyttöön. Uuden PVSAPjärjestelmän alustan käyttöönoton jälkeen Logistiikkaprojektissa työ ja katse alkoivat siirtyä kohti vuodenvaihdetta ja koko logistiikkaprojektin suurinta käyttöönottoa, joka muodostaisi pohjan myös erityisesti poikkeusolojen näkökulmaa tukevien palveluiden käyttöönotoille. Matka vei läpi tarkemman suunnittelun, toimintamallityön, käyttövaltuuksien, testauksen, koulutuksen ja monien muiden osa-alueiden kohti käyttöönottohetkeä. Tyypillisen tietojärjestelmäprojektin tavoin matkalla kuljettiin toivon, uskon, epäuskon ja riemun hetkien kautta eteenpäin. Eri osa-alueiden myöhästymiset johtivat myös henkilöstön käyttöön suunniteltua enemmän, erityisesti ydinhenkilöstön työkuorma kasvoi suureksi päällekkäin liukuneiden testausten, koulutusten sekä tietojen rakentamisen sekä järjestelmään viemisen vuoksi. Matka on ollut pitkä ja se jatkuu edelleen. Seuraavien PVSAP-palveluita vakauttavien kokonaisuuksien määrittelytyö on jo käynnistynyt. Näiden palveluiden käyttöönotot ajoittuvat tämän hetken suunnitelman mukaan vuoden 2012 sekä alkuvuoden 2013 aikaan. Logistiikkaprojektin suurin uusien PVSAP-palveluiden käyttöönotto on nyt tehty. Tässä vaiheessa onkin aika pysähtyä tarkastelemaan sitä, mitä on saatu aikaiseksi. Loppuraportti kirjoitetaan asiasta aikanaan kevään 2012 kuluessa ja se luovutetaan tutustuttavaksi kaikille sitä toivoville. Suurin kiitos tästä kaikesta kuuluu kuitenkin Teille kaikille, arvoisat logistiikan ja huollon osaajat, jotka olette väsymättä tukeneet logistiikan palveluiden kehittämistä omalla työpanoksellanne eri kehittämisen vaiheissa. Nyt on aika olla ylpeitä omista saavutuksistamme ja jatkaa samalla tavalla kohti uusien palveluiden kehittämistä! 5

6 Mentorina Af Afganistan, pääsääntöisesti pelkkää hiekkaa. Kuva ampumarata-alueelta, jossa suomalaisten johtamissa ammunnoissa noudatettiin omia kansallisia varomääräyksiä. Sain kunnian edustaa Pohjois- Karjalan Prikaatia palvelemalla Suomen Kriisinhallintajoukossa Afganistanissa. Tehtäväni oli toimia ohjaajana tai toisin sanoen mentorina yhdessä Afganistanin kansallisen armeijan kuljetuskomppaniassa. Tehtävä oli erittäin mielenkiintoinen ja haastava. Komppania kehittyi lähes seitsemän palveluskuukauteni aikana huimasti. Afganistan on mielenkiintoinen palveluspaikka: siellä joutuu laittamaan itsensä likoon täysillä joka päivä. Afganistanilaisten joukkojen tueksi on asetettu kansainvälisiin turvallisuusjoukkoihin (ISAF) kuuluvia ohjaus- ja yhteysupseeriryhmiä (Operational mentoring and liaision team, lyh. OMLT). Ryhmien tehtävänä on ohjata turvallisuusjoukko- Kuljetuskomppania, osa huoltopataljoonaa, työpaikkana seitsemän kuukauden ajan. Joka torstai ohjelmaan kuului huoltopäivä, jolloin tarkistettiin ja puhdistettiin ajoneuvot, aseet ja komppanian sisätilat. Ajoneuvojen tarkastukseen ja puhdistamiseen käytettiin runsaasti aikaa. ja, joiden on tarkoitus toimintakykyisinä ottaa vastuu maan turvallisuustehtävistä. Turvallisuustehtävien luovuttaminen paikallisille turvallisuusviranomaisille on jo aloitettu ja se toteutetaan vaiheittain. Ohjaus- ja yhteysupseeriryhmät ovat joko yhden kansallisuuden ylläpitämiä tai monikansallisia. Ryhmät, joihin suomalaisia osallistuu, ovat monikansallisia. Suomalaisia mentoreita Afganistanissa toimii tällä hetkellä kaiken kaikkiaan kymmenkunta. Määrää ollaan lisäämässä ja osa lisääntyvistä tehtävistä toivon mukaan kohdistuu myös huollon tehtäviin. Suomalaisten mentorien tehtävät ovat sijoittuneet muutamaa tehtävää lukuun ottamatta Mazar E Sharifin ympäristöön. Oma tehtäväni oli paikallisessa huoltopataljoonassa, joka toimi Mazar E Sharifin länsipuolella Camp Shaheen nimisestä tukikohdasta. Huoltopataljoonaan oli sijoitettu monikansallinen ohjaus- ja yhteysupseeriryhmä, joka koostui 6

7 ganistanissa Teksti: Taneli Mäkinen, kapteeni, huolto- ja lääkintäalan toimialapäällikkö, Pohjois- Karjalan prikaati Kuvat: kapteeni Jari Kinnunen ja ylikersantti Antti Kopra 25 saksalaisesta ja kahdesta suomalaisesta sotilaasta. Varsinaisia mentoreita ryhmässä oli 15 muiden toimiessa lähinnä lähisuojatehtävissä. Jokaisella mentorilla oli tehtävänsä niin afgaaniarmeijassa kuin omassa monikansallisessa ryhmässäänkin. Kuljetukset sekä vienti- että noutoperiaatteella Afganistanilaisen huoltopataljoonan tehtävänä oli tukea prikaatin toimintaa huollollisesti. Huoltopataljoonan lukuisissa tehtävissä mainittiin muun muassa joukkojen täydentäminen niin eteen kuin mahdollista sekä alueellisen tuen tarjoaminen. Käytännössä huoltoa toteutettiin niin nouto- kuin vientiperiaatteellakin ja huoltopataljoonan toiminta ulottui prikaatissa pataljoonatasoille. Huoltopataljoonan organisaatio käsitti esikuntaosan ja viisi komppaniaa. Meidän huoltopataljoonamme komppaniat olivat hivenen poikkeavat verrattuna saamaani afgaanikäsikirjan organisaatioon. Pataljoona koostui esikuntakomppaniasta, kunnossapitokomppaniasta, kuljetuskomppaniasta, lääkintäkomppaniasta ja viestikomppaniasta. Pataljoonan miesvahvuutena oli reilut kolmesataa sotilasta. Mentorointi tapahtuu pääasiallisesti tulkin avustamana. Kuvassa komppaniakersantti, tulkki ja mentori. Käskytyksen tarkkuudessa oli parantamisen varaa Huoltopataljoonamme täydensi prikaatille kuuluvan materiaalin armeijakunnan varikolta. Esikuntakomppanian täydennysjoukkue nouti ja varastoi tarvittavan materiaalin ja kuljetuskomppania jakoi sen muille pataljoonille. Prikaatin muut pataljoonat olivat sijoitettu Pohjois-Afganistanissa eri tukikohtiin ja etäisyys kauimpana Hazrat E Soltanissa toimivaan pataljoonaan oli reilut 100 kilometriä. Normaalit huoltokuljetukset toteutettiin vähintään viikoittain ja evakuointikuljetukset aina tarvittaessa. Huoltokuljetukset pyrittiin toteuttamaan vientiperiaatteella. Huoltopataljoonan mentoritiimi muodosti ajajineen ja ampujineen kiinteän joukon. Jokaisella oli oma harjoiteltu tehtävä ajoneuvoittain muodostetuissa ryhmissä. Jokainen joukon jäsen, suomalaiset mukaan lukien, saivat koulutuksen ryhmän ajoneuvoille, Dingoille. 7

8 Asekäsittelykoulutusta varuskunta-alueella. Koulutus alkoi muodollisesta ja jatkui sovellettuna sekä varuskunnassa että sen ulkopuolella. Tehtävät käskettiin kuljetuskomppanialle pataljoonan esikunnan huollon suunnittelu-upseerin (Support Operations Officer) kautta. Hänellä oli käsissään kaikki pataljoonan toteuttamat tuki- ja huolto-operaatiot ja hän toimi aktiivisesti yhteistyössä komentajan kanssa. Tosin varsinkin alkuvaiheessa useasti käskyt tai niiden sisältämät perusteet olivat hivenen vajavaisia ja näin ollen esimerkiksi nopeiden evakuointitehtävien yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja joukkojen kasaamiseen kului runsaasti aikaa. Kuljetuskomppaniassa tehtävät käskettiin päällikön kautta joukkueenjohtajille, ajomestarille (truckmaster) tai suoraan tehtävän tekevälle sotilaalle. Pyrkimyksenä oli usein valmistelun aloittaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja toisaalta oli tilanteita, jossa tieto joukoille annettiin mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, varsinkin reittien osalta. Kaikelle toiminnalle oli selkeät kirjalliset ohjeet, joita pyrittiin noudattamaan toiminnan pohjana. Minulla oli käytössä englanninkieliset versiot ja paikallisilla darinkieliset. Kokeneet joukkueenjohtajat ensiarvoisia Kuljetuskomppanialle Ensimmäisen ja osaltaan epäonnisen täydennysmatkan jälkeen päätettiin järjestää materiaalin kuormaamisharjoituksia. Niitä järjestettiin sekä omin toimin että yhteistyössä saksalaisen huoltopataljoonan kanssa. Komppanian rakentaminen oli alkanut muutamaa kuukautta ennen tehtäväni alkamista. Kalusto ja osa henkilöstöstä oli siirretty Kabulista tukikohtaamme muutaman välipysähdyksen kautta. Komppanian henkilöstö koostui sotilaista, joiden niin yleissivistävä kuin sotilaallinenkin osaaminen olivat hyvin erilaisia. Joukossa oli luku- ja kirjoitustaidottomia tai osalla ei ollut minkäänlaista sotilaan kokemusta tai koulutusta. Toisaalta osa oli koululuokat suorittaneita ja osalle taistelijan taidot olivat hyvinkin tuttuja. Kaikkia varsinkin palvelukseni alkuvaiheessa yhdisti yksi yhteinen seikka: ajotaito kuoma-autolla oli oikeastaan olematon. Kuljetuskomppania koostui pienestä komento-osasta ja kahdesta toisiaan vastaavasta joukkueista. Komentoosaan kuului päällikkö ja varapäällikkö sekä viisi aliupseeria ja yksi sotilas, joka vastasi lähinnä kirjuria. Päällikkö ja komppaniakersantti olivat kokeneimmat sotilaat, joilla oli uraa takana reilun 20 vuotta. Varapäällikkö oli komppanian upseeristosta nuorin. Kun keskustelimme henkilöstön urakehityksestä, toi päällikkö hyvin usein esille, että hän tarvitsee kokeneita joukkueenjohtajia, mieluummin kuin kokeneen varapäällikön. Huomasin saman tilanteen olevan kaikissa muissakin perusyksiköissä. Joukkueet olivat toistensa kopioita. Joukkueilla oli kyky materiaalin siirtoihin, polttoaine- ja vesitäydennyksiin sekä hinaukseen. Mentoritoiminta järjestettiin tehokkaasti Kuormaamista harjoiteltiin lähes viikoittain, koska suurimmat puutteet kohdistuivat juuri siihen. Harjoitteluaiheet liittyivät niin evakuointi- kuin täydennyskuljetuksiin. Jokaiseen komppaniaan oli määrätty yhdestä kahteen mentoria, jotka ottivat osaa komppanian jokapäiväiseen elä- 8

9 mään. Pääosan aikaa taistelijaparinani kuljetuskomppaniassa toimi saksalainen ylikersantti Christian. Meidän lisäksemme tai toisaalta meidän apunamme komppaniassa toimi kolme sotilasta amerikkalaisesta huoltopataljoonasta ja yksi siviilipukua käyttävä amerikkalainen kouluttaja. Apujoukkomme toimivat komppaniassamme kolmena päivänä viikossa. Saksalaisen Christianin kanssa pyrittiin työnjakoon, jossa jaamme tehtävät keskenämme, perehdymme niihin, jonka jälkeen hivenen väittelemme ja sitten ohjaamme komppaniaa. Päätimme, että kahta mentoria ei käytetä saman tehtävän ohjaamiseen vaan jaamme resurssimme tehokkaasti. Puolessa välissä palvelusaikaa päädyimme siihen, että hän ohjaa yhdessä amerikkalaisten kanssa joukkueiden normaalia toimintaa ja minä vastaan päällikön kanssa hallinnosta, suunnittelusta ja käskyjen toteuttamisesta. Yhteistyö taistelijaparini kanssa oli helppoa, koska saksalaisten työmoraali, ajatustapa ja kielitaito ovat samankaltaisia suomalaisten kanssa. Kaikkein haastavinta oli työskentely tulkin välityksellä. Viesti on välitettävä tulkille mahdollisimman yksinkertaisesti ja toivottava, että tulkki kääntää vain sen mitä sanoit lisäämättä siihen mitään omaa. Koulutus oli hyvin monipuolista Taistelurytmin mukaisesti olimme yhtä aikaa käsketyissä tehtävissä, suunnittelimme seuraavaa, koulutimme ja valmistauduimme. Monta kuukautta pyrittiin löytämään rakennetta, jossa ainakin koulutus voitaisiin toteuttaa jonkin säännöllisyyden mukaisesti. Jo ennalta oli määrätty uskonnon sekä luku- ja kirjoitustaidon opetuksen osalta täsmälliset iltapäivät. Yritimme täyttää muita koloja asekäsittelyllä, hätäensiavulla, viestikoulutuksella ja kuljettajien erikoiskoulutusaiheilla. Pysyvän suunnitelman laatiminen ja sen toteuttaminen olivat hyvin haastavia, jopa mahdottomia. Ehkä kuitenkin kaikkein tärkeimpänä pidimme itsekin kouluttautumista uuteen tehtävään ja sitä kuinka poistamme omasta toiminnastamme aiheutuneet onnettomuudet. Kävimme yksityiskohtaisesti läpi, mitä meiltä odotetaan ja kuinka voimme mahdollisimman turvallisesti toteuttaa käsketyn tehtävän. Harjoituksissa kävimme läpi tehtävien toteuttamisen; kuinka kuljettaja suojaa itsensä, toimenpiteet jouduttaessa väijytykseen, toiminta jos kuljettaja haavoittuu, johtaja haavoittuu, jne. Erityisen tyytyväinen olin siihen, että aiemmin vahinkotilanteissa olleiden kokemuksia uskallettiin käyttää hyväksi ja koulutus muuttui alun melko jäykästä koulutuksesta vuorovaikutteiseksi. Missä siis oli haasteita Mentorin työtehtävälle ei löydy tarkkaa määritelmää ja jokainen tehtävään määrätty tekee ja kokee sen erilaisena. Monikansallisen joukon ohjeet antavat tehtävälle joitakin määritteitä, mutta niiden tulkinta jää jokaisen omille harteille. Toisaalta ohjeet eivät voi ollakaan liian rajaavia, koska kaikkia ei voi mentoroida tai ohjata samalla tavalla. Tarvitaan siis runsaasti pelisilmää. Kaikki matkat, jotka oli mahdollista lentää helikopterilla, lennettiin helikopterilla. Tukikohtien välisestä reittiliikenteestä vastasi kanadalainen yksityinen helikopteriyhtiö. 9

10 Viikoittain keskustelimme muiden mentoreiden kanssa työtehtävästämme ja miten asian tai ongelman kanssa tulisi edetä. Mietimme olemmeko kouluttajia, ohjaajia vai pelkästään neuvonantajia? Pohdimme mitkä ovat vastuumme ja oikeutemme tai muiden, varsinkin afgaanien odotukset. Jos joku asia ei ottanut tuulta alleen, arvioimme vetäydytäänkö vai jatketaanko perustellusti asian eteenpäin viemistä. Monesti kävellessäni kotitukikohtaan mietin päässäni, suomeksi, kuinka jatkan eteenpäin. Varsinkin aikoina, jolloin asiat eivät edenneet suunnitellusti, tuli pohdittua tulevia haasteita. Kuljetuskomppaniassa päädyttiin mentorin tehtävän olevan kouluttaja, ohjaaja, neuvonantaja ja kanssaeläjä. Pyrimme valitsemaan edellisen lauseen sanoista kuhunkin hetkeen sopivimman tai kaikki. Päätettiin, että meillä on myös todellinen vastuu komppanian suorituskyvyn kehittämisessä. Mielestämme toimintamme tuotti tulosta ja juuri ennen palvelukseni päättymistä afgaaneista ja amerikkalaisista koottu arviointiryhmä tarkasti yksikkömme ja saimme arvosanaksi täydet yhtä kohtaa lukuun ottamatta. Olimme siis niin maalissa kuin vain voi olla. Yhteistoiminta saksalaisten ja meidän suomalaisten välillä on mutkatonta, reilua ja avointa. Saksalaisten huollon osaaminen on vaikuttavaa. Suomalaisen ominaisuudet ovat parhaimmillaan mentorina. Näin voin ainakin vakuuttaa komppania- ja pataljoonatasolla olevan. Suomalaisen vahvuutena on kyetä suunnittelemaan toimintansa, asettamaan tavoitteita ja kuten edellisessä kappaleessa mainitsin, vielä pääsemään niihin. Renkaan vaihtaminen koettiin tärkeäksi aiheeksi. Innokkuutta osallistua koulutukseen lisäsi paikallisella tiestöllä aiheutuneet useat rengasvauriot. Kuljettajakurssin jälkeen pidettiin testejä ajo-oikeuden myöntämistä varten. Kokeilla haluttiin arvioida sotilaiden osaamista ja osaltaan taata riittävät taidot liikenteeseen. Kirjallinen koe pidettiin lukutaidottomuuden ollessa hyvin yleistä kyselemällä kuvista. Suojavarusteista ei tingitty tippaakaan. Jokaiseen tehtävään varustauduttiin huolella ja toiset kyllä muistivat muistuttaa jos jotain meinasi unohtua. Koulutuksella pyrittiin poistamaan omasta toiminnasta johtuvat tappiot. Harjoituksissa pyrittiin käyttämään aiemmin vastaavissa tilanteissa olleiden kokemuksia hyödyksi. 10

11 Vartiossa. Mentorit osallistuivat tukikohdan vartiointiin yöaikaan. Vartiopaikalla oli pimeätoimintavälineistä aina M60 konekivääriin. Huoltopataljoonan OMLT-ryhmälle järjestettiin oma mitaliparaati. Kuljettajakurssin jälkeisiin kokeisiin kuului myös käsittelykoe. Kokeessa peruutettiin keiloista rakennetulla radalla. Kaikki kokeet olivat jollakin tapaa kopioita meiltä Suomesta. Suomalainen lähisuojaryhmä oli joukko todellisia osaajia. Ryhmässä oli edustettuina poliisin, sairaanhoitajan ja kuljettajan ammatit. Kuljettajakurssin päätteeksi kokeet läpäisseille jaettiin sertifikaatit, joilla saa kuljettaa Afganistanin armeijan autoja. Siviiliajokorttia ei yksiköstämme löytynyt kuin muutamalta henkilöltä. 11

12 Logistiikka ja verkostot Kadkers Ville Nokipii 96. Kadettikurssi Huolto-opintosuunta uhka vai mahdollisuus? Tämä lehtiartikkeli perustuu sotatieteiden kandidaatintutkielmaani, jossa käsittelin puolustusvoimien logistiikkaa ja verkostoja. Tarkastelin logistiikan verkostoitumista kuuden erilaisen yhteiskunnan toimijan kautta. Nämä olivat: politiikka-, maanpuolustus-, talous-, sosiaali-, infrastruktuuri- ja informaatiotoimijat. Näkökulma perustuu Naton direktiiviin (COPD, Comprehensive Operations Planning Directive), jota voidaan soveltaa niin strategisen kuin operatiivisen tason logistiikan suunnittelussa. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää mikä on Puolustusvoimien, elinkeinoelämän ja yhteisöjen välisen logistisen verkostoitumisen taso tänä päivänä sekä soveltuuko Naton direktiivin (COPD) mukainen ajattelutapa ohjaamaan puolustusvoimien logistiikan verkostoitumista. Puolustusvoimien logistiikka on kohdannut uusia haasteita maailman ja sodankuvan muutoksen seurauksena. Verkostoituminen ja ulkoistaminen ovat 2010-luvun ilmiöitä, jotka asettavat vanhat logistiikan toimintamallit kyseenalaisiksi. 12 Tutkimukseni tulosten perusteella puolustusvoimien logistiikan verkostoitumisen tasoa elinkeinoelämän ja yhteisöjen välillä voidaan pitää hyvänä. Johtopäätös perustuu tutkimuksessani syntyneeseen käsitykseen aluetoimiston roolista alueellisten verkostojen luojana. Tutkimukseni kohteena oli Keski-Suomen aluetoimisto, joka tulosteni mukaan oli verkostoitunut kaikkien Naton direktiivin mukaisten toimijoiden (politiikka-, maanpuolustus-, talous-, sosiaali-, infrastruktuuri- ja informaatiotoimijat) kanssa. On huomioitava, että tutkimukseni kohdistui lähes kokonaan Keski-Suomen toimijoihin, joten se ei mahdollista verkostoitumisen tason vertailua valtakunnallisesti. Tutkimusta tehdessäni minulle muodostui kuitenkin käsitys, että kaikki aluetoimistot harjoittavat samankaltaista verkostoitumista. Aluetoimistot siis pyrkivät verkostoitumaan alueillaan laajasti erilaisiin siviilitoimijoihin. Siviilitoimijat pitivät verkostoitumista hyvänä, koska puolustusvoimat koettiin organisaationa luotettavaksi. Luottamus luo hyvät lähtökohdat jatkoverkostoitumiselle. Haastattelutuloksissa ilmeni, että muutamien siviiliyhteisöjen tarjoamia logistiikan verkostoitumismahdollisuuksia ei ole huomioitu riittävästi puolustusvoimissa. Tällainen syvempi verkostoituminen vähentäisi omien resurssien tarvetta ja lisäisi siten toiminnan kustannustehokkuutta. Esimerkkejä yhteistyömahdollisuuksista voisivat olla Jyväskylän Seurakunnan maa-alueiden ja kiinteistöjen hyödyntäminen puolustusvoimien harjoitustoimintaan sekä Keski-Suomen Pelastuslaitoksen yhteensopivan kaluston yhteiskäyttö ja yhteishankinnat. COPD moniulotteinen verkostoituminen Soveltuuko COPD-ajattelutapa puolustusvoimien logistiikan verkostoitumiseen? Olettamuksena tutkimuksessa oli, että logistiikan verkostoja voisi luoda COPD:n mukaisiin kuuteen yhteiskunnan toimijaan. Jokaisen potentiaalisen toimijan soveltuvuutta verkoston jäseneksi voidaan edelleen tarkastella seuraavien teemojen avulla: toimijat, yhteiset resurssit, luottamus, tahtotila, tuottavuus ja win-win -periaate. Tutkimuksessani toimijat, tahtotila ja luottamus koettiin verkostoitumisen lähtökohtina. Näiden avulla organisaatiot pääsivät hyödyntämään yhteisiä resurssejaan. Tämä puolestaan paransi verkostoissa olevien organisaatioiden tuottavuutta. Lopputuloksena oli verkoston organisaatioille win-win -tilanne. Voidaan siis todeta, että näiden teemojen avulla on mahdollista selvittää moniulot-

13 Logistiikkaverkostot ovat globaaleja, niiden toiminnan ennustaminen pitkällä tähtäimellä on mahdotonta. Delhi-Gurgaonin osuus kansallisesta valtatie 8:sta on laajennettu kahdeksankaistaiseksi valtatieksi. Tämä on lisännyt liikenteen nopeutta Delhin, sen esikaupunkien ja Indira Gandhin kansainvälisen lentokentän välillä. Valtatie jatkuu länteen Mumbaihin asti. välillä. (Kuva: V Malik, New Delhi, Intia, 2007, lähde Wikipedia) teisesti uusien alueellisten toimijoiden soveltuvuutta puolustusvoimien logistiikan verkostokumppaneiksi. Naton hyvät kokemukset COPD:n käytöstä sotilasoperaatioissa tukevat näkemystäni COPD:n hyödynnettävyydestä sotilaslogistiikan verkostoitumiseen. Hyvin toteutettu verkostoituminen mahdollistaa verkoston sisällä olevien eri toimijoiden resurssien ja erikoisosaamisen paremman hyödyntämisen vähentäen kustannuksia verrattuna perinteiseen kaikki tehdään itse -logistiikkaan. COPD tarjoaa erityisesti nykyaikaisen, laajan lähestymistavan verkostoitumiseen kompleksissa toimintaympäristössä. Tämän lisäksi Suomen lainsäädäntö tukee yhteiskunnan toimijoiden verkostoitumista. Uhkia ja mahdollisuuksia Puolustusvoimien logistiikan osalta normaalioloissa tapahtuva laaja verkostoituminen on tärkeää, koska Suomen kaltaisen pienen talousalueen resurssit on kohdennettava tehokkaasti. Verkostoituminen sisältää kuitenkin riskejä. Useista erilaisista toimijoista muodostuvan verkoston johtaminen ja hallinta on haasteellista. Esimerkiksi, miten strategisen kumppanin alihankkijaverkostoja valvotaan? Tällaisia oman valvonnan ulkopuolisia riskejä voidaan vähentää muun muassa omavaraisuudella ja huoltovarmuudella. Puolustusvoimat toteuttavat tulevaisuudessakin itse oman kenttähuoltonsa poikkeusolojen toimintaympäristön luonteen vuoksi. Näin ollen omavaraisuus-aste korostuu poikkeusolojen suunnittelussa. Puolustusvoimien logistiikan ja yhteiskunnan toimijoiden verkostoituminen on yksi tapa yllä pitää suorituskykyä pienemmällä budjetilla, mutta kompleksisten verkostojen todellisen suorituskyvyn arviointi on haasteellisempaa. Tämä kompleksisuus muodostuu puolustusvoimien logistiikalle osittain uhkaksi. Puolustusvoimien tietojärjestelmien (esim. PVSAP) kehittyminen on tehostanut puolustusvoimien verkostojen toimitusketjujen hallintaa ja siten myös logistiikan suorituskykyä. Verkostojen lisääntynyt joustavuus vahvistaa logistiikan suorituskykyä. Toisaalta verkostot voivat olla samalla häiriöherkempiä, koska pitkät toimitusketjut globaaleissa yrityksissä sisältävät paljon alihankkijoita. Esimerkiksi onko alun perin strategiseksi kumppaniksi valittu suomalainen yritys enää suomalainen seuraavan kymmenen vuoden jälkeen? Tämä saattaa lisätä uhkia, koska globaalin yrityksen toiminnan ennustaminen nykyisessä nopeassa taloussyklissä on lähes mahdotonta. Myös tietojärjestelmien turvallisuustekijät muodostavat uusia uhkia. Mikä olisikaan tilanne, kun taisteluosaston huoltopäällikkö tilaa 400 telamiinaa, mutta saakin kahden jääkärikomppanian tuliannokset tietojärjestelmässä olevan viruksen takia? Suomen oma teollisuus ei ole tänä päivänä samanlaista kuin kylmän sodan aikana, joten verkostoituminen monikansallisiin yhtiöihin on lähes välttämätöntä. Verkostossa olevien yhtiöiden omistuspohjan nopea vaihtuminen ja siten uuden omistajan intressien muuttuminen puolustusvoimien kanssa tapahtuvaa yhteistyötä kohtaan voi olla hyvin erilainen kuin aluksi oli ajateltu. Näin ollen puolustusvoimien logistiikan verkostokumppaneiden syvällinen määritys ja niiden omistuspohjan kehityksen ennustaminen on tärkeämpää kuin pelkkien sopimusten pitävyyksien tarkastelu erilaisissa turvallisuustilanteissa. Esimerkiksi strategisten kumppanuussopimusten varmentaminen useamman saman alan yrityksen kanssa ja näiden alihankkijoiden parempi valvonta vähentäisi uhkia. Verkostoitumisen pitää tuottaa konkreettista hyötyä Nykyajan verkostojen kompleksisuus asettaa verkostoitumiselle uhkia, mutta samalla myös mahdollisuuksia. Toisaalta, oli verkostoituminen miten hallittua tahansa, sisältää se aina uhkia ja mahdollisuuksia. Tämän hetkistä verkostoitumistasoa on joka tapauksessa mahdollista syventää yhteiskunnan toimijoihin. Onko se kuitenkaan tarkoituksenmukaista? Verkostoitumisestahan pitää olla konkreettista hyötyä molemmille osapuolille. Lisäksi uusien kumppanuuksien pitää olla yhteneviä puolustusvoimien logistiikkastrategian vaatimuksiin. Lopputuloksena voisikin olla COPD:n mukainen laaja puolustusvoimien logistiikan verkostoituminen yhteiskuntaan, jonka tarkoituksena olisi ylläpitää puolustusvoimien logistiikan suorituskykyä alhaisimmilla kustannuksilla. Puolustusvoimien kannalta COPD:n mukainen laaja logistiikan verkostoituminen muuhun yhteiskuntaan toisi kuitenkin parhaimmillaan Puolustusvoimien logistiikan suorituskyvyn ylläpitoon kustannussäästöjä ja joustavuutta. 13

14 Logistiikka mahdollisti Operaa (Artikkelin ensimmäinen osa) Kuva Tagalahdesta Saaremaalta. Tänne tuli saksalaisten maihinnousu 11. lokakuuta (Kuva: Wilson 44691, , Wikipedia) Operaatio Albion, saksalaisten maihinnousu virolaisille saarille lokakuussa 1917 tarjoaa monia opettavia malliesimerkkejä. Operaatio tuo hyvin esille saksalaisen Sturmtruppen in taktiikan ja käytön maihinnousuoperaatiossa. Sama taktiikka oli myöhemmin pohjana salamasota-konseptille Toisessa Maailmansodassa. Tämä erittäin onnistunut operaatio oli vastakohta Gallipolissa huhtukuusta 1915 tammikuulle 1916 kestäneelle operaatiolle, joka epäonnistui surkeasti. Operaatio Albion oli myös suora esikuva saksalaisen osaston maihinnousulle Suomeen huhtikuussa Myös virolaiset hyötyivät saadusta esimerkistä suorittaessaan onnistuneet maihinnousut Utriassa, Riikassa ja Kaporinlahdella vuonna Operaatio Albionia tutkittiin innokkaasti myös 1920 ja 1930 luvuilla USA:ssa ja Japanissa. Japanilaiset omaksuivat ehkä paremmin saadut opetukset, josta oli osoituksena maihinnousut Malesiassa ja Filippiineillä Näissä operaatioissa he nousivat maihin usealla kärjellä, jotka välittömästi etenivät niin pitkälle kuin mahdollista, kuten saksalaisetkin vuonna Maihinnousuilla saatiin huomattavat voitot suuremmista ja paremmin varustetuista brittiläisistä ja ame- 14 rikkalaisista joukoista. Malesiassa japanilaisten joukkojen vahvuus oli ja ne löivät miehen vahvuisen brittipuolustuksen. Japanilaisten huolto oli vähäistä ja he olivat jopa riippuvaisia briteiltä vallatusta materiaalista. 2 Amerikkalaisten Toisen Maailmansodan maihinnousuoperaatiot totetutettiin useana aaltona sillanpään valtaamiseksi. Sen jälkeen pysähdyttiin taisteluvoiman kasvattamiseksi jatkoetenemistä varten. Näin käytännössä maihinnousuoperaatioissa toteutettiin Ensimmäisen Maailmansodan jalkaväkitaktiikkaa, jota käytettiin mm. Sommessa. 3 Amerikkalaisten maihinnousutaktiikalle oli ominaista maa-alan haltuunotto ja näännytys, kun taas Operaatio Albion keskittyi taktiseen liikkeeseen ja vihollisen taistelumoraalin murtamiseen. Ameriikkalaisten tappiot olivatkin usein merkittävän suuria huolimatta vahvemmista meri- ja ilmavoimista, logistiikasta ja tulivoimasta. 4 Operaatio Albion korostaa taistelujoukon kykyä omaksua ja reagoida uusiin tilanteisiin nopeasti. Saksalaiset suunnittelivat ja toteuttivat sen muutamassa viikossa, vaikkei heillä ollut maihinnousudoktriinia tai kokemuksia niiden toteutuksesta. Operaatio oli ehkä myös ensimmäinen todellinen useamman puolustushaaran joint-operaatio jota johti joint-ilmakomentaja. Se myös demonstroi vahvaa yhteyttä taktisen, operatiivisen ja strategisen tasojen välillä. Operaation onnistuminen merkitsi lopullisen strategisen tavoitteen saavuttamista, joka tähtäsi venäläisen väliaikaishallinnon kaatamiseen ja sodan lopettamiseen Itärintamalla 1917 saksalaisten ehdoin. Tässä artikkelissa keskitytään operaation huollollisiin näkökulmiin. Saksan sotavoimien kyky olla joustava ja innovatiivinen huollon ratkaisuissa oli tärkein syy operaation onnistumiselle. Venäläisten nopea luhistuminen Viron suurilla saarilla syksyllä 1917 johtui taas suurelta osalta heikosta huollosta. Strateginen tausta Tilanteen kehittyessä syyskuussa 1917 venäläiset päättivät keskittää kaiken mahdollisen merivoimansa Muhun salmelle ja Riian Lahdelle pysäyttääkseen Saksan maahyökkäyksen pohjoiseen. Venäläisten oikeaa maasivustaa suojasi meri. Saksalaisten tilanne taas oli suhteellisen vaikea, koska heidän rannikolle ulottuva vasen sivustansa oli jatkuvasti uhattuna hyökkäykselle mereltä.eliminoidakseen uhan saksalaisten täytyi saada Riian Lahti haltuun. Tätä varten täytyi saada kaksi lahdelle johtavaa reittiä haltuun, Irben Salmi ja Suuri Salmi. Saaremaan ja Muhumaan valtaus mahdollistaisi kummankin salmen hallinnan. 5 Siten 19. Syyskuuta 1917 Saksan keisari Wilhelm II antoi seuraavan käskyn: Jotta Riian Lahti saataisiin hallintaan ja jotta suojattaisiin kenttäjoukkojen si-

15 tio Albionin 1917 onnistumisen Kirjoittaja: tri Eric A. Sibul Baltic Defence College, Tartto, Viro vusta idässä, saaret Ösel (Saaremaa) ja Moon (Muhu) täytyy vallata maa- ja merivoimien yhteisoperaatiolla; lisäksi Suuri Salmi täytyy sulkea niin, ettei vihollisen merivoimat voi käyttää sitä. 6 Saksan 8. Armeijan komentaja kenraaliluutnantti Oskar von Hutier sai Albioniksi nimitetyn operaation yleisjohdon. 7 Operaatioympäristö Viron suurimpien saarien (Saaremaa, Muhu, Hiiumaa) pinta-ala on 3972 neliökilometriä tai noin kahdeksan prosenttia Viron Tasavallasta vuonna Suurin saarista, Saaremaa, on 2714 neliökilometrin suuruinen. Viron länsirannikon edessä olevia saaria, jotka ovat hyvin lähekkäin toisiaan, erottaa vain kapeat salmet. Saaremaan ja Muhun liitti toisiinsa Väike-salmen yli menevä 3,5 kilometriä pitkä tieyhteys. Saarten suuri koko ja niiden merelle ulottuvat niemet (Sõrve, Undva, Kõpu ja Tahkuna) mahdollistivat voimakkaan puolustuksen ja pitkän tehokkaan asekantaman. Se mahdollisti myös vahvojen joukkojen käytön ja manööverit niillä. Saaremaan sisäosa muodostaa laajan tasangon, joka kohoaa etelästä pohjoiseen päin ja sitä rikkoo muutama jopa 48 metriin kohoava ylänne.maasto on paljolti soiden, metsiköiden ja hiekkadyynien peitossa. Laidunmaita ja peltoja oli lähinnä Haeskassa, Hakjalassa, Kärlassa ja Kuresaaren alueella. Hiekkadyynien lisäksi Saaremaan pinta koostuu moreenista ja kalkkikivikerrostumaa peittää laajasti hiekan, hiesun ja saven muodostama sekoitus. Tämä teki kenttälinnotteiden rakentamisen vaikeaksi. Saarten asukkaat pystyivät rakentamaan kyliä, maataloja ja metrin korkuisia aitoja niittyjen sekä peltojen ympärille, koska saarella oli suuri määrä kiven järkäleitä ja siirtolohkareita. Saaren länsilaita on alavaa santadyyniä, joka laskeutuu mereen. Vain Karalan kylän ympäristö on hieman korkeammalla. Luoteispuolella lahdet olivat melko syviä. Muhu ja Hiiumaa muistuttavat Kuresaari (Aarensburg) vuosisadan alussa, taustalla Piispan Linna. paljolti toisiaan, paitsi että Hiiumaalla on enemmän metsikköä ja lukuisia soita niin, että asutus rajoittui melkein kokonaan rannikolle.saaret ovat melko erityispiirteetöntä tasankoa lukuun ottamatta metrin korkeuteen nouseviä ylänteitä Kõpyn ympäristössä. 8 Vuonna 1917 Saarenmaalla eli noin asukasta, joista valtaosa oli virolaisia ja vähemmistö baltiansaksalaisia. Baltiansaksalaiset olivat pohjoisten ristiretkien aikana Viron ja Latvian vallanneiden germaanisten teutoniritareiden jälkeläisiä. Heistä oli muodostunut hallitseva aristokratia ja maanomistajaluokka luvun puolessa välissä Virossa 15

16 tapahtui kansallinen kulttuuriherääminen ja väestö vaurastui. Virolaiset alkoivat omistaa maatilojaan vuokraviljelyn sijaan ja heidän määränsä keskiluokan eri ammateissa kasvoi. Virolaiset ryhtyivät painostamaan baltiansaksalais- ja venäläisvirkamiehistöä saadakseen laajemmat poliittiset oikeudet. Lisääntyvä jännitys virolaisten ja baltiansaksalaisten välillä kasvoi huippuunsa 1905, kun virolaiset vuokraviljelijät ja rengit nousivat kapinaan ja polttivat baltiansaksalaisten kartanoita. Venäjän hallinto reagoi tähän lähettämällä rangaistusretkikuntia, jotka koostuivat pääasiassa merijalkaväestä. Baltiansaksalaiset auttoivat ja aktiivisesti tukivat näitä retkikuntia. Saaret selvisivät suuremmalta väkivallalta 1905, mutta paljon pahoja tunteita jäi väestönosien väliille. Yleisesti ottaen virolaisväestö tuki Venäjän sotaponnisteluja, mutta saarenmaalaisia rasitti suuri venäläisvaruskunta saarella. Vuonna 1915 kaksi kolmasosaa karjatuotannosta, muista ruokatuotteista ja rehusta meni varuskunnan ylläpitoon, joten siviiliväestö kärsi elintarvikkeiden puutteesta. Saaremaan, Muhun ja Hiiumaan asukkaat saivat elantonsa karjankasvatuksesta, maanviljelystä, kalastuksesta, merenkulusta ja kaupankäynnistä. 30. Maaliskuuta 1917 Venäjän väliaikainen hallitus myönsi Virolle autonomian ja nimitti väliaikaiseksi kuvernementtikomissaariksi Jaan Poskan johtamaan tätä hallintoyksikköä. Heinäkuussa 1917 vaaleilla valittiin maapäivät (Maapäev) kuvernementin itsehallinnon korkeimmaksi elimeksi ja tätä seurasi pian venäläisen virkamieskunnan korvaaminen virolaisella. Virosta tuli hallituksen ja koulutuksen virallinen kieli. Kuten latvialaisetkin, virolaiset alkoivat muodostaa omia kansallisia sotilasyksiköitään. 21. huhtikuuta 1917 perustettiin ensimmäinen virolainen jalkaväkirykmentti, joka osallistui saarten puolustukseen. 9 Useimmat kylät saarilla käsittivät keskimäärin maataloa. Näiden lisäksi siellä oli lukuisia erillisiä maatiloja siellä täällä ympäri saaria. Pienten maatalojen vastakohtina siellä oli suuria kartanoita kuvauksellisine ulkoasuineen. Noin viiden tuhannen asukkaan Kuresaari (Aarensburg), oli ainoa kookkaampi kaupunki Saaremaalla. Se oli aito maalaiskaupunki hyvin rakennettuine taloineen ja viehättävine puistoineen. Ennen sotaa se oli kesälomakohde, jonka kylpylät houkuttelivat monia vierailijoita. Huomattavin rakennus kuresaaressa on Piispan Linna, jonka teutoniritarit rakensivat. Kuresaaressa oli sähkövoimalaitos ja sen yhdisti Pärnuun veden alaiset lennätinkaapelit. 10 Runsaasta kivimateriaalista huolimatta Saaremaalla ei ollut kunnon teitä. Vain viisi päätietä lähti Kuresaaresta, kaksi Muhun suuntaan, yksi luoteeseen Pammanan niemelle, yksi Kihelkonnaan, joka sijaitsee luoteisrannikolla ja yksi tie eteläisimpään kohtaan Sõrven niemelle. Kaikki muut tiet olivat kapeita ja runsaiden sateiden aikana ne olivat lähes kulkukelvottomia. Venäläiset eivät perustaneet kapea- tai leveäraiteisia rautateitä saarille.saarilla ei ollut suurempia jokia tai puroja. Purot olivat merkityksettömiä, ne pystyi ylittämään kahlaamoissa, joskin joitakin kivisiltojakin oli. Suorin reitti Kuresaaresta mantereelle oli postitie Orisaareen, josta 3,5 kilometrin pituinen kivitie johti Muhuun. Tämä kivitie oli rakennettu 1896 ja se oli noin 4,5 metriä leveä. Kivitieltä postitie jatkui Muhun itärannalle, josta höyrylautta kuljetti Muhun salmen yli. Se oli 7,2 kilometrin pituinen lauttaväylä, joka oli ruopattu yhdeksästä kahdeksaantoista metriä syväksi. Toiselta puolelta Virtsun saarelta silta johti mantereen puolelle. Kuresaaren vanha satama oli matala ja liejuinen, se sopi vain pienemmille aluksille ja kalastusveneille. Kuressaaren eteläpuolella 2,2 kilometrin päässä Roomassaaressa oli uusi satama, jonne pääsi laivoilla joiden syväys oli kolmimetrinen. 11 Venäläisjoukot Muhun salmen linnoitetut asemat (Kuva: United States Military Academy, Wikipedia) Viron saarten puolustamiseksi venäläiset olivat muodostaneet mittavan puolustusorganisation, joka koostui rannikkopattereista, maavoimien joukoista ja merimiinoituksista. Maavoimien joukot tunnettiin nimellä Muhun Salmen Linnoitettu Asema (Moonzundskaya ukrep- 16

17 lennaya positziya). Tämän komentaja oli Venäjän Baltian Laivaston Maavoimien Esikunnan alainen. Maavoimien osat Saaremaalla koostuivat kokonaisuudessaan yhdeksästä pataljoonasta, neljästä ratsuväkieskadroonasta, 108 konekivääristä, 24 kevyestä ja kuudesta raskaasta kranaatinheittimestä, 42 kevyestä ja neljästä raskaasta kenttäkanuunasta, 20 raskaasta rannikkotykistä ja 44 ilmatorjuntatykistä. Sõr ven niemen puolustus ja huolto organisoitiin erilliseksi niin, että ne pystyisivät toimimaan itsenäisesti vaikka yhteys Saaremaan muihin puolustajiin katkeaisi. Niemeä puolustavat yksiköt olivat 4. Rannikkotykistöpatteri ja merijalkaväen osa. Komentajan tehtävänä oli puolustaa Irben salmea ja toimia yhteistyössä venäläisen laivasto-osan kanssa. Kaikilla rannikkkopattereilla oli kyky johtaa tulta itsenäisesti. Tykkien ja ammusvarastojen suoja avomaastossa oli vain pienempiä pommeja varten. Venäläisten lentokoneet puolustusalueella kuuluivat laivastolle. Alueen kahdesta lentotukikohdasta toinen oli Kihelkonnassa Saaremaan länsirannalla ja toinen mantereella Haapsalussa, joka toimi esikuntana ja lentoasemana myös merivoimien lentotukikohdille Tahkunassa ja Kõrgesaaressa Hiiunmaalla. Kihelkonnan lentotukikohta toimi esikuntana ja lentoasemana Saaremaan ja mantereella olevan Virtsun lentoyksiköille. Se oli hyvin varustettu suurilla lentokonesuojilla, korjaamoilla, varastoilla, radioasemilla ja muilla tarpeellisilla rakennuksilla. Suurempia korjauksia vaativat lentokonemoottorit tuotiin Kihelkonnan korjaamoon muista tukikohdista. Siellä oli oma vesi- ja sähkölaitos sekä tilat varastoida suuria määriä polttoainetta. Tukikohtaa suojasi ilmatorjuntatykit, jotka oli ryhmitetty niin, että ne pystyivät ampumaan myös merelle pintamaaleja. Tukikohta sijaitsi kuitenkin erillään Saaremaalla olevasta jalkaväestä, joten se oli suojaton saksalaista maihinnousua vastaan. Saksalaisilla oli ilmaylivoima. Venäläinen lentokalusto oli heikohkoa ja se toimi karuissa olosuhteissa. Koneiden huoltaminen takkuili johtuen teknisen henkilöstön heikosta koulutuksesta sekä ammattitaitoisten mekaanikkojen ja kaikenlaisten tarvikkeiden puutteista. Koneet olivat usein pois käytöstä ja korjausajat pitkiä. Laivaston kokeneet lentäjät eivät voineet juurikaan hyödyntää taitojaan johtuen konekaluston puutteista ja huollon toimimattomuudesta. 12 Venäjläinen aluskalusto, jonka piti tukea saarten puolustusta, kärsi samanlaisista puutteista. Riianlahdella ja Muhun salmella toimivaan Venäjän Baltian Laivastoon kuului 121 erityyppistä alusta. Suurimmat alueella toimivat alukset olivat vanhat taistelulaivat Slava ja Grazhdanin. Ne olivat vanhempia ja pienempiä kuin uudempi tykkitorneilla varustettu taistelualustyyppi Dreadnought, joka kykeni pienemmän syväyksensä ansiosta purjehtimaan Muhun salmen ruopatun väylän läpi. Venäläisten laivasto-osastoon kuului vielä kolme brittivalmisteista sukellusvenettä. Baltian Laivaston päätehtävä oli kontrolloida Riianlahtea. Irben salmi oli hyvin tärkeä tehtävää ajatellen ja sen takia sitä suojasi miinakentät sodan alusta lähtien. Syksyllä 1917 joukkojen levottomuuksilla ja heikolla moraalilla oli lamauttava vaikutus venäläisen laivaston operaatioissa. Alusten kunnostus tehtiin pintapuolisesti eikä henkilöstö huoltanut laitteita ja materiaalia kelvollisesti. Joissain tapauksissa laivojen koneet ja kattilat eivät toimineet, tykeillä ei voinut avata tulta niiden huonon kunnon takia, valonheittimet eivät syttyneet ja torpeedot eivät räjähteneet kohteessa. Kuri puuttui kokonaan eikä miehistö luottanut upseereihinsa. Tämän seurauksena miehistöt joutuivat usein paniikkiin operaatioiden aikana. Suurin huolen aihe Slavan miehistölle oli Muhun salmen kanavan syväyksen mittaaminen, koska se oli heidän vetäytymisreittinsä. Päivittäiset laivoilla tapahtuvat poliittiset kokoukset sekä laivojen väliset neuvottelut semaforeilla ja viestityslampuilla häiritsivät varsinaisia tehtäviä ja ylläpiti jatkuvaa jännittynyttä ja hermostunutta ilmapiiriä. Upseerit olivat kykenemättömiä luomaan ja ylläpitämään kuria. Monet upseereista tulivat joko apaattisiksi tai lähtivät laivoiltaan jättäen jäljelle jääneet pitämään huolta näin lisääntyneistä tehtävistä

18 Venäläisten kuljetus- ja yhteydenpito-ongelmat Johtuen Saaremaan suuresta koosta ja pitkästä rantaviivasta liikkuminen ja yhteydenpito oli ongelmallista. Saarilla ei ollut rautatietä, kuljetukset tehtiin moottoriajoneuvoilla ja hevoskärryillä. Venäjän arrmeijalla oli yksiköitä, jotka pystyivät rakentamaan ja operoimaan kapearaiteisia rautateitä. Ne olisivat olleet käteviä Saaremaalla ja Muhulla, mutta yksiköiltä puuttui tarvittava materiaali eikä sysyllä 1917 yksikään niistä operoinut saarilla. Moottoriajoneuvoillakin oli samanlaisia ongelmia. Huonoista käyttöolosuhteista ja huolto-ongelmista johtuen puolustajalla oli normaalisti alle kolme ja harvoin jopa kahdeksan toimivaa kuorma-autoa. Oli päiviä, jolloin yksikään kuorma-auto ei ollut käytettävissä. Kuljetuksia varten oli myös kolme hevoskuormayksikköä ja yksikkö mantereella. Kuitenkin saaren pitkistä etäisyyksistä johtuen yksiköt olivat ryhmittyneet leväälleen. Suuri osa hevosista oli huonokuntoisia ja kykenemättömiä työhön. Näitä hevoskuormayksiköitä ei voitu käyttää reservin nopeisiin siirtoihin. Lisäystä hevosvahvuuteen oli mahdollista saada paikalliselta väestöltä, mutta niiden kerääminen kesti kauan eikä se taannut riittävää nopeutta. Puhelin- ja lennätinyhteydet oli todettu riittämättömiksi jo keväällä 1917, mutta materiaalipuutteiden korvaaminen ja ammattitaitoisen henkilöstön työtilanteen parantaminen sujui toivottoman hitaasti. Puuttui myös yksiköitä, joita olisi voinut käyttää moottoripyörä-, polkupyörä- tai hevoslähetteinä. Yhteydenpitolinjojen pitkät etäisyydet, joita oli vaikea korjata nopeasti, sekä ylikuormitetut vedenalaiset kaapelit mannermaalle tekivät puolustajan yhteydenpidosta erittäin vaikeaa. Saksalainen vesitaso aselastissa. Kaikki yhteydenpito- ja kuljetusongelmat eivät johtuneet materiaali- tai infrastruktuuripuutteista. Sota oli kuluttanut raskaasti venäläistä päällystöä. Nopeasti koulutetut nuoremman päällystön täydennysosat kärsivät erityisesti raskaista tapppioista. Kahden saarilla olevien divisioonien komppanianpäälliköt olivat pääasiassa aliluutnantteja, jotka olivat päättäneet upseerikoulutuksensa vasta sodan aikana. Kokeneiden upseereiden määrä oli erittäin rajallinen. Saaremaan soinen ja tiheämetsäinen maasto teki yksiköiden liikkeet vaikeiksi siihen valmistautumattomalle päällystölle. 15 Saksalaiset kohtaisivat myös kokemattomuusongelmia, koska maihinnousuoperaatiot olivat lähes täysin uusia heille. (Artkkelin toinen osa lehdessä 3/12) Venäläisten rannikkotykkiasemaa korjataan Sõrven niemimaalla keväällä Saksalainen taistelulaiva Grosser Kurfürst Opraatio Albionin aikana lokakuussa (Kuva: Deutsches Bundesarchiv, Gild /CC-BY-SA) 18

19 Keisarillisen Venäjän taistelualus Slava, joka upotettiin vuoden 1917 loppupuolella. Lähdeviitteet: 1 A. Harding Ganz, The German Expedition to Finland, 1918, Military Affairs (April 1980), 84 2 Masanobu Tsuji. (Margaret E. Lake trans.) Japan s Greatest Victory: Britain s Worst Defeat From the Japanese Perspective: The Capture of Singapore. (Gloucester: Spellmount. 2007), vi 3 William S. Lind, Operation Albion, Military.com the Passdown OpEd Page. (http://www.military.com/opinion/0,15202,204217,00.html)[accessed 21 May 2010] 4 Micheal Ducan Wyly. Landing Force Tactics: The History of the German Army s Experience in the Baltic Compared to the American Marines in the Pacific. (MA Thesis George Washington University. 1983), Eesti Riigiiarhiiv Lieutenant General Nikolai Reek (Lt. R. J. Kokk Trans.)The Defence and Conquest of Saaremaa in (Unpublshed Manuscript 1937), Lieutenant General Von Tschischwitz. (Col. Henry Hossfeld trans.) The Army and Navy during the Conquest of the Baltic Islands in October (Fort Leavenworth KS: The Command and General Staff School Press. 1933), 5 7 Ibid., Reek, 4 8, Von Tschischwitz, 12 9 Anderson, The Military Situation in the Baltic States, 118, The History of the Baltic Countries. (Tallinn: Avita. 1999), 130, Von Tschischwitz, Karl Schlossmann. Estonian Curative Sea-Muds and Seaside Health Resorts. (London: Boreas. 1939), 36 37, Von Tschischwitz, Reek, 112, Von Tschischwitz, United Kingdom National Archives AIR 1/36/15/1/241 Osel Island Naval Air Station - reports on, with general remarks on the Russian Air Services 1 September 5 November 1917, Reek, Reek, N. Kozlow (Charles Berman trans.) A Study of the Military Technical Supply of the Russian Army in the World War. (Washington DC: US Army War College. 1926) Reek, Reek, SMS König (Kuva: E. Mantey: Unsere Marine im Weltkrieg , Vaterländischer Verlag C.A. Weller, Berlin 1926, Wikipedia) 19

20 Uuden tulevaisuuden tavoitetilan Kirjoittaja on majuri, tekniikan tohtori Juhani Ojala (kuva: Puolustusvoimat). haltuunottaminen Toimintaympäristöä Suomessa (kuva: Juhani Ojala) Maasotakoulun johtamisen julkaisusarjassa julkaistiin Toiminnan laadun parantamisesta suorituskyvyn tuottamiseen palvelus Maasotakoulussa vuosina Kyseisessä julkaisussa käsittelen sitä aineistoa, josta olen ammentanut perusteita ja ideoita johtaessani osaltani Maasotakoulun toiminnan parantamista ja suorituskyvyn tuottamista. Maasotakoulun kymmenen toimintavuoden aikana suorituskyvyn tuottamista edistävää vaikuttavuutta on saatu aikaan ammattitaitoisten esimiesten, kollegoiden ja alaisten tavoitteellisen yhteistyön tuloksena. Voimavarojen kohdentaminen Schein (1991) käsittelee julkaisussaan Organisaatiokulttuuri ja johtaminen muun muassa kulttuurin muodostusta pienryhmissä. Kokonaisuuden kannalta on syytä ymmärtää pienryhmien osakulttuurien ja organisaation pienryhmien vaikutusten merkitys koko organisaation kulttuurin syntymiselle. Huomioon on otettava kuitenkin se, että pienryhmien toimintaa ei sellaisenaan ole yleistettävissä organisaatiotasoisiksi malleiksi. Haluan kuitenkin korostaa muutoksen hallinnan onnistumisessa pienryhmien johtamisen ja toimintaan sisältyvän strategisen tason ohjauksen merkitystä. Schein tuo esille, että parhaimmillaan sekä ryhmän ulkoiseen sopeutumiseen (kuten toiminta-ajatus ja strategia, päämäärät, keinot, mittaaminen ja korjaavat toimet) että ryhmän sisäiseen yhdentymiseen (kuten ryhmän rajat ja ryhmään kuulumisen ja ryhmästä poistumisen kriteerit, valta, arvoasema, palkitseminen, rangaistukset ja ideologia) liittyvät tekijät ja ongelmat ovat ratkaistut ja ne ovat tasapainossa. Tällöin työskentely on hauskaa, miellyttävää ja tehokasta. Hallintoyksikölle käskettyjen tehtävien täyttämisen edellyttämät voimavarat kohdennetaan ydin- ja tukiprosessien välityksellä joukon suorituskyvyn tuottamiseen. Joukon olemassaolon tarkoitus (= missio) ja tulevaisuuden tavoitetila (= visio) ohjaavat ja suuntaavat toimintaa halutulla tavalla ja määritettyyn tulevaisuuden tavoitetilan suuntaan. Puolustusvoimien hallintoyksiköissä on jatkettava suunnitelmallista työtä, jotta uusi tulevaisuuden tavoitetila otetaan haltuun mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Toiminnan kokonaisvaltaisuus edistää organisaation tehokkuutta ja terveyttä, mitä voidaan pitää yhtenä myös suorituskyvyn tuottamisen perusedellytyksenä. Kokonaisvaltaisuuden saavuttaminen edellyttää hallintoyksikkönä toimivassa joukko-osastossa useiden vuosien suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä vision määrittämään tulevaisuuden tavoitetilan suuntaan. Ydinprosessien avulla hallintoyksikölle käsketyt tehtävät ja suorituskyvyn osatekijät integroidaan suorituskyvyksi. Kartoitettaessa kriittisiä vaatimuksia, vahvistettaessa kriittisiä suorituskykyjä ja kumottaessa kriittisiä haavoittuvuuksia samassa yhteydessä arvioidaan myös tehtävien edellyttämiä toimintaedellytyksiä. Arvio hallintoyksikön tulevaisuuden tavoitetilan saavuttamista tukevista osa-alueista 20

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa

Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa Finnanest sairaalakierroksella Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa On kulunut alle viikko siitä, kun olin mukana partiomatkalla, jossa haavoittui vakavasti kaksi ruotsalaista.

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)

Lisätiedot

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä. Taktiikka yleisesti Sanalla taktiikka tarkoitetaan sitä, kuinka käytetään oman joukkueen vahvuuksia ja vastustajan heikkouksia hyväksi valmistauduttaessa otteluun sekä sen aikana valmentajan tekemiä muutoksia

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Päivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella

Päivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Päivin öin Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Suomen Kaukokiito Oy Kuljetusliike I. Lehtonen Oy Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy Auramaayhtiöt Kuljetusliike Taipale Oy Kuljetusliike

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT YHTEINEN TEHTÄVÄMME Partiokasvatuksen ansiosta yhä useammat lapset ja nuoret kasvavat tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi, aktiivisiksi ja itsenäisiksi yhteisön jäseniksi SIKSI TAVOITTEENAMME ON: VAHVAT,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Nuorisotoiminta LOGYssä

Nuorisotoiminta LOGYssä Young Professionals Nuorisotoiminta LOGYssä Tarkoitettu LOGYn alle 35-vuotiaille jäsenille Young Professionals yhteisö Yhteisö, joka mahdollistaa opiskelijoiden ja nuorten ammattilaisten verkostoitumisen

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi)

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi) Esitelmä ja lounastilaisuus ti 22.2.2011 TAMRUn seniorien esitelmä- ja lounastilaisuus pidettiin Technopolis Yliopistonrinteen salissa Enqvist A, osoitteessa Kalevantie 2, 2. krs, tiistaina 22.2. klo 12.00.

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät 8.2.2017 Paljon on kysymyksiä, vähemmän vastauksia? SSTY Kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa- alue,

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot