Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu Kaupunginvaltuuston asettamat avaintavoitteet 3 Talousarvion yleisperustelut 4 Rahoitusosa 7 Talouden tunnusluvut 12 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma 13 Investointiosa 14 Talousarvion käyttöohjeet 15 Käyttötalousosa ja määrärahatasot 20 Keskushallinto- ja konsernipalvelut 21 EKSOTE, Sosiaali- ja terveyspalvelut 26 Hyvinvointilautakunta 27 Kaupunkikehittämislautakunta 39 Ympäristövalvonta 47 Imatran Tilat Liikelaitos 53 Konserniyhtiöt Konserniyhteenveto 56 Imatran YH-Rakennuttaja Oy 60 Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy 62 Imatran Seudun Yritystilat Oy 64 Imatran Toimitilat Oy 67 Imatran Vuokra-asunnot Oy 69 Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 71 Imatran Lämpö Oy 74 Kiinteistö Oy Imatran Kallenkulma 77 LIITTEET Imatran kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä 78 Kriittiset menestystekijät ja strategiset riskit 79 Kannen kuva: Imatrankosken pato Kuvaaja: Merja Hirvonen

3 3 Toiminta-ajatus Elinvoimainen Imatra Imatra on elinvoimainen, viihtyisä ja kansainvälinen rajakaupunki. Imatralla asukkaan on hyvä elää, vierailijan viipyä ja yrittäjän sekä elinkeinoelämän menestyä naapurien ja ympäristön kanssa sopusoinnussa. KAUPUNGINVALTUUSTON ASETTAMAT AVAINTAVOITTEET ELINVOIMAISUUDEN EDISTÄMINEN Parannamme elinvoimaa ja työllisyyttä ennakoivalla sekä ennakkoluulottomalla toiminnalla. Tarjoamme nykyisille ja uusille yrityksille toimivan ympäristön ja toimivat palvelut. Tarjoamme monipuolisia asumisen vaihtoehtoja kaikille kohderyhmille. Kehitämme matkailu- ja elämänlaatupalveluita, jotka lisäävät alueen elinvoimaa entisestään. Lisäämme monipuolisella viestinnällä ja markkinoinnilla kaupungin, palvelujen ja konserniyhtiöiden tunnettuutta. HYVINVOINNIN VARMISTAMINEN Johdamme, kehitämme ja arvioimme palveluja eri asiakasryhmien elämänkaarimallin mukaisesti (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset). Edistämme asukkaiden hyvinvointia tukemalla omatoimisuutta ja panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin. Teemme aktiivista yhteistyötä Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä) kanssa, jotta yhteiset palveluprosessit kehittyvät edelleen. Toteutamme nykyaikaisia oppimisympäristöjä ja turvaamme laadukkaat opinpolut lapsille ja nuorille. Imatran kaupunki

4 4 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleiset perusteet ja kehitysnäkymät Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talouskasvu arvioidaan jäävän seuraavan parin vuoden aikana kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle. Kansainvälisen talouden kehityksestä saadut uutiset ovat olleet huolestuttavia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat heikentyneet ja kasvuvauhti on taantumassa. Venäjän talous jatkaa supistumistaan eikä talouden odoteta kasvavan seuraavien parin vuoden aikana. Yhdysvaltain talouden ennustetaan jatkavan hyvää kehitystään ja euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Suomen talouden vaikeudet heijastuvat myös kuntiin. Hallitusohjelmassa on kaavailtu julkisen talouden tasapainottamista 4 miljardilla eurolla hallituskaudella. Tästä kuntasektorin osuus olisi 708 miljoonaa euroa. Monien kuntatalouteen vaikuttavien toimien osalta valmistelu on hyvin alkuvaiheessa ja tässä vaiheessa ei voida vielä arvioida hallitusohjelmaan sisältyvien esitysten tarkkoja vaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen ja uudistusten, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Suomeen perustetaan sote-alueita, jotka vastaavat kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Uudistuksen toteuduttua kunnat ja kuntayhtymät eivät enää järjestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kaupunki on vuoden 2015 aikana aloittanut valmistautumisen sote-uudistukseen. Vuoden 2016 alusta lukien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Samalla on käynnistetty valmistelu kaupungin vastuulle jäävien palvelujen uudelleen arvioinnista. Kaupungin asukasluvun väheneminen ja korkea työttömyysaste tuovat lisähaasteita. Kaupungin järjestelyvastuulle jäävässä palvelutuotannossa tuleekin huomioida väestön väheneminen ja ikärakenne. Toisaalta kaupungin elinvoimaisuutta lisäämällä pyritään suuntaa kääntämään positiiviseksi. Imatran kaupunki

5 5 Väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste Imatran kaupunki

6 6 Työttömyysaste Imatran kaupunki

7 7 RAHOITUSOSA VEROTULOT Kunnallisvero: Tuloveroprosentti on 20,00 %. Kunnallisverot on arvioitu hyödyntäen kuntaliiton ennustetta huomioiden kaupungin väestön väheneminen ja korkea työttömyys. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän n. 94,0 M vuonna Vuoden 2015 kunnallisverotuloarvioon verrattuna lisäys on 0,9 % (0,6 M ). Yhteisövero: Yhteisöveron 3,3 M :n arvio perustuu kuntaliiton arvioon yhteisöveron kuntien osuudesta. Kaupungin jako-osuutena on käytetty verohallinnolta saatua ennakkotietoa vuodelle Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 5 prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa. Imatran kaupunki

8 8 Kiinteistövero: Kiinteistöverotuloarvio vuodelle 2016 on 9,0 M. Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 26/2015). Esityksessä kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja muutetaan. Lakia sovelletaan vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa, kuitenkin niin, että yleisen kiinteistöveron ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluvälin muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa Kiinteistöveroprosentit 2016 ovat seuraavat: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,55 % vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,37 % muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,97 % voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 3,10 % yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosenttia ei ole määrätty erikseen. Imatran kaupunki

9 9 VALTIONOSUUDET Ennakkotietojen mukaan talousarvioon on sisällytetty yhteensä 52,5 M peruspalvelujen valtionosuus (ns. yhden putken malli) 52,3 M verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 3,6 M opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -3,4 M Yhteensä 52,5 M Valtionosuuslaskelmassa (opetus- ja kulttuuritoimi) on huomioitu ns. läpikulkueränä IBlukiolle ja Itä-Suomen koululle sopimusten mukaisesti maksettavat valtionosuudet 0,3 M. VERORAHOITUS RAHOITUSTULOT JA -MENOT Lainojen koroissa tullaan huomiomaan nykyisen lainankannan korkojen lisäksi vuosina nostettavaksi arvioitujen lainojen korot. Nostettavien lainojen korko on laskettu 2,0 % mukaisesti. Muut korko- ja rahoitusmenot sekä korko- ja rahoitustulot on arvioitu vuoden 2015 toteutuman perusteella. Imatran kaupunki

10 10 ANTOLAINOJEN LISÄYS JA VÄHENNYS Antolainojen vähennyksenä on huomioitu Imatran Tilat -liikelaitokselle myönnettyjen lainojen lyhennykset euroa. PITKÄAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS Pitkäaikaisten saamisten vähennyksenä, on huomioitu yksityisten ja yhteisöjen lainojen lyhennykset sekä taseyksikön pitkäaikaisten lainojen muutos. PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS JA VÄHENNYS Pitkäaikaista lainaa arvioidaan talousarviovuonna nostettavan 16,3 M ja lyhennetään 14,3 M. Suunnitelmakaudella nostettavan pitkäaikaisen lainan määrää tarkentuu kun tehdään linjaus investointien eri rahoitusvaihtoehdoista. Imatran kaupunki

11 11 ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS Kuntalain 110 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Alijäämän kattamisvelvollisuus on kytketty tilinpäätöksen osoittamaan kertyneeseen alijäämään, ja se on katettava viimeistään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Vuoden 2015 tulos arvioidaan muodostuvan 2,7 M ylijäämäiseksi. Kaupungin (ml. liikelaitos) vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan edellisten vuosien ylijäämä on yhteensä 50,3 M. Imatran kaupunki

12 12 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Tot. arvio Kaupunki (pl. liikelaitos) TP 2013 TP TA 2016 TS 2017 TS 2018 Veroprosentti 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 20,00 Toimintakate (M ) Vuosikate (M ) 13,0 9,8 9,7 6,8 3,2 4,0 Vuosikate ( /asukas) Investoinnit netto (M ) -12,4-11,2-17,0-8,6-6,6-6,6 Investointien tulorahoitus, % 63,1 43,2 57,2 79,2 48,9 60,1 Lainakanta (M ) 48,2 46,5 60,0 62,0 64,8 66,8 Lainakanta ( /asukas) Konsernin lainakanta ( /asukas) Imatran kaupunki

13 13 TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA 2016 TALOUSARVION 2014 TP TA 2017 TS 2018 TS TALOUSARVION 2014 TP TA 2017 TS 2018 TS TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA tot. arvio tot. arvio Toimintakate Toiminnan rahavirta Verotulot Vuosikate Kunnan tulovero Satunnaiset erät Kiinteistövero Tulorahoituksen korjauserät Yhteisövero Investointien rahavirta Valtionosuudet Investointimenot Peruspalvelut Rahoitusosuudet investointeihin Opetus- ja kulttuuri Pys. vast. hyödykkeiden luov. tulot Rahoitustuotot ja -kulut Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoituksen rahavirta Vuosikate Antolainojen lisäys Suunnitelmapoistot Antolainojen vähennys Satunnaiset kulut ja tuotot Lainakannan muutokset Arvonalentumiset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Tilikauden tulos Pitkäaikaisten lainojen vähennys Poistoeron muutos Lyhytaikaisten lainojen muutos Varausten muutos Muut maksuvalm. muutokset Rahastojen muutos -221 Pitkäaik./lyhytaik. saamisten muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Tilikauden yli-/alijäämä Lainakanta Lainakanta /asukas Investointien tulorahoitus % 43,2 57,2 79,2 48,9 60,1

14 14 INVESTOINTIOSA TALOUSARVION INVESTOINTIOSA TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 IMATRAN TILAT LIIKELAITOS T M Liikelaitos ei sisälly emon investointeihin N KAUPUNKI - KIINTEÄ OMAISUUS T 0 KAUPUNKI-INFRA M N Uudisrakennuskohteet N Vesihuollon erilliskohteet N Saneerauskohteet N Muu kunnallistekniikka N Taloussuunnitelmaan sisältyy v varaus Karhumäen urheilukentän peruskorjaukseen 1,3 M. Perusinvestoinnit yhteensä T IRTAIN OMAISUUS M N Elinkeinopoliittiset investoinnit T M N Keskushallinto- ja konsernipalvelut N 76 5 Hyvintointi- ja koulutuspalvelut N Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut N Imatran seudun ympäristöviranomainen N IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ N OSAKKEET JA OSUUDET N INVESTOINNIT YHTEENSÄ NETTO Imatran kaupunki

15 15 TALOUSARVION 2016 KÄYTTÖOHJEET 1. Talousarviorakenne Kuntalain 110 mukaan kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Kaupungin talousarvio sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan, investointiosan sekä rahoitusosan. Talousarviossa tulee ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. 2. Tilivelvollisuus ja hyväksymismenettelyt 2.1 Tilivelvollisuus Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja lautakunnan jäsenet ja esittelijät sekä edellä mainittujen toimielinten alaisuudessa toimivien luottamushenkilöelinten jäsenet ja esittelijät. Tilivelvollisia ovat myös ensisijaisen esittelijän lisäksi määritellyt muut toimielinten esittelijät. Talousarvio on kaupunginvaltuuston hyväksymä sitova ohje kaupunginhallitukselle, lautakunnille, viranhaltijoille ja työntekijöille. Tilivelvollisten on huolehdittava siitä, että myönnetyt määrärahat riittävät tavoitteiden saavuttamiseen ja hyväksyttyjen tilaussopimusten toteuttamiseen. Määrärahojen ja rahamäärien käytössä on noudatettava hallintosäännön määräyksiä, talousarvion käyttöohjeita, kaupunginhallituksen päätöksiä ja taloushallinnon ohjeita sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita ja tarkempia ohjeita. Määrärahoja ja rahamääriä saa käyttää vain talousarviovuoden menoihin ja talousarviossa sekä tilaussopimuksissa hyväksyttyihin tarkoitukseen, ellei erikseen muuta päätetä. Kaupunginhallitus voi siirtää hyväksymisvastuun ja rahamäärän erikseen määriteltyjen kohtien osalta toiselle toimialalle, jos se tehtävien hoidon ja vastuun rajaamisen kannalta on tarpeen. 2.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kaupunginhallitus vastaa kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Konsernin johto, tytäryhteisöjen toimitusjohtajat ja johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkemmat tehtävät ja vastuut on kuvattu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa (kv ). 2.3 Palvelujen myynnin laskutus Palvelujen myynnin laskutuksessa noudatetaan rahasaatavien laskutus- ja perintäohjeita sekä taloushallinnon antamia tarkempia ohjeita. Imatran kaupunki

16 Ostaminen Kaupungille tulevat ostolaskut käsitellään ostolaskujen käsittely-yksikössä. Kaikkien ostoja suorittavien henkilöiden on toimittava ostolaskuprosessin sovittujen toimintatapojen mukaisesti: ostajanumero ja tarvittaessa poikkeava kohdistus. Hankintoja tekevien on annettava toimittajalle kulloinkin käytössä oleva oikea laskutusosoite. Myös ostoja suorittavien esimiesten on seurattava vastuuyksikköjensä ostoja sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Ostajan on huolehdittava ostolaskun oikeellisuuden ja sopimuksen tarkistamisesta. Hankinnoissa noudatetaan hankintaintrassa olevia ohjeita ja menettelytapoja, joita kaupungin hankintajohto ja Etelä-Karjalan hankintapalvelut yksikkö tarvittaessa täydentää. 3. Talousarvion sitovuus Käyttötalous Lautakuntakohtaiset strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2016 ovat valtuustoon nähden sitovat. Valtuustoon nähden sitova määräraha vuoden 2016 talousarviossa on lautakunnan toimintakate, ellei tässä ohjeessa ole muuta mainittu. Investointiosa Lainalla rahoitettavaksi suunnittelut elinkeinopoliittiseksi hankkeeksi merkityt kohteet ovat kaupunginvaltuuston nähden sitovia määrärahoja. Kaupunginhallitus päättää erikseen talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyvien elinkeinopoliittisten hankkeiden käynnistämisestä. Samalla kaupunginhallitus oikeutetaan siirtämään hankkeen rahoitustarve ao. määrärahatasolle Muilta osin investointiosan kaupunginvaltuustoon nähden sitova määrärahatasot kunnallistekniikassa ovat seuraavat: Uudisrakennuskohteet Saneerauskohteet Muu kunnallistekniikka Imatran vesi, erilliskohteet (taseyksikkö) Saneeraukset sisältävät myös osan vesihuoltoverkoston saneerauksista. Kaupunkikehittämislautakunta päättää rahamäärien osoittamisesta katujen perusparantamiseen ja vesihuoltoverkostojen saneeraukseen. Irtain käyttöomaisuus, jakautuu seuraaviin sitoviin tasoihin Keskushallinto- ja konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut Ympäristövalvonta Imatran kaupunki

17 17 Osakkeet ja osuudet, sitova Aineettomaan omaisuuteen kuuluvien vastikkeellisesti hankittujen toimilupien, patenttien, lisenssien, tavaramerkkien sekä vastaavien oikeuksien hankintameno on aktivoitava. 4. Talousarvion muuttaminen ja muutosmenettely Lähtökohtana talousarvion muuttamiselle on, että talousarvioon ei tehdä nettolisäyksiä talousarviovuoden aikana. Kunkin toiminnan vastuuhenkilön on oltava selvillä jäljellä olevien määrärahojen/rahamäärien riittävyydestä. Määrärahan muutosesityksen yhteydessä on selvitettävä myös toimintaa koskevien tavoitteiden ja sopimusten muutostarve. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päätetään seuraavasti: Kaupunginvaltuusto päättää sitovan määrärahan ylittymisestä ja sitovien tavoitteiden alittumisesta. Kaupunginhallitus päättää käyttövarojensa myöntämisestä ja käyttämisestä katteena myös muiden toimialojen määrärahamuutoksiin kaupunginkanslian rahamäärien sekä sitovuustason päätösvallan siirrosta alaisilleen viranhaltijoille kiinteän omaisuuden vastuualueen määrärahan käytöstä osakkeisiin ja osuuksiin varattujen rahamäärien käytöstä määrärahan siirrosta investointiosasta käyttötalouteen, mikäli talousarvion hyväksymisen jälkeen osoittautuu, että hanke on järkevää toteuttaa käyttötalouden projektina tai kirjanpitosäädökset sen vaativat vastaavasti määrärahan siirrosta käyttötalousosasta investointiosaan, mikäli talousarvion hyväksymisen jälkeen osoittautuu, että hanke on tarkoituksenmukaista toteuttaa investointihankkeena tai kirjanpitosäädökset sen vaativat elinkeinopoliittisiin investointeihin varattujen rahamäärien siirtämisestä ao. määrärahatasolle päättää yli vuoden pituisten hankkeiden käynnistämisestä ja rahoituksesta, kun vuosittainen rahoitusosuus ei ylitä euroa. Lautakunnat päättävät rahamäärien välisistä siirroista ennen toimenpiteiden toteuttamista, kun muutos ei aiheuta sitovan määrärahan ylittymistä. Imatran kaupunki

18 18 5. Talousarvion käytön erityisohjeet Taloushallinto oikeutetaan tekemään muutokset toimialojen välillä eläkemenoperusteisten ja varhaiseläkemenoperusteisten laskujen perusteella ja tehdä tarvittaessa esitys rahoitustarpeesta ja sen kattamisesta. Taloushallinto oikeutetaan tekemään mahdolliset muutokset myös tietohallintokustannusten uudelleen kohdentamisesta toimialoille. Avustuksista, jotka on hyväksytty talousarvion käsittelyn yhteydessä varauksina sekä muista käyttövaroista talousarviovuoden aikana myönnettävistä tulee tehdä erillinen viranhaltijapäätös, mikäli siitä ei ole tehty aikaisemmin päätöstä. Kaupungin sisäiselle tarkastukselle on varattava mahdollisuus avustusta saavan yhteisön hallinnon ja tilien tarkastamiseen. Rahoitussopimusten (leasing ym. sopimukset) tekeminen edellyttää, että rahoituksen edullisuus on selvitetty taloushallinnon kanssa. Sisäiset menot sisältyvät määrärahoihin ja rahamääriin. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden aktivointiraja on euroa. (KiLa:n kuntajaosto: Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista.) EU-hankkeille on aina avattava erillinen projektinumero, jolle kustannukset ja rahoitus kirjataan. EU-projektien tosite- ym. aineiston säilytysaika on hankekohtainen, tarkistettava rahoittajan päätöksestä. 6. Arvonlisävero Verollisten myyntien ja ostojen arvonlisäverot eivät sisälly määrärahaan (huom. vähennysrajoitukset). Veron osuus käsitellään rahoituseränä taseessa. Tämä tulee ottaa huomioon mm. kustannuslaskennassa ja hinnoittelussa. Toiminta-avustukset ja rahoitusosuudet ovat pääsääntöisesti arvonlisäverotonta julkista rahoitusta. Toiminta-avustusten osalta on tarkastettava avustuksen mahdollinen laskennallinen arvonlisäveropalautus. Laskennallinen palautus voidaan tehdä, kun yksityinen maksun saaja on rekisteröity sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajaksi ja palvelutuottajan kanssa on tehty ostosopimus verottomasta sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelusta (mm. työpajatoiminta). Kun kaupunki luovuttaa tiloja tai palveluja (esim. uimahallikäyntejä) vastikkeetta ulkopuolisille, on kyseessä kaupungille aiheutuvasta ulkoisesta avustusmenosta sekä tiloja/palveluja tuottavan yksikön ulkoisesta vuokra- tai myyntitulosta. Mikäli luovutus normaalisti olisi verollista, suoritetaan siitä arvonlisävero. EU-hankkeiden arvonlisäverollisuus tulee selvittää ennen hankehakemusten lähettämistä. Taloushallinnon kirjanpitoyksikkö antaa ohjeita arvonlisäveroasioissa. Imatran kaupunki

19 19 7. Talousarvion seuranta Käyttösuunnitelmalla tarkoitetaan talousarviossa hyväksyttyjen rahamäärien jakamisesta eri kuukausilla ja niiden jatkuvaa seurantaa. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ja käyttösuunnitelman toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Projektinumeron käyttöönotto sisäisessä laskennassa on rajattu käyttötalouden osalta vain projekteille. Kirjanpito avaa projektinumeron ja avaamisen yhteydessä tulee ilmoittaa myös päättymisaika. Käyttösuunnitelmassa tulee projektille osoittaa myös rahoitus. 8. Hankerahoitusten huomioiminen käyttösuunnitelmassa Käyttösuunnitelmaan sisällytetään hankkeiden kustannusarvion mukaiset menot (alv 0 %) ja tulot, kun hankkeen toteuttamis- ja rahoituspäätös on saatu. Päätökset tulee toimittaa myös taloushallintoon. Talousarvioon sisältyvien hankemäärärahojen käyttösuunnitelma on laadittava myös investointien osalta ja käsiteltävä lautakunnassa. Imatran kaupunki

20 20 KÄYTTÖTALOUSOSA JA MÄÄRÄRAHATASO Tilinimi TP2014 KS2015 TA2016 TS2017 TS Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Määrärahataso TP2014 KS2015 TA Keskushallinto- ja konsernipalvelut Toimintatulot Toimintamenot Netto EKSOTE, sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintatulot Toimintamenot Netto Hyvinvointilautakunta Toimintatulot Toimintamenot Netto Kaupunkikehittämislautakunta Toimintatulot Toimintamenot Netto Ympäristövalvonta Toimintatulot Toimintamenot Netto Käyttötalous yhteensä Toimintatulot Toimintamenot Netto Vuodet eivät ole vertailukelpoisia organisaatiomuutoksista johtuen. Imatran kaupunki

21 21 KESKUSHALLINTO- JA KONSERNIPALVELUT Vastuuhenkilöt: Vs. hallintojohtaja Kaisa Heino (hallintojohtaja Marita Toikka) ja talousjohtaja Kai Roslakka 1. Tehtäväalueen kuvaus Keskushallinto- ja konsernipalvelut luo edellytykset kaupungin kaikkien luottamushenkilötoimielinten ja koko kaupunkikonsernin tulokselliselle työskentelylle sekä ohjaa, seuraa, kehittää ja valvoo koko konsernia. Keskushallinto- ja konsernipalveluihin kuuluu kaupunginvaltuusto ja -hallitus, asianhallinta ja asiakaspalvelut, viestintä ja markkinointipalvelut, laki-, hankinta- ja hankepalvelut, demokratia- ja osallisuuspalvelut, henkilöstöhallintopalvelut, tarkastus- ja riskienhallintapalvelut, taloushallintopalvelut ja tietotekniikkapalvelut. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Konserniohjauksen rooli tulee määritellä osittain uudelleen. Konserniohjauskokonaisuus tulee kehittää palvelemaan muuttunutta organisaatiota, jossa yhä suurempi osa kaupungin palveluista toteutetaan sidosryhmäorganisaatioissa. Vuonna 2015 voimaan tulleeseen kuntalakiuudistukseen, sekä Imatran kaupungin palveluiden organisointiin perustuvaan konserni- ja omistajaohjauksen kokonaisuudistuksen valmistelu. Keskushallinto- ja konsernipalvelujen uudeksi ydinprosessiksi on määritelty demokratia- ja osallisuuspalvelut, noudattaen uudessa kuntalaissa korostettua kuntalaisten aktiivista osallistamista kunnan päätöksenteon valmisteluun. Asiahallinnan ja hallinnon prosessien uudistaminen asianhallintajärjestelmän uudistamisen ja hallintopalvelujen kokonaisvaltaisen keskittämisen yhteydessä. Kaupungin raportoinnin muotoa kehitetään edelleen kaupungin mobiilia toimintatapaa tukevaksi. 3. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnallinen tavoite Tavoitearvo/Mittari Riskiarviointi Avaintavoite 1. Elinvoimaisuuden edistäminen Toteutetaan konserniohjauksen kokonaisuudistus vastaamaan uuden kuntalain ja kaupungin konsernirakenteen muutoksia. Asianhallintajärjestelmän ja hallinnon prosessien kokonaisvaltainen uudis- Konsernin ja konserniohjauksen toimintatavat on kuvattu ja konserniohjeet on uudistettu vuoden 2016 loppuun mennessä. Hallinto- ja tukipalvelujen kokonaisvaltainen keskittäminen on toteutettu, ja Keskushallinto- ja konsernipalvelut

22 22 Toiminnallinen tavoite Tavoitearvo/Mittari Riskiarviointi taminen sekä hallinto- ja tukipalvelujen keskittäminen on otettu käyttöön uudistuneet, sähköiset toimintamallit optimoivat hallinnon prosessit sekä uusi asianhallintajärjestelmä vuoden 2016 loppuun mennessä. Hallinto- ja tukipalveluprosessien edellyttämä henkilötyöpanos on pienentynyt. Kuntalaisten osallistamismahdollisuuksien parantaminen kunnallisen päätöksenteon valmisteluvaiheessa. Osallisuusohjelmaan perustuvat toimintamallit on kuvattu ja otettu aktiivisesti käyttöön päätöksenteon valmisteluprosesseissa. Tässä apuna osana digihankkeita Mun kunta (Vincit oyn ketterän kehittämisen hanke, johon hakuaika menossa). Ei saada kehitettyä kuntalaisia kiinnostavia ja heidät aktivoivia osallistamiskanavia. 4. Talous Tilinimi TP2014 KS2015 TA2016 TS2017 TS Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Vuodet eivät ole vertailukelpoisia. Sitovuus: Keskushallinto- ja konsernipalvelujen tavoitteet ja toimintakate ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovat. Keskushallinto- ja konsernipalvelut

23 23 HALLINTOPALVELUT Vastuuhenkilö: vs. hallintojohtaja Kaisa Heino (hallintojohtaja Marita Toikka) 1. Tehtäväalueen kuvaus Hallintopalvelut vastaa kaupungin luottamushenkilötoimielinten asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta, koko kaupunkia koskevien strategioiden ja konsernin kehittämisen valmistelusta ja toteutumisen arvioinnin ohjauksesta, kansainvälisen, alueellisen ja seudullisen yhteistyön edistämisestä ja koordinoinnista, konsernin lakiasioista, demokratia- ja osallisuusprosessien ohjaamisesta ja tukemasta, viestinnästä ja markkinoinnista, henkilöstöhallinnosta, asiakirjahallinnasta, valtiollisista sekä kunnallisista vaaleista, hankintojen, sopimushallinnan ja hankkeiden ohjauksesta, pysäköinninvalvonnasta ja saavutettavuuspalveluiden ohjaamisesta ja tuottamisesta sekä painatuspalveluista. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Uudistetun kaupunkistrategian ja palveluohjelman jalkauttaminen ja toimeenpano. Hallintopalvelujen kokonaisvaltainen keskittäminen ja hallinnon prosessien uudistaminen hyödyntäen mahdollisimman laajasti sähköisiä toimintamalleja. Hallinnon työmenetelmien ja prosessien sekä henkilöstövoimavarojen hallinnan suunnitelmallisuuden kehittämistä tukee asianhallintajärjestelmän uudistaminen ja HR -järjestelmän käyttöönotto. 3. Talous Tilinimi TP2014 KS2015 TA2016 TS2017 TS Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Keskushallinto- ja konsernipalvelut

24 24 TARKASTUS- JA RISKIENHALLINTAPALVELUT Vastuuhenkilö: Tarkastuspäällikkö Arja Kekki 1. Tehtäväalueen kuvaus Kaupunkikonsernissa sisäisestä tarkastuksesta, sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan arvioinnista, ohjaamisesta ja koordinoimisesta vastaa tarkastuksen ja riskienhallinnan yksikkö. Yksikköön kuuluvat tarkastuspäällikkö, riskienhallintapäällikkö (opintovapaalla saakka) ja sisäinen tarkastaja. Sisäinen tarkastus on Imatran kaupungin johtamisjärjestelmän osa, jota johtavat tilivelvolliset (kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus) käyttävät toteuttaessaan tilivelvollisuuteen kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan. Tehtävän tarkoituksena on edistää kaupungille asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Lisäksi yksikkö avustaa tarkastuslautakuntaa hallinnon ja talouden tarkastustehtävässä sekä tilintarkastuksen järjestämisessä. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Riskienhallintaohjelma viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi alkuvuoden aikana. Ohjelma laaditaan konsernitasolla vastaamaan uutta kaupunkikonsernin organisaatiorakennetta. Vuoden 2016 aikana ohjelma viedään käytäntöön koko konsernissa. Uuden kuntalain myötä tarkastuslautakunnan tehtävät laajentuvat. Jatkossa tarkastuslautakunnan arvioinnissa painotetaan entistä enemmän konsernitason tarkastelua. 3. Talous Tilinimi TP2014 KS2015 TA2016 TS2017 TS Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Keskushallinto- ja konsernipalvelut

25 25 TALOUS- JA RAHOITUSHALLINTOPALVELUT Vastuuhenkilö: Talousjohtaja Kai Roslakka 1. Tehtäväalueen kuvaus Taloushallinto tuottaa kaupungin toimielimille ennuste- ja seurantatietoja päätöstenteon perustaksi. Taloushallinto vastaa siitä, että päätöksentekijöillä on käytettävissä mahdollisimman oikea ja ajantasainen tieto talouden toteutumasta. Taloushallinto tuottaa keskitetysti kaupungin kirjanpitopalvelut, osto- ja myyntireskontrapalvelut, palkkalaskennat palvelut sekä tietotekniikkapalvelut. Kaupungin talousjohto koordinoi kaupunginjohtajan asettaman investointityöryhmän avulla kaupungin omia ja toimitilayhtiöiden investointeja sekä kaupungin ns. elinkeinopoliittisia investointeja. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Talous- ja rahoituspalvelut jatkavat kaupungin talousarvion, osavuosikatsausten ja tilinpäätösten muodon kehittämistä niin, että ne tukevat kaupungin mobiilia toimintatapaa. Kaupungin toimintojen yhtiöittämisen myötä konserniseuranta ja konserniyhtiöiden ohjaaminen on entistä keskeisempää. 3. Talous Tilinimi TP2014 KS2015 TA2016 TS2017 TS Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Vuodet eivät ole vertailukelpoisia. Keskushallinto- ja konsernipalvelut

26 26 EKSOTE, Sosiaali- ja terveyspalvelut 1. Tehtäväalueen kuvaus Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä EKSOTE. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kuntalaisten saamat palvelut eivät heikkene integraation seurauksena. Palveluprosesseja kehitetään edelleen yhteistyössä EKSOTE:n kanssa. 3. Talous Tilinimi TP2014 KS2015 TA2016 TS2017 TS Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Sitovuus: Toimintakate on kaupunginvaltuustoon nähden sitova. Sosiaali- ja terveyspalveluihin on sisällytetty ennakkotieto maksuosuudesta. Lisäksi tähän sisältyy ns. läpilaskutuksena käsiteltävät (meno ja tulo) eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut, jotka sisältyvät EKSOTE:n maksuosuuteen. Myös siirtymäajan avustus (Klubitalo) on sisällytetty tähän kokonaisuuteen. EKSOTE

27 27 HYVINVOINTILAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Hyvinvointijohtaja 1. Lautakunnan tehtäväalueen kuvaus Hyvinvointilautakunta vastaa vuotiaiden lasten ja nuorten palveluista sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden järjestämisestä Imatralla. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lasten ja nuorten palvelut Lautakunnan tavoitteena on lapsen ja nuoren kasvun, kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin turvaaminen. Lapsille ja nuorille mahdollistetaan hyvä, turvallinen ja toiminnallinen arki heidän kehitysympäristöissään. Palveluilla tuetaan vanhempien kasvatustyötä, ehkäistään syrjäytymistä ja lisätään osallisuutta. Lasten ja lapsiperheiden suhteellinen osuus kaupungin asukkaista pienenee. Päivähoito- ja kouluverkkorakenne on pidettävä ajan tasalla. Syntyneiden ikäluokkien pieneneminen 2010-luvun alussa antaa aihetta tarkastella sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen palveluverkkoa kriittisesti suunnitelmakauden aikana. Lukiokoulutuksen osalta varaudutaan suunnitelmakauden aikana tapahtuviin lainsäädännön muutoksiin. On odotettavissa, että työelämän rakenne- ja työaikamuutokset edelleen lisäävät etenkin laajennetun päivähoidon ja vuorohoidon tarvetta. Palveluiden toimivuuteen Imatran kaupungin koulutusja varhaiskasvatuspalveluiden sekä Eksoten lasten ja nuorten palveluiden rajapinnassa kiinnitetään erityistä huomiota. Palveluja digitalisoidaan edelleen. Tukea ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Vaikuttaa, että määrä pysyy suhteellisen suurena edelleen lähivuosina (Imatran hyvinvointikuvaus 2015). Työttömyys on Imatralla edelleen korkealla tasolla, mikä heijastuu perheiden hyvinvointiin. Myös nuorisotyöttömyys on Imatralla huolestuttavan yleistä ja nuorisotakuun toteuttamiseen on panostettava. Lautakunnan tehtäväalueella varmistetaan laadukkaat, kehittyvät peruspalvelut: varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus. Etelä-Karjalan alueellisessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa Hyvä ja turvallinen arki lapselle on linjattu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisen tavoitteet ja keinot. Ohjelma linjaa, että lapsen oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen on kaikkien lapsen elä- Hyvinvointilautakunta

28 28 mässä olevien aikuisten vastuulla, vaikka vanhemmat ovatkin ensisijassa vastuussa lapsensa kasvatuksesta. Vanhemmilla on oikeus saada tarvitessaan tukea arkeensa ja kasvatustyöhönsä. Päätavoitteeksi määritellään 1) ennalta ehkäisevien palveluiden vahvistaminen 2) hyvän vanhemmuuden vahvistaminen ja 3) asiakaslähtöinen integroitu palvelujärjestelmä ja moniammatillisuus. Tätä maakunnallista ohjelmaa konkretisoi Imatran kaupungin toimenpideohjelma. Palvelujen asiakaslähtöinen horisontaalinen toimintatapa ja Imatran kaupungin toimenpideohjelman lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi toteutuminen varmistetaan Eksote - integraation yhteydessä. Palveluita käyttävät lapset, nuoret ja vanhemmat on otettava mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden määrä kasvaa. Etelä-Karjalan kotouttamisohjelman (kv ) linjauksen mukaisesti maahanmuuttajalasten ja -perheiden palveluita kehitetään pääasiassa osana yleispalveluita. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumisen tukemista on kehitettävä. Valmistava opetus taataan peruskoulun luokkalaisille. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Lautakunnan tavoitteena on järjestää kulttuuri- ja liikuntapalveluita, jotka lisäävät imatralaisten viihtyvyyttä ja tarjoavat elämyksiä sekä edistävät kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Vapaa-aikapalveluilla on myös keskeinen merkitys paikallisen identiteetin tuottamisessa ja ylläpitämisessä ja ne ovat osa kaupungin vetovoimaa. Monipuoliset kulttuuri- ja liikuntatapahtumat luovat myönteistä Imatra-kuvaa ja tuovat merkittävää valtakunnallista näkyvyyttä. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kehittämisessä huomioidaan myös niiden matkailullinen hyödyntäminen ja yhteistyötä tehdään alueen matkailupalvelutuottajien kanssa. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kehittämisen yksi painopiste on hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevien toimintamuotojen kehittäminen yhteistyössä Eksoten ja järjestöjen kanssa. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään tapaus- ja asiakohtaisesti. Teatteri Imatran toimiminen väistötiloissa on vuonna 2016 kulttuuripalveluiden suurin yksittäinen muutos. Vuodeksi 2017 Teatteri Imatra siirtyy uusiin toimitiloihin. Tanssin taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetus järjestetään yhteistyössä yksityisen tanssikoulun kanssa. Liikunta- ja urheiluklusteria kehitetään yhteistyössä Imatran seudun kehitysyhtiön kanssa. Kehitystyön keskeisenä tehtävänä on edistää urheilumatkailua liikuntapaikkarakentamisella sekä lisäämällä liikuntapalveluiden tarjontaa. Hyvinvointilautakunta

29 29 3. Lautakunnan sitovat tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitearvo/Mittari Riskiarviointi Avaintavoite 2. Hyvinvoinnin varmistaminen Lapsen päivähoitoa tarvitsevat perheet saavat tarvitsemansa hoitopaikan laissa säädetyssä ajassa. Perus- ja lukio-opetus on riittävästi resursoitu. Päivähoitopaikka järjestetään kaikille hakijoille 4 kuukaudessa. Opetustuntien määrä vähintään 1,68 vvh per oppilas perusopetuksessa. Palvelutarpeen kasvu ja tulevat lakimuutokset. Valtakunnalliset taloudelliset epävarmuustekijät ja strategiset linjaukset. Opetustuntien määrä 1,25 vvh per oppilas päivälukioissa. Päättötodistuksen saa 100 % peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Yli 84 % lukiolaisista suorittaa lukion kolmessa vuodessa Valtakunnalliset taloudelliset epävarmuustekijät ja strategiset linjaukset. Valtakunnalliset taloudelliset epävarmuustekijät ja strategiset linjaukset. Valtakunnalliset taloudelliset epävarmuustekijät ja strategiset linjaukset. Kaikki peruskoulun päättävät nuoret saavat jatko-opiskelupaikan Jatko-opiskelupaikan saa 100 % peruskoulun päättävistä nuorista. Vaille opiskelupaikkaa jääneet nuoret ohjataan etsivän nuorisotyön piiriin 100 %. 2. asteen opiskelupaikkojen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Etsivän nuorisotyön resursointi on puutteellinen. Monipuoliset kulttuurija liikuntapalvelut ovat houkuttelevia ja kaikkien tavoitettavissa. Kävijämäärät säilyvät nykyisellä tasolla. Palveluiden kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Väistötiloissa toimiminen. Maakunnallista ja seudullista yhteistyötä vahvistetaan. Yhteistyöryhmien ja -hankkeiden määrä pysyy ennallaan tai lisääntyy. Hankerahoituksen päättyminen sekä valtakunnalliset strategiset linjaukset. Hyvinvointilautakunta

30 30 4. Lautakunnan talous Tilinimi TP2014 KS2015 TA2016 TS2017 TS Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Sitovuus: Lautakunnan tavoitteet ja toimintakate ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovat. Hyvinvointilautakunta

31 31 LAUTAKUNTA, JOHTO JA TUKIPALVELUT Vastuuhenkilö: Hyvinvointijohtaja 1. Tehtäväalueen kuvaus Tehtäväalueelle sisältyy hyvinvointipalveluiden johtaminen, kehittäminen ja tukipalvelut. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Perustetaan uusi hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden vastuualueen johtajan virka. Tavoitteena on, että valittu viranhaltija aloittaa tehtävässään viimeistään alkuvuoden 2016 aikana. 3. Lautakunnan, johdon ja tukipalveluiden talous Tilinimi TP2014 KS2015 TA2016 TS2017 TS Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Hyvinvointilautakunta

32 32 KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT Palvelut: Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukio-opetus Musiikkiopisto Nuorisopalvelut 1. Tehtäväkuvaus Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut järjestetään lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja oppimista tukevana palvelukokonaisuutena. Varhaiskasvatusta järjestetään perheiden tarpeiden mukaisesti; päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Laajennettua ja vuorohoitoa tarjotaan kahdessa yksikössä. Esiopetus toimii varhaiskasvatuksen alaisuudessa pääosin koulujen yhteydessä. Hoitopaikkoja ostetaan myös yksityiseltä päiväkodilta. Yksityinen perhepäivähoito toimii lisäresurssina jos kunnallisiin hoitopaikkoihin ei mahdu. Perusopetusta tarjotaan osin yhtenäiskouluissa, osin hallinnollisesti erillisissä ala- tai yläkouluissa. Päivälukiokoulutus toteutetaan omana tuotantona, IB-lukion osalta yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Etäopetus toteutetaan omana tuotantona ja yhteistyössä Lappeenrannan ja seudun kuntien kanssa. Päivälukion kursseja myydään Itä-Suomen koululle ja kaksoistutkinnon kursseja myydään Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle. Musiikkiopisto tuottaa laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta. Musiikkiopisto toimii seudullisesti tarjoten opetusta myös Rautjärven ja Parikkalan kunnissa. Nuorisopalveluiden toiminta on osittain perinteistä tilatoimintaa, mutta ennen kaikkea ehkäisevää ja nuoria tukevaa toimintaa, kuten koulunuoriso-, ohjaamo-, etsivä-, verkko-, pienryhmä ja yksilöllistä ohjaustyötä. Painopistettä suunnataan enemmän nuoriin aikuisiin, jotka tarvitsevat ohjausta työllistymisen ja opiskelun saralla. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Oppilaitos- ja päiväkotiverkon toimivuutta tarkastellaan säännöllisesti oppilasmääriin sopeuttaen. Vahvistetaan yhtenäiskouluperiaatetta ja lähikouluperiaatteen mukaista kokonaisajattelua. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluja kehitetään omana toimintana ja yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Varaudutaan varhaiskasvatusoikeuden ja henkilöstömitoituksen muutokseen Muutoksen taustalla on hallitusohjelman kirjaukset ja valtion säästötavoitteet. Hyvinvointilautakunta

33 33 Muutoksen myötä varhaiskasvatusoikeus on 20h/viikko. Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on lapsella, jonka huoltajat työskentelevät kokopäiväisesti tai opiskelevat pääsääntöisesti tai jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai muutoin lapsen edun mukaista. Huoltajan jäädessä työttömäksi lapsen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen säilyy kaksi kuukautta. Vastaavasti varaudutaan myös yksityisen hoidon tuen kriteerien muutokseen. Henkilömitoituksen osalta alle 3 -vuotiaiden lasten ryhmien kasvattajien ja lasten suhdelukua ei muuteta, mutta yli 3 -vuotiaiden osalta suhdeluku muuttuu 1/8:aan. Varhaiskasvatuspalveluiden digitalisaatio etenee ja sähköinen asiointi laajennetaan koskemaan koko kaupunkia. Varaudutaan asiakasmaksujen määräytymisperiaatteiden tarkistamiseen. Opetusryhmäkoot suunnitellaan lukuvuosittain mahdollisimman tasavertaisesti kaupungissa. Ryhmäkokoja tehdessä huomioidaan yhdenvertaisuus ja ryhmien erilaisuus. Koulukohtaisesti on mahdollista muodostaan erilaisia toiminnallisia ryhmiä. Joudutaan varautumaan oppilasryhmäkokojen kasvattamiseen ainakin opetus- ja kulttuuriministeriön kohdennettujen valtionapujen loppuessa. Täydennyskoulutuksen suuntaamista kehitetään ja hyödynnetään omaa osaamista. Perusopetuslain tuoma muutos kolmiportaisesta tuesta vaatii lähikouluperiaatteen myötä toimintakulttuurin muutoksia. Painopiste on yleisessä ja tehostetussa tuessa. Uusia toimintamalleja viedään käytäntöön ja oppilashuollon painopistettä siirretään sinne missä oppilaan toiminnot ovat. Siirrytään pois siirtämisen kulttuurista lähemmäs inkluusiota ja lapsen tukemista omassa lähikoulussaan ja -päiväkodissaan. Lapsi saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti. Lasten ja nuorten kasvun tuen palveluiden siirtyminen Eksoteen nuorisopalveluita lukuun ottamatta vaikuttaa moniin kasvatus- ja opetuspalveluiden ja Eksoten välisiin prosesseihin. Erityisesti muutoksia tulee olemaan toimintatavoissa lastensuojelussa, hyvinvointineuvolassa ja oppilashuollossa. Koulutuksella ja yhteisellä suunnittelulla pyritään turvaamaan lasten ja nuorten tuki, vaikka palvelut siirtyvät pois entiseltä palvelualueelta. Ohjeet ja prosessikuvaukset käydään yksityiskohtaisesti asianosaisten kanssa läpi ja ohjeistetaan yksiköt. Koululaisten iltapäivätoimintaa kehitetään. Kerhotoimintaa kehitetään osaksi lapsen/nuoren koulupäivää. Toimiva lapsi ja perhe (TLP) -toimintamallit otetaan käyttöön kaikissa yksiköissä. Yhteistyötä tiivistetään lasten ja nuorten kasvun tuen palveluiden kanssa niin, että lapsi saa mahdollisimman oikeaaikaista tukea peruspalveluissa. Kaikki koulut ja esiopetus yksiköt osallistuvat Liikkuva koulu -hankkeeseen. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukion ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä Työ tehdään moniammatillisena yhteistyönä. Mukaan työhön osallistuvat vanhempaintoimikunnan, lastenparlamentin sekä nuorisovaltuuston edustajat. Uusi opetussuunni- Hyvinvointilautakunta

34 34 telma muuttaa tuntijakoa ja toimintakulttuuria. On varauduttava myös lisäkustannuksiin, jotka tulevat uuden opetussuunnitelman myötä. Varautumien tuleviin sähköisiin yo- kirjoituksiin tulee olemaan työllistävä ja taloudellisesti merkittävä koko suunnitelmakauden. Yhteistyötä ja uusia toimintamuotoja kehitetään vapaa-aikapalveluiden kanssa, esimerkiksi Etelä- Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun kanssa. Kehitetään liikuntapalvelujen kanssa erilaisia liikuntaprojekteja esim. liikkuva koulu -yhteistyö ja urheiluakatemia. Kiinnitetään huomiota erilaisten nivelvaiheiden toimivuuteen: joustavaan ja lasta tukevaan siirtymävaiheisiin, esikoulusta kouluun, alakoulusta yläkouluun, sekä perusopetuksen jälkeiseen vaiheeseen. Huolehditaan jatko-opiskelupaikan saamisesta ja tuetaan jatko-opintojen alkuvaihetta. Kehitetään entistä joustavampia mahdollisuuksia räätälöidä tarvittaessa yksilöllisiä oppimissuunnitelmia. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumista tuetaan ja valmistavaa opetusta vahvistetaan. Monialaista yhteistyötä kehitetään ja tiivistetään verkostoyhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Pikku Karelian asumisyksikössä asuvien nuorten koulupalveluiden järjestämiseksi on tukiluokka Vuoksenniskan koulun alaisuudessa. Psykiatrisesta sairaanhoitajan palveluista luopumien vaikeuttaisi sekä tukiluokan, että muiden tuen tarpeessa olevien lasten koulunkäyntiä. Musiikkiopisto jatkaa jokaiselle perus- ja musiikkiopistotason oppilaalle vuosittain tehtävän henkilökohtaisen opetussuunnitelman kehittämistä. Opetussuunnitelma toimii välineenä opetuksen suunnittelussa ja sitouttaa oppilaan ja heidän vanhempansa tavoitteelliseen opiskeluun. Henkilöstömuutoksista johtuen tuntiresursseja on pystytty kanavoimaan uudelleen nykyistä kysyntää vastaavaksi ja näin myös paremmin opetussuunnitelman perusteiden mukaisiksi. 3. Palvelukokonaisuuden talous Tilinimi TP2014 KS2015 TA2016 TS2017 TS Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Hyvinvointilautakunta

35 35 KULTTUURI- JA LIIKUNTAPALVELUT Palvelut: Kulttuurikeskus ja tapahtumat Museot Kirjastot Teatteri Työväenopisto 1. Tehtäväkuvaus Ulkoliikunta Uimahalli ja urheilutalo Jäähalli Kulttuuri- ja liikuntapalvelut edistävät kokonaisvaltaisesti kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja toimivat keskeisinä ennaltaehkäisevinä palveluina. Kulttuuripalvelut vastaavat Kulttuuritalo Virran konsertti- ja tapahtumatuotannosta sekä kaupungin vuosittaisten vakiintuneiden tapahtumien järjestelyistä. Museo säilyttää, kartuttaa ja kunnostaa valtakunnallisesti merkittävää taidekokoelmaa, Imatraan liittyvää kulttuurihistoriallista materiaalia sekä erittäin laajaa valokuvakokoelmaa. Museoissa järjestetään vuosittain yli 10 taide- tai kulttuurihistoriallista näyttely ja tarjotaan myös taiteeseen ja kulttuurihistoriaan liittyviä asiantuntijapalveluita. Kirjasto antaa asukkaille tasapuoliset mahdollisuudet sivistykseen, oppimiseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen sekä virkistymiseen ja monipuolisiin elämyksiin. Kirjasto tukee käyttäjien tietoyhteiskuntataitoja ja mahdollisuuksia käyttää erilaisia medioita. Teatteri Imatra tuottaa vuoden 2016 aikana viisi teatteriproduktiota. Väistötiloissa toimimisesta johtuen ohjelmistossa ei tule olemaan vierailuesityksiä. Työväenopisto tuottaa vapaan sivistystyön opetusta ja näyttelytoimintaa sekä käsityön ja kuvataiteen yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta. Työväenopisto pyrkii tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan palveluja erilaisia kohderyhmiä huomioiden. Työväenopisto tuottaa myös tilauspalvelukoulutusta räätälöidysti. Liikuntapalveluiden järjestämä ohjattu toiminta tähtää asiakaslähtöisesti kaupunkilaisten toimintakyvyn ja terveyden edistämiseen. Terveyttä edistävää liikuntaa, erityisryhmien liikuntaa sekä kaikille kuntalaisille kohdistuvaa ohjattua toimintaa järjestetään urheilutalo-uimahallissa, ulkoliikuntapaikoilla, keilahallissa ja jäähallissa. Liikuntapalvelut vastaa uimahallin uinninvalvonnasta ja järjestää uinninopetusta. Hyvinvointilautakunta