SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2006 N:o Nuorisolaki. N:o 72. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2006 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 72 Nuorisolaki Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Suomen välillä Kansainvälisen rikostuomioistuimen oikeudenkäynneissä kuultavina olleiden tai kuultavaksi tulevien todistajien ja heidän läheistensä sijoittamisesta Suomen alueelle kirjeenvaihdolla tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Valtioneuvoston asetus pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä annetun lain sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 17 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta Valtioneuvoston asetus pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä Valtioneuvoston asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 27 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 27 :n muuttamisesta (Saamenkielinen käännös) Valtioneuvoston asetus asumisoikeustalojen käyttö- ja luovutusrajoitusten merkitsemisestä ja merkintöjen poistamisesta Valtioneuvoston asetus aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta Puolustusministeriön asetus asevelvollisten yleisistä varusmiespalvelukseen astumispäivistä vuosina N:o 72 Nuorisolaki Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. 2 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) nuorilla alle 29-vuotiaita; 2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; 3) sosiaalisella vahvistamisella nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi; HE 28/2005 SiVM 15/2005 EV 219/

2 266 N:o 72 4) nuorisotyöllä nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta; 5) nuorisopolitiikalla nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista; 6) valtakunnallisella nuorisojärjestöllä rekisteröityä järjestöä, joka toteuttaa tämän lain tarkoitusta ja lähtökohtia ja jonka toimintaalueena on koko maa; 7) valtakunnallisella nuorisotyön palvelujärjestöllä rekisteröityä järjestöä, jonka toiminnan pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa palveluja nuorisotyön yleiseksi kehittämiseksi; 8) nuorisotyötä tekevällä järjestöllä rekisteröityä järjestöä tai muuta yhteisöä, jonka toiminnasta ainakin osa on nuorisotyötä ja jonka nuorisotyö on laajuudeltaan verrattavissa valtakunnallisen nuorisojärjestön toimintaan. 2 luku Valtion nuorisotyö ja -politiikka 3 Kehittäminen ja yhteistyö Opetusministeriöllä on vastuu nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Lääninhallitukset toimivat nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevissa asioissa valtion aluehallintoviranomaisina. Opetusministeriö hyväksyy läänin nuorisotoimen tulostavoitteet yhdessä lääninhallituksen kanssa. Opetusministeriöllä on valtakunnan tasolla ja lääninhallituksilla aluetasolla vastuu nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta. 4 Nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja suuntaviivat läänien ja kuntien nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Kehittämisohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Kehittämisohjelman valmistelee opetusministeriö yhteistyössä asianomaisten muiden ministeriöiden kanssa. Valmistelussa tulee kuulla nuorisotyön ja -politiikan keskeisiä tahoja. Kehittämisohjelmasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 5 Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelimenä on valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, jonka asettaa valtioneuvosto. Neuvottelukunta toimii opetusministeriön yhteydessä. Neuvottelukunnalla voi olla jaostoja asioiden valmistelua varten. Neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) antaa opetusministeriölle lausunto nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan otettavista asioista ja arvioida vuosittain nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumista; 2) tehdä esityksiä nuoria koskeviksi ohjelmiksi ja toimenpiteiksi; 3) tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan. Neuvottelukunnasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 6 Arviointi- ja avustustoimikunta Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja valtakunnallisten nuorisotyön palvelujärjestöjen avustusasioissa opetusministeriön asiantuntijaelimenä on arviointi- ja avustustoimikunta, jonka asettaa valtioneuvosto. Toimikunta voi keskuudestaan asettaa jaostoja asioiden valmistelua varten. Toimikunnan tehtävänä on: 1) tehdä vuosittain opetusministeriölle esitys valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja valtakunnallisten nuorisotyön palvelujärjestöjen valtionavustusten jaosta; 2) antaa vuosittain opetusministeriölle lausunto valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja

3 N:o valtakunnallisten nuorisotyön palvelujärjestöjen avustuskelpoisuuksista hakemusten pohjalta; 3) antaa vuosittain opetusministeriölle lausunto nuorisotyötä tekevien järjestöjen valtionavustusten jaosta; 4) tehdä opetusministeriön pyynnöstä arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta. Toimikunnasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 3 luku Kuntien nuorisotyö ja -politiikka 7 Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen ja toteuttaminen Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. 4 luku Valtionrahoitus 9 Valtionosuus kunnille Kunnalle myönnetään valtionosuutta tämän lain mukaisiin käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. Valtionosuus tulee käyttää 7 :ssä tarkoitettuun toimintaan. 10 Nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen valtionavustukset Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha myönnettäväksi yleisavustuksina valtakunnallisille nuorisojärjestöille ja valtakunnallisille nuorisotyön palvelujärjestöille. Valtakunnalliset nuorisojärjestöt voivat osoittaa saamaansa avustusta rekisteröityjen piirijärjestöjensä toimintaan. Lisäksi valtakunnalliset nuorisojärjestöt voivat osoittaa paikallisyhdistyksilleen erityisavustuksia rajattuun tarkoitukseen. Yleisavustusta ei myönnetä sellaiselle nuorisojärjestölle, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää yhden koulutus-, opinto- tai vastaavan alan opiskelua. Pääasiallisesti ammatillista järjestäytymistä edistävälle nuorisojärjestölle ei myöskään myönnetä yleisavustusta. Järjestöille, joiden toiminnasta tai avustamisesta säädetään erikseen tai joille myönnettävää valtionavustusta varten on erillinen määräraha valtion talousarviossa, ei tämän lain nojalla myönnetä yleisavustusta. Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja niiden piirijärjestöjen avustukset myönnetään tulosperusteisesti. Tulosperusteita ovat toiminnan laatu, laajuus ja taloudellisuus. Avustusta myönnettäessä otetaan lisäksi huomioon toiminnan ajankohtainen yhteiskunnallinen merkitys sekä avustuksen tarve. Hyväksyttävinä toimintamenoina ei pidetä liiketoiminnasta aiheutuvia menoja. Opetusministeriö hyväksyy tämän pykälän nojalla avustettavat järjestöt.

4 268 N:o 72 Tarkempia säännöksiä tulosperusteista, hyväksyttävistä menoista, menettelystä, jossa avustettavat järjestöt hyväksytään, ja muista avustusperusteista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 11 Nuorisotyötä tekevien järjestöjen valtionavustukset Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha myönnettäväksi yleisavustuksina nuorisotyötä tekeville järjestöille. Avustusten myöntämisessä noudatetaan, mitä 10 :n 2 ja 3 momentissa säädetään. Tarkempia säännöksiä avustusperusteista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 12 Valtakunnallisten nuorisokeskusten valtionavustukset Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha myönnettäväksi valtakunnallisten nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen. Toiminta-avustukset myönnetään pääosin tulosperusteisesti nuorisokäytön ja keskusten toiminta-ajatusten perusteella. Toimintansa aloittaville keskuksille avustus voidaan kuitenkin myöntää arvion perusteella. Keskusten tulee toteuttaa tämän lain tarkoitusta ja lähtökohtia ja olla yleishyödyllisiä. Keskusten mahdollinen ylijäämä on käytettävä keskusten sekä niiden palvelujen kehittämiseen. Opetusministeriö hyväksyy hakemuksesta avustettavat keskukset tämän lain piiriin. Tarkempia säännöksiä avustettavien keskusten hyväksymisen perusteista sekä keskusten toiminnan ja talouden järjestämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 13 Muut valtionavustukset Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvään tutkimukseen, kansainväliseen nuorisoyhteistyöhön, nuorisotilojen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja varustamiseen sekä nuorisotyön kehittämistoimintaan. 5 luku Erinäiset säännökset 14 Valtionapuviranomainen Valtionapuviranomaisena tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on opetusministeriö. Opetusministeriö voi osoittaa lääninhallitusten myönnettäväksi talousarvioon otettuja avustusmäärärahoja. 15 Valtionosuuksien ja -avustusten rahoitus Tässä laissa tarkoitetut valtionosuudet sekä -avustukset suoritetaan ensisijaisesti veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista. 16 Valtionavustuslain soveltaminen Edellä :ssä tarkoitettuun valtionavustukseen sovelletaan muutoin, mitä valtion avustuslaissa (688/2001) säädetään. 6 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 17 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Lain 10 ja 11 tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä lailla kumotaan 24 päivänä helmikuuta 1995 annettu nuorisotyölaki (235/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumotun lain 8 :ää sovelletaan kuitenkin edelleen vuoden 2006 loppuun. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

5 N:o Siirtymäsäännökset Ennen tämän lain voimaantuloa asetettu nuorisoasiain neuvottelukunta ja nuorisojärjestöjen avustustoimikunta jatkavat toimintaansa toimikautensa loppuun. Ennen tämän lain voimaantuloa avustettaviksi hyväksytyt nuorisojärjestöt ja nuorisotyön palvelujärjestöt säilyttävät valtionavustuskelpoisuutensa vuoden 2006 loppuun, jollei opetusministeriö ennen sitä erikseen muuta asiaa koskevaa päätöstään tai kumoa sitä. Ennen tämän lain voimaantuloa avustettaviksi hyväksytyt valtakunnalliset nuorisokeskukset säilyttävät tämän lain voimaan tullessa valtionavustuskelpoisuutensa. Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kulttuuriministeri Tanja Karpela

6 270 N:o 73 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (635/1998) 1 :n 1 momentin 9 kohta seuraavasti: 1 Soveltamisala Tässä laissa säädetään kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle käyttökustannuksiin ja perustamishankkeisiin myönnettävästä valtionosuudesta ja -avustuksesta sekä muusta rahoituksesta sellaista toimintaa varten, josta säädetään: 9) nuorisolaissa (72/2006); Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kulttuuriministeri Tanja Karpela HE 28/2005 SiVM 15/2005 EV 219/2005

7 271 N:o 74 Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Suomen välillä Kansainvälisen rikostuomioistuimen oikeudenkäynneissä kuultavina olleiden tai kuultavaksi tulevien todistajien ja heidän läheistensä sijoittamisesta Suomen alueelle kirjeenvaihdolla tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään: 1 Haagissa 8 päivänä kesäkuuta 2005 Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Suomen välillä Kansainvälisen rikostuomioistuimen oikeudenkäynneissä kuultavina olleiden tai kuultavaksi tulevien todistajien ja heidän läheistensä sijoittamisesta Suomen alueelle kirjeenvaihdolla tehty sopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 11 päivänä marraskuuta 2005 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 2 päivänä joulukuuta 2005 tulee voimaan 10 päivänä helmikuuta 2006 niin kuin siitä on sovittu. 2 Kansainvälisen rikostuomioistuimen oikeudenkäynneissä kuultavina olleiden tai kuultavaksi tulevien todistajien ja heidän läheistensä sijoittamisesta Suomen alueelle kirjeenvaihdolla tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 2 päivänä joulukuuta 2005 annettu laki (949/2005) tulee voimaan 10 päivänä helmikuuta Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä helmikuuta Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 5/2006)

8 272 N:o 75 Valtioneuvoston asetus pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä annetun lain sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 17 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, säädetään pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä 9 päivänä heinäkuuta 2004 annetun lain 7 :n (658/2004) sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 17 :n muuttamisesta samana päivänä annetun lain voimaantulosäännöksen (659/2004) nojalla: 1 Pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä annettu laki (658/2004) sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 17 :n muuttamisesta annettu laki (659/2004) tulevat voimaan 1 päivänä helmikuuta Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2006 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos Ylitarkastaja Panu Pykönen

9 273 N:o 76 Valtioneuvoston asetus pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä Annettu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, säädetään pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä 9 päivänä heinäkuuta 2004 annetun lain 2 :n 3 momentin (658/2004) nojalla: 1 Sen lisäksi, mitä palvelujärjestelmän avulla suoritettavista tehtävistä pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä annetun lain (658/2004) 2 :ssä säädetään, palvelujärjestelmän avulla voidaan hoitaa väliaikaisesta työnantajan matalapalkkatuesta annetussa laissa (1078/2005) tarkoitetun tuen määrän laskeminen, mainitun lain 7 :ssä työnantajalle säädetyn ilmoittamisvelvollisuuden täyttäminen ja ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiseksi annettavien tietojen tallentaminen palkkakirjanpitoa varten. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2006 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos Ylitarkastaja Panu Pykönen /12

10 274 N:o 77 Valtioneuvoston asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 27 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta 22 päivänä helmikuuta 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen (175/2001) 27, seuraavasti: 27 Tilanpidon aloittaminen Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija viimeistään puolen vuoden kuluessa porotalous- tai luontaiselinkeinotilan tai sen osan hallinnan siirtämisestä on ryhtynyt harjoittamaan omaan lukuunsa tilalla porotaloutta tai luontaiselinkeinoa. Hallinnan siirtyessä vaiheittain katsotaan tilanpito aloitetuksi sinä ajankohtana, jona pääosa tilasta on siirtynyt hallintaan. Aloitustuen myöntämisen edellytyksenä on, että tilanpidon aloittamista seuraavien kahden vuoden jälkeen eloporomäärän tulee olla vähintään puolitoista kertaa suurempi kuin ennen tilanpidon aloittamista ottaen kuitenkin huomioon maa- ja metsätalousministeriön poronhoitolain (848/1990) 21 :n nojalla vahvistamat suurimmat sallitut osakaskohtaiset poromäärät. Tilanpidon aloittamista seuraavan kahden vuoden jälkeen poromäärän tulee kuitenkin olla vähintään 80. Aloitustukea muun luontaiselinkeinon kuin porotalouden harjoittamisen perusteella voidaan myöntää, jos elinkeinonharjoittajan luontaiselinkeinosta saadut tulot ovat ennen aloittamista olleet alle euroa. Aloitustuen myöntämisen jälkeisinä kolmena seuraavana kalenterivuonna tuen maksamisen edellytyksenä ovat vähintään euron suuruiset 4 :ssä tarkoitetut kokonaistulot. Aloitustukea ei lasketa mukaan edellä mainittuihin tuloihin. Tukea ei myönnetä henkilölle, jolle on jo aikaisemmin myönnetty vastaavaa tukea tilanpidon aloittamiseen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Hallitussihteeri Jukka Mirvo Komission asetus (EY) N:o 1/2004; EYVL N:o L 1, , s. 1. Tiivistelmä tukijärjestelmästä julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

11 275 Liite Saamenkielinen käännös Nr 77 Stáhtaráđi ásahus boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadandoarjagis addojun stáhtaráđi ásahusa 27 ` rievdadeamis Addojuvvon Helssegis ođđajagimánu 26 beaivve 2006 Stáhtaráđi mearrádusa mielde, mii lea dahkkon eanan- ja meahccedoalloministeriija ovdanbuktojumis, rievdaduvvo boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadandoarjagis guovvamánu 22 beaivve 2001 addojun stáhtaráđi ásahusa (175/2001) 27 čuovvovaččat: 27 Dállodoalu álggaheapmi Doarjaga juolludaneaktun lea, ahte ohcci maŋimusat jahkebeali sisa boazo- dehe luondduealáhusdálu dehe dan oasi hálddašeami sirdimis lea bargagoahtán iežas nammii dálus boazodoaluin dehe luondduealáhusaiguin. Go hálddašeapmi sirdása muttuid mielde, de gehččojuvvo dállodoallu álggahuvvon dalle go dálu váldooassi lea sirdásan hálddašeapmái. Álggahandoarjaga juolludaneaktun lea, ahte dállodoalu álggaheami čuovvovaš guovtti jagi maŋŋel ealloboazomearri galgá leat unnimusat bealnnot geardde stuorit ovddit dállodoalu álggaheami ektui, vuhtii válddedettiin goitge eanan- ja meahccedoalloministeriija boazodoallolága (848/1990) 21 ` vuođul nannejuvvon stuorimus lobálaš osolašguovdasaš boazomearit. Dállodoalu álggaheamis čuovvovaš guovtti jagi maŋŋel boazomearri galgá leat goitge unnimusat 80. Álggahandoarjja eará luonddu-ealáhusain go boazodoaluin bargama vuođul sáhttá juolluduvvot, jos ealáhusbargi dietnasat luondduealáhusain leat ovdal álggaheami leamaš vuollel euro. Golmma čuovvovaš kaleanddarjagi áigge álggahandoarjaga juolludeami maŋŋel doarjaga máksineaktun lea ahte 4 :s oaivvilduvvon ollesdietnasat leat unnimusat euro. Álggahandoarjja ii lohkkojuvvo mielde ovdalis máinnašuvvon dietnasiidda. Doarjja ii sáhte juolluduvvot olbmui, geasa lea juo ovdal juolluduvvon vástideaddji doarjja dállodoalu álggaheapmái. Dát ásahus boahtá fápmui guovvamánu 1 beaivve Helssegis ođđajagimánu 26 beaivve 2006 Eana- ja meahccedoalloministtar Juha Korkeaoja Ráđđehusčálli Jukka Mirvo Komišuvnna ásahus (EO) N:o 1/2004; EOVB N:o L001, , s. 1. Čoahkkáigeassu ilmmuhuvvon Eurohpa uniovnna virggálaš bláđis.

12 276 N:o 78 Valtioneuvoston asetus asumisoikeustalojen käyttö- ja luovutusrajoitusten merkitsemisestä ja merkintöjen poistamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään asumisoikeusasunnoista 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetun lain (650/1990) 59 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa (1210/2005): 1 Valtion asuntorahaston tehtävät merkintöjen aikaansaamiseksi Valtion asuntorahaston on asumisoikeusasunnoista annetun lain 51 :n 3 momentin nojalla ilmoitettava asumisoikeustaloa varten myöntämistään lainoista tai korkotuki- tai takauslainoiksi hyväksymistään lainoista ja niistä johtuvista rajoituksista: 1) sille käräjäoikeudelle, jonka virkaalueella asumisoikeustalo sijaitsee, kun kysymys on lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin käyttö- ja luovutusrajoituksista tehtävistä merkinnöistä; sekä 2) asumisoikeustalon omistavan yhtiön hallitukselle, kun kysymys on yhtiöjärjestykseen ja osakekirjoihin käyttö- ja luovutusrajoituksista tehtävistä merkinnöistä. 2 Valtion asuntorahaston tehtävät merkintöjen poistamiseksi Valtion asuntorahaston on tehtävä asumisoikeusasunnoista annetun lain 50 c :n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus: 1) sille käräjäoikeudelle, jonka virkaalueella käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautettu asumisoikeustalo sijaitsee, kun kysymys on lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä poistettavista merkinnöistä; sekä 2) käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautetun asumisoikeustalon omistavan yhtiön hallitukselle, kun kysymys on yhtiöjärjestyksestä ja osakekirjoista poistettavista merkinnöistä. 3 Merkinnän siirto Jos kiinteistöstä tai osasta kiinteistöä, jolla asumisoikeustalo sijaitsee, muodostetaan toinen kiinteistö tai osa toista kiinteistöä, asumisoikeusasunnoista annetun lain 51 :n 1 momentissa tarkoitettu merkintä siirretään sen kiinteistön kohdalle, jolla asumisoikeustalo sijaitsee. Merkinnän siirtämistä voi vaatia kiinteistön tai asumisoikeustalon omistaja taikka asumisoikeusasunnoista annetun lain 50 b :n 2 momentissa tarkoitetun talon osalta Valtiokonttori. 4 Omistajan velvollisuus osoittaa merkinnän tekeminen tai poistaminen Asumisoikeustalon omistavan yhteisön tai säätiön hallitus tai isännöitsijä on velvollinen

13 N:o osoittamaan asianomaisen viranomaisen antamalla todistuksella, että asumisoikeusasunnoista annetun lain 51 :ssä tarkoitetut merkinnät on tehty tai että ne on poistettu, jos talo on vapautunut mainitun lain mukaisista käyttö- ja luovutusrajoituksista. Hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia pyynnöstä antamaan jäljennöksen asianomaisen viranomaisen vahvistamasta asiakirjasta tai antamasta todistuksesta, josta ilmenee, että 1 momentissa tarkoitettu merkintä on tehty tai että se on poistettu, jos talo on vapautunut rajoituksista. Pyynnöstä on annettava tieto myös siitä, minkälainen lauseke osakekirjassa on oltava. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Tällä asetuksella kumotaan asumisoikeustalojen käyttö- ja luovutusrajoitusten merkitsemisestä 31 päivänä elokuuta 1990 annettu asetus (758/1990) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2006 Ministeri Hannes Manninen Hallitusneuvos Seija Heiskanen-Frösén

14 278 N:o 79 Valtioneuvoston asetus aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta Annettu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla: 1 Soveltamisala Valtion asuntorahaston varoista voidaan valtion talousarviossa vuosittain vahvistetun enimmäismäärän rajoissa myöntää aravarajoituslain (1190/1993) 2 :n 1 momentissa tarkoitetun aravavuokratalon purkamiskustannusten kattamiseen avustusta siten kuin tässä asetuksessa säädetään. Avustukseen sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. 2 Myöntämisen edellytykset Avustusta voidaan myöntää aravavuokratalon purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen, jos Valtion asuntorahasto on myöntänyt aravarajoituslain 17 :n nojalla luvan purkaa talo. Jos vuokratalo on vapautunut aravarajoituslaissa tarkoitetuista käyttöja luovutusrajoituksista (aravarajoitukset), avustus voidaan myöntää, jos talon purkamiseen on mainitun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettu peruste. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että avustus on vuokratalon omistajayhteisön huomattavien taloudellisten vaikeuksien vuoksi tarpeen purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Aravarajoituksista vapautuneen vuokratalon purkamiskustannusten avustamiseen tulee olla lisäksi muu erityisen painava syy. Avustusta ei voida myöntää veroista tai jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Avustuksen hakijan on laadittava avustushakemuksen liitteeksi kokonaisselvitys purkamiskustannuksista sekä purkamisen, mahdollisen purkuakordin ja avustuksen vaikutuksista yhteisön taloudelliseen tilaan. Avustusta voidaan myöntää vain erityisestä syystä, jos purkutyö on aloitettu ennen avustuksen myöntämistä. 3 Avustuksen myöntäminen ja maksaminen Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää vuokratalon omistajayhteisön hakemuksesta Valtion asuntorahasto. Valtion asuntorahasto maksaa avustuksen toteutuneiden kustannusten perusteella avustuspäätöksen mukaisesti sen jälkeen, kun talo on purettu.

15 N:o Avustuksen suuruus Avustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia Valtion asuntorahaston hyväksymistä talon purkamisesta aiheutuvista kohtuullisista kokonaiskustannuksista. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2006 Ministeri Hannes Manninen Ylitarkastaja Anu Kääriäinen

16 280 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 80 Puolustusministeriön asetus asevelvollisten yleisistä varusmiespalvelukseen astumispäivistä vuosina Annettu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2006 Puolustusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/1950) 8 :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1169/1988: 1 Asevelvollisten, jotka on määrätty astumaan varusmiespalvelukseen puolustusvoimiin tai rajavartiolaitokseen vuonna 2008 tai 2009, on saavuttava suorittamaan palvelustaan heille erikseen annettavan määräyksen mukaisesti 7 päivänä tammikuuta 2008, 7 päivänä heinäkuuta 2008, 12 päivänä tammikuuta 2009 tai 13 päivänä heinäkuuta Jollei 1 momentissa tarkoitetussa määräyksessä toisin ilmoiteta, palvelukseen on saavuttava määrättynä päivänä viimeistään kello Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2006 Puolustusministeri Seppo Kääriäinen Esittelijä Ilkka Ojala JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 72 80, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2006 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN