Naiset TAMPEREELLA ELÄMÄNI VUORISTORATA. Naiset kokoustivat. Tyhjä syli, VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUDESTA 3/14. Mietteitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naiset TAMPEREELLA ELÄMÄNI VUORISTORATA. Naiset kokoustivat. Tyhjä syli, VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUDESTA 3/14. Mietteitä"

Transkriptio

1 Naiset PERUSSUOMALAISET NAISET RY 3/14 * 4. Vuosikerta * Naisten lehti * Poliittinen lehti * Naisasialehti * Naiset kokoustivat TAMPEREELLA 3 Mietteitä VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUDESTA Tyhjä syli, ELÄMÄNI VUORISTORATA KIRSI KALLIO on valittu PerusNaisten toiminnanjohtajaksi

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 Tämä sivu 3 Terveiset päätoimittajalta 4 Naisten puheenjohtaja 5 Naisten tapahtumia 6 Naiset kokoustivat Tampereella 8 Tyhjä syli, elämäni vuoristorata 10 Kuulovamma ei ole este 11 Miesten reviirillä orjaparatiisissa 12 Pullukasta prinsessaksi 14 Mietteitä vanhustenhuollon tulevaisuudesta 15 Sisäinen turvallisuus uhattuna 16 Nimityksiä 17 Sudoku 18 Yhteyshenkilöitä 19 Perussuomalaiset naiset ry:n hallitus 20 Liittymislomake Sylvi-Tuulikki Marski sai siskon Onnittelut Kikelle perheenlisäyksen johdosta. Perussuomalaisten Naisten lehti PSNaiset 4. Vuosikerta, Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimituksen sähköpostiosoite: Päätoimittaja: Tuula Kuusinen Työryhmä: M. Valkama, K. Kallio Taitto ja editointi: N. Mäkinen Painopaikka: Lönnberg Print & Promo

3 Terveiset Päätoimittajalta Luulemmeko olevamme turvassa? Maailman tapahtumat nostavat esiin kysymyksiä turvallisuudesta ja turvattomuudesta. Ajattelemme helposti erilaisia kriisejä ja niiden seurauksia. Television uutisissa toistuu jo sama kaava alkaen lähi- idästä ja päätyen lähinaapuriemme tapahtumiin. Meitä pelottaa. Poliisi on maaseudulla jopa tuntien päässä. Apu on tarvittaessa kaukana. Synnytyssairaalat viedään satojen kilometrien päähän ja synnytykset maantien varrella ovat lisääntyneet. Synnytyssairaaloiden harventamista perustellaan turvallisuussyillä. On turvatonta ellei lähisairaalassa ole erikoislääkäriä hätäsektioiden varalta, mutta ehkäpä se taksikuski tai isä on sitten jossain tietymättömillä taipaleilla turvallinen vaihtoehto. Tietoturvallisuusrikokset ovat lisääntyneet. Useimmat meistä ovat varmaankin seuranneet keskustelua cyberhyökkäyksen mahdollisuudesta, mutta ajattelemme etteihän se meitä koske Joskus se saattaa kuitenkin osua omalle kohdalle ja ymmärrys tietomurtoa ja -turvallisuutta kohtaan tulee opittua kantapään kautta. En ole koskaan aukaissut epämääräisiä tai tuntemattomia viestejä. Minulla ei myöskään ole ollut koneessani viruksia. Etsin tietoa Finlexin sivuilta vanhuspalvelulaista ja yllätykseni oli melkoinen kun viranomaisten ylläpitämiltä sivuilta löytyi mainos ja onnittelut, että olette 1000:s kävijä jne. Minun sähköpostini kaapattiin. Kaappari otti käyttöön osoitekirjani ja lähetti hyvällä suomenkielellä kirjoitetun viestin, että minut on ryöstetty Lontoossa ja kaikki rahani ja korttini ovat menneet. Rahapyyntö seurasi mukana, että pääsisin kotimaahan takaisin. Viesti oli hyvin uskottava ja tuttavallinen. Tästä kaikesta se rumba vasta alkoi. Kaikki puhelimeni soivat tauotta tuntien ajan. Tietokoneeni oli saastunut. Työasiani ja yksityisyyteni oli varastettu. Konetta ei voinut enää käyttää. Useampi päivä meni konetta puhdistaessa. Koneeseeni oli pesiytynyt niin sanottu Troijalainen hevonen. Nyt on hiljaista, ei tule viestejä ei asiallisia eikä asiattomia. Pääsin ainakin mainoksista eroon. Tietokone on kuitenkin tärkeä työkalu nykyaikana ja hyvin haavoittuvainen. Opin sen, että salasanat tulisi vaihtaa kerran kuukaudessa samoin ajantasainen viiruksen torjunta ohjelma säästää monelta harmilta. Haittaohjelmia on liikkeellä koko ajan. Asioimme verkossa yhä enenevässä määrin. Koko hankalan episodin jälkeen jotain hyvääkin sain oppia mitä on turvattomuus verkossa ja iloista oli se, että yhteyttä ottivat jo melkein unohduksissa olevat tuttavat ja oli mukavaa keskustella heidänkin kanssaan. Turvallisuudesta ei saa tinkiä millään sektorilla se saattaa tulla kalliiksi. Tuula Kuusinen 3

4 NAISET ALOITTAVAT REIPPAASTI SYKSYN TOIMINNAN Suomalaisilla on takana upea, kaunis ja helteinen kesä, akkuja on ladattu huikeassa auringon paisteessa, toivottavasti jokainen sai osansa. Nyt jaksamme lähteä jälleen kerran liikkeelle oman aatteemme perussuomalaisuuden nimissä. Perussuomalaiset naiset ovat työnsä ja toimintansa aktivoimiseksi palkanneet toiminnanjohtajan hoitamaan puolueemme naisten entistä parempaa näkyvyyttä poliittisessa toiminnassa. Naisjärjestössä jo pitkään mukana ollut hallituksen jäsen, dipl.insinööri Kirsi Kallio on valittu tähän tehtävään. Kirsi tulee olemaan mukana naisjärjestön alueyhdistysten kokouksissa ja hän käy kaikki yhdistykset läpi ja tapaa paikalliset toimijat. Yhdessä hänen kanssaan on hyvä suunnitella tulevia tapahtumia ja osallistumista vuoden 2015 Eduskuntavaaleihin. Naisten on otettava entistä vahvempi rooli ja itsenäisesti ryhdyttävä järjestämään tapahtumia ja vaalipaneeleita omilla paikkakunnillaan. Naisten ei pidä odottaa, että joku järjestää jotakin, me toimimme itsenäisesti ja osaamme päättää miten toimitaan. Kun kysyttävää tulee, ottakaa rohkeasti yhteyttä Kirsi Kallioon tai puheenjohtajaan. Tulevien eduskuntavaalien ehdokasasettelussa pidetään huoli siitä, että naisia on riittävästi ehdokkaana ja että kannustamme kaikkia puolueemme ehdokkaita. On vahvuus, että teemme sopuisaa yhteistyötä. Aloitamme luottamushenkilöiden kouluttamisen mahdollisimman pikaisella aikataululla, siitä annamme lisää tietoa kirjeitse. Syksylle on suunnitelmissa myös ruskamatka Lappiin, jollei se onnistu vielä tälle syksylle palaamme siihen vuoden kuluttua. Naisten messut, Osaava Nainen ovat Turussa olemme mukana siellä omalla osastolla. Turussa on myös naisten tapahtuma jossa muotinäytös, Hotelli Hamburger-Börs on varattuna tilaisuutta varten. Mannekiinit ovat perusnaisten joukosta, muotivaatteet Muotikuulta jotka ovat kotimaassa valmistettu. Emme tee pelkästään politiikkaa vaan haluamme olla myös naisellisia ja muodikkaita suomalaisia naisia. Alustavasti on sovittu hallituksessa että pidämme syyskokouksen Kun marjat ja sienet on kerätty, lähdetäänhän yhdessä taas politiikan teille! Helsinki Marja-Leena Leppänen 4

5 Naisten tapahtumia Tervetuloa kaikki mukaan! MEIDÄT LÖYTÄÄ MESSUILTA C-halli paikka 464 Muoti, kauneus, kosmetiikka-alue Pe Klo La ja Su klo NAISTEN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMA TURUSSA Turun kauppatori lauantaina Toritapahtuma Klo Hamburger Börs Hotelli Iltajuhla Börs Night Club klo Lisätiedot sekä sitova ilmoittautuminen viimeistään mennessä Kirsi Kallio puh tai Osallistumismaksu 20 Monipuolista ohjelmaa mm. muotinäytös 5

6 PerusNaisten kevätkokous Puheenjohtaja M-L Leppänen toivottaa kokousväen tervetulleeksi. Laura Huhtasaari. Sunnuntain kokousväkeä. Kokouksen nuorin osanottaja Perusvauva sekä äiti Lulu Ranne. Kike Elomaa puheenjohtajana. Kokousviikonlopun virkistykseksi naiset tekivät matkan Viikinsaareen, missä katsottiin mm. Hannele Laurin ja Mikko Rasilan tähdittämä kesäteatterimusikaali Kuumia aaltoja ja laastareita. Vaikka musikaali jakoikin mielipiteitä suuntaan ja toiseen, niin yhtä mieltä oltiin varmasti siitä, että jo risteily Viikinsaareen lämpimässä ja aurinkoisessa säässä kruunasi naisten lauantai-iltapäivän. PerusNaisten puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen kiitti kevätkokouksen aluksi eurovaalien naisehdokkaitamme hienosta äänimäärästä. Hän totesi Perussuomalaisten olleen voittaja, vaikka ei tavoiteltua kolmea paikkaa saavutettukaan: -Kaksi paikkaa oli kuitenkin puolet aikaisempaa enemmän, Leppänen sanoi. Kritiikkiä Leppänen kohdisti Kokoomuksen suuntaan: -Stubb kalasteli äänestäjien äänet. Jos Perussuomalaiset olisi tehnyt saman Soinin avustuksella, olisi media kirjoitellut asiasta. Nyt media ei kirjoita asiasta mitään, Leppänen sivalsi. 6

7 Tampereella Iloisissa tunnelmissa matkalla Viikinsaareen teatteriin. Kevätkokouksessa oli läsnä 44 äänioikeutettua jäsentä. Kokous antoi runsaasti evästyksiä naisjärjestön edustajille. Evästyksistä on varmasti paljon apua tulevassa toiminnassa, eduskuntavaaliohjelman laadinnassa ja erilaisten luottamustehtävien hoidossa. Kansanedustajista Kike Elomaa ja Anne Louhelainen ottivat vastaan eduskuntatyöhön liittyviä evästyksiä vastaten samalla kysymyksiin, joita kokousväki poikkeuksellisen innokkaasti esitti. Perussuomalaisten 11:sta naiskansanedustajasta kokousviikonloppuna Tampereella oli Elomaan ja Louhelaisen lisäksi ainoastaan Lea Mäkipää. Eväitä etsimässä Auli Kangasmäki ja Kirsi Kallio. Matkalla teatteriin. Kevätkokouksessa päätettiin tehdä julkilausuma vanhusten kohtelusta. Julkilausuman laatii Marja-Liisa Riihimäki. Kokouksessa vahvistettiin toimintakertomus ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus. Teksti ja kuvat: M. Valkama,Tuula Kuusinen ja Kirsi Kallio M-L Riihimäki, Leppänen ja Finnig tauolla. Louhelainen, Keränen, Pesonen ja Elomaa. 7

8 Tuolla menee, tuolla ja tuollakin, ei tainnut olla järkevä päivä tai ajankohta lähteä kauppaan, kun joka puolella näkyy raskaana olevia naisia. Osa on raskauden puolivälissä ja toiset jo ihan loppupuolella. Voi kunpa omakin maha alkaisi kasvamaan samasta syystä. Talossamme olisi tilaa vaikka kolmellekin lapselle, mutta kun saisi edes yhden. Toki meillä on molemmilla suvussa kaksosia eli voimme saada vaikka kaksoset. Mietin, onkohan ongelmat raskaaksi tulemisen suhteen perinnöllisiä No olisinko minä tai veljeni tässä on vain arvailua, koska äitini odotti silloin kaksosia. Oireita oli ja paljonkin, meinaan vauvakuumeesta, mutta isäni aina toitotti minulle, että ensin koulu ja kun on töissä niin sitten voi hankkia lapsia. No eihän tämä mene niin kuin Strömsössä. Työelämään päästyäni kunnianhimo kasvoi ja halusin edetä urallani. Lapsen hankinta siirtyi päälle kolmenkymmenen. Mihin näitä tarvitsen? TYHJÄ SYLI Oi, mitä ihania lasten vaatteita ja vielä puoleen hintaan! Pakko oli kuitenkin ostaa, mutta mihin näitä tarvitsen, kun ei meillä ole lastakaan? Piilotin ostokseni ettei mieheni näe niitä. Päätin, että annan ne kaverin lapselle, hyvä syy ostaa hänelle syntymäpäivälahja. Niinpä, kunpa ne olisivatkin päätyneet hänelle... Yön hiljaisina tunteina valvoin ja mietin. En pystynyt niistä luopumaan vaan ostimme puhuvan nallen lahjaksi. Nallet ja pehmolelut ovat myös olleet heikkouteni. Korvikkeitako? Varsinkin Nalle Puh-sarjan hahmot ja niistä erityisesti Ihaa. Ihaa ehkä siksi, kun se on toisaalta niin elämän murjoma miltä itsestäkin tuntuu aina silloin kun kuukautiset alkavat ja saa pettymykseen huomata ettei tärpännyt tälläkään kertaa. Miksi emme saa lasta? Haluammeko sitä liikaa? Meille riittäisi yksi lapsi, emme toivo kuin edes sen yhden lapsen ei mitään seitsemää veljestä. Aikamme yritettyämme luonnollisesti miten nyt suurimmalla osalla vauva saa alkunsa. Päätimme, että tarvitsemme asiassa apua. Oli nöyryyttävää... Soitin ja varasin ajan terveyskeskukseen, oli nöyryyttävää selittää puhelimeen vastanneelle ajanvarauksia vastaanottavalle sairaanhoitajalle mistä on kysymys, miksi pitää päästä lääkäriin eikä sairaanhoitajan vastaanotolle. Tuntui kuin olisin jokin kummajainen. Lääkäri onneksi uskoi ja oli ymmärtäväinen. Hän kirjoitti lähetteen keskussairaalaan hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalle. Päivästä toiseen odotimme, en edes muista kuinka kauan. Epätietoisuus kalvoi sisintäni, onko meidät unohdettu ja paperit hukkuneet. Vihdoin sairaalasta tuli pyyntö tulla lääkärin vastaanotolle. Lääkärin vastaanotolla saimme lähetteen laboratorioon, jossa otettiin verikokeet molemmista minusta ja miehestäni ja tutkittiin mm. HIV että olemme ns. puhtaita. Myös ensin tutkittiin mieheni siemenneste, koska on helpompaa tutkia mies kuin nainen näissä asioissa. Muutama kuukausi tässäkin meni, kunnes vastaustulokset tulivat. No nesteessä ei ollut vikaa, liikkuvia kavereita oli riittävästi tähän asiaan. Jotain hyvää tämän kaiken surkeuden keskellä Vihdoinkin oltiin siinä kohtaa, että olisi lääkärikäynti jossa suunnitellaan ensimmäinen hoitokerta. Minut tutkittiin jälleen kerran ja vihdoinkin sain käteeni sähköisen e-reseptin jossa olisi ensimmäiset hormonipiikit. Sairaanhoitajan opastuksella harjoittelin piikkien laittoa pehmeään palloon, jota pidettiin vatsan kohdalla. Helppoa kun vain muistaa poistaa ilmakuplat ja aineen tyhjennettyä piikistä ei saanut heti poistaa piikkiä ihosta. Sain vielä ohjeet kirjallisena jossa oli tämä havainnollistettu osittain kuvin. Ehkäpä sittenkin... Onnellisena ihmisenä poistuin klinikalta ja lähdin kohti apteekkia. Ehkäpä sittenkin. Ensimmäinen käynti apteekissa ja ostin kaksi piikkiä, jotka riittivät kuudeksi päiväksi, tuli saman tien vuotuinen omavastuuosuus lääkekorvauksista täyteen. Tämän jälkeen samana vuonna ostetut lääkkeet maksavat jotka kuuluvat korvauksen pariin niin reseptin verran (1,50 euroa). Olen aina pitänyt itseäni etten ole mikään piikkikammoinen ihminen. Pystyn katsomaan piikkiä, kun verikoetta otetaan, mutta hormonipiikkien laittaminen aluksi oli jotain aivan hirveää. Ensimmäisen piikin laittaminen vastanahkaan oli itkujen ja työn takana. Yritin monta kertaa, mutta aina rohkeus petti. Pyysin miestänikin, että hän laittaisi piikin, mutta ei. Hän ei pystynyt pistämään minua piikillä vaikka hän on muille henkilöille laittanut mm. kanyylia käteen. Syyksi hän sanoi: ettei voi satuttaa minua. No aikansa katseltuaan, hän sanoi auttavansa ja olevansa tukenani. Yritimme laittaa piikin yhdessä, piikki jo kosketti mahaani ja melkein oli läpi nahasta, kun olin pakokauhun vallassa ja aloin itkeä etten pysty tähän. Laitoin piikin pöydälle ja hengittelin syvään. Pohdimme mitä sitten jos en pysty sitä laittamaan. Mietimme kuka kavereistamme pystyisi. Tajusimme sen olevan mahdotonta, koska pitäisi mennä kaverin luo joka ilta lähes kahden viikon ajan. Motivaatio, halu saada lapsi toi rohkeutta. Tosiasioista sain sen verran päättäväisyyttä, että se on nyt tehtävä jos tätä hoitoa halutaan aloittaa ja jatkaa. Hitaasti hengittelin ja pistin piikin vatsanahkaani. Tuon illan jälkeen pistoksia on kertynyt runsaasti vailla toivottua lopputulosta. Lisäksi piti muistaa laittaa pistokset eri puolille navan seutua eri päivinä, 8

9 ...ELÄMÄNI VUORISTORATA haasteita toi tietenkin myöhemmin kun päästiin siihen asti, että munasoluja oli kasvanut riittävän kokoiseksi, piti ne irrottaa munasarjasta, jotta ne saataisiin kerättyä talteen, piikkejä olikin kaksi samalla kertaa pistettävänä. Muistaakseni niiden piikkien kohdalla jotka pysäyttävät munasolujen kasvun, jotta eivät kasva liian isoiksi. Hoitaja sanoi, että niissä on neula vähän isompi ja ne täytyy todella painaa vatsanahan läpi, mietin miten käy, jos kipu on jotain aivan hirveää. Haasteita riitti. Paperille oli pakko piirtää napa ja siihen havainnollistaa mihin kohtaan ja minä päivänä olen piikin laittanut. Toivo elää En ole vielä päässyt kehtoa keinuttamaan, mutta elän vieläkin toivossa, että jonain päivänä meillä on oma vauva. Nyt vauvan korvikkeena on lemmikkieläin jota pidämme ja hellimme kuin toista ihmistä. Uskomme lääketieteeseen, vaikka olenkin turvautunut myös vaihtoehtoisee lääketieteeseen. Odotusta ja pettymyksiä on ollut paljon, onneksi en ole alkanut kirjoittamaan ylös tuntemuksiani, koska olisin varmaan hermorauniona. Eikä se odottaminen vaan se miten sitä mielessään herää toivo ja sitten tulee pettymys, niin sen pettymyksen käsitteleminen niin ettei sitä ulkopuoliset huomaa on mahdotonta. Elämäni pahin vuoristorata Suurin osa tai lähestulkoon kaikki hoidot on tehty minulle ja hormonihoitojen ollessa kyseessä tunteiden vaihtelu on ollut välillä rajua. Tunteet vaihtelevat naurusta itkuun ja siltä väliltä, äkkinäisiä raivokohtauksia ilman todellista syytä ja tietenkin mieheni saa suurimman osan osakseen. Hän joka joutuu vierestä katselemaan ja toivomaan että kaikki sujuisi hyvin ja suunnitelmien mukaan, saa suurimman taakan kannettavakseen ollessa tukena ja turvana. Asiaa tietenkin hankaloittaa, se ettei mieheni suostu puhumaan kenellekään ammattiauttajalle, vaan haluaa purkaa pahaa oloansa minulle. Jarruja ei vielä ole lyöty kiinni eikä toisaalta vauhtikaan ole nyt kiihtynyt, eli vuoristoradassa mennään hiljalleen ylämäkeen, katsotaan seuraava hoitokerta jos siinä vaikka onnistuisi pääsemään punkteeraukseen asti, jolloin mennään vuoristorataan verraten alamäkeä ja lujaa asian suhteen. Meidätkin on monesti leimattu ja sanottu suoraan lapsien kasvatuksesta puhuttaessa, ettemme voi ymmärtää kun meillä ei ole omia lapsia. Olemme paljon keskustelleet asiasta ja pohtineet miten hoitaisimme itse tilanteen, jos olisimme vanhempia. Olemme molemmat kurissa ja nuhteessa kasvatettuja, että emme kykene ymmärtämään vapaata kasvatusta vaan mielestämme pitää olla rakkautta ja rajoja. Aikuisilla pitää olla aikaa lapselle ja kuunnella mitä hänellä on asiaa. Pitää osata puhua asiat niin, että lapsi ymmärtää ja pystyä laskeutumaan hänen tasolleen. Aikaisemmin miehenikin sanoi monelle, että pystyy laskemaan jos haluaa lapsen syntyvän alkuvuodesta. Eipä puhu enää, koska on myös saanut karvaasti kokea että raskaaksi tuleminen ei ole mitenkään itsestään selvää. Tämä on minun tarinani ja toivon ettei muisti ole hirveästi unohtanut asioita, muistilla kun on tapana unohtaa ne ikävät asiat. Faktaa: Lievät hormonihäiriöt, munasolun irtoamishäiriöt, vauriot munatorvissa ja endometrioosi ovat tavallisimpia syitä naisten lapsettomuuteen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla synnyttäjien keski-ikä on jo yli 30 vuotta. Samaan aikaan kun lasten- hankinta on siirtynyt yhä myöhäisemmäksi, on lapsettomuus yleistynyt. Lapsettomuuden syy löytyy noin 30 prosentilla naisesta, 30 prosentilla miehestä, 30 prosentilla syytä on molemmissa ja 10 prosentilla selvää syytä ei löydy. Koeputkihedelmöitystä varten naiselle annetaan hormonihoitoa, jonka avulla saadaan useampi sillä hetkellä kehittymässä oleva munarakkula kasvamaan ja niiden sisältämät munasolut kypsymään hedelmöittymiskykyisiksi. Munasolut kerätään ultraääniohjatussa toimenpiteessä munasarjojen munarakkuloista. Munasoluja ja siittiöitä viljellään laboratoriossa erityisessä kasvatuskaappissa, jonka lämpötila, kosteus ja kaasupitoisuus ovat tarkkaan vakioitu muistuttamaan naisen lisääntymiselimistön olosuhteita. Hedelmöittymistä ja alkioiden kehitystä seurataan vaiheittain. Tavallisesti keskimäärin 70 % munasoluista hedelmöittyy normaalisti viljelymaljalla. Hedelmöittyneistä munasoluista noin % kehittyy hyvälaatuisiksi alkioiksi. Näistä paras valitaan tuorealkionsiirtoon, jolloin alkio siirretään kohtuun 2 5 päivän kuluttua hedelmöityksestä. Jäljelle jääneet hyvälaatuiset alkiot pakastetaan myöhempiä pakastesalkionsiirtoja varten. Keskimäärin % tuorealkionsiirroista johtaa kliiniseen raskauteen. (Ovumnia) Tarkempia tietoja lapsettomuushoidoista sekä lähde: Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/ wiki/lapsettomuus) Terve.fi (http://www.terve.fi/lapsettomuus), (http://www.terve.fi/lapsettomuus/jaako-lastenhankintaliian-myohaiseksi) Ovumnia (http:// ovumia.fi/lapsettomuuden-tutkimukset-ja-hoidot/lapsettomuushoidot/koeputkihedelmoityshoito/ 9

10 Kuulovamma ei ole este... Kike Elomaa haastatteli Liisa Kauppista Maailma kylässä tapahtumassa kesällä 2014 Kuurojen liiton ja Kuurojen maailmanliiton kuniapuheenjohtaja järjestöneuvos Liisa Kauppinen vastaanotti ensimmäisenä suomalaisena YK:n ihmisoikeuspalkinnon. Palkinto luovutettiin New Yorkissa. YK:n ihmisoikeuspalkinto jaetaan joka viides vuosi menestyksekkäästä työstä ihmisoikeuksien puolesta. Joulukuun 10.s päivä vietetään vuosittaista Ihmisoikeuksien päivää. Liisa Kauppinen (o.s. Salokorpi s. 12. Toukokuuta 1939, Nurmo) on suomalainen järjestöneuvos, joka toimii kansainvälisesti kuurojen Oikeuksien puolesta. Hänelle myönnettiin Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuspalkinto ensimmäisenä suomalaisena 10. Joulukuuta 2013 Ihmisoikeuksien päivänä. Hän sai palkinnon kansainvälisenä kuurojen oikeuksien puolesta tehdystä elämäntyöstä. Hän on myös työskennellyt erilaisissa YK:n organisaatioissa kuten YK:n neuvonantotehtävissä vuosina awkä Maailman terveysjärjestö WHO:ssa ja Unescossa. Kauppinen on toiminut Kuurojen liiton toiminnanjohtajana , Kuurojen maailmanliiton puheenjohtajana Kuurojen liiton entinen toiminnanjohtaja ja Kuurojen Maailmanliiton kunniapuheenjohtaja, järjestöneuvos Liisa Kauppinen sai YK:n ihmisoikeuspalkinnon. Palkinto luovutetiin New Yorkissa. Mistä on kyse? YK:n ihmisoikeuspalkinto jaetaan joka viides vuosi menestyksekkäästä työstä ihmisoikeuksien puolesta vietetään vuosittaista YK:n ihmisoikeuksien päivää. Ihmisoikeuspalkinto Suomeen Kunniapuheenjohtaja järjestöneuvos Liisa Kauppinen vastaanotti ensimmäisenä suomalaisena YK:n ihmisoikeiuspalkinnon Palkinto jaetaan viiden vuoden välein. Hiukan on perhosia vatsassa. Tämä on kuitenkin yksi YK:n tärkeimpiä päiviä, Liisa Kauppinen kertoi muutamaa tuntia ennen palkintoseremoniaansa New Yorkissa. Vaikka ihmisoikeuspalkinto on Kauppiselle suunnaton kunnia, aivan elämän huippuhetkeksi sen pokkaaminen ei yllä. Huippuhetkiä on hyvin paljon muualla. Niissä hetkissä, joissa olen nähnyt tuloksia ihmisoikeustyöstä ja nähnyt usko ja luottamuksen lisääntyvän, Kauppinen miettii. Motivaatio ja kova tahto vie vaikka läpi harmaan kiven. 10

11 Miesten reviirillä orjaparatiisissa Merja Tapaninaho on syntynyt Helsingissä. Lapsuudessa hankittu hyvä englanninkielentaito on ollut tärkeää tulevassa ammatissa. Merja kävi Englantilaisen koulun ja Lauttasaaren Yhteiskoulun lukion. Kieliopinnot jatkuivat ja niin hän oli vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa (Wichita, Kansas), ja kävi siellä paikallisessa High Schoolissa senior-vuoden ja sai High Shool Diploman hyvillä arvosanoilla. Hyvän kielipään omaavana mielessä siinteli kielenkääntäjän ura, ylioppilasvuoden jälkeen Merja muutti Pariisiin vuodeksi, jossa opiskeli ranskaa Sorbonnen yliopistossa. 12 vuotta Dubaissa Yhdeksänkymmentäluvulla lennonjohtajista oli maailmanlaajuisesti pulaa ja Merja houkuteltiin Dubaihin, Arabiemiraatteihin töihin Merja oli ensimmäinen naislennonjohtaja Arabian niemimaalla, joten haasteita riitti. Hän koulutti myös paikallisia oppilaita tornilennonjohtajaksi myöhemmin pestinsä aikana. Merja avioitui brittimiehen kanssa He muuttivat Espanjaan oman ilmailufirman perustaminen mielessä. Tänä aikana hän opiskeli seitsemän viikkoa Barcelonassa, ja suoritti Cambridgen yliopiston englanninkielen opettajien kurssin. Avioliitto kariutui, ja Merja muutti Suomeen Muutto Onnekseni sain hyvän työpaikan Liikenteen turvallisuusvirastossa (Trafi) lentoturvallisuusanalyytikkona. Toimeeni kuuluu analysoida Suomen lentoturvallisuuden tilaa lennonjohtajan näkökulmasta, ja tuottaa analyysejä talon sisällä eri osastoillemme sekä johdolle. Trafi on myös antanut hienot mahdollisuudet lisäkoulutukseen, ja viimeisenä suoritin kansainvälisen auditointitutkinnon Luxemburgissa. Merja asuu Nummenkylässä, Järvenpäässä. Perheeseen kuuluu avomies Veli-Matti ja Love ragdollrotuinen kissaneiti. He asuvat sata vuotta vanhassa puutalossa, joka toimi ennen nykyistä asuinkäyttöä muun muassa kasarmirakennuksena ja myöhemmin naisvankilana Kysymyksiä 1. Miten koit asemasi a) työssäsi b) vapaa-aikanasi? Aluksi työmaalla oli hankalaa, ei niinkään kollegoiden vaan arabilentäjien kanssa. He saattoivat vängätä ohjeitani vastaa, jolloin piti napakasti mutta kohteliaasti todeta tyyliin me doctor, you nurse 2. Oliko sinulla pukeutumiskoodi? Dubai on arabikaupungiksi suhteellisen liberaali, mutta kunnioitin paikallisia pukeutumistapoja siellä. 3. Oliko ulkomaalaisuus ongelma? Eurooppalaiset korkeasti koulutetut tai kokeneet asiantuntijat ovat korkeassa kursissa. Sen sijaan siirtotyöläisiä Intiasta, Pakistanista ja Sri Langasta kohdeltiin kuin karjaa. Fakta Finavia on Suomesa ainoa taho joka kouluttaa lennonjohtajia. Lennonjohtajat seulotaan tarkkaan. Pääsyvaatimukset ja soveltuvuuskokeet ovat kolmivaiheiset. Pääsykoevaatimukset Tutkitaan hakijoiden yleislahjakkuutta, persoonallisuutta ja avaruudellista hahmottelukykyä.toisessa hakuvaiheessa hakijoilta syynätään hakijan ilmailualan kykytestissä, missä mitataan muun muassa työpaineen sietoa ja keskittymiskykyä tilanteissa, joissa virikkeitä tulee monelta suunnalta. Kolmannessa vaiheessa haastattelevat Finavian omat edustajat sekä psykologi. Lisäksi he tekevät englannin kokeen. Palvelustytöt ovat modernin maailman orjia: omien oikeuksien perääminen on kohtalokasta, ja karkurit joutuvat vain elämään Dubain kadulle, jossa elämä on, jos mahdollista, vieläkin kurjempaa, ja ainoa mahdollinen rahanansaintakeino on työ prostituoituna Etiopialaiskorttelissa. Moni tyttö päätyy itsemurhaan. Työnantajille tytöt ovat vain kulutushyödyke: jos yksi jättääkin työnsä, tilalle saa helposti uuden vaikka heti. TV1 Ti klo:

12 Pullukasta prinsessaksi 4 kuukautta - 26 kg!!! Mira ennen leikkausta. Liedossa asuva PS:n kunnanvaltuutettu Mira Katajamäki (42), työskentelee Liedon terveyskeskuksen laboratoriossa. Ammatiltaan hän on bioanalyytikko. Kotoisin Mira on Oulusta, mutta muuttanut Varsinais-Suomeen vuonna Perheeseen kuuluu kolme lasta ja aviomies. Paino-ongelmien kanssa jo vuosia taistellut Mira päätyi lääkärin kehotuksesta laihdutusleikkaukseen, koska paino heitteli kuin vuoristorata. Mira on valmis keskustelemaan omasta kokemuksestaan ja antamaan tietoa asiasta kiinnostuneille. Oliko kaikki mahdollinen kokeiltu? Kaikki mahdolliset keinot oli kokeiltu, mutta ei lääketieteellistä laihdutusta. Sitä ei lääkärikään pitänyt tarpeellisena kriteerinä. Paino vain palasi aina takaisin siihen mistä oli lähdetty. Miksi menit leikkaukseen? Menin leikkaukseen lääketieteellisistä syistä. Vuonna 2005 minulla työtapaturmaisesti repesi välilevy ja selkärankaani on sen jälkeen asennettu välilevyproteesi vuonna Ylipaino aiheutti minulle paljon runsaita selkä- ja lonkkakipuja. Kun lääkäri ehdotti leikkausta, päätös oli helppo tehdä. Kaikki muut keinot oli jo käytetty. Tietoa leikkauksesta? Leikkauksen mahdollisuudesta ylipäänsä tiesin jo ammattini perusteella, mutta lähetteen leikkaustarpeen arviointiin sain selkäni leikanneelta neurokirurgian ylilääkäriltä. Olitko leikkausjonossa? Kyllä olin. Milloin leikkaus tehtiin ja missä? Leikkaus tehtiin Turun Yliopistollisessa keskussairaalassa. 12

13 Ylipaino - terveysriski Leikkaus ja toipuminen Minulle tehtiin mahalaukun sleeveeli kavennusleikkaus. Toipumiseni oli todella nopeaa. Olin kolme tuntia leikkauksen jälkeen jo jalkeilla ja kävin itse wc:ssa. Mitään ongelmia ei ollut toipilasaikana. Sairaslomalla olin kolme viikkoa. Elopaino putoaa Tulokset? Painoa pudotettiin ravitsemusterapeutin ohjauksessa jo ennen leikkausta noin vuoden ajan. Neljä viikkoa ennen leikkausta jouduin noudattamaan ENE-dieettiä, jolloin painoni putosi jo useita kiloja. Leikkauksen jälkeen painon putoaminen jatkui noin 1kg/viikko. Joudutko noudattamaan ruokavaliota? Periaatteessa ruokavalioni on täysin normaali, mutta joudun koko loppuelämäni ajan tarkkailemaan mitä syön jotta saan riittävästi tarpeellisia ravintoaineita, vitamiineja, hivenaineita ym. Sitoumuksen elämäntapamuutokseen on oltava vahva. Entä nyt leikkauksen jälkeen? Elämänlaatuni on paljon parempi. Olen aloittanut juoksuharrastuksen lähes 10 vuoden tauon jälkeen. Teen myös kotona erilaisia jooga- ja jumppaharjoitteita. Olen paljon energisempi ja itsevarmempi. Paljonko paino on pudonnut? Kun prosessi aloitettiin, painoin 106 kg. Leikkauspöydälle mennessäni painoni oli 92,9 kg ja tänään ollessani haastattelussa painoni on 80 kg. Nämä lukemat kuvastavat hyvin sitä, kuinka sitoutunut tällaiseen ratkaisuun täytyy olla. Tämä ei ole mikään helppo nips ja naps -ratkaisu, vaan pitkä prosessi, jonka aikana opetellaan uusi tapa elää. Ympäristön reaktio? Pääasiassa kaikki ovat suhtautuneet positiivisesti, mutta sellaisiakin kommentteja on tullut kuinka olen tuhlannut yhteiskunnan varoja turhamaisuuteen. Kyse ei kuitenkaan ole turhamaisuudesta vaan terveydestäni ja työkyvystä. Julkisella sektorilla ei tehdä lihavuusleikkauksia muuten kuin terveydellisistä syistä. Itse olen sitä mieltä (ja myös lääkärini), että satsaus kannatti, koska tällä operaatiolla saimme terveyteni kuntoon ja työurani jatkumaan. Näillä näkymin ehdin kyllä maksaa velkani yhteiskunnalle tämän leikkauksen osalta verojen muodossa. Entä sinä itse? Pidän itsestäni nykyisin hyvää huolta. Syön terveellisesti ja monipuolisesti, liikun säännöllisesti ja monipuolisesti ja nukun riittävästi. Mira leikkauksen jälkeen. Faktaa: Vaikea ylipaino on yleinen, krooninen sairaus, jonka oireet kehittyvät vähitellen. Se hankaloittaa ja heikentää elämänlaatua monin tavoin. Ylipainoon liittyy usein kohonnut verenpaine ja korkeat kolesteroliarvot ja se kasvattaa myös riskiä sairastua esimerkiksi sydäninfarktiin, diabetekseen tai syöpään. Vaikean ylipainon yksi tehokkaimmista hoitomuodoista on lihavuusleikkaus. Siihen voidaan turvautua, kun kaikki muut hoitokeinot on jo kokeiltu, eikä niistä ole ollut apua. Esimerkiksi Eiran sairaalassa lihavuusleikkaukset tehdään yhteistyössä bariatric center helsingin kanssa. 13

14 Mietteitä vanhustenhoidon tulevaisuudesta ja nykytilasta Mieleen nousee väistämättä tosiasia, että tulevat päätökset ja leikkaukset koskettavat meitä kaikkia. Vanhuus on usein kaukainen asia, jota ei haluta vielä miettiä. Se siirretään johonkin tulevaisuuteen. Havahduin, että me tulevat vanhukset olemme ryhmä, jonka hoitamiseen nykymallilla ei kädet riitä tutustuessani sote - uudistukseen ja tutkimustuloksiin väestön ikäjakaumasta. Herätyksen paikka Nyt on herätyksen paikka. Jokaisen tulisi miettiä oman kunnon ylläpitoa. Omin jaloin liikkuvana vanhuksena säästymme monelta mielipahalta, haluammeko olla itsellisiä loppuun asti? Kaikki vanhukset toivovat saavansa olla kotona mahdollisimman kauan. Se, minkälaisia paikkoja tulevaisuudessa tarjotaan ei saisi mennä ajatuksella eurot edellä. Inhimillisyys ja arvokas vanhuus on jokaisen ihmisen oikeus tuloista riippumatta. Kuntoutus ja kunnosta huolehtiminen pitäisi olla yksi ennaltaehkäisevä hoitomuoto kaikille vanhuksille. Valitettavasti elämä ei kohtele meitä tasapuolisesti. Kaikissa ikäryhmissä hyvätuloiset voivat valita ravinnon ja tavan pitää kuntoa yllä paremmin kuin puutteen kanssa elävät. Kunhan vain jotenkin pärjäisi Oma lukunsa on maaseudulla asuvat. Heille palvelujen saatavuus tulevaisuudessa näyttää nurjan puolensa katoamalla liian kauaksi keskuksiin. On myös kummallista, ettei vanhemman väestön mielipiteitä heidän toiveistaan tulevaisuuden suhteen kuunnella. Vanhempi väestö on kuitenkin todella vaatimatonta; kunhan vain jotenkin pärjäisi, saisi olla kotona ja saada vähän apua joskus. Dementoituneet vanhukset eivät automaattisesti ole vuodeosastopotilaita. Hekin tarvitsevat virikkeitä fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitoon. Tämä ei vuodeosastolla toteudu. Mielestäni vuodeosasto on paikka, jonne vanhuksia tarpeettomasti jätetään kuntoutuksen puutteessa. Sote-uudistuksessa tulisi panostaa kuntoutukseen esimerkiksi lonkkaleikkauksen jälkeen. Se olisi kaikkien etu. Kuntoutus tulisi järjestää alueellisessa kuntoutusyksikössä, ja sieltä kotiutuessa kuntoutus jatkuisi omatoimisesti. Tällaisissa asioissa kuntien tulisi tehdä ehdottomasti yhteistyötä varjelematta omia reviirejä. Eurot edellä Hoitohenkilökuntaa syyllistetään usein vanhusten palvelutaloissa milloin mistäkin. Tulemme jälleen eurot edellä-ajatukseen, jolloin ei voi palkata väkeä riittävästi. Tasoerot on kiistatta suuria eri laitosten välillä. Tästä seuraa, että tasaarvoinen hoito kaikille ei toteudu. Se, mitä me itse voimme tehdä omien vanhempiemme vanhuuden turvaksi, on läsnäolo. Läsnäoleminen ei kaikille ole mahdollista. Niille joille se on, mutta jotka eivät sitä jostain syystä tee, on hartaan miettimisen paikka. Viisastummeko? Mekin olemme jonakin päivänä samassa asemassa vanhuksina, jolloin toivoisimme lapsiltamme tai yhteiskunnalta apua arjessa pärjäämiseen. Aika näyttää, olemmeko viisastuneet. Laitammeko inhimillisyyden etusijalle yhteiskunnassamme. Lisäämmekö toimintojen päällekkäisyyksiä vai pystymmekö karsimaan julkista sektoria joka syö leijonan osan bruttokansantuotteesta. Tanskan mallissa voisi olla jotain opittavaa vanhustemme tulevaisuuteen? Teksti Marja-Liisa Riihimäki 14

15 Sisäinen turvallisuus uhattuna Pirkko Mattila, kansanedustaja Kataisen hallituksen säästöleikkaukset ovat kohdistuneet myös poliisin määrärahoihin. Tarkoitus oli saada säästöjä hallintorakennetta uudistamalla. Se on sitä samaa rahojen leikkaamista kuin sopeuttaminen, uudelleen kohdentaminen tai kustannustehokkuus. Poliittiset päättäjät ovat määränneet painopisteiksi talousrikostutkinnan, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan sekä liikennevalvonnan tason säilyttämisen liikkuvan poliisin lakkauttamisesta huolimatta. Näissä tehtävissä meidän on pakko onnistua ja niihin on siksi satsattu. Voimavarat eivät riitä kaikkeen sanoo poliisijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisihallituksesta HS:lle. Vastalause hallintovaliokunnassa. Nyt on muistutettava, etteivät kaikki poliittiset päättäjät olleet tätä mieltä eduskunnassa poliisin tehtävistä ja resursseista päätettäessä. Hallintovaliokunnassa jätettiin vastalause koskien niin liikkuvan poliisin lakkauttamista kuin määrärahojakin. Varjobudjetissa perussuomalaiset jättivät vaihtoehtonsa sisäisen turvallisuuden budjettiin. Olisimme säilyttäneet Liikkuvan poliisin nimenomaan valtakunnallisena, tietojohdettuna yksikkönä. Poliisin hallintorakenteen uudistamisen pitää siis turvata poliisin palvelut. Näin se meille kaupataan, tätä fraasia hallintorakenteiden uudistamista toistamalla pyritään häivyttämään taustalle se tosiasia että kyseessä on pohjimmiltaan myös säästölaki. Laki tuotiin eduskuntaan ja niinhän siinä kävi, että LP lakkautettiin valtakunnallisena yksikkönä ja poliisilaitoksia yhdistettiin. Silti hallintorakenteet eivät ole keventyneet niin, että poliisien määrä kentällä tai ylipäätään olisi kasvanut. Poliisi siellä missä ihmisetkin. Poliisiylijohtaja Paatero ehdottelee jo kyläpoliiseja mutta mihin? On liikuttavaa, että hän haluaa huolehtia kansalaisten turvallisuudesta, muttei sitä toisia kyttäämällä tehdä kun uhka turvallisuudelle tullee mitä ilmeisimmin yhteisöjen ulkopuolelta. Mitä kyläpoliisin tilalle varmasti, turvallisesti ja huokeasti? Tuskin mitään, sillä halpaa ja hyvää ei ole olemassa. Julkisuudessa on väläytelty myös turva-alan laajentuvaa yksityistämistä. Se ei kuitenkaan ole yksinkertainen tai arvovapaa valinta. Onko tulevaisuudessa yksityisellä turva-alalla bisnes valtion sille kuuluvalla tehtävällä? Terveys on jo bisnestä, seuraavaksiko turva- ala? Opetus yksityistyy jne. veronmaksajien rahoilla. Suomalaisen hyvinvoinnin tärkeimpiä tekijöitä ovat olleet terveyskeskus ja peruskoulu, myös vahva julkinen sektori ja valtion alueelliset tehtävät. Siitä on pohjoismainen hyvinvointimalli tehty, mutta tämä hyvinvointimalli voi kohta pahoin. Poliisin eläkeiän noston myötä on jouduttu osin luomaan myös ns. räätälöityjä tehtäviä. Nämäkään eivät välttämättä käsipareja lisää juuri siellä, missä ihmiset luontaisesti liikkuvat siellä kai on lupa kansalaisen odottaa sisäistä turvallisuutta. Eivätkä alussa mainitut tehtävät ole vääriä, kaikkeen ei vain näytä varoja riittävän. Omaisuusrikoksia jää selvittämättä, koska ne eivät suoraan uhkaa yhteiskuntamme sisäistä turvallisuutta. Se on valinta rahan edessä. 15

16 NIMITYKSIÄ Kirsi Kallio Perussuomalaiset Naiset ovat työnsä ja toimintansa aktivoimiseksi palkanneet toiminnanjohtajan hoitamaan puolueemme naisten entistä paraempaa näkyvyyttä poliittisesssa toiminnassa. Naisjärjestössä jo pitkään mukana ollut hallituksen jäsen, diplomi-insinööri Kirsi Kallio on valittu PerusNaisten toiminnanjohtajaksi lähtien. Onnittelemme nimityksen johdosta! Elojuhlat Louhisaaren kartanossa Euroedustaja Sampo Terho puhumassa. Silvia Koski laulaa ja Mira Katajamäki pitää mikrofonia teknisten ongelmien takia. Maskun kunnan alueella sijaitsesevassa historiallisessa Louhisaaren kartanolinnassa pidettiin Elojuhlat Juhlat olivat kiitos kaikille EUvaalityöhön osallistuneille. Puuhanaisena toimi Mira Katajamäki joka myös juonsi juhlat. Juhlavieraita oli liki 70 ja tunnelma oli katossa. Ohjelmassa oli Silvia Kosken ja Ilpo Haaliston lauluesitykset, ruokailua, saunomista, karaokea ja illan ainoan puheen piti Euroedustajamme Sampo Terho. Ilta kului rennoissa tunnelmissa seurustelun ja hauskanpidon merkeissä. 16

17 Helppo Sudokussa on vain yksi sääntö! jokaiseen ruudukon pysty- ja vaakariviin sekä 3X3 solun muodostamaan ryhmään tulee sijoittaa luvut 1-9 tismalleen yhden kerran. Keskivaikea Vaikea Oikeat vastaukset lehden seuraavassa numerossa. 17

18 YHTEYSHENKILÖITÄ Toiminnanjohtaja KIRSI KALLIO Aluesihteeri MARJA-LIISA RIIHIMÄKI Alueet (Kunnat): Helsinki, Uusimaa (Askola, Espoo, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Loviisa, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti) ja Varsinais-Suomi (Aura, Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Kemiönsaari, Laitila, Lieto, Loimaa, Parainen, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa). puhelin: Alueet (kunnat): Etelä-Pohjanmaa (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vimpeli, Vähäkyrö, Vöyri, Ähtäri) ja Keski-Pohjanmaa (Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto, Perho, Pedersöre, Pietarsaari, Toholampi, Veteli). puhelin: Kenttävastaava OUTI VIRTANEN Aluesihteeri HELENA OJENNUS Alueet (kunnat): Etelä-Savo (Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna, Sulkava), Häme (Asikkala, Forssa, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kärkölä, Lahti, Loppi, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Riihimäki, Sysmä, Tammela, Ypäjä) ja Kymi (Hamina, Iitti, Imatra, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Parikkala, Pyhtää, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari, Virolahti). puhelin: Alueet (kunnat): Pirkanmaa (Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi) ja Satakunta (Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila). puhelin: Kenttävastaava PIA PENTIKÄINEN Aluesihteeri SINIKKA JYLHÄ Alueet (kunnat): Kainuu (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala), Keski-Suomi (Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski), Pohjois- Karjala (Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo) ja Pohjois-Savo (Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä). puhelin: Alueet (kunnat): Lappi (Enontekiö, Inari, Kemi, Keminmaa, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki) ja Pohjois-Pohjanmaa (Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, (Haukipudas), Ii, Kalajoki, Kempele, (Kiiminki), Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, (Oulunsalo), Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, (Yli-Ii), Ylivieska). puhelin:

19 Puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen Puh: PERUSSUOMALAISET NAISET RY HALLITUS 1. Varapuheenjohtaja Kike Elomaa Puh: (09) Varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari 3. Varapuheenjohtaja Jaana Sankilsmpi Puh: Sihteeri Iiris Peltomaa Puh: Taloudenhoitaja Auli Kangasmäki Puh: Kirsi Kallio Puh: Minna Mäkinen Puh: Pia Pentikäinen Puh: Outi Virtanen Puh: Sinikka Jylhä Puh: Helena Ojennus puh: Marja-Liisa Riihimäki Puh: Tuula Kuusinen Puh: Anne Louhelainen Puh: (09) Sari Martniku Puh: Sirpa Ahola-Laurila 19

20 JÄSENHAKEMUS PERUSSUOMALAISET NAISET RY Haluan liittyä Perussuomalaiset Naiset ry:n jäseneksi. Olen Perussuomalaiset rp:n jäsen. Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Päiväys ja allekirjoitus Palauta lomake täytettynä ja allekirjoitettuna osoitteeseen Perussuomalaiset Naiset ry Mannerheimintie 40 B HELSINKI

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat Koko maa Invataksi 61 836 646 451 28 369 866 50,11 43,89 Paaritaksi 29 953 54 340 6 484 076 131,84 119,32 Taksi 337 255 2 539 189 139 100 865 63,03 54,78 Akaa Invataksi 66 1 462 82 640 60,41 56,53 Paaritaksi

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 13.4.2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen Koko maa 5 375 276 19,25 0,09 0,90

Lisätiedot

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44, 2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden 2011 alussa. Katso erillinen liite 4. Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö-

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011 1125/2011 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2011 Verohallinto

Lisätiedot

Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut. Ennakkoon äänestäneet

Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut. Ennakkoon äänestäneet http://192.49.229.35/tp2012k2/s/aanaktiivisuus/aanestys1.htm Etusivu - PRESIDENTINVAALI 5.2.2012 - Äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45)

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45) Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain (19.4.2013 klo 8.45) Sähköisen ELY-keskus Tilatunnusten määrä vuonna 2012 (kpl) tukihakemuksen jättäneet tilat (kpl) Osuus kaikista tiloista (%) Uudenmaan

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Dnro A72/200/2016 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa

Lisätiedot

Tilatunnusten määrä (kpl)

Tilatunnusten määrä (kpl) Sähköisen tukihakemuksen tehneiden maatilojen osuudet alueittain, 30.4.2012 TEK Tilatunnusten (kpl) määrä Uudenmaan 3901 1128 28,92 % Varsinais-Suomen 6449 2590 40,16 % Satakunnan 3858 1549 40,15 % Hämeen

Lisätiedot

Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2013 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Kunnat 2012 Maakunnat 2012

Kunnat 2012 Maakunnat 2012 Kunnat 2012 Maakunnat 2012 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2012 kotikunta Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta 1128/33/2010 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta verotuksessa

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10.

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10. Väestö 31.12. * 75 vuotta täyttäneet * 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä * Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ** Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

81 Hartola ,50 9,20-12, ,03 0,17 0,17 0,17 0,17 82 Hattula ,00 7,70-12, ,02 0,01 0,01

81 Hartola ,50 9,20-12, ,03 0,17 0,17 0,17 0,17 82 Hattula ,00 7,70-12, ,02 0,01 0,01 VM/KAO Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin - vuoden 2016 tasolla (arviolaskelma) - kunnan taloutta ja sen muutosta tarkastellaan ns. tasapainotilalla,

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

Dnro 1158/31/2010. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010

Dnro 1158/31/2010. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010 Dnro 1158/31/2010 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2011 Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Dnro 803/31/2011. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011

Dnro 803/31/2011. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 Dnro 803/31/2011 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 Verohallinto on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä 1129/33/2010 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta

Lisätiedot

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Anianpellon koulun lähiliikuntapaikka Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Anianpellon koulun lähiliikuntapaikka Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

Viestintävirasto LIITE /9510/ (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste

Viestintävirasto LIITE /9510/ (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste 1776/9510/2010 1 (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste Kunta tai kunnan osa Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Artjärvi Asikkala Askola Aura Nimetty yleispalveluyritys

Lisätiedot

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta Akaa 270.00 334.80 Alajärvi 345.00 427.80 Alavieska 120.00 148.80 Alavus 375.00 465.00 Asikkala 270.00 334.80 Askola 105.00 130.20 Aura 75.00 93.00 Brändö 90.00 111.60 Eckerö 60.00 74.40 Enonkoski 75.00

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta 1 (7) 020 Akaa 270,00 334,80 005 Alajärvi 345,00 427,80 009 Alavieska 120,00 148,80 010 Alavus 375,00 465,00 016 Asikkala 270,00 334,80 018 Askola 105,00 130,20 019 Aura 75,00 93,00 035 Brändö 90,00 111,60

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Kuntatalouden tunnusluvut Jämsä Kuhmoinen selvitysalue 25.11.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta: jonka vuosikate on negatiivinen jossa tuloveroprosentti

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTIETOJA ELY-KESKUKSITTAIN JA KUNNITTAIN KESKIMÄÄRIN VUONNA 2016 Tyött. Työv.- Muissa Av.

TYÖTTÖMYYSTIETOJA ELY-KESKUKSITTAIN JA KUNNITTAIN KESKIMÄÄRIN VUONNA 2016 Tyött. Työv.- Muissa Av. Työ- ja elinkeinoministeriö/strategia ja ohjaus Sivu 1 24.1.2017 UUDENMAAN ELY-KESKUS 018 ASKOLA 2563 8,9 228 120 108 30 91 10 90 23 5 0 3 11 0 35 35 049 ESPOO 138605 10,5 14555 7847 6708 1448 5070 3205

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot