Pienryhmäkoti Suvantopaikan nuoret oppijoina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienryhmäkoti Suvantopaikan nuoret oppijoina"

Transkriptio

1 MEDIAKASVATUSTA NUORILLE Pienryhmäkoti Suvantopaikan nuoret oppijoina Petri Mäkinen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun toimipaikka Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Mäkinen, Petri. Mediakasvatusta nuorille. Pienryhmäkoti Suvantopaikan nuoret oppijoina. Turku, kevät 2007, 38 s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Opinnäytetyö tarkasteli nuorten medialukutaitoa. Opinnäytetyössä tehtiin viidelle vuotiaalle huostaanotetulle nuorelle mediakasvatusharjoituksia. Näiden harjoitusten avulla nuoren kriittinen medialukutaito saadaan paremmaksi. Opinnäytetyössä selvisi, että tutkimuskohteen nuorille mediakasvatusharjoitukset pitää järjestää pienissä ryhmissä, koska muutoin heidän huomionsa kiinnittyy herkästi muuhunkin kuin medialukutaidon oppimiseen. Opinnäytetyön tutkimusaineisto oli kolmen eri medialukutaitoon liittyvän harjoitustunnin sisältö ja noista tunneista saatu nuorten suullinen palaute. Opinnäytetyön aineistona käytettiin myös tutkijan käytännön kokemuksia pienryhmäkoti Suvantopaikan nuorten ohjaamisesta arjen mediankäyttötilanteissa. Opinnäytetyössä ilmeni, että medialla on vaikutusta nuoren identiteetin kehittymiseen. Nuorille tarjottavien ohjelmien sisältöjä voidaan uudistaa ja sitä kautta nuoren oman identiteettiä voidaan vahvistaa. Tutkimusosassa kerrotaan mediakasvatuksen merkityksestä nuorelle yhä enemmän teknologisoituvassa yhteiskunnassa. Media on uhkatekijä nuoren kehittymiselle, mutta samalla myös mahdollisuus. Nuorten medialukutaidon oppimisessa ja nuorten mediakriittisyyden kehittämisessä suuri vaikutus on nuorten kasvattajilla. Heiltä vaaditaan myös ajassa kiinni pysymistä, jotta mediakasvatus on nuorille tehokasta ja hyvälaatuista. Yhteenvedossa ilmeni, että nuoren medialukutaidon oppimista sekä nuoren henkilökohtaista mediakriittisyyttä parannetaan hyvän mediakasvatuksen avulla. Vanhempien ja mediakasvattajien vastuu on suuri, ja heidän täytyy olla nuorten käytettävissä. Tämä tapahtuu nuorten mediankäyttötilanteiden aikana ohjaajan tai keskustelijan roolissa olemalla. Harjoitustilanteiden käytännönläheisyys ja tekemisen kautta oppiminen olivat tärkeitä tekijöitä nuoren medialukutaidon oppimiselle. Asiasanat: Mediakasvatus, medialukutaito, mediakritiikki, oppiminen, nuori, ryhmä sekä nuoren identiteetti.

3 ABSTRACT Mäkinen, Petri. Media education for the youngsters. Youngsters learning media education in Pienryhmäkoti Suvantopaikka. Turku, Spring 2007, Language: Finnish, 38 pages. 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media, Bachelor of Media. The topic of this study is media literacy for young people. The study includes media education practises for five young people, aged 12 to 15 -years old. These young people have been taken away from their parents by the Social Services. Now they are living in Pienryhmäkoti Suvantopaikka, which is their foster home. Practises from this study can improve young people s critical media literacy. The result of the study was that for the research subjects the media education practises have to be organised in small youth groups. Otherwise their attention will focus too easily on other things than learning about media literacy. The research material consists of three different media literacy practise contents. As research material, feedback from the young people was also used. Other material includes the researcher s own experiences as an employee in Pienryhmäkoti Suvantopaikka directing these young people on weekdays. The study discovered that media influences the identity development of the young people. It is important that the content of young people s programmes will be improved. The content and quality of the programmes can be renewed and undated and in that way the youths identity can become stronger. The research pointed out the significance of media education for young people living in a technological society. Media is both a threat and at the same time an opportunity for young people s development. A major influence in young people learning media literacy and developing their media critique ability comes from their educators. So that media education can be effective and of good quality, educators must keep up with the times. In conclusion, it is said that young people learning media literacy and becoming media critics have improved through good quality media education. Parents and media educators have a great responsibility and they should be available for young people when they are using media. Key words: media education, media literacy, media critics, learning, youngster, youth identity development

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 NUOREN IDENTITEETIN MUODOSTUMINEN Nuoren ajattelun kehittymisen merkitys nuoren medialukutaidolle Median merkitys nuoren kehitykselle 11 3 MEDIAKASVATUSKOKEILU ERITYISNUORILLE 13 4 MEDIAKASVATUS YHTEISKUNNASSA Mediakasvatuksen merkitys nuorelle Kasvattajan vaikutus nuoren medialukutaitoon Mitä mediakasvattajalta vaaditaan käytännön tilanteissa 24 5 MEDIAKRIITTISYYDEN MERKITYS 25 6 MEDIA NUOREN SILMIN 27 7 YHTEENVETO 30 LÄHTEET 32 LIITTEET Liite 1: Ensimmäisen mediakasvatusharjoituksen runko Liite 2: Toinen mediakasvatusharjoitus Liite 3: Kolmas mediakasvatusharjoitustunti Liite 4: Lupa-anomus nuorten vanhemmille

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni tarkastelee nuoren medialukutaitoa. Asiakasryhmänä opinnäytetyössäni on Pienryhmäkoti Suvantopaikan viisi huostaan otettua nuorta, jotka ovat iältään vuotiaita. Kahdella heistä on mukautettu opetussuunnitelma koulussa ja yksi heistä opiskelee tarkkailuluokalla. Opinnäytetyöni tuoteosa sisältää käytännön harjoituksia nuorten medialukutaidon kehittämiseksi. Koska opinnäytetyöni tutkimuskohteena on viisi erityisnuorta, selvitän myös, onko sillä merkitystä heidän medialukutaidon oppimiseen. Tutkimusongelmani on: Miten nuoren medialukutaidon oppimista ja opettamista sekä nuoren henkilökohtaista mediakriittisyyttä parannetaan? Opinnäytetyöni tutkielmaosassa selvitän, oppivatko nuoret paremmin medialukutaitoa yksin vai ryhmän jäsenenä. Arvioin myös heidän kykyään suoriutua harjoituksista ja pohdin sitä, miten harjoituksia voi muuttaa ja mitkä harjoitukset ja olosuhteet ovat parhaita mahdollisia nuoren laadukkaan oppimisen kannalta. Nuorten antaman suullisen ryhmä- ja yksilöpalautteen kautta olen selvittänyt, miten nuoren medialukutaitoon liittyviä harjoituksia voidaan edelleen parantaa. Tarkastelen myös sitä, miten itse voisin suorittaa opetustuokion tehokkaammin ja ammattitaitoisemmin. Opinnäytetyöni tuoteosan toimintaympäristö on kodinomainen pienryhmäkoti, vaikkakin se määritellään laitokseksi lain mukaan. Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys keskittyy ihmisen kasvuun lapsesta nuoreksi. Teoreettisessa viitekehyksessä olen tarkastellut myös nuorten identiteetin kehittymistä. Identiteetin kehityksen kautta olen saanut tietoa siitä, mitä asioita nuoren kehityksessä täytyy huomioida medialukutaitoa opetettaessa.

6 Tarkastelen opinnäytetyössäni myös sitä, millä käytännön keinoilla oppi menee tehokkaasti perille mediakasvattajalta nuorelle. Pohdin myös kasvattajien

7 6 roolia yhteiskunnassa ja sitä, miten he kykenevät vaikuttamaan nuoren medialukutaitoon. Olen toteuttanut opinnäytetyöni toimintatutkimuksena. Vaikutan tutkittavien todellisiin elämäntilanteisiin olemalla heidän ohjaajansa pienryhmäkoti Suvantopaikassa. Olen ohjannut heitä harjoituksien tekemisessä. Suullisten haastattelujen kautta havainnoin miten nuoret kokevat medialukutaidon oppimiseen liittyvät harjoitukset. Anonymiteettisuojan vuoksi viittaan nuoriin tutkielmassa koodeilla N1, N2, N3, N4 ja N5. Selvyyden vuoksi olen merkinnyt esittämäni kysymykset nuorille koodilla H. 2 NUOREN IDENTITEETIN MUODOSTUMINEN Erikson 1959 (Lyytisen, Korkiakankaan ja Lyytisen 1995, 262 mukaan) kuvasi nuoruuden kehitystä käyttämällä termiä identiteetin kehittyminen. Nuoruus on tapahtumasarja, jossa yhteiskunnan haasteet ja vaatimukset pakottavat nuoren tiettyihin valintoihin ja päätöksiin, jotka koskevat hänen tulevaa elämäänsä. Nämä päätökset näkyvät nuoren elämässä erilaisina kriiseinä useilla elämänalueilla, niiden ratkaisuna sekä sitoutumisena joihinkin valintoihin. Nuoren minäidentiteetin kehitys on seurausta tästä tapahtumakulusta. (Lyytinen ym. 1995, 262.) Havighurstin 1972 (Lyytisen ym. 1995, 259 mukaan) mielestä keskeisiä nuoruuden kehitystehtäviä ovat uusien suhteiden luominen kumpaankin sukupuolta oleviin ikätovereihin. Sukupuoliroolin omaksuminen sekä oman fyysisen olemuksen hyväksyminen ovat myös tärkeitä kehitystehtäviä. Emotionaalisen itsenäisyyden saavuttaminen, avioliittoon, perhe-elämään ja työelämään valmistautuminen, ideologian tai maailmankatsomuksen

8 7 kehittäminen ja sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen omaksuminen ovat muut tärkeät kehitystehtävät nuoruudessa. (Lyytinen ym. 1995, 259.) McAdams 1999 (Nurmen, Ahosen, Lyytisen, Lyytisen, Pulkkisen ja Ruoppilan 2006, 143 mukaan) on vienyt eteenpäin Eriksonin kehittämää vanhaa, mutta edelleen toimivaa teoriaa kehittämällä käsitteen identiteettikertomus. Tämän käsitteen mukaan yksilöt luovat identiteettikertomuksia, joiden avulla he pyrkivät yhdistämään menneen elämänsä, nykyisen elämäntilanteensa sekä ennakoidun tulevaisuutensa yhtenäiseksi näkemykseksi. Näiden identiteettinäkemysten pohjalta nuoret luovat yhtenäistä ja myönteistä kuvaa itsestään sekä liittävät itsensä erilaisiin sosiaalisiin ryhmiin ja kulttuurisiin rakenteisiin. (Nurmi ym. 2006, 143.) Nuoruusiän kehitys on erittäin monitasoista. Nuoressa ihmisessä tapahtuu paljon muutoksia hänen kasvaessaan lapsesta varhaisnuoreksi. Nuoren kehitystä ohjaavat monet biologiset, psykologiset, sosiaaliset ja jopa yhteiskunnalliset tekijät, jotka ovat monin tavoin vuorovaikutuksessa keskenään. Nuoruus elämänvaiheena voidaan määritellä näiden kehityksellisten tekijöiden mukaan. (Lyytinen ym. 1995, 256.) Nuoruuden alku on selkeämmin havaittavissa kuin sen päättyminen, jossa on paljon yksilöllistä vaihtelua. On myös syytä huomioida, ettei aina ole kovin perusteltua puhua nuoruudesta yhtenäisenä kehitysjaksona. Monien kysymysten esimerkiksi sosiaalisten suhteiden, biologisen kehityksen ja elämänvalintojen kohdalla onkin järkevää erottaa nuoruudessa eri vaiheita. Mitään yleisiä sääntöjä tämän jaon tekemiseksi ei ole, mutta varhaiskasvatuksesta voidaan puhua vuotiaiden kohdalla. (Lyytinen ym. 1995, 257.) Minuuteen liittyvät käsitykset ovat mediapsykologiassa tärkeitä tutkimuskohteita. Media tarjoaa monia samaistumismalleja nuorille, esimerkiksi käyttäytymistapoja, asenteita ja ideoita. Median mallit voivat avartaa minuutta tai kaventaa ihanneminää stereotyyppiseen suuntaan.

9 8 (Mustonen 2001, ) Työssäni pienryhmäkodin ohjaajana olen käytännössä nähnyt selvästi, miten nuoret kopioivat julkisuuden henkilöiden käyttäytymismalleja tai ajatuksia. Usein saattaa olla jopa niin, ettei nuorella ole omaa kriittistä käsitystä näistä ajatuksista. Nuori samaistuu esimerkiksi rap-artistien pukeutumiseen ja laulujen sanoituksiin, vaikkei hänellä itsellä olekaan todellista käsitystä siitä, mitä kappaleissa lauletaan. Nuori siis kopioi julkisuuden henkilön käyttäytymistä ja malleja ja muokkaa identiteettiään sen kautta. Identiteetin muokkaaminen on nuorella jatkuva prosessi. Nuori miettii, kuka hän on tai kuka hän haluaisi olla. Nuori myös haluaa muilta palautetta omasta identiteetistään. Esimerkiksi Internetiin nuoresta itsestään laitetut kuvat ovat nuoren keino tähän palautteen saamiseen. (Kari, henkilökohtainen tiedonanto ). Nuoren ulkonäön muokkaaminen on erittäin tärkeä osa oman identiteetin muodostumisessa. Omaa identiteettiä etsitään vaihtamalla pukeutumistyyliä ja samaistumalla erilaisiin populaarikulttuurin ilmiöihin. Tässä medialla on suuri vaikutus. Televisiossa nuorille suunnatut mainokset lähetetään useimmiten nuorten katsomien televisio-ohjelmien mainoskatkoilla. Nuorille suunnattu mainonta on jatkuvaa ja järjestelmällistä. Nuorten vaatteiden ostamispäätöksiin vaikutetaan suurelta osin mainosten levittämien mallien tai populaarikulttuurissa vallalla olevien ilmiöiden välityksellä. Näin ollen media ja sen välityksellä tapahtuva mainonta tuottavat nuorelle tiettyä ulkoista mallia, joka vaikuttaa nuoren identiteettiin. Identiteetin kehittymiseen vaikuttavat myös nuorille suunnatut televisiosarjat ja nuorten elokuvat. Niissä päähenkilö kuvataan usein johtajahahmoksi, joka tulee toimeen kaikkien kanssa. Joskus päähenkilö voidaan kuvata myös syrjäytyneeksi, oman tien kulkijaksi. Yleensä ohjelman tai elokuvan tapahtumat kehittyvät kuitenkin siihen suuntaan, että päähenkilöstä tulee kaikkien hyväksymä, jopa suosittu henkilö. Ystäväpiirin ja ryhmän merkitystä korostetaan nuorille suunnatuissa ohjelmissa. Näissä ohjelmissa yksinäisiä

10 9 nuoria pidetään usein jopa omituisina. Joissakin ohjelmissa heistä annetaan stereotyyppinen luuserin kuva. Nämä ohjelmien sisällöt vaikuttavat nuoren identiteetin kehittymiseen haitallisesti, jos kyseisten ohjelmien sisältöä ei selitetä tarpeeksi nuorille. Nuori kokee turvalliseksi tuntea itsensä jonkin tietyn ryhmän jäseneksi. Tällöin hänellä on sosiaalinen tuki omalle pukeutumistyylilleen ja ajatuksilleen. Eri yhteisöjen kautta nuori uskaltaa tuoda omia mielipiteitään julki ilman pelkoa siitä, että hänet tuomitaan. Tämän vuoksi on tärkeää kuulua yhteisöön, jossa kannatetaan esimerkiksi tiettyä bändiä tai pukeutumistyyliä. Joskus tällaisiin ryhmiin liitytään, vaikka nuori itse ei näitä mainittuja asioita kannattaisikaan. Nuoren identiteetin kehittymiselle on ensiarvoisen tärkeää se, että hän kokee olevansa osa jotakin suurempaa. 2.1 Nuoren ajattelun kehittymisen merkitys nuoren medialukutaidolle Nuoren ajattelutaidot kehittyvät merkittävästi kymmenen vuoden ikäisenä. Muutoksista keskeisin on aikaisempaa abstraktimman, yleisemmällä tasolla tapahtuvan ja tulevaisuuteen suuntautuvan ajattelun kehittyminen. Vaikka tieto ja kokemus lisääntyvät pitkin elämänkulkua, ajattelun muodoissa ei varhaislapsuuden jälkeen tapahdu olennaisia muutoksia. Piaget kuvasi tätä vuoden iässä tapahtuvaa muutosta siirtymisenä konkreetista abstraktis-formaaliin ajatteluun. (Nurmi ym. 2006, 128.) Ajattelun muuttuminen abstraktimmaksi ja yleistävämmäksi varhaisnuoruuden kuluessa selittää monia laajempia, esimerkiksi minäkuvaa, maailmankuvaa, moraalia ja tulevaisuuden suunnittelua, koskevia muutoksia nuoren kehityksessä. Ajattelutaitojen kehittyminen luo pohjaa nuoren kiinnostukselle ja kyvylle rakentaa laajempaa maailmankuvaa ja ideologiaa. Harvoin ennen 12. ikävuotta esimerkiksi sanomalehdet kiinnostavat lasta. Lasten maailma on useimmiten rajoittunut perheeseen ja lähiympäristöön. Ajattelutaitojen kehittyminen avaa kuitenkin nuorelle laajemman maailman ja

11 10 sen tapahtumat. Myös ideologiset kysymykset ja yleiset tavat hahmottaa maailmaa tulevat ajankohtaisiksi nuoruusvuosina. Haetut ratkaisut ovat alussa usein hyvinkin yksinkertaistettuja, mutta ratkaisuja joka tapauksessa etsitään. (Nurmi ym. 2006, 129.) Myös tulevaisuuteen suuntautuva ajattelu muuttuu varhaisnuoruudessa. Samanaikaisesti nuoren suunnittelu- ja päätöksentekotaidot lisääntyvät. Ajattelun kehittyminen luo pohjaa myös nuoren moraalille ja sen periaatteille. On pohdittu, että nuoruudessa yksilöt alkavat aikaisempaa paremmin ymmärtää toisen ihmisen näkökulman johonkin asiaan, toisin sanoen sen, että muut voivat ajatella jostakin asiasta eri tavalla kuin itse ajattelee. Varhaisnuoruuden kuluessa nuoren ajattelutaidoissa tapahtuu siis laadullinen muutos, joka auttaa nuorta paremmin hahmottamaan ympäröivää maailmaa ja omaa tulevaisuuttaan. (Nurmi ym. 2006, 129.) Tämä ajattelussa tapahtuva laadullinen muutos vaikuttaa suuresti nuoren medialukutaitoon. Nuori kykenee kyseenalaistamaan median tarjonnan huomattavasti tehokkaammin kuin aikaisemmin. Enää kasvattajan ei tarvitse selittää kaikkea mitä media tarjoaa, vaan kasvattaja voi ottaa enemmänkin nuoren tukijan roolin. Tätä tukea kasvattajan on tietenkin tarjottava koko ajan. Ajattelussa tapahtuva laadullinen muutos ei automaattisesti tarkoita sitä, että nuori osaa yksin tulkita median välittämiä viestejä. Tutkimuskohteeni yksi 15- vuotias nuori esimerkiksi ei kyseenalaistanut lainkaan taikuri Criss Angelin televisio-ohjelmassa suorittamia taikatemppuja. Monet Angelin taikatempuista perustuvat pelkästään kameralla tapahtuviin huijauksiin, mutta kyseiselle nuorelle tämä oli mahdoton ajatus. Medialukutaito on jokaisen yksilön valmius, jonka uskotaan kehittyvän (Kotilainen 1999, 36). Koska jokaisen nuoren identiteetti kehittyy omaa vauhtiaan, on tämä ensiarvoisen tärkeää huomioida mediakasvatusharjoitteita tehtäessä. Saman ikäisillä nuorilla saattaa olla aivan erilainen tieto- ja taitotaso medialukutaidon suhteen. Jokainen

12 11 opetettava tarvitsee henkilökohtaista ohjausta, jotta oppiminen on mahdollisimman tehokasta. 2.2 Median merkitys nuoren kehitykselle Eri mediaviestit ja -laitteet aiheuttavat pulmia ja kysymyksiä, jotka heijastuvat nuoren elämään. Pelko, viha, ahdistus, rakkaus, kiintymys, mielihyvä ja tulevaisuudenuskoon liittyvät tunteet tulevat nuorella pintaan median kautta. Televisiolla on suuri vaikutus nuoren käyttäytymiseen. (Suoranta 2003, 70.) Työssäni pienryhmäkodin ohjaajana olen kohdannut päivittäin tilanteita, joissa näen nuoret median käyttäjinä. Media vaikuttaa heihin, se on varma asia. Esimerkiksi Salatut elämät -sarjaa nuoret seuraavat innolla. Se herättää heissä usein kysymyksiä, joten on hyvä, että aikuinen on aina heidän kanssaan katsomassa televisiota. Näin ohjelman tuottamiin kysymyksiin ja käsityksiin voidaan puuttua välittömästi. Nuoret tiedostavat, että Salatuissa Elämissä on kyse fiktiivisestä sarjasta, mutta kuinka paljon heille silti jää avoimia kysymyksiä sarjan tapahtumista. Kaikkea nuori ei uskalla eikä halua kysyä aikuisilta. Aikuisen pitää olla siis myös itse aktiivinen television katselija, jotta hän kykenee kysymään nuorilta katsottavaan ohjelmaan liittyviä aiheellisia kysymyksiä. Vastaavasti myös nuorella on heti mahdollisuus kysyä, jos jokin ohjelmassa askarruttaa häntä. Nuorille suunnattujen televisio-ohjelmien ja elokuvien tekijöillä on tietynlainen visio ja näkökulma nuorten maailmasta, ja sarjat eivät sellaisenaan kuvasta todellisuutta. Sarjoissa esiintyvät henkilöhahmot ovat aina jonkinlaisia stereotyyppejä, joissa yhdistyy kulttuurisesti laaja-alaisesti tunnistettavia piirteitä. Mitkään tutkimukset eivät todista, että televisiosarjojen tai elokuvien sisältö sellaisenaan vaikuttaisi nuoreen katsojaan. Mutta koska näitä sarjoja ja elokuvia katsotaan paljon, täytyy niiden vahvasti puhutella katsojaa. Tämän vuoksi nuortensarjoja ja -elokuvien sisältöä ja puhuttelevuutta

13 12 voidaan pitää tärkeinä lähteinä pohdittaessa medioiden välittämää sosialisaatiota yleisemminkin. (Ruoho 1998, ) Yli kaksi tuntia television edessä päivittäin voi aiheuttaa nuorelle pitkäaikaisia vahinkoja siitä on paljon tutkittua näyttöä. Liian suuri media-annos vaikuttaa lapseen niin psyykkisesti, sosiaalisesti kuin mielenterveydellisesti. Ei vain aika vaan myös lähetyksen sisältö ratkaisee, mitkä vaikutukset lähetyksellä on nuoreen. (Lehtipuu 2006, 63.) Englantilaiset mediatutkijat Teresa Orange ja Louise O Flynn (Lehtipuun 2006, 66 mukaan) ovat listanneet mittareita, joilla median mahdollisia kielteisiä vaikutuksia lapseen voi seurata. Muutokset käyttäytymisessä, oppimishäiriöt, kitka ihmissuhteissa sekä maailmankuvan muutos ovat tärkeitä signaaleja. (Lehtipuu 2006, 66.) Yksi merkki median huonosta vaikutuksesta on se, jos lapsi turhautuu helposti ja on raivoissaan tai huonotuulinen television, videon tai tietokoneen sammuttamisen jälkeen. Kiukku voi yltyä fyysiseksi tai sanalliseksi raivoksi. Korostetun aggressiiviset leikit katselutilanteiden jälkeen tai apatia ja alakulo voivat kertoa television huonosta vaikutuksesta. Lapsella saattaa olla vaikeuksia pysyä poissa ruudun ääreltä. Lapsi vaatii myös usein aikuisten huomiota tullakseen viihdytetyksi ja saattaa kyllästyä helposti. Lapsi on alakuloinen ja hänellä on huono itsetunto. Lapsi voi käyttäytyä ikätasoaan aikuisemmin, mikä ilmenee seksileikkeinä, kiinnostuksena porno- ja seksimateriaalia kohtaan sekä hyvin varhaisina seksikokeiluina. Sisimmässään lapsi on kuitenkin hyvin hämmentynyt kokemastaan ja näkemästään. Tämä hämmennys jää kytemään lapseen ja vaikuttaa hänen kehittyessään nuoreksi. (Orange & O Flynn, Lehtipuun 2006, 66 mukaan.) Orangen ja O Flynnin mukaan lapsella voi olla myös kitkaa ihmissuhteissa median takia. Hän jumiutuu pieneen maailmaansa ja välttelee yhteyttä muihin ihmisiin, ystäviin ja perheeseen. Nuoruudessa tämä kehitys saattaa jatkua, ja media saattaa määritellä perheen elämää. Nuoren maailmankuva saattaa

14 13 myös muuttua nuorella. Hän ei osaa nauttia arjen pienistä iloista vaan vaatii jatkuvasti ruutumaailman ärsykkeitä ja virikkeitä. Hän saattaa oireilla emotionaalista turtumusta tosielämässä ja todellisissa ihmissuhteissa. (Lehtipuu 2006, ) Tärkeää on oivaltaa se, että nuorten kanssa pitää pohtia heidän elämäntapoihinsa ja ajankäyttöönsä liittyviä valintoja. Nuorten kanssa on syytä pohtia, mitä viestintävälineitä nuori tarvitsee. Eri ohjelmista pitää keskustella nuorten kanssa ja ohjelmien sisältöä täytyy analysoida nuorten kanssa huolellisesti. (Suoranta 2003, 85.) Parhaimmillaan tällaiset hyvät keskustelut antavat nuorelle uutta näkökulmaa median tarjoamiin sanoihin ja kuviin. Hän oppii medialukutaidon henkilökohtaiseksi kansalaistaidokseen. Medialukutaidon avulla hän oppii tulkitsemaan median tarjoamaa tietoa. Nuori käsittää, että kaikki asiat eivät ole niin, kuin sanomalehdessä kirjoitetaan, radiossa sanotaan tai televisiossa näytetään. Ihannetilanteessa hänestä tulee kriittinen tiedon hankkija, joka kyseenalaistaa annetun tiedon todellisuuden. 3 MEDIAKASVATUSKOKEILU ERITYISNUORILLE Idea mediakasvatuskokeilusta nuorille tuli minulle nykyisen ammattini kautta. Olen koulutukseltani sosionomi (AMK), ja olen näiden viiden nuoren ohjaaja Pienryhmäkoti Suvantopaikassa. Olen työskennellyt siellä vakituisessa työsuhteessa helmikuusta 2006 alkaen. Työssäni olen päivittäin tekemisissä nuorten kanssa ja näen jatkuvasti, miten nuoret käyttävät ja tulkitsevat mediaa. Nuorten taidoissa on paljon kehittämisen varaa ja koen, että pystyn antamaan heille paljon uutta ja hyödyllistä tietoa. Omiin kokemuksiini perustuvat havainnot olen tehnyt helmikuu maaliskuu 2007 välisenä aikana. Kolme medialukuharjoitusta (kts. Liitteet) olen tehnyt kolmena eri päivänä maalis- ja huhtikuun aikana.

15 14 Ensimmäisessä medialukuharjoituksessa (Liite 1) käsiteltiin sanomalehtien kuvia ja juttujen tekstiä. Tämä harjoitus kesti 45 minuuttia. Opetin nuorille, miten kuva vaikuttaa kirjoitettuun tekstiin, ja kuinka suuri merkitys kuvalla saattaa olla sanomalehden jutun kokonaisuuden hahmottamiselle. Nuorilla oli vaihtelevia käsityksiä näistä asioista. Yleensä nuoret kiinnittävät huomiota kuviin, mutta yksi tutkimukseni nuorista kertoi päinvastaista. En mä kato kuvia. Keskityn vaan otsikoihin. (N5) Käsittelin myös lööppien merkitystä, koska niiden tehtävä on herättää lukijoissa kiinnostusta käsiteltävään asiaan ja myydä lehteä. Usein lööppi on huomiota herättävä otsikko, joka kertoo vain osan totuudesta. Käytännön esimerkkinä kerroin heille Matti Nykäsestä ja siitä, että hänellä on sopimus lehtien kanssa. Tämä oli yllättävää tietoa osalle nuorista. Yhdellä nuorella oli käsitys, että Matti Nykänen on lehtijutuissa ainoastaan urheilullisten saavutustensa vuoksi. Koska hän on mäkihypyn legenda. (N2) Kerroin myös nuorille siitä, kuinka eri kuvakulmien käytöllä voidaan tehokkaasti vaikuttaa lukijan ajatuksiin. Yksi tehtävä (Liite 1) oli ottaa valokuva haluamastaan kohteesta haluamallaan tavalla ja perustella, miksi otti kyseisen kuvan. Tarkoitus oli havainnollistaa sitä, miten kuvakulmalla voi vaikuttaa kuvan sisältöön. Kaikki nuoret ottivat populaarikulttuuriin liittyvän kuvan. Nuorten ottamat kuvat viestivät selvästi nuoren oman identiteetin rakentamisesta. Yksi nuorista otti kuvan rap-artisti 50 Centistä, koska hän on kova jätkä ja hyvä laulaja (N3). Toinen nuorista otti puolestaan kuvan amerikkalaisesta näyttelijästä, koska se on niin hyvä (N4). Kolmas nuori otti vastaavasti kuvan julisteestaan, sillä se kertoo pelottavasta henkilöstä (N5). Neljäs nuori otti kuvan naismallista, koska se on niin kaunis nainen (N1). Tästä näkee selvästi, että nuoret samaistuvat julkisuuden henkilöihin tai

16 15 ihailevat heitä. Nuorten kiinnostus juttujen journalistista sisältöä kohtaan jää vähäisemmälle. Kuvamanipulaatiot ovat myös erittäin yleisiä nykyään. Suurin osa tutkimukseni nuorista ei tätä tiedosta lehtien kuvia katsoessaan. Näytin nuorille yhtä selkeää kuvamanipulaatiota, josta yksi nuorista teki oikean havainnon. Tuon ois pystynyt tekemään tietokoneella. (N1) Ensimmäisessä medialukutaitoharjoituksessa (Liite 1) kaikkien viiden nuoren ollessa paikalla, aiheutti ryhmän suuruus levottomuutta nuorten työskentelyyn. Jouduin usein puuttumaan turhaan metelöintiin. Kaikki nuoret eivät metelöineet, mutta yksi nuorista valtasi tilan puheellaan, minkä vuoksi muiden oppimistilanne häiriintyi. Nuorten ryhmädynamiikka ei muutoinkaan ollut toimiva, vaan toisinaan päähuomio nuorilla meni toisten toiminnan arvostelemiseen. Opetustilanne oli epätavallinen, koska oma roolini oli erilainen, kuin mihin nuoret ovat tottuneet varsinaisessa työssäni pienryhmäkodin ohjaajana. Levottomuuteen oli osasyynä varmasti uusi tilanne ja se, että käsittelimme mediaan kuuluvia asioita. Vastaavia harjoituksia ei ole aikaisemmin teetetty näille nuorille. Toisen medialukutaitoharjoituksen toteutin kyselykaavakkeen avulla (Liite 2). Tähän harjoitukseen nuoret käyttivät aikaa henkilöstä riippuen noin minuuttia. Tuolloin keskityin kysymyksissäni mainontaan ja televisioohjelmiin. Nuoret vastasivat näihin kysymyksiin pääosin asiallisesti. Vastauksista huomasi, että he olivat paneutuneet kysymyksiin ja miettineet asioita. Yksi nuori tosin oli vastannut hyvin lyhyesti ja välinpitämättömästi esitettyihin kysymyksiin. Mikä on mainos? Missä olet nähnyt mainoksia? (H)

17 16 Mainos on suositus. Olen nähnyt mainoksia televisiossa, sanomalehdissä ja katupylväissä. (N1) Mainos on sellainen, että yritetään mainostaa sellaista tuotetta mitä ihmiset yrittää ostaa ja ihmiset luulee että se pitää paikkansa, mitä mainostettiin. Olen nähnyt mainoksia joka puolella, kuten telkkarissa, kaduilla jne. (N2) Nuorten vastaukset jakautuivat heiltä kysyttäessä mainonnan vaikutuksesta. Mainosten oikeaa vaikuttavuutta nuoriin on vaikea tutkia, mutta mielestäni on tärkeää huomata, että nuoret kykenevät itsenäiseen ajatteluun tässä asiassa ja tiedostavat mainonnan tarjonnan mediassa. Vaikuttavatko mainokset sinuun?(h) Eivät oikeastaan, mutta jos on tullut vaikka joku uusi elokuva, niin saan siitä tiedon yleensä mainoksista. (N1) Kyllä sillä tavalla, että voin mennä katsomaan elokuvan tai äänestää vaikka jotain henkilöä eduskuntaan. (N4) Ei, koska tiedän, että ne tuotteet eivät oikeasti pidä paikkaansa mitä mainostetaan. (N2) Ei tavallaan yhtään. En minä piittaa yhtään mainoksista. (N3) Toisessa medialukutaitoharjoituksessa (Liite 2) nuorten vastaukset olivat keskenään samansuuntaisia ja kritiikittömiä television katsomisen suhteen. Nuoret kokivat yksimielisesti televisiosarjat ja elokuvat parhaaksi tarjonnaksi. Ikävimmiksi asioiksi televisiotarjonnassa koettiin mainoskatkot ja uutiset. Ohjelmien sisällöistä nuorilla tuntuu olevan selkeä käsitys. Ne ymmärretään pääasiassa näytellyiksi ohjelmiksi ja ymmärretään myös se, että ne eivät ole totta. Kysyin nuorilta Salatut elämät -sarjasta, koska se on näiden nuorten keskuudessa ehkäpä suosituin ohjelma ja he katsovat sitä päivittäin. Voiko elämä olla sellaista kuin Salatut elämät sarjassa? Mikä tässä ohjelmassa on hyvää, mikä huonoa? (H)

18 17 Teoriassa kyllä, mutta aika harvoilla sellaista on. Salkkareissa on hyvät näyttelijät ja kiva juoni, mutta siihen jää koukkuun. (N1) Elämä ei voi olla sellaista kuin salkkareissa, koska se ei ole todellista elämää vaan näyttelemistä. (N2) Voi itse asiassa olla. Hyvää siinä on kaikki jännät ja hauskat kohdat. Turhanpäiväinen kohta on huonoa. (N3) Voi oikeestaan. On siinäkin sellaista mitä maailmassa tapahtuu. Tämäkin on Salatuissa elämissä hauskaa katsottavaa kun Ismo on pelimies. (N4) Kai voi. Ei siinä oo mitään huonoa kaikki on parasta. (N5) Vastaukset ovat kuitenkin neutraaleja tai ympäripyöreitä. Sarjan tapahtumia ei kyseenalaisteta. Usein arkipäivän tilanteessa nuorilla on ihmetyksen aiheita ohjelmasta, jolloin he tarvitsevat aikuisen ohjausta. Tämän havainnon olen tehnyt päivittäisessä työssäni Pienryhmäkoti Suvantopaikan ohjaajana. Sikäli heidän kirjalliset vastaukset ovat ristiriidassa käytännön tilanteiden kanssa. Useimmiten nuorten sarjoissa on tapahtumia, jotka jäävät nuorille epäselviksi. Kolmannessa mediakasvatusharjoituksessa (Liite 3) keskityin kuvakokojen opettamiseen ja nuorten omaan kuvaamiseen videokameralla. Tämän harjoituksen toteutin kahdessa kahden hengen ryhmässä, koska ensimmäinen harjoitus oli liian levoton kaikkien viiden nuoren ollessa paikalla. Yksi nuori ei kyennyt harjoitukseen osallistumaan, koska hän oli tuolloin viikonloppulomalla. Näihin harjoituksiin kului aikaa noin 35 minuuttia per ryhmä. Kahdeksan kuvakokoa videokuvauskerronnassa olivat kaikille nuorille uusi asia. Tässä harjoituksessa kaikki nuoret olivat innokkaina itse kuvaamassa ohjeistamiani kuvakokoharjoituksia. He kuvasivat aina sellaisia kuvakokoja olohuoneessa, mitä minä heille neuvoin. Nuoret saivat käyttää esimerkkilappua hyväkseen, jossa oli näytetty eri kuvakoot ja niiden sanalliset lyhenteet. Puhuin myös heille jälleen kuvakulmien käytöstä, ja sen

19 18 vaikutuksesta kuvauksen kohteeseen ja kuvakerrontaan. Muutamien esimerkkien kautta havainnollistin tätä nuorille. Näytin nuorille, miten kuvattava kohde voidaan joko nostaa jalustalle tai alistaa. Käsittelin nuorten kanssa myös elokuvakäsikirjoituksen tekemistä, ja asioita, jotka siihen vaikuttavat. Tulevaisuudessa tarkoitus on tehdä lyhytelokuva nuorten kanssa. Pienemmissä ryhmissä toimiminen harjoituksen aikana rauhoitti nuoren toimintaa, sillä turhaa jonotusta ja sitä kautta levottomuutta nuorille ei tullut. Tekemissäni mediakasvatusharjoituksissa ryhmän koon muuttaminen suuremmasta pienemmäksi vaikutti myös nuorten keskittymiskykyyn, jolloin jokaisen ajattelukyky oli myös paremmalla tasolla. Nuorten osallistuminen ja keskittymiskyky olivat huomattavasti parempia tässä harjoituksessa verrattuna ensimmäiseen harjoitukseen (Liite 1), johon kaikki osallistuivat yhtä aikaa. Monet asiat vaikuttivat opetukseen pitämissäni opetustilanteissa. Ensimmäisessä harjoituksessa, jossa käsiteltiin lehtien tekstiä ja kuvia, olivat kaikki viisi nuorta paikalla. Nauhoitin kyseisen opetustilanteen minidiscille, mikä herätti yhdellä nuorella jatkuvaa kummastusta. Hän keskittyi pääasiassa mikrofoniin, ja mikrofoniin oli hänen mielestään kiinnostavaa kommentoida opetukseen liittymättömiä asioita. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka yksi mikrofoni voi saada noin suuren huomion 15-vuotiaalta nuorelta. Toki tilanteessa oli myös häneltä huomionhakua muilta nuorilta, mikä ilmenee hänen päivittäisessä käyttäytymisessä muutoinkin. Itse harjoituksiin nuoret osallistuivat kuitenkin pienemmissä ryhmissä ja itsenäisessä työskentelyssä kaiken kaikkiaan hyvin. Viimeisen opetustuokion jälkeen nuoret muistivat myös ensimmäisessä opetustuokiossa käsiteltyjä asioita. Nuorilla oli myös omia käsityksiä asioista. Vaikeuksia heille tuotti käyttämäni media-aiheiset termit kuten medialukutaito. Ennen kuin aloitin harjoitukset pyysin luvat nuorten osallistumiseen heidän vanhemmiltaan. Lupalapussa käytin termiä medialukutaito, joka aiheutti paljon ihmetystä nuorissa. Asiaa heille selitettyäni, he ymmärsivät, mitä kyseinen termi tarkoittaa.

20 19 4 MEDIAKASVATUS YHTEISKUNNASSA Mediakasvatus voidaan ymmärtää sekä kasvatustieteen että mediatieteen osaksi. Mediakasvatuksessa keskeisintä on toimijan, eli yleensä lapsen tai nuoren, ja median välinen suhde. (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, 10.) Tämä suhde ei yleensä toimi moitteettomasti. Mediakasvatuksen kautta pyritään lisäämään toimijan tieto- ja taitotasoa, jotta hän ymmärtäisi paremmin median kautta tulevat viestit. Mediakasvatuksen kautta toimijan omat käytännön taidot myös vahvistuvat, joten hän kykenee käyttämään median eri välineitä, esimerkiksi videokameraa, huomattavasti paremmin ja kriittisemmin. Kuvaaminen ei ole enää pelkkää hauskaa puuhastelua, vaan toimija kykenee suhtautumaan kriittisesti omaan kuvaamiseensa ja hän osaa huomioida kuvaustilanteessa ympäristöään paremmin kuin ennen. Yhdessä harjoituksessa, missä käsittelin tutkittavien kanssa kuvakokoja, ilmeni, ettei näillä nuorilla ollut aikaisempaa tietoa kuvakokojen käyttämisestä. Mediakasvatuksella tarkoitetaan myös median avulla sekä median välittämien sisältöjen kautta tapahtuvaa kasvatusta. Mediakasvatuksessa pyritään siihen, että lapsen mediatietoisuus lisääntyy ja sen kautta lapselle kehittyy kokonaan uudenlainen mediataju. Tärkeintä on ajattelun, sosiaalisten ja viestinnällisten taitojen sekä itseilmaisun kehittäminen. (Liukko & Kangassalo 1998, 7.) Mediakasvatus muodostuu siis vastaanottamisen ja tuottamisen valmiuksista. Tuotannon osa-alue liittyy tuotantoprosessiin ja valmistettavaan esitykseen, kun taas vastaanoton alueella keskitytään enemmän itse mediakäyttöön ja tulkintaan. (Sintonen, 2002, 113.) Näitä tuotannollisia valmiuksia ovat muun

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Playin Story -hanke Maija Hintikka Leikki on lapsen elämää. Leikki on lapsen elämää

Playin Story -hanke Maija Hintikka Leikki on lapsen elämää. Leikki on lapsen elämää Esityksen sisältö: Mikä Playin Story -hanke? Mitä omaehtoinen leikki merkitsee lapsen kokonaiskehitykselle? Mikä on aikuisen osuus omaehtoisessa leikissä? Mitä ovat Playin Story -materiaalit? Miten Playin

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa 1 2 3 Päiväkirjamerkintä 21.1.2014 Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa aina järkeistää, mutta mikä ohjaa valintoja sen

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa?

Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa? Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa? KT, nuorisotyöntekijä Katariina Soanjärvi Helsinki Katariina Soanjärvi 1 Tuskin muuttuu tässä(kään) rytinässä Nuoret ikävaiheena edelleen

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot