Pienryhmäkoti Suvantopaikan nuoret oppijoina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienryhmäkoti Suvantopaikan nuoret oppijoina"

Transkriptio

1 MEDIAKASVATUSTA NUORILLE Pienryhmäkoti Suvantopaikan nuoret oppijoina Petri Mäkinen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun toimipaikka Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Mäkinen, Petri. Mediakasvatusta nuorille. Pienryhmäkoti Suvantopaikan nuoret oppijoina. Turku, kevät 2007, 38 s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Opinnäytetyö tarkasteli nuorten medialukutaitoa. Opinnäytetyössä tehtiin viidelle vuotiaalle huostaanotetulle nuorelle mediakasvatusharjoituksia. Näiden harjoitusten avulla nuoren kriittinen medialukutaito saadaan paremmaksi. Opinnäytetyössä selvisi, että tutkimuskohteen nuorille mediakasvatusharjoitukset pitää järjestää pienissä ryhmissä, koska muutoin heidän huomionsa kiinnittyy herkästi muuhunkin kuin medialukutaidon oppimiseen. Opinnäytetyön tutkimusaineisto oli kolmen eri medialukutaitoon liittyvän harjoitustunnin sisältö ja noista tunneista saatu nuorten suullinen palaute. Opinnäytetyön aineistona käytettiin myös tutkijan käytännön kokemuksia pienryhmäkoti Suvantopaikan nuorten ohjaamisesta arjen mediankäyttötilanteissa. Opinnäytetyössä ilmeni, että medialla on vaikutusta nuoren identiteetin kehittymiseen. Nuorille tarjottavien ohjelmien sisältöjä voidaan uudistaa ja sitä kautta nuoren oman identiteettiä voidaan vahvistaa. Tutkimusosassa kerrotaan mediakasvatuksen merkityksestä nuorelle yhä enemmän teknologisoituvassa yhteiskunnassa. Media on uhkatekijä nuoren kehittymiselle, mutta samalla myös mahdollisuus. Nuorten medialukutaidon oppimisessa ja nuorten mediakriittisyyden kehittämisessä suuri vaikutus on nuorten kasvattajilla. Heiltä vaaditaan myös ajassa kiinni pysymistä, jotta mediakasvatus on nuorille tehokasta ja hyvälaatuista. Yhteenvedossa ilmeni, että nuoren medialukutaidon oppimista sekä nuoren henkilökohtaista mediakriittisyyttä parannetaan hyvän mediakasvatuksen avulla. Vanhempien ja mediakasvattajien vastuu on suuri, ja heidän täytyy olla nuorten käytettävissä. Tämä tapahtuu nuorten mediankäyttötilanteiden aikana ohjaajan tai keskustelijan roolissa olemalla. Harjoitustilanteiden käytännönläheisyys ja tekemisen kautta oppiminen olivat tärkeitä tekijöitä nuoren medialukutaidon oppimiselle. Asiasanat: Mediakasvatus, medialukutaito, mediakritiikki, oppiminen, nuori, ryhmä sekä nuoren identiteetti.

3 ABSTRACT Mäkinen, Petri. Media education for the youngsters. Youngsters learning media education in Pienryhmäkoti Suvantopaikka. Turku, Spring 2007, Language: Finnish, 38 pages. 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media, Bachelor of Media. The topic of this study is media literacy for young people. The study includes media education practises for five young people, aged 12 to 15 -years old. These young people have been taken away from their parents by the Social Services. Now they are living in Pienryhmäkoti Suvantopaikka, which is their foster home. Practises from this study can improve young people s critical media literacy. The result of the study was that for the research subjects the media education practises have to be organised in small youth groups. Otherwise their attention will focus too easily on other things than learning about media literacy. The research material consists of three different media literacy practise contents. As research material, feedback from the young people was also used. Other material includes the researcher s own experiences as an employee in Pienryhmäkoti Suvantopaikka directing these young people on weekdays. The study discovered that media influences the identity development of the young people. It is important that the content of young people s programmes will be improved. The content and quality of the programmes can be renewed and undated and in that way the youths identity can become stronger. The research pointed out the significance of media education for young people living in a technological society. Media is both a threat and at the same time an opportunity for young people s development. A major influence in young people learning media literacy and developing their media critique ability comes from their educators. So that media education can be effective and of good quality, educators must keep up with the times. In conclusion, it is said that young people learning media literacy and becoming media critics have improved through good quality media education. Parents and media educators have a great responsibility and they should be available for young people when they are using media. Key words: media education, media literacy, media critics, learning, youngster, youth identity development

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 NUOREN IDENTITEETIN MUODOSTUMINEN Nuoren ajattelun kehittymisen merkitys nuoren medialukutaidolle Median merkitys nuoren kehitykselle 11 3 MEDIAKASVATUSKOKEILU ERITYISNUORILLE 13 4 MEDIAKASVATUS YHTEISKUNNASSA Mediakasvatuksen merkitys nuorelle Kasvattajan vaikutus nuoren medialukutaitoon Mitä mediakasvattajalta vaaditaan käytännön tilanteissa 24 5 MEDIAKRIITTISYYDEN MERKITYS 25 6 MEDIA NUOREN SILMIN 27 7 YHTEENVETO 30 LÄHTEET 32 LIITTEET Liite 1: Ensimmäisen mediakasvatusharjoituksen runko Liite 2: Toinen mediakasvatusharjoitus Liite 3: Kolmas mediakasvatusharjoitustunti Liite 4: Lupa-anomus nuorten vanhemmille

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni tarkastelee nuoren medialukutaitoa. Asiakasryhmänä opinnäytetyössäni on Pienryhmäkoti Suvantopaikan viisi huostaan otettua nuorta, jotka ovat iältään vuotiaita. Kahdella heistä on mukautettu opetussuunnitelma koulussa ja yksi heistä opiskelee tarkkailuluokalla. Opinnäytetyöni tuoteosa sisältää käytännön harjoituksia nuorten medialukutaidon kehittämiseksi. Koska opinnäytetyöni tutkimuskohteena on viisi erityisnuorta, selvitän myös, onko sillä merkitystä heidän medialukutaidon oppimiseen. Tutkimusongelmani on: Miten nuoren medialukutaidon oppimista ja opettamista sekä nuoren henkilökohtaista mediakriittisyyttä parannetaan? Opinnäytetyöni tutkielmaosassa selvitän, oppivatko nuoret paremmin medialukutaitoa yksin vai ryhmän jäsenenä. Arvioin myös heidän kykyään suoriutua harjoituksista ja pohdin sitä, miten harjoituksia voi muuttaa ja mitkä harjoitukset ja olosuhteet ovat parhaita mahdollisia nuoren laadukkaan oppimisen kannalta. Nuorten antaman suullisen ryhmä- ja yksilöpalautteen kautta olen selvittänyt, miten nuoren medialukutaitoon liittyviä harjoituksia voidaan edelleen parantaa. Tarkastelen myös sitä, miten itse voisin suorittaa opetustuokion tehokkaammin ja ammattitaitoisemmin. Opinnäytetyöni tuoteosan toimintaympäristö on kodinomainen pienryhmäkoti, vaikkakin se määritellään laitokseksi lain mukaan. Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys keskittyy ihmisen kasvuun lapsesta nuoreksi. Teoreettisessa viitekehyksessä olen tarkastellut myös nuorten identiteetin kehittymistä. Identiteetin kehityksen kautta olen saanut tietoa siitä, mitä asioita nuoren kehityksessä täytyy huomioida medialukutaitoa opetettaessa.

6 Tarkastelen opinnäytetyössäni myös sitä, millä käytännön keinoilla oppi menee tehokkaasti perille mediakasvattajalta nuorelle. Pohdin myös kasvattajien

7 6 roolia yhteiskunnassa ja sitä, miten he kykenevät vaikuttamaan nuoren medialukutaitoon. Olen toteuttanut opinnäytetyöni toimintatutkimuksena. Vaikutan tutkittavien todellisiin elämäntilanteisiin olemalla heidän ohjaajansa pienryhmäkoti Suvantopaikassa. Olen ohjannut heitä harjoituksien tekemisessä. Suullisten haastattelujen kautta havainnoin miten nuoret kokevat medialukutaidon oppimiseen liittyvät harjoitukset. Anonymiteettisuojan vuoksi viittaan nuoriin tutkielmassa koodeilla N1, N2, N3, N4 ja N5. Selvyyden vuoksi olen merkinnyt esittämäni kysymykset nuorille koodilla H. 2 NUOREN IDENTITEETIN MUODOSTUMINEN Erikson 1959 (Lyytisen, Korkiakankaan ja Lyytisen 1995, 262 mukaan) kuvasi nuoruuden kehitystä käyttämällä termiä identiteetin kehittyminen. Nuoruus on tapahtumasarja, jossa yhteiskunnan haasteet ja vaatimukset pakottavat nuoren tiettyihin valintoihin ja päätöksiin, jotka koskevat hänen tulevaa elämäänsä. Nämä päätökset näkyvät nuoren elämässä erilaisina kriiseinä useilla elämänalueilla, niiden ratkaisuna sekä sitoutumisena joihinkin valintoihin. Nuoren minäidentiteetin kehitys on seurausta tästä tapahtumakulusta. (Lyytinen ym. 1995, 262.) Havighurstin 1972 (Lyytisen ym. 1995, 259 mukaan) mielestä keskeisiä nuoruuden kehitystehtäviä ovat uusien suhteiden luominen kumpaankin sukupuolta oleviin ikätovereihin. Sukupuoliroolin omaksuminen sekä oman fyysisen olemuksen hyväksyminen ovat myös tärkeitä kehitystehtäviä. Emotionaalisen itsenäisyyden saavuttaminen, avioliittoon, perhe-elämään ja työelämään valmistautuminen, ideologian tai maailmankatsomuksen

8 7 kehittäminen ja sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen omaksuminen ovat muut tärkeät kehitystehtävät nuoruudessa. (Lyytinen ym. 1995, 259.) McAdams 1999 (Nurmen, Ahosen, Lyytisen, Lyytisen, Pulkkisen ja Ruoppilan 2006, 143 mukaan) on vienyt eteenpäin Eriksonin kehittämää vanhaa, mutta edelleen toimivaa teoriaa kehittämällä käsitteen identiteettikertomus. Tämän käsitteen mukaan yksilöt luovat identiteettikertomuksia, joiden avulla he pyrkivät yhdistämään menneen elämänsä, nykyisen elämäntilanteensa sekä ennakoidun tulevaisuutensa yhtenäiseksi näkemykseksi. Näiden identiteettinäkemysten pohjalta nuoret luovat yhtenäistä ja myönteistä kuvaa itsestään sekä liittävät itsensä erilaisiin sosiaalisiin ryhmiin ja kulttuurisiin rakenteisiin. (Nurmi ym. 2006, 143.) Nuoruusiän kehitys on erittäin monitasoista. Nuoressa ihmisessä tapahtuu paljon muutoksia hänen kasvaessaan lapsesta varhaisnuoreksi. Nuoren kehitystä ohjaavat monet biologiset, psykologiset, sosiaaliset ja jopa yhteiskunnalliset tekijät, jotka ovat monin tavoin vuorovaikutuksessa keskenään. Nuoruus elämänvaiheena voidaan määritellä näiden kehityksellisten tekijöiden mukaan. (Lyytinen ym. 1995, 256.) Nuoruuden alku on selkeämmin havaittavissa kuin sen päättyminen, jossa on paljon yksilöllistä vaihtelua. On myös syytä huomioida, ettei aina ole kovin perusteltua puhua nuoruudesta yhtenäisenä kehitysjaksona. Monien kysymysten esimerkiksi sosiaalisten suhteiden, biologisen kehityksen ja elämänvalintojen kohdalla onkin järkevää erottaa nuoruudessa eri vaiheita. Mitään yleisiä sääntöjä tämän jaon tekemiseksi ei ole, mutta varhaiskasvatuksesta voidaan puhua vuotiaiden kohdalla. (Lyytinen ym. 1995, 257.) Minuuteen liittyvät käsitykset ovat mediapsykologiassa tärkeitä tutkimuskohteita. Media tarjoaa monia samaistumismalleja nuorille, esimerkiksi käyttäytymistapoja, asenteita ja ideoita. Median mallit voivat avartaa minuutta tai kaventaa ihanneminää stereotyyppiseen suuntaan.

9 8 (Mustonen 2001, ) Työssäni pienryhmäkodin ohjaajana olen käytännössä nähnyt selvästi, miten nuoret kopioivat julkisuuden henkilöiden käyttäytymismalleja tai ajatuksia. Usein saattaa olla jopa niin, ettei nuorella ole omaa kriittistä käsitystä näistä ajatuksista. Nuori samaistuu esimerkiksi rap-artistien pukeutumiseen ja laulujen sanoituksiin, vaikkei hänellä itsellä olekaan todellista käsitystä siitä, mitä kappaleissa lauletaan. Nuori siis kopioi julkisuuden henkilön käyttäytymistä ja malleja ja muokkaa identiteettiään sen kautta. Identiteetin muokkaaminen on nuorella jatkuva prosessi. Nuori miettii, kuka hän on tai kuka hän haluaisi olla. Nuori myös haluaa muilta palautetta omasta identiteetistään. Esimerkiksi Internetiin nuoresta itsestään laitetut kuvat ovat nuoren keino tähän palautteen saamiseen. (Kari, henkilökohtainen tiedonanto ). Nuoren ulkonäön muokkaaminen on erittäin tärkeä osa oman identiteetin muodostumisessa. Omaa identiteettiä etsitään vaihtamalla pukeutumistyyliä ja samaistumalla erilaisiin populaarikulttuurin ilmiöihin. Tässä medialla on suuri vaikutus. Televisiossa nuorille suunnatut mainokset lähetetään useimmiten nuorten katsomien televisio-ohjelmien mainoskatkoilla. Nuorille suunnattu mainonta on jatkuvaa ja järjestelmällistä. Nuorten vaatteiden ostamispäätöksiin vaikutetaan suurelta osin mainosten levittämien mallien tai populaarikulttuurissa vallalla olevien ilmiöiden välityksellä. Näin ollen media ja sen välityksellä tapahtuva mainonta tuottavat nuorelle tiettyä ulkoista mallia, joka vaikuttaa nuoren identiteettiin. Identiteetin kehittymiseen vaikuttavat myös nuorille suunnatut televisiosarjat ja nuorten elokuvat. Niissä päähenkilö kuvataan usein johtajahahmoksi, joka tulee toimeen kaikkien kanssa. Joskus päähenkilö voidaan kuvata myös syrjäytyneeksi, oman tien kulkijaksi. Yleensä ohjelman tai elokuvan tapahtumat kehittyvät kuitenkin siihen suuntaan, että päähenkilöstä tulee kaikkien hyväksymä, jopa suosittu henkilö. Ystäväpiirin ja ryhmän merkitystä korostetaan nuorille suunnatuissa ohjelmissa. Näissä ohjelmissa yksinäisiä

10 9 nuoria pidetään usein jopa omituisina. Joissakin ohjelmissa heistä annetaan stereotyyppinen luuserin kuva. Nämä ohjelmien sisällöt vaikuttavat nuoren identiteetin kehittymiseen haitallisesti, jos kyseisten ohjelmien sisältöä ei selitetä tarpeeksi nuorille. Nuori kokee turvalliseksi tuntea itsensä jonkin tietyn ryhmän jäseneksi. Tällöin hänellä on sosiaalinen tuki omalle pukeutumistyylilleen ja ajatuksilleen. Eri yhteisöjen kautta nuori uskaltaa tuoda omia mielipiteitään julki ilman pelkoa siitä, että hänet tuomitaan. Tämän vuoksi on tärkeää kuulua yhteisöön, jossa kannatetaan esimerkiksi tiettyä bändiä tai pukeutumistyyliä. Joskus tällaisiin ryhmiin liitytään, vaikka nuori itse ei näitä mainittuja asioita kannattaisikaan. Nuoren identiteetin kehittymiselle on ensiarvoisen tärkeää se, että hän kokee olevansa osa jotakin suurempaa. 2.1 Nuoren ajattelun kehittymisen merkitys nuoren medialukutaidolle Nuoren ajattelutaidot kehittyvät merkittävästi kymmenen vuoden ikäisenä. Muutoksista keskeisin on aikaisempaa abstraktimman, yleisemmällä tasolla tapahtuvan ja tulevaisuuteen suuntautuvan ajattelun kehittyminen. Vaikka tieto ja kokemus lisääntyvät pitkin elämänkulkua, ajattelun muodoissa ei varhaislapsuuden jälkeen tapahdu olennaisia muutoksia. Piaget kuvasi tätä vuoden iässä tapahtuvaa muutosta siirtymisenä konkreetista abstraktis-formaaliin ajatteluun. (Nurmi ym. 2006, 128.) Ajattelun muuttuminen abstraktimmaksi ja yleistävämmäksi varhaisnuoruuden kuluessa selittää monia laajempia, esimerkiksi minäkuvaa, maailmankuvaa, moraalia ja tulevaisuuden suunnittelua, koskevia muutoksia nuoren kehityksessä. Ajattelutaitojen kehittyminen luo pohjaa nuoren kiinnostukselle ja kyvylle rakentaa laajempaa maailmankuvaa ja ideologiaa. Harvoin ennen 12. ikävuotta esimerkiksi sanomalehdet kiinnostavat lasta. Lasten maailma on useimmiten rajoittunut perheeseen ja lähiympäristöön. Ajattelutaitojen kehittyminen avaa kuitenkin nuorelle laajemman maailman ja

11 10 sen tapahtumat. Myös ideologiset kysymykset ja yleiset tavat hahmottaa maailmaa tulevat ajankohtaisiksi nuoruusvuosina. Haetut ratkaisut ovat alussa usein hyvinkin yksinkertaistettuja, mutta ratkaisuja joka tapauksessa etsitään. (Nurmi ym. 2006, 129.) Myös tulevaisuuteen suuntautuva ajattelu muuttuu varhaisnuoruudessa. Samanaikaisesti nuoren suunnittelu- ja päätöksentekotaidot lisääntyvät. Ajattelun kehittyminen luo pohjaa myös nuoren moraalille ja sen periaatteille. On pohdittu, että nuoruudessa yksilöt alkavat aikaisempaa paremmin ymmärtää toisen ihmisen näkökulman johonkin asiaan, toisin sanoen sen, että muut voivat ajatella jostakin asiasta eri tavalla kuin itse ajattelee. Varhaisnuoruuden kuluessa nuoren ajattelutaidoissa tapahtuu siis laadullinen muutos, joka auttaa nuorta paremmin hahmottamaan ympäröivää maailmaa ja omaa tulevaisuuttaan. (Nurmi ym. 2006, 129.) Tämä ajattelussa tapahtuva laadullinen muutos vaikuttaa suuresti nuoren medialukutaitoon. Nuori kykenee kyseenalaistamaan median tarjonnan huomattavasti tehokkaammin kuin aikaisemmin. Enää kasvattajan ei tarvitse selittää kaikkea mitä media tarjoaa, vaan kasvattaja voi ottaa enemmänkin nuoren tukijan roolin. Tätä tukea kasvattajan on tietenkin tarjottava koko ajan. Ajattelussa tapahtuva laadullinen muutos ei automaattisesti tarkoita sitä, että nuori osaa yksin tulkita median välittämiä viestejä. Tutkimuskohteeni yksi 15- vuotias nuori esimerkiksi ei kyseenalaistanut lainkaan taikuri Criss Angelin televisio-ohjelmassa suorittamia taikatemppuja. Monet Angelin taikatempuista perustuvat pelkästään kameralla tapahtuviin huijauksiin, mutta kyseiselle nuorelle tämä oli mahdoton ajatus. Medialukutaito on jokaisen yksilön valmius, jonka uskotaan kehittyvän (Kotilainen 1999, 36). Koska jokaisen nuoren identiteetti kehittyy omaa vauhtiaan, on tämä ensiarvoisen tärkeää huomioida mediakasvatusharjoitteita tehtäessä. Saman ikäisillä nuorilla saattaa olla aivan erilainen tieto- ja taitotaso medialukutaidon suhteen. Jokainen

12 11 opetettava tarvitsee henkilökohtaista ohjausta, jotta oppiminen on mahdollisimman tehokasta. 2.2 Median merkitys nuoren kehitykselle Eri mediaviestit ja -laitteet aiheuttavat pulmia ja kysymyksiä, jotka heijastuvat nuoren elämään. Pelko, viha, ahdistus, rakkaus, kiintymys, mielihyvä ja tulevaisuudenuskoon liittyvät tunteet tulevat nuorella pintaan median kautta. Televisiolla on suuri vaikutus nuoren käyttäytymiseen. (Suoranta 2003, 70.) Työssäni pienryhmäkodin ohjaajana olen kohdannut päivittäin tilanteita, joissa näen nuoret median käyttäjinä. Media vaikuttaa heihin, se on varma asia. Esimerkiksi Salatut elämät -sarjaa nuoret seuraavat innolla. Se herättää heissä usein kysymyksiä, joten on hyvä, että aikuinen on aina heidän kanssaan katsomassa televisiota. Näin ohjelman tuottamiin kysymyksiin ja käsityksiin voidaan puuttua välittömästi. Nuoret tiedostavat, että Salatuissa Elämissä on kyse fiktiivisestä sarjasta, mutta kuinka paljon heille silti jää avoimia kysymyksiä sarjan tapahtumista. Kaikkea nuori ei uskalla eikä halua kysyä aikuisilta. Aikuisen pitää olla siis myös itse aktiivinen television katselija, jotta hän kykenee kysymään nuorilta katsottavaan ohjelmaan liittyviä aiheellisia kysymyksiä. Vastaavasti myös nuorella on heti mahdollisuus kysyä, jos jokin ohjelmassa askarruttaa häntä. Nuorille suunnattujen televisio-ohjelmien ja elokuvien tekijöillä on tietynlainen visio ja näkökulma nuorten maailmasta, ja sarjat eivät sellaisenaan kuvasta todellisuutta. Sarjoissa esiintyvät henkilöhahmot ovat aina jonkinlaisia stereotyyppejä, joissa yhdistyy kulttuurisesti laaja-alaisesti tunnistettavia piirteitä. Mitkään tutkimukset eivät todista, että televisiosarjojen tai elokuvien sisältö sellaisenaan vaikuttaisi nuoreen katsojaan. Mutta koska näitä sarjoja ja elokuvia katsotaan paljon, täytyy niiden vahvasti puhutella katsojaa. Tämän vuoksi nuortensarjoja ja -elokuvien sisältöä ja puhuttelevuutta

13 12 voidaan pitää tärkeinä lähteinä pohdittaessa medioiden välittämää sosialisaatiota yleisemminkin. (Ruoho 1998, ) Yli kaksi tuntia television edessä päivittäin voi aiheuttaa nuorelle pitkäaikaisia vahinkoja siitä on paljon tutkittua näyttöä. Liian suuri media-annos vaikuttaa lapseen niin psyykkisesti, sosiaalisesti kuin mielenterveydellisesti. Ei vain aika vaan myös lähetyksen sisältö ratkaisee, mitkä vaikutukset lähetyksellä on nuoreen. (Lehtipuu 2006, 63.) Englantilaiset mediatutkijat Teresa Orange ja Louise O Flynn (Lehtipuun 2006, 66 mukaan) ovat listanneet mittareita, joilla median mahdollisia kielteisiä vaikutuksia lapseen voi seurata. Muutokset käyttäytymisessä, oppimishäiriöt, kitka ihmissuhteissa sekä maailmankuvan muutos ovat tärkeitä signaaleja. (Lehtipuu 2006, 66.) Yksi merkki median huonosta vaikutuksesta on se, jos lapsi turhautuu helposti ja on raivoissaan tai huonotuulinen television, videon tai tietokoneen sammuttamisen jälkeen. Kiukku voi yltyä fyysiseksi tai sanalliseksi raivoksi. Korostetun aggressiiviset leikit katselutilanteiden jälkeen tai apatia ja alakulo voivat kertoa television huonosta vaikutuksesta. Lapsella saattaa olla vaikeuksia pysyä poissa ruudun ääreltä. Lapsi vaatii myös usein aikuisten huomiota tullakseen viihdytetyksi ja saattaa kyllästyä helposti. Lapsi on alakuloinen ja hänellä on huono itsetunto. Lapsi voi käyttäytyä ikätasoaan aikuisemmin, mikä ilmenee seksileikkeinä, kiinnostuksena porno- ja seksimateriaalia kohtaan sekä hyvin varhaisina seksikokeiluina. Sisimmässään lapsi on kuitenkin hyvin hämmentynyt kokemastaan ja näkemästään. Tämä hämmennys jää kytemään lapseen ja vaikuttaa hänen kehittyessään nuoreksi. (Orange & O Flynn, Lehtipuun 2006, 66 mukaan.) Orangen ja O Flynnin mukaan lapsella voi olla myös kitkaa ihmissuhteissa median takia. Hän jumiutuu pieneen maailmaansa ja välttelee yhteyttä muihin ihmisiin, ystäviin ja perheeseen. Nuoruudessa tämä kehitys saattaa jatkua, ja media saattaa määritellä perheen elämää. Nuoren maailmankuva saattaa

14 13 myös muuttua nuorella. Hän ei osaa nauttia arjen pienistä iloista vaan vaatii jatkuvasti ruutumaailman ärsykkeitä ja virikkeitä. Hän saattaa oireilla emotionaalista turtumusta tosielämässä ja todellisissa ihmissuhteissa. (Lehtipuu 2006, ) Tärkeää on oivaltaa se, että nuorten kanssa pitää pohtia heidän elämäntapoihinsa ja ajankäyttöönsä liittyviä valintoja. Nuorten kanssa on syytä pohtia, mitä viestintävälineitä nuori tarvitsee. Eri ohjelmista pitää keskustella nuorten kanssa ja ohjelmien sisältöä täytyy analysoida nuorten kanssa huolellisesti. (Suoranta 2003, 85.) Parhaimmillaan tällaiset hyvät keskustelut antavat nuorelle uutta näkökulmaa median tarjoamiin sanoihin ja kuviin. Hän oppii medialukutaidon henkilökohtaiseksi kansalaistaidokseen. Medialukutaidon avulla hän oppii tulkitsemaan median tarjoamaa tietoa. Nuori käsittää, että kaikki asiat eivät ole niin, kuin sanomalehdessä kirjoitetaan, radiossa sanotaan tai televisiossa näytetään. Ihannetilanteessa hänestä tulee kriittinen tiedon hankkija, joka kyseenalaistaa annetun tiedon todellisuuden. 3 MEDIAKASVATUSKOKEILU ERITYISNUORILLE Idea mediakasvatuskokeilusta nuorille tuli minulle nykyisen ammattini kautta. Olen koulutukseltani sosionomi (AMK), ja olen näiden viiden nuoren ohjaaja Pienryhmäkoti Suvantopaikassa. Olen työskennellyt siellä vakituisessa työsuhteessa helmikuusta 2006 alkaen. Työssäni olen päivittäin tekemisissä nuorten kanssa ja näen jatkuvasti, miten nuoret käyttävät ja tulkitsevat mediaa. Nuorten taidoissa on paljon kehittämisen varaa ja koen, että pystyn antamaan heille paljon uutta ja hyödyllistä tietoa. Omiin kokemuksiini perustuvat havainnot olen tehnyt helmikuu maaliskuu 2007 välisenä aikana. Kolme medialukuharjoitusta (kts. Liitteet) olen tehnyt kolmena eri päivänä maalis- ja huhtikuun aikana.

15 14 Ensimmäisessä medialukuharjoituksessa (Liite 1) käsiteltiin sanomalehtien kuvia ja juttujen tekstiä. Tämä harjoitus kesti 45 minuuttia. Opetin nuorille, miten kuva vaikuttaa kirjoitettuun tekstiin, ja kuinka suuri merkitys kuvalla saattaa olla sanomalehden jutun kokonaisuuden hahmottamiselle. Nuorilla oli vaihtelevia käsityksiä näistä asioista. Yleensä nuoret kiinnittävät huomiota kuviin, mutta yksi tutkimukseni nuorista kertoi päinvastaista. En mä kato kuvia. Keskityn vaan otsikoihin. (N5) Käsittelin myös lööppien merkitystä, koska niiden tehtävä on herättää lukijoissa kiinnostusta käsiteltävään asiaan ja myydä lehteä. Usein lööppi on huomiota herättävä otsikko, joka kertoo vain osan totuudesta. Käytännön esimerkkinä kerroin heille Matti Nykäsestä ja siitä, että hänellä on sopimus lehtien kanssa. Tämä oli yllättävää tietoa osalle nuorista. Yhdellä nuorella oli käsitys, että Matti Nykänen on lehtijutuissa ainoastaan urheilullisten saavutustensa vuoksi. Koska hän on mäkihypyn legenda. (N2) Kerroin myös nuorille siitä, kuinka eri kuvakulmien käytöllä voidaan tehokkaasti vaikuttaa lukijan ajatuksiin. Yksi tehtävä (Liite 1) oli ottaa valokuva haluamastaan kohteesta haluamallaan tavalla ja perustella, miksi otti kyseisen kuvan. Tarkoitus oli havainnollistaa sitä, miten kuvakulmalla voi vaikuttaa kuvan sisältöön. Kaikki nuoret ottivat populaarikulttuuriin liittyvän kuvan. Nuorten ottamat kuvat viestivät selvästi nuoren oman identiteetin rakentamisesta. Yksi nuorista otti kuvan rap-artisti 50 Centistä, koska hän on kova jätkä ja hyvä laulaja (N3). Toinen nuorista otti puolestaan kuvan amerikkalaisesta näyttelijästä, koska se on niin hyvä (N4). Kolmas nuori otti vastaavasti kuvan julisteestaan, sillä se kertoo pelottavasta henkilöstä (N5). Neljäs nuori otti kuvan naismallista, koska se on niin kaunis nainen (N1). Tästä näkee selvästi, että nuoret samaistuvat julkisuuden henkilöihin tai

16 15 ihailevat heitä. Nuorten kiinnostus juttujen journalistista sisältöä kohtaan jää vähäisemmälle. Kuvamanipulaatiot ovat myös erittäin yleisiä nykyään. Suurin osa tutkimukseni nuorista ei tätä tiedosta lehtien kuvia katsoessaan. Näytin nuorille yhtä selkeää kuvamanipulaatiota, josta yksi nuorista teki oikean havainnon. Tuon ois pystynyt tekemään tietokoneella. (N1) Ensimmäisessä medialukutaitoharjoituksessa (Liite 1) kaikkien viiden nuoren ollessa paikalla, aiheutti ryhmän suuruus levottomuutta nuorten työskentelyyn. Jouduin usein puuttumaan turhaan metelöintiin. Kaikki nuoret eivät metelöineet, mutta yksi nuorista valtasi tilan puheellaan, minkä vuoksi muiden oppimistilanne häiriintyi. Nuorten ryhmädynamiikka ei muutoinkaan ollut toimiva, vaan toisinaan päähuomio nuorilla meni toisten toiminnan arvostelemiseen. Opetustilanne oli epätavallinen, koska oma roolini oli erilainen, kuin mihin nuoret ovat tottuneet varsinaisessa työssäni pienryhmäkodin ohjaajana. Levottomuuteen oli osasyynä varmasti uusi tilanne ja se, että käsittelimme mediaan kuuluvia asioita. Vastaavia harjoituksia ei ole aikaisemmin teetetty näille nuorille. Toisen medialukutaitoharjoituksen toteutin kyselykaavakkeen avulla (Liite 2). Tähän harjoitukseen nuoret käyttivät aikaa henkilöstä riippuen noin minuuttia. Tuolloin keskityin kysymyksissäni mainontaan ja televisioohjelmiin. Nuoret vastasivat näihin kysymyksiin pääosin asiallisesti. Vastauksista huomasi, että he olivat paneutuneet kysymyksiin ja miettineet asioita. Yksi nuori tosin oli vastannut hyvin lyhyesti ja välinpitämättömästi esitettyihin kysymyksiin. Mikä on mainos? Missä olet nähnyt mainoksia? (H)

17 16 Mainos on suositus. Olen nähnyt mainoksia televisiossa, sanomalehdissä ja katupylväissä. (N1) Mainos on sellainen, että yritetään mainostaa sellaista tuotetta mitä ihmiset yrittää ostaa ja ihmiset luulee että se pitää paikkansa, mitä mainostettiin. Olen nähnyt mainoksia joka puolella, kuten telkkarissa, kaduilla jne. (N2) Nuorten vastaukset jakautuivat heiltä kysyttäessä mainonnan vaikutuksesta. Mainosten oikeaa vaikuttavuutta nuoriin on vaikea tutkia, mutta mielestäni on tärkeää huomata, että nuoret kykenevät itsenäiseen ajatteluun tässä asiassa ja tiedostavat mainonnan tarjonnan mediassa. Vaikuttavatko mainokset sinuun?(h) Eivät oikeastaan, mutta jos on tullut vaikka joku uusi elokuva, niin saan siitä tiedon yleensä mainoksista. (N1) Kyllä sillä tavalla, että voin mennä katsomaan elokuvan tai äänestää vaikka jotain henkilöä eduskuntaan. (N4) Ei, koska tiedän, että ne tuotteet eivät oikeasti pidä paikkaansa mitä mainostetaan. (N2) Ei tavallaan yhtään. En minä piittaa yhtään mainoksista. (N3) Toisessa medialukutaitoharjoituksessa (Liite 2) nuorten vastaukset olivat keskenään samansuuntaisia ja kritiikittömiä television katsomisen suhteen. Nuoret kokivat yksimielisesti televisiosarjat ja elokuvat parhaaksi tarjonnaksi. Ikävimmiksi asioiksi televisiotarjonnassa koettiin mainoskatkot ja uutiset. Ohjelmien sisällöistä nuorilla tuntuu olevan selkeä käsitys. Ne ymmärretään pääasiassa näytellyiksi ohjelmiksi ja ymmärretään myös se, että ne eivät ole totta. Kysyin nuorilta Salatut elämät -sarjasta, koska se on näiden nuorten keskuudessa ehkäpä suosituin ohjelma ja he katsovat sitä päivittäin. Voiko elämä olla sellaista kuin Salatut elämät sarjassa? Mikä tässä ohjelmassa on hyvää, mikä huonoa? (H)

18 17 Teoriassa kyllä, mutta aika harvoilla sellaista on. Salkkareissa on hyvät näyttelijät ja kiva juoni, mutta siihen jää koukkuun. (N1) Elämä ei voi olla sellaista kuin salkkareissa, koska se ei ole todellista elämää vaan näyttelemistä. (N2) Voi itse asiassa olla. Hyvää siinä on kaikki jännät ja hauskat kohdat. Turhanpäiväinen kohta on huonoa. (N3) Voi oikeestaan. On siinäkin sellaista mitä maailmassa tapahtuu. Tämäkin on Salatuissa elämissä hauskaa katsottavaa kun Ismo on pelimies. (N4) Kai voi. Ei siinä oo mitään huonoa kaikki on parasta. (N5) Vastaukset ovat kuitenkin neutraaleja tai ympäripyöreitä. Sarjan tapahtumia ei kyseenalaisteta. Usein arkipäivän tilanteessa nuorilla on ihmetyksen aiheita ohjelmasta, jolloin he tarvitsevat aikuisen ohjausta. Tämän havainnon olen tehnyt päivittäisessä työssäni Pienryhmäkoti Suvantopaikan ohjaajana. Sikäli heidän kirjalliset vastaukset ovat ristiriidassa käytännön tilanteiden kanssa. Useimmiten nuorten sarjoissa on tapahtumia, jotka jäävät nuorille epäselviksi. Kolmannessa mediakasvatusharjoituksessa (Liite 3) keskityin kuvakokojen opettamiseen ja nuorten omaan kuvaamiseen videokameralla. Tämän harjoituksen toteutin kahdessa kahden hengen ryhmässä, koska ensimmäinen harjoitus oli liian levoton kaikkien viiden nuoren ollessa paikalla. Yksi nuori ei kyennyt harjoitukseen osallistumaan, koska hän oli tuolloin viikonloppulomalla. Näihin harjoituksiin kului aikaa noin 35 minuuttia per ryhmä. Kahdeksan kuvakokoa videokuvauskerronnassa olivat kaikille nuorille uusi asia. Tässä harjoituksessa kaikki nuoret olivat innokkaina itse kuvaamassa ohjeistamiani kuvakokoharjoituksia. He kuvasivat aina sellaisia kuvakokoja olohuoneessa, mitä minä heille neuvoin. Nuoret saivat käyttää esimerkkilappua hyväkseen, jossa oli näytetty eri kuvakoot ja niiden sanalliset lyhenteet. Puhuin myös heille jälleen kuvakulmien käytöstä, ja sen

19 18 vaikutuksesta kuvauksen kohteeseen ja kuvakerrontaan. Muutamien esimerkkien kautta havainnollistin tätä nuorille. Näytin nuorille, miten kuvattava kohde voidaan joko nostaa jalustalle tai alistaa. Käsittelin nuorten kanssa myös elokuvakäsikirjoituksen tekemistä, ja asioita, jotka siihen vaikuttavat. Tulevaisuudessa tarkoitus on tehdä lyhytelokuva nuorten kanssa. Pienemmissä ryhmissä toimiminen harjoituksen aikana rauhoitti nuoren toimintaa, sillä turhaa jonotusta ja sitä kautta levottomuutta nuorille ei tullut. Tekemissäni mediakasvatusharjoituksissa ryhmän koon muuttaminen suuremmasta pienemmäksi vaikutti myös nuorten keskittymiskykyyn, jolloin jokaisen ajattelukyky oli myös paremmalla tasolla. Nuorten osallistuminen ja keskittymiskyky olivat huomattavasti parempia tässä harjoituksessa verrattuna ensimmäiseen harjoitukseen (Liite 1), johon kaikki osallistuivat yhtä aikaa. Monet asiat vaikuttivat opetukseen pitämissäni opetustilanteissa. Ensimmäisessä harjoituksessa, jossa käsiteltiin lehtien tekstiä ja kuvia, olivat kaikki viisi nuorta paikalla. Nauhoitin kyseisen opetustilanteen minidiscille, mikä herätti yhdellä nuorella jatkuvaa kummastusta. Hän keskittyi pääasiassa mikrofoniin, ja mikrofoniin oli hänen mielestään kiinnostavaa kommentoida opetukseen liittymättömiä asioita. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka yksi mikrofoni voi saada noin suuren huomion 15-vuotiaalta nuorelta. Toki tilanteessa oli myös häneltä huomionhakua muilta nuorilta, mikä ilmenee hänen päivittäisessä käyttäytymisessä muutoinkin. Itse harjoituksiin nuoret osallistuivat kuitenkin pienemmissä ryhmissä ja itsenäisessä työskentelyssä kaiken kaikkiaan hyvin. Viimeisen opetustuokion jälkeen nuoret muistivat myös ensimmäisessä opetustuokiossa käsiteltyjä asioita. Nuorilla oli myös omia käsityksiä asioista. Vaikeuksia heille tuotti käyttämäni media-aiheiset termit kuten medialukutaito. Ennen kuin aloitin harjoitukset pyysin luvat nuorten osallistumiseen heidän vanhemmiltaan. Lupalapussa käytin termiä medialukutaito, joka aiheutti paljon ihmetystä nuorissa. Asiaa heille selitettyäni, he ymmärsivät, mitä kyseinen termi tarkoittaa.

20 19 4 MEDIAKASVATUS YHTEISKUNNASSA Mediakasvatus voidaan ymmärtää sekä kasvatustieteen että mediatieteen osaksi. Mediakasvatuksessa keskeisintä on toimijan, eli yleensä lapsen tai nuoren, ja median välinen suhde. (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, 10.) Tämä suhde ei yleensä toimi moitteettomasti. Mediakasvatuksen kautta pyritään lisäämään toimijan tieto- ja taitotasoa, jotta hän ymmärtäisi paremmin median kautta tulevat viestit. Mediakasvatuksen kautta toimijan omat käytännön taidot myös vahvistuvat, joten hän kykenee käyttämään median eri välineitä, esimerkiksi videokameraa, huomattavasti paremmin ja kriittisemmin. Kuvaaminen ei ole enää pelkkää hauskaa puuhastelua, vaan toimija kykenee suhtautumaan kriittisesti omaan kuvaamiseensa ja hän osaa huomioida kuvaustilanteessa ympäristöään paremmin kuin ennen. Yhdessä harjoituksessa, missä käsittelin tutkittavien kanssa kuvakokoja, ilmeni, ettei näillä nuorilla ollut aikaisempaa tietoa kuvakokojen käyttämisestä. Mediakasvatuksella tarkoitetaan myös median avulla sekä median välittämien sisältöjen kautta tapahtuvaa kasvatusta. Mediakasvatuksessa pyritään siihen, että lapsen mediatietoisuus lisääntyy ja sen kautta lapselle kehittyy kokonaan uudenlainen mediataju. Tärkeintä on ajattelun, sosiaalisten ja viestinnällisten taitojen sekä itseilmaisun kehittäminen. (Liukko & Kangassalo 1998, 7.) Mediakasvatus muodostuu siis vastaanottamisen ja tuottamisen valmiuksista. Tuotannon osa-alue liittyy tuotantoprosessiin ja valmistettavaan esitykseen, kun taas vastaanoton alueella keskitytään enemmän itse mediakäyttöön ja tulkintaan. (Sintonen, 2002, 113.) Näitä tuotannollisia valmiuksia ovat muun

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään

Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Mediataidot suojaavat ja vahvistavat mediakasvatuksen tavoitteena itsenäinen, aktiivinen ja kriittinen ote mediaan median hallinnan avaimina ovat monipuoliset

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT Jyrki Reunamo Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti / Suomi - Taiwan 19.9.2017 1 Tieto- ja viestintäteknologinen osa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Lasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa. koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10.

Lasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa. koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10. Lasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10.2012 Mikä Mediakasvatusseura? Mediakasvatusseura Perustettu 2005

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Sanomalehtien Liitto

Sanomalehtien Liitto 12.6.2019 Sanomalehtien Liitto Mediakasvatuksen asema perusopetuksessa Terhi Hyvönen, Emilia Valtola & Kati Valta TIIVISTELMÄ Mediakasvatuksen tärkeys Kuinka tärkeänä näet mediakasvatuksen? Erittäin tärkeänä

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset

Lisätiedot

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1 kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa

OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa 28.3.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa 28.3.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa Tallenteet: Tinyurl.com/opeverkossa

Lisätiedot

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä

Lisätiedot

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat

Lisätiedot

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ 1 MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ AVI Tampere 29.10.2015 Annarilla Ahtola, PsT, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Yliopistonlehtori,

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Mediakasvatuksella monilukutaitoiseksi

Mediakasvatuksella monilukutaitoiseksi Mediakasvatuksella monilukutaitoiseksi MEMO2 - Mediapolulta monilukutaitoa täydennyskoulutushanke Rauna Rahja / Mediakasvatusseura Outi Laine / Maija Puska / Aikakausmedia Päivän agendalla Mediakasvatusta

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Musiikkivideon viestit

Musiikkivideon viestit Musiikkivideon viestit - mediakasvatusmateriaali yläkouluille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille Otsikko / Etusivu Nuorten Akatemia Note www.nuortenakatemia.fi/note Musiikkivideon

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä

Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot