RAUMAN NORMAALIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAUMAN NORMAALIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 RAUMAN NORMAALIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

2 RAUMAN NORMAALIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA ( Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 sisältö kulkee rinnalla ja on ilmaistu otsikoissa kursivoituna punaisena tekstinä ja esitetään tässä asiakirjassa pienennettynä tekstinä. Asiasisältö on löydettävissä vain perusteiden tekstissä ja sitä ei ole kopioitu tähän jos siihen viitataan näillä sanoilla suluissa) 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 1.1 Opetussuunnitelman laatimisesta Rauman normaalikoulussa 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja, 2.2 Perusopetuksen tehtävä, 2.3 Perusopetuksen rakenne 2.1 Rauman normaalikoulun arvoperusta 2.2 Rauman normaalikoulun toiminta-ajatus 2.3 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Käyttäytyminen tavoitteet Tapakasvatus Terveyskasvatus Työskentelytaidot Työskentelytaitojen tavoitteet Oppimiseen vaikuttavat tekijät 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys, 3.2 Oppimisympäristö, 3.3 Toimintakulttuuri, 3.4 Työtavat 3.1 Oppimisympäristö 3.2 Tietotekniikka 3.3 Koulun toimintakulttuuri Koulun sääntöjä Toiminnan kehittäminen ja arviointi 3.4 Rauman normaalikoulun tuntijako 3.5 Painotukset 3.6 Työtavat 4. luku Opiskelun yleinen tuki 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4.1 Yhteistyötahot 4.2 Oppimissuunnitelma 4.2 Oppimissuunnitelma 4.3 Ohjauksen järjestäminen

3 4.3 Ohjauksen järjestäminen 4.4 Tukiopetus 4.4 Tukiopetus 4.5 huolto 4.5 huolto huollon suunnitelma Kriisitoimintaohje ( kohdassa Muut asiakirjat ) Päihdestrategia ( kohdassa Muut asiakirjat ) 4.6 Kerhotoiminta 4.6 Kerhotoiminta 4.7 Työelämään tutustumisen järjestelyt 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.1 Eri tukimuodot 5.2 Osa-aikainen erityisopetus 5.1 Erityisopetus 5.2 Erityisopetus normaaliopetuksen tukena 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Saamelaiset, vain perusteiden tekstissä 6.2 Romanit 6.3 Viittomakieliset 6.4 Maahanmuuttajat 6.1 Romanit 6.2 Viittomakieliset 6.3 Maahanmuuttajat 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.1 Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu, vain perusteiden tekstissä 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus suomi äidinkielenä, Ruotsi äidinkielenä, vain perusteiden tekstissä Saame äidinkielenä, vain perusteiden tekstissä, Romani äidinkielenä, vain perusteiden tekstissä

4 Viittomakieli äidinkielenä,vain perusteiden tekstissä Muu oppilaan äidinkieli Suomi toisena kielenä, vain perusteiden tekstissä Ruotsi toisena kielenä, vain perusteiden tekstissä Suomi saamenkielisille, vain perusteiden tekstissä Suomi viittomakielisille, vain perusteiden tekstissä Ruotsi viittomakielisille, vain perusteiden tekstissä 7.4 Toinen kotimainen kieli Ruotsi, vain perusteiden tekstissä Suomi, vain perusteiden tekstissä Äidinkieli ja kirjallisuus ( suomi äidinkielenä ) Oppilaalla eri äidinkieli kuin suomi Toinen kotimainen kieli 7.5 Vieraat kielet Vieraat kielet 7.6 Matematiikka Matematiikka 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontieto 1-4 lk 7.8 Biologia ja maantieto Biologia ja maantieto 5-9 lk 7.9 Fysiikka ja kemia Fysiikka ja kemia 5-9 lk 7.10 Terveystieto Terveystieto 7.11 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto, vain perusteiden tekstissä Muut uskonnot, 7.12 Elämänkatsomustieto Uskonto (evankelisluterilainen) Muut uskonnot ja elämänkatsomustieto 7.13 Historia, Historia 7.14 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaoppi 7.15 Musiikki Musiikki 7.16 Kuvataide Kuvataide 7.17 Käsityö Käsityö 7.18 Liikunta Liikunta 7.19 Kotitalous Kotitalous 7.20 Valinnaiset aineet 7.21 Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan ohjaus 8. luku Oppilaan arviointi 8.1 Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukset 8.1 Arviointi opintojen aikana

5 8.2 Todistukset 8.3 Käyttäytymisen arviointi 8.4 Työskentelytaitojen arviointi 9. luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus 9.1 Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus Kansainväliset kielikoulut vain perusteiden tekstissä 9.3 Steinerpedagoginen opetus vain perusteiden tekstissä 9.1 Kielipainotteinen opetus Liitteet Liite 1 Käyttäytymisen itsearviointi Liite 2 Hyvät tavat vievät minua elämässäni eteenpäin Liite 3 Hyvät tavat itsearviointi Liite 4 Työskentelytaitojen itsearviointi Liite 5 Normaalikoulun alueen kartta Liite 6 Järjestyssäännöt Liite 7 Välituntisäännöt ja WC-käyttäytymisen säännöt Liite 8 Ruokailukäyttäytymisen ABC Liite 9 Turvallisuussäännöt liikenteessä Liite 10 The aims of CLIL in Rauman normaalikoulu Liite 11 Implementation of clil in Rauman normaalikoulu Liite 12 Oppimissuunnitelma -kaavake Liite 13 HOJKS kaavake Muut asiakirjat ( Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko, vain perusteiden tekstissä Liite 3 Valtioneuvoston asetus 1435/2001, vain perusteiden tekstissä Liite 4 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi, vain perusteiden tekstissä ) Kriisitoimintaohje Päihdestrategia Turvaopas TVT-strategia Perusopetuslaki ja Perusopetusasetus Rauman kaupungin opetussuunnitelma -linkki Rauman normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Kouluterveydenhuollon terveyskasvatusohjelma ja toimintamalli

6 OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja 2.2 Perusopetuksen tehtävä 2.3 Perusopetuksen rakenne 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö 3.3 Toimintakulttuuri 3.4 Työtavat 4. luku Opiskelun yleinen tuki 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4.2 Oppimissuunnitelma 4.3 Ohjauksen järjestäminen 4.4 Tukiopetus 4.5 huolto 4.6 Kerhotoiminta 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.1 Eri tukimuodot 5.2 Osa-aikainen erityisopetus 5.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Saamelaiset 6.2 Romanit 6.3 Viittomakieliset 6.4 Maahanmuuttajat 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Ruotsi äidinkielenä Saame äidinkielenä Romani äidinkielenä Viittomakieli äidinkielenä Muu oppilaan äidinkieli Suomi toisena kielenä Ruotsi toisena kielenä Suomi saamenkielisille Suomi viittomakielisille Ruotsi viittomakielisille 7.4 Toinen kotimainen kieli Ruotsi Suomi 7.5 Vieraat kielet 7.6 Matematiikka 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto 7.8 Biologia ja maantieto 7.9 Fysiikka ja kemia 7.10 Terveystieto 7.11 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot

7 7.12 Elämänkatsomustieto 7.13 Historia 7.14 Yhteiskuntaoppi 7.15 Musiikki 7.16 Kuvataide 7.17 Käsityö 7.18 Liikunta 7.19 Kotitalous 7.20 Valinnaiset aineet 7.21 Oppilaanohjaus 8. luku Oppilaan arviointi 8.1 Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukset 9. luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus 9.1 Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus 9.2 Kansainväliset kielikoulut 9.3 Steinerpedagoginen opetus Liitteet Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 3 Valtioneuvoston asetus 1435/2001 Liite 4 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

8 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1. luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen

9 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatimisesta Rauman normaalikoulussa Edellinen valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus toteutettiin maassamme 1990-luvun puolivälissä. Uuden vuosituhannen alkaessa nähtiin tarpeelliseksi esi-, perus- ja lukio-opetuksen uudistaminen. Koulutuksen lainsäädännön uudistus vuonna 1999 sysäsi liikkeelle koulu-uudistuksen, joka kulminoituu opetussuunnitelman uudistukseen. Tähän oli useita syitä: muuttunut lainsäädäntö poisti ala- ja yläasteen jaon, uudistettiin tuntijako, opetussuunnitelmissa koulujen välillä oli merkittäviä eroja, kaikki opetussuunnitelmat eivät täyttäneet niille asetettuja tavoitteita, arviointi haluttiin yhtenäistää ja esiin olivat nousseet yhteiskunnalliset muutokset syrjäytymisuhkineen. Vuonna 2000 valmistui Rauman normaalikoulun ja Taikatakin (Rauman kaupungin sosiaalitoimen alainen esiopetusryhmä) yhdessä kehittämä Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelma (toim. Saarivirta & Seikkula). Normaalikoulu on ollut mukana Opetushallituksen opetussuunnitelmakokeilussa vuodesta Lukuvuosina ja koulu osallistui vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelmakokeiluun ja lukuvuonna ja 5. luokkien kokeiluun. Rauman normaalikoulun rehtori Jouko Vuorenpää asetti opetussuunnitelman koordinaatiotyöryhmän, jonka tehtävänä on ollut ohjata koulun opetussuunnitelmatyötä ja välittää tietoa eri intressiryhmien välillä. Koordinaatiotyöryhmässä ovat olleet seuraavat henkilöt: Pj. Siht. Jäsen vararehtori Tapio Heino, RNK tuntiopet. Marja Tervaselkä-Jalonen, RNK lehtori Kirsi Urmson, RNK , lehtori Elisa Nurmi, RNK rehtori Jouko Vuorenpää, RNK rehtori Mikko Leino, Rauman kaupunki lehtori Jaana Lepistö, ROKL lehtori Elina Nurmi, RNK lehtori Liisa Hollming, RNK lehtori Mervi Palviainen, RNK lehtori Pertti Suomalainen, RNK kasv. yo Satu Kemppinen, ROKL kasv. yo Tomi Hietanen, ROKL kasv. yo Kaisa Salo, ROKL kasv. yo Sanna Maljanen, ROKL

10 Yhteyttä vanhempiin on pidetty hallinnollisesti koulun johtokunnan ja erillisen opetussuunnitelmatoimikunnan kautta (pj. vararehtori Tapio Heino, sihteerinä tuntiopettaja Marja Tervaselkä-Jalonen, lehtori Jaana Lepistö ja vanhempien edustajana Jouni Sjöblom). Varsinaiseen opetussuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet kaikki normaalikoulun opettajat, lukuisat Rauman opettajankoulutuslaitoksen opettajat, muutamat luokanopettajiksi opiskelevat ja Rauman kaupungin sosiaalitoimen ja Kansanterveystyön kuntayhtymän terveydenhuollon asiantuntijat. Opetussuunnitelman taitosta ja kokonaisilmeestä on vastannut lehtori Tuija Saarivirta. Lukuisat normaalikoulun opettajat ovat olleet Rauman kaupungin opetussuunnitelmatyössä erityisesti oppiainekohtaisten työryhmien puheenjohtajina. Vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelma valmistui keväällä 2003 ja Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaneuvosto hyväksyi sen kesällä Se otettiin käyttöön Koulussa on ollut käytössä lukuvuonna kolmenlaisia opetussuunnitelmia: vuosiluokilla 1-2 Opetushallituksen johtokunnan hyväksymien perusteiden mukainen opetussuunnitelma luokilla 3 ja 5 kokeiluperusteiden mukainen opetussuunnitelma ja luokilla 4 ja 6 vanhojen (vuoden 1994) perusteiden mukainen opetussuunnitelma Lukuvuonna on laadittu vuosiluokkien 3-6 opetussuunnitelma, ensin perusopetuksen opetussuunnitelman luonnostekstien mukaan ja jälkeen Opetushallituksen johtokunnan hyväksymien perusopetuksen perusteiden mukaan. Samalla on tarkennettu 1-2 luokkien opetussuunnitelmaa ja yleisen osan tekstejä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on pyritty varmistamaan, että sisältö on johdettu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista ( ) opetussuunnitelma on selkeä jatkumo: esiopetuksesta perusasteen opetukseen vuosiluokilla 1-9 opetussuunnitelma sopii yhteen Rauman kaupungin opetussuunnitelman kanssa oppiaineissa on otettu huomioon aihekokonaisuudet Rauman normaalikoulun tietostrategia on otettu huomioon hyvän osaamisen kriteerit on kirjoitettu nivelkohtiin Uudistettu 1-6 vuosiluokkia koskeva opetussuunnitelma otetaan käyttöön Kiitän opetussuunnitelmakoordinaatiotyöryhmän puolesta kaikkia Rauman normaalikoulun opettajia, Rauman opettajankoulutuslaitoksen opettajia ja opiskelijoita, Rauman kaupungin sosiaalitoimen ja Kansanterveystyön kuntayhtymän terveydenhuollon asiantuntijoita sekä aktiivisia vanhempia opetussuunnitelman laadintatyöhön osallistumisesta. Raumalla Tapio Heino Vararehtori Opetussuunnitelmakoordinaatiotyöryhmän puheenjohtaja

11 Opetussuunnitelman laajentaminen on tullut ajankohtaiseksi Turun yliopiston anoessa Rauman normaalikoulua koskevan nykyisen perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 järjestämisluvan muuttamista koskemaan perusopetuksen vuosiluokkia 1-9. Opetushallitus toteaa lausunnossaan (Dnro 1/426/2011), että opetusharjoittelun järjestäminen kaikki perusopetuksen vuosiluokat kattavassa koulussa on omiaan lisäämään tulevien opettajien valmiuksia toimia yhtenäisessä perusopetuksessa. Opetussuunnitelmaa laajennettaessa on otettu huomioon sijaintikunnan eli Rauman kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma. Raumalla Tapio Heino rehtori Rauman normaalikoulu

12 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasaarvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet

13 muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä.

14 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Rauman normaalikoulun arvoperusta Rauman normaalikoulun arvoperustaa selvitetään seuraavassa tekstissä ohessa esitettyyn kuvaan pohjautuen. YHTEISTYÖ ARVOMAAILMOJEN LÄHENTYMISEKSI KOULUSSA JA KOTONA Lapsen tasapainoisen kasvun selkärankana on selkeä arvomaailma. Aikuisten välisessä yhteistyössä, jonka tavoitteena on lapsen kasvattaminen ja opettaminen, kohtaavat erilaiset arvomaailmat, jolloin yhteistyö niiden lähentämiseksi on lapsen kannalta tärkeää. Tarvitaan kasvuympäristössä toimivien ihmisten ja instituutioiden välistä vuorovaikutusta, jonka merkitys korostuu varsinkin kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opettajien omien ja lasten kotien arvojen, ihanteiden ja arvostusten erilaisuuden tiedostaminen on yhteistyön lähtökohtana. Perusarvot ovat tavoitteellisia, mutta eivät täysin saavutettavia, kuten totuus, kauneus ja hyvyys. Ihanteina voivat olla rehellisyys, väkivallattomuus, nöyryys jne. Arvostuksia ovat terveyden, ammattien, tavaroiden jne. arvostaminen. Kokemukset ja elämykset ovat yhteydessä arvoihin ja vaikuttavat suhtautumiseen muihin ihmisiin. Yhteisten näkemysten löytäminen vaatii hyväksyvää asennoitumista, jolloin kasvattajat kykenevät keskustelemaan samalla tasolla. Kasvattajan ja opettajan on pyrittävä löytämään lapsen vanhempien näkökulmat kadottamatta omia arvojaan, ihanteitaan ja arvostuksiaan. Kotien muuttaminen opettajien näkemysten mukaiseksi on mahdotonta. Yhteistyön on rakennuttava pohjalle, joka molempien taholta voidaan hyväksyä. Mitä selkeämpi oma arvomaailma on, sitä helpompi on nähdä toisenlaisen näkökulman omaavan ihmisen arvomaailma ja painottaa asioita, joista voidaan olla yhtä mieltä. Hyvä yhteistyö voi auttaa niitä kasvattajia, joilla on arvojen, ihanteiden ja arvostusten suhteen ristiriitaista toimintaa. Tällä tarkoitetaan esim. puheiden ja tekojen välistä vastakkaisuutta, joka vaikuttaa lapseen hämmentävästi ja saattaa näkyä lapsen käyttäytymisessä. Lapsi reagoi myös, jos esimerkiksi vanhempien välillä on ristiriitaa kasvatuskysymyksissä. Usein unohdetaan, että silloinkin taustalla on arvomaailmojen erilaisuus ja tarvittaisiin aikuisten välistä keskustelua ja yhtenäistä toimintaa.

15 Kasvattajan ja opettajan työtä tekevä aikuinen on aina vastuullisessa asemassa ja häneltä odotetaan kykyä luoda yhteistyö, joka voi antaa kantavan pohjan lapsen kehittymiselle. Jos opettajan on vaikea lähestyä vanhempia tai vanhempien opettajaa, on pohjalla todennäköisesti jokin ristiriitaisuus arvomaailmoissa. Tämän tilanteen korjaaminen onnistuu vain yhteistyötä lisäämällä ja toisen erilaisuuden hyväksymisellä, joka on mahdollista silloin kun oma arvomaailma on selkiytynyt. Toisen ihmisen arvomaailma ei ole uhka vaan mahdollisuus. suomalainen kulttuuriidentiteetti Oman kielen ja kulttuurin arvostaminen Muiden kulttuurien ja ihmisten erilaisuuden arvostaminen Suhde luontoon ja rakennettuun ympäristöön ja kestävä tulevaisuus Suhde tietoon ja kriittisen tiedonkäsittelyn periaate. Osallistuva kansalaisuus Viestintätaito Arvomaailmaan vaikuttavat oleellisesti oman kielen ja kulttuurin arvostaminen, sen näkeminen pohjana identiteetin kehittymiselle ja vahvistumiselle. Muiden kulttuurien rikkauden ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen kulkee aina oman kulttuurin vaalimisen ja itsensä hyväksymisen kanssa rinnakkain. Suomalainen kulttuuriidentiteetti rakentuu sekä oman että muiden kulttuurien arvostamisesta. Ihmisen olemassaolo ja elämän kunnioittaminen vaatii, että pohditaan suhdetta luontoon ja rakennettuun ympäristöön eli tavoitteena on kestävä tulevaisuus. Arvopohja vaikuttaa painotuksiin ja valintoihin, joita tehdään oppisisällöistä. Opetuksessa on keskeistä kriittisen tiedonkäsittelyn periaate, jossa olemassa olevaa tietoa arvioidaan. Erityisen merkityksellistä se on nykypäivänä, jolloin eri viestintävälineistä saatavan tiedon alkuperää ja totuudellisuutta on vaikea osoittaa. Tärkeä tavoite on osallistuvan kansalaisuuden kehittyminen omien toimintamahdollisuuksien ymmärtämisen kautta koko yhteisön hyvinvoinnin hyödyksi. Nyky-yhteiskunnan uusien viestintätapojen lisääntyminen haastaa myös koulun kehittämään tulevien yhteiskunnan vaikuttajien monipuolisia viestintätaitoja. Vaikka arvomaailmat tuntuisivat olevan kovinkin kaukana toisistaan, voidaan joistakin toimintatavoista olla yhtä mieltä. YHTEISVASTUULLISUUS JA TURVALLISET RAJAT Merkittäviä ovat turvalliset rajat ja aikuisten yhteisvastuullisuus lapsen tasapainoisesta kasvusta ja kehityksestä. Turvalliset rajat tarkoittavat yhdessä hyväksyttyjä sopimuksia, joiden olemassaolo antaa kokeilevalle lapselle turvallisuudentunteen. Rajoittaminen ei ole tilanteesta toiseen vaihtuvaa, vaan pysyvän turvallisuuden luomista. Rajat muuttuvat lapsen kasvaessa ja kehittyessä, mutta eivät inhimillisessä, sosiaalisessa elämässä koskaan häviä. Yhteisvastuullisuudella tarkoitetaan sitä, että aikuiset ovat kasvattajan ja ohjaajan roolissa aina, kun he ovat tekemisissä lapsen kanssa. Aikuiset ovat lapsesta vastuussa yhteisesti ja erikseen.

16 Koska aikuinen on aina lapseen nähden kasvattaja ja ohjaaja, on hänen tiedostettava vastuunsa esikuvana. Lapsi muodostaa käsityksensä aikuisten arvomaailmasta ja aikuisena olemisesta omien havaintojensa pohjalta. Jos haluamme lapsen kehittyvän sosiaaliseksi, rehelliseksi ja oikeudenmukaiseksi, voimme opettaa sitä parhaiten olemalla itse edellä kuvatun kaltaisia. Inhimillisen elämän eräs tärkeimmistä perusarvoista on kunnioittaminen: toisen olemassaolon ja mielipiteiden merkityksellisyys ja arvokkuus. Kunnioitus on vastavuoroisuuteen ja luottamukseen perustuvaa ja sen tulee koskea kaikkea inhimillistä elämää ikään tai rotuun katsomatta. Jos ei kykene kunnioittamaan, saattaa toimia vähätellen, pilkaten tai nujertaen. Lasta on kunnioitettava vähintään yhtä paljon kuin toista aikuista. Kunnioitus tarkoittaa lapsen elämän ja kehityksen ainutlaatuisuuden ja merkityksellisyyden ymmärtämistä. Se ei ole lapsen tahdon mukaan toimimista. HYVÄT ESIKUVAT KUNNIOITUS Kunnioitus on lapsen ohjaamista kasvamaan osaksi sosiaalista yhteiselämää siten, että lapsi huomaa oman arvokkuutensa, yksilöllisyytensä ja vaikutusmahdollisuutensa sen osana. Lapsi ei opi ymmärtämään kunnioitusta, jos hän saa toimia epäkunnioittavasti joissakin tilanteissa. Lapsi tarvitsee aikuisen hyväksyntää, jotta hänestä tulisi onnellinen ja iloinen. Hyväksyntä on oikeutta tulla rakastetuksi, vaikka olisi tehnyt virheitäkin. Lasta tuetaan hyväksymällä hänet, mutta ei esimerkiksi hänen tekoaan, joka on ollut väärä. Vastoinkäymisten kestäminen on eräs terveen elämänhallinnan piirre, joka kehittyy hyväksymisen avulla. Tasapainoisessa elämässä vastoinkäymiset ja onnellisuuden kokemukset vaihtelevat aikuisten luoman turvallisuuden avulla. Yrittäminen pysyy vireillä, jos saa kannustusta. Aikuinen antaa lapselle eväät sisäisen motivaation kehittymiselle kannustamalla häntä. Kannustamisen muodot voivat vaihdella turvallisuutta luovasta lähellä olosta puheeseen ja tekoihin, jotka antavat kestävyyttä ja pitkäjänteisyyttä tavoitteeseen pyrkimisessä. Aikuinen ohjaa lasta elämässä koko ajan, antamalla neuvoja, välittämällä tietoja ja toimimalla esikuvana. Oppimaan ohjaamisessa on autettava lasta hänen kykyjensä ja taitojensa mukaan ja mikäli mahdollista, hänen oppimistyylinsä huomioiden. Jos jokin tapa on vaikea, on keksittävä toinen keino. Vähitellen lapsi itse etsii ja löytää itselleen sopivan oppimistyylin käyttäen hyväkseen tietojaan ja taitojaan. Ohjaajan tehtävänä on myös HYVÄKSYNTÄ KANNUSTUS OHJAUS

17 vastuuseen kasvattaminen. Oikea asenne työhön ja oppimiseen muodostuu vain, jos ottaa itse vastuun toiminnastaan. Vastuullisuuteen kasvaminen voi olla pitkä prosessi, jossa aikuisen tehtävänä on koko ajan arvioida lapsen mahdollisuudet vastuun kantamiseen. VAPAUS sosiaalisuus rehellisyys oikeudenmukaisuus tasaarvoisuus luovuus henkinen tasapaino hyvinvointi Ohjaamiseen liittyy aina myös vapauden antaminen tai rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Ajattelun vapautta ei ole koskaan mahdollista rajoittaa, luovuudelle on annettava tilaa. Luovuus on uusien mahdollisuuksien ja näkökulmien avautumista, joka voi muuttaa olemassa olevaa järjestystä ja aiheuttaa hallitsemattomia tilanteita. Kunnioittava, hyväksyvä ja kannustava aikuinen osaa antaa luovuuden kaaoksen vaihdella järjestyksen jäykkyyden kanssa. Lapsesta tulee sosiaalinen, rehellinen ja oikeudenmukainen ja tasaarvoisuuteen pyrkivä, jos hänellä on hyviä esikuvia näissä asioissa. Sosiaalisuuden kehittyminen vaatii aina muita, mieluummin tasavertaisia yksilöitä käsittävän toimintaympäristön, jossa yhteistyötä voi harjoitella ja oppia. Sosiaalisuuden tai epäsosiaalisuuden mallit voivat olla vahvoina joissakin perheissä. Muiden kasvattajien merkitys lapsen ohjaajana ja mallina korostuu jälkimmäisissä tapauksissa. Arvomaailmojen ristiriitaisuus, ainakin toiminnan tasolla, aiheuttaa väistämättä lapselle törmäyksiä suhteessa muihin. Rehellisyys on pohjana aidon luottamuksen syntymiselle. Oikeudenmukaisuuden kehittymisessä aikuisen tehtävänä on vahvistaa lapsen tekemiä oikeita ratkaisuja. Lapsesta tulee luova, jos hänelle annetaan vapautta olla luova, tehdä itsenäisiä oivalluksia ja intuitiivisia ratkaisuja. Häntä ohjaavat aikuiset voivat esimerkillään kannustaa luovuuteen hyväksymällä omaperäisiä ratkaisuja. Lapsi kasvaa henkisesti tasapainoiseksi, jos hänet hyväksytään ja hän saa työskennellä tasapainoisten aikuisten kanssa. Aikuiset huolehtivat ja ohjaavat häntä tavoittelemaan hyvinvointia. Se edellyttää turvallisuutta ja tietojen ja taitojen kehittämistä, joiden kautta omat elämänhallintataidot muotoutuvat. Lapsesta kasvaa aikuinen, joka ymmärtää ja osaa arjessaan huolehtia terveydestään ja tietää oikeutensa omaan fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuutensa ja ymmärtää elämän säilymisen kannalta riskien välttämisen merkityksen.

18 Lapsella on kyky ja halu oppia sekä oikea asenne työhön, jos hän on saanut kannustusta ja ohjausta ja nähnyt miten aikuiset asennoituvat työhön ja oppivat ja käyttävät kykyjään. Näin turvataan lapsen uskoa omiin oppimiskykyihin. Kykyyn oppia, vaikuttaa myös lapsen havaintomaailman kehittyneisyys. Mitä tarkemmat havainnot lapsi kykenee tekemään, sitä rikkaammin hän ajattelunsa ja kielensä avulla jäsentää ympäristöstään saamaansa tietoa. Lasten välillä on suuria eroja sekä havaintojen tekijöinä, että niiden käsittelijöinä. Aikuisen tulee nähdä, missä prosessin vaiheessa lapsen vaikeudet ovat, jotta hän voisi ohjata lasta käyttämään ja kehittämään kykyjään. kyky oppia halu oppia Oikea asenne työhön on päämäärätietoisuutta, vastuullisuutta ja halua oppia. oikea asenne työhön Lapsi kasvaa tasapainoiseksi ja hänen minäkuvansa kehittyy ehjäksi, jos häntä kunnioitetaan ja jos häntä ohjaavilla aikuisilla on pyrkimys yhtenäiseen arvomaailmaan, jonka toimintaperiaatteena ovat turvalliset rajat ja yhteisvastuullisuus. Terveen kasvun takaamiseksi lapsella on oltava mahdollisuus leikin kautta oppia elämisen taitoja ja uusia asioita yhdessä muiden lasten kanssa. LAPSI Ehjä minäkuva/terve itsetunto Minäkuvaltaan ehjä lapsi on sosiaalinen, rehellinen ja oikeudenmukainen. Hän on myös henkisesti tasapainoinen ja tuntee selviytyvänsä. Hän haluaa oppia ja tehdä työtään luovasti ja kokee tyydytystä olemassaolostaan. Lapsen kehityksen ja kasvamisen turvaaminen on aikuisten maailman vaativin haaste, johon jokainen meistä joutuu vastaamaan. Ymmärtämällä oman merkityksensä tässä kasvamisen ketjussa, voi auttaa yksittäistä lasta rakentamaan oman sisäisen eheytensä ja sitä kautta vaikuttaa arvomaailmaan, jolle tulevaisuuden aikuiset luovat pohjan jo lapsena.

19 2.2 Rauman normaalikoulun toiminta-ajatus Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen valtion harjoittelukoulu, jonka tehtävänä on opettaa perusasteen 1-9 luokkien oppilaita ja toimia Turun opettajankoulutuslaitoksen, Rauman yksikössä opettajiksi opiskelevien harjoittelukouluna. Koulun tehtävänä on myös opetukseen ja opettajakoulutukseen liittyvä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta sekä täydennyskoulutus. Tutkien, havainnoiden, epäillen ja kokeillen oppilaat kasvavat ja oppivat uusia asioita. He keräävät kokemuksia ja tietoa eri alueilta saaden aikuisilta ohjausta ja kannustusta. Oppilaita ohjataan asettamaan itselleen yksilöllisiä ja yhteisiä tavoitteita. Jokainen edistyy omien kykyjensä mukaisesti itseään ja muita arvostaen. Työskentelyn kehittämiseksi suoritetaan jatkuvaa rakentavaa arviointia. 2.3 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Yhtenäisen perusopetuksen lähtökohtana Rauman normaalikoulussa on ollut toisaalta pedagogisen kehittämisen ja toisaalta hallinnollisen yhdistämisen mahdollisuudet. Näiden toimenpiteiden toivotaan tuottavan aiempaa paremman oppimissekä harjoitteluympäristön opettajiksi opiskeleville. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksiköstä valmistuu luokanopettajia ja aineenopettajia sekä kaksoistutkinnon suorittaneita (AO + LO, LO + AO) opettajia. Opetussuunnitelman keskeisenä ajatuksena on, että oppilaalle muodostuu yhtenäinen oppimispolku läpi koko perusopetuksen. Rauman normaalikoulun arvoperustasta nousevat tärkeimmät kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet. Tavoitteena on, että oppilas kehittyy ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän oppii hyväksymään ja arvostamaan erilaisuutta. Hän oppii hyvät käytöstavat ja käyttäytyy niiden mukaan. kasvaa rehelliseksi ja luotettavaksi. kehittyy oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen pyrkiväksi. rohkaistuu toteuttamaan itseään eri tavoin. oppii käsittelemään vastoinkäymisiä ja luottamaan itsensä. Hän oppii asettamaan tavoitteensa realistisesti ja tuntemaan tyytyväisyyttä omasta olemassaolostaan ja suoriutumisistaan. Arvoperusta sosiaalisuus Käyttäytymisen tavoitteet rehellisyys oikeudenmukaisuus tasa-arvoisuus luovuus henkinen tasapaino ja hyvinvointi Terveyskasvatus kyky oppia

20 ymmärtää oman terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta ravinnon, levon, hygienian, liikunnan sekä fyysisen ja psyykkisen loukkaamattomuuden vaikutuksen keskittymiseen ja oppimiseen. oppii tiedostamaan omaa tapaansa oppia. Hän osaa kertoa miten on ajatellut. Hän oppii työskentelemään tavoitteellisesti yksin, pareittain ja ryhmässä. Hän oppii kriittistä tiedonhankintaa sekä harjaantuu käyttämään tieto- ja viestintävälineitä. Työskentelytaitojen tavoitteet Tietotekniikka yrittää parhaansa oppimistilanteissa. Hän innostuu ja uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. kasvaa päämäärätietoiseksi ja vastuulliseksi oppijaksi, joka uskoo omiin kykyihinsä oppia. ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Hän oppii perustelemaan eettisiä ratkaisujaan tietojensa ja henkilökohtaisten kokemustensa pohjalta ja kantamaan vastuuta ratkaisuistaan. Hän oppii arkielämän taitoja toimia kestävän tulevaisuuden periaatteiden mukaisesti. omaksuu riittävät yleissivistävät tiedot ja taidot peruskoulun oppimistavoitteiden mukaan. Hän suhtautuu tietoon kriittisesti ja oppii käyttämään nykyaikaista teknologiaa oman oppimisensa välineenä. kunta ymmärtää demokraattisen vaikuttamisen merkityksen yhteisössä. Hän ymmärtää yhteiskunnan rakenteita ja kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia toimia aktiivisesti yhteisten asioiden hyväksi. oppii monipuolista viestintää ja kehittää omia taitojaan. Hän osaa valita tarkoituksenmukaisen viestintätavan. oppii arvostamaan omaa kieltään 1 ja kulttuuriaan. Hän oppii tuntemaan paikallisen ja kansallisen kielen ja kulttuurin muotoja ja historiallisesti arvokkaita perinteitä ja tapoja. Hän ymmärtää eri kulttuurien ja kansalaisuuksien välisiä eroja menneisyydessä ja nykyisyydessä. Hän oppii kunnioittamaan erilaisuutta ja erilaisia tapoja ja toimimaan oman kulttuurinsa hyvien tapojen mukaisesti. Hänen suomalainen kulttuuri-identiteettinsä vahvistuu. Hyvät tavat kehittyy minäkuvaltaan ehjäksi ja itsetunnoltaan terveeksi. Hän saa kasvaa kunnioittavassa ilmapiirissä, jossa hänet hyväksytään, häntä ohjataan ja kannustetaan, hänelle annetaan vapautta ja kasvattajat toimivat hyvänä esikuvana.

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA KARKKILAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPE- TUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Tornion kaupunki PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Tornion kaupunki PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Tornion kaupunki PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 ALKUSANAT Aina metsässä olla pitää suuria puita ja pieniä puita. Aina kasvaa ja itää, aina kaatoon leimatuita, Kohoaa katveessa korkean puun, innokas

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2. luku

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Opetussuunnitelma koulutuksen ohjausjärjestelmässä OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU Koulun opetussuunnitelma ja lukuvuosisuunnitelma,

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 1 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN (3 9LK) OPETUSSUUNNITELMA 2004 2 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...5 1.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004. 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö...4

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004. 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö...4 OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 sekä Maskun kunnan kuntakohtainen opetussuunnitelma 2004 1 luku Opetussuunnitelma.4 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E.

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E. OPETTAJAKOHTAISTEN TIETOJEN LOMAKE Peruskouluopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat 2008 Opettajan tiedot A. Opettajan sukunimi B. Opettajan etunimi D. Työsuhteen luonne tässä oppilaitoksessa (1.3.2008

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot