RAUMAN NORMAALIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 RAUMAN NORMAALIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

2 RAUMAN NORMAALIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA ( Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 sisältö kulkee rinnalla ja on ilmaistu otsikoissa kursivoituna punaisena tekstinä ja esitetään tässä asiakirjassa pienennettynä tekstinä. Asiasisältö on löydettävissä vain perusteiden tekstissä ja sitä ei ole kopioitu tähän jos siihen viitataan näillä sanoilla suluissa) 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 1.1 Opetussuunnitelman laatimisesta Rauman normaalikoulussa 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja, 2.2 Perusopetuksen tehtävä, 2.3 Perusopetuksen rakenne 2.1 Rauman normaalikoulun arvoperusta 2.2 Rauman normaalikoulun toiminta-ajatus 2.3 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Käyttäytyminen tavoitteet Tapakasvatus Terveyskasvatus Työskentelytaidot Työskentelytaitojen tavoitteet Oppimiseen vaikuttavat tekijät 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys, 3.2 Oppimisympäristö, 3.3 Toimintakulttuuri, 3.4 Työtavat 3.1 Oppimisympäristö 3.2 Tietotekniikka 3.3 Koulun toimintakulttuuri Koulun sääntöjä Toiminnan kehittäminen ja arviointi 3.4 Rauman normaalikoulun tuntijako 3.5 Painotukset 3.6 Työtavat 4. luku Opiskelun yleinen tuki 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4.1 Yhteistyötahot 4.2 Oppimissuunnitelma 4.2 Oppimissuunnitelma 4.3 Ohjauksen järjestäminen

3 4.3 Ohjauksen järjestäminen 4.4 Tukiopetus 4.4 Tukiopetus 4.5 huolto 4.5 huolto huollon suunnitelma Kriisitoimintaohje ( kohdassa Muut asiakirjat ) Päihdestrategia ( kohdassa Muut asiakirjat ) 4.6 Kerhotoiminta 4.6 Kerhotoiminta 4.7 Työelämään tutustumisen järjestelyt 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.1 Eri tukimuodot 5.2 Osa-aikainen erityisopetus 5.1 Erityisopetus 5.2 Erityisopetus normaaliopetuksen tukena 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Saamelaiset, vain perusteiden tekstissä 6.2 Romanit 6.3 Viittomakieliset 6.4 Maahanmuuttajat 6.1 Romanit 6.2 Viittomakieliset 6.3 Maahanmuuttajat 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.1 Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu, vain perusteiden tekstissä 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus suomi äidinkielenä, Ruotsi äidinkielenä, vain perusteiden tekstissä Saame äidinkielenä, vain perusteiden tekstissä, Romani äidinkielenä, vain perusteiden tekstissä

4 Viittomakieli äidinkielenä,vain perusteiden tekstissä Muu oppilaan äidinkieli Suomi toisena kielenä, vain perusteiden tekstissä Ruotsi toisena kielenä, vain perusteiden tekstissä Suomi saamenkielisille, vain perusteiden tekstissä Suomi viittomakielisille, vain perusteiden tekstissä Ruotsi viittomakielisille, vain perusteiden tekstissä 7.4 Toinen kotimainen kieli Ruotsi, vain perusteiden tekstissä Suomi, vain perusteiden tekstissä Äidinkieli ja kirjallisuus ( suomi äidinkielenä ) Oppilaalla eri äidinkieli kuin suomi Toinen kotimainen kieli 7.5 Vieraat kielet Vieraat kielet 7.6 Matematiikka Matematiikka 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontieto 1-4 lk 7.8 Biologia ja maantieto Biologia ja maantieto 5-9 lk 7.9 Fysiikka ja kemia Fysiikka ja kemia 5-9 lk 7.10 Terveystieto Terveystieto 7.11 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto, vain perusteiden tekstissä Muut uskonnot, 7.12 Elämänkatsomustieto Uskonto (evankelisluterilainen) Muut uskonnot ja elämänkatsomustieto 7.13 Historia, Historia 7.14 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaoppi 7.15 Musiikki Musiikki 7.16 Kuvataide Kuvataide 7.17 Käsityö Käsityö 7.18 Liikunta Liikunta 7.19 Kotitalous Kotitalous 7.20 Valinnaiset aineet 7.21 Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan ohjaus 8. luku Oppilaan arviointi 8.1 Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukset 8.1 Arviointi opintojen aikana

5 8.2 Todistukset 8.3 Käyttäytymisen arviointi 8.4 Työskentelytaitojen arviointi 9. luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus 9.1 Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus Kansainväliset kielikoulut vain perusteiden tekstissä 9.3 Steinerpedagoginen opetus vain perusteiden tekstissä 9.1 Kielipainotteinen opetus Liitteet Liite 1 Käyttäytymisen itsearviointi Liite 2 Hyvät tavat vievät minua elämässäni eteenpäin Liite 3 Hyvät tavat itsearviointi Liite 4 Työskentelytaitojen itsearviointi Liite 5 Normaalikoulun alueen kartta Liite 6 Järjestyssäännöt Liite 7 Välituntisäännöt ja WC-käyttäytymisen säännöt Liite 8 Ruokailukäyttäytymisen ABC Liite 9 Turvallisuussäännöt liikenteessä Liite 10 The aims of CLIL in Rauman normaalikoulu Liite 11 Implementation of clil in Rauman normaalikoulu Liite 12 Oppimissuunnitelma -kaavake Liite 13 HOJKS kaavake Muut asiakirjat ( Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko, vain perusteiden tekstissä Liite 3 Valtioneuvoston asetus 1435/2001, vain perusteiden tekstissä Liite 4 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi, vain perusteiden tekstissä ) Kriisitoimintaohje Päihdestrategia Turvaopas TVT-strategia Perusopetuslaki ja Perusopetusasetus Rauman kaupungin opetussuunnitelma -linkki Rauman normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Kouluterveydenhuollon terveyskasvatusohjelma ja toimintamalli

6 OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja 2.2 Perusopetuksen tehtävä 2.3 Perusopetuksen rakenne 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö 3.3 Toimintakulttuuri 3.4 Työtavat 4. luku Opiskelun yleinen tuki 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4.2 Oppimissuunnitelma 4.3 Ohjauksen järjestäminen 4.4 Tukiopetus 4.5 huolto 4.6 Kerhotoiminta 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.1 Eri tukimuodot 5.2 Osa-aikainen erityisopetus 5.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Saamelaiset 6.2 Romanit 6.3 Viittomakieliset 6.4 Maahanmuuttajat 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Ruotsi äidinkielenä Saame äidinkielenä Romani äidinkielenä Viittomakieli äidinkielenä Muu oppilaan äidinkieli Suomi toisena kielenä Ruotsi toisena kielenä Suomi saamenkielisille Suomi viittomakielisille Ruotsi viittomakielisille 7.4 Toinen kotimainen kieli Ruotsi Suomi 7.5 Vieraat kielet 7.6 Matematiikka 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto 7.8 Biologia ja maantieto 7.9 Fysiikka ja kemia 7.10 Terveystieto 7.11 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot

7 7.12 Elämänkatsomustieto 7.13 Historia 7.14 Yhteiskuntaoppi 7.15 Musiikki 7.16 Kuvataide 7.17 Käsityö 7.18 Liikunta 7.19 Kotitalous 7.20 Valinnaiset aineet 7.21 Oppilaanohjaus 8. luku Oppilaan arviointi 8.1 Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukset 9. luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus 9.1 Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus 9.2 Kansainväliset kielikoulut 9.3 Steinerpedagoginen opetus Liitteet Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 3 Valtioneuvoston asetus 1435/2001 Liite 4 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

8 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1. luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen

9 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatimisesta Rauman normaalikoulussa Edellinen valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus toteutettiin maassamme 1990-luvun puolivälissä. Uuden vuosituhannen alkaessa nähtiin tarpeelliseksi esi-, perus- ja lukio-opetuksen uudistaminen. Koulutuksen lainsäädännön uudistus vuonna 1999 sysäsi liikkeelle koulu-uudistuksen, joka kulminoituu opetussuunnitelman uudistukseen. Tähän oli useita syitä: muuttunut lainsäädäntö poisti ala- ja yläasteen jaon, uudistettiin tuntijako, opetussuunnitelmissa koulujen välillä oli merkittäviä eroja, kaikki opetussuunnitelmat eivät täyttäneet niille asetettuja tavoitteita, arviointi haluttiin yhtenäistää ja esiin olivat nousseet yhteiskunnalliset muutokset syrjäytymisuhkineen. Vuonna 2000 valmistui Rauman normaalikoulun ja Taikatakin (Rauman kaupungin sosiaalitoimen alainen esiopetusryhmä) yhdessä kehittämä Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelma (toim. Saarivirta & Seikkula). Normaalikoulu on ollut mukana Opetushallituksen opetussuunnitelmakokeilussa vuodesta Lukuvuosina ja koulu osallistui vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelmakokeiluun ja lukuvuonna ja 5. luokkien kokeiluun. Rauman normaalikoulun rehtori Jouko Vuorenpää asetti opetussuunnitelman koordinaatiotyöryhmän, jonka tehtävänä on ollut ohjata koulun opetussuunnitelmatyötä ja välittää tietoa eri intressiryhmien välillä. Koordinaatiotyöryhmässä ovat olleet seuraavat henkilöt: Pj. Siht. Jäsen vararehtori Tapio Heino, RNK tuntiopet. Marja Tervaselkä-Jalonen, RNK lehtori Kirsi Urmson, RNK , lehtori Elisa Nurmi, RNK rehtori Jouko Vuorenpää, RNK rehtori Mikko Leino, Rauman kaupunki lehtori Jaana Lepistö, ROKL lehtori Elina Nurmi, RNK lehtori Liisa Hollming, RNK lehtori Mervi Palviainen, RNK lehtori Pertti Suomalainen, RNK kasv. yo Satu Kemppinen, ROKL kasv. yo Tomi Hietanen, ROKL kasv. yo Kaisa Salo, ROKL kasv. yo Sanna Maljanen, ROKL

10 Yhteyttä vanhempiin on pidetty hallinnollisesti koulun johtokunnan ja erillisen opetussuunnitelmatoimikunnan kautta (pj. vararehtori Tapio Heino, sihteerinä tuntiopettaja Marja Tervaselkä-Jalonen, lehtori Jaana Lepistö ja vanhempien edustajana Jouni Sjöblom). Varsinaiseen opetussuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet kaikki normaalikoulun opettajat, lukuisat Rauman opettajankoulutuslaitoksen opettajat, muutamat luokanopettajiksi opiskelevat ja Rauman kaupungin sosiaalitoimen ja Kansanterveystyön kuntayhtymän terveydenhuollon asiantuntijat. Opetussuunnitelman taitosta ja kokonaisilmeestä on vastannut lehtori Tuija Saarivirta. Lukuisat normaalikoulun opettajat ovat olleet Rauman kaupungin opetussuunnitelmatyössä erityisesti oppiainekohtaisten työryhmien puheenjohtajina. Vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelma valmistui keväällä 2003 ja Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaneuvosto hyväksyi sen kesällä Se otettiin käyttöön Koulussa on ollut käytössä lukuvuonna kolmenlaisia opetussuunnitelmia: vuosiluokilla 1-2 Opetushallituksen johtokunnan hyväksymien perusteiden mukainen opetussuunnitelma luokilla 3 ja 5 kokeiluperusteiden mukainen opetussuunnitelma ja luokilla 4 ja 6 vanhojen (vuoden 1994) perusteiden mukainen opetussuunnitelma Lukuvuonna on laadittu vuosiluokkien 3-6 opetussuunnitelma, ensin perusopetuksen opetussuunnitelman luonnostekstien mukaan ja jälkeen Opetushallituksen johtokunnan hyväksymien perusopetuksen perusteiden mukaan. Samalla on tarkennettu 1-2 luokkien opetussuunnitelmaa ja yleisen osan tekstejä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on pyritty varmistamaan, että sisältö on johdettu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista ( ) opetussuunnitelma on selkeä jatkumo: esiopetuksesta perusasteen opetukseen vuosiluokilla 1-9 opetussuunnitelma sopii yhteen Rauman kaupungin opetussuunnitelman kanssa oppiaineissa on otettu huomioon aihekokonaisuudet Rauman normaalikoulun tietostrategia on otettu huomioon hyvän osaamisen kriteerit on kirjoitettu nivelkohtiin Uudistettu 1-6 vuosiluokkia koskeva opetussuunnitelma otetaan käyttöön Kiitän opetussuunnitelmakoordinaatiotyöryhmän puolesta kaikkia Rauman normaalikoulun opettajia, Rauman opettajankoulutuslaitoksen opettajia ja opiskelijoita, Rauman kaupungin sosiaalitoimen ja Kansanterveystyön kuntayhtymän terveydenhuollon asiantuntijoita sekä aktiivisia vanhempia opetussuunnitelman laadintatyöhön osallistumisesta. Raumalla Tapio Heino Vararehtori Opetussuunnitelmakoordinaatiotyöryhmän puheenjohtaja

11 Opetussuunnitelman laajentaminen on tullut ajankohtaiseksi Turun yliopiston anoessa Rauman normaalikoulua koskevan nykyisen perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 järjestämisluvan muuttamista koskemaan perusopetuksen vuosiluokkia 1-9. Opetushallitus toteaa lausunnossaan (Dnro 1/426/2011), että opetusharjoittelun järjestäminen kaikki perusopetuksen vuosiluokat kattavassa koulussa on omiaan lisäämään tulevien opettajien valmiuksia toimia yhtenäisessä perusopetuksessa. Opetussuunnitelmaa laajennettaessa on otettu huomioon sijaintikunnan eli Rauman kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma. Raumalla Tapio Heino rehtori Rauman normaalikoulu

12 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasaarvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet

13 muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä.

14 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Rauman normaalikoulun arvoperusta Rauman normaalikoulun arvoperustaa selvitetään seuraavassa tekstissä ohessa esitettyyn kuvaan pohjautuen. YHTEISTYÖ ARVOMAAILMOJEN LÄHENTYMISEKSI KOULUSSA JA KOTONA Lapsen tasapainoisen kasvun selkärankana on selkeä arvomaailma. Aikuisten välisessä yhteistyössä, jonka tavoitteena on lapsen kasvattaminen ja opettaminen, kohtaavat erilaiset arvomaailmat, jolloin yhteistyö niiden lähentämiseksi on lapsen kannalta tärkeää. Tarvitaan kasvuympäristössä toimivien ihmisten ja instituutioiden välistä vuorovaikutusta, jonka merkitys korostuu varsinkin kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opettajien omien ja lasten kotien arvojen, ihanteiden ja arvostusten erilaisuuden tiedostaminen on yhteistyön lähtökohtana. Perusarvot ovat tavoitteellisia, mutta eivät täysin saavutettavia, kuten totuus, kauneus ja hyvyys. Ihanteina voivat olla rehellisyys, väkivallattomuus, nöyryys jne. Arvostuksia ovat terveyden, ammattien, tavaroiden jne. arvostaminen. Kokemukset ja elämykset ovat yhteydessä arvoihin ja vaikuttavat suhtautumiseen muihin ihmisiin. Yhteisten näkemysten löytäminen vaatii hyväksyvää asennoitumista, jolloin kasvattajat kykenevät keskustelemaan samalla tasolla. Kasvattajan ja opettajan on pyrittävä löytämään lapsen vanhempien näkökulmat kadottamatta omia arvojaan, ihanteitaan ja arvostuksiaan. Kotien muuttaminen opettajien näkemysten mukaiseksi on mahdotonta. Yhteistyön on rakennuttava pohjalle, joka molempien taholta voidaan hyväksyä. Mitä selkeämpi oma arvomaailma on, sitä helpompi on nähdä toisenlaisen näkökulman omaavan ihmisen arvomaailma ja painottaa asioita, joista voidaan olla yhtä mieltä. Hyvä yhteistyö voi auttaa niitä kasvattajia, joilla on arvojen, ihanteiden ja arvostusten suhteen ristiriitaista toimintaa. Tällä tarkoitetaan esim. puheiden ja tekojen välistä vastakkaisuutta, joka vaikuttaa lapseen hämmentävästi ja saattaa näkyä lapsen käyttäytymisessä. Lapsi reagoi myös, jos esimerkiksi vanhempien välillä on ristiriitaa kasvatuskysymyksissä. Usein unohdetaan, että silloinkin taustalla on arvomaailmojen erilaisuus ja tarvittaisiin aikuisten välistä keskustelua ja yhtenäistä toimintaa.

15 Kasvattajan ja opettajan työtä tekevä aikuinen on aina vastuullisessa asemassa ja häneltä odotetaan kykyä luoda yhteistyö, joka voi antaa kantavan pohjan lapsen kehittymiselle. Jos opettajan on vaikea lähestyä vanhempia tai vanhempien opettajaa, on pohjalla todennäköisesti jokin ristiriitaisuus arvomaailmoissa. Tämän tilanteen korjaaminen onnistuu vain yhteistyötä lisäämällä ja toisen erilaisuuden hyväksymisellä, joka on mahdollista silloin kun oma arvomaailma on selkiytynyt. Toisen ihmisen arvomaailma ei ole uhka vaan mahdollisuus. suomalainen kulttuuriidentiteetti Oman kielen ja kulttuurin arvostaminen Muiden kulttuurien ja ihmisten erilaisuuden arvostaminen Suhde luontoon ja rakennettuun ympäristöön ja kestävä tulevaisuus Suhde tietoon ja kriittisen tiedonkäsittelyn periaate. Osallistuva kansalaisuus Viestintätaito Arvomaailmaan vaikuttavat oleellisesti oman kielen ja kulttuurin arvostaminen, sen näkeminen pohjana identiteetin kehittymiselle ja vahvistumiselle. Muiden kulttuurien rikkauden ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen kulkee aina oman kulttuurin vaalimisen ja itsensä hyväksymisen kanssa rinnakkain. Suomalainen kulttuuriidentiteetti rakentuu sekä oman että muiden kulttuurien arvostamisesta. Ihmisen olemassaolo ja elämän kunnioittaminen vaatii, että pohditaan suhdetta luontoon ja rakennettuun ympäristöön eli tavoitteena on kestävä tulevaisuus. Arvopohja vaikuttaa painotuksiin ja valintoihin, joita tehdään oppisisällöistä. Opetuksessa on keskeistä kriittisen tiedonkäsittelyn periaate, jossa olemassa olevaa tietoa arvioidaan. Erityisen merkityksellistä se on nykypäivänä, jolloin eri viestintävälineistä saatavan tiedon alkuperää ja totuudellisuutta on vaikea osoittaa. Tärkeä tavoite on osallistuvan kansalaisuuden kehittyminen omien toimintamahdollisuuksien ymmärtämisen kautta koko yhteisön hyvinvoinnin hyödyksi. Nyky-yhteiskunnan uusien viestintätapojen lisääntyminen haastaa myös koulun kehittämään tulevien yhteiskunnan vaikuttajien monipuolisia viestintätaitoja. Vaikka arvomaailmat tuntuisivat olevan kovinkin kaukana toisistaan, voidaan joistakin toimintatavoista olla yhtä mieltä. YHTEISVASTUULLISUUS JA TURVALLISET RAJAT Merkittäviä ovat turvalliset rajat ja aikuisten yhteisvastuullisuus lapsen tasapainoisesta kasvusta ja kehityksestä. Turvalliset rajat tarkoittavat yhdessä hyväksyttyjä sopimuksia, joiden olemassaolo antaa kokeilevalle lapselle turvallisuudentunteen. Rajoittaminen ei ole tilanteesta toiseen vaihtuvaa, vaan pysyvän turvallisuuden luomista. Rajat muuttuvat lapsen kasvaessa ja kehittyessä, mutta eivät inhimillisessä, sosiaalisessa elämässä koskaan häviä. Yhteisvastuullisuudella tarkoitetaan sitä, että aikuiset ovat kasvattajan ja ohjaajan roolissa aina, kun he ovat tekemisissä lapsen kanssa. Aikuiset ovat lapsesta vastuussa yhteisesti ja erikseen.

16 Koska aikuinen on aina lapseen nähden kasvattaja ja ohjaaja, on hänen tiedostettava vastuunsa esikuvana. Lapsi muodostaa käsityksensä aikuisten arvomaailmasta ja aikuisena olemisesta omien havaintojensa pohjalta. Jos haluamme lapsen kehittyvän sosiaaliseksi, rehelliseksi ja oikeudenmukaiseksi, voimme opettaa sitä parhaiten olemalla itse edellä kuvatun kaltaisia. Inhimillisen elämän eräs tärkeimmistä perusarvoista on kunnioittaminen: toisen olemassaolon ja mielipiteiden merkityksellisyys ja arvokkuus. Kunnioitus on vastavuoroisuuteen ja luottamukseen perustuvaa ja sen tulee koskea kaikkea inhimillistä elämää ikään tai rotuun katsomatta. Jos ei kykene kunnioittamaan, saattaa toimia vähätellen, pilkaten tai nujertaen. Lasta on kunnioitettava vähintään yhtä paljon kuin toista aikuista. Kunnioitus tarkoittaa lapsen elämän ja kehityksen ainutlaatuisuuden ja merkityksellisyyden ymmärtämistä. Se ei ole lapsen tahdon mukaan toimimista. HYVÄT ESIKUVAT KUNNIOITUS Kunnioitus on lapsen ohjaamista kasvamaan osaksi sosiaalista yhteiselämää siten, että lapsi huomaa oman arvokkuutensa, yksilöllisyytensä ja vaikutusmahdollisuutensa sen osana. Lapsi ei opi ymmärtämään kunnioitusta, jos hän saa toimia epäkunnioittavasti joissakin tilanteissa. Lapsi tarvitsee aikuisen hyväksyntää, jotta hänestä tulisi onnellinen ja iloinen. Hyväksyntä on oikeutta tulla rakastetuksi, vaikka olisi tehnyt virheitäkin. Lasta tuetaan hyväksymällä hänet, mutta ei esimerkiksi hänen tekoaan, joka on ollut väärä. Vastoinkäymisten kestäminen on eräs terveen elämänhallinnan piirre, joka kehittyy hyväksymisen avulla. Tasapainoisessa elämässä vastoinkäymiset ja onnellisuuden kokemukset vaihtelevat aikuisten luoman turvallisuuden avulla. Yrittäminen pysyy vireillä, jos saa kannustusta. Aikuinen antaa lapselle eväät sisäisen motivaation kehittymiselle kannustamalla häntä. Kannustamisen muodot voivat vaihdella turvallisuutta luovasta lähellä olosta puheeseen ja tekoihin, jotka antavat kestävyyttä ja pitkäjänteisyyttä tavoitteeseen pyrkimisessä. Aikuinen ohjaa lasta elämässä koko ajan, antamalla neuvoja, välittämällä tietoja ja toimimalla esikuvana. Oppimaan ohjaamisessa on autettava lasta hänen kykyjensä ja taitojensa mukaan ja mikäli mahdollista, hänen oppimistyylinsä huomioiden. Jos jokin tapa on vaikea, on keksittävä toinen keino. Vähitellen lapsi itse etsii ja löytää itselleen sopivan oppimistyylin käyttäen hyväkseen tietojaan ja taitojaan. Ohjaajan tehtävänä on myös HYVÄKSYNTÄ KANNUSTUS OHJAUS

17 vastuuseen kasvattaminen. Oikea asenne työhön ja oppimiseen muodostuu vain, jos ottaa itse vastuun toiminnastaan. Vastuullisuuteen kasvaminen voi olla pitkä prosessi, jossa aikuisen tehtävänä on koko ajan arvioida lapsen mahdollisuudet vastuun kantamiseen. VAPAUS sosiaalisuus rehellisyys oikeudenmukaisuus tasaarvoisuus luovuus henkinen tasapaino hyvinvointi Ohjaamiseen liittyy aina myös vapauden antaminen tai rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Ajattelun vapautta ei ole koskaan mahdollista rajoittaa, luovuudelle on annettava tilaa. Luovuus on uusien mahdollisuuksien ja näkökulmien avautumista, joka voi muuttaa olemassa olevaa järjestystä ja aiheuttaa hallitsemattomia tilanteita. Kunnioittava, hyväksyvä ja kannustava aikuinen osaa antaa luovuuden kaaoksen vaihdella järjestyksen jäykkyyden kanssa. Lapsesta tulee sosiaalinen, rehellinen ja oikeudenmukainen ja tasaarvoisuuteen pyrkivä, jos hänellä on hyviä esikuvia näissä asioissa. Sosiaalisuuden kehittyminen vaatii aina muita, mieluummin tasavertaisia yksilöitä käsittävän toimintaympäristön, jossa yhteistyötä voi harjoitella ja oppia. Sosiaalisuuden tai epäsosiaalisuuden mallit voivat olla vahvoina joissakin perheissä. Muiden kasvattajien merkitys lapsen ohjaajana ja mallina korostuu jälkimmäisissä tapauksissa. Arvomaailmojen ristiriitaisuus, ainakin toiminnan tasolla, aiheuttaa väistämättä lapselle törmäyksiä suhteessa muihin. Rehellisyys on pohjana aidon luottamuksen syntymiselle. Oikeudenmukaisuuden kehittymisessä aikuisen tehtävänä on vahvistaa lapsen tekemiä oikeita ratkaisuja. Lapsesta tulee luova, jos hänelle annetaan vapautta olla luova, tehdä itsenäisiä oivalluksia ja intuitiivisia ratkaisuja. Häntä ohjaavat aikuiset voivat esimerkillään kannustaa luovuuteen hyväksymällä omaperäisiä ratkaisuja. Lapsi kasvaa henkisesti tasapainoiseksi, jos hänet hyväksytään ja hän saa työskennellä tasapainoisten aikuisten kanssa. Aikuiset huolehtivat ja ohjaavat häntä tavoittelemaan hyvinvointia. Se edellyttää turvallisuutta ja tietojen ja taitojen kehittämistä, joiden kautta omat elämänhallintataidot muotoutuvat. Lapsesta kasvaa aikuinen, joka ymmärtää ja osaa arjessaan huolehtia terveydestään ja tietää oikeutensa omaan fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuutensa ja ymmärtää elämän säilymisen kannalta riskien välttämisen merkityksen.

18 Lapsella on kyky ja halu oppia sekä oikea asenne työhön, jos hän on saanut kannustusta ja ohjausta ja nähnyt miten aikuiset asennoituvat työhön ja oppivat ja käyttävät kykyjään. Näin turvataan lapsen uskoa omiin oppimiskykyihin. Kykyyn oppia, vaikuttaa myös lapsen havaintomaailman kehittyneisyys. Mitä tarkemmat havainnot lapsi kykenee tekemään, sitä rikkaammin hän ajattelunsa ja kielensä avulla jäsentää ympäristöstään saamaansa tietoa. Lasten välillä on suuria eroja sekä havaintojen tekijöinä, että niiden käsittelijöinä. Aikuisen tulee nähdä, missä prosessin vaiheessa lapsen vaikeudet ovat, jotta hän voisi ohjata lasta käyttämään ja kehittämään kykyjään. kyky oppia halu oppia Oikea asenne työhön on päämäärätietoisuutta, vastuullisuutta ja halua oppia. oikea asenne työhön Lapsi kasvaa tasapainoiseksi ja hänen minäkuvansa kehittyy ehjäksi, jos häntä kunnioitetaan ja jos häntä ohjaavilla aikuisilla on pyrkimys yhtenäiseen arvomaailmaan, jonka toimintaperiaatteena ovat turvalliset rajat ja yhteisvastuullisuus. Terveen kasvun takaamiseksi lapsella on oltava mahdollisuus leikin kautta oppia elämisen taitoja ja uusia asioita yhdessä muiden lasten kanssa. LAPSI Ehjä minäkuva/terve itsetunto Minäkuvaltaan ehjä lapsi on sosiaalinen, rehellinen ja oikeudenmukainen. Hän on myös henkisesti tasapainoinen ja tuntee selviytyvänsä. Hän haluaa oppia ja tehdä työtään luovasti ja kokee tyydytystä olemassaolostaan. Lapsen kehityksen ja kasvamisen turvaaminen on aikuisten maailman vaativin haaste, johon jokainen meistä joutuu vastaamaan. Ymmärtämällä oman merkityksensä tässä kasvamisen ketjussa, voi auttaa yksittäistä lasta rakentamaan oman sisäisen eheytensä ja sitä kautta vaikuttaa arvomaailmaan, jolle tulevaisuuden aikuiset luovat pohjan jo lapsena.

19 2.2 Rauman normaalikoulun toiminta-ajatus Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen valtion harjoittelukoulu, jonka tehtävänä on opettaa perusasteen 1-9 luokkien oppilaita ja toimia Turun opettajankoulutuslaitoksen, Rauman yksikössä opettajiksi opiskelevien harjoittelukouluna. Koulun tehtävänä on myös opetukseen ja opettajakoulutukseen liittyvä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta sekä täydennyskoulutus. Tutkien, havainnoiden, epäillen ja kokeillen oppilaat kasvavat ja oppivat uusia asioita. He keräävät kokemuksia ja tietoa eri alueilta saaden aikuisilta ohjausta ja kannustusta. Oppilaita ohjataan asettamaan itselleen yksilöllisiä ja yhteisiä tavoitteita. Jokainen edistyy omien kykyjensä mukaisesti itseään ja muita arvostaen. Työskentelyn kehittämiseksi suoritetaan jatkuvaa rakentavaa arviointia. 2.3 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Yhtenäisen perusopetuksen lähtökohtana Rauman normaalikoulussa on ollut toisaalta pedagogisen kehittämisen ja toisaalta hallinnollisen yhdistämisen mahdollisuudet. Näiden toimenpiteiden toivotaan tuottavan aiempaa paremman oppimissekä harjoitteluympäristön opettajiksi opiskeleville. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksiköstä valmistuu luokanopettajia ja aineenopettajia sekä kaksoistutkinnon suorittaneita (AO + LO, LO + AO) opettajia. Opetussuunnitelman keskeisenä ajatuksena on, että oppilaalle muodostuu yhtenäinen oppimispolku läpi koko perusopetuksen. Rauman normaalikoulun arvoperustasta nousevat tärkeimmät kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet. Tavoitteena on, että oppilas kehittyy ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän oppii hyväksymään ja arvostamaan erilaisuutta. Hän oppii hyvät käytöstavat ja käyttäytyy niiden mukaan. kasvaa rehelliseksi ja luotettavaksi. kehittyy oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen pyrkiväksi. rohkaistuu toteuttamaan itseään eri tavoin. oppii käsittelemään vastoinkäymisiä ja luottamaan itsensä. Hän oppii asettamaan tavoitteensa realistisesti ja tuntemaan tyytyväisyyttä omasta olemassaolostaan ja suoriutumisistaan. Arvoperusta sosiaalisuus Käyttäytymisen tavoitteet rehellisyys oikeudenmukaisuus tasa-arvoisuus luovuus henkinen tasapaino ja hyvinvointi Terveyskasvatus kyky oppia

20 ymmärtää oman terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta ravinnon, levon, hygienian, liikunnan sekä fyysisen ja psyykkisen loukkaamattomuuden vaikutuksen keskittymiseen ja oppimiseen. oppii tiedostamaan omaa tapaansa oppia. Hän osaa kertoa miten on ajatellut. Hän oppii työskentelemään tavoitteellisesti yksin, pareittain ja ryhmässä. Hän oppii kriittistä tiedonhankintaa sekä harjaantuu käyttämään tieto- ja viestintävälineitä. Työskentelytaitojen tavoitteet Tietotekniikka yrittää parhaansa oppimistilanteissa. Hän innostuu ja uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. kasvaa päämäärätietoiseksi ja vastuulliseksi oppijaksi, joka uskoo omiin kykyihinsä oppia. ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Hän oppii perustelemaan eettisiä ratkaisujaan tietojensa ja henkilökohtaisten kokemustensa pohjalta ja kantamaan vastuuta ratkaisuistaan. Hän oppii arkielämän taitoja toimia kestävän tulevaisuuden periaatteiden mukaisesti. omaksuu riittävät yleissivistävät tiedot ja taidot peruskoulun oppimistavoitteiden mukaan. Hän suhtautuu tietoon kriittisesti ja oppii käyttämään nykyaikaista teknologiaa oman oppimisensa välineenä. kunta ymmärtää demokraattisen vaikuttamisen merkityksen yhteisössä. Hän ymmärtää yhteiskunnan rakenteita ja kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia toimia aktiivisesti yhteisten asioiden hyväksi. oppii monipuolista viestintää ja kehittää omia taitojaan. Hän osaa valita tarkoituksenmukaisen viestintätavan. oppii arvostamaan omaa kieltään 1 ja kulttuuriaan. Hän oppii tuntemaan paikallisen ja kansallisen kielen ja kulttuurin muotoja ja historiallisesti arvokkaita perinteitä ja tapoja. Hän ymmärtää eri kulttuurien ja kansalaisuuksien välisiä eroja menneisyydessä ja nykyisyydessä. Hän oppii kunnioittamaan erilaisuutta ja erilaisia tapoja ja toimimaan oman kulttuurinsa hyvien tapojen mukaisesti. Hänen suomalainen kulttuuri-identiteettinsä vahvistuu. Hyvät tavat kehittyy minäkuvaltaan ehjäksi ja itsetunnoltaan terveeksi. Hän saa kasvaa kunnioittavassa ilmapiirissä, jossa hänet hyväksytään, häntä ohjataan ja kannustetaan, hänelle annetaan vapautta ja kasvattajat toimivat hyvänä esikuvana.