Cargo OHJAA MAAILMAA NEWS. Riittääkö mustaa kultaa ja millä hinnalla? > Lisää nuoria alalle! > Honkanummentiellä vietettiin logistiikkavaraston

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Cargo OHJAA MAAILMAA NEWS. Riittääkö mustaa kultaa ja millä hinnalla? > Lisää nuoria alalle! > Honkanummentiellä vietettiin logistiikkavaraston"

Transkriptio

1 Cargo 04 NEWS DFDS Transport Groupin asiakaslehti 2005 OHJAA MAAILMAA Riittääkö mustaa kultaa ja millä hinnalla? > Tullirikollisuutta torjutaan laajalla rintamalla > Honkanummentiellä vietettiin logistiikkavaraston avajaisia > Lisää nuoria alalle!

2 Cargo NEWS PÄÄKI RJOITUS Kohti valoisampaa uutta vuotta Pääkirjoitus Lisää nuoria alalle! Tullin kanssa tehtiin MOU-sopimus Tullin kumppanuusasiakkuus Veroton varasto tehostaa viinin virtaa Sisältö Liikkuvat läpivalaisulaitteet Tullin apuna Viranomaisyhteistyö on rajavalvonnan kulmakivi Öljyntuotannon hiipumisen uhka on jo ovella Öljyn äkkiloppu muuttaisi maailman Suomessa pohditaan energiavaihtoehtoja Energiaa verotetaan raskaasti Polttoaine-ekonomia on lentorahdille tärkeää Dieselvero rasittaa ammattiliikennettä Honkanummentiellä juhlittiin avajaisia Ajatuksia uudesta vuodesta PÄÄTOIMITTAJA Hannu Kaila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ralf Ahlskog TOIMITUSNEUVOSTO Esko Kaasila, Hannu Kaila, Jari Immonen, Markku Wasenius, Jurkka Mäkelä, Kim Ceder, Tarja Witikka, Ralf Ahlskog TOTEUTUS Markkinointiviestintä Ralf Ahlskog ralf.ahlskog@kolumbus.fi TOIMITTAJAT Ralf Ahlskog, Mika Lahdensivu VALOKUVAAJAT Antero Aaltonen, Veijo Aulio, Petri Artturi Asikainen JULKAISIJA DFDS Transport Oy PL 142, Vantaa puh info@dfdstransport.fi PAINO Painotalo Miktor PAINOS Tullirikokset aiheuttavat EU-maille kuukausittain miljoonien eurojen verotappiot. Lisäkuluja tuovat muun muassa huumeiden aiheuttamat hoitokustannukset. Salakuljetuksia ja petoksia junailevat rikollisjärjestöt ovat useimmiten vastuussa myös laittoman maahanmuuton organisoinnista ja terroristien soluttamisesta EU:n alueelle. Viranomaiset eivät ole kuitenkaan jääneet toimettomina seuraamaan kehitystä. Maailman tullijärjestön kehotuksesta Tullit ovat Euroopan laajuisesti syventäneet viranomaisyhteistyön lisäksi yhteistyötään myös liike-elämän kanssa. Ihmisiä koskevaa ulkorajojen valvontaa tehostamaan ja koordinoimaan perustettiin vuosi sitten EU:n rajaturvallisuusvirasto. DFDS Transportin ja DFDS Transport (Finlandin) Tullihallituksen kanssa syksyllä tekemä MOU-sopimus on päänavaus viranomaisten kanssa yhteistyössä tehtävälle rikollisuuden torjunnallemme. Yhteiskuntavastuumme kantavina yhtiöinä tulemme antamaan viranomaisille kaiken heidän tarvitsemansa tuen rikollisuuden ennalta ehkäisemiseksi. Olemme valmiita myös syventämään viranomaisyhteistyötämme muun muassa osallistumalla Tullin kumppanuusohjelmaan. Tässä numerossa puhumme viranomaisyhteistyön lisäksi myös öljystä, jonka hinnannousu on nostanut kuorma-autoliikenteen kustannuksia vuodessa lähes viisi prosenttia ja lentoliikenteen jopa kymmeniä prosentteja. Kustannusten nousu näkyy muun muassa tuontihinnoissa, jotka ovat Tilastokeskuksen mukaan kohonneet vuodessa noin seitsemän prosenttia. Öljyn hintahuipun arvellaan olevan tällä erää ohitse, vaikka lyhyet hintapiikit ovatkin mahdollisia. Arvio perustuu Nordean pääekonomistin, Reijo Heiskasen, maailmantalouden kasvuennusteelle, jossa talouskasvun arvellaan hidastuvan lähivuosina. Öljyn tarjonta lisääntyy kysyntää enemmän ja hinta alenee hieman, mutta pysyy silti historiallisesti katsoen korkealla. Öljyn hinnan odotetaan ensi vuonna olevan keskimäärin 53 dollaria tynnyriltä. Öljyn hinnan ennustaminen on lyhyelläkin aikavälillä harvinaisen vaikeaa. Mustan kullan hintaa nostavat erilaiset tarjontaa leikkaavat häiriöt sekä odotettua myönteisempi talouskehitys erityisesti Kiinassa. Vaihtoehtoisia energiamuotoja etsitään maailmalla kuumeisesti ja Suomen hallituskin on havahtunut asiaa pohtimaan. Energiaselonteon eduskunnalle pitäisi olla valmiina tämän lehden ilmestyessä. Tahtotila maailmalla on vihdoin kääntynyt myönteisempään suuntaan vaihtoehtoisten polttoaineiden lisäämiseksi liikenteessä. Yhdysvalloissa tavoitteet ovat vielä kovemmat kuin EU:ssa, jossa keskeisenä päämääränä on hillitä ilmastonmuutosta, kun taas Yhdysvalloissa halutaan vähentää riippuvuutta tuontiöljystä. Uskon, että kehitys on menossa positiivisempaan suuntaan, joten voin hyvillä mielin toivottaa lukijoillemme Rauhallista Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta! Hannu Kaila varatoimitusjohtaja, DFDS Transport 2 2

3 MI ELI PI DE Ikääntyminen on tosiasia myös kuljetus- ja logistiikkaalalla. DFDS Transport Oy:stä jää eläkkeelle liki 40 henkeä lähimmän kymmenen vuoden aikana edellyttäen, että kaikki jatkavat 63 ikävuoteen asti. Eläkkeelle jääviä on noin 20 prosenttia koko henkilöstöstä. Konsernin muissa suomalaisyhtiöissä määrä on hieman pienempi. Ikääntymistrendi koskee kuitenkin koko toimialaa. Kuljetus- ja logistiikka-alan imago ei ole ollut kovin vetovoimainen, ja siitä saamme syyttää pitkälti itseämme. Jokaisen alalla toimivan yrityksen ja alan kattojärjestöjen tulisi toimia nykyistä aktiivisemmin mielikuvien kirkastamiseksi. Vaikka fyysinen tavaransiirto tapahtuukin rekka-autoilla, niiden lastaukset, reitit ja aikataulut suunnitellaan toimistoissa nykyaikaista tietotekniikkaa käyttäen. Ulkopuoliset eivät osaa itsestään kuvitella, että logistiikka vaatii suunnittelua, koordinointikykyä, kielitaitoa ja monia muita asioita, joista kuljetusten fyysinen suorittaminen on vain yksi osa. Suomessa logistiikka-alan opetusta annetaan yli kymmenessä oppilaitoksessa. Logistiikka on viime vuosina alkanut kiinnostaa opiskelijoita enemmän, vetovoimaa ovat lisänneet muun muassa tietotekniikka ja alan yritysten kansainvälistyminen. Esimerkiksi yhteistyökumppanimme, ammattikorkeakoulu Arcadan, tämän vuoden hakijoista peräti 40 % pyrki logistiikkalinjalle, ja päättyvältä kurssilta valmistuu kymmenen logistiikkatradenomia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että valmistuneet oppilaat hakeutuvat hyvin usein töihin muille aloille. Lisää nuoria alalle! Jokaisen alalla toimivan yrityksen ja kattojärjestön tulisi toimia aktiivisemmin mielikuvien kirkastamiseksi. Kuljetus- ja logistiikka-alan palkkataso on noussut viime vuosina melkoisesti. Alamme arvostus onkin heikompi kuin palkkaus. Nuorille saatetaan kuitenkin luoda ylioptimistisia käsityksiä palkkatasosta jo kouluvaiheessa. DFDS Transportiin on hakenut useita nuoria, jotka ovat ilmoittaneet jo kättelyssä, minkälainen palkka omalla tutkinnolla kuuluu saada. Usein se on vastannut tasoa, joka meillä on jo vuosia töissä olleilla konkareilla. Realismia saamme vain hakeutumalla tiiviimpään yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Kuljetusala on perinteisesti ollut melko turvallinen ja joustava työnantaja, työpaikat ovat olleet pysyviä. Mikään trendiala tämä ei kuitenkaan ole eikä sellaiseksi ehkä tulekaan. Silti ala tarjoaa eläväistä ja sosiaalista työtä, jossa vaaditaan jatkuvaa kommunikointia asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. DFDS Transportissa ollaan laatimassa tulevaisuuden suunnitelmaa ikääntymiskysymyksen ratkaisemiseksi. Tulevaisuus vaatii muun muassa uusille henkilöille annettavaa vieriopetusta. Tutkinnot eivät sellaisenaan työhön valmista, vaan antavat ainoastaan edellytykset tehtävien hoitoon. Koulutusvastuuta on siis otettava myös yritysten sisällä. Suomen kuljetus- ja logistiikka-ala ei ole kovin suuri. Kilpailijayrityksiltä ei ole ollut tapana suoraan rekrytoida työntekijöitä ja uskoisin tämän kirjoittamattoman herrasmiessopimuksen pitävän jatkossakin. Siksi meidän tulee yhdessä nostaa alan arvostusta ja houkutella nuoria opiskelemaan ja turvaamaan työvoimantarpeemme. Kirsti Koskihaka hallintojohtaja 3

4 Tullin kanssa tehtiin MOU-sopimus DFDS Transport ja DFDS Transport (Finland) solmivat lokakuussa tullin kanssa MOU-yhteistyösopimuksen (Memorandum of Understanding). Sopimus merkitsee yhteistoiminnan tehostamista tullirikosten estämiseksi erityisesti talousrikollisuuden alalla. MOU-yhteistyö perustuu Maailman tullijärjestön, WCO:n, tekemään aloitteeseen tullihallintojen ja elinkeinoelämän edustajien yhteistyöstä. Aloitteen taustana on ajatus, että yhdistämällä tullihallintojen ja elinkeinoelämän edustajien tietoja, osaamista ja kontakteja, voidaan paremmin lisätä osapuolten tietoutta kuljetusketjujen riskitekijöistä ja näin torjua tullirikollisuutta. MOU-sopimukset liittyvät myös EU:n laajentumisstrategiaan. Kun tullausilmoitukset hävisivät EU:n sisäisestä kaupasta, tarvittiin uusia keinoja saada tietoa maahan tulevasta tavarasta. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on tietojen saannissa oleellista, johtaja Juha Niskanen Tullin valvontaosastosta sanoo. Yhteistyöllä tähdätään ensisijaisesti huumausaineiden ja kalliisti verotettujen tuotteiden luvattoman tuonnin ehkäisyyn. Suomen valtion arvellaankin menettäneen vuosittain kymmeniä miljoonia euroja laittoman maahantuonnin seurauksena. Volyymiltaan suurin salakuljetettava artikkeli on tupakka, jota vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana takavarikoitiin yli 30 miljoonaa kappaletta. Kuulustelujen perusteella sitä tiedetään salakuljetetun maahan yli 100 miljoonaa kappaletta. Suomalaisyritysten kanssa solmittuja MOU-sopimuksia on tällä hetkellä noin 30. Tavoitteena on tehdä sopimus noin 50 yrityksen kanssa. Tilanne kuitenkin elää, koska syntyy myös uusia yrityksiä, tulliylitarkastaja Tiina Nuutinen kertoo. Suomi on MOU-yhteistyön edelläkävijä. MOU-sopimusta allekirjoittamassa alarivissä vasemmalta: DFDS Transportin toimitusjohtaja Dick Bäckström, Eteläisen tullipiirin johtaja Leo Nissinen, Läntisen tullipiirin johtaja Jyrki Linna ja DFDS Transport (Finlandin) toimitusjohtaja Kim Ceder. Ylärivissä vasemmalta DFDS Transportin varatoimitusjohtaja Hannu Kaila, Tullihallituksen johtaja Juha Niskanen, Tullihallituksen ylitarkastaja Tiina Nuutinen sekä Maatullin päällikkö Paula Larme. Jatkuvaa valveilla oloa Suomi on MOU-yhteistyön edelläkävijä. Ainoana maana Suomen tulli on tehnyt yhteistyösopimuksen myös Vakuutusyhtiöiden keskusliiton kanssa. Suomella on myös suhteellisesti ottaen eniten MOU-koulutuspäiviä. Niissä on käynyt jo tuhansia työntekijöitä, mikä on myös merkittävä rahallinen panostus. MOU-yhteistyö ei vaadi DFDS Transportilta olennaisia muutoksia toimintaan. Tietojärjestelmiä integroidaan parhaillaan, ja Tulli kouluttaa välittömästi ulkomaankuljetusten kanssa tekemisissä olevia henkilöitä. Lukumääräisesti koulutus koskee muutamia kymmeniä työntekijöitä. Yhteistyön kulmakivenä on, että me tunnemme asiakkaamme ja heidän ulkomailta tulevat tavaransa. Toimintatapoja meidän ei tarvitse muuttaa, ainoastaan noteerata poikkeamia. Vaaditaan jatkuvaa valveilla oloa, varatoimitusjohtaja Hannu Kaila DFDS Transportista sanoo. Kailan mukaan valvonnan kärki on satunnaisissa asiakkaissa, joiden toimeksiannot ovat poikkeavia. Jos esimerkiksi joku haluaa saada tavaransa pikaisesti tullatuksi ja maksaa käteisellä, pitäisi hälytyskellojen soida. MOU-yhteistyö ei tuo yrityksille suoranaista taloudellista etua, mutta kyse on moraalista ja yhteiskuntavastuun kantamisesta. DFDS Transportissa katsotaankin kyseessä olevan kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteistyö, sillä menetetyt verotulot haittaavat myös yritysten toimintaedellytyksiä. Varsinkin huumesalakuljetuksen ehkäiseminen on myös ihmisistä välittämistä. 4

5 Tullin kumppanuusasiakkuus syventää asiakkuussuhdetta Kumppanuusasiakkuus on uusi toimintamalli, jonka tavoitteena on parantaa ulkomaankaupan sujuvuutta ja oikeellisuutta. Kumppanuusasiakkaiden kanssa rakennettavassa yhteistoimintamallissa yritykselle tarjotaan myös tullimenettelyihin liittyviä helpotuksia ja tarkennetaan yrityksen tarpeita vastaava tullipalvelujen kokonaisuus. Kumppanuusasiakkuus on toimintatapa, jossa Tulli panostaa asiakkaiden tarvitsemiin palveluihin kokonaisuutena. Siinä kartoitetaan yrityksen tulliasioiden hoito, osana yrityksen logistisia prosesseja. Kumppanuusasiakas panostaa tulliasioinnin laatuun kehittämällä omaa toimintaansa yhdessä tulliasiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että tulliasiointi hoituu kerralla oikein. Kumppanuusasiakkuus on tarkoitettu Tullin asiakkaille, jotka käyttävät tullipalveluja jatkuvasti ja joilla on sekä tarvetta että halua tulliasioinnin kehittämiseen Tullin kanssa. Kumppanuusohjelman aloittamisen edellytyksenä on mm. sähköinen asiointi ja tulli-ilmoitusten oikeellisuus. Tullin niin halutessa, on myös sitoutuminen tullirikostorjunnan MOU-yhteistyöhön yksi kumppanuusasiakkuuden edellytys. Kumppanuusohjelmaan on ilmoittautunut lähes 40 yritystä. Ensimmäiset yhteistyöohjelmat käynnistettiin syksyllä, ja seuraavat ohjelmat käynnistyvät Kumppanuusohjelma on yrityksille keino rakentaa imagoaan positiivisesti. Tänä vuonna Tulli on tehnyt historiansa suurimmat huumetakavarikot. Näistä yksistään heroiinin katukauppa-arvo olisi ylittänyt 20 miljoonaa euroa, ylitarkastaja Tiina Nuutinen sanoo. Tavaran vapaa liikkuvuus sisärajojen yli EU:ssa ei koske laitonta tavaraa. Niiden valvomiseen voidaan kohdistaa samoja toimenpiteitä kuin ulkorajoilla, johtaja Juha Niskanen muistuttaa. tammikuussa. Myös DFDS Transport on ilmoittanut halukkuutensa kumppanuusohjelmaan. Kumppanuusohjelman aikana käydään läpi yritysten tulliasiointiin liittyviä toimintaprosesseja ja arvioidaan niihin liittyviä riskitekijöitä. Riskienhallintaa varten määritetään yhteisesti toimenpiteitä yrityksen omavalvonnalle. Kumppanuusohjelmaan ilmoittautuneet yritykset ovat suuria ja hyvämaineisia ja niiden tullirikostorjunnallinen yhteistyöhalukkuus on ilmeistä. Ne ovat tarkkoja myös julkisesta imagostaan ja tämä on yksi keino rakentaa sitä positiivisesti, ylitarkastaja Tiina Nuutinen Tullihallituksesta sanoo. Lisätietoja: yritykset > Tullin kumppanuusohjelma 5

6 Veroton varasto tehostaa viinin virtaa Ulkomailta tuodut viinit, erikoisoluet ja siiderit virtaavat markkinoille joustavasti DFDS Transport Solutionsin verottoman varaston kautta. Eteläisen tullipiirin pääkäyttäjä Mikko Siljander kuvantulkintatyöpisteessä läpivalaisukuvia tutkimassa. Laadukkaat viinit, erikoisoluet ja -siiderit kulkevat käsi kädessä hyvän ruoan ja pikkusyötävän kanssa, myös elintarvikelogistiikassa. Ulkomaisten alkoholijuomien matka kuluttajien luo alkaakin yhä useammin DFDS Transport Solutions Oy:n verottoman varaston kautta. Palvelua käyttää jo si merkittävää alan toimijaa. Veroton varasto täydentää luontevasti elintarvikelogistiikkakeskuksen toimintaa, sillä asiakkaidemme yhteistyökumppa- nit ovat meille tuttuja kakja pitkälti samoja kuin keskuksen muussakin tavaravirrassa. Lisäksi, kun kyse on tuotteesta, jonka kysynnässä on selviä sesonkiluonteisia piikkejä, maahantuoja hyötyy joustavasta tila- ja palveluratkaisustamme, toimitusjohtaja Esko Kaasi- la sanoo. Erityinen tarkkuus tarpeen Asiantunteva palvelu on paikallaan myös erityistä tarkkuutta edellyttävässä varastokirjanpidossa. Valmisteverottomina varastoitavat tuotteet tulee säädösten mukaan varastoida omistajakohtaisesti. Samaa erittelyä vaaditaan vastaanotettujen, varastoitujen ja lähetettyjen tuote-erien dokumentoinnissa. Siihen poh- Pienin yksikkö voi joskus olla jopa yksi pullo. jautuvat sekä kuukausittainen veroilmoitus että juoma- ja pakkausverojen tilitys, joista Tullihallituksen valtuuttama varastonpitäjä tässä tapauksessa huolehtii asiakkaansa puolesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kirjanpidon tulee olla aukotonta. Se edellyttää kehittynyttä tietojärjestelmää, sähköistä tiedonsiirtoa ja huolellista henki- löstöä. Osa tavarasta kiertää hyvinkin nopeasti, mutta lähetystä kerättäessä ei suinkaan aina liikutella lavoja vaan pienin yksikkö voi joskus olla jopa yksi pullo. Tämä tarkoittaa, että varastotilan ohella käytettävissä on oltava riittävästi käsittelytilaa, Kaasila muistuttaa. Oma haasteensa on sekin, että suomalaisten juomamieltymykset ovat entistä monipuolisempia. Se näkyy sekä varastossa että kirjanpidossa tuotenimien laajana kirjona. Teemme tästä kaikesta asiakkaalle kompaktin paketin, Kaasila lupaa ja liittää pakettiin myös henkilökohtaisen, luotettavuuteen ja turvallisuuteen panostavan palvelun. Toiminnan laatu on isossa talossa monen osaajan yhteistyötä, mutta kumppanikseen asiakas saa aina yrityskohtaisen yhteyshenkilön. Liikkuvat läpivalaisulaitteet on tarkoitettu suljettujen lastien, kuten rekka-autojen ja konttien nopeaan ja tarkkaan tutkimiseen. Valvonnassa laitteella saadaan tehokkaasti todettua mahdolliset kätköt ja lastin eroavaisuudet kuljetusasiakirjoihin verrattaessa. Liikuteltava läpivalaisulaite on hankittu Eteläiseen ja Itäiseen tullipiirin. Niiden toimittaja on kiinalainen Nuchtech Company Limited. Yhden laitteen hinta pyörii 2 miljoonan euron tietämissä. Laitteen on laskettu maksavan itsensä takaisin jo parissa vuodessa salakuljetettujen tavaroiden takavarikoiden ja vältettyjen verojen määrässä laskettuna. Kuvan tarkan hallinnan oppimiseen menee oma aikansa. Se on prosessi, joka kehittyy jatkuvasti ja vaatii tarkkaa silmää, Eteläisen tullipiirin vastaava pääkäyttäjä Mikko Siljander kertoo. Läpivalaisuyksikkö on rakennettu kuorma-autoalustalle, joten sen liikkuvuus vastaa normaalia ajoneuvoa. Läpivalaisun röntgensäteily tuotetaan lineaarikiihdyttimellä. Läpivalaisutunnelin korkeus on 4,7 m ja leveys 3,5 m. Kuvattava kohde pysyy paikallaan ja läpivalaisuyksikkö liikkuu. Kuvantulkintatyöpisteet sijaitsevat läpivalaisuajoneuvon operaattorihuoneessa. Laite on toimintakunnossa puolessa tunnissa. 25 metriä pitkän mo- 6

7 Läpivalaisukuvaa voi tulkita monin eri värisävyin. Liikkuvat läpi- valaisulaitteet tehostavat Tullin tarkastuksia Liikkuvat läpivalaisulaitteet ovat Tullin uusin ase laittoman maahantuonnin ja viennin torjumiseksi. Toistaiseksi niitä on hankittu kaksi ja kolmannesta siirrettävästä on tarjouskilpailu menossa. Lisäksi Vaalimaalla on käytössä kiinteä läpivalaisulaite. duulirekan läpivalaisu kestää noin kaksi minuuttia. Kuvantulkintaan menee muutamasta minuutista puoleen tuntiin. Kuvantulkinta-aika huomioiden tunnissa ehditään läpivalaista 7 10 yksikköä. Lokakuuhun mennessä olimme tehneet tällä yksiköllä 1700 läpivalaisua eri puolilla Eteläistä ja Läntistä tullipiiriä. Tänä vuonna läpivalaisemme hieman yli 2000 kohdetta, kun jatkossa tulemme pääsemään huomattavasti suurempaan määrään, Mikko Siljander laskee. Jos lastista tai auton rakenteista löytyy jotain epäilyttävää, tehdään fyysinen tarkastus. Muualla Euroopassa fyysinen tarkastus on tehty 3 7 prosenttiin läpivalaistuista yksiköistä. Läpivalaistuksen etuna on tarkastukseen valinnan volyymin lisääminen siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta haittaa tavaraliikenteen sujuvuudelle. Liikkuvan yksikön etuna on myös yllätyksellisyys, sillä laite voidaan periaatteessa kuljettaa minne vain. Läpivalaisulaitteet ovat periaatteessa käytössä ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Niiden ansiosta on jo tehty merkittäviä takavarikkoja ja paljastettu huumeliigoja. Laitteella pystytään valvomaan myös autojen kuntoisuutta ja asianmukaisia sidontoja, Siljander painottaa. Liikkuvan läpivalaisukaluston toiminta: Kuvattava kohde pysyy paikallaan ja läpivalaisuyksikkö liikkuu. Läpivalaisuyksikön ohjaamossa ei tarvita läpivalaisun aikana kuljettajaa, sillä läpivalaisuliike tapahtuu auton takapyöriä vasten painautuvilla ja sähkömoottorilla toimivilla kitkapyörillä. 7

8 EU:n rajaturvallisuusviraston pääjohtaja Ilkka Laitinen: Viranomaisyhteistyö on rajavalvonnan kulmakivi EU:n uuden rajaturvallisuusviraston pääjohtajaksi toukokuussa nimitetyn eversti Ilkka Laitisen mukaan ihmisten salakuljetukset ja terrorismin uhka asettavat suurimmat haasteet EU:n ulkorajojen valvonnalle. Minkälaisia ovat EU:n rajaturvallisuuden suurimmat riskit nyt ja tulevaisuudessa ja miten näiden riskien torjuntaan on varauduttu? Laiton maahanmuutto ja kaikki sen ilmenemismuodot, erityisesti järjestäytyneiden rikollisjärjestöjen junailemat ihmisten salakuljetukset sekä terrorismin uhka asettavat EU:lle suuret haasteet. Tätä uhkaa torjumaan perustettiin keväällä Euroopan unionin rajaturvallisuusvirasto (Frontex), joka sijaitsee Puolassa. Sen tehtävänä on jäsenvaltioiden välisen operatiivisen rajavalvontayhteistyön kehittäminen ja koordinointi, riskianalyysien laatiminen, lainsäädännön kehittäminen, yhteisen koulutussuunnitelman täytäntöönpanon ja tutkimustoiminnan seuranta, asiantuntijayhteistyön tukeminen poikkeustilanteissa sekä jäsenmaissa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisoperaatioiden koordinointi. Kuinka hyvin viranomaisyhteistyö mielestänne sujuu EU:ssa ja mitkä ovat sen keskeisimmät kehityskohteet? Rajavalvonnassa oleellisinta on yhteistyö eri viranomaisten, kuten rajavartiolaitosten, poliisin ja Tullin välillä. Kehitystä onkin jo tapahtunut, mutta keskinäistä yhteistyötä tulee edelleen kehittää niin kansallisella tasolla kuin koko EU:ssa. Mitkä asiat haluatte laittaa kuntoon nyt alkavalla toimikaudellanne? Haluaisin kehittää ja koordinoida järjestelmällistä ja hyvin johdettua yhteistyötä ja poistaa korruption. Miten todennäköistä on, että EU-maiden rajaturvallisuudesta ei tulevaisuudessa vastaisikaan jäsenvaltio itse? Ulkorajojen valvonta kuuluu jäsenvaltioille itselleen. Frontexin tehtävä on koordinoida ja tukea jäsenvaltioiden toimintaa ja yhteistyötä. En halua spekuloida mahdollisista muutoksista tulevaisuudessa. Kuinka hyvät ovat Suomen resurssit valvoa omia rajojaan? Yleinen mielipide on, että Suomen rajavalvonta on korkealla tasolla. Tullaanko nykyisiä käytäntöjä muuttamaan EU:n rajavalvonnassa? EU:n rajavalvonnan perusteet pohjautuvat Schengenin sopimukseen. Mitään merkittäviä muutoksia säännöstöihin ja rajavalvonnan käytäntöihin ei ole odotettavissa. Kuinka tarpeellista on sisärajojen valvonta? Schengenin sopimuksen perusperiaatteena on tarkastusten poistaminen sisärajoilta. Minkälaisia turvallisuusriskejä rajavalvonnan kannalta liittyy ammattimaiseen tavarankuljetukseen? Frontexin tehtävänä ei ole valvoa ja koordinoida tullivalvonnan alaisuudessa olevien tavaroiden kuljetuksia. Frontex tulee kuitenkin työskentelemään kaikin tavoin edistääkseen viranomaisyhteistyötä, jolla ulkorajojen valvontaa voidaan kehittää. Ammattimaisen rahtiliikenteen hyväksikäyttö ihmisten salakuljetuksessa on valvonnassa kuitenkin otettava huomioon. Tämä ammattimaiseen rikollisuuteen kytkeytyvä säännöllinen ilmiö on huomioitava kaikkien kansallisten viranomaisten toimissa. 8

9 Teemana Öljyntuotanto uhkaa hiipua jo lähivuosina Uusien öljylähteiden löytäminen ja niiden hyödyntäminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Mitä keskeisemmässä osassa öljy on globaalissa taloudessa, sen haavoittuvampi maailma on. Öljyn hinta on yli kaksinkertaistunut vuodes - ta 2004, korkeimmillaan se oli jo yli 70 dollaria tynnyriltä. Helposti hyödynnettävät öljylähteet ovat hiipumassa ja vuosisadan kestänyt halvan öljyn aikakausi näyttää päättyneen. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan vuonna 2004 maailmalla kulutettiin keskimäärin 82,5 miljoonaa tynnyriä öljyä joka päivä (30 miljardia tynnyriä vuodessa). Kulutus on kasvanut 20 prosenttia kymmenessä vuodessa. IEA on nostanut kulutusennustettaan tänä vuonna jo useasti. Aiemmin se arveli kulutuksen kasvavan 10 prosenttia vielä vuoteen 2010 mennessä, nyt se arvelee saman kasvun tapahtuvan jo vuoden loppuun mennessä. Kulutuksen kasvun suurin aiheuttaja on Kiina. Sen öljyn tarve on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja tänään se on jo maailman toiseksi suurin öljyn kuluttaja Yhdysvaltojen jälkeen. Nykytasostaan Kiinan öljyn kulutuksen arvioidaan vielä kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Noin puolet tämän vuoden uudesta öljynkulutuksesta tapahtuu Kiinassa. Kiinalaiset itse arvioivat 300 miljoonan kiinalaisen muuttavan kaupunkeihin seuraavan viiden vuoden kuluessa. Tähän tarvitaan valtava määrä asuntoja, teitä, tehtaita ja öljyä. Sama ilmiö tapahtuu muuallakin, kun maanviljelijät ja omavaraistaloudessa elävät muuttavat kaupunkeihin ja lehmät muuttuvat peltilehmiksi. Tuotantohuippu on jo saavutettu Maailman öljy- ja kaasulähteistä merkittävän osan arvellaan saavuttaneen tuotantohuippunsa. Lähteiden ehtyessä tuotanto laskee, ja supistuva tuotanto nostaa luonnollisesti hintoja. Öljynviejäjärjestö OPEC, johon kuuluvat suurimmat öljyntuottajamaat, väittää öljyvaroja olevan 900 miljardia tynnyriä ja vapaata tuotantokapasiteettia 2 miljoonaa tynnyriä päivässä. Vuonna 1983 OPECissa otettiin käyttöön uusi kiintiökäytäntö. Jokaisen maan tuotanto sidottiin sen olemassa oleviin öljyreserveihin. Mitä enemmän öljyä sanotaan olevan, sitä enemmän sitä saa pumpata. Tämän järjestelmän mukaan kenenkään edun mukaista ei ole ilmoittaa öljyvarantojen supistumisesta. Opecin tuotantokatto on tällä hetkellä 28 miljoonaa tynnyriä päivässä. Öljyministerien mukaan lisämäärälle raakaöljyä ei ole kysyntää, sillä kuluttajamaiden jalostamot eivät toimi täydellä kapasiteetilla muun muassa Yhdysvaltoja koetelleiden hirmumyrskyjen vuoksi. 9

10 Shellin arvion mukaan noin 60 prosenttia maailman öljyvaroista on OPEC in ulkopuolella ja nämä varannot saavuttavat huippunsa vuosikymmenessä. Huippu tarkoittaa ajankohtaa, jolloin tuotantoa ei voi enää lisätä, vaikka pumpattaisiin kuinka. Exxon on omassa arviossaan vielä tylympi: huippu saavutetaan jo viidessä vuodessa. Ratkaisuja etsitään Öljyn hinnan nousu ja teknologian kehittyminen ovat rohkaisseet öljy-yhtiöitä etsimään öljyä yhä syvemmältä. Tämä ei kuitenkaan ole halpaa, sillä porausalustan rakentaminen maksaa helposti yli miljardi dollaria. IEA:n ennusteen mukaan öljy- ja kaasuteollisuus tulee käyttämään kuusi miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä öljyntuotantoon ja tutkimukseen. Uusien esiintymien löytöhuippu oli jo luvulla. Lasku on siitä asti ollut tasaista ja viime vuonna uusia esiintymiä löydettiin vähemmän kuin vuonna Shellin ennusteen mukaan uusia esiintymiä ei juurikaan enää löydetä ja jos löydetään, ne ovat hyvin pieniä. Kun maailman öljynkulutus lähentelee 30 miljardia tynnyriä vuodessa, uusia esiintymiä on viime vuosina löydetty keskimäärin vain 7,4 miljardia tynnyriä. Hurjimmissa arvioissa öljyn kysynnän arvellaan ylittävän tuotantokapasiteetin jo tulevana talvena. IEA:n arvion mukaan öljyn tuotantohuippu saavutetaan , Lon- toon Energiainstituutin mukaan jo Hurjimmissa arvioissa kysynnän arvellaan ylittävän tuotantokapasiteetin jo tulevana talvena. Kun huippu on saavutettu, tuotannon arvellaan hiipuvan 2 7 prosenttia vuodessa. Todellista tahtia ei tiedä kukaan, mutta esimerkiksi Pohjanmerellä tuotantohuippu saavutettiin vuonna 1999 ja sen jälkeen tuotanto on laskenut vuosittain lähes 10 prosenttia. Investointipankki Goldman Sachsin mukaan öljymarkkinat ovat saavuttaneet piikin, jossa tynnyrin hinta voi vinkin nousta yli sadan dollarin. hy- Teknologia on kehittynyt parissakymmenessä vuodessa onneksi niin, että maailmantalous on vähemmän riippuvainen öljystä. Vuonna 1973 esimerkiksi Suomessa 60 prosenttia energiasta tuotettiin öljyl- lä. Nykyisin öljyn osuus energiantuotannosta on vain 25 prosenttia. Öljyn äkkiloppu muuttaisi maailman KOSKA ÖLJYÄ ON OLLUT riittävästi saatavilla, perustuu nykyteknologia hyvin pitkälle sen eri jalostusmuotoihin. Vaihtoehtojakin on, mutta niitä ei vielä ole pystytty tehokkaasti hyödyntämään. Öljyn loppuessa myös nykyisten tottumustemme loppu voi olla lähempänä kuin luulemmekaan. Kallis öljy on jo nyt hidastanut työpaikkojen siirtymistä halvemman kustannustason maihin. Esimerkiksi Fujitsu Siemensin varapuheenjohtaja Satorau Hayashi kertoi lokakuussa Suomen vierailullaan, että yhtiö ei suunnittele tuotannon siirtämistä Saksasta halvemman kustannustason maihin. Perusteluinaan hän totesi, että korkea öljyn hinta on nostanut liiaksi logistiikan kustannuksia. Hurjimpien visioiden mukaan öljypulan todella iskiessä useat elinkeinoalat joutuvat lopettamaan toimintansa, näistä ensimmäisten joukossa matkatoimistot, lentoyhtiöt, lentokoneiden valmistajat ja autotehtaat. Kun liikkuminen ja energia käyvät kohtuuttoman kalliiksi, ihmiset eivät enää aja hypermarkettiin kerran viikossa ja täytä pakastimiaan ruoalla. Paikallinen tuotanto lisääntyy ja varsinkin elintarvikkeita aletaan taas myydä lähempänä alkutuotantopaikkaa. Eläminen, työnteko ja lasten koulunkäynti tapahtuvat samassa paikassa ja autoa käytetään mahdollisimman vähän. Yhdysvallat tuo yhä enemmän öljyä velkarahalla. Jos vaihtotaseen vajeen pääasiallinen rahoittaja Aasia vetää töpselin irti, dollari romahtaa. Pankit seuraavat perässä. Suurkaupungit näivettyvät eikä niiden ruoka- ym. huoltoa pystytä järjestämään ihmiset pakenevat maalle. 10

11 EU panostaa uusiutuviin energialähteisiin EU:N ENERGIA- ja ympäristöpolitiikan tavoitteena on uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen. Tärkein uusiutuva energiavara on biomassa, jota voidaan käyttää niin sähkön ja lämmön tuotannossa kuin liikenteen polttoaineena. Useimpia biopolttoaineita al ko holeja, biodieseliä ja biokaasua voidaan käyttää joko polttoainekomponenttina tai polttoaineena sellaisenaan. Laajimmillaan polttoainelaatujen tulisi soveltua koko ajoneuvokalustoon. Biopolttoaineiden tulee täyttää EU:n liikennepolttoaineiden normit ja direktiivit, mistä seuraa selkeitä rajoitteita niiden käytölle. Suomessa öljytuotteista runsas 40% käytetään liikenteessä. Tieliikenteessä ei toistaiseksi käytetä tilastollisesti merkittäviä määriä muita energialähteitä kuin bensiini ja dieselöljy. Näitä korvaavia energialähteitä ovat mm. maakaasu, biokaasu, vety, biodiesel, sähkö ja etanoli. Nykyiset biopolttoainevaihtoehdot eivät ole liiketaloudellisesti kannattavia ilman viranomaisten tukitoimenpiteitä, Ruotsi haluaa irti öljystä RUOTSI PYRKII luopumaan ensimmäisenä valtiona maailmassa öljyn käytöstä vuoteen 2020 mennessä, Ruotsin yhteiskuntarakenneministeri Mona Sahlin kirjoittaa Dagens Nyheter -lehdessä. Sahlinin mukaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen toisi maalle selviä etuja, kun se ei altistuisi mm. öljyn hinnanmuutoksille kuten nykyään. Tavoitteeseen pääsyä tuettaisiin veronalennuksilla ja panostuksilla uusiutuviin energiavaroihin sekä tutkimukseen. Uusiutumaton energialähde: Energialähde, jota ei luonnossa valmistu jatkuvasti lisää. Näitä ovat esimerkiksi öljy ja kivihiili. Uusiutuva energialähde: Energialähde, jota syntyy luonnossa jatkuvasti lisää tai joka kiertää luonnossa, esimerkiksi puu ja vesi. Bioenergia: Bioenergia on uusiutuvista kasveista saatavaa energiaa. Sitä saadaan esimerkiksi peltokasveista, metsien hakkuutähteistä sekä biokaasusta. etenkin verotukea. EU:n biopolttoainedirektiivi edellyttää biopolttoaineille vuonna 2010 tavoitteeksi 5,75 prosentin osuutta (energiana) tieliikennekäyttöön myydyistä polttoaineista. Nykyisiä kaupallisia peltopohjaisia tuotteita edullisemmin voisi valmistaa puu- ja jätepohjaisista biomassavaroista joko nestemäisiä biopolttoaineita tai biokaasuja. Uusia tuotantotekniikoita kehitetään useissa maissa, ja ensimmäiset koetehtaat ja demonstrointihankkeet käynnistyvät lähivuosina. Biopolttoaineiden käyttömahdollisuudet on arvioitu suuremmaksi kuin tuotantomahdollisuudet kotimaisiin raaka-aineisiin perustuen. Liikenteen biopolttoaineiden maksimiosuus voisi VTT:n skenaarioiden mukaan Suomessa olla kotimaisista raaka-aineista tuotettuna 3 % vuonna 2010 ja maakaasun 0,5 % tieliikenteen polttoaineiden kokonaiskulutuksesta. Suomessa pohditaan energiavaihtoehtoja EU-TAVOITTEIDEN mukaan biopolttoaineiden osuuden liikenteessä pitäisi olla jo tänä vuonna kaksi prosenttia, mutta Suomessa osuus on vain prosentin luokkaa. Suomessa ei olla panostettu biopolttoaineiden tuottamiseen eikä siihen liittyvään tekniikkaan. Ruotsissa ja monissa muissa Euroopan maissa biopolttoaineiden käytöltä on poistettu valmistevero, kun taas Suomessa niillä on korkeampi vero kuin fossiilisilla. Suomen hallitus on kui tenkin ilmoittanut EU:n komissiolle suhtautu vansa vakavasti biopolttoaineiden lisäämiseen liikenteessä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut työryhmän laatimaan esitystä siitä, miten bionesteiden osuutta voidaan nostaa lähemmäs EU:n asettamaa tavoitetta, joka on 5,75 % vuonna Tavoitteet täsmennetään hallituksen energiaja ilmastostrategiassa, jonka oli määrä valmistua tämän lehden ollessa painossa. Sen keskeinen tavoite on kasvihuonekaasupäästöjen pitäminen kansainvälisten velvoitteiden asettamissa rajoissa. Tämä merkitsee fossiilisten polttoaineiden osuuden vähentämistä. Suomen energiapolitiikka perustuu energiankäytön tehostamiseen ja monipuolisuuden turvaamiseen, jossa uusiutuvat energialähteet ovat keskeinen osa monipuolisuutta. Uusia öljyn hintaan vaikuttavia energiapoliittisia avauksia tai toimia ei kuitenkaan liene odotettavissa, teollisuusneuvos Arto Lepistö kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosastolta selvittää. Öljyn riittävyyden ja tulevan hinnan arvioinnissa KTM luottaa kansainvälisen energiajärjestön IEA:n analyyseihin

12 Öljynjalostuksen tuotteet Energiaa verotetaan raskaasti Suomen valtio saa vuosittain lähes 3 miljardia euroa energiasta kannettavina valmisteveroina. Tämä on noin 9 prosenttia kaikista verotuloista. Nykyinen energiaverojärjestelmä on ollut käytössä vuodesta Energiaveroa kannetaan liikenne- ja lämmityspolttoaineista sekä sähköstä. Energiaveron lisäksi energiatuotteista kannetaan huoltovarmuusmaksu, jonka tarkoituksena on turvata väestön toimeentulo kriisioloissa. Energia vero jakautuu perusveroon ja li sä veroon. Perusveroa kannetaan ainoastaan öljytuotteista. Bensiinin ja Polttonesteiden veronmuodostus dieselöljyn perusvero on porrastettu niiden laadun ja ympäristöominaisuuksien mukaan. Lisäveroa kannetaan öljytuotteista ja lisäksi myös muista fossiilisista polttoaineista ja sähköstä. Polttoaineiden lisävero mää räytyy niiden hiilisisällön perusteella. Polt toaineiden lisäveroa maksetaan 18,05 euroa hiilidioksiditonnilta. Poikkeuksen muodostavat maakaasu, jolla on 50 prosentin alennus lisäverosta, sekä turve, jonka vero ei perustu hiilisisältöön. Energiatuotteita koskeva minimiverodirektiivi astui EU:ssa voimaan vuoden 2004 alusta. Tuote Perusvero Lisävero Yhteensä Huoltovarmuusmaksu Moottoribensiini, c/l - reformuloitu 53,85 4,23 58,08 0,68 rikitön - muu laatu 56,5 4,23 60,73 0,68 Dieselöljy, c/l - rikitön 26,83 4,76 31,59 0,35 - muu laatu 29,48 4,76 34,24 0,35 Kevyt polttoöljy, c/l 1,93 4,78 6,71 0,35 Raskas polttoöljy, c/kg 5,68 5,68 0,28 Maakaasu, c/m 3 (0 C) 1,82 1,82 0,084 Moottoribensiini, käytetään sähköisellä sytytysjärjestelmällä varustettujen moottoreiden polttoaineena mm. autoissa ja veneissä. Maailman tuotannosta 45,7 % käytetään moottoribensiinin tuotantoon. Dieselöljy on dieselmoottoreiden polttoaine, jota käyttävät yleisesti tieliikenteen raskaammat kulkuneuvot sekä dieselhenkilöautot. Kevyt polttoöljy on lämmityspolttoaine. Raskas polttoöljy on teollisuuden ja lämpölaitosten energialähde. Sitä käytetään myös laivoissa. Lentopetroli, käytetään lentokoneiden suihkuturbiinien polttoaineena. Nestekaasu on raakaöljyn helpoimmin haihtuva osa. Käytetään metalli- ja paperiteollisuudessa ja pullotetaan myös pienkäyttäjiä varten. Bitumi on raakaöljyn tislauksen raskain jae. Bitumia käytetään pääasiassa teiden päällystyksessä asfaltin ja öljysoran osana sekä kateaineena. Pienmoottoribensiini on erikoisbensiini mm. moottori- ja raivaussahoihin, puutarhatraktoreihin, ruohonleikkureihin sekä moottorikelkkoihin ja veneisiin. Kilpabensiini on moottoriurheiluun tarkoitettu erikoisbensiini. Liuotin on yleisnimi suurelle joukolle kemiallisesti hyvin erilaisia raaka-, apu- ja puhdistusaineita. Liuottimia käytetään mm. maaliteollisuuden raaka-aineina ja puhdistusaineina. Teollisuusbensiinit ovat öljynjalostuksessa syntyviä välituotteita, joita käytetään mm. eteenin, propeenin ja petrokemian teollisuuden raakaaineina. Perusöljyt ovat raakaöljystä valmistettuja perinteisiä mineraaliperusöljyjä sekä kemiallisen prosessin tai synteesin avulla valmistettuja synteettisiä ja täyssynteettisiä nesteitä. Voiteluaineet ovat pitkälle jalostettuja öljy- ja kemianteollisuuden tuotteita. Voiteluaine on perusöljyn ja sen ominaisuuksia parantavien lisäaineiden seos. 12

13 Finnair Cargo Oy:n toimitusjohtaja Antero Lahtinen: Polttoaine-ekonomia on lentorahdille tärkeää Vaikka öljyn hintakehitys onkin viime aikoina ollut aleneva, olemme yhä merkittävästi korkeammalla tasolla kuin kolme vuotta sitten. Sen vuoksi myös lentokaluston polttoaine-ekonomia on tärkeä tekijä rahdin kokonaiskustannuksia laskettaessa, muistuttaa Finnair Cargo Oy:n toimitusjohtaja Antero Lahtinen Cargo Newsin haastattelussa. Minkälaisia vaikutuksia kohonneilla polttoainekustannuksilla on ollut Finnair Cargon toimintaan? Polttoainekustannukset nykyisellä tasollaan ovat koko toimialan kannattavuusongelma. Emme ole saaneet katettua kohonneita kustannuksia muilta alueilta tulleilla säästöillä. Osa polttoainekustannuksista on siirtynyt kuljetusmaksuihin ja sitä kautta ne ovat lisänneet tavaroiden ja rahdin kuljetusten kokonaiskustannuksia. Kuinka paljon lentopetrolin hinnan pitäisi nousta, jotta ilmaan ei kannattaisi nousta? Mielestäni ei ole olemassa tarkasti määriteltyä kipurajaa, asia on nähtävä kokonaisuutena. Kohonnut öljyn hinta viimeisen kolmen vuoden aikana leikkaa kotitalouksien ostovoimaa; energialaskut ovat korkeammat, auton tankkaaminen maksaa enemmän ja myös välilliset kustannuspaineet tuotantoja jakelukustannusten nousun myötä ovat siirtyneet osittain tuotanto- ja jälleenmyyntihintoihin. Tämä luo paineita nousevalle inflaatiolle ja sitä kautta kansalliset vaikutukset ovat haitallisia pitemmällä aikavälillä. Polttoainekustannukset nykyisellä tasollaan ovat koko toimialan kannattavuusongelma. Mikä on veron osuus lentopetrolin hinnasta? Lentopetroli Suomessa ja Euroopassa on veroton. Onko lentopetrolille olemassa tai kehitteillä vaihtoehtoja? Vaihtoehtoja ei ole polttoaineen osalta. Luonnollisesti uudet tehokkaammat konetyypit, joiden polttoaine-ekonomia ja suoritustasot ovat tehokkaampia auttavat toimintakulujen osalta. Seuraavan sukupolven laajarunkoiset matkustajakoneet kuluttavat noin 20 prosenttia vähemmän polttoainetta nykyiseen kalustoon verrattuna. Ymmärtääkö asiakaskuntanne kohonneita kustannuksia ja onko niitä saatu siirrettyä hintoihin? Asiakkaitamme ovat pääsääntöisesti huolintaliikkeet. Alan ammattilaisina he tuntevat tilanteen hyvin, onhan tilanne sama myös muille kuljetusmuodoille. Kohonneista kustannuksista ei luonnollisesti kukaan ilahdu, mutta tämän tosiasian kanssa on totuttu elämään. Kohonneita kustannuksia on osittain siirretty lentorahtihintoihin erimuotoisten polttoainelisämaksujen muodossa. Kuinka kauan uskotte lentorahtiliikenteen kasvavan? Useat ennusteet seuraavalle vuodelle indikoivat lentorahdin kasvavan. Erityisiä kasvualueita ovat Kiinan sisäinen lentorahtiliikenne sekä Aasian ja Euroopan välinen liikenne. Kyse ei ole niinkään kokonaismarkkinoiden kasvusta vaan siitä, miten pystyä kannattavasti toimimaan olosuhteissa, joissa eri kustannusrakenteella operoivia lentoyhtiöitä on useita. Öljyn hinnan näen mahdollisesti kasvua rajaavana seikkana. 13

14 UPK:n toimitusjohtaja Rainer Ahlamaa: Dieselvero pitäisi poistaa ammattiliikenteeltä Kysyimme Uudenmaan Pikakuljetuksen toimitusjohtaja Rainer Ahlamaalta öljyn hinnan vaikutuksista kuljetusliikkeen toimintaan. Minkälaisia vaikutuksia kohonneilla polttoainekustannuksilla on ollut toimintaanne? Polttoainekustannukset ovat nousseet rajusti, kolmessa vuodessa noin 50 %, ja se on heikentänyt kannattavuutta. Missä tulee kipuraja vastaan? Jos kohonneet kustannukset jäisivät täysin kuljetusliikkeen maksettavaksi, niin nykyhinnalla ei kannattaisi ajaa enää metriäkään. Kuinka paljon dieselveroa pitäisi mielestäsi laskea? Dieselvero pitäisi kokonaan poistaa ammattiliikenteeltä. Onko teillä kiinnitetty huomiota taloudellisempaan ajotapaan tai taloudellisempiin reittivaihtoehtoihin? Kyllä on, kouluttamalla ja reittisuunnittelulla. Onko kuorma-autoja saatavana jo vaihtoehtoisilla energiamuodoilla? Jonkinlaisia vaihtoehtoja on, varsinkin kaupunkijakeluliikenteeseen. On vaikea sanoa, koska nämä korvaavat nykykaluston, sillä siihen vaikuttavat niin monet asiat, jotka pitäisi samanaikaisesti saada ratkaistua. Mitä muita vaihtoehtoja UPK:ssa nähdään tulevaisuuden kuljetustarpeiden turvaamiseksi, jos diesel jatkaa hinnan nousuaan? Viranomaisten toimenpiteet ja ratkaisut sekä yleinen kehitys. Kuinka hyvin asiakaskuntanne ymmärtää kohonneita kustannuksia ja onko niitä saatu siirrettyä hintoihin? Asiakaskunta on hyvin valveutunutta ja aikaansa seuraavaa koulutettua henkilöstöä, jotka varmasti tietävät tällaiset kustannusmuutokset ja niiden vaikutukset. Polttoaineen kustannusmuutokset aiheuttavat aina muutoksia asiakashinnoissa. 14

15 Honkanummentiellä juhlittiin avajaisia Honkanummentiellä juhlittiin marraskuussa uuden logistiikkavaraston avajaisia. Novemberfest-teemalla kulkenut ilta tarjosi viihdykettä ja virvokkeita elintarvikkeita unohtamatta, elintarvikevarastossa kun oltiin. Illan solisteina lauloivat Mika Turunen ja Anna Välimäki. Avajaisten herkullisimman session tarjosi kuitenkin imitaattori Jarkko Tamminen, joka toi estradille liudan julkkiksia Kimi Räikkösestä Aira Samuliniin. Estrella Dipmix-kisan voitti Eugenio Dielen Nutricia Baby Oy:stä (oikea tulos ), rukkastikkakisan kolmella tikalla voitti Tapio Hyvönen Gustav Pauligilta tuloksella 25 ja olutfillarin, jossa juotiin tuoppi polkupyörää polkemalla, Tomas Råman IBM:ltä ajalla 9,70 sekuntia. Avajaisia vietetään taas maaliskuussa Tulkintien terminaalin laajennusosan valmistuttua. 15

16 Ajatuksia uudesta vuodesta Kysyimme asiakkailtamme seuraavat uuteen vuoteen liittyvät kysymykset: 1. Mitä odotat ensi vuodelta? 2. Teetkö uuden vuoden lupauksia? 3. Mitä toivoisit ensi vuodelta? Tiina Tenhula, Rocla Oy 1. Odotan, että kaikki sujuisi hyvin ja että tulisi paljon tilauksia. 2. En. 3. Haluaisin erään ystäväni paranevan. Seppo Palmu, Delta Motor Oy 1. Odotan kasvua, ja että hommat menevät eteenpäin ja ylöspäin. 2. En yleensä niitä tee enkä tee nytkään poikkeusta. 3. Terveyttä ja jaksamista vain. Sune Lindberg, Fagerdala Termonova Oy 1. Näyttää siltä, että kasvua olisi jonkun verran. Projekteja on paljon tulossa ja siksi odotan ensi vuodesta positiivisempaa kuin kuluneesta vuodesta. 2. En missään nimessä. 3. Terveenä pysymistä. Kimmo Schubin, FinnWoodFloors, Oy 1. Strategianamme on kasvaa nopeammin kuin muut. Siksi odotan kasvavaa liikevaihtoa ja sitä kautta edelleen hyvää tulosta. 2. Minä teen lupauksia joka päivä ja sirottelen ne ympäri vuotta. 3. Toivon menestystä kaikille. Tapio Hyvönen, Oy Gustav Paulig Ab 1. Kasvua ja toiminnan laajentumista. Vauhtia piisaa. 2. Harkitaan. Ehkä joku tavoite pitää asettaa jollekin urheilusuoritukselle. 3. Kaikille iloa ja terveyttä, jotta jaksavat niin kotona kuin kovassa bisnesmaailmassa. Bo Tallberg, Algol Oy 1. Vähän kasvua varsinkin Venäjällä ja Baltiassa. Siellä tehdään myös muutoksia, jotka tuovat säästöä. 2. Tupakan poltto pitäisi lopettaa, mutta en lupaa. 3. Hyvää terveyttä.

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

POLTTOAINE- JA ENERGIAVEROTUKSEN AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ. Teollisuuden polttonesteet seminaari Tampere 10.9.2015

POLTTOAINE- JA ENERGIAVEROTUKSEN AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ. Teollisuuden polttonesteet seminaari Tampere 10.9.2015 POLTTOAINE- JA ENERGIAVEROTUKSEN AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ Teollisuuden polttonesteet seminaari Tampere 10.9.2015 AJANKOHTAISTA Hallituksen esitys energiaverojen korotuksista annetaan syyskuun aikana. Nestekaasu

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljymarkkinoiden näkymät Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljyn hinta näytti olevan asettumassa 100-110 usd/bbl:iin Vuosikymmenen alku oli varsin tasainen, kunnes 2014 alkoi tapahtua 2 Vaikkakin

Lisätiedot

Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1

Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1 Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1 Polttoaineiden logistiikkaketju Tuotanto Jalostus Varastointi Kuljetus Jakelu Maailman öljyntuotanto v. 2003 oli 3,7 miljardia tonnia, noin 79 milj. tynnyriä päivässä.

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Liikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma

Liikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma Liikenneverotus Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma 7.12.2017 Leo Parkkonen Liikenteen verotus Kokonaisuutena verotuksen painopistettä on

Lisätiedot

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy 1 9/7/2015 Maailmantalous ja energia Population Primary energy GDP Kärkihanke

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT Vihreää energiaa tankkiin Nils-Olof Nylund, VTT 26.4.2013 26.04.2013 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 1. neljännes Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan polttonesteiden kuluttajahinnat laskivat selvästi vuoden ensimmäisellä

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä

Energian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä Energia 2017 Energian hinnat 2017, 2. neljännes Energian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä Viime vuoden lopulla alkanut energian hintojen nousu jatkui myös vuoden toisella neljänneksellä.

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013 Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus Lämmitysteknikkapäivä 2013 Titusville, Pennsylvania 150 vuotta sitten Poraussyvyys 21 m, tuotanto 25 barrelia vuorokaudessa 9 toukokuuta 2012 2 Meksikonlahti

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen talouden näkymät

Euroopan ja Suomen talouden näkymät Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät 1 10 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta aiempaa vaimeampana ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin ei niin laaja-alaisena kuin 2017( 2018) ei

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

Energian hintojen nousu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hintojen nousu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2017 Energian hinnat 2017, 1. neljännes Energian hintojen nousu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä Viime vuoden lopulla alkanut energian hintojen nousu jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Neste Oil strategia ja liiketoiminta

Neste Oil strategia ja liiketoiminta Neste Oil strategia ja liiketoiminta Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja 26.11.2012 Neste Oil lyhyesti Korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2017 Energian hinnat 2016, 4. neljännes Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuontipolttoaineiden hinnat kääntyivät selvään nousuun vuoden

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy

Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy 23.11.2016 Isot globaalit muutokset ja valtasiirtymät Teollisuuden työpaikat siirtyneet Kiinaan Kasvun keskukset

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953 Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot