Oulunkaaren kuntayhtymän lastensuojelun suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulunkaaren kuntayhtymän lastensuojelun suunnitelma"

Transkriptio

1 Oulunkaaren kuntayhtymän lastensuojelun suunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA LASTEN SEKÄ NUORTEN KASVUOLOJEN JA HYVINVOINNIN TILA OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA Väestörakenne Asuminen Terveys ja toimintakyky Päihteet Rikokset Työttömyys ja koulutus Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo.. 3. KUNNAN KAIKKIEN LASTEN JA NUORTEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT PALVELUT Neuvola Päivähoito 3.3. Opetus Nuoriso- liikunta- ja kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelut sekä järjestötyö Seurakuntien lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Kotipalvelu, perhetyö Sosiaalityö ja erityispalvelut LASTENSUOJELU OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄSSÄ Lastensuojeluilmoitukset Avohuolto Lapsiperheiden kotipalvelu Lastensuojelun perhetyö Lastensuojelun muut avopalvelun tukitoimet Sijaishuolto Jälkihuolto Huolto-ja tapaamissopimukset sekä oikeudelle annettavat selvitykset Ottolapsineuvonta LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA, KESKEISET PAINOPISTEET, KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMENPITEET Strateginen suunta ja keskeiset painopisteet. 5.2 Lastensuojelun henkilöstö Toimenpiteet lähivuosina Suunnitelman täytäntöönpano, seuranta ja arviointi 24 2

3 1. LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA Oulunkaaren kuntayhtymän lastensuojelun suunnitelman valmistelu on toteutettu seudullisena työprosessina, jossa seudun viidelle kunnalle on tuotettu yhteinen lastensuojelulain (417/2007) 12 :n edellyttämä suunnitelma. Suunnittelutyöryhmän on nimennyt Oulunkaaren kuntayhtymän palvelutuotantolautakunta. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa, ja suunnitelman vahvistaa Oulunkaaren yhtymävaltuusto. Lastensuojelun suunnitelman tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeita sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä tehdä työtään. Suunnitelma on lapsilähtöinen, eli toiminnan keskiössä on lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. Lastensuojelun suunnitelmaa toteutetaan hallintorajoja ylittävällä yhteistyöllä, ja se näkyy konkreettisina sekä yhteisesti määriteltyinä toimina lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Suunnitelma varmistaa, että kuntayhtymässä tehtävä lastensuojelu on tavoitteellista, suunnitelmallista, pitkäjänteistä sekä yhteistoimintaan ja kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja painopisteet sekä varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. 2. LASTEN SEKÄ NUORTEN KASVUOLOJEN JA HYVINVOINNIN TILA OULUN- KAAREN KUNTYHTYMÄN ALUEELLA Tilastollisen tiedon avulla voidaan kuvata kuntayhtymän perheiden hyvinvointiin välillisesti ja välittömästi vaikuttavia tekijöitä. Tällaisia tilastoja ovat mm. väestökehitystä, työttömyyttä, toimeentuloa, asumistasoa, terveydentilaaja sekä erilaisia häiriökäytöksistä kuvaavia indikaattoreita, joita on saatavilla Tilastokeskuksen, Sotkanetin ja Maisema-mallin tilastoista Väestörakenne Oulunkaaren kuntayhtymän ja puitelain mukaisen yhteistoiminta-alueen muodostavat Ii, Simo, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaalan kunnat. 3

4 Kuvio 1. Oulunkaaren yhteistoiminta-alueen ja kuntayhtymän jäsenkunnat Oulunkaaren yhteistoiminta-alueella maantieteelliset etäisyydet ovat suuria ja jäsenkunnat kuuluvat pääosin niin kutsuttuihin harvaan asutettuihin maaseutumaisiin kuntiin. Kuntayhtymän väestönkehitystä kuvaavan tilaston mukaan 1-6 -vuotiaiden lasten määrä on kasvussa vain Iin kunnassa. Väestön kokonaiskasvun vuoksi ikäryhmän osuus asukkaista on pysynyt Iissä ennallaan. Simossa, Utajärvellä ja Vaalassa lasten lukumäärä on vähentynyt kahden viimeisen vuoden aikana. Taulukko vuotiaiden %-osuus Oulunkaaren väestöstä Ii 13,4 13,2 Simo 11,3 11,3 Pudasjärvi 11,8 10,9 Utajärvi 11,6 11,0 Vaala 10,8 10,2 Nuorten vuotiaiden osuus väestöstä on Iin kunnassa lievässä nousussa, Utajärven, Vaalan sekä Simon kunnissa aavistuksen verran vähenemässä ja Pudasjärven kaupungissa pysynyt ennallaan. Taulukko vuotiaiden %-osuus Oulunkaaren väestöstä Ii 11,3 11,8 Simo 7,9 7,1 Pudasjärvi 7,0 7,0 Utajärvi 7,8 7,4 Vaala 6,1 5,5 4

5 Lapsiperheiden osuus kunnan väestöstä on Iissä merkittävästi suurempi kuin muussa jäsenkunnissa. Merkittävintä lapsiperheiden lukumäärän pienenemistä on Simon ja Utajärven kunnissa. Vuoden 2010 aikana väestönkasvua on ollut Iissä, kun taas Pudasjärvellä väestötappio on suurinta. Vuoteen 2015 ulottuvan väestöennusteen mukaan kuntayhtymän alueen kokonaisväestö lisääntyy lähivuosina määrällisesti vain Iissä. Taulukko 3. Nettomuutto 1000 asukasta kohden Oulunkaaren kunnissa Ii 4,7 Simo -2,0 Pudasjärvi -9,7 Utajärvi 1,0 Vaala 0, Asuminen Oulunkaaren kuntayhtymän alue on osittain kaupunkimaista, mutta pääosin maalaismaista harvaan asuttua alutta. Alueen asuntokanta koostuu pääasiassa (n. 73%) pien- tai omakotitaloista. Asunnottomuus on alueella vähäistä ja esim. kunnan asuntojen saanti on lähikaupunkeihin verrattuna helppoa. Pitkien välimatkojen johdosta palvelut eivät kata kaikkia syrjäisempiä seutuja. Tästä seuraa esimerkiksi nuorten eriarvoinen asema sosiaaliseen verkostoon, koulutus- ja harrastemahdollisuuksiin nähden. Taajaman alueella asuvien nuorten mahdollisuudet osallistua eri harrastuksiin ovat paremmat kuin maaseudulla asuvilla nuorilla. Toisaalta maaseutu ja luonto tarjoavat lapsille ja nuorille heidän kehitystään vahvistavia virikkeitä Terveys ja toimintakyky Pohjois-Suomen alueen väestön terveydentila on koko maahan verrattuna keskimääräistä huonompi. Tämä näkyy muun muassa siinä, että mielenterveyssyiden johdosta eläkkeelle siirtyneiden työikäisten osuus on alueella korkea. Terveyserot näkyvät jo lapsuudessa ja nuoruudessa, ja niillä on kauaskantoiset seurauksen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin kannalta Päihteet Päihteiden käytöllä on selkeä yhteys lastensuojelun tarpeeseen. Vuoden 2011 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan tupakan poltto on pohjoissuomalaisten nuorten keskuudessa pysynyt vuoden 2009 tasolla, peruskouluikäisiä tyttöjä lukuun ottamatta, joiden osalta tupakointi on aavistuksen lisääntynyt. 5

6 Nuorten tupakanpoltossa on merkittävä ero ammattikoulua ja lukiota käyvien nuorten välillä. Ammattikoulun pojista 42 % (tytöt 40%) ja lukion pojista 11% (tytöt 11 %) polttaa säännöllisesti tupakkaa. Huomionarvoista on niin ikään se, että peruskoulua käyviä tupakoitsijoita on lukiolaisia enemmän. Tosihumalassa kerran kuukaudessa olevien osuus on pysynyt vuoden 2009 tasolla lukuun ottamatta peruskouluikäisiä tyttöjä, joiden juominen on lisääntynyt. Ammattikoulua käyvät nuoret (pojat 45 % tytöt 32%) ovat lukiota käyviä nuoria (pojat 23% tytöt 19%) selvästi useammin tosihumalassa. Kannabiksen kokeilu on kääntynyt pohjois-suomessa merkittävään kasvuun vuodesta 2009 lähtien. 18 % ammattikoulun pojista (tytöt 17%) kertoo kokeilleensa kannabista ainakin kerran. Sama luku peruskoulua käyvien poikien keskuudessa on 7 % ja tyttöjen osalta 5 %. Lukion oppilaiden keskuudessa luku on 9-12 % välillä. Perheen koulutustaustalla on vahva merkitys terveyden toimintakyvyn ylläpitämiseen. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan parhaiten perheiden kautta. Pelkästään kouluissa annettava valistus ei riita, jos kotona ei tueta samansuuntaista kehitystä. Kotona ilmenevat ongelmat heijastuvat myös lasten ja nuorten lisääntyvinä psyykkisinä häiriöinä ja mielenterveysongelmien lisääntymisenä Rikokset Oikeuspoliittisen tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan nuorten tekemien rikosten määrän on vähentynyt valtakunnallisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Selkeimpiä muutoksia on vuotiaiden tekemien varkauksien väheneminen, kun taasen vakava väkivalta on yleistynyt vuotiaiden ikäryhmässä. Kuntayhtymän alueella poliisin tietoon tulleita rikoksia oli vuonna 2010 eniten Iissä, Pudasjärvellä ja Vaalassa sekä vähiten Utajärvellä. Taulukko 4. Poliisin tietoon tulleet rikokset kunnittain. Kaikki poliisin tietoon tulleet rikokset Rikoksia/1000 asukasta Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1000 asukasta Seksuaalirikokset Ii Simo Pudasjärvi Utajärvi Vaala Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia on selkeästi eniten Pudasjärvellä ja vähiten Simossa. Asukaslukuun suhteutettuna henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli eniten Vaalassa ja Utajärvellä. Seksuaalirikoksien lukumäärässä ei ole tapahtunut muutosta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Rikoksiin syyllistyneiden ikäluokittainen tarkastelu vuosina osittaa, että vuotiaina syyllistyneitä on eniten Iin kunnassa. Simossa ja Pudasjärvellä 16-vuotiaat ovat merkittävin rikosiin syyllistävien ikäluokka. 6

7 Tilastojen valossa on huomioitavaa, että vuotiaiden tyttöjen rikoksiin syyllistyminen on kasvanut kuntayhtymän alueella merkittävästi. Taulukko 5. Selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyt nuoret kunnittain Syylliseksi epäillyt yhteensä alle 14-vuotiaat 15-vuotiaat 16-vuotiaat 17-vuotiaat 18-vuotiaat Ii Pudasjärvi Simo Vaala Utajärvi Nuoret joutuvat aikuisia useammin väkivallan uhriksi. Valtakunnallinen tutkimus (2008) peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta osoittaa lapsen perheen merkityksen väkivallan kasautumisessa. Vanhempien alkoholinkäytön tiheys lisää väkivallan riskiä perheessä. Vanhempien koulutuksella ei ollut selvää yhteyttä nuorten kokemaan väkivaltaan, sen sijaan vanhempien työttömyys ja etenkin perheen taloudellinen tilanne oli voimakkaasti yhteydessä lasten väkivallan kasautumisessa Työttömyys ja koulutus Pitkäaikaistyöttömyys, ja etenkin nuorten työttömyys, on Pohjois-Suomessa selvästi yli maan keskiarvon. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Nuorten ikäluokkien suuri määrä, korkea nuorisotyöttömyys, vaikea rakennetyöttömyys ja työmarkkinoiden voimakas alueellinen eriytyminen lisäävät haasteita nuorten koulutus- ja työpaikkojen luomiselle alueella. Taulukko 6. Pitkäaikaistyöttömät kunnittain (% työttömistä) Ii 19,1 20,0 Simo 14,9 9,7 Pudasjärvi 11,6 16,1 Utajärvi 16,4 21,1 Vaala 23,9 18,6 Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste vaihtelee tällä hetkellä huomattavasti kunnittain ja kertoo alueen haasteista. Oulunkaaren kuntayhtymän työttömyysprosentti oli 12,5 % syyskuussa 2011, mikä on keskimääräistä korkeampi kuin lähialueiden kuntayhtymien työttömyysprosentti. Simon kunnassa on pitkäaikaistyöttömien osuus kuntayhtymän alhaisin. 7

8 Taulukko 7. Kokonaistyöttömyysaste Oulunkaaren kunnissa (% työvoimasta) Ii 12,5 13,6 Simo 11,1 12,7 Pudasjärvi 15,3 15,2 Utajärvi 12,3 12,1 Vaala 15,8 15,4 Pohjois-Pohjanmaalla nuorten alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä työnhakijoista oli 15,6 %, kun se oli koko maassa 12,1 prosenttia. Nuorten työttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti Oulunkaaren jäsenkunnissa, Pudasjärveä lukuun ottamatta. Simon kunnassa on nuorisotyöttömyys kahden viime vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Taulukko 8. Nuorisotyöttömyys; v. osuus työttömistä (%) Ii 13,3 17,1 Simo 9,0 23,4 Pudasjärvi 19,6 19,0 Utajärvi 13,5 15,8 Vaala 16,3 20,2 Nuorten elämänhallinnan kannalta keskeinen tekijä on opiskelupaikan tai työpaikan saaminen peruskoulun jälkeen ja sitä kautta mahdollisuus elämänuran ja toimeentulon saamiseen. Korkea nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, sekä koulutuksen ulkopuolelle jäävien ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien nuorten suuri määrä viittaavat siihen, että nuorten syrjäytymisuhka on alueella vakava ongelma. Taulukko 9. Koulutuksen ulkopuolelle jäävät v. (% ikäryhmästä) Ii 15,7 14,1 Simo 11,2 12,3 Pudasjärvi 12,6 16,9 Utajärvi 13,6 13,0 Vaala 10,5 6, Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Lapsiperheiden pientuloisuutta voidaan pitää merkittävänä riskitekijänä hyvinvoinnin ja lastensuojelun kannalta. Pienituloisia lapsiperheitä oli vuonna 2009 Oulunkaaren kuntayhtymässä lähes 20 prosenttia. Pientuloisuus on eniten Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa. Lapsiperheiden pieni- 8

9 tuloisuus ei ole vähentynyt nykyisen taloudellisen kehityksen mukana, ja tämä näkyy mm. toimeentulotukea saavien perheiden määrän kasvussa. Taulukko 10. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä (% lapsiperheistä) Ii 16,1 16,8 Simo 16,0 15,6 Pudasjärvi 22,9 22,9 Utajärvi 20,6 20,0 Vaala 21,1 20,5 Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on kasvanut erityisesti Pudasjärvellä ja Vaalassa, joissa myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuus on kuntayhtymän korkein. Pudasjärven, Vaalan ja Simon kohdalla vuotiaiden osuus toimeentulotukea saavista on noussut prosentuaalisesti noin 2 % suhteessa samanikäiseen väestöön Suomessa. Yksinhuoltajaperheiden prosentuaalinen osuus kaikista lapsiperheistä oli 14,2 % koko kuntayhtymän alueella. 3. KUNNAN KAIKKIEN LASTEN JA NUORTEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT PALVELUT 3.1. Neuvola Oulunkaaren kuntayhtymässä neuvolapalveluista perhesuunnitteluneuvola, äitiys- ja lastenneuvola sekä kouluterveydenhuolto kuuluvat perhepalveluiden palvelualaan. Nämä neuvolapalvelut järjestetään kaikissa Oulunkaaren kuntayhtymään kuuluvissa kunnissa lähipalveluina. Kouluterveydenhuolto esitellään koulupalveluiden yhteydessä. Perhesuunnitteluneuvolan tavoite on raskauksien ajoittaminen asiakkaan toivomalla tavalla, ei-toivottujen raskauksien ehkäisy sekä lisääntymis- ja seksuaaliterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Neuvolassa annetaan ohjausta ehkäisyn valinnassa ja raskauden suunnittelussa sekä autetaan ja tuetaan tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä perheitä. Perhesuunnitteluneuvolan tarkoitus on löytää jokaiselle yksilölle tai parille tarkoituksenmukaisin ehkäisy antaa tukea ja ohjausta terveyteen, ihmissuhteisiin, seurusteluun ja sukupuolisuuteen liittyvissä asioissa ennaltaehkäistä seksitaudit ja suunnittelemattomat raskaudet. Äitiysneuvolan tarkoitus on turvata odottavan äidin, sikiön ja vastasyntyneen paras mahdollinen terveys. Tavoitteena on raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäisy häiriöiden varhainen toteaminen ja sujuva hoitoon ohjaaminen sekä vastasyntyneestä ja äidistä huolehtiminen lapsivuodeaikana. 9

10 Lastenneuvolan ensisijainen tavoite on jokaisen lapsen suotuisan kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Lastenneuvolan keskeisiä tehtäviä ovat: välittää lapsen vanhemmille ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä koko perheen terveyteen liittyvistä tekijöistä tukea vanhemmuutta tukea vanhempia lapsilähtöiseen ja turvalliseen kasvatustapaan seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä antaa rokotusohjelman mukaiset rokotukset tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa epäsuotuisan kehityksen merkit ohjata lapsi ja perhe tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon Päivähoito Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa päivähoito kuuluu sivistystoimen palvelualaan. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelua, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Tavoitteena on, että lapsi saa päivähoidossa tarpeidensa mukaista hoitoa, kasvatusta ja opetusta sekä erityistä tukea. Päivähoitoa voidaan järjestää monella tavalla, mm. perhepäivähoitona, päiväkotihoitona, ryhmäperhepäivä, kolmiperhehoitona ja kotihoitona. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle pyritään järjestämään hänen tarpeitaan vastaava hoitopaikka päiväkodista tai perhepäivähoidosta ja laaditaan lakisääteinen kuntoutussuunnitelma. Päivähoito voi perheen valinnan mukaan olla kokoaikaista, puolipäiväistä tai osaviikkoista (hoitopäiviä 6-16 kuukaudessa). Päivähoidosta annetun lain mukaan vanhemmat voivat hakea lapselleen joko kunnan järjestämän päivähoitopaikan, hoitaa lasta kotihoidontuella tai järjestää päivähoidon yksityisen hoidon tuen turvin vanhempainrahakauden päättymisestä siihen saakka, kunnes lapsi siirtyy oppivelvollisena kouluun. Lasten kotihoidontukea ja yksityisen hoidon tukea haetaan Kelan paikallistoimistosta. Kuntalisää kotona lasta hoitavalle vanhemmalle ei Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa makseta. Varhaiskasvatuksena kunnat järjestävät esiopetusta kaikille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Oikeus esiopetukseen on myös 7-vuotiailla, joiden koulunkäynnin aloittamista on siirretty vuodella. Esiopetus on lakisääteistä ja maksutonta kaikille lapsille. Esiopetus on tavoitteellista ja suunnitelmallista opetusta ja varhaiskasvatusta. Tavoitteena on edistää ja tukea lapsen kasvu-, kehitys-, ja oppimisedellytyksiä sekä mahdollistaa luonteva siirtyminen kouluun. 10

11 3.3. Opetus Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia ja oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Kaikissa Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa järjestetään perusopetusta sekä lukio-opetusta. Tarpeen mukaan erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret saavat erityisopetusta. Tarvittaessa kunnat järjestävät 1. ja 2. luokan oppilaille aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa. Toiminta on suunnattu erityisesti lapsille, jotka joutuisivat muutoin olemaan yksin kotona ennen koulupäivän alkua tai sen jälkeen. Useissa kouluissa järjestetään myös muuta kerhotoimintaa koulun tiloissa koulupäivän jälkeen, kuten kokkikerhoja tai sählykerhoja. Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka toimii kasvatus- ja opetustyön tukena. Oulunkaaren kuntayhtymässä koulukuraattorit työskentelevät perhepalveluiden palvelualueella. Koulukuraattori toimii yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa, kouluyhteisön ja eri viranomaisten kanssa. Koulukuraattori edistää koulun ja kodin välistä yhteistyötä sekä kehittää moniammatillista verkostollista yhteistyötä. Oppilaat ja heidän huoltajansa voivat ottaa yhteyttä koulukuraattoriin keskustellakseen erilaisista koulua, kotia, toveripiiriä ja vapaa-aikaa koskevista asioista. Tarvittaessa koulukuraattori ohjaa oppilasta sekä hänen perhettään koulun ulkopuolisiin palveluihin ja toimii yhteistyössä eri palvelupisteiden kanssa. Koulukuraattori kuuluu yhtenä jäsenenä oppilashuoltoryhmään. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti kouluilla. Oppilashuoltoryhmiin kuuluvat pääsääntöisesti rehtori, opettaja, erityisopettajat, koulukuraattori, psykologi, kouluterveydenhoitaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita, kuten lastensuojelu. Oppilashuollon henkilöstörakenne on puutteellinen, sillä valtuustokaudella Oulunkaaren kunnissa ei ole yhtään koulupsykologia. Pudasjärvellä toimii terveyskeskuspsykologi, ja muut psykologipalvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Oppilashuoltoryhmässä käsitellään opiskeluun liittyviä asioita ja yleensä oppilaisiin liittyviä huolenaiheita. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, voivat asian käsittelyyn osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Yksittäistä oppilasta koskevien palavereiden kokoonpano määritellään tapauskohtaisesti aina erikseen. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto tuottaa peruskouluikäisille lapsille ja nuorille sekä opiskelijoille Kansanterveyslain mukaiset ja ennalta ehkäisevät koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut sekä terveydenhoitajan antaman ensihoidon tapaturmissa ja äkillisissä sairauksissa. Palvelut tukevat ja edistävät koululaisten ja opiskelijoiden itsenäistä selviytymistä. Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa: terveystarkastuksia, kasvuun ja kehitykseen liittyvien fyysisten ja psyykkisten sairauksien ja riskitekijöiden seulontaa ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä. 11

12 Kouluterveydenhuollon tärkein yhteistyökumppani vanhempien lisäksi on opetuspalvelut. Koulujen tämän hetkinen ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on pitkälti kouluterveydenhoitajien ja koulupsykologien ja kuraattorien varassa. Koulupsykologia ei ole kuitenkaan kaikissa kunnissa käytettävissä. Erityispalveluja tarvittaessa otetaan yhteys perheneuvolaan, kuntayhtymän mielenterveyspalveluihin, kuntayhtymän ostopalveluina järjestämiin konsultoiviin erityistyöntekijöihin (lastenpsykiatri, psykiatri) tai lähetteellä lasten ja nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä oppilaan luokanvalvojan, rehtorin, koulun kuraattorin ja lastensuojelun kanssa (poissaolot, koulukiusaaminen, päihteet, lastensuojelulliset huolet). Vuosiluokilla 7-9 ja lukiossa opinto-ohjaaja tukee oppilaita ja opiskelijoita opiskelutaitojen kehittämisessä sekä auttaa ja ohjaa jatko-opiskelupaikan etsinnässä ja ammatinvalintakysymyksissä Nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelut sekä järjestötyö Kunnan nuorisotyöllä tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistetään aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parannetaan nuorten kasvu ja elinoloja. Nuorisotyötä ja politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorisotoimen tulee järjestää nuorille mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Perustason nuorisotyö sisältää nuorten kasvatuksellista ohjausta, toimintatiloja ja harrastusmahdollisuuksia, tieto- ja neuvontapalveluita, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tukea, liikunnallista, kulttuurista, kansainvälistä ja monikulttuurista nuorisotoimintaa, nuorten ympäristökasvatusta sekä tarvittaessa nuorten työpajapalveluita ja etsivää nuorisotyötä. Lisäksi voidaan järjestää muita paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivia toimintamuotoja, jotka vaihtelevat kunnittain. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Kunnat ovat hakeneet ja useimmissa tapauksissa saaneetkin etsivän nuorisotyöhön palkattua työntekijän hankerahoituksen turvin. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa vastauksia nuoren mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn tehtävänä on auttaa niitä nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Työpajat tarjoavat nuorille työ- ja harjoittelupaikkoja ja ovat nuorille siten tärkeää toimintaa. Vapaa-ajan toiminta, harrastusmahdollisuudet ja kulttuuripalvelut vaihtelevat kuitenkin kunnittain. Pienissä kunnissa usein useat toimijat, kuten kunta, seurakunta, järjestöt ja kyläyhdistykset järjestävät yhteistyönä erilaisia nuorten ja lasten tapahtumia. Tämä on arvokasta toimintaa ja sellaista yhteisöllisyyttä, jota nykyään usein kaivataan. 12

13 4H on yksi tärkeä kerhotoiminnan järjestäjä pienissä kunnissa. 4H tuo kerhoja myös sivukylille, jossa muutoin toimintaa on vähän. Sivukylillä järjestettävät kerhot ovat usein suosittuja, koska monenlaista harrastustoimintaa ei ole tarjolla. Esim. Vaalassa 4 H -toiminnassa on mukana paljon perheitä. Mannerheimin lastensuojeluliitto tarjoaa erilaista toimintaa eri paikkakunnilla. Esimerkiksi perhekahvilatoiminta tarjoaa vertaistukea kotona lasta hoitavalle vanhemmalle ja leikkiseuraa lapselle. Mannerheimin lastensuojeluliitto voi järjestää myös lastenkonsertteja tai lasten tapahtumia. Urheiluseurat, kansalaisopisto järjestävät lapsille ja nuorille aktiivisesti toimintaa mm. liikunta- ja musiikkiharrastusten parissa. Kunnan tekninen toimi pitää yllä kunnan hiihtolatuja ja luistelukenttiä talvisin. Luonto tarjoaa Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa hienot puitteet luonnossa liikkumiseen, esimerkiksi Syötekeskus Pudasjärvellä Seurakuntien lapsi- nuoriso- ja perhetyö Seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyön tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kristilliseen uskoon perustuvaa elämää, kasvatusta ja opetusta vuotiaille lapsille järjestetään päiväkerhotoimintaa. Kouluikäisille lapsille järjestetään erilaista kerho- ja leiritoimintaa. Vanhemmille ja lapsille järjestetään perhekerhoja. Perhetyötä tekevät seurakunnissa yleensä diakonissat. Seurakuntien päiväkerhoihin ja perhekerhoihin ovat yleensä suosittuja. Näissä kerhoissa pääsevät parhaiten käymään ne vanhemmat, jotka hoitavat lapsiaan kotona Kotipalvelu, perhetyö Perhetyö on lastensuojelun tukitoimi, jossa perheen kanssa yhdessä etsitään ja vahvistetaan perheen voimavaroja. Työskentely tapahtuu pääasiassa perheen kotona. Työskentely on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Työtä tehdään keskustelemalla ja toimimalla yhdessä perheen kanssa muutoksen aikaansaamiseksi. Asiakkaaksi tullaan lasten- ja lapsiperheiden palvelujen sosiaalityöntekijän ohjaamana. Perhetyön tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja perheen arkea. Pyrkimyksenä on selkiyttää aikuisten ja lasten tehtäviä, vastuita ja oikeuksia. Perhetyötä on tällä hetkellä Pudasjärvellä, Vaalassa, Utajärvellä ja Iissä. Lapsiperheiden kotipalvelun tarkoitus on tukea perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaa lapselle parhaat kasvuedellytykset. Sairaudet, vauvan vaikeahoitoisuus, erotilanteiden aiheuttamat ongelmat, vanhemman uupumus tai muut edellisiin verrattavat syyt ovat usein riittäviä perusteita saada kodinhoidollista ja lastenhoitoapua perheisiin, joissa on pieniä lapsia. Lapsiperheiden kotipalvelu on maksullista ja siitä peritään voimassa olevan taksan mukainen korvaus Sosiaalityö ja erityispalvelut Vuoden 2008 alussa voimaan tullut lastensuojelulaki ( 15 ) korostaa terveyspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen velvollisuutta tarjota lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tai hänen vanhemmilleen lastensuojelun tarpeellisiksi katsomia palveluja, kuten tutkimusta, hoitoa ja terapiapalveluja. Velvoite koskee sekä kunnan omia terveyspalveluja että sai- 13

14 raanhoitopiirien järjestämää erikoissairaanhoitoa. Lastensuojelulain perusteella muodostuva palvelujen järjestämisvelvoite käsittää tutkimukset, hoidot ja kuntoutuksen. Lastensuojelulakiin vuonna 2010 tehty lisäys (3a ) määrittelee ehkäisevän lastensuojelun lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esim. opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kun lapsi on lastensuojelun asiakkaana, tukea järjestetään osana avo-, sijais- tai jälkihuoltoa. Puheterapia on lääkinnällistä ja terapeuttista kuntoutusta. Puheterapia sisältää kielellisten taitojen ja vuorovaikutuksen sekä syömisen ja nielemisen ongelmien arvioinnin, kuntoutuksen suunnittelun ja toteutuksen sekä lähiympäristön ohjauksen. Puheterapeutti arvioi myös tarvittaessa asiakkaalle soveltuvia puhetta tukevia ja/tai korvaavia kommunikointimenetelmiä sekä ohjaa niiden käytössä. Neuvola ohjaa lapsia puheterapeutin arvioon puheen kehityksen viivästyessä (esim. puheen ymmärtämisen ja/tai tuottamisen ongelmat, äännevirheet). Suurin osa puheterapeuttien asiakkaista on alle kouluikäisiä lapsia. Puheterapeuttisen tutkimuksen tavoitteena on löytää syyt ja selvittää lapsen kehitystaso kielellisen toiminnan eri osa-alueilla. Puheterapeuttinen kuntoutus tapahtuu pääasiassa yksilöterapiana vastaanotolla sekä kotiharjoitteluna. Kuntoutukseen kuuluu myös yhteistyö päiväkodin ja koulun kanssa. Riittävän aikaisin aloitetulla hoidolla voidaan ennaltaehkäistä yleisiä oppimisvaikeuksia ja/tai lukemisen ja kirjoittamisen häiriöitä. Toimintaterapia on kuntoutusta, joka perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön sekä toimintaterapeutin ja asiakkaan väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Toimintaterapian tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan itsenäisyyttä omassa arjessa ja toiminnassa eli osallistumisessa omaan elämään ja sen valintoihin. Toimintaterapiasta hyötyvät ihmiset, joilla on vaikeuksia selviytyä päivittäisestä elämästä. Toimintaterapia rohkaisee olemaan oman elämän aktiivinen toimija. Tavoitteena on yhdessä asiakkaiden kanssa löytää ratkaisuja arkielämän haasteisiin. Mm. syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, vajaakuntoiset työikäiset ja ikääntyvät henkilöt hyötyvät toimintaterapeutin yksilöllisestä toimintamahdollisuuksien arvioinnista ja terapiasta. Puhe- ja toimintaterapiapalveluja järjestetään kunnan omana tai useamman kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Perheneuvola on sosiaalihuoltolain (17 ) mukainen lakisääteinen palveluja, joka palvelee lapsiperheitä. Perheneuvola auttaa kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja perheen vuorovaikutusongelmissa. Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, kun vanhemmat ovat huolissaan lapsen käyttäytymisestä, sosiaalisesta selviytymisestä tai kehityksestä. Perhe haluaa apua kriisitilanteeseen, perheenjäsenten välillä on ristiriitoja tai perheessä harkitaan eroa tai tarvitaan apua erosta selviämiseen. Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä, vaan asiakas voi itse ottaa yhteyttä hakiessaan apua. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Pudasjärvellä toimii perheneuvolayksikkö, jonka asiantuntemusta käytetään hyväksi kuntayhtymän muissa jäsenkunnissa. Iissä perheneuvolatoiminta on järjestetty osa-aikaisesti siten, että palveluja on saatavissa 1-2 päi- 14

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Oulunkaaren kuntayhtymän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Oulunkaaren kuntayhtymän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Oulunkaaren kuntayhtymän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2016-2019 Johdanto Tässä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattu erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja kuvattu

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

MONIALAINEN YHTEISTYÖ KOULUSSA

MONIALAINEN YHTEISTYÖ KOULUSSA MONIALAINEN YHTEISTYÖ KOULUSSA TOIMIJOIDEN YHTEYSTIEDOT PILARI PILARIssa työskentelee eri alojen ammattilaisia. Tavoitteena on 13 25-vuotiaiden nuorten hyvinvoinnin, opiskelun ja elämänhallinnan tukeminen.

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot