Oulunkaaren kuntayhtymän lastensuojelun suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulunkaaren kuntayhtymän lastensuojelun suunnitelma"

Transkriptio

1 Oulunkaaren kuntayhtymän lastensuojelun suunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA LASTEN SEKÄ NUORTEN KASVUOLOJEN JA HYVINVOINNIN TILA OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA Väestörakenne Asuminen Terveys ja toimintakyky Päihteet Rikokset Työttömyys ja koulutus Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo.. 3. KUNNAN KAIKKIEN LASTEN JA NUORTEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT PALVELUT Neuvola Päivähoito 3.3. Opetus Nuoriso- liikunta- ja kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelut sekä järjestötyö Seurakuntien lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Kotipalvelu, perhetyö Sosiaalityö ja erityispalvelut LASTENSUOJELU OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄSSÄ Lastensuojeluilmoitukset Avohuolto Lapsiperheiden kotipalvelu Lastensuojelun perhetyö Lastensuojelun muut avopalvelun tukitoimet Sijaishuolto Jälkihuolto Huolto-ja tapaamissopimukset sekä oikeudelle annettavat selvitykset Ottolapsineuvonta LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA, KESKEISET PAINOPISTEET, KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMENPITEET Strateginen suunta ja keskeiset painopisteet. 5.2 Lastensuojelun henkilöstö Toimenpiteet lähivuosina Suunnitelman täytäntöönpano, seuranta ja arviointi 24 2

3 1. LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA Oulunkaaren kuntayhtymän lastensuojelun suunnitelman valmistelu on toteutettu seudullisena työprosessina, jossa seudun viidelle kunnalle on tuotettu yhteinen lastensuojelulain (417/2007) 12 :n edellyttämä suunnitelma. Suunnittelutyöryhmän on nimennyt Oulunkaaren kuntayhtymän palvelutuotantolautakunta. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa, ja suunnitelman vahvistaa Oulunkaaren yhtymävaltuusto. Lastensuojelun suunnitelman tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeita sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä tehdä työtään. Suunnitelma on lapsilähtöinen, eli toiminnan keskiössä on lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. Lastensuojelun suunnitelmaa toteutetaan hallintorajoja ylittävällä yhteistyöllä, ja se näkyy konkreettisina sekä yhteisesti määriteltyinä toimina lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Suunnitelma varmistaa, että kuntayhtymässä tehtävä lastensuojelu on tavoitteellista, suunnitelmallista, pitkäjänteistä sekä yhteistoimintaan ja kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja painopisteet sekä varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. 2. LASTEN SEKÄ NUORTEN KASVUOLOJEN JA HYVINVOINNIN TILA OULUN- KAAREN KUNTYHTYMÄN ALUEELLA Tilastollisen tiedon avulla voidaan kuvata kuntayhtymän perheiden hyvinvointiin välillisesti ja välittömästi vaikuttavia tekijöitä. Tällaisia tilastoja ovat mm. väestökehitystä, työttömyyttä, toimeentuloa, asumistasoa, terveydentilaaja sekä erilaisia häiriökäytöksistä kuvaavia indikaattoreita, joita on saatavilla Tilastokeskuksen, Sotkanetin ja Maisema-mallin tilastoista Väestörakenne Oulunkaaren kuntayhtymän ja puitelain mukaisen yhteistoiminta-alueen muodostavat Ii, Simo, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaalan kunnat. 3

4 Kuvio 1. Oulunkaaren yhteistoiminta-alueen ja kuntayhtymän jäsenkunnat Oulunkaaren yhteistoiminta-alueella maantieteelliset etäisyydet ovat suuria ja jäsenkunnat kuuluvat pääosin niin kutsuttuihin harvaan asutettuihin maaseutumaisiin kuntiin. Kuntayhtymän väestönkehitystä kuvaavan tilaston mukaan 1-6 -vuotiaiden lasten määrä on kasvussa vain Iin kunnassa. Väestön kokonaiskasvun vuoksi ikäryhmän osuus asukkaista on pysynyt Iissä ennallaan. Simossa, Utajärvellä ja Vaalassa lasten lukumäärä on vähentynyt kahden viimeisen vuoden aikana. Taulukko vuotiaiden %-osuus Oulunkaaren väestöstä Ii 13,4 13,2 Simo 11,3 11,3 Pudasjärvi 11,8 10,9 Utajärvi 11,6 11,0 Vaala 10,8 10,2 Nuorten vuotiaiden osuus väestöstä on Iin kunnassa lievässä nousussa, Utajärven, Vaalan sekä Simon kunnissa aavistuksen verran vähenemässä ja Pudasjärven kaupungissa pysynyt ennallaan. Taulukko vuotiaiden %-osuus Oulunkaaren väestöstä Ii 11,3 11,8 Simo 7,9 7,1 Pudasjärvi 7,0 7,0 Utajärvi 7,8 7,4 Vaala 6,1 5,5 4

5 Lapsiperheiden osuus kunnan väestöstä on Iissä merkittävästi suurempi kuin muussa jäsenkunnissa. Merkittävintä lapsiperheiden lukumäärän pienenemistä on Simon ja Utajärven kunnissa. Vuoden 2010 aikana väestönkasvua on ollut Iissä, kun taas Pudasjärvellä väestötappio on suurinta. Vuoteen 2015 ulottuvan väestöennusteen mukaan kuntayhtymän alueen kokonaisväestö lisääntyy lähivuosina määrällisesti vain Iissä. Taulukko 3. Nettomuutto 1000 asukasta kohden Oulunkaaren kunnissa Ii 4,7 Simo -2,0 Pudasjärvi -9,7 Utajärvi 1,0 Vaala 0, Asuminen Oulunkaaren kuntayhtymän alue on osittain kaupunkimaista, mutta pääosin maalaismaista harvaan asuttua alutta. Alueen asuntokanta koostuu pääasiassa (n. 73%) pien- tai omakotitaloista. Asunnottomuus on alueella vähäistä ja esim. kunnan asuntojen saanti on lähikaupunkeihin verrattuna helppoa. Pitkien välimatkojen johdosta palvelut eivät kata kaikkia syrjäisempiä seutuja. Tästä seuraa esimerkiksi nuorten eriarvoinen asema sosiaaliseen verkostoon, koulutus- ja harrastemahdollisuuksiin nähden. Taajaman alueella asuvien nuorten mahdollisuudet osallistua eri harrastuksiin ovat paremmat kuin maaseudulla asuvilla nuorilla. Toisaalta maaseutu ja luonto tarjoavat lapsille ja nuorille heidän kehitystään vahvistavia virikkeitä Terveys ja toimintakyky Pohjois-Suomen alueen väestön terveydentila on koko maahan verrattuna keskimääräistä huonompi. Tämä näkyy muun muassa siinä, että mielenterveyssyiden johdosta eläkkeelle siirtyneiden työikäisten osuus on alueella korkea. Terveyserot näkyvät jo lapsuudessa ja nuoruudessa, ja niillä on kauaskantoiset seurauksen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin kannalta Päihteet Päihteiden käytöllä on selkeä yhteys lastensuojelun tarpeeseen. Vuoden 2011 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan tupakan poltto on pohjoissuomalaisten nuorten keskuudessa pysynyt vuoden 2009 tasolla, peruskouluikäisiä tyttöjä lukuun ottamatta, joiden osalta tupakointi on aavistuksen lisääntynyt. 5

6 Nuorten tupakanpoltossa on merkittävä ero ammattikoulua ja lukiota käyvien nuorten välillä. Ammattikoulun pojista 42 % (tytöt 40%) ja lukion pojista 11% (tytöt 11 %) polttaa säännöllisesti tupakkaa. Huomionarvoista on niin ikään se, että peruskoulua käyviä tupakoitsijoita on lukiolaisia enemmän. Tosihumalassa kerran kuukaudessa olevien osuus on pysynyt vuoden 2009 tasolla lukuun ottamatta peruskouluikäisiä tyttöjä, joiden juominen on lisääntynyt. Ammattikoulua käyvät nuoret (pojat 45 % tytöt 32%) ovat lukiota käyviä nuoria (pojat 23% tytöt 19%) selvästi useammin tosihumalassa. Kannabiksen kokeilu on kääntynyt pohjois-suomessa merkittävään kasvuun vuodesta 2009 lähtien. 18 % ammattikoulun pojista (tytöt 17%) kertoo kokeilleensa kannabista ainakin kerran. Sama luku peruskoulua käyvien poikien keskuudessa on 7 % ja tyttöjen osalta 5 %. Lukion oppilaiden keskuudessa luku on 9-12 % välillä. Perheen koulutustaustalla on vahva merkitys terveyden toimintakyvyn ylläpitämiseen. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan parhaiten perheiden kautta. Pelkästään kouluissa annettava valistus ei riita, jos kotona ei tueta samansuuntaista kehitystä. Kotona ilmenevat ongelmat heijastuvat myös lasten ja nuorten lisääntyvinä psyykkisinä häiriöinä ja mielenterveysongelmien lisääntymisenä Rikokset Oikeuspoliittisen tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan nuorten tekemien rikosten määrän on vähentynyt valtakunnallisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Selkeimpiä muutoksia on vuotiaiden tekemien varkauksien väheneminen, kun taasen vakava väkivalta on yleistynyt vuotiaiden ikäryhmässä. Kuntayhtymän alueella poliisin tietoon tulleita rikoksia oli vuonna 2010 eniten Iissä, Pudasjärvellä ja Vaalassa sekä vähiten Utajärvellä. Taulukko 4. Poliisin tietoon tulleet rikokset kunnittain. Kaikki poliisin tietoon tulleet rikokset Rikoksia/1000 asukasta Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1000 asukasta Seksuaalirikokset Ii Simo Pudasjärvi Utajärvi Vaala Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia on selkeästi eniten Pudasjärvellä ja vähiten Simossa. Asukaslukuun suhteutettuna henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli eniten Vaalassa ja Utajärvellä. Seksuaalirikoksien lukumäärässä ei ole tapahtunut muutosta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Rikoksiin syyllistyneiden ikäluokittainen tarkastelu vuosina osittaa, että vuotiaina syyllistyneitä on eniten Iin kunnassa. Simossa ja Pudasjärvellä 16-vuotiaat ovat merkittävin rikosiin syyllistävien ikäluokka. 6

7 Tilastojen valossa on huomioitavaa, että vuotiaiden tyttöjen rikoksiin syyllistyminen on kasvanut kuntayhtymän alueella merkittävästi. Taulukko 5. Selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyt nuoret kunnittain Syylliseksi epäillyt yhteensä alle 14-vuotiaat 15-vuotiaat 16-vuotiaat 17-vuotiaat 18-vuotiaat Ii Pudasjärvi Simo Vaala Utajärvi Nuoret joutuvat aikuisia useammin väkivallan uhriksi. Valtakunnallinen tutkimus (2008) peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta osoittaa lapsen perheen merkityksen väkivallan kasautumisessa. Vanhempien alkoholinkäytön tiheys lisää väkivallan riskiä perheessä. Vanhempien koulutuksella ei ollut selvää yhteyttä nuorten kokemaan väkivaltaan, sen sijaan vanhempien työttömyys ja etenkin perheen taloudellinen tilanne oli voimakkaasti yhteydessä lasten väkivallan kasautumisessa Työttömyys ja koulutus Pitkäaikaistyöttömyys, ja etenkin nuorten työttömyys, on Pohjois-Suomessa selvästi yli maan keskiarvon. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Nuorten ikäluokkien suuri määrä, korkea nuorisotyöttömyys, vaikea rakennetyöttömyys ja työmarkkinoiden voimakas alueellinen eriytyminen lisäävät haasteita nuorten koulutus- ja työpaikkojen luomiselle alueella. Taulukko 6. Pitkäaikaistyöttömät kunnittain (% työttömistä) Ii 19,1 20,0 Simo 14,9 9,7 Pudasjärvi 11,6 16,1 Utajärvi 16,4 21,1 Vaala 23,9 18,6 Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste vaihtelee tällä hetkellä huomattavasti kunnittain ja kertoo alueen haasteista. Oulunkaaren kuntayhtymän työttömyysprosentti oli 12,5 % syyskuussa 2011, mikä on keskimääräistä korkeampi kuin lähialueiden kuntayhtymien työttömyysprosentti. Simon kunnassa on pitkäaikaistyöttömien osuus kuntayhtymän alhaisin. 7

8 Taulukko 7. Kokonaistyöttömyysaste Oulunkaaren kunnissa (% työvoimasta) Ii 12,5 13,6 Simo 11,1 12,7 Pudasjärvi 15,3 15,2 Utajärvi 12,3 12,1 Vaala 15,8 15,4 Pohjois-Pohjanmaalla nuorten alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä työnhakijoista oli 15,6 %, kun se oli koko maassa 12,1 prosenttia. Nuorten työttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti Oulunkaaren jäsenkunnissa, Pudasjärveä lukuun ottamatta. Simon kunnassa on nuorisotyöttömyys kahden viime vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Taulukko 8. Nuorisotyöttömyys; v. osuus työttömistä (%) Ii 13,3 17,1 Simo 9,0 23,4 Pudasjärvi 19,6 19,0 Utajärvi 13,5 15,8 Vaala 16,3 20,2 Nuorten elämänhallinnan kannalta keskeinen tekijä on opiskelupaikan tai työpaikan saaminen peruskoulun jälkeen ja sitä kautta mahdollisuus elämänuran ja toimeentulon saamiseen. Korkea nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, sekä koulutuksen ulkopuolelle jäävien ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien nuorten suuri määrä viittaavat siihen, että nuorten syrjäytymisuhka on alueella vakava ongelma. Taulukko 9. Koulutuksen ulkopuolelle jäävät v. (% ikäryhmästä) Ii 15,7 14,1 Simo 11,2 12,3 Pudasjärvi 12,6 16,9 Utajärvi 13,6 13,0 Vaala 10,5 6, Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Lapsiperheiden pientuloisuutta voidaan pitää merkittävänä riskitekijänä hyvinvoinnin ja lastensuojelun kannalta. Pienituloisia lapsiperheitä oli vuonna 2009 Oulunkaaren kuntayhtymässä lähes 20 prosenttia. Pientuloisuus on eniten Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa. Lapsiperheiden pieni- 8

9 tuloisuus ei ole vähentynyt nykyisen taloudellisen kehityksen mukana, ja tämä näkyy mm. toimeentulotukea saavien perheiden määrän kasvussa. Taulukko 10. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä (% lapsiperheistä) Ii 16,1 16,8 Simo 16,0 15,6 Pudasjärvi 22,9 22,9 Utajärvi 20,6 20,0 Vaala 21,1 20,5 Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on kasvanut erityisesti Pudasjärvellä ja Vaalassa, joissa myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuus on kuntayhtymän korkein. Pudasjärven, Vaalan ja Simon kohdalla vuotiaiden osuus toimeentulotukea saavista on noussut prosentuaalisesti noin 2 % suhteessa samanikäiseen väestöön Suomessa. Yksinhuoltajaperheiden prosentuaalinen osuus kaikista lapsiperheistä oli 14,2 % koko kuntayhtymän alueella. 3. KUNNAN KAIKKIEN LASTEN JA NUORTEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT PALVELUT 3.1. Neuvola Oulunkaaren kuntayhtymässä neuvolapalveluista perhesuunnitteluneuvola, äitiys- ja lastenneuvola sekä kouluterveydenhuolto kuuluvat perhepalveluiden palvelualaan. Nämä neuvolapalvelut järjestetään kaikissa Oulunkaaren kuntayhtymään kuuluvissa kunnissa lähipalveluina. Kouluterveydenhuolto esitellään koulupalveluiden yhteydessä. Perhesuunnitteluneuvolan tavoite on raskauksien ajoittaminen asiakkaan toivomalla tavalla, ei-toivottujen raskauksien ehkäisy sekä lisääntymis- ja seksuaaliterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Neuvolassa annetaan ohjausta ehkäisyn valinnassa ja raskauden suunnittelussa sekä autetaan ja tuetaan tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä perheitä. Perhesuunnitteluneuvolan tarkoitus on löytää jokaiselle yksilölle tai parille tarkoituksenmukaisin ehkäisy antaa tukea ja ohjausta terveyteen, ihmissuhteisiin, seurusteluun ja sukupuolisuuteen liittyvissä asioissa ennaltaehkäistä seksitaudit ja suunnittelemattomat raskaudet. Äitiysneuvolan tarkoitus on turvata odottavan äidin, sikiön ja vastasyntyneen paras mahdollinen terveys. Tavoitteena on raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäisy häiriöiden varhainen toteaminen ja sujuva hoitoon ohjaaminen sekä vastasyntyneestä ja äidistä huolehtiminen lapsivuodeaikana. 9

10 Lastenneuvolan ensisijainen tavoite on jokaisen lapsen suotuisan kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Lastenneuvolan keskeisiä tehtäviä ovat: välittää lapsen vanhemmille ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä koko perheen terveyteen liittyvistä tekijöistä tukea vanhemmuutta tukea vanhempia lapsilähtöiseen ja turvalliseen kasvatustapaan seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä antaa rokotusohjelman mukaiset rokotukset tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa epäsuotuisan kehityksen merkit ohjata lapsi ja perhe tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon Päivähoito Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa päivähoito kuuluu sivistystoimen palvelualaan. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelua, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Tavoitteena on, että lapsi saa päivähoidossa tarpeidensa mukaista hoitoa, kasvatusta ja opetusta sekä erityistä tukea. Päivähoitoa voidaan järjestää monella tavalla, mm. perhepäivähoitona, päiväkotihoitona, ryhmäperhepäivä, kolmiperhehoitona ja kotihoitona. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle pyritään järjestämään hänen tarpeitaan vastaava hoitopaikka päiväkodista tai perhepäivähoidosta ja laaditaan lakisääteinen kuntoutussuunnitelma. Päivähoito voi perheen valinnan mukaan olla kokoaikaista, puolipäiväistä tai osaviikkoista (hoitopäiviä 6-16 kuukaudessa). Päivähoidosta annetun lain mukaan vanhemmat voivat hakea lapselleen joko kunnan järjestämän päivähoitopaikan, hoitaa lasta kotihoidontuella tai järjestää päivähoidon yksityisen hoidon tuen turvin vanhempainrahakauden päättymisestä siihen saakka, kunnes lapsi siirtyy oppivelvollisena kouluun. Lasten kotihoidontukea ja yksityisen hoidon tukea haetaan Kelan paikallistoimistosta. Kuntalisää kotona lasta hoitavalle vanhemmalle ei Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa makseta. Varhaiskasvatuksena kunnat järjestävät esiopetusta kaikille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Oikeus esiopetukseen on myös 7-vuotiailla, joiden koulunkäynnin aloittamista on siirretty vuodella. Esiopetus on lakisääteistä ja maksutonta kaikille lapsille. Esiopetus on tavoitteellista ja suunnitelmallista opetusta ja varhaiskasvatusta. Tavoitteena on edistää ja tukea lapsen kasvu-, kehitys-, ja oppimisedellytyksiä sekä mahdollistaa luonteva siirtyminen kouluun. 10

11 3.3. Opetus Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia ja oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Kaikissa Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa järjestetään perusopetusta sekä lukio-opetusta. Tarpeen mukaan erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret saavat erityisopetusta. Tarvittaessa kunnat järjestävät 1. ja 2. luokan oppilaille aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa. Toiminta on suunnattu erityisesti lapsille, jotka joutuisivat muutoin olemaan yksin kotona ennen koulupäivän alkua tai sen jälkeen. Useissa kouluissa järjestetään myös muuta kerhotoimintaa koulun tiloissa koulupäivän jälkeen, kuten kokkikerhoja tai sählykerhoja. Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka toimii kasvatus- ja opetustyön tukena. Oulunkaaren kuntayhtymässä koulukuraattorit työskentelevät perhepalveluiden palvelualueella. Koulukuraattori toimii yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa, kouluyhteisön ja eri viranomaisten kanssa. Koulukuraattori edistää koulun ja kodin välistä yhteistyötä sekä kehittää moniammatillista verkostollista yhteistyötä. Oppilaat ja heidän huoltajansa voivat ottaa yhteyttä koulukuraattoriin keskustellakseen erilaisista koulua, kotia, toveripiiriä ja vapaa-aikaa koskevista asioista. Tarvittaessa koulukuraattori ohjaa oppilasta sekä hänen perhettään koulun ulkopuolisiin palveluihin ja toimii yhteistyössä eri palvelupisteiden kanssa. Koulukuraattori kuuluu yhtenä jäsenenä oppilashuoltoryhmään. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti kouluilla. Oppilashuoltoryhmiin kuuluvat pääsääntöisesti rehtori, opettaja, erityisopettajat, koulukuraattori, psykologi, kouluterveydenhoitaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita, kuten lastensuojelu. Oppilashuollon henkilöstörakenne on puutteellinen, sillä valtuustokaudella Oulunkaaren kunnissa ei ole yhtään koulupsykologia. Pudasjärvellä toimii terveyskeskuspsykologi, ja muut psykologipalvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Oppilashuoltoryhmässä käsitellään opiskeluun liittyviä asioita ja yleensä oppilaisiin liittyviä huolenaiheita. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, voivat asian käsittelyyn osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Yksittäistä oppilasta koskevien palavereiden kokoonpano määritellään tapauskohtaisesti aina erikseen. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto tuottaa peruskouluikäisille lapsille ja nuorille sekä opiskelijoille Kansanterveyslain mukaiset ja ennalta ehkäisevät koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut sekä terveydenhoitajan antaman ensihoidon tapaturmissa ja äkillisissä sairauksissa. Palvelut tukevat ja edistävät koululaisten ja opiskelijoiden itsenäistä selviytymistä. Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa: terveystarkastuksia, kasvuun ja kehitykseen liittyvien fyysisten ja psyykkisten sairauksien ja riskitekijöiden seulontaa ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä. 11

12 Kouluterveydenhuollon tärkein yhteistyökumppani vanhempien lisäksi on opetuspalvelut. Koulujen tämän hetkinen ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on pitkälti kouluterveydenhoitajien ja koulupsykologien ja kuraattorien varassa. Koulupsykologia ei ole kuitenkaan kaikissa kunnissa käytettävissä. Erityispalveluja tarvittaessa otetaan yhteys perheneuvolaan, kuntayhtymän mielenterveyspalveluihin, kuntayhtymän ostopalveluina järjestämiin konsultoiviin erityistyöntekijöihin (lastenpsykiatri, psykiatri) tai lähetteellä lasten ja nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä oppilaan luokanvalvojan, rehtorin, koulun kuraattorin ja lastensuojelun kanssa (poissaolot, koulukiusaaminen, päihteet, lastensuojelulliset huolet). Vuosiluokilla 7-9 ja lukiossa opinto-ohjaaja tukee oppilaita ja opiskelijoita opiskelutaitojen kehittämisessä sekä auttaa ja ohjaa jatko-opiskelupaikan etsinnässä ja ammatinvalintakysymyksissä Nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelut sekä järjestötyö Kunnan nuorisotyöllä tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistetään aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parannetaan nuorten kasvu ja elinoloja. Nuorisotyötä ja politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorisotoimen tulee järjestää nuorille mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Perustason nuorisotyö sisältää nuorten kasvatuksellista ohjausta, toimintatiloja ja harrastusmahdollisuuksia, tieto- ja neuvontapalveluita, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tukea, liikunnallista, kulttuurista, kansainvälistä ja monikulttuurista nuorisotoimintaa, nuorten ympäristökasvatusta sekä tarvittaessa nuorten työpajapalveluita ja etsivää nuorisotyötä. Lisäksi voidaan järjestää muita paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivia toimintamuotoja, jotka vaihtelevat kunnittain. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Kunnat ovat hakeneet ja useimmissa tapauksissa saaneetkin etsivän nuorisotyöhön palkattua työntekijän hankerahoituksen turvin. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa vastauksia nuoren mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn tehtävänä on auttaa niitä nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Työpajat tarjoavat nuorille työ- ja harjoittelupaikkoja ja ovat nuorille siten tärkeää toimintaa. Vapaa-ajan toiminta, harrastusmahdollisuudet ja kulttuuripalvelut vaihtelevat kuitenkin kunnittain. Pienissä kunnissa usein useat toimijat, kuten kunta, seurakunta, järjestöt ja kyläyhdistykset järjestävät yhteistyönä erilaisia nuorten ja lasten tapahtumia. Tämä on arvokasta toimintaa ja sellaista yhteisöllisyyttä, jota nykyään usein kaivataan. 12

13 4H on yksi tärkeä kerhotoiminnan järjestäjä pienissä kunnissa. 4H tuo kerhoja myös sivukylille, jossa muutoin toimintaa on vähän. Sivukylillä järjestettävät kerhot ovat usein suosittuja, koska monenlaista harrastustoimintaa ei ole tarjolla. Esim. Vaalassa 4 H -toiminnassa on mukana paljon perheitä. Mannerheimin lastensuojeluliitto tarjoaa erilaista toimintaa eri paikkakunnilla. Esimerkiksi perhekahvilatoiminta tarjoaa vertaistukea kotona lasta hoitavalle vanhemmalle ja leikkiseuraa lapselle. Mannerheimin lastensuojeluliitto voi järjestää myös lastenkonsertteja tai lasten tapahtumia. Urheiluseurat, kansalaisopisto järjestävät lapsille ja nuorille aktiivisesti toimintaa mm. liikunta- ja musiikkiharrastusten parissa. Kunnan tekninen toimi pitää yllä kunnan hiihtolatuja ja luistelukenttiä talvisin. Luonto tarjoaa Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa hienot puitteet luonnossa liikkumiseen, esimerkiksi Syötekeskus Pudasjärvellä Seurakuntien lapsi- nuoriso- ja perhetyö Seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyön tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kristilliseen uskoon perustuvaa elämää, kasvatusta ja opetusta vuotiaille lapsille järjestetään päiväkerhotoimintaa. Kouluikäisille lapsille järjestetään erilaista kerho- ja leiritoimintaa. Vanhemmille ja lapsille järjestetään perhekerhoja. Perhetyötä tekevät seurakunnissa yleensä diakonissat. Seurakuntien päiväkerhoihin ja perhekerhoihin ovat yleensä suosittuja. Näissä kerhoissa pääsevät parhaiten käymään ne vanhemmat, jotka hoitavat lapsiaan kotona Kotipalvelu, perhetyö Perhetyö on lastensuojelun tukitoimi, jossa perheen kanssa yhdessä etsitään ja vahvistetaan perheen voimavaroja. Työskentely tapahtuu pääasiassa perheen kotona. Työskentely on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Työtä tehdään keskustelemalla ja toimimalla yhdessä perheen kanssa muutoksen aikaansaamiseksi. Asiakkaaksi tullaan lasten- ja lapsiperheiden palvelujen sosiaalityöntekijän ohjaamana. Perhetyön tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja perheen arkea. Pyrkimyksenä on selkiyttää aikuisten ja lasten tehtäviä, vastuita ja oikeuksia. Perhetyötä on tällä hetkellä Pudasjärvellä, Vaalassa, Utajärvellä ja Iissä. Lapsiperheiden kotipalvelun tarkoitus on tukea perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaa lapselle parhaat kasvuedellytykset. Sairaudet, vauvan vaikeahoitoisuus, erotilanteiden aiheuttamat ongelmat, vanhemman uupumus tai muut edellisiin verrattavat syyt ovat usein riittäviä perusteita saada kodinhoidollista ja lastenhoitoapua perheisiin, joissa on pieniä lapsia. Lapsiperheiden kotipalvelu on maksullista ja siitä peritään voimassa olevan taksan mukainen korvaus Sosiaalityö ja erityispalvelut Vuoden 2008 alussa voimaan tullut lastensuojelulaki ( 15 ) korostaa terveyspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen velvollisuutta tarjota lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tai hänen vanhemmilleen lastensuojelun tarpeellisiksi katsomia palveluja, kuten tutkimusta, hoitoa ja terapiapalveluja. Velvoite koskee sekä kunnan omia terveyspalveluja että sai- 13

14 raanhoitopiirien järjestämää erikoissairaanhoitoa. Lastensuojelulain perusteella muodostuva palvelujen järjestämisvelvoite käsittää tutkimukset, hoidot ja kuntoutuksen. Lastensuojelulakiin vuonna 2010 tehty lisäys (3a ) määrittelee ehkäisevän lastensuojelun lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esim. opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kun lapsi on lastensuojelun asiakkaana, tukea järjestetään osana avo-, sijais- tai jälkihuoltoa. Puheterapia on lääkinnällistä ja terapeuttista kuntoutusta. Puheterapia sisältää kielellisten taitojen ja vuorovaikutuksen sekä syömisen ja nielemisen ongelmien arvioinnin, kuntoutuksen suunnittelun ja toteutuksen sekä lähiympäristön ohjauksen. Puheterapeutti arvioi myös tarvittaessa asiakkaalle soveltuvia puhetta tukevia ja/tai korvaavia kommunikointimenetelmiä sekä ohjaa niiden käytössä. Neuvola ohjaa lapsia puheterapeutin arvioon puheen kehityksen viivästyessä (esim. puheen ymmärtämisen ja/tai tuottamisen ongelmat, äännevirheet). Suurin osa puheterapeuttien asiakkaista on alle kouluikäisiä lapsia. Puheterapeuttisen tutkimuksen tavoitteena on löytää syyt ja selvittää lapsen kehitystaso kielellisen toiminnan eri osa-alueilla. Puheterapeuttinen kuntoutus tapahtuu pääasiassa yksilöterapiana vastaanotolla sekä kotiharjoitteluna. Kuntoutukseen kuuluu myös yhteistyö päiväkodin ja koulun kanssa. Riittävän aikaisin aloitetulla hoidolla voidaan ennaltaehkäistä yleisiä oppimisvaikeuksia ja/tai lukemisen ja kirjoittamisen häiriöitä. Toimintaterapia on kuntoutusta, joka perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön sekä toimintaterapeutin ja asiakkaan väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Toimintaterapian tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan itsenäisyyttä omassa arjessa ja toiminnassa eli osallistumisessa omaan elämään ja sen valintoihin. Toimintaterapiasta hyötyvät ihmiset, joilla on vaikeuksia selviytyä päivittäisestä elämästä. Toimintaterapia rohkaisee olemaan oman elämän aktiivinen toimija. Tavoitteena on yhdessä asiakkaiden kanssa löytää ratkaisuja arkielämän haasteisiin. Mm. syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, vajaakuntoiset työikäiset ja ikääntyvät henkilöt hyötyvät toimintaterapeutin yksilöllisestä toimintamahdollisuuksien arvioinnista ja terapiasta. Puhe- ja toimintaterapiapalveluja järjestetään kunnan omana tai useamman kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Perheneuvola on sosiaalihuoltolain (17 ) mukainen lakisääteinen palveluja, joka palvelee lapsiperheitä. Perheneuvola auttaa kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja perheen vuorovaikutusongelmissa. Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, kun vanhemmat ovat huolissaan lapsen käyttäytymisestä, sosiaalisesta selviytymisestä tai kehityksestä. Perhe haluaa apua kriisitilanteeseen, perheenjäsenten välillä on ristiriitoja tai perheessä harkitaan eroa tai tarvitaan apua erosta selviämiseen. Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä, vaan asiakas voi itse ottaa yhteyttä hakiessaan apua. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Pudasjärvellä toimii perheneuvolayksikkö, jonka asiantuntemusta käytetään hyväksi kuntayhtymän muissa jäsenkunnissa. Iissä perheneuvolatoiminta on järjestetty osa-aikaisesti siten, että palveluja on saatavissa 1-2 päi- 14

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja. Johanna Will-Orava 3.5.2013

Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja. Johanna Will-Orava 3.5.2013 Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja Johanna Will-Orava 3.5.2013 Toimintakäsikirjan sisältö 1. Johdanto 2. Perhepalveluiden lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus yhteistoiminta-alueella 3.

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot