Kevät Syksy Joulukuu Tammi-helmikuu

Transkriptio

1 Rekkadirektiivin tie EU-uunista ulos Suomi voi saada tavoitteitaan läpi EU:ssa tehokkaalla edunvalvonnalla ja verkostoyhteistyöllä. Siitä on loistava esimerkki niin sanottu rekkadirektiivi. Rajanylittävän moduuliliikenteen jatkuminen on suuri voitto Suomen maantiekuljetusalalle ja vientiteollisuudelle. SKAL:lle päätös on merkittävä edunvalvontavoitto. anneli similä Kevät 2013 Komissio antaa EU-parlamentille direktiiviesityksen Esityksen mukaan ne jäsenmaat, jotka sallivat kansallisesti moduulien käytön tieverkollaan, voivat kahdenvälisesti sallia myös niiden ylittävän yhteisen rajansa. Komission esityksessä ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, koskeeko salliminen moduulipituuden (25.25 m) lisäksi myös yli 40 tonnin kokonaispainoa. SKAL kutsutaan ainoana Suomesta mukaan komission työryhmään (DG MOVE). Jörg Leichtfried S & D -ryhmästä nimitetään parlamentissa asian raportööriksi. EPP-ryhmästä varjoraportööriksi nimitetään Petri Sarvamaa. Myös neljä muuta varjoraportööriä eri poliittisista ryhmistä nimitetään. SKAL kutsutaan ainoana pohjoismaista mukaan komission työryhmään (DG MOVE). Syksy 2013 Käänne: Direktiivin käsittely parlamentissa saa käänteen, joka uhkaa kieltää Pohjoismaissa ja Hollannissa liikenteessä olevat moduuliyhdistelmät SKAL tekee tiivistä yhteistyötä ministeriön, virkamiesten, Suomen EU-edustuston ja parlamenttiedustajien kanssa. SKAL tekee laskelmia moduulien käyttökiellon vaikutuksista Suomelle ja kuljetusyrityksille: Suomen ulkomaankaupalle kymmenien miljoonien lisälasku ja % suuremmat hiilidioksidipäästöt. Petri Sarvamaa käy lähes päivittäin keskusteluja Leichtfriedin ja muiden keskeisten meppien kanssa. SKAL:n ja erityisesti Pasi Moision kanssa Sarvamaalla on jatkuva, tiivis yhteys. SKAL on mukana keräämässä 14 eurooppalaisen elinkeinoelämää ja kuljetusalaa edustavan järjestön nimet parlamentin liikennekomitealle osoitettavan vetoomuksen taakse. Joulukuu 2013 Uhka moduulien kieltämisestä rajanylittävässä liikenteessä kasvaa edelleen EU-parlamenttiedustajat tekevät yli 300 muutosesitystä direktiiviin. Jörg Leichtfried vastustaa moduuliyhdistelmiä kiivaasti. Raideliikenneväellä on omat perusteensa vastustukseen: Rahtiliikenne siirtyisi kiskoilta maanteille ja teiden liikenneturvallisuus vaarantuisi. SKAL lisää painetta moduulien rajanylittävän liikenteen säilyttämiseksi. Tammi-helmikuu 2014 Asian käsittely neuvoston työryhmässä alkaa komission esittelyllä ja jatkuu ja Komission työryhmän (DG Move) kokoukset jatkuvat ja Pasi Moisio osallistuu niihin Suomen ainoana edustajana. Hän tapaa lähes kaikki Suomen meppiedustajat henkilökohtaisesti ja vie heille viestiä moduuliliikenteen säilyttämisen tärkeydestä. Tiivistä ja jatkuvaa yhteydenpitoa muiden suomalaisten, pohjoismaisten, hollantilaisten ja brittijärjestöjen kanssa rivien tiivistämiseksi ennen äänestystä. Edunvalvontavoitto SKAL:lle! Parlamentin liikennevaliokunnalta myönteinen äänestyspäätös EU-parlamentin liikennevaliokunta tekee myönteisen päätöksen moduuliyhdistelmien käytöstä rajanylittävässä liikenteessä. Asia menee vielä parlamentin täysistuntoon. Komissio laatii raportin vuoteen 2016 mennessä niistä vaikutuksista, joita moduulien käytöstä koituu rajat ylittävässä liikenteessä Myönteinen tulos myös EU-parlamentin täysistunnon änestyksessä Euroopan parlamentti vahvistaa päätöksellään moduuliliikenteen jatkumisen: 606 puolesta, 54 vastaan, tyhjiä 12. Iso työ, hieno tulos! Mikä on raportööri? Raportööri tarkoittaa esittelijää Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenet valitsevat keskuudestaan raportöörin silloin, kun joku parlamentin valiokunnista on saanut tehtäväkseen laatia mietinnön komission lainsäädäntöehdotuksesta tai muusta asiakirjasta tai aiheesta. Raportööri johtaa mietintönsä valmistelua parlamentissa. Hän perehtyy komission ehdotukseen, tapaa asiantuntijoita ja ehdotuksen kohderyhmiä. Hän keskustelee edustajakollegoidensa kanssa valiokunnassa poliittisessa ryhmässään sekä määrittelee poliittisen linjan, jota hän suosittelee asiassa seurattavaksi. Mikä on varjoraportööri? Varjoraportööri vastaa yhden yksittäisen poliittisen ryhmän kannan muodostamisesta asiaan. 23

2 Euroopan parlamenttivaalit Äänestyspäivä Ennakkoäänestys

3 Suomi valitsee toukokuussa Euroopan parlamenttiin 13 edustajaa, jotka vastaavat noin 1,7 prosenttia 751 parlamentin jäsenestä. Mitä vähemmän jäsenvaltiolla on edustajia, sitä merkityksellisempi on kunkin henkilökohtainen panos. SKAL kysyi 144 ehdokkaalta heidän asenteistaan ja kiinnostuksestaan liikennekysymyksiin. Runsas kolmannes eli 48 meppiehdokasta vastasi. Se on paljon ajatellen kymmeniä vaalikoneita, joita ehdokkaille tarjotaan. Työryhmä: Heini Polamo, Anneli Similä, Jaana Sivén Ehdokasasettelu on ennennäkemätön, sillä joukossa on parikin ministeriä ja muita päivänpolitiikan kovia nimiä. Parlamenttipaikkojen suurta suosiota selittää useampi tekijä: EU:n valta jäsenvaltoihin nähden on kasvanut ja Eurooppa itse on muuttunut. Euroopasta on tullut talouskriisin seurauksena haavoittuvaisempi, ja EU-maiden tuotannon ja palveluiden kilpailukyky on kovilla kehittyviltä markkinoilta tulevan tarjonnan rinnalla. Myös poliittisessa ilmastossa on viilenemisen merkkejä. Ukrainan tilanteen tapaiset häiriöt tunkeutuvat yhä lähemmäs Brysseliä. Oli syynä kokemuspisteiden haku, karriäärin töksähtely kotimaassa tai kenties haave pitkästä EU-urasta, liikkeellä on nyt poikkeuksellisen paljon vaikutusvaltaisia politikkoja, joiden omaan tilanteeseen Bryssel näyttää juuri nyt sopivan. Äänestäjän kannattaa miettiä hieman meppiehdokkaiden vaikuttimiakin, mutta ennen kaikkea heidän kykyjään ja motivaatiotaan. EU:n taloushuolien ja maailmanpolitiikan haasteiden vuoksi EU-päättäjiksemme tarvitaan entistäkin tarkemmin seulottu joukko. Tulevaa suuntaa EU:ssa on mietittävä todella tarkkaan. Mitä Euroopan parlamentti tekee? Euroopan parlamentin valta lainsäätäjänä ja rahavirtojen ohjailijana kasvoi vuoden 2009 EU-vaalien jälkeen, kun viimei- Liikennevaliokuntaan nenkin jäsenvaltio ratifioi nk. Lissabonin sopimuksen. Euroopan parlamentti päättää paljosta, muun muassa: EU:n lainsäädännöstä yhdessä Euroopan neuvoston kanssa Budjetista yhdessä Euroopan neuvoston kanssa Kansainvälisistä sopimuksista. Lisäksi parlamentti valitsee ja hyväksyy Euroopan komission sekä sen puheenjohtajan, ja valvoo komissiota. Miten yksittäinen MEP voi vaikuttaa? Vaikka isoilla mailla ja parlamenttiryhmillä on paljon valtaa EU:ssa, myös yksittäiset ihmiset voivat saada paljon aikaan. Mepin on oltava uuttera ja rautainen verkostoituja, jotta saa luotua vaikuttamisessa vaadittavat suhteet. Hänen on pystyttävä ottamaan haltuun monimutkaisia asiakokonaisuuksia ja nähtävä niiden vaikutukset oman maan ja EU:n tilanteeseen. Direktiivejä ja asetuksia muovaavissa työryhmissä ja niitä parlamentille esittelevissä valiokunnissa on hallittava myös laaja kirjo erilaisia toimialoja. Siinä SKAL:n kaltaiset asiantuntijajärjestöt voivat olla suureksi avuksi. Parlamentin jäsenet vaikuttavat muun muassa: valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä niin kutsuttuina raportööreinä ja varjoraportööreinä (ks. sivu 23) epävirallisissa keskusteluissa ja neuvotteluissa sekä vaikuttamalla teksteihin tekemällä kysymyksiä ja aloitteita komissiolle, EU-tason järjestöille ja sidosryhmille toimimalla kotimaassa ja rakentamalla yhteyksiä kotimaan ja Brysselin välille. Uusi parlamentti starttaa kesällä Äänestystulos EU-vaaleista tiedetään viimeistään 26. toukokuuta, ja parlamenttiryhmät kokoavat rivinsä heti kesäkuun alussa. Viimeistään silloin täytyy uusien meppien valita, mihin ryhmään hakeutuvat. Euroopan parlamentti järjestäytyy 1. heinäkuuta ja valitsee puhemiehensä. Puheenjohtajan valinta osuu Yhdysvaltain itsenäisyyspäivään 4. heinäkuuta. Tämän jälkeen asetetaan pöydälle komissaariehdokkaiden nimet. Syyskuussa parlamentti hyväksyy Euroopan komission, joka astuu saman tien virkaansa. Suomen nykyiset mepit: Tarja Cronberg, (Vihreät, Greens/EFA) Sari Essayah (kristillisdemokraatit, EPP) Satu Hassi (Vihreat, Greens/EFA) Liisa Jaakonsaari (SDP, S&D) Anneli Jäätteenmäki (Keskusta, ALDE) Eija-Riitta Korhola (kokoomus, EPP) Riikka Pakarinen (Keskusta, ALDE) Sirpa Pietikäinen (Kokoomus, EPP) Mitro Repo (SDP, S&D) Petri Sarvamaa (Kokoomus, EPP) Hannu Takkula (Keskusta, ALDE) Sampo Terho (Perussuomalaiset, EFD) Nils Torvalds (RKP, ALDE) ei pääse ihan noin vain. Valiokuntapaikkoja tulee auki suhteessa omaan parlamenttiryhmään, ja valiokuntaan mielivien onkin itse aktiivisesti tuotava itseään esille tullakseen huomioiduksi. Kun parlamenttiryhmien puheenjohtajat on valittu, ryhmien pääneuvottelijat neuvottelevat valiokuntapaikoista. Pienimmille ryhmille voi olla tarjolla esimerkiksi valiokuntien varapuheenjohtajan paikkoja. Lisätietoa vaaleista: www. vaalit2014.eu

4 He pyrkisivät liikennevaliokuntaan Suomi ja erityisesti kuljetusala tarvitsevat jatkossakin väkevän vaikuttajan EU:n liikennevaliokuntaan eli TRAN:iin. Logistisesti haastavassa maassamme liikenne on kiinteämmin kytköksissä kansantalouteen ja kilpailukykyyn kuin monessa keskisen Euroopan maassa. Kyselyymme vastanneesta 48 meppiehdokkaasta poimimme tähän ne, jotka olivat varmoja siitä, että pyrkisivät EU:n liikennevaliokuntaan tullessaan valituiksi. Kyselymme perustui SKAL:n vaaliteemoihin, jotka esittelimme maaliskuun Kuljetusyrittäjässä. Yllättävän moni oli samoilla linjoilla kabotaasin avaamisesta ja polttoaineveron palautusjärjestelmästä. Suomi suunnannäyttäjänä Suomen tulee olla aloitteellinen ammattiliikenteen lainsäädännön uudistamisessa Suomi saavuttaa EU:n energiatehokkuustavoitteet liikenteen osalta (9 prosentin energiansäästö vuoteen 2016 mennessä) EU:sta tulee osittain turhaa tai liian tiukkaa säätelyä (esimerkiksi ns. yrittäjäkuljettajan työaikadirektiivi), jota haluan vähentää Rikkidirektiivi on Euroopalle ja Suomelle hyvä asia Teknologiamaana Suomen tulee panostaa merkittävästi logististen järjestelmien kehittämiseen ja tuotteistamiseen Vapaata, mutta vastuullista liikkuvuutta Kuljetuspalveluiden tarjoajan kansallisuus ei ole olennainen asia kilpailutuksessa Maamme teollisuuden kannalta kuljetuspalveluiden edullisuus on tärkeintä EU:n vapaan liikkuvuuden ja tehokkaiden sisämarkkinoiden tavoite on Suomelle hyvä asia Kabotaasiliikenne tulisi sallia rajoituksetta Huoltovarmuuden kannalta elinvoimainen kotimainen kuljetuselinkeino on välttämättömyys kaikki 26

5 Kai Pöntinen, 51 vuotta Lapua Kansallinen Kokoomus Yrittäjä ja kunnallispoliitikko, Koulutus: merkonomi Petri Sarvamaa, 53 vuotta Helsinki Kansallinen Kokoomus MEP, Euroopan parlamentin jäsen Liikenne- ja matkailuvaliokunta Talousarvion valvontavaliokunta, EPP-ryhmän varakoordinaattori Maatalousvaliokunta, varajäsen Ammatti: Toimittaja Mirja Vehkaperä, 38 vuotta Haukipudas Keskusta Kansanedustaja, Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä ympäristövaliokunnan jäsen Ammatti: Luokanopettaja Ei samaa eikä Timo Keskitalo, 52 vuotta Helsinki Kristillisdemokraatit Ammatti: Pastori, maahanmuuttajatyöntekijä Maria Tolppanen, 61 vuotta Vaasa Perussuomalaiset Kansanedustaja, Eduskunnan suuren valiokunnan sekä työelämäja tasa-arvovaliokunnan jäsen Ammatti: Toimittaja Ei samaa eikä Kari Uotila, 59 vuotta Espoo Vasemmistoliitto Kansanedustaja, Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen Ammatti: Levyseppä Merja Kyllönen, 37 vuotta Suomussalmi Vasemmistoliitto Kansanedustaja, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsen Ammatti: Bioanalyytikko Peter Fryckman, 63 vuotta Helsinki Muutos 2011 puolueen ehdokas Ammatti: Liikemies 27

6 Kilpailukykyä EU:lle ja Suomelle joustavuudella Kansallista logistiikkastrategiaa tulisi kehittää elinkeinoelämän, asiantuntijoiden ja päättäjien yhteistyöllä Pienet ensin -periaatteen mukaan sääntely on sovitettava pienten yritysten olosuhteisiin Kannatan polttoaineveron palautusjärjestelmää kotimaisille kuljetusyrityksille Bensiinin ja dieselin verotasojen yhtenäistäminen olisi haitallista Suomen kilpailukyvylle Tavaroiden kuljettaminen Suomessa on liian kallista Kannatan tavaraliikenteen painopisteen siirtämistä teiltä raiteille Raskaan liikenteen kuljettajien ajo- ja lepoaikasäädöksiin tulisi saada joustoa Suomen tieverkko kuntoon EU-rahoituksella ja Vinjet -maksuilla Liikenneinfran keskeisten linjausten tulisi kantaa vaalikausien yli Tiehankkeiden elvyttävä vaikutus on vähäinen Kannatan tiemaksujen (esimerkiksi Eurovignette) pikaista käyttöönottoa Suomessa Suomen kannattaa odottaa älyliikenteen tuomia sähköisiä ratkaisuja tiemaksuissa Nykyinen tienpidon taso on riittävä Suomen tulisi aktiivisesti hakea EU-rahoitusta tiehankkeisiin Suomen teollinen kilpailukyky vaatii hyväkuntoisen tieverkon Mitä tiedämme ehdokkaista, entä mitä he tietävät alastamme? Petri Sarvamaa on lyhyen meppikautensa aikana tullut SKAL:lle hyvin tutuksi. Hän on toiminut rekkadirektiivin varjoraportöörinä ja tehnyt ison urakan moduuliliikenteen jatkumiseksi. Sarvamaa on tuttu myös useammalle jäsenyhdistykselle, jotka ovat joko vierailleet Brysselissä tai kutsuneet Sarvamaan kokouksiinsa. Sarvamaan viesti kuljetusyrittäjille: Jatkakaa hyvää suomalaista työtä! Ks. myös sivu 23 ja 52 (rekkadirektiivi-juttu ja erikoisjärjestöjen juttu). Lapuan Kuljetusyrittäjät ry:n sihteeri Jussi Katajamäki kertoo, että ehdokas Kai Pöntinen toimii Lapualla kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat kaikki, mutta Pöntisellä ei tiettävästi ole sen enempää yhteyksiä kuljetusalaan. Pöntisen viesti kuljetusyrittäjille: Jos tulen valituksi Euroopan parlamenttiin, teen itsekin yrittäjänä parhaani suomalaisen kuljetusyrittäjyyden puolesta. Toivon myös MEP Petri Sarvamaalle menestystä vaaliin, sillä hän on tehnyt kuljetusalalle hyviä tekoja. 28

7 Ei samaa eikä Kummiyrittäjä Juhani Kaikkosella on Merja Kyllösestä vain myönteistä kerrottavaa. Vaikka liikenneministerin kiireet ovat verottaneet yhteydenpitoa, Kyllönen on käynyt alueen isommissa kokouksissa ja vastannut aikataulunsa puitteissa viesteihin. Samaa viestiä tulee SKAL:n piiristä laajemminkin: Kyllöstä on nähty runsaasti kuljetusalan tilaisuuksissa, ja häntä on päässyt nykäisemään hihasta ilman suuria seremonioita. Kyllösen viesti kuljetusyrittäjille: Saksan mallin mukainen edunvalvontatyö, jossa kaikkien liikennemuotojen toimijat tekevät yhdessä työtä koko liikennejärjestelmän ja lainsäädännön kehittämisen hyväksi antaisi meidänkin edunvalvonnallemme uutta potkua maalla, merellä ja ilmassa! Merkittävä keino torjua kabotaasia olisi tehdä suomalaisesta kuljetusjärjestelmästä yhdessä tehokas ja asiakkaita luotettavasti palveleva. Ks. myös sivut Maria Tolppasen ja Kari Uotilan kummiyrittäjät Åke Hudd ja Jari Virtanen eivät olleet saaneet tuntumaa kansanedustajiinsa vaalikauden aikana. Yhteydenpito on jäänyt Ei samaa eikä valitettavan yksipuoliseksi. Tolppanen on ottanut kantaa tieasioihin ja määrärahoihin pohjalaislehdissä SKAL:n kannalta myönteisessä hengessä. Kari Uotila puolestaan on ollut mukana SKAL:n eduskuntavierailuissa ja logistiikkaseminaareissa, ja on sitä kautta tuttu mies edunvalvojillemme. Uotilan viesti kuljetusyrittäjille: Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston pitkäaikaisena jäsenenä olen saanut paljon tietoa Suomen ja EU:n liikenneasioista. Nyt olen ehdolla europarlamenttiin ja toiveenani siellä on päästä liikennevaliokuntaan vaikuttamaan EU:n liikennepolitiikkaan. Kaikkien ehdokkaiden vastaukset: Tolppasen viesti kuljetusyrittäjille: Kuljetusyrittäjät on ajettu ahtaalle. Kabotaasin vapautuminen voi olla lopullinen niitti kannattavuudelle. Eurorekat rikkovat maantiet. Jollei siltoja ja pikkuteitä korjata, loppuu tavarankuljetus. Polttoaineen hinta on käsittämättömän korkea. Jos kortti joutuu kuivumaan saa omistajakuljettaja moninkertaisen rangaistuksen. Trafin koulutukset ovat valtava rasite, ja näen ne osittain rahastuskeinona. Hyttiin nousun ja laskeutumisen opettelu viiden vuoden välein. Omistajakuljettajilta on viety yrittäjävapaus. Tässä vain muutama epäkohta. Timo Keskitalo ja Peter Fryckman eivät ole entuudestaan tuttuja SKAL:n väelle. Mirja Vehkaperän kummiyrittäjä Hannu Mustakangas kiittelee kummilastaan, joka on tosissaan kuunnellut yrittäjää. Lähinnä yrittäjän omat kiireet ovat rajoittaneet yhteydenpitoa: Kun olen ottanut Mirjaan yhteyttä, on vastaanotto ollut aina hyvä. Kävimme isommalla porukalla taannoin eduskunnassa, jossa Mirja ja muutama muu ottivat meidät hyvin vastaan. He kiittivät selkeistä viesteistämme koskien muun muassa ajo- ja lepoaikoja. Vehkaperän viesti kuljetusyrittäjille: Suomen työllisyyden ja kilpailukyvyn edellytys ovat toimivat sekä hyvätasoiset liikenneverkot. En hyväksy Suomen hallituksen 100 miljoonan euron vuosittaista leikkausta perusväylänpitoon. Liika byrokratia ja sääntely EU-tasolta on syönyt kuljetusalan kannattavuutta. Sääntelyä pitää vähentää. Euroopan parlamentissa on lobattava TEN-T rahoitusta Suomeen. Fryckmanin viesti kuljetusyrittäjille: Kustannustaso Suomen liikenteen kannalta on kestämätön. 1) Kotimaiselle tavaraliikenteelle polttoaineen hintatuki 2) Ei uusia veroja tavaraliikenteelle 3) Kotimainen kuljetusliikenne on säilytettävä 4) Ulkomaisille tiemaksu tienhoidon tarpeisiin 5) Ammattikuljettajan tutkinto säädettävä uudelleen 6) Vihreälle pakotuspolitiikalle loppu 7) Jos Suomen etu ja EU:n direktiivi ovat ristiriidassa, on toimittava Suomen edun mukaan 8) Tiemaksut eivät saa koskea ammattiliikennettä 9) Pienet kuljetusliikkeet ovat yhtä tärkeitä Suomen kannalta kuin suuret 10) Minun puolueeni on Suomi. 29

8 30

9 Liikenneministerien kapulanvaihto Huhtikuun aurinko täyttää eduskunnan valtiosalin, kun tapaamme entisen ja nykyisen liikenneministerin Kuljetusyrittäjän kuvauksissa. Hetki ennen täysistuntoa on rento ja hyväntuulinen, ja kaksikko pyörittää nauraen näkymätöntä kuorma-auton rattia. Pian ratkeaa, äänestääkö Suomi molemmat liikenneministerinsä Eurooppaan. Merja Kyllönen Luovuitte juuri liikenneministerin tehtävästä. Oliko luopuminen vaikeaa? Politiikassa mikään tehtävä ei ole ikuinen. On ollut hienoa saada tehdä yhteistyötä liikenteen parissa toimivien ihmisten kanssa, joilla on ollut intohimo omaan alaansa. Vaikeinta on luopua päivittäisestä toiminnasta liikenteen parissa näiden ihmisten kanssa. Henna Virkkunen Astuitte juuri liikenneministerin tehtävään. Otitteko tehtävän mielellänne vastaan? Kyllä, tehtävä on minulle erittäin mieluinen. Mitä pidätte liikennepolitiikan suurimpina haasteina tällä hetkellä Suomessa, entä EU:ssa? MK: Suomessa suurin haaste on ehdottomasti perusväylänpidon rahoitus. Jo ennen leikkauksiakin oltiin vaikeuksissa, mutta nyt tilanne on surkea varsinkin alemmalla tieverkolla. Korjausvelka kasvaa kestämätöntä vauhtia. Lisäksi liikenteen päästövähennys- ja energiatehokkuusvaatimukset tulevat haastamaan myös Suomea tulevina vuosina. Euroopassa suurimmat haasteet liittyvät maantie- ja lentoliikenteen ruuhkautumiseen, öljyriippuvuuteen ja ympäristöpuolen päästövähennystavoitteisiin. Myös Euroopan kilpailukykyyn liikenne vaikuttaa merkittävästi ja sitä ei kaikessa päätöksenteossa riittävästi huomioida. HV: Suomessa meillä on haasteena turvata perusväylänpidon rahoitus, vähenevien määrärahojen myötä korjausvelka kasvaa. Tässä on paljon tehtävää. EU:ssa taas ajankohtaisia kysymyksiä on paljon, kuten kabotaasisäädökset, uudet polttoaineet ja EU:n neljäs rautatiepaketti, muutamia mainitakseni. Asioiden suuri määrä ei ole ihme, kun muistaa, että liikenne- ja viestintäministeriön lainsäädännöstä peräti 80 % on peräisin EU:sta. Mihin liikenteen osa-alueeseen Suomen tulisi erityisesti vaikuttaa EU:ssa? MK: Koko logistisen ketjun kilpailukyvyn säilyttäminen on kriittinen asia Suomelle sen vuoksi elänkin toivossa, että jokin kaunis päivä myös suomalainen edunvalvontakoneisto toimii yhtenä rintamana maalla, merellä ja ilmassa. HV: Uuden aloittavan komission työohjelmaan vaikuttaminen on juuri nyt olennaista. Uusi liikennepolitiikka on saatava vahvasti siihen mukaan. Miten kuvaisitte kuorma-autoliikenteen tulevaisuutta Suomessa? MK: Erittäin haastavassa tilanteessa ollaan; kulukehitys on ollut todella raskas viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kilpailukykyisellä kalustolla ja toimivalla logistisella ketjulla, jossa jokainen osa huomioi toisensa, myös Suomen kuorma-autoliikenne pärjää. Vaatii myös sen, että Suomen joukkue EU:ssa varmistaa asianmukaiset pelisäännöt, eikä EU:ssa jatketa kabotaasin laajentamista ja katsota läpi sormien kuljettajien työehtojen polkemista. Merja Sinikka Kyllönen, 37 v. Kansanedustaja (vas.) Eurovaaliehdokas Liikenneministerinä Kotipaikka Suomussalmi. Naimisissa. Ammatiltaan Kyllönen on bioanalyytikko. Hän toimi 2001 Suomussalmella laboratoriohoitajana ja teknisenä apulaisena apteekissa Kyllönen harrastaa runoilua ja hän on esittänyt runojaan poliittisissa tilaisuuksissa eduskunnan suurta salia myöten. Kyllönen on toiminut liikenneministerinä vuosina Vasemmistoliitto jättäytyi hallituksesta huhtikuussa 2014, minkä myötä Kyllönen luopui ministerin tehtävistään 4. huhtikuuta Hän on Suomussalmen kunnanvaltuuston jäsen vuodesta Eduskuntavaaleissa 2007 Kyllönen nousi kansanedustajaksi Oulun vaalipiiristä saatuaan yli ääntä ja valittiin uudelleen HV: Varsin valoisana, mistään auringonlaskun alasta ei voi puhua. Logistiikka-ala on vahva myös tulevaisuudessa. Pitkien etäisyyksien maassa tarvitsemme ammattitaitoista kuljetusta jatkossakin, pelkän raideliikenteen varassa emme pärjää. Miksi kuljetusyrittäjien kannattaisi äänestää Teitä Euroopan parlamenttiin? MK: Parlamentissa tarvitaan reippaita ja sanavalmiita nuoria suomalaisia naisia, jotka uskaltavat tehdä ratkaisuja Suomen hyväksi. Kun haluatte Suomen edunvalvontaan työtä pelkäämättömän naisen, jonka ei tarvitse hommia harjoitella, niin valintanne on Merja virkaherrojen harmiksi Eurooppaan. HV: Siksi, että haluan vaikuttaa. Minulle on aina ollut politiikassa tärkeintä se, että Suomi ja suomalaiset pärjäävät. Yli puolet Suomen lainsäädännöstä ja jopa 70 prosenttia yrityksiin vaikuttavasta lainsäädännöstä päätetään EU-tasolla. Ei ole samantekevää, kuka suomalaisia EUparlamentissa edustaa. En pyri EU-parlamenttiin valittamaan ja vastustamaan, vaan vaikuttamaan. Henna Maria Virkkunen, 41 v. Kunta- ja liikenneministeri (kok). Eurovaaliehdokas Kotipaikka Jyväskylä. Naimisissa, yksi lapsi. Ammatiltaan Virkkunen on toimittaja ja tutkija Jyväskylän yliopistossa. Koulutukseltaan hän on filosofian lisensiaatti ja valmistelee väitöskirjaa ministereiden eroon johtaneista skandaaleista. Nuorempana Virkkunen on työskennellyt hevostenhoitajana Huittisissa sekä Tanskassa maajoukkueratsujen parissa. Hänellä on kuorma-autokortti. Virkkunen on nykyisen hallituksen kunta- ja liikenneministeri. Hän toimi opetusministerinä Vanhasen toisessa hallituksessa ( ) ja Kiviniemen hallituksessa ( ). Virkkunen on toiminut kokoomuksen varapuheenjohtajana vuodesta