Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Etelä-Suomen Alkoholiohjelman kuntakumppanuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Etelä-Suomen Alkoholiohjelman kuntakumppanuudessa"

Transkriptio

1

2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa (toim.) Nurmi Mirja (toim.) Wäre Leena (toim.) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Etelä-Suomen Alkoholiohjelman kuntakumppanuudessa Tutkimuksia ja raportteja Kotka 2007 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 31. 1

3 Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto Solver palvelut Oy M. Sihvo Painopaikka Solver palvelut, Anjalankoski 6/ painos ISSN: ISBN:

4 SISÄLLYS Markku Salo: JOHDANTO... 5 Mari Palmroth: KUNTAKUMPPANUUS ALUEELLISEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISESSÄ... 7 Sirpa Paatero: ALKOHOLIOHJELMAN ALKU ETELÄ-KYMENLAAKSOSSA Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Mirja Nurmi & Leena Wäre: AMMATTIKORKEAKOULU ALKOHOLIOHJELMAN KUNTA KUMPPANUUDESSA Pia Gynther, Tiina Nakari & Emppu Rahkonen: PÄIHDETYÖN UUDET TUULET PYHTÄÄLLÄ Mia Hankia, Kati Jurvanen & Eija Mänttäri: MINÄ JA PÄIHTEET PÄIHDEPROJEKTI SEITSEMÄSLUOKKALAISILLE TYTÖILLE Tiia Hämäläinen: HOITAJA JA ALKOHOLI Asta Urpalainen: PÄIHTYNEEN TAPATURMAPOTILAAN HOITOPROSESSI ENSIAPUPOLIKLINIKALLA KANSALLISTEN JA KANSAINVÄLISTEN TUTKIMUSTEN KIRJALLISUUSKATSAUS Karin Kaadu & Sara Nieminen: PÄIHTEIDEN SEKAKÄYTTÖ JA VÄKIVALTA Teija Martikainen & Kaisa Vuorinen: AIKUISDIABEETIKKO JA ALKOHOLI DIABEETIKON HOIDONOHJAUS Sanna Anttila: I-TYYPIN DIABETESTA SAIRASTAVAN NUOREN ALKOHOLINKÄYTTÖ ALKOHOLINKÄYTTÖÄ KOSKEVA HOIDONOHJAUS Pia Eskola & Tiina Suvanen: ODOTTAVIEN ISIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ ODOTTAVIEN ISIEN JA ÄITIEN NÄKÖKULMASTA Laura Wäänänen: PÄIHDEVAUVAT KOHDUSTA ELÄMÄN ALKUUN

5 4

6 Johdanto Etelä-Suomen lääninhallitus käynnisti vuonna 2003 Kotkan kaupungin päihdetyöryhmän kanssa yhteistyön, jonka tarkoituksena oli luoda ylikunnallinen malli paikallisesta vaikuttamisesta alkoholiasioissa. Mukaan tulivat Kotkan lisäksi Hamina, Vironlahden, Pyhtään ja Miehikkälän kunnat. Yhteistyöhankkeen tavoitteisiin kirjattiin perheiden tukeminen ja lasten ja nuorten päihteiden käytön vähentäminen sekä riskikäytön tunnistaminen sosiaali- ja terveydenhoidossa, varhainen puuttuminen sekä motivointi päihteiden käytön vähentämiseen mini-intervention keinoin. Yhteistyö alkoholielinkeinoa harjoittavien yritysten välillä käynnistettiin ja vähittäismyynnin valvontajärjestelmää kehitettiin eri tavoin. Hankkeen alussa pyydettiin mukaan myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kotkan terveysalan sairaanhoitajakoulutus. Tarkoituksena oli tarjota opiskelijoille mahdollisuus valita hankkeeseen liittyvistä kehittämishankkeista opinnäytetyön aiheita. Hanke kokonaisuudessaan liitettiin ensimmäisten joukossa vuonna 2004 kumppanuussopimuksella kansallisen alkoholiohjelman kumppanuushankkeeksi. Koko hankkeeseen keskeisesti liittyvä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun osuus on toteutunut erinomaisesti lukuisina eri aiheisiin monipuolisesti liittyvinä (12 kpl) opinnäytetöinä. Yhteistyötä toteutettiin myös opetuksessa asiantuntijaluentojen muodossa. Helsingissä Markku Salo Ylitarkastaja 5

7 6

8 Etelä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto KUNTAKUMPPANUUS ALUEELLISEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISESSÄ Mari Palmroth Projektityöntekijä, Etelä-Kymenlaakson Alkoholiohjelman Kuntakumppanuushanke 1 Valtakunnallinen alkoholiohjelma Alkoholiohjelma on alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävä valtakunnallinen yhteistyöprosessi. Monet yhteiskunnan toimijat voivat ratkaisuillaan ja toimintalinjoillaan vaikuttaa alkoholihaittoja vähentävästi. Alkoholiohjelma kokoaa yhteen merkittävän osan näistä toimijoista ja toiminnasta. Hallitus teki vuonna 2003 periaatepäätöksen, jossa se määritteli alkoholipolitiikan keskeiset tavoitteet ja päätti koota valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinon toimijat yhteistyöhön haittojen vähentämiseksi. Alkoholiohjelma on valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuva sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama prosessi. Periaatepäätöksessä esitetään alkoholihaittojen ehkäisylle ja vähentämiselle kolme osatavoitetta: 1. Alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheuttamien haittojen vähentäminen, 2. Alkoholijuomien riskikäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen ja 3. alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kääntäminen laskuun. Tavoitteena on koota eri toimijoiden vaikuttaviksi todetut toimet jäsentyneeksi kokonaisuudeksi, jossa yhteistyö edistää yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyöhön halukkaat toimijat liittyvät alkoholiohjelmaan kumppaneina. Kumppanuus vahvistetaan kirjallisella sopimuksella. Kumppanuussopimuksen yhteydessä kukin toimija määrittelee oman toimintansa kannalta keskeiset alkoholihaittojen vähentämisen tavoitteet ja toimintatavat. Alkoholiohjelmaan voi liittyä koko ohjelmakauden ajan. Vuoden 2006 maaliskuussa kumppaneita oli 135. Kumppaneihin kuului noin 60 kansalaisjärjestöä, evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko, Suomen vapaakristillinen neuvosto, sosiaali- ja terveysalan ammatillisia järjestöjä, alkoholielinkeinon ja alalla toimivien työntekijöiden järjestöjä, työmarkkinoiden keskusjärjestöt sekä runsaat 40 kuntaa tai kuntayhtymää. Alkoholiohjelma tarjoaa kunnille suuntaviivoja paikallisen päihdetyön kehittämiseen. Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Alkoholiohjelma on työkalu, joka ohjaa alkoholihaittoja ehkäisevää työtä. Päihdetyö tulisi nähdä kokonaisuutena, johon kuuluvat ehkäisevä päihdetyö, päihdepalvelut sekä kunnan mahdollisuudet vaikuttaa alueellaan alkoholin myyntiin ja anniskeluun. Päihdetyön kehittäminen edellyttää kunnalta/kuntayhtymältä myös laajapohjaista yhteistyötä ja keskeisten toimijoiden riittävää resursointia. Seudullisella yhteistyöllä pyritään varmistamaan ehkäisevän päihdetyön sekä päihdehuollon erityispalveluiden järjestäminen pienissäkin kunnissa. 7

9 Alkoholiohjelmaan kumppanuussopimuksella liittyvät kunnat sitoutuvat päivittämään päihdestrategiansa ja laatimaan alkoholiohjelmaan liittyvän konkreettisen toimintasuunnitelman lähivuosille. Tavoitteena on vakiinnuttaa valtionhallinnon, kuntien, järjestöjen ja muiden kumppanien alkoholihaittoja ehkäisevään työhön entistä kokonaisvaltaisempi ja kestävämpi toimintamalli. Alkoholiohjelman kautta laajennetaan ja syvennetään yhteistyötä, vahvistetaan toiminnan rakenteita, levitetään hyviä käytäntöjä ja kehitetään toimintaa aiempaa jäsentyneemmäksi kokonaisuudeksi. 2 Toteutus Etelä-Kymenlaaksossa 2.1 Lähtötilanne Kuntaviitoset eli Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä ovat tehneet jo useita vuosia yhteistyötä useilla eri alueilla ja myös ehkäisevässä päihdetyössä. Tarve ehkäisevän päihdetyön tehostamiseen yhteistyöllä perustuu kuntien omien resurssien vähäisyyteen, jo toimiviin yhteistyömuodot ja alueen varsin rankkaan päihdekulttuuriin. Päihdemyönteinen kulttuuri näkyy runsaassa tarjoilupaikkojen määrässä, verovapaan alkoholin käytössä johtuen itärajan läheisyydestä, päihdetapauslaskennassa toimipisteissä, alkoholituotteiden myyntiluvuissa, hoidon tarpeessa ja määrissä sekä alhaisemmassa ihmisten elinajan odotuksessa verrattuna muualle Suomeen. Viiden kunnan välinen yhteistyö muodostuu sosiaalipäivystyksestä, tukikeskuksesta ja erilaisista hankkeista. Lähes kaikissa kunnissa on myös paikallinen päihdeasioista vastaava työryhmä sekä tehty päihdestrategia. Yksi kuntakumppanuushankeen tärkeimmistä tavoitteista onkin nyt yhdistää nämä strategiat ja luoda niiden pohjalta viiden kunnan alueelle yhteinen päihdestrategia. Tämän uuden strategian tarkoituksena on saada hyvät käytännöt toimintaan koko Etelä-Kymenlaakson alueella sekä tehostaa ennaltaehkäisevää päihdetyötä ja päihdehoitoa yhteistyöllä ja yhtenevillä toimintatavoilla. 2.2 Tavoitteet, hallinnointi ja yhteistyötahot Kuntakumppanuushankkeen tavoitteina ovat alkoholiohjelman tavoitteet. Näistä on alueella valittu hankkeen erityistavoitteiksi nuorten alkoholinkäytön aloitusiän myöhentäminen ja varhaisen ja nopean puuttumisen tehostaminen. Hankkeen tarkoituksena on vähentää nuorten ja aikuisten alkoholin käyttöä ja näistä johtuvia haittoja sekä luoda tähän toimintaan yhteisiä käytäntöjä Etelä-Kymen-laakson kuntien alueella. Aikaisemmassa työssäni keskustelimme usein hoitohenkilökunnan kanssa siitä huolestuttavasta seikasta, että alkoholiin, tupakkaan sekä muihin päihdyttäviin aineisiin tutustuminen aloitetaan koko ajan nuorempina. Asian korjaamiseksi järjestelmällistä päihdetiedotusta tulisi antaa lapsille jo alakoulussa, miksei jopa jo päivähoidossa. On myös mietittävä vaihtoehtoisia toimintamalleja niille nuorille, joita on lähes vakiona samansuuruinen ryhmä joka ikäluokassa, jotka kaikista varoituksista ja kielloista huolimatta aloittavat päihteiden käytön hyvin nuorina. Näiden niin sanottujen kelkasta putoajien kohdalla mahdollisimman varhainen puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää. Tärkeää on myös pitää vanhemmat tietoisina nuorten tilanteesta sekä 8

10 nykyisestä trendistä aloittaa päihteiden käyttö jo hyvin nuorena, jotta heillä olisi realistiset mahdollisuudet siihen puuttua, ainakin oman lapsensa kohdalla. Keskeistä nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisyssä on mielestäni myös vanhemmuuden ja perheiden riittävä tukeminen. Vanhempien tukeminen ja hyvän keskusteluyhteyden luominen olisi järkevää aloittaa jo esimerkiksi neuvolassa, vanhemmuuteen valmistauduttaessa. Hanketta hallinnoidaan Kotkasta ja työskentelystä vastaa ohjausryhmä, työrukkanen ja alatyöryhmät. Ohjausryhmään kuuluvat kuntien päihdeyhdyshenkilöt sekä jokaisesta kunnasta joku toinen viranhaltija. Näiden lisäksi edustajina ovat A-klinikkatoimi, mielenterveystoimi, terveyskeskus, valtakunnallinen mini-interventiohanke, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Etelä-Suomen lääninhallitus, poliisi ja Osuuskauppa Ympyrä. Työrukkasessa valmistelevina toimijoina ovat sosiaalityöntekijä Haminasta, A-klinikkatoimen johtaja, ehkäisevän päihdetyön ohjaaja Kotkasta ja alkoholiohjelman kuntakumppanuushankkeen projektityöntekijä. Hankkeessa on tehty yhteistyötä sekä kuntien välillä että kuntien sisällä mm. päihdetyöryhmissä. Sidosryhmäyhteistyötä on toteutettu koulu- ja opiskelijaterveydenhoidon, koulujen, työterveyshuollon, sosiaalitoimen, mielenterveystyön ja nuorisotoimen kanssa. Kuntien ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat: sairaanhoitopiirin terveydenedistämistyöryhmä, jonka kautta toteutuvat päihdekyselyt 8 ja 9 luokkalaisille sekä raskaana oleville ja pienten lasten perheille, paikalliset myynti- ja tarjoilupaikat sekä Alko vastuullisessa myynnissä ja valvonnassa, läänin alkoholitarkastajat ja poliisi säädösten valvojina, lupien myöntäjinä ja ilmoitusten uudenlaisissa käytännöissä, A-klinikkatoimi koulutusten järjestäjänä ja hoitoon ohjaajan ja ammattikorkeakoulun opettajat ja sairaanhoitajaopiskelijoiden luokka opinnäytetöiden osalta, järjestöt ja vanhemmat sekä valtakunnallinen mini-interventiohanke. 2.3 Työryhmätyöskentely Alkoholiohjelman sekä hankkeen tavoitteet ovat niin laajat että ohjausryhmä päätti työskentelyn parantamiseksi perustaa erilaisia alatyöryhmiä: 1. Hoidontarpeenarviointi työryhmä kehitti kunta viitosten yhteisen päihdehoitoketjun ja ohjeistukset eri ammattilaisille käypähoitosuositusten pohjalta. Tämä yhdistettiin sairaanhoitopiirin hoitoketjuihin ja siihen liitettiin kaikkien viiden kunnan yhteystiedot. 2. Koulutustyöryhmä aloitti toimintansa järjestämällä sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisten kolmelle alueelliselle ryhmälle mini-interventiokoulutuksia. Eri ammattikunnille ja kunnittain tehdyn koulutuskartoituksen perusteella koulutus ohjelmaan haluttiin myös koulujen opettajille suunnattu koulutus puheeksi ottamisesta, päivähoitohenkilökunnalle tilanteisiin puuttumisesta ja päihdeperheen lapsen rooleista, 8 luokkalaisille Myllyhoitoyhdistyksen Selvä Pää -oppitunnit ja ryhmien vetäjille Elämäntapaliiton Alkoholinkäyttö on taitolaji koulutukset. Selvä Pää -oppitunnit järjestetään tänä vuonna hankealueen 8.- luokkalaisille jo toistamiseen, sillä palaute viime vuodelta oli erinomaista. Hankealueen koulujen tulevaisuudenhaasteena on jatkaa vastaavanlaisten koulutusten järjestäminen oppilailleen hankkeen päättyessä keväällä Opinnäytetyöryhmässä oli hankkeeseen kiinnitetty yksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijaluokka. Hankkeen kautta luokka on saanut tehostetusti päihdetyön opetusta ja opiskelijat tekivät opinnäytetyönsä hankkeeseen liittyen päihdetyön eri alueilta. Näin laaja yhteistyö oppilaitoksen ja hankkeen välillä on mielestäni erittäin an- 9

11 toisaa ja opettavaista. Opiskelijoiden tekemien tutkimusten ja kyselyiden avulla hankkeessa mukana oleville päättäjille ja viranomaisille voidaan esittää ajantasainen kuva alueen päihdetilanteesta ja päihdehoidosta eri sairauksien ja ikäryhmien kohdalla. Merkittävä harppaus yhteistyössä oppilaitoksen ja työelämän välillä oli myös opiskelijoiden ja Pyhtään kunnan päihdetyöryhmän yhdessä toteuttama Pyhtään kunnan päihdestrategia. Mielestäni tämänlaista yhteistyötä tulee jatkaa myös hankkeen jälkeen, sillä palaute on ollut molemmilta osapuolilta erittäin positiivista. 4. Elinkeinotyöryhmä, jossa yhdessä lääni tarkastajien ja poliisin kanssa järjestettiin neljä alueellista koulutusta Osuuskauppa Ympyrän kassojen ja tuoteryhmävastaavien, Alkon ja vartiointiliikkeen henkilökunnalle omavalvonnasta, lainsäädännöstä ja hankalan asiakkaan kohtaamisesta. Samansisältöinen koulutus järjestettiin myös Euromarketin työntekijöille marraskuussa Kaupoissa on keskusteltu hyllyjärjestelmistä ja omavalvonnan tärkeydestä, sekä turvallisuudesta. Osuuskauppa Ympyrä on ottanut käyttöön Alkoissa jo toimivan mallin kassajärjestelmästä, johon rekisteröidään kaikki papereiden tarkastukset ja myynnistä kieltäytymiset. Hankkeen aikana on järjestetty myös tehovalvontaviikko julistein ja tarroin teemalla Olemme mukana Alkoholiohjelman kuntakumppanuudessa Puutumme alaikäisten alkoholin ostoyrityksiin sekä alkoholin välitysepäilyihin nuorille. Elinkeinotyöryhmän tarkoituksena laajentaa toimintamalli myös muihin kaupparyhmittymiin sekä järjestää alueelliset koulutukset myös ravintoloiden työntekijöille kevään 2007 aikana. 2.4 Toiminnat ja keinot Työryhmien työskentelyn lisäksi on hankkeessa tehty erilaisia tempauksia: vesipullokampanja nuorille, Audit testin markkinointi terveysasemilla ja tapahtumissa (Meripäivät) sekä linjaautokampanja Audit kysymyksin. Paikallisen sanomalehden kanssa on toteutettu päihteisiin ja niiden haitalliseen käyttöön liittyvä artikkelisarja. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet ovat osallistuneet valtakunnallisen alkoholiohjelman seminaareihin ja koulutuksiin sekä päihdepäiville ja alueellisiin sekä paikallisiin tilaisuuksiin. Hanke jatkuu kevääseen 2008, mutta yhteistyö jatkuu ja suurin osa toiminnoista, lähinnä uudet toimintatavat, jäävät toivottavasti myös pysyväksi toiminnaksi, sillä ne eivät vaadi erillistä rahoitusta toteutuakseen. Hankkeen kautta tullut yhteistyön tiivistäminen on hyvä alku, mutta alueellinen työskentely vaatii kuitenkin vielä uudenlaista asennoitumista eri sektoreilta ja mahdollisesti uudenlaisia rakenteita kuntien kesken. Tulevaisuudessa ehkäisevässä päihdetyössä tulee olla mahdollisuus yhdistää resursseja ja palvella näin kaikkia viittä kuntaa. 10

12 ALKOHOLIOHJELMAN ALKU ETELÄ-KYMENLAAKSOSSA Sirpa Paatero Kotkan kaupungin ehkäisevän päihdetyön ohjaaja, Etelä-Kymenlaakson Alkoholiohjelman Kuntakumppanuushankkeen koordinaattori/projektityöntekijä Etelä-Kymenlaakso lähti mukaan alueen alkoholiohjelman toteutukseen alueen heti valtakunnallisen ohjelman käynnistyttyä vuonnakäynnistymisestä Alueen päihteiden käyttö ja siitä johtuvat haitat olivat olleet jo pitkään huomattavasti suuremmat kuin maassa keskimäärin. Yhteistyötä alueella oli tehty jo aiemmin ehkäisevän päihdeyhdysverkoston kanssa, silläkun toisen asteen koulutus ja työpaikat liikuttavat ihmisiä koko Etelä-Kymenlaakson, eli Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti, alueella. Yhdistävänä tekijänä on vahvasti myös alueen päihdehoidosta vastaava Kymen A-klinikkatoimi, jolla on yksiköitä lähes jokaisessa Etelä-Kymenlaakson kunnassa. Lähtötilanteessa jokaisella kunnalla oli valmiina tai tekeillä oma päihdestrategiansa sekä päihdetyöryhmä joko pelkästään tai yhdistettynä lasten- ja nuorten tai johonkin hyvinvointityöryhmään. Ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä vastaava työntekijä löytyi ainoastaan Kotkasta, mutta jokaisessa kunnassa oli valittuna ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Käytäntö yhdyshenkilöjärjestelmästä eli vastuutyöntekijän määrittelemisestä oli lähtenyt liikkeelle jo aiemmin Etelä-Suomen läänin Kouvolan yksikön yhteistyönä ja ajatus laajeni koko Suomeen STAKES :in luotua oman verkoston. Ehkäisevä päihdetyö sai näin vahvistusta puretun raittiustyön, raittiuslautakunta, sihteerit ym. tilalle. Lähtötilanteessa jokaisella kunnalla oli valmiina tai tekeillä oma päihdestrategia ja päihdetyöryhmä joko pelkästään tai yhdistettynä lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmään. /otin pois tai johonkin/ Ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä vastaava työntekijä työskenteli ainoastaan Kotkassa, mutta jokaisessa kunnassa työskenteli ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Tarve yhdyshenkilöjärjestelmästä eli vastuutyöntekijän määrittelemisestä oli lähtenyt liikkeelle jo aiemmin Etelä-Suomen läänin Kouvolan yksikön yhteistyöstä, ja ajatus laajeni koko Suomeen STAKES: in luotua oman verkoston. Ehkäisevää päihdetyötä vahvistettiin näin vastapainoksi vähennetylle perinteiselle raittiustyölle (raittiuslautakunta, raittiussihteerit ym.) Yhteistyö Alkoholiohjelmahankkeessa lähti hyvin käyntiin eri tahojen kanssa. Kuntien, A-klinikan toimijoiden ja erilaisten järjestöjen lisäksi hankkeessa olivat vahvasti mukana heti alusta lähtien läänin alkoholitarkastajat, elinkeinotoimi osuuskauppa Ympyrän kautta ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kotkan terveysala yhden koko sairaanhoitajaluokan opinnäytetöillä. Hankkeessa tärkeänä yhteistyökumppanina oli valtakunnallinen Mini-interventio hanke, jonka hallinnointi tapahtui Kotkasta käsin. Etelä-Kymenlaakson alkoholiohjelmahanke oli myös heti alusta asti STM:n hankerahoituksen piirissä ja yhteistyössä valtakunnalliseen organisaatioon. Hankerahoituksen kautta oli mahdollista saada puolikas projektityöntekijä koordinoimaan toimintoja. Kuntakumppanuushankkeen tavoitteina olivat alkoholiohjelman tavoitteet: 1. viranomaisten, järjestöjen, kuntalaisten ja elinkeinon yhteistyön parantaminen alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä paikallistasolla tai seudullisesti, 2. nuorten alkoholin käytön ehkäisy ja alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukeminen ja hoito erityisesti lasten hyvinvoinnin näkökulmasta, 3. alkoholin riskikulutuksen aiheuttamien haittojen vähentäminen varhaisvaiheen tukitoimin, 4. päihdepalvelujen laatusuositusten toimeen pano hoidon eri tasoilla. Näistä alueen 11

13 valittu erityistavoitteiksi valittiin nuorten alkoholinkäytön aloitusiän myöhentäminen ja varhaisen ja nopean puuttumisen tehostaminen. Hankkeen tarkoituksena oli vähentää nuorten ja aikuisten alkoholin käyttöä ja näistä johtuvia haittoja sekä luoda tähän toimintaan yhteisiä käytäntöjä Etelä-Kymen-laakson kuntien alueella. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi työskenneltiin paljon käytännön tiedotuksen ja koulutuksen sekä tapahtumien osalla. Tavoitteena oli myös saada hoitoketjujen ja kuntien omien päihdestrategioiden tueksi koko seutukunnan Päihdetyön strategia, joka olisi osana alueellista terveyden edistämisen strategiaa, ja jonka seurannasta vastaisi ohjausryhmä vuosittain myös hankkeen loppumisen jälkeen. Alkoholipoliittinen tilanne vaatii yhä toimia, jotta alkoholin kulutus ja siitä aiheutuvat haitat saataisiin vähenemään. Kun kokonaiskulutus on kasvanut kieltolain jälkeen koko ajan, ovat haitat seuranneet samaa linjaa. Alkoholinverotuksen alentamisella tuli uusi piikki kulutukseen, joka näkyi myös lisääntyneenä hoidon tarpeena ja perheväkivaltatapauksina. Nyt kulutuksen huippu näyttää tasoittuneen. Uusina päätöksinä alkoholilainsäädännössä 2007 ovat: paljousalennusten kielto, aamumyynnin siirto alkavaksi kloello yhdeksän, varoitustarrojen pakollisuus ja mainonnan rajoitukset. Verotuksen kiristäminen on seuraava toimenpide, joka tulee toteuttaa. Lisäksi mainonta tulisi saada tupakan mainontaa seuraten kokonaan kielletyksi. Tärkeää on myös, että alkoholiohjelman toteutusta jatketaan sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. 12

14 AMMATTIKORKEAKOULU ALKOHOLIOHJELMAN KUNTAKUMPPANUUDESSA Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen Yliopettaja, SHO, KT, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Mirja Nurmi Lehtori, SHO, TtM, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Leena Wäre Lehtori, SHO, KM, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 1 YHTEISTYÖN LÄHTÖKOHDAT Ammattikorkeakoulun terveysalan koulutus toteutti alkoholiohjelman kuntakumppanuudessa ammattikorkeakoululain (SA 351/2003) velvoitetta toimia tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ja liittää tutkimus- ja kehittämistoiminta olennaiseksi opetukseen kuuluvaksi osaksi. Alkoholin vähentämiseen liittyvässä kehittämisessä tähdättiin ammattikorkeakoulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan toiminnan ajanmukaisuuteen, tarpeellisuuteen ja toimivuuteen. Myös opetusministeriö omassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassaan vuosille tähtää ammattikorkeakouluopetuksen kehittämisessä siihen, että opettajien ja työelämän yhteyksiä lisätään ja kaikille opettajille tarjotaan mahdollisuus osallistua ammattikorkeakoulun yhdessä työyhteisöjen kanssa toteuttamiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin (OPM 2003). Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa on panostettu työelämäläheisen korkeakouluopetuksen järjestämiseen ja kehittämiseen sekä opetusta palvelevaan ja työelämää sekä aluekehitystä tukevaan soveltavaan tutkimus- ja kehitystyöhön (vrt. SL 351/2003). Ammattikorkeakoulun terveysalan tehtävänä on toimia aktiivisesti ympäröivän yhteiskunnan suuntaan, koska opetus, tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena on alueellinen vaikuttaminen siten, että tuetaan toimialueen kuntien, yritysten ja työyhteisöjen sekä kansalaisten omia kehittymistavoitteita. Alkoholiohjelman kuntakumppanuushankkeessa toteutetut opiskelijoiden opinnäytetyöt ovat hyvä esimerkki aluevaikuttavuudesta ja työelämän kehittämisestä. Opiskelijoiden mukana olo Alkoholiohjelman Kuntakumppanuushankkeessa oli tärkeää, koska edellä mainittujen lainsäädännöstä tulevien velvoitteiden hoitaminen edellyttää tulevalta hoitotyön ammattilaiselta valmiuksia toimia työelämän ja sen kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta asiantuntijatehtävissä (SL 351/2003). Alkoholiohjelman Kuntakumppanuushankkeessa mukana olevissa opinnäytetöissä opiskelijat tavoittelivat mm. laaja-alaisia käytännöllisiä perustietoja ja taitoja sekä niiden teoreettisia perusteita, hoitotyön kehityksen seuraamista ja ajan tasalla pysymistä, valmiuksia jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja riittäviä viestintätaitoja (vrt. SA 352/2003). Etelä-Kymenlaakson Alkoholiohjelman Kuntakumppanuushankkeessa osallistumisen tavoitteena ammattikorkeakoulun näkökulmasta oli, että työelämän toimijoiden ja ammattikorkeakoulun välille syntyisi aito vuorovaikutus, mikä mahdollistaa erilaisten kulttuurien kohtaamisen. Hankkeeseen osallistumalla luotiin verkostoja ympäröivään yhteiskuntaan. Opiskelijoiden, ohjaajien ja toimijoiden verkostojen tavoitteena oli kumppanuus, jota voidaan hyödyntää myös jatkossa työelämäläheisen koulutuksen toteuttamisessa. Hankkeessa oli monia 13

15 osallistujia, ja jokainen toi yhteiseen keskusteluun taustalla vaikuttavat arvot, tavat ja tottumukset. Tällainen yhteistyö ja keskustelu parhaimmillaan saattaa luoda uusia toimintamalleja sekä ammattikorkeakouluun että työelämään. Ammattikorkeakoululle eri kulttuurien kohtaaminen on ollut rikkaus, jossa maailmankuva on laajentunut ja koulutusjärjestelmä on päässyt osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan todellisessa kontekstissa. Ammattikorkeakoulun tavoitteena oli myös tuoda omaa osaamistaan kuntakumppanuushankkeeseen mahdollisten koulutuksien järjestäjänä ja opiskelijoiden opinnäytetöiden toteuttajana. Koulutuksen järjestämisen tavoite ammattikorkeakoulun ulkopuolelle ei toteutunut, mutta yhdeksän aidosti hankkeeseen integroitua opinnäytetyötä valmistui hankkeen aikana. Keväällä 2005 ammattikorkeakoululta osallistuttiin myös sosiaali- ja terveysministeriön järjestämään alkoholiohjelman kuntakumppanien valtakunnallisen seminaariin Tampereella. Pyydetyssä puheenvuorossa Miten kunta- oppilaitosyhteistyötä voidaan edistää ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden kautta esiteltiin seminaariin osallistujille hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden opinnäytetöiden aihevalintoja sekä ajatuksia kunta oppilaitosyhteistyön hyödyistä. 2 AMMATTIKORKEAKOULU ALKOHOLIOHJELMAN VERKOSTO YHTEISTYÖSSÄ Alkoholiohjelman kuntakumppanuushanke oli hyvä esimerkki ammattikorkeakoulun ja työelämäverkoston yhteistyöstä. Työelämäverkosto ulottui julkisen sektorin kaikille tasoille sosiaali- ja terveysministeriöstä, lääninhallitukseen ja ulottuen kuntatason toimijoihin. Seuraavassa kuviossa 1 kuvataan hankkeen yhteistyöverkostoa: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO KyAMK OPETUS PYHTÄÄ HAMINA KOTKA MIEHIKKÄLÄ VIROLAHTI KOTKAN POLIISILAITOS KYMEN A-KLINIKKA KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA KyAMK TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖ Kuvio 1. Alkoholiohjelman kuntakumppanuushankkeen yhteistyöverkosto Ammattikorkeakoulun Kotkan terveysalan koulutusohjelmajohtaja, opinnäytetyövastaava ja päihdetyön opintojaksosta vastaava lehtori osallistuivat ammattikorkeakoulun näkökulmasta paikalliseen hankkeen suunnitteluun alusta lähtien aktiivisesti. Ammattikorkeakoululla tehty suunnittelutyö kohdentui lähinnä opinnäytetöiden ja päihdetyön opintojakson integroimiseen 14

16 hankkeeseen. Korkeakoulussa kuntakumppanuushankkeesta informoitiin koko opettajakuntaa siitä huolimatta, että työnjaollisesti yliopettaja ja kaksi lehtoria keskittyivät kaikkien hankkeessa toteutettujen opinnäytetöiden ohjaukseen. Koulutusohjelmajohtaja osallistui säännöllisesti kuntakumppanien ohjausryhmän kokouksiin ja välitti aktiivisesti tietoa ohjausryhmälle ammattikorkeakoulun panoksesta hankkeeseen. Ohjausryhmään osallistuminen oli hyödyllistä, koska siellä tehtiin kokonaissuunnittelua koko projektiin liittyen. Ohjausryhmässä oli mahdollisuus esitellä ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden suunnitelmia. Ohjausryhmässä keskusteltiin aiheista ja olemassa olevia ideoita ja aiheita käsiteltiin yhdessä. Tavoitteena oli, että opinnäytetöiden aihealueet nousivat kuntakumppanuustoimijoiden arjen tilanteista ja ongelmista. Kriteereinä opinnäytetöiden aiheille pidettiin aiheeltaan ja taustaltaan riittävän perusteltuja tehtäviä, ajankohtaisuutta, kehittämistä edellyttäviä tehtäviä sekä kohdistumista arkiseen toimintaan ja ongelmaan. (Helakorpi 1999.) Kysymyksin ja keskusteluin saatiin kokemusta siitä, miten koulutusjärjestelmä ja työelämä voivat jakaa asiantuntijuutta. Hankeraportointia suunniteltiin ennalta. Hankkeen aikana koottiin materiaalia ja pöytäkirjoja palavereista mahdollista julkaisua varten. Varsinaista ulkopuoliselle toimijalle suoritettua hankeraportointia ei tarvinnut suorittaa. Suunnitelmissa oli myös kytkeä opiskelijoiden opinnäytetyöt mahdolliseen julkaisuun. Opinnäytetyöprosessit opiskelijoiden, kuntakumppanuushankkeen työelämätoimijoiden ja ohjaavien opettajien välillä olivat aktiivisia. Opiskelijoiden opinnäytetyöprosessit ja siinä yhteistyö- ja ohjaussuhteet toteutuivat hyvin opiskelijan, työelämäohjaajan ja opettajan keskusteluina, erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamisena ja eri osapuolien asiantuntemuksen hyödyntämisenä. Opiskelijat osallistuivat tasavertaisena kumppanina hankkeeseen (vrt. Tuomi - Gröhn 2001). Kuntakumppanuushankkeeseen osallistuvan opiskelijaryhmän sitouttaminen hankkeeseen aloitettiin keväällä 2004 perehdyttämällä heidät hankkeen tavoitteisiin. Ehkäisevän päihdetyön ohjaaja Sirpa Paatero oli kertomassa opiskelijaryhmälle valtakunnallisesta alkoholiohjelmasta sekä paikallisesta alkoholiohjelman kuntakumppanuushankkeesta. Tämä kiinnitti opiskelijoiden ajattelumaailman tiiviimmin alkoholiohjelman tavoitteisiin ja sisältöön. Samalla keskusteltiin alustavasti opiskelijaryhmän kanssa opinnäytetyön aiheista. Tapaamisessa suunniteltiin päihdetyön opintojakson opetuksen toteutusta hankkeeseen liittyen. 3. PÄIHDETYÖN OPINTOJAKSON INTEGROINTI HANKKEESEEN Sairaanhoitajan opetussuunnitelman mukainen päihdetyön kahden opintopisteen suuruinen opintojakso toteutettiin kuntakumppanuushankkeessa. Opiskelijat perehtyivät riippuvuuskäyttäytymiseen, päihdetyön organisaatioihin, päihdetyötä ohjaaviin lakeihin, päihteiden aiheuttamiin ongelmiin ja sairauksiin, ennaltaehkäisevään päihdetyöhön sekä hoitavaan ja kuntouttavaan päihdetyöhön. Päihdetyön opiskeluun sisältyi myös tutustuminen aiheesta tehtyihin ajankohtaisiin tutkimuksiin (Opinto-opas ) Teoriaopintojen lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus syventää päihdetyön osaamistaan suorittamalla opintokokonaisuuteen liittyvä käytännön kahdeksan opintopisteen harjoittelu erilaisissa päihdetyön yksiköissä. Harjoittelupaikkoina ovat toimineet esimerkiksi Kymen A-klinikan eri toimipisteet (Turvalan A-klinikka, Haminan A-klinikka, Kotkansaaren Perhe-ja Huumeklinikka ( alkaen nimeltään Päihdeklinikka). 15

17 Syksyllä 2004 sovittiin myös koulutusyhteistyöstä Etelä-Suomen lääninhallituksessa toimivien projektipäällikkö Lauri Larmen ja ylitarkastaja Markku Salon kanssa. He osallistuivat kuntakumppanuushankkeeseen kouluttamalla opiskelijaryhmää Suomen alkoholipolitiikkaan ja alkoholilakiin, päihdeilmiöön, päihteiden aiheuttamiin ongelmiin, käytettyihin hoitokeinoihin ja nuorten alkoholinkäyttöön. Päihdetyön opintojakson opetuksessa hankkeeseen osallistuvan ryhmän kohdalla keskityttiin erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön. Tavoitteena oli, että opiskelijat osaavat tulevaisuudessa sairaanhoitajan työssään edistää päihteettömiä elämäntapoja, ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja sekä lisätä päihdeilmiön ymmärtämistä ja hallintaa. Koulutuksessa perehdyttiin myös alueen kuntakumppanuushankkeen erityistavoitteen mukaisesti nuorten alkoholinkäyttöön sekä aikuisten päihteiden riskikäytön tunnistamiseen. Ryhmä sai valmiuksia mm. mini-intervention toteuttamiseen sairaanhoitajan työssä (Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö 2006). 4 YHTEISET TAVOITTEET KUNTAKUMPPANUUSHANKKEESSA Kumppanuushankkeessa toteutetut Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt liittyivät vahvasti ammattialaan, sen käytäntöihin ja niiden kehittämiseen (vrt. SL 2003, Helakorpi 1999.) Hankkeen opinnäytetyöprosessi alkoi yhteisessä tapaamisessa, jossa keskusteltiin opiskelijoiden, opetussuunnitelman ja työelämän tavoitteista. Opiskelijan oppimiselle ja työelämän kehittämiselle asetetut tavoitteet muodostivat vaativan kokonaisuuden asiantuntijuuden kehittymiselle. Työelämän odotukset näyttäytyivät samansuuntaisina koulutuspoliittisten tavoitteiden kanssa opiskelijan asiantuntijuuden ja työelämänkehittymisessä. Seuraavassa kuviossa tarkastellaan sitä, miten työelämän, opiskelijan ja AMK:n opetuksen tavoitteet muodostavat ihanteellisimmillaan kiinteän kokonaisuuden ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittämisessä ja opiskelijan oppimisessa (kuvio 2). OPISKELIJA OMAT TAVOITTEET OPINNÄYTETYÖ OPINNÄYTETYÖ AMMATTI- KORKEAKOULU OPETUS- SUUNNITELMAN TAVOITTEET ASIAN- TUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN ENNALTA- EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ ALKOHOLI- OHJELMAN KUMPPANIT TAVOITTEET OPINNÄYTETYÖ Kuvio 2. Asiantuntijuuden kehittyminen ennaltaehkäisevässä päihdetyössä. 16

18 Kuntakumppanuushankkeeseen osallistuvien tahojen tavoitteet perustuivat kunkin omiin lähtökohtiin. Hankkeessa toteutettavien opinnäytetöiden asiantuntijuuden kehittymiseen liittyvät tavoitteet, arvot ja merkitykset liittyvät opiskelijan näkökulmasta opetussuunnitelman tavoitteisiin, kun taas työelämässä oppimista ohjaavat työn asettamat vaatimukset. Tavoitteena hankkeessa oli, että työyhteisöä palvelevat tavoitteet yhdistyisivät ja kohtaisivat oppijan henkilökohtaiset tavoitteet (vrt. Poikela 1999). Vaarana on, että teoriatieto ja käytännön tekeminen eivät kohtaa toisiaan (vrt. Tuomi-Gröhn 2000). Tämä on opiskelijalle hankkeessa ollut vaativaa, koska työelämä korosti kiinteää sitoutumista työantajaan, sisäistä motivaatiota, omaaloitteisuutta, valmiutta toimia tiimityössä ja projektityön hallintaa, mikä edellyttää koulun ja työelämän kiinteää ohjaustoimintaa ja osaamista. (vrt. Varjonen 1999.) Opiskelijoille tilanne oli haastava myös siksi, koska heidän oli vaikea mieltää tiedon suhdetta kehittyvään käytäntöön, ja opiskelija saattoi toimia mekanistisesti mallin mukaan ajattelematta uuden tiedon kytkentää työtoimintaan (Tuomi-Gröhn 2000). Ohjaavat opettajat tukivat opiskelijoita sekä paneutuivat opiskelijoiden raportteihin koko prosessin ajan, joiden perusteella oli mahdollista pohtia opiskelijan oppimista sekä teoreettisesti että työelämäkontekstin näkökulmasta. 5 OPINNÄYTETYÖPROSESSI JA SEN OHJAAMINEN HANKKEESSA Kaikki joulukuussa 2006 valmistuneiden sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyöt olivat osa Etelä-Kymenlaakson Alkoholiohjelma Kuntakumppanuushanketta. Hankkeeseen kytkeytyi 12 opinnäytetyötä. Koko opiskelijaryhmän päätös lähteä mukaan hankkeeseen ja siihen sitoutuminen oli monivaiheinen moniammatillinen neuvotteluprosessi. Kunkin opiskelijan valitsema aihe liittyi osana kokonaisuutta alkoholiohjelman tavoitteisiin ja alkoholin käytön ehkäisyyn. Hankkeeseen liittyviä opinnäytetöitä valmistui yhteensä määräaikaan mennessä yhdeksän. Alkoholiohjelman kuntakumppanuushankkeeseen liittyvässä opinnäytetyöprosessissa toteutui kumppanuus työelämän, opettajien ja opiskelijoiden välillä rajat ylittävänä moniammatillisena yhteistyönä. Jokaisella opinnäytetyöllä oli kaksi ammattikorkeakoulun opettajaa ohjaajana sekä yksi tai useampi ohjaaja työelämästä. Opinnäytetöiden ohjaukseen osallistuivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kotkan terveysalalta yliopettaja, SHO, KT Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, lehtori, SHO, KM Leena Wäre ja lehtori SHO, TtM Mirja Nurmi. Jokaisen opinnäytetyön ohjaukseen sekä idea-, suunnitelma- ja päättöseminaareihin osallistuivat myös aiheeseen liittyen työelämän edustajia mm. Pyhtään päihdetyöryhmästä ja Kotkan kaupungin terveydenedistämisyksiköstä. Monille hankkeeseen osallistuville opiskelijoille toteutettava opinnäytetyö oli ensimmäinen vaativa pitkäjänteinen, itsenäisesti tehtävä työ, jossa mm. aikataulun laadinta ja sen noudattaminen oli tärkeää. Hankeopinnäytetöissä korostui prosessin systemaattisuus ja suunnitelmallisuus, koska opinnäytetyössä tehtiin tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Lisäksi prosessin aikana reflektoitiin ja opittiin omasta työstä, mutta myös hankkeen aikana muilta osallistumalla aktiivisesti toisten opiskelijoiden töiden kriittiseen analyysiin, kehittämiskeskusteluihin ja arviointiin. (vrt. Helakorpi, 1999, Vilkka ja Airaksinen 2003.) Alkoholiohjelman kuntakumppanuushankkeessa opiskelijoiden oppimisprosessissa toteutuivat korkeakoulun opinnäytetyölle asetetut tavoitteet. Tämä merkitsi sitä, että opinnäytetyöt ohjattiin siten, että opiskelija omaksui opinnäytetyöprosessissa alansa asiantuntijatehtävissä vaadittavia osaamishaasteita, joita ovat mm. tutkiva työote, oman työn kehittäminen, rohkeus ja ennakkoluulottomuus. Kiinteä yhteistyö työelämäohjaajien kanssa suuntasi opinnäyte- 17

19 työprosessia työelämälähtöiseksi, käytännönläheiseksi, tutkimuksellisella asenteella toteutetuksi ja opiskelijan ammatillisia tietoja ja taitoja osoittavaksi. (vrt. Vilkka ja Airaksinen 2003.) Opinnäytetöiden ohjaukseen osallistuivat työelämästä: - Pyhtään kunnan päihdetyöryhmä - nuoriso-ohjaaja Sanna Karimäki Kotkan nuorisokeskus - Kymen A-klinikka - Kotkan poliisilaitos - lasten ja nuorten diabeteshoitaja Tuula Leeve Kymenlaakson keskussairaala - johtava hoitaja Hannele Mattila Haminan sairaala - diabeteshoitaja Tuula Saikka Kotkan terveyskeskus Opettajien, opiskelijoiden ja työelämäohjaajien erilaista asiantuntijuutta pyrittiin hyödyntämään opinnäytetyössä ja sen ohjaamisessa. Tästä seurasi, että osallisten ammatillisen kehittymisen prosessissa yhdistyi ammatillinen kokemus ja teoriatieto (Tuomi-Gröhn 2000). Koko prosessista oli nähtävissä, että opinnäytetyön kehitti opiskelijan valmiuksia itsenäiseen soveltavaan kehittämistyöhön. Kuvio kaksi kuvaa opinnäytetyön tavoitteita, aihealueita ja eri osapuolien oppimisprosessia alkoholiohjelman kuntakumppanuushankkeessa (kuvio 3). Kuvio 3. Opinnäytetyön oppimisprosessi kuntakumppanuushankkeessa. 18

20 Kaikki opinnäytetyöt sidottiin tiiviisti ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaan ja työelämään. Ohjauksellisesti opinnäytetyöt olivat haastavia, koska niiden luonne vaihteli konkreettisesta abstraktiin ja asioiden kuvailusta reflektointiin. Siksi opinnäytetöissä näyttäytyi mestari-kisälli perinteen mukaisesti ammatillisen osaamisen kuvausta ja käytännöllisiä opinnäytetöitä. Joissakin opinnäytetöissä painottui ammattikasvatusperinteen mukaisesti opiskelijan ammatillinen kasvu ja reflektiivisyys. Korkeakouluperinnettä korostavat työt edustivat näyttöön perustuvan tiedon käyttöä, tutkimuksellisuutta ja tutkimusmenetelmien käyttöä. (vrt. Kotila 2004, Nummenmaa 2002.) Ohjauksessa korostettiin, että aiheet tulee rajata valitulta aihealueelta suppeaksi mutta syvälliseksi. Yhdessä mietittiin ohjaukselliseksi tavoitteeksi opinnäytetyö, joka on aihevalinnaltaan ja toteutustavaltaan omaperäinen, ennakkoluuloton, idearikas, innovatiivinen, käytännönläheinen ja yhteydessä työelämään. Lain ja asetuksen mukaisesti ohjattiin oman alan asiantuntijuusaiheisiin ja sisältöihin, joissa oli mahdollista toteuttaa itsenäistä ajattelua ja tuloksellista ammatillisen toiminnan kehittämistä. Ohjauksessa korostettiin tavoitteeseen etenemistä suunnitelmallisesti, analyyttisyyttä, loogisuutta sekä hyödynnettävyyttä. (vrt. Hakala 2004; Helakorpi 1999.) Opinnäytetyön ohjaaminen oli pitkäjänteinen, vastuullinen ja vaativa tehtävä, jossa ohjaajat kannustavasti ja motivoivasti opastivat opiskelijoita kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Opiskelijat saivat näin ammatillista valmennusta ja tiivis ohjaus varmisti töiden tieteellisyyden, luotettavuuden sekä niiden etenemisen aikataulun mukaisesti. Opinnäytetyön ohjaajat auttoivat omalla asiantuntijuudellaan, ohjasivat metodien ja ratkaisujen käytössä, korostaen eettisiä ja tieteellisiä perusteita ja arvioiden kriittisesti opinnäytetyöprosessia ja lopputulosta. (vrt. Helakorpi 1999.) Hankkeesta saatiin taloudellista, materiaalista ja asiantuntijatukea. Opinnäytetöiden ohjaus oli sekä yksilö että ryhmäohjausta. Lisäksi järjestettiin seminaarityyppistä ohjausta. Idea-, suunnitelma- ja päättöseminaareihin osallistui työelämän yhteistyökumppaneiden edustajia eri tahoilta. Ammattikorkeakoulun opettajat huolehtivat siitä että projekti kokonaisuudessaan noudatti myös tieteellisesti korrekteja menettelytapoja. Opinnäytetyön arviointiin vaikutti koko prosessin onnistuminen. Arvioinnin kohteena olivat paitsi tapahtumat, toiminta ja lopputulos myös prosessi. Hanke oli käytännöllinen väline yhdistää tutkimus, koulutus ja kehittäminen. Opinnäytetöihin sisältyi myös kirjallinen osuus, jolla opiskelija osoitti kirjalliset kommunikointivalmiutensa. Tämä oli hyvä, koska vuorovaikutusyhteiskunnassa asiantuntijan vaatimukset yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen yhä lisääntyvät ja korostuvat. (vrt. Helakorpi 1999.) Monipuolisen palautteen ja arvioinnin perusteella voi todeta, että opiskelijat oppivat tiedonhankintataitoja, lähteiden kriittistä käyttöä ja analyysiä. Opinnäytetyöt edellyttivät systemaattisuutta, loogisuutta ja kriittisyyttä (vrt. Frilander-Paavilainen 2005). Opinnäytetyöskentely kasvatti opiskelijoita kohtaamaan työelämän haasteita ja vaatimuksia. Heillä kehittyivät arviointitaidot, tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen jonkin täsmällisen ongelman ratkaisemiseksi. Prosessi harjaannutti oman työn tavoitteelliseen suunnitteluun ja aikataulun laadintaan. Ongelmanratkaisu-, päättely- ja perustelutaidot kehittyivät. Prosessinomainen työskentely harjaannutti kirjallisen ja suullisen viestinnän osaamista sekä yhteistyö- ja neuvottelutaitoa. Itsekritiikki, oman työn arviointi ja omien työkäytäntöjen kehittäminen vahvistuvat. (vrt. Frilander-Paavilainen 2005, Ruohotie 2000, Ruohotie 2002.) Opinnäytteen tulee olla pohtiva, kantaaottava sekä raportoinniltaan onnistunut. Myös valmistuneet opinnäytetyöt ja artikkelit osoittavat edellä mainittujen asiantuntijuusalueiden kehittyneen. 19

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere Pakka-toimintamalli ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinovalvontayksikkö, alkoholiohjelma

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli yhteisöllisessä päihdehaittojen ehkäisyssä

PAKKA toimintamalli yhteisöllisessä päihdehaittojen ehkäisyssä PAKKA toimintamalli yhteisöllisessä päihdehaittojen ehkäisyssä Rundi 2013 seminaari Tupakka, päihteet- ja rahapelit, varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 29.5.2013 OULU aluekoordinaattori

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Työseminaari 24.11.2005 Taru Ruotsalainen Sosiaali- ja terveysala Hoitotyö ja ensihoito Kuntoutus Erityisalat Sosiaaliala Hoitotyö Apuvälinetekniikka Bioanalytiikka

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti

Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Kehittämisyksikön toiminta 18.3.2008 Lahti Kehittämisyksikön tehtävät asiakastyötä tekevä, pitkäjänteisesti kehittävä, tutkiva ja oppiva yhteisö kehittää uusia ja

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot