Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta"

Transkriptio

1 Seinäjoki 1. Hyvinvointikertomus Kunta Seinäjoki Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Tämä hyvinvointikertomus on terveydenhuoltolain 12 :n mukainen raportti asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tilasta ja toteutetuista toimenpiteistä. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat: Terveyden edistämisen johtoryhmä vastaa hyvinvointikertomuksen laadinnasta. Pääkäyttäjä on terveyden edistämisen johtaja Oili Ylihärsilä ja käyttäjinä kehittämispäällikkö Lea Porola ja apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Hallintokuntien toimenpiteet vahvistetun talousarvion ja toimintasuunnitelman kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan. Vuoden 2012 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti - Väestön kasvuun vastataan palveluiden kehittämisellä - Lisääntyneeseen tontti- ja vuokra-asuntokysyntään vastataan tavoitteellisesti - Kylien elinvoimaisuutta edistetään - Kehitetään lasten, lapsiperheiden ja nuorten palvelukokonaisuuksia monialaisella yhteistyöllä - Pyritään siihen, että kaikki peruskoulunsa päättävät saavat jatko-opiskelupaikan (50% siirtyy lukioon) - Työllistämistoimia kohdistetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen - Lääkäri-hoitaja työparimallin avulla tehostetaan terveydenhuollon avopalveluita - Ikäihmisten kotona asumista turvataan monialaisesti - Tarjotaan mahdollisuuksia omaehtoiseen elinikäiseen oppimiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä monipuoliseen kulttuurin ja taiteen harrastamiseen 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet. Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Seinäjoen kaupungin strategia Strategia ilmaisee kaupungin tahdon edistää väestönsä hyvinvointia ja terveyttä sekä turvata hyvät ja laadukkaat palvelut. Johtamisen strategiset valinnat: - Kaupunginvaltuustolla, kaupunginhallituksella ja lautakunnilla on selkeät vastuut ja roolit - Kaupungin johtamisjärjestelmän ohjausta ja seurantaa kehitetään vastaamaan kaupunkikonsernin kasvun haasteisiin - Kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta kaupungin toimintaan ja päätöksentekoon vahvistetaan

2 Hyvinvointipolitiikan tavoitteet ovat: 1) Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2) Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät ja hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 3) Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Hallitusohjelma Taloussuunnitelma Talousarvio 2012 Toimintakertomus Henkilöstötilinpäätös Asuntopoliittinen ohjelma Elinvoima ja osallisuus-ohjelma Turvallisuussuunnitelma Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategia (päivitetään) Lapsemme ja perheemme voivat hyvin toimenpideohjelma Seinäjoen kaupungin lastensuojelusuunnitelma vuoteen 2012 Lapsiperheiden Seinäjoki - Lapsiperhebarometri SAUHU Seinäjoen hyvinvoinnin alueelliset tukiverkostot Meirän vasu Ikääntymispoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma (päivitetään) Päivähoidon esiopetussuunnitelma Seinäjoen kaupungin vammaispolittinen ohjelma vuoteen 2015 Varhaiskasvatuksen linjaukset Liikuntastrategia Seinäjoen kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma (päivitetään) Viestintästrategia Seinäjoen erityisliikunnan kehittämissuunnitelma Terveyden edistämisen ohjelma-2012 Työterveyden strategia Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus

3 Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas 6,8 8,2 7,5 7, Huoltosuhde, demografinen ,2 49,8 55,8 56,9 52,9 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / asukasta 129,7 164,1 170,9 142,3 151,7 Koulutustasomittain Kunnan yleinen pienituloisuusaste ,8 14,4 16,5 13,2 14,8 Lapsiperheet, % perheistä 41,9 39,8 37,9 38,4 40 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta 2011 Nettomuutto / 1000 asukasta 16 68,6 18, ,3 8,1 2,9 4,4 6,4 2,6

4 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 24 47,2 19,7 28,4 29,7 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta 7,91 9,8 9,53 8,12 7,86 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas 97,9 90,9 103, Väestö Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 39,2 44,7 44,2 43, ,8 22,4 22,1 20,2

5 Lapset ja lapsiperheet V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2009 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 22,4 28,6 27,4 28,7 29,5 6,5 7,3 9,1 9,6 9, ,5 113, ,5 0,9 0,8 1,9 1,5 1,3 Koulukiusatuksi joutuneet, % 8. ja 7,4 6,4 7,5 6,5 8,3 9. luokkalaisista 2009 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 63,7 79,7 60,9 59,3 62,9 Lasten pienituloisuusaste , ,9 12,5 14,6 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Terveydentila keskinkertainen tai huono, % 8.- ja 9. luokan 16, ,2 16,9 oppilaista 2009

6 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % 2,3 4,1 1,7 3,5 2,9 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 7,6 11,7 8,2 8,4 8,7 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan 16,3 13,5 18,9 14,4 16,5 oppilaista 2009 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista ,8 15,8 15,6 13,3 15,1 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista , ,3 22,3

7 Nuoret V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan 4,5 8,2 5,7 4,9 6,2 oppilaista 2009 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden 21,6??? 23,6 25, ,9 opiskelijoista 2009 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7,5 9,3 10,7 11,5 11,4 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 13,8 10,9 17,7 14,3 13 Raskaudenkeskeytykset alle 25- vuotiailla / vuotiasta 10 17, ,7 14,6 naista Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,3 3,6 3,1 3,5 3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,8??? 43,9 43,5 43,6 40,7

8 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. 20,6 25,8-27,9 25 vuoden opiskelijoista 2009 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. 41,3??? 35,7 41,7 39,9 39,4 vuoden opiskelijoista 2009

9 Työikäiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 97,8 90,6 99, ,4 1,2 0,9 1,1 0,9 1,1 3,9 3,5 4,4 4,2 3,9 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 9,5 16,7 12,6 8,8 9,3 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / ,7 3,8 3,4 3,2 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 2,1 hoidetut potilaat / 1000 asukasta 3,3 6 2,4 3,5 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

10 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä ,2 21,4 22,7 20,4 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista ,2 1,6 2 2,2 1,6 1,2 2,1 1,5 1,8 6,9 5,7 8,5 7,3 7,4 Työttömät, % työvoimasta 9,2 8,3 12,4 10,1 10,2 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / asukasta 140,2 149,4 177,2 140,4 154,3

11 Ikäihmiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, geriatria Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % 14,6 11,4 11,9 12,6 12,4 vastaavanikäisestä väestöstä Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä/ ,7 512, ,5 423,5 vastaavanikäistä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 89,7 86,7 87, ,5 väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 85 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % 4,9 3,7 5,7 4,6 4,6 vastaavanikäisestä väestöstä

12 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet 14,1 asiakkaat, % vastaavanikäisestä 10,7 8,6 9,6 11,9 väestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,5 2 2,6 2,6 3,5 Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat , % vastaavanikäisestä 1,6 3,7 1,9 0,4 1,5 väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 45 45,2 46,1 46,8 45,3 asuntoväestöstä 2009

13 Muut hyvinvointitiedot Lasten ja nuorten hyvinvointi 6. luokkalaisille tehty terveyskysely vuonna 2011 (617 lasta): 1) Vanhemmuus - 46%:lla lapsista kotiintuloaika oli klo 20 mennessä, viikonloppuisin 20%:lla ei kotiintuloaikaa ollenkaan (125 lasta) - 27% arkisin (viikonloppuisin vain muutama lapsi)nukkumaan ennen klo 22-30% vanhemmista rajoitti lastensa ruutuaikaa, 21% ei ollenkaan - 70%:n kanssa oli keskusteltu kotona alkoholista ja 55%:n kanssa huumeista - 45% sai käyttörahaa aina tarvitessaan 2) Lasten elintavat (73%) lasta valvoi arkisin yli klo 22-20% liikkui riittävästi joka päivä - toistuvasti kiusattuja oli 10% - 16% oli kokeillut tupakkaa, 16 lasta tupakoi satunnaisesti tai säännöllisesti - noin 60 lasta joi alkoholia satunnaisesti tai säännöllisesti - huumeita oli tarjottu 21:lle, 6 oli käyttänyt, ystäväpiiriin kuului runsaasti erilaisia aineita käyttäviä - 34% söi makeisia ja 54% joi makeita juomia vähintään 3 päivänä viikossa 12-vuotiaiden hampaiden reikiintymistä kuvaava D-indeksi on ollut hitaasti laskeva: vuonna ,55 ja vuonna ,45 Vuonna Etelä-Pohjanmaalla D-indeksi keskiarvo oli 0,5 eli keskimäärin joka toisella eteläpohjalaisella 12-vuotiaalla oli yksi paikkaushoitoa vaativa kariesvaurio. Lasten ja nuorten painotilastot Ylipainoisia+ lihavia % samanikäisistä vuonna 2009 ja vuonna vuotiaat v % ja v ,5% 5-vuotiaat v % ja v ,5% alakoululaiset v ,3% Kouluterveyskysely: 8. ja 9. luokkalaiset v % ja v % lukion 1. ja 2. luokkalaiset v % ja v % Sedun 1. ja 2. vuoden opiskelijat v % Lasten ylipainokehitys alkaa yleensä samaan aikaan, kun lapset siirtyvät syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Tämä kehitys on 1-5-vuotiaiden osalta kääntynyt myönteiseen suuntaan vuosien aikana. Tupakointi - Seinäjoen kaupungin henkilöstökyselyn perusteella 14,9% työntekijöistä tupakoi vuonna. Savuttomuuden edistymistä seurataan joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Kaupunki julistautui savuttomaksi työpaikaksi Päivittäin tupakoivien määrä 8. ja 9. luokkalaista väheni ( 15% ->13%) samoin lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (10% ->9%). 8. ja 9. luokkalaisten vanhempienkin tupakointi väheni (38%- >36%). Ammatillisesta koulutuksesta on tietoa vain vuodelta 2009, jolloin opiskelijoista tupakoi 41% ja heidän vanhemmistaan 42%. Kouluterveyskysely: Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn ilonaiheita olivat myös peruskoulun luokkalaisten ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osalta erilaisten oireiden väheneminen ja koetun terveydentilan paraneminen. Koulutyön määrä koettiin myös aiempaa kohtuullisemmaksi ja lukiossa kuulluksi tulemisen kokemus lisääntyi samoin tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin.

14 Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn huolenaiheita peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osalta olivat seuraavia - vanhemmat tiesivät huonommin lastensa viikonlopun viettopaikan (43% ei tiedä) - läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat lisääntyivät(13%) - toistuva rikkeiden teko lisääntyi, 18%:lla toistuvia rikkeitä vuoden aikana - koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi - koulun työilmapiiri heikkeni - tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin vähentyi - aamupalan syöminen arkisin vähentyi, 47% ei syö joka aamu - kouluruokaa ei syö 33% eikä kotona yhteistä ateriaa iltaisin 43% - humalajuominen lisääntyi 18%:iin - huumekokeilut lisääntyivät 7%:iin - avun saaminen koulunkäynnin vaikeuksiin vähentyi - myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina yleistyi (muutos tapahtunut pidemmällä aikavälillä), 33% nukkumaan klo 23 jälkeen lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden lintsaaminen lisääntyi, 18% lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana. Turvallisuus: Vuoden 2011 kouluterveyskyselyssä oli ensimmäistä kertaa kysymyksiä, jotka kuvaavat nuorten seksuaalisen väkivallan kokemuksia. Sekä 8.ja 9. luokkalaisista että lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tytöt kokivat seksuaalista väkivaltaa poikia enemmän eli yli 20%:lla tytöistä oli näitä kokemuksia, pojilla vastaavasti 11-15%:lla Pojat taas olivat kokeneet tyttöjä enemmän fyysistä uhkaa muulla tavalla. Liikennetapaturmia oli vuosien aikana 833, mikä oli enemmän kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2011 tapahtui 464 liikenneonnettomuutta, joissa loukkaantui yhteensä 168 henkilöä.kaksi henkilöä kuoli liikenneonnettomuuksissa. Törkeiden onnettomuuksien osuus oli 4,1% (selkeää vähenemistä vuodesta 2009). Vuonna 2011 poliisin tilaston mukaan rattijuopumusten (295) ja törkeitten rattijuopumusten (462) määrät lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna, samoin huumausainerikokset (493). Väkivaltaa oli myös aiempaa vuotta enemmän ja perheväkivaltaa kaikista poliisin tietoon tulleista pahoinpitelyistä oli 38,6%. Vuonna katuturvallisuusindeksi oli 100,34 (maakunnassa 132,83). Tilastoituja kaatumis- ja putoamistapaturmia oli vuonna 2009 yhteensä 3029, joista aiheutui 3030 hoitojaksoa. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat kustannukset Seinäjoella olivat tuolloin yhteensä ? 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan vuonna 2011 yleisimmät kaatumisen syyt olivat tässä ikäryhmässä ulkona liukkaus (45,7%) sekä oma huolimattomuus (32,6%) ja sisällä terveydelliset syyt (60%). 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista. Hyvinvoinnin ja terveyden tila Seinäjoen väestö on monien indikaattoreiden valossa terveempää kuin eteläpohjalainen väestö keskimäärin. Terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoistuminen on kuitenkin näkyvissä ja siihen puuttuminen näkyy myös toteutuneissa ja suunnitelluissa toimenpiteissä. Terveyskyselyiden pohjalta näyttää osa vanhemmista tarvitsevan lisätukea vanhemmuuteensa; rajojen asettamiseen ja oman esimerkkinsä tärkeyden ymmärtämiseen lastensa terveellisten ja turvallisten elintapojen omaksumisessa. Vanhemmuuden tukemista toteutetaan päivähoidossa ja kouluissa. Neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa toteutetaan asetuksen mukaisia

15 terveystarkastuksia, jota kautta yhteistyö koko perheen kanssa on tiivistynyt. Neuvoloiden yhteydessä toimiva perhetyön malli on kehitetty osana KASTE- hanketta. Kansansairauksien ennaltaehkäisyn kannalta positiivista on vuosien 2009 ja 2011 välisenä aikana ylipainoisten ja lihavien pikkulapsien määrässä tapahtunut väheneminen. Neuvoloissa käyttöönotettu Neuvokas Perhe - toimintamallin avulla on tuettu perheiden terveellisten ravitsemus- ja liikuntatottumusten omaksumista, mikä on osaltaan ollut tukemassa tätä kehitystä. Jo vuotiailla lapsilla on selkeitä eroja terveystottumuksissa, kuten liikunnan määrässä, nukkumisessa, ruokatottumuksissa ja vapaa-ajan vietossa. Yläkoululaisten (myös heidän vanhempiensa) ja lukiolaisten tupakointi väheni vuonna 2011 vuoteen 2009 verrattuna. Nuoriin ovat osaltaan vaikuttaneet vanhempien vähäisempi tupakointi, koulujen ja nuorisotyötä tekevien tahojen savuttomuustyö sekä yleinen asenneilmaston muutos. Palvelut - Syrjäytymisen ehkäisy Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen keinoja ovat koulupudokkuuden ehkäisytoimet, opiskelun keskeyttämisen minimointi ja nuorten työllistymisen edistäminen. Tässä työssä keskeisiä ovat oppilashuolto, etsivä nuorisotyö, kutsuntaikäisten mahdollisiin ongelmiin tarttuminen (terveystarkastukset ja aikalisätoiminta),steissin ja Pilarin toiminta, KaksKättä työpaja sekä koulujen sisäiset oppilaiden tukijärjestelmät (Kiva-koulu, tukioppilaat, 10-luokka, kerhot). Yläkoululaiset ja lukiolaiset ovat vuonna 2011 kokeneet aiempaa helpommaksi pääsyn kouluterveydenhuollon palveluihin ja lukiossa myös koulukuraattorin vastaanotolle pääsy helpottui. Tällä kehityksellä on merkitystä syrjäytymisen ehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Steissin asiakasmäärä on noussut (267 vuonna 2011), samalla ovat myös huumeasiakkaat lisääntyneet. Huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteen kävijämäärät ovat vuosittain lisääntyneet. Vuonna 2011 siellä kävi 30 eri asiakasta, joista kolme oli 16-vuotiasta. - Terveyserojen kaventaminen Terveyserojen kaventamiseen tähtäävää toimintaa toteuttavat edellä mainittujen lisäksi koko väestön osalta myös äitiys- ja lastenneuvolat, lastensuojelu, TYP, kotihoito, velkaneuvonta, aikuissosiaalityö, työttömien terveydenhuolto, A-klinikka, aikuisneuvolat, hoitaja-lääkäri työparit, Ikäkeskus ja erityistyöntekijät. - Osallisuuden lisääminen Osallisuuden lisäämistä tuetaan eri ikäisten kaupunkilaisten kokoontumisia ja toimintaa mahdollistavien tilojen kehittämisellä, Kansalaisopiston laajalla tarjonnalla, järjestöjen toiminnalla, vapaaehtoistyöllä, tukihenkilötoiminnalla ja kokemusasiantuntijuutta hyödyntämällä. Väestön terveyttä ja hyvinvointia tuetaan palveluiden saatavuuden turvaamisella, liikuntaympäristöjen kehittämisellä ( sisältää uimarantojen, -hallien, kuntosalien tai liikuntatilojen tarkastukset), liikuntaan kannustavilla toimenpiteillä kouluissa ja liikuntatoimessa, työturvallisuus- ja työhyvinvointitoimilla,kaupungin ruokapalveluiden kehittämistyöllä (mm. ruokalistauudistuksilla, suolamittauksilla vanhusten ravitsemustilan mittauksilla), elintapaneuvonnalla, myös laitoksiin ja kouluihin ulottuvalla kulttuuritarjonnalla, kirjastopalveluilla, tupakoinnin vähentämiseen tähtäävällä laajalla yhteistyöllä (sisältää tupakointikieltojen noudattamisen valvonnan), verkostoyhteistyöllä päihteiden käytön vähentämiseksi, liikennetapaturmien ja ikääntyneiden kotitapaturmien monialaisella ehkäisytyöllä,ympäristön turvallisuutta lisäävillä toimenpiteillä ( mm. kadut ja niiden risteykset, koulujen ympäristöt, leikkikentät), lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn tähtäävällä kehittämistyöllä ja hankeyhteistyöllä (KASTEhankkeet, Ehkäise tapaturmat- hanke ym.) Väestön hyvinvoinnin kehittymisen turvaamiseksi ja seuraamiseksi on nimetty ainakin seuraaville alueille laaja-alaisia työryhmiä: Päihde- ja mielenterveystyö, Ikääntyvät, TYP:n toiminta, Liikennetapaturmien ehkäisy, työhyvinvointi, Lähisuhdeväkivallan ehkäisy, Savuton Seinäjoki ja järjestöyhteistyö. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden vuonna olivat maakunnan toiseksi pienimmät (2817 ) ja lasten päivähoidon nettokustannukset maakunnan suurimmat (473 ).

16 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Seinäjoen väestömäärä ( asukasluku ) kasvaa vuosittain; syntyvyys on selkeästi korkeammalla tasolla Etelä-Pohjanmaahan tai koko maahan verrattuna. Syntyvyyden enemmyys vuonna 2011 oli Kokonaisnettomuutto Seinäjoelle on ollut pitkään positiivinen ja väestönkasvu vuonna 2011 oli yhteensä +895 henkilöä. Väestön kasvu vuonna 2011 oli 1,55% (Vaasa 1,33%, Pori 0,11% ja Hämeenlinna 0,66%). Vuonna Seinäjoelle muuttaneista eniten oli vuotiaita, sitten vuotiaita ja kolmanneksi eniten 0-6-vuotiaita. Seinäjoen väestö painottuu alle 65- vuotiaisiin. Lasten määrä tulee ennusteiden mukaan nousemaan edelleen seuraavien 5 vuoden aikana vuotiaiden määrä koko väestöstä on korkeampi kuin Etelä-Pohjanmaalla tai koko maassa. 65 vuotta täyttäneitä koko väestöstä on 16,1%, joka on maakunnan pienin osuus. Vuonna oli väestön keski-ikä Seinäjoella 39,6 vuotta (naiset 38v ja miehet 41v) ja mediaani-ikä 38 vuotta. Seinäjoen perheistä yli 40% on lapsiperheitä. Perheet asuvat väljemmin kuin aiempina vuosina. Ahtaasti asuvia oli vuonna 15% vähemmän kuin kaikilla vertailualueilla.pientalorakentaminen on lisääntynyt 2000-luvulla ja omakotitaloja oli v. liki 40% asuntokannasta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75-vuotta täyttäneiden määrä (% ikäluokasta) väheni yli 15%:lla vuosien aikana lähentyen näin koko maan tasoa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75-vuotta täyttäneiden määrä nousi samanaikaisesti yli 15%. taloudellinen huoltosuhde oli vuonna maakunnan alhaisin eli 1,22 (koko maa 1,31). Seinäjoella asuu hyvin koulutettua väestöä. Peruskoulun jälkeen (2009) päätoimisiksi opiskelijoiksi siirryttiin aiempia vuosia enemmän. Väestön koulutustaso on noussut sekä korkea- että keskiasteen koulutettujen osalta. Työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiaita oli vuonna yli 5% vähemmän kuin edellisinä vuosina. Entistä harvemmin jäätiin työkyvyttömyys eläkkeelle tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi (vähentymistä yli 10%). Keskimääräinen eläköitymisikä vuonna oli 58,4 vuotta 8koko maa 58,6). Sairastavuusindeksi (ikävakioitu)oli vuonna 97,9, mikä oli alempi kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin. Työllisyystilanteessa tapahtui vuoden 2011 aikana voimakkaasti positiivista muutosta, joka kuitenkin heikkeni vuoden lopulla. Lokakuussa 2011 työttömiä työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 7,5% ja joulukuussa 8,6%. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 34,4% ja joulukuussa 33%, mikä oli vähemmän kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin. Työllisestä työvoimasta työskentelee julkishallinnon toimialalla 31,8%, kaupan alalla 23,3% ja tieteellisen ja teknisen toimialalla 7,9%. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet Lasten määrän nousu ja perheiden enenevä halu käyttää kunnallisia kokopäivähoitopaikkoja tuo lisääntyvää tarvetta päivähoitopaikkojen lisäämiseen. Terveyskyselyiden ja tilastojen valossa näyttää olevan tarvetta edelleen tehostaa perheiden tukemista vanhemmuudessa. Perheiden auttamiseen tarvitaan yhteistyötä päivähoidon,sosiaalityön, koulujen, neuvoloiden, nuorisotoimen, kouluterveydenhuollon ja muiden lapsiperheitä ja nuoria kohtaavien kesken. Tästä yhteistyöstä KASTE-hankkeessa kehitetty Perhetyön malli on hyvä esimerkki. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden määrä nousi vuosina yli 10% ja vaikka nuorten alle 25-vuotiaiden työllisyys onkin parantunut on Seinäjoella muuta Etelä-Pohjanmaata enemmän alle 25-vuotiaita työttömiä (16,4% joulukuussa 2011).

17 Lukioista valmistuneissa on aiempaa enemmän niitä, joiden jatkosijoittumisesta ei ole tietoa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus oli noussut (2009) ollen silloin samaa tasoa muun maan kanssa. Ikääntyneiden koti- ja vapaa-ajan tapaturmat nousivat vuosien välisenä aikana. Niistä aiheutuvat hoitojaksot lisääntyivät samaan aikaan yli 10%:lla. Liikenneonnettomuuksia ei ole saatu vähenemään, vaikka rakennetut liikenneympyrät ovatkin niissä kohdissa vähentäneet onnettomuuksien määrää selvästi. Humalajuominen lisääntyi vuonna 2011 aiemmista vuosista 8. ja 9. luokkalaisten keskuudessa, myös läheisten alkoholin käyttö aiheuttaa lapsille ongelmia ja huumekokeilut ja käyttö lisääntyivät. Tupakoinnin vähentämiseksi käynnistettiin vuoden 2011 kesällä Savuton Seinäjoki ohjelmatyö. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret eivät aloita tupakan polttoa ja mahdollisimman moni tupakoitsija pystyisi lopettamaan tupakoinnin. Masennusta ja diabetesta sairastetaan muuta maata enemmän ja vuosien aikana nousua oli 5-15%. Keskeisimmät kehittämiskohteet: 1) Vanhemmuuden tukeminen suunnitelmallisesti 2) Nuorten opiskelu- tai työpaikan saannin tehostaminen 3) Tapaturmien ja väkivallan monialainen ehkäisytyö 4) Palveluiden kehittämisessä vaikutusten arvioinnin käyttöön otto 5) Koko väestön terveellisten elintapojen tukeminen (ravitsemus, liikunta, päihteettömyys, savuttomuus) Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin. - varhaiskasvatuksen rakenteiden kehittäminen - tonttikysyntään vastaaminen tavoitteena 150 omakotitonttia, 10 rivitalotonttia ja 1-2 vuokraasuntotonttia - lääkäri-hoitaja työparimalliin siirtyminen terveyskeskuksen vastaanotolla - Y-taloon muuttamisen tuomat toiminnan kehittämismahdollisuudet perusterveydenhuollon avo-, sairaala- ja kuntoutustoiminnassa - aikuisneuvolatoiminnan sisällöllinen kehittäminen tarvetta vastaavaksi - peruskoulun alkavilla 1. luokilla ryhmäkoko enintään 24 ja 3. luokista eteenpäin 30 oppilasta - kaikki koulunsa päättävät saavat peruskoulun päättötodistuksen - koulurakennusten saneerausohjelman ja koulupihojen kunnostamisen jatkaminen - lukiokoulutuksen keskeyttäviä on alle 2% lukiolaisista - lukion yhteisöllisyyden kehittäminen ja yhteistyön lisääminen muiden oppilaitosten kanssa - suomen kielen opiskelumahdollisuuden tarjoaminen maahanmuuttajille kansalaisopistossa - kylien kulttuuritoiminnan kehittäminen - musiikkikokemusten tarjoaminen lapsille ja nuorille kulttuuritoimessa - ikääntyvien kotona asumisen tukeminen myös liikunnan avulla - nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kehittäminen nuorisotoimessa - monialaisen yhteistyön kehittäminen toimintaa ohjaavien erillisohjelmien mukaisesti - lastensuojelusuunnitelman mukaisten monialaisten työryhmien perustaminen koskien 0-6-vuotiaita ja heidän perheitään ja 7-18-vuotiaita ja heidän perheitään

18 7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista. Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit. Tämä hyvinvointikertomus on raportti Seinäjoen väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta pohjaten valtuuston hyväksymään strategiaan ja käsitellään erillään talous- ja toimintasuunnitelman laatimisprosessista vuonna Seinäjoen kaupunki ottaa huomioon kaikessa toiminnassaan kaupunkilaisten terveyden edistämisen (Seinäjoen kaupungin strategia ) Strategian mukaisia toimia ovat: - ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista tukevat toimintakäytännöt - toimivat sosiaali- ja terveyskeskuksen peruspalvelut - kohdennetut terveysneuvontaohjelmat - työllistymistä tukevat ja työmarkkinoilta syrjäytymistä estävät työllistämis- ja kuntoutuspalvelut - sosiaalisen pääoman vahvistaminen kehittämällä kaupunkilaisten omaehtoista läheisvastuuta ja osallisuutta tukevia toimintatapoja ja käytäntöjä - turvallisuuden ja liikkumisen edistäminen kaupunkisuunnittelu-, maankäyttö- ja liikennesuunnittelussa - ruokakulttuurin, ruoan terveysvaikutusten sekä liikunnan esille nostaminen

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

"Poliisi" "Pelastus" Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely

Poliisi Pelastus Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely "Poliisi" Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina (tai vastaava indikaattori) Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset (3 vuoden keskiarvo) Päihtymys-

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Hankejohtaja Anne Niska

Hankejohtaja Anne Niska Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011 2011 ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointikatsaus 2011 Sisältö 1. Tausta, tarkoitus ja tavoitteet...1 2. Arvio vuoden 2010 hyvinvointikatsauksessa esitettyjen toimenpide ehdotusten toteutumisesta...2

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit 1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntapäivä

Terveyden edistämisen kuntapäivä Terveyden edistämisen kuntapäivä 22.3.2010 Sairastavuusindeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kemi Keminmaa Tornio Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015

TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015 TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Keskeisimmät muutokset hyvinvoinnin tilassa 3 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 3 Kaikki ikäryhmät 3 Lapset, varhaisnuoret

Lisätiedot

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa!

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! 1 Aika Esitykset Päivän ohjelma 9:30 9:45 Patio analysoidun ja visualisoidun tiedon paikka Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, ESAVI 9:45 10:00

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Mikkelin seutukunta. 1. Hyvinvointikertomus. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa.

Mikkelin seutukunta. 1. Hyvinvointikertomus. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa. Mikkelin seutukunta 1. Hyvinvointikertomus Kunta Mikkelin seutukunta Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 1. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen työvaliokunnan päätös sähköisestä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen

Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Jarkko Yliruka, erikoissuunnittelija, Terveydenhuolto 7.11.2014 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI Sivistyslautakunta 103 16.11.2016 KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI SIVLK 16.11.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: kehittämispäällikkö Tuija Öberg 040 5538 654 tai tuija.oberg@porvoo.fi Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot