Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta"

Transkriptio

1 Seinäjoki 1. Hyvinvointikertomus Kunta Seinäjoki Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Tämä hyvinvointikertomus on terveydenhuoltolain 12 :n mukainen raportti asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tilasta ja toteutetuista toimenpiteistä. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat: Terveyden edistämisen johtoryhmä vastaa hyvinvointikertomuksen laadinnasta. Pääkäyttäjä on terveyden edistämisen johtaja Oili Ylihärsilä ja käyttäjinä kehittämispäällikkö Lea Porola ja apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Hallintokuntien toimenpiteet vahvistetun talousarvion ja toimintasuunnitelman kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan. Vuoden 2012 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti - Väestön kasvuun vastataan palveluiden kehittämisellä - Lisääntyneeseen tontti- ja vuokra-asuntokysyntään vastataan tavoitteellisesti - Kylien elinvoimaisuutta edistetään - Kehitetään lasten, lapsiperheiden ja nuorten palvelukokonaisuuksia monialaisella yhteistyöllä - Pyritään siihen, että kaikki peruskoulunsa päättävät saavat jatko-opiskelupaikan (50% siirtyy lukioon) - Työllistämistoimia kohdistetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen - Lääkäri-hoitaja työparimallin avulla tehostetaan terveydenhuollon avopalveluita - Ikäihmisten kotona asumista turvataan monialaisesti - Tarjotaan mahdollisuuksia omaehtoiseen elinikäiseen oppimiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä monipuoliseen kulttuurin ja taiteen harrastamiseen 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet. Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Seinäjoen kaupungin strategia Strategia ilmaisee kaupungin tahdon edistää väestönsä hyvinvointia ja terveyttä sekä turvata hyvät ja laadukkaat palvelut. Johtamisen strategiset valinnat: - Kaupunginvaltuustolla, kaupunginhallituksella ja lautakunnilla on selkeät vastuut ja roolit - Kaupungin johtamisjärjestelmän ohjausta ja seurantaa kehitetään vastaamaan kaupunkikonsernin kasvun haasteisiin - Kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta kaupungin toimintaan ja päätöksentekoon vahvistetaan

2 Hyvinvointipolitiikan tavoitteet ovat: 1) Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2) Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät ja hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 3) Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Hallitusohjelma Taloussuunnitelma Talousarvio 2012 Toimintakertomus Henkilöstötilinpäätös Asuntopoliittinen ohjelma Elinvoima ja osallisuus-ohjelma Turvallisuussuunnitelma Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategia (päivitetään) Lapsemme ja perheemme voivat hyvin toimenpideohjelma Seinäjoen kaupungin lastensuojelusuunnitelma vuoteen 2012 Lapsiperheiden Seinäjoki - Lapsiperhebarometri SAUHU Seinäjoen hyvinvoinnin alueelliset tukiverkostot Meirän vasu Ikääntymispoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma (päivitetään) Päivähoidon esiopetussuunnitelma Seinäjoen kaupungin vammaispolittinen ohjelma vuoteen 2015 Varhaiskasvatuksen linjaukset Liikuntastrategia Seinäjoen kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma (päivitetään) Viestintästrategia Seinäjoen erityisliikunnan kehittämissuunnitelma Terveyden edistämisen ohjelma-2012 Työterveyden strategia Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus

3 Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas 6,8 8,2 7,5 7, Huoltosuhde, demografinen ,2 49,8 55,8 56,9 52,9 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / asukasta 129,7 164,1 170,9 142,3 151,7 Koulutustasomittain Kunnan yleinen pienituloisuusaste ,8 14,4 16,5 13,2 14,8 Lapsiperheet, % perheistä 41,9 39,8 37,9 38,4 40 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta 2011 Nettomuutto / 1000 asukasta 16 68,6 18, ,3 8,1 2,9 4,4 6,4 2,6

4 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 24 47,2 19,7 28,4 29,7 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta 7,91 9,8 9,53 8,12 7,86 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas 97,9 90,9 103, Väestö Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 39,2 44,7 44,2 43, ,8 22,4 22,1 20,2

5 Lapset ja lapsiperheet V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2009 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 22,4 28,6 27,4 28,7 29,5 6,5 7,3 9,1 9,6 9, ,5 113, ,5 0,9 0,8 1,9 1,5 1,3 Koulukiusatuksi joutuneet, % 8. ja 7,4 6,4 7,5 6,5 8,3 9. luokkalaisista 2009 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 63,7 79,7 60,9 59,3 62,9 Lasten pienituloisuusaste , ,9 12,5 14,6 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Terveydentila keskinkertainen tai huono, % 8.- ja 9. luokan 16, ,2 16,9 oppilaista 2009

6 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % 2,3 4,1 1,7 3,5 2,9 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 7,6 11,7 8,2 8,4 8,7 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan 16,3 13,5 18,9 14,4 16,5 oppilaista 2009 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista ,8 15,8 15,6 13,3 15,1 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista , ,3 22,3

7 Nuoret V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan 4,5 8,2 5,7 4,9 6,2 oppilaista 2009 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden 21,6??? 23,6 25, ,9 opiskelijoista 2009 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7,5 9,3 10,7 11,5 11,4 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 13,8 10,9 17,7 14,3 13 Raskaudenkeskeytykset alle 25- vuotiailla / vuotiasta 10 17, ,7 14,6 naista Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,3 3,6 3,1 3,5 3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,8??? 43,9 43,5 43,6 40,7

8 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. 20,6 25,8-27,9 25 vuoden opiskelijoista 2009 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. 41,3??? 35,7 41,7 39,9 39,4 vuoden opiskelijoista 2009

9 Työikäiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 97,8 90,6 99, ,4 1,2 0,9 1,1 0,9 1,1 3,9 3,5 4,4 4,2 3,9 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 9,5 16,7 12,6 8,8 9,3 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / ,7 3,8 3,4 3,2 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 2,1 hoidetut potilaat / 1000 asukasta 3,3 6 2,4 3,5 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

10 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä ,2 21,4 22,7 20,4 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista ,2 1,6 2 2,2 1,6 1,2 2,1 1,5 1,8 6,9 5,7 8,5 7,3 7,4 Työttömät, % työvoimasta 9,2 8,3 12,4 10,1 10,2 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / asukasta 140,2 149,4 177,2 140,4 154,3

11 Ikäihmiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, geriatria Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % 14,6 11,4 11,9 12,6 12,4 vastaavanikäisestä väestöstä Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä/ ,7 512, ,5 423,5 vastaavanikäistä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 89,7 86,7 87, ,5 väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 85 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % 4,9 3,7 5,7 4,6 4,6 vastaavanikäisestä väestöstä

12 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet 14,1 asiakkaat, % vastaavanikäisestä 10,7 8,6 9,6 11,9 väestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,5 2 2,6 2,6 3,5 Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat , % vastaavanikäisestä 1,6 3,7 1,9 0,4 1,5 väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 45 45,2 46,1 46,8 45,3 asuntoväestöstä 2009

13 Muut hyvinvointitiedot Lasten ja nuorten hyvinvointi 6. luokkalaisille tehty terveyskysely vuonna 2011 (617 lasta): 1) Vanhemmuus - 46%:lla lapsista kotiintuloaika oli klo 20 mennessä, viikonloppuisin 20%:lla ei kotiintuloaikaa ollenkaan (125 lasta) - 27% arkisin (viikonloppuisin vain muutama lapsi)nukkumaan ennen klo 22-30% vanhemmista rajoitti lastensa ruutuaikaa, 21% ei ollenkaan - 70%:n kanssa oli keskusteltu kotona alkoholista ja 55%:n kanssa huumeista - 45% sai käyttörahaa aina tarvitessaan 2) Lasten elintavat (73%) lasta valvoi arkisin yli klo 22-20% liikkui riittävästi joka päivä - toistuvasti kiusattuja oli 10% - 16% oli kokeillut tupakkaa, 16 lasta tupakoi satunnaisesti tai säännöllisesti - noin 60 lasta joi alkoholia satunnaisesti tai säännöllisesti - huumeita oli tarjottu 21:lle, 6 oli käyttänyt, ystäväpiiriin kuului runsaasti erilaisia aineita käyttäviä - 34% söi makeisia ja 54% joi makeita juomia vähintään 3 päivänä viikossa 12-vuotiaiden hampaiden reikiintymistä kuvaava D-indeksi on ollut hitaasti laskeva: vuonna ,55 ja vuonna ,45 Vuonna Etelä-Pohjanmaalla D-indeksi keskiarvo oli 0,5 eli keskimäärin joka toisella eteläpohjalaisella 12-vuotiaalla oli yksi paikkaushoitoa vaativa kariesvaurio. Lasten ja nuorten painotilastot Ylipainoisia+ lihavia % samanikäisistä vuonna 2009 ja vuonna vuotiaat v % ja v ,5% 5-vuotiaat v % ja v ,5% alakoululaiset v ,3% Kouluterveyskysely: 8. ja 9. luokkalaiset v % ja v % lukion 1. ja 2. luokkalaiset v % ja v % Sedun 1. ja 2. vuoden opiskelijat v % Lasten ylipainokehitys alkaa yleensä samaan aikaan, kun lapset siirtyvät syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Tämä kehitys on 1-5-vuotiaiden osalta kääntynyt myönteiseen suuntaan vuosien aikana. Tupakointi - Seinäjoen kaupungin henkilöstökyselyn perusteella 14,9% työntekijöistä tupakoi vuonna. Savuttomuuden edistymistä seurataan joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Kaupunki julistautui savuttomaksi työpaikaksi Päivittäin tupakoivien määrä 8. ja 9. luokkalaista väheni ( 15% ->13%) samoin lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (10% ->9%). 8. ja 9. luokkalaisten vanhempienkin tupakointi väheni (38%- >36%). Ammatillisesta koulutuksesta on tietoa vain vuodelta 2009, jolloin opiskelijoista tupakoi 41% ja heidän vanhemmistaan 42%. Kouluterveyskysely: Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn ilonaiheita olivat myös peruskoulun luokkalaisten ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osalta erilaisten oireiden väheneminen ja koetun terveydentilan paraneminen. Koulutyön määrä koettiin myös aiempaa kohtuullisemmaksi ja lukiossa kuulluksi tulemisen kokemus lisääntyi samoin tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin.

14 Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn huolenaiheita peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osalta olivat seuraavia - vanhemmat tiesivät huonommin lastensa viikonlopun viettopaikan (43% ei tiedä) - läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat lisääntyivät(13%) - toistuva rikkeiden teko lisääntyi, 18%:lla toistuvia rikkeitä vuoden aikana - koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi - koulun työilmapiiri heikkeni - tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin vähentyi - aamupalan syöminen arkisin vähentyi, 47% ei syö joka aamu - kouluruokaa ei syö 33% eikä kotona yhteistä ateriaa iltaisin 43% - humalajuominen lisääntyi 18%:iin - huumekokeilut lisääntyivät 7%:iin - avun saaminen koulunkäynnin vaikeuksiin vähentyi - myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina yleistyi (muutos tapahtunut pidemmällä aikavälillä), 33% nukkumaan klo 23 jälkeen lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden lintsaaminen lisääntyi, 18% lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana. Turvallisuus: Vuoden 2011 kouluterveyskyselyssä oli ensimmäistä kertaa kysymyksiä, jotka kuvaavat nuorten seksuaalisen väkivallan kokemuksia. Sekä 8.ja 9. luokkalaisista että lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tytöt kokivat seksuaalista väkivaltaa poikia enemmän eli yli 20%:lla tytöistä oli näitä kokemuksia, pojilla vastaavasti 11-15%:lla Pojat taas olivat kokeneet tyttöjä enemmän fyysistä uhkaa muulla tavalla. Liikennetapaturmia oli vuosien aikana 833, mikä oli enemmän kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2011 tapahtui 464 liikenneonnettomuutta, joissa loukkaantui yhteensä 168 henkilöä.kaksi henkilöä kuoli liikenneonnettomuuksissa. Törkeiden onnettomuuksien osuus oli 4,1% (selkeää vähenemistä vuodesta 2009). Vuonna 2011 poliisin tilaston mukaan rattijuopumusten (295) ja törkeitten rattijuopumusten (462) määrät lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna, samoin huumausainerikokset (493). Väkivaltaa oli myös aiempaa vuotta enemmän ja perheväkivaltaa kaikista poliisin tietoon tulleista pahoinpitelyistä oli 38,6%. Vuonna katuturvallisuusindeksi oli 100,34 (maakunnassa 132,83). Tilastoituja kaatumis- ja putoamistapaturmia oli vuonna 2009 yhteensä 3029, joista aiheutui 3030 hoitojaksoa. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat kustannukset Seinäjoella olivat tuolloin yhteensä ? 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan vuonna 2011 yleisimmät kaatumisen syyt olivat tässä ikäryhmässä ulkona liukkaus (45,7%) sekä oma huolimattomuus (32,6%) ja sisällä terveydelliset syyt (60%). 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista. Hyvinvoinnin ja terveyden tila Seinäjoen väestö on monien indikaattoreiden valossa terveempää kuin eteläpohjalainen väestö keskimäärin. Terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoistuminen on kuitenkin näkyvissä ja siihen puuttuminen näkyy myös toteutuneissa ja suunnitelluissa toimenpiteissä. Terveyskyselyiden pohjalta näyttää osa vanhemmista tarvitsevan lisätukea vanhemmuuteensa; rajojen asettamiseen ja oman esimerkkinsä tärkeyden ymmärtämiseen lastensa terveellisten ja turvallisten elintapojen omaksumisessa. Vanhemmuuden tukemista toteutetaan päivähoidossa ja kouluissa. Neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa toteutetaan asetuksen mukaisia

15 terveystarkastuksia, jota kautta yhteistyö koko perheen kanssa on tiivistynyt. Neuvoloiden yhteydessä toimiva perhetyön malli on kehitetty osana KASTE- hanketta. Kansansairauksien ennaltaehkäisyn kannalta positiivista on vuosien 2009 ja 2011 välisenä aikana ylipainoisten ja lihavien pikkulapsien määrässä tapahtunut väheneminen. Neuvoloissa käyttöönotettu Neuvokas Perhe - toimintamallin avulla on tuettu perheiden terveellisten ravitsemus- ja liikuntatottumusten omaksumista, mikä on osaltaan ollut tukemassa tätä kehitystä. Jo vuotiailla lapsilla on selkeitä eroja terveystottumuksissa, kuten liikunnan määrässä, nukkumisessa, ruokatottumuksissa ja vapaa-ajan vietossa. Yläkoululaisten (myös heidän vanhempiensa) ja lukiolaisten tupakointi väheni vuonna 2011 vuoteen 2009 verrattuna. Nuoriin ovat osaltaan vaikuttaneet vanhempien vähäisempi tupakointi, koulujen ja nuorisotyötä tekevien tahojen savuttomuustyö sekä yleinen asenneilmaston muutos. Palvelut - Syrjäytymisen ehkäisy Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen keinoja ovat koulupudokkuuden ehkäisytoimet, opiskelun keskeyttämisen minimointi ja nuorten työllistymisen edistäminen. Tässä työssä keskeisiä ovat oppilashuolto, etsivä nuorisotyö, kutsuntaikäisten mahdollisiin ongelmiin tarttuminen (terveystarkastukset ja aikalisätoiminta),steissin ja Pilarin toiminta, KaksKättä työpaja sekä koulujen sisäiset oppilaiden tukijärjestelmät (Kiva-koulu, tukioppilaat, 10-luokka, kerhot). Yläkoululaiset ja lukiolaiset ovat vuonna 2011 kokeneet aiempaa helpommaksi pääsyn kouluterveydenhuollon palveluihin ja lukiossa myös koulukuraattorin vastaanotolle pääsy helpottui. Tällä kehityksellä on merkitystä syrjäytymisen ehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Steissin asiakasmäärä on noussut (267 vuonna 2011), samalla ovat myös huumeasiakkaat lisääntyneet. Huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteen kävijämäärät ovat vuosittain lisääntyneet. Vuonna 2011 siellä kävi 30 eri asiakasta, joista kolme oli 16-vuotiasta. - Terveyserojen kaventaminen Terveyserojen kaventamiseen tähtäävää toimintaa toteuttavat edellä mainittujen lisäksi koko väestön osalta myös äitiys- ja lastenneuvolat, lastensuojelu, TYP, kotihoito, velkaneuvonta, aikuissosiaalityö, työttömien terveydenhuolto, A-klinikka, aikuisneuvolat, hoitaja-lääkäri työparit, Ikäkeskus ja erityistyöntekijät. - Osallisuuden lisääminen Osallisuuden lisäämistä tuetaan eri ikäisten kaupunkilaisten kokoontumisia ja toimintaa mahdollistavien tilojen kehittämisellä, Kansalaisopiston laajalla tarjonnalla, järjestöjen toiminnalla, vapaaehtoistyöllä, tukihenkilötoiminnalla ja kokemusasiantuntijuutta hyödyntämällä. Väestön terveyttä ja hyvinvointia tuetaan palveluiden saatavuuden turvaamisella, liikuntaympäristöjen kehittämisellä ( sisältää uimarantojen, -hallien, kuntosalien tai liikuntatilojen tarkastukset), liikuntaan kannustavilla toimenpiteillä kouluissa ja liikuntatoimessa, työturvallisuus- ja työhyvinvointitoimilla,kaupungin ruokapalveluiden kehittämistyöllä (mm. ruokalistauudistuksilla, suolamittauksilla vanhusten ravitsemustilan mittauksilla), elintapaneuvonnalla, myös laitoksiin ja kouluihin ulottuvalla kulttuuritarjonnalla, kirjastopalveluilla, tupakoinnin vähentämiseen tähtäävällä laajalla yhteistyöllä (sisältää tupakointikieltojen noudattamisen valvonnan), verkostoyhteistyöllä päihteiden käytön vähentämiseksi, liikennetapaturmien ja ikääntyneiden kotitapaturmien monialaisella ehkäisytyöllä,ympäristön turvallisuutta lisäävillä toimenpiteillä ( mm. kadut ja niiden risteykset, koulujen ympäristöt, leikkikentät), lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn tähtäävällä kehittämistyöllä ja hankeyhteistyöllä (KASTEhankkeet, Ehkäise tapaturmat- hanke ym.) Väestön hyvinvoinnin kehittymisen turvaamiseksi ja seuraamiseksi on nimetty ainakin seuraaville alueille laaja-alaisia työryhmiä: Päihde- ja mielenterveystyö, Ikääntyvät, TYP:n toiminta, Liikennetapaturmien ehkäisy, työhyvinvointi, Lähisuhdeväkivallan ehkäisy, Savuton Seinäjoki ja järjestöyhteistyö. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden vuonna olivat maakunnan toiseksi pienimmät (2817 ) ja lasten päivähoidon nettokustannukset maakunnan suurimmat (473 ).

16 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Seinäjoen väestömäärä ( asukasluku ) kasvaa vuosittain; syntyvyys on selkeästi korkeammalla tasolla Etelä-Pohjanmaahan tai koko maahan verrattuna. Syntyvyyden enemmyys vuonna 2011 oli Kokonaisnettomuutto Seinäjoelle on ollut pitkään positiivinen ja väestönkasvu vuonna 2011 oli yhteensä +895 henkilöä. Väestön kasvu vuonna 2011 oli 1,55% (Vaasa 1,33%, Pori 0,11% ja Hämeenlinna 0,66%). Vuonna Seinäjoelle muuttaneista eniten oli vuotiaita, sitten vuotiaita ja kolmanneksi eniten 0-6-vuotiaita. Seinäjoen väestö painottuu alle 65- vuotiaisiin. Lasten määrä tulee ennusteiden mukaan nousemaan edelleen seuraavien 5 vuoden aikana vuotiaiden määrä koko väestöstä on korkeampi kuin Etelä-Pohjanmaalla tai koko maassa. 65 vuotta täyttäneitä koko väestöstä on 16,1%, joka on maakunnan pienin osuus. Vuonna oli väestön keski-ikä Seinäjoella 39,6 vuotta (naiset 38v ja miehet 41v) ja mediaani-ikä 38 vuotta. Seinäjoen perheistä yli 40% on lapsiperheitä. Perheet asuvat väljemmin kuin aiempina vuosina. Ahtaasti asuvia oli vuonna 15% vähemmän kuin kaikilla vertailualueilla.pientalorakentaminen on lisääntynyt 2000-luvulla ja omakotitaloja oli v. liki 40% asuntokannasta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75-vuotta täyttäneiden määrä (% ikäluokasta) väheni yli 15%:lla vuosien aikana lähentyen näin koko maan tasoa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75-vuotta täyttäneiden määrä nousi samanaikaisesti yli 15%. taloudellinen huoltosuhde oli vuonna maakunnan alhaisin eli 1,22 (koko maa 1,31). Seinäjoella asuu hyvin koulutettua väestöä. Peruskoulun jälkeen (2009) päätoimisiksi opiskelijoiksi siirryttiin aiempia vuosia enemmän. Väestön koulutustaso on noussut sekä korkea- että keskiasteen koulutettujen osalta. Työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiaita oli vuonna yli 5% vähemmän kuin edellisinä vuosina. Entistä harvemmin jäätiin työkyvyttömyys eläkkeelle tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi (vähentymistä yli 10%). Keskimääräinen eläköitymisikä vuonna oli 58,4 vuotta 8koko maa 58,6). Sairastavuusindeksi (ikävakioitu)oli vuonna 97,9, mikä oli alempi kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin. Työllisyystilanteessa tapahtui vuoden 2011 aikana voimakkaasti positiivista muutosta, joka kuitenkin heikkeni vuoden lopulla. Lokakuussa 2011 työttömiä työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 7,5% ja joulukuussa 8,6%. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 34,4% ja joulukuussa 33%, mikä oli vähemmän kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin. Työllisestä työvoimasta työskentelee julkishallinnon toimialalla 31,8%, kaupan alalla 23,3% ja tieteellisen ja teknisen toimialalla 7,9%. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet Lasten määrän nousu ja perheiden enenevä halu käyttää kunnallisia kokopäivähoitopaikkoja tuo lisääntyvää tarvetta päivähoitopaikkojen lisäämiseen. Terveyskyselyiden ja tilastojen valossa näyttää olevan tarvetta edelleen tehostaa perheiden tukemista vanhemmuudessa. Perheiden auttamiseen tarvitaan yhteistyötä päivähoidon,sosiaalityön, koulujen, neuvoloiden, nuorisotoimen, kouluterveydenhuollon ja muiden lapsiperheitä ja nuoria kohtaavien kesken. Tästä yhteistyöstä KASTE-hankkeessa kehitetty Perhetyön malli on hyvä esimerkki. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden määrä nousi vuosina yli 10% ja vaikka nuorten alle 25-vuotiaiden työllisyys onkin parantunut on Seinäjoella muuta Etelä-Pohjanmaata enemmän alle 25-vuotiaita työttömiä (16,4% joulukuussa 2011).

17 Lukioista valmistuneissa on aiempaa enemmän niitä, joiden jatkosijoittumisesta ei ole tietoa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus oli noussut (2009) ollen silloin samaa tasoa muun maan kanssa. Ikääntyneiden koti- ja vapaa-ajan tapaturmat nousivat vuosien välisenä aikana. Niistä aiheutuvat hoitojaksot lisääntyivät samaan aikaan yli 10%:lla. Liikenneonnettomuuksia ei ole saatu vähenemään, vaikka rakennetut liikenneympyrät ovatkin niissä kohdissa vähentäneet onnettomuuksien määrää selvästi. Humalajuominen lisääntyi vuonna 2011 aiemmista vuosista 8. ja 9. luokkalaisten keskuudessa, myös läheisten alkoholin käyttö aiheuttaa lapsille ongelmia ja huumekokeilut ja käyttö lisääntyivät. Tupakoinnin vähentämiseksi käynnistettiin vuoden 2011 kesällä Savuton Seinäjoki ohjelmatyö. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret eivät aloita tupakan polttoa ja mahdollisimman moni tupakoitsija pystyisi lopettamaan tupakoinnin. Masennusta ja diabetesta sairastetaan muuta maata enemmän ja vuosien aikana nousua oli 5-15%. Keskeisimmät kehittämiskohteet: 1) Vanhemmuuden tukeminen suunnitelmallisesti 2) Nuorten opiskelu- tai työpaikan saannin tehostaminen 3) Tapaturmien ja väkivallan monialainen ehkäisytyö 4) Palveluiden kehittämisessä vaikutusten arvioinnin käyttöön otto 5) Koko väestön terveellisten elintapojen tukeminen (ravitsemus, liikunta, päihteettömyys, savuttomuus) Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin. - varhaiskasvatuksen rakenteiden kehittäminen - tonttikysyntään vastaaminen tavoitteena 150 omakotitonttia, 10 rivitalotonttia ja 1-2 vuokraasuntotonttia - lääkäri-hoitaja työparimalliin siirtyminen terveyskeskuksen vastaanotolla - Y-taloon muuttamisen tuomat toiminnan kehittämismahdollisuudet perusterveydenhuollon avo-, sairaala- ja kuntoutustoiminnassa - aikuisneuvolatoiminnan sisällöllinen kehittäminen tarvetta vastaavaksi - peruskoulun alkavilla 1. luokilla ryhmäkoko enintään 24 ja 3. luokista eteenpäin 30 oppilasta - kaikki koulunsa päättävät saavat peruskoulun päättötodistuksen - koulurakennusten saneerausohjelman ja koulupihojen kunnostamisen jatkaminen - lukiokoulutuksen keskeyttäviä on alle 2% lukiolaisista - lukion yhteisöllisyyden kehittäminen ja yhteistyön lisääminen muiden oppilaitosten kanssa - suomen kielen opiskelumahdollisuuden tarjoaminen maahanmuuttajille kansalaisopistossa - kylien kulttuuritoiminnan kehittäminen - musiikkikokemusten tarjoaminen lapsille ja nuorille kulttuuritoimessa - ikääntyvien kotona asumisen tukeminen myös liikunnan avulla - nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kehittäminen nuorisotoimessa - monialaisen yhteistyön kehittäminen toimintaa ohjaavien erillisohjelmien mukaisesti - lastensuojelusuunnitelman mukaisten monialaisten työryhmien perustaminen koskien 0-6-vuotiaita ja heidän perheitään ja 7-18-vuotiaita ja heidän perheitään

18 7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista. Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit. Tämä hyvinvointikertomus on raportti Seinäjoen väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta pohjaten valtuuston hyväksymään strategiaan ja käsitellään erillään talous- ja toimintasuunnitelman laatimisprosessista vuonna Seinäjoen kaupunki ottaa huomioon kaikessa toiminnassaan kaupunkilaisten terveyden edistämisen (Seinäjoen kaupungin strategia ) Strategian mukaisia toimia ovat: - ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista tukevat toimintakäytännöt - toimivat sosiaali- ja terveyskeskuksen peruspalvelut - kohdennetut terveysneuvontaohjelmat - työllistymistä tukevat ja työmarkkinoilta syrjäytymistä estävät työllistämis- ja kuntoutuspalvelut - sosiaalisen pääoman vahvistaminen kehittämällä kaupunkilaisten omaehtoista läheisvastuuta ja osallisuutta tukevia toimintatapoja ja käytäntöjä - turvallisuuden ja liikkumisen edistäminen kaupunkisuunnittelu-, maankäyttö- ja liikennesuunnittelussa - ruokakulttuurin, ruoan terveysvaikutusten sekä liikunnan esille nostaminen

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta

Lisätiedot

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa STESO:n kesäkoulu 2018, 23.8.2018 Tampere Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Hyvinvointiosasto Tausta Kuntien sosiaali-

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

27% 6.luokkalaisista meni arkisin nukkumaan ennen klo 22. Viikonloppuisin 70% meni nukkumaan klo 23 jälkeen ja vain muutama oppilas ennen klo 22.

27% 6.luokkalaisista meni arkisin nukkumaan ennen klo 22. Viikonloppuisin 70% meni nukkumaan klo 23 jälkeen ja vain muutama oppilas ennen klo 22. Yhteenveto 6. luokkalaisten terveyskyselyn Seinäjoen tuloksista keväältä 2011 Oili Ylihärsilä terveyden edistämisen johtaja oili.ylharsila@seinajoki.fi 6.7.2011 Seinäjoella ja Isossakyrössä toteutettiin

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Taustaa. Valtuustokausi

Taustaa. Valtuustokausi Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä

Lisätiedot

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus

Lisätiedot

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS

KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS LIITE STL 42 KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2012 Kangasala 1. Hyvinvointikertomus Kunta: Kangasala Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Kunnanjohtajan päätös Dnro SO 1063/2011

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71) Kaupunginhallitus 3.6.2019 liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto 10.6.2019 liite nro 5 (1/71) Hyvinvointikertomus OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot