OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ ALPPIKADUN YKSIKKÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ ALPPIKADUN YKSIKKÖ"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ ALPPIKADUN YKSIKKÖ Wahlroos, Anne Terveystarkastuksesta terveyskeskusteluun, raportti kokeilusta Puistolan alaasteen viidesluokkalaisille suunnatusta ryhmäterveystarkastuksesta syksyllä 2000 Helsinki s. 4 liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena on kehitellä uusi toimintamalli viidesluokkalaisten terveystarkastukseen ja kuvailla siitä saamiani kokemuksia. Johtoajatuksena on kehittää yhteisöllistä terveydenedistämistä kouluyhteisössä. Tavoitteena on lisätä ja ylläpitää oppilaiden terveysvoimavaroja. Pohja aineistona käytän työssäni kouluterveydenhuollosta tehtyjä tutkimuksia ja kehittämishankkeita. Näiden tulosten sekä oppilaiden kysymysten perusteella kehitän kolmivaiheista terveyskeskusteluprosessia. Toimintamalli koostuu kolmivaiheisesta terveyskeskusteluprosessista, johon kuuluu ohjaus tunti murrosiästä oppilaiden kysymysten pohjalta, ryhmäkeskustelutuokio, jonka aiheen oppilaat ovat itse valinneet sekä yksilö keskustelu jokaisen oppilaan kanssa. Sekä ryhmäkeskustelun ja yksilökäynnin yhteydessä toteutetaan myös seulatutkimukset. Terveyskeskusteluprosessi toteutui hienosti. Oppilaat aktivoituivat ryhmissä keskustelemaan avoimesti ja miettimään myös ns. arkoja aiheita. Kannaksen (1995) koululasitutkimuksen mukaan nuorten on saatava ajoissa tietoa murrosiän muutoksista ja seksuaalisuudesta. Koululaistutkimuksen mukaan myös tyttöjen ja poikien seksuaalinen kehitys on erilainen. Itse päädyin samoihin tuloksiin. Seulatutkimuksissa oppilaiden omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeutta tuettiin sillä, että oppilaat saivat punnita itsensä ja merkata tiedot papereihinsa. Koska kouluilta puuttuvat vielä terveystiedon tunnit, näkisin tarpeelliseksi toteuttaa terveystarkastukset kolmivaiheisena terveyskeskusteluina ainakin viidennellä ja kuudennella luokka-asteilla. Näin voitaisiin käsitellä murrosikää koskevia psyykkisiä ja fyysisiä muutoksia pintaa syvemmältä. Tavoitteena on saada nuorille terve itseluottamus ja työstää ajatuksia, jotka liittyvät oman muuttuvan vartalon hyväksymiseen. Asiasanat: kouluterveydenhuolto, murrosikä, terveydenedistäminen, terveystarkastus, yhteisöllisyys. Säilytyspaikka: DIAK Alppikadun yksikön kirjasto

2 ABSTRACT Diaconia Polytechnic in Finland, Alppikatu Training Unit Wahlroos, Anne From Health Examinations to Health Discussions: a report on experiences of fifth grade students Spring 2001, Helsinki Pages: 70 Appendices: 4 The aim of the study is to develop a new model for the health examinations of fifth graders. The basic idea is to develop collective health promotion in the school community. The aim is to increase and sustain the health resources for students. The study is based on the health examinations carried out in conjunction with school health care and with the theoretical framework based on various development projects. The model consists of a three-stage health discussion process; including a one hour group discussion dealing with questions of puberty aged students, a group discussion with topics chosen by the students themselves, and a discussion with each individual student. Fixed period examinations were also carried out in connection with both the group discussion and the individual examinations. The health discussion process was seen as successful. The students were encouraged in the group to discuss openly and to also think about sensitive topics. Furthermore, it was seen that young people need information on puberty-related changes and sexuality in general. Also, the sexual development of girls and boys was seen to be different. In the fixed period examinations, the self-esteem of the student and self-determination were enhanced by the fact that the students were allowed to weigh themselves and record the information on their charts. Because Finnish schools do not have lessons in health care, it would be beneficial to carry out health examinations in the form of health discussions in at least the fifth and sixth grades. This would make it possible to address psychic and physical changes more deeply. The aim is to foster the selfconfidence of young persons and make it easier for them to accept their own changing bodies. Keywords: school health care, puberty, health promotion, health examination, collectivism Filed and Stored at: Diaconia Institute Library, Alppikatu, Helsinki

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 OSA I HANKKEEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 4 Sivu 2 YHTEISÖKUVAUS VANHASTA PUISTOLASTA JA HELSINGIN 4 KAUPUNGIN PUISTOLAN ALA-ASTEEN KOULUSTA 2.1 Taustatietoja alueesta Tilastotietoa alueesta Helsingin kaupungin Puistolan ala-asteen koulu Taustatietoja koulusta Koulutoiminnan tavoitteita Koulun ja kodin välinen yhteistyö Koulun sisäiset moniammatilliset työryhmät Oppimiskäsitys 10 3 KOULUTERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENEDISTÄMINEN Kouluterveydenhuollon historiaa Terveydenedistäminen Terveyskasvatus Terveyskokemus Terveydenhoitajan toiminnan kuvausta Puistolan ala-asteella Kouluterveydenhoitaja terveyskasvatuksen toteuttajana Terveyskasvatuksen menetelmät Ryhmäkeskustelu terveyskasvatuksessa Terveyskeskustelu Eettistä pohdintaa 23 4 TERVEYDENHOITAJA VIIDESLUOKKALAISTEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKIJANA, TERVEYSTARKASTUKSEN SISÄLTÖÖN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Nuoruusiän psyykkinen kehitys Murrosikä Koululaisten kokema terveys murrosiässä Tyttöjen murrosiän kehitys 29

4 4.4.1 Murrosiän ulkoiset merkit Kuukautiset Poikien murrosiän kehitys Seulatutkimukset Kasvun seuranta Painon määrittyminen Näön seulonta Skolioosiseula 36 OSA II TOIMINTAMALLIN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI 38 5 TUNTISUUNNITELMAT, TOTEUTUKSET JA ARVIOINNIT Hankkeen tausta-ajattelua Tyttöjen murrosiän tuntisuunnitelma Toteutus Arviointi Poikien murrosiän tuntisuunnitelma Toteutus Arviointi 46 6 RYHMÄTERVEYSKESKUSTELUT Tyttöjen ryhmäkeskustelusuunnitelma Poikien ryhmäkeskustelusuunnitelma Toteutus Arviointi 55 7 OPPILAAN HENKILÖKOHTAINEN TAPAAMINEN Tavoitteet Toteutus Arviointi 60 8 HANKKEEN ARVIOINTI 61 9 POHDINTA 64 LÄHTEET 67

5 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Kirje vanhemmille Luokanopettajan arviointi Kouluterveydenhoitajan arviointi Tutkimuslupahakemus

6 TERVEYSTARKASTUKSESTA TERVEYSKESKUSTELUUN, RAPORTTI KOKEILUSTA PUISTOLAN ALA-ASTEELLA VIIDESLUOKKALAISILLE SUUNNATUSTA RYHMÄTERVEYSTARKASTUKSESTA SYKSYLLÄ 2000 Anne Wahlroos Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

7 2 1 JOHDANTO Kiinnostukseni kouluterveydenhuoltoa kohtaan lähti luettuani lehdistä artikkeleita, kuinka kouluterveydenhuolto on kriisissä. Resursseja on vähän, ja paineita työn kehittämiselle on paljon. Aihetta on puitu lehdistössä ja yleisön osastoilla jo melko pitkään. Syksyllä 2000 on Helsingin kaupungin terveysvirasto lisännyt resursseja kouluterveydenhoitoon ja myös terveystarkastuksia on tarkennettu. Ollessani harjoittelujaksolla koululla opiskelijana keväällä 2000 ja tehdessäni oppilaille terveystarkastuksia, mietin voisiko jotakin mahdollisesti tehdä toisella tavalla. Mielestäni terveystarkastukset keskittyivät pitkälle seulontatutkimuksiin, jotka tietenkin ovat tärkeitä ja joilla mitataan lapsen kasvua ja kehitystä. Kuitenkin tuntui välillä turhauttavalta kertoa jokaiselle lapselle samat asiat erikseen esim. terveellisestä ravinnosta. Ajattelin, että olisi mielekkäämpää pitää pienryhmätuokioita, jossa voisimme yhdessä keskustella aiheesta. Opinnäytetyöni tarkoituksena on kehitellä uusi toimintamalli viidesluokkalaisten terveystarkastukseen ja kuvailla siitä saamiani kokemuksia. Koska murrosiän käsittely kuuluu viidennen luokan opetussuunnitelmaan, sen voisi mielestäni kytkeä terveystarkastuksen yhteyteen. Toimintamalli koostuu kolmivaiheisesta terveyskeskusteluprosessista, johon kuuluu ohjaus tunti murrosiästä oppilaiden kysymysten pohjalta, ryhmäkeskustelutuokio, jonka aiheen oppilaat ovat itse valinneet sekä yksilö keskustelu jokaisen oppilaan kanssa. Sekä ryhmäkeskustelun ja yksilökäynnin yhteydessä toteutetaan myös seulatutkimukset. Kolmivaiheisen terveyskeskusteluprosessin lähtökohtana on yhteisöllinen terveyden edistäminen, joka perustuu empowerment-käsitteeseen. Se tarkoittaa oppilaiden voimavaroista lähtevää toimintaa ja osallistumista oman

8 3 ja lähiyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Tossavaisen mukaan kouluterveydenhoitotyön kehittämisen haasteet ovat yhteisöllisten terveyden edistämisen työmenetelmien kehittäminen ja työn kohteen laajentaminen yksilökeskeisyydestä yhteisökeskeisyyteen. (Jakonen, Turunen & Tossavainen 2000, 8-9.) Yhteisölähtöisen terveydenedistämisen yhtenä lähtökohta on oppilaiden oman ympäristön tunteminen. Tämän vuoksi kuvaan tilastokeskuksen tietoihin perustuen oppilaiden kotiseutua ja vanhempien sosiaalista taustaa. Puistolan ala-astetta kuvaan oppilaiden oppimisympäristönä. Opinnäytetyössäni tärkeällä sijalla on moniammatillinen yhteistyö luokan opettajan ja kouluterveydenhoitajan kanssa. Myös yhteistyö lasten vanhempiin on tärkeä.

9 4 OSA I HANKKEEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2 YHTEISÖKUVAUSTA VANHASTA PUISTOLASTA JA HELSINGIN KAUPUNGIN PUISTOLAN ALA-ASTEEN KOULUSTA 2.1 Taustatietoja alueesta Yhteisökeskeinen terveydenhoito edellyttää tietojen keräämistä väestöstä ja yhteisöstä. Yhteisöanalyysillä kartoitetaan keinoja toteuttaa yhteisökeskeistä terveydenhoitoa, jolla vastataan yhteisön tarpeisiin. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, 54.) Teen yhteisökuvauksen Vanhasta Puistolasta (postinumero Hki 76). Alueella keskityn kuvaamaan Puistolan ala-astetta. Opinnäytetyöni kannalta on mielestäni tärkeää tuntea myös oppilaiden taustoja esim. vanhempien koulutusta ja palkkatietoja. Puistolan omakotialue syntyi vuosisadan alussa Ab Parkstad- Vandapuistokylä- nimisen yhtiön alullepanemana. Puistolan aseman ympäristöstä asutus levisi laajalle varsinkin radan itäpuolelle. Puistolan ja Heikinlaakson pientaloalueilla on jäljellä vielä vanhoja vuosisadan alkupuolen huviloita, mutta pääosin rakennuskanta on korvautunut uudemmilla, usein rivitaloilla luvulla Puistolaan rakennettiin paljon, ja rakentaminen on edelleen voimakasta tällä alueella. Lasten, erityisesti koululaisten, osuus väestöstä on Helsingin korkeimpia.

10 Tilastotietoa alueesta 1 % 2 % 4 % 6 % 9 % 12 % 24 % Kuluttajarakenne 42 % Palkansaajat Lapset 0-14v Eläkeläiset Opiskelijat Työttömät Yrittäjät Muut Kotiäidit 9 % 8 % 6 % 6 % Ammattirakenne 27 % Hallinto- ja tstotyö Teknis- ja luonnontieteell. Teollinen työ Hoivatyö Kaupallinen 9 % 9 % 13 % 13 % Palvelutyö Muu Opetustyö Kuljetus- ja liikenne Sosioekonominen rakenne 2 % 5 % 7 % 27 % 7 % Alemmat toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Eläkeläiset Työntekijät 15 % 17 % 20 % Johtajat Muut Yrittäjät

11 6 Asumistapa 20 % OK-taloasunnot 45 % Rivitaloasunnot 35 % Kerrostaloasunnot (Tilastokeskus 1998.) Puistola on asuinalueena viehättävä omakotialue, jossa vanha ja uusi rakentaminen kulkevat käsikädessä toisiansa kunnioittaen. Alue on myös tilastokeskuksen mukaan erinomaisen ostovoiman pientaloalue kaupunkitaajamassa. (Tilastokeskus 1998.) Koululla mielestäni alueen sosiaalinen rakenne näkyi siinä, että lapsilla oli paljon harrastuksia ja myös säännöllinen elämänrytmi. Lasten puheista kävi ilmi, että vanhemmat pyrkivät kontrolloimaan esim. television katselua. Sain myös sellaisen käsityksen, että perheet harrastavat ja matkustavat paljon yhdessä lomaaikoina. 2.3 Helsingin kaupungin Puistolan ala-asteen koulu Taustatietoja koulusta Kansakoulu toiminta Puistolassa on alkanut jo syksyllä Aluksi koulu toimi alueen taloissa vuokralaisena, ja syksyllä 1924 koulutoiminta aloitettiin nykyisellä tontilla hirsirakennuksessa. Puukoulu kuitenkin paloi talvella Palaneen koulun tilalle rakennettiin uusi komea kivirakennus, joka on tälläkin hetkellä käytössä. Vuosien kuluessa koulu kävi kuitenkin ahtaaksi, ja samalle

12 7 tontille rakennettiin 1964 Puistolan kansakoulun lisärakennus, joka on nykyinen alakoulu. Vuosina 1997 ja 1998 koulua on jälleen laajennettu kahdella viipalekoululla Torpalla ja Kartanolla. Puistolan ala-asteen koulussa on 662 oppilasta, ja se on oppilasmäärältään Helsingin suurimpia kouluja. Kouluun tulee myös oppilaita Vantaalta sekä eri puolilta koillista Helsinkiä, lähinnä kielivalintojen takia. (www.puisa.edu.hel.fi.) Koulutoiminnan tavoitteita Koulussa toimii 25 luokkaa, joista kuusi on viidettä luokka-astetta. Osa luokista on VSOP luokkia, joka tarkoittaa vuosiluokkiin sitoutumatonta opetusta. Näissä luokissa on yhdistetty kaksi luokka-astetta samaan luokkaan. Tällaisia luokkia on toisen ja kolmannen yhdistelmä, sekä kolmannen ja neljännen yhdistelmä sekä neljännen ja viidennen yhdistelmä. Yhdistelmä luokkia on yhteensä kahdeksan. Haastattelin opettajaa, joka opettaa yhdistelmä luokkaa, ja hänen mukaansa opettajien välinen yhteistyö tiivistyy näissä luokissa. Opettajat tekevät parinsa kanssa tiivistä yhteistyötä kahden luokan opetuksessa. Opettajien työ on ollut tähän mennessä hyvin itsenäistä ja yksinäistäkin. Pari työskentely avartaa ja luo uusia toimintamalleja opettajien työhön. Myös opettajan ja terveydenhoitajan välistä yhteistyötä voitaisiin hyvin kehittää. Omassa ryhmäterveyskeskusteluprosessissani on tärkeää opettajan ja terveydenhoitajan välinen yhteistyö. Näin voidaan sada tietoja ryhmästä sekä täydentää toinen toistensa opetusta. Opettaja ja terveydenhoitaja voisivat myös yhdessä toteuttaa ryhmätuokioita. Opettajia koululla toimii rehtori mukaan lukien kolmekymmentä kahdeksan. Opettajien keskinäistä yhteistyötä hieman haittaa se, että koulu rakennuksia on neljä. Kahdessa koulurakennuksessa on opettajien huoneet. Opettajat

13 8 kuitenkin pyrkivät tulemaan kahdentoista välitunnilla pääkoulun opettajienhuoneeseen tapaamaan toisiaan. Koulun toiminta-ajatus on seuraavanlainen: Puistolan ala-asteen koulu on oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan työpaikka, jossa yhteisillä tavoilla luodaan hyvät edellytykset oppimiselle ja kasvamiselle. (Koulun opetussuunnitelma ) Koulu pitää erittäin tärkeänä terveen itsetunnon luomista oppilaille. Myös yhteistyökyky, työskentelytaidot, perustiedot ja -taidot ovat tärkeitä oppia. Ympäristö ja yhteiskunta hahmottuu oppilaille yhteistyössä kotien ja lähiyhteisön kanssa. Ympäristöstä huolehtiminen ja vastuu luonnosta kuuluu myös tähän. (Koulun opetussuunnitelma ) Koulun ja kodin välinen yhteistyö Koulun ja kodin välinen yhteistyö nähdään tärkeänä. Yhteistyön onnistumisen edellytyksenä on molemminpuolinen tuntemus, jossa tukena ovat myös koulun aktiivinen johtokunta ja vireä vanhempainneuvosto. Koululla järjestetään myös vanhempainiltoja eri teemoista. Myös opettajat ja huoltajat tapaavat lukuvuosittain ns. vanhempainvarteissa. Koululla järjestetään myös lukuvuoden aikana avoimien ovien päivä. Tällöin vanhemmat voivat tutustua kouluun ja käydä maistelemassa kouluruokaa. Kerran kuussa lähetetään myös koulun oma lehtinen nimeltä Reppu Extra jokaisen koululaisen kotiin. Lehti toimii hyvin tiedon välittäjänä, ja vanhemmat saavat informaatiota koulun tapahtumista. Koulussa ollaan myös huolestuneita alueen nuorisomäärän kasvusta. Kuinka järjestetään mielenkiintoista tekemistä nuorisolle, jottei syntyisi ongelmia alueella. Koulu on lähdössä mukaan koko kylä kasvattaa projektiin.

14 9 Projektissa vanhemmat ottavat vastuun omista ja muiden lapsista. Pyritään luomaan yhteiset pelisäännöt, joita noudatetaan. Puistolaan on kehitelty vireää nuorten toimintaa. Perjantai iltaisin toimii nuorisokahvila, jota kaupungin nuorisotyöntekijä vetää. Nuorisotyöntekijä ohjaa myös jalkautumisprojektia. Hän ottaa aina perjantai iltaisin yhden vanhemman mukaansa, ja he lähtevät kiertelemään ympäri Puistolaa. He keräävät tyhjiä pulloja leikkipuistosta ja juttelevat nuorison kanssa. Näin ehkäistään alueen ilkivaltaa. Puistolan kirkolla järjestetään myös nuorteniltoja jotka on suunnattu kuudes ja seitsemäs luokkalaisille. Kirkon työntekijät ovat vieneet kouluille kutsut, jotta nuoret osaisivat tulla yhteiseen illanviettoon. Muita yhteistyökumppaneita ovat alueen urheilujärjestö, päiväkodit, yläaste, muut ala-asteen koulut, kirjasto, sosiaali- ja terveysviranomaiset sekä aluepoliisi. Myös Mannerheimin lastensuojeluliitto on yhteistyö kumppani Puistolan alueella. Koululla on vielä ystävyys koulu Unkarissa. Puolin ja toisin on tehty vierailu leirikoulun muodossa Koulun sisäiset moniammatilliset työryhmät Koulussa työskentelee opettajien lisäksi terveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, kaksi erityisopettajaa, kouluisäntä, keittiön henkilökunta, kanslisti sekä siivoushenkilökunta. Koululla toimii koulun kriisivalmiusryhmä. Siihen kuuluvat rehtori, terveyden-hoitaja, psykologi, kuraattori sekä kaksi opettajaa. Kriisiryhmä toimii onnettomuus-tilanteissa esim. oppilaan tai koulun henkilökuntaan kuuluvan kuoleman-tapauksessa. Kriisi voi olla myös väkivaltatilanne tai onnettomuus. Se voi koskea koko koulua tai yksittäistä luokkaa.

15 10 Oppilashuoltoryhmään kuuluvat terveydenhoitaja, psykologi, koulukuraattori, opettaja, rehtori sekä erityisopettajat. Puistolan ala-asteella oppilashuoltoryhmä kokoontuu kahden viikon välein. Käsiteltäviä aiheita voivat olla mm. kurinpidolliset ongelmat, kiusaamistapaukset, poissaolot, oppimisvaikeudet tai vanhempien esille tuomat asiat. Koulussa toimii myös oppilaskunta, jonne valitaan yksi edustaja jokaiselta luokalta (1-6 luokat). Näin oppilaat voivat myös vaikuttaa joihinkin koulutyötä koskeviin päätöksiin. He saavat mm. tehdä ruokalistan kerran syksyllä ja keväällä annettujen mahdollisuuksien rajoissa. Oppilaskunnassa on mukana yksi opettaja jäsen Oppimiskäsitys Rauste von Wright (1997, 22-25) kuvaa nykyistä koulutusajattelua kolmiolla, johon kuuluvat tavoite, toteutus ja arviointi. Koulutus nähdään refleksiivisenä ja itseään korjaavana prosessina, jonka jokaiseen vaiheeseen sekä opettajan että oppilaan odotetaan osallistuvan aktiivisesti. Tavoitteita, opetusta ja arviointia tulee kokoajan peilata toisiinsa. Opiskelun onnistumisen kannalta on oleellista, että opettajan luomassa opiskeluympäristössä viriää tarkoituksenmukaisia kysymyksiä, joihin oppija hakee vastauksia kokeilun, ymmärtämisen ja ajattelun varassa. Konstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaan tieto ei siirry, vaan oppija konstruoi sen itse. Muistiin eivät taltioidu tekstit tai tapahtumat sinänsä, vaan se mitä kulloinkin olemme tarkkailleet, hahmottaneet ja tehneet. Uusi tieto rakentuu aina jo opitun tiedon päälle. (Rauste von Wright & von Wright 1994, ) Tässä opinnäytetyössä on tarkoitus, että oppilas pystyisi käsittelemään terveyttä koskevaa tietoa, asettamaan itselleen oman terveytensä kannalta tärkeitä tavoitteita ja toimimaan tavoitteidensa suuntaisesti.

16 11 Konstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaan oppimisessa tapahtuu sekä uuden oppimista että vanhan tiedon poisoppimista. Oppilas oppii uutta tietoa vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toisaalta taas itse hankkimalla tietoa toiminnan kautta. (Terho ym. 2000, 27-28). Leppilammen ja Piekkarin 1998 mukaan oppiminen on seuraavaa: 1. Konstruktiivistä, oppijan omakohtaista ja aktiivista ymmärtämistä, taitojen rakentamista ja tiedon etsintää ja käsittelyä. 2. Kumulatiivistä, oppiminen perustuu aina aikaisemmin opittuihin tieto- ja taitorakenteisiin. 3. Itseohjautuvaa, oppijalla on taitoja suunnitella, hallita ja arvioida omaa toimintansa. 4. Tavoitesuuntautunutta, oppimista tapahtuu myös sattumalta, mutta hyvä oppiminen on mielen, kehon, ympäristön ja tilanteen prosessien yhdistelmä. 6. Yhteistoiminnallista, vuorovaikutuksen avulla tietoa prosessoidaan sosiaalisesti ja luodaan näin uusia merkityksiä. (Koli, Nurmijoki & Romppanen 2000, 29.) Puistolan ala-asteen koulussa opetus perustuu konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen. (Koulun opetussuunnitelma )

17 12 3 KOULUTERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENEDISTÄMINEN 3.1 Kouluterveydenhuollon historiaa Ensimmäiset kouluhoitajattaret palkattiin kouluille 1920-luvulla Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimesta. Ruotsinkielisellä puolella Samfundet Folkhälsan palkkasi ensimmäiset kouluhoitajattaret lääkäreiden avuksi. Kouluhoitajakurssi aloitettiin syyskuussa 1922 Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimesta luvulla kouluterveydenhuolto kehittyi nopeasti. Koululääkärit tekivät entistä enemmän yksilöllisiä terveystarkastuksia. Kuitenkin löydetyt vaivat ja häiriöt jäivät usein hoitamatta. (Terho, Ala-Laurila, Laakso, Krogius & Pietikäinen 2000, 18.) Kouluhoitajien keskeisenä työmenetelmänä oli kotikäynti. Kotikäynnin tavoitteena oli valvoa annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Kotikäynnillä oli myös mahdollista tutustua oppilaan taustatekijöihin ja tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa. (Varjoranta & Pietilä 1999, 11.) Koululaisten terveydenedistämiseksi terveyssisaret pitivät luvuilla terveyspakinoita riittävän unen, ulkoilun, kahvinjuonnin lopettamisen ja sopivan ravinnon merkityksestä. Valistusta havainnollistettiin kuvatauluin ja jakamalla kirjallista materiaalia. Koululaisia pyrittiin myös motivoimaan hygieniasta huolehtimiseen. Keinona käytettiin arvosanaa puhtaudesta. Myös luokkien välisiä kilpailuja pidettiin kyseisestä aiheesta. Luokissa järjestettiin myös puhtaustarkastuksia painopisteenä syöpäläistarkastus. (Varjoranta & Pietilä 1999, ) Lait kunnallisista terveyssisarista ja äitiys- ja lastenneuvoloista 1944 loivat perustan suomalaisen ehkäisevän terveydenhuollon nopealle kehittymiselle. Kouluilla terveyssisarilla oli yksilöllisten tarkastusten lisäksi

18 13 terveyskasvatusohjelmia, joihin sisältyi terveysaiheisten oppituntien pitäminen. Yhteistyö opettajien kanssa oli hyvä ja kiinteä. ( Siivola 1985, 172) Vuonna 1952 tuli voimaan laki kansakoulujen lääkäritoiminnasta. Lääkärin tuli myös huolehtia koulun henkilökunnan terveydenhuollosta. Kouluterveyden-huollolle loi uusia vaatimuksia äitien työssä käymisen lisääntyminen sekä muuttovirta maalta kaupunkeihin luvuilla. Kouluterveydenhuollossa oli tyypillistä ryhmätilaisuudet, joissa valistettiin esim. tupakan ja alkoholin haitallisuudesta. Terveydenhoitajia koulutettiin 1960-luvulla ohjaajiksi vanhempainryhmiin. Ryhmätyötä pidettiin hyvänä keinona vaikuttaa ihmisten asenteisiin, myös vertaistuki ryhmän jäsenten välillä oli tärkeää. (Varjoranta & Pietilä 1999, ) Kansanterveyslaki tuli voimaan 1972, joka yhdenmukaisti kouluterveydenhuollon maassamme. Kouluterveydenhuolto jakaantui kolmeen toiminnalliseen osa-alueeseen, joita olivat koulun terveydellisten olojen valvonta, oppilaskohtainen terveydenhuolto ja terveyskasvatus luvulla kiinnitettiin huomiota oppilaan kokonaisvaltaiseen huolehtimiseen. Terveyskasvatukselle annettiin enemmän voimavaroja luvulla kouluterveydenhuolto kehittyi yhteisölliseen suuntaan. Ymmärrettiin, että tarvitaan yhteistyötä eri sektoreiden ja perheen välillä, ennen kuin päästään toivottuun tulokseen. Nuorten parissa työskentelevät verkostoituivat ja oppilashuoltoryhmien merkitys korostui. Samalla kuitenkin kouluilta vietiin resursseja muihin terveydenhuollon sektoreihin. Näin tapahtui pikkuhiljaa kouluterveydenhuollon alasajo. Nuorten päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat kasvoivat, ja kouluterveyden-huollolla ei ollut resursseja vastata tarpeeseen luvulla on kouluterveydenhuollon haasteena kehittyä entistä enemmän lasten ja nuorten muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Resursseja on lisätty ja on ymmärretty taas arvostaa kouluterveydenhuoltoa kokonaisvaltaisena toimintana. Kouluterveydenhuollon keskeiset alueet ovat kouluyhteisön ja kouluympäristön

19 14 terveydenhoito sekä oppilaskohtainen terveydenhoito. (Terho ym. 2000, ) 3.2 Terveydenedistäminen Terveydenedistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten omia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristön terveyteen. Terveyden edistämisessä korostuu toisaalta yksilöllinen näkökulma, toisaalta sosiaalisen terveyden merkitys. Terveyden edistämisen yksi väline on terveyskasvatus. (Etzell ym. 1998, 134.) Terveyden edistämistä voidaan toteuttaa kouluissa monista teoreettisista lähtökohdista käsin. Eri lähestymistavoista voidaan erottaa kapeasta viitekehyksestä toteutettavat perinteiset ja modernit kasvatusmallit sekä laajasta viitekehyksestä etenevät suunnittelija ja empowerment-mallit. Nykyään korostetaan voimavaralähtöisiä malleja. Empowerment-mallissa korostuu koko kouluympäristön ja sosiaalisten suhteiden vaikutus nuoren terveyden edistämiseen. (Varjoranta & Pietilä 1999,7-8.) Ottawan asiakirjan (1986) mukaan terveyden edistämisen periaatteiden mukaan yhteisön kehittäminen pitää perustua sen omiin henkisiin ja aineellisiin voimavaroihin. Toiminnan tärkeä tavoite onkin tukea antavien ympäristöjen luominen. Perttilä (1999, 70-73) jakaa terveydenedistämisen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoille. Yksilötasolla terveydenedistäminen tarkoittaa ihmisen omaa vastuuta ja valintaa. Yksilö voidaan nähdä toimijana tai toiminnan kohteena. Tavoitteena on henkilökohtaisten taitojen kehittäminen ja ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen. Yhteisöllinen terveydenedistäminen tarkoittaa alhaalta ylöspäin toimintaa yhteisöön kuuluvien

20 15 hyväksi. Tässä mallissa hyödynnetään kansalaisten ja yhteisöjen voimavaroja ja mahdollisuuksia tukea toisiaan. Yhteisöllisen terveydenedistämisen ydinkäsite on empowerment, joka tarkoittaa voimavaroihin pohjautuvaa lähestymistapaa. Tähän käsitteeseen sisältyy ihmisten osallistuminen ja huomion kiinnittäminen omaan ja lähiyhteisön hyvinvointiin. Mm. erilaiset pienryhmätoiminnan muodot sisältyvät yhteisölliseen terveydenedistämiseen. Yhteiskuntatason terveydenedistäminen tarkoittaa terveysvaikutusten huomioonottamista kaikessa päätöksenteossa. Se on toimintaa, joka edistää terveyttä sosiaalisten ja ympäristöllisten keinojen avulla mm. toimintaa kehittämällä ja resurssien tasapuolisella jaolla. Tarkoituksena on vaikuttaa mm. työttömyyteen, asunnottomuuteen ja tulonjakoon. Omassa työssäni yhteisölähtöinen terveydenedistäminen on lähtökohtani. Tähän perustuu oppitunnit, terveyskeskustelut ja -tarkastukset Terveyskasvatus Terveyskasvatus on terveyden edistämisen alakäsite. Terhon ja Vakkilaisen mukaan (1993, 21-22) terveyskasvatuksella tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, millä pyritään vaikuttamaan oppilaan tietoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen terveyttä edistävästi. Terveyskasvatuksen tehtävänä on myös saada oppilaat ymmärtämään vastuunsa omasta ja ympäristönsä terveydestä. Nuoren käsitys omasta terveydestään on tärkeä, koska terveys ymmärretään elämän voimavaraksi. Vetämissäni terveyskeskusteluissa painotan nuorille vastuun ottamista omasta terveydestään ja pyrimme löytämään keinoja elämänhallintaan. Terveyskasvatuksen tulee olla tietoon perustuvaa ja päämäärähakuista. Tulisi pyrkiä nuorten elämäntavasta lähtevään oppilaskeskeiseen työskentelyyn. Nuoren omaksumilla elämäntavoilla on merkitystä siihen, kuinka hän

21 16 vanhempana elää. Koulun terveysopetuksen tärkeä tehtävä on auttaa nuorta jäsentämään tiedon runsautta, jonka kanssa hän on päivittäin tekemisissä. Terveyskasvatus on lyhyesti määriteltynä terveyden edistämistä kasvatuksen ja viestinnän keinoin. (Terho ym. 1993, 21-22; Korhonen 1998, 6, 44.) Koulun terveyskasvatuksella on kolme laajaa tehtävää: sivistävä, virittävä ja mielenterveyttä tukeva tehtävä. Näin tuetaan oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä sekä terveyttä edistävää käyttäytymistä (Terho ym. 2000, 26-27). Antikaisen (1993, 71) mukaan terveydenhoitajien työ on kokonaisuudessaan terveyskasvatusta, sillä kaikella toiminnalla ja vuorovaikutuksella on tarkoituksena edistää asiakkaan terveyttä. Terveydenhoitajan tulee tunnistaa omat arvonsa ja terveyskasvatusnäkemyksensä, jotta hän voisi olla hyvänä ohjaajana toisille. Kouluterveydenhuollon toiminnasta tehdystä selvityksestä käy ilmi, että keskeisimpiä terveyskasvatuksen menetelmiä kouluilla on yksilökohtainen neuvonta, pienryhmät ja luokkakohtaiset oppitunnit. Terveydenhoitajat osallistuvat eri luokka-asteilla terveyskasvatusoppituntien pitämiseen. Keskeisimpiä aihealueita ala-asteella ovat ravinto, liikunta ja murrosiänkehitys. Lappeenrannassa on kokeiltu pienryhmätoimintaa, johon on osallistunut oppilaiden lisäksi heidän vanhempansa, terveydenhoitaja, psykologi, kotitalousopettaja ja liikunnanopettaja. Ryhmässä on työstetty painonhallintaa ja valmistettu ruokaa yhdessä. Lapissa on kokeiltu ensiaputaitojen opetusta saman tyyppisesti. (Varjoranta & Pietilä 1999, ) Terveyskokemus Arja Häggman - Laitila (1999, 54) on kehittänyt kuvailevan teorian yksilöllisistä terveyskokemuksista. Uutta tutkimuksessa on tuotettu tieto

22 17 jäsentymättömästä terveyskokemuksesta. Tutkimuksen mukaan on erittäin tärkeää huomioida, kuinka henkilö itse kokee oman terveytensä. Kokeeko hän terveytensä kokonaisvaltaisena ja sisältäpäin määrittyvänä, tai osittuvana ja ulkoapäin määrittyvänä vai onko terveyskäsitys jäsentymätön. Häggman Laitilan tutkimus tukee Terhon ja Vakkilaisen (1993, 2) näkemystä, että terveyskasvatuksen tärkeimpänä tavoitteena kouluterveydenhuollossa on, että jokaiselle oppilaalle muodostuisi käsitys terveyden merkityksestä ihmiselle, yleisistä terveyttä edistävistä tekijöistä sekä niistä toimenpiteistä, joilla oppilas voi edistää omaa ja muiden henkilöiden terveyttä. Sihvolan (2000, 18, 19) väitöskirjan mukaan terveyskokemukset näyttävät tärkeiltä jo 7- vuoden iässä. Kouluterveyskäräjät 1996 nostivat kouluterveydenhuollon ongelmat julkisuuteen. Ala-asteikäisistä lapsista on ollut vähän tutkimustietoa tähän asti, varsinkin sellaista, jossa lapset itse kertovat tietoa. Välimaan väitöskirjan mukaan (2000, 154) lapsen ja nuoren minäkuvan kehittäminen positiiviseen suuntaan on yksi koulun tärkeimmistä tehtävistä. Omakohtaiset terveyden kokemukset ovat olennainen osa terveydenedistämistä ja terveyskasvatusta. Koulujen antamalla terveysopetuksella on näin ollen tärkeä sija nuorten maailmaan Terveydenhoitajan toiminnan kuvausta Puistolan ala-asteella Yhteisökeskeisen terveydenhoitajan työn lähtökohtana on koko perheen ja kouluyhteisön terveys ja turvallisuus ja siinä ilmenevät ongelmat. Työhön kuuluu myös sairaanhoito. Kouluterveydenhuolto tavoittaa jatkuvasti lähes kaikki lapset ja nuoret. (Hiller-Ikonen 1999, 51, 56; Etzell ym. 1998, 221.) Tossavaisen mukaan kouluterveydenhoitotyön kehittämisen ajankohtaiset haasteet ovat yhteisöllisten terveyden edistämisen työmenetelmien kehittäminen ja työn kohteen laajentaminen yksilökeskeisyydestä

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu

Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 9 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu Laatija: Ylläpitäjä: Kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa: Päivitetty: 8.4.2013

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Sosiaali- ja terveystoimi LIITE 10 Terveysneuvonta TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset yläkoulu Laatija: kouluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hyvinkäällä on hyvä huomen

Hyvinkäällä on hyvä huomen Hyvinkäällä on hyvä huomen Nuorisotyön paikka: mihin oikeastaan sijoitutaan Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta Koulu kasvuyhtei- sönä. Oppiminen psykologit) 23.6.2014

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys.

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys. Harhalan koulu Sivu 1/6 Vuosisuunnitelma Koulun perustiedot Koulu:Harhalan koulu Ylläpitäjä:Kaupungm ylläpitämä koulu Koulumuoto:Ala-asteen koulu Oppilasmäärä luokittain Suunnitelma l. luokka 5 2. luokka

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011 Sosiaali- ja terveysosasto Terveyskeskus KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET 1 9 luokat Suunnitelma v.2009-2011 KEVÄT 2010 Satu Pulkkinen Kristina Perttu 1lk:n terveystarkastus Terveydenhoitaja:

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot