OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ ALPPIKADUN YKSIKKÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ ALPPIKADUN YKSIKKÖ"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ ALPPIKADUN YKSIKKÖ Wahlroos, Anne Terveystarkastuksesta terveyskeskusteluun, raportti kokeilusta Puistolan alaasteen viidesluokkalaisille suunnatusta ryhmäterveystarkastuksesta syksyllä 2000 Helsinki s. 4 liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena on kehitellä uusi toimintamalli viidesluokkalaisten terveystarkastukseen ja kuvailla siitä saamiani kokemuksia. Johtoajatuksena on kehittää yhteisöllistä terveydenedistämistä kouluyhteisössä. Tavoitteena on lisätä ja ylläpitää oppilaiden terveysvoimavaroja. Pohja aineistona käytän työssäni kouluterveydenhuollosta tehtyjä tutkimuksia ja kehittämishankkeita. Näiden tulosten sekä oppilaiden kysymysten perusteella kehitän kolmivaiheista terveyskeskusteluprosessia. Toimintamalli koostuu kolmivaiheisesta terveyskeskusteluprosessista, johon kuuluu ohjaus tunti murrosiästä oppilaiden kysymysten pohjalta, ryhmäkeskustelutuokio, jonka aiheen oppilaat ovat itse valinneet sekä yksilö keskustelu jokaisen oppilaan kanssa. Sekä ryhmäkeskustelun ja yksilökäynnin yhteydessä toteutetaan myös seulatutkimukset. Terveyskeskusteluprosessi toteutui hienosti. Oppilaat aktivoituivat ryhmissä keskustelemaan avoimesti ja miettimään myös ns. arkoja aiheita. Kannaksen (1995) koululasitutkimuksen mukaan nuorten on saatava ajoissa tietoa murrosiän muutoksista ja seksuaalisuudesta. Koululaistutkimuksen mukaan myös tyttöjen ja poikien seksuaalinen kehitys on erilainen. Itse päädyin samoihin tuloksiin. Seulatutkimuksissa oppilaiden omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeutta tuettiin sillä, että oppilaat saivat punnita itsensä ja merkata tiedot papereihinsa. Koska kouluilta puuttuvat vielä terveystiedon tunnit, näkisin tarpeelliseksi toteuttaa terveystarkastukset kolmivaiheisena terveyskeskusteluina ainakin viidennellä ja kuudennella luokka-asteilla. Näin voitaisiin käsitellä murrosikää koskevia psyykkisiä ja fyysisiä muutoksia pintaa syvemmältä. Tavoitteena on saada nuorille terve itseluottamus ja työstää ajatuksia, jotka liittyvät oman muuttuvan vartalon hyväksymiseen. Asiasanat: kouluterveydenhuolto, murrosikä, terveydenedistäminen, terveystarkastus, yhteisöllisyys. Säilytyspaikka: DIAK Alppikadun yksikön kirjasto

2 ABSTRACT Diaconia Polytechnic in Finland, Alppikatu Training Unit Wahlroos, Anne From Health Examinations to Health Discussions: a report on experiences of fifth grade students Spring 2001, Helsinki Pages: 70 Appendices: 4 The aim of the study is to develop a new model for the health examinations of fifth graders. The basic idea is to develop collective health promotion in the school community. The aim is to increase and sustain the health resources for students. The study is based on the health examinations carried out in conjunction with school health care and with the theoretical framework based on various development projects. The model consists of a three-stage health discussion process; including a one hour group discussion dealing with questions of puberty aged students, a group discussion with topics chosen by the students themselves, and a discussion with each individual student. Fixed period examinations were also carried out in connection with both the group discussion and the individual examinations. The health discussion process was seen as successful. The students were encouraged in the group to discuss openly and to also think about sensitive topics. Furthermore, it was seen that young people need information on puberty-related changes and sexuality in general. Also, the sexual development of girls and boys was seen to be different. In the fixed period examinations, the self-esteem of the student and self-determination were enhanced by the fact that the students were allowed to weigh themselves and record the information on their charts. Because Finnish schools do not have lessons in health care, it would be beneficial to carry out health examinations in the form of health discussions in at least the fifth and sixth grades. This would make it possible to address psychic and physical changes more deeply. The aim is to foster the selfconfidence of young persons and make it easier for them to accept their own changing bodies. Keywords: school health care, puberty, health promotion, health examination, collectivism Filed and Stored at: Diaconia Institute Library, Alppikatu, Helsinki

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 OSA I HANKKEEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 4 Sivu 2 YHTEISÖKUVAUS VANHASTA PUISTOLASTA JA HELSINGIN 4 KAUPUNGIN PUISTOLAN ALA-ASTEEN KOULUSTA 2.1 Taustatietoja alueesta Tilastotietoa alueesta Helsingin kaupungin Puistolan ala-asteen koulu Taustatietoja koulusta Koulutoiminnan tavoitteita Koulun ja kodin välinen yhteistyö Koulun sisäiset moniammatilliset työryhmät Oppimiskäsitys 10 3 KOULUTERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENEDISTÄMINEN Kouluterveydenhuollon historiaa Terveydenedistäminen Terveyskasvatus Terveyskokemus Terveydenhoitajan toiminnan kuvausta Puistolan ala-asteella Kouluterveydenhoitaja terveyskasvatuksen toteuttajana Terveyskasvatuksen menetelmät Ryhmäkeskustelu terveyskasvatuksessa Terveyskeskustelu Eettistä pohdintaa 23 4 TERVEYDENHOITAJA VIIDESLUOKKALAISTEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKIJANA, TERVEYSTARKASTUKSEN SISÄLTÖÖN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Nuoruusiän psyykkinen kehitys Murrosikä Koululaisten kokema terveys murrosiässä Tyttöjen murrosiän kehitys 29

4 4.4.1 Murrosiän ulkoiset merkit Kuukautiset Poikien murrosiän kehitys Seulatutkimukset Kasvun seuranta Painon määrittyminen Näön seulonta Skolioosiseula 36 OSA II TOIMINTAMALLIN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI 38 5 TUNTISUUNNITELMAT, TOTEUTUKSET JA ARVIOINNIT Hankkeen tausta-ajattelua Tyttöjen murrosiän tuntisuunnitelma Toteutus Arviointi Poikien murrosiän tuntisuunnitelma Toteutus Arviointi 46 6 RYHMÄTERVEYSKESKUSTELUT Tyttöjen ryhmäkeskustelusuunnitelma Poikien ryhmäkeskustelusuunnitelma Toteutus Arviointi 55 7 OPPILAAN HENKILÖKOHTAINEN TAPAAMINEN Tavoitteet Toteutus Arviointi 60 8 HANKKEEN ARVIOINTI 61 9 POHDINTA 64 LÄHTEET 67

5 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Kirje vanhemmille Luokanopettajan arviointi Kouluterveydenhoitajan arviointi Tutkimuslupahakemus

6 TERVEYSTARKASTUKSESTA TERVEYSKESKUSTELUUN, RAPORTTI KOKEILUSTA PUISTOLAN ALA-ASTEELLA VIIDESLUOKKALAISILLE SUUNNATUSTA RYHMÄTERVEYSTARKASTUKSESTA SYKSYLLÄ 2000 Anne Wahlroos Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

7 2 1 JOHDANTO Kiinnostukseni kouluterveydenhuoltoa kohtaan lähti luettuani lehdistä artikkeleita, kuinka kouluterveydenhuolto on kriisissä. Resursseja on vähän, ja paineita työn kehittämiselle on paljon. Aihetta on puitu lehdistössä ja yleisön osastoilla jo melko pitkään. Syksyllä 2000 on Helsingin kaupungin terveysvirasto lisännyt resursseja kouluterveydenhoitoon ja myös terveystarkastuksia on tarkennettu. Ollessani harjoittelujaksolla koululla opiskelijana keväällä 2000 ja tehdessäni oppilaille terveystarkastuksia, mietin voisiko jotakin mahdollisesti tehdä toisella tavalla. Mielestäni terveystarkastukset keskittyivät pitkälle seulontatutkimuksiin, jotka tietenkin ovat tärkeitä ja joilla mitataan lapsen kasvua ja kehitystä. Kuitenkin tuntui välillä turhauttavalta kertoa jokaiselle lapselle samat asiat erikseen esim. terveellisestä ravinnosta. Ajattelin, että olisi mielekkäämpää pitää pienryhmätuokioita, jossa voisimme yhdessä keskustella aiheesta. Opinnäytetyöni tarkoituksena on kehitellä uusi toimintamalli viidesluokkalaisten terveystarkastukseen ja kuvailla siitä saamiani kokemuksia. Koska murrosiän käsittely kuuluu viidennen luokan opetussuunnitelmaan, sen voisi mielestäni kytkeä terveystarkastuksen yhteyteen. Toimintamalli koostuu kolmivaiheisesta terveyskeskusteluprosessista, johon kuuluu ohjaus tunti murrosiästä oppilaiden kysymysten pohjalta, ryhmäkeskustelutuokio, jonka aiheen oppilaat ovat itse valinneet sekä yksilö keskustelu jokaisen oppilaan kanssa. Sekä ryhmäkeskustelun ja yksilökäynnin yhteydessä toteutetaan myös seulatutkimukset. Kolmivaiheisen terveyskeskusteluprosessin lähtökohtana on yhteisöllinen terveyden edistäminen, joka perustuu empowerment-käsitteeseen. Se tarkoittaa oppilaiden voimavaroista lähtevää toimintaa ja osallistumista oman

8 3 ja lähiyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Tossavaisen mukaan kouluterveydenhoitotyön kehittämisen haasteet ovat yhteisöllisten terveyden edistämisen työmenetelmien kehittäminen ja työn kohteen laajentaminen yksilökeskeisyydestä yhteisökeskeisyyteen. (Jakonen, Turunen & Tossavainen 2000, 8-9.) Yhteisölähtöisen terveydenedistämisen yhtenä lähtökohta on oppilaiden oman ympäristön tunteminen. Tämän vuoksi kuvaan tilastokeskuksen tietoihin perustuen oppilaiden kotiseutua ja vanhempien sosiaalista taustaa. Puistolan ala-astetta kuvaan oppilaiden oppimisympäristönä. Opinnäytetyössäni tärkeällä sijalla on moniammatillinen yhteistyö luokan opettajan ja kouluterveydenhoitajan kanssa. Myös yhteistyö lasten vanhempiin on tärkeä.

9 4 OSA I HANKKEEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2 YHTEISÖKUVAUSTA VANHASTA PUISTOLASTA JA HELSINGIN KAUPUNGIN PUISTOLAN ALA-ASTEEN KOULUSTA 2.1 Taustatietoja alueesta Yhteisökeskeinen terveydenhoito edellyttää tietojen keräämistä väestöstä ja yhteisöstä. Yhteisöanalyysillä kartoitetaan keinoja toteuttaa yhteisökeskeistä terveydenhoitoa, jolla vastataan yhteisön tarpeisiin. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, 54.) Teen yhteisökuvauksen Vanhasta Puistolasta (postinumero Hki 76). Alueella keskityn kuvaamaan Puistolan ala-astetta. Opinnäytetyöni kannalta on mielestäni tärkeää tuntea myös oppilaiden taustoja esim. vanhempien koulutusta ja palkkatietoja. Puistolan omakotialue syntyi vuosisadan alussa Ab Parkstad- Vandapuistokylä- nimisen yhtiön alullepanemana. Puistolan aseman ympäristöstä asutus levisi laajalle varsinkin radan itäpuolelle. Puistolan ja Heikinlaakson pientaloalueilla on jäljellä vielä vanhoja vuosisadan alkupuolen huviloita, mutta pääosin rakennuskanta on korvautunut uudemmilla, usein rivitaloilla luvulla Puistolaan rakennettiin paljon, ja rakentaminen on edelleen voimakasta tällä alueella. Lasten, erityisesti koululaisten, osuus väestöstä on Helsingin korkeimpia.

10 Tilastotietoa alueesta 1 % 2 % 4 % 6 % 9 % 12 % 24 % Kuluttajarakenne 42 % Palkansaajat Lapset 0-14v Eläkeläiset Opiskelijat Työttömät Yrittäjät Muut Kotiäidit 9 % 8 % 6 % 6 % Ammattirakenne 27 % Hallinto- ja tstotyö Teknis- ja luonnontieteell. Teollinen työ Hoivatyö Kaupallinen 9 % 9 % 13 % 13 % Palvelutyö Muu Opetustyö Kuljetus- ja liikenne Sosioekonominen rakenne 2 % 5 % 7 % 27 % 7 % Alemmat toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Eläkeläiset Työntekijät 15 % 17 % 20 % Johtajat Muut Yrittäjät

11 6 Asumistapa 20 % OK-taloasunnot 45 % Rivitaloasunnot 35 % Kerrostaloasunnot (Tilastokeskus 1998.) Puistola on asuinalueena viehättävä omakotialue, jossa vanha ja uusi rakentaminen kulkevat käsikädessä toisiansa kunnioittaen. Alue on myös tilastokeskuksen mukaan erinomaisen ostovoiman pientaloalue kaupunkitaajamassa. (Tilastokeskus 1998.) Koululla mielestäni alueen sosiaalinen rakenne näkyi siinä, että lapsilla oli paljon harrastuksia ja myös säännöllinen elämänrytmi. Lasten puheista kävi ilmi, että vanhemmat pyrkivät kontrolloimaan esim. television katselua. Sain myös sellaisen käsityksen, että perheet harrastavat ja matkustavat paljon yhdessä lomaaikoina. 2.3 Helsingin kaupungin Puistolan ala-asteen koulu Taustatietoja koulusta Kansakoulu toiminta Puistolassa on alkanut jo syksyllä Aluksi koulu toimi alueen taloissa vuokralaisena, ja syksyllä 1924 koulutoiminta aloitettiin nykyisellä tontilla hirsirakennuksessa. Puukoulu kuitenkin paloi talvella Palaneen koulun tilalle rakennettiin uusi komea kivirakennus, joka on tälläkin hetkellä käytössä. Vuosien kuluessa koulu kävi kuitenkin ahtaaksi, ja samalle

12 7 tontille rakennettiin 1964 Puistolan kansakoulun lisärakennus, joka on nykyinen alakoulu. Vuosina 1997 ja 1998 koulua on jälleen laajennettu kahdella viipalekoululla Torpalla ja Kartanolla. Puistolan ala-asteen koulussa on 662 oppilasta, ja se on oppilasmäärältään Helsingin suurimpia kouluja. Kouluun tulee myös oppilaita Vantaalta sekä eri puolilta koillista Helsinkiä, lähinnä kielivalintojen takia. (www.puisa.edu.hel.fi.) Koulutoiminnan tavoitteita Koulussa toimii 25 luokkaa, joista kuusi on viidettä luokka-astetta. Osa luokista on VSOP luokkia, joka tarkoittaa vuosiluokkiin sitoutumatonta opetusta. Näissä luokissa on yhdistetty kaksi luokka-astetta samaan luokkaan. Tällaisia luokkia on toisen ja kolmannen yhdistelmä, sekä kolmannen ja neljännen yhdistelmä sekä neljännen ja viidennen yhdistelmä. Yhdistelmä luokkia on yhteensä kahdeksan. Haastattelin opettajaa, joka opettaa yhdistelmä luokkaa, ja hänen mukaansa opettajien välinen yhteistyö tiivistyy näissä luokissa. Opettajat tekevät parinsa kanssa tiivistä yhteistyötä kahden luokan opetuksessa. Opettajien työ on ollut tähän mennessä hyvin itsenäistä ja yksinäistäkin. Pari työskentely avartaa ja luo uusia toimintamalleja opettajien työhön. Myös opettajan ja terveydenhoitajan välistä yhteistyötä voitaisiin hyvin kehittää. Omassa ryhmäterveyskeskusteluprosessissani on tärkeää opettajan ja terveydenhoitajan välinen yhteistyö. Näin voidaan sada tietoja ryhmästä sekä täydentää toinen toistensa opetusta. Opettaja ja terveydenhoitaja voisivat myös yhdessä toteuttaa ryhmätuokioita. Opettajia koululla toimii rehtori mukaan lukien kolmekymmentä kahdeksan. Opettajien keskinäistä yhteistyötä hieman haittaa se, että koulu rakennuksia on neljä. Kahdessa koulurakennuksessa on opettajien huoneet. Opettajat

13 8 kuitenkin pyrkivät tulemaan kahdentoista välitunnilla pääkoulun opettajienhuoneeseen tapaamaan toisiaan. Koulun toiminta-ajatus on seuraavanlainen: Puistolan ala-asteen koulu on oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan työpaikka, jossa yhteisillä tavoilla luodaan hyvät edellytykset oppimiselle ja kasvamiselle. (Koulun opetussuunnitelma ) Koulu pitää erittäin tärkeänä terveen itsetunnon luomista oppilaille. Myös yhteistyökyky, työskentelytaidot, perustiedot ja -taidot ovat tärkeitä oppia. Ympäristö ja yhteiskunta hahmottuu oppilaille yhteistyössä kotien ja lähiyhteisön kanssa. Ympäristöstä huolehtiminen ja vastuu luonnosta kuuluu myös tähän. (Koulun opetussuunnitelma ) Koulun ja kodin välinen yhteistyö Koulun ja kodin välinen yhteistyö nähdään tärkeänä. Yhteistyön onnistumisen edellytyksenä on molemminpuolinen tuntemus, jossa tukena ovat myös koulun aktiivinen johtokunta ja vireä vanhempainneuvosto. Koululla järjestetään myös vanhempainiltoja eri teemoista. Myös opettajat ja huoltajat tapaavat lukuvuosittain ns. vanhempainvarteissa. Koululla järjestetään myös lukuvuoden aikana avoimien ovien päivä. Tällöin vanhemmat voivat tutustua kouluun ja käydä maistelemassa kouluruokaa. Kerran kuussa lähetetään myös koulun oma lehtinen nimeltä Reppu Extra jokaisen koululaisen kotiin. Lehti toimii hyvin tiedon välittäjänä, ja vanhemmat saavat informaatiota koulun tapahtumista. Koulussa ollaan myös huolestuneita alueen nuorisomäärän kasvusta. Kuinka järjestetään mielenkiintoista tekemistä nuorisolle, jottei syntyisi ongelmia alueella. Koulu on lähdössä mukaan koko kylä kasvattaa projektiin.

14 9 Projektissa vanhemmat ottavat vastuun omista ja muiden lapsista. Pyritään luomaan yhteiset pelisäännöt, joita noudatetaan. Puistolaan on kehitelty vireää nuorten toimintaa. Perjantai iltaisin toimii nuorisokahvila, jota kaupungin nuorisotyöntekijä vetää. Nuorisotyöntekijä ohjaa myös jalkautumisprojektia. Hän ottaa aina perjantai iltaisin yhden vanhemman mukaansa, ja he lähtevät kiertelemään ympäri Puistolaa. He keräävät tyhjiä pulloja leikkipuistosta ja juttelevat nuorison kanssa. Näin ehkäistään alueen ilkivaltaa. Puistolan kirkolla järjestetään myös nuorteniltoja jotka on suunnattu kuudes ja seitsemäs luokkalaisille. Kirkon työntekijät ovat vieneet kouluille kutsut, jotta nuoret osaisivat tulla yhteiseen illanviettoon. Muita yhteistyökumppaneita ovat alueen urheilujärjestö, päiväkodit, yläaste, muut ala-asteen koulut, kirjasto, sosiaali- ja terveysviranomaiset sekä aluepoliisi. Myös Mannerheimin lastensuojeluliitto on yhteistyö kumppani Puistolan alueella. Koululla on vielä ystävyys koulu Unkarissa. Puolin ja toisin on tehty vierailu leirikoulun muodossa Koulun sisäiset moniammatilliset työryhmät Koulussa työskentelee opettajien lisäksi terveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, kaksi erityisopettajaa, kouluisäntä, keittiön henkilökunta, kanslisti sekä siivoushenkilökunta. Koululla toimii koulun kriisivalmiusryhmä. Siihen kuuluvat rehtori, terveyden-hoitaja, psykologi, kuraattori sekä kaksi opettajaa. Kriisiryhmä toimii onnettomuus-tilanteissa esim. oppilaan tai koulun henkilökuntaan kuuluvan kuoleman-tapauksessa. Kriisi voi olla myös väkivaltatilanne tai onnettomuus. Se voi koskea koko koulua tai yksittäistä luokkaa.

15 10 Oppilashuoltoryhmään kuuluvat terveydenhoitaja, psykologi, koulukuraattori, opettaja, rehtori sekä erityisopettajat. Puistolan ala-asteella oppilashuoltoryhmä kokoontuu kahden viikon välein. Käsiteltäviä aiheita voivat olla mm. kurinpidolliset ongelmat, kiusaamistapaukset, poissaolot, oppimisvaikeudet tai vanhempien esille tuomat asiat. Koulussa toimii myös oppilaskunta, jonne valitaan yksi edustaja jokaiselta luokalta (1-6 luokat). Näin oppilaat voivat myös vaikuttaa joihinkin koulutyötä koskeviin päätöksiin. He saavat mm. tehdä ruokalistan kerran syksyllä ja keväällä annettujen mahdollisuuksien rajoissa. Oppilaskunnassa on mukana yksi opettaja jäsen Oppimiskäsitys Rauste von Wright (1997, 22-25) kuvaa nykyistä koulutusajattelua kolmiolla, johon kuuluvat tavoite, toteutus ja arviointi. Koulutus nähdään refleksiivisenä ja itseään korjaavana prosessina, jonka jokaiseen vaiheeseen sekä opettajan että oppilaan odotetaan osallistuvan aktiivisesti. Tavoitteita, opetusta ja arviointia tulee kokoajan peilata toisiinsa. Opiskelun onnistumisen kannalta on oleellista, että opettajan luomassa opiskeluympäristössä viriää tarkoituksenmukaisia kysymyksiä, joihin oppija hakee vastauksia kokeilun, ymmärtämisen ja ajattelun varassa. Konstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaan tieto ei siirry, vaan oppija konstruoi sen itse. Muistiin eivät taltioidu tekstit tai tapahtumat sinänsä, vaan se mitä kulloinkin olemme tarkkailleet, hahmottaneet ja tehneet. Uusi tieto rakentuu aina jo opitun tiedon päälle. (Rauste von Wright & von Wright 1994, ) Tässä opinnäytetyössä on tarkoitus, että oppilas pystyisi käsittelemään terveyttä koskevaa tietoa, asettamaan itselleen oman terveytensä kannalta tärkeitä tavoitteita ja toimimaan tavoitteidensa suuntaisesti.

16 11 Konstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaan oppimisessa tapahtuu sekä uuden oppimista että vanhan tiedon poisoppimista. Oppilas oppii uutta tietoa vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toisaalta taas itse hankkimalla tietoa toiminnan kautta. (Terho ym. 2000, 27-28). Leppilammen ja Piekkarin 1998 mukaan oppiminen on seuraavaa: 1. Konstruktiivistä, oppijan omakohtaista ja aktiivista ymmärtämistä, taitojen rakentamista ja tiedon etsintää ja käsittelyä. 2. Kumulatiivistä, oppiminen perustuu aina aikaisemmin opittuihin tieto- ja taitorakenteisiin. 3. Itseohjautuvaa, oppijalla on taitoja suunnitella, hallita ja arvioida omaa toimintansa. 4. Tavoitesuuntautunutta, oppimista tapahtuu myös sattumalta, mutta hyvä oppiminen on mielen, kehon, ympäristön ja tilanteen prosessien yhdistelmä. 6. Yhteistoiminnallista, vuorovaikutuksen avulla tietoa prosessoidaan sosiaalisesti ja luodaan näin uusia merkityksiä. (Koli, Nurmijoki & Romppanen 2000, 29.) Puistolan ala-asteen koulussa opetus perustuu konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen. (Koulun opetussuunnitelma )

17 12 3 KOULUTERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENEDISTÄMINEN 3.1 Kouluterveydenhuollon historiaa Ensimmäiset kouluhoitajattaret palkattiin kouluille 1920-luvulla Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimesta. Ruotsinkielisellä puolella Samfundet Folkhälsan palkkasi ensimmäiset kouluhoitajattaret lääkäreiden avuksi. Kouluhoitajakurssi aloitettiin syyskuussa 1922 Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimesta luvulla kouluterveydenhuolto kehittyi nopeasti. Koululääkärit tekivät entistä enemmän yksilöllisiä terveystarkastuksia. Kuitenkin löydetyt vaivat ja häiriöt jäivät usein hoitamatta. (Terho, Ala-Laurila, Laakso, Krogius & Pietikäinen 2000, 18.) Kouluhoitajien keskeisenä työmenetelmänä oli kotikäynti. Kotikäynnin tavoitteena oli valvoa annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Kotikäynnillä oli myös mahdollista tutustua oppilaan taustatekijöihin ja tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa. (Varjoranta & Pietilä 1999, 11.) Koululaisten terveydenedistämiseksi terveyssisaret pitivät luvuilla terveyspakinoita riittävän unen, ulkoilun, kahvinjuonnin lopettamisen ja sopivan ravinnon merkityksestä. Valistusta havainnollistettiin kuvatauluin ja jakamalla kirjallista materiaalia. Koululaisia pyrittiin myös motivoimaan hygieniasta huolehtimiseen. Keinona käytettiin arvosanaa puhtaudesta. Myös luokkien välisiä kilpailuja pidettiin kyseisestä aiheesta. Luokissa järjestettiin myös puhtaustarkastuksia painopisteenä syöpäläistarkastus. (Varjoranta & Pietilä 1999, ) Lait kunnallisista terveyssisarista ja äitiys- ja lastenneuvoloista 1944 loivat perustan suomalaisen ehkäisevän terveydenhuollon nopealle kehittymiselle. Kouluilla terveyssisarilla oli yksilöllisten tarkastusten lisäksi

18 13 terveyskasvatusohjelmia, joihin sisältyi terveysaiheisten oppituntien pitäminen. Yhteistyö opettajien kanssa oli hyvä ja kiinteä. ( Siivola 1985, 172) Vuonna 1952 tuli voimaan laki kansakoulujen lääkäritoiminnasta. Lääkärin tuli myös huolehtia koulun henkilökunnan terveydenhuollosta. Kouluterveyden-huollolle loi uusia vaatimuksia äitien työssä käymisen lisääntyminen sekä muuttovirta maalta kaupunkeihin luvuilla. Kouluterveydenhuollossa oli tyypillistä ryhmätilaisuudet, joissa valistettiin esim. tupakan ja alkoholin haitallisuudesta. Terveydenhoitajia koulutettiin 1960-luvulla ohjaajiksi vanhempainryhmiin. Ryhmätyötä pidettiin hyvänä keinona vaikuttaa ihmisten asenteisiin, myös vertaistuki ryhmän jäsenten välillä oli tärkeää. (Varjoranta & Pietilä 1999, ) Kansanterveyslaki tuli voimaan 1972, joka yhdenmukaisti kouluterveydenhuollon maassamme. Kouluterveydenhuolto jakaantui kolmeen toiminnalliseen osa-alueeseen, joita olivat koulun terveydellisten olojen valvonta, oppilaskohtainen terveydenhuolto ja terveyskasvatus luvulla kiinnitettiin huomiota oppilaan kokonaisvaltaiseen huolehtimiseen. Terveyskasvatukselle annettiin enemmän voimavaroja luvulla kouluterveydenhuolto kehittyi yhteisölliseen suuntaan. Ymmärrettiin, että tarvitaan yhteistyötä eri sektoreiden ja perheen välillä, ennen kuin päästään toivottuun tulokseen. Nuorten parissa työskentelevät verkostoituivat ja oppilashuoltoryhmien merkitys korostui. Samalla kuitenkin kouluilta vietiin resursseja muihin terveydenhuollon sektoreihin. Näin tapahtui pikkuhiljaa kouluterveydenhuollon alasajo. Nuorten päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat kasvoivat, ja kouluterveyden-huollolla ei ollut resursseja vastata tarpeeseen luvulla on kouluterveydenhuollon haasteena kehittyä entistä enemmän lasten ja nuorten muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Resursseja on lisätty ja on ymmärretty taas arvostaa kouluterveydenhuoltoa kokonaisvaltaisena toimintana. Kouluterveydenhuollon keskeiset alueet ovat kouluyhteisön ja kouluympäristön

19 14 terveydenhoito sekä oppilaskohtainen terveydenhoito. (Terho ym. 2000, ) 3.2 Terveydenedistäminen Terveydenedistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten omia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristön terveyteen. Terveyden edistämisessä korostuu toisaalta yksilöllinen näkökulma, toisaalta sosiaalisen terveyden merkitys. Terveyden edistämisen yksi väline on terveyskasvatus. (Etzell ym. 1998, 134.) Terveyden edistämistä voidaan toteuttaa kouluissa monista teoreettisista lähtökohdista käsin. Eri lähestymistavoista voidaan erottaa kapeasta viitekehyksestä toteutettavat perinteiset ja modernit kasvatusmallit sekä laajasta viitekehyksestä etenevät suunnittelija ja empowerment-mallit. Nykyään korostetaan voimavaralähtöisiä malleja. Empowerment-mallissa korostuu koko kouluympäristön ja sosiaalisten suhteiden vaikutus nuoren terveyden edistämiseen. (Varjoranta & Pietilä 1999,7-8.) Ottawan asiakirjan (1986) mukaan terveyden edistämisen periaatteiden mukaan yhteisön kehittäminen pitää perustua sen omiin henkisiin ja aineellisiin voimavaroihin. Toiminnan tärkeä tavoite onkin tukea antavien ympäristöjen luominen. Perttilä (1999, 70-73) jakaa terveydenedistämisen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoille. Yksilötasolla terveydenedistäminen tarkoittaa ihmisen omaa vastuuta ja valintaa. Yksilö voidaan nähdä toimijana tai toiminnan kohteena. Tavoitteena on henkilökohtaisten taitojen kehittäminen ja ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen. Yhteisöllinen terveydenedistäminen tarkoittaa alhaalta ylöspäin toimintaa yhteisöön kuuluvien

20 15 hyväksi. Tässä mallissa hyödynnetään kansalaisten ja yhteisöjen voimavaroja ja mahdollisuuksia tukea toisiaan. Yhteisöllisen terveydenedistämisen ydinkäsite on empowerment, joka tarkoittaa voimavaroihin pohjautuvaa lähestymistapaa. Tähän käsitteeseen sisältyy ihmisten osallistuminen ja huomion kiinnittäminen omaan ja lähiyhteisön hyvinvointiin. Mm. erilaiset pienryhmätoiminnan muodot sisältyvät yhteisölliseen terveydenedistämiseen. Yhteiskuntatason terveydenedistäminen tarkoittaa terveysvaikutusten huomioonottamista kaikessa päätöksenteossa. Se on toimintaa, joka edistää terveyttä sosiaalisten ja ympäristöllisten keinojen avulla mm. toimintaa kehittämällä ja resurssien tasapuolisella jaolla. Tarkoituksena on vaikuttaa mm. työttömyyteen, asunnottomuuteen ja tulonjakoon. Omassa työssäni yhteisölähtöinen terveydenedistäminen on lähtökohtani. Tähän perustuu oppitunnit, terveyskeskustelut ja -tarkastukset Terveyskasvatus Terveyskasvatus on terveyden edistämisen alakäsite. Terhon ja Vakkilaisen mukaan (1993, 21-22) terveyskasvatuksella tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, millä pyritään vaikuttamaan oppilaan tietoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen terveyttä edistävästi. Terveyskasvatuksen tehtävänä on myös saada oppilaat ymmärtämään vastuunsa omasta ja ympäristönsä terveydestä. Nuoren käsitys omasta terveydestään on tärkeä, koska terveys ymmärretään elämän voimavaraksi. Vetämissäni terveyskeskusteluissa painotan nuorille vastuun ottamista omasta terveydestään ja pyrimme löytämään keinoja elämänhallintaan. Terveyskasvatuksen tulee olla tietoon perustuvaa ja päämäärähakuista. Tulisi pyrkiä nuorten elämäntavasta lähtevään oppilaskeskeiseen työskentelyyn. Nuoren omaksumilla elämäntavoilla on merkitystä siihen, kuinka hän

21 16 vanhempana elää. Koulun terveysopetuksen tärkeä tehtävä on auttaa nuorta jäsentämään tiedon runsautta, jonka kanssa hän on päivittäin tekemisissä. Terveyskasvatus on lyhyesti määriteltynä terveyden edistämistä kasvatuksen ja viestinnän keinoin. (Terho ym. 1993, 21-22; Korhonen 1998, 6, 44.) Koulun terveyskasvatuksella on kolme laajaa tehtävää: sivistävä, virittävä ja mielenterveyttä tukeva tehtävä. Näin tuetaan oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä sekä terveyttä edistävää käyttäytymistä (Terho ym. 2000, 26-27). Antikaisen (1993, 71) mukaan terveydenhoitajien työ on kokonaisuudessaan terveyskasvatusta, sillä kaikella toiminnalla ja vuorovaikutuksella on tarkoituksena edistää asiakkaan terveyttä. Terveydenhoitajan tulee tunnistaa omat arvonsa ja terveyskasvatusnäkemyksensä, jotta hän voisi olla hyvänä ohjaajana toisille. Kouluterveydenhuollon toiminnasta tehdystä selvityksestä käy ilmi, että keskeisimpiä terveyskasvatuksen menetelmiä kouluilla on yksilökohtainen neuvonta, pienryhmät ja luokkakohtaiset oppitunnit. Terveydenhoitajat osallistuvat eri luokka-asteilla terveyskasvatusoppituntien pitämiseen. Keskeisimpiä aihealueita ala-asteella ovat ravinto, liikunta ja murrosiänkehitys. Lappeenrannassa on kokeiltu pienryhmätoimintaa, johon on osallistunut oppilaiden lisäksi heidän vanhempansa, terveydenhoitaja, psykologi, kotitalousopettaja ja liikunnanopettaja. Ryhmässä on työstetty painonhallintaa ja valmistettu ruokaa yhdessä. Lapissa on kokeiltu ensiaputaitojen opetusta saman tyyppisesti. (Varjoranta & Pietilä 1999, ) Terveyskokemus Arja Häggman - Laitila (1999, 54) on kehittänyt kuvailevan teorian yksilöllisistä terveyskokemuksista. Uutta tutkimuksessa on tuotettu tieto

22 17 jäsentymättömästä terveyskokemuksesta. Tutkimuksen mukaan on erittäin tärkeää huomioida, kuinka henkilö itse kokee oman terveytensä. Kokeeko hän terveytensä kokonaisvaltaisena ja sisältäpäin määrittyvänä, tai osittuvana ja ulkoapäin määrittyvänä vai onko terveyskäsitys jäsentymätön. Häggman Laitilan tutkimus tukee Terhon ja Vakkilaisen (1993, 2) näkemystä, että terveyskasvatuksen tärkeimpänä tavoitteena kouluterveydenhuollossa on, että jokaiselle oppilaalle muodostuisi käsitys terveyden merkityksestä ihmiselle, yleisistä terveyttä edistävistä tekijöistä sekä niistä toimenpiteistä, joilla oppilas voi edistää omaa ja muiden henkilöiden terveyttä. Sihvolan (2000, 18, 19) väitöskirjan mukaan terveyskokemukset näyttävät tärkeiltä jo 7- vuoden iässä. Kouluterveyskäräjät 1996 nostivat kouluterveydenhuollon ongelmat julkisuuteen. Ala-asteikäisistä lapsista on ollut vähän tutkimustietoa tähän asti, varsinkin sellaista, jossa lapset itse kertovat tietoa. Välimaan väitöskirjan mukaan (2000, 154) lapsen ja nuoren minäkuvan kehittäminen positiiviseen suuntaan on yksi koulun tärkeimmistä tehtävistä. Omakohtaiset terveyden kokemukset ovat olennainen osa terveydenedistämistä ja terveyskasvatusta. Koulujen antamalla terveysopetuksella on näin ollen tärkeä sija nuorten maailmaan Terveydenhoitajan toiminnan kuvausta Puistolan ala-asteella Yhteisökeskeisen terveydenhoitajan työn lähtökohtana on koko perheen ja kouluyhteisön terveys ja turvallisuus ja siinä ilmenevät ongelmat. Työhön kuuluu myös sairaanhoito. Kouluterveydenhuolto tavoittaa jatkuvasti lähes kaikki lapset ja nuoret. (Hiller-Ikonen 1999, 51, 56; Etzell ym. 1998, 221.) Tossavaisen mukaan kouluterveydenhoitotyön kehittämisen ajankohtaiset haasteet ovat yhteisöllisten terveyden edistämisen työmenetelmien kehittäminen ja työn kohteen laajentaminen yksilökeskeisyydestä

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Kysely huoltajille ja oppilaille

Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta

Lisätiedot

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys.

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys. Harhalan koulu Sivu 1/6 Vuosisuunnitelma Koulun perustiedot Koulu:Harhalan koulu Ylläpitäjä:Kaupungm ylläpitämä koulu Koulumuoto:Ala-asteen koulu Oppilasmäärä luokittain Suunnitelma l. luokka 5 2. luokka

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin Koulunuorisotyö Lahdessa Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin 3.9.2015 Koulunuorisotyön henkilöresurssit Kuusi päätoimista koulunuorisotyöntekijää yläkouluilla. Nimetty kouluyhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot