Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti. Ensimmäinen testiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti. Ensimmäinen testiraportti"

Transkriptio

1 Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti Ensimmäinen testiraportti

2 Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti Ensimmäinen testiraportti Kirjoittanut: Tatjana Pajamäki-Alasara Työryhmä: Marjo Kankkonen, Kati Smeds, Ulla Tanttu Kuvat: Tarja Petrell Mannerheimin Lastensuojeluliitto PL 141, Helsinki Paino: Tyylipaino

3 Sisällysluettelo: 1. VANHEMMAT JA ITSENÄISTYVÄ NUORI -PROJEKTI 1.1 Projektin lähtökohdat Projektin tavoitteet ja kohderyhmä Projektin teoreettinen viitekehys Kognitiivinen lähestymistapa Psykososiaalinen kehitys ja vuorovaikutussuhteet Esikyselyn tarkoitus ja toteutus ESIKYSELYN TULOKSET 2.1 Kyselyyn vastanneiden vanhempien taustatiedot Vanhemmuudessa koetut huolenaiheet Vastaajien oman murrosiän kokemukset Nuoren kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyvät huolet Yksittäiset ongelmatilanteet Avoimet vastaukset Kyselyyn vastanneet isät JOHTOPÄÄTÖKSET TULOKSISTA SISÄLLÖIKSI 3.1 Tulevan verkkosovelluksen käyttäjät Vanhemmuuden tukeminen Tietoa nuoren tunne-elämän kehityksestä Nuoren minäkäsityksen vahvistaminen Nuoren mediankäyttötottumusten ohjaaminen Koulunkäynnin tukeminen Tukea arjen konflikteihin Mitä murrosiän kokemukset merkitsevät? LÄHTEET LIITTEET

4 1. Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti 1.1 Projektin lähtökohdat Nuorten pahoinvointia voidaan ennaltaehkäistä. Nuori tarvitsee läsnä olevia, aktiivisia vanhempia myös aikuistumisen ja itsenäistymisen kynnyksellä. Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektissa on tarkoitus vahvistaa vanhempien jaksamista, ymmärrystä ja keinoja taata lapselleen turvallinen nuoruus. On tärkeää, että henkinen yhteys nuoreen ei pääse katkeamaan kuohunnasta ja rajojen testaamisesta huolimatta. Perheet tarvitsevat murrosiässä olevan lapsensa kanssa välineitä omaehtoiseen selviytymiseen sekä mahdollisuuksia vertaistukeen, teini-ikäisten vanhempien kohtaamispaikkoja. Murrosikäisten vanhemmat kokevat usein riittämättömyyttä, keinottomuutta sekä uupumista kasvatustehtävässään. Jälkimodernissa tietoyhteiskunnassa lapsiperheiden luonnollinen sosialisaatio on mutkistunut ja pirstoutunut. Lähiyhteisöjen tuki on heikentynyt. Samankaltaista voimaannuttavaa vertaistukea, jota monet pienten lasten vanhemmat löytävät puistoista, kerhoyhteisöistä tai päiväkotiyhteisöistä, ei ole tarjolla nuorten vanhemmille. Myös yhteiskunnan tarjoamat kevyet, ennaltaehkäisevät tukipalvelut ovat murrosikäisille ja heidän perheilleen vähissä. Varhais- ja keskilapsuuteen ajoittuvat lasten- ja perheneuvolapalvelut eivät kata yläkouluikäisten nuorten perheitä, ja kouluterveydenhoito, joka tavoittaisi suuren osan nuorista, kamppailee jatkuvan resurssivajeen kanssa. Murrosikäisten vanhempien tuen puute näkyy esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimessa, jonka keskeinen yhteydenottajaryhmä ovat murrosikäisten (13 18-vuotiaiden) nuorten vanhemmat. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa taas kuuluu nuorten ääni. Murrosikäiset tytöt ja pojat kaipaavat joka päivä aikuista jakamaan pieniä ja suuria kysymyksiään. Nuorella voi olla aikuisia ympärillään, mutta kohtaamisen ja yhdessä jakamisen kanavat ovat jostain syystä tukkeutuneet. (Vanhempainpuhelimen ja netin vuosiraportti 2006; Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2006.) Tällä hetkellä julkinen keskustelu korostaa varhaislapsuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä. Vaikka varhaislapsuuden tärkeä merkitys psyykkiselle hyvinvoinnille tiedostetaankin, on huomattava, että nuorten tukeminen ei ole liian myöhäistä. Minäkuva ja itsetunto rakentuvat läpi nuoruuden, eivät pelkästään varhaislapsuuden ajan. Nuoruusiän tärkeyttä ja kehityksellistä herkkyyttä kuvaa se, että useat aikuisiällä toimintakykyä heikentävistä mielenterveydenongelmista saavat alkunsa juuri nuoruusiässä (esim. Pylkkänen 2006, 15). Toisaalta nuoruusikä voi olla uusi mahdollisuus käsitellä lapsuusiän ongelmia ja suhdetta vanhempiin uudella tasolla ja saavuttaa tätä kautta eheämpi aikuisiän identiteetti (mm. Aalberg & Siimes 1992, 55). Vanhemmat tarvitsevat tietoa ja välineitä, jotka lisäävät heidän kykyään ymmärtää nuoruuden kehitystehtäviä, kohdata ja tukea nuortaan, ja jotka vahvistavat heidän itsevarmuuttaan äiteinä ja isinä. 4

5 1.2 Projektin tavoitteet ja kohderyhmä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toteutettiin vuosina RAY:n tuella Joka kodin konstit -projekti, jonka tarkoituksena oli tukea perheiden omaehtoista selviytymistä arkielämän ongelmissa. Projektin ensisijaisena kohderyhmänä olivat perheet, joissa oli alle 12-vuotiaita lapsia. Projektin tuotoksena syntyivät Tukea vanhemmille -nettisivustot, joilta löytyy kattava tieto- ja oma-apukokonaisuus alle 12-vuotiaiden lasten vanhemmille. Murrosikäisten vanhempien osalta sivustot jäivät kuitenkin keskeneräisiksi. Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektissa (VIN- projekti) täydennetään Tukea vanhemmille -sivustoja murrosikäisten osalta. Projekti on kolmivuotinen ( ) ja sen rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Kuten Joka kodin konstit -projektissa, myös VIN -projektissa käytetään internetiä vanhemmuuden tukemisen välineenä. Internetin käyttö tiedonvälityskanavana on perusteltua, sillä miltei neljä viidestä vuotiaasta suomalaisesta käyttää internetiä. Miehiä ja naisia on käyttäjissä yhtä paljon. (Tilastokeskus 2007.) Vaikka tekniset välineet eivät korvaa ihmisten välistä kohtaamista, niillä on selkeitä etuja perinteisiin kanaviin nähden. Internet välineenä mahdollistaa anonyymin, ajasta ja paikasta riippumattoman tiedon ja tuen etsinnän ja hyväksikäytön sekä antaa käyttäjilleen mahdollisuuden säädellä etäisyyttään käsiteltäviin asioihin. Se voi myös madaltaa kynnystä hakea apua muualta. VIN- projekti hyödyntää nykyteknologiaa uudella tavalla vanhemman ja nuoren välisen vuorovaikutussuhteen tukemisessa luomalla uudenlaisia kytköksiä ja kohtaamispaikkoja Tukea vanhemmille -sivuston sekä Nuortennetin välille. Nuortennetti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämä nuorille suunnattu internet-sivusto, jossa nuoret voivat sekä keskustella muiden nuorten kanssa että hakea tietoa nuorten elämään liittyvistä asioista. Tukea vanhemmille -sivuston ja Nuortennetin välisten yhteyksien luomisen toivotaan lisäävän vanhempien ja nuorten välistä keskinäistä ymmärrystä. Ensisijaisena kohderyhmänä VIN- projektissa ovat perheet, joissa on vuotiaita lapsia ja nuoria. Voidakseen hyödyntää projektin tuottamaa verkkosovellusta vanhempien on oltava motivoituneita itsetutkiskeluun. Projektin tuottamat sisällöt eivät korvaa mitään olemassa olevaa tukimuotoa eivätkä ne ole vastine ammattiavulle. Projekti ei kuitenkaan rajaa kohderyhmästään pois vanhempia, joilla ei ole sen hetkisessä elämäntilanteessaan voimavaroja pohtia ja tutkia omaa vanhemmuuttaan itsenäisesti. Näille vanhemmille projektin tuottamaa materiaalia on mahdollista käyttää esimerkiksi yhdessä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimen päivystäjät ovat projektin toinen keskeinen kohderyhmä. Heidät koulutetaan käyttämään projektin tuotoksia murrosikäisten vanhempien kanssa käytävien puhelinkeskustelujen tukena. Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektiin osallistuu 508 aktiivista vanhempaa. Vanhempien testijoukko osallistuu sisältöjen suunnitteluun vastaamalla esikyselyyn keväällä (ks. tarkemmin luku 1.4.) Syksyllä 2008 sama vanhempien joukko testaa ja arvioi valmistuvat tuotokset ja niiden sisällöt. Vanhemmilta kysytään silloin heille tuotetun materiaalin sisältöjen sopivuutta hyvälle terveysaineistolle asetettujen kriteerien avulla. Projektin tuottaman materiaalin tulee olla ymmärrettävää, tarpeellista, huomiota herättävää ja muistettavaa, miellyttävää, uskottavaa ja eettisesti hyväksyttävää. (ks. Parkkunen ym ) Nämä tekijät vaikuttavat siihen, toimiiko tuotettava materiaali toivotulla tavalla. Verkkosisällöt viimeistellään vanhempien antaman palautteen perusteella. Myös sosiaali-, terveys- ja opetusalalla toimivat asiantuntijat kommentoivat sisältöjä. Viimeisenä vuonna 2009 projekti tekee tarvittavat muutostyöt, siirtää valmiit tuotokset osaksi Tukea vanhemmille -kokonaisuutta ja keskittyy valmistuneiden sivustojen markkinointiin vanhemmille sekä ammattilaisille. Projektin päättyessä mll.fi -sivuston Tukea vanhemmille -kokonaisuus palvelee entistä laajempaa vanhempien joukkoa. 5

6 1.3 Projektin teoreettinen viitekehys Kognitiivinen lähestymistapa VIN- projekti lisää vanhempien ymmärrystä nuoruuden kehityksestä ja siitä, miten vanhempi voi tukea nuortaan. Projekti luo psykoedukatiivisesta lähtökohdasta internetiin tietopankkeja, joissa yhdistyvät ajankohtainen kehityspsykologinen, nuorisopsykiatrinen, lääketieteellinen sekä sosiologinen tieto nuoruudesta. Murrosikäisen kehitykseen liittyvän ns. normaalin oireilun fysiologinen, psykologinen ja sosiaalinen mieli puretaan, jolloin vanhemmat voivat itse arvioida ja pohtia nuorensa oireiden merkityksiä ja vakavuutta. VIN- projekti haastaa vanhemmat tarkastelemaan vanhemmuuttaan kriittisesti. Kognitiiviskonstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaan ihminen pystyy hallitsemaan omaa elämäänsä, kykenee itseohjautuvuuteen, tiedostaa, ymmärtää ja arvioi omia kokemuksiaan sekä konstruoi tietoa valikoimalla ja tulkitsemalla informaatiota sekä jäsentämällä sitä aikaisempien tietojensa pohjalta. Jokainen yksilö tulkitsee maailmaa omasta perspektiivistään käsin ja samoillakin tapahtumilla on yksilöille erilaisia merkityksiä. Myös vanhemmuus ja siinä koetut asiat ja tapahtumat ovat henkilökohtaisesti koettuja ja tunnettuja asioita. Nuoren ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa aikuisen jäykät, jopa vääristyneet uskomukset ja ajatukset voivat siirtää heidät kerta toisensa jälkeen toimimattomiin vuorovaikutuskehiin. Projekti vahvistaa vanhemman uskoa siihen, että hän voi vaikuttaa tilanteeseensa ajatuksiaan ja käyttäytymistään tarkastelemalla. Vanhempaa opetetaan tunnistamaan kielteisiä ja epärealistisia nuorta, nuoruutta tai omia vaikutusmahdollisuuksiaan koskevia ajatuksia. Vanhempi tulee tietoiseksi ajattelutapojensa vaikutuksista tunteisiinsa ja toimintamalleihinsa. Projektin tuotokset tukevat vanhemman valmiuksia suunnitella ja kokeilla vaihtoehtoisia ajatus- ja toimintatapoja suhteessa itseensä, lapseensa tai puolisoonsa Psykososiaalinen kehitys ja vuorovaikutussuhteet VIN- projekti tarkastelee nuoruutta psykososiaalisesta näkökulmasta, joka huomioi yksilön psyykkisen kehityksen sekä vuorovaikutuksen sosiaalisen ympäristön kanssa. Nuoruutta tarkastellaan nuoruuden kehitysvaiheiden ja kehitystehtävien kautta. Sopeutuminen muuttuvaan vartaloon, mieheksi tai naiseksi kasvun hyväksyminen, tunnetasolla tapahtuva irtautuminen vanhemmista, käsityksen muodostaminen itsestä sekä oman paikan löytäminen ympäröivästä yhteiskunnasta ovat kaikki nuoruuteen liittyviä kehityksellisiä vaateita, joista nuoren tulee selviytyä saavuttaakseen eheän ja myönteisen identiteetin sekä sopeutuakseen yhteiskuntaan (Havighurst 1972; ref. Dunderfelt 1990, 94 95; Nurmi ym. 2006, 131). Massiivisten fyysisten ja psyykkisten muutosten ohella nuori joutuu toimimaan ympäristönsä kanssa uudella, aiempaa vastuullisemmalla tavalla ja tekemään merkittäviä valintoja oman elämänsä suhteen. Kehitys on kumuloituva prosessi, jossa ympäristöstä saatu palaute vaikuttaa merkitsevästi nuoren kehitykseen ja toimintaan. Nuoruusikä on paljolti sen määrittelyä, mikä itse on suhteessa muihin. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa nuori saa itselleen tärkeää tietoa siitä, minkälaisena muut hänet kokevat ja näkevät. Sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta nuori siis muodostaa ja ylläpitää minäkäsitystään, sitä kuvaa, joka hänellä on itsestään. Myönteinen minäkäsitys pohjautuu pitkälti siihen, miten paljon hän näkee itsessään sellaisia ominaisuuksia, joita häntä ympäröivässä yhteisössä pidetään hyvinä. Vaikka nuoruudessa tunnesuhteet vanhempiin muuttuvat ja vertaisryhmän merkitys peilipintana kasvaa, pysyvät vanhemmat yleensä nuoren elämän merkittävimpinä aikuisina. Vertailupintojen lisääntyminen ja vertaisten merkityksen korostuminen nuoruudessa ei siis tarkoita sitä, että vanhemmilla ei enää olisi roolia nuorensa elämässä. Vanhempien rooli korostuu nimenomaan myönteisen ja realistisen kuvan heijastajana. 6

7 Projekti tarkastelee nuoruuteen liittyviä kehitystehtäviä ja sukeltaa syvälle vanhemmuuden kokemuksiin ja vanhemman ja nuoren väliseen vuorovaikutukseen. Projekti huomioi myös ne psyykkiset prosessit ja muutokset, joita tapahtuu vanhemmassa nuoren tullessa murrosikään. Pelkästään nuori ei kehity ja muutu, vaan myös vanhemmassa ja hänen suhtautumisessaan nuoreen tapahtuu muutoksia, jotka heijastuvat vuorovaikutuksen laatuun ja muotoihin. Vanhemman oma elämäntilanne asettaa lisähaasteita vuorovaikutukselle. Keski-iän kysymykset, parisuhteen haasteet ja uudenlaisen suhteen luominen omiin vanheneviin vanhempiin tulevat ratkaistaviksi yhtä aikaa nuoren itsenäistymisen kanssa. (esim. Wahlberg 1999, 40 43; Rönkä ym. 2002, ) Myös vanhemman kokemukset omasta murrosiästään vaikuttavat hänen toimintatapoihinsa ja suhtautumiseensa murrosikäiseen nuoreensa. Vanhempien taito kohdata nuoruuden kehitystehtäviä läpi käyvä murrosikäinen vaihtelee suuresti yksilöllisten kokemusten ja elämäntilanteen mukaan. VIN- projektin tuottama itsearviointimateriaali aktivoi vanhemman tarkastelemaan objektiivisemmin sekä omaa että koko perheen tilannetta. Sen avulla vanhempi voi analysoida oman murrosikänsä laatua ja rajuutta, ja sitä kautta suhtautumistaan nuoreensa. 1.4 Esikyselyn tarkoitus ja toteutus VIN- projektin tuottaman materiaalin lähtökohtana ovat vanhempien todelliset arjen tarpeet ja huolenaiheet. Projekti laati keväällä 2007 kyselyn (ks. liite 1.), joka selvitti, mitkä asiat vanhempia huolettavat heidän omassa vanhemmuudessaan sekä murrosikäisensä kehityksessä ja käyttäytymisessä. Vanhemmat täyttivät kyselyn -sivuilla. Vanhempia rekrytoitiin testivanhemmiksi kolmella lehti-ilmoituksella. Testivanhemmaksi ryhtymisen kerrottiin tarkoittavan sitoutumista vastaamaan kahteen kyselyyn projektin toiminta-aikana vuosina Toukokuussa 2007 ilmestyivät ilmoitukset Anna-lehdessä, Tekniikan Maailmassa sekä Lapsemme- lehdessä. Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdistystiedotteeseen laitettiin ilmoitus ja tietoa kyselystä välitettiin suoraan piireille ja yhdistyksille. Tavoitteena oli, että kysely tavoittaisi mahdollisimman hyvin sekä murrosikäisten äidit että isät. Kysely pidettiin avoinna vastaajille toukokuun alusta kesäkuun puoleen väliin saakka ja se suljettiin kun vastauksia oli kertynyt 553 kappaletta. Kyselyn mallipohjana käytettiin Joka kodin konstit -projektissa käytössä ollutta ja hyväksi todettua lomaketta. Kysymysten sisältö muodostettiin projektin viitekehyksen pohjalta. Kyselyn alussa kartoitettiin vastaajien taustatietoja. Ensimmäisen kysymyssarjan teemana oli vanhemmuudessa koettu epävarmuus sekä huolenaiheet. Mukaan liitettiin kysymyksiä sekä omasta subjektiivisesta kokemuksesta vanhempana, Olen epävarma tai huolissani siitä, pystynkö toimimaan sopivana samastumiskohteena nuorelleni?, että kysymyksiä koetusta pätevyydestä ja taidoista vanhempana: Olen epävarma tai huolissani siitä, osaanko asettaa nuoreni ikävaiheeseen sopivia rajoja ja sääntöjä? Toisessa kysymyssarjassa kartoitettiin vastaajan kokemuksia omasta murrosiästään. Vastaajien kokemuksia haluttiin selvittää, koska oman murrosiän kokemukset vaikuttavat vanhemman toimintatapoihin murrosikäisensä kanssa. Kysymykset kartoittivat sekä vastaajan kokemusta oman murrosiän kuohunnan voimakkuudesta että käsitystä omista vanhemmistaan kasvattajina ja auktoriteetteina. Kyselyn kolmannessa osuudessa selvitettiin vanhemman huolta nuorensa fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta kehityksestä sekä murrosiälle tyypillisestä eriasteisesta oireilusta. Kyselyn viimeisessä osassa kartoitettiin vanhempien kokemia yksittäisiä ongelmatilanteita nuoren kanssa. Jokaisen kysymyssarjan päätteeksi vanhemmille annettiin myös mahdollisuus kirjoittaa omin sanoin muita mahdollisia asioita, jotka olivat tuottaneet huolta joko omassa vanhemmuudessa tai nuoren kehityksessä ja käyttäytymisessä. 7

8 2. Esikyselyn tulokset 2.1 Kyselyyn vastanneiden vanhempien taustatiedot Kyselyyn saatiin kaikkiaan 553 vastausta 508 vanhemmalta. Ero kyselyyn saatujen vastausten ja kyselyyn vastanneiden vanhempien välillä johtuu siitä, että osa vanhemmista (N=45) täytti kyselyn erikseen jokaisesta murrosikäisestä nuorestaan. Seikka on huomioitu tulosten analyysissa. Vanhemmuus ja siinä koetut huolenaiheet voivat olla kokemuksina hyvin erilaisia myös samassa perheessä kasvaneiden lasten kanssa. Valtaosa vastaajista (97 %) on naisia (N=491). Miehiä kyselyyn vastanneista on vain 3 % (N=17). Sukupuolijakauman vääristymän vuoksi vertailuja miesten ja naisten välillä ei voida tehdä. Kuviossa 1. näkyy kyselyyn vastanneiden vanhempien ikäjakauma. Suurin osa vastaajista (38 %) on syntynyt vuosina He olivat siis kyselyä täyttäessään noin vuotiaita. Toiseksi eniten (33 %) kyselyyn vastasivat vuosina syntyneet vanhemmat. He olivat kyselyä täyttäessään vuotiaita. Kuvio 1. Vastaajien syntymävuosi prosentteina Tieto puuttuu % 8

9 Kuviossa 2. näkyy vastaajien tämänhetkinen työtilanne. Vastaajista suurin osa on kokopäiväisesti töissä (72 %). Osa-aikaista työtä tekee 12 % vastaajista ja 3 % opiskelee. Kotiäitinä tai -isänä on 9 % vastaajista. Työttömiä on kyselyyn vastanneista vanhemmista 4 %. Kuvio 2. Vastaajien tämänhetkinen työtilanne. koti-äiti/koti-isä 9 % työtön 4 % opiskelija 3 % työssä osa-aikaisesti 12 % työssä kokopäiväisesti 72 % Kuviossa 3. näkyvät kyselyyn vastanneiden vanhempien koulutustaustat. Peruskoulun jälkeisiä opintoja on lähes kaikilla vastaajilla. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto on 28 %:lla vastaajista. Opistotasoinen ammattikoulutus on lähes puolella vastaajista (43 %). Ammatti- tai kauppakoulu -tasoinen koulutus on 19 %:lla vastaajista. Kuvio 3. Vastaajien koulutustausta prosentteina opistotasoinen ammattikoulutus ammattikoulu, kauppakoulu tai vastaava yliopistotutkinto ammattikorkeakoulututkinto 9 ammattikurssi, muu lyhyt ammattikoulutus ei ammatillista koulutusta % 9

10 Nuoren ikä näkyy kuviossa 4. Kyselyssä kysyttiin sen nuoren ikää, jonka kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita vanhempi ajattelee vastatessaan kyselyyn. Kuvio 4. Nuoren ikä lukumäärinä. Niiden eri ikäisten tyttöjen ja poikien määrät, joita vanhemmat ajattelivat vastatessaan kyselyyn. 150 tyttö poika vuotiaat 13- vuotiaat 14- vuotiaat 15- vuotiaat 16- vuotiaat 17- vuotiaat 18- vuotiaat 19- vuotiaat Poikia ja tyttöjä koskevia vastauksia on miltei yhtä paljon. Poikia koskevia vastauksia saatiin 51 % (N=281) ja tyttöjä käsitteleviä vastauksia 49 % (N=272). Kyselyyn osallistuneiden vanhempien lapset olivat iältään vuotiaita. Suurin osa vastauksista kosketti melko tasaisesti 13-, 14- ja 15-vuotiaita. Yleisimmin vanhemmat vastasivat kyselyyn ajatellen 13 -vuotiasta lastaan (tyttöjä 61, poikia 73). Toiseksi yleisimmin vanhemmat vastasivat kyselyyn ajatellen 15-vuotiasta lastaan (tyttöjä 65, poikia 67) ja kolmanneksi yleisimmin ajatellen 14-vuotiasta lastaan (tyttöjä 63, poikia 63). 10

11 Kuviossa 5. näkyy lasten määrä kyselyyn vastanneiden vanhempien perheissä. Yleisimmin kyselyyn vastasivat vanhemmat, joilla oli kolme lasta. Toiseksi yleisimmin kyselyyn vastasivat vanhemmat, joilla oli kaksi lasta. Valtaosassa kyselyyn vastanneista perheistä on kaksi tai kolme lasta. Yksilapsisten perheiden vanhempia on vastaajissa vähiten. Kuvio 5. Lasten määrä kyselyyn vastanneiden vanhempien perheissä. yksi lapsi 5 % kaksi lastai 34 % neljä lasta tai enemmän 23 % kolme lasta 35 % 11

12 2.2 Vanhemmuuden huolenaiheet Vanhempien huolta ja epävarmuutta kartoitettiin kyselylomakkeessa kymmenen väittämän avulla. Jokaista väittämää pyydettiin arvioimaan asteikolla: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä tai en osaa sanoa. Taulukko 1. Vanhemmuudessa huolta ja epävarmuutta tuottavat asiat *Numero väittämän edessä kertoo alkuperäisestä järjestysluvusta kyselylomakkeessa. Ks. kyselylomake liite 1. täysin tai lähes samaa mieltä täysin tai jokseenkin eri mieltä en osaa sanoa 1. Vietänkö aikaa? 57,4 40,2 2,4 2. Annanko tilaa? Osaanko asettaa rajoja? 6. Tiedänkö tunne-elämän kehityksestä? 10. Omista kielteisistä tunteista 3. Osaanko kunnioittaa? 8. Pystynkö toimimaan samaistumiskohteena? 9. Vaikuttavatko omat kielteiset kokemukset? 5. Tiedänkö seksuaalisesta kehityksestä? 4. Tiedänkö fyysisestä kehityksestä? % Ylivoimaisesti eniten huolta vanhemmille tuotti kyselyn perusteella se, viettävätkö he riittävästi yhteistä aikaa nuoren kanssa. Tätä asiaa kartoittavan väittämän kanssa täysin tai lähes samaa mieltä oli yhteensä 57 % vanhemmista. Yli puolet vanhemmista (53 %) tunsi ainakin jonkin verran epävarmuutta siitä, osaako antaa nuorelleen tarpeeksi tilaa tehdä itsenäisiä ratkaisuja vai pyrkiikö ohjailemaan tätä liikaa. Nuoren kehitysvaiheeseen sopivien rajojen määrittelemisestä tunsi ainakin jonkun verran huolta 44 % vastaajista. Vanhemmat kokivat myös epävarmuutta nuoren psyykkistä kehitystä koskevista tiedoistaan. Olen epävarma tai huolissani siitä, tiedänkö riittävästi nuoren tunneelämän kehityksestä -väittämän kanssa täysin tai lähes samaa mieltä oli jopa 44 % vastaajista. 12

13 Oma koettu vanhemmuus ja itsessä heränneet negatiiviset tunteet nuorta kohtaan herättivät ainakin ajoittain huolta kolmasosalle kyselyyn vastanneista vanhemmista. Olen epävarma tai huolissani siitä, pystynkö toimimaan itse sopivana samastumiskohteena nuorelleni -väittämän kanssa täysin tai lähes samaa mieltä oli 33 % vastaajista. Vanhemmista 39 % oli täysin tai lähes samaa mieltä väittämästä: Olen epävarma tai huolissani omista kielteisistä tunteistani nuortani kohtaan. Myös omassa kasvuperheessä koetuista kielteisistä kokemuksista ja niiden vaikutuksesta oli ainakin jonkin verran huolissaan jopa 31 % vastaajista. Suuri osa vastaajista (77 %) koki oman tietämyksensä riittäväksi nuoren fyysiseen ja seksuaaliseen kehitykseen liittyvissä asioissa. Ainakin jonkun verran epävarmuutta omasta tietotasostaan tunsi kuitenkin 20 % kyselyyn vastanneista vanhemmista. 2.3 Vastaajien oman murrosiän kokemukset Vanhempien oman murrosiän kokemuksia kartoitettiin 12 väittämän avulla. Vanhempia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon samaa tai eri mieltä he kunkin väittämän kanssa olivat. Väittämäkohtaiset tulokset on esitetty taulukossa 2. Eniten jokseenkin tai täysin samaa mieltä vastauksia saanut väite näkyy taulukossa ylimpänä. Taulukko 2. Vastaajien oman murrosiän kokemukset. *Numero väittämän edessä kertoo alkuperäisestä järjestysluvusta kyselylomakkeessa. Ks. kyselylomake liite 1. täysin tai lähes samaa mieltä täysin tai jokseenkin eri mieltä en osaa sanoa 8. Olisin toivonut murrosiässä enemmän kannustusta ja luottamusta vanhemmiltani Oma murrosikäni meni ohi ilman vahvaa kuohuntaa tai kapinaa. 6. Olisin toivonut, että vanhempani olisivat suhtautuneet luontevammin seksuaaliseen kehitykseeni murrosiässä. 12. Olisin toivonut murrosiässä enemmän keskusteluja vanhempien kanssa. 10. Olisin toivonut murrosiässä enemmän tietoa seksuaalisuudesta vanhemmiltani. 3. En uskaltanut vastustaa vanhempiani murrosiässä. 9. Olisin toivonut enemmän turvallisuutta vanhemmiltani. 1. Oma murrosikäni oli raju ja sisälsi paljon vanhempiin kohdistunutta kapinaa. 11. Olisin toivonut murrosiässä enemmän yhteistä aikaa vanhempieni kanssa. 7. Olisin toivonut murrosiässä enemmän rajoja vanhemmiltani %

14 Vanhemmista 59 % kuvaili murrosikäänsä rauhalliseksi. Vastaavasti 32 % vanhemmista kertoi sen olleen ainakin jonkin verran rajun. Lähes kaikilla vanhemmilla oli omasta murrosiän kuohunnasta jokin muistikuva; en osaa sanoa -vastauksia oli vain 2 %. Ainakin jonkin verran enemmän kannustusta ja luottamusta omilta vanhemmiltaan olisi kaivannut jopa 61 % vastaajista. 58 % vastaajista koki saaneensa riittävästi turvaa murrosiässä omilta vanhemmiltaan. Vastaajista 37 % olisi toivonut vanhemmiltaan enemmän turvallisuutta. Yli puolet vanhemmista (56 %) olisi toivonut omilta vanhemmiltaan luontevampaa suhtautumista seksuaaliseen kehitykseensä. Lähes joka kuudennelle vanhemmalle aiheen pohdinta tuli yllätyksenä tai sen arvioiminen oli vaikeaa, en osaa sanoa -vastauksia oli peräti 15 %. Myös kysyttäessä vanhemman kokemusta saadusta seksuaalisuustiedon määrästä, en osaa sanoa -vastauksia oli 11 %. Melkein puolet vanhemmista (47 %) koki, että he olisivat ainakin jossain määrin kaivanneet enemmän tietoa seksuaalisuudesta omilta vanhemmiltaan. Vastaajista 32 % vastasi väittämästä: Olisin toivonut murrosiässä enemmän aikaa vanhemmiltani, olevansa täysin tai lähes samaa mieltä. Vanhemmista 55 % olisi toivonut voivansa käydä vanhempiensa kanssa ainakin jonkin verran enemmän keskusteluja. Myös näissä kahdessa väittämässä en osaa sanoa -vastauksia oli noin yksi kymmenestä. Tarkasteltaessa vastaajien kokonaisjoukkoa, vaikuttaa siltä, että vanhemmat ovat kokeneet turvallisen ja melko paljon rajoja asettavan vanhemmuuden. Vain 15 % vastaajista olisi toivonut enemmän rajoja vanhemmiltaan murrosiässä. Vastaajista 40 % oli samaa mieltä väittämästä: En uskaltanut vastustaa vanhempiani murrosiässä. 2.4 Nuoren kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyvät huolet Kyselyn neljännessä osassa vanhempia pyydettiin vastaamaan 16 väittämään, jotka käsittelivät nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä kehitykseen liittyvän eriasteisen oireilun heissä aiheuttamaa huolta tai epävarmuutta. Vanhempia pyydettiin kertomaan, kuinka paljon samaa tai eri mieltä he väittämän kanssa olivat. Väittämäkohtaiset tulokset on esitetty liitteenä olevassa taulukossa 3 (liite 2). Kyselyn perusteella vanhempia huolettaa eniten nuorensa pahantuulisuus ja ärtyisyys. 39 % sekä tyttöjen että poikien vanhemmista ilmoittaa tuntevansa huolta asiasta ainakin jonkun verran. Seuraavaksi eniten vanhempia huolestuttavat oppimisvaikeudet tai menestyminen koulussa. Täysin tai lähes samaa mieltä tähän aiheeseen liittyvän väittämän kanssa oli 36 % vanhemmista. Nuoren negatiivisesta käsityksestä itsestään sekä itsenäisestä pärjäämisestä elämässä oli ainakin jonkin verran huolissaan 35 % vastaajista. Myös nuoren alakuloisuus ja surullisuus aiheutti ainakin jonkun verran epävarmuutta ja huolta 34 %:lle vastaajista. Alkoholin käyttö aiheutti huolta 12 %:lle ja tupakan poltto 13 %:lle kyselyyn vastanneista vanhemmista. Huumeiden käytöstä oli huolissaan 6 % kyselyyn vastanneista vanhemmista. Osa vanhempien huolenaiheista painottui joko tytöille tai pojille. Vastauksissa ei ollut suuria eroja, mutta joidenkin huolien kohdalla sukupuolten välinen ero tuli näkyviin. Tyttöjen vanhemmille ainakin jonkun verran huolta aiheuttivat nuoren negatiivinen kuva itsestä (38 %), pahantulisuus (39 %) ja alakuloisuus (36 %). Seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvistä asioista huolta kantoivat 16 % kyselyyn vastanneiden tyttöjen vanhemmista. Itseen kohdistuva aggressiivisuus huoletti 9:ää % tyttöjen vanhemmista, kun vastaava luku pojilla oli 4 %. Poikien vanhemmille suurinta huolta aiheuttivat erityisesti koulunkäyntiin ja itsenäiseen pärjäämiseen liittyvät asiat. 43 % poikien vanhemmista kertoi olevansa ainakin jonkun verran huolissaan poikansa oppimisvaikeuksista tai koulumenestyksestä. Tyttöjen vanhemmilla vastaava lu- 14

15 ku oli 29 %. Itsenäinen pärjääminen aiheutti selvästi enemmän huolta (41 %) poikien kuin tyttöjen (29 %) vanhemmille. Myös levottomuus ja häiritsevä käytös oli pojille tyttöjä tyypillisempi oire. Poikien vanhemmista 27 % vastasi olevansa huolissaan niistä, kun vastaava luku tytöillä oli 20 %. 2.5 Yksittäiset ongelmatilanteet Kyselyn neljännessä osassa vanhempia pyydettiin arvioimaan viisiportaisella asteikolla, kuinka usein hän on epäröinyt, miten toimia jossakin yksittäisessä ongelmatilanteessa nuoren kanssa. Esimerkkitilanteita oli yhteensä 12. Vastausvaihtoehdot olivat päivittäin, joka viikko, joka kuukausi, harvemmin kuin kerran kuukaudessa sekä väittämä ei sovi kohdalleni. Väittämäkohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 3. Ylivoimaisesti eniten yksittäisistä arjen ongelmatilanteista vanhemmille epäröintiä aiheutti nuoren median käyttö eli tietokoneella tai television ääressä vietetty aika. Puolet vanhemmista kertoi sen aiheuttavan epäröintiä päivittäin tai joka viikko. Median käyttö sai kaikista ongelmatilanteista myös eniten päivittäin -vastauksia (25 %). Seuraavaksi eniten kitkaa arjessa aiheutti nuoren kieltäytyminen osallistumasta kotitöihin (36 %). Myös lähes joka neljäs vanhempi (23 %) kertoi epäröivänsä nuoren syömiseen liittyvissä kysymyksissä päivittäin tai joka viikko. Muut kyselyssä esiintyneet yksittäiset arjen ongelmatilanteet aiheuttivat edellä mainittuihin verrattuna vanhemmille huomattavasti vähemmän huolta. Tarkasteltaessa yksittäisiä ongelmatilanteita tyttöjä tai poikia koskevien vastausten valossa, huomataan, että kaikkein suurimmaksi epäröinnin aiheeksi poikien vanhemmat kokivat poikien median käytön, jossa ero tyttöihin on selkeä. Jopa 57 % poikien vanhemmasta vastasi epäröivänsä päivittäin tai joka viikko onko poika viettänyt liikaa aikaa television tai tietokoneen parissa. Tytöillä vastaava luku oli 42 %. Edellä mainituista voimakkaimmin tyttöjen vanhempien ongelmaksi muodostuivat pukeutumiseen liittyvät kysymykset, joissa tyttöjen vanhemmat (11 %) kokivat selvästi useammin epäröintiä kuin poikien vanhemmat (7 %). Pukeutumiseen liittyvät ongelmat koettiin kuitenkin keskimäärin vähäisiksi. 2.6 Avoimet vastaukset Kyselyssä vanhemmille annettiin jokaisen kysymyssarjan jälkeen mahdollisuus täydentää avoimeen kenttään vastaustaan. Avoimissa vastauksissaan vanhemmat usein vahvistivat jo aiemmin vastaamansa asian merkityksellisyyden kertomalla siitä tarkemmin. Vanhemmat nostivat esiin seuraavat yksittäiset huolet ja epävarmuuden aiheet: Terveyskäyttäytyminen ja fyysiset sairaudet (17 mainintaa), seurustelusuhteet (8 mainintaa), kiusaamisen tai kaverittomuuden (8 mainintaa), epärealistiset odotukset omalle suoriutumiselle tai ulkonäölle (6 mainintaa), rahankäytön (5 mainintaa), jatko-opiskelupaikan löytymisen (4 mainintaa), sisarusten välisen nahistelun (4 mainintaa), suhteen muihin perheenjäseniin (3 mainintaa) ja erilaiset kasvatusperiaatteet vanhempien kesken (1) sekä liikunnan (2). Avoimien vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että kyselyn vastausvaihtoehdot ovat olleet melko kattavia ja lähellä vanhempien kokemuksia arjestaan nuoren kanssa. Monessa avovastauksessa kiiteltiin kyselyn kattavuutta. Kriittisiäkin ääniä esiintyi muutama. Niissä huomautettiin, että nuoruus näyttäytyy kyselyn perusteella kovin hankalana ja vaikeana elämänvaiheena. 15

16 2.7 Kyselyyn vastanneet isät Esikyselyyn vastasi yhteensä 17 murrosikäisen isää. Isien vähäisen lukumäärän vuoksi ei erillisiä vertailuja kyselyyn vastanneiden äitien ja isien välillä ole tässä raportissa tehty. Suurimpana huolenaiheena vanhemmuudessaan isät kokivat ajan käytön. Väittämän Olen epävarma tai huolissani siitä, vietänkö riittävästi aikaa nuoreni kanssa kanssa täysin tai lähes samaa mieltä oli jopa 65 % isistä. Toiseksi eniten vanhemmuudessa epävarmuutta tai huolta aiheutti isille kyselyn mukaan riittämätön tietous nuoren tunne-elämän kehityksestä (35 %). Yhtä suuri osa isistä oli myös huolissaan omista kielteisistä tunteistaan nuortaan kohtaan. Tiedon puute nuoren seksuaalisesta kehityksestä aiheutti huolta 29 %:lle isistä. Kyvystään asettaa rajoja isät tunsivat huomattavasti vähemmän epävarmuutta tai huolta (18 %) kaikilta vanhemmilta saatuihin vastauksiin verrattuna. Oman murrosikänsä ainakin jonkin verran rajuksi oli kokenut 35 % isistä, ja väitteen Oma murrosikäni meni ohi ilman kuohuntaa kanssa täysin tai lähes samaa mieltä oli 53 % isistä. Kyselyyn vastanneista isistä 82 % kokee kyselyn perusteella myös olevansa täysin itsenäistynyt omista vanhemmistaan. 18 % eli loput kyselyyn vastanneista isistä on lähes samaa mieltä. Olisin toivonut enemmän turvallisuutta vanhemmiltani murrosiässä -väittämän kanssa lähes tai täysin samaa mieltä oli 35 % vastaajista. Enemmän kannustusta omassa murrosiässään olisi toivonut 35 % isistä. Nuoren kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyvissä asioissa isiä huolettivat eniten nuoren alakuloisuus (41 %) sekä nuoren negatiivinen käsitys itsestään (35 %). Yksittäisistä ongelmatilanteista ylivoimaisesti eniten isille tuotti huolta nuoren median käyttö eli television tai tietokoneen ääressä vietetty aika. Päivittäin tai joka viikko asiasta kantoi huolta 59 % vastanneista isistä. Nuoren kotitöistä kieltäytyminen aiheutti huolta päivittäin tai joka viikko 35 %:lle kyselyyn vastanneista isistä. 16

17 3. Johtopäätökset tuloksista sisällöiksi Seuraavassa luvussa esitetään yhteenveto tuloksista ja pohditaan, mihin suuntaan projektin tuotokset niiden pohjalta muotoutuvat. 3.1 Tulevan verkkosovelluksen käyttäjät Vanhempien halukkuus ja aktiivisuus osallistua kyselyyn yllätti projektin työntekijät. Lyhyessä ajassa kyselyyn saatiin vastauksia 553 kappaletta. Vielä kyselyn sulkemisen jälkeen projektin työntekijöille tuli lukuisia viestejä ja puhelinsoittoja. Halua ja tarvetta oppia, pohtia ja ymmärtää murrosikäisen nuoren kehitystä löytyy siis laajasti. Vaikka testivanhempien joukko on melko laaja, on tärkeää korostaa, että tämän kyselyn vastauksia ei voida tarkastella pienoisotoksena suomalaisten nuorten vanhemmista. Tulokset eivät ole sellaisinaan yleistettävissä kaikkiin vanhempiin ja heidän kokemuksiinsa murrosikäisten kanssa elämisestä. Testivanhemmat ovat todennäköisesti melko valikoitunut joukko vanhemmuuttaan aktiivisesti pohtivia ja kasvatusasioista kiinnostuneita vanhempia, joilta löytyy voimavaroja oman vanhemmuuden tutkiskeluun. Kyselyyn vastanneet vanhemmat ovat myös hyvin koulutettuja. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto on 28 %.lla vastaajista ja opistotasoinen ammattikoulutus 43 %:lla vastaajista. Miehiä kyselyyn vastanneista vanhemmista on vain 3 %. Vaikka miehiä yritettiin saada mukaan kehittämistyöhön, tässä ei onnistuttu. Projektiin osallistumattomuuden pohjalta ei voida tehdä ehdottomia päätelmiä isien roolista ja asemasta nuortensa maailmassa, mutta tulosta ei kuitenkaan voi jättää huomioimatta ja sen syitä pohtimatta. Yksi syy vähäiseen osallistumiseen voi olla rekrytointikanavien epäonnistuneessa valinnassa. On mahdollista, että aikakausilehtiin laitetut ilmoitukset eivät tavoittaneet miehiä. Tekniikan Maailma, joka valittiin yhdeksi ilmoituslehdeksi, profiloituu kuitenkin lukijaselvityksessään pitkälti miesten lukemaksi lehdeksi, joten on todennäköistä, että ainakin osa miehistä tavoitettiin, mutta kiinnostus ei silti herännyt. On mahdollista, että Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminta ei ole miehille tuttua. Perinteiset vanhemmuuden tuen muodot eivät ehkä ole innostaneet miehiä riittävästi tai olleet miesten saavutettavissa. On myös mahdollista, että murrosikäisten isät eivät koe yhtä tarpeelliseksi tai kiinnostavaksi pohtia vanhemmuuttaan ja nuorensa kehitystä kuin äidit. Vai onko kyse siitä, että isät eivät koe vanhemmuudessaan samankaltaisia epävarmuuden tunteita kuin äidit? Tai he eivät usko vanhemmuuden kysymysten pohtimisen vievän asioita eteenpäin? Varovaisesti tekee myös mieli kysyä, kuinka paljon murrosikäisten nuorten isät todellisuudessa tänä päivänä osallistuvat ja ovat läsnä nuortensa kasvatuksessa? Projektin tulevat sisällöt rakentuvat pitkälti äitien kokemille huolen ja epävarmuuden aiheille. Isille tiedon toivotaan välittyvän äideiltä. Projektin työtekijät näkevät isien tavoittamisen haasteena, johon vastataan tuottamalla isille omaa materiaalia roolistaan ja merkityksestään murrosikäisen elämässä. Lisäksi niiden isien, jotka kyselyyn osallistuivat, rooli korostuu ja jokaisen kyselyyn vastanneen isän toivotaankin pysyvän joukoissa tiiviisti ja aktiivisesti mukana. 17

18 3.2 Vanhemmuuden tukeminen Kyselyyn vastanneet vanhemmat näyttävät pohtivan riittävyyttään vanhempina sekä konkreettisella että abstraktimmalla tasolla. Erityisesti he huolehtivat, viettävätkö he riittävästi aikaa nuorensa kanssa. Miltei 60 % vanhemmista kantaa huolta asiasta. Kyselyn vastauksista ei selviä, kokevatko vanhemmat olevansa itse niin kiireisiä, että eivät ehdi viettää tarpeeksi aikaa nuorensa kanssa vai onko kyseessä nuoren kiihkeä elämänrytmi, johon vanhemman kanssa vietetty aika ei mahdu. Suurin osa vastaajista oli kokopäiväisesti töissä, joten työelämän ja perheen yhteensovittaminen on varmasti asia, johon vanhemmat ainakin osittain viittaavat. Tulos on sikäli merkittävä, että esimerkiksi työssä koettu uupumus ja työstressi saattavat välittyä negatiivisesti perheeseen ja vanhemmuuteen (esim. Kinnunen & Mauno 2002, 105). Tutkimusten mukaan nuoret myös arvostavat vanhempiaan juuri perushoivan, läsnäolon ja turvallisuuden tarjoajina. Vanhempien ei tarvitse toimia nuorilleen elämysten antajina tai erityisesti houkutella viihtymään kotona. Elämyksiä nuori hakee mieluiten vertaisiltaan. Perhe tarjoaakin nuorelle tarpeellisen ja välttämättömän levähdyspaikan ja hengähdystauon esimerkiksi kaveripiiriin nähden. Nuoret siis tarvitsevat aikuista lähelleen, vaikkeivät käyttäisikään läheisyyden mahdollisuutta aktiivisesti. (Rönkä ym. 2002, ) Ajankäytön lisäksi kyselyyn vastanneet vanhemmat pohtivat omaa pätevyyttään ja antamaansa mallia. Iso osa vastaajista epäröi, pystyvätkö he olemaan hyviä samastumiskohteita nuorelleen. Samoin iso joukko vanhempia oli huolissaan omista kielteisistä tunteista nuortaan kohtaan. Esitestaukseen osallistuneet vanhemmat vaikuttavat lapsen parasta pohtivilta vanhemmilta, jotka uskaltavat myöntää epävarmuutensa ja voimattomuuden tunteensa. Kyselyyn vastanneilla vanhemmilla näyttää olevan riittävästi tietoa nuoren seksuaalisesta ja fyysisestä kasvusta ja kehityksestä. Sen sijaan vanhemman omat valinnat ja toiminta suhteessa nuoreen aiheuttavat huolta ja epävarmuutta; teenkö oikein? Haastavimmaksi tehtäväksi vanhemmat kokevatkin tilan antamisen ja rajoittamisen välisen tasapainon löytämisen. Kyselyn tulosten perusteella vanhempia askarruttaviksi kysymyksiksi muotoutuvat: Missä määrin uskallan antaa nuoreni ohjailla elämäänsä? Asetanko sopivasti rajoja? Jätänkö riittävästi tilaa nuoreni päätöksenteolle? Onko nuoreni riittävän kypsä tekemään juuri tämän päätöksen itsenäisesti? Nuori nähdään toisaalta jo kykenevänä tekemään valintoja, mutta ymmärrettävästi vanhempi kokee epävarmuutta siitä, missä oman päätöksenteon raja kulkee. Ideaalitilanteessa tunnesuhde vanhempiin pysyy vahvana, mutta nuori kuitenkin vähitellen saavuttaa ja ansaitsee lisää liikkumatilaa ja vastuuta. Projektin on tärkeää tuottaa materiaalia, joka vahvistaa vanhemman luottamusta omiin kykyihinsä. Projektin tuotosten on tuettava vanhempaa rajojen asettamisen problematiikassa ja nuoren itsenäistymiskehityksen ymmärtämisessä sekä asteittaisessa vapauden kasvamisen tukemisessa. 18

19 3.3 Tietoa nuoren tunne-elämän kehityksestä Vanhemmista 44 % oli sitä mieltä, etteivät he tienneet tarpeeksi nuoren tunne-elämän kehityksestä. Kyselyssä esiin nousseet yleisimmät kehityshuolet voidaan tulkita tätä tietoa vasten. Pahantuulisuus ja ärtyisyys, ajoittainen alakuloisuus ja levottomuus olivat vanhempia eniten huolettavia asioita nuorensa käyttäytymisessä. Tämänkaltainen oireilu liittyy yleisesti nuoruusiän psyykkiseen kehitykseen. Nuoruuden tärkeä kehitystehtävä on irrottautua ja itsenäistyä vanhemmista. Itsenäistymisprosessi kestää useita vuosia, jonka aikana useimmiten esiintyy aikuisten näkökulmasta pulmallista käyttäytymistä tai oireilua, jonka vakavuus vaihtelee nuoren elämäntilanteen, aikaisempien kokemusten ja temperamentin mukaan. Monet tekijät, kuten temperamentti ja perimä vaikuttavat siihen, kuinka rajusti tai hillitysti kukin kokee murrosiän ja sen psyykkiset koettelemukset. Nuoruus voi pakottaa turvattomuutta tai suuria muutoksia elämässään kokeneen lapsen käymään rajustikin läpi aikaisemmat kokemukset ja löytämään niihin uuden suhteen. Jatkuva pahantuulisuus, ärtyisyys sekä alakuloisuus voivat kuitenkin olla myös oireita vakavammista mielenterveyteen liittyvistä ongelmista, kuten masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä. Stakes:in kouluterveyskyselyn tulokset vuosilta 2005/2006 osoittavat, että esimerkiksi masentuneisuus ja koulu-uupumus ovat yleistyneet suomalaisilla nuorilla viime vuosina. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus on lisääntynyt erityisesti tytöillä. Lisäksi useat päivittäiset oireet kuten kivut, jännittyneisyys ja väsymys, ovat lisääntyneet yläluokkalaisilla viime vuosina. (Pietikäinen 2007, ) Vakavaksi oireeksi tulkittavasta itseen kohdistuvasta aggressiosta, kuten viiltelystä, oli myös VIN- projektin kyselyssä huolissaan 9 % tyttöjen vanhemmista. Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektin on yhtäällä selvennettävä ja normalisoitava itsenäistymiseen liittyviä kasvukipuja, mutta myös huomioitava ja informoitava vanhempia nuorten yleisimmistä mielenterveysongelmista, niiden syistä, oireista sekä hoitotahoista. Projektin on kehitettävä välineitä myös nuorten vakavien mielenterveydenongelmien havainnointiin. 19

20 3.4 Nuoren minäkäsityksen vahvistaminen Kyselyyn vastanneista vanhemmista 35 % kertoi olevansa ainakin jonkin verran huolissaan nuorensa kielteisestä käsityksestä itsestään. Tyttöjen vanhempia huoletti asia jonkun verran poikien vanhempia enemmän. Nuoren itsetunto on herkkä haavoittumaan ja epävarmuus omasta itsestä on tyypillistä ja normaalia murrosikäiselle. Lasten hyvinvointia Pohjoismaissa vertailevan tutkimuksen tulosten perusteella suomalaislapset näyttävät kuitenkin käsittävän ja määrittävän itseään muita pohjoismaalaisia negatiivisemmin. Lasten identiteettikäsityksiä kartoittaessa havaittiin, että suomalaiset lapset ajattelivat muita yleisemmin, että heidän ulkonäössään on jotain vikaa tai he pitivät itseään suorastaan rumina. Tyytymättömyys ulkonäköön lisääntyi iän myötä ja voimistui etenkin tytöillä. Kuudesluokkalaisista tytöistä ainoastaan 11 % piti itseään mukavan näköisenä. (Järventie 2007, ) Vanhemmat voivat vaikuttaa nuoren käsityksiin itsestään. Kehityksellisen epävarmuuden keskellä nuoren minäkäsitys muotoutuu myönteiseksi, jos ympäristöstä saatu palaute on pääosin positiivista. Projektin on tuotettava informaatiota ja apuvälineitä, joiden avulla vanhempi voi paremmin ymmärtää nuorensa yksilöllisyyttä ja tukea häntä muutoksissa sekä omien persoonallisten heikkouksien ja vahvuuksien tunnistamisessa. 3.5 Nuorten mediankäyttötottumusten ohjaaminen Yksittäisistä huolenaiheista vanhempien vastauksissa painottuivat selkeästi median käyttöön liittyvät ongelmat. Kyselyn mediaväittämissä ei eroteltu toisistaan television tai tietokoneen käyttöä. Kyselyn perusteella vanhempien huoli nuoren median parissa käyttämän ajan määrästä on ilmeinen. Myös viimeisimpien tutkimusten mukaan suomalaiset lapset ja nuoret viettävät runsaasti aikaa television ja tietokoneen parissa. Lähes kaikki suomalaiset lapset pääsevät käsiksi internetiin. Tytöt ja pojat käyttävät tietokonetta ja internetiä lähes yhtä paljon. Yleisimmin lapset ja nuoret käyttävät tietokonetta sähköpostin lähettämiseen, pikaviestintään (esim. Messenger) ja pelaamiseen. (Tilastokeskus ja Stakes 2007, 237, 238.) Mediaan liittyvät asiat kuuluvat tämän päivän vanhemmuuteen ja mediataidot mielletään vähitellen osaksi nykyajan kansalaistaitoja. Tämän hetken murrosikäiset ovat ensimmäisiä suomalaisia, jotka ovat kasvaneet maailmaan, jossa internet on osa arkipäivää. Useat nuoret hallitsevat tämän ympäristön vanhempiaan sujuvammin. Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti lisää Tukea vanhemmille -sivustolle tietoa nuorten tietokoneenkäyttötottumuksista, nettiturvallisuudesta sekä mm. nettiriippuvuuden oireista. Projekti tuo myös esiin tietokoneen ja internetin käytön positiivisia puolia oppimisen ja sosiaalisen kasvun areenana. Tietokoneenkäyttö ja nettimaailma eivät ole muusta elämästä irrallaan olevia asioita. Vanhemmuus ja rajojen asettaminen ulottuvat myös tietokoneenkäyttöä koskeviin sääntöihin perheissä. VIN- projektissa korostetaan vanhempien roolin, aktiivisuuden ja kiinnostuksen merkitystä nuortensa mediankäytössä. 20

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot