Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti. Ensimmäinen testiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti. Ensimmäinen testiraportti"

Transkriptio

1 Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti Ensimmäinen testiraportti

2 Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti Ensimmäinen testiraportti Kirjoittanut: Tatjana Pajamäki-Alasara Työryhmä: Marjo Kankkonen, Kati Smeds, Ulla Tanttu Kuvat: Tarja Petrell Mannerheimin Lastensuojeluliitto PL 141, Helsinki Paino: Tyylipaino

3 Sisällysluettelo: 1. VANHEMMAT JA ITSENÄISTYVÄ NUORI -PROJEKTI 1.1 Projektin lähtökohdat Projektin tavoitteet ja kohderyhmä Projektin teoreettinen viitekehys Kognitiivinen lähestymistapa Psykososiaalinen kehitys ja vuorovaikutussuhteet Esikyselyn tarkoitus ja toteutus ESIKYSELYN TULOKSET 2.1 Kyselyyn vastanneiden vanhempien taustatiedot Vanhemmuudessa koetut huolenaiheet Vastaajien oman murrosiän kokemukset Nuoren kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyvät huolet Yksittäiset ongelmatilanteet Avoimet vastaukset Kyselyyn vastanneet isät JOHTOPÄÄTÖKSET TULOKSISTA SISÄLLÖIKSI 3.1 Tulevan verkkosovelluksen käyttäjät Vanhemmuuden tukeminen Tietoa nuoren tunne-elämän kehityksestä Nuoren minäkäsityksen vahvistaminen Nuoren mediankäyttötottumusten ohjaaminen Koulunkäynnin tukeminen Tukea arjen konflikteihin Mitä murrosiän kokemukset merkitsevät? LÄHTEET LIITTEET

4 1. Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti 1.1 Projektin lähtökohdat Nuorten pahoinvointia voidaan ennaltaehkäistä. Nuori tarvitsee läsnä olevia, aktiivisia vanhempia myös aikuistumisen ja itsenäistymisen kynnyksellä. Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektissa on tarkoitus vahvistaa vanhempien jaksamista, ymmärrystä ja keinoja taata lapselleen turvallinen nuoruus. On tärkeää, että henkinen yhteys nuoreen ei pääse katkeamaan kuohunnasta ja rajojen testaamisesta huolimatta. Perheet tarvitsevat murrosiässä olevan lapsensa kanssa välineitä omaehtoiseen selviytymiseen sekä mahdollisuuksia vertaistukeen, teini-ikäisten vanhempien kohtaamispaikkoja. Murrosikäisten vanhemmat kokevat usein riittämättömyyttä, keinottomuutta sekä uupumista kasvatustehtävässään. Jälkimodernissa tietoyhteiskunnassa lapsiperheiden luonnollinen sosialisaatio on mutkistunut ja pirstoutunut. Lähiyhteisöjen tuki on heikentynyt. Samankaltaista voimaannuttavaa vertaistukea, jota monet pienten lasten vanhemmat löytävät puistoista, kerhoyhteisöistä tai päiväkotiyhteisöistä, ei ole tarjolla nuorten vanhemmille. Myös yhteiskunnan tarjoamat kevyet, ennaltaehkäisevät tukipalvelut ovat murrosikäisille ja heidän perheilleen vähissä. Varhais- ja keskilapsuuteen ajoittuvat lasten- ja perheneuvolapalvelut eivät kata yläkouluikäisten nuorten perheitä, ja kouluterveydenhoito, joka tavoittaisi suuren osan nuorista, kamppailee jatkuvan resurssivajeen kanssa. Murrosikäisten vanhempien tuen puute näkyy esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimessa, jonka keskeinen yhteydenottajaryhmä ovat murrosikäisten (13 18-vuotiaiden) nuorten vanhemmat. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa taas kuuluu nuorten ääni. Murrosikäiset tytöt ja pojat kaipaavat joka päivä aikuista jakamaan pieniä ja suuria kysymyksiään. Nuorella voi olla aikuisia ympärillään, mutta kohtaamisen ja yhdessä jakamisen kanavat ovat jostain syystä tukkeutuneet. (Vanhempainpuhelimen ja netin vuosiraportti 2006; Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2006.) Tällä hetkellä julkinen keskustelu korostaa varhaislapsuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä. Vaikka varhaislapsuuden tärkeä merkitys psyykkiselle hyvinvoinnille tiedostetaankin, on huomattava, että nuorten tukeminen ei ole liian myöhäistä. Minäkuva ja itsetunto rakentuvat läpi nuoruuden, eivät pelkästään varhaislapsuuden ajan. Nuoruusiän tärkeyttä ja kehityksellistä herkkyyttä kuvaa se, että useat aikuisiällä toimintakykyä heikentävistä mielenterveydenongelmista saavat alkunsa juuri nuoruusiässä (esim. Pylkkänen 2006, 15). Toisaalta nuoruusikä voi olla uusi mahdollisuus käsitellä lapsuusiän ongelmia ja suhdetta vanhempiin uudella tasolla ja saavuttaa tätä kautta eheämpi aikuisiän identiteetti (mm. Aalberg & Siimes 1992, 55). Vanhemmat tarvitsevat tietoa ja välineitä, jotka lisäävät heidän kykyään ymmärtää nuoruuden kehitystehtäviä, kohdata ja tukea nuortaan, ja jotka vahvistavat heidän itsevarmuuttaan äiteinä ja isinä. 4

5 1.2 Projektin tavoitteet ja kohderyhmä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toteutettiin vuosina RAY:n tuella Joka kodin konstit -projekti, jonka tarkoituksena oli tukea perheiden omaehtoista selviytymistä arkielämän ongelmissa. Projektin ensisijaisena kohderyhmänä olivat perheet, joissa oli alle 12-vuotiaita lapsia. Projektin tuotoksena syntyivät Tukea vanhemmille -nettisivustot, joilta löytyy kattava tieto- ja oma-apukokonaisuus alle 12-vuotiaiden lasten vanhemmille. Murrosikäisten vanhempien osalta sivustot jäivät kuitenkin keskeneräisiksi. Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektissa (VIN- projekti) täydennetään Tukea vanhemmille -sivustoja murrosikäisten osalta. Projekti on kolmivuotinen ( ) ja sen rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Kuten Joka kodin konstit -projektissa, myös VIN -projektissa käytetään internetiä vanhemmuuden tukemisen välineenä. Internetin käyttö tiedonvälityskanavana on perusteltua, sillä miltei neljä viidestä vuotiaasta suomalaisesta käyttää internetiä. Miehiä ja naisia on käyttäjissä yhtä paljon. (Tilastokeskus 2007.) Vaikka tekniset välineet eivät korvaa ihmisten välistä kohtaamista, niillä on selkeitä etuja perinteisiin kanaviin nähden. Internet välineenä mahdollistaa anonyymin, ajasta ja paikasta riippumattoman tiedon ja tuen etsinnän ja hyväksikäytön sekä antaa käyttäjilleen mahdollisuuden säädellä etäisyyttään käsiteltäviin asioihin. Se voi myös madaltaa kynnystä hakea apua muualta. VIN- projekti hyödyntää nykyteknologiaa uudella tavalla vanhemman ja nuoren välisen vuorovaikutussuhteen tukemisessa luomalla uudenlaisia kytköksiä ja kohtaamispaikkoja Tukea vanhemmille -sivuston sekä Nuortennetin välille. Nuortennetti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämä nuorille suunnattu internet-sivusto, jossa nuoret voivat sekä keskustella muiden nuorten kanssa että hakea tietoa nuorten elämään liittyvistä asioista. Tukea vanhemmille -sivuston ja Nuortennetin välisten yhteyksien luomisen toivotaan lisäävän vanhempien ja nuorten välistä keskinäistä ymmärrystä. Ensisijaisena kohderyhmänä VIN- projektissa ovat perheet, joissa on vuotiaita lapsia ja nuoria. Voidakseen hyödyntää projektin tuottamaa verkkosovellusta vanhempien on oltava motivoituneita itsetutkiskeluun. Projektin tuottamat sisällöt eivät korvaa mitään olemassa olevaa tukimuotoa eivätkä ne ole vastine ammattiavulle. Projekti ei kuitenkaan rajaa kohderyhmästään pois vanhempia, joilla ei ole sen hetkisessä elämäntilanteessaan voimavaroja pohtia ja tutkia omaa vanhemmuuttaan itsenäisesti. Näille vanhemmille projektin tuottamaa materiaalia on mahdollista käyttää esimerkiksi yhdessä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimen päivystäjät ovat projektin toinen keskeinen kohderyhmä. Heidät koulutetaan käyttämään projektin tuotoksia murrosikäisten vanhempien kanssa käytävien puhelinkeskustelujen tukena. Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektiin osallistuu 508 aktiivista vanhempaa. Vanhempien testijoukko osallistuu sisältöjen suunnitteluun vastaamalla esikyselyyn keväällä (ks. tarkemmin luku 1.4.) Syksyllä 2008 sama vanhempien joukko testaa ja arvioi valmistuvat tuotokset ja niiden sisällöt. Vanhemmilta kysytään silloin heille tuotetun materiaalin sisältöjen sopivuutta hyvälle terveysaineistolle asetettujen kriteerien avulla. Projektin tuottaman materiaalin tulee olla ymmärrettävää, tarpeellista, huomiota herättävää ja muistettavaa, miellyttävää, uskottavaa ja eettisesti hyväksyttävää. (ks. Parkkunen ym ) Nämä tekijät vaikuttavat siihen, toimiiko tuotettava materiaali toivotulla tavalla. Verkkosisällöt viimeistellään vanhempien antaman palautteen perusteella. Myös sosiaali-, terveys- ja opetusalalla toimivat asiantuntijat kommentoivat sisältöjä. Viimeisenä vuonna 2009 projekti tekee tarvittavat muutostyöt, siirtää valmiit tuotokset osaksi Tukea vanhemmille -kokonaisuutta ja keskittyy valmistuneiden sivustojen markkinointiin vanhemmille sekä ammattilaisille. Projektin päättyessä mll.fi -sivuston Tukea vanhemmille -kokonaisuus palvelee entistä laajempaa vanhempien joukkoa. 5

6 1.3 Projektin teoreettinen viitekehys Kognitiivinen lähestymistapa VIN- projekti lisää vanhempien ymmärrystä nuoruuden kehityksestä ja siitä, miten vanhempi voi tukea nuortaan. Projekti luo psykoedukatiivisesta lähtökohdasta internetiin tietopankkeja, joissa yhdistyvät ajankohtainen kehityspsykologinen, nuorisopsykiatrinen, lääketieteellinen sekä sosiologinen tieto nuoruudesta. Murrosikäisen kehitykseen liittyvän ns. normaalin oireilun fysiologinen, psykologinen ja sosiaalinen mieli puretaan, jolloin vanhemmat voivat itse arvioida ja pohtia nuorensa oireiden merkityksiä ja vakavuutta. VIN- projekti haastaa vanhemmat tarkastelemaan vanhemmuuttaan kriittisesti. Kognitiiviskonstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaan ihminen pystyy hallitsemaan omaa elämäänsä, kykenee itseohjautuvuuteen, tiedostaa, ymmärtää ja arvioi omia kokemuksiaan sekä konstruoi tietoa valikoimalla ja tulkitsemalla informaatiota sekä jäsentämällä sitä aikaisempien tietojensa pohjalta. Jokainen yksilö tulkitsee maailmaa omasta perspektiivistään käsin ja samoillakin tapahtumilla on yksilöille erilaisia merkityksiä. Myös vanhemmuus ja siinä koetut asiat ja tapahtumat ovat henkilökohtaisesti koettuja ja tunnettuja asioita. Nuoren ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa aikuisen jäykät, jopa vääristyneet uskomukset ja ajatukset voivat siirtää heidät kerta toisensa jälkeen toimimattomiin vuorovaikutuskehiin. Projekti vahvistaa vanhemman uskoa siihen, että hän voi vaikuttaa tilanteeseensa ajatuksiaan ja käyttäytymistään tarkastelemalla. Vanhempaa opetetaan tunnistamaan kielteisiä ja epärealistisia nuorta, nuoruutta tai omia vaikutusmahdollisuuksiaan koskevia ajatuksia. Vanhempi tulee tietoiseksi ajattelutapojensa vaikutuksista tunteisiinsa ja toimintamalleihinsa. Projektin tuotokset tukevat vanhemman valmiuksia suunnitella ja kokeilla vaihtoehtoisia ajatus- ja toimintatapoja suhteessa itseensä, lapseensa tai puolisoonsa Psykososiaalinen kehitys ja vuorovaikutussuhteet VIN- projekti tarkastelee nuoruutta psykososiaalisesta näkökulmasta, joka huomioi yksilön psyykkisen kehityksen sekä vuorovaikutuksen sosiaalisen ympäristön kanssa. Nuoruutta tarkastellaan nuoruuden kehitysvaiheiden ja kehitystehtävien kautta. Sopeutuminen muuttuvaan vartaloon, mieheksi tai naiseksi kasvun hyväksyminen, tunnetasolla tapahtuva irtautuminen vanhemmista, käsityksen muodostaminen itsestä sekä oman paikan löytäminen ympäröivästä yhteiskunnasta ovat kaikki nuoruuteen liittyviä kehityksellisiä vaateita, joista nuoren tulee selviytyä saavuttaakseen eheän ja myönteisen identiteetin sekä sopeutuakseen yhteiskuntaan (Havighurst 1972; ref. Dunderfelt 1990, 94 95; Nurmi ym. 2006, 131). Massiivisten fyysisten ja psyykkisten muutosten ohella nuori joutuu toimimaan ympäristönsä kanssa uudella, aiempaa vastuullisemmalla tavalla ja tekemään merkittäviä valintoja oman elämänsä suhteen. Kehitys on kumuloituva prosessi, jossa ympäristöstä saatu palaute vaikuttaa merkitsevästi nuoren kehitykseen ja toimintaan. Nuoruusikä on paljolti sen määrittelyä, mikä itse on suhteessa muihin. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa nuori saa itselleen tärkeää tietoa siitä, minkälaisena muut hänet kokevat ja näkevät. Sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta nuori siis muodostaa ja ylläpitää minäkäsitystään, sitä kuvaa, joka hänellä on itsestään. Myönteinen minäkäsitys pohjautuu pitkälti siihen, miten paljon hän näkee itsessään sellaisia ominaisuuksia, joita häntä ympäröivässä yhteisössä pidetään hyvinä. Vaikka nuoruudessa tunnesuhteet vanhempiin muuttuvat ja vertaisryhmän merkitys peilipintana kasvaa, pysyvät vanhemmat yleensä nuoren elämän merkittävimpinä aikuisina. Vertailupintojen lisääntyminen ja vertaisten merkityksen korostuminen nuoruudessa ei siis tarkoita sitä, että vanhemmilla ei enää olisi roolia nuorensa elämässä. Vanhempien rooli korostuu nimenomaan myönteisen ja realistisen kuvan heijastajana. 6

7 Projekti tarkastelee nuoruuteen liittyviä kehitystehtäviä ja sukeltaa syvälle vanhemmuuden kokemuksiin ja vanhemman ja nuoren väliseen vuorovaikutukseen. Projekti huomioi myös ne psyykkiset prosessit ja muutokset, joita tapahtuu vanhemmassa nuoren tullessa murrosikään. Pelkästään nuori ei kehity ja muutu, vaan myös vanhemmassa ja hänen suhtautumisessaan nuoreen tapahtuu muutoksia, jotka heijastuvat vuorovaikutuksen laatuun ja muotoihin. Vanhemman oma elämäntilanne asettaa lisähaasteita vuorovaikutukselle. Keski-iän kysymykset, parisuhteen haasteet ja uudenlaisen suhteen luominen omiin vanheneviin vanhempiin tulevat ratkaistaviksi yhtä aikaa nuoren itsenäistymisen kanssa. (esim. Wahlberg 1999, 40 43; Rönkä ym. 2002, ) Myös vanhemman kokemukset omasta murrosiästään vaikuttavat hänen toimintatapoihinsa ja suhtautumiseensa murrosikäiseen nuoreensa. Vanhempien taito kohdata nuoruuden kehitystehtäviä läpi käyvä murrosikäinen vaihtelee suuresti yksilöllisten kokemusten ja elämäntilanteen mukaan. VIN- projektin tuottama itsearviointimateriaali aktivoi vanhemman tarkastelemaan objektiivisemmin sekä omaa että koko perheen tilannetta. Sen avulla vanhempi voi analysoida oman murrosikänsä laatua ja rajuutta, ja sitä kautta suhtautumistaan nuoreensa. 1.4 Esikyselyn tarkoitus ja toteutus VIN- projektin tuottaman materiaalin lähtökohtana ovat vanhempien todelliset arjen tarpeet ja huolenaiheet. Projekti laati keväällä 2007 kyselyn (ks. liite 1.), joka selvitti, mitkä asiat vanhempia huolettavat heidän omassa vanhemmuudessaan sekä murrosikäisensä kehityksessä ja käyttäytymisessä. Vanhemmat täyttivät kyselyn -sivuilla. Vanhempia rekrytoitiin testivanhemmiksi kolmella lehti-ilmoituksella. Testivanhemmaksi ryhtymisen kerrottiin tarkoittavan sitoutumista vastaamaan kahteen kyselyyn projektin toiminta-aikana vuosina Toukokuussa 2007 ilmestyivät ilmoitukset Anna-lehdessä, Tekniikan Maailmassa sekä Lapsemme- lehdessä. Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdistystiedotteeseen laitettiin ilmoitus ja tietoa kyselystä välitettiin suoraan piireille ja yhdistyksille. Tavoitteena oli, että kysely tavoittaisi mahdollisimman hyvin sekä murrosikäisten äidit että isät. Kysely pidettiin avoinna vastaajille toukokuun alusta kesäkuun puoleen väliin saakka ja se suljettiin kun vastauksia oli kertynyt 553 kappaletta. Kyselyn mallipohjana käytettiin Joka kodin konstit -projektissa käytössä ollutta ja hyväksi todettua lomaketta. Kysymysten sisältö muodostettiin projektin viitekehyksen pohjalta. Kyselyn alussa kartoitettiin vastaajien taustatietoja. Ensimmäisen kysymyssarjan teemana oli vanhemmuudessa koettu epävarmuus sekä huolenaiheet. Mukaan liitettiin kysymyksiä sekä omasta subjektiivisesta kokemuksesta vanhempana, Olen epävarma tai huolissani siitä, pystynkö toimimaan sopivana samastumiskohteena nuorelleni?, että kysymyksiä koetusta pätevyydestä ja taidoista vanhempana: Olen epävarma tai huolissani siitä, osaanko asettaa nuoreni ikävaiheeseen sopivia rajoja ja sääntöjä? Toisessa kysymyssarjassa kartoitettiin vastaajan kokemuksia omasta murrosiästään. Vastaajien kokemuksia haluttiin selvittää, koska oman murrosiän kokemukset vaikuttavat vanhemman toimintatapoihin murrosikäisensä kanssa. Kysymykset kartoittivat sekä vastaajan kokemusta oman murrosiän kuohunnan voimakkuudesta että käsitystä omista vanhemmistaan kasvattajina ja auktoriteetteina. Kyselyn kolmannessa osuudessa selvitettiin vanhemman huolta nuorensa fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta kehityksestä sekä murrosiälle tyypillisestä eriasteisesta oireilusta. Kyselyn viimeisessä osassa kartoitettiin vanhempien kokemia yksittäisiä ongelmatilanteita nuoren kanssa. Jokaisen kysymyssarjan päätteeksi vanhemmille annettiin myös mahdollisuus kirjoittaa omin sanoin muita mahdollisia asioita, jotka olivat tuottaneet huolta joko omassa vanhemmuudessa tai nuoren kehityksessä ja käyttäytymisessä. 7

8 2. Esikyselyn tulokset 2.1 Kyselyyn vastanneiden vanhempien taustatiedot Kyselyyn saatiin kaikkiaan 553 vastausta 508 vanhemmalta. Ero kyselyyn saatujen vastausten ja kyselyyn vastanneiden vanhempien välillä johtuu siitä, että osa vanhemmista (N=45) täytti kyselyn erikseen jokaisesta murrosikäisestä nuorestaan. Seikka on huomioitu tulosten analyysissa. Vanhemmuus ja siinä koetut huolenaiheet voivat olla kokemuksina hyvin erilaisia myös samassa perheessä kasvaneiden lasten kanssa. Valtaosa vastaajista (97 %) on naisia (N=491). Miehiä kyselyyn vastanneista on vain 3 % (N=17). Sukupuolijakauman vääristymän vuoksi vertailuja miesten ja naisten välillä ei voida tehdä. Kuviossa 1. näkyy kyselyyn vastanneiden vanhempien ikäjakauma. Suurin osa vastaajista (38 %) on syntynyt vuosina He olivat siis kyselyä täyttäessään noin vuotiaita. Toiseksi eniten (33 %) kyselyyn vastasivat vuosina syntyneet vanhemmat. He olivat kyselyä täyttäessään vuotiaita. Kuvio 1. Vastaajien syntymävuosi prosentteina Tieto puuttuu % 8

9 Kuviossa 2. näkyy vastaajien tämänhetkinen työtilanne. Vastaajista suurin osa on kokopäiväisesti töissä (72 %). Osa-aikaista työtä tekee 12 % vastaajista ja 3 % opiskelee. Kotiäitinä tai -isänä on 9 % vastaajista. Työttömiä on kyselyyn vastanneista vanhemmista 4 %. Kuvio 2. Vastaajien tämänhetkinen työtilanne. koti-äiti/koti-isä 9 % työtön 4 % opiskelija 3 % työssä osa-aikaisesti 12 % työssä kokopäiväisesti 72 % Kuviossa 3. näkyvät kyselyyn vastanneiden vanhempien koulutustaustat. Peruskoulun jälkeisiä opintoja on lähes kaikilla vastaajilla. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto on 28 %:lla vastaajista. Opistotasoinen ammattikoulutus on lähes puolella vastaajista (43 %). Ammatti- tai kauppakoulu -tasoinen koulutus on 19 %:lla vastaajista. Kuvio 3. Vastaajien koulutustausta prosentteina opistotasoinen ammattikoulutus ammattikoulu, kauppakoulu tai vastaava yliopistotutkinto ammattikorkeakoulututkinto 9 ammattikurssi, muu lyhyt ammattikoulutus ei ammatillista koulutusta % 9

10 Nuoren ikä näkyy kuviossa 4. Kyselyssä kysyttiin sen nuoren ikää, jonka kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita vanhempi ajattelee vastatessaan kyselyyn. Kuvio 4. Nuoren ikä lukumäärinä. Niiden eri ikäisten tyttöjen ja poikien määrät, joita vanhemmat ajattelivat vastatessaan kyselyyn. 150 tyttö poika vuotiaat 13- vuotiaat 14- vuotiaat 15- vuotiaat 16- vuotiaat 17- vuotiaat 18- vuotiaat 19- vuotiaat Poikia ja tyttöjä koskevia vastauksia on miltei yhtä paljon. Poikia koskevia vastauksia saatiin 51 % (N=281) ja tyttöjä käsitteleviä vastauksia 49 % (N=272). Kyselyyn osallistuneiden vanhempien lapset olivat iältään vuotiaita. Suurin osa vastauksista kosketti melko tasaisesti 13-, 14- ja 15-vuotiaita. Yleisimmin vanhemmat vastasivat kyselyyn ajatellen 13 -vuotiasta lastaan (tyttöjä 61, poikia 73). Toiseksi yleisimmin vanhemmat vastasivat kyselyyn ajatellen 15-vuotiasta lastaan (tyttöjä 65, poikia 67) ja kolmanneksi yleisimmin ajatellen 14-vuotiasta lastaan (tyttöjä 63, poikia 63). 10

11 Kuviossa 5. näkyy lasten määrä kyselyyn vastanneiden vanhempien perheissä. Yleisimmin kyselyyn vastasivat vanhemmat, joilla oli kolme lasta. Toiseksi yleisimmin kyselyyn vastasivat vanhemmat, joilla oli kaksi lasta. Valtaosassa kyselyyn vastanneista perheistä on kaksi tai kolme lasta. Yksilapsisten perheiden vanhempia on vastaajissa vähiten. Kuvio 5. Lasten määrä kyselyyn vastanneiden vanhempien perheissä. yksi lapsi 5 % kaksi lastai 34 % neljä lasta tai enemmän 23 % kolme lasta 35 % 11

12 2.2 Vanhemmuuden huolenaiheet Vanhempien huolta ja epävarmuutta kartoitettiin kyselylomakkeessa kymmenen väittämän avulla. Jokaista väittämää pyydettiin arvioimaan asteikolla: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä tai en osaa sanoa. Taulukko 1. Vanhemmuudessa huolta ja epävarmuutta tuottavat asiat *Numero väittämän edessä kertoo alkuperäisestä järjestysluvusta kyselylomakkeessa. Ks. kyselylomake liite 1. täysin tai lähes samaa mieltä täysin tai jokseenkin eri mieltä en osaa sanoa 1. Vietänkö aikaa? 57,4 40,2 2,4 2. Annanko tilaa? Osaanko asettaa rajoja? 6. Tiedänkö tunne-elämän kehityksestä? 10. Omista kielteisistä tunteista 3. Osaanko kunnioittaa? 8. Pystynkö toimimaan samaistumiskohteena? 9. Vaikuttavatko omat kielteiset kokemukset? 5. Tiedänkö seksuaalisesta kehityksestä? 4. Tiedänkö fyysisestä kehityksestä? % Ylivoimaisesti eniten huolta vanhemmille tuotti kyselyn perusteella se, viettävätkö he riittävästi yhteistä aikaa nuoren kanssa. Tätä asiaa kartoittavan väittämän kanssa täysin tai lähes samaa mieltä oli yhteensä 57 % vanhemmista. Yli puolet vanhemmista (53 %) tunsi ainakin jonkin verran epävarmuutta siitä, osaako antaa nuorelleen tarpeeksi tilaa tehdä itsenäisiä ratkaisuja vai pyrkiikö ohjailemaan tätä liikaa. Nuoren kehitysvaiheeseen sopivien rajojen määrittelemisestä tunsi ainakin jonkun verran huolta 44 % vastaajista. Vanhemmat kokivat myös epävarmuutta nuoren psyykkistä kehitystä koskevista tiedoistaan. Olen epävarma tai huolissani siitä, tiedänkö riittävästi nuoren tunneelämän kehityksestä -väittämän kanssa täysin tai lähes samaa mieltä oli jopa 44 % vastaajista. 12

13 Oma koettu vanhemmuus ja itsessä heränneet negatiiviset tunteet nuorta kohtaan herättivät ainakin ajoittain huolta kolmasosalle kyselyyn vastanneista vanhemmista. Olen epävarma tai huolissani siitä, pystynkö toimimaan itse sopivana samastumiskohteena nuorelleni -väittämän kanssa täysin tai lähes samaa mieltä oli 33 % vastaajista. Vanhemmista 39 % oli täysin tai lähes samaa mieltä väittämästä: Olen epävarma tai huolissani omista kielteisistä tunteistani nuortani kohtaan. Myös omassa kasvuperheessä koetuista kielteisistä kokemuksista ja niiden vaikutuksesta oli ainakin jonkin verran huolissaan jopa 31 % vastaajista. Suuri osa vastaajista (77 %) koki oman tietämyksensä riittäväksi nuoren fyysiseen ja seksuaaliseen kehitykseen liittyvissä asioissa. Ainakin jonkun verran epävarmuutta omasta tietotasostaan tunsi kuitenkin 20 % kyselyyn vastanneista vanhemmista. 2.3 Vastaajien oman murrosiän kokemukset Vanhempien oman murrosiän kokemuksia kartoitettiin 12 väittämän avulla. Vanhempia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon samaa tai eri mieltä he kunkin väittämän kanssa olivat. Väittämäkohtaiset tulokset on esitetty taulukossa 2. Eniten jokseenkin tai täysin samaa mieltä vastauksia saanut väite näkyy taulukossa ylimpänä. Taulukko 2. Vastaajien oman murrosiän kokemukset. *Numero väittämän edessä kertoo alkuperäisestä järjestysluvusta kyselylomakkeessa. Ks. kyselylomake liite 1. täysin tai lähes samaa mieltä täysin tai jokseenkin eri mieltä en osaa sanoa 8. Olisin toivonut murrosiässä enemmän kannustusta ja luottamusta vanhemmiltani Oma murrosikäni meni ohi ilman vahvaa kuohuntaa tai kapinaa. 6. Olisin toivonut, että vanhempani olisivat suhtautuneet luontevammin seksuaaliseen kehitykseeni murrosiässä. 12. Olisin toivonut murrosiässä enemmän keskusteluja vanhempien kanssa. 10. Olisin toivonut murrosiässä enemmän tietoa seksuaalisuudesta vanhemmiltani. 3. En uskaltanut vastustaa vanhempiani murrosiässä. 9. Olisin toivonut enemmän turvallisuutta vanhemmiltani. 1. Oma murrosikäni oli raju ja sisälsi paljon vanhempiin kohdistunutta kapinaa. 11. Olisin toivonut murrosiässä enemmän yhteistä aikaa vanhempieni kanssa. 7. Olisin toivonut murrosiässä enemmän rajoja vanhemmiltani %

14 Vanhemmista 59 % kuvaili murrosikäänsä rauhalliseksi. Vastaavasti 32 % vanhemmista kertoi sen olleen ainakin jonkin verran rajun. Lähes kaikilla vanhemmilla oli omasta murrosiän kuohunnasta jokin muistikuva; en osaa sanoa -vastauksia oli vain 2 %. Ainakin jonkin verran enemmän kannustusta ja luottamusta omilta vanhemmiltaan olisi kaivannut jopa 61 % vastaajista. 58 % vastaajista koki saaneensa riittävästi turvaa murrosiässä omilta vanhemmiltaan. Vastaajista 37 % olisi toivonut vanhemmiltaan enemmän turvallisuutta. Yli puolet vanhemmista (56 %) olisi toivonut omilta vanhemmiltaan luontevampaa suhtautumista seksuaaliseen kehitykseensä. Lähes joka kuudennelle vanhemmalle aiheen pohdinta tuli yllätyksenä tai sen arvioiminen oli vaikeaa, en osaa sanoa -vastauksia oli peräti 15 %. Myös kysyttäessä vanhemman kokemusta saadusta seksuaalisuustiedon määrästä, en osaa sanoa -vastauksia oli 11 %. Melkein puolet vanhemmista (47 %) koki, että he olisivat ainakin jossain määrin kaivanneet enemmän tietoa seksuaalisuudesta omilta vanhemmiltaan. Vastaajista 32 % vastasi väittämästä: Olisin toivonut murrosiässä enemmän aikaa vanhemmiltani, olevansa täysin tai lähes samaa mieltä. Vanhemmista 55 % olisi toivonut voivansa käydä vanhempiensa kanssa ainakin jonkin verran enemmän keskusteluja. Myös näissä kahdessa väittämässä en osaa sanoa -vastauksia oli noin yksi kymmenestä. Tarkasteltaessa vastaajien kokonaisjoukkoa, vaikuttaa siltä, että vanhemmat ovat kokeneet turvallisen ja melko paljon rajoja asettavan vanhemmuuden. Vain 15 % vastaajista olisi toivonut enemmän rajoja vanhemmiltaan murrosiässä. Vastaajista 40 % oli samaa mieltä väittämästä: En uskaltanut vastustaa vanhempiani murrosiässä. 2.4 Nuoren kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyvät huolet Kyselyn neljännessä osassa vanhempia pyydettiin vastaamaan 16 väittämään, jotka käsittelivät nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä kehitykseen liittyvän eriasteisen oireilun heissä aiheuttamaa huolta tai epävarmuutta. Vanhempia pyydettiin kertomaan, kuinka paljon samaa tai eri mieltä he väittämän kanssa olivat. Väittämäkohtaiset tulokset on esitetty liitteenä olevassa taulukossa 3 (liite 2). Kyselyn perusteella vanhempia huolettaa eniten nuorensa pahantuulisuus ja ärtyisyys. 39 % sekä tyttöjen että poikien vanhemmista ilmoittaa tuntevansa huolta asiasta ainakin jonkun verran. Seuraavaksi eniten vanhempia huolestuttavat oppimisvaikeudet tai menestyminen koulussa. Täysin tai lähes samaa mieltä tähän aiheeseen liittyvän väittämän kanssa oli 36 % vanhemmista. Nuoren negatiivisesta käsityksestä itsestään sekä itsenäisestä pärjäämisestä elämässä oli ainakin jonkin verran huolissaan 35 % vastaajista. Myös nuoren alakuloisuus ja surullisuus aiheutti ainakin jonkun verran epävarmuutta ja huolta 34 %:lle vastaajista. Alkoholin käyttö aiheutti huolta 12 %:lle ja tupakan poltto 13 %:lle kyselyyn vastanneista vanhemmista. Huumeiden käytöstä oli huolissaan 6 % kyselyyn vastanneista vanhemmista. Osa vanhempien huolenaiheista painottui joko tytöille tai pojille. Vastauksissa ei ollut suuria eroja, mutta joidenkin huolien kohdalla sukupuolten välinen ero tuli näkyviin. Tyttöjen vanhemmille ainakin jonkun verran huolta aiheuttivat nuoren negatiivinen kuva itsestä (38 %), pahantulisuus (39 %) ja alakuloisuus (36 %). Seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvistä asioista huolta kantoivat 16 % kyselyyn vastanneiden tyttöjen vanhemmista. Itseen kohdistuva aggressiivisuus huoletti 9:ää % tyttöjen vanhemmista, kun vastaava luku pojilla oli 4 %. Poikien vanhemmille suurinta huolta aiheuttivat erityisesti koulunkäyntiin ja itsenäiseen pärjäämiseen liittyvät asiat. 43 % poikien vanhemmista kertoi olevansa ainakin jonkun verran huolissaan poikansa oppimisvaikeuksista tai koulumenestyksestä. Tyttöjen vanhemmilla vastaava lu- 14

15 ku oli 29 %. Itsenäinen pärjääminen aiheutti selvästi enemmän huolta (41 %) poikien kuin tyttöjen (29 %) vanhemmille. Myös levottomuus ja häiritsevä käytös oli pojille tyttöjä tyypillisempi oire. Poikien vanhemmista 27 % vastasi olevansa huolissaan niistä, kun vastaava luku tytöillä oli 20 %. 2.5 Yksittäiset ongelmatilanteet Kyselyn neljännessä osassa vanhempia pyydettiin arvioimaan viisiportaisella asteikolla, kuinka usein hän on epäröinyt, miten toimia jossakin yksittäisessä ongelmatilanteessa nuoren kanssa. Esimerkkitilanteita oli yhteensä 12. Vastausvaihtoehdot olivat päivittäin, joka viikko, joka kuukausi, harvemmin kuin kerran kuukaudessa sekä väittämä ei sovi kohdalleni. Väittämäkohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 3. Ylivoimaisesti eniten yksittäisistä arjen ongelmatilanteista vanhemmille epäröintiä aiheutti nuoren median käyttö eli tietokoneella tai television ääressä vietetty aika. Puolet vanhemmista kertoi sen aiheuttavan epäröintiä päivittäin tai joka viikko. Median käyttö sai kaikista ongelmatilanteista myös eniten päivittäin -vastauksia (25 %). Seuraavaksi eniten kitkaa arjessa aiheutti nuoren kieltäytyminen osallistumasta kotitöihin (36 %). Myös lähes joka neljäs vanhempi (23 %) kertoi epäröivänsä nuoren syömiseen liittyvissä kysymyksissä päivittäin tai joka viikko. Muut kyselyssä esiintyneet yksittäiset arjen ongelmatilanteet aiheuttivat edellä mainittuihin verrattuna vanhemmille huomattavasti vähemmän huolta. Tarkasteltaessa yksittäisiä ongelmatilanteita tyttöjä tai poikia koskevien vastausten valossa, huomataan, että kaikkein suurimmaksi epäröinnin aiheeksi poikien vanhemmat kokivat poikien median käytön, jossa ero tyttöihin on selkeä. Jopa 57 % poikien vanhemmasta vastasi epäröivänsä päivittäin tai joka viikko onko poika viettänyt liikaa aikaa television tai tietokoneen parissa. Tytöillä vastaava luku oli 42 %. Edellä mainituista voimakkaimmin tyttöjen vanhempien ongelmaksi muodostuivat pukeutumiseen liittyvät kysymykset, joissa tyttöjen vanhemmat (11 %) kokivat selvästi useammin epäröintiä kuin poikien vanhemmat (7 %). Pukeutumiseen liittyvät ongelmat koettiin kuitenkin keskimäärin vähäisiksi. 2.6 Avoimet vastaukset Kyselyssä vanhemmille annettiin jokaisen kysymyssarjan jälkeen mahdollisuus täydentää avoimeen kenttään vastaustaan. Avoimissa vastauksissaan vanhemmat usein vahvistivat jo aiemmin vastaamansa asian merkityksellisyyden kertomalla siitä tarkemmin. Vanhemmat nostivat esiin seuraavat yksittäiset huolet ja epävarmuuden aiheet: Terveyskäyttäytyminen ja fyysiset sairaudet (17 mainintaa), seurustelusuhteet (8 mainintaa), kiusaamisen tai kaverittomuuden (8 mainintaa), epärealistiset odotukset omalle suoriutumiselle tai ulkonäölle (6 mainintaa), rahankäytön (5 mainintaa), jatko-opiskelupaikan löytymisen (4 mainintaa), sisarusten välisen nahistelun (4 mainintaa), suhteen muihin perheenjäseniin (3 mainintaa) ja erilaiset kasvatusperiaatteet vanhempien kesken (1) sekä liikunnan (2). Avoimien vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että kyselyn vastausvaihtoehdot ovat olleet melko kattavia ja lähellä vanhempien kokemuksia arjestaan nuoren kanssa. Monessa avovastauksessa kiiteltiin kyselyn kattavuutta. Kriittisiäkin ääniä esiintyi muutama. Niissä huomautettiin, että nuoruus näyttäytyy kyselyn perusteella kovin hankalana ja vaikeana elämänvaiheena. 15

16 2.7 Kyselyyn vastanneet isät Esikyselyyn vastasi yhteensä 17 murrosikäisen isää. Isien vähäisen lukumäärän vuoksi ei erillisiä vertailuja kyselyyn vastanneiden äitien ja isien välillä ole tässä raportissa tehty. Suurimpana huolenaiheena vanhemmuudessaan isät kokivat ajan käytön. Väittämän Olen epävarma tai huolissani siitä, vietänkö riittävästi aikaa nuoreni kanssa kanssa täysin tai lähes samaa mieltä oli jopa 65 % isistä. Toiseksi eniten vanhemmuudessa epävarmuutta tai huolta aiheutti isille kyselyn mukaan riittämätön tietous nuoren tunne-elämän kehityksestä (35 %). Yhtä suuri osa isistä oli myös huolissaan omista kielteisistä tunteistaan nuortaan kohtaan. Tiedon puute nuoren seksuaalisesta kehityksestä aiheutti huolta 29 %:lle isistä. Kyvystään asettaa rajoja isät tunsivat huomattavasti vähemmän epävarmuutta tai huolta (18 %) kaikilta vanhemmilta saatuihin vastauksiin verrattuna. Oman murrosikänsä ainakin jonkin verran rajuksi oli kokenut 35 % isistä, ja väitteen Oma murrosikäni meni ohi ilman kuohuntaa kanssa täysin tai lähes samaa mieltä oli 53 % isistä. Kyselyyn vastanneista isistä 82 % kokee kyselyn perusteella myös olevansa täysin itsenäistynyt omista vanhemmistaan. 18 % eli loput kyselyyn vastanneista isistä on lähes samaa mieltä. Olisin toivonut enemmän turvallisuutta vanhemmiltani murrosiässä -väittämän kanssa lähes tai täysin samaa mieltä oli 35 % vastaajista. Enemmän kannustusta omassa murrosiässään olisi toivonut 35 % isistä. Nuoren kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyvissä asioissa isiä huolettivat eniten nuoren alakuloisuus (41 %) sekä nuoren negatiivinen käsitys itsestään (35 %). Yksittäisistä ongelmatilanteista ylivoimaisesti eniten isille tuotti huolta nuoren median käyttö eli television tai tietokoneen ääressä vietetty aika. Päivittäin tai joka viikko asiasta kantoi huolta 59 % vastanneista isistä. Nuoren kotitöistä kieltäytyminen aiheutti huolta päivittäin tai joka viikko 35 %:lle kyselyyn vastanneista isistä. 16

17 3. Johtopäätökset tuloksista sisällöiksi Seuraavassa luvussa esitetään yhteenveto tuloksista ja pohditaan, mihin suuntaan projektin tuotokset niiden pohjalta muotoutuvat. 3.1 Tulevan verkkosovelluksen käyttäjät Vanhempien halukkuus ja aktiivisuus osallistua kyselyyn yllätti projektin työntekijät. Lyhyessä ajassa kyselyyn saatiin vastauksia 553 kappaletta. Vielä kyselyn sulkemisen jälkeen projektin työntekijöille tuli lukuisia viestejä ja puhelinsoittoja. Halua ja tarvetta oppia, pohtia ja ymmärtää murrosikäisen nuoren kehitystä löytyy siis laajasti. Vaikka testivanhempien joukko on melko laaja, on tärkeää korostaa, että tämän kyselyn vastauksia ei voida tarkastella pienoisotoksena suomalaisten nuorten vanhemmista. Tulokset eivät ole sellaisinaan yleistettävissä kaikkiin vanhempiin ja heidän kokemuksiinsa murrosikäisten kanssa elämisestä. Testivanhemmat ovat todennäköisesti melko valikoitunut joukko vanhemmuuttaan aktiivisesti pohtivia ja kasvatusasioista kiinnostuneita vanhempia, joilta löytyy voimavaroja oman vanhemmuuden tutkiskeluun. Kyselyyn vastanneet vanhemmat ovat myös hyvin koulutettuja. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto on 28 %.lla vastaajista ja opistotasoinen ammattikoulutus 43 %:lla vastaajista. Miehiä kyselyyn vastanneista vanhemmista on vain 3 %. Vaikka miehiä yritettiin saada mukaan kehittämistyöhön, tässä ei onnistuttu. Projektiin osallistumattomuuden pohjalta ei voida tehdä ehdottomia päätelmiä isien roolista ja asemasta nuortensa maailmassa, mutta tulosta ei kuitenkaan voi jättää huomioimatta ja sen syitä pohtimatta. Yksi syy vähäiseen osallistumiseen voi olla rekrytointikanavien epäonnistuneessa valinnassa. On mahdollista, että aikakausilehtiin laitetut ilmoitukset eivät tavoittaneet miehiä. Tekniikan Maailma, joka valittiin yhdeksi ilmoituslehdeksi, profiloituu kuitenkin lukijaselvityksessään pitkälti miesten lukemaksi lehdeksi, joten on todennäköistä, että ainakin osa miehistä tavoitettiin, mutta kiinnostus ei silti herännyt. On mahdollista, että Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminta ei ole miehille tuttua. Perinteiset vanhemmuuden tuen muodot eivät ehkä ole innostaneet miehiä riittävästi tai olleet miesten saavutettavissa. On myös mahdollista, että murrosikäisten isät eivät koe yhtä tarpeelliseksi tai kiinnostavaksi pohtia vanhemmuuttaan ja nuorensa kehitystä kuin äidit. Vai onko kyse siitä, että isät eivät koe vanhemmuudessaan samankaltaisia epävarmuuden tunteita kuin äidit? Tai he eivät usko vanhemmuuden kysymysten pohtimisen vievän asioita eteenpäin? Varovaisesti tekee myös mieli kysyä, kuinka paljon murrosikäisten nuorten isät todellisuudessa tänä päivänä osallistuvat ja ovat läsnä nuortensa kasvatuksessa? Projektin tulevat sisällöt rakentuvat pitkälti äitien kokemille huolen ja epävarmuuden aiheille. Isille tiedon toivotaan välittyvän äideiltä. Projektin työtekijät näkevät isien tavoittamisen haasteena, johon vastataan tuottamalla isille omaa materiaalia roolistaan ja merkityksestään murrosikäisen elämässä. Lisäksi niiden isien, jotka kyselyyn osallistuivat, rooli korostuu ja jokaisen kyselyyn vastanneen isän toivotaankin pysyvän joukoissa tiiviisti ja aktiivisesti mukana. 17

18 3.2 Vanhemmuuden tukeminen Kyselyyn vastanneet vanhemmat näyttävät pohtivan riittävyyttään vanhempina sekä konkreettisella että abstraktimmalla tasolla. Erityisesti he huolehtivat, viettävätkö he riittävästi aikaa nuorensa kanssa. Miltei 60 % vanhemmista kantaa huolta asiasta. Kyselyn vastauksista ei selviä, kokevatko vanhemmat olevansa itse niin kiireisiä, että eivät ehdi viettää tarpeeksi aikaa nuorensa kanssa vai onko kyseessä nuoren kiihkeä elämänrytmi, johon vanhemman kanssa vietetty aika ei mahdu. Suurin osa vastaajista oli kokopäiväisesti töissä, joten työelämän ja perheen yhteensovittaminen on varmasti asia, johon vanhemmat ainakin osittain viittaavat. Tulos on sikäli merkittävä, että esimerkiksi työssä koettu uupumus ja työstressi saattavat välittyä negatiivisesti perheeseen ja vanhemmuuteen (esim. Kinnunen & Mauno 2002, 105). Tutkimusten mukaan nuoret myös arvostavat vanhempiaan juuri perushoivan, läsnäolon ja turvallisuuden tarjoajina. Vanhempien ei tarvitse toimia nuorilleen elämysten antajina tai erityisesti houkutella viihtymään kotona. Elämyksiä nuori hakee mieluiten vertaisiltaan. Perhe tarjoaakin nuorelle tarpeellisen ja välttämättömän levähdyspaikan ja hengähdystauon esimerkiksi kaveripiiriin nähden. Nuoret siis tarvitsevat aikuista lähelleen, vaikkeivät käyttäisikään läheisyyden mahdollisuutta aktiivisesti. (Rönkä ym. 2002, ) Ajankäytön lisäksi kyselyyn vastanneet vanhemmat pohtivat omaa pätevyyttään ja antamaansa mallia. Iso osa vastaajista epäröi, pystyvätkö he olemaan hyviä samastumiskohteita nuorelleen. Samoin iso joukko vanhempia oli huolissaan omista kielteisistä tunteista nuortaan kohtaan. Esitestaukseen osallistuneet vanhemmat vaikuttavat lapsen parasta pohtivilta vanhemmilta, jotka uskaltavat myöntää epävarmuutensa ja voimattomuuden tunteensa. Kyselyyn vastanneilla vanhemmilla näyttää olevan riittävästi tietoa nuoren seksuaalisesta ja fyysisestä kasvusta ja kehityksestä. Sen sijaan vanhemman omat valinnat ja toiminta suhteessa nuoreen aiheuttavat huolta ja epävarmuutta; teenkö oikein? Haastavimmaksi tehtäväksi vanhemmat kokevatkin tilan antamisen ja rajoittamisen välisen tasapainon löytämisen. Kyselyn tulosten perusteella vanhempia askarruttaviksi kysymyksiksi muotoutuvat: Missä määrin uskallan antaa nuoreni ohjailla elämäänsä? Asetanko sopivasti rajoja? Jätänkö riittävästi tilaa nuoreni päätöksenteolle? Onko nuoreni riittävän kypsä tekemään juuri tämän päätöksen itsenäisesti? Nuori nähdään toisaalta jo kykenevänä tekemään valintoja, mutta ymmärrettävästi vanhempi kokee epävarmuutta siitä, missä oman päätöksenteon raja kulkee. Ideaalitilanteessa tunnesuhde vanhempiin pysyy vahvana, mutta nuori kuitenkin vähitellen saavuttaa ja ansaitsee lisää liikkumatilaa ja vastuuta. Projektin on tärkeää tuottaa materiaalia, joka vahvistaa vanhemman luottamusta omiin kykyihinsä. Projektin tuotosten on tuettava vanhempaa rajojen asettamisen problematiikassa ja nuoren itsenäistymiskehityksen ymmärtämisessä sekä asteittaisessa vapauden kasvamisen tukemisessa. 18

19 3.3 Tietoa nuoren tunne-elämän kehityksestä Vanhemmista 44 % oli sitä mieltä, etteivät he tienneet tarpeeksi nuoren tunne-elämän kehityksestä. Kyselyssä esiin nousseet yleisimmät kehityshuolet voidaan tulkita tätä tietoa vasten. Pahantuulisuus ja ärtyisyys, ajoittainen alakuloisuus ja levottomuus olivat vanhempia eniten huolettavia asioita nuorensa käyttäytymisessä. Tämänkaltainen oireilu liittyy yleisesti nuoruusiän psyykkiseen kehitykseen. Nuoruuden tärkeä kehitystehtävä on irrottautua ja itsenäistyä vanhemmista. Itsenäistymisprosessi kestää useita vuosia, jonka aikana useimmiten esiintyy aikuisten näkökulmasta pulmallista käyttäytymistä tai oireilua, jonka vakavuus vaihtelee nuoren elämäntilanteen, aikaisempien kokemusten ja temperamentin mukaan. Monet tekijät, kuten temperamentti ja perimä vaikuttavat siihen, kuinka rajusti tai hillitysti kukin kokee murrosiän ja sen psyykkiset koettelemukset. Nuoruus voi pakottaa turvattomuutta tai suuria muutoksia elämässään kokeneen lapsen käymään rajustikin läpi aikaisemmat kokemukset ja löytämään niihin uuden suhteen. Jatkuva pahantuulisuus, ärtyisyys sekä alakuloisuus voivat kuitenkin olla myös oireita vakavammista mielenterveyteen liittyvistä ongelmista, kuten masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä. Stakes:in kouluterveyskyselyn tulokset vuosilta 2005/2006 osoittavat, että esimerkiksi masentuneisuus ja koulu-uupumus ovat yleistyneet suomalaisilla nuorilla viime vuosina. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus on lisääntynyt erityisesti tytöillä. Lisäksi useat päivittäiset oireet kuten kivut, jännittyneisyys ja väsymys, ovat lisääntyneet yläluokkalaisilla viime vuosina. (Pietikäinen 2007, ) Vakavaksi oireeksi tulkittavasta itseen kohdistuvasta aggressiosta, kuten viiltelystä, oli myös VIN- projektin kyselyssä huolissaan 9 % tyttöjen vanhemmista. Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektin on yhtäällä selvennettävä ja normalisoitava itsenäistymiseen liittyviä kasvukipuja, mutta myös huomioitava ja informoitava vanhempia nuorten yleisimmistä mielenterveysongelmista, niiden syistä, oireista sekä hoitotahoista. Projektin on kehitettävä välineitä myös nuorten vakavien mielenterveydenongelmien havainnointiin. 19

20 3.4 Nuoren minäkäsityksen vahvistaminen Kyselyyn vastanneista vanhemmista 35 % kertoi olevansa ainakin jonkin verran huolissaan nuorensa kielteisestä käsityksestä itsestään. Tyttöjen vanhempia huoletti asia jonkun verran poikien vanhempia enemmän. Nuoren itsetunto on herkkä haavoittumaan ja epävarmuus omasta itsestä on tyypillistä ja normaalia murrosikäiselle. Lasten hyvinvointia Pohjoismaissa vertailevan tutkimuksen tulosten perusteella suomalaislapset näyttävät kuitenkin käsittävän ja määrittävän itseään muita pohjoismaalaisia negatiivisemmin. Lasten identiteettikäsityksiä kartoittaessa havaittiin, että suomalaiset lapset ajattelivat muita yleisemmin, että heidän ulkonäössään on jotain vikaa tai he pitivät itseään suorastaan rumina. Tyytymättömyys ulkonäköön lisääntyi iän myötä ja voimistui etenkin tytöillä. Kuudesluokkalaisista tytöistä ainoastaan 11 % piti itseään mukavan näköisenä. (Järventie 2007, ) Vanhemmat voivat vaikuttaa nuoren käsityksiin itsestään. Kehityksellisen epävarmuuden keskellä nuoren minäkäsitys muotoutuu myönteiseksi, jos ympäristöstä saatu palaute on pääosin positiivista. Projektin on tuotettava informaatiota ja apuvälineitä, joiden avulla vanhempi voi paremmin ymmärtää nuorensa yksilöllisyyttä ja tukea häntä muutoksissa sekä omien persoonallisten heikkouksien ja vahvuuksien tunnistamisessa. 3.5 Nuorten mediankäyttötottumusten ohjaaminen Yksittäisistä huolenaiheista vanhempien vastauksissa painottuivat selkeästi median käyttöön liittyvät ongelmat. Kyselyn mediaväittämissä ei eroteltu toisistaan television tai tietokoneen käyttöä. Kyselyn perusteella vanhempien huoli nuoren median parissa käyttämän ajan määrästä on ilmeinen. Myös viimeisimpien tutkimusten mukaan suomalaiset lapset ja nuoret viettävät runsaasti aikaa television ja tietokoneen parissa. Lähes kaikki suomalaiset lapset pääsevät käsiksi internetiin. Tytöt ja pojat käyttävät tietokonetta ja internetiä lähes yhtä paljon. Yleisimmin lapset ja nuoret käyttävät tietokonetta sähköpostin lähettämiseen, pikaviestintään (esim. Messenger) ja pelaamiseen. (Tilastokeskus ja Stakes 2007, 237, 238.) Mediaan liittyvät asiat kuuluvat tämän päivän vanhemmuuteen ja mediataidot mielletään vähitellen osaksi nykyajan kansalaistaitoja. Tämän hetken murrosikäiset ovat ensimmäisiä suomalaisia, jotka ovat kasvaneet maailmaan, jossa internet on osa arkipäivää. Useat nuoret hallitsevat tämän ympäristön vanhempiaan sujuvammin. Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti lisää Tukea vanhemmille -sivustolle tietoa nuorten tietokoneenkäyttötottumuksista, nettiturvallisuudesta sekä mm. nettiriippuvuuden oireista. Projekti tuo myös esiin tietokoneen ja internetin käytön positiivisia puolia oppimisen ja sosiaalisen kasvun areenana. Tietokoneenkäyttö ja nettimaailma eivät ole muusta elämästä irrallaan olevia asioita. Vanhemmuus ja rajojen asettaminen ulottuvat myös tietokoneenkäyttöä koskeviin sääntöihin perheissä. VIN- projektissa korostetaan vanhempien roolin, aktiivisuuden ja kiinnostuksen merkitystä nuortensa mediankäytössä. 20

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Tarve toimia! Toiminta on yhtä tärkeää kuin ruoka ja juoma. Jokaisella tulisi olla fyysistä ja henkistä toimintaa, josta nauttii

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä 2006 Lapset matkapuhelimen käyttäjinä Kysely toteutettiin syyskuussa 2006 ja kyselyyn vastasi 17 848 lasta. Kysely oli avoinna Habbo Hotellin,

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot