POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN NUORISOASTEEN OPISKELIJOIDEN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN NUORISOASTEEN OPISKELIJOIDEN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Panu Hirvonen Janne Röntynen POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN NUORISOASTEEN OPISKELIJOIDEN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN Opinnäytetyö Huhtikuu 2009

2 OPINNÄYTETYÖ Huhtikuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Tikkarinne JOENSUU p. (013) Tekijät Panu Hirvonen, Janne Röntynen Nimeke Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun nuorisoasteen opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen Toimeksiantaja Joensuun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, opiskeluterveydenhuolto Tiivistelmä Terveyskyselyiden tarkoituksena on tuottaa luotettavaa tietoa halutun kohderyhmän terveystottumuksista. Tavoitteena on selvittää, kuinka terveellisiä kohderyhmän elämäntavat ovat kyseisessä elämänvaiheessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun nuorisoasteen opiskelijoiden terveyskäyttäytymistä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin jäsennellyn kyselylomakkeen avulla tammikuussa Kyselyyn vastasi 109 opiskelijaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Vastausprosentti oli 36,3. Vastausaineisto käsiteltiin SPSS- sekä OpenOffice.org -tietojenkäsittelyohjelmilla. Tutkimuksen tulosten mukaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen on suhteellisen hyvää. Keskeisiä tutkimustuloksia oli se, että miesopiskelijoiden alkoholin käyttö oli runsaampaa kuin naisopiskelijoiden, nuoremmat opiskelijat käyttivät alkoholia runsaammin kuin vanhemmat, naisopiskelijat tupakoivat miesopiskelijoita enemmän, miesopiskelijat kokivat fyysisen kuntonsa paremmaksi kuin naisopiskelijat, naisopiskelijat ajattelivat ruoan terveellisyyttä sitä ostaessaan useammin kuin miehet ja miesopiskelijoiden ruokailutavat olivat säännöllisemmät kuin naisopiskelijoiden. Osa tutkimuksen tuloksista ei ollut täysin yhteneviä aikaisimpien tutkimusten kanssa, kuten kuntoliikunnan että hyötyliikunnan harrastamisessa olevat erot miesten ja naisten välillä. Lisäksi tupakoinnissa oli eroja aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Nämä erot selittyvät erolla kohderyhmän koossa sekä tutkimusten laajuudessa. Aikaisemmat tutkimukset ovat olleet valtakunnallisia, kun tämä tutkimus käsitteli asiaa paikallisesti maakunnassa. Kieli suomi Sivuja 79 Liitteet 6 Liitesivumäärä 11 Asiasanat terveyskäyttäytyminen, terveyden edistäminen, terveyserot, opiskelijat

3 THESIS April 2009 Degree Programme in Nursing Tikkarinne 9 FIN JOENSUU FINLAND Tel Authors Panu Hirvonen, Janne Röntynen Title Health Behaviour Among Youth Education Students at North Karelia University of Applied Sciences Commissioned by City of Joensuu, Social and Health Services, Student Health Care Abstract The aim of health surveys is to provide reliable information on health habits among a specific group. The objective is to find out how healthy the group's way of life is at this point of life. The purpose of this thesis was to study health behaviour among youth education students at North Karelia University of Applied Sciences. The study was carried out using a quantitative research method and the data were gathered with a structured questionnaire form in January A total of 109 students at North Karelia University of Applied Sciences responded the questionnaire. The response rate was 36.3 %. The answers were processed with SPSS and OpenOffice.org data processing programs. According to the results of this study, health behavior among the students at North Karelia University of Applied Sciences is relatively good. The main results included that the use of alcohol among male students is heavier than among female students, younger students use more alcohol than older students, female students smoke more than male students, compared to female students male students perceive their physical health as better, when buying food female students think of its healthiness more than male students do and male students' eating habits are more regular than those of female students. Part of the study results differed from previous studies, like the differences in fitness training and lifestyle between males and females. There were also differences in smoking habits compared to previous studies. These differences are explained by the difference in size of the target groups and the scope of the studies. Previous studies were nationwide, whereas this study was provincial. Language Finnish Pages 79 Appendices 6 Pages of Appendices 11 Keywords: health behaviour, health promotion, health differences, students

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN OPISKELIJOIDEN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN Tutkimuksen kohderyhmän määritys Opiskelijoiden alkoholin käyttö Opiskelijoiden huumausaineiden käyttö Opiskelijoiden tupakointi ja nuuskan käyttö Opiskelijoiden liikuntatottumukset Opiskelijoiden ravintotottumukset TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusasetelma Kohdejoukko Aineiston keruu Aineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Opiskelijoiden alkoholin ja huumausaineiden käyttö Opiskelijoiden tupakointi ja nuuskan käyttö Opiskelijoiden liikuntatottumukset Opiskelijoiden ravintotottumukset POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulosten tarkastelu Alkoholin- ja huumausaineiden käyttö vastaajien keskuudessa Tupakointi vastaajien keskuudessa Liikunta vastaajien keskuudessa Ravintotottumukset vastaajien keskuudessa Koulutusaloittaiset erot terveyskäyttäytymisessä Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Opinnäytetyön tutkimusprosessin tarkastelu Tutkimuksen hyödynnettävyys LÄHTEET...77 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Tutkimuslupa Tutkimuslupahakemus Toimeksiantosopimus Saatekirje opiskelijoille Kyselylomake Ristiintaulukoinnin tulokset

5 5 1 JOHDANTO Väestön terveydessä ilmenee eroja varsinkin koulutuksen, iän, sukupuolen ja siviilisäädyn eli sosiodemografisten vaikuttajien mukaan. Enimmäkseen terveyden erojen tarkastelussa on käytetty alue-eroja. Merkittäviä terveydellisiä alueeroja Suomessa ovat Itä-Suomen ja Länsi-Suomen välillä havaitut verenkiertoelimistön sairauksissa olevat erot. (Koskinen, Kestilä, Martelin & Aromaa 2005, 14.) Koetun terveyden erot nuorilla aikuisilla koulutusryhmittäin ovat huomattavia; alemmilla koulutusasteilla olevista opiskelijoista kokee terveytensä hyväksi selvästi pienempi osuus kuin korkeammilla koulutusasteilla olevista opiskelijoista. Opiskeluiässä olevilla nuorilla terveyserojen merkitys korostuu erityisesti siksi, että taustalla olevat elinolot ja elintavat alkavat vakiintua kyseisessä elämänvaiheessa eli silloin, kun nuoret itsenäistyvät. Opiskelijaryhmien ja koulutusryhmien väliset erot terveyteen vaikuttavissa elintavoissa ovat merkitseviä ja samalla huolestuttavia, ennakoiden myöhemmällä aikuisiällä suuria terveyseroja. (Koskinen ym. 2005, 9.) Terveyserojen juuret ovat syvällä yhteiskunnallisessa eriarvoisuudessa, jossa aineelliset ja kulttuuriset voimavarat jakautuvat väestön keskuudessa epätasaisesti. Koulutus muokkaa yksilön terveyteen liittyviä tietoja ja arvoja sekä mahdollistaa tulevat ammatit, joten se on tärkeä osa elämää, jos aikoo selviytyä yhteiskunnassa. Työn ja ammatin valinta säätelee ihmisen altistumista terveyttä vaarantaville ympäristötekijöille. Ne myös ohjaavat ja antavat suuntaa käyttäytymiselle ja vaikuttavat toimeentuloon. Yksilön taloudellinen tilanne puolestaan säätelee kulutusmahdollisuuksia ja asumisoloja. Tästä voidaan päätellä, että hyvä taloudellinen asema luo paremmat tiedolliset ja taloudelliset edellytykset asua ja työskennellä hyvän terveyden kannalta edullisessa ympäristössä sekä kykyä osata valita terveyttä edistäviä käyttäytymismalleja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006a, )

6 6 Valitsimme opinnäytetyömme aiheeksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyskäyttäytymisen, koska nuorten opiskelijoiden tekemät valinnat vaikuttavat ratkaisevasti heidän loppuelämäänsä. Suomalaisten nuorten terveyskäyttäytyminen on tällä hetkellä keskeinen aihe julkisessa uutisoinnissa. Aihe on kiinnostava myös opinnäytetyön tekijöille, koska kuulumme itsekin tutkimuksen kohderyhmään. Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimi Joensuun kaupunki. Tutkimuksemme antaa tietoa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun nuorisoasteen opiskelijoiden terveyskäyttäytymisestä ja siitä, kuinka eri koulutusalojen opiskelijoiden tottumukset terveyskäyttäytymisessä eroavat toisistaan. Valitsimme tutkimukseen terveyskäyttäytymisen aihealueista alkoholin ja huumausaineet, tupakan ja nuuskan, liikunnan ja ravinnon. Nämä kaikki ovat keskeisiä asioita nuorten ja nuorten opiskelijoiden elämässä, ja niillä on suuri vaikutus heidän myöhempään, aikuisiän terveyteensä. Käsittelemme aluksi opinnäytetyössämme terveyskäyttäytymisen teoriaa ja tarkennamme terveyskäyttäytymisen käsitystä. Tämän jälkeen käymme läpi opiskelijoiden terveyskäyttäytymistä aikaisempien tutkimustulosten perusteella. Opinnäytetyömme teoriaosion ja aikaisempien korkeakouluopiskelijoihin kohdistuneiden tutkimusten avulla laadimme kyselylomakkeen ja se lähetettiin sähköpostitse 300:lle Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun nuorisoasteen opiskelijalle. Opiskelijat arvottiin eri koulutusalojen mukaan ositetulla otannalla osallistumaan tutkimukseen.

7 7 2 TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN Terveyskäyttäytymisellä tarkoitetaan yksilön itsensä käyttäytymistä ja valintoja terveyteen vaikuttavissa asioissa. Näitä asioita ovat esimerkiksi tupakointi, alkoholin käyttö, liikunta sekä ravintotottumukset. Terveystottumukset opitaan jo lapsuudessa tai nuoruudessa, jonka aikana ne vakiintuvat. Ne ovat usein tiedostamattomia, mutta voivat olla myös yksilön tietoisia valintoja ylläpitää omaa terveyttään. Terveyskäyttäytymisellä on hetkittäisessä tarkastelussa pieni merkitys yksilölle, mutta ajan mittaan vaikutus yksilön terveyteen kasvaa suureksi ja riski sairastua pitkäaikaissairauksiin tai kuolla lisääntyy, mikäli terveystottumukset ovat epäterveellisiä. (Duodecim terveyskirjasto 2008a.) Yksilöä ympäröivän yhteisön arvostuksen kohteilla ja toimintatavoilla on muuttava merkitys terveyskäyttäytymiseen. Terveellisten elämäntapojen saama julkisuus ja ihmisten tekemät henkilökohtaiset valinnat omassa elämässään merkitsevät, että terveys on yksi aikamme perusarvoista. Yksilön terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat suuresti hänen saamansa kotikasvatuksen taso, toveri- ja kaveripiirit, koulu, tiedotusvälineet, sosialisaatio sekä yksilön oma persoonallisuus. Näistä yksilöt omien taitojensa, tietojensa ja asenteidensa kautta muokkaavat oman terveyskäyttäytymisen mallinsa. Yksityiskohtaisemmin se koostuu henkilökohtaisesta puhtauden huolehtimisesta, syömisestä, levosta ja nukkumisesta, mielenterveydestä ja ihmisen kehityksestä, seksuaalisesta käyttäytymisestä, tupakoinnista, alkoholin käytöstä sekä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta. (Sastamala 1994, 13.) Terveyseroja, sekä suuria että pieniä, ilmenee kaikkien ikäryhmien keskuudessa ja usein jo ikäryhmältään nuorienkin keskuudessa. Vaikka yleensä nuoret aikuiset, eli vuotiaat, ovat keskimääräisesti terveitä, terveydessä ja elintavoissa ilmenee suuria eroja eri koulutusryhmien välillä. Kansanterveyslaitoksen teettämän Nuorten Aikuisten terveys -tutkimuksen mukaan terveyskäyttäytyminen, terveys ja elinolot sekä toimintakyky ovat sitä paremmat, mitä korkeamman

8 8 koulutuksen tai sitä suorittamassa olevasta ryhmästä ja/tai yksilöstä on kysymys. Monilla terveyden ja terveyskäyttäytymisen indikaattoreilla mitattuna erot koulutusryhmien välillä näkyvät selvästi. Esimerkiksi pitkäaikaista sairautta sairastavien osuus toisen asteen koulutuksen saaneista nuorista aikuisista on selvästi suurempi kuin korkeammin koulutettujen nuorten keskuudessa. (Koskinen ym. 2005, 14.2.) Terveyskäyttäytymiseksi määritellään yleensä niitä käyttäytymisen piirteitä, joista on olennaista merkitystä terveydelle. Kasl ja Cobb määrittelevät terveyskäyttäytymisen merkitsevän niitä toimintoja, joiden avulla itsensä terveeksi kokeva yksilö itsenäisesti tavoittelee sairauksien ehkäisyä tai pyrkii havaitsemaan sairauden jo varhaisessa vaiheessa. (Kasl & Cobb 1966, Kuntun 1997, 16 mukaan.) Terveyskäyttäytyminen voi olla myös yksilön tietoisesti tekemää toimintaa terveytensä edistämiseksi. Se käsittää jokapäiväisen käyttäytymisen, jolla on taas vaikutusta ihmisen terveyteen riippumatta siitä, mihin yksilö tähtää. (Nupponen 1994, 51.) Terveyskäyttäytymiselle löytyy myös useita englanninkielisiä vastineita ja käsitteitä, kuten health behaviour (habits), health protective behaviour, preventive behaviour, health enhanching behaviour, personal health promotion behaviour. Näiden käsitteiden merkitys käytännössä vaihtelee yksilöllisesti henkilöstä ja hänen terveystottumuksistaan sekä niiden toteuttamisesta riippuen. (Nupponen 1993, ) Terveyskäyttäytymistä voidaan pitää myös jokapäiväisten elintapojen ja käyttäytymisen summana. Jokainen yksilö käyttäytyy omalla tavallaan, ja hänen valintansa ravinnon sekä nautintoaineiden käytön suhteen ovat yksilölliset. Nykyisin oletus terveystottumuksista on että niillä on selvästi vaikutusta sairauksien syntymiseen. Länsimaissa nykyisiä kansantauteja, kuten korkeaa verenpainetta tai sepelvaltimotautia voidaan sanoa jo elintasosairauksiksi. Niihin pyritään nykyisin puuttumaan aktiivisesti ehkäisemällä niitä terveyskasvatuksen ja/tai terveyspoliittisten toimien avulla. (Nupponen 1994, 47.)

9 9 Terveystottumukset voidaan luokitella joko vaaraa aiheuttaviksi tai vaaralta suojaaviksi. Asiaa pystyy havainnollistamaan janalla, jossa toisena ääripäänä on tottumuksen puuttuminen ja toisena ääripäänä tottumuksen runsas harjoittaminen. Tämä mahdollistaa erilaisten alueiden osoittamisen janalta, ja nämä kohdat ovat suojan sekä vaaran kannalta optimaalisia. Joissakin tietyissä tottumuksissa, ääripäät jotka ovat vastakkain, kuvaavat suurinta mahdollista vaaraa tai suojaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tupakoimisella tai heijastimen käytöllä tai käyttämättömyydellä. Kuitenkaan kaikissa käyttäytymismuodoissa tilanne ei ole yhtä yksinkertainen, kuten esimerkiksi alkoholin käytössä tai liikunnanharjoittamisessa. Näissä janan keskialue voi osoittaa suojaa ja ääripäät vaaraa. (Lahtinen 1996, ) Yksilön terveystottumuksia pidetään muuttumattomina. Terveyden edistämistyön kannalta on tärkeää huomata, että ihmiset eivät kuitenkaan ole pysyvästi kiintyneet tapoihinsa, vaan tapoihin tehdään jatkuvasti joko pieniä tai suuria muutoksia. Nykyajan pysyvimpiä terveyskäyttäytymismuotoja ovat hampaiden harjaus ja turvavyön käyttö. Myös riippuvuutta aiheuttavien aineiden käyttö, kuten tupakointi ja alkoholin käyttö ovat terveyskäyttäytymismuotoja. Yleensä siirtyminen ääriryhmistä toiseen pelkästään käyttäytymisen perusteella on harvinaista. Useimmin sitä kuitenkin tapahtuu, kun tupakoivat henkilöt lopettavat polttamisen tai aikaisemmin liikuntaa harrastamattomat henkilöt aloittavat uuden urheiluharrastuksen. (Mullen ym. 1987, Rakowski 1987, Sutton 1994, Steptoe ym. 1995, Mulder ym. 1998, Chassin ym. 1996, Kuntun ja Kylmälän 2003, 34 mukaan.) Yksilön on mahdollista vaikuttaa terveyteen monilla yksinkertaisilla, jokapäiväisillä arkielämän valinnoilla. Terveyttä on mahdollista vahvistaa tai heikentää yksilöiden omilla valinnoilla tai lähiyhteisöjen toiminnan vaikutuksilla. Ihmisten terveyttä tukee tai heikentää erilaisten palvelujärjestelmien toiminta ja varsinkin niiden kyky vastata ihmisten terveystarpeisiin. Myös erilaiset yhteiskuntapoliittiset päätökset voivat heikentää tai tukea yksilöiden terveyttä merkittävästi. Sosiaalija terveysministeriön terveyden edistämisen laatusuosituksen mukaan terveysvaikutukset ovat yhteisen toiminnan tulos. Vastuunkantajina terveydestä ovat ih-

10 10 miset itse, yhteiskunta ja lähiyhteisö yhdessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006b, 15.) 3 OPISKELIJOIDEN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN 3.1 Tutkimuksen kohderyhmän määritys Yleensä korkeammassa oppilaitoksessa, kuten ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, opiskelevia henkilöitä sanotaan opiskelijoiksi. Tässä tutkimuksessa opiskelijalla tarkoitetaan vuotiaita ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevia henkilöitä. Itse tutkimus ei koske yliopisto-opiskelijoita, mutta aikaisemmissa tutkimuksissa on käytetty yliopisto-opiskelijoita kohderyhmänä. Opiskelijoiden terveydestä on tehty jo useita vuosia erilaisia tutkimuksia ja kyselyitä. Olemme käyttäneet näitä tutkimuksia oman työmme lähteinä ja olemme saaneet niistä paljon apua omaa tutkimustyötä tehdessämme. Käytimme työssämme Kansanterveyslaitoksen Nuorten aikuisten terveystutkimusta. Siinä tutkittiin vuotiaiden terveyttä ja sitä määrittäviä tekijöitä. Tutkimus on toteutettu vuonna 2001, ja se on myös osa Terveys tutkimusta. (Koskinen ym ) Myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on tehty useita erilaisia opiskelijoiden terveyteen sekä terveyskäyttäytymiseen liittyviä tutkimuksia. Näitä tutkimuksia ovat esimerkiksi Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000 (Kunttu & Huttunen 2001), Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004 (Kunttu & Huttunen 2005) ja Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden hyvinvointi 2004 (Erola 2004). Nuorisoasteen ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen voi hakea lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittanut tai vaihtoehtoisesti opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittanut henkilö. Nuorisoasteen tutkintoon voi hakea myös International Baccalaureate-, Reifeprüfüng- tai

11 11 European Baccalaureate -tutkinnon suorittaneet henkilöt. Ammatillisen koulutuksen perustutkinnon joka on ollut kestoltaan vähintään kolme vuotta tai sitä vastaava tutkinto on myös hakuvaatimuksissa nuorisoasteen koulutukseen. Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeilusta annetussa laissa tarkoitetut vähintään kolmivuotiset yhdistelmäopinnot ovat oikeutettuja pääsyyn nuorisoasteen koulutukseen sekä edellä mainittuja tutkintoja vastaavat ulkomailla suoritetut opinnot. (PKAMK 2009a.) Yleensä oletetaan, että opiskelijaikäisillä ihmisillä terveys on fyysisesti parhaimmillaan. Näin ei kuitenkaan ole, vaan valtaosa opiskelijoista tarvitsee terveyspalveluja siinä missä muutkin väestöryhmät. Opiskelijoilla on myös erilaisia oireita sairauksien seurauksena, mutta siitä huolimatta suurella yleisöllä on voimakas mielikuva huolettomasta ja hyvinvoivasta opiskelijasta. Yleisimmät oireiden aiheuttajat ovat opiskelijoilla elämänvaiheen ja opiskelun aiheuttama stressi, epäterveelliset elämäntavat sekä myös fyysiset ja psyykkiset sairaudet. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006a, 66.) 3.2 Opiskelijoiden alkoholin käyttö Etyylialkoholi eli etanoli, jolla tarkoitetaan yleisesti alkoholia, vaikuttaa jo pienenä annoksena keskushermostoon ja sen toimintaan. Se heikentää kontrollia, jolloin esimerkiksi puheliaisuus lisääntyy. Kun humalatila voimistuu, sen vaikutuksena on fyysisten ja henkisten toimintojen lamaantuminen. Näitä ovat suorituskyvyn sekä arvostelukyvyn lasku, liikkeiden säätelyn heikentyminen, reaktioajan heikentyminen sekä kipukynnyksen heikentyminen. (Irti huumeista ry, Keskusrikospoliisi, Opetushallitus, Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliitto & Stakes 2001, 35.) Alkoholia käytetään yleisesti juomana, jonka positiiviset vaikutukset liittyvät pääosin sosiaalisten tilanteiden jännityksen sekä ihmisten välisen kanssakäymisen helpottajana. Osalle käyttäjistään alkoholi tuo itsevarmuutta ja lieventää masen-

12 12 nusta, joskin molemmat vaikutukset ovat väliaikaisia. Alkoholin kohtuullinen käyttö ei muodosta riskiä terveelle aikuiselle, mutta kohtuukäyttö saattaa lisätä alkoholin käyttöä ja johtaa alkoholiriippuvuuteen. Alkoholin käyttö vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan ja sen jäseniin. Alkoholin käytön vaikutukset nykyisellään näkyvät työelämässä ja myös terveydenhuoltoalalla sekä sosiaalialalla erittäin selvästi. Pitkään on yritetty saada tietoa ja selvyyttä siitä, miksi toiset yksilöt käyttävät enemmän alkoholia kuin mikä kohtuukäytön rajoissa on soveliasta ja miksi alkoholistien juomatapojen muuttaminen on niin hankalaa. (Sastamala 1994, 162.) Alkoholin kohtuuton suurkulutus lisää riskiä sairastua erilaisiin sairauksiin ja on suoraan verrannollinen ennenaikaiseen kuolemaan työikäisillä miehillä. Alkoholin kokonaiskulutuksella on suuri yhteys alkoholin aiheuttamien terveysongelmien määrään. Alkoholin kohtuukäytön rajat ovat miehillä alle seitsemän alkoholiannosta kerralla tai alle 24 alkoholiannosta viikossa. Naisilla alkoholinkäytön rajat ovat tiukemmat, kohtuukäyttäjänainen nauttii kerralla alle viisi alkoholiannosta tai viikossa alle kuusitoista alkoholiannosta. Jos nämä käytön rajat ylittyvät, käyttäjää voidaan kutsua alkoholin suurkuluttajaksi. (Kansanterveyslaitos 2008a.) Yksi alkoholiannos tarkoittaa ja vastaa 12 grammaa puhdasta alkoholia, ja alkoholiannoksen suuruus määräytyy juoman väkevyyden mukaan. Näin ollen yksi siideri tai keskiolutpullo vastaa yhtä alkoholiannosta. Myös yksi lasillinen, eli 12 senttilitraa viiniä tai 12 senttilitraa mietoa viiniä sekä yksi snapsi tai paukku, eli neljä senttilitraa viinaa vastaa yhtä alkoholiannosta. Pullo eli 75 senttilitraa mietoa viiniä vastaa näin ollen kuutta alkoholiannosta, ja pullo väkevää viiniä vastaa alkoholiannosta. Yksi pullo viinaa eli 50 senttilitraa vastaa kolmeatoista alkoholiannosta. (Kansanterveyslaitos 2008a.) Vuoden 2000 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa on havaittavissa, että alkoholin kulutusmäärät vaihtelivat suuresti käyttäjänsä lähtökohtien mukaan. Vastaajista kauppakorkeakoulujen opiskelijat käyttivät alkoholia runsaimmin. Lisäksi pääkaupunkiseudun opiskelijat kuluttivat selvästi enemmän alkoho-

13 13 lia, kun alkoholin käyttöä verrattiin opiskelijoihin muualla Suomessa. Vastauksista käy ilmi, että nuoret opiskelijamiehet käyttivät selvästi alkoholia enemmän kuin opiskelijanaiset. Miesten alkoholin kulutus oli myös runsaampaa tarkasteltaessa viikoittaista alkoholin käyttöä. Tutkimustulosten perusteella iältään vanhemmat opiskelijat käyttivät viikossa alkoholia useammin kuin nuoremmat opiskelijat, mutta heidän kerralla käyttämänsä alkoholiannosten määrä oli selvästi pienempi vuotiaat opiskelijat käyttivät useammin yli kuusi alkoholiannosta viikossa kuin vanhemmat vuotiaat opiskelijat. (Kunttu & Huttunen 2001, 29.) Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa käytettiin alkoholin käyttöä arvioivaa AUDIT (The alcohol user disorder idenfication test) -testiä. (Babor, Higgins-Biddle, Saunders & Monteiro 2001.) Testi mittaa yksilön alkoholin käytön riskejä. Soveltamalla AUDIT -testiä tutkimukseen osallistuneihin opiskelijoihin, miesopiskelijoista jopa puolet ja naisopiskelijoista neljännes ylittivät turvallisen alkoholin käytön rajat. Vuonna 2004 korkeakouluopiskelijoiden alkoholin käyttö oli myös miesopiskelijoilla yleisempää kuin naisopiskelijoilla. Alkoholin käytön erot sukupuolten välille syntyivät pääosin alkoholin käyttömäärissä ja sen käytön yleisyydessä. Naisopiskelijoilla alkoholin käyttö oli harvempaa ja käyttäessään alkoholia he nauttivat kerralla vähemmän alkoholiannoksia. Miesopiskelijat taas nauttivat naisia useammin alkoholia ja käyttäessään alkoholia nauttivat kerralla myös suurempia alkoholiannoksia. Suurin ero käyttömäärissä näkyy yli kymmenen annosta käyttävillä, joista oli miehiä vajaa kuudesosa ja naisia vain joka kahdeskymmenes. Eroja sukupuolten välillä ilmeni myös viikoittain yli kuusi annosta kerrallaan käyttävissä opiskelijoissa. Miehistä viidesosa ja naisista kymmenesosa käytti viikoittain yli kuusi annosta alkoholia kerrallaan. (Kunttu & Huttunen 2005, ) Runsaasti alkoholia käyttävillä opiskelijoilla on havaittu olevan vaikeutta saada otetta opiskelusta (Lounasmaa ym. 2004, 177). Hyvillä ja luottamuksellisilla ihmissuhteilla on suuri yhteys alkoholin kohtuukäyttöön. Huonot ihmissuhteet liit-

14 14 tyvät yliopisto-opiskelijoilla vähäiseen tai todella runsaaseen alkoholin käyttöön. (Kunttu 1997, 123.) Hyvinvointitutkimuksessa joka tehtiin ammattikorkeakouluopiskelijoille vuonna 2004, tutkittiin myös tutkimukseen osallistuvien opiskelijoiden alkoholin käyttöä. Tuloksista käy selville, että joka kahdeskymmenes vastaaja ei lainkaan käyttänyt alkoholia, ja näissä alkoholia käyttämättömissä opiskelijoissa oli yhtä paljon mies- ja naisopiskelijoita. Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista käytti alkoholia kuukausittain. Vastaajajoukosta löytyi myös päivittäin alkoholia käyttäviä vastaajia. Ikäryhmittäin tuloksia tarkastellessa huomattavia eroja löydettiin ainoastaan usein alkoholia käyttävistä. Iältään vanhemmista opiskelijoista joka kymmenes ilmoitti alkoholin käytön olevan viikoittaista tai jopa päivittäistä. Nuoremmilla opiskelijoilla tämä määrä oli alle kahdeskymmenesosa vastaajista. Tulosten perusteella naisista alkoholia käytti kuukausittain neljä viidestä ja miehistä kolme viidestä. Miehillä kuitenkin osuus kasvoi, mitä enemmän ja useammin alkoholia käytetään. (Erola 2004, ) Tutkimuksessa saatiin selville myös, miten perheolosuhteet vaikuttavat opiskelijoiden alkoholin käyttöön. Opiskelijaperheissä joissa oli lapsia, yksinhuoltajaopiskelijaperheissä ja vanhempien luona asuvissa opiskelijoissa oli muita ryhmiä enemmän niitä, jotka eivät lainkaan käytä alkoholia. Yksinasuvat opiskelijat kuuluivat niiden joukkoon, jotka käyttivät eniten alkoholia. Koulutusalojen välillä on myös huomattavia eroja alkoholin käytössä, kuten miesvaltaisten alojen opiskelijoiden alkoholin käyttö, joka oli yleisempää kuin muilla aloilla, kuten esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alat. Myös kulttuurialalla oli niitä, jotka ilmoittivat käyttävänsä alkoholia useammin kuin kerran viikossa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoilla alkoholin käyttö oli eniten kuukausittaista. (Erola 2004, ) Runsaassa alkoholin käytössä käyttäjäkohtaisia eroja on käytännössä kaikilla osa-alueilla. Miehillä runsas juominen on selvästi yleisempää kuin naisilla. Miehistä reilu neljännes ilmoitti juovansa kerralla kuusi annosta viikoittain, naisista vain joka kolmastoista. Perhemuoto on merkityksellinen runsaan juomisen kan-

15 15 nalta. Perheelliset tai kotona asuvat opiskelijat ilmoittivat usein, etteivät juo koskaan yli kuutta alkoholiannosta kerralla. Kuuden alkoholiannoksen viikoittainen nauttiminen oli yleisempää yksin asuvilla miehillä ja naisilla. Eniten alkoholia käyttävät tekniikan ja liikenteen opiskelijat, joista melkein neljäsosa käytti kuusi alkoholiannosta viikoittain tai useammin. Vähiten alkoholia kerralla käyttivät kulttuurialan, luonnonvara- sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijat. (Erola 2004, ) 3.3 Opiskelijoiden huumausaineiden käyttö Arkikielessä huumausaineilla tarkoitetaan useimmiten hasiksen, marihuanan, amfetamiinin tai heroiinin kaltaisia huumeita. Suomessa huumausaineiksi on luokiteltu ne aineet, jotka on erikseen lueteltu huumausaineita koskevissa säädöksissä. Huumausaineita käytetään kauttaaltaan maassamme, ja käytön yleistymisen myötä on myös huumausainerikosten määrä noussut suuresti 1990-luvulta lähtien. Suomessa yleisimmin käytettyjä huumausaineita ovat kannabis, erilaiset lääkkeet, amfetamiini ja sen johdannaiset, sekä opiaatit ja niistä erityisesti heroiini, kokaiini ja sen johdannaiset sekä LSD. (Sisäasiainministeriö 2008.) Suomessa yleisimmin esiintyviä huumeita ja liuottimia ei pystytä kattavasti luettelemaan, koska uusia huumeena käytettyjä aineita tulee Suomeen jatkuvasti. Huumausaineiden käyttökulttuurille on tyypillisintä eri huumausaineiden sekakäyttö sekä muiden korvaavien aineiden käyttö, kun varsinaista huumetta ei ole saatavilla. Huumausaineiden katukaupassa on tyypillistä, että aineiden puhtaus vaihtelee ja useasti huumeet laimenevat, kun siirrytään välikädeltä toiselle. Jonain tiettynä huumeena saatetaan myydä jotain aivan toista ainetta, ja tämänkaltaiset tilanteet voivat aiheuttaa merkittävän terveydellisen vaaran sitä käyttävälle ihmiselle. (Irti huumeista ry. ym. 2001, 10.)

16 16 Huumausaineet voidaan yleisesti luokitella rauhoittaviksi, piristäviksi tai hallusinogeenisiksi. Rauhoittaviin huumeisiin luetaan opiaatit, joita on esimerkiksi heroiini. Piristeisiin luetaan kokaiini, crack ja amfetamiini. Hallusinogeeneja ovat marihuana, ekstaasi ja LSD. Huumeita on mahdollista käyttää pureskellen, hengittäen, polttaen, nuuskaten tai suonensisäisesti. Huumausaineiden käyttöön liittyy yleisesti yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja yksilöllisiä tekijöitä. Yhteiskunnallisiin tekijöihin sisältyy erilaisten huumausaineiden tarjonta sekä niiden saatavuus, huumausaineiden hinta ja viranomaisten valvonta. Huumeongelmat liittyvät usein huonoon itsetuntoon, vähäiseen surun tai kilpailun sietokykyyn, ahdistukseen tai stressiin. Päihteiden ja huumausaineiden käytöllä saadaan väliaikaisesti aikaan mielihyvää. Niiden avulla voidaan hetkellisesti vähentää estoja ja ujoutta, jotka ovat tyypillisiä huumeiden käyttötarkoituksia. (Kansanterveyslaitos 2008b.) Päihteiden tai huumeiden aiheuttama päihtymystila tarkoittaa fyysisesti päihteen tai huumeen aiheuttamaa myrkytystilaa elimistössä. Tällöin henkilö ei pysty hallitsemaan käytöstään, käyttäytyy tilanteeseen nähden sopimattomasti, kärsii peloista, harhaluuloista tai harha-aistimuksista tai hänelle ilmestyy erilaisia yliannostuksen aiheuttamia oireita. Näitä oireita voi aiheutua sekä päihteiden että huumeiden käytöstä. Oireet ilmestyvät yleensä päihteiden käytön aikana tai käytön jälkeen. Myrkytystilojen luonteet ja voimakkuudet vaihtelevat käytetystä huumausaineesta tai päihteestä sekä aineen määrästä riippuen. Huumeiden ja päihteiden käyttöön liittyy aina yliannoksen vaara, jolloin oireina ilmenee erilaisia somaattisia oireita. (Duodecim terveyskirjasto 2008b.) Korkeakouluopiskelijoista huumeita, lääkkeitä tai niiden sekakäyttöä oli kokeillut miehistä vajaa neljäsosa ja naisista reilu kuudesosa. Pääkaupunkiseutu korostui yleisimpänä käyttöalueena. Käyttäjämääriltään opiskelualoista yleisimpiä olivat taidekorkeakoulut sekä kauppakorkeakoulut. Yleisin huumausaine oli kannabis, jota oli muutaman kerran kokeillut miehistä kuudesosa ja naisista kahdeksasosa. Useammin kannabista käyttäneitä oli miehistä joka kahdeskymmenes ja naisista joka kahdeskymmenesviides. Sekakäyttöä oli kokeillut yhteensä joka kolmaskymmeneskolmas ja pelkästään lääkkeitä huumaustarkoituksessa

17 17 yksi sadasta vastaajasta. Suonensisäisiä huumeita oli kokeillut vain promille vastaajista ja muita luokittelemattomia huumeita joka viideskymmenes vastaaja. (Kunttu & Huttunen 2001, ) Vuonna 2004 tehdyssä yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksessa miesopiskelijoista oli käyttänyt huumausaineita joka neljäs ja naisopiskelijoista joka viides. Huumeiden käyttöä koulutusaloittain tarkasteltaessa paljastui selviä eroja eri koulutusalojen välillä. Taidekorkeakouluissa, yhteiskuntatieteellisellä ja humanistis-teologisella koulutusalalla huumeiden käyttö oli selvästi yleisempää kuin muilla koulutusaloilla. Myös kaupunkien väliset erot olivat selviä. Pääkaupunkiseudulla ja eteläisimmissä kaupungeissa huumeiden käyttö oli yleisempää kuin pohjoisimmissa kaupungeissa. Tarkasteltaessa huumausaineiden käyttöä sukupuolittain kävi ilmi, että kannabiksen käyttö oli miehillä hieman yleisempää kuin naisilla. Lääkeaineiden ja alkoholin sekakäyttö oli molemmilla sukupuolilla suunnilleen yhtä yleistä ja lääkkeitä päihdetarkoituksessa käyttäviä oli miesopiskelijoissa hieman enemmän. Kannabis oli selvästi käytetyin huumausaine, jonka jälkeen tulivat ekstaasi sekä lääkkeet ja alkoholi yhdessä. (Kunttu & Huttunen 2005, ) Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointitutkimuksessa vuodelta 2004 tutkittiin opiskelijoiden huumeidenkäyttöä osana terveyskäyttäytymistä. Tuloksista käy ilmi, että nuorimmilla opiskelijoilla, jotka olivat alle 21-vuotiaita, oli vähiten kokemuksia huumeiden käytöstä. Eniten huumeidenkäyttöä esiintyi vuotiaiden opiskelijoiden keskuudessa. Sukupuolten välille ilmeni myös eroa ammattikorkeakouluopiskelijoiden huumeiden käyttöä tutkittaessa. Naisopiskelijat olivat kokeilleet huumeita harvemmin kuin miesopiskelijat. Perhemuodolla ja asumismuodolla oli myös vaikutuksia opiskelijoiden huumekokeiluihin. Yhteistaloudessa ja yksin asuvat olivat kokeilleet muita useammin huumeita, kun taas lapsiperheelliset olivat kokeilleet huumeita vähiten. Koulutusaloittain huumeiden käyttöä tarkasteltaessa kulttuurialan opiskelijoilla oli eniten kokemuksia huumausaineiden käytöstä sekä huumausaineidenkäyttäjiä kuin toisilla koulutusaloilla. Vähiten huumausaineista kokemusta oli sosiaali-, liikunta- ja terveysalan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoilla. Etelä-Suomen opiskelijoilla oli

18 18 tässäkin tutkimuksessa runsaimmin kokemuksia huumeista, kun taas Itä-Suomessa sekä Oulun ja Lapin läänissä oli huumekokemuksia vähiten. Myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa eniten kokeiltu sekä käytetty huumausaine oli kannabis. (Erola 2004, 54.) Nuorten aikuisten terveystutkimuksessa vuodelta 2000 huumausaineiden käyttöä tutkittaessa kävi ilmi, että miehet olivat käyttäneet huumausaineita hieman enemmän kuin naiset. Myös tässä tutkimuksessa käy ilmi, että suurien kaupunkien nuoret käyttivät enemmän huumeita kuin maaseutumaisempien kuntien nuoret. Tuloksista selvisi myös, että vastaajan asumismuodolla oli vaikutusta siihen, kokeiltiinko tai käytettiinkö huumeita. Yksin asuvat henkilöt olivat kokeilleet tai käyttäneet eniten huumausaineita. Huumausainekohtaisesti eniten käytettiin marihuanaa eli kannabista tai hasista. Näiden aineiden käytössä ei ilmennyt merkittävää eroa naisten tai miesten välillä. Valtaosalla käyttäjistä käyttö oli kuitenkin rajoittunut vain alle viiteen käyttökertaan tai kokeiluun. Suonensisäisten huumeiden käyttö oli nuorten aikuisten keskuudessa harvinaista, ja vain joka sadas ilmoitti käyttäneensä elämänsä aikana suonensisäisiä huumeita. Sukupuolten välillä ei ollut merkittävää eroa suonensisäisten huumeiden käytössä, mutta kaikki, jotka olivat käyttäneet huumeita suonensisäisesti, olivat koulutukseltaan perus- tai keskiasteen koulutuksen käyneitä. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että tutkimuksessa oli liian vähän havaintoja koulutuksen tai muiden taustatekijöiden osalta, joka johti siihen ettei asiasta pystytty tekemään varmoja johtopäätöksiä. Tutkimuksessa pohdittiin myös, että kun kysytään arkaluontoista asiaa, kuten huumeiden käyttöä, on otettava huomioon se, että kaikki vastaajat eivät välttämättä tuo esiin omaa huumausaineiden käyttöään. (Koskinen ym. 2005, ) 3.4 Opiskelijoiden tupakointi ja nuuskan käyttö Tupakoinnin aloitusikä on yleensä vuotta, ja selvästi harvempi aloittaa tupakoinnin myöhemmällä iällä. Kaveripiirin vaikutus ja yhteenkuuluvuudentunne

19 19 kavereihin vaikuttavat ratkaisevasti nuoren kynnykseen aloittaa tupakointi. Tupakoitsijat kokevat tupakoinnin auttavan sosiaalisten tilanteiden tuottamaan ahdistukseen ja selviytymään hankalista tilanteista sekä lisäämään stressinsietokykyä. Tupakoinnin jatkaminen nuorilla kokeilujen jälkeen on suoraan verrannollinen nuoren vanhempien suhtautumiseen tupakointia kohtaan. Kielteisesti tupakkaan suhtautuvat vanhemmat vähentävät selvästi nuorten tupakointia, jopa viisi kertaa vähemmän kuin välinpitämättömät vanhemmat tai tupakoinnin puolesta olevat vanhemmat. On todettu, että jopa yhdeksän kymmenestä satunnaisesta kokeilijasta, jotka polttavat noin kaksi tupakkaa päivässä kahden viikon ajan, eivät pysty lopettamaan tupakointia. Tästä syystä aikainen puuttuminen nuorten tupakointiin on tärkeää, jotta voitaisiin estää tupakoinnin muodostuminen tavaksi. (Hildén 2005, ) Tupakoinnin aloittamiseen liittyy monia tekijöitä, joilla on suuri merkitys aloittamiseen. Näitä tekijöitä ovat ystävät ja ympäristön odotukset. Vaarana tupakoinnin aloittamiseen on se, että tupakoinnista tulee ehdollista käyttäytymistä. Samaan aikaan kehittyy fyysinen riippuvuus nikotiiniin, joka säätelee tupakoinnin tarvetta ihmisillä. Tarve tupakoida on yksilöllinen. Merkittävin tupakoinnin aloittamiseen liittyvistä tekijöistä on kaveripiirin tupakointi. Yleisimmin käy niin, että ne nuoret, jotka harkitsevat tupakoinnin aloittamista, hakeutuvat niiden nuorten seuraan, jotka jo tupakoivat. Myös vanhempien tupakoinnilla on selvä yhteys nuorten tupakointiin. Aikuiset toimivat nuorille esimerkkinä tupakoimisessa. (Kansanterveyslaitos 2008c.) Tupakoinnilla kehittää itselleen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden. Aiemmin on ajateltu, että nikotiiniriippuvuus syntyy pitkällä aikavälillä. Tupakointi voi kuitenkin aiheuttaa riippuvuutta jo muutaman kokeilun jälkeen. Vakavat sairaudet, jotka aiheutuvat tupakoinnista, kehittyvät erittäin hitaasti. Osa terveyshaitoista kuitenkin ilmenee jo tupakoitaessa ja sen jälkeen. Tupakointi vaikuttaa välittömästi hapenottokykyyn ja nostaa myös sydämen sykettä. Tupakoivat nuoret eivät jaksa liikkua niin paljon kuin tupakoimattomat, koska tupakka laskee suorituskykyä ja se heikentää kestävyyttä. Tupakka vaikuttaa myös pituuskasvuun ja aiheuttaa hengitystie- sekä keuhkosairauksia, ja sillä on vaiku-

20 20 tusta myös hedelmällisyyteen sekä miehillä että naisilla. (Kansanterveyslaitos 2008c.) On arvioitu, että noin neljä miljoona ihmistä kuolee vuosittain tupakoinnin seurauksena, ja länsimaissa tupakoimisella on yhteyttä joka viidennen kuolemantapauksen kanssa. WHO:n mukaan vuoteen 2030 mennessä tupakoinnin seurauksiin kuolevien määrä nousee aina kymmeneen miljoonaan. Mikäli ennuste toteutuu, tupakka on yleisin yksittäinen kuolinsyy maailmassa. Suomessa tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee henkilöä, mikä on enemmän kuin huumeiden, alkoholin, liikenneonnettomuuksien, itsemurhien ja murhien seurauksena yhteensä kuolleiden määrä. Riski kuolla alle 65-vuotiaana on tupakoitsijalle kaksinkertainen tupakoimattomaan henkilöön verrattuna. (Hildén 2005, 14.) Tupakointi aiheuttaa joka kolmannen tapauksen kaikista sydän- ja verisuonisairauksista. Tupakoinnilla on myös vaikutusta sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin, sydänperäisiin äkkikuolemiin, verenpainetautiin sekä kudosten hapenpuutteeseen. Keuhkoputkentulehdus, eli puhekielessä tupakkayskä, on yleinen sairaus tupakoitsijoiden keskuudessa. Sen seurauksena voi kehittyä keuhkolaajentuma, joka vaatii hengityskoneen käyttöä. Kolmannes kaikista syöpätaudeista on tupakoinnin aiheuttamia. Ainoa poikkeus näihin on keuhkosyöpä, joista jopa yhdeksän kymmenestä on tupakoinnin aiheuttamia. Tupakoinnilla on myös vaikutuksensa suusairauksiin, suusyöpiin sekä ientulehduksiin. Lisäksi tupakointi lisää riskiä raskaudenaikaisiin haittoihin, hedelmättömyyteen, ihon ennenaikaiseen vanhenemiseen, silmän rappeumasairauteen, leikkauskomplikaatioihin, mahaja pohjukaissuolen limakalvovaurioihin, osteoporoosiin, aikuistyypin diabetekseen, kilpirauhasen vajaatoimintaan, selkärangan välilevyn rappeumaan ja virtsanpidätyskyvyn heikentymistä. Vanhempien tupakointi vaikuttaa passiivisesti lapsiin allergioiden ja toistuvien infektioiden yleistymisen seurauksena. (Hildén 2005, ) Epäterveelliset terveystottumukset kasautuvat yleensä tupakoinnin ympärille. Tupakoivat opiskelijat käyttävät myös muita opiskelijoita useammin alkoholia ja

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Nuuskan käyttö lisää syöpäriskiä.

Nuuskan käyttö lisää syöpäriskiä. TOSITIETOA NUUSKA NUUSKA ON TERVEYDELLE HAITALLINEN TUPAKKATUOTE Vaikka nuuska ei sisällä savun mukana elimistöön leviäviä myrkyllisiä aineita, se on silti terveydelle haitallinen tuote. Nuuska sisältää

Lisätiedot

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö

Lisätiedot

TOSITIETOA NUUSKA POISON

TOSITIETOA NUUSKA POISON TOSITIETOA NUUSKA POISON NUUSKA ON TERVEYDELLE HAITALLINEN TUPAKKATUOTE Vaikka nuuska ei sisällä savun mukana elimistöön leviäviä myrkyllisiä aineita, se on silti terveydelle haitallinen tuote. Nuuska

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

15 Tupakka. s

15 Tupakka. s 15 Tupakka s.170-179 1 Tupakka, Mikä se on? On olemassa erilaisia tupakkatuotteita, kuten savukkeet, nuuska ja sähkötupakka. Kaikkien tupakkatuotteiden on todettu aiheuttavan merkittäviä terveysriskejä

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

HUUMETILANNE SUOMESSA

HUUMETILANNE SUOMESSA HUUMETILANNE SUOMESSA Lapsiasiainneuvottelukunta 15.11.2017 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 Väestötutkimukset 15-69-vuotiaat suomalaiset 1992-2014 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen

Lisätiedot

1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat?

1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat? LAPSESI OLLESSA 4-VUOTIAS Hyvät vanhemmat, lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat 4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee

Lisätiedot

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016

Lisätiedot

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TieToa päihteistä ikäihmisille

TieToa päihteistä ikäihmisille Tietoa päihteistä IKÄIHMISILLE Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa v. 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-v.

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro!

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro! Su(u)n vuoro! Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro! Tupakkatuotteet vahingoittavat koko elimistöä. Tupakointi aiheuttaa useita sairauksia sekä vaikeuttaa monien sairauksien hoitoa ja heikentää

Lisätiedot

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE

SEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio 20130108 Tämän lomakkeen tarkoitus on kartoittaa ryhmään osallistuvien terveystottumuksia ja auttaa ryhmän tapaamisten sisältöjen suunnittelussa.

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Seuranta- ja loppukysely

Seuranta- ja loppukysely Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Seuranta- ja loppukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

3. Verenpaine 1. / 2. /

3. Verenpaine 1. / 2. / Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Alkukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS

LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS Hyvät vanhemmat Lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti

Lisätiedot

Tietoa päihteistä. ikäihmisille

Tietoa päihteistä. ikäihmisille Tietoa päihteistä ikäihmisille Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa vuonna 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-vuotiasta

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Tupakoinnin suosio laskenut Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt ja myös naisten tupakointi

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja 1 of 6 19.7.2011 8:46 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1257 Alkoholikysely 2002 FSD1280 Humalakokemukset 2002 FSD1281 Alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Alkoholinvaikutukset sosiaalisiin suhteisiin

Alkoholinvaikutukset sosiaalisiin suhteisiin Alkoholinvaikutukset sosiaalisiin suhteisiin Psykologian tutkimuskurssin työ Pyry Möttönen Janne Santala Toni Kangas 2.2.11 1. Johdanto Alkoholi ja sosiaaliset suhteet. Alkoholijuoma eli väkijuoma on etanolia

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Kunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 45, 2001. 217 s.

Kunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 45, 2001. 217 s. Kunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 45, 2001. 217 s. YHTEENVETO Tutkimuksessa kartoitettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön

Lisätiedot

Osallistu nuuskavisaan! Testaa tiedätkö vastaukset

Osallistu nuuskavisaan! Testaa tiedätkö vastaukset Osallistu nuuskavisaan! Testaa tiedätkö vastaukset Oikein vastanneiden / korjanneiden kesken arvotaan erinäisiä palkintoja. Tiedätkö? Oikeat vastaukset löytyvät kysymysten alta. Älä kurkkaa ennen kuin

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot