KEMIA. Kemi. Lain ja luonnon keskellä. ONNI LENTÄVÄ MIKSI POHJOLAN. löytyy arjesta. laboratorio kurkottaa pilviin. uskomus kampittaa tiedon?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIA. Kemi. Lain ja luonnon keskellä. ONNI LENTÄVÄ MIKSI POHJOLAN. löytyy arjesta. laboratorio kurkottaa pilviin. uskomus kampittaa tiedon?"

Transkriptio

1 KEMIA 4/2018 Kemi ONNI löytyy arjesta LENTÄVÄ laboratorio kurkottaa pilviin MIKSI uskomus kampittaa tiedon? Lain ja luonnon keskellä. REACHin ja biosidilainsäädännön toimeenpano vaatii sekä vahvaa luonnontieteellistä että juridista osaamista. Linnunmaalta saat molemmat. POHJOLAN hunaja hurmaa aistit Selvitykset Lausunnot Hakemukset Vastineet Valitukset linnunmaa.fi

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF OF CHEMISTRY KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Yhteishaku 2017 Yhteishaku Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena.

3 SISÄLLYS 5 Pääkirjoitus 6 Onnellisen elämän resepti Irene Andersson 12 TÄTÄ MIELTÄ Suojaa tärkein pääomasi Jukka Kantanen 14 Sään säätäjät Kalevi Rantanen 14 Sadetta, kiitos. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen vastaanottaa tutkimusapurahan Arabiemiraattien ilmatieteen laitoksen johtajalta Ahmad Juma AlZaabilta. UAE Research Center for Rain Enhancement Science Noora Salonen 6 Arjen huomaavaisuus ja hengellisyys ovat Jenna Karivuon onnellisuuden lähteitä. Aivokemian näkökulmasta onnen keitos sisältää monenlaisia neurokemikaaleja. 34 NÄKÖKULMA Hermomyrkkyä ja hopeavettä Anja Nystén 35 Partikkelianalytiikka etenee Kehittyvä kuvantaminen avaa aineen saloja Hilkka Vähänen 36 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Riitta Keiski Punaisena lankana katalyysi Sisko Loikkanen Newpix Photography 42 Hunaja hurmaa herkuttelijan Eeva Pitkälä 46 Öljyntorjunnassa puhaltaa muutoksen puhuri Juha Granath 50 Pieni suuren äärellä Startup-yritys kehittää innovatiivista syöpälääkettä Gustav Boije af Gennäs ja Anu Taivainen 50 Suojaa ideasi patentilla ja perusta yritys. Näin neuvoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Vincenzo Cerullo, jonka kehittämä syöpähoito on etenemässä potilaskokeisiin. 52 Patenttitrainee-koulutus vie Keksintöjen etulinjaan Hilkka Vähänen 18 AJANKOHTAISTA Hyvä elintarvikepakkaus on Ympäristön ystävä Emma Kaustara 19 UUTISIA Palkittu atomikerroskasvatus mullistaa maailmaa 23 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Megaluokan mikro-ongelma Emilia Hiltunen 25 VIHREÄT SIVUT 29 REACH RAKENTUU Käyttöpaikalla tuotetut biosidit ovat Kova pähkinä purtavaksi Marjo Pusenius 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 34 KEMIA SILLOIN ENNEN 38 Uskomushoidot puhuttavat Miksi huuhaa vetoaa? Arja-Leena Paavola 19 Aina on helpompi löytää, kun tietää mitä etsii. Tuomo Suntola sai vuonna 1974 oivalluksen, joka toi hänelle 44 vuotta myöhemmin miljoonan euron Millennium-palkinnon. Tekniikan Akatemia TAF 54 Lasten akatemia teki Tehtaan tuotantolinjat tutuiksi Kerttu Vähänen 56 KIERTOTALOUS JA KEMIA VTT vauhdittaa kiertotaloutta Kia Rinne 57 GADOLINISTA KAJAHTAA Tiedeluokka tulostaa Johannes Pernaa 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Rikastumisen askelmerkit 61 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 TIETEEN KAUPUNGIT Peking tahtoo tiennäyttäjäksi Sisko Loikkanen KEMIA 4/2018 3

4 Huippu-uutuudet Malvernilta, Zetasizer Pro ja Ultra Ylivertaista teknologiaa partikkelikokojen ja -varausten konsentraation määrittämiseen Uusissa Zetasizereissa mm. tekoälyavusteinen tulosten analyysi, Multi-Angle Dynamic Light Scattering (MADLS), adaptiivinen korrelaatio sekä partikkelien konsentraation määritys. Näin saat vielä enemmän tietoa näytteistäsi. Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi

5 KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 13. kesäkuuta 2018 Vol. 45 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FI Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Joutsen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myynti Försäljning Sales Seija Kuoksa Jaana Koivisto Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Joutsen Toimistopäällikkö Kontorschef Office Manager Sanna Alajoki Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2018 ISO 9002 Markku Joutsen Pienistä hetkistä onnellinen SE ALKOI tavallisena työpäivänä normikiireineen. Iltaan mennessä siitä oli tullut aivan erityinen. Miksi? Pysähdyin lehdenhakureissulla nauttimaan siemauksen alkukesää. Linnut visersivät, tulppaanit hehkuivat, ja mehiläiset pörräsivät puolipökertyneinä omenankukkapilvessä. Piipahdus vapautti serotoniinia elimistööni, jolle aurinko antoi samalla D-vitamiinikylvyn. Päivällä varmistui, että pääsemme jakamaan yhteistyökumppaniemme tuella huimat Kemia-lehden vuosikertaa stipendeinä luonnontieteistä kiinnostuneille nuorille. Tavoitteessa onnistuminen aiheutti dopamiiniryöpyn, joka tuntui mielihyvänä päästä varpaisiin. Lämmin kiitos kumppaneillemme ja paljon onnea stipendiaateille! Scanstockphoto TYYTYVÄISYYS ELÄMÄÄN tulee usein sivutuotteena, muistuttaa toimittaja Irene Anderssonin haastattelema professori Markku Ojanen. Ystävällisyys itseä ja muita kohtaan ja taito kiittää, kannustaa ja pyytää anteeksi ovat onnellisen elämän peruspilareita. Onnellisuusprofessorin mukaan on etuoikeus iloita toisten ilosta. On hyvä jakaa surunsa, ja vielä parempi on jakaa onnensa. Työpäiväni huipentui uutiseen arvostetun Millennium-palkinnon myöntämisestä atomikerroskasvatuksen keksineelle Tuomo Suntolalle. Yli 40 vuotta sitten syntynyt kemiallinen oivallus mahdollistaa elämämme älypuhelinten, tehokkaiden tietokoneiden ja sosiaalisen median keskellä. Uusia sovelluksia kehitetään palvelemaan terveyttämme ja suojelemaan ympäristöämme. Se palkinto tiesi paikkansa ja nostatti ilon vedeksi silmiin. On etuoikeus iloita toisten ilosta. MIELIHYVÄHAKUISUUS kuuluu ihmisyyteen. Päihteillä ja muilla pikakonsteilla ei kuitenkaan saavuteta kestävää onnea. Arvokkaampaa on mielekäs tekeminen ja yhteisö, jossa ihminen saa kokea itsensä arvostetuksi. 75-vuotiaalle Tuomo Suntolalle työ tutkijana on rikkaus, jota hän saa ilokseen edelleen jatkaa. Mitä hän haluaa sanoa nuorille lukijoillemme, jotka nyt miettivät opinto- ja urasuunnitelmiaan? Etsikää sisältänne omat vahvuutenne ja kykynne. Tiedon pystyy aina hankkimaan, innostus löytyy teistä itsestänne. Leena Joutsen Ole pienistä hetkistä onnellinen, siitä, minkä sä saada vain voit. Ole pienistä hetkistä onnellinen, siitä kaikesta, minkä sä koit. (Lasse Mårtenson, suom. Vexi Salmi) Kemia-lehden toimitus siirtyy kesälaitumille heinäkuuksi. Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille onnellista kesää ja virkistävää lomaa! KEMIA 4/2018 5

6 Onnellisen elämän resepti Onnellisuuden tunne syntyy aivoissa. Onnen kemian keitoksen aineksia ovat muun muassa dopamiini, endorfiini, oksitosiini ja serotoniini. Niitä meillä suomalaisilla riittää, sillä olemme YK:n tuoreen selvityksen mukaan maailman onnellisin kansa. Irene Andersson Onnellisuus määritellään pitkäaikaiseksi hyväksi oloksi, joka vaihtelee tyytyväisyydestä voimakkaaseen elämäniloon. Turun yliopiston evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala tietää, mitä onnelliseksi itsensä tuntevan ihmisen aivoissa tapahtuu. Aivojen palkitsemiskeskus tuottaa dopamiiniryöpyn, josta seuraa hyvän olon tunne, tutkija määrittelee. Lyhytaikainen onnen tunne saattaa seurata esimerkiksi voiton hetkeä. Aidosti onnellinen ihminen taas nauttii pysyvästä tyytyväisestä olosta. Onnellisuus on myös masennuksen vastakohta. Onnen tilassa oleva henkilö kykenee kohtaamaan menestyksellisesti eteen tulevat haastavat tilanteet. Onnellinen ihminen tuntee itsensä. Hän on realistinen toiveissaan ja tavoitteissaan ja tietää vahvuutensa ja heikkoutensa. Omien tunteiden hallinta auttaa tulkitsemaan tasapainoisesti sekä iloiset että surulliset tapahtumat. Kun etsitään maailman onnellisinta kansakuntaa, Suomi sijoittuu säännöllisesti tuloslistojen kärkipäähän. YK:n keväällä 2018 julkaisema kuudes onnellisuusraportti nostaa suomalaiset kultamitalisijalle. Rantala uskaltaa olla hieman eri mieltä. Uskoakseni meitäkin onnellisempia ihmisiä löytyy alkuperäiskansoista, joi- Aidosti onnellinen ihminen nauttii pysyvästä tyytyväisestä olosta. den keskuudessa ei tunneta kroonista stressiä tai kliinistä masennusta. Heidän kielistään jopa puuttuu masennusta tarkoittava sana. Papua-Uuden-Guinean metsästäjäkeräilijäyhteisön tutkimus paljasti, että kahdestatuhannesta haastatellusta vain yksi sairasti kliinistä masennusta. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Jos alkuperäiskansaan kuuluva ihminen muuttaa kaupunkiin, hänestä tulee paljon alttiimpi masennukselle. Länsimainen ihminen kärsii kroonisesta stressistä. Kun hänen elämässään tapahtuu jotain negatiivista, hänen mielialansa laskee. Se ei kuitenkaan myöhemmin nouse itsestään entiselleen, kuten sen pitäisi. Mielialaa korjaavat mekanismit eivät enää toimi, Rantala kuvailee. Taustalla on kehon pysyvä matala-asteinen tulehdus. Se pudottaa onnellisuuden tasoa vaikuttamalla aivojen neurovälittäjäaineisiin. Eräässä kokeessa ihmisiin ruiskutettiin matala-asteisia tulehdustekijäaineita. Jo muutamassa päivässä 45 prosenttia heistä sai kliinisen masennuksen oireita. Monille tuli jopa itsetuhoisia ajatuksia. Tulehdustekijöitä tuottaa sisäelinrasva. Ihminen karkottaa itse onnellisuutensa pois huonoilla elintavoilla, esimerkiksi syömällä epäterveellisesti. Onnen voi turmella myös tupakoimalla, alkoholin väärinkäytöllä tai huumeilla. Ruokaa ei ole syytä käyttää palkitsemis- eikä lohduttautumiskeinona. Pysyvää onnellisuutta se ei tuo, päinvastoin. Kannattaa rajoittaa herkuttelu minimiin, tutkija sanoo. Rasva ja sokeri yhdessä tuottavat hetkellisen hyvän olon, mutta ne lisäävät tulehdustilaa elimistössä ja sitä kautta laskevat mielialaa. Raha ei ratkaise Parhaat konstit onnellisten aivojen kemian saavuttamiseen ovat Rantalan mukaan terveellinen ruokavalio, riittävä uni, runsas liikkuminen ja sosiaalisten suhteiden vaaliminen. Muitakin keinoja onnellisuuden aivokemian auttamiseen on, mutta ne vaikuttavat yksilöllisesti. Tutkija tietää senkin, mikä onnen tavoittelussa ei tepsi. Ainakaan raha ei takaa kestävästi onnellisia aivoja, eikä mikään aineellinen hyvä korvaa hyviä sosiaalisia suhteita. Rahan merkitystä onnellisuuden tasoon on tutkittu kiinnostavissa testeissä. Ihminen on saanut tietyn summan rahaa ja käyttänyt sen sitten joko omaksi tai toisten hyväksi. Tulokset kertovat, että lahjoittaja on onnellisempi kuin itseensä satsaava. Arvokas resurssi on myös yhteisö, jossa ihminen kokee itsensä arvostetuksi. Tämä korostuu varsinkin hädän hetkellä. 6 KEMIA 4/2018

7 Elämällä on tarkoitus Noora Salonen Hengellisyys luo onnellisuuteni perustuksen. Se parantaa elämän laatua, lujittaa ystävyyssuhteita ja perhesiteitä ja tekee minusta iloisen, tyynen ja onnellisen. Jopa huolten tuntuessa ylivoimaisilta elämällä on tarkoitus. Olen opetellut puhumaan tunteistani ja näyttämään ne. Pienet huomaavaiset teot läheisille ilahduttavat sydäntä. Olemme aviomieheni kanssa vähentäneet kulutusta, luopuneet ylimääräisestä tavarasta ja järkeistäneet ajankäyttöä. Nyt arkemme toimii, ja olemme tyytyväisempiä. Lapsesta lähtien olen elänyt visuaalisuuden kautta, ja nykyään minulla on etuoikeus toteuttaa sitä työssäni. Jenna Karivuo, 30 KEMIA 4/2018 7

8 Sampo Nousiaisen tekee onnelliseksi oma traktori. Piilosilla Bertan kanssa Olen aika onnellinen ihminen. Parasta elämässä on traktorilla ajaminen, omalla traktorilla tai isolla traktorilla isän kanssa. Tykkään kaikista muistakin koneista tosi paljon. Myös Bertan kanssa leikkiminen on kivaa. Minä menen piiloon ja puhallan pilliin. Siitä Bertta tietää, että se saa lähteä etsimään. Kun se löytää minut, annan sille palkinnoksi naksun. Bertta on suomenlapinkoira. Syksyllä pääsen eskariin. Tutustumispäivänä siellä vaan piirrettiin mutta varmaan siellä myös luetaan. Saan myös uusia kavereita! Sampo Nousiainen, 6 Matti Nousiainen Näin vaikutat Onnellisuuden neurokemikaaleihin Dopamiini Jaa tavoitteet osiin Dopamiiniryöppy tuntuu onnentunteena. Se motivoi meitä saavuttamaan päämäärämme. Onnistuessamme tunnemme mielihyvää. Jaa tavoitteesi pieniin askeliin, niin aivosi voivat iloita osatavoitteen saavuttamisesta monta kertaa ja vapauttaa joka kerta mielihyvän neurokemikaalia. Serotoniini Ajattele iloisia ja ulkoile Serotoniinia syntyy aivoissa, kun tunnemme itsemme arvokkaaksi. Sitä pitää olla aivoissa oikea määrä. Jos ainetta on liikaa tai liian vähän, olomme ei tunnu hyvältä. Mukavien asioiden muisteleminen vapauttaa sopivasti serotoniinia. Saman tekevät ulkoilu ja ultraviolettivalo, jotka myös nostavat D-vitamiinin tasoa elimistössäsi. Juuri siksi teot, jotka auttavat parantamaan sosiaalisia suhteita, tuottavat tekijälleen voimakasta mielihyvää. Mutta onko ihmisen pakko pyrkiä onneen? Entä jos en edes tahdo olla onnellinen, vaan mieluummin mökötän surullisena? Toki sekin sopii. Luonnonvalinnan näkökulmasta ihmisten onnellisuudella ei ole merkitystä vaan ainoastaan sillä, että he lisääntyvät, evoluutiobiologi vastaa. Me olemme vain geeniemme tapa tuottaa kopioita itsestään. Romanttinen rakastuminen palvelee sitä tarkoitusta, että ihmiset muodostavat parisuhteen ja pysyvät yhdessä niin kauan kuin jälkeläiset tarvitsevat hoivaa. Onnen korvikkeet Luonnonvalinnan kannalta onnellisuudella ei ole merkitystä, ainoastaan lisääntymisellä. Senioripsykologi, yliopettaja Jaakko Kauppila Poliisiammattikorkeakoulusta tahtoo aivan ensimmäiseksi erottaa toisistaan kestävän onnellisuuden ja hetkellisen mielihyvän. Mielihyvähakuisuus on osa ihmisyyttä. Lääkkeet, alkoholi, seksi ja muut nopeat keinot mielihyvän tunteen saamiseksi ovat puolestaan mielihyvähakuista käyttäytymistä. Jos kulttuuri kieltää alkoholin, käytetään esimerkiksi luonnonkasveihin perustuvia huumeita, Kauppila kuvailee. Jos etsii aitoa onnea, pikakonstit ovat hukkaan heitettyä aikaa. Niillä ei onnellisuutta saavuteta. Lyhytkestoista korviketta korkeintaan. Oksitosiini Halaa ystävää Elimistö tuottaa oksitosiinia läheisyydessä, esimerkiksi orgasmissa ja äidin imettäessä lastaan. Oksitosiini liittyy myös kestäviin ystävyyssuhteisiin ja sosiaalisiin toimintoihin. Koskettaminen vapauttaa oksitosiinia. Halaaminen vähentää stressiä ja parantaa immuunipuolustusjärjestelmää. Endorfiinit Pysy lähellä rakkaitasi Endorfiineja vapautuu rakkaan ihmisen seurassa. Ero aiheuttaa endorfiinikrapulan, jonka tunnemme ikävänä. Ikävää voi lievittää treenaamalla ja nauramalla. Näinkin syntyy endorfiineja. Tuoksuista vanilja ja laventeli, ruuista tumma suklaa ja voimakkaat mausteet saavat aikaan endorfiiniryöpsähdyksen. 8 KEMIA 4/2018

9 Turun yliopisto Liikunta on tärkeää myös tutkija Markus Rantalan omassa elämässä. Onnellisuuteen ei ole oikotietä, eikä sitä kannata hakea väkisin. Hetken mielihyvä ei tuo kestävää onnea, muistuttaa psykologi, yliopettaja Jaakko Kauppila Poliisiammattikorkeakoulusta. Kerttu Vähänen Aivojen toiminta on sähkökemiallinen tapahtuma. Huumaavat aineet vaikuttavat aivojen välittäjäaineiden kautta solutoimintaan ja muodostavat mielihyvän kokemuksia aivojen syvemmissä osissa. Huumeet eivät ole tämän päivän keksintö. Ihmiskunta on tuhansia vuosia käyttänyt uskonnollisissa ja yhteisöllisissä seremonioissa ja orgioissa kasveja ja sieniä. Niillä saa aikaan tajunnan muutoksia, transsia ja hallusinaatioita. Ihmisen käyttäytymisdynamiikan kannalta tämä on melko luonnollista toimintaa. Nykyajan ongelman muodostavat erittäin voimakkaat, opiaattien tapaiset huumeet ja varsinkin uudet kemialliset teknohuumeet. Niiden valmistajat ja myyjät, saati käyttäjät eivät ehkä edes tunne niiden vaikutuksia. Mielihyvän sijaan ne saattavat jo kertakäytössä osoittautua kuolemaan johtavaksi matkaksi. On paradoksaalista, että onnellisuuden hakeminen kääntyy usein kohtalokkaasti etsijäänsä vastaan, Kauppila toteaa vakavana. KEMIA 4/2018 9

10 Huolehdi itsestäsi ja huolehdi muista, neuvoo Tampereen yliopiston emeritusprofessori Markku Ojanen. Martti Ojanen Psykologi katsoi hiljattain tanskalaisen dokumenttiohjelman, jossa heroiinia käyttävä nainen kertoi ensimmäisen käyttökertansa olleen huippukokemus ja vieneen kuin taivaisiin. Nyt nainen on ollut huumehelvetissä jo vuosia. Heroiini ei enää tuo mielihyvää, mutta ilman sitä tämä tuntee kuolevansa. Löytö arjen keskeltä Sama addiktion dynamiikka pätee lähes kaikkiin huumaaviin aineisiin. Pelihimossa tärkeintä on voiton tavoittelemisen jännitys. Seksiriippuvuus sen sijaan liittyy onnen etsintään. Seksuaalisuus on ihmisen perusvoima, joka tuottaa mielihyvää läpi elämän kaaren. Seksiriippuvuudessa tyydytys on lyhytaikaista, eikä se ehdi muuttua onnellisuudeksi. Ihmissuhdetta ei voi syntyä, jos toinen osapuoli hakee jatkuvasti uusia partnereita ja kokemuksia. Addiktiokäyttäytymisessä toleranssi vaatii koko ajan uudenlaisia elämyksiä. Äärimuodoissaan tämä saattaa johtaa snuff-filmien joissa elokuvassa esitettävä ihmisen tappaminen on tehty aivan aidosti katsomiseen ja jopa sadistiseen käytökseen. Näin epäillään tapahtuneen prosessissa, joka sai niin sanotusta sukellusvenemurhasta tuomitun tanskalaiskeksijän Peter Madsenin surmaamaan toimittaja Kim Wallin. Psykologi varoittaa etenkin nettiseksiriippuvuudesta. Se saa ihmisen, useimmiten miehen, sidoksiin. Ruokahalu kasvaa, ei välttämättä väkivaltaiseen suuntaan, mutta kovempaan ja yksityiskohtaisempaan. Toiminnasta tulee pakonomaista, ja lopulta seksiriippuvuus nielee koko vapaa-ajan. Nettiseksistä ei kuitenkaan ole korvikkeeksi parisuhteelle. Kyseessä on aivan oma mielikuvamaailmansa. Se tuottaa mielihyvää mutta ei onnellisuutta, koska siihen liittyy häpeää ja ahdistusta. Mikä tahansa addiktiokäyttäytyminen pikemminkin torjuu ja estää onnellisuutta. Kun onnen kokemukseen pyrkii mielihyvän kautta, asia kääntyy itseään vastaan. Koukkuun joutunut tarvitsee ammatillista apua. Siinä puretaan addiktiiviseen käytökseen johtavia kytköksiä ja etsitään luontaisia onnellisuuden realiteetteja. Kauppilan kokemuksen mukaan addiktioita ehkäisee ennalta monipuolinen elämänkokemus, realistinen ja joustava asenne sekä ongelmien ja pettymysten sietokyky. Pitkäjänteinen ihminen ei vaadi välitöntä palkkiota ja nautintoa vaan on valmis odottamaan ja esimerkiksi rakentamaan ihmissuhteita rauhassa. Onnen tunteen mahdollistaa positiivisuus. Kestävään onnellisuuteen ei ole oikotietä, eikä sitä kannata hakea väkisin. Ilo auttaa lähimmäistä Pirjo Malmivaaran albumi Olen onnellinen viidestä aikuisesta lapsestani. Tyttäreni halasi minua eilen, ja se tuntui niin hyvältä. Rakkaiden ystävien seura tuottaa onnen tunteita. Olen onnellinen myös katsellessani kissojeni touhuja. Teen vapaaehtoistyötä, ja vaikka se on reumakipujen vuoksi toisinaan haastavaa, lähimmäisten auttamisesta saa hyvää mieltä. Auringonpaiste saa mieleni iloiseksi. Linnut laulavat läpi kesäisen yön. Kaikkea tällaista sisältyy arjen pieniin hetkiin. Pirjo Malmivaara, 60 Sylissä kehräävä lemmikki on Pirjo Malmivaaralle rakas kumppani. 10 KEMIA 4/2018

11 Lapset monessa polvessa Yhdessäolo neljän sukupolvemme voimin tekee minut onnelliseksi. Vietimme pojantyttäreni sairaanhoitajaksi valmistujaisia, ja meillä oli tosi mukavaa. Söimme lohta, kakkua ja jäätelöä, mieliherkkujani. Lauloimme ja soitimme yhdessä ja otimme paljon kuvia. Mökki on minulle rakas ja tärkeä paikka, ja olen onnellinen, että jaksan vielä käydä siellä. Harmikseni en tosin saa enää tehtyä siellä metsähommia niin kuin aikaisemmin. En pelkää edes elämän päättymistä. Minä olen tehnyt asiat selviksi taivaan isän kanssa. Onni Andersson, 94 Onni Anderssonin kesään kuuluvat perinteiset markkinat. Onni Anderssonin albumi Jos epätoivon vimmalla etsii onnellisuutta, se saattaa paeta, Kauppila sanoo. Mutta kun pyrkii elämään hyvää elämää ja hyväksyy sen vaihteluineen, onni saattaa löytyä yllättäen arjen keskeltä. Parasta on jakaminen Onnellisuusprofessoriksi nimetty psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen kertoo tunnistavansa onnellisen ihmisen usein jo hymystä ja helposti lähestyttävästä olemuksesta. Sisäisesti onnellinen ihminen on tyytyväinen ja kiitollinen. Hän on optimistinen ja kokee elämän mielekkääksi. Onnellinen ihminen elää nykyhetkessä. Tulevaisuuteen hän suhtautuu myönteisesti. Menneisyyden murehtiminen ei kuulu hänen tapoihinsa, Ojanen luettelee. Professori jakaa onnellisuuden kolmeen päälajiin. Niistä tunneonni vaihtelee päivän aikana ja muistuttaa iloa. Tyytyväisyysonni peilaa sitä, kuinka tyytyväinen ihminen on elämäänsä. Kolmas onnellisuuden tila on mielenrauha. Se on hyvän olon tila, jossa kaikki elämän alueet ovat sopusoinnussa. Onnen avaimet eivät aina ole omissa käsissä. Ojanen pitää sanontaa jokainen on oman onnensa seppä jopa loukkaavana. Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka eivät mahda mitään vaikeille olosuhteilleen. Perusasioiden pitää olla kutakuinkin kunnossa ennen kuin ihminen jaksaa ponnistaa eteenpäin ja tehdä asioita, jotka tuottavat hyvää mieltä. Kun perusteet ovat reilassa, kannattaa tehdä myönteisiä asioita ja levittää iloa ympäristöönsä. Tällöin saa vastineeksi onnellisuutta aivan varmasti. Ojasen laatimat onnellisen elämän pelisäännöt sisältävät viisi pääkohtaa. Hän neuvoo olemaan mahdollisimman ystävällinen lähimmäisille. Kannattaa kiittää ja antaa tunnustusta. Itsestä huolehtimista ei saa unohtaa. Anteeksipyytämisen kynnyksen on oltava matala. Suhteet läheisiin täytyy pitää kunnossa. Kell onni on, se onnen kätkeköön. Suru on hyvä jakaa, mutta vielä parempi on jakaa onni. Runoilija Eino Leinon säkeissä on professorin mielestä jotakin perin suomalaista, eikä välttämättä hyvällä tavalla. Ojasen mukaan on päinvastoin etuoikeus iloita toisten onnesta. Kannattaa olla kiitollinen siitä, että ympärillä on ihmisiä, joiden elämässä tapahtuu iloisia asioita. Suru on hyvä jakaa, mutta vielä parempi on jakaa onni. Sen vuoksi käännän sanonnan tähän muotoon: Kell onni on, se onnen näyttäköön, ja olkoon onnellinen onnestaan. Onni ei silti ole kaikki kaikessa. On tärkeämpiäkin asioita kuin välittömän onnen tavoittelu. Sellainen asia on esimerkiksi oikeudenmukaisuuden puolustaminen. Kestävä onnellisuus edellyttää, että ihminen on inhimillinen ja toimii oikein. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 4/

12 TÄTÄ MIELTÄ Suojaa tärkein pääomasi JOUDUIN VIIKONLOPPUNA rikkomaan pyöräni lukituksen, koska lukko oli juuttunut kiinni. Jälkeenpäin huomasin, että lukossa luki isolla sen patenttinumero. Olinko siis rikkonut patenttia? Olinhan hajottanut lukon, joka oli patentoitu. Tekoa ei saisi tekemättömäksi. En sentään ollut. Ensinnäkin epäilty patentin loukkaus ei voinut oikeasti olla loukkaus, koska patentit koskevat ammattimaista hyödyntämistä, ja mursin lukon omassa autotallissani. Lisäksi lukossa ollut patenttinumero viittasi suomalaiseen hakemukseen, jota ei lopulta ollut hyväksytty, eli lukolle ei ollut myönnetty patenttia. Pyörän lukon rikkominen on siis vain oma vahinkoni. Jos toisaalta en kohta ota käyttöön uutta lukkoa, vahingot voivat kasvaa, koska lukitsemattomana pyörä saattaa lähteä omille teilleen. OMAN PYÖRÄN lukitseminen vaikkapa kaupassakäynnin ajaksi antaa mielenrauhaa ja alentaa pyöräilyn kustannuksia, koska uuden pyörän hankinta tulee todennäköisesti ajankohtaiseksi harvemmin. Sama pätee henkiseen omaisuuteen, jota myös IPR:ksi kutsutaan. Esimerkiksi teknologiaa voidaan suojata patentilla. Näin patentinhaltija voi taata työrauhan oman tietotaidon ja tuotteen kehittämiselle, jolloin tuotekehityksen tuloksista saadaan suurempi hyöty. Pikasilmäys kauppojen kaksipyöräisten ajopelien uutuuttaan kiiltäviin rivistöihin todistaa, että polkupyöriä on hyvin saatavilla, jos akuutti tarve yllättää. Sen sijaan IPR:ää ei saa kaupan hyllyltä. Polkupyörän lukolla varmistetaan, että Jukka Kantanen on Seppo Laine Oy:n patenttiasiamies, joka harrastaa uintia, juoksua ja pyöräilyä. jokainen ajaa vain sillä pyörällä, johon hänellä on käyttöoikeus. Samalla tavoin patentit, tavaramerkit ja mallit tarjoavat välineet siihen, että jokainen voi hallita henkistä omaisuuttaan ja sen käyttöä. Omaa IPR:ää, kuten patentteja, tavaramerkkejä ja mallioikeuksia, voi hankkia viranomaisen rekisteröinnin kautta. Tunnetuimpia lienevät Niken ja Adidaksen kaltaiset brändit, mutta myös esimerkiksi Apulanta-yhtyeen logo on suojattu tavaramerkillä. Patentit voivat liittyä tekniikkaan, kuten Koneen hisseihin tai Nesteen NEXBTLteknologiaan, ja mallioikeudet kohdistua esimerkiksi valaisinten tai huonekalujen muotoiluun. EI OLE ESTETTÄ sille, että joku muu rekisteröi IPR:n, joka kuuluu omaan osaamisalaasi ja vaikuttaa toimintaasi. Kyse voi olla sattumasta tai yksinkertaisesti siitä, että maapallolla elää yli seitsemän miljardia ihmistä, joista lähes neljän miljardin arvioidaan käyttävän internetiä. Tietoa ja osaamista voi siis jakaa nopeasti. Englannin kielen yleisyys helpottaa jaetun tiedon löytämistä ja ymmärtämistä. Todennäköisesti on muitakin, joilla on samankaltaisia ajatuksia ja kiinnostuksen kohteita kuin itselläsi. Oma henkinen omaisuus kannattaa siksi kartoittaa ja huolehtia siitä, että tarvittaessa omaan osaamiseen ja työn tuloksiin liittyvät oikeudet rekisteröidään omaan käyttöön. Ei kannata pelkästään luottaa oman osaamisen paremmuuteen. YRITYS SAA suojauksen henkiselle omaisuudelleen rekisteröimällä IPR:iä. Työntekijöille IPR:t tarjoavat mahdollisuuden osallistua yrityksen kehittämiseen. Suomen työsuhdekeksintölain ansiosta jokaisella työntekijällä on mahdollisuus olla mukana hankkimassa yritykselle patenttioikeuksia, jotka tämä voi lisätä omaan ansioluetteloonsa. Yritystä IPR-rekisteröintien määrä, ajankohdat ja tyypit auttavat ymmärtämään, mihin suuntaan liiketoiminta on kehittymässä. Niiden avulla voidaan arvioida yritystoiminnan pitkäjänteisyyttä ja liiketoiminnan arvoa. Myös henkilökohtainen henkinen omaisuus on suojan arvoinen. Kun seuraavan kerran hyppäät pyörän selkään, suojaa kallisarvoisin pääomasi kypärällä. Jukka Kantanen 12 KEMIA 4/2018

13 GLOBAALIN LABORATORIO- JA TESTAUSVERKOSTON PALVELUT PAIKALLISELTA TOIMIJALTA SGS ON MAAILMAN JOHTAVA TARKASTUS-, TESTAUS-, VERIFIOINTI- JA SERTIFIOINTIYRITYS

14 Sään säätäjät Suomalaiset tutkivat sateen syntyä Arabiemiraateissa. Harvardin yliopiston kemistit aikovat nostaa laboratorion stratosfääriin. Sään ja ilmaston muokkauksen tutkimusta yhdistävät aerosolihiukkasten kemia ja fysiikka. Pilvet ovat Arabian niemimaalla toivottuja vieraita. Kuuma kysymys kuuluu, kuinka saada ne satamaan. 14

15 Kalevi Rantanen Alustavat tulokset osoittavat, että tietyissä olosuhteissa saadaan ehkä aikaan jopa sadetta, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen. Korhonen viittaa Yhdistyneiden arabiemiirikuntien rahoittamaan Oasis-hankkeeseen, jossa tutkitaan aerosolihiukkasten osuutta sateen syntymisessä ja synnyttämisessä. Tutkimusprofessori toimii hankkeen vetäjänä. Suomalaisten työ Arabiemiraateissa on osa sateentutkimusohjelmaa, joka sisältää monenlaisia projekteja. Suomalaistutkijat Scanstockphoto Takuuvarmaa keinoa sateen tuottamiseen ei ole näkyvissä. tekevät mittauksia ja mallinnusta. Mittaustieto pilvistä kerätään optisella tutkalla eli Lidarilla. Kriteerit täyttävän mittauspaikan löytäminen ja Lidar-mittauslaitteiden operointiin tarkoitetut luvat ottivat aikaa enemmän kuin olimme ajatelleet, mutta nyt mittaukset sujuvat hyvin, kertoo tutkimusprofessori Heikki Lihavainen Ilmatieteen laitoksesta. Vielä tuloksia ei ole ehditty varsinaisesti analysoida. Joitakin mielenkiintoisia havaintoja olemme kyllä tehneet ja saaneet uusia ideoita kokeelliselle toiminnalle, Lihavainen kuvailee. Ilmatieteen laitoksen tutkijat työstävät emiraateista kerättyä dataa sää- ja pilvimallien avulla. Professori Hanna Vehkamäen ryhmä Helsingin yliopistosta puolestaan etsii optimaalisia jääytimiä kvanttimekaanisten simulaatioiden voimin. Pilvimallit kuvaavat yleisessä muodossa ilmakehässä esiintyviä sulfaatteja, nitraatteja, merisuolaa ja muita hiukkasia. Tarkalla mallinnuksella pyritään ymmärtämään, miten lentokoneesta ilmaan vapautetut tiivistymisytimet vaikuttavat pilvien ominaisuuksien ja sateen syntymiseen. Sateen aikaansaaminen ei kuitenkaan ole suomalaistutkimuksen tavoite. Meidän hankkeemme on selkeästi tieteellinen. Emme yritä tehdä sadetta, vaan hankimme tietoa luonnollisten hiukkasten käyttäytymisestä pilvessä, Hannele Korhonen tähdentää. Arabiemiraattien ohjelmasta rahoitetaan kuitenkin monia hankkeita, joihin kuuluu myös operatiivisen toiminnan tehostamiseen eli suoraan sateentekemiseen pyrkiviä tutkimuksia. Eri maissa selvitetään muun muassa sitä, kuinka voitaisiin miehittämättömillä lennokeilla havaita optimaaliset olosuhteet pilvissä ja kylvää niihin tiivistysytimiä. Emiraateissa on jo käytössä sateentekolaitteita eli lentokoneisiin kiinnitettyjä soihtuja. Ne syöttävät ilmaan hiukkasia, joilla yritetään kasvattaa vesipisaroita sadekokoon. Arabiemiraatit eivät ole asialla yksin. Noin 50 maassa harjoitetaan Korhosen mukaan toimintaa osin kaupallistakin, jonka tarkoituksena on nimenomaan synnyttää sadetta. Vakuuttavaa näyttöä onnistumisesta ei kuitenkaan ole, professori sanoo ja lisää, ettei takuukeinoa sateen tuottamiseen ole näkyvissä lähitulevaisuudessakaan. Siihen on yksinkertainen syy. Ennen kuin syntyy sadetta taivaalla pitää olla vettä eli pilviä. Pilvissä olosuhteet vaihtelevat, eikä kahta samanlaista löydy. Sateentekijöiden kaipaamien pilvien on oltava aivan tietynlaisia. Pilvien pitää olla sellaisia, että niillä on valmiiksi potentiaalia sataa, jos niitä hieman häiritään. Mikä tahansa pilvi ei siis ole otollinen kohde kylvämiselle. Kuivuusalueilla ilmakehässä ja pilvissä ei yksinkertaisesti ole riittävästi vettä, jotta merkittävää sadetta voitaisiin edes teoriassa saada aikaiseksi. Haitat huolettavat Paradoksaalista kyllä, koko maailman ilmaston muokkaaminen olisi todennäköisesti helpompaa kuin sateen tekeminen, jos haluttaisiin vain viilentää ilmastoa pitkällä aikavälillä. Ongelmana ovat arvaamattomat sivuvaikutukset. KEMIA 4/

16 Harvardin yliopisto Stratosfäärin rikkihiukkaset toimisivat ilmaston viilentäjinä varsin luotettavasti. Pinatubon tulivuorenpurkauksen vuonna 1993 syöksemät sulfaatit alensivat ilman lämpötilaa puoli celsiusastetta. Muokkauksen seurauksena voisi kuitenkin olla arvaamattomia muutoksia sademäärissä. Syntyisi myös poliittisia ja oikeudellisia ongelmia, Korhonen kuvailee. muistuttaa Tutkimusprofessori myös, että sään ja ilmaston muokkaaminen ovat eri asioita. Sään muokkaus vaikuttaa hetkelliseen säähän paikallisesti, ilmastonmuokkaus keskimääräiseen säähän kymmenien vuosien aikana maailmanlaajuisesti. Molempia tutkimuskohteita yhdistää silti sama tiede. Hiukkaset vaikuttavat sekä säähän että ilmastoon. Monesti myös samat ihmiset tutkivat kumpaakin aihetta. Hannele Korhonen oli mukana Ilmatieteen laitoksen ja Minnesotan yliopiston aerosolitutkijan Anton Laakson vetämässä tutkimusryhmässä, joka julkaisi vuonna 2017 simulaation rikkihiukkasten heijastusvaikutuksista eri leveysasteilla. Voisivatko 20 kilometrin korkeuteen kylvetyt kalsiumhiukkaset viilentää ilmastoa? Tutkimuksessa selvitettiin ensi kertaa, mitä tapahtuu, kun hiukkasia levitetään ilmakehään muuallakin kuin päiväntasaajalla. Tulosten mukaan ilmaston optimaalinen muokkaus vaatisi viilennysvaikutuksen voimistamista tropiikkia korkeammilla leveysasteilla. Lämpövaikutusta voidaan tasoittaa vaihtelemalla hiukkasten levitysaluetta leveyspiirien ja vuodenaikojen mukaan. Samalla kävi kuitenkin ilmi, että rikki-injektio vähentäisi sateita enemmän kuin hiilidioksidin lisääntyminen niitä kasvattaa. Ilmastonmuokkaus siis kuivattaisi maapalloa. Tieto vahvistaa tuloksia, joihin Korhonen päätyi vuonna 2016 yhdessä VTT:n erikoistutkijan Tommi Ekholmin kanssa tekemässään tutkimuksessa. Kaksikko selvitti auringon säteilyn takaisin heijastamisen vaikutuksia yleisesti. Tutkimuksen mukaan pilvien ominaisuuksia muokkaamalla tai syöttämällä hiukkasia stratosfääriin saadaan aikaan viilennysvaikutus suhteellisen pienin kustannuksin. Miinuspuolella ovat suuret riskit, kuten monsuunisateiden väheneminen ja sen seurauksena ruoantuotannon hankaloituminen Harvardin yliopiston lentävä laboratorio aikoo nousta stratosfääriin asti. Aasiassa ja Afrikassa. Jos taas muokkaus jouduttaisiin sen huonojen puolien takia äkillisesti lopettamaan, voisi syntyä uusia järkytyksiä ja haittoja. Laboratorio lentoon Mallinnuksen ohella tarvitaan kokeita etenkin siellä, missä ilmastoa mahdollisesti muokattaisiin. Harvardin yliopiston ilmastokemisti Frank Keutsch kollegoineen suunnittelee laboratoriokoetta, joka suoritetaan lentävässä laboratoriossa Arizonassa vielä tänä vuonna. Amerikkalaistutkijat aikovat kylvää hiukkaspilven 20 kilometrin korkeuteen ja tutkia sen vaikutuksia auringon säteilyvirtaan. Ilmapallo nostaa ylös gondolin, jossa on hiukkasten levityslaitteita, mittauslaitteita ja potkurit ohjausta varten. Potkurit kuljettavat gondolia muutamia metrejä sekunnissa eli kävelyvauhtia. Lentokone olisi liian nopea, eikä mittauksia ehdittäisi tehdä. Nyt tutkijat toivovat saavansa tarpeellisen datan koottua noin vuorokaudessa. Potkurien toinen tehtävä on sekoittaa hiukkaset tehokkaasti ilmaan. Lennettäessä syntyy noin kilometrin mittainen vana, jonka halkaisija on satakunta metriä. Vanan sisään tutkijat syöttävät hiukkasia ja kaasuja. Materiaalia kylvetään vain pieni määrä, sadasta grammasta kilogrammaan. Koe halutaan silti tehdä ulkona, sillä laboratorion suljetun kammion seinät vaikuttaisivat tulokseen. Muutenkin on vaikea kopioida sisätiloissa kaikkia stratosfäärissä tärkeitä ilmiöitä. Harvardin kemistit etsivät vaihtoehtoja sulfaateille, joiden pelätään tuhoavan otsonikerrosta. Sulfaattihiukkasten pinnalle kertyy otsonia hävittävien kemikaalien esiasteita, suolahappoa ja kloorinitraattia. Hiukkasen pinnalla ne hajoavat otsonia tuhoaviksi radikaaleiksi. Korvaavia aineita voisivat olla timantit ja titaanidioksidi, mutta timanttipöly on kallista ja titaanidioksidi puolestaan fotokatalyyttinen aine, jonka pelätään aiheuttavan epätoivottavia sivureaktioita. Tärkein koe tehdäänkin kalsiumkarbonaatilla. Amerikkalaistutkijoiden valistuneen arvauksen mukaan juuri kalsiumkarbonaatti voi olla sekä toimiva että suhteellisen vaaraton aine. 16 KEMIA 4/2018

17 Peilejä ja robotteja Vuosikymmenten tutkimustyön jälkeen hiukkasten kylväminen eli kemialliset menetelmät ovat edelleen ykkössijalla, kun etsitään keinoja sateen ja ilmaston muokkaamiseen. Myös muut ideat ja tutkimussuunnat on silti hyvä pitää mielessä. Yhdysvaltain tiedeakatemian vuonna 1992 julkaisemassa raportissa ilmastonmuokkauksesta esiteltiin ajatus sijoittaa maapallon ympärille peiliä, joilla suunnattaisiin liika auringonvalo sivuun. Tuntuu älyttömältä, mutta kuka tietää, mitä avaruustekniikka tuo mukanaan tulevaisuudessa? Tätä nykyä tutkitaan aktiivisesti hieman vähemmän eksoottisia ideoita, kuten sähköisten ilmiöiden hyödyntämistä. Arabiemiraattien sateentutkimusohjelman apurahan sai samaan aikaan Hannele Korhosen kanssa ilmakehäfyysikko Giles Harrison brittiläisestä Readingin yliopistosta. Harrisonin keksintö on muuttaa keinotekoisesti pilven pisaroiden sähkövarausta ja siten edistää sateen syntymistä. Varauksia syöttäisi sähkökäyttöinen robotti eli lennokki. Silloin ulkoisten Scanstockphoto kemikaalilisäysten kuljettaminen pilveen tulisi tarpeettomaksi. Geneven yliopiston fyysikko Jérôme Kasparian ja hänen kollegansa ovat peiliä ympäri maapalloa heijastamassa auringonsäteitä pois? Tänään utopiaa, huomenna ehkä todellisuutta. puolestaan tutkineet tiivistysytimien luomista pilviin laserilla. Säde ionisoi hapen ja typen atomeja. Ionit keräävät vettä ympärilleen pisaroiksi. Ryhmä on jo tehnyt kokeita laboratorion virtausreaktorilla, jossa hiukkasia sekoitetaan erilaisiin kaasuihin. Mallien perusteella kalsiumkarbonaatti lämmittäisi stratosfäärin alaosaa kymmenen kertaa vähemmän kuin sulfaattiaerosolit. Otsonikerrosta se saattaisi jopa korjata. Karbonaatti neutraloisi vedyn halideja sekä rikkihappoja ja typpihappoa vakaiksi suoloiksi. Ne eivät tuottaisi otsonia hajottavia radikaaleja. Harvardilaiset painottavat tekevänsä yläilmoissakin laboratoriotutkimusta, eivät ilmastonmuokkauskoetta. Kokeen odotetaan tuottavan lisätietoa ihmisen mahdollisuuksista vaikuttaa ilmastoon ilmakehän hiukkaskoostumusta muuttamalla. Parempi tietää Amerikkalaiset lupaavat ilmoittaa kokeestaan hyvissä ajoin etukäteen. He vakuuttavat myös, että ratkaisuja ei patentoida. Tieto tulee olemaan kaikkien käytössä. Kokeen toteutuminen ei silti ole varmaa. Arvostelijat sanovat, että jo asian tutkiminen vähentäisi kiinnostusta päästöjen ehkäisemiseen. Frank Keutschin työtoveri David Keith vastaa, että näin voi käydä, mutta se ei ole riittävä syy olla tutkimatta ilmastonmuokkausta. Keith tekee vertailun liikenteeseen. Turvavyöt ja turvatyynyt ovat lisänneet liikenneturvallisuutta hieman vähemmän kuin teknisesti olisi mahdollista, koska kuljettajat ovat vastaavasti nostaneet nopeuksiaan. On jopa havaittu, että autoilijat suhauttavat kypärää käyttävän pyöräilijän ohitse lähempää kuin kypärättömän. Monessa paikassa esiintyy sama ilmiö, jolle taloustieteilijät ovat antaneet nimen moraalikato. Kannatamme silti niin turvavöiden kuin pyöräilykypärien käyttöä. Haitta moraalikadosta on pienempi kuin turvalaitteista saatava hyöty. Tutkijoiden mukaan parasta on tehdä molempia: sekä ehkäistä ongelmia ennalta että lieventää vahinkoja, joiden estäminen on jo myöhäistä. Keith korostaa, että ilmastonmuokkaus olisi vain osaratkaisu. Kaikkea maailman liikalämpöä ei muokkauksella saada pois. Planeetan lämpenemisen estämiseen tarvitaan myös päästöjen pienentämistä. Päästövähennykset ovat tarpeen myös hiilidioksidin muiden haittojen, kuten merien happamoitumisen, lieventämiseksi ja poistamiseksi. Tutkimusta puolestaan tarvitaan jo tiedon vuoksi. Tietäminen on parempaa kuin tietämättömyys, Keutsch sanoo. Lisääntyvä tieto ilmakehän kemiasta ja fysiikasta tuottaa sovelluksia myös muille aloille. Keith kuvailee tulevaisuutta kirjassaan A Case for Climate Engineering (2013) seuraavasti: Teknologia kehittyy sotkuisesti muodostaen toisiinsa kytkeytyneitä silmukoita. Meidän pitää varautua yllätyksiin. Saatamme aloittaa sulfaattiaerosoleista, joiden tarkoituksena on rajoittaa äärimmäisiä lämpötiloja, ja päätyä toisenlaiseen teknologiaan, jolla on erilaiset tavoitteet. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. KEMIA 4/

18 AJANKOHTAISTA Hyvä elintarvikepakkaus on Ympäristön ystävä Suomalaiset ovat maailman innokkaimpia kahvinjuojia. Meillä myytävä kahvi pyritään pakkaamaan tehokkaasti ja vastuullisesti. Emma Kaustara Kahvipakkauksella on monta tehtävää tuotteen laadun säilyttäjänä. Kahvin pahin vihollinen on happi, joten pakkauksessa on oltava hyvä happibarrieeri. Kahvipaketit suljetaan kuumasulkemismenetelmällä, jotta ne eivät vuoda saumoistaan ja näin altista jauhettua kahvia hapelle. Pakkauksen on suojeltava tuotetta myös vedeltä ja mekaaniselta kulumiselta. Oy Gustav Paulig Oy kehittää pakkausjärjestelmäänsä mahdollisimman tehokkaaksi. Vastuullisuus on meille todella tärkeä asia jo siksikin, että kahvipavut tuodaan Suomeen kaukaa Brasiliasta ja Kolumbiasta, kertoo yhtiön projektityöntekijä Riikka Malm. Logistiikan ja pakkausten on oltava niin hyviä, että tuotteesta ei menetetä mitään kuljetuksessa. Paulig tutkitutti koko tuotanto- ja kuljetusketjunsa selvittääkseen, miten kahvipaketteihin tulee vuotoja. Malm teki tutkimuksen elintarviketieteiden gradutyönään. Se paljasti, että niin tuotannossa, kuljetuksessa kuin kaupoissa on heikot kohtansa, joihin päästään nyt puuttumaan. Tuotannon vakuumipakkauslinjastossa jotkut koneet sulkevat pakkaukset muita huonommin. Lisäksi saumaus saattaa kärsiä, kun jauhettua kahvia on vakuumikammiossa jäänyt sauman kohdalle. Kuljetuksessa ongelmia aiheuttavat huolimattomat lastaus- ja purkukäytännöt. Kuljettaja saattaa rutistaa kahvipakettilavan liinalla kiinni niin tiukasti, että osa paketeista vahingoittuu, Malm kuvailee. Virheiden korjaaminen edellyttää henkilöstön koulutusta, mutta apua voi olla myös yksinkertaisista ratkaisuista, Scanstockphoto kuten lavojen kulmasuojauksista. Vähittäistavarakaupoissa suurimman riskin muodostaa sekundääripakkausten avaaminen veitsellä. Viilto saattaa ulottua kahvipaketteihin asti. Viimeisen haasteensa pakkaukset kohtaavat kaupan hyllyllä. Asiakkaat kaivavat usein pakettinsa pinon takarivistä. Kun tämä tapahtuu tarpeeksi monta kertaa, pakettilavan tasapaino horjuu, ja pakkauksia tipahtelee lattialle. Suomalaisella kahvinpakkaamisella on merkitystä, sillä Pauligin Helsingissä toimiva paahtimo kuuluu Euroopan suurimpiin. Maailman kaikesta tuotettavasta kahvista joka sadas papu tulee meille Vuosaareen, Malm havainnollistaa. Tehtaassa kahvipavut paahdetaan biokaasusta saatavalla energialla. Ekologisuus näkyy yhtiössä muutenkin. Edelläkävijämme tällä saralla on Mundo-kahvin paketti. Siitä 45 prosenttia on uusiutuvia raaka-aineita. Avaimena oikea määrä Suurin osa maailman pakkausmate- riaalista käytetään elintarvikkeiden pakkaamiseen. Elintarvikkeiden pakkaaminen on ympäristönäkökulmasta monitahoinen asia. Pakkaukset aiheuttavat kuormitusta ympäristölle, mutta toisaalta niillä on suuri rooli ruokahävikin vähentämisessä, toteaa elintarviketieteiden apulaisprofessori Kirsi Mikkonen Helsingin yliopistosta. Maailman ruoasta jopa neljäsosa joutuu hukkaan. Valtaosa hävikistä tapahtuu jo alkutuotannon aikana, mutta elintarvikkeita tärvääntyy myös ketjun myöhemmissä vaiheissa. Ilman pakkauksia vielä paljon suurempi osa ruoasta menisi hävikkiin, Mikkonen tähdentää. Oikea määrä pakkausmateriaalia säästää ympäristöä vähentämällä ruoan hukkaan menemistä. Toisaalta liian suuri määrä ei enää lisää pakkaamisen tuomia etuja vaan päinvastoin muodostaa ympäristökuorman. Elintarvikepakkaamisen ympäristövaikutuksia puitiin Suomen Pakkausyhdistys ry:n järjestämässä pakkausalan ympäristökonferenssissa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Suomalainen on tottunut aloittamaan aamunsa kupillisella kuumaa. 18 KEMIA 4/2018

19 VÄHÄN TUNNETTU, PALJON KÄYTETTY Palkittu atomikerroskasvatus mullistaa maailmaa Harvat ovat siitä kuulleet, mutta melkein kaikilta sitä löytyy taskusta. Mikä se on? Vastaus on atomikerroskasvatus. Sen keksijä Tuomo Suntola palkittiin toukokuussa miljoonan euron Millennium-palkinnolla. Lue lisää Maija Pohjakallion artikkeli Tuomo Suntolan ja ALD:n matkasta on luettavissa osoitteessa fi > Kemia-lehden arkisto > Sisällysluettelot > Kemia 7/2014. Tekniikan Akatemia TAF Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luovutti Tuomo Suntolalle Millennium-palkinnon Helsingissä 22. toukokuuta järjestetyssä juhlassa. Tekniikan Akatemian myöntämä kahdeksas Millennium-teknologiapalkinto kohdisti valokeilan kertaheitolla sekä menetelmään että kehittäjäänsä. Syytä onkin, sillä tekniikan tohtori Tuomo Suntolan jo vuonna 1974 patentoima atomikerroskasvatus ALD on mahdollistanut elämämme älypuhelinten, tehokkaiden tietokoneiden ja sosiaalisen median keskellä. Tuntuu erittäin hienolta saada palkinto ja varsinkin nyt, kun teknologian arvo on tullut vakuuttavasti osoitetuksi. Voimme jo nähdä, mihin ALD:stä on, sen sijaan että vielä odotettaisiin lupausten täyttymistä, Suntola sanoo. Vuonna 1943 syntynyt tutkija jatkaa työtään ALD-laitteistoja valmistavan Picosun Oy:n osakkaana ja hallituksen jäsenenä. Atomikerroskasvatuksella voidaan pinnoittaa kolmiulotteisia rakenteita tarkasti atomikerros kerrallaan. Sen avulla valmistettuja ohutkalvoja käytetään lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa. Teknologian ansiosta laitteet ovat pienempiä ja edullisempia mutta samalla tehokkaampia. Aurinkokennojen, led-valojen ja sähköautojen litiumakkujen suorituskyky paranee ALD:n avulla. Teknologiaa hyödynnetään ympäristöä säästävissä pakkausmateriaaleissa ja kellojen ja korujen pinnoitteissa. ALD-kalvojen valmistukseen käytettävien laitteistojen ja kemikaalien markkinat ovat parin miljardin dollarin luokkaa ja teknologiaa hyödyntävän kuluttajaelektroniikan markkinaarvo ainakin 500 miljardia dollaria. Kemiaa, fysiikkaa ja filosofiaa Miten syntyy miljoonan euron keksintö? Aina on helpompi löytää, kun tietää mitä etsii, Suntola sanoo. Hän etsi 1970-luvun alussa tapaa, jolla silloisten kömpelöiden näyttöjen ohutkalvot saataisiin laadukkaammiksi. Löytyisikö vastaus materiaalitekniikan sijaan kemiasta? Ratkaiseva inspiraatio syntyi, kun Suntola tarkasteli alkuaineiden jaksollista järjestelmää. Hän oivalsi, että jos eri alkuaineiden kaasumaiset atomit muodostaisivat pintaan ohjattuina vahvemman sidoksen keskenään kuin toisen samanlaisen atomin kanssa, pinnalle muodostuisi atomikerroksen paksuinen kalvo näiden alkuaineiden yhdisteestä. Heureka! Tuomo Suntola alkaa kuulostaa kemistiltä fyysikon vaatteissa. Ei minusta oikeaa kemistiä tullut, Suntola naurahtaa ja korostaa, että teknologian kehittäminen ja vieminen eri teollisuudenalojen käyttöön on syntynyt monien osaajien verkostossa. Yhteistyössä on ollut mukana ennakkoluulottomia kemistejä, jotka ovat halunneet löytää tien fysiikkaan siinä missä itse olen halunnut löytää tien kemiaan. Vuorovaikutuksessa on löytynyt yhteinen kieli ja ymmärrys. Tutkijan silmissä teknologia lähentyy filosofiaa. ALD on syvällä oleva teknologia, joka tuo mikroulottuvuuden kemiaan. Se on tapa tarkastella kemiallisia reaktioita atomitason tapahtumien kautta. Tuomo Suntola toivoo, että palkinnolla on innostava vaikutus koko alan kehitykseen. Seuraavaksi hän aikoo harkita rauhassa palkintorahan käyttöä. Ensin mietitään, mitä tehdään, ja sitten vasta tehdään. Ja lopuksi tarkistetaan, mitä tuli tehtyä. Leena Joutsen KEMIA 4/

20 UUTISIA PICOSUN LOIKKAA PÖRSSIIN Terveysteknologiassa valtavat mahdollisuudet Pörssiin tähtäävä Picosun Oy kasvaa nyt vauhdilla. Suomalaisyrityksen valttikorttina on terveysteknologia, johon se on kehittämässä eturintamassa uusia ALD-sovelluksia. Picosun Oy Terveysteknologia kehittyy nyt valtavin harppauksin. On innostavaa kokea, että työmme voi aidosti auttaa ihmiskuntaa, Kustaa Poutiainen sanoo. Uskon, että liikevaihtomme on viiden vuoden kuluttua satoja miljoonia euroja. Tavoitteemme on kasvaa maailman johtavaksi ALD-teollisuuden toimijaksi, Kirkkonummella toimivan Picosun Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja perustaja Kustaa Poutiainen pudottelee. Tavoite kuulostaa päätähuimaavalta, sillä alan suurimpien yritysten liikevaihto on satoja miljoonia euroja, markkinajohtaja ASM Internationalin jo lähellä miljardia euroa. Picosunin viime syyskuussa päättyneen tilikauden liikevaihto oli vajaat 19 miljoonaa euroa. Poutiaisen mukaan tavoite on realistinen, ja merkittäviä osatavoitteita on jo saavutettu. Meistä tuli viime vuonna maailman suurin atomikerroskasvatusta hyödyntävien tutkimuslaitteistojen valmistaja. Seuraava tavoitteemme on markkinajohtajuus 2 8 tuuman IC-kiekkojen ja 3D-substraattien tuotantolaitteissa. Kuluvan tilikauden ensimmäisellä vuosipuoliskolla Picosunin kasvuvauhti oli 61 prosenttia. Olemme tehneet pitkään perustyötä, hakeneet ihanteellisia sovelluksia, kehittäneet teknologioita ja laitteistoja. Työ alkaa kantaa satoa. Monet asiakkaamme ovat lähdössä kasvattamaan tuotantoaan, mikä tuottaa kasvua myös meille. Nyt on aika edetä seuraavaan vaiheeseen. Seuraava vaihe tarkoittaa listautumista pörssiin. Yhtiö kerää parhaillaan viiden miljoonan euron siltarahoitusta, jonka tavoitteena on kiihdyttää kasvua listautumisen edellä. laajemmin. Mitä enemmän tietoisuus ALD:n mahdollisuuksista kasvaa, sitä enemmän löytyy uusia kohteita. Kun saamme vieraaksi ison elektroniikkayrityksen teknologiajohtajan, hänellä on kotiin lähtiessään yhden sijasta viisi kiinnostavaa ideaa, Poutiainen kuvaa. Yhtiön lupaavimpana tulevaisuuden kasvualana hän pitää terveysteknologiaa. Uskon, että ALD mullistaa terveysteknologiaa samassa määrin kuin aikoinaan elektroniikka- ja puolijohdeteollisuutta. Niissä meillä on suuria kilpailijoita, kun taas terveysteknologiassa olemme edelläkävijöitä. Kustaa Poutiainen lämpenee kuvaillessaan alan monia mahdollisuuksia: ALD:n avulla pinnoitettavia lääkkeitä ja kirurgisia implantteja, elimistöön asetettavia katetreja ja pään sisään asennettavia antureita. Näköpiirissä ovat jo sovellukset, joissa yhdistyy terveydentilan analysointi ja automaattinen lääkeaineen annostelu. Myös näköaistia voidaan eri tavoin parantaa tai jopa luoda. Poutiainen toivoo, että Suomi pysyy alan kotimaana myös tulevaisuudessa. Toivomukseni on, että ALD-klusteri kasvaisi ja kehittyisi Suomessa hyvällä koulutuksella ja tutkimuksella sekä laajalla yhteistyöllä. Leena Joutsen Picosun Oy Perustettu Tutkimus- ja tuotantotilat Kirkkonummella, tytäryhtiöt Saksassa, Pohjois-Amerikassa, Singaporessa, Japanissa, Kiinassa ja Taiwanissa. Vajaat 100 työntekijää, joista valtaosa Suomessa. Yli 300 asiakkuutta teollisuudesta ja tutkimuksesta ympäri maailmaa. Huhtikuun alussa yhtiön 12 kuukauden kumulatiivisten tilausten arvo oli lähes 28 miljoonaa euroa. Analysointi yhdistyy annosteluun Picosunin strategiana on kehittää yhteistyössä asiakkaiden kanssa laajalla rintamalla lupaavia sovelluksia. Tuomo Suntolan tuore Millennium-palkinto tuo toimintaan varmasti lisää vipinää. Poutiainen kuvaa tunnustusta työtoverilleen täysosumaksi. Kyseessä on näkymätön teknologia, jota ei tunneta mutta josta kaikki nauttivat ja hyötyvät joka ikinen päivä, tulevaisuudessa vielä enemmän ja Nightingale Healthilta uutta analytiikkaa Tunnustusta saaneen verianalyysitestin kehittänyt Nightingale Health laajentaa tarjontaansa. Nuori suomalaisyhtiö tuo markkinoille testit myös virtsa-, aivoselkäydinneste- ja napaverinäytteiden analysointiin. Uudet palvelut tarjoavat työkaluja etenkin sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, neurologisten tautien ja munuaissairauksien sekä äidin ja sikiön terveyden tutkijoille. NMR-spektroskopiaan perustuvat testit ovat käyttäjien saatavilla syksystä 2018 alkaen. 20 KEMIA 4/2018

21 Onnea ja hyvää kesälomaa! Yli uutta ylioppilasta ja lukiolaista saa luettavakseen Kemia-lehden vuosikerran tästä numerosta alkaen. Scanstockphoto Ennätysmäärä lehtistipendejä lukiolaisille Yli lukiolaista ja uutta ylioppilasta palkittiin kevätjuhlissa Kemia-lehden vuosikerralla. Henna ja Juho ovat iloisia opiskelijoita, jotka auttavat mielellään koulutovereitaan ja jaksavat ponnistella oppiakseen vaikeitakin asioita. Baan on ollut todella sinnikäs ja saavuttanut kemiassa kiitettäviä arvosanoja, vaikka hänellä on vielä paljon haasteita suomen kielessä. Tällaisia viestejä alkoi virrata toimitukseen, kun Kemia-lehti pyysi nyt kuudennen kerran lukioiden opettajia anomaan stipendejä kemiassa ja luonnontieteissä lahjakkaille oppilailleen. Kaikkiaan stipendejä toivottiin reilulle oppilaalle tai oppilasryhmälle yli Lisää stipendejä Kemian diplomi-insinööri, futurologi Elina Hiltusen perustama Tiedettä tytöille -projekti jakoi nyt neljännen kerran tiedelehtiä ja -kirjoja. Stipendin sai yli 250 tieteistä ja tekniikasta innostunutta tyttöä peruskouluissa ja lukioissa. Kemia-lehti oli hankkeessa mukana 40 vuosikerralla. Kemia-lehden sisarlehti Uusiouutiset puolestaan lahjoittaa yhdessä kumppaniyritysten kanssa lehden vuosikerran yli 400:lle ympäristöalan opiskelijalle ja ympäristönsuojelussa kunnostautuneelle lukiolaiselle. 200 lukiosta kaikkialta Suomesta. Lahjoituksen mahdollistavat Kemialehden stipendikumppanit, joita lähti tänä vuonna mukaan enemmän kuin koskaan. Viimeisenkin varmistuttua stipendi pystyttiin lahjoittamaan kaikille. Vajaa kolmannes stipendiaateista on uusia ylioppilaita, loput alemmilta vuosikursseilta. Kun viime vuonna stipendejä jaettiin ennätyksellisesti yli tuhat, nyt saavutettiin jälleen kirkas uusi ennätys. Kuuden vuoden aikana lehti on avannut ikkunan kemian maailmaan jo noin kolmelletuhannelle nuorelle. Vuosikerta faktakemiaa tekee hyvää Uskomme, että vuosikerta faktakemiaa tekee hyvää nuorelle lukijalle. Lehden artikkelit välittävät kiinnostavan kuvan toimialasta ja osoittavat, että kemianteollisuus tarjoaa mielenkiintoisia ja monipuolisia työtehtäviä kotimaassa ja eri puolilla maailmaa, sanoo viestintäpäällikkö Iiris Ponkala-Kauppila BASF Oy:stä, joka lähti mukaan jo kolmannen kerran. Suomen BASF tarjoaa vuosittain kesätyöpaikkoja nuorille ja investoi hankkeisiin, jotka yhdistävät tieteen ja nuoret. Yhtiö tukee myös Kemianluokka Gadolinia, jonka toiminnasta voi lukea lisää sivulta 57. Yksi stipendiaateista on tuore ylioppilas Ida Koskinen Lappeenrannan lyseon lukiosta. Häkellyttävät kahdeksan laudaturia kirjoittanut Koskinen kertoi Ylelle pyrkivänsä Helsingin yliopistoon Lehtistipendin lahjoittajat Lehtistipendin lahjoittavat vuonna 2018 yhdessä Kemia-lehden kanssa: Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu BASF Oy Forchem Oy Gasum Oy Finska Kemistsamfundet Helsingin yliopiston kemian osasto Itä-Suomen yliopiston kemian laitos Jyväskylän yliopiston kemian laitos Kemiallisteknillinen yhdistys ry Kemian Kustannus Oy Kemianteollisuus ry Kemira Oyj Kiilto Oy Lappeenrannan teknillinen yliopisto Linnunmaa Oy Neste Oyj Nornickel Harjavalta Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta Picosun Oy Suomalaisten Kemistien Seura Turun yliopiston kemian laitos Åbo Akademi. Kemia-lehti kiittää lämpimästi kaikkia kumppaneita, joiden osallistuminen mahdollisti ennätysmäärän stipendejä. opiskelemaan kemian, fysiikan ja matematiikan opettajaksi. Opettajana haluaisin olla innostava roolimalli. Itselleni on ollut todella tärkeää, että opettajat ovat saaneet kiinnostumaan aineestaan. Leena Joutsen KEMIA 4/

22 UUTISIA Suomalaisella terveysteknologialla on yhä enemmän kysyntää maailmalla. Terveysteknologian vienti kasvaa yhä Suomalaisten terveysteknologiatuotteiden liikevaihto oli viime vuonna 2,5 miljardia euroa, ja siitä tuoteviennin arvo oli lähelle 90 prosenttia. Viennin kasvu on jatkunut jo parikymmentä vuotta. Suurin osa viennistä on lääkintä- ja potilasvalvontalaitteita, mutta Suomesta viedään myös esimerkiksi leikkaussalipöytiä ja erikoisvalmisteisia sairaalavaatteita. Terveysteknologia työllistää Suomessa ammattilaista. Ala kehittyy voimakkaasti, ja 10 prosenttia liikevaihdosta käytetään tuotekehitykseen. Medix Biochemica vahvistaa suomalaista omistuspohjaansa Uusi, kiinnostava tuote on esimerkiksi Injeq Oy:n kudoksia tunnistava älyneula, jolla voidaan ottaa vaikkapa selkäydinnäyte. Evondos on puolestaan kehittänyt kotikäyttöön tarkoitetun, muistiongelmaisia palvelevan lääkeannostelurobotin. Ammattikorkeakoulu Metropolian ja Health Innovation Villagen videopeli Rehaboo ohjaa olkapään kuntoutukseen, ja Lullamen heijaava patja auttaa vauvaa nukahtamaan. Kirsi Väisänen Suomalainen kehitysyhtiö DevCo Partners on ostanut enemmistöosuuden bioteknologiayritys Medix Biochemicasta. Medixin aiempi pääomistaja Minervasäätiö jatkaa edelleen yhtiön merkittävänä omistajana. Medix Biochemica tuottaa bioreagensseja globaalille in vitro -diagnostiikkateollisuudelle. Lisäksi yhtiö valmistaa omia diagnostisia, etenkin naisten terveydenhoitoon suunnattuja testejä. Vuonna 1985 perustetulla Medixillä on toimipisteet Espoossa, Joensuussa ja Shanghaissa. Sata henkeä työllistävän yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 20 miljoonaa euroa. Kirsi Väisänen PRH sai sertifioinnin LEI-tunnuksiin Patentti- ja rekisterihallitus PRH on saanut sertifioinnin LEI-tunnusten myöntämiseen. Sertifikaatti tarkoittaa, että PRH täyttää maailmanlaajuisen LEI-järjestelmän vaatimukset. Sertifikaatin myönsi järjestelmää hallinnoiva Gleifsäätiö. LEI-tunnuksen (legal entity identifier) tarvitsevat pörssinoteeratuilla arvopapereilla kauppaa käyvät yritykset ja yhteisöt. Olemme myöntäneet LEItunnuksia tammikuusta 2014 alkaen, ja nyt akkreditoinnin jälkeen meillä on virallinen hyväksyntä toiminnan jatkamiseen myös tulevaisuudessa. Samalla olemme sitoutuneet noudattamaan tiettyjä laatustandardeja, kertoo tiimipäällikkö Henrik Räihä PRH:sta. Toukokuun puoleenväliin Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Numero 5/2018 ilmestyy 5. syyskuuta. Varaa paikkasi viimeistään 13. elokuuta! Osateemoina kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus Erikoisjakelu: EuroSafety 2018, Tampere Tiedustelut ja varaukset: puh puh mennessä PRH oli myöntänyt liki LEI-tunnusta. Hakemusten määrä jatkaa Räihän mukaan kasvuaan. Taustalla on EU:n lainsäädäntö ja se, että pankit ja sijoituspalveluyritykset eivät ota vastaan toimeksiantoja yrityksiltä ja yhteisöiltä, joilta tunnus puuttuu. Suomalainen yritys tai yhteisö, esimerkiksi rekisteröity yhdistys tai säätiö, voi hakea meiltä LEI-tunnusta, kunhan sillä on Y-tunnus, Räihä selvittää. Pelkkään omistamiseen LEI-tunnusta ei tarvita. Sitä ei myös vaadita esimerkiksi tavallisten sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien lunastukseen ja merkintään tai pörssissä noteeraamattomilla osakkeilla käytävään kauppaan. Päivi Ikonen KEMIA Kemi 22 KEMIA 4/2018

23 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. LINTUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna. Megaluokan mikro-ongelma KAIKESTA TUOTETUSTA muovista noin kolmasosa päätyy luontoon. Veteen päätyy arviolta 10 miljoonaa tonnia muovia vuodessa. Suodattimet, jotka estävät jätteiden pääsyn vesistöihin, eivät pysäytä mikromuoveja. Mikromuovit ovat iso ongelma. Joidenkin tutkijoiden mukaan niitä voi verrata jopa happosateisiin ja DDT-ympäristömyrkkyyn. Suurin osa mikromuoveista syntyy, kun muovit murenevat. Ne ovat haitallisia mereneläville, mutta niiden vaikutusta ihmiseen ei vielä tiedetä tarkkaan. Mikromuoveja on jopa sadepisaroissa. Pariisissa sataa kolmesta kymmeneen tonnia muovikuituja vuosittain. Kun mikromuoveja sisältävä sadevesi haihtuu maanpinnalta, siirtyy hiukkasia myös hengitysilmaan. MIKROMUOVIEN leviämisen luontoon voisi estää suhteellisen helposti ja halvalla kierrättämällä kierrätyskelpoiset muovit ja polttamalla muut. Ongelmia tulee, kun ihmiset eivät kierrätä kunnolla. Suomi on kuitenkin maailman kärkijoukossa jätteiden kierrätyksessä. Toisaalta kierrätys ja poltto eivät aina auta, sillä mikromuovia päätyy ympäristöön myös ei niin itsestäänselvistä lähteistä, tekstiileistä, kosmetiikasta ja autonrenkaista. Iso kysymys on myös se, miten mikromuoveja pienemmät nanomuovit vaikuttavat ympäristöön ja eliöstöön. Nanometri on millimetrin miljoonasosa. Pienen pienet nanopartikkelit voivat läpäistä kudokset, kulkea veren mukana elimistössä ja kasautua vaikka aivoihin. BIOHAJOAVIEN muovien käyttö on yksi vaihtoehto mikromuovijätteen vähentämiseen. On myös havaittu, että jotkin mereneliöt auttavat merenpinnalla kelluvien muovilauttojen poistamisessa. Piilevät upottavat muovilauttoja ja jotkin mikrobit hajottavat muovihiukkasia. Myös uudenlaiset tehokkaammat vedenpuhdistusteknologiat voivat tuoda ratkaisuja mikroja nanomuoviongelmaan. Emilia Hiltunen Kirjoittaja on Olarin koulun 9. luokan oppilas Satavuotias Åbo Akademi vihki kunniatohtoreita on lounasaika! (käpytikka koputtaa toukan ovea) Tänä vuonna sataa vuottaan juhliva Åbo Akademi on kutsunut 13 uutta kunniatohtoria. Kunniatohtoreiksi promovoitiin muun muassa Oulun yliopiston aineen- ja lämmönsiirtotekniikan professori Riitta Keiski, Uppsalan yliopiston lääkeainekemian emeritusprofessori ja rehtori Anders Hallberg, tekniikan tohtori Tarja Cronberg, yrittäjä Peter Vesterbacka sekä kirjailijat Sirpa Kähkönen ja Jonas Gardell. Åbo Akademin tohtoripromootio järjestettiin 25. toukokuuta. ChemBio-tapahtuma tuo nobelistit Helsinkiin Kevään 2019 ChemBio Finland -tapahtumassa on tilaisuus kuulla kemian nobelistien kertovan tutkimuksistaan. Suomalaisten Kemistien Seuran satavuotisjuhlaseminaarissa esittäytyvät muun muassa vuonna 2009 palkinnon saanut Ada E. Yonath ja vuonna 2016 palkittu Fraser Stoddart. Tapahtumakokonaisuuteen kuuluu aiempaan tapaan laaja näyttely ja kattava luento-osuus. Seuraava ChemBio Finland järjestetään Messukeskuksessa maaliskuuta Stora Enso lisensoi Sulapacin teknologiaa Metsäjätti Stora Enso ja täysin biohajoavan pakkausmateriaalin kehittänyt startup-yhtiö Sulapac ovat sopineet yhteistyöstä. Sopimuksen mukaan Stora Enso lisensoi Sulapacin materiaaleja ja teknologiaa ja ryhtyy kehittämään täysin uusiutuvia korkkeja ja sulkijoita nestepakkauksiin. Yhteistyö kattaa myös elintarvikepakkaukset sekä kuluttajaelektroniikan pakkaukset. Mikä meidät pelastaisi? Muoviroskaa on jo kaikkialla ympäristössä. Asiantuntemuksella on nimi. (09) KEMIA 4/

24 Vihreät sivut huomataan Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa Kemia-lehden lukijoista 81 % 72 % 65 % katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) Näin Vihreät sivut vaikuttavat: 52,9 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. 19,1 % 17,6 % 20,6 % Saa minut harkitsemaan ostamista. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy Lisätietoja ja tilaukset: ilmoitustiedot Seija Kuoksa, puh Jaana Koivisto, puh KEMIA Kemi

25 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service BASF OY Tammasaarenkatu Helsinki puh. (09) BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie Vantaa puh. (09) faksi (09) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Puhaltimet Blowers Pumput Pumps Tyhjiöpumput Vacuum Pumps Kompressorit Compressors ELEKTROKEM OY PL 71, Helsinki puh. (09) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit Reagecon Standards and Reagents For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu Helsinki Postiosoite PL Helsinki puh Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Fluidisaattorit Fluidizers Jauhaimet Grinders Sekoittimet Mixers BOREALIS POLYMERS OY PL Porvoo puh. (09) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Petrokemian tuotteet Petrochemical Products Polyolefiinit Polyolefins Vihreät sivut myös verkossa. DOSETEC EXACT OY Vaakatie Nastola puh. (03) faksi (03) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Annostelujärjestelmät Batching Systems Hihnavaa at Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa at Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät Weighing Systems Säiliövaa at Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet Sack Filling Machines Vaa at Balances & Scales ELOMATIC OY Process & Energy Engineering Itäinen Rantakatu Turku puh. (02) Mobile: Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Automaatio- ja sähkösuunnittelua Automation and Electrification Design Energiakonsultointi Energy Consulting Laitesuunnittelua Unit Operation Design Projektipalvelut EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät Process Automation Systems Prosessisuunnittelua Process Design Tehdassuunnittelua Plant Design Vihreitä sivuja ei ohiteta. KEMIA 4/

26 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service EUROFINS ENVIRONMENT TESTING Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A Helsinki puh Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups LIMS-järjestelmät LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Vihreät sivut näkyvästi verkossa. Laboratorio- ja lääkintälaitehuollot koko Suomen alueella INTERMED OY Vantaa, Tampere, Kuopio, Oulu Puutarhatie Vantaa Huolto- ja tarjouspyynnöt: puh. (09) Meiltä myös kalibroinnit, validoinnit ja varaosat. JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie Kotka puh. (05) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Jauheiden varastointi- ja siirtolaitteistot Equipment for Storage and conveying of powders Suursäkkien tyhjennys- ja täyttölaitteistot Big Bag discharge and filling equipment Jauheiden ja nesteiden annosteluja sekoituslaitteistot Dosing and Mixing equipment for powders and liquids Annostelujärjestelmät jauheille ja nesteille Dosing Systems for powders and liquids KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie Vilppula puh. (03) faksi (03) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät Balance Tables Vetokaapit Fume Hoods LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut kaivannaisteollisuus energia-ala metsäteollisuus ympäristösektori materiaali- ja tuotetestaus Espoo Jyväskylä Kuopio Outokumpu Sodankylä KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F Pori PL 78, Pori puh. (02) faksi (02) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Haihdutuslaitokset Evaporation Plants Kiteytyslaitokset Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Vihreät sivut METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B Espoo puh Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Analyysien automatisointi Automation of Analysis Ionikromatografia Ion Chromatography ph/ionit & johtokyky ph/ions and Conductivity NIR-spektroskopia NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset Stability Measurements Titraus Titration Voltammetria, CVS Voltammetry, CVS 26 4/2018

27 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu Turku puh. (02) Asiakaspalvelu: puh Vihreät sivut myös verkossa SKALAR ANALYTICAL B.V. Tinstraat AA Breda The Netherlands puh. +31 (0) faksi +31 (0) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, ph, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) Robotic analyzers (BOD, COD, ph, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha Helsinki puh. (09) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit Glass Thermometers mukana asiakasyritysten logot helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A Helsinki puh. (09) faksi (09) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management Vihreät sivut näkyvästi verkossa. SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja Espoo puh. (09) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups LIMS-järjestelmät LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking LIMSView powered by QlikView TANKKI OY Oikotie 2, Ähtäri puh. (06) faksi (06) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Fermentorit Fermenters Kolonnit Columns Painesäiliöt Pressure Vessels Reaktorit Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet Containers and Storage Equipment Tietojen haku onkin nyt kätevää. Varaa oma paikkasi pian. OTA YHTEYTTÄ: puh puh KEMIA 4/

28 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service TESTWARE OY Puurtajantie Hollola puh. (03) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit Incubators ESD-tuotteet ESD Products 3D-mittalaitteet 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet X-Ray Equipment Vihreät sivut VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, Tampere puh Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät Process Automation Systems Turvalogiikat Safety Interlocking Systems WACKER-KEMI AB Box 3115 SE Solna, Sweden puh faksi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet Adhesives Raw Materials Maali- ja lakkaraaka-aineet Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit Silicones Vaahdonestoaineet Defoamers Fuel Laboratory Services Analyysi-, testaus- ja asiantuntijapalvelut Wärtsilä Finland Oy Fuel Laboratory Services Opistokatu Vaasa Yhteydenotot: puh Vihreiden sivujen verkkopalvelu HUOMATAAN! Mukana asiakasyritysten logot. Helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut. Tule mukaan Vihreille sivuille! Jokaisessa lehdessä. Jokaisessa uutiskirjeessä. Netissä > Vihreät sivut. Hinnat alkaen euroa + alv / koko vuosi. Ehdit jo seuraavaan numeroon 5/2018, kun varaat paikan Vihreiltä sivuilta 13. elokuuta mennessä. BONUS! Suorapostitus puoleen hintaan Huippusuosittu suorapostitus vain 625 euroa + alv (norm ) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte uusia asiakkaita ja kauppoja tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne lisää kävijöitä nettisivuillenne osallistujia tapahtumiinne. Lue lisää: > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Seija Kuoksa puh Jaana Koivisto puh KEMIA Kemi Tutustu ja tule mukaan! > Vihreät sivut 28 4/2018

29 REACH RAKENTUU Asiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista. Käyttöpaikalla tuotetut biosidit ovat Kova pähkinä purtavaksi BIOSIDIVALMISTEET ovat kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoitus on tuhota, torjua tai tehdä haitattomiksi ihmisille tai eläimille haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa niiden esiintymistä. Eliöntorjuntavalmisteiden tuomista markkinoille ja niiden käyttöä säädellään Euroopan unionin BPR-asetuksessa. Arviointiohjelmaan kuuluvien tehoaineiden ja niitä sisältävien valmisteiden riskit ja tehokkuus puolestaan arvioidaan EU:n hyväksymis- ja lupamenettelyissä. BPR-ASETUKSEN soveltamisalueeseen kuuluvat myös käyttöpaikalla tuotetut eli in situ -biosidit. Niitä käytetään muun muassa veden puhdistamisessa, esimerkiksi talousveden desinfioinnissa ja jätevesien puhdistuksessa. In situ -biosidien määritelmä käsittää tuotetun tehoaineen, sen valmistukseen käytetyt lähtöaineet eli prekursorit sekä valmistusmenetelmän ja -laitteiston. EU-viranomaiset sopivat käyttöpaikalla tuotettavien biosidien arvioinnista ja hallinnoinnista keväällä Arviointiohjelmasta puuttuu tehoaineen ja prekursorin yhdistelmiä, mutta yritysten oli mahdollista lisätä niitä mukaan ohjelmaan niin sanotulla notifiointimenettelyllä tai jättämällä hyväksymishakemus. JOS YRITYS ei jättänyt notifiointia viimeistään huhtikuussa 2016 tai hyväksymishakemusta syyskuun alkuun 2016 mennessä, sillä oli edessä korvaavan aineen etsiminen. Toinen vaihtoehto oli toimittaa tehoaineesta hyväksymishakemus uutena tehoaineena. Tällöin aineen käyttö oli lopetettava hyväksymismenettelyn ajaksi. In situ -biosideja koskeville menettelyille varattiin aikaa verrattain lyhyt jakso. Onkin todennäköistä, että asia on siksi jäänyt joiltakin toimijoilta huomaamatta. IN SITU -AINEET ovat haasteellisia myös muun muassa aineiden identifioinnin, biosidiasetuksen tietovaatimusten soveltamisen ja lähtöaineiden toimittajia koskevien vastuiden näkökulmasta. Käyttötarkoituksesta riippuen sama aine voi esimerkiksi olla sekä Reach-asetuksen mukaan rekisteröitävä että biosidilainsäädännön alainen. Viranomaiset ovat hioneet in situ -biosideja koskevia menettelyjä ja tulkintoja vasta viime vuosina. Monelle vuonna 2016 notifioidulle in situ -aineelle hyväksymishakemuksen jättämisen takaraja koittaa kuitenkin jo tänä vuonna. ENNEN KOMISSION tehoainehyväksyntää hakemuksen arvioi joku unionin jäsenmaa. Arvioiva jäsenmaa on velvollinen neuvomaan toiminnanharjoittajia hakemuksen laatimisessa. Tulkintojen tekeminen asioista, joista ei ole EU:n tasolla yhtei- Linnunmaa Oy Marjo Pusenius työskentelee Linnunmaa Oy:ssä vanhempana asiantuntijana, joka on perehtynyt EU:n kemikaalilainsäädäntöön. sesti sovittu tai joille ei ole muodostunut vakiintuneita käytäntöjä, on kuitenkin hankalaa. Aikataulupaine ja biosidiasetuksen vaikeaselkoisuus laittavat niin toimijat kuin viranomaiset lujille. In situ -biosideja valmistavilla ja käyttävillä yrityksillä on silti vahva tahtotila toimia asetuksen velvoitteiden mukaisesti. Kun vain joku osaisi kertoa tarkasti, kuinka tämä tapahtuu. Marjo Pusenius KEMIA 4/

30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Uutta CERES-osaamiskeskusta vetävät Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen (vas.) ja professori Orlando Rojas sekä VTT:n tutkimusjohtaja Tiina Nakari-Setälä ja tutkimusprofessori Kristiina Kruus. Akatemian lippulaivarahoitus Biomateriaalien kehitykselle Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT perustavat biotalouden osaamiskeskittymän, joka kehittää uusia biomateriaaleja. Suomen Akatemia myönsi CERES-nimen saaneelle keskittymälle useiden miljoonien rahoituksen uudesta tutkimuksen lippulaivarahoituksestaan. Osaamiskeskittymä ryhtyy rakentamaan uusia biomateriaaleja pak- Aalto-yliopisto kauksiin, tekstiileihin ja suodattimiin. Materiaaleja voidaan hyödyntää myös puolijohteissa, komposiiteissa ja energian varastoinnissa. Uusien materiaalien raaka-aineena on kasvipohjainen biomassa. Keskittymässä tutkitaan myös kierrätettyjen raaka-aineiden hyödyntämistä ja jopa bioteknisesti valmistettuja materiaaleja. Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta työpaikkaa ja 40 miljardia euroa uutta liikevaihtoa vuoteen 2025 mennessä. Uusi osaamiskeskittymä tukee tavoitetta omalta osaltaan. Aalto-yliopiston ja VTT:n erilaiset profiilit täydentävät erinomaisesti toisiaan, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä, jonka mukaan uusiin innovaatioihin perustuvat materiaaliratkaisut hyödyttävät koko yhteiskuntaa. VTT:n arvion mukaan Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo voidaan jopa kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä, jos satsataan korkean lisäarvon tuotteisiin. Näiden tuotteiden kehitykseen tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara, joka arvostaa sitä, että akatemia on rahoitusta myöntäessään kiinnittänyt huomiota korkean tieteellisen tason lisäksi myös tutkimuksen välittömään yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Auringosta biovetyä entistä tehokkaammin Yhteyttävien mikrobisolujen kyky tuottaa auringon energiasta biovetyä paranee merkittävästi, kun solut kiinnitetään läpinäkyvään nanoselluloosakalvoon. Tämä selvisi Turun yliopiston ja VTT:n yhteistutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin Journal of Materials Chemistry -lehdessä. Menetelmän odotetaan tehostavan myös muiden mikroleväsoluista saatavien biokemikaalien valmistusta. Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian apulaisprofessori Yagut Allahverdiyeva ryhmineen on pitkään paneutunut fotosynteettisten mikrolevien ja syanobakteerien hyödyntämiseen. Mikrobien yksinkertaisen solurakenteen ansiosta fotosynteesin sitoma valoenergia voidaan ohjata hallitusti lopputuotteeseen. Tekniikassa on keskeisessä asemassa solujen immobilisointi eli sitominen geelimäiseen aineeseen. Tällöin solujen aineenvaihdunta siirtyy biomassan kasvatuksesta haluttujen yhdisteiden tuotantoon, Allahverdiyeva kertoo. Immobilisointiin sopivan materiaalin on oltava huokoinen, läpinäkyvä, vedenkestävä ja biologisesti yhteensopiva leväsolujen kanssa. VTT:n kehittämä nanoselluloosakalvo täyttää kaikki vaatimukset. Kalvolla voidaan siksi korvata aiemmin yleisesti käytetty alginaattipolymeeri, jolla on suhteellisen huono mekaaninen kestävyys ja vähäinen huokoisuus, kuvailee johtava tutkija Tekla Tammelin VTT:stä. Auringosta biokemikaaleja. Solujen kiinnittyminen läpinäkyvään nanoselluloosakalvoon vähentää huomattavasti valoenergian hävikkiä verrattuna kasvatukseen ravinneliuoksessa. Scanstockphoto 30 KEMIA 4/2018

31 Bio-Rad Laboratories Food Science -tuotteet nyt Labemasta! Kromogeeniset agarit iq-check PCR-kitit Vesianalyysit Legionella testaus TSE-testaus Courtesy of Bio-Rad Laboratories, Inc., 2018 Kysy lisätietoja: tai ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2019 OVAT HAETTAVANA Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille 1) äskettäin ( lukien viiden vuoden sisällä*) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään euroa) sekä 2) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään euroa). Säätiö ei jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. kongresseihin. Pienet apurahat (enintään euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa. Eduksi luetaan ulkomaiselle Post doc -kaudelle lähteminen, ulkomaisen Post doc -kauden pidentäminen tai sellaiselta palaaminen. Post doc -apurahan hakemukseen on liitettävä tutkimuksen suorituspaikan (yliopisto tai laitos) sitoumus. Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Tutkimussäätiön kotisivulla Hakemus laaditaan suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Muita kuin pyydettyjä liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä euron apurahan voi hakija saada kerran ja väitöstyöhön tarkoitetun apurahan korkeintaan kahdesti. Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta Hakuaika päättyy Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Päätökset apurahojen saajista julkistetaan loppuvuodesta 2018 Tutkimussäätiön kotisivulla, ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille vuoden 2018 joulukuussa. Yhteydenottoihin vastaa Tutkimussäätiön asiamies Anu Imppola, puhelin Orionin Tutkimussäätiön hallitus *) Viiden vuoden määräaikaan sovelletaan Suomen Akatemian ohjeistusta hakuilmoitus_syyskuu_2017_fi.pdf#page25. Mikäli viiden vuoden määräaika ylittyy, pyydetään CV:ssä esittämään selvitys.

32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomalaistutkijat uuden valon lähteillä Aalto-yliopiston tutkijat ovat luoneet ensimmäisen valosta ja metallin elektroneista muodostuvan Bosen Einsteinin kondensaatin. Kondensaatilla tarkoitetaan Albert Einsteinin ja Satyendra Nath Bosen liki sata vuotta sitten ennustamaa ilmiötä, jonka mukaan kvanttimekaniikan lait voivat pakottaa ison määrän hiukkasia käyttäytymään kuin ne olisivat yksi ainoa hiukkanen. Ensimmäinen, alkaliatomikaasusta koostuva kondensaatti kyettiin toteuttamaan vuonna Tutkijat Eric Cornell, Carl Wieman ja Wolfgang Ketterle palkittiin saavutuksesta vuoden 2001 fysiikan Nobelilla. Useimmiten kondensaatin syntyminen edellyttää lähes absoluuttisen nollapisteen kylmyyttä, mutta Aallon kondensaatti saatiin valon hyödyntämisen ansiosta aikaan huoneenlämpötilassa. Elektronit liikkuivat säännölliseksi hilaksi järjestetyissä kultananohiukkasissa. Aalto-yliopisto / Tommi Hakala ja Antti Paraoanu Säteilevän valon aallonpituus kasvaa eli energia pienenee kultananopartikkelihilassa edettäessä. Bosen Einsteinin kondensaatti muodostuu, kun saavutetaan hilan energiaminimi. Kultananopartikkelihila on helppo tehdä nykyaikaisilla nanovalmistusmenetelmillä, kertoo akatemiaprofessori Päivi Törmä. Ryhmä hyödynsi tutkimuksessaan yliopiston Micronova-yksikön puhdastilan nanovalmistus- ja elektronimikroskopialaitteita. Kondensoituvat hiukkaset sysätään liikkeeseen nanopartikkelihilan toisesta päästä. Edetessään ne säteilevät valoa koko hilan pituudelta. Partikkelien välistä etäisyyttä säätelemällä voidaan hallita sitä, onko lopputulos Bosen Einsteinin kondensaatti vai tavallista laservaloa. Nanopartikkelien lähellä valo voidaan puristaa jopa pienempään tilaan kuin valon aallonpituus tyhjiössä. Nämä ominaisuudet tekevät uudesta kondensaatistamme lupaavan sekä perustutkimuksen että sovellusten kannalta, Törmä sanoo. Uusi kondensaatti pystyy tuottamaan erittäin lyhyitä valopulsseja, jotka voisivat esimerkiksi nopeuttaa informaationkäsittelyä ja kuvantamista. Rahkasammal imee metaanipäästöjä Rahkasammalten ja bakteerien yhteistyö ehkäisee tehokkaasti soiden metaanipäästöjä. Sammalen ja metanotrofien eli me- taania hapettavien bakteerien muodostama metaanisuodin on sopeutunut toimimaan hyvin erilaisissa olosuhteissa, sekä luonnontilaisilla että ihmisen Kun turvetuotantoalueita ennallistetaan, niille kannattaa tutkijoiden mukaan istuttaa rahkasammalia. Näin voidaan sekä käynnistää hiilensidonta turpeeksi että torjua metaanipäästöjä. muokkaamilla soilla, ilmenee Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta. Pohjoiset suot ovat tärkeitä hiilinieluja, sillä ne sitovat hiiltä hitaasti kertyviin turvekerroksiin. Soilla syntyy kuitenkin metaania, kun kasvimateriaali hajoaa hapettomissa oloissa. Sammalissa elävät metanotrofit rajoittavat metaanin pääsyä ilmakehään, ja metaanin hapetuksessa syntyvä hiilidioksidi siirtyy samalla sammalen käyttöön. Luken tutkija Anuliina Putkinen osoitti väitöstyössään, että metanotrofit kykenevät leviämään sammalesta toiseen veden välityksellä. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että bakteerit palautuvat hyvin suoekosysteemin häiriöistä, kuten ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti lisääntyvistä kuivista jaksoista. 32 KEMIA 4/2018

33 Leikkaussalien ilmassa paljon pienhiukkasia Leikkaussalien henkilökunta altistuu haitallisille määrille pienhiukkasia, paljastaa Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimus. Ongelmien syynä on kudosta valokaarella polttava sähköveitsi, jota käytetään kirurgiassa laajalti. Sähköveitsellä leikattaessa hengitysilmaan höyrystyy hiukkasia runsaasti. Erityisen vaarallisia ovat hyvin pienet partikkelit, jotka pääsevät keuhkorakkuloihin asti. Sieltä ne pääsevät tunkeutumaan verenkiertoon. Toistuva partikkelialtistus altistaa hengitystiesairauksille, syöville ja verisuonisairauksille, kertoo tohtorikoulutettava Markus Karjalainen TTY:stä. Hiukkasilta voidaan suojautua joko riittävän tehokkaalla hengityssuodattimella tai savuimurilla, joka poistaa ja suodattaa syntyvän savun. Tavanomainen kirurginmaski ei juuri tarjoa suojaa. Hiukkasten määrään vaikuttaa leikattava kudos. Korkean riskin aiheuttaa esimerkiksi maksa, joka tuot- Scanstockphoto Tutkimuksen mukaan yksi leikkaus aiheuttaa työntekijöille yli tupakka-askillista vastaavan passiivisen hiukkasaltistuksen. taa moninkertaisen määrän partikkeleita vaikkapa rasvakudokseen verrattuna. Maksaa leikattaessa hiukkaspäästöt ylittävät turvalliset rajat, vaikka salissa olisi erityisesti savunpoistoon suunniteltu imuri. Jos käytössä on tavanomainen nesteimu, partikkelialtistus on yli nelinkertainen. Täysin ilman savuimua altistus on yli kahdeksankertainen. Naloksonille löytymässä uusi käyttökohde Huumevieroituksessa ja huumeiden yliannostuksen vasta-aineena käytettävälle naloksonille saattaa löytyä uutta käyttöä. Aineesta voivat hyötyä aivoinfarktista toipuvat potilaat. Tähän viittaavat Helsingin yliopiston tuoreet tutkimustulokset. Joka vuosi noin 10 miljoonaa ihmistä selviää aivoinfarktista, mutta heidän paranemisensa edistämiseen ei ole saatavilla lääkkeitä. Naloksonin on tiedetty vaikuttavan aivojen mikrogliasoluihin, jotka vastaavat aivojen immuunipuolustuksesta. Mikrogliasolut kärsivät aivoinfarktissa massiivisia tuhoja. Tutkijat Mikko Airavaara ja Jenni Anttila sekä heidän kollegansa Brandon Harvey yhdysvaltalaisesta Nidakeskuksesta päättivät testata, kuinka aivokuoren infarktin saaneet rotat rea- goisivat naloksoniin. Kokeen tulokset olivat lupaavat. Infarktin jälkeen aloitettu viikon mittainen naloksonikuuri nopeutti jyrsijöiden paranemista merkitsevästi. Naloksoni annosteltiin nenäsuihkeena, sillä molekyyli läpäisee solukalvot ja veri-aivoesteen tehokkaasti. Testissä hyödynnettiin jo markkinoilla olevaa vaikuttavaa ainetta, jonka käytön tiedetään olevan turvallista. Ryhmä paneutuu nyt (+)-naloksoniin, joka on markkinoilla olevan (-)-naloksonin optinen isomeeri eli molekyylin peilikuvamuoto. (+)-muodon etu on, että sillä ei ole opioidireseptoreita estävää vaikutusta, joten opioidireseptorin salpauksesta johtuvat haittavaikutukset vältettäisiin. Uusi lääke olisi läpimurto, sillä aivoinfarktista toipuvien potilaiden paranemisprosessia ei nykyisin kyetä tukemaan lääkehoidoin. Tarkoituksenamme on jatkaa molekyylin farmakologista tutkimusta yhdessä professori Eija Kalson ja professori Jari Yli-Kauhaluoman kanssa, Airavaara kertoo. Scanstockphoto KEMIA 4/

34 SILLOIN ENNEN NÄKÖKULMA Kemia-Kemi 5/1983 Kemian tutkimus Neuvostoliitossa tuloksia ja uusia näkymiä Neuvostoliiton kemian teollisuuden tuotanto on Euroopan suurin ja maailman toiseksi suurin. Tiedemiehillä on keskeinen osuus alan kehityksessä. Heidän tehtävistään kuluvalla viisivuotiskaudella ( ) kertoo Neuvostoliiton tieteen ja tekniikan valtionkomitean varapuheenjohtaja, kemian tohtori Kirill Djumajev uutistoimisto APN:lle myöntämässään haastattelussa. Muun muassa Neuvostoliiton tiedeakatemian kemiallisen fysiikan instituutissa tehdään tärkeää tutkimusta. Siellä on kehitetty lupaavia materiaaleja norplasteja. Ne ovat onnistunut yhdistelmä polymeerejä ja epäorgaanisia täyteaineita (tuffia, kuonaa, hiekkaa jne.) Menetelmällä voidaan säästää huomattavasti raaka-ainetta öljyä. Kemia-Kemi 5/1993 Koffille osake-enemmistö pietarilaisesta panimosta Oy Sinebrychoff Ab ja Pietarin kaupungin omaisuusrahasto ovat allekirjoittaneet sopimuksen, joka takaa Koffille osakeenemmistön Pietarissa toimivasta Vena-panimosta. Muita osakkeenomistajia ovat mm. panimon oma henkilöstö ja johto. Koff aikoo kehittää panimon toimintaa siirtämällä Helsingin tehtaassa olleen laitteistonsa Pietariin. Sopimus julkistettiin Sinebrychoffin Keravan panimon ja virvoitusjuomatehtaan vihkiäistilaisuudessa Vena-panimo valmistaa nykyisin noin 50 miljoonaa litraa olutta ja virvoitusjuomia vuodessa. Koffin tavoitteena on kaksinkertaistaa tuotanto rakentamalla uusi panimo, jonne siirretään 80-luvun teknologiaa edustava laitteisto Koffin Helsingin tehtaasta. Panimoon rakennetaan myös nykyaikaiset vedenkäsittelylaitteet. Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa blogspot.com. Ida Pimenoff Hermomyrkkyä ja hopeavettä IHMINEN PELKÄÄ outoa, sellaista josta ei tiedä tarpeeksi. Ennen vanhaan kavahdettiin tauteja. Muinoisessa mainoksessa kehutaan: Jos jotakin tuoksua voitaisiin sanoa terveydelle ominaiseksi, olisi se tärpätin tuoksu. Tuntuu kuin terveyden hengetär liitelisi kodissa, jossa käytetään päivittäiseen puhdistukseen tärpättiä. Liuotinhöyryt eivät huolettaneet samalla tavalla kuin nykyisin. Vaan eipä tiedon lisääntyminen kaikkiin vaikuta. Jouduin hiljattain selittämään netin keskustelupalstalla, miksi terassia ei kannata sivellä kreosootilla. Aine on niin haitallista, että sitä ei ole vuosikymmeniin edes saanut luovuttaa kuluttajakäyttöön. Mistähän lie toinen keskustelija kreosoottinsa hankkinut? TOISAALTA NYKYÄÄN pelätään muun muassa elintarvikkeiden lisäaineita. Media hämmentää käsityksiä isolla kauhalla. Laajalti luettu lehti otsikoi joku vuosi sitten lisäaineita käsittelevän artikkelinsa tyrmäävästi: Syövyttääkö natriumglutamaatti aivot? Totuus E-koodeista. Lukijamagneettina tunnettu sivusto kerää klikkauksia väitteellä Natriumglutamaatti hiljainen tappaja keittiössäsi. Arvostettu sanomalehti sortui taannoin esittämään, että hammastahna sisältää hermomyrkkyä, joka aiheuttaa syöpää, autismia ja aivovaurioita. Mutkat suoriksi -artikkelissa viitattiin tutkimukseen, jonka aiheena oli runsaasti fluorideja sisältävä kiinalainen pohjavesi. Netissä kansalaiset alkoivat kiihkeästi kysellä fluorittoman hammastahnan perään. Lehti puolestaan sai jutusta langettavan päätöksen Julkisen sanan neuvostolta. SUURTA HÄMMÄSTYSTÄ ovat herättäneet myös vanhemmat, jotka karttavat rokotuksia ja antavat niiden sijaan vauvalleen hopeavettä. Kaiken disinformaation vastapainoksi on tärkeää, että me kemian ammattilaiset oiomme vääriä käsityksiä. Anja Nystén 34 KEMIA 4/2018

35 Partikkelianalytiikka etenee Kehittyvä kuvantaminen avaa aineen saloja Aineen partikkelien määrä ja muoto selviää automaattisella kuvantamisella. Morfologisella menetelmällä nähdään myös esimerkiksi partikkelien pinnan rosoisuus. Scanstockphoto Hilkka Vähänen Morfologisessa kuvantamisessa otetaan kaksiulotteisia kuvia näytteen yksittäisistä partikkeleista. Nykyiset laitteet mittaavat myös harmaan sävyjä, minkä ansiosta on mahdollista mallintaa jopa lähes kolmiulotteisia partikkelikuvia. Partikkelikarakterisoinnissa on edetty koko ajan pidemmälle ensin laserdiffraktion ja sittemmin automaattisen kuvantamisen eli morfologian saralla, kertoo asiantuntija Timo Saarela laboratoriolaitteita toimittavasta Hosmed Oy:stä. Laserdiffraktiossa eletään yksiulotteisessa maailmassa. Partikkelit ovat kuitenkin kolmiulotteisia objekteja, joten jos ne eivät satu olemaan luonnostaan pallonmuotoisia, niitä ei voida täysin kuvata yhdellä luvulla. Siinä missä laserdiffraktio sopii ennen kaikkea partikkelien koon mittaamiseen, morfologisella kuvantamisella päästään tarkastelemaan partikkelien määrää ja muotoa. Menetelmällä syntyy kuva näytteen jokaisesta partikkelista, minkä jälkeen SOP-ohjelma (standard operating procedure) laatii niistä kaksiulotteiset kuvat automaattisesti. Mittaustulokset ovat verrattavissa toisiinsa ja muissa laboratorioissa saatuihin tuloksiin, koska ne määritellään kaikkialla pitkälti samoilla ohjelmistoilla. Kuvan pikselimäärän tulee olla riittävä, vähintään 100 pikseliä partikkelia kohden. Tässä kohtaa ei kannata kitsastella, tai kuvasta tulee pelkkä neliö, Saarela tähdentää. Hilkka Vähänen Morfologista kuvantamista esiteltiin Hosmedin huhtikuisessa Partikkelianalytiikkapäivässä Vantaalla. Muoto voi olla kokoa tärkeämpi tieto Morfologisella mittauksella saadaan selville myös se, ovatko partikkelit primaareja vai agglomeraatteja. Lisäksi selviää partikkelien pinnan rosoisuus, joka vaikuttaa etenkin aineen liukenemisnopeuteen. Erityisesti lääkeaineita määritettäessä partikkelien muoto voi usein olla vähintään yhtä olennainen tieto kuin niiden koko. Myös rikoslaboratorioissa on usein tarvetta selvittää aineen partikkelimäärä ja partikkelien muoto kuvallisesti, Saarela kertoo. Kuvantaminen tuo myös parempaa ymmärrystä atomisaatioprosessin vaikutuksista metallipartikkeleihin sekä tuotteen mineraalien ominaisuuksista. Morfologiaankin pätee vanha totuus, jonka mukaan analyysitulokset ovat laadukkaita vain, jos näytteet ovat laadukkaita. Avainasemassa on etenkin näytteen dispersio. Partikkelien satunnainen orientaatio ei tuota yhtä hyviä tuloksia kuin yhtenäinen ja kontrolloitu orientaatio. Partikkelit täytyy saada irti toisistaan ja erottumaan hyvin rikkomatta kuitenkaan niiden rakennetta. Useimmiten laadukas ja toistettavissa oleva dispergointi saavutetaan laitteen omalla dispersiojärjestelmällä, jossa näyte puhalletaan paineilman avulla ja annetaan sitten leijailla hiljaa takaisin. Sen jälkeen partikkelit ovat levinneet tasaisesti eivätkä ole päällekkäin. Uusimpien morfologialaitteiden yhteydessä käytetään usein myös ramanlaitetta. Näin aineesta kyetään laatimaan kuva-analyysin ohella myös kemiallinen analyysi. Morfologian ja ramanin yhdistäminen on hyödyllistä varsinkin lääkkeitä analysoitaessa. Tällä yhdistelmällä selviää sekä se, miten partikkelit ovat jakautuneet, että se, mitä kemiallisia komponentteja näyte pitää sisällään. Automaattinen kuvantaminen on tehokkaimmillaan, kun sen tulokset yhdistetään muiden nykyisten partikkelikokomenetelmien tuloksiin. Kuvantaminen sopii myös hyvin muiden menetelmien tulosten validointiin, esimerkiksi referenssimenetelmänä laserdiffraktiolle. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 4/

36 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Riitta Keiski Punaisena lankana katalyysi Riitta Keiski on tehnyt mittavan uran katalyysin tutkijana ja kehittäjänä. Sisko Loikkanen Katalyytit ovat ensiarvoisen tärkeitä kemianteollisuudessa, eivätkä monetkaan prosessit onnistu ilman niitä. Oulun yliopiston professori Riitta Keiski (o.s. Kalliokoski) on työskennellyt katalyysin parissa opinnäytetöistään alkaen ja nimeää vahvimmaksi tutkimusalueekseen katalyysin ympäristöteknologiana. Keiskin professuuri keskittyy teollisten prosessien fysikaalisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja hallintaan. Keskeisiä asioita ovat yksikköoperaatiot, aineen- ja lämmönsiirtoilmiöt sekä virtausilmiöt. Opetukseen kuuluvat myös teollisuuden ympäristötekniikka, reaktorisuunnittelu, heterogeeninen katalyysi erilaisine pintailmiöineen sekä tutkimusetiikka. Tutkimuksen avulla voimme parantaa reaktioita, tehostaa prosesseja ja tehdä menetelmistä ympäristömyötäisempiä niin, että ne toteuttavat kestävän kehityksen tavoitteita, Keiski kuvailee. Professorin omien katalyysitutkimusten lista on pitkä autojen pakokaasukatalyyteistä, katalyyttisestä VOC-yhdisteiden hapetuksesta ja hiilidioksidin katalyyttisestä aktivoinnista katalyyttiseen vedenpuhdistukseen. Valokatalyysillä voidaan hapettaa vedessä olevia lääkeaine-, kemikaalija torjunta-ainejäämiä. Jätevesien orgaanisesta kuormasta voidaan valmistaa katalyyttisesti vaikkapa vetyä ja hiilivetyjä, kuvailee Keiski, jonka mukaan myös kiertomateriaalien käyttöä katalyyttien pohjana tutkitaan yhä enemmän. Tutkijana hän on paneutunut myös kalvo- ja adsorptiomateriaalien käyttöön prosessien erotus- ja puhdistustarkoituksissa ja kehittänyt CFD-laskentaa kemian- ja ympäristötekniikan menetelmäksi. Yhtenä kohteena on ollut lämmönsiirtimien likaantumisen hallinta. Olemme tutkineet, kuinka lämmönsiirtimien pinnat pidetään puhtaina. Virtauslaskennan ja kokeellisen työn avulla on saatu lisää tietoa siitä, kuinka Riitta Keiski Syntynyt Halsualla vuonna Ylioppilas 1976, Vetelin lukio. Diplomi-insinööri 1981, tekniikan lisensiaatti 1984, tekniikan tohtori 1991, Oulun yliopisto. Erilaisia työjaksoja Kemiran Vaasan-tehtaissa ja Oulun-tutkimuskeskuksessa. Vieraileva tutkija Northwesternyliopistossa 1991 ja Kalifornian yliopistossa Vieraileva professori Bourgognen yliopistossa ja Poitiersin yliopistossa Oulun yliopiston dosentti (kemiallinen prosessitekniikka, heterogeeninen katalyysi ja ympäristötekniikka) 1997, professori (aineen- ja lämmönsiirtotekniikka) 2001, vararehtori (koulutus) , dekaani (teknillinen tiedekunta) Lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä. Mm. NORD- TEKin hallituksen jäsen , presidentti Suomen Akatemian hallituksen jäsen , Vuoden professori Kolmen yliopiston kunniatohtori. Yli 220 tieteellistä julkaisua. Naimisissa. Harrastaa lukemista, marjastusta ja sienestystä. prosessiteollisuudessa voidaan hallita likaantumisilmiöitä paremmin. Ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmaa Oulun yliopistoon Riitta Keiski oli suunnittelemassa jo 1990-luvulla. Olen kiinnostunut kestävästä kehityksestä ja teollisuusprosessien parantamisesta niin, että yhteiskunta, luonto ja ihmiset voivat paremmin, sanoo Keiski, joka näkee katalyysin monien parannusten mahdollistajana. Vuodesta 2015 Keiski on toiminut Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaanina. Kausi jatkuu vuoteen Aiemmin hän on työskennellyt myös yliopiston koulutuksesta vastaavana vararehtorina. Keiski kokee yliopiston hallinnolliset tehtävät luonnollisena jatkeena työskentelylle Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnassa ja hallituksen jäsenenä. Tutkimuksen näköalapaikat yhdessä lukuisten kansallisten ja kansainvälisten luottamustehtävien ohella ovat antaneet vankan pohjan dekaanin pestille. Voin soveltaa kokemustani ja näkemystäni hallintotyössä, nuorten tutkijoiden ja oman yliopistoni eduksi, hän pohtii. Tehtaat näyttivät suuntaa Riitta Keiski syntyi Keski-Pohjanmaan Halsualla yhdeksänlapsisen perheen seitsemäntenä. Sota-aikana avioituneet vanhemmat olivat maanviljelijöitä, mutta isä kävi töissä myös tilan ulkopuolella. Meidät lapset totutettiin kotona tekemään töitä, mistä on ollut suuri apu myöhemmin. Ahkeruus, oppimisen halu ja motivaatio kumpuavat lapsuudestani, Keiski kertoo. Vanhemmat olivat kovia kehumaan ja kannustamaan jälkikasvuaan. Riitta- 36 KEMIA 4/2018

37 nistä katalyysiä ja reaktorisuunnittelua sekä zeoliittien käyttöä katalyyttisten materiaalien valmistuksessa. Tutkimus katalyysin parissa jatkui väitöskirjaksi, jossa Keiski selvitti vesikaasun siirtoreaktion mekanismipohjaista kinetiikkaa, aineen- ja lämmönsiirtoa ja virtausilmiöitä. Kemiantekniikasta on tullut yhä merkityksellisempi ala, joka mahdollistaa monia uusia asioita, sanoo professori Riitta Keiski. tytär sittemmin perheen ensimmäinen tohtori menestyi hyvin koulussa, jossa hänen suosikkiaineensa oli matematiikka. Minulla oli erittäin hyvä opettaja, joka oikealla tavalla ohjasi meitä laskemaan ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia. Toinen opettaja puolestaan kannusti käsitöiden pariin ja laulamaan, muistelee Keiski, joka aikoinaan harrasti muun muassa kuorolaulua. Vetelin lukiosta vuonna 1976 valmistunut ylioppilas kirjoitti komeat kuuden laudaturin paperit, mikä rohkaisi jatkamaan opintietä akateemiseen maailmaan. Eniten nuorta naista kiinnosti kemiantekniikka, mihin lienee vaikuttanut läheisten ihmisten positiivinen asenne Kokkolan teollisuuteen. Halsualla lähikaupungin Kokkolan tehtaat olivat kaikille tuttu asia. Vanhemmat kiittelivät Rikkihappoa ja Outokumpua hyviksi työnantajiksi, joiden palveluksessa oli muun muassa naapurien poikia. Opiskelupaikkakunnakseen Keiski valitsi Oulun, joka sekin sijaitsi suhteellisen lähellä. Opintojen lomassa hän kävi töissä Kemiran Vaasan-tehtaissa ja Oulun-tutkimuskeskuksessa, jossa hän teki myös diplomityönsä Siilinjärven apatiittikaivoksen sivukiven tuotteistamisesta. Diplomi-insinöörin todistus yliopiston teknillisestä tiedekunnasta oli kädessä vuonna Sen jälkeen Keiski vietti vielä runsaan vuoden Kemiran palkkalistoilla mutta palasi syksyllä 1982 yliopistoon tuntiopettajaksi ja jatkamaan omia opintojaan. Toinen vierailu yritysmaailmaan tapahtui väitöksen jälkeen vuosina Kun aviopuolisonikin muutti Vaasasta Ouluun, tuntui luontevalta jäädä tänne. Sain myös erinomaisen ohjaajan jatko-opinnoilleni, professori Väinö Veijolan. Lisensiaatintyö käsitteli heterogee- Oulun yliopisto Metsän antimet talteen Kiireisen professorin rakkain harrastus on lukeminen. Erityisesti Keiskiä kiinnostaa kotimainen kaunokirjallisuus. Nuorempana hän monen muun tapaan ahmi Waltarit, mutta sittemmin lukulista on laajentunut muihinkin suomalaisten lempikirjailijoihin, joihin kuuluvat esimerkiksi Veikko Huovinen, Joni Skiftesvik, Antti Tuuri, Arto Paasilinna, Kari Hotakainen, Jari Tervo, Katja Kettu ja Anna-Leena Härkönen. Tyypillistä on, että ihastun kirjailijan yhteen teokseen ja sen jälkeen luen häneltä lisää. Huovisen novelleja kertaan yhä uudelleen, niistä tulee niin hyvälle tuulelle. Keskustelemme niistä myös puolison kanssa. Myös pohjoismaiset dekkarit ja taidetta esittelevät kirjat lukeutuvat Keiskin suosikkeihin. Matkoilla hän rentoutuu äänikirjojen parissa. Lisäksi Keiskiä kiinnostavat arkkitehtuuri ja sisustaminen. Synnyinkodista on puolestaan peräisin rakkaus marjastamiseen ja sienestämiseen, samoin erityinen suhde loppukesään, jolloin luonnolla on niin paljon annettavaa. Syksyisin Riitta Keiskin tapaa usein lapsuuden kotikylän Kalliokosken metsistä ja soilta, joilla hän on samonnut pienestä pitäen. Marjastus- ja sienestyskavereina ovat yhä omat veljet ja sisaret. Poimimme mustikoita, puolukoita, nevanmarjoja eli hillaa, karpaloita ja sienistä varsinkin rouskuja. Yksi asia luonnossa liikkujaa surettaa. Se on harmillista, että maisema muuttuu hakkuiden ja ojitusten seurauksena. Väkikin tietysti vanhenee, mutta metsäautotiet helpottavat kulkemista. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. KEMIA 4/

38 Tieteellistä tietoa on saatavilla yhä enemmän ja suomalaiset ovat yhä koulutetumpia. Siitä huolimatta erilaiset uskomushoidot ja terveysharhat kasvattavat suosiotaan. Scanstockphoto 38

39 Uskomushoidot puhuttavat Miksi HUUHAA vetoaa? Arja-Leena Paavola Energiahoidot ja enkeliterapia eivät ole ihmiselle haitallisia siitä yksinkertaisesta syystä, että niillä ei ole mitään vaikutusta suuntaan tai toiseen. Sen sijaan esimerkiksi hopeaveden käyttö on vaarallista. Viranomaiset havahtuivat viime vuonna siihen, että ainetta myydään terveysväittämin mainostamalla sitä tehokkaaksi luonnon antibiootiksi. Hopeavettä kauppaavien yritysten nettisivuilla tuotteen kehutaan parantavan muun muassa reumaa ja MStautia. Lisäksi hopeaa sisältävästä nesteestä väitetään olevan apua virusten ja bakteerien aiheuttamiin sairauksiin, jopa influenssaan ja sars-kuumeeseen. Elimistön kannalta hopea on myrkyllinen aine, ei lääke, muistuttaa toksikologian professori Kirsi Vähäkangas Itä-Suomen yliopistosta. Turvallista määrää on hänen mukaansa mahdoton arvioida. Hopea ei ole elimistön tarvitsema hivenaine toisin kuin esimerkiksi rauta, magnesium ja kupari. Hopeavesi koostuu nanohiukkasista, suuremmista partikkeleista ja hopeaioneista. Haitallisimpia niistä ovat ionit. Hopean vaikutuksia on tutkittu soluviljelmissä ja myös eläinkokeissa. Soluviljelmissä hopeavesi on aiheuttanut Luonnolliset ja puhtaat kasvisrohdokset ovat etenkin kolmikymppisten, hyvin koulutettujen naisten suosiossa. Ne häviävät kuitenkin turvallisuudessa lääkeaineille, joiden tuotantoa ja käyttöä valvotaan tarkasti. mutaatioita, mikä Vähäkankaan mukaan viittaa jopa syöpäriskiin. Etenkin pienet lapset ja sikiöt ovat hyvin herkkiä. Hopea kertyy elimistöön, erityisesti munuaisiin ja aivoihin, professori varoittaa. Sisäisesti nautitun hopeaveden tiedetään johtaneen esimerkiksi epileptisiin kohtauksiin ja muihin neurologisiin ongelmiin. Myös kuolemantapauksia on Vähäkankaan mukaan raportoitu kirjallisuudessa. Hopean näkyvin seuraus on argyria, joka ilmenee ihon värjäytymisenä harmaaksi tai siniseksi. Ihomuutos on pysyvä. Väärää nostalgiaa Ennen moderneja lääkkeitä hopeaa on käytetty nykyisten antibioottien tavoin. Tutkimuksissa on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että hopeavesi saattaa itse asiassa lisätä bakteerien vastustuskykyä antibiooteille. Muutenkaan ei ole järkevää palata nykyajan lääkeaineista vanhoihin konsteihin. Niihin on turvauduttu aikoina, jolloin muutakaan ei ole ollut saatavilla ja paremmasta ei ole edes tiedetty. Historian saatossa ihminen on yrittänyt hoitaa sairauksiaan monenlaisilla rohdoksilla. Kirsi Vähäkankaan mukaan tämän päivän ihmiset eivät käsitä, millaista elämä oli niinä aikoina, jolloin oli pakko pärjätä sen varassa, mitä luonnosta sai. Olisi hyvä tajuta, millaisissa oloissa luvuilla elettiin. Olisi hyvä perehtyä historiaan sen verran, että tajuttaisiin vaikkapa lukujen elinolosuhteet. Keskimääräinen elinikä oli paljon matalampi, eikä infektiotauteihin ollut mitään hoitoja. Nostalgiaan ei professorin mukaan ole mitään syytä. Nyt meillä on hyvä terveydenhuolto, lämpimät asunnot ja paljon tutkittua tietoa lääketieteestä ja ravitsemuksesta. Toisaalta luontoakaan ei ole hylätty. Tätä nykyä ihminen osaa hyödyntää sitä tieteen keinoin. Monet meidän nykyisistä lääkeaineistamme ovat luonnosta peräisin. Uusien antibioottien löytämiseksi seulotaan jatkuvasti kasveja, meriä ja maaperää. Luonnollisuus tieteen ja keinotekoisuuden vastakohtana on silti tehokas myyntivaltti. Kansainvälisissä kuluttajatutkimuksissa on havaittu, että erityisesti yli 30-vuotiaat, hyvin koulutetut naiset suosivat esimerkiksi erilaisia ravintolisiä ja kasvirohdosvalmisteita. Luonnonmukaisuutta korostavien kansalaisten käsityksen mukaan rohdokset olisivat jotenkin puhtaampia kuin kemiallisesti valmistetut lääkeaineet. Tosiasiassa lääkkeiden tuotantoa ja käyttöaiheita säädellään erittäin tarkasti, kun taas kasvirohdosten turvallisuudesta ei ole takeita. Lisäravinteet ja niiden kaltaiset valmisteet luokitellaan elintarvikkeiksi, eikä niihin kohdistu samanlaista sys- KEMIA 4/

40 temaattista valvontaa etenkään etukäteen kuin lääkkeisiin. Mahdolliset haitat kuuluvat kuluttaja-asioiden piiriin. Uskomushoitoja tarjoaville yrityksille tämä on oivallinen toimintaympäristö. Rohdokset käyvät kaupaksi siitä huolimatta, että niiden sisältämien yhdisteiden ja pitoisuuksien määriä ei tiedetä, niiden laatu voi vaihdella, eikä tuoteseloste välttämättä vastaa sisältöä. Valmisteet voivat sisältää myös muita lääkekasveja tai aineita kuin pakkauksessa on ilmoitettu. Toisaalta tuotteista voi puuttua luvattu ainesosa kokonaan. Kun Itä-Suomen yliopisto testasi Suomessa myytäviä hopeavesivalmisteita, kävi ilmi, että hopean pitoisuus niissä vaihteli suuresti. Yhdessä hopeavedessä ei ollut hopeaa lainkaan. Kirsi Vähäkangas ihmettelee, mikä saa ihmisen uskomaan tieteellisesti tutkitun tiedon sijaan mieluummin vaikka Facebook-ryhmissä kiertäviin tarinoihin. Moni haksahtaa uskomushoitoihin tukeuduttuaan samanmielisten yhteiseen totuuteen. Yksi syy epäluottamukseen saattaa olla se, että tieteellisesti aikaansaadun tiedon syntytapaa ei tunneta tai ymmärretä. Tiede on kuin miljoonan palan palapeli, jonka paloja ovat yksittäiset tutkimukset. Tieteessä kaikki perustuu näyttöön. Keskeistä on myös tieteen itsekorjautuvuus: uudet tutkimukset saattavat kumota aiemmat, professori kuvailee. Teknisen kehityksen myötä esimerkiksi lääketiede tuottaa jatkuvasti uutta, yhä yksityiskohtaisempaa tietoa. Toksikologisen tutkimuksen päätarkoitus on kyetä estämään ihmisiin kohdistuvat toksiset eli myrkylliset vaikutukset. Siksi esimerkiksi lääkkeet ja uudet kemikaalit tutkitaan tarkasti. Helppoja vastauksia ei kuitenkaan ole. Kemiallisten riskien arviointi on erittäin hankalaa varsinkin erilaisten aineiden yhteisvaikutusten kohdalla. Me kaikki altistumme päivittäin tuhansille aineille, ja yhdistelmien toksisuutta on vaikea arvioida. Oudot terveysharhat Kukaan ei ole kuollut homeopaattisen lääkkeen yliannostukseen. Tieto ja luulo eivät ole tasa-arvoisia Jokainen mielipide on tärkeä. Tähän vedotaan usein myös uskomushoidoista puhuttaessa. Tasa-arvo ei kuitenkaan ulotu kaikkeen. Tieteessä ei ole kyse mielipiteistä vaan tutkimuksella todistetuista faktoista. Terveyteen liittyviä päätöksiä tehtäessä pitäisi kyetä tunnistamaan oikea asiantuntija. Esimerkiksi termi terapeutti aiheuttaa epäselvyyttä. Suomessa sitä ei ole suojattu, joten terveydenhuollon reuna-alueilla voi toimia ihmisiä, joiden ammattinimike kuulostaa uskottavalta mutta joiden toiminta täyttää puoskaroinnin tunnusmerkit. Niin sanotuista vaihtoehtohoidoista suurin osa ei ole todellisia vaihtoehtoja, jos tähtäimessä on Internetissä esiintyy runsaasti myös vääriä terveysväittämiä, joilla voi olla vakavat seuraukset. Jokin vuosi sitten sai jalansijaa käsitys, että kolesteroli ei aiheuttaisikaan valtimonkovettumatautia ja että voin ja kookosrasvan kaltaiset kovat rasvat olisivat pikemminkin terveellisiä. Uskomus voi johtaa kolesterolipitoisuuksien nousuun ja sitä kautta lisääntyneeseen valtimotautiriskiin, sanoo professori Juhani Knuuti Turun yliopistosta. Hankala asia on se, että vaikutukset syntyvät vasta pitkän ajan kuluessa. Harhakäsitykset saavat elää rauhassa, kun välittömiä ongelmia ei tule. Subjektiivinen kokemus tai lyhyen ajan vointi harvoin paljastavat, onko terveyskäyttäytyminen todella eduksi vai ei. Knuuti johtaa yliopiston PET-keskuksessa toimivaa, Suomen Akatemian rahoittamaa Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikköä ja kirjoittaa tutkittuun tietoon perustuvaa terveysblogia. Tutkittu tieto kertoo esimerkiksi valtimotaudin riskitekijöistä. Niistä useimmat liittyvät elämäntapoihin, kuten kohonneeseen LDL-kolesterolin määrään veressä. Kolesterolin ja ateroskleroosin eli valtimotaudin välinen yhteys on todistettu tuhansissa tutkimuksissa sekä eläimillä että ihmisillä, Juuti huomauttaa. Tauti alkaa valtimoiden sisäpintaa verhoavasta ohuesta sisäkalvosta, jonka alle alkaa kertyä pääasiassa veren kolesterolista peräisin olevaa materiaalia. Kertyminen voi alkaa jo nuoruudessa. Vaihtoehtoiset totuudet kovan rasvan hyödyllisyydestä leviävät sosiaalisen median kautta nopeasti. Huolestuttavinta on, että ihmiset alkavat ilman parempaa tietoa kyseenalaistaa virallisia ravitsemussuosituksia ja tarjota epäterveellisempiä vaihtoehtoja jopa lapsille. Knuutin mukaan yksittäisten ihmisten virhetulkinnat eivät vielä juuri vaikuta kansanterveyteen. Mutta mikäli pienistä virheistä tulee laaja ilmiö, niillä voi olla suurissa massoissa merkitystä. Esimerkiksi suolan runsaan käytön potilaiden parantaminen. Kyse on puhtaasti uskomuksista. Kun hoidon teho perustuu vain uskomuksiin, Lääkäriseura Duodecim suosittaa käyttämään termiä uskomushoito. Raja voi joskus olla häilyvä. Lääketieteen ja uskomushoitojen rajapinnassa on hoitoja, joilla voi olla vaikutusta mutta joiden osalta näyttö turvallisuudesta ja tehosta puuttuu, professori Juhani Knuuti kertoo. Niitä ei siksi voi suositella. Mutta jos tutkimusnäyttö tehosta ja turvallisuudesta saadaan, ne siirtyvät automaattisesti osaksi lääketieteellistä hoitoa. Arja-Leena Paavola 40 KEMIA 4/2018

41 Vesi on mainio aine janon sammuttamiseen. Muistia sillä ei kuitenkaan ole, eikä homeopaattisilla lääkkeillä tehoa. tiedetään nostavan verenpainetta väestötasolla, vaikka vain osa ihmisistä on herkkiä ylimääräisen suolan haitoille. Kaikilla ei ole samaa riskiä, mutta kokonaisuutena väestötasolla pienikin muutos voi olla merkittävä. Erikoista on, että nykyisen yltäkylläisyyden aikana monet ovat huolissaan siitä, kärsiikö keho ravitsemuspuutoksista. Tämän ovat huomanneet yksityiset terveysasemat, jotka ovat ryhtyneet tarjoamaan laboratoriotutkimuksia ilman lääkärin lähetettä esimerkiksi sen selvittämiseksi, saako ihminen riittävästi B 12 -vitamiinia tai onko nautittu D-vitamiini tehonnut. Knuutin mielestä mittaukset voivat tietyissä tilanteissa olla perusteltuja. Laajat oireettomien tutkimukset ovat sen sijaan turhia ja jopa haitallisia. Löydöksien tulkinnasta ei tiedetä tarpeeksi, jotta niitä osattaisiin käyttää oikein elintapojen tai hoidon ohjaamiseen, professori sanoo. Sen sijaan lähes jokaiselle löydetään jokin poikkeavuus, jota sitten koetaan tarpeelliseksi hoitaa. Sillä tavoin terveistä saadaan sairaita ja heille myytyä tuotteita. Knuutin mukaan toiminta rinnastuu lääketieteellisesti seulontaan, jolle kriteerit ovat hyvin tiukat. Pitää olla luotettava mittari. Se ei saa tuottaa liian usein virheellisiä poikkeavuuksia, jotka johtavat turhiin jatkotutkimuksiin tai hoitoihin. Lisäksi on oltava näyttöä siitä, että havaitun mittauspoikkeaman perusteella annettu hoito tuottaa terveyshyötyä. Nämä vaatimukset toteutuvat hyvin harvoin. Vesi ei muista Erilaisille uskomushoidoille on asiantuntijoiden mukaan tyypillistä syklisyys. Muoti-ilmiö seuraa toistaan ja palaa aina uudestaan, kun uusi sukupolvi löytää takavuosien villityksen. Jo 200 vuotta sitten keksitty homeo- Scanstockphoto patia on yksi kestosuosikeista. Hoidon idea on antaa potilaalle ainetta, joka suurina annoksina aiheuttaa hänen oireitaan muistuttavia vasteita. Vaikuttavaa ainetta laimennetaan niin paljon, että sitä jää varsinaiseen hoitoannokseen erittäin vähän tai ei lainkaan. Homeopaatit uskovat laimentamisen ja ravistelun tuottavan valmisteeseen tehon, joka välittyy veteen jäävän muistin kautta. Tällaista veden muistia ei ole voitu millään testillä havaita. Sen olemassaoloa pidetään luonnontieteen vastaisena ja siksi mahdottomana, Knuuti sanoo. Homeopatiasta on tehty tuhansia tieteellisiä tutkimuksia. Niiden perusteella tiedetään, että homeopaattiset hoidot tehoavat lumevaikutuksen tasolla. Jos hoidosta ei ole hyötyä, ei siitä toisaalta ole haittaakaan. Eri puolilla maailmaa on järjestetty tempauksia, joissa ihmiset nauttivat valtavan määrän homeopaattisia lääkkeitä yrittäen näin saada aikaan yliannostuksen. Toistaiseksi kukaan ei ole tempauksissa kuollut eikä edes saanut mitään oireita, on lääkeannos ollut kuinka suuri tahansa. Homeopatia voi joskus toki auttaa, jos potilas tarvitsee ensisijaisesti vain huolenpitoa ja empatiaa. Samoin kuin muissakin uskomushoidoissa asiakkaan kannalta voi ratkaisevaa olla se, että häntä kuunnellaan. Se saa jo sinänsä olon tuntumaan paremmalta. Tässä mielessä voidaan puhua hyvinvointihoidosta. Toinen homeopatian miellyttävyyttä lisäävä seikka on se, että siinä ei oteta kudosnäytteitä, leikata eikä tehdä muitakaan potilaaseen kajoavia, mahdollisesti ikäviä toimenpiteitä. Vaarallista homeopatian käyttö voi olla silloin, jos sillä yritetään parantaa vakavaa sairautta. Onneksi esimerkiksi syöpää tai diabetesta pyritään harvoin hoitamaan homeopaattisesti. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 4/

42 Puhdas luonto tuottaa laadukasta hunajaa. Scanstockphoto 42 KEMIA 4/2018

43 Hunaja hurmaa herkuttelijan Puhtaus, aitous ja paikalliset erityispiirteet tekevät suomalaisesta hunajasta halutun herkun. Riittävällä tutkimusrahoituksella siitä voitaisiin kehittää oikea vientivaltti. Eeva Pitkälä Mehiläistarhauksen suosio kasvaa Suomessa jatkuvasti. Suomen Mehiläishoitajain Liitolla (SML) on jo yli jäsentä. Heistä noin sadalle mehiläistalous tuo merkittävän osan ansioista. Minulle tarhaus on sydämen asia jo neljännessä sukupolvessa, kertoo liiton tuore toiminnanjohtaja Stanislav Jaš, joka aloitti harrastuksen parikymmentä vuotta sitten. Entisessä Tšekkoslovakiassa syntynyt maa- ja metsätaloustieteilijä päätyi Brysselin kautta pohjolan perukoille avioliiton myötä. Ensin en oikein halunnut tänne Euroopan nurkkaan, jossa ilmastokin on vähintään haasteellinen. Vaimo kuitenkin toi mukanaan, Jaš hymyilee. Sittemmin miehen asenne on muuttunut kokonaan. Tarhausharrastuksesta on tullut uudessa kotimaassa työ ja tarhaajasta suomalaisen luonnon suuri ihailija. Pohjoisen lajihunajat eli pääosin yhdestä kasvilajista kerättyyn meteen perustuvat hunajat ovat Jašin mukaan tulevaisuuden hunajia. Niillä on monia hyviä ominaisuuksia, ne maistuvat mainioilta, eikä niissä ole torjunta-aineita eikä haitallisia alkaloideja. Lajihunajien tuottaminen onnistuu kyllä koko maanosassa, myös täällä, vakuuttaa mehiläistarhaajien keulamies, jonka oma suosikki on lehmushunaja. Se on todella herkullista, maistuu hiukan mentolilta. Isoisä linkosi sitä kerran vuodessa, Jaš muistelee. Suomessa lehmushunajaa saa maan eteläisimmästä osasta, tätä nykyä jo säännöllisesti. Stadin tarhaajat esittelivät jokin aika sitten lähes 200 eri hunajalaatua ympä- ri Helsinkiä, ja kaikissa niissä maistui lehmus! Maukkaita ovat Jašin mukaan muutkin laadut. Tattarista kerätty suomalaishunaja on tummaa ja maltaista. Myös kanervahunaja on tummanpuhuvaa ja rakenteeltaan hyytelömäistä. Puolukkahunaja on punertavaa ja maistuu hiukan karamellilta. Makea horsmahunaja juoksee kuulaan kirkkaana. Voikukkahunaja on mehevän keltaista ja hillasuon hunaja lämpimän kullanruskeaa. Suomessa on yhteensä noin mehiläispesää. Yhdessä pesässä syntyy keskimäärin 40 kiloa hunajaa, joskin viime vuosina on jääty keskitasoa pienempiin lukemiin. Vaikka hunaja on tarhaajien päätuote, pesistä saadaan myös muita hyödykkeitä, kuten toukkien ravinnoksi kerättyä siitepölyä, jota ihmiset voivat hyödyntää lisäravinteena. Propolista eli kittivahaa, jolla mehiläiset tilkitsevät ja desinfioivat pesäänsä, voi käyttää haavojen hoitoon. Perga eli mehiläisleipä on maitohappokäynyttä siitepölyä, jolla uskotaan olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Mehiläisvahaa hyödynnetään muun muassa kosmetiikassa. Myös pölytyspalvelun kaupallistaminen etenee Jašin mukaan hyvää vauhtia. Onnistunut mehiläispölytys lisää monien kasvien satoa ja parantaa sadon laatua. Yhdysvalloissa jo noin 80 prosenttia mehiläistalouden liikevaihdosta tulee pölytyspalveluista. Mehiläiset hyödyttävät esimerkiksi vadelma-, mansikka-, omena-, rypsi-, pensasmustikka- ja härkäpapuviljelmiä. Muun muassa kainuulaiset viljelijät ovat huomanneet marjojensa kasvavan entistä muhkeammiksi ja makeammiksi pölyttävien hyönteisten myötä. Hyönteiset ansaitsisivat siksi mahdollisimman hyvät elinolot. Suomessa on kuulemma käynyt käsky, että yli kolmemetriset pajupensaat pitää hakata pois. Paju on kuitenkin tärkeä mehiläisten kevään ensimmäisenä ravintona, Jaš huomauttaa. Hän perää sekä maatalouspolitiikalta että kaupunkisuunnittelulta lisää monimuotoisuutta. Mehiläiset ja kaikki muutkin voivat hyvin monimuotoisessa luonnossa. Kysyntää riittäisi Tyypillinen suomalainen sekakukkahunaja on peräisin monista eri kasveista. Arvokkaimpia ovat kuitenkin lajihunajat, joista jokaisella on oma, hieno erityismakunsa. Suomessa lajihunajien kerääminen on vaikeaa, koska kasvit kukkivat lyhyen kesän takia päällekkäin, toteaa tutkija Anneli Salonen Itä-Suomen yliopistosta. Meilläkin on silti omat lajihunajamme, joissa on aivan samanlaista potentiaalia kuin esimerkiksi kalliissa uusiseelantilaisessa manukahunajassa. Manukalla on tutkitusti lääkinnällisiä ominaisuuksia. Mahdollisuuksia olisi Salosen mukaan vaikkapa tattarihunajassa ja kanervahunajassa, joista ehkä myös olisi lääkehunajiksi. Puhtailla, eksoottisilla lajihunajillamme olisi kovasti vientiä, jos vain niistä olisi tarjota virallista tutkimustietoa tuoteselostetta varten. Esimer- KEMIA 4/

44 kiksi Kiinassa ollaan hyvin kiinnostuneita suomalaisesta hunajasta. Kiinalaisille eivät kuitenkaan riitä tutkimustulokset puhtaasta tuotantoympäristöstä, vaan he haluavat todistukset myös muun muassa hunajan sisältämistä jäämistä. Salonen on paneutunut erityisesti suomalaisten lajikukkahunajien kemialliseen koostumukseen. Hän aloitti aiheeseen perehtymisen väitöskirjassaan, ja työ jatkuu jos vain rahoitusta löytyy. Tutkimusta todella tarvittaisiin, mutta rahoituksen saaminen on kiven takana. Hunajan syntyprosessi käynnistyy jo mehiläisen keruulennon aikana. Meden sakkaroosi alkaa muuntua hunajaksi hyönteisen rauhasten tuottamien entsyymien diastaasin ja invertaasin avulla. Kun hunaja kypsyy mehiläispesässä, entsyymit katalysoivat sokerien lopullisen muuntumisen fruktoosiksi ja glukoosiksi. Pesässä hunaja myös kuivuu. Invertoitumisreaktio sitoo vesimolekyylejä, ja lisäksi mehiläiset tuulettavat hunajakakkua. Kun hunajan vesipitoisuus laskee alle 20 prosentin, kaikki bakteerit kuolevat osmoottisessa paineessa. Prosessin lopputuloksena on seos, jonka koostumuksesta noin 70 prosenttia on monosakkarideja eli glukoosia ja fruktoosia ja prosenttia disakkarideja. Lisäksi hunajassa on useiden sokerimolekyylien muodostamia oligosakkarideja. Sakkaroosia valmiissa hunajassa on vain vähän. EU:n hunajadirektiivin mukaan sen määrä ei saa ylittää viittä prosenttia. Glukoosin suuri määrä ja sen yhteisvaikutus veden kanssa saa aikaan sen, että suurin osa suomalaisesta hunajasta kiteytyy nopeasti. Horsmahunajaan tämä ei päde, sillä siinä on muita lajeja enemmän fruktoosia. Fruktoosi on sokereista se, jonka ihminen maistaa hyvin makeana. Hunajassa fruktoosin hyvä puoli on, että se nostaa verensokeria. Australialaiset tutkijat ovat havainneet, että oligosakkaridit edistävät hyödyllisten bifido- ja maitohappobakteerien toimintaa suolistossa. Haitallisia bakteereja ne hillitsevät. Vaikka hunaja makeutusaineena on sokerin kaltainen, voidaan ajatella, että oligosakkaridit tekevät siitä terveellisempää. Hunaja sisältää myös vähäisiä määriä proteiineja, orgaanisia happoja, aromaattisia öljyjä, mineraalisuoloja ja fenolisia yhdisteitä sekä vetyperoksidia. Osa hunajan proteiineista on yhdistyneenä muihin aineisiin. Monet niistä vaikuttavat osaltaan hunajan antibakteerisuuteen. Hunajaa voidaan käyttää haavanhoidossa, sillä glukoosioksidaasientsyymin tuottama vetyperoksidi estää tehokkaasti bakteerien toimintaa haavassa. Jokaisella lajihunajalla on myös omat vitamiininsa ja aromiaineensa eli tuoksunsa ja makunsa, joilla on vähintäänkin kulinaristista arvoa. Väärentäjien suosikki Eri proteiinien ja yhdisteiden määrät voivat auttaa tunnistamaan mahdollisen hunajaväärennöksen. Proliini on hunajan vallitseva aminohappo. Jos sen määrä hunajassa jää Keski-Euroopasta muuttanut Stanislav Jaš arvostaa suomalaisen hunajan korkealle. Eeva Pitkälä 44 KEMIA 4/2018

45 Ystävämme pölyttäjät Mettä keräävä ja hunajaa valmistava tarhamehiläinen (Apis mellifera) on mesipistiäisiin kuuluva, hentokarvainen oranssi-mustaraidallinen hyönteinen. Suomessa se elää suurina parvina mehiläistarhaajien tarjoamissa pesissä ja paikoin myös villinä esimerkiksi ontoissa puissa. Tarhamehiläisten tärkein tehtävä on tuottaa hunajaa. Kasvien pölyttämisestä huolehtivat ensisijaisesti luonnonvaraiset lajit, mutta myös kesymehiläisten merkitys pölyttäjinä kasvaa koko ajan. Tarhamehiläiset lisäävät muun muassa metsien mustikkasatoa silloin, kun luonnonpölytys ei ole tehokasta. Ne tehostavat myös öljykasvien, tattarien ja monien muiden kasvien pölytystä. Tärkeimpiä luontaisia pölyttäjiämme on mehiläistä suurempi pörrökarvainen kimalainen. Kasvien pölyttäjät ovat ihmiselle elintärkeitä. Yli kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme puuttuisivat esimerkiksi marjat, hedelmät, monet vihannekset, pähkinät, kahvi ja kaakao. Itse rakennettu ötökkähotelli on pölyttäjille mieluisa työsuhdeasunto. Eeva Pitkälä Näin autat pölyttäjiä Pidä huoli, että pajut ja voikukat saavat kasvaa. Ne ovat usein kevään ensimmäinen energianlähde talvesta selvinneille mehiläisille ja kimalaisille. Rakenna ötökkähotelli. Liian siisti puutarha ei ole pölyttäjien toivekoti, vaan ne tarvitsevat asumuksikseen hyviä koloja sekä lehti- ja risukasoja. Istuta monipuolinen kukkaketo ja kukkivia lehtipuita. Kaikki pölyttäjät tarvitsevat mettä ja siitepölyä myös omaksi ravinnokseen. alle 200 milligrammaan kilossa, on syytä epäillä väärennöstä, Salonen kertoo esimerkin. Epäilyt osoittautuvat turhankin usein oikeiksi, sillä hunaja kuuluu maailman väärennetyimpiin tuotteisiin. Yhdysvalloissa suurennuslasin alla on eten- kin Aasiasta vyöryvä halpa hunaja, joka on vallannut liki puolet jättimaan markkinoista. Manukahunajaa kaupataan maailmalla enemmän kuin sitä tuotetaan. Väärennetyn hunajan alkuperä pyritään usein peittämään kierrättämällä se kolmannen maan kautta. Tietyissä maissa hunajan siitepöly saatetaan korvata eurooppalaisen kasvin siitepölyllä. Vakavat väärennökset muodostavat hunajan sisältämien antibioottien, raskasmetallien ja torjunta-aineiden takia jopa terveysuhan. Yksinkertaisin tapa väärentää hunajaa on sokerin lisääminen. Myös esimerkiksi fruktoosin tai teollisen glukoosin lisäys voi muuttaa monosakkaridien suhdetta. Epäsuora huijaus tehdään ruokkimalla mehiläisiä siirapilla tärkeimmän mesivirtauksen aikana. Tällainen vilunki on hyvin vaikea havaita, mutta siihenkin löytyy keinonsa. Avainasemassa väärennösten paljastamisessa on kemiallinen osaaminen. Väärennöksiä tutkitaan kromatografiamenetelmillä, jotka tosin ovat työläitä. Ne edellyttävät monimutkaista näytteenvalmistusta ja vievät aikaa. Käytössä on myös spektroskopiaan perustuvia tekniikoita. Erityisesti ydinmagneettista resonanssia (NMR) on ehdotettu seulontamenetelmäksi. Väärennösten metsästäjille on avuksi myös kasvifysiologian tuntemus. Yhtenä tehokkaimmista analyyttisistä menetelmistä pidetään isotooppisuhdemassaspektrometria (IRMS). Erikoistunut tekniikka mahdollistaa tarkat mittaukset ja kertoo hiilen stabiilien isotooppien määrät. Analyysi perustuu kasvien fotosynteesissä käyttämiin biokemiallisiin reitteihin. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. KEMIA 4/

46 Öljyntorjunnassa puhaltaa muutoksen puhuri Merellä tapahtuvien öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta siirretään Suomen ympäristökeskukselta Rajavartiolaitoksen vastuulle. Uudistus on herättänyt huolta muun muassa ympäristöjärjestöissä. Juha Granath On varhainen maaliskuun pakkasaamu, kun raskaassa polttoöljylastissa seilaava säiliöalus ajaa karille Oulun edustalla. Alus hinataan Oulun sata- maan, mutta sitä ennen siitä on ehtinyt vuotaa öljyä mereen tonnia. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ryhmäpäällikkö Jorma Rytkönen on lähettänyt jäänmurtajan, Rajavartiolaitoksen lentokoneen ja kolme harjakeräimin varustettua öljytorjunta-alusta torjumaan aiheutuneita ympäristövahinkoja. Tyhjensimme haverin kärsineen laivan polttoainesäiliöt heti toiseen laivaan. Sen jälkeen alkaa meren harjaus öljystä, Rytkönen raportoi. Onni onnettomuudessa on, että tapaus sattui talvisaikaan. Jäisellä merellä tapahtuneessa öljyvahingossa on se etu, että jää antaa enemmän aikaa operoida kuin sula meri. Syken ympäristövahinkopäivystäjä on jo lähettänyt hälytykset Arktisen neuvoston jäsenmaille ja Pohjoismaille. Paikalle on kutsuttu lisää valtion omistamia öljyntorjunta-aluksia ja pyydetty kalustoapua myös Ruotsilta. Oulun konferenssikeskuksessa parisen sataa Kansainvälisen arktisen öljyntorjunnan seminaarin osanottajaa seuraa videolähetyksen välityksellä, kuinka toiminta etenee. Arktisten alueiden ympäristöriskit 46 KEMIA 4/2018

47 Jäätiköiden sulamisen myötä öljynkuljetukset Itämerellä ja arktisilla alueilla lisääntyvät rajusti. Öljyntorjunta-alus Louhi laskee öljypuomeja ja testaa taitojaan avomeren olosuhteissa. Vahinkoon varautuminen on Suomessa tätä nykyä maailman huippua. ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä. Kansainvälinen yhteistyö on tehokas tapa suojella meriympäristöä öljypäästöiltä, Rytkönen kertoo yleisölle. Oulun öljyturmassa on onneksi kysymys vain harjoituksesta. Ilmastonmuutos voi kuitenkin tehdä painajaisesta totta. Liikenne Perämerellä on jo nyt vilkasta. Siellä seilaa 300-metrisiä laivoja lannoitelasteissa ja 40-tonnisia aluksia kuljettamassa polttoainetta teollisuudelle. Karilleajossa aluksen polttoainesäiliö voi repeytyä ja satoja tonneja öljyä päästä mereen, Rytkönen toteaa. Jäätiköiden ja pohjoisen merijään sulamisen myötä sekä meriliikenne että öljynkuljetukset Itämerellä ja arktisilla alueilla lisääntyvät rankasti. Jorma Rytkönen ei yllättyisi, jos Suomen aluevesillä todella sattuisi öljykatastrofi. Tähän on myös varauduttava. Paras tapa estää vahinko on pitää öljyntorjujien ammattitaito ja kalusto ajan tasalla, hän linjaa. Kuinka se jatkossa tapahtuu, askarruttaa juuri nyt monia sekä valtionhallinnossa että muun muassa ympäristöjärjestöissä. Öljyntorjunnan operatiivinen johto siirtyy vuoden 2019 alusta ympäristöministeriöltä sisäministeriölle ja itse työ Suomen ympäristökeskukselta Rajavartiolaitokselle. Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluvat muun muassa rajojen valvonta, rikostorjunta ja maanpuolustus. Jatkossa laitoksen vastuulla on siis myös laivojen avomerellä aiheuttamien öljyja kemikaalionnettomuuksien ja niistä seuraavien ympäristövahinkojen hoito. Rajavartiolaitoksen tärkein tehtävä alusonnettomuuden sattuessa on ihmishenkien pelastaminen. Jos tapahtuu suuri öljyvahinko, riittääkö laitoksella aikaa myös ympäristönäkökohdille? Tankkerit paisuvat Helsingissä sijaitseva Suomenlahden meriliikennekeskus valvoo laivaliikennettä Suomen kansallisilla vesillä Hangosta itärajalle saakka. Keskuksen tiloja hallitsee viisi suurta näyttöruutua, joiden ääressä valvojat pyrkivät ehkäisemään ennakolta onnettomuuksia ja niistä syntyviä ympäristöhaittoja. Jos havaitsemme vaaratilanteen, otamme välittömästi yhteyden väistämisvelvolliseen alukseen, kehotamme tarkistamaan tilanteen ja korjaamaan kurssin, kuvailee Meriliikenteen ohjausyksikön päällikkö Sari Talja. Taljan mukaan ulkomailta saapuu Suomen satamiin vuosittain yli laivaa. Suomenlahdella kulkee joka päivä itä länsi-suunnassa arviolta 350 alusta. Meriliikennettä ohjataan Helsingin lisäksi Turusta ja Lappeenrannasta. Viime vuonna laadimme Suomen valvonta-alueelta 200 poikkeamaraporttia. Karilleajon estimme 12 kertaa. Läheltä piti -tilanteita oli seitsemän, Talja laskee. Suomen ympäristökeskus KEMIA 4/

48 Lastinsiirto merellä ja kansainvälinen yhteistyö sujuivat Oulun maaliskuisessa öljyntorjuntaharjoituksessa hyvin. J. Pirttijärvi Vaikka meriliikennekeskuksen näyttötaululla riittää laivoja ruuhkaksi asti, Suomenlahdella kuljetetun öljyn määrä on pysynyt viime vuodet tasaisena eli noin 160 miljoonassa tonnissa. Öljykuljetusten lukumäärä on itse asiassa laskenut ja vastaavasti tankkerien koko kasvanut. Syken ryhmäpäällikkö Jorma Rytkönen on katsellut Viron Muugan satamassa 330 metrin pituisia tankkereita, jotka vetävät jopa tonnia öljyä. Käytännössä ne voivat ottaa sisäänsä korkeintaan tonnia, sillä täydessä lastissa Tanskan salmien ohitus ei onnistuisi, Rytkönen huomauttaa. Jättitankkerit ovat siinä mielessä hyvä asia, että juuri niiden ansiosta yksittäisiä kuljetuksia tehdään aiempaa vähemmän. Tosin jos öljyvahinko sattuu, jälki on silloin kahta kauheampi. Öljypäästöjä mereen on viime vuosina tilastoitu entistä harvemmin, kiitos merenkulkijoiden parantuneen tietoisuuden, vastuullisuuden ja asenteen. Vuonna 2017 merialueillamme havaittiin 44 öljypäästöä, kun niitä vuonna 2016 oli 48. Suurin yksittäinen päästö J. Pirttijärvi Öljyntorjunta-alus Seilin harjakeräin on tarvittaessa valmis tositoimiin. Samanlaiset laitteet voidaan asentaa myös Louheen, Lettoon, Turvaan, Uiskoon ja Tursakseen, joilla kaikilla on jääluokitus. oli tuhatkunta litraa. Laakereilla lepäilyyn ei silti ole syytä, sillä uudenlaisten öljytuotteiden ja kemikaalien kuljetukset tuovat mukanaan uudet uhkakuvat. Jo nyt tiedetään, että uuden sukupolven rikitön meridiesel ja iso osa bioöljyistä ovat vaikeasti kerättävissä. Selvitämme juuri näiden uusien öljytuotteiden käyttäytymistä meressä yh- 48 KEMIA 4/2018

49 dessä VTT:n kanssa, Rytkönen kertoo. Osaaminen kasvaa nopeasti Raja- ja merivartiokoulun tiloihin Turkuun on kokoontunut parikymmentä rajavartiolaitoksen työntekijää oppimaan öljyntorjunnan salaisuuksia. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa öljyntorjuntakaluston käyttö, ympäristövahingon johtaminen ja kansallinen yhteistoiminta. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusasiantuntija Pekka Parkkali painottaa kuulijoilleen, että öljyntorjunnan johtovastuun siirtyminen aiheuttaa tarpeen päivittää kansalliset suunnitelmat. Suuremmissa onnettomuuksissa perustetaan johtoryhmä pelastustoiminnan johtajan tueksi. Johtoryhmään kutsutaan myös ympäristöviranomaisten edustaja. Asiantuntijoiden käytön laajuutta pohdimme parhaillaan, Parkkali kertoo. Uudistuksen myötä Rajavartiolaitos saa hallintaansa Syken öljytorjuntaryhmän 5,5 miljoonan euron vuosibudjetin ja 19 öljyntorjunta-alusta. Lisäksi kolme öljyntorjuntaryhmän kahdeksasta jäsenestä siirtyy Rajavartiolaitoksen leipiin. Henkilökuntamme näkee muutoksen myönteisenä ja merellistä toimintaa kehittävänä, kun johtamisessa hyödynnetään meripelastustoimen järjestelyjä ja osaamista, Parkkali sanoo. Suomen ympäristökeskuksen rivityöntekijöitä on kielletty kommentoimasta uudistusta ja sen vaikutuksia. Herkällä korvalla kuuntelevalle tunnelmista ei kuitenkaan jää epäselvyyttä. Ei Rajavartiolaitoksessa ympäristötuhoja osata hoitaa. Millä eväillä päätetään suojeltavat ja uhrattavat alueet, kahvipöytäkeskustelussa kiehuu. Onko kyseessä muutosvastarinta vai puhdas huoli ympäristöstä? Syke on määrännyt tiedotusvastuun palvelujohtaja Harri Juvoselle. Rajavartiolaitos on ollut mukana Syken järjestämissä harjoituksissa. Laitoksen osaaminen kasvaa nopeasti koulutuksen ansiosta ja kokemuksen karttuessa sekä öljyntorjunnan ammattilaisten siirron myötä, Juvonen kommentoi. Kun Rajavartiostolaitoksen esikunnan, merivartiostojen ja vartiolentolaivueen työntekijät opiskelevat Turussa avomerellä tapahtuvien öljy- ja kemi- Aikakello tikittää Ympäristöalaan erikoistunut Lamor Oy keskittyy öljyvahinkojen torjunta-, keräys- ja puhdistustoimintoihin ympäri maailman. Porvoolainen perheyritys on toimittanut öljyntorjuntalaitteistoja 120 maahan ja alukseen. Suurin osa yhtiön laitteista valmistetaan Suomessa, ja 95 prosenttia niistä menee vientiin. Yrityksen päätuotteita ovat öljyntorjuntapuomit, erilaiset öljynkeräysjärjestelmät, veneet ja öljynsiirtopumput. Lamorin apulaisjohtaja Juha Muhonen muistuttaa, että öljyvahinko on monilla alueilla vallitseva tilanne ja öljynkeräystoiminta käynnissä koko ajan. Maailmalla ja sen merillä sattuu jatkuvasti, Muhonen sanoo. Tälläkin hetkellä on menossa isoja öljyntorjuntatoimia muun muassa Etelä-Amerikassa. Niistä ei vain puhuta, sillä muutama satatuhatta litraa luontoon päässyttä öljyä ei vielä ylitä uutiskynnystä. Viimeksi merellä tapahtunut öljyturma nousi Suomessa otsikoihin tammikuussa 2018, kun tonnin raakaöljylastissa ollut iranilainen säiliölaiva räjähti ja upposi Itä-Kiinan merellä. Vaikka Suomessa ja meidän merialueillamme tapahtuu melko vähän öljyvahinkoja, aikakello tikittää. Varmaa on, että se päivä tulee, kun testataan meidän todellinen kykymme vastata haasteeseen. Muhosen mukaan vahinkoon varautuminen on Suomessa maailman huippua. Kaikkialla Suomenlahdella ja Itämerellä tilanne ei kuitenkaan ole yhtä vahva. Rajat ylittävää torjuntatyötä on siksi kehitettävä jatkuvasti. Haavoittuva saaristo Juha Muhonen näkee öljyntorjunnan operatiivisen johdon siirtymisen ympäristöministeriön alaisuudesta sisäministeriöön mielenkiintoiseksi ja haastavaksi ennen kuin kaikkien roolit selkenevät. Tulee varmasti päivä, jolloin testataan Suomen todellinen kyky vastata ison öljyturman asettamaan haasteeseen. Eri toimijoiden roolien yhdistäminen ja selkiyttäminen vievät varmasti aikaa. Maailmalla Rajavartiolaitos on yleinen öljyntorjunnasta vastaava viranomainen, joten en näe mitään syytä, ettei tämä toimisi myös Suomessa, Muhonen sanoo. Hänen mielestään suurimmat ongelmat öljyvahinkojen torjunnassa kasautuvat Pelastustoimelle, joka vastaa sisävesillä ja rannikolla tapahtuvasta öljyntorjunnasta. Pelastustoimen käytössä oleva kalusto on riittämätön ja alusten koko liian pieni. Öljyntorjunnan olosuhteet matalissa vesissä ja rikkonaisessa saaristossa ovat vähintään yhtä vaikeat kuin avomerellä. kaalionnettomuuksien vahinkojen torjumista, Suomen ympäristökeskuksessa ynnätään jäljelle jääviä tehtäviä. Pidämme tulevaisuudessakin yllä meri-, ranta- ja linnustoalueita koskevia tietoja ja tutkimme haitallisten aineiden vaikutuksia meriekologiaan, Juvonen luettelee. Tosin Syken budjettirahoituksen leikkaukset vaikuttavat toimintamme edellytyksiin. Ympäristöjärjestö WWF Suomi on tehnyt toistakymmentä vuotta yhteistyötä Syken kanssa öljyyntyneiden eläinten hoidossa onnettomuustilanteissa. Järjestön suojeluasiantuntijan Teemu Niinimäen mukaan Syken rooli korostuu, kun tarvitaan reaaliaikaista ympäristötietoa öljyvahingon ennaltaehkäisemiseksi. Ympäristöviranomaisen pitää pystyä tuottamaan ympäristönsuojelua tukevaa tietoa myös jatkossa ja olla mukana onnettomuuden johdon toiminnassa kaikissa öljyvahingoissa alusta asti, Niinimäki tähdentää. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 4/

50 Pieni suuren äärellä Startup-yritys kehittää innovatiivista syöpälääkettä Mitä jos ihmisen oma puolustusjärjestelmä voisi tappaa syöpäsoluja samalla tavoin kuin se tappaa viruksia? Tästä pohdinnasta syntyi uusi lääkekeksintö ja sen ympärille startup-yritys Valo Therapeutics. Gustav Boije af Gennäs ja Anu Taivainen Yksi Valo Therapeuticsin (Valo Tx) perustajista ja yrityksen tieteellinen johtaja on Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan apulaisprofessori Vincenzo Cerullo, jolla on monta rautaa tulessa. Perustamansa yrityksen lisäksi Cerullo muun muassa johtaa terveyden tutkimuksen tutkijakoulun lääketutkimus tohtoriohjelmaa ja vetää immunoviroterapian tutkimusryhmää, jossa kehitetään kokeellisia syöpälääkkeitä. Cerullo aloitti yliopiston apulaisprofessorina vuonna 2012 ja sai samana vuonna mullistavan idean. Hän ryhtyi miettimään, voisiko virusta muokata syöpäspesifeillä peptideillä niin, että ihmisen oma puolustusjärjestelmä oppisi viruksen avulla tunnistamaan ja tuhoamaan syöpäsoluja. Näin syntyi ainutlaatuinen, innovatiivinen syövän hoitoon tarkoitettu immunoterapia, joka sai nimekseen PeptiCRAd (Peptide-coated Conditionally Replicating Adenovirus). Uusi hoitomuoto perustuu kahteen jo kliinisesti tunnettuun lähestymistapaan hoitaa syöpää: onkolyyttiseen adenovirushoitoon ja peptidirokotteeseen. Cerullon ideoimassa immunoterapiassa adenovirukseen lisätään syöpäspesifejä peptidejä. Kun ihmisen omat antigeenejä esit- 50 KEMIA 4/2018

51 Katso video Valo Tx:n keksinnöstä: watch?v=qy8gv9_oo1c Perusta ideasi ympärille startupyritys ja suojaa innovaatiosi patentilla, Vincenzo Cerullo neuvoo muita keksijöitä. televät solut (APC, antigen presenting cells) tunnistavat adenoviruksen, ne hajottavat sen palasiksi ja alkavat esitellä pinnallaan syöpäspesifejä peptidejä. Vincenzo Cerullon vinkit Vincenzo Cerullo haluaa jakaa oman kokemuksensa pohjalta neuvoja muillekin keksijöille ja startupeille: Jos sinulla on hyvä idea, vie ideaasi eteenpäin ja perusta startup. Suojaa keksintö immateriaalioikeuksilla (patentit, tavaramerkit, mallit) ennen kuin mainostat keksintöäsi tai tuot sen muulla tavalla julkisuuteen. Ota yhteyttä patenttiammattilaisiin ajoissa. Käytä mieluiten kokenutta ammattilaista, joka tuntee alaa ja jolta saat neuvoja myös esimerkiksi IPR-strategian luomiseen. Ammattilaiset auttavat myös kilpailijaseurannassa ja toiminnanvapauskartoituksessa (freedom to operate). Ole aktiivisesti yhteydessä rahoittajiin. Esimerkiksi Slush on hyvä paikka verkostoitua. Newpix Photography Näin ihmisen omat T-solut aktivoituvat ja ryhtyvät tappamaan syöpäsoluja. Patentti houkutteli rahoittajia Uuden syöpähoidon kehittäminen ei ole ilmaista, joten Cerullo päätti hakea tutkimukselleen rahoitusta. Ensimmäinen rahoituskierros ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Vaikka ideaa pidettiin loistavana, näyttöä hoidon toimivuudesta ei pidetty riittävänä. Lopulta tilanne ratkesi, kun farmasian tiedekunta myöntyi tutkimuksen rahoittajaksi. Vuoden 2013 loppupuolella Cerullo teki keksintöilmoituksen, ja Helsingin yliopiston innovaatiopalvelut Helsinki Innovation Services (HIS) tarttui ideaan. Tässä vaiheessa tulivat ajankohtaisiksi sekä Valo Tx:n perustaminen että keksinnön suojaaminen patentilla. HIS otti yhteyttä patenttitoimistoon, ja ensimmäinen patenttihakemus jätettiin alkuvuodesta Seuraavaksi Cerullo päätti lähteä pitchaamaan eli esittelemään keksintöään teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushiin, joka järjestettiin Helsingissä loppuvuodesta Päätös kannatti. Yleisössä istunut rahoittaja tarttui tilaisuuteen. Tähän mennessä Valo Tx on onnistunut keräämään yhteensä toistakymmentä miljoonaa euroa syöpähoitonsa kehittämiseen. Tukea on myöntänyt myös Euroopan tutkimussäätiö ERC. Viimeisin suurempi summa tuli loppuvuodesta 2017, kun Business Finland entinen Tekes päätti rahoittaa kliinisten tutkimusten valmisteluja 4,1 miljoonalla eurolla. Valo Tx etenee kehitystyössään kliinisiin lääketutkimuksiin syöpäpotilailla vuonna Lääkkeen tulevaisuus näyttää hyvin lupaavalta. Gustav Boije af Gennäs on filosofian tohtori (farmaseuttinen kemia) ja Kolster Oy:n patenttiasiamies. Anu Taivainen on filosofian maisteri (biokemia) ja Kolster Oy:n rekisteröity patenttiasiamies. Patentti suojaa keksintöä Patentti merkitsee yksinoikeutta käyttää keksintöä. Keksinnön käytöllä tarkoitetaan ammattimaista hyödyntämistä, kuten tuotteen valmistusta, myyntiä, käyttöä ja maahantuontia. Patentin voi myydä tai sen suojaamaan keksintöön voidaan myöntää käyttölupa eli lisenssi. Patentoinnin tavoitteena on siis suojautua jäljittelijöitä vastaan ja puolustaa omaa markkinaosuutta tai vallata uutta. Patentti tuo myös mainos- ja imagoarvoa. Rahoittajille patentti tai patenttihakemus on usein perusedellytys. Patenttihakemuksen laatimiseen tarvitaan keksijöiltä taustatietoa keksinnöstä, muun muassa tuloksia kokeista. Materiaali voi olla esimerkiksi keksintöilmoitus tai tiedeartikkeliaihio. Patenttihakemukseen otetaan usein mukaan myös laajempia visioita käyttötarkoituksista. Patenttihakemusta työstetään yhteistyössä patenttiasiamiehen kanssa. Käytäntö varmistaa sen, että patenttivaatimukset on muotoiltu suojauksen näkökulmasta niin, että keksintö saa parhaan mahdollisen suojan. Patenttiasiamieheltä kannattaa myös pyytää tutkimusta keksinnön uutuudesta ja keksinnöllisyydestä, suunnitelmaa patentointistrategiasta tai kilpailijan IPR-seurantaa jo aikaisessa vaiheessa. Newpix Photography Adenovirus naamioidaan syöpäsoluksi kiinnittämällä siihen kasvaimelle tyypillisiä peptidejä. Näin houkutellaan ihmisen oma puolustusjärjestelmä käymään syövän kimppuun. 51

52 Patenttitrainee-koulutus vie Keksintöjen etulinjaan Hilkka Vähänen Trainee-ohjelma voi tehdä insinööristä patenttiasiamiehen ja tarjota hänelle työn kiinnostavien keksintöjen eturintamassa. Hilkka Vähänen Olin juuri valmistunut diplomi-insinööriksi ja etsin töitä, kun silmiini sattui Papula-Nevinpatin trainee-ilmoitus, joka näytti ensi sanoista lähtien tosi kiinnostavalta. Sitä ennen ei ollut käynyt pienessä mielessäkään, että insinööri voisi tehdä jotain patentteihin liittyvää. Näin naurahtaa patenttiasiamiestrainee Laura Huhdanmäki. Huhdanmäki kiittelee vuolaasti IPRyrityksen harjoittelujärjestelmää, joka helpottaa alalle astumista huomattavasti. Kun kyse oli nimenomaan traineepaikasta, kynnys hakea oli riittävän matala. Muuten en olisi varmaan uskaltanut sitä tehdä, eihän minulla ollut kokemusta tai pätevyyttä tällaisiin tehtäviin. Traineen ei kuitenkaan oletetakaan jo osaavan kaikkea, vaan töihin tullaan oppimaan. Juuri niin Huhdanmäki on saanut tehdä sen jälkeen, kun hänestä tuli ensimmäinen kokelas yrityksen vuosi sitten lanseeraamaan trainee-ohjelmaan. Sittemmin ohjelmassa on aloittanut kaksi muutakin nuorta ammattilaista. Alalle on tietysti aina tullut uusia tekijöitä, mutta ei ennalta mietityn formaalin ohjelman puitteissa. Traineena työn kautta oppiminen on jäsennetympää, osa tarkkaan mietittyä prosessia, kertoo yhtiön patenttiosaston johtaja Folke Johansson, jonka mukaan toimiston kokemukset käytännöstä ovat olleet erittäin positiivisia. Aivan kylmiltään patenttiasiamieskokelaaksi ei pääse. Traineeksi haluavalla on oltava pohjalla jokin tekniikan koulutus, hyvä suomen ja englannin taito sekä kyky ja halu oppia työn juridista puolta. Tämä on aika erikoinen ala eikä Laura Huhdanmäki ja Folke Johansson ovat tyytyväisiä ohjelmaan, jonka kautta patenttiasiamiehen ura käynnistyy kisälliperiaatteella. Konkarimentori tekee untuvikostakin vähitellen mestarin. sovi kaikille. Jos työ ei tunnu omalta, ihminen yleensä lähtee muihin tehtäviin viimeistään kolmessa vuodessa. Trainee-aikana saa hyvin tuntumaa siitä, soveltuuko patenttiasiamieheksi, Johansson sanoo. Laura Huhdanmäki suosittelee uraa patenttialalla ihmisille, jotka menestyvät kemiassa tai muissa matemaattisluonnontieteellisissä aineissa. Insinööri- ja luonnontieteiden alan koulutuksen suurin anti ovat vahvat, laaja-alaiset tieteen ja tekniikan pohjatiedot. Kun hallitsee perusilmiöt, pystyy keksintökohtaisesti selvittämään vähemmänkin tutut asiat ja hahmottamaan patentoitavan keksinnön merkityksen oman alansa kontekstissa, hän kuvailee. 52 KEMIA 4/2018

53 Lisäksi patenttiasiamieheltä edellytetään kirjallista lahjakkuutta. Myös patentti-insinööreillä, jotka yrityksissä vastaavat patenttihakemusten saattamisesta vireille, on vankka tekninen tausta ja juridiikan osaamistakin. Patenttihakemus syntyy usein tiiviissä yhteistyössä patenttiasiamiehen ja yrityksen patentti-insinöörin kanssa, Johansson sanoo. Huhdanmäki painottaa myös ammattikielen omaksumisen taitoa. Sen lisäksi, että on osattava tuottaa tekstiä suomeksi ja englanniksi, pitää oppia patenttien kieli, joka on aivan omanlaistaan. Se kävi Huhdanmäelle selväksi heti, kun sähkötekniikan diplomi-insinööri ryhtyi ensimmäisen kerran perehtymään patenttiteksteihin. Silloin päässä pyöri kerran toisensa jälkeen sama kysymys: Mitä minä juuri luin?, Huhdanmäki muistelee nauraen. Mutta tekemällä oppii. Jossain vaiheessa aivot vain naksahtavat oikeaan asentoon. Tekemällä oppimisessa suureksi avuksi oli oma mentori, jollaisen saa jokainen trainee. Mentoreilla on vähintään kymmenen vuoden kokemus alalta. Konkarina mentori sekä ohjeistaa että tukee uutta työntekijää. Trainee-ohjelman virallisempaan opetusprosessiin kuuluvat myös luennot, joilla käydään läpi työn perusteita. Näin varmistetaan, että kaikki saavat yhtä laajat ja yhtenäiset pohjatiedot. Folke Johansson muistuttaa nuoren työntekijän varhaisen ohjeistamisen ja työhönopettamisen olevan aivan keskeinen asia. Jos alussa oppii jotkin alan käytännöt väärin, virheellistä ajattelumallia on paljon vaikeampi korjata jälkeenpäin. Trainee-ohjelmasta on hänen mukaansa ollut hyötyä ja iloa myös mentoreille. Se tuo heidän työhönsä vaihtelua. Lisäksi nuorilta oppii aina jotain uutta. Aina ajan hermolla Entä mitä patenttiasiamiehen toimenkuvaan tarkalleen kuuluu ja mikä hänen roolinsa patentoimisprosessissa on? Se on alaa tuntemattomalle usein hyvinkin epäselvää. Tämä valkeni hiljattain myös Laura Huhdanmäelle. Trainee-tarinani julkaistiin Papula- Nevinpatin nettisivuilla muutama viikko sitten. Omalle perheellenikin avautui vasta jutun lukemisen jälkeen, mitä oikein työkseni teen, Huhdanmäki hymyilee. Nuori patenttiasiamies itse tiivistää todella mielenkiintoisen ja monipuolisen työnkuvansa näin: Olemme konsultti ja linkki asiakkaan ja viranomaisen välillä. Autamme patenttihakemuksen laatimisessa ja hiomisessa sellaiseen muotoon, että siitä on patentinhaltijalle mahdollisimman paljon hyötyä. Trainee-vaiheessa patenttiasiamie- Elintärkeät patentit Patentointijärjestelmä on keskeinen asia sekä elinkeinoelämälle että tutkimukselle, patenttiasiamies-trainee Laura Huhdanmäki tähdentää. Jos sitä ei olisi, yritykset pyrkisivät pitämään tärkeimmät keksintönsä salassa, koska se olisi ainoa tapa suojella niitä, hän huomauttaa. Patentointi motivoi yritystä julkaisemaan keksintönsä lupaamalla, että yrityksellä on rajoitetun ajan siihen yksinoikeus. Loppupeleissä patentit kuitenkin edistävät tiedon jakamista ja auttavat tekniikkaa kehittymään. Folke Johansson nostaa esiin lääketeollisuuden hyvänä esimerkkinä patentoinnin tuomista eduista. Uusien lääkkeiden kehittäminen vaatii usein miljardien investoinnit. Kehitettäisiinkö lääkkeitä näin paljon, jos kehityskustannukset maksanut ei saisi työstään kunnon korvausta parin vuosikymmenen yksinoikeuden muodossa? Patentointi on vaativa prosessi, johon kuluu aikaa ja rahaa. Siihen on kuitenkin syynsä. Riittävän kattavan mutta samalla riittävän spesifin hakemuksen laatiminen vaatii erikoisosaamista. Jos haluaa hyvän patentin, ei ole oikoteitä. Tekemällä oppii. Jossain vaiheessa aivot naksahtavat oikeaan asentoon. hen keskeinen tehtävä on oppia laatimaan patenttihakemuksia. Huhdanmäen tavanomainen työpäivä sisältää paljon niin itsenäistä tiedonhakua kuin pähkäilyä ja ongelmien ratkaisemista yhdessä työtoverien kanssa. Aikaa kuluu myös tekstintuottoon ja asiakaskontakteihin. Simppelimpi hakemus voi valmistua parissa päivässä. Vaikeammasta aiheesta tai teknologiasta laadittavaan hakemukseen voi mennä yli viikkokin, varsinkin kun on vielä vasta trainee. Antoisinta työssä on päästä tutustumaan uusimpiin keksintöihin laajalla skaalalla. Siinä missä patentinhakija on vuosia työstänyt yhtä uutta ideaa, patenttiasiamiehellä on käsi pulssilla jokaisen alan tuoreisiin innovaatioihin, Huhdanmäki vertaa. Jos on sellainen ihminen kuin minä, jota ei kiinnosta pelkästään yksi asia vaan kaikkien alojen uutuudet, tämä on ihan loistava ammattivalinta. Myös tulevaisuudennäkymät ovat Huhdanmäen mukaan hyvät. Patenttien merkitys ja määrä ovat maailmanlaajuisesti kasvussa. Kun nykyään tehdään teknistä kehitystyötä, työ on suojattava patentein. Patentit ovat mittaamattoman arvokkaita esimerkiksi startupeille, jotka pyrkivät houkuttelemaan sijoittajia. Nuorelle työntekijälle patenttialalla on tarjota paljon. Tulevaisuutta on, että töihin saadaan nuoria ihmisiä eläköityvien tilalle. Tälle alalle on myös ominaista se, että halutaan kasvattaa työntekijät itse omasta takaa, Folke Johansson kertoo. Laura Huhdanmäki on tilanteeseen enemmän kuin tyytyväinen. Vastavalmistuneilla on nykyään pelko, että juuttuu koko iäkseen määräaikaistöihin. Kun tällä alalla löytyy tekijä, hänestä pidetään tiukasti kiinni. Huhdanmäen seuraava etappi on kaksiosaisen patenttiasiamieskokeen suorittaminen ja pätevyyden auktorisoiminen. Siitä muutaman vuoden päästä voi hankkia vielä eurooppapatenttiasiamiehen pätevyyden, joka mahdollistaa työskentelyn myös ulkomailla. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 4/

54 Lasten akatemia teki Tehtaan tuotantolinjat tutuiksi Tampereen yliopiston luentosaliin kokoontuneet Lasten akatemian opiskelijat kurkistivat digiboksin sisään ja oppivat, mitä tehtaissa tapahtuu. Kerttu Vähänen Onko tää turvallista? Kahdeksanvuotias Ansa Yli-Hemminki pyörittelee kädessään digiboksin piirilevyä. Miksi tässä on piikkejä? Alkamassa on Lasten akatemian luento, jonka aiheena on, miten tehdas toimii. Sali on täyttynyt tarkkaavaisista 7 10-vuotiaista opiskelijoista, joista monet käyvät saamassa akatemiaoppia säännöllisesti. Akatemia on entuudestaan tuttu myös Yli-Hemmingille. Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotekniikan professori Minna Lanz on jakanut osallistujille erikokoisia ruuvimeisseleitä ja monenlaista kodin elektroniikkaa: kaukosäätimiä, matkapuhelimia, tietokoneen hiiriä, kauko-ohjattavia autoja. Tehtävänanto on yksinkertainen: purkakaa laite niin pieniin osiin kuin meisselillä pystytte. Me saatiin tämä ihan palasiksi, neljäsluokkalainen Leo Räsänen ilmoittaa pian ylpeänä ja osoittaa pöydälle kasattuja komponentteja. Digiboksi on pantu päreiksi alta aikayksikön. Myös tokaluokkalaiset Helena Räsänen ja Veera Gylling ovat tyytyväisiä ryhmän nopeaan toimintaan ja perusteelliseen lopputulokseen. Lasten innostus kaikkialla luentosalissa on käsinkosketeltavaa. Käyttöesineiden purkamisessa on kielletyn hedelmän makua. Tällaista ei pääse tekemään joka päivä. Nyt kun laitteet on purettu, mitä kaikkea niiden sisältä löytyi?, Lanz tiedustelee. Likaa! Ja pölyä. Professori nyökyttelee. Totta. Teolliseen kokoonpanoon Kuvat Kerttu Vähänen Leo Räsänen, Veera Gylling ja Helena Räsänen panevat digiboksia palasiksi. Ansa Yli-Hemminki (oik.) tarkkailee ryhmän suoritusta. kuuluu usein rasvaa ja öljyä. Pöly taas johtuu siitä, että laitteen sisäosia ei pääse puhdistamaan. Entä jos teidän pitäisi koota laite uudestaan onnistuisiko? Suurin osa yleisöstä pudistelee päätään. Ainakaan tämä ei toimisi enää, nuori opiskelija kommentoi kaukosäätimen jämiä. Kuinkahan nämä laitteet on alun perin tehty, professori kysyy ja vastaa kysymykseensä panemalla videon pyörimään. Vielä hetki sitten kaoottinen auditorio hiljenee seuraamaan, kuinka robotti hitsaa dieselmoottoria. Lapset osaavat nimetä vaikka kuinka monta kulkuneuvoa, joissa on moottori. Suurta innostusta herättää huomio, että robottikin sisältää moottorin. Ansa Yli-Hemminki katsoo digiboksin raatoa uusin silmin. Näin paljon pieniä osia. Kuinka kukaan jaksaa tehdä tällaisen boksin? Se vie varmaan miljoona vuotta. Ei vie kuin muutaman viikon, Helena Räsänen arvioi. Mutta ilman robotteja se kyllä kestäisi miljoona vuotta. Tehtaissa syntyy kaikkea Salin valkokankaalla työskentelevät jo automaattitrukit, jotka vaeltavat itse- 54 KEMIA 4/2018

55 Minna Lanz jakaa opiskelijoille työkaluja ja Kyösti Koskela (ovensuussa) opastaa uusia tulijoita sisään. Ansa Yli-Hemminki (lähinnä kameraa) jännittää, millaista laitetta pääsee purkamaan. Ei aikuisille Lasten akatemian luentoja on järjestetty Tampereella vuodesta Aiheet ovat vaihdelleet Muumipeikosta historiaan ja äänimaisemasta avaruuteen. Tampereen yliopiston markkinointikoordinaattorin Kyösti Koskelan mukaan jännin juttu Lasten akatemiassa on ollut se, että luennot ovat aikuisilta kiellettyjä. Jotkut lapset arastelevat ensin jäädä yksin isoon ryhmään, mutta kun luento alkaa, kaikki ovat täysillä mukana ilman äitien tai isien ehkä tahtomattaankin aiheuttamia rajoitteita. Järjestäjien kannalta parasta on lasten innostus ja täydellinen heittäytyminen opintoihin. Se on se antoisin seikka. Tietää tekevänsä merkityksellistä työtä, kun se tuottaa iloa. Luennoille on osallistunut keskimäärin satakunta lasta. Salin täyttymiseen vaikuttavat sekä aihe että ajankohta. Robotit, ötökät ja avaruus ovat aina varmoja. Yllättävän suosittuja ovat kyllä olleet myös vaikeammat aiheet, kuten jätehuolto ja taide. Hankalinta on löytää tasapaino kahden erilaisen ikäryhmän eli 7 8-vuotiaiden ja 9 10-vuotiaiden välillä. Vanhemmat haluavat selvästi enemmän tietoa. Hyvä luennoitsija osaa ottaa huomioon molemmat ryhmät. Luennoitsijat ovat löytyneet helposti. Luentopyynnöistä on kieltäydytty vain aikataulusyistä. Toisaalta akatemian järjestäjillä on toiveissa myös aiheita, joille ei ole löytynyt esittelijää. Esimerkiksi luento teemalla Miksi Suomessa ei ole kuningasta? on vielä toteuttamatta. Luennon pitäneiltä tutkijoilta tullut palaute on ollut erittäin positiivista. Ensimmäinen kommentti on usein, että oli,vaativin kuulijakunta ikinä,. Luennoitsijat ovat myös kiitelleet saamaansa suoraa palautetta ja osallistujien intoa. näisesti suuressa varastohallissa. Tehtaassa kasataan asioita, ja siellä myös kuljetetaan asioita paikasta toiseen, Lanz selvittää. Seuraavaksi professori esittelee erilaisia tapoja, joilla pieniä osia erotellaan, liikutellaan ja kootaan tehtaan tuotantolinjalla. Tärymalja herättää ihmetystä, mutta imukuppien ja kaksi- ja kolmipistekourien kaltaiset tarraimet ovat tutumpia ilmestyksiä. Luennon edetessä opitaan, että tehtaissa kootaan paljon muutakin kuin moottoreita ja elektroniikkaa. Lähes kaikki päivittäiset esineet ovat jossain elinkaarensa vaiheessa käyneet tehtaassa. Siellä pakataan jopa ruokaa. Mutta millaista ruokaa voisi koota tehtaassa?, Lanz arvuuttelee. Hamppareita!, kuuluu oitis eturivistä. Ehkä niitäkin, mutta videolla robotti ryhtyy ahkerasti erottelemaan jogurttipurkkeja kuljetukseen. Imukuppi nostelee kirsikkatomaatteja. Luennon lopuksi Lanz antaa kuulijoille hyvän vinkin. Jos tehtaat kiinnostavat, niin sellaiseen voi päästä töihin. Täytyy vain ensin mennä lukemaan tekniikkaa. Pieni poika takarivissä on tähän asti istunut hiljaa, mutta nyt hän ilmoittaa ylpeänä: Mulla on jo tarpeeksi tietoa, kun mun isoveli opiskelee kemiaa! Kokemusta Robolabista Nuorimmat opiskelijat eivät ole vielä tottuneet istumaan aloillaan tai pyytämään puheenvuoroa, mutta Minna Lanzilla on kokemusta lasten ohjastamisesta. Ei tämä ole sen vaikeampaa kuin opettaa kolmivuotiasta ohjelmoimaan robotteja, professori naurahtaa. Sen hän tietää kokemuksesta. Lanz on töissä Tampereen teknillisen yliopiston Robolabissa, johon käy tutustumassa koululaisryhmiä ja jopa päiväkotilaisia. Kieltämättä välillä hieman hirvittää, selviävätkö meidän robotit eskarilaisten käsittelyssä. Luentoa ovat olleet kuuntelemassa myös professorin omat tyttäret, jotka tilaisuuden jälkeen auttavat keräilemään lattialle eksynyttä pikkuromua. Muistattehan tekin, kun käytiin katsomassa äidin robotteja? Ansa Yli-Hemminki ei ole vielä päässyt näkemään robotteja, mutta ohjelmointi on hänelle tuttu asia. Koulun iltapäiväkerhossa on koodattu jännittävää peliä. Siinä kerätään kolikoita ja niistä saa pisteitä, kun välttää mustekalan lonkerot. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 4/

56 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. VTT vauhdittaa kiertotaloutta Ressun lukion kemian työkurssilaiset pääsivät tutustumaan Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan. Kia Rinne Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n AARRE-projektin tavoite oli kehittää uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja niin, että kuluttajat saataisiin muuttamaan toimintatapojaan ekologisempaan suuntaan. Hankkeen aikana kerättiin tietoa kuluttajilta esimerkiksi siitä, mistä he ovat valmiita maksamaan ja millaisia ennakkoluuloja heillä on käytettyjä tuotteita tai uusiotuotteita, kuten kierrätyspuusta valmistettuja pihakiviä, kohtaan. Aihe herätti paljon keskustelua Ressun lukion kemian työkurssin opiskelijoiden ja VTT:n työntekijöiden kesken. Törmäsimme samaan ongelmaan kuin AARRE-hankkeessakin: on vaikea Esra Orhanli (vas.), Petteri Lehti, opettaja Miria Hannola-Teitto, Satu Westerholm, John Nguyen, Katri Katajamäki, Kia Rinne ja Jaakko Johansson vierailivat VTT:ssä toukokuussa. Maija Pohjakallio pohtia omaa kuluttajakäyttäytymistä kuvitellussa tilanteessa. Siksi hankkeen toimintamallina käytettiin nopeita kuluttajakokeiluja, joita toteutettiin yhdessä yritysten kanssa. VTT on yhä mukana Liiteri-nimisessä kodintarvikkeiden, kuten työ- ja siivousvälineiden, vuokrauspilotissa. Siinä tarjotaan kuluttajille mahdollisuus vuokrata tarvikkeita niiden ostamisen sijaan. Palaute on ollut hyvää, ja ihmiset on saatu käyttämään vuokrauspalvelua. Siksi toiminta jatkuu yhä, ja uusia liitereitä avataan. Opiskelijoiden mielestä Liiteri on loistava idea kiertotalouden kannalta. VTT:n työntekijät haastoivat opiskelijat pohtimaan, mitä he olisivat itse valmiita jakamaan muiden kanssa: muun muassa videopelejä, elokuvia, kirjoja ja harvemmin tarvittavaa kodin elektroniikkaa, josta esimerkkinä mainittiin kuiva- ja märkäimuri. Lukiolaisten mielestä raha on tehokas kannustin, jolla saadaan kuluttajat helposti ja nopeasti muuttamaan kuluttajakäyttäytymistään. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii pullopantti, jonka seurauksena pullot palautuvat erittäin hyvällä prosentilla takaisin kauppaan ja sieltä edelleen kiertoon. Materiaalien kemia avainasemassa VTT tutkii myös sitä, kuinka esimerkiksi älypuhelimet ja muu elektroniikka saataisiin kierrätettyä mahdollisimman tehokkaasti. Ensin kuitenkin puhelimet ja muu elektroniikka tulisi saada kiertoon. Varsinkin puhelimet päätyvät toistaiseksi heikosti kierrätykseen, koska skeema niiden säilyttämisestä pahan päivän varalle on iskostunut kuluttajiin tiukasti. Kun opiskelijoilta kysyttiin, kuinka monella on vanhoja matkapuhelimia kotona, kaikki vastasivat myöntävästi. On hyvä muistaa, että kiertotalous vaatii toimiakseen kuluttajan panosta. Kun kierto on saatu käyntiin, tarvitaan erilaisten materiaalien kemian osaamista, jotta arvokkaat aineet saadaan hyödynnettyä uudelleen. Elektroniikkajätteessä on paljon eri metalleja, mutta sen tilavuudesta keskimäärin noin 30 prosenttia on muovia. Kiertotalouden haasteena on kulutuksen kasvaminen. Ihmiset kuluttavat yhä enemmän, koska heillä on siihen varaa. Ennen näin ei ollut, vaan pesukoneen ostoon saattoi kulua usean kuukauden palkka. Nykyään puhelimen näytön mennessä rikki saatetaan ostaa kokonaan uusi laite näytön korjaamisen sijaan, jolloin puhelimen elinkaari jää lyhyeksi. Kulutus ruokkii taloutta mutta tuhoaa ympäristöä. VTT yrittää yhdessä yritysten ja kuluttajien kanssa miettiä ratkaisuja, miten kiertotaloutta voitaisiin lisätä liiketoiminnassa. Vierailun isäntinä VTT:ssä toimivat tiimipäällikkö Maija Pohjakallio, tutkija John Bacher, vanhempi tutkija Margareta Wahlström ja vanhempi tutkija Outi Kettunen. Kirjoittaja on Ressun lukion opiskelija. 56 KEMIA 4/2018

57 GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Tiedeluokka tulostaa Kymmenvuotias Kemianluokka Gadolin uudistaa palvelujaan. Oppilasvierailut nivotaan entistä vahvemmin tutkimushankkeisiin, joista yhdessä selvitetään 3D-tulostuksen mahdollisuuksia kemian opetuksessa. Johannes Pernaa Kemianluokka Gadolinissa käynnistyy ensi syksynä uusi teemapohjainen tutkimusmalli. Samalla Gadolin-palvelu uudelleenjärjestetään kolmen teeman alle. Teemat ovat arkipäivän kemia, moderni teknologia sekä kestävä kemia ja kehitys. Uudet teemat vaikuttavat myös oppilasvierailuihin. Ne pyritään sitomaan entistä vahvemmin opinnäytetöiden tutkimusprojekteihin, joissa muun muassa kehitetään teemojen alle uusia tutkimuspohjaisia oppimateriaaleja. Esimerkki tällaisesta tutkimuksesta on ensi syksyn uusi modernin teknologian avaus eli 3D-tulostus kemian opetuksessa. Tutkimuksessa kemian opettajankoulutusyksikön opiskelija Tapio Rajala tutkii 3D-tulostuksen mahdollisuuksia ja haasteita ja kehittää samalla kemian opetukseen soveltuvia opetusmalleja. Työ on tärkeää pioneerityötä, sillä aiheesta ei ole juurikaan tehty tieteellistä tutkimusta kemian opetuksessa. Rajalan tutkimus on kehittämistutkimus, jossa tärkeä luotettavuuskriteeri on tutkia kehitettyjen oppimateriaalien avulla ilmiön vaikuttavuutta autenttisessa käyttäjäympäristössä. Kemianluokka Gadolin on keino rakentaa tämä autenttinen tutkimusasetelma. Syksyn aikana 3D-tulostus tulee Gadolinin varattavien työohjeiden listaan. Näin sadat oppilaat, opiskelijat ja kemian opettajat pääsevät testaamaan ja arvioimaan kemiaan liittyvän 3D-tulostamisen mahdollisuuksia. Syksyllä Gadolinissa aloitetaan useita muitakin tutkimusprojekteja. Mallin potentiaali on valtava. Se mahdollistaa kemian opetuksen tutkimuspohjaisen Pipsa Blomgren Luke Jones Gadolinissa on 10 vuoden aikana vieraillut yli henkeä, heistä parituhatta ulkomailta. Etelä-Afrikan opetusministeri Angelina Motshekga kävi tutustumassa suomalaiseen tiedekasvatukseen maaliskuussa D-tulostus on jatkuvasti yleistyvä valmistusmenetelmä. kehittämisen ja uusien innovaatioiden nopean levittämiseen kansalliseen kemian opetukseen. Kaikki Kemianluokka Gadolinissa kehitetyt oppimateriaalit tarjotaan opettajille vapaaseen opetuskäyttöön. Näin yliopistossa kehitetyt uudet avaukset siirtyvät nopeasti kouluihin. Kirjoittaja on Kemianluokka Gadolinin varajohtaja. KEMIA 4/

58 ULKOMAILTA Kaikkia hevosia ihminen ei ole vielä kesyttänyt. Przewalskinhevonen elää yhä vapaana Mongolian aroilla. Maailman valtaryhmäksi Hevosen kesyttäminen antoi potkun kielille Kazakstanin alueella eläneet paimentolaiset kesyttivät hevosen liki kuusi vuosituhatta sitten. Indoeurooppalaiset kielet levisivät sen ansiosta laajalle. Villihevosen kesyttäminen ratsuksi ja työjuhdaksi merkitsi käännekohtaa ihmiskunnan historiassa. Se mahdollisti sekä yksilöiden että heidän kieltensä ja ajatustensa leviämisen yhä kauemmaksi ja yhä nopeammin. Hevosen ansiosta maanviljely alkoi yleistyä kuten myös sodat, jotka perustuivat hevosen hyödyntämiseen sotilaiden kulkuneuvona. Tuoreen tutkimuksen mukaan hevosen kesyttivät ensimmäisinä nykyisen Kazakstanin alueella eläneet ihmisryhmät. Arkeologiset löydöt ja dna-analyysit kertovat, että siellä asunut Botai-kansa ratsasti hevosilla jo yli vuotta sitten. Tulokset julkaisi Science-lehti. Botait olivat jääkautisten metsästäjä-keräilijöiden jälkeläisiä. Heistä tuli alueen ensimmäisiä paimentolaisia, kertoo arkeologian professori Alan Outram Exeterin yliopistosta. Aiemmin kunnia hevosen valjastamisesta ihmisen käyttöön on annettu laiduntamiseen perustuneelle Jamnajakulttuurille. Jamnaja-kulttuuri levittäytyi Tonavan ja Donin välimaastoon neljännellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua, ja jamnajalaiset olivat hallitseva kansa itäisessä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa. Botai-kansa joutui myöhemmin väistymään Kazakstanin aroilta, kun lännestä saapuneet uudet tulijat työnsivät sen tieltään. Alueen hevoset korvattiin toisilla, mikä tukee teoriaa siitä, että hevonen kesytettiin erillisesti useassa paikassa. Tutkimus ei löytänyt geneettistä yhteyttä Jamnaja- ja Botai-kulttuurien ihmisten väliltä. Hankkeeseen osallistuneet geneetikot tutkivat kaikkiaan 74 Keski-Aasiasta ja Turkista kerättyä muinaisdna-näytettä, joista saatiin kartoitettua koko perimä. Vanhimmat näytteet olivat vuoden takaa. Vanhoja näytteitä vertailtiin nykyään elävien ihmisten näytteisiin. Aiemmin oletettiin myös, että indoeurooppalaisten kielten leviäminen Euraasian läntisiltä aroilta sekä Eurooppaan että Aasiaan oli Jamnaja-kulttuurin ansiota. Uudet tulokset kertovat tutkimukseen osallistuneiden lingvistien mukaan muuta. Harvardin yliopiston tutkijan Gojko Barjamovicin mukaan indoeurooppalaisten kielten alkukotina on pidetty Anatoliaa toisella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua. Meillä on todisteita Syyrian muinaiskaupungin Eblan kuninkaallisista arkistoista. Ne kertovat, että nykyisen Turkin alueella puhuttiin indoeurooppalaista kieltä jo vuotta ennen ajanlaskun alkua. Se tarkoittaa, että kielen puhujat olivat saapuneet alueelle jo ennen Jamnaja-kansaa. Myöskään indoiranilaisten kielten leviäminen Etelä-Aasiaan ei ole seurausta jamnajalaisten levittäytymisestä. Sen sijaan kielet saapuivat sinne osana paimentolaiskansojen myöhempää, keskija myöhäispronssikaudella tapahtunutta muuttoliikettä Ural-vuorilta. Indoeurooppalaiset kielet ovat tätä nykyä maailman laajimmalle levinnyt kieliryhmä. Lähes kolme miljardia ihmistä puhuu äidinkielenään jotakin indoeurooppalaista kieltä, kuten englantia, venäjää, hindia, bengalia tai urdua. Lähes kaikki Euroopassa nykyisin puhuttavat kielet kuuluvat indoeurooppalaisiin kieliin. Merkittävimpiä poikkeuksia ovat suomi, viro ja unkari, jotka kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään. Espanjassa ja Ranskassa puhuttava baski on puolestaan läntisen Euroopan ainoa ei-indoeurooppalainen kieli. Se on ilmeisesti viimeinen jäänne kielistä, joita maanosassa käytettiin ennen indoeurooppalaiskielten vyöryä. Tutkimuksesta kirjoitti Science Daily. Kerttu Vähänen 58 KEMIA 4/2018

59 Ilmastonmuutoksen kimppuun Mammutin geeneillä Mammutit kuolivat sukupuuttoon yli vuotta sitten, mutta ne voisivat silti auttaa ihmiskuntaa taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan. Näin uskovat Harvardin yliopiston tutkijat. Harvardilaistutkijoiden idea on muokata aasiannorsuista kylmänkestävämpiä lisäämällä niiden perimään mammuttien geenejä. Näin norsuja voitaisiin siirtää niiden nykyisiltä asuinalueilta pohjoisemmille seuduille, joilla ne toimisivat ilmastonmuutoksen hillitsijöinä. Kun mammutit aikoinaan laidunsivat Euraasian valtavalla aroalueella, sen ekosysteemi oli ruohovaltainen. Tilanne muuttui, kun mammutti metsästettiin sukupuuttoon. Sen jälkeen aroilta katosivat myös muut laiduntajat, ja ruohot väistyivät tundraekosysteemin tieltä. Tutkijoiden mukaan tämä on yksi tekijä ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja lämpötilojen nousun takana. Muinaiset mammutit tuhosivat tieltään puita, mikä mahdollisti sen, että talven kylmä ilma pääsi sitoutumaan maaperään. Toisaalta ruohokentät heijastivat kesäisin auringon säteilyä takaisin ilmakehään, kuvailee harvardilaisryhmää johtava tunnettu geneetikko George Church, joka toimii tutkijana myös toisessa huippuyliopistossa MIT:ssä. Tätä nykyä olosuhteet ovat toiset. Kun metsää kaatavia ja lunta tamppaavia suuria eläimiä ei enää ole, korkeiksi venyvät puut ja paksu kevyen lumen kerros pitävät ikijään alueen leutona talvisinkin. Ilmava lumikerros on kuin peitto, joka eristää kesän lämmittämän maaperän talven pakkasista. Puut puolestaan imevät valoa ja lämpöä kesällä ja pitävät kylmät tuulet poissa talvisin. Alueen jatkuva lämpeneminen voi lopulta johtaa ikiroudan sulamiseen, mikä olisi kohtalokasta. Ilmaan pääsisi maaperästä valtavia määriä kasvihuonekaasu metaania. Hiilidioksidia voisi karata ilmake- hään gigatonnia. Se on 43 kertaa suurempi kuin fossiilisten polttoaineiden ja teollisuuden viime vuonna aiheuttama määrä, tutkija vertaa. Geenit valmistuvat laboratoriossa Siperian maaperästä on löytynyt useita hyvin säilyneitä mammutteja. Ikiroudan säilömistä eläimistä on saatu kaivettua esiin myös niiden dna:ta, joskin hieman vaurioitunutta. Perinnöllisyystutkijat osaavat kuitenkin päätellä, mitä aukkopaikoista puuttuu. Lisäksi harvardilaisryhmä osaa syntetisoida tarvittavat geenit laboratoriossa. Modernien geenieditointitekniikoiden, kuten geenisaksimenetelmäksi kutsutun Crisprin, avulla ne voidaan siirtää aasiannorsun soluihin. Näin saataisiin aikaan alkio, josta voisi kehittyä elefantin ja mammutin risteymä. Jälkimmäisen perimää ei tarvittaisi kovin paljoa. Saattaa olla, että jo 44 geeniä riittäisi tekemään norsuista kylmään sopeutu- Tuhansia vuosia sitten kadonnut mammutti voi geeniensä kautta ehkä nousta yhdeksi aseeksi taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan. via, Church kertoo Live Science -lehden haastattelussa. Hän haluaisi kuitenkin kokeilla myös muita geenilisäyksiä, jotka toisivat eläimille lisää hyödyllisiä ominaisuuksia. Tietyt geenit vaikuttaisivat norsujen ruuansulatukseen niin, että ne kykenisivät käyttämään ravinnokseen entistä suurempaa kasvivalikoimaa. Toiset geenit pienentäisivät niiden syöksyhampaiden kokoa, mikä voisi vähentää salametsästäjän uhriksi joutumisen todennäköisyyttä. Hybridialkion vieminen elävän eläimen kohtuun on tutkimusetiikan kannalta herkkä asia. Amerikkalaisten suunnitelmana on siksi risteymän kasvattaminen laboratoriossa. Toki emme vielä tiedä, onko se edes mahdollista, Church myöntää ja kertoo ryhmän kaavailevan ensin hiiren alkion laboratoriokasvatusta. Solutasolla geeninsiirto mammutilta norsulle sujuu jo. Ryhmät ovat vieneet norsun soluihin muun muassa geenit, jotka lisäävät eläimen karvaisuutta ja rasvantuottoa. Päivi Ikonen KEMIA 4/

60 KEEMIKKO Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Rikastumisen askelmerkit ON MAAMME KÖYHÄ ja köyhäksi jää itse kukin, ellei perusta startup-yritystä ja kerää rahaa sijoittajilta. Hyvällä tuurilla törmää bisnesenkeliin, joka on pyhässä hengessä päättänyt valella euroilla minkä tahansa liikeidean. Paremman puutteessa valuuttaa voi saada myös liikkeeseen ilman ideaa. Tärkeintä on keksiä firmalle vetävä nimi ja iskevä slogan. Monet hyvät nimet ovat tosin jo varattuja, kuten Pirkka, Rainbow ja Mancon. Con Man on vapaa mutta ehkä liian suorasukainen. Joku nimi pitää putiikilla kuitenkin olla. Love Makers toimii paremmin kuin Marriage Deal Breakers, varsinkin jos myy kihlasormuksia verkossa. Lopuksi hiotaan mainoslause, joka tarttuu mieleen muttei tarkoita mitään. Kun rikastumisen perusteet ovat kunnossa, valitaan yritykselle toimiala. Finanssisektori on hyvä, koska kaikki kuvittelevat, että sitä jotenkin valvotaan, ja harvalle tulee mieleen epäillä rahattomuutta. Vielä parempi, jos rahaa on tai sitä saa vipattua isovanhemmilta. Silloin voi perustaa pikavippiliikkeen. Jos ei omista mitään ja on tietokoneasioissa kokematon, kannattaa ryhtyä ohjelmointialalle. JOS EI OMISTA mitään ja on tietokoneasioissa kokematon, kannattaa ryhtyä ohjelmointialalle. Ei haittaa, vaikka ei osaa verkon saloja. Tuore yrittäjä voi pyytää kummin kaiman serkun etsimään white brand -ohjelmistoja myyvän talon. Yhtään koodia kirjoittamatta voi ostaa omiin nimiinsä millaisen ohjelmiston tahansa. Tai lähes millaisen tahansa. Valmiiksi brändättyä ei pidä hankkia, sillä kukaan ei usko, että Ville-Veikko on omaa sukua Microsoft-Apple. Ohjelmiston ostamista varten on turha ottaa pikavippiä, ainakaan omasta firmasta. Sitä varten on Business Finland, omaa sukua Tekes. Hakemus sille kirjoitetaan mahdollisimman epäselvästi ja täytetään uusimmilla idiomeilla. Esimerkiksi front-end-backintegraation tasapainotus kuulostaa hyvältä. Koska kaikkialla on kova kulukuuri, rahahanoja availee sihteeri parin kesäapulaisen kanssa. Euroja tulee, kunhan hanke kuulostaa hienolta eikä pelota ketään. KUN PROGGIS on saatu hankittua ja ensimmäinen erä rojalteista apurahoilla maksettua, kehitetään yritykselle myyvä syntytarina. Mallia voi ottaa vaikka Kalevalasta, paitsi että nimet on fiksua vaihtaa. Runomittaa on myös syytä välttää. Tarinan sisällön lähteenä voi käyttää melkein mitä tahansa paitsi sitä Hampurin-reissua. Käynnistä Reeperbahnilla voi vielä kertoa mutta ostoksista ei. Tai ainakaan ei kannata möläytellä mitään siitä tuliaisina ostetusta ohjelmistosta. Saaga kannattaa miettiä kunnolla, koska sen joutuu toistamaan yhä uudelleen erilaisilla roadshow-kierroksilla ja yritysesittelyissä. Jottei omaan ääneensä kyllästy, juonen on oltava juoheva. ASIAKKAISTA YRITYKSELLE on haittaa, koska niistä on vain riesaa. Liikevaihdolla ei ole väliä. Tärkeintä ovat ne sijoittajat, jotka lopulta maksavat koko lystin. Heihin puree vain kunnon satu, jossa luvataan suunnattomia rikkauksia kaikille, jotka laittavat roponsa bisnesrulettiin. Jos joku enkeli jättää, ei syytä huoleen. Sijoittaja ei puhu eikä pukahda vaikka ymmärtäisi joutuneensa eroon rahoistaan. Huono portfolio pannaan kiertoon mahdollisimman nopeasti. Hyvällä onnella seuraavalla startup-uskovaisella on enemmän uskoa tai ainakin rahaa tuomiopäivän siirtämiseen seuraavalle tilikaudelle. Keemikko Starttaamaton köyhä 60 KEMIA 4/2018

61 HENKILÖUUTISIA in memoriam Leonid Khriachtchev Loistava optinen osaaja Tutkija Leonid Khriachtchev menehtyi sairauskohtaukseen työpaikallaan Helsingin yliopiston kemian laitoksessa Häntä jäivät omaisten ja sukulaisten lisäksi syvästi kaipaamaan työtoverit ja ystävät. Leonid syntyi Severomorskissa Neuvostoliitossa Hän oli koulutukseltaan fyysikko ja tehnyt Pietarin yliopistossa natriumatomin erittäin korkean erotuskyvyn spektroskopiaa. Kun Helsingin yliopiston kemian laitos vuonna 1995 muutti Kumpulan kampukselle, tarvittiin optisen osaamisen ammattilaista. Tässä yhteydessä Leonidin ja allekirjoittaneiden tiet yhtyivät, sillä Leonid oli niitä harvoja, jotka pystyivät purkamaan ja kokoamaan ramanspektroskopiassa käytettävän kaksoismonokromaattorin. Mainiosti onnistuneen työn kuluessa Leonid kiinnostui siitä, mitä fysikaalisen kemian laboratoriossa tehtiin. Kun selvisi, miten kyvykkäästä henkilöstä oli kyse, Leonid kiinnitettiin nopeasti tutkimusryhmäämme, jossa tuolloin tutkittiin molekyylien infrapunaviritteisiä rakennemuutoksia ja jalokaasujen kemiallisia yhdisteitä. Leonidin rooli hankkeiden edistämisessä oli keskeinen ja hänen tuloksensa ja analyysinsä tieteelliseltä pätevyydeltään esimerkillisiä. Mittausympäristö laajeni ja monipuolistui Leonidin osaamisen avulla merkittävästi. Samalla se mahdollisti aiempaa laajemman tutkimusportfolion kehittämisen. Meille kaikille oli todella antoisaa ja kehittävää käydä keskusteluja Leonidin kanssa ja oppia häneltä fyysikon tapaa tarkastella asioita. Poikkitieteellisen yhteistyön tuloksena alkoi syntyä monenlaista uutta. Leonidilla oli ratkaiseva osa siinä, että löysimme karboksyylihappojen konformeerien välisen puhtaan tunneloitumisreaktion ja loimme monia uusia jalokaasuyhdisteitä, joissa kemiallisen sidoksen rajoja koeteltiin. Tutkimus kulminoitui maailman ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kemiallisen argonyhdisteen HArF- molekyylin raportointiin Nature-lehdessä vuonna Leonid oli todellinen tutkijatyyppi, joka työskenteli sitkeästi ja peräänantamattomasti tehdäkseen uusia löytöjä. Hänellä oli hyvä huumorintaju, jonka ansiosta yhteistyö oli mukavaa, ja illanvietoissa hän oli aktiivinen keskustelija. Uusien tutkijasukupolvien kouluttaja Leonid kiinnostui myös materiaalitutkimuksesta, pii-nanofotoniikasta ja atomikerroskasvatuksen tuloksista. Näiden materiaalien spektroskooppisessa tutkimuksessa hän oli lyömätön ja loi merkittäviä suhteita kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa. Leonid kehitteli innokkaasti myös sovelluksia. Kokeet sähköpurkauksia kehittävällä teslapurkaimella johtivat eristyslasien kaasutilan rikkomattoman analyysimenetelmän kehittämiseen ja patentointiin. Työn tulosten pohjalta syntyi Sparklike Oy, joka tänä päivänä harjoittaa menestyksekästä kansainvälistä liiketoimintaa. Leonidin toimittamat kokoomateokset Silicon Nanophotonics ja Physics and Chemistry at Low Temperatures kuvastavat hänen laajaa tieteellistä mielenkiintoaan ja verkostoitumista oman alansa näkyvimpien tutkijoiden kanssa. Leonid koulutti opiskelijoita kokeelliseen laboratoriotyöskentelyyn ja käytti tulosten tulkinnassa kvanttikemiallisia laskuja. Hänen tinkimättömyytensä ja tarmonsa ovat olleet avainasemassa uusien tutkijasukupolvien koulutuksessa maassamme. Koulutettavat ovat sijoittuneet yliopistojen professoreiksi ja korkeisiin asemiin muissa tutkimuslaitoksissa. Kuten elämässä yleensä käy, tiet vievät ihmisillä eri suuntiin. Osa meistä siirtyi muualle töihin, ja tieteelliset polutkin haarautuivat. Yhteyttä kuitenkin pidettiin säännöllisesti aivan viimeisiin aikoihin asti. Olemme onnellisia siitä, että saimme tuntea Leonidin ja työskennellä hänen kanssaan 23 vuotta. Yhteistä tutkimuksellista koettavaa ja nähtävää olisi ollut vielä paljon. Leonid elää monissa muistoissamme, ja hänen työnsä tulokset jäävät hyödyttämään ihmiskuntaa yli 200 tieteellisessä julkaisussa. Jan Lundell, Mika Pettersson ja Markku Räsänen Kirjoittajat ovat Leonid Khriachtchevin ystäviä ja työtovereita. KEMIA 4/

62 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto M.Sc. Lourdes Rodriquez Chiangin väitöskirja Enhancement of Methane Production from the Anaerobic Digestion of Chemical Pulp and Paper Mill Effluents tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Aiduan Borrion (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Olli Dahl. DI Wenwen Fangin väitöskirja Nanocellulose for Bio-inspired Nanocomposites Surface Modification with Recombinant Proteins tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Dr. Christofer Lendel (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Päivi Laaksonen. M.Ph. Zivile Giedraityten väitöskirja Novel Inorganic-Organic Luminescent Materials by Atomic/Molecular Layer Deposition tarkastettiin Vastaväittäjinä toimivat prof. Mariadriana Creatore (Eindhovenin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja prof. Tero Soukka (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Maarit Karppinen. DI Salla Puupposen väitöskirja Novel phase change material compositions for heat transfer and storage applications tarkastettiin Vastaväittäjinä toimivat prof. Heikki Tenhu (Helsingin yliopisto) ja prof. Luisa F. Cabeza (Lleidan yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Mika Järvinen. FM Julia Talvitien väitöskirja Wastewater treatment plants as pathways of microlitter to the aquatic environment tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Dr. Rachid Dris (Bayreuthin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Riku Vahala. DI Saeed Mardanin väitöskirja Development of Chemical Processes Using Micro Scale Plants tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Roland Dittmeyer (Karlsruhen teknologiainstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Ville Alopaeus. DI Otto Mustosen väitöskirja Strongly Correlated Oxides: Halfmetallicity in Chromium-based Rutiles and Quantum Magnetism in Copper-based Double Perovskites tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Peter D. Battle (Oxfordin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Maarit Karppinen. DI Heikki Rekolan väitöskirja Ensembles of Plasmonic Nanoparticles tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. George C. Schatz (Northwestern-yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Päivi Törmä. DI Tiia-Maria Tenhusen väitöskirja Utilization of cellulosic building blocks in material design tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Kristin Syverud (Norjan tekniikan ja luonnontieteiden yliopisto NTNU) ja kustoksena prof. Monika Österberg. FM Tuomas Vanhalan väitöskirja Dynamical mean-field theory studies of superfluidity and topological phases in lattice models tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Martin Eckstein (Erlangen-Nürnbergin FAU-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Päivi Törmä. Helsingin yliopisto MMM Anuliina Putkisen väitöskirja Sphagnum-associated methanotrophs a resilient CH 4 biofilter in pristine and disturbed peatlands tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Dr. Svetlana Dedysh (Vinogradskyn mikrobiologian instituutti, Venäjä) ja kustoksena prof. Sarah Butcher. Ph.D. Putian Zhoun väitöskirja Sources, sinks and transformation of BVOCs and aerosols in boreal forest boundary layer tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Andreas Stohl (Norjan ilmantutkimusinstituutti) ja kustoksena prof. Veli-Matti Kerminen. ETM Asmo Kemppisen väitöskirja Chromatographic and Mass Spectrometric Determination of Molecular Species of Short-Chain Triacylglycerols in Butterfat tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Kaisa Linderborg (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Tapani Alatossava. MMM Jonna Teikarin väitöskirja Toxic and bloom-forming Baltic Sea cyanobacteria under changing environmental conditions tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Helle Ploug (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Kaarina Sivonen. FM Marika Markkasen väitöskirja Expression, Function, and Regulation of the K-Cl Cotransporter KCC2 isoforms in the Central Nervous System tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Igor Medina (Välimeren alueen neurobiologian instituutti, Ranska) ja kustoksena prof. Matti Airaksinen. M.Sc. Imrul Faisalin väitöskirja Genetic Regulation of Mammalian Spermatogenesis Studies of USF1 and MAD2 tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Willy Baarends (Rotterdamin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Hannu Sariola. FM Katariina Maaningan väitöskirja Atheroinflammatory properties of LDL and HDL particles modified by human mast cell neutral proteases tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Gunnar Nilsson (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Juha Voipio. M.Sc. Raghavendra Mysoren väitöskirja Novel molecular regulators of adipose tissue metabolism tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Jussi Pihlajamäki (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Hannele Yki-Järvinen. FM Anni Niskakosken väitöskirja Molecular alterations of endometrial and ovarian tumorigenesis in Lynch syndrome mutation carriers and the general population tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Annika Auranen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Päivi Peltomäki. FM Pasi Valkaman väitöskirja Impacts of agricultural water protection measures on erosion, phosphorus and nitrogen loading based on high-frequency on-line water quality monitoring tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Arvo Iital (Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Miska Luoto. M.Sc. Tina Borken väitöskirja Hyaluronic acid graft copolymers as potential vehicles for intravitreal drug delivery tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Béla Iván (Unkarin tiedeakatemia) ja kustoksena prof. Heikki Tenhu. FM Tiina Lipiäisen väitöskirja Stability and analysis of solid-state forms in pharmaceutical powders tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Anne Marie Healy (Trinity College Dublin, Irlanti) ja kustoksena prof. Anne Juppo. FM Juha Keskivälin väitöskirja Catalytic Valorization of Biomass: Dehydration, Hydrogenation and Hydrodeoxygenation tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Reko Leino (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Timo Repo. M.Sc. Yujie Wangin väitöskirja Role of lipids and phytate in oxidative stability of cereal beta-glucan tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Roger Andersson (Ruotsin maatalousyliopisto) ja kustoksena prof. Kati Katina. Itä-Suomen yliopisto Prov. Tatu Pantsarin väitöskirja Designing Effective Lead Molecules against Solid Tumors with Inadequate Treatment Options, The Efficacy Problem tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Maurizio Botta (Sienan yliopisto, Italia) ja kustoksena dos. Tuomo Laitinen. FM Mikael Marttisen väitöskirja Multiomic and functional characterization of Alzheimer s diseaseassociated early targets tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Daniel Marenda (Drexel-yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Mikko Hiltunen. Jyväskylän yliopisto FM Hanna Arolan väitöskirja Effects of bioheapleaching technology utilizing metal mine emissions on fish in boreal freshwaters tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Dr. Gregory Pyle (Lethbridgen yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Juha Karjalainen. M.Sc. Rajendhraprasad Tatikondan väitöskirjan Multivalent N-donor ligands for the construction of coordination polymers and coordination polymer gels tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Muriel Hissler (Rennesin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Matti Haukka. Oulun yliopisto FM Kirsi Luolavirran väitöskirja Magmatic evolution of the Kevitsa igneous complex, northern Finland, and its relation to the associated Ni-Cu-(PGE) mineralization tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Pertti Lamberg (Keliber Oy) ja kustoksena prof. Eero Hanski. Ph.D. Romain Sarremejanen väitöskirja Community assembly mechanisms in river networks. Exploring the effect of connectivity and disturbances on the assembly of stream communities tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Christopher Swan (Marylandin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Timo Muotka. M.Sc. Rashad Hajimammadovin väitöskirja Plasmonic, electrical and catalytic properties of one-dimensional copper nanowires: effect of native oxides tarkastettiin Vastaväittäjänä toimivat prof. Monical Alonso Cotta (Estadual de Campinasin yliopisto, Brasilia) ja Ph.D. Czaba Janaky (Szegedin yliopisto, Unkari) ja kustoksena prof. Krisztian Kordas. DI Sakari Pallaspuron väitöskirja On the factors affecting the ductile-brittle transition in asquenched fully and partially martensitic low-carbon steels tarkastettiin Vastaväittäjänä toimivat prof. Bevis Hutchinson (Swerea KIMAB, Ruotsi) ja prof. Kim Verbeken (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. David Porter. M.Sc. Abhinandan Venkatesha Murthyn väitöskirja Structurefunction studies of human collagen prolyl 4-hydroxylase isoform II and its peptide-substrate-binding domain tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. David J. Hulmes (CNRS, Ranska) ja kustoksena prof. Rikkert K. Wierenga. Tampereen teknillinen yliopisto DI Han Hen väitöskirja New Additive Manufacturing Solutions and Novel Materials for UHF RFID Tag Antennas and Interconnections tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Ville Viikari (Aalto-yliopisto) ja kustoksena dos. Johanna Virkki. Tampereen yliopisto FM Laura Kummolan väitöskir- 62 KEMIA 4/2018

63 Barrträd är en rik källa till bioaktiva ämnen I Linda Nisulas ytterst omfattande avhandling analyseras extraktivämnen i kärnved, splintved och kviströtter av 39 industriellt viktiga barrträdsarter. Vedproven extraherades sekventiellt och hartssyror, fettsyror, steroler, sterylestrar, acylglyceroler, juvabioner, lignaner, oligolignaner, flavonoider och stilbener identifierades och kvantifierades med gaskromatografi (GC) och GC-masspektrometri. Nisula konstaterar att variationerna i halt och sammansättning är stora, både mellan släkten och mellan arter. Speciellt stor är variationerna i hydrofila extraktivämnen. Kvistroten, dvs. den del av grenen som finns inne i trädstammen, innehåller mycket höga extraktivämneshalter. Alla arters kärnved och kviströtter innehåller lignaner. Kviströtterna innehåller dock betydligt mer, i många fall flera hundra gånger mer, än den närliggande kärnveden. Vissa granar, ädelgranar, lärkar och hemlockar innehåller exceptionellt höga lignankoncentrationer. Hydroximatairesinol (HMR) är den dominerande lignanen i granar och hemlockar, medan secoisolariciresinol dominerar i ädelgranar och lärkar. Lärkar, vissa tallar och douglasgran innehåller höga flavonoidkoncentrationer. Vissa tallar, ädelgranar och douglasgran innehåller höga halter juvabioner. Koncentrationerna är mycket högre i kviströtterna än i kärn- och Brita Nisula Linda Nisula splintveden. Tallarnas kärnved och kviströtter innehåller stilbener och mycket mer hartssyror än splintveden. DI Linda Nisulas avhandling Wood extractives in conifers: a study of stemwood and knots of industrially important species granskades vid Åbo Akademi Som opponent fungerade docent Rolf Gref från Sveriges Lantbruksuniversitet och kustos var professor emeritus Bjarne Holmbom. Bjarne Holmbom Kiertotalous haastaa kemikaalisääntelyn Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää jäte-, tuote- ja kemikaalisääntelyn tavoitteiden nykyistä parempaa yhteensovittamista, jotta turvallisen ja kestävän materiaalikierron toteuttamisesta tulee mahdollista. Tähän päätyy väitöstutkimuksessaan Itä-Suomen yliopistossa väitellyt Joonas Alaranta. Alaranta analysoi Reachasetuksen täytäntöönpanoa ja tarkasteli Reachin ja muiden säädösten mukaisten rajoittamiskeinojen välisiä jännitteitä. Hänen mukaansa materiaalikierrätys estyy, jos jäännös- materiaaleihin sovelletaan liian raskaita hallinnollisia vaatimuksia ja liian tiukkoja rajoituksia. Käyttökelpoisia uusioraaka-aineita päätyy tällöin hävitettäväksi, mikä on ympäristön kannalta haitallista. Jos taas materiaalikiertojen kemikaalisääntely on liian sallivaa, käyttöön päätyy jäännösmateriaaleja, jotka aiheuttavat haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Kiertotalouden kemikaalisääntelyssä on kyse myös siitä, miten materiaalikierrosta saatavia ympäristöhyötyjä ja kemikaalihaittojen torjuntaa Joonas Alaranta punnitaan suhteessa toisiinsa. Alaranta kehitti väitöstyössään kemikaalisääntelyn riskipunninnan mallin, jossa huomioidaan vaaran ja riskin välinen ero ja sääntelyllä torjuttavien riskien sijaan mahdollisesti tulevat vastariskit, arvioidaan vaihtoehtoiset riskinhallintakeinot sekä analysoidaan sääntelyn kustannukset ja hyödyt. HTM, OTM Joonas Alarannan väitöskirja Kemikaalit ja kiertotalous. Tutkimus huolta aiheuttavien aineiden ja materiaalikierron sääntelystä REACH-asetusten mukaan tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi professori Harri Kalimo Brysselin vapaasta yliopistosta Belgiasta ja kustoksena professori Tapio Määttä. ja The Effect of Allergic Cytokine Environment on Myeloid Cells tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Riitta Lahesmaa (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Ilkka Junttila. M.Sc. Sie Sie Siewin väitöskirja Occupational Exposures (Wood Dust, Iron and Welding Fumes) and Risk in Cancers of Lung and Nose among Men in Nordic Countries tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Beate Pesch (Ruhrin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Clas-Håkan Nygård. Turun yliopisto HLL Tero Puolakkaisen väitöskirja The Effects of Soluble Activin type IIB Receptor on Bone Formation and Body Composition tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Ulf Lerner (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. Riku Kiviranta. FM Petra Miikkulaisen väitöskirja New functions for the cellular oxygen sensor PHD3 in clear cell renal cell carcinoma tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Johanna Myllyharju (Oulun sivulle 64 KEMIA 4/

64 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Helsinki Chemicals Forum Helsinki Eurosafety 2018 Tampere Tampere Celiac Disease Symposium Tampere events.uta.fi/tcds2018 Alihankinta Tampere Empack 2018 Helsinki Laboratoriolääketiede ja näyttely Helsinki Nanotiedepäivät Jyväskylä Energia 2018 Tampere Kokkola Material Week Kokkola ChemBio Finland ja Kemian Päivät Helsinki chembio.messukeskus.com HENKILÖUUTISIA Kemianteollisuuden ruoriin Mika Aalto Mika Aalto kertoo olevansa erittäin innostunut uudesta työstään Kemianteollisuus ry:n vetäjänä. Kemianteollisuus ry:n uutena toimitusjohtajana on aloittanut tekniikan tohtori Mika Aalto, 49. Järjestön aiempi toimitusjohtaja Timo Leppä jatkaa kesäkuun ajan Kemianteollisuuden neuvonantajana. Sini Pennanen/Sininen Kuva MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT 18 th European Congress on Biotechnology Geneve, Sveitsi World Polymer Congress Cairns, Australia th International Iupac Conference on High Temperature Materials Chemistry Jekaterinburg, Venäjä htmc16.ru 27 th International Iupac Symposium on Photochemistry Dublin, Irlanti photoiupac2018.com 25 th International Conference on Chemistry Education Sydney, Australia th International Conference on Liquid Atomization and Spray Systems Chicago, Yhdysvallat th International Liquid Crystal Conference Kioto, Japani th IEEE International Conference on Nanotechnology Cork, Irlanti Mika Aalto siirtyi tehtävään teollisuusneuvoksen paikalta työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyys ja toimivat markkinat -osastosta. Hän toimi ministeriössä myös elinkeino- ja kasvupolitiikan sekä bio- ja kiertotaloushankkeiden parissa. Tätä ennen Aalto työskenteli reilut 15 vuotta Tekesissä muun muassa metsä ja kemia -alueen toimialajohtajana sekä materiaalit ja prosessit -alueen teknologiajohtajana. Aallon väitöskirja käsitteli kemiallista termodynamiikkaa. Kemianteollisuus ry:n hallitus painotti toimitusjohtajan valinnassa vankkaa kokemusta kemianteollisuuden keskeisiltä vaikuttamisalueilta, kertoo järjestön hallituksen puheenjohtaja Jari Rosendal. Mika Aallossa yhdistyvät HPLC 2018 Washington, Yhdysvallat rd International Conference on Coordination Chemistry Sendai, Japani th International Heat Transfer Conference Beijing, Kiina th International Biotechnology Symposium Montreal, Kanada ibs2018montreal.org ACS National Meeting Boston, Yhdysvallat International Conference on Chemistry Education and Research Zürich, Sveitsi euroscicon.com 7 th EuCheMS Chemistry Congress Liverpool, Iso-Britannia th International Conference on Solution Chemistry Szeged, Unkari th European Conference on Research in Chemical Education Varsova, Puola Väitökset jatkuvat yliopisto) ja kustoksena dos. Panu Jaakkola. M.Sc. Chengqian Liun väitöskirja Interplay between adenosine receptors and adenosine deaminases tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Li Tian (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jyrki Heino. Åbo Akademi M.Sc. Emrah Yildirin väitöskirja Physically and Chemically Modified Cellulose for Drug Delivery tarkastettiin Vastaväittäjinä toimivat prof. Jyrki Heinämäki (Tarton yliopisto, Viro) ja prof. Ingunn Tho (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Niklas Sandler. FM Jenny Joutsenen väitöskirja Regulation of cellular stress proteins in physiology and disease tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Marc Mendillo (Northwestern-yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. John Eriksson. erinomainen ammatillinen osaaminen, vankka kokemus kemianteollisuutta koskevasta elinkeinopolitiikasta, laaja vaikuttamisverkosto sekä aikaisempi johtamiskokemus vaativista tehtävistä, Rosendal kuvailee. European Adhesive and Sealant Conference 2018 Riika, Latvia nd Iupac International Conference on Organic Synthesis Firenze, Italia th International Conference on Solid State Chemistry Pardubice, Tšekki nd Plastics Packaging Conference Bryssel, Belgia Thermosetting Resins 2018 Berliini, Saksa Luxe Pack 2018 Monaco ProcessTeknik Göteborg, Ruotsi CPhI Worldwide 2018 Madrid, Espanja th Iupac International Congress of Pesticide Chemistry Rio de Janeiro, Brasilia Parts2clean Stuttgart, Saksa Scanpack 2018 Göteborg, Ruotsi NIMITYKSIÄ Helsingin yliopisto Rehtoriksi kaudelle on valittu kaupunkiekologian professori, yliopiston kestävyystieteen instituutin johtaja Jari Niemelä. Hän on toiminut yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaanina vuosina Molekulaarisen farmakologian apulaisprofessoriksi on nimitetty akatemiatutkija Tomi Rantamäki. Kemianteollisuus ry Vastuullisuuden asiantuntijana on aloittanut insinööri (AMK) Rasmus Pinomaa. Hänen päävastuualuettaan ovat eurooppalaiset ja kansalliset ympäristö- ja energiaasiat sekä päästökauppa. Pinomaa siirtyi Kemianteollisuuteen Perstorp AB:sta Ruotsista. Tampereen yliopisto Vuonna 2019 aloittavan uuden Tampereen yliopiston rehtoriksi on valittu FT Mari Walls, joka toimii tätä nykyä Luonnonvarakeskuksen pääjohtajana. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksen johtajana ja Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen ja ympäristötieteen professorina. Walls siirtyy Tampereelle elokuussa 2018 ja työskentelee vuoden loppuun asti Tampereen korkeakoulusäätiön toimitusjohtajana. 64 KEMIA 4/2018

65 SEURASIVU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Tapio Salmesta katalyysiseuran kunniajäsen Suomen katalyysiseura on kutsunut professori Tapio Salmen kunniajäsenekseen. Salmi toimii kemiallisen reaktiotekniikan professorina Åbo Akademissa. Kunniajäsenyyden perusteena ovat Salmen pitkä, ansiokas toiminta seurassa sekä tämän poikkeuksellisen korkeatasoiset tieteelliset meriitit. Tapio Salmi on kuulunut seuran aktiiveihin sen perustamisvuodesta 1988 lähtien. Hän on toiminut myös seuran puheenjohtajana. Suomen katalyysiseura on yksi Suomalaisten Kemistien Seuran jaostoista. Åbo Akademi Kuvat esiin arkistoista! Suomalaisten Kemistien Seura viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna Juhlan kunniaksi seura kerää kuvia vuosien varrelta. Jos kotiarkistoistasi löytyy seuran historiaan liittyviä valokuvia 1920-luvulta 2000-luvun alkuun, ota yhteyttä osoitteeseen kemianseura.fi. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 5/ elokuuta 5. syyskuuta 6/ syyskuuta 3. lokakuuta 7/ lokakuuta 7. marraskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! Kemia-lehti 2018: Katso AIKATAULUT JA OSATEEMAT III-kannesta! KEMIA Kemi Liity kemian seuroihin: SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! FinTACin apuraha Emilia Palolle Suomen termoanalyysin ja kalorimetrian yhdistys Fin- TAC ry on myöntänyt vuoden 2018 matka-apurahansa alan tutkimuksessa ansioituneelle jatko-opiskelijalle. Apurahan sai filosofian maisteri Emilia Palo Turun yliopistosta Liverpoolissa pidettävää EuCheMS-konferenssia varten. Palo osallistuu konferenssiin posteriesityksellä Layerby-layer method in protecting upconverting nanoparticles. Apuraha luovutettiin Fin- TACin vuosikokouksessa Tampereella. Apurahan ja kukat Emilia Palolle ojensivat yhdistyksen puheenjohtaja, professori Vesa-Pekka Lehto (oik.) ja diplomi-insinööri Markus M. Hackspik. KEMIA 4/

66 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Peking tahtoo tiennäyttäjäksi Kiinan johtava tiedekeskittymä on pääkaupunki Peking, jossa toimivat myös maan kaksi parasta yliopistoa. Sisko Loikkanen Kiinan arvioidaan olevan maailman johtava tiedemaa 2050-luvulla. Jo nyt Kiinassa on enemmän tutkijoita ja siellä julkaistaan enemmän tieteellisiä artikkeleja kuin Yhdysvalloissa. Jättivaltion asenne tutkimukseen on uskomattoman positiivinen, mikä näkyy muun muassa Pekingiin nousevina tiede- ja teknologiakeskuksina. Maa on surullisenkuuluisa ilmansaasteistaan, mutta uusilla hankkeilla se pyrkii puhtaisiin ja kestäviin ratkaisuihin. Changpingin alueelle rakennetaan tulevaisuuden tiedekaupunkia, jossa käytetään pelkästään uusiutuvaa energiaa. Lähivuosina toteutuvat myös Huairoun monipuolinen tieteen toimintakeskus sekä suuri kansallinen tieteen ja tekniikan innovaatiokeskus. Pekingin yliopistoista paras on vuonna 1911 perustettu Tsinghuan yliopisto, joka on maailmanlistalla rankattu sijalle 25. Yliopiston luentosaleja kansoittaa reilut opiskelijaa, joita opettaa noin henkeä. Monet Kiinassa korkeisiin asemiin kohonneista johtajista ja poliitikoista ovat saaneet koulutuksensa tässä eliittikoulussa. Tsinghuassa opiskelivat myös kaksi fysiikan nobelistia, Tsung-Dao Lee ja Chen-Ning Yang, jotka sittemmin siirtyivät Yhdysvaltoihin. Kaksikko jakoi vuoden 1957 fysiikan palkinnon heikkoa vuorovaikutusta käsitelleestä tutkimuksestaan. Tätä nykyä yli yhdeksänkymppiset tutkijat ovat eläköidyttyään työskennelleet jälleen myös synnyinmaassaan. Teholääke malariaan Scanstockphoto Yli 20 miljoonan asukkaan Peking on kuhiseva metropoli, jossa riittää niin huipputason tutkimuslaitoksia kuin asuinalueiden torikojuja. Kiinan korkeakoulujen kakkonen ja myös erittäin tavoiteltu opiskelupaikka on Pekingin yliopisto, joka toukokuussa 2018 vietti 120-vuotisjuhliaan. Yli opiskelijan opinahjon tuottamiin huippututkijoihin kuuluu esimerkiksi professori Youyou Tu, joka vuonna 2015 vastaanotti lääketieteen Nobelin palkinnon. Farmaseuttista kemiaa ja farmaseuttista biologiaa opiskellut kiinalaisnainen perehtyi aikoinaan lääkekasvien kemiallisten yhdisteiden tunnistamiseen ja eristämiseen länsimaissa oppinsa saaneiden opettajien johdolla. Nobelin Youyou Tulle toi kesämarunasta eristetyn artemisiinin kehittäminen tehokkaaksi malarialääkkeeksi. Afrikassa lääkkeen arvioidaan pelastavan vuosittain ihmishenkeä. Myös Pekingin yliopisto osallistuu maansa mahtaviin tiedesatsauksiin. Yliopistossa on rakenteilla muun muassa huippumoderni biolääketieteellinen kuvantamiskeskus. Viisivuotisen hankkeen tuloksena syntyy valtava laitos, jonka teknologialla ja laitteilla voidaan kuvata rakenteet solun pienimmistä yksityiskohdista kokonaiseen ihmiseen. Valmistuttuaan keskus tarjoaa tilojaan myös ulkomaisten tutkijoiden käyttöön. Peking on kiinnostava kaupunki myös tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneille matkailijoille. Hyviä kohteita ovat tieteen ja teknologian museo sekä Sony Explora Science -tiedekeskus. Luonnonhistorian museossa voi tutustua paleontologiaan, antropologiaan, eläinten kirjoon nisäkkäistä lintuihin sekä kasvien maailmaan. Kiinnostavia ovat myös kaupungin planetaario ja vanha observatorio, geologinen museo, rautatiemuseo ja mehiläismuseo. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja vapaa tiedetoimittaja. 66 KEMIA 4/2018

67 KEMIA Kemi Aikataulu ja teemat NRO TOIM. AINEISTOT ILMOITUS- VARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA MM. 1/ Laboratoriot, elintarvikkeet, turvallisuus, koulutus 2/ Analytiikka, terveys, bioteknologia 3/ Biotalous, kiertotalous, puhdas ympäristö 4/ Laboratoriot, patentit, kemikaaliturvallisuus 5/ Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/ Laboratoriot, materiaalit, energiaratkaisut 7/ Kemia-lehden 45-vuotisjuhlanumero: Kemia yhteiskunnan ja yksilön palveluksessa 8/ Laboratoriot, patentit, tutkimus POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA 99 % Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti. Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Seija Kuoksa puh % Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa. Jaana Koivisto puh Nro Menossa mukana 1/2018 Labquality Days, Helsinki Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2018 Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille 3/2018 PulPaper 2018 ja PacTec 2018, Helsinki Pohjoinen teollisuus, Oulu /2018 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki /2018 EuroSafety 2018, Tampere /2018 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki Energia 2018, Tampere Kokkola Material Week, /2018 Jakelu painettuna tai näköislehtenä yli :lle vaikuttajalle, ammattilaiselle ja päättäjälle 8/2018 Tieteen Päivät, Helsinki Kempulssi Oy Kemia-Kemi-lehti Pohjantie 3, Espoo

68 PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Monipuoliset liitännät Staattisen sähkön poisto Elektroninen vesivaaka Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellälä Automaattinen viritys ja linearisointi Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Asiakaspalvelu: (09)