KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE"

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2018) 6 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE Toinen kertomus radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta annetun neuvoston direktiivin 2006/117/EURATOM täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa {SWD(2018) 4 final} FI FI

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Asiaa koskeva lainsäädäntö Siirtojen valvontaa ja tarkkailua koskevat yleiset periaatteet Yleisten säännösten soveltaminen Direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä Vakioasiakirja siirtojen valvontaa ja tarkkailua varten Toimivaltaiset viranomaiset Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirtoja koskevat havainnot ja kehityssuuntaukset Siirtojen kokonaismäärä Tuonti, vienti ja kauttakulku yhteisön kautta Ensimmäisen komission kertomuksen seuranta Päätelmät

3 1. JOHDANTO Neuvoston direktiivissä 2006/117/EURATOM 1 säädetään valtioiden rajat ylittävien radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvontaa ja tarkkailua koskevasta yhteisön järjestelmästä, jonka tavoitteena on varmistaa väestön asianmukainen suojelu. Direktiivillä varmistetaan, että jäsenvaltioille, joita asia koskee, tiedotetaan niiden alueelle tai niiden alueen kautta tapahtuvista radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirroista, sekä säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta suostua siirtoihin tai perustella suostumuksen epääminen. Direktiivi täydentää neuvoston direktiiviä 2011/70/EURATOM 2, jonka painopisteenä on radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen pitkän aikavälin huoltoa koskevat toimintapolitiikat ja vastuualueet. Tämä on toinen direktiivin 2006/117/EURATOM täytäntöönpanoa koskeva komission kertomus, ja se tarjoaa yleiskatsauksen kyseisistä siirroista ja niihin liittyvistä näkökohdista. Kertomus täydentää direktiivin 2011/70/EURATOM täytäntöönpanoa koskevaa komission kertomusta 3. Kaikki EU:n jäsenvaltiot tuottavat radioaktiivisia jätteitä, joita syntyy eri laitoksista (esimerkiksi ydinvoimaloista ja tutkimusreaktoreista) ja toiminnoista, kuten radioisotooppisovelluksista lääketieteessä, teollisuudessa, maataloudessa, tutkimuksessa ja koulutuksessa. Radioaktiivisella jätteellä tarkoitetaan sellaista kaasumaisessa, nestemäisessä tai kiinteässä muodossa olevaa radioaktiivista materiaalia, jolle alkuperämaa ja määrämaa tai sellainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka päätöksen nämä maat hyväksyvät, eivät ole suunnitelleet mitään jatkokäyttöä ja jota valvontaelin valvoo radioaktiivisena jätteenä alkuperä- ja määrämaan säädösten ja määräysten mukaisesti. Ydinvoiman ja tutkimusreaktorien toiminnoissa syntyy myös käytettyä ydinpolttoainetta. Käytetyllä ydinpolttoaineella tarkoitetaan polttoainetta, joka on säteilytetty reaktorin sydämessä ja poistettu sieltä pysyvästi. Käytettyä ydinpolttoainetta voidaan joko pitää käyttökelpoisena materiaalina, jota voidaan jälleenkäsitellä, tai se voidaan loppusijoittaa ilman suunniteltua jatkokäyttöä ja käsitellä radioaktiivisena jätteenä. Kun käytettyä ydinpolttoainetta ja radioaktiivista jätettä syntyy, aineet varastoidaan ennen mahdollista (jälleen)käsittelyä ja loppusijoitusta. Niistä toimipaikoista, joissa näitä materiaaleja on syntynyt tai huollettu, käytetty ydinpolttoaine ja radioaktiivinen jäte kuljetetaan pääasiassa maanteitse, rautateitse tai meritse ja rajoitetuissa tapauksissa ilmateitse. 1 Neuvoston direktiivi 2006/117/EURATOM, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta, EUVL L 337, , s Neuvoston direktiivi 2011/70/EURATOM, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten, EUVL L 199, , s Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille neuvoston direktiivin 2011/70/EURATOM täytäntöönpanon edistymisestä ja inventaario yhteisön alueella olevasta radioaktiivisesta jätteestä ja käytetystä ydinpolttoaineesta sekä tulevaisuudennäkymistä, COM (2017) 236 lopullinen,

4 Radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen tuonti, vienti ja kauttakulku jäsenvaltioiden kautta ovat yleisiä käytäntöjä EU:ssa. Näitä materiaaleja liikutellaan eli siirretään suurimmassa osassa jäsenvaltioita niiden ydinohjelmien laajuudesta riippumatta. Tällä hetkellä ydinvoimaloita on 16 jäsenvaltion 4 alueella. Käytössä olevia ydinvoimareaktoreita on 14 jäsenvaltiossa. Lisäksi 20 jäsenvaltiolla 5 on ollut tai on edelleen toiminnassa olevia tutkimusreaktoreita EU:n alueella. Jotkin jäsenvaltiot siirtävät käytettyä ydinpolttoainetta jälleenkäsiteltäväksi EU:n alueella tai kolmansiin maihin. Suurin osa jäsenvaltioista, joissa on tutkimusreaktoreita, aikoo palauttaa käytetyn ydinpolttoaineen sen toimittaneeseen maahan (Yhdysvaltoihin tai Venäjän federaatioon) ennen vuotta Monien koulutus- ja tutkimusreaktoreiden osalta käytetyn ydinpolttoaineen pitkäaikaista huoltostrategiaa (esimerkiksi loppusijoitusta) ei kuitenkaan vielä ole päätetty. EU:n alueella ja sen ulkopuolella tehtyjen radioaktiivisen jätteen siirtojen tarkoituksena on myös usein lähettää radioaktiivinen jäte jatkokäsittelyyn jätteen määrän minimoimiseksi (esimerkiksi sulattamalla tai polttamalla) ennen sen varastointia ja/tai loppusijoittamista. Neuvoston direktiivin 2006/117/EURATOM 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on 25 päivästä joulukuuta 2011 alkaen ja sen jälkeen joka kolmas vuosi annettava komissiolle kertomus direktiivin täytäntöönpanosta. Toisen kertomuksen toimittamisen määräaika oli näin ollen 25. joulukuuta Kaikki jäsenvaltiot Kroatiaa lukuun ottamatta toimittivat toisen kansallisen kertomuksensa alueillaan tehdyistä radioaktiivisen jätteen tai käytetyn ydinpolttoaineen siirroista kaudella Kroatia puolestaan toimitti ensimmäisen kertomuksensa 6. Tämän toisen raportointikierroksen aikana ilmeni merkittäviä viivästyksiä, sillä vain kolme jäsenvaltiota toimitti ilmoituksensa määräaikaan mennessä 7 (muut jäsenvaltiot toimittivat ilmoituksensa eripituisten viivästysten jälkeen 8 ). Komissio on laatinut kansallisten kertomusten perusteella ja neuvoa-antavan komitean 9 kanssa käydyn keskustelun ja komitean hyväksynnän jälkeen tämän kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle direktiivin 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kertomus on laadittu kaikkien jäsenvaltioiden tekemien ilmoitusten perusteella, ja se on jatkoa Belgia, Bulgaria, Tšekki, Suomi, Ranska, Saksa, Unkari, Alankomaat, Romania, Espanja, Ruotsi, Slovenia, Slovakia ja Yhdistynyt kuningaskunta (Liettua ja Italia ovat sulkeneet reaktorit). Itävalta, Belgia, Bulgaria, Tšekki, Suomi, Ranska, Saksa, Tanska, Kreikka, Unkari, Italia, Latvia, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania, Espanja, Ruotsi, Slovenia ja Yhdistynyt kuningaskunta. Kroatia liittyi EU:hun 1. heinäkuuta Tanska, Liettua ja Romania. Kuuden kuukauden kuluessa: Bulgaria, Tšekki, Kreikka, Viro, Suomi, Latvia, Luxemburg, Puola, Portugali, Slovenia, Slovakia, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta; 6 12 kuukauden kuluessa: Itävalta, Belgia, Kroatia, Kypros, Ranska, Saksa, Unkari, Irlanti, Malta, Alankomaat ja Espanja; yli vuoden jälkeen: Italia. Neuvoa-antava komitea perustettiin vuonna 2007 direktiivin 21 artiklan mukaisesti. 3

5 raportointikautta tarkastelleelle komission ensimmäiselle kertomukselle 10, joka julkaistiin vuonna Raportoinnin tarkoituksena on antaa yleiskuva käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirroista yhteisössä: käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen tuonnin, viennin ja kauttakulun viimeaikaisista kehityssuuntauksista ja haasteista, raportoiduista siirtojen kieltämisistä ja toteutumattomista siirroista sekä ehdotetuista toimista. Tarkempia tietoja direktiivin täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa annetaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2018)4. Tämän kertomuksen päätelmissä nostetaan esiin haasteita, joihin on tarpeen kiinnittää lisähuomiota Asiaa koskeva lainsäädäntö Radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen ja vastuullinen hallinta, mukaan lukien näiden aineiden turvallinen siirtäminen jäsenvaltioiden alueella ja niiden ulkopuolella, on lainsäädäntöön perustuva velvoite. Tämä velvoite perustuu sekä kansainväliseen että EU:n lainsäädäntöön. Tärkein alan viiteasiakirja kansainvälisellä tasolla on käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskeva yleissopimus (jäljempänä yleissopimus ) 11. Muiden säännösten ohella yleissopimuksessa asetetaan sopimuspuolille käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen rajat ylittävien siirtojen (tuonti, vienti, kauttakulku) turvallisuutta koskevia velvoitteita. Yleissopimuksen 27 artikla velvoittaa kaikkia rajat ylittäviin siirtoihin osallistuvia sopimuspuolia toteuttamaan asiaankuuluvat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nämä siirrot tapahtuvat yleissopimuksen säännösten ja asiaankuuluvien sitovien kansainvälisten välineiden mukaisesti. Direktiivin 2006/117/EURATOM täytäntöönpanoa koskevan komission ensimmäisen kertomuksen jälkeen Malta liittyi yleissopimukseen, mikä tarkoittaa sitä, että sopimuksen osapuolina ovat nyt kaikki EU:n 28 jäsenvaltiota 12. Tämä osoittaa, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet varmistamaan käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallisuuden korkean tason niiden syntymisestä loppukäsittelyyn saakka. EU:n tasolla on sen jälkeen, kun direktiivin 2006/117/EURATOM täytäntöönpanoa koskeva komission ensimmäinen kertomus annettiin, tarkistettu turvallisuuden perusnormeista annettu neuvoston direktiivi 96/29/EURATOM vuonna Tässä 10 KOM (2013) 240 lopullinen: Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta annetun neuvoston direktiivin 2006/117/EURATOM täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa, ja SWD (2013) 150 lopullinen. 11 Yleissopimus tuli voimaan 18. päivänä kesäkuuta Sitä sovelletaan siviilitoiminnoista ja -sovelluksista syntyneeseen käytettyyn ydinpolttoaineeseen ja radioaktiiviseen jätteeseen sekä sotilaallisista tai puolustusohjelmista syntyneeseen käytettyyn ydinpolttoaineeseen ja radioaktiiviseen jätteeseen, jos ja kun ainetta siirretään pysyvästi yksinomaan siviiliohjelmiin ja huolletaan niiden puitteissa tai kun sopimuspuoli ilmoittaa aineen olevan yleissopimuksessa tarkoitettua käytettyä ydinpolttoainetta tai radioaktiivista jätettä. Yleissopimusta sovelletaan myös silloin, kun säännellyistä ydinlaitoksista syntyneitä nestemäisiä tai kaasumaisia radioaktiivisia aineita päästetään suunnitellusti ja valvotusti ympäristöön. 12 Yleissopimukseen kuuluu 26. syyskuuta 2016 lähtien 73 sopimuspuolta ( 4

6 yhteydessä säilytettiin direktiivin yleinen tavoite edistää työntekijöiden ja väestön terveyden suojelua ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta, myös käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen kuljetusten aikana. Tarkistetulla direktiivillä 96/29/EURATOM (nyt uusi direktiivi 2013/59/EURATOM 13 ) kumotaan ja konsolidoidaan yhdeksi säädökseksi viiden direktiivin säännökset, mukaan lukien direktiivi 2003/122/EURATOM 14 korkea-aktiivisten umpilähteiden osalta. Uudessa direktiivissä, joka jäsenvaltioiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään 6. helmikuuta 2018 mennessä, määritellään myös valvonnasta vapauttamiseen sovellettavat yhdenmukaiset arviointiperusteet ja viranomaisvalvonnasta vapautettujen aineiden yleiset tasot. Luonnossa esiintyvien radioaktiivisten aineiden osalta direktiivin 2013/59/EURATOM soveltamisalaa on laajennettu kattamaan sellainen ihmisen toiminta, johon liittyy luonnossa esiintyviä säteilylähteitä, mukaan luettuna luonnon radionuklideja sisältävien materiaalien prosessointi. Direktiivi edellyttää, että suojelu luonnon säteilylähteiltä olisi otettava täysimittaisesti huomioon yleisissä vaatimuksissa sen sijaan, että sitä käsiteltäisiin erikseen erillisessä direktiivin osastossa. Erityisesti teollisuudenaloja, jotka prosessoivat luonnossa esiintyviä radionuklideja sisältäviä, viranomaisvalvontaa edellyttäviä aineita, olisi hallinnoitava samassa sääntelykehyksessä kuin muita toimintoja 15. Direktiivin 23 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot tunnistavat sellaiset toimintojen luokitteluryhmät ja toimintotyypit, joihin liittyy luonnon radioaktiivista materiaalia, joka aiheuttaa sellaisen työntekijöiden tai väestön altistumisen, jota ei voida jättää huomiotta säteilysuojelun kannalta. Direktiivin 2013/59/EURATOM liitteessä VI esitetään luettelo toimialoista, joilla käsitellään luonnon radioaktiivista materiaalia ja jotka on otettava huomioon 23 artiklassa tarkoitetun tunnistuksen yhteydessä, uraanin louhinnan ja käsittelyn tuotannonalan lisäksi. Jos jäsenvaltio ilmoittaa luonnon radioaktiivista materiaalia sisältävän jätteen radioaktiivisena jätteenä, sen siirrosta on raportoitava direktiivin 2006/117/EURATOM 20 artiklan mukaisesti. Ydin- ja säteilyturvallisuutta koskevassa EU:n lainsäädäntökehyksessä direktiivi 2006/117/EURATOM kattaa erityisesti siviililaitoksissa ja -toiminnassa syntyvän radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen rajat ylittävien siirtojen lakisääteiset luvat ja menettelynäkökohdat. Direktiiviä sovelletaan, kun käytetyn ydinpolttoaineen tai radioaktiivisen jätteen alkuperämaa tai määrämaa taikka mikä tahansa kauttakulkumaa on EU:n jäsenvaltio; käytetyn ydinpolttoaineen tai radioaktiivisen jätteen siirron (eli lähetyksen) koko ja pitoisuustaso ylittävät direktiivin 96/29/EURATOM 16 (korvattu äskettäin 13 Direktiivi 2013/59/EURATOM, annettu 5 päivänä joulukuuta 2013, turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi ja direktiivien 89/618/Euratom, 90/641/Euratom, 96/29/EURATOM, 97/43/EURATOM ja 2003/122/EURATOM kumoamisesta (EUVL L 13, , s. 1 73). 14 Neuvoston direktiivi 2003/122/EURATOM, annettu 22 päivänä joulukuuta 2003, korkeaaktiivisten radioaktiivista ainetta sisältävien umpilähteiden ja isännättömien lähteiden valvonnasta, EUVL L 346, , s Direktiivin 4 artiklan 65 alakohdassa määritellyllä toiminnolla tarkoitetaan mitä tahansa ihmisen suorittamaa toimintaa, joka voi lisätä henkilöiden altistumista säteilylähteestä peräisin olevalle säteilylle ja jota käsitellään suunniteltuna altistustilanteena. 16 Neuvoston direktiivi 96/29/EURATOM, annettu 13 päivänä toukokuuta 1996, perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta, EYVL L 159, , s

7 neuvoston direktiivillä 2013/59/EURATOM) 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetut rajat Siirtojen valvontaa ja tarkkailua koskevat yleiset periaatteet Direktiivin 2011/70/EURATOM mukaisesti kukin jäsenvaltio vastaa täysin omaan lainkäyttövaltaansa kuuluvan radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen huollosta, johon voi kuulua käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vienti tai tuonti jäsenvaltion alueelle (esimerkiksi uudelleenkäsittelyä varten). Direktiivin 2006/117/EURATOM 17 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot käyttävät radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnassa ja tarkkailussa vakioasiakirjaa. Kun näitä aineita on tarkoitus kuljettaa kolmansiin maihin, jäsenvaltioiden on lisäksi sovellettava siirtoja koskevia arviointiperusteita direktiivin 16 artiklan 2 kohdan ja komission suosituksen 17 mukaisesti. Jos siirtoa ei voida suorittaa loppuun tai jos siirtoa koskevia ehtoja ei noudateta direktiivin mukaisesti, alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että haltija ottaa kyseisen radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen takaisin, jollei jokin toinen turvallinen järjestely ole mahdollinen. Näiden toimivaltaisten viranomaisten on myös varmistettava, että siirrosta vastaava henkilö toteuttaa tarvittaessa korjaavia turvatoimenpiteitä. Tällaisissa tapauksissa, joissa siirtoa ei voida tai ei saa suorittaa loppuun, kustannuksista vastaa haltija 18 (direktiivin 12 artikla). Jos käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirtoa koskeva lupa evätään, i) epääminen on perusteltava direktiivissä vahvistettujen kriteereiden mukaisesti; ii) se ei saa olla sattumanvaraista; ja iii) sen on perustuttava asiaa koskevaan kansalliseen, yhteisön tai kansainväliseen oikeuteen. Jäsenvaltioiden tekemissä vientiä tai vientiluvan epäämistä koskevissa päätöksissä on noudatettava yleissopimuksen määräyksiä ja direktiivin 16 artiklassa vahvistettuja säännöksiä, joissa kielletään radioaktiivisen jätteen tai käytetyn ydinpolttoaineen vienti määräpaikkaan, joka sijaitsee leveyspiirin 60 eteläistä leveyttä eteläpuolella, Afrikan, Karibian tai Tyynenmeren valtioon tai sellaiseen kolmanteen maahan, jolla ei ole tarvittavia resursseja, jotta se voisi huolehtia radioaktiivisesta jätteestä tai käytetystä ydinpolttoaineesta turvallisesti. Sen lisäksi, että jäsenvaltiot raportoivat kolmen vuoden välein komissiolle (direktiivin 2006/117/EURATOM 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti), jäsenvaltioiden on 17 Komission suositus, annettu 4 päivänä joulukuuta 2008, kolmansiin maihin suuntautuvaan radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen vientiin sovellettavista arviointiperusteista (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 7570) (2008/956/EURATOM). 18 Haltijalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla ennen radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirron suorittamista on sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukainen vastuu näistä materiaaleista ja joka suunnittelee suorittavansa siirron vastaanottajalle. 6

8 ilmoitettava vuosittain komissiolle ja neuvoa-antavalle komitealle kaikista sellaisista luvattomista siirroista kolmansiin maihin, joissa ei ole noudatettu säännöstä, joka koskee radioaktiivisen jätteen ja/tai käytetyn ydinpolttoaineen huollon turvallisuuden varmistavaa teknistä tai hallinnollista valmiutta ja sääntelyrakennetta (direktiivin 16 artiklan 1 kohdan c alakohta); toimitettava komissiolle yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen yhteystiedot sekä kaikki nopeaan yhteydenpitoon tarvittavat tiedot (direktiivin 18 artikla). 2. YLEISTEN SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMINEN 2.1. Direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä Raportointikaudella Kroatia liittyi EU:hun (1. heinäkuuta 2013) ja saattoi direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään. Näin ollen katsotaan, että direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa 28 jäsenvaltiossa Vakioasiakirja siirtojen valvontaa ja tarkkailua varten Vakioasiakirja (vahvistettu komission päätöksellä vuonna ja muutettu vuonna 2011) sisältää seuraavat lomakkeet: Käytetyn ydinpolttoaineen tai radioaktiivisen jätteen siirtolupahakemus Hakemuksen vastaanottovahvistus käytettyä ydinpolttoainetta ja radioaktiivista jätettä koskevia puuttuvia tietoja koskeva pyyntö Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tekemä radioaktiivisen jätteen tai käytetyn ydinpolttoaineen siirtoluvan myöntäminen tai epääminen Radioaktiivinen jäte: lähetyksen kuvaus ja kolliluettelo Radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen vastaanottovahvistus Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirtolupa. Jotkin jäsenvaltiot toimittivat ehdotuksia vakioasiakirjan parantamiseksi. Esimerkiksi ehdotettiin, että selittäviä huomautuksia selkeytettäisiin ja että vakioasiakirjaan lisättäisiin erityinen osio, jonka avulla ristiviittaus edelliseen lupaan tai suostumukseen olisi mahdollista aina, kun siirtolupahakemus liittyy edellisestä siirrosta syntyneiden jäämien palauttamiseen. Tämä helpottaisi seurantaa ja mahdollistaisi tarkastusketjun käsittelyyn/jälleenkäsittelyyn lähtevän siirron ja siitä syntyvien jätteiden ja sivutuotteiden siirron tai siirtojen välillä. Lisäksi korostettiin tarvetta johdonmukaistaa vaadittuja tietoja vakioasiakirjan osan B 1 Käytetyn ydinpolttoaineen siirtolupahakemus, jossa ei vaadita tietoja käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuustasoista, ja osan B 5 Käytetty ydinpolttoaine: 19 Komission päätös, tehty 5 päivänä maaliskuuta 2008, neuvoston direktiivissä 2006/117/EURATOM tarkoitetusta vakioasiakirjasta radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvontaa ja tarkkailua varten (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 793), (2008/312/EURATOM), EUVL L 107, , s

9 lähetyksen kuvaus/kolliluettelo (jossa näitä tietoja vaaditaan) välillä. Komissio ottaa huomioon nämä ehdotukset Toimivaltaiset viranomaiset Heinäkuussa 2017 kaikki jäsenvaltiot olivat toimittaneet päivitetyt tiedot toimivaltaisista viranomaisistaan direktiivin 5 artiklan 13 kohdan mukaisesti 20, kuten komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2018)4 esitetään. Direktiivin 2006/117/EURATOM 19 artiklan vaatimuksen ja komission suosituksen 21 mukaisesti tämän direktiivin säännöksiin liittyvien asiakirjojen ja tietojen turvallisen ja tehokkaan lähettämisjärjestelmän varmistamiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten päivitetty luettelo on saatavilla komission verkkosivuilla: 3. KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN JA RADIOAKTIIVISEN JÄTTEEN SIIRTOJA KOSKEVAT HAVAINNOT JA KEHITYSSUUNTAUKSET Kaudella suurin osa jäsenvaltioista ilmoitti alueellaan tehdyistä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirroista käyttämällä ei-sitovaa mallia, jossa on tietoja i) direktiivin täytäntöönpanosta; ja ii) käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen tuonnista, viennistä ja kauttakulusta. Yleisellä tasolla jäsenvaltioiden komissiolle toimittamissa kertomuksissa havaittiin eroja raportointimuodoissa, yksityiskohtaisuudessa ja tietojen laadussa. Esimerkiksi: Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisten jätteiden siirtoja koskevissa jäsenvaltioiden kertomuksissa käytetty terminologia ei ollut aina yhdenmukainen direktiivissä ja päätöksessä 2008/312/EURATOM määriteltyjen termien kanssa (esimerkiksi tuonti yhteisöön, vienti yhteisöstä ja kauttakulku yhteisön kautta sekä lupa ja suostumus). Jäsenvaltioiden kertomuksissa ei myöskään aina annettu yksityiskohtaisia tietoja siirroista tai eroteltu käytetyn ydinpolttoaineen siirtoja radioaktiivisen jätteen siirroista. Kahden jäsenvaltion kertomuksissa, jotka kattavat 48 prosenttia kaikista käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirroille myönnetyistä luvista, siirtoja koskevat tiedot esitettiin osittain vain tiivistelmänä ilman riittäviä yksityiskohtia, kuten raportointimallissa edellytetään. Joissain jäsenvaltioiden kansallisissa kertomuksissa oli siirtolupia koskevia epäjohdonmukaisuuksia. 20 Direktiivin 2006/117/EURATOM 5 artiklan 13 kohdassa toimivaltaiset viranomaiset määritellään viranomaisiksi, joille on alkuperä-, kauttakulku- tai määrämaan laissa ja asetuksissa annettu valtuudet panna täytäntöön radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirtojen valvonta- ja tarkkailujärjestelmä. 21 Komission suositus, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2009, järjestelmästä neuvoston direktiivin 2006/117/EURATOM säännöksiin liittyvien asiakirjojen ja tietojen lähettämiseksi turvallisesti ja tehokkaasti, EUVL L 177, , s

10 Tämän toisen kertomuksen kattamalla ajanjaksolla komissiolle ei ole ilmoitettu luvattomiin siirtoihin ja ilmoittamattomaan radioaktiiviseen jätteeseen liittyvistä jälleensiirroista (4 artikla); siirtojen keskeytymisistä (12 artikla) tai vientikielloista, jotka kuuluvat direktiivin 16 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamisalaan. Luvan epäämisistä kaksi liittyi saastuneeseen romurautaan, ja yhdessä tapauksessa siirron tiedot olivat puutteelliset. Asianomaiset jäsenvaltiot ratkaisivat kaikki tapaukset, joissa lupa evättiin. Lisätietoa jäsenvaltioiden tekemistä siirroista annetaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2018) Siirtojen kokonaismäärä Direktiivissä 2006/117/EURATOM vahvistetaan kehys radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen jäsenvaltioiden välisille siirroille, jotka olisi toteutettava ainoastaan kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden (myös kauttakulkujäsenvaltioiden) toimivaltaisten viranomaisten ennalta annetulla suostumuksella. Kaudella jäsenvaltioista 20 ilmoitti direktiivin soveltamisalaan kuuluvista luvan saaneista siirroista. Jäsenvaltiot ilmoittivat 400 hyväksyntää 22, joihin sisältyy 192 alkuperäjäsenvaltion myöntämää lupaa ja 208 suostumusta 23 käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirtoihin. Kertomuksen toimittaneista 20 jäsenvaltiosta viiden 24 jäsenvaltion myöntämät luvat kattavat 74 prosenttia kaikista kaudella ilmoitetusta 192 luvasta. Kaikista myönnetyistä luvista 81 prosenttia (157) koski radioaktiivisen jätteen siirtoja, 17 prosenttia (32) käytetyn ydinpolttoaineen siirtoja ja 2 prosenttia muiden materiaalien kuin radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen siirtoja. Edellisellä raportointikaudella 74 prosenttia luvista koski radioaktiivisen jätteen siirtoja ja loput 26 prosenttia käytetyn ydinpolttoaineen siirtoja. Komissio toteaa, että lupien kokonaismäärä on kasvanut (15 prosenttia) verrattuna edelliseen raportointikauteen ( ), jolloin 14 jäsenvaltiota toimitti 161 direktiivin mukaista lupaa Tuonti, vienti ja kauttakulku yhteisön kautta Kaudella useimmat käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirrot tehtiin jäsenvaltioiden välillä, ja vain noin 17 prosentissa kaikista rajat 22 Vaikka direktiivissä ei määritellä termiä hyväksyntä vaan siinä viitataan selkeästi ainoastaan alkuperäjäsenvaltion lupaan ja kauttakulkujäsenvaltion ja määräjäsenvaltion suostumukseen ja suostumuksen epäämiseen, jäsenvaltioiden kansallisissa kertomuksissa ei aina tehdä eroa luvan ja suostumuksen välillä. Siksi tässä komission kertomuksessa käytetään termiä hyväksyntä, joka kattaa sekä luvat että suostumukset. 23 Direktiivin 9 artiklan mukaisesti viimeistään kahden kuukauden kuluttua vastaanottovahvistuksen päivämäärästä kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille suostumuksestaan tai suostumuksen antamiselle tarpeellisiksi katsomistaan ehdoista tai suostumuksen epäämisestä. 24 Belgia, Saksa, Ranska, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. 9

11 ylittävistä siirroista oli kyse yhteisöön tai yhteisöstä suuntautuneesta tuonnista ja viennistä. Jäsenvaltioista raportoi myöntäneensä 30 lupaa, jotka koskivat radioaktiivisen jätteen ja/tai käytetyn ydinpolttoaineen vientiä kolmansiin maihin: Venäjälle (47 prosenttia), USA:han (30 prosenttia), Sveitsiin ja Japaniin (kummankin osuus 10 prosenttia) ja Norjaan (3 prosenttia). Yhteisön ulkopuolelle suuntautunutta vientiä koskevista 30 luvasta 20 (eli 67 prosenttia) myönnettiin käytetyn ydinpolttoaineen siirroille. Näistä käytetyn ydinpolttoaineen vienneistä kaikkien paitsi yhden ilmoitettiin koskevan jälleenkäsittelyä; yhden (käytetyn polttoaineen viennin) ilmoitettiin koskevan tutkimustoimintaa. Edellisellä raportointikaudella ( ) yhdeksän jäsenvaltiota myönsi 29 vientilupaa, ja yhteisön ulkopuolelle suuntautuneisiin vienteihin liittyneistä luvista 59 prosenttia koski käytetyn ydinpolttoaineen vientiä, mikä osoittaa, että käytettyä ydinpolttoainetta ja/tai radioaktiivista jätettä vievien jäsenvaltioiden määrä on kasvanut. Vaikka käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vientiin myönnettävien lupien kokonaismäärä on hieman kasvanut, komissio panee merkille, että käytetyn ydinpolttoaineen vientilupien määrä on vähentynyt vuodesta 2011 lähtien. Viisi jäsenvaltiota ilmoitti vieneensä radioaktiivista jätettä palautuksena ja käsittelyyn kolmansiin maihin; näihin yhteisön ulkopuolelle suuntautuneisiin vienteihin myönnettiin yhteensä yhdeksän lupaa. Kolme jäsenvaltiota (Ranska, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) raportoivat radioaktiivisen jätteen tai käytetyn ydinpolttoaineen tuonnista, kun taas käytetyn ydinpolttoaineen ja/tai radioaktiivisen jätteen kauttakulkua yhteisön kautta ei raportoitu tällä ajanjaksolla Ensimmäisen komission kertomuksen seuranta Ensimmäisten direktiivin 2006/117/EURATOM täytäntöönpanoa koskevien jäsenvaltioiden kertomusten pohjalta eriteltiin kaksi huomioita vaativaa asiaa, jotka on esitetty komission kertomuksessa KOM (2013) 240 lopullinen: Havaittiin, että EU:ssa ei ole yhdenmukaisia radioaktiivisen jätteen vapauttamisrajoja, mikä voi johtaa siihen, että radioaktiivisia aineita sisältäviä materiaaleja vapautetaan valvonnasta joissain jäsenvaltioissa, kun taas jossakin toisessa jäsenvaltiossa materiaalia voidaan pitää radioaktiivisena jätteenä. Jäsenvaltiot saattavat turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta annetun direktiivin 2013/59/EURATOM osaksi kansallista lainsäädäntöään helmikuuhun 2018 mennessä, minkä odotetaan edistävän valvonnasta vapauttamiseen sovellettavien yleisten arviointiperusteiden ja yhtenäistettyjen vapauttamiseen oikeuttavien yleisten arvojen yhdenmukaistamista 25 Itävalta, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Ranska, Unkari, Italia, Puola, Romania, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. 10

12 jäsenvaltioissa. On tärkeää huomata, että jäsenvaltiot voivat kuitenkin määritellä erityiset radioaktiivista jätettä koskevat vapauttamisrajat direktiivissä vahvistettujen vapauttamiskriteerien mukaisesti. Sellaisen luonnossa esiintyviä radioaktiivisia materiaaleja sisältävän jätteen siirrot yli valtioiden rajojen, joka ei ole syntynyt direktiivissä 96/29/EURATOM määritettyjen hyväksyttyjen toimintatapojen tuloksena, eivät kuulu direktiivin 2006/117/EURATOM 26 eivätkä kaivannaisteollisuuden jätehuollosta annetun direktiivin 2006/21/EY 27 soveltamisalaan. Direktiivin 2013/59/EURATOM soveltamisalaa on laajennettu kattamaan kaikki ihmisten harjoittama toiminta, johon liittyy luonnon radioaktiivisten lähteiden läsnäoloa mukaan lukien luonnossa esiintyvien radionuklidien käsittely. Siksi oikeudellisesta näkökulmasta kaikki jäte, joka sisältää luonnon radioaktiivisia aineita, jotka edellyttävät sääntelyn valvontaa ja jotka luokitellaan radioaktiiviseksi jätteeksi 28, kuuluu direktiivin 2006/117/EURATOM soveltamisalaan. Direktiivien 2006/117/EURATOM ja 2013/59/EURATOM moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi ja vastatakseen edellä esitettyihin huolenaiheisiin komissio käynnisti vuonna 2016 tutkimuksen 29, jonka tavoitteena on tarkastella jäsenvaltioiden nykyisiä käytäntöjä radioaktiivista jätettä koskevien vapauttamisrajojen ja luonnossa esiintyviä radioaktiivisia aineita sisältävän radioaktiivisen jätteen siirtojen osalta ja tällä tavoin saada lisää tietoa jäsenvaltioiden käytännöistä ja haasteista. Lisäksi tavoitteena on saada hyviä esimerkkejä näiden materiaalien siirroista EU:n uuden oikeudellisen kehyksen puitteissa sekä tietoa tätä alaa koskevien EU:n lainsäädännön ja/tai aloitteiden tarpeesta. 4. PÄÄTELMÄT Nykyinen oikeudellinen kehys koostuu direktiivistä 2006/117/EURATOM, uudesta direktiivistä 2013/59/EURATOM ja direktiivistä 2011/70/EURATOM, jotka muodostavat kattavan oikeusperustan työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta, myös käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirtojen aikana. Jäsenvaltiot ilmoittivat siirroista käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirtojen valvontaan ja tarkkailuun sovellettavien kansallisten toimintakehysten mukaisesti. Näissä toimintakehyksissä edellytetään, että radioaktiivisen jätteen ja 26 Direktiivin 2006/117/ EURATOM 1 artiklan 5 kohta. 27 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta, EUVL L 102, , s Radioaktiivisella jätteellä tarkoitetaan sellaista kaasumaisessa, nestemäisessä tai kiinteässä muodossa olevaa radioaktiivista materiaalia, jolle alkuperämaa ja määrämaa tai sellainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka päätöksen nämä maat hyväksyvät, eivät ole suunnitelleet mitään jatkokäyttöä ja jota valvontaelin valvoo radioaktiivisena jätteenä alkuperä- tai määrämaan säädösten ja määräysten mukaisesti (direktiivin 2006/117/EURATOM 5 artiklan 1 kohta). 29 Katsaus radioaktiivisen materiaalin kuljettamisen nykytilanteeseen EU:n jäsenvaltioissa. 11

13 käytetyn ydinpolttoaineen rajat ylittävät siirrot tapahtuvat ainoastaan kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ennalta antamalla suostumuksella ja että tuontia yhteisöön, vientiä yhteisöstä ja kauttakulkua yhteisön kautta koskevissa ilmoituksissa käytetään vakioasiakirjaa. Tarkasteltavana olevalla raportointijaksolla jäsenvaltiot eivät ilmoittaneet radioaktiivisen jätteen tai käytetyn ydinpolttoaineen rajat ylittävien siirtojen keskeytymisistä. Jäsenvaltiot ilmoittivat kaksi suostumuksen epäämistä, jotka johtuivat siitä, ettei radioaktiivista ainetta ollut ilmoitettu radioaktiivisena jätteenä ja siitä, etteivät siirtoja koskevat tiedot olleet riittävät. Tapaukset ratkaistiin kyseisten jäsenvaltioiden kesken. Tällä raportointikaudella suurin osa jäsenvaltioiden kansallisista kertomuksista toimitettiin eripituisten viivästysten jälkeen ja tietojen yksityiskohtaisuudessa ja jäsenvaltioiden lähestymistavoissa ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirtojen ilmoittamiseen oli eroja. Komissio ottaa tässä kertomuksessa esitetyt havainnot asianmukaisesti huomioon ja aloittaa pohdinnat tai ryhtyy tarvittaviin toimiin, joiden avulla parannetaan neuvoston direktiivissä 2006/117/EURATOM tarkoitettua radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvontaan ja tarkkailuun käytettävää vakioasiakirjaa jäsenvaltioiden toimittaman palautteen ja neuvoa-antavan komitean suositusten pohjalta; tuetaan jäsenvaltioita niiden käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirtojen ilmoituskäytäntöjen yhdenmukaistamisessa (direktiivin 20 artikla), mikä parantaa myös komission neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle toimittamien kertomusten johdonmukaisuutta ja yksityiskohtaisuutta tulevilla raportointikausilla. Lisäksi komissio ryhtyy asianmukaisiin toimiin radioaktiivisten aineiden kuljetusten nykytilanteen tarkistamista EU:n jäsenvaltioissa koskevan meneillään olevan tutkimuksen löydösten perusteella. Tutkimus kattaa myös luonnossa esiintyviä radionuklideja sisältävien jätteiden siirrot sekä radioaktiivisen jätteen vapauttamisrajojen soveltamisen, jotta voidaan yksilöidä tarvittavat toimet EU:n ja kansallisen tason kuljetusten parantamiseksi, avoimuuden edistämiseksi ja kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi. Komissio seuraa tarkasti ja tiiviissä yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden kanssa direktiivin täytäntöönpanoa ja yksilöityjen toimien toteutusta, jotta raportoinnin oikea-aikaisuus tulevalla raportointikaudella (jäsenvaltioiden kertomusten määräaika on 25. joulukuuta 2017) voidaan varmistaa. 12