PUKINMÄKI, TAPANILA, TAPANINVAINIO, YLÄ-MALMI LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 PUKINMÄKI, TAPANILA, TAPANINVAINIO, YLÄ-MALMI LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE Helsingin kaupungin rakennusirasto Katu- ja puisto-osasto 2008

2 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. SUUNNITTELUALUE 4 3. SUUNNITELMAN LAATIMINEN JA VUOROVAIKUTUS 6 4. LUONNONSUOJELU JA LUONNON MONIMUOTOISUUS 6 5. NIITTYJEN JA PELTOJEN HOITO 7 6. METSIEN HOITO 8 7. SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN TOIMENPITEET KUVIOITTAIN LIITEKARTAT 63 2

3 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille JOHDANTO Pukinäen, Tapanilan, Tapaninainion ja Ylä-Malin luonnonhoitosuunnitela on saalle alueelle laaditun iheraluesuunnitelan ukainen. Viheraluesuunnitela hyäksyttiin yleisten töiden lautakunnassa ohjeellisena noudatettaaksi. Viheraluesuunnitelan laadinnan aikana käytiin laaja uoroaikutus alueen asukkaiden ja uiden yhteistyötahojen kanssa. Saatua palautetta on käytetty hyäksi yös tätä luonnonhoitosuunnitelaa laadittaessa. Viheraluesuunnitelassa on esitetty iheralueiden aankäyttö, topografia, aa- ja kallioperä ja esistöt sekä aisean piirteet. Siinä kuataan lisäksi iheralueerkosto ja reitit, alueiden käyttö, palelut ja ylläpito. Viheraluesuunnitelassa esitetään alueittaiset taoitteet luonnonypäristön eli etsien, niittyjen ja peltoalueiden hoitoon. Ne ohjaaat luonnonhoitosuunnitelan kuiokohtaisia toienpiteitä. Luonnonhoitosuunnitelassa ei toisteta iheraluesuunnitelassa esitettyjä asioita, joten luonnonhoitosuunnitelaa on hyä tarkastella yhdessä iheraluesuunnitelan kanssa. Lisaksi luonnonhoidon toienpiteitä ohjaaat yleisten töiden lautakunnan syksyllä 2007 hyäksyät Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukset. Luonnonhoitosuunnitela on toteutustason suunnitela. Siinä kuataan kuioittain toteutettaat luonnonhoitotoienpiteet kuten hakkuut, raiaukset ja niitot aikatauluineen. Hoitotoienpiteet tehdään katu- ja puisto-osastolla laaditun luonnonhoidon työohjeen ukaisesti. Hoitotoienpiteiden toteutus aloitetaan uoden 2008 aikana. Taoitteiden saauttaiseksi tarittaat toiskertaiset toienpiteet tullaan päiittäään etsätietojärjestelään ennen alueen toista hoitokierrosta. Luonnonhoitosuunnitela on laadittu rakennusiraston katu- ja puisto-osaston suunnittelutoiistossa. Suunnitelan on tehnyt etsäsuunnittelija, etsänhoitaja Tiina Saukkonen, jolta oi tarittaessa kysyä lisätietoja (eail: tai p ). 3

4 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueeseen kuuluat Pukinäen, Tapanilan, Tapaninainion ja Ylä-Malin kaupunginosat. Alueen koko on yli 600 hehtaaria, josta iheralueita on noin 125 hehtaaria. Niittyjä ja peltoja on yhteensä noin 40 hehtaaria (34%) ja etsiä 35 hehtaaria (31%). 4

5 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Suunnittelualueen etsät, niityt ja pellot oat suuriaksi osin pienialaisia ja hajallaan kaupunkirakenteen sisällä. Laajiat pelto- ja niittyalueet sijaitseat Pukinäen rantapuistossa. Maastonuodot oat hyin tasaisia. Alueen ainoat äet sijaitseat Sinietsän (22), Malin kirkkopuiston (47) ja Hiidenkienpuiston (62) alueella. 5

6 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille SUUNNITELMAN LAATIMINENJA VUOROVAIKUTUS Luonnonhoitosuunnitela perustuu yleisten töiden lautakunnan hyäksyään ohjeellisena noudatettaaan iheraluesuunnitelaan. Aluesuunnitelassa on esitetty luonnonhoidon alueelliset taoitteet. Luonnonhoidon suunnitelan kuiokohtaiset toienpiteet suunniteltiin aluesuunnitelan taoitteiden ukaisesti. Luonnonhoitosuunnitela perustuu Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukseen. Se äärittelee luonnonhoidon taoitteet seuraaasti: 1. Asuinypäristöt oat iihtyisiä, kestäiä ja turallisia, ja ne lisääät asukkaiden tereyttä ja hyinointia 2. Ulkoiluypäristö on toiia ja eläyksellinen 3. Luonnonypäristön aiseakua on korkealaatuinen ja oaleiainen. 4. Luonnon oniuotoisuus on otettu huoioon ja luonnonsuojelualueiden arot säilytetty. 5. Metsäiset iheralueet oat elinoiaisia ja kestäiä ja niiden oleassaolo turataan yös tuleaisuudessa. 6. Niityt ja pellot oat oniuotoisia. 7. Liikenneäylien ypäristöä hoidetaan huoioiden sekä suoja- että aiseaaikutukset. Maastotyöt toienpiteiden äärittäiseksi tehtiin kesällä 2006 ja arsinainen suunnittelutyö aastossa kesällä Inentointi- ja suunnitelatiedot on tallennettuna katu- ja puisto-osaston etsätietojärjestelään. Luonnonhoitosuunnitelaan oi tutustua rakennusiraston asiakaspalelussa ja internetsiuilla osoitteessa Viheraluesuunnitelassa käytiin laaja uoroaikutus. Saadun palautteen ukaan yli 80 prosenttia astaajista piti iheralueita turallisina. Joidenkin iheralueiden ongeliksi ainittiin roskaisuus, hoitaattouus ja elu. Pukinäen rantapuisto ja Hiidenkienpuisto ainittiin eniten käytetyiksi, kauneiiksi ja aiseallisesti parhaiiksi puistoiksi. Asukaspalaute aikuttaa luonnonhoidon suunnitelaratkaisuihin siten, että toieiden ukaan lähietsien ja niittyjen hoitotasoa nostetaan. Tiheikköjä harennetaan ja huonokuntoisipia etsiä aletaan uudistaa. 4. LUONNONSUOJELU JA LUONNON MONIMUOTOISUUS Vantaanjoki rantoineen on alueen erkittäin ekologinen käytää. Siinä iihtyät. uhanalainen uollejokisipukka, harinainen irtalude ja saukko. Suunnittelualueella on tehty Helsingin ypäristökeskuksen luontotietojärjestelän ukaan haaintoja useista eläiistä:. siili, hiri, kettu, oraa, jänis, rusakko, supikoira, luikko, etsähiiri, lepakko, saakko, inkki ja piisai. Suunnittelualue on kaupunkirakenteeltaan niin tiiis, että sillä ei Vantaanjoen ekologisen käytään lisäksi ole kaupunkiekologisesti toiiia iheryhteyksiä. Metsäalueet oat pirstoutuneet rakentuneen kaupungin sisään. Tästä johtuen etsäkasillisuus on suurelta 6

7 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille osin uuntunutta ja se on alttiina oiakkaalle reunaaikutukselle ja kulutukselle. Luonnontilaisia alueita ei löydy. Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelualueita. Sen sijaan paikallisesti arokkaita, luonnon oniuotoisuuden kannalta arokkaita kohteita on uutaa. Arokkaita kasillisuuskohteita oat ojatädykkeen kasupaikat Pukinäen urheilupuiston ojassa ja Tapaninainiontien suojaiheralueella kulkeassa ojassa. Linnustollisesti arokkaita kohteita oat Närepuisto, Tapanilantie -Tapaninkyläntien niitty ja Vantaanjokiarren reheän aihteleat niittyalueet Pukinäen rantapuistossa sekä Tapaninainion uiarannan tuntuassa. Luonnon oniuotoisuus otetaan huoioon luonnonhoidon linjauksen ukaan jättäällä 2,7 hehtaaria luonnonsuojelullisesti paikallista luontoa edustaia etsäalueita hoitotoienpiteiden ulkopuolelle. Kohteet on erkitty teeakarttoihin aaleanpunaisella rajauksella. Tää on 7,7% etsäalueiden pinta-alasta. Lisäksi linnustollisesti arokkaille alueille jätetään sopiiin kohtiin pensastiheikköjä linnuston suoja- ja pesiispaikoiksi. Lahopuita jätetään hoidettaiin etsiin sopiiin kohtiin, issä niistä ei ole aaraa ulkoilulle tai haittaa aisealle. 5. NIITTYJEN JA PELTOJEN HOITO Suunnittelualueella on niittyjä 21,4 hehtaaria ja peltoja 9,7 hehtaaria. Niittyjä hoidetaan kerran tai kaksi kesässä eikä niittojätettä kerätä. Niitto tehdään koneellisesti niittäen. Ainoastaan Hiidenkien puiston niittyä hoidetaan siialeikkurilla tai iikatteella ja niittojäte korjataan. Niittyjen hoidon taoitteena on luonnonhoidon linjauksen ukaan parantaa alueen luonnon oniuotoisuutta, aiseallista kauneutta ja irkistyskäyttöaroa. Niittyjen uosittaiset hoitoäärät: Niittyjen hoitotapa hehtaaria Maiseaniitty B, niitto 1 kerta, jäte kerätään 0,29 Maiseaniitty C, niitto 2 kerta, jätettä ei kerätä 6,98 Maiseaniitty D, niitto 1 kerta, jätettä ei kerätä 11,49 Maiseaniitty E, käsityöaltaiset kohteet 0,19 Maiseaniitty hoidon ulkopuolella 2,45 Peltoalueilla iljellään iljaa tai aiseakaseja. Ojien arsille on jätetty riittäät iljeleättöät kasillisuusyöhykkeet suojaaaan esistöjä pintaesialunnoilta. Osa pelloista on älillä kesantona. 7

8 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille METSIEN HOITO Metsien tila uonna 2008 Suunnittelualueen etsäaan yleisin kasupaikkaluokka on lehtoainen kangasetsä. Toiseksi eniten alueella on tuoretta kangasetsää. Lehtoja ja kuiahkoja kangasetsiä on yhtä runsaasti. Suunnittelualueen etsien ikärakenne painottuu sekä nuoriin että anhoihin ikäluokkiin. 38% puuston äärästä on ikäluokassa Myös aian nuoriassa ikäluokassa 1 20 on 15% puustosta. Lehtipuuetsien osuus näissä ikäluokissa on allitsea. Puulajeina näissä etsissä oat raudus- ja hieskoiu sekä yleisesti haapa, aahtera, raita ja pihlaja. Vanhiissa ikäluokissa, arsinkin ikäluokassa on äntyetsien osuus suuri. 8

9 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Metsien hoitotaoitteet Metsien hoitotoienpiteet keskitetään huonokuntoisipien ja tiheäkasuisipien etsäalueiden kunnostukseen. Metsäalueiden hoitotasoa nostetaan. Upeenkasaneita näkyiä aataan ja ulkoiluypäristön pusikkoisuutta aarretaan harennuksin ja raiauksin. Taoitteena on elinoiainen, kestää ja nykyistä puistoaisepi lähiirkistysetsä. Luonnon oniuotoisuus otetaan huoioon. Ylitiheitä etsäalueita hoidetaan harennushakkuin, jolloin niiden elinoiaisuus säilyy pidepään. Hakkuutoienpiteet tehdään ulkoilijoiden turallisuus ja iihtyisyys huoioiden. Ulkoilureittien lähiypäristöjä aarretaan näkyien parantaiseksi pienpuuston hoidolla. Toienpiteistä tiedotetaan ajoissa ennen niiden toteutusta. Hakkuut Vuosina toteutettaat hakkuupinta-alat oat yhteensä 15,9 ha. Tää on 45% suunnittelualueen etsäalueiden pinta-alasta (35 ha). Hakkuupinta-alasta on harennushakkuita 9,86 ha (62%), ensiharennuksia 1,59 ha (10%), uudistushakkuita iljellen eli pienialaisia aukkohakkuita 0,6 ha (4%) ja aiseahakkuita (poiintahakkuu, erikoishakkuu) 3,96 ha (25%). Hakkuuäärä etsäaalla on suunnittelujakson aikana Tää on 30% etsien kasusta ( ). 9

10 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Metsien kehitysluokkajakaua eli etsien ikäluokkaa kuaaa jakaua uoden 2008 alussa painottuu jonkin erran arttuneisiin ja uudistuskypsiin eli ikääntyneisiin etsiin. Varttuneita taiikoita on yös kohtalaisen runsaasti. Jakaua on ulkoilu- ja irkistysetsille lähes taoitteellinen arttuneiden ja uudistuskypsien etsien osalta. Nuorien etsien osuus on hiean liian alhainen. Metsien hoidon taoitteena on, että alueella on tuleaisuudessa elinoiaisia ja kestäiä arttuneita ja ikääntyneitä (uudistuskypsiä) etsiä sopiassa suhteessa nuoriin etsiin ja taiikoihin nähden. Tää tarkoittaa anhipien ja huonokuntoisipien etsien uudistaista tään suunnittelujakson ja tuleien suunnittelujaksojen aikana. Tällä suunnitelakaudella tehtäien hakkuiden jälkeen toteutua kehitysluokkaennuste osoittaa, että etsien ikärakenne tulee tasapainottuaan aiheittain taiikoiden äärän lisääntyessä. Nuorien etsien luokan ähäisyys ennusteessa johtuu siitä, että uudistushakkuiden äärä on ollut iie uosikyenien aikana pieni. Tää ei kuitenkaan aaranna etsien tuleaa kehitystä, koska etsiä tullaan uudistaaan luonnonhoidon linjauksen taoitteiden ukaisesti yös seuraailla suunnitelajaksoilla. 10

11 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Muut etsien hoitotoienpiteet Uusia etsiä istutetaan yhteensä 1,5 hehtaarin alueelle. Täydennysistutusta tehdään 0,6 hehtaarin alueelle, taiikoiden heinäntorjuntaa tehdään 1,2 hehtaarilla ja taiikonhoitoa 1,4 hehtaarilla. Pienpuuston hoitoa eli etsien alikasoksena olean esakon raiausta ulkoilureittien arsilta ja keskeisiltä oleskelualueilta tehdään yhteensä 28,59 hehtaarin alueella. Metsäalueiden keskiosiin jätetään tiheäpi pensaskerros ja pienpuusto luonnon oniuotoisuutta turaaaan. Metsäalueilla on paikoin tiheä aastoon kulunut polkuerkosto. Näillä alueilla kuluneisuutta korjataan leittäällä käytetyiille aastopoluille etsänhoitotöissä syntynyttä hakkuutähdehaketta. Myös uihin kuluneipiin kohtiin leitetään haketta. Kallio- tai suoalueille ei haketta kuitenkaan leitetä. Toienpiteet suunnitelakaudella hehtaaria Ensiharennushakkuu 1,61 Harennushakkuu 10 Uudistainen iljeleällä 0,47 Maiseanhoito (poiinta- ja erikoishakkuu) 3,84 Kuusen istutus 0,34 Rauduskoiun istutus 0,29 Taen istutus 0,4 Vaahteran istutus 0,49 Taiikon täydennysistutus 0,6 Taiikonhoito 1,36 Mekaaninen heinäntorjunta 1,18 Pienpuuston hoito 28,59 11

12 7. SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN PUKINMÄKI, TAPANILA, TAPANINVAINIO, YLÄ-MALMI LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Luonnonhoitosuunnitela on luonnonhoidon linjausten ukainen. Sen taoitteet on hyäksytty iheraluesuunnitelassa ohjeellisena noudatettaiksi ja se oidaan toteuttaa suunnitelakauden aikana toteutusohjelan ukaisesti. Hakkuut ja etsänhoitotyöt aloitetaan jo uoden 2008 aikana. Luonnonhoidon toteutus tehdään suunnitelan ja työohjeiden ukaisesti. Toteutuksessa käytetään kaikkia käytettäissä oleia tekniikoita luonnonhoidon linjausten ukaan. Puunkorjuu tehdään joko etsurityönä tai koneellisesti. Metsäkuljetus tehdään koneellisesti. Hakkuutähteet kerätään pois haketettaaksi keskeisiistä lähiirkistysalueen etsistä. Osa hakkuutähteistä oidaan jättää etsiin, ikäli niistä ei ole haittaa ulkoilulle. Hakkutyöt tehdään ajankohtana, jolloin ei synny aastoaurioita. Laajeat hakkuut soitetaan yös linnuston pesiäajan ulkopuolelle. Linnuston pesiinen otetaan huoioon yös aiseaniittyjen niitossa. Luonnonhoitotoienpiteet sekä hakkuut, raiaukset että niittotyöt tehdään siten, että niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa ulkoilulle. Luonnonhoitosuunnitelaan oi tutustua rakennusiraston asiakaspalelussa ja internetsiuilla Luonnonhoitotoienpiteistä tiedotetaan asukkaita työaiden toteutuksen yhteydessä aastotiedottein. Asukkailla on ahdollisuus kysyä lisätietoja toienpiteistä työnjohtajalta ja suunnittelijalta. 12

13 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille KUVIOITTAISET TOIMENPITEET Kunta: 91 HELSINKI Suunnittelualue: 154 Helsingin kaup. Lohko: 12 a: Oistaja: Ylä-Malin AS HELSINGIN KAUPUNGINKANSLIA Metsikkökuiot: 1 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Moniuotoisuus: A3 Käyttö- ja suojaiheralue. A3 -hoitoluokassa hoidettaalla puistoalueella on niittyäisiä osia. Kuiolla on. angeroa, lehuksia ja aahteroita. 2 Pinta-ala: 0.26 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu 2/ha Lp c Rauduskoiu Haraaleppä Haapa Raita Rauduskoiu Pihlaja Haapa Rauduskoiu Vaahtera Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Pienpuuston hoito Heti 3/ha C3 Suojaetsä. Siirtolohkare. Vaahteroita. Tienreunan suojaetsä on puustoltaan sekalainen ja harahko. Kuiolla on kasatuskelpoinen alikasos, jossa on runsaasti aahteraa. Tonttien rajalla on kuusiaita. Kuiolla on roua ja runsaasti puutarhajätettä. Itäosassa on suuri siirtolohkare, joka on piilossa katseilta. Itäpäässä on anha kiijalka. Kuiolla tehdään harennushakkuu, jossa poistetaan 33% puuston pohjapinta-alasta. Siirtolohkareen kohdalta näkyää oisi aata tielle päin, niin kulkijat pääsisiät ihasteleaan lohkaretta. Eli pienpuustoa raiataan tältä kohdin. 13

14 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.16 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: E Erityisalue. Kuio on aoin sorapintainen kenttä. 4 Pinta-ala: 0.72 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haapa 2/ha Lp c Kuusi Rauduskoiu Haapa Raita Haraaleppä Rauduskoiu Pihlaja Vaahtera Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Pienpuuston hoito /ha C3 Suojaetsä. Vaahteroita. Suojayöhykeetsän puusto on aihteleaa kooltaan ja tiheydeltään. Paikoin se on aukkoinen. Itäosassa on kuusiaita. Kuiolla on punaherukkaa, kasatuskelpoisia nuoria aahteroita ja puutarhajätettä, hiean roua. Kuio kuuluu alueeseen, jolle ollaan suunnitteleassa täydennysrakentaista. Tästä syystä sillä ei tehdä itään hoitotoienpiteitä. 5 Pinta-ala: 0.67 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: 2/ha Lp c Rauduskoiu Haraaleppä Rauduskoiu Haraaleppä Kuusi /ha Puoliaoin entinen peltoaa-alue on kasaassa upeen. Alueelle ollaan kaaoittaassa pientaloaltaista asuista. Tästä syystä kuiolla ei tehdä itään hoitotoienpiteitä. 14

15 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.64 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Maiseaniitty. Alueelle ollaan kaaoittaassa pientaloaltaista asuista. Niityn niittäistä ja ulkoilutien ja kadun älisten luiskien niittoa jatketaan siihen asti kunnes alue rakennetaan. 7 Pinta-ala: 0.29 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Maiseaniittyä niitetään kerran kesässä. Niittojäte poistetaan. 8 Pinta-ala: 0.51 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Hieskoiu 2/ha Lp c Rauduskoiu Hieskoiu Raita Hieskoiu Raita Rauduskoiu Raita Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus Heti 2008 Pienpuuston hoito Heti 3/ha C1 Lähietsä. Nuoressa lehtipuusekaetsässä on rauduskoiua, hieskoiua ja raitaa. Kuiolla tehdään kiireellinen ensiharennus koiua suosien (poistua on 33% puuston pohjapinta-alasta). 9 Pinta-ala: 0.04 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Rauduskoiu 2/ha Lp c Rauduskoiu Raita Rauduskoiu Vaahtera /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Pienialainen kuio on käelytien reunalla. Siinä on runsaasti nuoria aahterantaiia. Kuiolla on uuntaja. Kuiolla ei tehdä hoitotoienpiteitä suunnittelujaksolla. 15

16 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.14 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: C3 Suojaetsä. Niittyalueella on oenapuista ja uutaia haapoja sekä rauduskoiuja. Alueen annetaan kasaa upeen suojayöhykepuustoksi. Kuiolla ei tehdä itään hoitotoienpiteitä. Tapanilankaaren arrelle ollaan kaaoittaassa lisärakentaista. 11 Pinta-ala: 0.29 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Lp 2/ha c 3/ha Mänty Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus C3 Suojaetsä. Nuori istutusännikkö on suojayöhykeetsää. Kuiolla tehdään ensiharennus, jossa poistetaan 33% puuston pohjapinta-alasta. 12 Pinta-ala: 0.73 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: C3 Suojaetsä. Maiseaniittyä niitetään kaksi kertaa kesässä. Niittojätettä ei korjata. 13 Pinta-ala: 0.30 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haapa 2/ha Lp c Haapa Raita Haapa Rauduskoiu Pihlaja Haapa Tuoi Vaahtera Kuusi /ha Vaahteroita. Varttuneelle lehtisekaetsäkuiolle ollaan kaaoittaassa pientaloaltaista asuista. Tästä syystä kuiolla ei tehdä hoitotoienpiteitä. 16

17 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.56 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi Hieskoiu Vaahtera Kuusi Vaahtera Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Maiseanhoito Heti 2008 Pienpuuston hoito Heti 3/ha C3 Suojaetsä. Tuore lehto. Vaahteroita. Terttuselja. Joen ja tonttien älissä olea rantapuusto on kuusialtaista sekaetsää. Osa kuiosta on anhaa kuusiaitaa, joka on huonossa kunnossa. Kuusiaita poistetaan yhdellä kertaa erikoishakkuulla. Vain kaikkein elinoiaisiat kuusiryhät jätetään aian kuion eteläosassa. Lehtipuut jätetään kuiolle. Ulkoilureitin ja rannan älisen yöhykkeen näkyät pidetään aoiena säännöllisin raiauksin 3 uoden älein. 15 Pinta-ala: 0.32 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Vaahtera 2/ha Lp c Vaahtera Raita Vaahtera Vaahtera Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito /ha C3 Suojaetsä. Tuore lehto. Vaahteroita. Eri-ikäisrakenteinen aahterasekaetsä on suojayöhykeetsää. Puuston tiheys aihtelee. Tiheiissä kohdissa tehdään harennushakkuu, jossa poistetaan 25% puuston pohjapinta-alasta. Ulkoilureitin arressa tehdään pienpuuston hoito. 17

18 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.27 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Kuusen istutus Heti C3 Suojaetsä. Aoiesta niittyäisestä alueesta tehdään suojayöhykeetsä. Kuiolle istutetaan kuusentaiikko. 17 Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: 2/ha Lp c Kuusi Hieskoiu Vaahtera Kuusi Vaahtera Tuoi /ha B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Johtokadun alla olea niittyäinen alue pidetään atalakasuisena 5 uoden älein tehtäillä raiauksilla. 18 Pinta-ala: 0.49 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Maiseaniitty on kasaassa upeen. Sillä on joitakin koiuja, haapoja, raitoja ja aahteroita. Niityn kautta irtaa arokas pienesikohde Tapaninkylän puro. Puronarsi on kasillisuudeltaan arokasta, koska sillä kasaa alueellisesti uhanalainen laji ojatädyke (LTJ 73/92). Alueella ei ole ulkoilukäyttöä. Aluetta pidetään aoiena raiaaalla kasaa esakko kuiolta iiden uoden älein hoitoluokassa B4. 18

19 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.25 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu 2/ha Lp c Rauduskoiu Haapa Rauduskoiu Raita Haapa Rauduskoiu Haapa Pihlaja Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Pienpuuston hoito /ha C3 Suojaetsä. Suojayöhykeetsä on puustoltaan ja tiheydeltään aihtelea rauduskoiualtaista lehtisekaetsää. Alue on linnustollisesti arokas kohde (LTJ 202/99). Kuiolla tehdään harennushakkuu, jossa poistetaan 33% puuston pohjapinta-alasta. 20 Pinta-ala: 3.87 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito Heti 2008 C3 Suojaetsä. Tapaninkyläntien reunassa olea niitty on entistä peltoa. Se on alkanut kasaa upeen pajua ja uuta lehtipuustoa. Niityn halki kulkee arokas pienesikohde Tapaninkylänpuro. Niittyalue pensaikkoineen on linnustollisesti arokas kohde (LTJ 202/99). Ulkoilureitin arrella on n. 5-etristä istutettua koiuntaiikkoa. Tätä istutettua taiikkoa hoidetaan ulkoilureitin lähiypäristönä harentaen. Muu osa kuiosta saa kasaa upeen suojayöhykeetsäksi. Kuiolla on useassa kohtaa puutarhajätettä. Alueelle ollaan kaaoittaassa pientaloaltaista asuista. 21 Pinta-ala: 0.19 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Hiidenkienpuistoon on perustettu aiseaniitty. Niitty niitetään kerran kesässä. Niitto tehdään siialeikkurilla. Niittojäte korjataan. 19

20 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.98 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: A3 Käyttö- ja suojaiheralue. Tonttien ja puiston älisellä yöhykkeellä on pensasistutuksia. Kuiota hoidetaan A3 -hoitoluokassa. 23 Pinta-ala: 0.25 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Muu haupuu Muu lehtipuu /ha A3 Käyttö- ja suojaiheralue. Pensasistutuksia hoidetaan hoitoluokassa A3. Tiheä istutettu äntyriistä tulee harentaa. 24 Pinta-ala: 0.28 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Rauduskoiu Pihlaja /ha C1 Lähietsä. Kallioalue sijaitsee äen keskellä. Kallio on aoin ja siinä on yksi kuollut änty, joka oidaan jättää keloksi. 20

21 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 2.73 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Rauduskoiu Haapa Mänty Pihlaja Raita Rauduskoiu Vaahtera Kuusi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Maiseanhoito Heti Pienpuuston hoito Heti /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Hiidenkienpuiston itäreuna on etsäistä kallioäkeä. Kuiolla kasaa anhoja äntyjä ja pohjoisosassa yös tiheästi haapaa. Osa näistä puista on huonokuntoisia liiallisen tiheyden takia. Kuiolla on yös uutaia yksittäisiä kuusia. Kuioon pohjoisosan huonokuntoiset ja liian tiheässä kasaat ännyt ja haaat sekä kuuset poistetaan poiintahakkuulla (erikoishakkuu) kiireellisenä toienpiteenä. Muuten äkialueen ännikkö on hyäkuntoista, eikä siinä ole hakkuutaretta. Pihlaja on paikoin tiheäkasuisena aleassa latuskerroksessa. Ulkoilureittien reunoilla tehdään pienpuuston hoito, jossa aarretaan näkyiä etsän sisällä. Pintakasillisuus on selästi kulunutta. 26 Pinta-ala: 0.40 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Rauduskoiu Raita Vaahtera Pihlaja Pihlaja Rauduskoiu Mänty Kuusi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito Heti /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Terttuselja. Veljestenpuiston on ylispuutaiikko, jossa on uutaia äntyjä ja 21

22 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille rauduskoiuja. Rauduskoiutaiikko on esakoitunut. Kuiolla tehdään kiireellinen pienpuustonhoito, jossa rauduskoiun taiet otetaan esiin ryhittäisellä raiauksella. Ulkoilureittien arsien tilaa aarretaan raiauksin. 27 Pinta-ala: 0.12 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Hieskoiu 2/ha Lp c Kuusi Hieskoiu Haapa Raita Pihlaja Tuoi Kuusi Pihlaja Vaahtera Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Maiseanhoito Heti Pienpuuston hoito /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Pienialaisessa etsikössä on uutaa yksittäinen anha kuusi ja lehtipuustoa. Pienpuusto on tiheää. Yleästä latuskerroksesta poistetaan huonokuntoiset anhat kuuset. Saalla tehdään pienpuuston hoito. 28 Pinta-ala: 0.10 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Mänty Kuusi Rauduskoiu Vaahtera Pihlaja /ha C1 Lähietsä. Leikkipaikalla olea puusto on anhoja kuusia ja rauduskoiuja sekä nuorepaa aahteraa. Kuuset oat huonossa kunnossa ja ne poistetaan. Pintakasillisuus ja aaperä puiden alla on erittäin kulunutta. annetta parantaisi esierkiksi hiekan leitys leikkipaikan alueelle. 22

23 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu 2/ha Lp c Rauduskoiu Raita Vaahtera Rauduskoiu Haapa Haapa Vaahtera Rauduskoiu Raita Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Pienialainen etsikkö on puustoltaan haraa ja aukkoista. Paikoin pienpuuston on liian tiheäkasuista ja sitä hoidetaan ryhittäisin raiauksin suunnittelujakson jälkipuoliskolla. Kuiolla ei ole juurikaan ulkoilukäyttöä ja sen oisi uuttaa asuinrakentaistontiksi. 30 Pinta-ala: 0.17 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Haapa 2/ha Lp c Haapa Mänty Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Heti 3/ha C1 Lähietsä. Hiidenkien puiston länsireunassa on tiheä arttunut haapaäntyetsikkö. Puustoryhä harennetaan (33% pois) kiireellisenä toienpiteenä. 31 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Rauduskoiu Haapa Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus /ha 23

24 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille C1 Lähietsä. Käytään reunassa on kapea nuori ännikkökaistale, jonka joukossa on koiuja ja haapoja sekä hiean aahteroita. Kuiolla tehdään ensiharennus, jossa poistua on 33% puuston pohjapinta-alasta. 32 Pinta-ala: 3.90 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Metsälehuksia. Vaahteroita. Maiseaniitty on aointa ja siinä on joitakin puita ja puuryhiä. Uiarannan parkkipaikan siussa on uutaa lehus. Joenrantaalue on linnustollisesti arokasta (LTJ200/99). Niittyaluetta hoidetaan kerta kesässä. Niittojäte jätetään korjaaatta. 33 Pinta-ala: 1.38 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Kenttää ypäröiää aiseaniittyä hoidetaan niittäen kerta kesässä. Niittojätettä ei korjata. 34 Pinta-ala: 0.51 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: C1 Lähietsä. Maiseaniityn annetaan kasaa upeen. Kuio uuttuu lähietsäksi. 35 Pinta-ala: 0.08 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haapa 2/ha Lp c Haapa Haapa Pihlaja Vaahtera Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Heti 2008 Pienpuuston hoito Heti 3/ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Varttunut haaikko hoidetaan lähietsänä. Kuion puusto harennetaan poistaalla 33% puuston pohjapinta-alasta. 24

25 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.26 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Haapa 2/ha Lp c Haapa Tuoi Pihlaja Haapa Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Pienpuuston hoito /ha C1 Lähietsä. Tuore lehto. Niittyalueen keskellä on tiheä arttunut haapaetsikkö. Aleassa latuskerroksessa on tiheäkasuista pihlajaa ja haapaa. Kuiolla tehdään harennushakkuu, jossa poistetaan 33% puuston pohjapinta-alasta. 37 Pinta-ala: 1.41 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Vaahtera 2/ha Lp c Mänty Muu haupuu Vaahtera Haapa Vaahtera Metsälehus Vaahtera Tuoi Pihlaja Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Heti /ha C1 Lähietsä. Tuore lehto. Metsälehuksia. Vaahteroita. Kapteenskanäki on aahteraaltainen sekaetsä. Kasupaikka on tuore lehto. Metsässä on kuollutta aa- ja pystylahopuuta. Osa isoista aahteroista on lahonnut ontoiksi. Kuiolla on erkkejä anhasta asutuksesta, useita kiijalkoja. Vanha lehtikuusikuja on äen itäosassa. Metsä on paikoin aonainen, paikoin hyin tiheä Kuiolla on kulttuurikasillisuutta ja puutarhajätettä. Maanpinta on kulunutta. Tiheipiä etsän kohtia harennetaan poistaalla 40% puuston pohjapinta-alasta. Myös anhipia ja huonokuntoisipia yleän latuskerroksen puita poistetaan. Huonokuntoiset douglaskuuset ja peuceänty poistetaan. Taoitteena on puistoainen, äljä lehtisekaetsä. Kuiolle ei jätetä lahopuuta. Pääulkoilureitit tulisi kun- 25

26 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille nostaa kiituhkapintaisiksi käytäiksi. Metsäalueen reunaan oisi asentaa syäkeräysastian. 38 Pinta-ala: 0.12 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Kapteenskanäen reuna on aiseaniittyä, jota niitetään kerran kesässä. Niittojätettä ei korjata. 39 Pinta-ala: 0.17 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Vaahtera 2/ha Lp c Vaahtera Raita Vaahtera Tuoi Rauduskoiu Kuusi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Heti /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Vaahtera-raita sekaetsä on entistä pihapiiriä. Puusto on aukkoinen. Puustoryhiä harennetaan 33% puuston pohjapinta-alasta. 40 Pinta-ala: 0.41 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: C3 Suojaetsä. Maiseaniitty on kasaassa upeen. Suureksi osaksi se on ielä aoin ja niittyäinen. Puustossa kasaa koiuja, haapoja ja pajuja sekä pajupusikkoa. Kuio saa kasaa upeen eikä sillä tehdä puustonhoitotoienpiteitä suunnittelujakson aikana. Ulkoilureitin reunat niitetään. 41 Pinta-ala: 0.12 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Vaahtera 2/ha Lp c Rauduskoiu Vaahtera Vaahtera Vaahtera /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. 26

27 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pienialainen etsikkö on käytännössä talojen pihapiiriä. Puusto on eri-ikäisrakenteista, aahteraa ja kookkaita rauduskoiuja. Huonokuntoiset anhat puut tarkistetaan jaksolla ja huonot poistetaan. Alueen oisi uuttaa tonttiaaksi sen ähäisen ulkoilukäytön takia. 42 Pinta-ala: 0.11 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Aointa aiseaniittyä niitetään kerran kesässä. Niittojäte korjataan. 43 Pinta-ala: 0.60 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Uiarannan ja kanoottiuokraaon lähellä oleaa käyttöniittyä (hoitoluokka B2) niitetään kerta kesässä ja niittojäte kerätään. 44 Pinta-ala: 0.02 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: C1 Lähietsä. Kuiolla on uutaa tuoi. Ei toienpidetaretta suunnittelujaksolla. 45 Pinta-ala: 0.21 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: C5 Aroetsä. Tapaninainionpuro on arokas pienesikohde. Se on elko aonainen, utta kasaassa upeen pajupusikkoa, joitakin pihlajia, koiuja, äntyjä, aahteroita ja tuoia. Kuion annetaan kasaa upeen luonnon oniuotoisuuskohteena hoitoluokassa C5. Kuiolla ei tehdä hoitotoienpiteitä. 46 Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito C5 Aroetsä. Vaahteroita. Tapaninainionpuro on arokas pienesikohde. Se on elko aonainen, utta kasaassa upeen pihlajia, koiuja ja aahteroita. Kuion annetaan kasaa upeen luonnon Moniuotoisuuskohteena hoitoluokassa C5. Kuiolla ei ole toienpidetaretta. 27

28 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.52 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Haapa 2/ha Lp c Haapa Vaahtera Pihlaja Vaahtera Vaahtera Haapa Kuusi Pihlaja Raita Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Pienpuuston hoito /ha C1 Lähietsä. Tuore lehto. Vaahteroita. Jerupuisto on haapaaltaista sekaetsää. Seassa on yös paljon aahteraa. Puustossa tehdään kiireellinen harennushakkuu. Hakkuupoistua on 33% puuston pohjapinta-alasta. Saalla tehdään yös pienpuuston hoito koko kuion alueella. Taoitteena on nykyistä puistoaisepi ja äljepi lähiirkistysetsä. Kuion keskellä on betonista rakennettu istuskelupaikka, joka roskaantuu herkästi. Alueen siiousta tulee tehostaa. 48 Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito Heti 2008 Piha-alueeseen rajautuu anha illiintynyt puutarha. Kuion puustona on erikokoisia aahteroita, tuoia, pajuja ja oenapuita. Pensaskasillisuus on runsasta. Kuiolla tehdään pienpuuston hoito. 49 Pinta-ala: 0.10 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Maiseaniitty on puoliaoin. Siinä on joitakin nuoria koiuja, haapoja ja raitoja sekä pajupusikkoa. Niittyalueen hoitoa tehostetaan ensin tekeällä esakoiden raiaus sitten niittäällä sitä säännöllisesti kaksi kertaa kesässä. Polku kunnostetaan kiituhkalla. 28

29 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.11 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Hieskoiu 2/ha Lp c Hieskoiu Haapa Haraaleppä Vaahtera Tuoi Pihlaja Raita Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito Heti /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Hieskoiualtainen lehtipuusekaetsä on alikasokseltaan tiheää. Kuiolla tehdään pienpuuston hoito aahteraa suosien. Pari huonokuntoista hieskoiua poistetaan yös yleästä latuskerroksesta. 51 Pinta-ala: 0.14 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: C3 Suojaetsä. Upeen kasaa puoliaoin joutoaakuio saa etsittyä. 52 Pinta-ala: 0.46 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Vaahtera 2/ha Lp c Rauduskoiu Haapa Vaahtera Raita Pihlaja Vaahtera Rauduskoiu Vaahtera Pihlaja Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Pienpuuston hoito Heti /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Lehtisekaetsä on arttunutta ja sen tiheys aihtelee. Metsäalue on runsaassa käytössä ja kulunutta. Kuiolla tehdään harennushakkuu aahteraa suosien. jossa poistetaan 33% puuston pohjapintaalasta. Taoitteena on nykyistä puistoaisepi alue. 29

30 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.41 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Pitkä ja kapea rantakaistale on paikoin puustoinen kasaen teraleppiä, koiuja, pajuja, aahteroita, haapoja ja tuoia. Kuiolla on paikoin puutarhajätettä. Näkyät puustoryhien loasta pidetään aoiena säännöllisesti raiaten kaupungin oistaalla rantaosuudella. Ulkoilureitin reunat niitetään säännöllisesti aiseaniittynä. 54 Pinta-ala: 0.78 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Vaahtera 2/ha Lp c Mänty Rauduskoiu Vaahtera Raita Vaahtera Vaahtera Pihlaja Raita Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito Heti /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Sekaetsä on eri-ikäisrakenteinen ja aukkoinen. Puustossa allitsee arttunut aahtera. Alikasos on paikoin tiheää esakkoa. Kuiolla tehdään pienpuuston hoito tiheiissä alikasosryhissä. Kuion kautta kulkeat polut kunnostetaan kiituhkapintaisiksi. Ulkoilureitin reunaan on tuotu hiekoitushiekkakasoja kuion pohjoisosassa. Nää tulee poistaa etsästä. 55 Pinta-ala: 0.14 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: A3 Käyttö- ja suojaiheralue. Ulkoilureitin reuna on niittyäistä kasillisuutta, jossa on uutaia kiisiä eistoksia istuiina. Alueen reunassa oleat aahteraryhät harennetaan. 30

31 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.30 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu 2/ha Lp c Rauduskoiu Pihlaja Tuoi Rauduskoiu Rauduskoiu Raita Vaahtera Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Pienpuuston hoito /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Ojan reunassa kasaa arttunut rauduskoiikko. Puuston on aukkoinen ja paikoin tiheä. Tiheitä kohtia harennetaan keyesti poistaalla 25% puuston pohjapinta-alasta. 57 Pinta-ala: 0.40 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Mänty Kuusi Rauduskoiu Vaahtera Pihlaja Pihlaja Tuoi Vaahtera Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Uudistainen iljeleällä Heti 2008 Taen istutus Heti Vaahteran istutus Heti Pienpuuston hoito Heti 3/ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Vanha ja järeä kuusikko on huonokuntoista. Rinteessä kasaa yös uutaia anhoja äntyjä. Maanpinta on erittäin kulunutta. Kuiolla tehdään uudistushakkuu aukkohakkuuna, jossa poistetaan kaikki kuuset. Kuiolla kasaan ukurakuusen kunto tarkistetaan. Jos se on riittään hyä, se jätetään säästöpuuksi. Jos puulla on kaatuisriski, se poistetaan. Kaikki hyät anhat ännyt jätetään säästöpuiksi. Aukkoon istutetaan taea ja aahteraa. Noin kolasosassa kuiota on jo luontaista aahteran taiiainesta, josta kehitetään uutta puustoa. Taiikon kasuun lähdön aristainen 31

32 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille on tärkeää, sillä aluetta käytetään runsaasti ulkoiluun ja taiikko on aarassa aurioitua. Taoitteena on äljä puistoetsä (hoitoluokka C1.1). 58 Pinta-ala: 0.40 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Haapa 2/ha Lp c Vaahtera Pihlaja Tuoi Haapa Haraaleppä Kuusi Raita Tuoi Pihlaja Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito Heti /ha C1 Lähietsä. Tuore lehto. Vaahteroita. Pähkinäpensas. Haapaaltainen, äljäpuustoinen tuore lehto sijaitsee sairaalatontin reunassa. Metsässä on runsaasti eri puulajeja,. istutettuja kuusia. Alepi latuskerros on tiheää. Kuiolla tehdään pienpuuston hoito ja kuusiryhien harennus. 59 Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Vaahteran istutus Heti Aoin alue on entistä pihaaata. Se on alkanut kasaa reunoiltaan upeen raitaa. Kuiolla tehdään raiaus ja sille istutetaan aahteraetsikkö. Kuion halki kulkea polku kunnostetaan kiituhkapintaiseksi. 60 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: E Erityisalue. Hiekoitussiilo ja hiekkakenttä. Ulkoilureitti kulkee kuion halki. Siilo tulisi siirtää pois puistosta ja aiseoida kenttäalue. 32

33 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.39 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Rauduskoiu Vaahtera Pihlaja Pihlaja Vaahtera Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito Heti /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Vanha ännikkö on harapuustoinen. Sekapuustona on yös uutaia kookkaita rauduskoiuja, joiden kunto on heikentynyt. Kuiolla tehdään pienpuuston hoito koko kuion alueella. Saalla poistetaan huonokuntoiset anhat rauduskoiut. Aleassa latuskerroksessa kasaasta aahterasta kasatetaan rauduskoiujen tilalle uusi lehtipuusto. Mäntyjen alla kasaat aahterat poistetaan. Polku kunnostetaan kiituhkapintaiseksi. 62 Pinta-ala: 0.13 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Vaahtera 2/ha Lp c Vaahtera Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Heti Pienpuuston hoito Heti 3/ha C1 Lähietsä. Vanhassa illiintyneessä puutarhassa on oenapuita, uutaia koiuja, aahteroita ja raitoja sekä koristepensaita. Kuiolla tehdään harennushakkuu, jossa otetaan oenapuut, aahterat ja koiut esiin. saalla tehdään pienpuuston hoito. 33

34 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.25 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Vaahtera 2/ha Lp c Vaahtera Vaahtera Raita Vaahtera Tuoi Pihlaja Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito /ha C1 Lähietsä. Tuore lehto. Vaahteroita. Terttuselja. Vaahterasekaetsä on eri-ikäisrakenteinen. Ylispuustona oleat anheat aahterat oat ielä hyäkuntoisia. Kuiolla tehdään pienpuuston hoito koko kuion alueella. Polku kunnostetaan kiituhkapintaiseksi. 64 Pinta-ala: 1.35 Kasupaikka: Maatalousaa Pääpuulaji: E Erityisalue. Viljelypalsta-alue on hyässä kunnossa. 65 Pinta-ala: 1.83 Kasupaikka: Maatalousaa Pääpuulaji: B1 Maiseapelto. Maiseapelto 66 Pinta-ala: 0.52 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Kuusi Rauduskoiu Pihlaja Pihlaja Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito Heti /ha C1 Lähietsä. 34

35 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Väljäpuustoiseen anhaan ännikköön on kasanut aahteraa ja uuta lehtipuustoa alpaan latuskerrokseen. Kuiolla tehdään pienpuuston hoito. Kaikki äntyjen latuksiin kasaat lehtipuut poistetaan. Alue on linnustollisesti arokas (LTJ 199/99). 67 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu 2/ha Lp c Rauduskoiu Haapa Vaahtera Lehtikuusi Kuusi Pihlaja Rauduskoiu Haapa Pihlaja Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Taiikonhoito /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Varttuneessa taiikossa on ylispuita. Rauduskoiutaiikossa on yös kuusta ja lehtikuusta sekä uutaa taen ja jalaan taii. Taiikko on paikoin aukkoinen tiheän adelapusikon takia. Alue on linnustollisesti arokas (LTJ 199/99). Kuiolla tehdään taiikonhoito. 68 Pinta-ala: 0.08 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi Mänty Pihlaja Vaahtera Pihlaja Vaahtera Haapa Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Heti 2008 Pienpuuston hoito Heti /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Pienen aokallion ypärillä on eri-ikäisrakenteinen etsikkö, jossa on äntyjä, kuusia ja pihlajaa. Kuiolla tehdään pienpuuston hoito. Kuollut kuusi poistetaan. 35

36 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.76 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Maiseaniittyä hoidetaan kaksi kertaa kesässä niittäen. Niittojätettä ei kerätä. Niityn hoito taritsee alkukunnostuksen, jossa niityn pohjaa tasataan. Tällöin alueen koneellinen niitto onnistuu jatkossa. 70 Pinta-ala: 0.11 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Maiseaniittyä hoidetaan kerran kesässä niittäen. Niittojätettä ei korjata. 71 Pinta-ala: 0.52 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Haapa 2/ha Lp c Kuusi Rauduskoiu Haraaleppä Vaahtera Raita Haapa Vaahtera Pihlaja Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Pienpuuston hoito /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Puistoetsänä kehitettää etsäalue on arttunutta lehtipuusekaetsää. Pääpuulajina on haapa ja sekapuustona on eri-ikäistä aahteraa. Kuiolla tehdään harennushakkuu, jossa poistetaan 33% puuston pohjapinta-alasta. Saalla tehdään pienpuuston hoito. Taoitteena on nykyistä äljepi ja puistoainen etsä (hoitoluokka C1.1). 72 Pinta-ala: 6.98 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Maiseaniittyä niitetään kaksi kertaa kesässä. Niittojätettä ei kerätä. 36

37 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.65 Kasupaikka: Maatalousaa Pääpuulaji: B1 Maiseapelto. Maiseapellolla kasatetaan aiseakukkaa. 74 Pinta-ala: 0.59 Kasupaikka: Maatalousaa Pääpuulaji: 75 Pinta-ala: 0.48 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi Haapa Rauduskoiu Vaahtera Pihlaja Pihlaja Rauduskoiu Raita Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Heti 2008 Pienpuuston hoito Heti /ha C1 Lähietsä. Tuore lehto. Vaahteroita. Pähkinäpensas. Nuoressa kuusikossa on arttuneepaa tiheäkasuista haapaa, rauduskoiua ja pihlajaa joukossa. Kuion länsireunassa on tuoretta lehtoa, ja se on yös lehtipuualtaisepi. Kuiolla on useita pähkinäpensaita ja uutaia jalaia sekä kasatuskelpoisia aahteroita. Pensaskerroksessa on punaherukkaa. Kuiolla tehdään harennushakkuu, jossa suositaan kuusta. Jalaia, pähkinää ja aahteroita jätetään kuusikon sekapuustoksi. Poistua on 33% puuston pohjapinta-alasta. Ulkoilutien reunassa tehdään pienpuuston hoito. 76 Pinta-ala: 0.39 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Rauduskoiu Pihlaja Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus Heti 2008 Pienpuuston hoito Heti /ha 37

38 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille C1 Lähietsä. Erittäin tiheässä nuoressa ännikössä tehdään ensiharennus (33% pois puuston pohjapinta-alasta). Alue on linnustollisesti arokas (LTJ 199/99). 77 Pinta-ala: 0.30 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Pihlaja /ha C1 Lähietsä. Aoiella kallioalueella ei tehdä hoitotoienpiteitä. 78 Pinta-ala: 0.06 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: C1 Lähietsä. Kadunarsipuustossa ei ole toienpidetaretta. 79 Pinta-ala: 0.82 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Rauduskoiu Haapa Pihlaja Vaahtera Pihlaja Haapa Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito Heti /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Pähkinäpensas. Kallion rinne on puustoltaan hara ja eri-ikäisrakenteinen, äntyjä ja pihlajaryhiä. Kuiolla on kasatuskelpoisia aahteroita. Itäosassa on pähkinäpensas ja puutarhajätettä. Alue on linnustollisesti arokas (LTJ 199/99). Rinteessä on linnoituskaiantoja. Kuiolla tehdään pienpuuston hoito ulkoilutien reunassa. 38

39 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.52 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Kuusi Kuusi Vaahtera Rauduskoiu Pihlaja Raita Pihlaja Tai Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito Heti /ha C1 Lähietsä. Taia. Vaahteroita. Närepuiston kallion päällä on harahko järeä ännikkö, jonka alla tiheä pienpuusto. Kuion itäkula on kuusialtainen. Puuston kunto on ielä hyä. Pienpuuston on tiheää pihlajapensaikkoa. Kuiolla on kasatuskelpoisia aahteroita ja taia. Alue on linnustollisesti arokas (LTJ 199/99). Kalliolla on linnoituskaiantoja. Kuiolla tehdään pienpuuston hoito. 81 Pinta-ala: 1.39 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c 3/ha Haapa Pihlaja Vaahtera Kuusi Rauduskoiu Pihlaja Tuoi Haapa Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Heti 2008 Pienpuuston hoito Heti 2008 C1 Lähietsä. Vaahteroita. Puustoltaan sekalaisen ja erittäin tiheän etsikön pääpuulajina on istutettu kuusi. Kuion pohjois- ja länsiosa on lehtipuualtaisepaa. Kuion keskiosassa on useita kuolleita kuusia. Kuiolla on kasatuskelpoisia aahteroita. Alue on linnustollisesti arokas (LTJ 199/99). Kuiolla tehdään kiireellinen harennushakkuu kuusta suo- 39

40 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille sien. Saalla tehdään pienpuuston hoito. 82 Pinta-ala: 0.07 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi Mänty Kuusi Pihlaja Pihlaja Tuoi Raita Vaahtera Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Uudistainen iljeleällä Heti 2008 Pienpuuston hoito Heti 2008 Kuusen istutus Heti /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Mäen alarinteessä on anha ja järeä kuusikko. Kuiolla on yös pari äntyä. Kuusikon kunto on heikentynyt ja se uudistetaan eli kuuset poistetaan. Kapealle kuiolle syntyy luontaisesti uusi taiikko. 83 Pinta-ala: 0.34 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Rauduskoiu Pihlaja Mänty Kuusi Vaahtera Pihlaja Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito Heti /ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Mäkialueilla on nuori ännikkö, jonka päällä on äntyjä ylispuina. Paikoin lehtipuusto on allitseapaa. Kuiolla on kasatuskelpoisia aahteroita. Pieni tuore paloalue on kuion eteläosassa. Kuiolla on pähkinäpensaita ja tuoipihlajia. Alue on linnustollisesti arokas (LTJ 199/99). Nuorepia äntyryhiä harennetaan. Toiipihlajaa poistetaan saalla. 40