Tiina Mäkelä VÄSYMYS VANHUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiina Mäkelä VÄSYMYS VANHUUDESSA"

Transkriptio

1 Tiina Mäkelä VÄSYMYS VANHUUDESSA Lahden Diakoniasäätiön julkaisuja 1 / 2014

2

3 Tiina Mäkelä VÄSYMYS VANHUUDESSA Tutkimus vuosina syntyneiden päijäthämäläisten väsymyksestä ja sen yhteydestä arjessa suoriutumiseen VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Lahden Aikuiskoulutuskeskuksen auditoriossa (Kirkkokatu 16) perjantaina toukokuun 9. päivänä 2014 klo 12. Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

4 Lahden Diakoniasäätiön julkaisuja 1/2014 Tiina Mäkelä Työn ohjaajat Professori Antti Karisto Professori Mikael Fogelholm Esitarkastajat Professori (ma) Ossi Rahkonen Dosentti Kirsi Lumme-Sandt Kannen suunnittelu: Petri Smura Kannen kuva: Lahden Diakoniasäätiön kuva-arkisto Taitto: Petri Smura ISBN: ISSN: Painettu: Multiprint Oy Lahti 2014

5 Ajan sitä takaa sanoin, mutta se ei suostu kiinni otettavaksi, ja aina silloin tällöin kuvittelen päässeeni sitä lähelle. (Siri Hustvedt)

6

7 Abstract Tiredness and loss of energy are common complaints among the elderly that often fail to receive the attention they deserve even when raised by the sufferers themselves. This study sought to investigate tiredness among the elderly namely, its features and underlying factors and to establish whether it is linked to daily living skills and the use of services that support independent living. In particular, the analysis focused on the link between the tiredness that the elderly experience and their care responsibilities, health-related lifestyles and confidence in daily living skills. The study also explored changes in tiredness, daily living skills and the use of services over a three-year follow-up period. The study is part of the Good Aging in the Lahti Region (Ikihyvä Päijät-Häme) research project that explores the aging of people born in , and The project participants have been randomly selected from the Population Register. The subjects examined in this study were born between 1926 and 1930 and living in the Päijät-Häme region of Finland. The subjects provided the study data through questionnaires in 2002 and A total of 883 participants from the oldest age group responded to the first questionnaire. The panel data, which were used in publications II IV, included all 629 participants who responded to both questionnaires. The links between tiredness, daily living skills and service use as well as the factors underlying tiredness were studied using linear and logistic regression analysis. Differences between groups were examined using both one-way and two-way analysis of variance (ANOVA) and a paired t test. Most of the respondents had experienced tiredness during the month before completing the questionnaire, and one-fourth had experienced considerable tiredness. Although the prevalence of tiredness showed no change during the follow-up period, some respondents felt more energetic and others more tired toward the end of the period. Tiredness was more common among women and care givers. Those who were physically less active than others of their age also experienced more tiredness, whereas regular social interaction and confidence in one s daily living skills provided protection from tiredness. As expected, those who felt tired also reported a higher incidence of illness, insomnia and pains and aches than did the other respondents, although in this study, illness did not predict tiredness. Tiredness did, however, predict poor daily living skills and more frequent use of services, but was not an independent predictor when adjusting for baseline living skills and service use. Although tiredness alone does not cause an elderly person to fare poorly or to require more assistance than others of his or her age group, it is a serious complaint that serves as an early indicator of reduced functional ability and greater need for services. Tiredness among the elderly is a multifaceted phenomenon with a number of contributory factors related to interpersonal relationships, self-confidence and health-related lifestyles, and cannot be reduced to a mere physical symptom or individual pathology. Tiredness is also a social construct manifested in the form permitted by each era. Tiredness must be recognised in service situations, and its background and significance must be understood so that each individual can benefit from appropriate assistance and support. Investigating tiredness should be a part of the comprehensive assessment of the health and functional ability of the elderly. An easy way to identify tiredness is simply to enquire about it. Keywords: tiredness, daily living skills, service use, elderly, aging, older people, old age

8 Tiivistelmä Väsymys ja voimien väheneminen on yleinen vaiva vanhoilla ihmisillä. Siihen ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota edes silloin, kun ikäihminen sitä itse valittaa. Tavoitteena oli tutkia ikääntyneiden väsymystä, sen olemusta, sen taustalla olevia tekijöitä ja sitä, ennakoiko väsymys arjessa suoriutumista ja kotona asumista tukevien palvelujen käyttöä. Erityisesti analysoitiin hoivavastuun, elintapojen ja omaan selviytymiskykyyn luottamuksen yhteyttä ikääntyneiden väsymykseen. Lisäksi tutkittiin väsymyksen, arjessa suoriutumisen ja palvelujen käytön muutoksia kolmen vuoden seuranta-aikana. Tutkimus on osa Ikihyvä Päijät-Häme -seurantatutkimusta, jossa tutkitaan ikääntyvän väestön vanhenemista vuosina , ja syntyneillä. Osallistujat poimittiin tutkimukseen väestörekisteristä satunnaisotannalla. Tässä tutkittavina olivat vuosina syntyneet päijäthämäläiset ja aineistona käytettiin heiltä vuosina 2002 ja 2005 kyselylomakkeilla kerättyjä tietoja. Ensimmäisellä kerralla vanhimmasta ikäryhmästä kyselyyn vastasi 883 osallistujaa. Paneeliaineistoon, jota käytettiin osajulkaisuissa II IV, otettiin mukaan kaikki molemmilla kerroilla vastanneet, joita oli 629. Väsymyksen, arjessa suoriutumisen ja palvelujen käytön välisiä yhteyksiä sekä väsymyksen taustoja analysoitiin lineaarisella ja logistisella regressioanalyysillä. Ryhmien välisiä eroja tutkittiin sekä yksi että kaksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA) ja parittaisella t-testillä. Vastaajista suurin osa oli tuntenut väsymystä kyselyä edeltäneen kuukauden aikana ja neljäsosalla sitä oli huomattavasti. Seuranta-aikana väsymyksen esiintyvyys ei kokonaisuutena muuttunut, mutta yksittäisistä vastaajista osa koki itsensä virkeämmäksi ja osa puolestaan väsyneemmäksi seurannan lopussa. Väsymys oli tavallisempaa naisilla ja ikääntyneillä, jotka kantoivat hoivavastuuta läheisestään. Väsyneempiä olivat myös ne, jotka harrastivat liikuntaa vähemmän kuin ikätoverinsa. Säännöllinen sosiaalinen kanssakäyminen ja luottamus omiin kykyihin suoriutua arjen haasteista puolestaan suojasivat väsymykseltä. Väsyneillä oli odotetusti enemmän sairauksia, kipuja ja unettomuutta kuin muilla vastaajilla, vaikka sairastavuus ei tässä tutkimuksessa ennakoinut väsymystä. Väsymys ennusti sekä huonoa arjessa suoriutumista että lisääntynyttä palvelujen käyttöä, mutta sillä ei ollut itsenäistä ennustekykyä analyyseissa, joissa alkutilanteen suoriutuminen ja palvelujen käyttö vakioitiin. Väsymys ei ole niinkään yksittäinen syy siihen, että ikääntynyt pärjää huonosti tai että hän tarvitsee ikäisiään enemmän apua. Väsymys on kuitenkin vakavasti otettava vaiva, koska se antaa varhaisen vihjeen siitä, että toimintakyky on heikkenemässä ja palvelujen tarve kasvamassa. Ikääntyneiden väsymys on monisäikeinen ilmiö, jonka taustalla on ihmissuhteisiin, itseluottamukseen ja elintapoihin liittyviä seikkoja. Siksi sitä ei voida pelkistää vain fyysiseksi oireeksi tai yksilöpatologiaksi. Väsymys on myös sosiaalisesti konstruoitua ja se saa ilmiasunsa aina kunkin aikakauden sallimissa puitteissa. Väsymyksen tunnistaminen palvelutilanteissa ja sen taustojen sekä merkityksen ymmärtäminen on tärkeää, jotta ikääntyneelle voidaan tarjota juuri hänelle sopivaa apua ja tukea. Väsymyksen selvittäminen tulisikin liittää osaksi ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn laaja-alaista arviointia ja se voidaan tunnistaa yksinkertaisesti kysymällä ikäihmiseltä itseltään siitä. Avainsanat: väsymys, arjessa suoriutuminen, palvelujen käyttö, ikääntyvä, ikääntynyt, ikäihminen, vanhuus

9 Esipuhe Tämän tutkimuksen sysäsi liikkeelle kiinnostukseni vanhojen ihmisten arjessa pärjäämisestä. Työni ikäihmisten palvelujen kehittämisen parissa 1990-luvun loppupuolelta alkaen ja erityisesti mahdollisuuteni olla mukana Ikihyvä Päijät-Häme seurantatutkimus- ja kehittämishankkeessa vaikuttivat ratkaisevasti väitöskirjaprosessin käynnistymiseen. Prosessi muodostui paljon odotettua pidemmäksi, sillä työuralla eteen tulleet haasteet sivuuttivat usein akateemisen väitöskirjatyön. Matka onkin muodostunut minulle vähintään yhtä tärkeäksi kuin itse määränpää. Tutkimustyö on innostanut vanhuspalvelujen arjen tutkailuun ja kehittämiseen sekä antanut siihen tukevan selkärangan. Toisaalta monipuolinen käytännön työ ikäihmisten parissa on tarjonnut peilin, josta olen voinut tarkastella tutkimukseni löytöjä ja etsiä niille arkimerkitystä. Tutkimustyössä etenemiselle on ollut ratkaisevan tärkeää asiantunteva ja kannustava ohjaus. Erityisesti kiitän ohjaajaani sosiaaligerontologian professori Antti Karistoa. Häneltä saamani pitkäjänteinen ja rohkaiseva ohjaus sekä viisaat neuvot ovat kannatelleet minua silloinkin, kun oma usko työn etenemiseen on ollut lujilla. Suuret kiitokset siitä, että minulla on ollut mahdollisuus oppia näiden vuosien aikana tieteellisen ilmaisun terävyyttä ja rikkautta. Toisena ohjaajanani on toiminut ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm, jota haluan kiittää asiantuntevista ja määrätietoisista kommenteista, jotka ovat selkeyttäneet työtäni. Vuosien varrella olen saanut apua ja tukea työni tekemiseen useilta ihmisiltä. Lämmin kiitos kehittämispäällikkö Raisa Valveelle, jolta on löytynyt aina aikaa pohtia kanssani aineiston analysointiin liittyviä vaihtoehtoja ja kommentoida kirjoittamaani tekstiä. Haluan kiittää koko Ikihyvä -tutkijaryhmää ja erityisesti Ilkka Haapolaa, Marjaana Seppästä ja Heikki Heinosta, joilta olen saanut rohkaisua ja arvokkaita neuvoja työni tekemiseen. Kiitän myös Kirsi Kuusinen-Jamesta arvokkaasta avusta väitöskirjaani sisältyvien artikkeleiden englanninkielisten tiivistelmien kieliasun hiomisessa. Katriina Joukoa kiitän avuliaisuudesta lähteiden etsimisessä ja laina-aikataulujen sovittelusta. Petri Smuralle osoitan kiitokseni työni ulkoasun valmiiksi saattamisesta. Sosiaaligerontologian tutkijaseminaarin osallistujat Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksella sekä Lahden yliopistokeskuksen monitieteisen tohtorikoulun opettajat ja opiskelijat ovat antaneet myös hyödyllisiä kommentteja. Kiitän heitä kaikkia mielenkiinnosta työtäni kohtaan. Esimiehiäni ja lähimpiä työtovereitani kiitän joustavuudesta opintojani kohtaan. Esitarkastajiani professori Ossi Rahkosta ja dosentti Kirsi Lumme-Sandtia kiitän suuresti tarkoista huomioista ja asiantuntevista, rakentavista kommenteista, joiden avulla minulla oli mahdollisuus tehdä työhöni parannuksia vielä tarkastusvaiheessa. Omistan tämän väitöskirjan edesmenneille vanhemmilleni Helvi ja Tauno Lemettiselle. Lämpimin muistoin kiitän heitä siitä rakkaudesta, tuesta ja rohkaisusta, jonka avulla tavallisen työläisperheen lapsi on uskaltautunut akateemiselle tutkijanuralle. Tahdon kiittää myös läheisiäni, erityisesti aviopuolisoani Ismoa ja poikaamme Teemua, jotka ovat suunnanneet ajatukseni pois tutkimuksen tekemisestä ja tuoneet näin vastapainoa yksinäiselle uurastukselle. Ystävääni Pirkkoa kiitän myötäelämisestä kaikkina näinä vuosina. Tutkimustani ovat taloudellisesti tukeneet erityisesti Päijät-Hämeen Kulttuurirahasto ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, joille osoitan kiitokseni. Hollolassa Ystävänpäivänä, Tiina Mäkelä

10

11 Sisällys Abstract Tiivistelmä Esipuhe Alkuperäisjulkaisujen luettelo Kuvio- ja taulukkoluettelo 1. Johdanto Väsymys Väsymyksen paikka ikäkeskustelussa Väsymyksen olemus Väsymyksen medikalisoituminen Väsymyksen, arjessa suoriutumisen ja palvelujen käytön tarkastelu Väsymyksen tarkastelu Arjessa suoriutuminen ja sen tarkastelu Palvelut ja niiden käytön tarkastelu Aikaisempia tutkimuksia aihepiiristä Arjessa suoriutuminen ja palvelujen käyttö Väsymys ja sen taustat Väsymyksen yhteys arjessa suoriutumiseen Yhteenveto aiemmista tutkimustuloksista Empiirisen tutkimuksen toteutus Tutkimusasetelma ja -kysymykset Tutkimusaineisto Tiedonkeruumenetelmät ja käytetyt mittarit Analyysimenetelmät Empiirisen tutkimuksen tulokset Väsymys ja sen muutos seuranta-aikana Väsymyksen taustat Väsymyksen yhteys arjessa suoriutumiseen ja palvelujen käyttöön Arjessa suoriutuminen Palvelujen käyttö Yhteenveto ja pohdinta Empiiristen tulosten yhteenveto Tutkimuksen luotettavuus Mistä ikääntyneiden väsymys kertoo ja mitä se ennakoi? Tutkimuksen merkitys ja jatkotutkimusaiheet Johtopäätökset 69 Lähteet 71 Liitteet 87

12 Alkuperäisjulkaisujen luettelo I II Mäkelä T, Karisto A, Valve R, Fogelholm M. Väsymys on yhteydessä huonoon arjessa suoriutumiseen ikääntyneillä. Gerontologia 4: , ( Alkutilanneartikkeli ) Mäkelä T, Karisto A, Valve R, Fogelholm M. Väsymys on ennakoiva merkki huonosta arjessa suoriutumisesta. Gerontologia 4: , ( Muutosartikkeli ) III Mäkelä T, Karisto A, Valve R, Fogelholm M. Kotona asumista tukevien palvelujen käyttö ikääntyneillä on ennakoitavissa. Yhteiskuntapolitiikka 73: , ( Kotihoitoartikkeli ) IV Mäkelä T, Karisto A, Valve R, Fogelholm M. Iäkkäiden väsymys ja sen taustat: muutokset kolmen vuoden seuranta-aikana. Gerontologia 2: , ( Väsymysartikkeli )

13 Kuvio- ja taulukkoluettelo Kuviot Kuvio 1. Toimintakyvyn ja -rajoitteiden ICF-luokitukseen perustuva käsitteellinen malli (WHO, 2001) 27 Kuvio 2. Jyrkämän malli toimijuuden modaliteeteista 28 Kuvio 3. Tutkimusasetelma ja osajulkaisut I IV 41 Kuvio 4. Vuosina syntyneiden päijäthämäläisten osallistuminen Ikihyvä -seurantatutkimukseen vuosina 2002 ja Kuvio 5. Väsymysmuuttujan muunnokset ja vastanneiden lukumäärät vuosina 2002 ja Kuvio 6. Kotona asumista tukevien palvelujen käyttöä kuvaavien muuttujien muodostaminen 46 Kuvio 7. Väsymyksen esiintyvyys (%) vuonna Kuvio 8. Väsymyksen muutos yksilötasolla vuoden 2002 tilanteesta vuoteen Kuvio 9. Niiden naisten prosenttiosuudet, joilla oli rajoituksia yksittäisistä päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa vuosina 2002 ja Kuvio 10. Niiden miesten prosenttiosuudet, joilla oli rajoituksia yksittäisistä päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa vuosina 2002 ja Kuvio 11. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumista kuvaavan summamuuttujan (RAND-36) keskiarvot vuosina 2002 ja 2005 sekä suomalaiset viitearvot miehillä ja naisilla (Aalto ym. 1999) 57 Kuvio 12. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumista kuvaavan summamuuttujan (RAND-36) keskiarvot vuonna 2005 vuoden 2002 väsymyksen mukaan 58 Kuvio 13. Väsymyksen olemus 68 Taulukot Taulukko 1. Yhteenveto väsymystä, huonoa arjessa suoriutumista ja palvelujen käyttöä selittävistä tekijöistä aiemmissa tutkimuksissa Taulukko 2. Väsymyksen yleisyys (%) eri ryhmiin kuuluvilla vastaajilla vuonna 2002 taustamuuttujien mukaan Taulukko 3. Väsymykseen vuonna 2005 yhteydessä olleet tekijät vuoden 2002 tilanteessa Taulukko 4. Päivittäistä toiminnoista suoriutumiseen vuonna 2005 yhteydessä olleet tekijät vuoden 2002 tilanteessa Taulukko 5. Palvelujen käytön yleisyys (%) eri ryhmiin kuuluvilla vastaajilla vuonna 2005 taustamuuttujien mukaan Taulukko 6. Kotona asumista tukevien palvelujen käyttöön vuonna 2005 yhteydessä olleet tekijät vuoden 2002 tilanteessa

14 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Liitetaulukko 2. Väsymyksen esiintyvyys aiempien tutkimusten perusteella Tutkimuksessa käytetyt Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen kysymykset Liitetaulukko 3. Selittävien muuttujien jakaumat (%) vuosina 2002 ja

15 1. Johdanto Ikääntyvien ihmisten aktiivisuus ja itsenäinen elämä ovat nousseet vanhenemisen tutkimuksen ja etenkin vanhuspolitiikan kiinnostuksen kohteiksi (Leinonen 2007, Julkunen 2008, 15 30, STM 2011a). Toimeliaasta vanhenemisesta on tullut ideaali (Katz 2009, ) ja sen vaikuttimet ovat sekä yhteiskunnallisia että yksilöllisiä. Työelämän jälkeiseen aikaan sijoittuva kolmas ikä (Laslett 1989) on ladattu täyteen odotuksia harrastuksista, kulutuksesta ja erilaisista aktiviteeteista, eikä siinä ole väsymykselle sijaa. Neljäs ikä, varsinainen vanhuuden aika, on sitä vastoin leimattu ikävaiheeksi, jota leimaavat raihnaisuus, voimien väheneminen ja kasvavat palvelutarpeet (Jyrkämä 2001, , Karisto ja Konttinen 2004, 11 13). Aktiivisuutta korostava ikäpolitiikka on tosin levittäytymässä myös vanhuuden loppupäähän (Walker 2002). Väestön ikääntymisen aiheuttamaa palvelutarpeiden kasvua ja siitä seuraavaa taloudellista kuormitusta pyritään hillitsemään sillä, että palvelutarpeet myöhentyvät ja ikäihmiset pysyvät toimintakykyisinä ja asuvat itsenäisesti omissa kodeissaan mahdollisimman kauan (STM 2013b, Ympäristöministeriö 2013). Useimmat myös itse haluavat vanheta niin. Kodissa elämä on merkityksellistä ja tuttu ympäristö luo turvallisuutta, siinäkin vaiheessa, kun toimintakyky heikkenee. (Valta 2008, ) Kodin odotetaan myös takaavan yksityisyyden ja turvaavan elämänhallinnan (Aaltojärvi 2005, Karisto 2008, 221). Kotiin liittyy kokemuksia, tuntemuksia ja sosiaalisia merkityksiä, joita Vilkko (1998, 2000) on kuvannut käsitteellä kodin tuntu. Oma koti on jotakin enemmän kuin vain arkitoimintaa tukeva asunto (Karisto ym. 2013a, 28). Itsenäinen elämä omassa kodissa kuitenkin edellyttää, että suoriutuu arkiaskareista. Väsymys ja voimien väheneminen on yleinen vaiva vanhoilla ihmisillä (Tralongo ym. 2003). Usein sen ajatellaan kuuluvan vanhenemiseen, se on itsestäänselvyys, johon ei välttämättä kiinnitetä huomiota edes silloin, kun tilanne sitä vaatisi. Koko arkielämää leimaava väsymys ei kuitenkaan kuulu normaaliin ikääntymiseen, ei ainakaan aktiivisuusoletuksen mukaiseen ikääntymiseen. Tarve tunnistaa ja ymmärtää paremmin sellaisia epämääräisiä ilmiöitä kuten raihnaisuus, uupumus ja väsymys onkin lisääntynyt (Rockwood ym ja 2000, Ferrucci ym. 2004, Walston ym. 2006). Väsymys on hyvin arkipäiväinen asia ja ehkä juuri siksi se ei aina saa riittävää huomiota (Moldofsky 2000). Väsymyksen tutkiminen on itsestäänselvyyksien tutkimista (Karisto 2010, ) ja vaarana on, että sitä, mitä on kaikkialla, ei panna erityisesti merkille (Lehtonen 2000). Myös käytännön hoivatyössä väsymys saattaa jäädä liian vähälle huomiolle epämääräisyytensä ja vaikeaselkoisuutensa vuoksi (Page ja Wessely 2003). Vaikka väsymyksen tunnistaminen on käytännön syistäkin tärkeää, sitä on vaikea määritellä ja mitata yksiselitteisesti. Väsymys on hyvin yksityinen kokemus, eikä sitä ole helppo testata tai arvioida objektiivisesti (Wessely 2005). Jo väsymystä kuvaava käsitteistö on kirjavaa ja käsitteiden merkitys vaihtelee eri käyttöyhteyksissä. Puhutaan uupumuksesta, unettomuudesta, heikkoudesta tai vetämättömyydestä, siitä ettei ole voimia ja energiaa (Shen ym. 2006, Radbruch ym. 2008). Kyse on henkilökohtaisesta kokemuksesta, jossa vireystila on alentunut ja jota sävyttää epämääräinen voimattomuus ja jaksamattomuus. Uupumuksesta tai loppuun palamisesta on puhuttu silloin, kun väsymys on epätavallisen voimakasta, pitkäkestoista ja haittaavaa (Christodoulou 2005, 20)

16 Tutkimuksellinen kiinnostukseni ikääntyneiden väsymykseen on virinnyt niistä havainnoista, joita olen tehnyt sekä työssäni ikäihmisten parissa että lähipiirissäni. Väsymys on ilmiselvästi moninainen ilmiö ja sen merkitys vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Elämänhalua pursuavalle ikäihmiselle väsymys on riesa, joka estää toteuttamasta itselle tärkeitä askareita. Parantumattomasti sairaalle vanhukselle se voi tuoda lohtuakin tuodessaan turtumusta, vaimentaessaan kipuja ja kärsimystä. Elämän sisällyksettömyys ja arkipäivän tyhjyyskin saattavat väsyttää. Tutkimukseni yhtenä pontimena on ollut tanskalaisen Kerstin Avlundin ja kumppaneiden (2003b, 2003c, 2004) löydös, jonka mukaan ne ikääntyneet, joilla on ongelmia suoriutumisessa, ovat tunteneet itsensä väsyneiksi jo ennen vaikeuksien ilmaantumista. Väsymys on ennakoiva merkki, jonka ennustuskykyä arjessa suoriutumisen kannalta on kuitenkin tutkittu vähän. Tutkimuksessani pyrin tuomaan uudenlaista näkökulmaa ikääntyvien toimintakyvyn heikkenemisen ennakointiin. Tarkoituksena on ensiksikin tutkia väsymystä merkkinä, joka mahdollisesti ennakoi arjessa suoriutumista ja palvelujen käyttöä. Toiseksi pyrin selvittämään sitä, mitä ikääntyneiden väsymyksen taustalla on. Lisäksi tarkastelen väsymystä vanhuuteen liittyvänä ilmiönä kirjallisuuden perusteella. Olen halunnut paneutua ikääntyneiden väsymykseen pelkkää taudin oiretta monimuotoisempana ilmiönä ja pyrkinyt katsomaan sen taustalle, etsimään niitä asioita, jotka aiheuttavat jaksamattomuutta vanhenevalle ihmiselle. Tästä näkökulmasta väsymyksen merkitys on symbolinen, sillä se antaa meille vihjeitä ikääntyvän ihmisen kokemusmaailmasta. Toisaalta olen pitänyt tärkeänä tutkia sitä, mikä merkitys väsymyksellä on ikääntyvän ihmisen arjessa. Kun olen tarkastellut väsymystä ennakoivana merkkinä, kriteerinä on ollut se, miten asiat sujuvat ikäihmisen arkipäivässä. Tutkimukseni on osa 15 kunnassa toteutettavaa Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuskokonaisuutta. Ikihyvä -tutkimus tuottaa monipuolista tietoa ikääntyvien päijäthämäläisten terveydestä, toimintakyvystä, arkielämästä ja elämäntyyleistä sekä vanhenemisen kokemuksista. Tutkimuksen ympärille rakentuvien kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on parantaa ikääntyvien toimintakykyä, vähentää sairastavuutta ja kohentaa elämänlaatua. Ikihyvä -tutkimuksessa on seurattu samoja ikääntyviä vuosien välisenä aikana (Haapola ym. 2013a). Omassa tutkimuksessani seuranta-aika on ollut vain kolme vuotta, mutta sekin on mahdollistanut sekä väsymyksen taustojen että väsymyksen ja arjessa suoriutumisen yhteyksien tarkastelun. Tutkimukseni kohderyhmä, vuotiaat päijäthämäläiset, ovat neljännen iän kynnyksellä ja siinä elämänvaiheessa, jossa toimintakyky alkaa heiketä. Juuri heille vaikeuksien varhainen ennakointi ja väsymykseen pureutuminen on tärkeää

17 2. Väsymys 2.1 Väsymyksen paikka ikäkeskustelussa Anja Porio kuvaa kirjassaan Kolmas vuodenaika (1995, 13) tervehtimiskäyntiään 90 vuotta täyttäneen naistuttavansa luona vanhainkodissa: Juttelemme myös vanhenemisesta ja kysyn, milloin ihminen tulee vanhaksi. Kyllä se siinä kuudenkymmenen iässä tapahtuu. Tulee kaikenlaisia kolotuksia, eikä jaksa niin kuin nuorempana. Merkillistä, en vieläkään kyllä tunne itseäni vanhaksi. Ikääntyminen ymmärretään sillä sitten elettyjä vuosia, fyysisiä muutoksia tai yksilöllistä kokemusta vanhenemisesta virittää keskustelua niin tutkijoiden ja käytännön työntekijöiden kuin ikääntyneiden ihmisten itsensä keskuudessa. Yhtenäistä käsitystä siitä, milloin vanhuus alkaa tai millaisen ajanjakson ihmisen elämässä se muodostaa ja mikä kaikki on tälle ajanjaksolle luonteenomaista, ei ole saavutettu ja tuskin on saavutettavissakaan. Vanhuutta on kuvattu monien teorioiden avulla, joista aktiivisuus- ja irtaantumisteoria ovat sosiaaligerontologiassa lähes klassisia. Ne mallintavat vanhuutta, yksilön sopeutumista siihen ja rakentavat samalla kuvaa siitä, millaista on hyvä ja onnistunut vanhuus. Viimeksi mainitussa suhteessa teorioiden tarjoamat kuvat ovat miltei peilikuvia toisistaan. Irtaantumisteorian mukaan hyvä vanhuus edellyttää yksilön asteittaista irtaantumista sosiaalisesta maailmasta (Cumming ym. 1961, 14 15). Mikäli irtaantuminen toteutuu vapaaehtoisesti ja tasapainoisesti, ovat seurauksina elämään tyytyväisyys ja onnistunut vanheneminen. Vanheneminen merkitsee vetäytymistä ja vähentynyttä vuorovaikutusta ympäristön kanssa, mutta tämä on luonnollista ja jopa toivottavaa. Onnistuneen ikääntymisprosessin seurauksena muodostuu uudenlainen ja tasapainoinen suhde lähiyhteisöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Aktiivisuusteoriassa reitti hyvään vanhenemiseen on viitoitettu puolestaan aktiivisuuden ylläpitämisellä ja uudenlaisella aktiivisuudella (Atchley 2006, 9 13). Vanheneminen ei ole vain passiivista sopeutumista, vaan pikemminkin aktiivisuutta, jossa omalla toiminnalla ja valinnoilla rakennetaan vanhenemista ja vaikutetaan samalla ympäristöön. Tasapaino ja elämään tyytyväisyys saavutetaan silloin, kun menetyksiin sopeudutaan löytämällä uusia toimintaulottuvuuksia. Ikäkeskustelussa irtaantuminen on liitetty erityisesti vanhuuden loppupäähän, vanhoihin vanhuksiin ja ihmiselämän viime vaiheisiin, jolloin se on nähty pikemminkin teoriana kuolemisen prosessista kuin vanhenemisesta (Jyrkämä 2001, 294). Tämä perinteinen vanhuuden vaihe sijoitetaan usein ns. neljänteen ikään, ikävuoden jälkeiseen aikaan. Sitä sävyttävät raihnaisuus, sairaudet ja riippuvuus toisten avusta sekä luopuminen asioista, jotka aiemmin olivat mahdollisia. Voimien väheneminen ja erilaiset arkielämää haittaavat vaivat liitetään tyypillisesti tähän ajanjaksoon, jolloin ajaudutaan myös arkea tukevien palvelujen käyttäjäksi. Uudempi näkökulma ikääntymisen tarkasteluun on keskustelu ns. kolmannesta iästä (Laslett 1989), joka alkaa eläkkeelle siirtymisestä ja ajoittuu ennen varsinaista edellä puheena ollutta vanhuutta. Tälle elämänvaiheelle on ominaista itsensä toteuttaminen erilaisiin harrastuksiin ja aktiviteetteihin osallistumalla. Esimerkiksi Antti

18 Kariston tutkimukset (Karisto ja Konttinen 2004, Karisto 2008, Karisto ym. 2013b) eläkeikäisistä päijäthämäläisistä ja Espanjan Aurinkorannikolla eläkepäiviään viettävistä suomalaisista valottavat sitä, miten monipuolista toimintaa kolmannessa iässä olevien ihmisten elämäntyyleihin voi sisältyä, vaikka Karisto ei aktiivisuusteoriaan sitoudukaan. Työelämää seuraavina vuosina ei yleensä olla köyhiä eikä kipeitä, sillä kohorteittain parantunut toimintakyky ja aikaisempia eläkeikäisiä paremmat taloudelliset mahdollisuudet luovat useimmille suotuisat edellytykset itsensä toteuttamiseen. Kolmas ikä saakin luontevan viitekehyksen vanhenemisen aktiivisuusteoriasta. Aktiivisesta ikääntymisestä on tullut myös kulttuurinen toivekuva vanhuudesta, jossa ideaaliksi on nostettu terveys ja toiminnallisuus. Raija Julkunen kuvaa kirjassaan Kuusikymmentä ja työssä (2003, 86, , 175) sitä, kuinka ikääntyvät työntekijät liittävät vanhenemisen väsymiseen ja luovuttamiseen, iälle antautumiseen. Ikä on jotakin vaanivaa ja sitä vastaan on taisteltava. Vanhoja ovat ne, joiden ote on kirvonnut ja jotka eivät enää jaksa. Vireyden väheneminen on eläkeiän uhkakuva. Ikäpolitiikka suosii vireyden ja nuorekkuuden sekä elämässä kiinnipysymisen säilyttämistä mahdollisimman pitkään, jopa siinä määrin, että nuorekasta ikääntymistä voidaan pitää yhteiskunnallisena normina. Keskustelu onnistuneesta ikääntymisestä näyttää siten polarisoituneen aktiivisen elämässä kiinni pysymisen ja toisaalta siitä vähittäisen irtautumisen välille. Tätä taustaa vasten energisyys, tarmokkuus ja virkeys ilmentävät aktiivisen vanhenemisen ideaalia, joka on levittäytynyt kolmatta ikää itsenäisesti elävistä senioreista myös vanhuspalveluiden sisälle, kuten Kaarina Jaakola (2006, 15) omien vanhempiensa palvelutaloon tutustumista osuvasti kuvaa: Johtajatar oli pirtsakka, huolellisesti meikattu ja pukeutunut räiskyvän punaiseen pukuun. Hänen koko olemuksensa viestitti: meillä sitä ollaan alati iloisia, reippaita ja suruttomia. Tämä ei olekaan niitä paikkoja, joissa istutaan huivi päässä veisaamassa virsiä. Väsymys ja voimien hiipuminen sen sijaan näyttävät kuuluvan luonnollisina asioina vanhenemiseen, jos sitä tarkastellaan irtautumista korostavan ikääntymiskäsityksen valossa. Kyllikki Villa pohtii omaa vanhenemistaan Vanhan Rouvan Lokikirjassaan (2010, 39) seuraavasti: Käänsin pari liuskaa Muutenkin tuntuu onko tämä nyt yhä jotakin väsymystä ja meneekö se ohi ettei työkään ole niin hauskaa. Olenkohan minä tullut sillä tavalla vanhaksi, että olen luopumassa myös työstä?.. Alan yleensäkin ehkä vähän väsyä ja luopua.. Näinkö se vanhuus sitten tulee.. Stephen Katz on liittänyt aktiivisen vanhenemisen ideaaliin käsitteen Busy Bodies (2009, ) Katz kyseenalaistaa kulttuurissamme yleistyneen näkemyksen, jossa hyvä ja hyväksytty ikääntyminen voi tapahtua ainoastaan jatkuvan liikkeellä olon, osallistumisen ja toiminnan kautta. Äärimmilleen vietynä aktiivisuuden ideaali voi johtaa toimintaan, jossa ikääntyneet kokevat olevansa toisten painostuksesta pakotettuja tekemään asioita, jotka eivät heitä aidosti kiinnosta. Vaarana onkin ikääntymispolitiikka, joka ei suvaitse vanhenemista ja haluaa häivyttää sen merkit. Vanhuuden häivyttäminen ei kuitenkaan onnistu, vaan vanhuuden stigma säilyy. Vanhuutta vastaan taistellaan, sitä hävetään ja piilotellaan (Taipale 2011)

19 Aktiivisen ikääntymisen näkökulmasta väsymys on epätoivottua. Se ei kuulu normaaliin terveeseen vanhenemiseen. Kun väsymystä kuitenkin käytännössä esiintyy, ajassamme on houkutus medikalisoida se, määritellä se oireeksi jostain patologisesta. Halutaan selvittää sen syyt, jotta väsymyksestä voi parantua tai jotta vanhenevan ihmisen elämää haittaava oire poistuu. Myös irtaantumisteorian luoma kuva ikääntymisestä on saanut osakseen kritiikkiä, sillä se ei yksinkertaisesti sovi nyky-yhteiskunnan pirtaan (Karisto 2008, 327). Sitä on syytetty vanhanaikaisille, pessimistisille stereotypioille rakentuvasta vanhenemiskäsityksestä, joka on toimintarajoitusten ja avun tarpeen leimaama ja joka legitimoi vanhan ihmisen syrjäytymisen. Pahimmillaan vanhuus voidaan nähdä ajanjaksona, jossa jäljelle on jäänyt vain potta ja pillerit (Leinonen 2007) sekä yhteiskunnalle kalliiksi käyvä paikka pitkäaikaisosastolla. Irtaantumisteorian valossa väsymys legitimoi vanhenemisen, se antaa ikään kuin luvan luovuttaa. Mikäli väsymystä pidetään yhtenä vanhuuden luonnollisena ilmenemismuotona, ei siihen tarvitse puuttua. Väsymys ei herätä mielenkiintoa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan henkilökunnan keskuudessa ja väsymyksestä valittaminen kaikuu kuuroille korville palvelutilanteessa. 2.2 Väsymyksen olemus Suomen kielen sanakirjan (2013) mukaan väsymys tarkoittaa mm. uneliaisuutta, voimattomuutta, uupumista ja nääntymistä. Väsymykselle ei ole yksiselitteistä ja yhteisesti hyväksyttyä määritelmää tutkimuskirjallisuudessa. Minäkään en pyri tekemään tarkkaa rajausta väsymyksen ja sen lähikäsitteiden välille sen enempää teoreettisesti kuin empiirisesti. Pikemminkin pyrin valottamaan väsymyksen olemusta useista eri näkökulmista ja hyödyntämään siinä esimerkiksi väsymyksen lähikäsitteen, uupumuksen, määrittelyä. Tarkastelemastani ilmiöstä käytän yleisluonteista käsitettä väsymys ja tarkoitan sillä ihmisen henkilökohtaista kokemusta ja tunnetta oman vireystilan alentumisesta. Uupumuksesta (latinan fatigare ja englannin fatigue) alettiin puhua 1700-luvun puolivälin jälkeen ja lääketieteellisen merkityksen se sai 1800-luvun loppupuolella, kun newyorkilainen neurologi Georg Beard (1894) käytti sitä neurastenian määrittelyn yhteydessä. Alun perin latinan sana fatigare merkitsi luhistumista tai murtumista. Sitä uupumus voikin olla, sillä kyse on ihmisen totaalisesta väsymyksestä tai väsymyksen tunteesta (mm. Cope 1992, Shen ym. 2006). Uupumus on aina omakohtaista ja epämiellyttävää, siihen sisältyy kaikinpuolinen ja kokonaisvaltainen kokemus väsymyksestä (Ream ja Richardson 1996). Uupumus haittaa jokapäiväistä elämää, sillä se heikentää huomattavasti ihmisen toimintakykyä (Aaronson ym. 1999, Shen ym. 2006). Christodouloun (2005, 19) mukaan uupumuksella voidaan tarkoittaa joko subjektiivista tunnetta (subjective feeling) tai havaittavaa suorituskyvyn alenemaa (performance decrement). Ensin mainitussa on kyse väsymyksen tunteesta ja motivaation heikentymisestä, joita väsynyt itse kuvaa puhumalla väsymyksen tunteesta (Humphrey ym. 2010). Psyykkinen uupumus näkyy kiinnostuksen menettämisenä asioihin ja siihen saattaa liittyä myös ahdistuneisuutta ja masennusta. Vartiovaara (2000, 30 31, 39 40) puhuu jaksamattomuuden noidankehästä, josta on kyse silloin, kun voimien väheneminen johtaa psyykkiseen uupumiseen

20 ja ruumiillisiin oireisiin, joista ajan kuluessa seuraa yhä paheneva psyykkinen rasitus. Jaksamattomuuteen kuuluu tunne siitä, ettei pysty yhtään mihinkään. Väsymystä on myös luokiteltu sen keston mukaan lyhyt- tai pitkäaikaiseen väsymykseen (Rhoten 1982, ). Trendal (2000) puhuu jatkumosta, jossa äkillisestä väsymyksestä kuljetaan ylitsepääsemättömään uupumukseen. Äkillinen väsymys on elimistön normaali suojamekanismi (Hart ja Freel 1982, ). Sen tehtävänä on varjella elimistöä ylikuormitukselta ja mahdollistaa palautuminen. Riittävä lepo, hyvä yöuni ja sopiva ravinto helpottavat tällaista väsymystä. Sen taustalla voi olla yksittäinen rasitustekijä, eikä se juuri häiritse ihmisen arkipäivää. Pitkäaikainen uupumus syntyy pikemminkin taudin tai rankkojen hoitojen kuin tavanomaisen aktiviteetin seurauksena (Hart ja Freel 1982, ). Se alkaa yleensä salakavalasti ja muuttuu vähitellen pysyväksi. Taustalla on yleensä useita tekijöitä, eikä se helpotu levolla, vaikka siihen liittyy pakottava tarve nukkua (Trendal 2000). Pelkäksi yksilöpatologiaksi väsymystä ei kuitenkaan voida pelkistää. Väsymys on tunnetila, joka kiinnittyy ihmisen henkilökohtaiseen sisäiseen maailmaan (Johannisson 2012, ). Merete Mazzarella (2010) kertoo elämästään eläkkeelle siirtymisen aikana ja ihmettelee sitä, kuinka väsymys on jotain, joka valtaa hänet. Se kiukuttaa ja sen kanssa on opeteltava elämään. Mutta se on myös kiusaus, jolle on tehtävä vastarintaa. Myös Marja-Liisa Honkasalon väitöskirjassa (1988) tutkitut tehdastyötä tekevät naiset puhuvat vuolaasti väsymyksestä. Työviikko jopa kuuluu käynnistää valittamalla väsymystä. Väsymys toimii peiteilmaisuna asioille, joista ei samalla tavoin sovi puhua: hermostuneisuudesta, masennuksesta ja peloista. Naisten arjessa oireet eivät ole vain tautien osoittimia, sillä niihin sisältyy myös viestejä psyykkisistä ja sosiaalisista tapahtumista. Oireet kantavat merkityksiä, joiden avulla voidaan kertoa omasta tilanteesta, pyytää apua tai jopa käyttää valtaa toisiin ihmisiin. Väsymykseen liittyy myös selvästi havaittavia ulkoisia merkkejä. Nail ja King (1987, 257) ovat kuvanneet uupuneen olemusta kasaan painuneeksi ja Rhoten (1982, ) on havainnut, että uupunut ihminen on unelias, vaitelias ja vakava. Väsyneiden ihmisten on vaikea keskittyä ja heidän puheensa on verkkaista, väritöntä ja vaimeaa (Hart ym. 1990). Väsynyt saattaa olla myös ärtyisä ja vaikuttaa siltä, kuin olisi nukahtamassa (Rhoten 1982, ). Väsymystä sivuavia ilmiöitä ovat masennus ja uneliaisuus. Ne eivät ole samoja asioita, mutta puolipäällekkäisiä, sillä niitä voi olla vaikea erottaa toisistaan ja niiden piirteet ovat osittain samoja (Shen ym. 2006). Marja Saarenheimo (2003) kuvaa kirjassaan Vanhuus ja mielenterveys ikääntyneiden masentuneisuutta ja toteaa, että joskus sen ainut ilmentymä saattaa olla väsymys. Masentuneisuus on ikääntyneillä yleistä, mutta sen tunnistaminen on vaikeaa, koska vanhoilla ihmisillä on muitakin samanaikaisia vaivoja (Pietilä ym. 2011). Masentunut vanha ihminen voi kuvata pahaa oloaan aikaansaamattomuudeksi tai oudoksi väsymykseksi, eikä hän välttämättä tunnista itsekään sairauttaan. Mutta väsymys ei tietenkään aina ole masentuneisuuden merkki. Shen ja kumppanit (2006) vertaavat puolestaan uupumusta ja uneliaisuutta toisiinsa ja he toteavat, että näitäkin käsitteitä käytetään keskenään vaihtelevasti tai niistä puhutaan yleisemmin arkikielen ilmaisulla väsymys. Uneliaisuus on jokapäiväinen fysiologinen tila kaikilla ihmisillä, mutta se voi olla myös oire unihäiriöstä ja jostakin muusta. Väsymyksen kaltaiset inhimilliset tunnekokemukset ovat ajattomia, mutta ne saavat merkityksensä yhteiskunnallisesti tuotetuissa kuvauksissa. Ruotsalainen aatehistorioitsija Karin Johannisson (2012, ) kirjoittaa melankolian huoneista, joista yhdessä asuu väsymys. Vaikka väsymys on yksityistä ja yksilöllistä, se nivoutuu

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA

MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA Vanhustyön sosiaaliset Kasvun ja vanhenemisen tutkijoiden vuosikokousseminaari Tampere 13.-14.3.2008 MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

ELÄMÄNKULKU, IKÄÄNTYMINEN JA ALKOHOLINKÄYTTÖ

ELÄMÄNKULKU, IKÄÄNTYMINEN JA ALKOHOLINKÄYTTÖ Elämänkulku ja päihteet seminaari Jyväskylä, 2.3.2009 ELÄMÄNKULKU, IKÄÄNTYMINEN JA ALKOHOLINKÄYTTÖ Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana IÄKKÄÄN VÄESTÖN MUUTOKSET KVANTITATIIVISET

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Vanhuus ja yksinäisyys

Vanhuus ja yksinäisyys Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 1 Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 15.12.2010 Tila-ohjelman brunssi, Tekes DI(väit.) Tanja Tyvimaa 2 Väitöstutkimus Tutkimuksen aineisto kerätty asukaskyselyllä ja asukashaastatteluilla

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012

IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 Toimintakykyryhmän vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn -ensituloksia vuoden seurannasta Anu Ritsilä Lahden tiedepäivä 29.11.2010 Esimerkki-Ellin (72 v.) toimintakykytalkoot

Lisätiedot

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Eeva Leinonen

Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Eeva Leinonen Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Sisältö Tausta SESC-hanke Osallistuva suunnittelu Ikäihmisten rooli suunnitteluprosessissa

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä?

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Annukka Vuorinen Marjo Tipuri 4.6.2014 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi 2000- luvun yhteiskuntapolitiikan tavoitteista niin kansallisella kuin Euroopan

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Voimaannuttava hoitoympäristö Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna ini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Esityksessä keskitytään Fyysinen, sosiaalinen ja symbolinen ympäristö Koti on paikka,

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010. Antti Karisto: Ikää asumisesta

Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010. Antti Karisto: Ikää asumisesta Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010 Antti Karisto: Ikää ääntyvä Suomi ajatuksia asumisesta Esityksen missio: etsiä vaihtoehtoja taakkatulkinnalle, jossa väestv estön n vanheneminen

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot