SOSIAALITURVA. Huumehoitoketjussa tarvitaan monta lenkkiä. Nuorten huumehoitoa Haminassa, Kuopiossa, Rovaniemellä... 3/2001.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Huumehoitoketjussa tarvitaan monta lenkkiä. Nuorten huumehoitoa Haminassa, Kuopiossa, Rovaniemellä... 3/2001."

Transkriptio

1 Helmikuu 3/2001 SOSIAALITURVA Nuorten huumehoitoa Haminassa, Kuopiossa, Rovaniemellä... Huumehoitoketjussa tarvitaan monta lenkkiä SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:09 AM

2 SOSIAALITURVA 3/ vsk Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2001 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Riitta Pihlaja Kari Salavuo Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh , fax päätoimittaja Merja Moilanen puh toimitussihteeri Erja Saarinen puh toimitussihteeri Lea Suoninen puh Tilaukset ja osoitteenmuutokset internet: puh , fax Tilaushinnat /1 vsk 270 mk 1/2 vsk 170 mk Irtonumerot Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 25 mk/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Ilmoitukset puh , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Ilmoitushinnat 9,40 mk palstamm:ltä, hintoihin lisätään alv. 22 %. Tekstisivuille sijoitettavat mainosilmoitukset eri taksan mukaan. Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN Huumehoitoketjut kuntoon Lea Suoninen 4 Palveluketju omasta takaa Erja Saarinen 6 Moniammatillinen huumetyöryhmä tarttuu uusiin haasteisiin Erja Saarinen 8 Hyvistä fiiliksistä hoitoon Erja Saarinen 10 Huumehoitoketjussa tarvitaan monta lenkkiä Lea Suoninen 13 Valmiuksia vanhemmuuteen Lea Suoninen 14 Päiväperho matalan kynnyksen kohtaamispaikka päihdeongelmaisille äideille Lea Suoninen 15 Ei vain lääkkeiden jakoa Lea Suoninen Tässä numerossa 16 Haittojen vähentämisestä hoitoon motivointiin Lea Suoninen 18 Päihdetyöhön oma ammattitutkinto Hannele Tainio 19 Kateutta rahanvaihtajien temppelissä Kati Peltola 20 Romppu tarjoaa avohoitoa Rovaseudulla Erja Saarinen 20 Yhteistyökumppaneiden työ tutuksi Erja Saarinen 22 Meneekö bisnes ammatillisuuden edelle? Erja Saarinen 24 Avohoitoa ja kannustusta päihteettömyyteen Eija Antikainen 26 Huumehoitoyksikkö käyntiin yritysten tuella Kari Matela 2 3/17/06, 11:09 AM

3 15. helmikuuta Yhteisökasvatuksellisesta huumehoidosta lupaavia tuloksia Anna-Liisa Heikkinen 30 Päihdevalistusnäytelmä Aina voi sanoa EI Anu Jylhä Karoliina Toivonen 31 Vain riittävä määrä tuskaa ajaa käyttäjän muutokseen Risto Kyröläinen 33 Sanoin kuvatut, kuvin sanotut Loppuun palamisesta loistoon! Eeva Mehto 34 Selvitysmies etsi peruspalvelujen rahoitukseen vakautta ja ennustettavuutta Kannen kuva: Eeva Mehto. Seuraava Sosiaaliturva 4/2001 postitetaan lukijoille 5. maaliskuuta. Lehteen tulevien työpaikka- ja koulutusilmoitusten pitää olla toimituksessa viimeistään 26. helmikuuta. Huumehoitoketjut kuntoon Harva se päivä saamme lukea lehdistä, miten huumeidenkäyttö on räjähdysmäisesti lisääntynyt. Enää ei ole syytä taittaa peistä siitä, riittääkö pelkkä rajoittava huumepolitiikka vai kehitetäänkö myös hoitojärjestelmiä. Aika on ajanut tämän keskustelun ohi: huumehoitoketjut on saatava pikaisesti kuntoon. Huumeiden aiheuttamia haittoja pitää vähentää silloinkin, kun huumeidenkäyttäjä ei pysty lopettamaan käyttöä. Neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmia tarvitaan, jotta voidaan ehkäistä piikkihuumeiden käytön välityksellä leviäviä tartuntoja, kuten hiviä ja hepatiittia. Haittojen vähentäminen ei välttämättä merkitse, että kädet nostetaan pystyyn huumeidenkäyttäjän edessä. Esimerkiksi neulojen ja ruiskujen vaihtopisteissä voidaan luoda kontakteja käyttäjiin ja motivoida heitä hoitoon. Hoitoketjuissa on monia pullonkauloja. Palveluja ei ole riittävästi. Tarvitaan matalan kynnyksen hoitopisteitä. Myös katkaisu- ja vieroitushoitopaikoista on pulaa. Hoitoonohjaukseen, hoidon tarpeen arviointiin sekä kuntouttavan hoitopaikan valintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jälkihuolto on ketjun viimeisin vaan ei vähäisin lenkki. Huumeidenkäyttäjien hoitoon ei ole patenttiratkaisua: mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella. Kullekin pitää löytää hänelle sopiva hoito: jollekin paras vaihtoehto on pitkä laitos- tai yhteisöhoito, toiselle taas avohoito omalla kotipaikkakunnalla. Huumehoidossa on usein kysymys prosessista, jossa moneen kertaan käydään erilaisissa hoidoissa. Retkahdukset kuuluvat kuvaan kuten muissakin päihdeongelmissa. Viime vuosina on perustettu monia uusia hoitoyksiköitä. Niille on nyt sosiaalinen tilaus. Pulmana on vain se, miten arvioida ja seurata niiden toimintaa. Tiedetään, ettei kaikissa hoitoyksiköissä hinta laatu-suhde ole kohdallaan. Monenkirjavien hoitoyksiköiden laadun arviointiin kaivataan yhtenäisiä kriteereitä. Pitkissä, toisella paikkakunnalla toteutettavissa laitos- ja yhteisöhoidoissa on mietittävä sitäkin, miten paluu kotipaikkakunnalle sujuu. Jos huumeidenkäyttäjä ei ole hoitoon lähtiessä ollut tekemisissä kuin muiden käyttäjien kanssa, paluu entisiin kuvioihin tuhoaa helposti koko hoidon. Jälkihuolto on suunniteltava huolella. Avohoidon lisäksi huumeidenkäytöstä toipuva tarvitsee usein ympärillensä tiiviin tukiverkoston ja tukea myös asumiseensa. Verkostoa voi koota monenlaisista palasista: tarvitaan koulutettuja tukihenkilöitä, lukuisat yhdistykset järjestävät monenlaista toimintaa, on erilaisia ryhmiä. Pitää olla mielekästä tekemistä. Sitä kautta voi myös luoda uusia ihmissuhteita. Huumetyössä alueellinen yhteistyö, poikkihallinnollinen ote ja moniammatillinen osaaminen ovat itsestään selviä. Hoitoketjussa tarvitaan monta toimijaa, mutta jonkun on myös otettava vastuu siitä, mitä yksittäiselle asiakkaalle ketjussa tapahtuu. Olennaista on, että joku pitää langat käsissään ja katsoo, että kaikki toimii yhteen. Palveluohjauksen tarve nousee taas kerran esiin. Lea Suoninen 3 3/17/06, 11:09 AM

4 Stopparilla on alaikäisten huumeiden käyttäjien PALVELUKETJU OMASTA TAKAA KUVAT: ERJA SAARINEN Sairaanhoitaja Minna Suomi (vas.), ohjaaja Mia Eliasson ja vastaava sosiaaliterapeutti Jari Peltola kulkevat Stopparin nuorten rinnalla. Minna Suomi on kirjoittanut runoja työstään ja tapaamistaan nuorista. Kymen A-klinikkatoimen Stoppari antaa alaikäisille huumeidenkäyttäjille monipuolista hoitoa: Haminan yksikkö järjestää pysäytyshoidon ja Pyhtään ja Miehikkälän yksiköt kuntoutushoidon. Laitoksen jälkeen voi päästä tukiasuntoon. K otkassa elettiin viitisen vuotta sitten pahenevan huumeongelman keskellä. Vaikeahoitoisia nuoria huumeidenkäyttäjiä oli yhä enemmän. Heille tarvittiin hoitopaikka, jossa päihteidenkäyttö pysäytetään ja hoidon tarve arvioidaan. Omalle seudulle kaivattiin myös pitempiaikaista kuntoutusta antavaa jatkohoitopaikkaa. Nuoria oli lähetetty hoitolaitoksiin eri puolille Suomea. Useimmiten hoito meni hyvin, mutta kotiseudulla oltiin taas nopeasti lähtötilanteessa. Haluttiin uudenlainen työmalli. Kotkan seudulla päädyttiin hoitopaikkaan, joka tarjoaa sekä pysäytys- että pitkäaikaisen hoidon. Kymen A-klinikkatoimi otti yksikön vastuulleen. Stoppari aloitti toimintansa Haminassa vuoden 1997 lopulla. 4 SOSIAALITURVA 3/2001 Lastensuojeluun päihdehuollon viitekehys A-klinikkasäätiölle Stoppari oli harppaus uudelle alueelle. Siellä jouduttiin tekemisiin alaikäisten vastentahtoisen hoidon kanssa. Aiemmin säätiön eri yksiköiden palvelut ovat olleet asiakkaille vapaaehtoisia. Vastentahtoisen hoidon kynnys kannatti ylittää Stoppari on osoittautunut tuiki tarpeelliseksi. Päihdehoidon hoitoideologia tuli lastensuojeluyksikköön eikä hoitoa rakennettu lastensuojelun tai nuorisopsykiatrian viitekehyksestä, Stopparin vastaava sosiaaliterapeutti Jari Peltola kertoo. Päihdehoidon asiantuntijuus näkyy selkeimmin siinä, että yhteisö- ja ryhmähoito ovat vahvassa asemassa sekä siinä, miten työntekijöiden ja nuorten Haminan Stopparissa on kahdeksan hoitopaikkaa 1950-luvulla rakennetussa merenrantatalossa. Naapurissa ovat Stopparin tukiasunnot, A-klinikka ja terveyskeskus. Talon edessä Haminan sosiaalisihteeri Raija Lappalainen ja Jari Peltola. 4 3/17/06, 11:10 AM

5 välinen suhde määritellään. Työntekijä kulkee nuoren rinnalla, ei hänen ylä- tai alapuolellaan. Tarvittaessa hän nousee aikuisen rooliin, mutta muistaa palata nuoren rinnalle. Hoitoa vasten tahtoa Haminan Stopparin 56 asiakkaasta yhtä vaille kaikki olivat viime vuonna alaikäisiä, nuorimmat 13-vuotiaita. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena Stoppariin tuli 23 prosenttia nuorista. Loput olivat huostassa olleita tai kiireellisesti huostaanotettuja. Lähes kaikki tulevat hoitoon vastentahtoisesti. Hyvin nuorten ja kokeneempien käyttäjien hoitoa samassa paikassa mietitään jatkuvasti vuotiailla on vielä ihannekuva huumeisesta elämästä ja harvoin vanhemmat käyttäjät kuvailevat käytön nurjaa puolta. Ennen Stoppariin tuloa 80 prosenttia nuorista oli käyttänyt suonensisäisesti huumeita. Heissä oli myös vuotiaita. Uutta opittavaa ei monillakaan enää ole. Vaara täytyy kuitenkin tiedostaa, Peltola sanoo. Stoppari laajeni nopeasti Parissa vuodessa selvisi, ettei yksi yksikkö riitä. Jonot kasvoivat, kun jatkohoitopaikkoja ei ollut tarpeeksi. Kun samassa talossa oli pysäytyshoidon lisäksi pitkäaikaista kuntoutusta, toimintaa oli työlästä rytmittää hoidon eri vaiheissa oleville nuorille. Pitkäaikaista kuntoutusta varten perustettiin 12-paikkainen Stoppari Kiviniemi Pyhtäälle vuosi sitten. Siellä suurin osa nuorista on yli puoli vuotta. Kiviniemikään ei riittänyt. Tämän vuoden alussa syntyi Stopparin yksikkö Miehikkälään. 16- paikkainen laitos on tyhjilleen jääneellä rajavartiolaitoksen esikunta-alueella. Nyt Stoppareissa on yhteensä 36 hoitopaikkaa. Vähintään kuukauden pysäytys Haminan yksikkö vastaa vähintään kuukauden kestävästä pysäytyshoidosta. Aiemmin käytetty kahden viikon jakso oli liian lyhyt. Fyysinen käyttö loppui, mutta nuoren päässä käyttö jatkui. Stoppari Haminassa päihteidenkäyttö pysäytetään, arvioidaan hoidon tarve ja suunnitellaan jatkohoito yhdessä nuoren perheen, sosiaalityöntekijöiden ja avohuollon työntekijöiden kanssa. Se ei kuitenkaan ole pelkkä pysäytys- ja arviointiyksikkö vaan hoito kulkee alusta alkaen mukana. Pysäytyksen aikana voidaan jo hoitaa ongelmaa. Rakennamme yhteyttä nuoreen ja tuemme häntä hoidolle vastaanottavaiseksi, Peltola kertoo. Alussa voi näyttää siltä, ettei t alossa tapahdu juuri mit ään. Stoppari ei ole ohjelmatoimisto v a a n nuoren pitää päästä rauhoittumaan. Perusjuttu on olla yhdessä muiden kanssa suljettujen seinien sisällä puhua ja miettiä asioita. Nuorilla on ollut yötä päivää vauhti päällä. Monille tuottaa tuskaa olla paikallaan. Monet ovat huonossa kunnossa. Joku voi olla piikittänyt heroiinia tuloaamuna. Osa jaksaa vain maata. Pysäytyshoidon aikana ollaan paljon neljän seinän sisällä. Elämä on valvottua, kun päihteettömyys varmistetaan. Ensisijaista on, että aamulla herätään ja illalla mennään nukkumaan. Nuorelle rakennetaan tavallista elämänrytmiä. Aamuryhmässä käydään päivää läpi. Viikkosuunnitelma tehdään maanantaisin. Joka päiväksi on joko ryhmä tai talon ulkopuolinen toiminto. Antoisimpia ovat epäviralliset ryhmät, joita syntyy vaikkapa keittiötöiden lomassa, Peltola kuvailee. Työntekijän kanssa liikkeelle Kun vastatulleet lepäävät, parempikuntoiset kaipaavat jo toimintaa. Henkilökuntaa pitää riittää moniin tehtäviin. Stoppari Haminassa on kahdeksan paikkaa ja yksitoista työntekijää. Henkilöstöä on vähintään kaksi aamu- ja iltavuorossa, parhaimmillaan neljä aamu- ja kolme iltavuorossa. Puolen yön jälkeen paikalla on vain yksi työntekijä. Hänen tukenaan on hälytysjärjestelmä. Nuoret pääsevät lähiympäristöön, kun kunto antaa myöten. Harrastukset etsitään läheltä: käydään kuntosalilla, keilaamassa ja pelaamassa sulkapalloa. Laskettelurinnekin löytyy läheltä. Myös teatteriin ja elokuviin mennään. Työntekijä on aina mukana. Haminasta liki puolet nuorista siirtyi viime Huuda vaan. Katson sua silmiin; kysyen Minä kestän kyllä Olen tässä vieressä tiukasti pysyen En minä tiedä mikä sulla on, säkään et tiedä Sulla vaan on tosi paha olla, yhtään EI:tä et nyt taas siedä Huuda vaan. Katson sua silmiin; minä kestän kyllä Minna Suomi vuonna muihin Stoppareihin. Loput siirtyivät k oulutai perhekotiin, pieni osa omaan kotiinsa. Kuukauden pysäytyshoito ei yleensä riitä, vaan pitempi hoito tuottaa paremmat tulokset. Toisaalta, mitä varhaisemmin ongelmaan puututaan, sitä lyhyempi hoito auttaa. Pelivaraa omissa palveluissa Stoppari Kiviniemeen ohjataan kouluikäiset ja Miehikkälään peruskoulun suorittaneet. Jatkohoito pystytään eriyttämään eri ryhmille sopivaksi. Viimeisenä portaana ovat tukiasunnot laitosten pihapiirissä. Niissä opetellaan itsenäistä elämää. Nuori voi käydä esimerkiksi työharjoittelussa nuorten työpajassa. Hoitovastuu säilyy Stopparilla. Tarjoamme hoidon porrastuksen saman palvelun sisällä. Nuoren oma vastuu kasvaa portaittain, kun hän siirtyy yksiköstä toiseen. Pysäytyshoidossa työntekijän vastuu on suurimmillaan, Peltola kertoo. Kaikissa yksiköissä annetaan yhteisöhoitoa, jossa koko yhteisöllä on suuri merkitys. Kun kunto sallii, nuoret saavat vastuuta yhteisöstä ja sen töistä. Siivoojia tai emäntiä ei ole erikseen vaan nuoret ja hoitohenkilökunta tekevät työt yhdessä. Pitempiaikaisen kuntoutuksen yksiköissä tehdään yhdeksästä viiteen töitä. Jotkut tekevät työtä itsensä eteen. Toiset tekevät palvelutehtäviä, suorittavat peruskoulua tai käyvät kursseilla tai työharjoittelussa. Illat ja viikonloput ovat vapaaaikaa harrastuksia varten. Rakennamme yhteistyökuvioita, jotka tarjoavat nuorelle hoitoa, päivärytmin ja mielekästä tekemistä. Kukin jatkohoitoyksikkö tarjoaa arkielämällään nuorelle enemmän kuin pysäytyspaikka, jotta nuori haluaisi kuntoutua, Peltola sanoo. Kiviniemessä hoituu koulu Kiviniemessä nuoret voivat suorittaa peruskoulun loppuun. Koulunkäynti pitää ottaa huomioon, kun laitoshoitoa tarvitsevat huumeidenkäyttäjät ovat yhä nuorempia. Koulutilanne selvitetään jo pysäytyshoidon aikana. Aluksi keskitytään kuitenkin päihdehoitoon, jotta koulunkäyntivalmiudet palautuisivat. Kiviniemessä on kotikoulujärjestelmä: nuori on kirjoilla kotikuntansa tai Pyhtään kunnan yläasteella. Hän saa koulusta tehtävät, kokeet ja arvostelut. Stopparin erityiskasvatukseen koulutettu työntekijä seuraa, että koulu tulee hoidettua. Ryhmämuotoiseen opiskeluun nuoret eivät heti pysty. Viime vuonna kolme nuorta sai peruskoulunsa loppuun. Malli toimii, kun nuorella on yhdeksäs luokka kesken. Jos koulua on enemmän jäljellä, koulukoti on sopivampi paikka. Koulu on itsessään tärkeä nuoren kehitykselle. Koulunkäynnin kehittämistä pohditaan myös Stopparissa, Peltola sanoo. Retkahduksesta pysäytykseen Stopparin kolmen yksikön avulla voidaan nopeasti auttaa nuorta, jonka kuntoutushoito kariutuu. Hän pääsee jo retkahtamispäivänä uudestaan pysäytyshoitoon eikä sotke koko yhteisön elämää. Olen työskennellyt pitkään lastensuojelulaitoksissa. Tiedän, mitä huumenuoren mellastus aiheuttaa muille lapsille ja työntekijöille, jos siihen ei voida heti puuttua, Peltola huomauttaa. Emme leiki retkahtamisilla SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:10 AM

6 Työntekijöiden pitäisi ottaa alaikäisistä huumeidenkäyttäjistä entistä tiukempi ote. vaan palautamme nuoren heti edelliseen vaiheeseen. Yleensä esimerkiksi tukiasunnosta laitokseen palaajat hoksaavat, että ero itsenäiseen elämään on niin suuri, että laitoksesta kannattaa pysytellä poissa. Huumehoidossa valintojen merkitys on suuri. Nuori voi valita, että hän huolehtii asioista ja pääsee Stopparista pois. Myönteisten valintojen pitää olla isompi porkkana kuin huumeiden käytön. Varsinkin hoidon alussa vaihtoehtojen pitää olla yksinkertaisia. Nuori on henkisesti loppu eikä pysty tekemään monimutkaisia valintoja. Tiukkuutta myös avohoitoon Stopparin palveluja käytti viime vuonna 26 kuntaa. Kotkan ja Haminan alueelta tuli 21 prosenttia nuorista. Aluksi pidimme tärkeänä, että laitos olisi nuoren kotipaikkakunnalla. Ratkaisevaa on kuitenkin, mistä osista koko hoito rakentuu; mitä kotikunnassa tehdään laitosjakson aikana ja sen jälkeen, Peltola painottaa. Stopparista rakennetaan siltaa jatkohoitoon. Avohoito laitetaan liikkeelle. Päästäkseen Stopparista pois nuoren on sopimuksella sitouduttava avohoitoon. Seurantavaihe kestää kuukauden: nuoren saa palauttaa pysäytyshoitoon, jos kaikki ei menekään hyvin. Kuusi nuorta palasi Stoppariin viime vuoden aikana. Peltola korostaa, että nuorten jatkohoidossa tarvitaan jämäkkää otetta ja myös kontrollia, kuten huumetestauksia: Ei ole vain nuoren halusta kiinni, käykö hän hoitotapaamisissa vai ei. Jos nuorta ei näy, työntekijän täytyy selvittää, miksi hän ei tule, miten hänen elämänsä sujuu. Jonkun pitää ottaa vastuu jatkohoidosta. Vastuunotto vaihtelee paikkakunnittain. Joissain kunnissa on määrätietoinen ote kaikista lastensuojelun avohuollon tukitoimia saavista nuorista. Pienen kunnan ainoalle sosiaalityöntekijälle tiivis jatkohoito voi tuottaa kohtuuttomasti työtä. Yleisesti ehkä tarvittaisiin näkökulman vaihdosta. Avohoidon työntekijöiden pitäisi ottaa entistä tiukempi vastuu hoidon jatkumisesta. Aikuisten velvollisuus on huolehtia, ettei nuoren tarvitse kokea kaikkea sitä pahaa, mitä huumeiden käytöstä voi seurata, Peltola painottaa. Stoppariin jonotetaan Jonoon jäi viime vuonna 71 nuorta. Pahimmillaan joutuu jonottamaan pari kuukautta. Jotkut nuoret kuntoutuvat jonottaessaan. He pelästyvät sitä, että ovat joutumassa laitokseen. Useimmiten jonotusaika on kuitenkin hankalaa nuoren läheisille tai toiselle laitokselle, josta hän on tulossa. Pahimmillaan nuori joutuu muutamaksi päiväksi pakkohoitoon psykiatriseen sairaalaan ja sen jälkeen ollaan taas ihmeissään, mitä nuorelle tehdään. Tarvitaan paikkoja, jotka pystyisivät ottamaan nuoren heti vastaan. Pulaa on edelleen myös pitkäaikaisista hoitopaikoista, vaikka molempia on viime aikoina saatu lisää, Peltola toteaa. Tietoa kaikkien käyttöön Stopparin työn tukena ovat paitsi Kymen A-klinikkatoimen toistakymmentä yksikköä myös valtakunnallisen A-klinikkasäätiön osaaminen ja koulutustarjonta. Esimerkiksi aikuisten kuntoutuskodeista saadaan oppia nuorille soveltuvin osin. Peltolasta on tärkeää jakaa tietoa ja levittää hyviä ratkaisuja, luoda verkostoa eikä muodostaa kuppikuntia. Kun nyt perustetaan uusia yksiköitä, kunkin ei kannata itse keksiä kaikkea ja lyödä päätä seinään vaan kysyä pidempään toimineiden kokemuksia. On tärkeää, ettei jää yksin. Kymen A-klinikkatoimi järjestää tänä vuonna toista kertaa nuorten huumehoitoon osallistuvien yhteistyöseminaarin, jossa maan eri puolilla toimivien yksiköiden henkilöstö voi vaihtaa kokemuksia ja kehittää hoitoa. Erja Saarinen Moniammatillinen huumetyöryhmä tarttuu uusiin haasteisiin Hamina ja Vehkalahti tarttuivat yhdessä ehkäisevään huumetyöhön seitsemisen vuotta sitten. Paljon on saatu aikaan, mutta huumeongelma pahenee edelleen. Myös korjaavaa työtä on lisättävä. Hamina ja Vehkalahti kokosivat moniammatillisen huumeyhteistyöryhmän vuonna Siinä ovat mukana kaikki lasten ja nuorten kanssa työtä tekevät toimipisteet sekä järjestöt. Ryhmä perustettiin vastauksena vanhempien vaatimuksiin, että huumetyössä pitäisi ryhtyä toimeen. Nyt yhä useammat nuoret hakevat itse apua huumeidenkäyttöönsä. Heitä täytyy oppia auttamaan, Haminan sosiaalisihteeri ja päihdeyhdyshenkilö Raija Lappalainen sanoo. Pitkäaikaisesta yhteistyöstä ja ehkäisevästä työstä huolimatta huumeongelmat lisääntyvät. Kaikenlaisia aineita on saatavilla ja nuorten asenteet huumeisiin muuttuvat sallivammiksi. Hasiksen käyttöä ei enää pidetä minään. Nyt on satsattava myös korjaavaan työhön. Uusia palveluita ja asenteita Työryhmäon tehnyt huumeasioita tunnetuiksi. Päättäjät on saatu uskomaan ehkäisevään työhön. Siihen on saatu voimavaroja myös yhdistyksiltä. Yksi saavutus on alueelle saatu lähipoliisi. Yhdessä vapaaehtoisten kanssa on perustettu Walkersyökahvila. Vanhemmat ovat saaneet tietoa ja kiinnostuneet entistä enemmän nuortensa tekemisistä. Erityisesti ala-asteikäisten vanhemmat ovat oppineet pitä- mään yhtä ja tekemään yhteisiä sopimuksia muun muassa kotiintuloajoista. Samaa käytäntöä Lappalainen toivoo yläasteelle: Yläasteikäisillä ongelmia on eniten, mutta vanhempien ote höllenee. Kaikki huumeongelmien kanssa tekemisiin joutuvat työntekijät ovat tulleet työryhmässä tutuiksi: Tiedän, missä päihdeasioissa kaduilla mennään, kun olen verkoston ansiosta yhteydessä nuorisotyöntekijöihin. Työryhmä laajentaa kunkin kosketuspintaa ongelmaan ja ongelmakäyttäjiin, Lappalainen sanoo. Ongelmaan puututtava varhain ja napakasti Lappalainen korostaa, että lasten ja nuorten huumeidenkäyttöön on puututtava mahdollisimman varhain. Alaikäisten avohuollossa tarvitaan napakkuutta. Tehdään kirjalliset huoltosuunnitelmat, joita myös valvotaan. Jos nuori lipeää sopimuksesta ja hän on vakavassa vaarassa aineiden käytön vuoksi, on uskallettava tehdä vastentahtoinen hoitopäätös kiireellisen huostaanoton avulla. Vielä kokeiluvaiheessa nuori ei ole kiinnostunut vapaaehtoisesta hoidosta. Kiireellisesti kahdeksi viikoksi huostaanotettu lapsi haluaa yleensä jatkaa hoitoa kahden viikon jälkeenkin. 6 SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:10 AM

7 KUVAT: ERJA SAARINEN iin Suunnitelmalliseen avohoitoon pitää löytyä aikaa. Tilanteet ovat vaikeita ja työläitä, Raija Lappalainen sanoo. Lähes asukkaan Hamina sijaitsee Suomenlahden rannalla noin asukkaan Vehkalahden kunnan sisällä. Itärajan läheisyyden vuoksi Haminassa on tarjolla kaikenlaisia päihteitä. Yltäkylläinen tarjonta sopii huonosti yhteen nuorten yhä sallivampien päihdeasenteiden kanssa. Lähellä asiakasta On vaativaa puuttua varhain ja päättäväisesti huumeidenkäyttöön. Työntekijät tarvitsevat koulutusta ja työnohjausta. Suunnitelmalliseen avohoitoon pitää löytyä aikaa. Tilanteet ovat vaikeita ja työläitä. Niitä ei voi hoitaa työpöydän takaa, Lappalainen sanoo. Hän uskoo, että Haminassa koko sosiaali- ja perhetyöntekijäjoukon saama pitkä ratkaisukeskeisen perhetyön koulutus on helpottanut päihdeongelmiin puuttumista. On opittu tekemään työtä lähellä asiakasta ja yhdessä hänen ja hänen perheensä kanssa. Koulutukseen kuuluvissa työnohjauksissa oli asiakasperheitä mukana. Kolmivuotisen koulutuksen järjesti Kymen A-klinikkatoimi, joten päihdeperheiden asioitakin käsiteltiin. Ratkaisukeskeinen ajattelu sopii Lappalaisesta erinomaisesti napakasti puuttuvaan, mutta asiakaslähtöiseen työhön: Perhe saadaan itse miettimään ratkaisua, innostumaan ja ottamaan vastuuta. Työntekijä vain tukee ja auttaa perhettä löytämään omat ratkaisunsa. Hoitoa on tarjolla Haminassa lasten huumeidenkäytön pysäyttäminen on helpompaa kuin monilla paikkakunnilla, sillä haminalaiset nuoret saadaan nopeasti pysäytyshoitoon Kymen A-klinikkatoimen Stoppari Haminaan. Jatkohoitopaikkojakin on lähiympäristössä. Olen huojentunut, että on riittävän turvallinen paikka, jossa nuoren vauhti saadaan pysäytettyä. Olemme sijoittaneet Stoppariin myös rajattomia nuoria, joilla ei ole varsinaista päihdeongelmaa, mutta vanhemmat ja avohuollon työntekijät eivät ole saaneet heitä aisoihin. Hoidon jälkeen tehdään aina avohuollon suunnitelma, jossa sovitaan myös huumetesteistä. Nuorelle voidaan palkata nimellistä korvausta vastaan tukihenkilö hänen omasta ihmissuhdeverkostostaan. Avohuollossa tukena käytetään ehkäisevässä päihdetyössä luotua viranomaisten ja järjestöjen verkostoa. Huumeongelma ei ole koskaan vain yhden viranomaisen ongelma. Haminassa on vuotiaille tukiasuntoja, joissa voi hoidon jälkeen opetella valvotusti päihteetöntä arkielämää. Asuntoja on sekä Ehjä ry:llä että kaupungilla. Tämänikäiset nuoret tarvitsevat tukea itsenäiseen elämään. Tukiasuntojen lähellä heillä on tukiperhe. Osassa asunnoista on myös ammattilainen tukena. Oma perhe on usein liian uupunut nuoren päihteidenkäyttöön. Se ei pitkään aikaan luota nuoreen, Lappalainen sanoo. Vanhemmat ovat lastensa huumeiden käytön kanssa kovilla. Alle 18-vuotiaiden vanhemmat jaksavat vielä tukea lapsiaan, mutta sitä vanhempien vanhemmat ovat lopen väsyneitä. Sosiaalityöntekijät työskentelevät perheiden kanssa, mutta vertaistuki on vanhemmille parasta tukea. A-klinikan työntekijät ohjaavat vanhempien ryhmiä. Yliannostuskuolemat käsiteltävä Uusi asia päihdetyössä ovat lisääntyneet yliannostuskuolemat. Yhä useammat kokemattomat käyttäjät ottavat suoraan heroiinia, eivätkä etene miedoista aineista vahvempiin. Heroiinia on kokemattoman vaikea annostella. Se on kavalaa myös käyttötauon jälkeen. Totuttua pienempikin annos voi johtaa kuolemaan. Nuoret ottavat myös erilaisia pillereitä tietämättä tarkkaan, mitä ne ovat. Yliannostuskuolemat ovat paitsi nuoren läheisille myös työntekijöille raskaita. Ne pitää käsitellä vanhempien kanssa, mutta myös työntekijöiden on saatava purkaa tuntonsa. Työntekijä on saattanut pitkään tehdä läheistä yhteistyötä nuoren ja perheen kanssa ja hänestä tuntuu, että kaikki valuu hukkaan. Työntekijöillä ja läheisillä on mahdollisuus käydä asiaa jälkipuinnissa, debriefingissä läpi. Paikalleen ei saa jäädä Haminassa ja Vehkalahdella on tehty nuorten päihteidenkäyttöön puuttumiseksi harvinaisen paljon. Viimeksi kunnat ovat laatineet yhdessä päihdestrategian, johon kuntalaiset ovat päässeet vaikuttamaan. Lappalainen korostaa kuitenkin, ettei järjestelmä ole valmis eikä päihdetyössä pidä pysähtyä. Ehkäisevää työtä on jatkettava ja kehitettävä. Henkilöstön ammattitaitoa pitää päivittää, kun uusia huumeita tulee koko ajan samoin kuin uusia hoitotapoja ja -paikkoja. Olemassaolevia verkostoja pitää huoltaa ne eivät säily itsestään toimintakuntoisina. Uusi haaste on auttaa huumeita käyttäviä vanhempia ja heidän lapsiaan. Tätä kehittääkseen Hamina ja Vehkalahti ovat mukana A-klinikkasäätiön ja Järvenpään sosiaalisairaalan perhekeskeisen huumehoidon kehittämishankkeessa, Perhossa. Haminan päihdestrategia löytyy internet-osoitteesta sosiaali/index.html. Erja Saarinen SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:10 AM

8 Kun se tuli Sillä oli mukana koko sen omaisuus Käytetyt värkit, sytkäri, tyhjä lompakko, painostava hiljaisuus Sillä oli avain, Jota se puristi, ja mun kurkkua kuristi, kun se sanoi; Anna mä pidän tän muistona siitä kun mulla vielä oli Koti. Minna Suomi Hyvistä fiiliksistä hoitoon Alaikäisiä huumeidenkäyttäjiä joudutaan yleensä hoitamaan vastentahtoisesti. Hoitomotivaatio pitää rakentaa lähes tyhjästä, kun nuori tuntee vasta huumeiden tuoman mielihyvän. 8 SOSIAALITURVA 3/2001 Pysäytyshoito jää helposti kuherruskuukaudeksi, jos hoitopaikka ei saa olennaista tietoa nuoren tilanteesta hänen perheeltään ja avohuollon työntekijöiltä. Huumeita käyttävät nuoret osaavat käyttäytyä muutaman viikon mallikelpoisesti. EEVA MEHTO Nuori huumeidenkäyttäjä pitää ensin saada kiinnittymään hoitopaikkaan. Hän on hoitoon tullessaan kiinni käyttäjäkavereissaan ja huumeidenkäyttäjän elämäntavassa, Jari Peltola sanoo. Hän on kehittänyt alaikäisten huumeidenkäyttäjien hoitomallia Kymen A-klinikkatoimen Stoppari-palveluissa. Toisaalta hoidon tulee olla sellaista, että nuori haluaa hoidosta eteenpäin: on valmis vaikka päihteettömyyteen päästäkseen pois. On huolestuttavaa, jos nuori kiinnittyy hoitopaikkaan liiaksi. Se voi tarjota esimerkiksi ihmissuhteita, joita nuoren elämästä muualla puuttuu. Nuoren hoito ei etene selvästi ja varmasti. Onnistumiset ja epäonnistumiset vuorottelevat. Huumeidenkäyttö on ollut kivaa, eikä laskevista tunnehuipuista ole kokemusta. Usein hoito ei edisty ja joudutaan miettimään, jatketaanko sitä, onko pakolla hoitaminen hyödyllistä. Sosiaalityöntekijällä ja hoitopaikalla on huolenpitovelvollisuus alaikäisestä. On huolenpitoa estää nuorta tuhoamasta itseään tai joutumasta aikuisten huumeiden käyttäjien hyväksikäyttämäksi, Peltola painottaa. Hoitomotivaation rakentaminen on tärkeä osa työtä: On askel hoitomotivaation suuntaan, jos nuori on valmis puolen vuoden päihteettömyyteen päästäkseen meiltä pois. Puoli vuotta päihteittä voi vaikuttaa pitemmälle elämään, antaa mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä. Samaan tapaan kuin nuoren elimistö on vielä nuori ja toipuu paremmin kuin vanhemman käyttäjän elimistö myös mieli on nuori ja siihen on helpompi vaikuttaa. On aivan eri asia puuttua huumeidenkäyttöön, jos niitä on käyttänyt vuoden eikä viisi vuotta. Terapeuttisia ja kasvatuksellisia tavoitteita Nuorten huumehoidossa terapeuttista ulottuvuutta on päihderiippuvuuden kohtaaminen ja hoito. Kasvatuksellista puolta on nuoren häiriintyneen kehityksen ja epäsosiaalisen käyttäytymisen korjaaminen. Pahimmillaan elämisen perusasiat joudutaan opettele- 8 3/17/06, 11:10 AM

9 maan alusta. On asetettava uudet rajat, joita nuoren ei aina ole helppo hyväksyä. Hoitoyhteisöissä terapeuttiset ja kasvatukselliset tavoitteet menevät päällekkäin. Työhön tarvitaan moniammatillinen työryhmä. Usein pitää ensin saavuttaa kasvatukselliset tavoitteet. Muuten nuorella ei ole malttia ja mielenrauhaa terapeuttiseen keskusteluun. Työntekijöiltä vaaditaan kaksoistavoitteen saavuttamiseksi loputonta kärsivällisyyttä ja kykyä nähdä päihteiden käytön syyn taakse ja sisälle, Peltola painottaa. Tukea kehittyvälle identiteetille Nuoruus on identiteetin muodostamisen aikaa. Hoidossa kehittyvää identiteettiä tuetaan vuorovaikutuksessa työntekijöiden ja toisten nuorten kanssa. Huumeita käyttävät nuoret haluavat kovasti hypätä lapsesta aikuiseksi, mikä näkyy imuna aikuisten huumekulttuuriin. Työntekijän pitää ymmärtää nuoruuden merkitys aikuistumiselle. Hänellä täytyy olla näkemys, miten nuoruus vaikuttaa hoitoon ja huumeet nuoren henkiseen kasvuun. Yhteisöhoito auttaa huomaamaan muutkin Jari Peltolasta yhteisöhoito sopii erityisen hyvin nuorille huumeidenkäyttäjille: He ovat pitkään tuijottaneet omaan napaansa. Oma mielihyvä ja aineiden hankkiminen ovat menneet kaiken muun edelle. Yhteisöhoito avaa parhaimmillaan nuoren silmät näkemään, että hänen tekemisensä ja tekemättä jättämisensä vaikuttavat muihin. Yhteisössä voi oppia ottamaan vastuuta muista, kun yhteisö luottaa nuoreen ja antaa hänelle tehtäviä. Nuori huomaa tekojensa vaikutuksen; jos jätän ruoan laittamatta, muilla on nälkä. Kun hän hoitaa tehtävät, hän saa tärkeää myönteistä palautetta. Yhteisö kehittää myös vuorovaikutustaitoja. Parhaimmillaan yhteisöhoidossa voidaan peilata erilaisia näkemyksiä huumeidenkäytöstä. Stopparissa kaksi 17-vuotiasta vertaili kokemuksiaan. Toinen sai edelleen aineista silkkaa mielihyvää. Toinen huomautti, että ajattelisit toisin, jos olisit joutunut tekemään ryöstöjä ainetta saadaksesi ja velat maksaaksesi. Lääkkeetöntä hoitoa Nuorten huumehoidon tulee olla lääkkeetöntä, Peltola painottaa. Pahaa oloa ei pidä peittää lääkkeellä, vaan antaa nuoren kokea, miltä tuntuu, kun huumeiden vaikutus päättyy. Hänen pitää nähdä päihteellä piilotetun elämän vaikea puoli. Rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö saattaa siirtää hoidon alkamista turruttamalla nuoren mielen ja vuorovaikutuskyvyn. Lääkehoito voi myös aiheuttaa uuden riippuvuuden. Stopparissa lääkkeetön hoito on onnistunut hyvin. Hoidossa on aina lääkäri mukana. Jotkut nuoret ovat tulleet Stoppariin lääkkeitä käyttävästä paikasta ja huomanneet hämmästyksekseen, että tulevat toimeen ilman lääkkeitä. Vuosia aineita käyttäneiden aikuisten tilanne on toinen. Heiltä lääkehoidon mallia ei pidä tuoda lapsille, Peltola sanoo. Osa nuorista tarvitsee myös psykiatrista hoitoa ja lääkitystä. He eivät sovi lääkkeettömiin lastensuojelulaitoksiin. He ovat vaikea ryhmä myös nuorisopsykiatrialle. Sopivan hoitopaikan miettimisessä tarvittaisiin lastensuojelun, päihdehuollon ja nuorisopsykiatrian yhteistyötä. Yhteisiä selviytymiskokemuksia Alaikäisten hoidossa pitää miettiä myös sitä, miten vanhempiin suhtaudutaan. Vanhemmat tuntevat itsensä jo varsin syyllisiksi. Lisäsyyttely voi lähinnä estää yhteistyön, Jari Peltola sanoo. Lääkkeettömässä hoidossa on monia osa-alueita, joiden merkitys vaihtelee hoidon edistymisen mukaan: Keskusteluissa syntyy turvallisuutta aikuisen läsnäolosta ja empatiasta. Nuoret saavat rentouttavia hoitoja, kuten rentoutushierontaa ja korvaakupunktiota. Asioita järjestetään perheen, koulun, sosiaalitoimen ja oikeuslaitoksen kanssa. Verkostotyötä tehdään perheen ja läheisten sekä avo- ja laitoshoidon työntekijöiden kanssa. Työntekijät joutuvat kohtaamaan nuoren mielialojen vaihtelut, unettomuuden ja kiukut sekä joskus aggressiiviset purkaukset. Nuoret taas kärsivät joskus hyvinkin vaikeista fyysisistä vieroitusoireista. Yhteinen kokemus selviytymisestä ja toisen tunteiden kestäminen tukevat hoitoon kiinnittymistä. Perheet mukana hoidossa Nuoren perheen, sosiaalityöntekijöiden sekä avo- ja laitoshoidon työntekijöiden mukana olo hoidossa on tärkeää. Pysäytystä ei tarvitse yksistään ongelmiin ajautunut nuori vaan se koskee myös hänen läheisiään. Yleensä nuorten vanhemmista on hoidossa paljon apua. Aniharvat ovat vastustaneet lapsensa hoitoa. Perheeltä ei pidä kuitenkaan odottaa liikoja, Peltola painottaa. Kun nuori on turvallisesti hoidossa, perheen pitää voida vetää henkeä. Laitossijoitusta tarvitsevan nuoren perhe on jo pitkään joutunut kokemaan kovia. Perheenjäsenet eivät heti jaksa käsitellä asioita. Vanhemmat ovat pettyneitä ja loukkaantuneita tai järkyttyneitä, kun lapsi on esimerkiksi jäänyt kiinni pankkiryöstöstä ja tehnyt ryöstön saadakseen rahaa huumeisiin. He voivat tarvita kriisihoitoa. Otamme vastuuta myös vanhemmista ja ohjaamme heitä hakemaan itselleen apua. Perhe osallistuu hoitoneuvotteluihin ja pitää yhteyttä nuoren omaan hoitajaan. Lähellä asuvat vanhemmat saattavat käydä Stopparissa useita kertoja viikossa tapaamassa nuoria ja työntekijöitä. Perhe on mukana tekemässä sopimusta nuoren lomista sekä arvioimassa, kuinka pitkää hoitoa tarvitaan. Vanhempien kanssa sovitaan, mitä pitää tapahtua, jotta he alkavat jälleen luottaa lapseensa, esimerkiksi kuinka monen loman tulee sujua ongelmitta. Perhe on erityisen tärkeä, kun rakennetaan jatkohoitosuunnitelmaa. Perhe osallistuu paremmin hoitoon, kun mietitään, miten ERJA SAARINEN nuori selviytyy vastaisuudessa ilman huumeita eikä niinkään sitä, miksi hän alkoi niitä käyttää. Vanhemmille ei kasata syyllisyyttä kasvatuksen epäonnistumisesta vaan viestitään, että hoito voi olla uusi alku. Menneisyyden ongelmia ei kuitenkaan lakaista maton alle vaan ne nousevat joka tapauksessa käsiteltäviksi. Niistä puhutaan, mutta pääpaino ei ole niissä, Peltola selventää. Työntekijän rooli joustava Nuorten huumehoidossa työntekijällä ei ole valmista asemaa tai roolia ammattinimikkeen mukaan, vaan hänen on ansaittava se vuorovaikutuksessa nuorten kanssa. Hän ei voi pitäytyä ammatissaan, vaan hänellä pitää olla valmius ja oivalluskyky toimia tarpeen mukaan kaikissa työ- tai hoitoyhteisön rooleissa. Koulutuksella ja ryhmätyönohjauksella pitää luoda sellainen ammattitaito, jolla pystytään ymmärtämään nuorten huumeidenkäyttäjien alakulttuuria ja vastaamaan sen tuomaan hoidontarpeeseen. Peltola painottaa, että hoitopaikan hoitokulttuuri on avainasemassa, kun työntekijät muodostavat omia asenteitaan työhönsä. Henkilökunnan tulee saada koulutusta työryhmänä, jotta muodostuu yhteinen työmalli. Erja Saarinen SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:10 AM

10 Huumehoitoketjussa tarvitaan monta lenkkiä Tampereen huumehoitoketjussa on monta toimijaa: kaupungin omien yksiköiden lisäksi A-klinikkasäätiö, Tampereen yliopistollinen sairaala sekä lukuisia yhdistyksiä. Monia toimijoita tarvitaan, mutta kuka ottaisi vastuun siitä, mitä yksittäiselle asiakkaalle ketjussa tapahtuu? Tampereen kaupungin raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunnan laatimassa päihdepoliittisessa suunnitelmassa on puututtu huumehoitoketjun pullonkauloihin. Palveluja ei ole riittävästi. Ongelmia on muun muassa hoidon tarpeen arvioinnissa, kuntouttavan hoitopaikan valinnassa sekä jälkihuollossa. KUVAT: LEA SUONINEN Tampereella ei haluttu tehdä erillistä huumestrategiaa vaan se sisältyy päihdepoliittiseen suunnitelmaan. Suunnitelma kattaa ehkäisevän päihdetyön sekä alkoholi- ja huumekysymykset. Yleisperiaate on, että päihderiippuvuudessa on kyseessä sama ongelma käytetystä aineesta riippumatta. Rauhaniemen huumepysäkin johtaja Leena Lehtonen kertoo, että alaikäisten kuntoutuspaikat ovat aina hakusessa. Huumepysäkissä on katkaisuhoito-osasto, poliklinikka ja uutena toimintana perhekuntoutusosasto. Huumeiden käytössä on kuitenkin joitakin erityispiirteitä: riippuvuus syntyy nopeasti, käyttö on laitonta ja käyttäjät sitoutuvat vahvasti rikolliseen alakulttuuriin. Erillinen huumehoito nähdään toisinaan tarpeelliseksi, varsinkin hoidon alkuvaiheessa, jolloin huumeidenkäyttäjä on vielä vahvasti kiinni alakulttuurissa. Päihdepoliittisessa suunnitelmassa painotetaan, että oikeutta hoitoon ei tarvitse ansaita. Kaikilla kaupunkilaisilla on oikeus hoitoon asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Alaikäiset katkaisuhoitoon huumepysäkille Rauhaniemen perhetukikeskus on toiminut nuorten huumepysäkkinä jo vuodesta Kaupungin lastensuojelun sijaishuollon yksikössä on nelipaikkainen katkaisuhoito-osasto, poliklinikka ja uutena toimintana perhekuntoutusosasto. Hallinnollisesti myös suonensisäisiä huumeita käyttävien neuvontaja tukipiste Nervi toimii Rauhaniemen alaisuudessa. Takavuosina Tampere myi nuorten katkaisuhoitoja muille kunnille, mutta nyt tamperelaisetkin joutuvat odottamaan hoitopaikkaa. Ulkopaikkakuntalaisille paikka löytyy enää satunnaisesti. Rauhaniemen perhetukikeskuksen johtaja Leena Lehtonen kertoo, että huumepysäkin poliklinikka ja katkaisuhoito-osasto palvelevat nykyään vain alaikäisiä ja lastensuojelun jälkihuollon asiakkaita sekä huumeita käyttäviä vanhempia, joilla on alaikäisiä lapsia. Uusi linjaus tehtiin päihdepoliittisessa suunnitelmassa: huumepysäkki on nyt selkeästi lastensuojeluyksikkö. Muut ohjataan A-klinikalle ja Nuorisoasemalle. Katkaisuhoito-osasto on suljettu osasto. Yleensä katkaisuhoitoon tulevat lapset otetaan huostaan: sijoitusajat vaihtelevat tavallisesti kahdesta neljään viikkoon. Katkaisuhoidon jälkeen siirrytään usein avohoitoon poliklinikalle: Lähetämme nuoria myös pitempiaikaiseen laitoskuntoutukseen kaupungin ulkopuolelle. Alaikäisten hoitopaikat ovat kuitenkin aina hakusessa: hyvät 10 SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:10 AM

11 A-klinikkasäätiön palvelut ovat tärkeä lenkki Tampereen huumehoitoketjussa. Kuvassa sairaanhoitajat Piia Tenhunen (vas.) Tampereen A-klinikalta ja Tuula Rantanen Kuntoutumiskeskuksesta sekä A-klinikan sosiaaliterapeutit Mailis Taskinen ja Sisko Noukka. paikat ovat täynnä. Tampereella valta ja rahat lastensuojelun sijoituksista on keskitetty kolmihenkiselle tiimille, jossa on johtava sosiaalityöntekijä, perhehoidon tarkastaja sekä laitoshuollon tarkastaja. Hän kiertää ympäri Suomen tutustumassa laitoksiin ja perhekoteihin ja päättää, mihin tamperelaisia lapsia ja nuoria sijoitetaan ja mihin ei. Palveluntarjoajia on paljon, mutta hinta laatu-suhde ei ole aina kohdallaan. Katkaisuhoitopaikkaa joutuu usein odottamaan Nuoret aikuiset ja aikuiset huumeidenkäyttäjät ohjataan katkaisuhoitoon Tampereen Kuntoutumiskeskukseen. Sairaalahoidon tarpeessa olevat voivat käyttää TAYS:n Pitkäniemen sairaalan vieroitushoito-osaston huumeiden käyttäjille varattuja viittä paikkaa. Kuntoutumiskeskuksen katkaisuhoito-osastolla on 20 paikkaa ja sisällä nytkin 22. Joskus pääsee hoitoon samana päivänä, joskus pitää odottaa viikkokin, sairaanhoitaja Tuula Rantanen kertoo. Katkaisuhoito voi kestää parista vuorokaudesta jopa 30 vuorokauteen. Kuntoutumiskeskuksen kuntoutusosastolla hoito kestää 28 vuorokautta. Tampereen Kuntoutumiskeskus, A-klinikka ja Nuorisoasema ovat A-klinikkasäätiön palveluja. Ne palvelevat koko Pirkanmaata. A-klinikan poliklinikka-asiakkuuden voi aloittaa päivystysluonteisesti arkiaamupäivisin. A- klinikan ja Nuorisoaseman palvelut ovat käyttäjilleen ilmaisia, mutta laitoshoitoihin, myös katkaisuhoitoon, tarvitaan kunnan maksusitoumus, jos asiakkaalla ei ole varaa itse maksaa hoitoaan. Huumeidenkäyttäjällä harvoin on. Mihin motivaatio riittää? Hoitoketjussa hoidon tarpeen arviointi on tärkeä linkki. Asiakkaalle pitäisi löytää hänelle sopiva hoito. Sosiaaliterapeutti Sisko Noukka A-klinikalta sanoo, että tärkeää on, mihin huumeidenkäyttäjä on itse motivoitunut, mitä hän hoidolta haluaa ja mihin on sillä kertaa voimia: Jotkut A-klinikalle tulevista ovat motivoituneet pääsemään huonoista oloista eroon. Heidät ohjataan usein katkaisuhoitoasemalle ja vieroitusvaiheen aikana arvioidaan, riittävätkö motivaatio ja voimat pidempikestoiseen hoitoon. Huumehoidossa on usein kysymys prosessista, jossa moneen kertaan käydään erilaisissa hoidoissa. Retkahdukset kuuluvat kuvaan kuten muissakin päihdeongelmissa. Sosiaaliterapeutti Mailis Taskinen A-klinikalta sanookin arvioivansa hoidon tarvetta tämän prosessin kautta: Katson peruutuspeilistä, missä mennään: mikä on ihmisen elämänhistoria, minkälaisia käänteitä siellä on. Jos on aiempia Oikeutta hoitoon ei tarvitse ansaita. hoitokokemuksia, katsotaan, mistä on ollut hyötyä, mistä ei. Pohditaan, miten tähän on tultu ja mitä näkymiä ja tavoitteita asiakkaalla on tästä eteenpäin. Lisäksi pitää tarkastella ihmisen senhetkistä elämäntilannetta ja elämäntapaa ylipäätänsä, hänen identiteettiään, arvojaan ja koko psyykkistä puolta. Onko sinkku vai perheellinen, onko asuntoa, millä mallilla raha-asiat ovat, miten käyttää aikaansa. Reagoidako nopeasti vai hitaasti? Sisko Noukka sanoo, että yksi pulma on siinäkin, reagoidako nopeasti vai hitaasti: Hälytyskellot soivat, jos joku pöllähtää aineissansa eteeni ja haluaa heti hoitoon. Omaisetkin saattavat painostaa järjestämään heti kuntoutuspaikan, kun se on kerrankin valmis hoitoon. Jos aineidenkäyttäjällä ei ole omaa motivaatiota hoitoon vaan se on muiden intressi, hoito ei kanna pitkälle. Voi olla myös pakotilanteita: velkojat ovat perässä tai vankilatuomio tulossa. Käyttäjä ei ole lähdössä hakemaan muutosta vaan pakoon jotakin. Toisaalta kuntouttavaa laitoshoitoa ei pysty enää järjestämään päivässä, kuten vielä kymmenen vuotta sitten. Se on useiden viikkojen prosessi, Noukka huomauttaa. Aine, yksilö ja ympäristö Mailis Taskisen mielestä huumeidenkäyttäjillä on nähtävä aineen, yksilön ja ympäristön kolmiyhteys: Hoito on ollut aika tavalla ainelähtöistä ja ainekeskeistä. Yksilölliset ja ympäristötekijät ovat jääneet vähemmälle, koko psykososiaalinen puoli. On mietittävä, minkä muun ihmisen elämässä ajattelussa ja toiminnassa on muututtava kuin aineiden käytön. Aikuisiällä aineiden käytön aloittaneet tietävät, mitä päihteetön elämä on. Sairaanhoitaja Piia Tenhunen sanoo, että he pystyvät peilaamaan ja vertaamaan käyttäjän elämää siihen. Heille lyhyempikin kuntouttava laitoshoito voi olla hyödyksi var- SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:10 AM

12 Huumeasiakkaiden on vaikea löytää omaa paikkaansa palvelujärjestelmässä, koska hoitopaikkoja on useita ja hoitoonohjaus ontuu. sinkin, jos he ovat motivoituneita käymään ryhmissä ja muissa avopalveluissa. Jo nuorena käytön aloittaneilla ei ole ollut päihteetöntä elämää: kun ihmisen pitää muuttaa oma identiteettinsä, arvonsa ja asenteensa, se ei tapahdu hetkessä. Tällöin voidaan tarvita pitempäänkin laitoskuntoutusta. Sisko Noukka huomauttaa, että hoitopaikan valinnassa on otettava huomioon asiakkaan tarvitsema apu: onko kuntoutuspaikassa asiantuntemusta sekakäyttäjien hoitoon tai vaikkapa mielenterveysongelmien hoitoon. Sukupuolellakin voi olla merkitystä: naisille on joitain omia hoitoyhteisöjä. Perheellisillä täytyy ottaa huomioon koko perheen hoitomahdollisuus. Hyviin hoitopaikkoihin saattaa olla pitkätkin jonot. Loppuvuodesta hoitoon pääsy voi taas tyssätä siihen, että kunnan päihdekuntoutukseen varaamat määrärahat ovat loppuneet. Jos hoitoon hakeutuu nuori ihminen, jolla on pieni lapsi, maksusitoumuksen saa helpommin. Yksinäiselle, pitkän linjan kulkijalle maksusitoumuksen saanti on toisinaan kiven takana. Jos takana on jo monta laitoshoitojaksoa, saatetaan panna puolen vuoden karenssille, vaikka näin ei lain mukaan saisikaan toimia, Mailis Taskinen sanoo. Päätöksen täysi-ikäisen huumeidenkäyttäjän hoidon kustantamisesta tekee Tampereella asiakkaan sosiaalityöntekijä. Arviointi ja kuntoutuspaikan valinta tehdään hoitavan ja maksavan tahon yhteistyönä. Mikään laitos ei raitista Mikään laitos ei raitista. Olipa laitosjakso lyhyt tai pitkä, kaiken A ja O on, että avohoito on hyvin järjestetty laitoshoidon jälkeen, Tuula Rantanen korostaa. Sisko Noukka sanoo, että intervallihoidoista on hyviä kokemuksia. Laitoskuntoutus on jaksotettu niin, että välillä asiakkaalla on kotiharjoittelujaksoja, jolloin hän on avohoidon asiakkaana. Silloin rakennetaan turvaverkkoa, jotta elämä sujuisi kotipaikkakunnalla. Mailis Taskinen tähdentää, että alun alkaen on otettava koko verkosto huomioon: sekä ongelmaa ylläpitävä että tukea antava ja kuntouttava verkosto: Yksi ulottuvuus ovat sakot, tuomiot ja velkaantuminen. Mitä kaikkea on vireillä ja tulossa. Ne voivat aika tehokkaasti sabotoida hyvänkin hoidon. Intensiivistä tukea Tampereella päihdeongelmaisille ei ole riittävästi asuntoja eikä asumiseen riittävästi tukea. Eritasoisia tukiasuntoja on henkilölle. Päihdepoliittisessa suunnitelmassa ehdotetaan, että kuntouttavan laitoshoidon ja tuetun asumisen jälkeiseen asumiseen varataan vähintään 50 asuntoa vuosittain. Tuettu asuminen ja tukiverkoston rakentaminen ovat tärkeitä jälkihuollon osia, ettei tarvitsisi mennä takaisin huumeluukkuihin ja entisiin porukoihin. Turvaverkkoa voi rakentaa monenlaisista palasista: avohoitopalvelujen lisäksi on vapaaehtoistyötä, lukuisat yhdistykset järjestävät monenlaista toimintaa, on erilaisia ryhmiä. Pulmana on kuitenkin, miten saada riittävän intensiivinen ja pitkäaikainen sosiaalinen tuki, Mailis Taskinen sanoo. Kuka pitää langat käsissään? Pitkässä hoitoketjussa on monta toimijaa eikä eri tahojen välinen työnjako ole aina selvä. Jonkun pitäisi pitää langat koko ajan käsissään, ettei asiakas tipahda ketjun läpi: Palvelujen yhteensovittamisessa, työnjaossa ja yhteistyössä on petrattavaa. Tarvitaan palveluohjausta: joissakin tapauksissa palveluohjaaja voisi olla asiakkaan sosiaalityöntekijä, joissakin sosiaaliterapeutti. Kaikki A- klinikan asiakkaat eivät ole so- Alkoholia, lääkkeitä, huumeita Tampereella arvioidaan olevan vähintään runsas tuhat suonensisäisesti huumeita käyttävää. Lisäksi on tuhansia kannabiksen käyttäjiä. Nuorilla ekstaasin ja muiden design-huumeiden käyttö yleistyy nopeasti. Vuonna 1999 Tampereen seudulla myytiin vähintään noin kaksi miljoonaa puolen gramman hasisannosta ja noin samankokoista amfetamiiniannosta. Poliisin haltuun joutui lähes ekstaasitablettia. Yleisin huume kannabiksen jälkeen on amfetamiini. Heroiinia Tampereella liikkuu toistaiseksi vähän. Sen sijaan käytetään laajasti katukaupassa myytäviä opioidilääkevalmisteita, Subutexia ja Temgesiciä. Huumeiden käyttöä tavallisempaa on lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö. Yleisin päihdeongelma on yhä alkoholin liikakäyttö. Runsaan asukkaan Tampereella arvioidaan olevan noin alkoholin suurkuluttajaa. Alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia useimmiten noin kymmenen vuoden viipeellä, huumeet jopa muutaman kuukauden kuluttua käytön aloittamisesta. Sairaanhoidossa ja terveydenhuollossa päihteet aiheuttivat Tampereella yli 22 miljoonan markan kustannukset vuonna Jos hiv-epidemia leviää pääkaupunkiseudulta Tampereelle, se kasvattaa erikoissairaanhoidon kuluja noin miljoona markkaa potilasta kohti. Lastensuojelussa 37 prosenttia huostaanotoista tehtiin vuonna 1999 vanhempien päihteiden käytön takia. Parhaassa hedelmällisyysiässä olevien naisten päihteiden, erityisesti huumeidenkäytön yleistyminen ennakoi, että raskaana olevien päihteitä käyttävien äitien määrä lisääntyy. Raskaana olevien ja pienten lasten narkomaaniäitien määrän oletetaan olevan useita kymmeniä lähimpien vuosien aikana. Tampereella päihdehoitoon käytettiin erityispalveluissa ja lastensuojelun sijaishuollossa 30,8 miljoonaa markkaa vuonna Lähde: Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja 8/2000. siaalitoimen asiakkaita, eivät edes huumeidenkäyttäjät, Mailis Taskinen sanoo. Oleellista on, että joku ottaa kokonaisvastuun ja katsoo, että kaikki toimii yhteen. Se pitäisi selkeästi sopia. Nyt se on sattumanvaraista ja riippuu siitä, kuinka hyvin sosiaalityöntekijä tai sosiaaliterapeutti tuntee asiakkaan asian omakseen. Luvassa matalan kynnyksen hoitopiste Tampereen päihdepoliittisessa suunnitelmassa lähdetään siitä, että päihdehaittoja pitää vähentää silloinkin, kun päihteidenkäyttäjä ei voi lopettaa käyttöä. Suonensisäisiä huumeita käyttävien Neuvonta- ja tukipiste Nerviin asiakas voi tulla ilman lopettamismotivaatiota. Tampereelta puuttuu kuitenkin huumeidenkäyttäjien matalan kynnyksen hoitopiste. Nyt he hakevat apua muun muassa vieroitusoireisiinsa terveydenhuollon päivystyksestä. Huumeasiakkaiden on myös vaikea löytää omaa paikkaansa palvelujärjestelmässä, koska hoitopaikkoja on useita ja hoitoonohjaus ontuu. Päihdepoliittiseen suunnitelmaan sisältyykin matalan kynnyksen hoitopisteen perustaminen. A-klinikkasäätiö teki siitä kehittämishankeanomuksen Raha-automaattiyhdistykselle ja tälle vuodelle projektirahoitusta myönnettiin markkaa toiminnan käynnistämiseen. Hoitopisteen on tarkoitus toi- 12 SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:10 AM

13 mia ympäri vuorokauden. Asiakas voi tulla hoitoon omasta aloitteestaan ja viipyä yhdestä kahteen vuorokautta. Hänelle tehdään alustava hoidon tarpeen arvio ja hänet ohjataan sopivaan hoitopaikkaan. Matalan kynnyksen hoitopisteeseen voi ottaa yhteyttä aina, kun on epätietoisuutta, kenen puoleen kääntyä. Sinne voivat myös soittaa ja tulla keskustelemaan ne lukuisat huumeita käyttävien nuorten vanhemmat, jotka kaipaavat keskusteluapua virka-ajan ulkopuolellakin. Hoitopisteessä otetaan vastaan myös ne huumeongelmaiset, jotka eivät ole halukkaita lopettamaan käyttöään, mutta tarvitsevat apua esimerkiksi vieroitusoireisiinsa. Korvaushoitoklinikka avaa ovensa keväällä Opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus- ja korvaushoitoja on Tampereella toteutettu syksystä Hoidon arviointi ja aloitus on tehty Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja hoito-ohjelmaa on toteutettu A-klinikalla. Viime vuonna A-klinikalle voitiin ottaa hoitoon samanaikaisesti enintään viisi henkilöä, vaikka tarve oli paljon suurempi varsinkin sen jälkeen, kun opioidiriippuvaisten henkilöiden lääkehoidosta annettu uusi asetus helpotti hoito-ohjelmiin pääsyä. Tilapäisratkaisuna Neuvonta- ja tukipiste Nervi raivasi tilaa korvaus- ja ylläpitohoitopotilaille: aamupäivisin se on palvellut kuutta potilasta. Hajautetut palvelut on päätetty keskittää: A-klinikkasäätiö perustaa Tampereelle erityispalvelupisteen opioidiriippuvaisten korvaus- ja ylläpitohoitoja varten. Klinikalla hoidetaan ne asiakkaat, jotka Tampereen yliopistollinen sairaala sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan valitsee hoito-ohjelmiin. Korvaushoitoklinikka aloittaa toimintansa huhtikuussa. Se palvelee alkuvaiheessa 20-30:tä vaikeasti huumeriippuvaista henkilöä. Tampereen päihdepalveluista löytyy tietoa internet-osoitteesta sosiaali/paihde.htm. Lea Suoninen Valmiuksia vanhemmuuteen Rauhaniemen huumepysäkin perhekuntoutusosastolla huumeongelmaiset vanhemmat opettelevat arjessa selviytymistä pienen lapsen kanssa. LEA SUONINEN Perhekuntoutuksen tavoitteena on, että perhe voisi elää yhdessä ja hoitaa lapsensa eikä lasta tarvitsisi ottaa huostaan, ohjaaja Maija Koivumaa sanoo. Katsomme, löytyykö vanhemmilta voimia vanhemmuuteen. Perinteisestihän vanhempia ja lapsia hoidetaan erikseen. Lapset laitetaan lastenkotiin, vanhemmat päihdekuntoutukseen. Tämä on toisenlainen hoitomuoto: hoidamme koko perhettä. Perhekuntoutuksessa Maija Koivumaan työparina työskentelee ohjaaja Kati Ylä-Nojonen. Molemmat ovat koulutukseltaan sosiaalikasvattajia. Perhettä kunnioittaen Perhekuntoutus alkoi lokakuussa Kuntoutuksen ajan perhe asuu Rauhaniemessä: sillä on käytössään huone ja pieni keittiö. Talossa on tätä nykyä tilat yhdelle perheelle, mutta remontin jälkeen sinne mahtuu sa- Perhekuntoutusosastolla perheen kanssa työskennellään puolikin vuotta, ohjaajat Kati Ylä-Nojonen (vas.) ja Maija Koivumaa kertovat. manaikaisesti kaksi perhettä. Me olemme täällä yleensä vain virka-aikoina. Illat ja viikonloput perhe on itsekseen. Se vaatii jo tietynnäköistä kykyä hoitaa asioita. Tarvittaessa kuntoutus aloitetaan katkaisuhoidolla, Kati Ylä-Nojonen sanoo. Tänne ei tulla täysihoitoon. Osa tätä hoitoa on, että seuraamme, miten arkielämä sujuu: kuinka vanhemmat suoriutuvat perusasioista lastenhoidosta, ruoanlaitosta, kaupassa käynnistä, raha-asioiden hoidosta. Maija Koivumaa sanoo, että perheistä löytyy yllättävän paljon hyviä asioita, jotka voivat hukkua perinteisissä hoitomuodoissa: On tärkeää, että lähestymme perhettä kunnioittaen ja katsomme, mikä siinä jutussa toimii. Lähestymistapamme on voimavarakeskeinen: vaikeastakin tilanteesta voi selviytyä. Työstämme paljon sitä, mitä perhe tarvitsee, mikä sitä kannattelee, mikä auttaa eteenpäin ja mikä taas on vahingoksi. Joillakin vanhemmista on jo lapsuuden perheessään ollut alkoholismia, väkivaltaa ja monenlaista ongelmaa. Sen tutkailu voi avata näkemään, ettei samaa mallia tarvitse toistaa omassa perheessään. Elää voi toisinkin. Kuntoutusosastolla ollaan jopa puoli vuotta Perhekuntoutusosastolla asutaan useita kuukausia, puolikin vuotta. On osoittautunut, että pidempi kuntoutusjakso kantaa pidemmälle. Jo kuntoutusjakson aikana suunnitellaan jatkohoitoa: Mahdollisuuksien mukaan teemme perheen kanssa avotyötä hoitojakson jälkeen ja selvitämme myös, mitä muuta tukea perhe voi saada, kuten kotipalvelua ja muita peruspalveluita, Kati Ylä-Nojonen sanoo. Tarvitsemme lisää tukiperheitä: tavallisia perheitä, jotka voisivat olla tukena asiakasperheillemme. Olennaista on, että vanhemmat eivät palaa entisiin kuvioihin. Heidän on löydettävä uusi tuttava- ja ystäväverkosto, Maija Koivumaa sanoo. Osa perheistä siirtyy Rauhaniemestä suoraan omaan asuntoon, osa lastensuojelun sijaishuollon tukiasuntoon Hervantaan. Lea Suoninen SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:11 AM

14 Päiväperho matalan kynnyksen kohtaamispaikka päihdeongelmaisille äideille KUVAT: LEA SUONINEN Ensisijaisesti olemme päihdeongelmaisen naisen kohtaava taho. Toimimme lastensuojelun ja päihdehuollon välimaastossa, Päiväperhon vastaava ohjaaja Tuija Forsberg kuvaa. Päiväperhoon ei tarvitse lähetettä: aukioloaikoina sisälle pääsee ovikelloa soittamalla. Emme kysy, kuka olet ja mistä tulet. Toiminta alkoi 23. lokakuuta. Kuukauden kuluttua sen oli löytänyt seitsemän äitiä, joista raskaana on kolme. Nyt äitejä on jo kymmenkunta ja lapsimääräkin hipoo kahtakymmentä. Lapset ovat enimmäkseen leikki-ikäisiä, mutta on joukossa koululaisiakin. Mietimme välillä, voiko lapsi olla kotonaan, jos äiti käyttää paljon huumeita. Avoin ja luottamuksellinen suhde auttaa tässäkin: otamme asian kaartelematta esille. Varmasti jokainen äiti haluaa olla mahdollisimman hyvä äiti lapselleen: hän näkee, milloin toisten apu on tarpeen. Toimimme yhteistyössä eri hoitolaitosten kanssa ja tarvittaessa päihdehoitopaikka järjestyy asiakkaillemme pikaisestikin. Lisäksi kehittelemme uutta tukimuotoa, jossa päihdeogelmainen äiti voisi olla lapsineen tukiperheessä suunnitellun ajan. Etsimme parhaillaan toimintaan halukkaita perheitä. Jokaisen äidin kanssa puhumme suoraan ja avoimesti, Päiväperhon vastaava ohjaaja Tuija Forsberg sanoo. Päiväperho on päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien päivätoimintakeskus Tampereella. 14 SOSIAALITURVA 3/2001 Päiväperhossa voi tavata muita perheitä, keskustella ohjaajien ja sairaanhoitajan kanssa ja osallistua ryhmiin. Esimerkiksi keskiviikon bändiryhmässä äidit treenaavat musiikkiterapeutin kanssa. Iltapäivisin laitetaan yhdessä ruokaa. Asiakkaille toiminta on ilmaista: ainoastaan ruokailusta peritään maksu, jos äidillä on varaa maksaa. Täältä äiti ja lapsi saavat joka päivä lämpimän ruoan. Ainakaan rahan puutteen vuoksi ei tarvitse olla syömättä, Forsberg sanoo. Torstaisin talossa on suljettujen ovien päivä: asiakkailla on yksilöaikoja. Päiväperhosta tehdään myös kotikäyntejä. Päiväperhossa työskentelee Tuija Forsbergin lisäksi ohjaaja ja sairaanhoitaja, joka on koulutukseltaan myös kätilö. Rauhaniemen huumepysäkin lääkäri saapuu tarvittaessa paikalle. Äitien päihdeongelmat ovat aika lailla akuutteja: kaikki ovat huumeongelmaisia yhtään alkoholiongelmaista ei ole joukkoon vielä osunut, Forsberg kertoo. Jokaisen äidin kanssa puhumme suoraan ja avoimesti. Tupakeittiössä päivän lehtiä lukeva Satu oli hiljattain hoidossa Kankaanpään A-kodissa. Siellä hän näki Päiväperhon esitteen ja otti yhteyttä. Käyn täällä kolmisen kertaa viikossa: jutellaan ja ihan vaan opetellaan olemaan. Muksun kanssa askarrellaan ja pelataan pelejä. Itsekseni käyn Rauhaniemen huumepysäkillä terapiassa ja NA-ryhmässä. Jos on vaan kotona, aika äkkiä keksii jotain tekemistä sitä samaa vanhaa. Siksi on hyvä, että on tämä vaihtoehto. Täällä on myös autettu ja neuvottu hoitamaan pakollisia asioita: ottamaan yhteyttä sossuun ja muihin viranomaisiin, Satu kehuu. Päiväperho sijaitsee Petsamonkadulla Tampereen keskustan tuntumassa. Aukioloaikoina sisälle pääsee ovikelloa soittamalla. Päiväperhon perustaminen on Tampereen päihdepoliittisen suunnitelman satoa. Se kuuluu kaupungin organisaatiossa lastensuojelun sijaishuoltoon. Päiväperhon taustaryhmässä ovat edustettuina kaikki ne tahot, jotka kohtaavat päihdeongelmaisia äitejä neuvoloista TAYS:n päihdepoliklinikkaan. Ryhmä kokoontuu parin kuukauden välein. Lea Suoninen 14 3/17/06, 11:11 AM

15 LEA SUONINEN Ei vain lääkkeiden jakoa Huumepotilaiden korvaus- ja ylläpitohoidot eivät ole vain lääkkeiden jakamista. Psykososiaalisen tuen on oltava koko ajan mukana, erikoislääkäri Riitta Alaja TAYS:n päihdepoliklinikalta korostaa. Erikoislääkäri Riitta Alaja pitää tärkeänä, että korvaus- ja ylläpitohoidoissa olevien huumepotilaiden retkahduksiin puututaan. Muuten rikokset tulevat mukaan kuvaan ja hoitoohjelmilta menee uskottavuus. Opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidoista vastaa Tampereella ja koko Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tampereen yliopistollisen sairaalan päihdepoliklinikka ja siellä erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Riitta Alaja. Vieroitus- ja korvaushoidoista Alajalla on kokemusta vuodesta 1997, jolloin ne virallisesti aloitettiin Suomessa. Viime heinäkuussa tuli voimaan sosiaali- ja terveysministeriön asetus, joka mahdollistaa myös ylläpitohoidon. Huumehoitoketjussa korvaus- ja ylläpitohoito ovat viimesijaisia hoitomuotoja. Hoito-ohjelmaan pääsylle on tarkat kriteerit: taustalla pitää olla perinteisiä huumehoitoja ja näyttöä siitä, etteivät ne riitä. Me arvioimme korvaus- ja ylläpitohoidon tarpeen, aloitamme hoidon ja seuraamme sitä sekä raportoimme hoidoista sosiaali- ja terveysministeriölle, Alaja kuvaa. TAYS:n päihdeklinikka on kehittänyt menetelmän, jolla laaja-alaisesti arvioidaan päihdepo- tilaiden hoidon tarvetta ja hoitoa. Se sopii erittäin hyvin myös huumepotilaille, Alaja sanoo. Arviointikäynnillä selvitetään potilaan päihdehistoriaa, nykyistä päihteidenkäyttöä, liitännäissairauksia ja laajasti koko elämäntilannetta. Arviointikäynnille toivotaan mukaan potilaalle läheistä henkilöä: puolisoa tai vaikkapa kriminaalihuollon työntekijää. Tämän jälkeen kutsumme koolle verkostokokouksen, jossa hoito suunnitellaan yhdessä potilaan ja eri vastuutahojen kanssa. Yritämme saada kokoon melkoisen joukon väkeä: kunnan sosiaalityöntekijöitä, väkeä huumetyön eri yksiköistä, A-klinikan ihmisiä, jos jatkohoito on siellä sekä mahdollisesti potilaan vanhemmat. Potilas potilaalta mietitään, mitkä ovat hänelle tärkeät tahot. Verkostokokouksessa mietitään vielä, kuinka realistisella pohjalla suunnitelma on ja kuinka sitoutunut potilas on siihen. Kartoitamme kaikki riskit, myös asumiseen liittyvät riskit. Hoito-ohjelmaanhan ei pääse, Jatkuu sivulla 17 SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:11 AM

16 Haittojen vähentämisestä hoitoon motivointiin Suonensisäisiä huumeita käyttävien Neuvonta- ja tukipiste Nervin työllä ei vain vähennetä haittoja. Monet asiakkaista motivoituvat pikku hiljaa hoitoon. LEA SUONINEN S uonensisäisiä huumeita käyttävien Neuvonta- ja tukipiste Nervi aloitti toimintansa Tampereella keväällä Vuotta aiemmin oli aloittanut Vinkki Helsingissä. Tätä nykyä neulojen ja ruiskujen vaihtopisteitä on jo toistakymmentä eri puolilla Suomea. Osa on selkeästi terveysneuvontapisteitä, mutta meidän yksikkömme on neuvonta- ja tukipiste, Nervin vastaava ohjaaja Tarja Koskinen korostaa. Hänen vastuualueenaan on sosiaalityö. Lisäksi Nervissä työskentelee kaksi sairaanhoitajaa. Perustehtävämme on parantaa suonensisäisiä huumeita käyttävien elämänlaatua. Lähdemme siitä, mihin asiakas pyytää neuvoa ja apua. Sosiaalityön osalta yleisimmät asiat ovat asunnottomuus, toimeentulotukikysymykset sekä rikosoikeudelliset kysymykset, kuten oikeusavun saanti. Haemme asiakkaan kanssa yhdessä tietoa ja ohjaamme häntä eteenpäin olemassa oleviin palveluihin, Koskinen kertoo. Nervin toinen perustehtävä on ehkäistä tartuntatauteja. Terveysneuvonnan ja turvaseksineuvonnan lisäksi käytetyt neulat ja ruiskut vaihdetaan uusiin ja asiakkaille jaetaan kondomeja. Asiakkaille tehdään myös hepatiitti- ja hiv-testejä. Niihin on osallistunut valtaosa asiakkaista. Lisäksi rokotetaan B-hepatiittia vastaan. Rokotuskampanja hepatiitti-b:tä vastaan alkoi Tampereella Seuraavana vuonna ilmeni vielä uusia tartuntoja, mutta sen jälkeen niitä ei ole ilmaantunut. Suonensisäisiä huumeita käyttävillä yleinen C-hepatiitti on sen sijaan valtaosalla Nervin asiakkaista. Heidän maksa- ja tulehdusarvojaan seurataan verikokein. Raskaustesti lisättiin palveluihin asiakkaiden toivomuksesta. Lisäksi Aids-tukikeskuksen hiv-neuvoja palvelee Nervissä keskiviikkoisin. Vastaavasti Nervin sairaanhoitajat käyvät Aidstukikeskuksessa ottamassa hivtestejä. Vangit altistetaan parantumattomille sairauksille Pääkaupunkiseudulla piikkihuumeiden käyttäjien keskuudessa leviävää hi-virusta ei ole toistaiseksi tavattu Tampereelta. Tähän on osaltaan auttanut Nervin toiminta, Tarja Koskinen uskoo. Hiv-tartuntojen osalta olen huolestunut asiakkaiden säännöllisesti toistuvista vankilatuomioista. Osa vaihtaa suonensisäisen käytön nenän tai suun kautta käytettäviin aineisiin, mutta monella piikkihuumeiden käyttö jatkuu vankilassa. Huumeiden pääsyä vankiloihin ei ole onnistuttu estämään. Niin kauan kuin vankiloissa ei ole neulojen ja ruiskujen vaihtoa, ihmisiä altistetaan parantumattomille sairauksille. Lastensuojelun peikko pikku hiljaa poistunut Tampereen linja-autoaseman kupeessa sijaitseva Nervi on auki iltapäivisin maanantaista perjantaihin. Torstaisin ovet ovat auki kuuteen, koska asiakkaissa on myös työssäkäyviä ja opiskelijoita. Viikonloppuisin paikka on kiinni. Nervin asiakasmäärä on kasvanut kiihtyvään tahtiin: tätä nykyä asiakkaita on liki 600. Alkuun saimme luotua hyvän yhteistyön Pirkanmaan apteekkien kanssa: kun asiakkaat kävivät apteekeissa ostamassa neuloja ja ruiskuja, he saivat ruiskupaketin mukana esitteemme. Sen jälkeen sana toiminnastamme on alkanut levitä käyttäjältä toiselle ja myös uskallus tulla. Kaikki palvelumme ovat anonyymeja. Tilastollista seurantaa varten asiakkailta kysytään syntymävuosi. Luottamuksen kasvamisesta kertoo se, että ensimmäisten kuukausien aikana asiakkaat olivat selkeästi sinkkuasiakkaita, vuotiaita nuoria. Sen jälkeen alkoi tulla myös alaikäiseksi itsensä ilmoittavia. Viimeisimpänä tänne ovat uskaltautuneet alaikäisten lasten vanhemmat. Vanha lastensuojelun peikko on pikku hiljaa poistunut. Nervin vastaava ohjaaja Tarja Koskinen kertoo, että asiakasmäärä kasvaa kiihtyvään tahtiin. Joka kuukausi tulee noin 20 uutta asiakasta. Lastensuojelu on syystäkin kritisoinut, että meillä asioi suonensisäisiä huumeita käyttäviä alaikäisiä. Siinä vaiheessa heistä ei vielä tiedetä muualla. On parempi, että he käyvät keskustelemassa tilanteestaan meidän kanssamme kuin se, että me tekisimme heistä lastensuojeluilmoituksia ja he painuisivat maan alle, Koskinen sanoo. Olemme rohkaisseet nuoria hakemaan apua kouluterveydenhoitajalta tai koulukuraattorilta tai kertomaan kotonaan vanhemmilleen. Monet vanhemmista ovatkin ottaneet yhteyttä ja olemme ohjanneet perheitä huumehoitoyksiköihin. 16 SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:11 AM

17 INEN Naisia noin kolmannes Nervin asiakkaista naisia on noin kolmannes. Nuorimmat asiakkaat ovat 15-vuotiaita, vanhimmat yli 40-vuotiaita. Alaikäisiä asiakkaista on alle 10 prosenttia. Tyypillisimmin naisasiakkaat ovat vuotiaita, kun taas miehistä enemmistö on vuotiaita. Vain muutama asiakas on käynyt vain kerran, kaksi. Valtaosa jatkaa asiakkuuttaan, mutta riippuu tietysti elämäntilanteesta, kuinka usein he käyvät. Päivittäin käyvät usein asunnottomat ja ne, joilla käyttö on rankkaa, Koskinen kertoo. Nervin työntekijät ovat usein ainoita aikuisia ihmisiä, jotka eivät itse käytä huumausaineita ja joihin asiakkailla on säännöllinen kontakti. Tämä ilmenee viime vuonna tehdystä psykologian gradu-työstä, jossa haastateltiin Nervin asiakkaita. Ruiskujen ja neulojen vaihdon lisäksi se oli syy Nervissä käyntiin. Nervin toiminta ei olekaan pelkkää haittojen vähentämistä käyttövaiheessa. Monet asiakkaista motivoituvat pikku hiljaa hoitoon. Yleisin syy asiakkuuden katkeamiseen on juuri hoitoon hakeutuminen: hoitoonlähtöjä ja hoitoyrityksiä on paljon. Viime vuosina on perustettu monia uusia hoitoyksiköitä. Niiden toimivuudesta saamme asiakkailtamme paljon palautetta: on hyviä, pieniä toimivia yksiköitä, joissa saa paljon apua ja tukea ja jälkihuoltoa suunnitellaan jo hoidon aikana. Joissakin yksiköissä hoito saattaa taas kariutua esimerkiksi siihen, että käyttö jatkuu hoidon aikana. Hoitojen sisällön seurantaa ja toimivuuden tarkastelua ei ole selkeästi määritelty kenenkään tehtäväksi, Koskinen sanoo. Nervi on Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yksikkö. Sen taustaryhmässä ovat edustettuina Tampereen seudun apteekit, Aids-tukikeskus, A-klinikka, kaupungin sairaalan päivystysasema sekä poliisi. Lea Suoninen Tavoite on, että lääkehoidon rinnalla ei käytetä muita aineita, ei laittomia eikä laillisiakaan. Jatkoa sivulta 15 jollei potilaalla ole paikkaa, missä asua. Hoito alkaa sairaalajaksolla Päihdepoliklinikka on hallinnollisesti osa Pitkäniemen sairaalan akuuttipsykiatrian klinikkaa. Seuraava lenkki hoitoketjussa on Pitkäniemen sairaalan viisipaikkainen vieroitushoito-osasto. Tampereella lääkkeellinen opioidihoito aloitetaan aina sairaalajaksolla. Yleensä Pitkäniemessä ollaan kaksi viikkoa. Potilaamme ovat sekakäyttäjiä: opioidien lisäksi he ovat yleensä käyttäneet pitkään rauhoittavia aineita, piristeitä ja kannabista. Samalla kun lääkkeellinen opioidihoito aloitetaan ja haetaan oikeaa annosta, vieroitetaan muista aineista. Tavoite on, että lääkehoidon rinnalla ei käytetä muita aineita, ei laittomia eikä laillisiakaan. Pitää pärjätä korvaushoitolääkkeellä. Siksi lääkettä pitää myös olla niin iso annos, ettei ole tarvetta käyttää muita aineita. Pitkäniemen sairaalan vieroitushoito-osastolla työskennellään pitkälti samalla otteella kuin täällä. Sinnekin mennään ensin tutustumiskäynnille ja mietitään, mitä osastohoito merkitsee. Osastohoitojakso ei ole läpihuutojuttu. Siellä arvioidaan vielä tilannetta: onko potilas todella sitoutunut hoitoohjelmaan vai onko pikemminkin muiden toive, että potilas hoitaisi itseään. Avohoidossa monenlaista tukea Osastohoitojakson jälkeen potilas siirtyy avohoitoon. Hän hakee korvaavan lääkkeen joka aamu seitsemänä päivänä viikossa avohoitopisteestä. Lääkettä ei saa mukaan vaan se nautitaan paikan päällä. Alaja korostaa, että avohoito ei ole vain lääkkeen antamista. Psykososiaalisen tuen on oltava koko ajan mukana: Meidän huumepotilaillamme persoonan kypsymättömyys ja sosiaalisten taitojen jälkeenjääneisyys ovat isoja ongelmia. He ovat aloittaneet käytön nuorina, koulutus on jäänyt hankkimatta eikä työelämästäkään ole kokemusta. He tarvitsevat monenlaista apua, hoitoa, kuntoutusta ja koulutusta. Kun koskaan ei ole ollut normaalia elämää, kaikki pitää rakentaa aivan alusta. Alaja sanoo, että Tampereella hoitoketju pysyy hallinnassa, koska huumetyötä tekevät kokoontuvat säännöllisesti: Sekä huumetyössä mukana olevat lääkärit että opioidihoitoihin osallistuvat tahot kokoontuvat säännöllisesti. Joitakin yksittäisiä hoitoohjelman kriteerit täyttäviä potilaita on hajallaan Pirkanmaan pienissä kunnissa. Asetushan antaa mahdollisuudet siihen, että korvaushoitolääkkeet voisi hakea kotikunnan terveyskeskuksesta. Kysymys on siitä, mitä tahtia terveyskeskukset kasvattavat valmiuksiaan. Yritämme nyt kouluttaa ja valmentaa terveyskeskusväkeä tekemään omia hoitosuunnitelmiaan. Takana pitkä päihdehistoria Korvaushoito tähtää päihteettömyyteen, kun taas ylläpitohoidossa painotetaan haittojen vähentämistä ja potilaan elämän laadun parantamista. Rajanveto on tosin liukuva. Korvaushoito voi olla vuosienkin kestoista, mutta sen rinnalla tarjotaan oheispalveluita ja kuntouttavaa hoitoa, jotta saataisiin tehtyä työtä elämänmuutoksen kanssa päihteettömyys tähtäimessä. Tampereella korvaushoidossa on tätä nykyä kymmenen potilasta ja ylläpitohoidossa kaksi. Heidän keski-ikänsä on noin 25 vuotta. Joukossa on sekä naisia että miehiä. Kaikilla on pitkä päihdehistoria. Jokaisella on jonkinlainen ajatus siitä, että he joskus pärjäävät ilman tukilääkitystä. Pettymyksiäkin on ollut. Kun hoitoja aloitettiin syksyllä 1997, alkuun lähdettiin liikkeelle lyhyillä hoidoilla. Puolen vuoden hoito kantoi hetken, kunnes käyttö alkoi uudestaan, Alaja kertoo. Raskaana olevat ylläpitohoidossa Tampereella ylläpitohoidossa olevat ovat raskaana olevia naisia: Heidän hoitoaan kutsutaan ylläpitohoidoksi: se on huumekierteen katkaisua tässä ja nyt. Korvaava lääke on apuneuvo: raskaana olevia ei patisteta raskausaikana vieroittautumaan korvaavasta lääkkeestä, ei edes heti vauvan synnyttyä. Tavoite on pikemminkin turvata sikiön tila ja raskauden läpivienti. Raskaana olevilla käytetään korvaavana lääkkeenä buprenorfiinia. Muualla maailmalla on ollut aika paljon buprenorfiiniraskauksia ja jo Suomessakin. Sen käyttö on selvästi turvallisempaa kuin huumeidenkäyttö. Sen käyttö vertautuu muihin raskauden aikana käytettäviin lääkehoitoihin: esimerkiksi verenpainetta, astmaa ja epilepsiaa joudutaan hoitamaan raskauden aikana. Raskaana olevat pääsevät hoito-ohjelmaan ohi jonon. Näin menetellään myös hiv-positiivisten potilaiden kanssa, joskaan Tampereella hiv-tartunta ei ilmeisesti vielä leviä suonensisäisiä huumeita käyttävillä. Myös hiv-potilaiden hoito on ylläpitohoitoa: tavoitteena on, etteivät he tartuta muita. Alaja korostaa, että korvausja ylläpitohoidot eivät ole alaikäisten hoitomuotoja, vaikka asetuksessa ei olekaan säädetty ikärajoja. Heille tarjotaan perinteisiä hoitomuotoja. Retkahduksiin puututtava Hoito-ohjelman aikana kontrolloidaan, etteivät potilaat käytä muita aineita: Perussääntö on, että tukea lisätään, jos lähtee menemään SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:11 AM

18 Fyysisen riippuvuuden lisäksi ongelmana on psyykkinen riippuvuus ja koko huumekeskeinen elämäntapa. huonosti. Jos hoito-ohjelmassa alkaa tulla retkahduksia, potilas pannaan uudelleen Pitkäniemeen vieroitukseen. Otetaan uusi alku ja selvitetään, mistä retkahdukset johtuvat: onko lääkeannos liian pieni, onko potilaalla psyykkisiä ongelmia, kuten masennusta tai jotain muuta. Kun hoitaja ja potilas tapaavat päivittäin, heidän välilleen syntyy luottamuksellinen suhde. Silloin potilas itse kertoo retkahduksistaan. Jos hän kuitenkin lähtee tuhoamaan hoitoaan eikä kerro missä mennään, hoito voidaan keskeyttää. Asiaan voidaan palata myöhemmin, jos potilas jaksaa tehdä enemmän työtä hoidon kanssa. Ammattitaitoa on arvioida, mistä kaikesta on kyse, jotta osataan valita oikeita hoito- ja tukimuotoja. Silloin ei tule niin paljon pettymykseen päättyviä liikkeellelähtöjä, Alaja tähdentää. Hoitojen määritelmät Opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidossa voidaan lääkkeenä käyttää buprenorfiinia, metadonia tai levasetyylimetadolia. Heroiinin lisäksi opioidiriippuvuutta aiheuttaa opioidilääkevalmisteiden, kuten Subutexin ja Temgesicin, väärinkäyttö. Sosiaali- ja terveysministeriön heinäkuussa voimaan tullut asetus määrittää vieroitushoidon enintään kuukauden kestäväksi päihteettömyyteen tähtääväksi hoidoksi, jossa voidaan käyttää apuna buprenorfiinia ja metadonia sisältäviä lääkkeitä. Korvaushoito on taas kuntouttavaa, päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa, jossa käytetään buprenorfiinia, metadonia tai levasetyylimetadolia sisältäviä lääkkeitä ja joka kestää yli kuukauden. Ylläpitohoito on kuntouttavaa hoitoa, jossa käytetään buprenorfiinia, metadonia tai levasetyylimetadolia sisältäviä lääkkeitä ja joka kestää yli kuukauden ja jonka painopisteenä on vähentää haittoja ja parantaa potilaan elämänlaatua. Olen huolestunut, jos hoitoohjelmissa olevat eivät lopeta rikosten tekemistä. Se on hyvin vastenmielinen ajatus: me tarjoamme hoidon ja meillä onkin entistä virkeämpiä rikollisia liikkeellä. Meidän pitäisi pystyä varmistamaan, ettei näin tapahdu. Jos me katsomme retkahduksia läpi sormien, on aivan vääjäämätöntä, että rikokset tulevat mukaan kuvaan. Ne kulkevat rinta rinnan. Silloin hoito-ohjelmilta menee uskottavuus, Alaja sanoo. Tavoitteena päihteettömyys Alaja pitää tärkeänä, että hoitoohjelmissa korostetaan päihteettömyyttä ja elämäntavan muutosta ja tehdään työtä sen eteen: Toisaalta olen myös lääkäri ja arvostan lääkkeiden oikeaa käyttämistä. Korvaavien opioidien on oltava kontrolloidussa ja selkeästi rajatussa käytössä. Hoidon tulee olla hyvin raamitettu, niin että on säännöt ja sopimukset, joita opitaan kunnioittamaan. Kun tähtäin on sopivan korkealla, hoitoon tulee linjakkuutta. Alaja pitää tärkeänä, että huumehoito-ohjelmat pysyvät julkisen terveydenhuollon valvonnassa. Näin hoitoa ei käytetä väärin ja vastuu pysyy julkisella puolella: Hoito ei voi perustua voiton tavoitteluun. Hoito-ohjelmiin osallistuvat ovat enimmäkseen syrjäytyneitä tai syrjäytymisuhan alla olevia ihmisiä, jotka tarvitsevat monenlaista apua ja tukea ja tulevat siinä mielessä kalliiksi. Ongelmat eivät korjaannu hetkessä Kun tavoitteena on päihteettömyys, jossain vaiheessa potilaan pitäisi vieroittua korvaavastakin lääkkeestä. Lääkitystä puretaan asteittain: potilaan pitää olla vahvasti sitoutunut pääsemään myös korvaavasta aineesta eroon. Yksi mahdollisuus on narkoosivieroitushoito. Sitä voisi ajatella hoidon lopettamisvaiheessa, Alaja miettii. Suomessa narkoosivieroitushoitoja toteuttaa ainoastaan TAYS:n anestesiaosasto. Jokunen vuosi sitten kohistiin, että narkoosihoidolla saadaan huumeidenkäyttö kerralla loppumaan. Näin käy harvoin: Narkoosivieroitus toimii parhaiten, kun kyseessä on puhdas opioidiriippuvuus. Jos on töissä käyvä henkilö ja sosiaalinen kehys on jokseenkin ehjä, hoitomuoto voi toimiakin. Sekapäihderiippuvuus on paljon monimuotoisempi ongelmavyyhti. Narkoosivieroituksessa saadaan 6-8 tunnin nukutuksessa fyysinen opioidiriippuvuus poikki: nukutuksen aikana annetaan opioidivalmistetta, naltreksonia, joka sitoutuu hermopäätteisiin päihteenä käytetyn opioidin, yleensä heroiinin, tilalle. Narkoosivieroituksen jälkeen potilaan pitää jatkaa lääkkeen käyttöä pitkään, jopa vuosi. Kyseessä on opioidilääke, jolla ei ole mielihyvävaikutusta. Jos ottaa heroiinia tai muita euforisoivia aineita, ne eivät sitoudu hermopäätteisiin eivätkä tuota mielihyvää. Valtaosa hoitoon pyrkivistä on kuitenkin moniongelmaisia, jotka narkoosihoidon jälkeen tarvitsisivat kuntoutusta ja tukea. Fyysisen riippuvuuden lisäksi ongelmana on psyykkinen riippuvuus ja koko huumekeskeinen elämäntapa, Alaja tähdentää. Lea Suoninen Päihdetyöhön oma Päihdetyö on viimeinkin saanut oman ammattitutkinnon ja tunnustettu koulutusjärjestelmässä omaksi osaamisalueekseen. Päihdetyön ammattitutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona sellaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa, joka on saanut oikeuden näyttöjen järjestämiseen. Näyttötutkinnot ovat erityisesti aikuisväestöä varten suunniteltu ja kehitetty tapa suorittaa tutkinto. Koulutuksessa, työelämässä tai harrastuksissa hankittua osaamista käsitellään yhtenä kokonaisuutena siten, että osaaminen voidaan hyödyntää tutkinnossa vaaditun ammattitaidon näytöissä. Toisen asteen aikuistutkinto Ammattitutkinto sijoittuu koulutusrakenteessa toisen asteen aikuistutkinnoksi. Siihen vaaditaan alan peruskoulutus ja sitä täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä vähintään kolme vuotta alan työkokemusta. Ammattitutkinto antaa kelpoisuuden alan ammattikorkeakouluopintoihin esimerkiksi siten, että päihdetyön ammattitutkinnon suorittanut voi hakeutua sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluun suorittamaan sosionomin tai sairaanhoitajan tutkintoa. Edellytyksenä on lisäksi, että henkilö hankkii tai hänellä on korkeakoulun edellyttämä kielitaito eli että hän kykenee lukemaan englanninkielistä oppimateriaalia. Jos henkilöllä on perustutkinto, hän on esimerkiksi lähihoitaja tai ei-ylioppilas sairaanhoi- 18 SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:11 AM

19 hön oma ammattitutkinto taja, ja hän suorittaa lisäksi ammattitutkinnon, hän saa kelpoisuuden hakeutua yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Päihdetyön ammattitutkinto koostuu kolmesta pakollisesta tutkinnon osasta, jotka ovat lainsäädäntö ja palvelujärjestelmä, ihmislähtöinen ammatillisuus ja päihdetyön perusteet ja menetelmät. Näiden lisäksi on valittava kaksi seuraavista: päihdetyön psykososiaalinen lähestymistapa, kristillinen päihdetyö, Myllyhoito, vapaaehtois- ja järjestötyö päihdehuollossa, ehkäisevä päihdetyö tai itsenäinen ammatinharjoittaminen. Kun tutkinnon kaikki viisi osaa on suoritettu, henkilö on suorittanut päihdetyön ammattitutkinnon. Näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerrallaan. Koko tutkinnon sijasta voi suorittaa tiettyjä osia ja suorittaa muut osat myöhemmin. Näyttöjen antaminen työpaikoilla edellyttää työyksiköiden kiinnostusta ja panostusta asiaan. Näytöt aidoilla työpaikoilla Ammatilliset oppilaitokset järjestävät myös näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta, jonka pituus vaihtelee oppilaitoksittain. Myös koulutustapa vaihtelee; opiskelu voi olla kokopäiväistä, oppisopimuskoulutusta tai iltaisin suoritettavaa monimuotokoulutusta. Näytöt annetaan aidoilla työpaikoilla eli päihdetyön eri toimintayksiköissä. Näyttötutkinnon järjestämisestä ja valvomisesta vastaa valtakunnallinen näyttötutkintotoimikunta, jonka jäsenet opetushallitus on nimennyt järjestöjen ehdokkaista marraskuussa Näyttöjen antaminen työpaikoilla edellyttää työyksiköiden kiinnostusta ja panostusta asiaan. Järjestöt ovat pitkään kurssittaneet ja kouluttaneet päihdetyön ammattilaisia, joten työyksiköistä löytyy päteviä ja ammattitaitoisia henkilöitä näyttöjen arvioimiseen. Lähihoitajaopiskelijat ja heidän perehdyttämisensä sekä heidän näyttöjensä vastaanottaminen on tuttua monilla työpaikoilla. Ammattitutkinto eroaa perustutkinnosta juuri siinä, että tutkinnon antaja on tehnyt päihdetyötä toisessa yksikössä ja hän arvioi yhteistyökumppanin tai kollegan ammatillisia valmiuksia. Oppilaitokset järjestävät arviointikoulutusta eri puolilla Suomea. Päihdetyön ammattitutkinto antaa jatkoopintokelpoisuuden korkeakouluun, mutta rinnakkaistutkintona se lisää myös erilaisia perustutkintoja suorittaneiden työntekijöiden valmiuksia työskennellä päihdeongelmaisten kanssa. Esimerkiksi vankiloiden päihteettömillä osastoilla työskenteleville, vartijoille tai seurakuntien työntekijöille päihdetyön ammattitutkinto on oivallinen rinnakkaistutkinto, joka laajentaa omaa ammattipätevyyttä. Lisätietoja päihdetyön ammattitutkinnosta ja siihen liittyvästä valmistavasta koulutuksesta saa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattioppilaitoksista. Hannele Tainio Kirjoittaja toimii suunnittelijana Helsingin diakoniaopiston lisäkoulutusyksikössä. Hänen sähköpostiosoitteensa on Kateutta rahanvaihtajien temppelissä Samaan aikaan kun valtakunnan ministerit keskustelevat siitä, saako rikkaita kadehtia, koulupoika kysyy nuorten palstalla ahdistuneena, miksi luokassa ei juhlita hänen kokeesta saamaansa ysiä. Porukan hyviä poikia ovat nelosillaan riekkujat. Pyydetäänpä Sauli Niinistöä vierailevaksi opettajaksi tähän luokkaan. Hän sanoo nelospojille, ettei näiden pidä ilkkua ysipoikaa. Hänestä tulee se työvoima, jonka tuotannosta nelospojat saavat aikanaan työttömyysturvansa. No mitä tähän nelospojat? Sen tietää ysipoikakin ja niinpä hän ei toivokaan Niinistön tulevan luokkaansa sanomaan yhtään mitään. Ysipojalle Niinistön viesti on, että ilman nelospoikia hän ei olisi hyvä ollenkaan. Rikkaus on sitä, että muut ovat köyhiä. Amerikkalaisten rikkaiden yksi lypsylehmä on rikollisuus- ja syrjäytymisviihde, jota maailman nelospojat ostavat satunnaistuloillaan. Siitä saa globaalia vahvistusta epäonnistujan identiteetille ja oppii uusia tapoja tökkiä onnistujia. Kasvattajat ja opettajat yrittävät kehittää Suomessa lakisääteisesti päiväkoteja ja kouluja paikoiksi, joissa kaikki lapset ja nuoret oppisivat onnistumaan: oppilailla on yksilölliset oppimistavoitteet, lapsen kehitystä verrataan hänen omiin tavoitteisiinsa, järjestetään monenlaisia toimintoja ja tehdään yhteistyötä. Silti lapselta kysytään jatkuvasti, onko hän ysipoika vai nelospoika vaiko niitä tavallisia. Köyhät teillä on aina keskuudessanne, totesi varhaisempi tasaarvoajattelija. Mutta sama aatesuunta esittää myös, että ihmisten pitää kilvoitella toinen toistensa palvelemisessa mitä se nykysuomeksi lieneekään. Olisiko liikaa vaadittu, jos Suomessa lopetettaisiin nelospoikien tuotanto? Kilvoitusta se edellyttää ja aikaa, mutta se olisi kaikille hyvä palvelus sosiaaliryhmään ja tulodesiiliin katsomatta. Vanhemmat ja muut kasvattajat pystyisivät sanomaan lapsille todenmukaisesti, että jokaiselle riittää tarpeellista tekemistä ja työtä, jolla voi elättää itsensä. Jos työ ei käy kaupaksi markkinoilla, kuntayhteisö huolehtii siitä, että jokaisella työkykyisellä on perustoimeentulon takaava työpaikka. Huolehtiihan kunta sosiaalialan työpaikoistakin. Kaupallisilla markkinoilla minun olisi mahdotonta myydä sosiaalipalvelujen asiantuntijuuttani. On vähän poliittisia ohjelmia, jotka käskevät kansalaisia kilvoittelemaan maailman rikkaiden palvelemisessa. Ne eivät saa kannatusta aatemarkkinoiden pörssissä eli demokraattisissa vaaleissa. Poliitikot ja työmarkkinajohtajat väittävät kuitenkin työkseen meille, että rikkaiden palveleminen on ensisijaista, jotta nämä eivät vie pelimarkkojaan pois maan kasinosta ja pakota talouspapistona toimivaa ekonomistikuntaa lukemaan tuomiota kansantaloutemme päälle. Ei ihme, että puoli kansaa on poliittisia nelospoikia ja jättää äänestämättä. Kati Peltola SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:11 AM

20 Romppu tarjoaa avohoitoa Rovaseudulla Lapin pahentunut huumeongelma kohdattiin pitkään ilman huumeisiin erikoistuneita hoitopaikkoja. Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Romppu on vajaan vuoden kantanut vastuuta ehkäisevästä työstä, avohoidosta ja jälkihoidosta. Rovaseutu on nuorten huumeidenkäytön kärkialueita Suomessa. Kaikkia aineita on saatavilla ja tarjonta lisää käyttöä. Käytön syyt ovat syvemmällä. Nuorten pahoinvoinnista kertoo se, että peruskoulussa viihdytään huonoiten Suomessa. Myös aborttiluvut ovat suuria. Paheneva ongelma on ollut tiedossa, mutta varsinaista huumehoitoa on järjestetty vasta vajaa vuosi, kun Rovalan setlementti aloitti alaikäisille huumeidenkäyttäjille tarkoitetun Lapin nuorten päihde- ja huumeklini- kan, Rompun. Huumeongelmista kärsiviä hoidettiin aiemmin yleisissä päihdepalveluissa. Rompun henkilökunta tekee ehkäisevää työtä, tarjoaa lähinnä Rovaseudulla avohoitoa ja on asiantuntijana mukana arvioimassa jatkohoidon tarvetta. Myös kuntoutushoidon jälkeinen jälkihoito on keskitetty Romppuun. Koko Lapin lääniä palvelevassa Rompussa on viisi työntekijää. Henkilökunnalla on monenlaista ammatillista osaamista. Vastaava päihdetyöntekijä on sosiaalityöntekijä Unto Matinlompolo. Muut työntekijät ovat nuoriso-ohjaaja Saija Himanka, sosiaalikasvattaja Tarja Kasurinen ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja Jaana Montonen. Palveluiden kysyntä ylittää tarjonnan. Kaikki nuoret otetaan vastaan, mutta se ohentaa työn laatua. Rovaseudun ulkopuolelle pystymme tarjoamaan lähinnä konsultaatiota, koulutusta ja työnohjausta. Pidämme kunnissa muun muassa vanhempainiltoja ja koulutuksia huumeista, Matinlompolo kertoo. Ammatillinen huumetyö edellyttää, että tietoa levitetään. Sisäänpäinlämpiävyys ei toimi. Tiimistä jonkun tulee pitää aktiivisesti yhteyttä ulospäin. Rompun tyypillisintä asiakaskuntaa ovat vuotiaat. Heillä on yleensä kokeiluineen yli vuoden huumeidenkäyttö takanaan. Useimmat tulevat Romppuun lastensuojelun ohjaamina. Asiakkaina on jonkin verran myös vuotiaita. Vanhemmat käyttäjät ohjautuvat A-klinikalle. ERJA SAARINEN Huumepoliisin työ on raskasta, mutta antoisaa ja vaihtelevaa. Jutut eivät tule pöydän ääreen vaan ne haetaan kaduilta, Martti Karjula sanoo. Yhteistyökumppaneiden työ tutuksi Poliisilla on huumeasioissa paljon yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Yhteistyö helpottuu, kun kumppanit tuntevat toistensa työn. Yleinen luulo, joskus jopa ammattilaisilla, on se, että poliisi kyttää huumeidenkäyttäjiä. Emme kyttää ketään. Ensimmäinen ajatus kun käyttäjän kohtaa on toive, että saisi edes jonkun aineista irti, rikosylikonstaapeli Martti Karjula kertoo. Hän työskentelee keskusrikospoliisin pohjoisella osastolla Rovaniemellä. Poliisi keskittyy tärkeimpiin huumeidenvälittäjiin ja salakuljettajiin. Esimerkiksi Virosta kaikkialle Suomeen levittäytyneen salakuljetus- ja välitysket- jun paljastamiseen meni vuosia. Katuvalvonta ja käyttöön puuttuminen jäävät väkisinkin vähemmälle. Viranomaiset sinisilmäisiä Rovaseudulla poliisilla on pitkään ollut yhteistyötä sosiaalija terveydenhuollon työntekijöiden kanssa. Muun muassa lääninhallituksessa mietitään asioita yhdessä. Päihdevalistus on pitkäaikainen yhteistyöalue. Karjulan mielestä yhteistyötä hankaloittaa se, ettei tunneta toisten työnkuvaa. Poliisissakin on monenlaisia työnkuvia: järjestyspoliisi tekee muuta kuin paikallispoliisin rikososasto, joka taas tekee aivan muuta kuin keskusrikospoliisi. Poliisi näkee aineidenkäyttäjät raadollisimmillaan. Heistä näyttää välillä, että muut viranomaiset ovat narkomaanien kanssa sinisilmäisiä: Narkomaanit huijaavat kaikkia viranomaisia, koska heidän on pakko saada rahaa. Tätä on ehkä vaikea hyväksyä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattien eettinen lähtökohta on, että potilas- tai asiakas on aina oikeassa, häntä on uskottava. Ennen näin olikin. Lääkäriin tulivat vain kipeät, mutta tänä päivänä tullaan, jotta saataisiin lääkkeitä, joilla saadaan pää sekaisin. Tähän tarkoitukseen saa liian helposti reseptejä. Vilkas kriminaalikaupunki Rovaseudulle on koko 1990-luvun virrannut vuosi vuodelta enemmän huumeita. Vain hero- 20 SOSIAALITURVA 3/ /17/06, 11:11 AM

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain 1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen

Lisätiedot

Taulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain

Taulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain Taulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain LIITE 1 Palautettujen tietoja alle 10 tietoja 10 29 Betlehem-koti 122 Ensikoti Helmiina 124 Forssan seudun terveydenhuollon

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11 TAMPEREEN A-TOIMI KOULUTUSOSASTO A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA Matala Tuomiokirkonkatu 19, 33100 Tampere Puh 03 3124 7200 Fax 03 3124 7250 Terveysneuvontapiste Nervi Suvantokatu

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin KOSKINIITTY Perhekuntoutus Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin Tillikatu 8, 33710 Tampere Puh. 050 350 3845 Fax 03 316 0631 yritys.soon.fi/kumpuniitty Koskiniitty avaa perheelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus Metsäkodon ja Rinnekodon toiminta perustuu sosiaalityön, kasvatustieteellisen tiedon, psykiatrisen hoitotyön ja kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteiden integrointiin yhteisöllisessä, kasvua tukevassa

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 56 LAUSUNTO ALOITTEESTA KISKON JA NURMIJÄRVEN KLINIKOIDEN TARPEELLISUUDEN ARVIOINNISTA Terke 2010-3083 Esityslistan asia TJA/16 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Irti Huumeista ry / Anne Salovaara- Kero

Irti Huumeista ry / Anne Salovaara- Kero / Anne Salovaara- Kero Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori, kansallinen turvallisuusseminaari, Oulu 10. 11.11.2015 Perhekeskeinen huumetyö, verkostoyhteistyö ja kumppanuus: esimerkkejä :n ja kuntien

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö Oh S.Puro, aoh Milla Pyötsiä, os.siht. Vuojärvi 14 hoitajaa; J.Virta, H.Malkavaara,O.Luhti, A.Tiala, A.Ruth, L.Turunen, E.korhonen, J.Leikas, K-M.Solismaa, M.Sainio,

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA Päihdemessut SELVÄ PÄÄ KIRKAS MIELI Kuusankoskitalo 7.11.2009 Niina Korpelainen sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Kouvolan perusturva KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA TAUSTAA Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot