Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Transkriptio

1 NAANTALI - PARAS PAIKKA LAPSELLE Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki Valmistelutyöryhmä: Sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen(pj) Vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila Johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen Koulupsykologi Tanja Aaltonen Sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti Päivähoidon esimies Ritva Parviainen Ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Minna Suikkanen Turun AMK:n yliopettaja Meeri Rusi (siht.)

2 Sisällys Tiivistelmä Johdanto Naantalilaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lähtökohdat Kuntasuunnittelu ja yleinen lainsäädäntö Arvoperusta Lastensuojelulaki Lasten, nuorten ja perheiden kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Kyselyt Kouluterveyskysely peruskoulun 8. ja 9. luokille ja lukion 1.ja 2. luokille Koulujen henkilöstön käsitykset erityisopetuksen ja oppilashuollon tilanteesta Naantalissa Hyvinvointikysely naantalilaisille lapsille, nuorille ja aikuisille Väestö, elinolot ja kasvuympäristö Lasten ja nuorten erityisen tuen tarve Lasten ja nuorten palveluiden nykytila ja tulevaisuuden näkymät Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut Neuvolatoiminta Päivähoito Koulu ja perusopetus Terveydenhuolto Vapaa-aikatoimi Lastensuojelun sosiaalityö Päihdetyö Seurakuntien ja järjestöjen työ lasten, nuorten ja perheiden hyväksi Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lasten ja nuorten hyvinvoinnin strateginen kehityssuunta ja tavoitteet Keskeiset tavoitteet Suunnitelman toteuttamisen vastuut ja seurantasuunnitelma Liite 1. Koulujen henkilöstön käsitykset erityisopetuksen ja oppilashuollon tilanteesta Naantalissa sekä hyvinvointikysely naantalilaisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Liite 2. Nykytilanteen kuvaaminen tilastojen valossa. Liite 3. Perhevalmennus. Liite 4. Lastensuojelutyötä koskeva liite. 2

3 Tiivistelmä Lastensuojelulain mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen keskeiset tavoitteet Naantalissa ovat: 1. Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen. 2. Hallintorajat ylittävien prosessien kehittäminen (moniammatillinen toimiva palveluverkosto, yhteinen toimintakulttuuri ja asiakaslähtöinen työ). 3. Vanhemmuuden tukeminen ja arjen toimivuus (mm. avoin päiväkotitoiminta, neuvolayhteistyö, perhetyö, rohkaisu, leimaamattomuus, matala kynnys, vanhempien osallisuus konkreettisessa toiminnassa). 4. Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset toimiva nuorisofoorumi ja lasten parlamentti (foorumit, rohkaisu sekä asiakasohjautuvuuden tutkiminen; kohtaavatko palvelut ja asiakkaat). Kaikissa näissä otetaan huomioon asiakasnäkökulma, henkilöstönäkökulma sekä talous- ja prosessinäkökulma. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa painopistettä pitäisi kaiken kaikkiaan siirtää ehkäisevän verkostomaisen yhteistoiminnan suuntaan. Vuonna 2009 lasten ja nuorten osalta tilanne oli kuitenkin vielä toinen. Erikoissairaanhoidon kustannukset (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria ja lastentaudit) olivat yhteensä euroa ja lastensuojelusijoituksien kustannukset euroa, kun lasten suojelun avohuollon tukitoimiin käytettiin oman toiminnan noin euron lisäksi noin euroa ostopalveluihin. Oleellisessa osassa lasten ja nuorten kasvuolojen kehittämisessä, ongelmien ehkäisemisessä ja ehkäisevän lasten suojelutyön kehittämisessä on toimiva moniammatillinen yhteistyö ja lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi eri hallintokunnissa, seurakunnissa ja kolmannella sektorilla tehtävän työn yhteensovittaminen. Neuvola Painopisteet Perhekeskeinen ja asiakaslähtöinen toiminta Yhteisöllinen terveyden edistäminen Neuvolatyön laatu ja vaikuttavuus Toimenpide-esitykset Terveydenhoitajan toimen perustaminen v. 2011, resurssien riittävyys erityistukea tarvitsevien perheiden kotikäynteihin MLL:n hankkeen koulutus ja jalkauttaminen; perheryhmätoiminnan aloittaminen ensimmäistä lastaan odottaneille vanhemmille (11 kertaa/ryhmä). Moniammatillisen yhteistyön laajentaminen, kolmikanta kuten perhevalmennuksessa Terveydenhoitajien ja neuvolalääkäreiden resurssien riittävyys uutta asetusta toteutettaessa. 3

4 Varhaiskasvatus / Päivähoito Perusopetus ja lukiokoulutus Riittävä henkilöstömäärä (max.12 lasta/ohjaaja) Vapaaaikatoimi Perheiden erilaisiin päivähoitotarpeisiin vastaaminen Erityispäivähoito Yhteistyö mm. lastensuojelun ja neuvolan kanssa. Yksilölliset tukimuodot ja riittävä tuen määrä Riittävä henkilöstö ja kohtuullinen työmäärä Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen, yhteistyön monimuotoisuus sekä olosuhteet ja toimitilat oppilashuoltotyön tekemiseen; Jatkokoulutukseen osallistuneiden oppilaiden/opiskelijoiden osuus Varhainen puuttuminen Aamu- ja iltapäivätoiminta: Ohjatun ja turvallisen toiminnan järjestäminen koululaisten yksinäisiin iltapäiviin (1.-2. luokkalaiset ja 3.-9.luokkalaisista erityisopetuksen piiriin kuuluvat oppilaat Liikuntatoimi Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen Hyvin toimivat paikallisyhdistykset a) Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan päivähoidon eri muodoissa ja tuetaan myös kotona lapsiaan hoitavia perheitä. b) Avointa päiväkotitoimintaa myös Rymättylän alueelle vuonna Avoimiksi tulevien lastentarhanopettajien vakanssien muuttaminen erityislastentarhanopettajien vakansseiksi siten että jokaisessa päiväkodissa on yksi erityislastentarhanopettaja Päivähoidon ja lastensuojelun sekä neuvolan yhteisistä toimintatavoista sopiminen mm. remonttirukkasen avulla Erityisopetuksen järjestämistapojen arviointi Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen uuden perusopetuslain (642/2010) mukaisesti Kolmannen koulupsykologin palkkaaminen Perusopetuksen oppilashuoltotyön suunnitelman tekeminen 2011 Lukion opiskelijahuoltosunnitelman tarkistaminen (laadittu 2010) Yhteistyön tiivistäminen koulujen kanssa Ohjattu kerhotoiminta ja tapahtumat: koululaisten liikuntakerhot, uimakoulut, erilaiset harrasteryhmät, kurssit, liikuntaleirit, koulutukset ja muut liikuntatapahtumat Osa toiminnoista järjestetään ostopalveluina Avustusmäärärahat, joilla tuetaan paikallisia liikuntatyötä tekeviä seuroja; perusavustus, kohdeavustus, ohjaajapalkkiot 4

5 Ennaltaehkäisevä nuorisotyö Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen tukeminen; aktiivinen ja osallistuva nuori Nuorten kansalaisvalmiuksien kehittäminen Nuorisotyötä tekevien seurojen tukeminen Avoin nuorisotoiminta; lähipalveluna eri kaupunginosissa; yhteisöllisyys Ohjatut kerhot, leiritoiminta, kurssit, erilaiset harrasteryhmät, tapahtumat Jalkautuva nuorisotyö Osallistuva nuori: Nuorisofoorumi, Lasten Parlamentti, Aloitekanava Avustusmäärärahat, joilla tuetaan paikallisia nuorisotyötä tekeviä yhdistyksiä; perusavustus ja kohdeavustus Alueellinen yhteistyö nuorisotyössä Korjaava nuorisotyö Tietoa, tukea ja toimintamahdollisuuksia liikkuvan ja etsivän työn avulla. Nuorten liikkuvuuden, kansainvälistymisen ja ympäristötietouden lisääminen Tuetaan nuorten elämän- ja arjenhallintaa, työ- ja toimintakykyä sekä työelämävalmiuksia henkilökohtaisen ohjauksen sekä valmennuksen ja työpajatoiminnan avulla. Nuorten sosiaalinen vahvistuminen sekä sijoittuminen koulutukseen ja työmarkkinoille. Kehitetään alueen yhteisiä palveluita sekä järjestetään koulutusta nuorten kanssa työskenteleville. Tiedotus ja neuvonta Liikkuva ja etsivä nuorisotyö Ohjaamotoiminta ja starttivalmennus Työvalmennus nuorten työpajoissa Yksilö- ja ryhmävalmennus, teemaryhmät Opiskelun ja työllistymisen tuki Globaalikasvatus (kansainvälisyys- ja ympäristökasvatus) Koulutus eri teemoista Sosiaalityö ja lastensuojelu Lastensuojelun varhainen puuttuminen ja avohuollon ensisijaisuus Moniammatillinen työmuodot Laitossijoitusten viimesijaisuus Toimivien yhteistyökäytäntöjen lisääminen peruspalveluiden kanssa Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden ja riittävän resursoinnin varmistaminen Naantalissa, yhden määräaikaisen vakinaistaminen vuonna 2011 ja neljän määräaikaisen vakinaistaminen Työhyvinvoinnista huolehtiminen 5

6 Päihdetyö: ehkäisevä ja korjaava päihdetyö Vanhempien alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy Nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy Ehkäisevä päihdetyö: Varhaisen puuttumisen malleja kehitetään ja kokeillaan päivähoidossa sekä äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa ja kouluterveydenhuollossa Tiedotusta alkoholin aiheuttamista haitoista lisätään: Hyvinvointipäivät yläasteella ja lukiossa. Ongelmakäytön ja/tai päihderiippuvuuden aiheuttamien haittojen ehkäisy: Aikuisten päihteiden riskikäyttö tunnistetaan, varhaisvaiheen haittoja ehkäistään ja avun saannin mahdollisuuksia lisätään o Turun A-klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto 1 x viikossa yli 25-vuotiaat o Ehkäisevän päihdetyöntekijän vastaanotto 1x viikossa alle 25-vuotiaat Luodaan toimintamalleja, jossa alaikäisten nuorten alkoholinkäytön aloittamisiän myöhentäminen toteutuu Kehitetään paikallisten liikunta- ja muiden järjestöjen kanssa päihteettömyys yhteinen vastuu-malli Naantalin kaupungin turvallisuussuunnitelman painopistealueena on kevyen liikenteen turvallisuus ja asennekasvatuksen parantaminen. Järjestetään turvallisesti mopolla koulutuksia yhteistyössä vapaaaikatoimen, koulutoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä kolmannen sektorin(terveys ry) kanssa 8.luokan oppilaille. Päihdetyön suunnitelman ja Länsi 2012-Länsi Suomen päihde ja mielenterveystyön kehittämishankeen painopistealueet lasten ja nuorten osalta: Ehkäisevä päihdetyö Mielenterveys- ja päihdekasvatus Toimenpiteet lasten ja nuorten osalta: Täydennetään yläkoulujen päihdekasvatusta ja vahvistetaan nuorten mielenterveyttä suojaavia tekijöitä lisäämällä tietoa ja taitoja stressin hallinasta. Hyvinvointi-iltapäivä alakouluissa 5-6- luokan oppilaille ja vanhemmille(länsi 2012-hankkeen mukaista toimintaa) Päihdeputkitapahtuma 7-luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen/huoltajille Varhainen puuttuminen 6

7 Päihteiden käytön puheeksi ottaminen vastaanotolla alle 18-vuotiaat, vanhemmat mukana vastaanotolla / vanhemmuuden tukeminen Terveydenhuolto Seurakunta ja järjestöt Naantaliparas paikka lapselle - Strateginen, moniammatillinen työryhmä Katupartiointi, jalkautuva päihde- ja mielenterveystyö Alueellinen yhteistyö ehkäisevässä päideja mielenterveystyössä Terveyden edistäminen ja ylläpitäminen Terveyserojen kaventaminen Sairauksien ennaltaehkäisy ja ongelmien varhainen tunnistaminen. Palveluiden tasapuolinen ja hyvä saatavuus Yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa Itsehoidon ohjaus Virikkeinen kasvuympäristö Ennaltaehkäisevä toiminta Toiminta oman tehtäväkuvan puitteissa Työryhmän tehtävänä on kuvata, mitata ja yhteen sovittaa kunkin sektorin tekemää työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Työryhmä käsittelee kaupungin talous- ja toimintasuunnitelman, asiakaskyselyt, tilastot, arkityön palautteen ja kehittämishankkeet. Työryhmän puheenjohtajan tehtävä kestää vuoden ja jäsenen kaksi vuotta. Kullakin jäsenellä on varajäsen. Tavoitteena on aktiivinen, toimiva ryhmä, jossa eri ammattihenkilöiden osaaminen pääsee esiin hyödyttämään lasten parasta. Työryhmän työn lähtökohtana on Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjalta analysoida ja toteuttaa käytännössä lasten ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisevää toimintaa. Ehkäistään ja vähennetään päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja Havaitaan riskiryhmät, tuetaan perheitä kasvatustehtävässään Länsi 2012-hanke mahdollistaa yhteistyön yli kuntarajojen Terveystarkastukset o kohdennetut terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset o ryhmätoimintaa tarvittaessa Henkilöresurssien riittävyys toimipisteissä Ryhmätoiminta Verenpainemittarit terveysasemien odotustiloihin Kaupunginjohtaja nimeää hallintokuntien esityksestä strategisen moniammatillisen työryhmän. 7

8 Koulutusyhteistyöryhmä Perusturvajohtaja nimeää hallintokuntien esityksestä ryhmän moniammatillisen koulutuksen edistämiseen vuoden 2011 alussa. Hyvinvointikysely lapsille, nuorille ja aikuisille Nettikysely tehdään vuoden 2012 lopulla suunnitelman ajantasaistamisen yhteydessä. Remonttihanke (KASTE kehittämisohjelmaan liittyvä) LÄNSI hanke (KASTE kehittämisohjelmaan liittyvä) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Koulutusyhteistyöryhmä olisi hallintokuntien välinen ryhmä, jossa suunniteltaisiin ja arvioitaisiin lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien koulutus mm. moniammatilliseen työskentelyyn. Hyvinvointikyselyllä netin kautta halutaan kuulla lasten, nuorten ja aikuisten ääntä. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen painottaen ennalta ehkäisyä ja varhaista puuttumista Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma / lastensuojelusuunnitelma tarkistetaan lastensuojelulain 12 :n mukaan. Moniammatillisissa työryhmissä käsitellään Naantalin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen rakenteiden ja hyvien työkäytäntöjen ja -menetelmien kehittämistä. Naantalin päihdetyön suunnitelman juurruttaminen arjen työhön ja 2011 aloitetaan päihde- ja mielenterveyssuunnitelman työstäminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy v lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. 8

9 1. Johdanto Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuli voimaan alkaen. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lasten suojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lasten suojelua sekä lapsija perhekohtaista lastensuojelua. Ehkäisevällä lasten suojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lasten suojelua on kunnan kaikkien palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lapsija perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelulain 12 :n mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on lakisääteinen väline, jonka avulla ohjataan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointia kunnissa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: o o o o o o o o Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut. Lastensuojelun tarve kunnassa. Lastensuojeluun varattavat voimavarat. Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun palvelujärjestelmä. Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten välillä. Yhteistyö lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta. Kaupunginjohtaja on päätöksellä /2010 nimennyt hyvinvointityöryhmän. Hyvinvointityöryhmän tehtävänä on hyvinvointikertomuksen laadinta vuoden 2010 aikana, toimintaehdotuksen valmistelu sen pohjalta, hyvinvointikertomuksen päivittäminen vuosittain sekä poikkihallinnollisen ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja esitysten tekeminen eri toimielimille tervey- 9

10 den ja hyvinvoinnin edistämisessä. Työryhmään on nimetty perusturvajohtaja (puheenjohtaja), ylilääkäri, sosiaalijohtaja, sivistystoimenjohtaja, kaupunginarkkitehti ja kehityspäällikkö. Hyvinvointityöryhmä johtaa ja vastaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teosta. Hyvinvointityöryhmä on nimennyt Lastensuojelun (Lasu) valmistelutyöryhmän, jonka tehtävänä on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käytännön valmistelutyö. Lasu -valmisteluryhmään kuuluvat sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen (puheenjohtaja), koulupsykologi Tanja Aaltonen, vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila, johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen, sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti, päivähoidon esimies Ritva Parviainen, ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Minna Suikkanen ja Turun AMK:n yliopettaja Meeri Rusi (sihteeri). Valmistelutyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran ja sen jälkeen kuusi kertaa. Hyvinvointityöryhmä käsitteli suunnitelmaa kaksi kertaa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyvinvointijaosto on käsitellyt suunnitelmaluonnosta kolme kertaa. Palautteessaan hyvinvointijaosto korosti palveluverkoston kokoamista ja moniammatillisen työryhmän kokoamista jatkotyöhön. Lisäksi jaosto korosti ennaltaehkäisevää toimintaa lasten parhaaksi. Jaosto piti lasten suojelua tärkeänä ja korosti koko kaupungin sitoutumista. Työryhmän kukin jäsen on valmistellut tekstit oman hallintokuntansa osalta. Parhaat kiitokset kaikille aktiivisesta osallistumisesta ja työstänne. Erityiskiitos myös työryhmän sihteerille Meeri Rusille ja ulkoasun muokkaamisesta perusturvajohtajan sihteeri Airi Laurilalle sekä nettikyselyn toteuttaneelle it-suunnittelija Maarit Toropaiselle. Valmistelun koordinoinnista vastaa sosiaalijohtaja. Vuoden 2010 talousarviossa on varattu sosiaalityön tehtäväalueelle sosiaalityön hallintoon rahoitusta tälle työlle. Valtuusto on hyväksynyt suunnitelman teon vuoden 2010 aikana sosiaalityön painopisteeksi. Seurakunnan, järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin edustajat ovat olleet mukana valmistelussa KASTE- ohjelman rahoittaman alueellisen Remonttihankkeen (Sulle-mulle -hanke) työn kautta sekä erikseen järjestetyssä suunnittelutilaisuudessa Lapsia, nuoria ja vanhempia on kuultu lastenparlamentin ja nuorisofoorumin nettikyselyn avulla. Koulujen henkilökunnalle on lisäksi tehty erillinen kysely. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tehty vuosille Suunnitelma käsitellään Naantalin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Sieltä se menee kaupunginhallituksille ja hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustolle. Suunnitelma otetaan huomioon talousarvioita ja -suunnitelmaa laadittaessa. Tuulet ovat suotuisia niille, jotka tietävät mihin ovat menossa (Vasco da Gama) Allekirjoitus Juhani Kylämäkilä Riitta Ylipelkonen 10

11 2. Naantalilaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lähtökohdat 2.1 Kuntasuunnittelu ja yleinen lainsäädäntö Kuntalain (1 ) mukaan kunnan perustehtävänä on huolehtia koko väestönsä hyvinvoinnista ja sen on oltava kuntasuunnittelussa keskeisesti esillä. Myös lasten ja nuorten hyvinvointi on koko kunnan laaja-alainen tehtäväkokonaisuus. Naantali -strategia antaa suuntaviivat kehittämistyölle ja vuosittainen kuntasuunnittelu konkretisoi toimintaa. Naantali -strategia, turvallisuussuunnitelma ja erityisesti hyvinvointikertomus kuvaavat tavoitteita, joiden avulla turvataan kaikkien naantalilaisten hyvinvointia. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen onkin monen tahon yhteinen tehtävä. Hyvinvointi on moniulotteinen käsite ja sen määrittelyssä pitäydytään Naantalin hyvinvointikertomukseen. Naantalissa on tehty eri sektoreilla lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia suunnitelmia ja näiden sektoreiden lainsäädäntö määrittää lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien palvelujen järjestämistä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä säädöksiä kuvaavat mm. Kansanterveyslaki (1972/66), Sosiaalihuoltolaki (1982/710), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785), Laki sosiaalialan asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812), Lastensuojelulaki (2007/ 417), Nuorisolaki (2006/72), Perusopetuslaki (1998/628), Päivähoitolaki (1973/36), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999/621), Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (2004/759), Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (1983/361), Mielenterveyslaki (1990 /1116), Tartuntatautilaki (1986/583) sekä YK:n lasten oikeuksien sopimus. 2.2 Arvoperusta Lastensuojelusuunnitelman yhtenä lähtökohtana ovat Naantali -strategian tavoitteet, arvot ja niiden avulla määritellyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen toimintaperiaatteet. Naantalin-strategia tiivistää kunnan tehtävää kuntalaisten tukemisessa lauseella Naantali paras paikka elää, viihtyä ja tehdä työtä ja lasten kohdalla voitaisiin sanoa vastaavasti Naantali paras paikka lapselle. Naantalin arvot kuvaavat myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisen lähtökohtia: Avoimuus Avoimuus on mahdollisuutta vaikuttaa asioiden kehittämiseen ja päätöksentekoon Tiedotetaan aktiivisesti ja selkeästi asioiden valmistelusta ja päätöksistä Asiat hoidetaan mahdollisimman läpinäkyvästi 11

12 Luottamus Luottamus on kaksisuuntaista jokainen seisoo sanojensa takana Luottamus edellyttää että jokainen osaa oman tehtävänsä Luottamus on uskoa tulevaisuuteen Luottamus rakentuu keskinäisestä arvostuksesta Yhteistyö syntyy luottamuksesta Vastuullisuus Vastuullisuus on välittämistä Vastuullisuus on tehdä mitä on luvannut Vastuullisuus on myös itseohjautuvuutta ja omasta osaamisesta huolehtimista Selkeä organisaatio lisää vastuullisuutta Uudistumiskyky Uusien tietojen ja taitojen saamisesta vastuu on itsellä Uudistumiskyky on uusien toimintatapojen löytämistä Uudistumiskyky edellyttää laajempaa keskustelua yli hallintokuntarajojen Uudistumiskyky lisää avoimuutta palautteelle Vanhan uudelleen arvioiminen luo tilaa uuden omaksumiselle Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuutta on toiminta ja päätöksenteko yhdenvertaisin perustein Avoin tiedottaminen ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet on pyritty ottamaan huomioon lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelmaa tehtäessä. Monialaisen suunnitteluryhmän työ lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että kukin ryhmäläinen kerää tietoa ja viestittää käsiteltävistä asioista oman sektorinsa muille työntekijöille. Tavoitteena on että monialaisen lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan ryhmän toiminta jatkuu myös suunnitelman valmistumisen jälkeen. Keskeisessä roolissa on myös lasten ja nuorten kuuleminen. Lasten ja nuorten osallisuutta pyritään ottamaan huomioon lasten parlamentin ja nuorisoparlamentin kanssa tehtävän kyselyn avulla. 12

13 2.3 Lastensuojelulaki Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tehty lastensuojelulain velvoittamana. Lastensuojelulaissa tavoitellaan toimivaa monimmatillista palveluverkostoa, jossa kolmas sektori ja koko kunnan toiminta on tiiviisti mukana. Toimivan palveluverkoston kehittämisen keinoja ovat mm. tavoitteellinen ja tietoinen moniammatillinen yhteistyö, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, riittävät oikein kohdennetut resurssit sekä toiminnan vaikuttavuuden ja laadun seuranta. Lasten ja nuorten hyvän elämän perusedellytyksiä turvataan myös tukemalla perheen ja lähiyhteisön omaa kasvatustyötä ja mahdollisuuksia oman elämänsä järjestämiseen. Vastuu lasten hyvinvoinnista on ensisijaisesti vanhemmilla. Lasten, vanhempien, eri viranomaisten ja muiden lasten kanssa toimivien tahojen yhteistyö turvaa lasten hyvinvointia. Lasten suojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä järjestämällä palveluja ja tukitoimia. Kunnan keskeisiä lastensuojelun perustehtäviä lain mukaan ovat: 1. Lasten ja nuorten kasvuolojen kehittäminen edistämällä hyvinvointia ja ehkäisemällä ongelmia 2. Ehkäisevä lasten suojelu 3. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 3. Lasten, nuorten ja perheiden kasvuolot ja hyvinvoinnin tila 3.1 Kyselyt Suunnitelmassa käytettiin kouluterveyskyselyn tuloksia, koulujen henkilöstölle syksyllä 2010 tehtyä kyselyä erityisopetuksesta ja oppilashuollosta sekä syksyllä 2010 naantalilaisille lapsille, nuorille ja vanhemmille tehtyä kyselyä Kouluterveyskysely peruskoulun 8. ja 9. luokille ja lukion 1.ja 2. luokille Naantaliin on ostettu joka toinen vuosi valtakunnallisesti toteutettavan kouluterveyskyselyn tulokset. Kysely kuvaa yläasteikäisten (8. ja 9. luokka) ja lukioikäisten (1. ja 2. vuoden opiskelijat) kokemuksia elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilashuollosta. Viimeisin kouluterveyskysely on vuodelta Kun verrataan kehitystä vuodesta 2001 vuoteen 2009 voidaan todeta seuraavaa: 13

14 Taulukko 1. Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden ilonaiheita ja huolenaiheita. PERUSKOULULAISET Ilonaiheita mm. Koulutyön kuormittavuus ja työilmapiiri ovat parantuneet viime vuosina Päihdetietämys parani ja humalajuominen väheni Tietämys omasta terveydestä ja seksuaaliterveystietämys parani Huolenaiheita mm. Niiden lasten määrä jotka kokevat ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää on lisääntynyt Entistä suurempi osuus vastaajista ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Masennus lisääntyi Vanhempien tietämättömyys siitä missä lapset viettävät viikonlopun on lisääntynyt vuodesta 2001 mutta vähentynyt vuodesta 2007 Koulun fyysisissä oloissa koetaan olevan entistä enemmän puutteita Fyysisen uhkan kokemus ja koulukiusaaminen lisääntyivät Toistuva rikkeiden tekeminen, monioireilu ja myöhään valvominen lisääntyivät Niska- ja hartiakivut lisääntyivät ja koululääkärille pääsy oli vaikeampaa. Taulukko 2. Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaiden ilonaiheita ja huolenaiheita. LUKIOLAISET Ilonaiheita mm. Vanhemmat tiesivät entistä paremmin lasten viikonlopun viettopaikasta, mutta silti 37 % vanhemmista ei sitä tiennyt Entistä useampi koki että heillä oli ainakin 1 läheinen ystävä Koettu terveys parani keskimäärin ja liikuntaa harrastettiin enemmän Opiskeluvaikeudet ovat harvinaisempia kuin 2 vuotta aiemmin Huolenaiheita mm. Lintsaaminen lisääntyi Aiempaa useammat, tosin vain 3%, eivät pitäneet lainkaan koulunkäynnistä Niskakivut lisääntyivät ja viikoittainen päänsärky lisääntyi Humalajuominen yleistyi ja seksuaaliterveystietämys aiempaa huonompaa 14

15 Koulu-uupumus väheni mutta se on vielä melko korkea. 8% kärsi vielä keskivaikeasta masennuksesta. Entistä useammat kokivat että tulivat kuulluksi koulussa Entistä harvempi mutta silti 41% koki että koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri Kouluterveyspalveluihin oltiin tyytyväisempiä Kouluterveyskysely ei tavoita peruskoulun jälkeen ammattikouluun menneitä naantalilaisia nuoria eikä myöskään niitä nuoria, jotka eivät ole menneet kouluun peruskoulun jälkeen Koulujen henkilöstön käsitykset erityisopetuksen ja oppilashuollon tilanteesta Naantalissa Koulujen henkilökunnalle tehtiin syksyllä 2010 kysely, jossa selvitettiin erityisopetuksen ja oppilashuollon tilannetta. (Tarkemmin liitteessä 1). Kysely kohdistettiin noin 190 koulujen henkilöstöön kuuluvalle viranhaltijalle ja vastauksia saatiin 138. Vastauksista on nähtävissä, että keskimäärin noin puolet koulujen henkilökunnasta kokee olemassa olevat erityisopetuksen ja oppilashuollon palvelut riittävänä, mutta eri osa-alueiden ja koulujen välillä on nähtävissä suuriakin eroja. Keskeisiä tuloksia: Laaja-alaisen erityisopetuksen tilanteeseen on noin puolet opettajista tyytyväisiä. Pienryhmäopetusta pitää riittävänä keskimäärin yli puolet vastaajista, mutta koulujen välillä on suuriakin eroja tyytyväisyydessä. Pienryhmäopetus nähdään siis tarpeellisena kaikissa peruskouluissa. Integroitua erityisopetusta haluaa lisätä 17% vastaajista, vähentää 38%. Muutamissa vastauksissa tuotiin esille myös mielipiteen olevan kiinni muiden tukitoimien saatavuudesta. Koulujen henkilöstön ajatuksia integraatioon vs. pienluokkaopetukseen olisi hyvä kartoittaa kasvotusten keskustellen, samoin oppilaiden ja vanhempien ajatuksia, sekä mietittävä sitä, millaisia vaikutuksia opetusjärjestelyillä on ko. oppilaille. Koulupsykologin palveluja pitää riittävänä hieman alle puolet vastaajista. Koulupsykologin työssä koetaan palvelun kohdistuvan sopivan verran psykologisten tutkimusten tekemiseen, erityisopetuskysymysten parissa työskentelyyn ja yhteistyöhön koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Suurinta tyytymättömyyttä kohdistetaan oppilasryhmien kanssa työskentelyn ja kuntouttavan ja hoitavan työn vähäisyyteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksen mukaan psykologin työalue olisi resursoitava niin, että yhtä koulupsykologia kohden on oppilasta ja 3-4 koulua. Naantalissa koulupsykologeilla on noin kaksinkertainen alue 15

16 suosituksiin nähden. Resurssien vähäisyyden vuoksi suurin osa työajasta menee yksittäisten oppilaiden asioiden selvittämiseen, jolloin ennaltaehkäisevää toimintaa, työskentelyä oppilasryhmien kanssa ja opettajien konsultointia, pystytään järjestämään vain vähän. Koulukuraattorin palveluja pitää riittävänä hieman alle puolet vastaajista. Koulukuraattorin työssä palvelua koetaan kohdistettavan riittävästi yhteistyöhön koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Tyytymättömimpiä ollaan oppilasryhmien kanssa työskentelyn määrään. Sivistysvaliokunnan eduskunnalle tekemän koulutuspoliittisen selonteon (Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle, VNS 4/2006 vp) mukaan koulukuraattoreilla ei tällä hetkellä ole olemassa virallisia valtakunnallisia ohjeistuksia tai suosituksia henkilöstömitoituksesta. Koulukuraattorit tulivat lastensuojelulakiin 1990 (LSL 139/1990), jonka perusteluissa ehdotettiin työalueeksi 1000 oppilasta yhtä koulukuraattoria kohden. Tätä oppilasmäärää käytetään usein yleisenä suosituksena, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla suosituksena on 800 oppilasta yhtä kuraattoria kohden. Naantalissa koulukuraattorien oppilasmäärä vaihtelee hieman alle 800 oppilaasta hieman yli 1000 oppilaaseen. Tilanne vaikuttaa lukujen valossa hyvältä, mutta tuen tarpeessa olevien oppilaiden lukumäärä vaikuttaa lisääntyvän ja oppilaiden pulmat vaikeutuvan, jolloin resurssia ennaltaehkäisyyn ei useinkaan jää riittävästi. Yli puolet vastaajista on tyytyväisiä erilaisten oppijoiden huomioonottamiseen annetun tuen määrään. Naantalissa on prosentuaalisesti hieman vähemmän erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita kuin koko Suomen tasolla. Suurimmat prosentuaaliset erot ovat erityisopetuksen toteuttamistavoissa. Kokonaan erityisryhmässä olevien erityisopetukseen otettujen oppilaiden osuus Naantalissa on yli kolme kertaa pienempi kuin koko Suomessa (Naantali 13% verrattuna koko Suomi 47%). Nykypäivänä korostetaan integraatiota ja inkluusiota voimakkaasti ja Naantalissa noudatetaan periaatteita hienosti (Naantalissa osin integroituja 62 %, koko Suomessa 24%). (Kts. taulukko 14 Erityisopetus ja integrointi.) Koulun henkilöstölle suunnatussa kyselyssä hieman alle puolet vastaajista koki kuitenkin pienryhmäopetuksen määrän riittämättömänä. Osa erityisopetukseen siirretyistä oppilaista tarvitsee säännönmukaisesti tavallista pienempää ryhmää, jotta koulunkäynti muodostuisi turvalliseksi ja positiiviseksi kokemukseksi. Nyt joudutaan usein integroimaan kotiluokkaan oppilaita, joiden toimintakyky ei ole siihen riittävä. Erityisopetuksen järjestämistavoista olisi syytä käydä avointa keskustelua. Oppilaille pitäisi tarjota nykyistä useammin mahdollisuus erityisryhmässä opiskeluun, mikäli se on oppilaan edun mukaista Hyvinvointikysely naantalilaisille lapsille, nuorille ja aikuisille Naantalilaisten lasten, nuorten ja aikuisten näkemyksiä kysyttiin erillisillä nettikyselyillä syys - lokakuussa Kyselyihin pääsi vastaamaan kaupungin nettisivujen kautta ja kyselyyn vastaamisen pyyntö lähetettiin yleisen nettisivujen pyynnön lisäksi mm. järjestöille, seurakunnalle ja kaupungin omalle henkilökunnalle. Naantalissa toimii Lastenparlamentti ( vuotiaat) ja Nuorisofoorumi ( vuotiaat) ja myös tätä kautta koetettiin saada perille tietoa kyselystä. Paikallislehdessä oli myös kirjoitus kyselystä. 16

17 Kysely on tarkoitus tehdä uudestaan seuraavaa lasten ja nuorten hyvinvointikertomusta valmisteltaessa. Kyselyihin saatiin yhteensä 310 vastausta, joista 207 tuli lapsilta, 73 nuorilta ja 32 aikuisilta. Vastausten sisällön erittelyllä nostettiin esille keskeiset teemat. Tarkempi raportti on liitteessä 1. Lasten (alle 12 -vuotiaat) esille nostamat asiat: 1. Mitkä asiat sinulla ovat hyvin tänään? Puolet vastaajista on sitä mieltä että kaikki on hyvin tai melkein kaikki on hyvin. Esille nostettuja aihealueita ovat mm. koti ja perhe, kotieläimet, ravinto, koulu, kaverit, menestys, kuormittavuus ja oppitunnit. Tärkein yksittäinen teema on kaverien olemassaolo, yhdessä tekeminen ja keskustelu. Puhuttiin myös erilaisista aktiviteeteistä ja terveydestä. Hyvä päivä oli sellainen, jossa lapsi ja hänen läheisensä ovat terveitä, kotona on rakastava perhe ja hyvää ruokaa, koulussa kavereita ja hyvä menestys, lyhyehköt koulupäivät ja hyvää ruokaa, vapaaajalla kavereita ja yhteistä tekemistä. Hyvä päivä muodostui vastauksissa muista, kuin materiaalisista tekijöistä; elokuvat ja pelit mainittiin vain muutamassa vastauksessa. 2. Minkä asian toivoisit olevan elämässäsi tällä hetkellä paremmin? Puolet vastaajista ei muuttaisi mitään tai ei tiedä mitä muuttaisi elämässään. Jonkin verran muutoksia haluttiin kotiin ja perheeseen. Esille nostettiin perheen työnjako, perhesuhteet, aika, raha, hyvinvointi, asumisolot, koulu ja sen kuormittavuus. Yksittäisiä mainintoja oli myös ihmissuhteista ja kiusaamisesta. 3. Mitä pitäisi tehdä, jotta asiat olisivat nykyistä paremmin Puolet vastasi en tiedä tai ei mitään, kaikki on hyvin. Ehdotukset liittyivät kotiin, perhesuhteisiin, terveyteen, kouluun, ravintoon, kuormittavuuteen, kiusaamiseen, aktiviteetteihin, sopuun, ympäristöön. 4. Onko Naantalin lasten parlamentti sinulle tuttu? Oletko itse osallistunut siihen? Suurin osa ei tunne toimintaa eikä ole osallistunut siihen. 41 tietää, mutta ei ole osallistunut (2 näistä olisi halunnut osallistua, muttei päässyt) ja 18 on osallistunut. 5. Miten haluaisit osallistua lapsia koskevien asioiden valmisteluun? Moni ei halua osallistua mitenkään tai he eivät tiedä miten haluaisivat olla mukana. Vastaukset kuten jotenkin ja mahdollisimman paljon kertovat paitsi osallistumishalusta myös siitä, että osallistumiskeinot ovat hukassa. Osa halusi osallistua lapsia koskeviin äänestyksiin ja kyselyihin. Haluttiin olla myös mukana päättämässä itseä koskevia asioita. Kysymys oli kaiken kaikkiaan lapsille vaikea ja vastauksista ilmeni, ettei heillä oikein ollut käsitystä siitä mitä on lapsia koskevien asioiden valmistelu. Monet vastasivat pikemminkin kysymykseen miten haluaisit osallistua lasten hyvinvoinnin edistämiseen. 17

18 Globaalisti: Voisin vaikka auttaa köyhiä lapsia antamalla heille minun vanhoja vaatteita ja leluja, Auttaa nälkäpäivä/elämä lapselle keräyksissä saamaan lapsille kautta maailman paremmat oltavat, Haluaisin, että kaikki saisivat käydä koulua, kaikki pääsisivät suihkuun ja saisivat puhtaat vaatteet päälleen joka kolmas päivä, ja ettei kukaan näkisi nälkää. Suomessa on kyllä kaikki niin hyvin, ettei kukaan varmaan kärsi näistä puutteista. Toisin kuin esim. Afrikassa Paikallisesti: haluaisin tehdä heille pelejä ja leikkejä ja tehdä hyvän päivän, Haluaisin osallistua auttamaan toisia lapsia, sillä tavalla ettei kenelläkään olisi harmeja ja suruja tai että joku kiusaisi. Nuorten ( vuotiaat) esille nostamat asiat: 1. Minkä asian toivoisit olevan elämässäsi tällä hetkellä paremmin? Monilla kaikki on hyvin. Mainintoja tuli ihmissuhteista, etenkin kavereista, vanhemmista ja sukulaisista sekä harrastuksista, liikunnasta, perheen kanssa vietetystä laatuajasta, koulumenestyksestä ja koulun kuormittavuudesta. 2. Minkälaista apua tai tukea toivoisit aikuisilta Vanhempien toivottiin keskittyvän nuorten asioihin ja kannustavan heitä. Yhteinen tekeminen olisi tärkeää. Oppimisessa toivottiin aikuisten opettavan hyvällä opetustyylillä uusia asioita. opettajani on sanonut minulle pari kertaa häpeällinen suoritus! Se on jäänyt kalvamaan minua. Kotiläksyissä ja riitojen ratkaisuissa haluttaisiin myös apua. 3. Onko Naantalin (lasten ja) nuorten parlamentti sinulle tuttu? Oletko itse osallistunut siihen? Suurimmalle osalle ei ole tuttu, eikä ole osallistunut. Vajaa kolmasosalle tuttu, muttei ole osallistunut, muutama (5) on osallistunut. 4. Miten haluaisit osallistua nuoria koskevien asioiden valmisteluun? Suurin osa ei haluaisi osallistua, tai ei tiedä miten. En oikein ole varma, miten haluaisin osallistua nuorten asioiden valmisteluun, sillä en ole perehtynyt niihin, enkä tiedä miten voisin auttaa nuoria. Mielipiteen esittäminen on tärkeää, kyselyitä voisi tehdä ja aloitelaatikot ovat hyviä. Jonkun verran vastattiin myös kysymykseen miten? Näissä tulivat esille musiikkiharrastuksien lisääminen sekä muu kiva puuha kuten kerho ja leiri. Päihteisiin liittyen oli maininta siitä että kovin moni ei joisi tai polttaisi tupakkaa. Aikuisten esille nostamat asiat: 1. Mitä kuuluu naantalilaisille lapsille ja nuorille tällä hetkellä? Vastaukset kuvasivat jakautumista: Osalla menee tosi mukavasti, osalla lapsista oloissa olisi paljonkin parantamisen varaa. Suuri osa ajatteli että lapsille ja nuorille kuuluu melko hyvää. Ohjaus on tärkeää. Harrastusmahdollisuuksia on paljon ja enemmänkin saisi olla. 18

19 Pahoinvointi ja päihteet tulivat esille, samoin turvallisuus, rajojen tärkeys (puute) ja vanhemmuuden hukassa oleminen. 2. Miten me aikuiset voimme tukea lasten ja nuorten kasvua ja elämää? Välittäminen kuuntelemalla, olemalla läsnä, osoittamalla kiinnostusta ja rakastamalla olivat tärkeitä asioita. Verkostoituminen ja yhteistyö, harrastusten tukeminen, vastuun jakaminen, vanhemmuuden tukeminen, ohjeiden antaminen, rajojen asettaminen, epäkohtiin puuttuminen ja mallin näyttäminen nostettiin esille tukemisen keinoina. 3. Mihin asioihin perheet kaipaavat neuvoja ja tukea? Millainen apu auttaisi ja vahvistaisi äitejä ja isiä vanhemmuudessa? Asioista mainittiin lastenhoitoapu, tukiverkostot, harrastusten kustannukset, arjen riitatilanteet ja rajat, yhteiset säännöt ja uusien lapsiperheiden tukeminen. Osa vastauksista kertoi minkälaista apua tarvitaan. Tarvitaan mm. vertaistukiverkostoja, yhteisöllisyyttä, ja perhevalmennusta. 4. Minkälaiset mahdollisuudet sinulla on osallistua lapsia ja nuoria koskevien asioiden valmisteluun? Kyselyihin haluttiin osallistua. Muuten koettiin että vaaditaan omaa aktiivisuutta, jotta olisi osallistumismahdollisuuksia. 5. Miten haluaisit osallistua lapsia ja nuoria koskevien asioiden valmisteluun? Ajan puute oli keskeinen vastaus. Monet olivat valmiita osallistumaan, jos se tapahtuu työajan puitteissa. Osallistumisfoorumeina mainittiin yhdistystoiminta, järjestöt ja kunnallispolitiikka. 3.2 Väestö, elinolot ja kasvuympäristö Lapsiperheitä oli Naantalissa vuonna ,7 % kaikista perheistä. Naantali on muuttovoittokunta ja sen keskiväkiluku oli vuonna henkilöä: o 0-6 -vuotiaat 7,6% n lasta o vuotiaat 11,4% n lasta o vuotiaat 9,2% n nuorta Demografinen huoltosuhde on Naantalissa 2009 noin 52%, mikä on samaa tasoa kuin Varsinais- Suomessa keskimäärin. Demografisessa huoltosuhteessa otetaan huomioon vuotiaiden sekä yli 65 -vuotiaiden kuntalaisten % -osuus ja sitä verrataan vuotiaiden % -osuuteen väestöstä. Naantalissa on naapurikuntiin nähden hyvin vähän yli 65 -vuotiaita ( ,9%) kun vanhusvoittoisessa kunnassa tuo luku on usein yli 20%. Sen sijaan lapsihuoltosuhde on Naantalissa korkea, noin 27% (0-14 -vuotiaiden osuuden suhde vuotiaisiin). 19

20 Taulukko 3. Demografinen huoltosuhde 2007, 2008 ja SOTKANET. Tieto 10/ demografinen huoltosuhde Naantali Koko maa Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto Pienituloisuutta, ahtaasti asumista ja koulutuksen ulkopuolelle jäämistä kuvaavia tietoja vuodelta 2008: Lapsiperheiden pienituloisuusaste on ollut 9,8%. Toimeentulotuen saajina olleita lapsiperheitä on 7,7 % kaikista lapsiperheistä. Toimeentulotukea saaneita vuotiaita on 11,1 % vastaavanikäisestä väestöstä. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on 23,6 % kaikista lapsiasuntokunnista Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita on 11,1 % vastaavanikäisestä väestöstä Naantalissa Taulukko 4. Lasten pienituloisuusaste 2007 ja SOTKANET. Tieto 10/ Lasten pienituloisuusaste Naantali Koko maa Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto 20