Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma"

Transkriptio

1 NAANTALI - PARAS PAIKKA LAPSELLE Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki Valmistelutyöryhmä: Sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen(pj) Vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila Johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen Koulupsykologi Tanja Aaltonen Sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti Päivähoidon esimies Ritva Parviainen Ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Minna Suikkanen Turun AMK:n yliopettaja Meeri Rusi (siht.)

2 Sisällys Tiivistelmä Johdanto Naantalilaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lähtökohdat Kuntasuunnittelu ja yleinen lainsäädäntö Arvoperusta Lastensuojelulaki Lasten, nuorten ja perheiden kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Kyselyt Kouluterveyskysely peruskoulun 8. ja 9. luokille ja lukion 1.ja 2. luokille Koulujen henkilöstön käsitykset erityisopetuksen ja oppilashuollon tilanteesta Naantalissa Hyvinvointikysely naantalilaisille lapsille, nuorille ja aikuisille Väestö, elinolot ja kasvuympäristö Lasten ja nuorten erityisen tuen tarve Lasten ja nuorten palveluiden nykytila ja tulevaisuuden näkymät Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut Neuvolatoiminta Päivähoito Koulu ja perusopetus Terveydenhuolto Vapaa-aikatoimi Lastensuojelun sosiaalityö Päihdetyö Seurakuntien ja järjestöjen työ lasten, nuorten ja perheiden hyväksi Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lasten ja nuorten hyvinvoinnin strateginen kehityssuunta ja tavoitteet Keskeiset tavoitteet Suunnitelman toteuttamisen vastuut ja seurantasuunnitelma Liite 1. Koulujen henkilöstön käsitykset erityisopetuksen ja oppilashuollon tilanteesta Naantalissa sekä hyvinvointikysely naantalilaisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Liite 2. Nykytilanteen kuvaaminen tilastojen valossa. Liite 3. Perhevalmennus. Liite 4. Lastensuojelutyötä koskeva liite. 2

3 Tiivistelmä Lastensuojelulain mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen keskeiset tavoitteet Naantalissa ovat: 1. Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen. 2. Hallintorajat ylittävien prosessien kehittäminen (moniammatillinen toimiva palveluverkosto, yhteinen toimintakulttuuri ja asiakaslähtöinen työ). 3. Vanhemmuuden tukeminen ja arjen toimivuus (mm. avoin päiväkotitoiminta, neuvolayhteistyö, perhetyö, rohkaisu, leimaamattomuus, matala kynnys, vanhempien osallisuus konkreettisessa toiminnassa). 4. Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset toimiva nuorisofoorumi ja lasten parlamentti (foorumit, rohkaisu sekä asiakasohjautuvuuden tutkiminen; kohtaavatko palvelut ja asiakkaat). Kaikissa näissä otetaan huomioon asiakasnäkökulma, henkilöstönäkökulma sekä talous- ja prosessinäkökulma. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa painopistettä pitäisi kaiken kaikkiaan siirtää ehkäisevän verkostomaisen yhteistoiminnan suuntaan. Vuonna 2009 lasten ja nuorten osalta tilanne oli kuitenkin vielä toinen. Erikoissairaanhoidon kustannukset (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria ja lastentaudit) olivat yhteensä euroa ja lastensuojelusijoituksien kustannukset euroa, kun lasten suojelun avohuollon tukitoimiin käytettiin oman toiminnan noin euron lisäksi noin euroa ostopalveluihin. Oleellisessa osassa lasten ja nuorten kasvuolojen kehittämisessä, ongelmien ehkäisemisessä ja ehkäisevän lasten suojelutyön kehittämisessä on toimiva moniammatillinen yhteistyö ja lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi eri hallintokunnissa, seurakunnissa ja kolmannella sektorilla tehtävän työn yhteensovittaminen. Neuvola Painopisteet Perhekeskeinen ja asiakaslähtöinen toiminta Yhteisöllinen terveyden edistäminen Neuvolatyön laatu ja vaikuttavuus Toimenpide-esitykset Terveydenhoitajan toimen perustaminen v. 2011, resurssien riittävyys erityistukea tarvitsevien perheiden kotikäynteihin MLL:n hankkeen koulutus ja jalkauttaminen; perheryhmätoiminnan aloittaminen ensimmäistä lastaan odottaneille vanhemmille (11 kertaa/ryhmä). Moniammatillisen yhteistyön laajentaminen, kolmikanta kuten perhevalmennuksessa Terveydenhoitajien ja neuvolalääkäreiden resurssien riittävyys uutta asetusta toteutettaessa. 3

4 Varhaiskasvatus / Päivähoito Perusopetus ja lukiokoulutus Riittävä henkilöstömäärä (max.12 lasta/ohjaaja) Vapaaaikatoimi Perheiden erilaisiin päivähoitotarpeisiin vastaaminen Erityispäivähoito Yhteistyö mm. lastensuojelun ja neuvolan kanssa. Yksilölliset tukimuodot ja riittävä tuen määrä Riittävä henkilöstö ja kohtuullinen työmäärä Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen, yhteistyön monimuotoisuus sekä olosuhteet ja toimitilat oppilashuoltotyön tekemiseen; Jatkokoulutukseen osallistuneiden oppilaiden/opiskelijoiden osuus Varhainen puuttuminen Aamu- ja iltapäivätoiminta: Ohjatun ja turvallisen toiminnan järjestäminen koululaisten yksinäisiin iltapäiviin (1.-2. luokkalaiset ja 3.-9.luokkalaisista erityisopetuksen piiriin kuuluvat oppilaat Liikuntatoimi Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen Hyvin toimivat paikallisyhdistykset a) Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan päivähoidon eri muodoissa ja tuetaan myös kotona lapsiaan hoitavia perheitä. b) Avointa päiväkotitoimintaa myös Rymättylän alueelle vuonna Avoimiksi tulevien lastentarhanopettajien vakanssien muuttaminen erityislastentarhanopettajien vakansseiksi siten että jokaisessa päiväkodissa on yksi erityislastentarhanopettaja Päivähoidon ja lastensuojelun sekä neuvolan yhteisistä toimintatavoista sopiminen mm. remonttirukkasen avulla Erityisopetuksen järjestämistapojen arviointi Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen uuden perusopetuslain (642/2010) mukaisesti Kolmannen koulupsykologin palkkaaminen Perusopetuksen oppilashuoltotyön suunnitelman tekeminen 2011 Lukion opiskelijahuoltosunnitelman tarkistaminen (laadittu 2010) Yhteistyön tiivistäminen koulujen kanssa Ohjattu kerhotoiminta ja tapahtumat: koululaisten liikuntakerhot, uimakoulut, erilaiset harrasteryhmät, kurssit, liikuntaleirit, koulutukset ja muut liikuntatapahtumat Osa toiminnoista järjestetään ostopalveluina Avustusmäärärahat, joilla tuetaan paikallisia liikuntatyötä tekeviä seuroja; perusavustus, kohdeavustus, ohjaajapalkkiot 4

5 Ennaltaehkäisevä nuorisotyö Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen tukeminen; aktiivinen ja osallistuva nuori Nuorten kansalaisvalmiuksien kehittäminen Nuorisotyötä tekevien seurojen tukeminen Avoin nuorisotoiminta; lähipalveluna eri kaupunginosissa; yhteisöllisyys Ohjatut kerhot, leiritoiminta, kurssit, erilaiset harrasteryhmät, tapahtumat Jalkautuva nuorisotyö Osallistuva nuori: Nuorisofoorumi, Lasten Parlamentti, Aloitekanava Avustusmäärärahat, joilla tuetaan paikallisia nuorisotyötä tekeviä yhdistyksiä; perusavustus ja kohdeavustus Alueellinen yhteistyö nuorisotyössä Korjaava nuorisotyö Tietoa, tukea ja toimintamahdollisuuksia liikkuvan ja etsivän työn avulla. Nuorten liikkuvuuden, kansainvälistymisen ja ympäristötietouden lisääminen Tuetaan nuorten elämän- ja arjenhallintaa, työ- ja toimintakykyä sekä työelämävalmiuksia henkilökohtaisen ohjauksen sekä valmennuksen ja työpajatoiminnan avulla. Nuorten sosiaalinen vahvistuminen sekä sijoittuminen koulutukseen ja työmarkkinoille. Kehitetään alueen yhteisiä palveluita sekä järjestetään koulutusta nuorten kanssa työskenteleville. Tiedotus ja neuvonta Liikkuva ja etsivä nuorisotyö Ohjaamotoiminta ja starttivalmennus Työvalmennus nuorten työpajoissa Yksilö- ja ryhmävalmennus, teemaryhmät Opiskelun ja työllistymisen tuki Globaalikasvatus (kansainvälisyys- ja ympäristökasvatus) Koulutus eri teemoista Sosiaalityö ja lastensuojelu Lastensuojelun varhainen puuttuminen ja avohuollon ensisijaisuus Moniammatillinen työmuodot Laitossijoitusten viimesijaisuus Toimivien yhteistyökäytäntöjen lisääminen peruspalveluiden kanssa Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden ja riittävän resursoinnin varmistaminen Naantalissa, yhden määräaikaisen vakinaistaminen vuonna 2011 ja neljän määräaikaisen vakinaistaminen Työhyvinvoinnista huolehtiminen 5

6 Päihdetyö: ehkäisevä ja korjaava päihdetyö Vanhempien alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy Nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy Ehkäisevä päihdetyö: Varhaisen puuttumisen malleja kehitetään ja kokeillaan päivähoidossa sekä äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa ja kouluterveydenhuollossa Tiedotusta alkoholin aiheuttamista haitoista lisätään: Hyvinvointipäivät yläasteella ja lukiossa. Ongelmakäytön ja/tai päihderiippuvuuden aiheuttamien haittojen ehkäisy: Aikuisten päihteiden riskikäyttö tunnistetaan, varhaisvaiheen haittoja ehkäistään ja avun saannin mahdollisuuksia lisätään o Turun A-klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto 1 x viikossa yli 25-vuotiaat o Ehkäisevän päihdetyöntekijän vastaanotto 1x viikossa alle 25-vuotiaat Luodaan toimintamalleja, jossa alaikäisten nuorten alkoholinkäytön aloittamisiän myöhentäminen toteutuu Kehitetään paikallisten liikunta- ja muiden järjestöjen kanssa päihteettömyys yhteinen vastuu-malli Naantalin kaupungin turvallisuussuunnitelman painopistealueena on kevyen liikenteen turvallisuus ja asennekasvatuksen parantaminen. Järjestetään turvallisesti mopolla koulutuksia yhteistyössä vapaaaikatoimen, koulutoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä kolmannen sektorin(terveys ry) kanssa 8.luokan oppilaille. Päihdetyön suunnitelman ja Länsi 2012-Länsi Suomen päihde ja mielenterveystyön kehittämishankeen painopistealueet lasten ja nuorten osalta: Ehkäisevä päihdetyö Mielenterveys- ja päihdekasvatus Toimenpiteet lasten ja nuorten osalta: Täydennetään yläkoulujen päihdekasvatusta ja vahvistetaan nuorten mielenterveyttä suojaavia tekijöitä lisäämällä tietoa ja taitoja stressin hallinasta. Hyvinvointi-iltapäivä alakouluissa 5-6- luokan oppilaille ja vanhemmille(länsi 2012-hankkeen mukaista toimintaa) Päihdeputkitapahtuma 7-luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen/huoltajille Varhainen puuttuminen 6

7 Päihteiden käytön puheeksi ottaminen vastaanotolla alle 18-vuotiaat, vanhemmat mukana vastaanotolla / vanhemmuuden tukeminen Terveydenhuolto Seurakunta ja järjestöt Naantaliparas paikka lapselle - Strateginen, moniammatillinen työryhmä Katupartiointi, jalkautuva päihde- ja mielenterveystyö Alueellinen yhteistyö ehkäisevässä päideja mielenterveystyössä Terveyden edistäminen ja ylläpitäminen Terveyserojen kaventaminen Sairauksien ennaltaehkäisy ja ongelmien varhainen tunnistaminen. Palveluiden tasapuolinen ja hyvä saatavuus Yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa Itsehoidon ohjaus Virikkeinen kasvuympäristö Ennaltaehkäisevä toiminta Toiminta oman tehtäväkuvan puitteissa Työryhmän tehtävänä on kuvata, mitata ja yhteen sovittaa kunkin sektorin tekemää työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Työryhmä käsittelee kaupungin talous- ja toimintasuunnitelman, asiakaskyselyt, tilastot, arkityön palautteen ja kehittämishankkeet. Työryhmän puheenjohtajan tehtävä kestää vuoden ja jäsenen kaksi vuotta. Kullakin jäsenellä on varajäsen. Tavoitteena on aktiivinen, toimiva ryhmä, jossa eri ammattihenkilöiden osaaminen pääsee esiin hyödyttämään lasten parasta. Työryhmän työn lähtökohtana on Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjalta analysoida ja toteuttaa käytännössä lasten ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisevää toimintaa. Ehkäistään ja vähennetään päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja Havaitaan riskiryhmät, tuetaan perheitä kasvatustehtävässään Länsi 2012-hanke mahdollistaa yhteistyön yli kuntarajojen Terveystarkastukset o kohdennetut terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset o ryhmätoimintaa tarvittaessa Henkilöresurssien riittävyys toimipisteissä Ryhmätoiminta Verenpainemittarit terveysasemien odotustiloihin Kaupunginjohtaja nimeää hallintokuntien esityksestä strategisen moniammatillisen työryhmän. 7

8 Koulutusyhteistyöryhmä Perusturvajohtaja nimeää hallintokuntien esityksestä ryhmän moniammatillisen koulutuksen edistämiseen vuoden 2011 alussa. Hyvinvointikysely lapsille, nuorille ja aikuisille Nettikysely tehdään vuoden 2012 lopulla suunnitelman ajantasaistamisen yhteydessä. Remonttihanke (KASTE kehittämisohjelmaan liittyvä) LÄNSI hanke (KASTE kehittämisohjelmaan liittyvä) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Koulutusyhteistyöryhmä olisi hallintokuntien välinen ryhmä, jossa suunniteltaisiin ja arvioitaisiin lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien koulutus mm. moniammatilliseen työskentelyyn. Hyvinvointikyselyllä netin kautta halutaan kuulla lasten, nuorten ja aikuisten ääntä. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen painottaen ennalta ehkäisyä ja varhaista puuttumista Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma / lastensuojelusuunnitelma tarkistetaan lastensuojelulain 12 :n mukaan. Moniammatillisissa työryhmissä käsitellään Naantalin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen rakenteiden ja hyvien työkäytäntöjen ja -menetelmien kehittämistä. Naantalin päihdetyön suunnitelman juurruttaminen arjen työhön ja 2011 aloitetaan päihde- ja mielenterveyssuunnitelman työstäminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy v lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. 8

9 1. Johdanto Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuli voimaan alkaen. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lasten suojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lasten suojelua sekä lapsija perhekohtaista lastensuojelua. Ehkäisevällä lasten suojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lasten suojelua on kunnan kaikkien palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lapsija perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelulain 12 :n mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on lakisääteinen väline, jonka avulla ohjataan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointia kunnissa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: o o o o o o o o Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut. Lastensuojelun tarve kunnassa. Lastensuojeluun varattavat voimavarat. Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun palvelujärjestelmä. Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten välillä. Yhteistyö lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta. Kaupunginjohtaja on päätöksellä /2010 nimennyt hyvinvointityöryhmän. Hyvinvointityöryhmän tehtävänä on hyvinvointikertomuksen laadinta vuoden 2010 aikana, toimintaehdotuksen valmistelu sen pohjalta, hyvinvointikertomuksen päivittäminen vuosittain sekä poikkihallinnollisen ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja esitysten tekeminen eri toimielimille tervey- 9

10 den ja hyvinvoinnin edistämisessä. Työryhmään on nimetty perusturvajohtaja (puheenjohtaja), ylilääkäri, sosiaalijohtaja, sivistystoimenjohtaja, kaupunginarkkitehti ja kehityspäällikkö. Hyvinvointityöryhmä johtaa ja vastaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teosta. Hyvinvointityöryhmä on nimennyt Lastensuojelun (Lasu) valmistelutyöryhmän, jonka tehtävänä on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käytännön valmistelutyö. Lasu -valmisteluryhmään kuuluvat sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen (puheenjohtaja), koulupsykologi Tanja Aaltonen, vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila, johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen, sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti, päivähoidon esimies Ritva Parviainen, ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Minna Suikkanen ja Turun AMK:n yliopettaja Meeri Rusi (sihteeri). Valmistelutyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran ja sen jälkeen kuusi kertaa. Hyvinvointityöryhmä käsitteli suunnitelmaa kaksi kertaa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyvinvointijaosto on käsitellyt suunnitelmaluonnosta kolme kertaa. Palautteessaan hyvinvointijaosto korosti palveluverkoston kokoamista ja moniammatillisen työryhmän kokoamista jatkotyöhön. Lisäksi jaosto korosti ennaltaehkäisevää toimintaa lasten parhaaksi. Jaosto piti lasten suojelua tärkeänä ja korosti koko kaupungin sitoutumista. Työryhmän kukin jäsen on valmistellut tekstit oman hallintokuntansa osalta. Parhaat kiitokset kaikille aktiivisesta osallistumisesta ja työstänne. Erityiskiitos myös työryhmän sihteerille Meeri Rusille ja ulkoasun muokkaamisesta perusturvajohtajan sihteeri Airi Laurilalle sekä nettikyselyn toteuttaneelle it-suunnittelija Maarit Toropaiselle. Valmistelun koordinoinnista vastaa sosiaalijohtaja. Vuoden 2010 talousarviossa on varattu sosiaalityön tehtäväalueelle sosiaalityön hallintoon rahoitusta tälle työlle. Valtuusto on hyväksynyt suunnitelman teon vuoden 2010 aikana sosiaalityön painopisteeksi. Seurakunnan, järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin edustajat ovat olleet mukana valmistelussa KASTE- ohjelman rahoittaman alueellisen Remonttihankkeen (Sulle-mulle -hanke) työn kautta sekä erikseen järjestetyssä suunnittelutilaisuudessa Lapsia, nuoria ja vanhempia on kuultu lastenparlamentin ja nuorisofoorumin nettikyselyn avulla. Koulujen henkilökunnalle on lisäksi tehty erillinen kysely. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tehty vuosille Suunnitelma käsitellään Naantalin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Sieltä se menee kaupunginhallituksille ja hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustolle. Suunnitelma otetaan huomioon talousarvioita ja -suunnitelmaa laadittaessa. Tuulet ovat suotuisia niille, jotka tietävät mihin ovat menossa (Vasco da Gama) Allekirjoitus Juhani Kylämäkilä Riitta Ylipelkonen 10

11 2. Naantalilaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lähtökohdat 2.1 Kuntasuunnittelu ja yleinen lainsäädäntö Kuntalain (1 ) mukaan kunnan perustehtävänä on huolehtia koko väestönsä hyvinvoinnista ja sen on oltava kuntasuunnittelussa keskeisesti esillä. Myös lasten ja nuorten hyvinvointi on koko kunnan laaja-alainen tehtäväkokonaisuus. Naantali -strategia antaa suuntaviivat kehittämistyölle ja vuosittainen kuntasuunnittelu konkretisoi toimintaa. Naantali -strategia, turvallisuussuunnitelma ja erityisesti hyvinvointikertomus kuvaavat tavoitteita, joiden avulla turvataan kaikkien naantalilaisten hyvinvointia. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen onkin monen tahon yhteinen tehtävä. Hyvinvointi on moniulotteinen käsite ja sen määrittelyssä pitäydytään Naantalin hyvinvointikertomukseen. Naantalissa on tehty eri sektoreilla lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia suunnitelmia ja näiden sektoreiden lainsäädäntö määrittää lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien palvelujen järjestämistä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä säädöksiä kuvaavat mm. Kansanterveyslaki (1972/66), Sosiaalihuoltolaki (1982/710), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785), Laki sosiaalialan asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812), Lastensuojelulaki (2007/ 417), Nuorisolaki (2006/72), Perusopetuslaki (1998/628), Päivähoitolaki (1973/36), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999/621), Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (2004/759), Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (1983/361), Mielenterveyslaki (1990 /1116), Tartuntatautilaki (1986/583) sekä YK:n lasten oikeuksien sopimus. 2.2 Arvoperusta Lastensuojelusuunnitelman yhtenä lähtökohtana ovat Naantali -strategian tavoitteet, arvot ja niiden avulla määritellyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen toimintaperiaatteet. Naantalin-strategia tiivistää kunnan tehtävää kuntalaisten tukemisessa lauseella Naantali paras paikka elää, viihtyä ja tehdä työtä ja lasten kohdalla voitaisiin sanoa vastaavasti Naantali paras paikka lapselle. Naantalin arvot kuvaavat myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisen lähtökohtia: Avoimuus Avoimuus on mahdollisuutta vaikuttaa asioiden kehittämiseen ja päätöksentekoon Tiedotetaan aktiivisesti ja selkeästi asioiden valmistelusta ja päätöksistä Asiat hoidetaan mahdollisimman läpinäkyvästi 11

12 Luottamus Luottamus on kaksisuuntaista jokainen seisoo sanojensa takana Luottamus edellyttää että jokainen osaa oman tehtävänsä Luottamus on uskoa tulevaisuuteen Luottamus rakentuu keskinäisestä arvostuksesta Yhteistyö syntyy luottamuksesta Vastuullisuus Vastuullisuus on välittämistä Vastuullisuus on tehdä mitä on luvannut Vastuullisuus on myös itseohjautuvuutta ja omasta osaamisesta huolehtimista Selkeä organisaatio lisää vastuullisuutta Uudistumiskyky Uusien tietojen ja taitojen saamisesta vastuu on itsellä Uudistumiskyky on uusien toimintatapojen löytämistä Uudistumiskyky edellyttää laajempaa keskustelua yli hallintokuntarajojen Uudistumiskyky lisää avoimuutta palautteelle Vanhan uudelleen arvioiminen luo tilaa uuden omaksumiselle Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuutta on toiminta ja päätöksenteko yhdenvertaisin perustein Avoin tiedottaminen ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet on pyritty ottamaan huomioon lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelmaa tehtäessä. Monialaisen suunnitteluryhmän työ lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että kukin ryhmäläinen kerää tietoa ja viestittää käsiteltävistä asioista oman sektorinsa muille työntekijöille. Tavoitteena on että monialaisen lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan ryhmän toiminta jatkuu myös suunnitelman valmistumisen jälkeen. Keskeisessä roolissa on myös lasten ja nuorten kuuleminen. Lasten ja nuorten osallisuutta pyritään ottamaan huomioon lasten parlamentin ja nuorisoparlamentin kanssa tehtävän kyselyn avulla. 12

13 2.3 Lastensuojelulaki Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tehty lastensuojelulain velvoittamana. Lastensuojelulaissa tavoitellaan toimivaa monimmatillista palveluverkostoa, jossa kolmas sektori ja koko kunnan toiminta on tiiviisti mukana. Toimivan palveluverkoston kehittämisen keinoja ovat mm. tavoitteellinen ja tietoinen moniammatillinen yhteistyö, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, riittävät oikein kohdennetut resurssit sekä toiminnan vaikuttavuuden ja laadun seuranta. Lasten ja nuorten hyvän elämän perusedellytyksiä turvataan myös tukemalla perheen ja lähiyhteisön omaa kasvatustyötä ja mahdollisuuksia oman elämänsä järjestämiseen. Vastuu lasten hyvinvoinnista on ensisijaisesti vanhemmilla. Lasten, vanhempien, eri viranomaisten ja muiden lasten kanssa toimivien tahojen yhteistyö turvaa lasten hyvinvointia. Lasten suojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä järjestämällä palveluja ja tukitoimia. Kunnan keskeisiä lastensuojelun perustehtäviä lain mukaan ovat: 1. Lasten ja nuorten kasvuolojen kehittäminen edistämällä hyvinvointia ja ehkäisemällä ongelmia 2. Ehkäisevä lasten suojelu 3. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 3. Lasten, nuorten ja perheiden kasvuolot ja hyvinvoinnin tila 3.1 Kyselyt Suunnitelmassa käytettiin kouluterveyskyselyn tuloksia, koulujen henkilöstölle syksyllä 2010 tehtyä kyselyä erityisopetuksesta ja oppilashuollosta sekä syksyllä 2010 naantalilaisille lapsille, nuorille ja vanhemmille tehtyä kyselyä Kouluterveyskysely peruskoulun 8. ja 9. luokille ja lukion 1.ja 2. luokille Naantaliin on ostettu joka toinen vuosi valtakunnallisesti toteutettavan kouluterveyskyselyn tulokset. Kysely kuvaa yläasteikäisten (8. ja 9. luokka) ja lukioikäisten (1. ja 2. vuoden opiskelijat) kokemuksia elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilashuollosta. Viimeisin kouluterveyskysely on vuodelta Kun verrataan kehitystä vuodesta 2001 vuoteen 2009 voidaan todeta seuraavaa: 13

14 Taulukko 1. Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden ilonaiheita ja huolenaiheita. PERUSKOULULAISET Ilonaiheita mm. Koulutyön kuormittavuus ja työilmapiiri ovat parantuneet viime vuosina Päihdetietämys parani ja humalajuominen väheni Tietämys omasta terveydestä ja seksuaaliterveystietämys parani Huolenaiheita mm. Niiden lasten määrä jotka kokevat ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää on lisääntynyt Entistä suurempi osuus vastaajista ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Masennus lisääntyi Vanhempien tietämättömyys siitä missä lapset viettävät viikonlopun on lisääntynyt vuodesta 2001 mutta vähentynyt vuodesta 2007 Koulun fyysisissä oloissa koetaan olevan entistä enemmän puutteita Fyysisen uhkan kokemus ja koulukiusaaminen lisääntyivät Toistuva rikkeiden tekeminen, monioireilu ja myöhään valvominen lisääntyivät Niska- ja hartiakivut lisääntyivät ja koululääkärille pääsy oli vaikeampaa. Taulukko 2. Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaiden ilonaiheita ja huolenaiheita. LUKIOLAISET Ilonaiheita mm. Vanhemmat tiesivät entistä paremmin lasten viikonlopun viettopaikasta, mutta silti 37 % vanhemmista ei sitä tiennyt Entistä useampi koki että heillä oli ainakin 1 läheinen ystävä Koettu terveys parani keskimäärin ja liikuntaa harrastettiin enemmän Opiskeluvaikeudet ovat harvinaisempia kuin 2 vuotta aiemmin Huolenaiheita mm. Lintsaaminen lisääntyi Aiempaa useammat, tosin vain 3%, eivät pitäneet lainkaan koulunkäynnistä Niskakivut lisääntyivät ja viikoittainen päänsärky lisääntyi Humalajuominen yleistyi ja seksuaaliterveystietämys aiempaa huonompaa 14

15 Koulu-uupumus väheni mutta se on vielä melko korkea. 8% kärsi vielä keskivaikeasta masennuksesta. Entistä useammat kokivat että tulivat kuulluksi koulussa Entistä harvempi mutta silti 41% koki että koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri Kouluterveyspalveluihin oltiin tyytyväisempiä Kouluterveyskysely ei tavoita peruskoulun jälkeen ammattikouluun menneitä naantalilaisia nuoria eikä myöskään niitä nuoria, jotka eivät ole menneet kouluun peruskoulun jälkeen Koulujen henkilöstön käsitykset erityisopetuksen ja oppilashuollon tilanteesta Naantalissa Koulujen henkilökunnalle tehtiin syksyllä 2010 kysely, jossa selvitettiin erityisopetuksen ja oppilashuollon tilannetta. (Tarkemmin liitteessä 1). Kysely kohdistettiin noin 190 koulujen henkilöstöön kuuluvalle viranhaltijalle ja vastauksia saatiin 138. Vastauksista on nähtävissä, että keskimäärin noin puolet koulujen henkilökunnasta kokee olemassa olevat erityisopetuksen ja oppilashuollon palvelut riittävänä, mutta eri osa-alueiden ja koulujen välillä on nähtävissä suuriakin eroja. Keskeisiä tuloksia: Laaja-alaisen erityisopetuksen tilanteeseen on noin puolet opettajista tyytyväisiä. Pienryhmäopetusta pitää riittävänä keskimäärin yli puolet vastaajista, mutta koulujen välillä on suuriakin eroja tyytyväisyydessä. Pienryhmäopetus nähdään siis tarpeellisena kaikissa peruskouluissa. Integroitua erityisopetusta haluaa lisätä 17% vastaajista, vähentää 38%. Muutamissa vastauksissa tuotiin esille myös mielipiteen olevan kiinni muiden tukitoimien saatavuudesta. Koulujen henkilöstön ajatuksia integraatioon vs. pienluokkaopetukseen olisi hyvä kartoittaa kasvotusten keskustellen, samoin oppilaiden ja vanhempien ajatuksia, sekä mietittävä sitä, millaisia vaikutuksia opetusjärjestelyillä on ko. oppilaille. Koulupsykologin palveluja pitää riittävänä hieman alle puolet vastaajista. Koulupsykologin työssä koetaan palvelun kohdistuvan sopivan verran psykologisten tutkimusten tekemiseen, erityisopetuskysymysten parissa työskentelyyn ja yhteistyöhön koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Suurinta tyytymättömyyttä kohdistetaan oppilasryhmien kanssa työskentelyn ja kuntouttavan ja hoitavan työn vähäisyyteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksen mukaan psykologin työalue olisi resursoitava niin, että yhtä koulupsykologia kohden on oppilasta ja 3-4 koulua. Naantalissa koulupsykologeilla on noin kaksinkertainen alue 15

16 suosituksiin nähden. Resurssien vähäisyyden vuoksi suurin osa työajasta menee yksittäisten oppilaiden asioiden selvittämiseen, jolloin ennaltaehkäisevää toimintaa, työskentelyä oppilasryhmien kanssa ja opettajien konsultointia, pystytään järjestämään vain vähän. Koulukuraattorin palveluja pitää riittävänä hieman alle puolet vastaajista. Koulukuraattorin työssä palvelua koetaan kohdistettavan riittävästi yhteistyöhön koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Tyytymättömimpiä ollaan oppilasryhmien kanssa työskentelyn määrään. Sivistysvaliokunnan eduskunnalle tekemän koulutuspoliittisen selonteon (Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle, VNS 4/2006 vp) mukaan koulukuraattoreilla ei tällä hetkellä ole olemassa virallisia valtakunnallisia ohjeistuksia tai suosituksia henkilöstömitoituksesta. Koulukuraattorit tulivat lastensuojelulakiin 1990 (LSL 139/1990), jonka perusteluissa ehdotettiin työalueeksi 1000 oppilasta yhtä koulukuraattoria kohden. Tätä oppilasmäärää käytetään usein yleisenä suosituksena, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla suosituksena on 800 oppilasta yhtä kuraattoria kohden. Naantalissa koulukuraattorien oppilasmäärä vaihtelee hieman alle 800 oppilaasta hieman yli 1000 oppilaaseen. Tilanne vaikuttaa lukujen valossa hyvältä, mutta tuen tarpeessa olevien oppilaiden lukumäärä vaikuttaa lisääntyvän ja oppilaiden pulmat vaikeutuvan, jolloin resurssia ennaltaehkäisyyn ei useinkaan jää riittävästi. Yli puolet vastaajista on tyytyväisiä erilaisten oppijoiden huomioonottamiseen annetun tuen määrään. Naantalissa on prosentuaalisesti hieman vähemmän erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita kuin koko Suomen tasolla. Suurimmat prosentuaaliset erot ovat erityisopetuksen toteuttamistavoissa. Kokonaan erityisryhmässä olevien erityisopetukseen otettujen oppilaiden osuus Naantalissa on yli kolme kertaa pienempi kuin koko Suomessa (Naantali 13% verrattuna koko Suomi 47%). Nykypäivänä korostetaan integraatiota ja inkluusiota voimakkaasti ja Naantalissa noudatetaan periaatteita hienosti (Naantalissa osin integroituja 62 %, koko Suomessa 24%). (Kts. taulukko 14 Erityisopetus ja integrointi.) Koulun henkilöstölle suunnatussa kyselyssä hieman alle puolet vastaajista koki kuitenkin pienryhmäopetuksen määrän riittämättömänä. Osa erityisopetukseen siirretyistä oppilaista tarvitsee säännönmukaisesti tavallista pienempää ryhmää, jotta koulunkäynti muodostuisi turvalliseksi ja positiiviseksi kokemukseksi. Nyt joudutaan usein integroimaan kotiluokkaan oppilaita, joiden toimintakyky ei ole siihen riittävä. Erityisopetuksen järjestämistavoista olisi syytä käydä avointa keskustelua. Oppilaille pitäisi tarjota nykyistä useammin mahdollisuus erityisryhmässä opiskeluun, mikäli se on oppilaan edun mukaista Hyvinvointikysely naantalilaisille lapsille, nuorille ja aikuisille Naantalilaisten lasten, nuorten ja aikuisten näkemyksiä kysyttiin erillisillä nettikyselyillä syys - lokakuussa Kyselyihin pääsi vastaamaan kaupungin nettisivujen kautta ja kyselyyn vastaamisen pyyntö lähetettiin yleisen nettisivujen pyynnön lisäksi mm. järjestöille, seurakunnalle ja kaupungin omalle henkilökunnalle. Naantalissa toimii Lastenparlamentti ( vuotiaat) ja Nuorisofoorumi ( vuotiaat) ja myös tätä kautta koetettiin saada perille tietoa kyselystä. Paikallislehdessä oli myös kirjoitus kyselystä. 16

17 Kysely on tarkoitus tehdä uudestaan seuraavaa lasten ja nuorten hyvinvointikertomusta valmisteltaessa. Kyselyihin saatiin yhteensä 310 vastausta, joista 207 tuli lapsilta, 73 nuorilta ja 32 aikuisilta. Vastausten sisällön erittelyllä nostettiin esille keskeiset teemat. Tarkempi raportti on liitteessä 1. Lasten (alle 12 -vuotiaat) esille nostamat asiat: 1. Mitkä asiat sinulla ovat hyvin tänään? Puolet vastaajista on sitä mieltä että kaikki on hyvin tai melkein kaikki on hyvin. Esille nostettuja aihealueita ovat mm. koti ja perhe, kotieläimet, ravinto, koulu, kaverit, menestys, kuormittavuus ja oppitunnit. Tärkein yksittäinen teema on kaverien olemassaolo, yhdessä tekeminen ja keskustelu. Puhuttiin myös erilaisista aktiviteeteistä ja terveydestä. Hyvä päivä oli sellainen, jossa lapsi ja hänen läheisensä ovat terveitä, kotona on rakastava perhe ja hyvää ruokaa, koulussa kavereita ja hyvä menestys, lyhyehköt koulupäivät ja hyvää ruokaa, vapaaajalla kavereita ja yhteistä tekemistä. Hyvä päivä muodostui vastauksissa muista, kuin materiaalisista tekijöistä; elokuvat ja pelit mainittiin vain muutamassa vastauksessa. 2. Minkä asian toivoisit olevan elämässäsi tällä hetkellä paremmin? Puolet vastaajista ei muuttaisi mitään tai ei tiedä mitä muuttaisi elämässään. Jonkin verran muutoksia haluttiin kotiin ja perheeseen. Esille nostettiin perheen työnjako, perhesuhteet, aika, raha, hyvinvointi, asumisolot, koulu ja sen kuormittavuus. Yksittäisiä mainintoja oli myös ihmissuhteista ja kiusaamisesta. 3. Mitä pitäisi tehdä, jotta asiat olisivat nykyistä paremmin Puolet vastasi en tiedä tai ei mitään, kaikki on hyvin. Ehdotukset liittyivät kotiin, perhesuhteisiin, terveyteen, kouluun, ravintoon, kuormittavuuteen, kiusaamiseen, aktiviteetteihin, sopuun, ympäristöön. 4. Onko Naantalin lasten parlamentti sinulle tuttu? Oletko itse osallistunut siihen? Suurin osa ei tunne toimintaa eikä ole osallistunut siihen. 41 tietää, mutta ei ole osallistunut (2 näistä olisi halunnut osallistua, muttei päässyt) ja 18 on osallistunut. 5. Miten haluaisit osallistua lapsia koskevien asioiden valmisteluun? Moni ei halua osallistua mitenkään tai he eivät tiedä miten haluaisivat olla mukana. Vastaukset kuten jotenkin ja mahdollisimman paljon kertovat paitsi osallistumishalusta myös siitä, että osallistumiskeinot ovat hukassa. Osa halusi osallistua lapsia koskeviin äänestyksiin ja kyselyihin. Haluttiin olla myös mukana päättämässä itseä koskevia asioita. Kysymys oli kaiken kaikkiaan lapsille vaikea ja vastauksista ilmeni, ettei heillä oikein ollut käsitystä siitä mitä on lapsia koskevien asioiden valmistelu. Monet vastasivat pikemminkin kysymykseen miten haluaisit osallistua lasten hyvinvoinnin edistämiseen. 17

18 Globaalisti: Voisin vaikka auttaa köyhiä lapsia antamalla heille minun vanhoja vaatteita ja leluja, Auttaa nälkäpäivä/elämä lapselle keräyksissä saamaan lapsille kautta maailman paremmat oltavat, Haluaisin, että kaikki saisivat käydä koulua, kaikki pääsisivät suihkuun ja saisivat puhtaat vaatteet päälleen joka kolmas päivä, ja ettei kukaan näkisi nälkää. Suomessa on kyllä kaikki niin hyvin, ettei kukaan varmaan kärsi näistä puutteista. Toisin kuin esim. Afrikassa Paikallisesti: haluaisin tehdä heille pelejä ja leikkejä ja tehdä hyvän päivän, Haluaisin osallistua auttamaan toisia lapsia, sillä tavalla ettei kenelläkään olisi harmeja ja suruja tai että joku kiusaisi. Nuorten ( vuotiaat) esille nostamat asiat: 1. Minkä asian toivoisit olevan elämässäsi tällä hetkellä paremmin? Monilla kaikki on hyvin. Mainintoja tuli ihmissuhteista, etenkin kavereista, vanhemmista ja sukulaisista sekä harrastuksista, liikunnasta, perheen kanssa vietetystä laatuajasta, koulumenestyksestä ja koulun kuormittavuudesta. 2. Minkälaista apua tai tukea toivoisit aikuisilta Vanhempien toivottiin keskittyvän nuorten asioihin ja kannustavan heitä. Yhteinen tekeminen olisi tärkeää. Oppimisessa toivottiin aikuisten opettavan hyvällä opetustyylillä uusia asioita. opettajani on sanonut minulle pari kertaa häpeällinen suoritus! Se on jäänyt kalvamaan minua. Kotiläksyissä ja riitojen ratkaisuissa haluttaisiin myös apua. 3. Onko Naantalin (lasten ja) nuorten parlamentti sinulle tuttu? Oletko itse osallistunut siihen? Suurimmalle osalle ei ole tuttu, eikä ole osallistunut. Vajaa kolmasosalle tuttu, muttei ole osallistunut, muutama (5) on osallistunut. 4. Miten haluaisit osallistua nuoria koskevien asioiden valmisteluun? Suurin osa ei haluaisi osallistua, tai ei tiedä miten. En oikein ole varma, miten haluaisin osallistua nuorten asioiden valmisteluun, sillä en ole perehtynyt niihin, enkä tiedä miten voisin auttaa nuoria. Mielipiteen esittäminen on tärkeää, kyselyitä voisi tehdä ja aloitelaatikot ovat hyviä. Jonkun verran vastattiin myös kysymykseen miten? Näissä tulivat esille musiikkiharrastuksien lisääminen sekä muu kiva puuha kuten kerho ja leiri. Päihteisiin liittyen oli maininta siitä että kovin moni ei joisi tai polttaisi tupakkaa. Aikuisten esille nostamat asiat: 1. Mitä kuuluu naantalilaisille lapsille ja nuorille tällä hetkellä? Vastaukset kuvasivat jakautumista: Osalla menee tosi mukavasti, osalla lapsista oloissa olisi paljonkin parantamisen varaa. Suuri osa ajatteli että lapsille ja nuorille kuuluu melko hyvää. Ohjaus on tärkeää. Harrastusmahdollisuuksia on paljon ja enemmänkin saisi olla. 18

19 Pahoinvointi ja päihteet tulivat esille, samoin turvallisuus, rajojen tärkeys (puute) ja vanhemmuuden hukassa oleminen. 2. Miten me aikuiset voimme tukea lasten ja nuorten kasvua ja elämää? Välittäminen kuuntelemalla, olemalla läsnä, osoittamalla kiinnostusta ja rakastamalla olivat tärkeitä asioita. Verkostoituminen ja yhteistyö, harrastusten tukeminen, vastuun jakaminen, vanhemmuuden tukeminen, ohjeiden antaminen, rajojen asettaminen, epäkohtiin puuttuminen ja mallin näyttäminen nostettiin esille tukemisen keinoina. 3. Mihin asioihin perheet kaipaavat neuvoja ja tukea? Millainen apu auttaisi ja vahvistaisi äitejä ja isiä vanhemmuudessa? Asioista mainittiin lastenhoitoapu, tukiverkostot, harrastusten kustannukset, arjen riitatilanteet ja rajat, yhteiset säännöt ja uusien lapsiperheiden tukeminen. Osa vastauksista kertoi minkälaista apua tarvitaan. Tarvitaan mm. vertaistukiverkostoja, yhteisöllisyyttä, ja perhevalmennusta. 4. Minkälaiset mahdollisuudet sinulla on osallistua lapsia ja nuoria koskevien asioiden valmisteluun? Kyselyihin haluttiin osallistua. Muuten koettiin että vaaditaan omaa aktiivisuutta, jotta olisi osallistumismahdollisuuksia. 5. Miten haluaisit osallistua lapsia ja nuoria koskevien asioiden valmisteluun? Ajan puute oli keskeinen vastaus. Monet olivat valmiita osallistumaan, jos se tapahtuu työajan puitteissa. Osallistumisfoorumeina mainittiin yhdistystoiminta, järjestöt ja kunnallispolitiikka. 3.2 Väestö, elinolot ja kasvuympäristö Lapsiperheitä oli Naantalissa vuonna ,7 % kaikista perheistä. Naantali on muuttovoittokunta ja sen keskiväkiluku oli vuonna henkilöä: o 0-6 -vuotiaat 7,6% n lasta o vuotiaat 11,4% n lasta o vuotiaat 9,2% n nuorta Demografinen huoltosuhde on Naantalissa 2009 noin 52%, mikä on samaa tasoa kuin Varsinais- Suomessa keskimäärin. Demografisessa huoltosuhteessa otetaan huomioon vuotiaiden sekä yli 65 -vuotiaiden kuntalaisten % -osuus ja sitä verrataan vuotiaiden % -osuuteen väestöstä. Naantalissa on naapurikuntiin nähden hyvin vähän yli 65 -vuotiaita ( ,9%) kun vanhusvoittoisessa kunnassa tuo luku on usein yli 20%. Sen sijaan lapsihuoltosuhde on Naantalissa korkea, noin 27% (0-14 -vuotiaiden osuuden suhde vuotiaisiin). 19

20 Taulukko 3. Demografinen huoltosuhde 2007, 2008 ja SOTKANET. Tieto 10/ demografinen huoltosuhde Naantali Koko maa Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto Pienituloisuutta, ahtaasti asumista ja koulutuksen ulkopuolelle jäämistä kuvaavia tietoja vuodelta 2008: Lapsiperheiden pienituloisuusaste on ollut 9,8%. Toimeentulotuen saajina olleita lapsiperheitä on 7,7 % kaikista lapsiperheistä. Toimeentulotukea saaneita vuotiaita on 11,1 % vastaavanikäisestä väestöstä. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on 23,6 % kaikista lapsiasuntokunnista Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita on 11,1 % vastaavanikäisestä väestöstä Naantalissa Taulukko 4. Lasten pienituloisuusaste 2007 ja SOTKANET. Tieto 10/ Lasten pienituloisuusaste Naantali Koko maa Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto 20

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2012 1580/05.08/2010 Sote 23.2.2010 22 Valmistelija:

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti

Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti eteneminen Lastenneuvolan tavoitteista ja tehtävistä Mistä työkaluja käytäntöön Keskusteluaiheita neuvolakäynneille Viite:

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut Rauman perhekeskusvierailu KAARINA INFO yli 31 000 asukasta Synnytyksiä n. 380/v 0-4 -vuotiaita n. 2000 5-9 vuotiaita n. 2100 4.9.2013 2 4.9.2013 3 Toimialajohtaja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Yhteistyössä tasapainoon

Yhteistyössä tasapainoon Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus

Lisätiedot