Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma"

Transkriptio

1 NAANTALI - PARAS PAIKKA LAPSELLE Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki Valmistelutyöryhmä: Sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen(pj) Vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila Johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen Koulupsykologi Tanja Aaltonen Sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti Päivähoidon esimies Ritva Parviainen Ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Minna Suikkanen Turun AMK:n yliopettaja Meeri Rusi (siht.)

2 Sisällys Tiivistelmä Johdanto Naantalilaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lähtökohdat Kuntasuunnittelu ja yleinen lainsäädäntö Arvoperusta Lastensuojelulaki Lasten, nuorten ja perheiden kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Kyselyt Kouluterveyskysely peruskoulun 8. ja 9. luokille ja lukion 1.ja 2. luokille Koulujen henkilöstön käsitykset erityisopetuksen ja oppilashuollon tilanteesta Naantalissa Hyvinvointikysely naantalilaisille lapsille, nuorille ja aikuisille Väestö, elinolot ja kasvuympäristö Lasten ja nuorten erityisen tuen tarve Lasten ja nuorten palveluiden nykytila ja tulevaisuuden näkymät Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut Neuvolatoiminta Päivähoito Koulu ja perusopetus Terveydenhuolto Vapaa-aikatoimi Lastensuojelun sosiaalityö Päihdetyö Seurakuntien ja järjestöjen työ lasten, nuorten ja perheiden hyväksi Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lasten ja nuorten hyvinvoinnin strateginen kehityssuunta ja tavoitteet Keskeiset tavoitteet Suunnitelman toteuttamisen vastuut ja seurantasuunnitelma Liite 1. Koulujen henkilöstön käsitykset erityisopetuksen ja oppilashuollon tilanteesta Naantalissa sekä hyvinvointikysely naantalilaisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Liite 2. Nykytilanteen kuvaaminen tilastojen valossa. Liite 3. Perhevalmennus. Liite 4. Lastensuojelutyötä koskeva liite. 2

3 Tiivistelmä Lastensuojelulain mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen keskeiset tavoitteet Naantalissa ovat: 1. Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen. 2. Hallintorajat ylittävien prosessien kehittäminen (moniammatillinen toimiva palveluverkosto, yhteinen toimintakulttuuri ja asiakaslähtöinen työ). 3. Vanhemmuuden tukeminen ja arjen toimivuus (mm. avoin päiväkotitoiminta, neuvolayhteistyö, perhetyö, rohkaisu, leimaamattomuus, matala kynnys, vanhempien osallisuus konkreettisessa toiminnassa). 4. Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset toimiva nuorisofoorumi ja lasten parlamentti (foorumit, rohkaisu sekä asiakasohjautuvuuden tutkiminen; kohtaavatko palvelut ja asiakkaat). Kaikissa näissä otetaan huomioon asiakasnäkökulma, henkilöstönäkökulma sekä talous- ja prosessinäkökulma. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa painopistettä pitäisi kaiken kaikkiaan siirtää ehkäisevän verkostomaisen yhteistoiminnan suuntaan. Vuonna 2009 lasten ja nuorten osalta tilanne oli kuitenkin vielä toinen. Erikoissairaanhoidon kustannukset (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria ja lastentaudit) olivat yhteensä euroa ja lastensuojelusijoituksien kustannukset euroa, kun lasten suojelun avohuollon tukitoimiin käytettiin oman toiminnan noin euron lisäksi noin euroa ostopalveluihin. Oleellisessa osassa lasten ja nuorten kasvuolojen kehittämisessä, ongelmien ehkäisemisessä ja ehkäisevän lasten suojelutyön kehittämisessä on toimiva moniammatillinen yhteistyö ja lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi eri hallintokunnissa, seurakunnissa ja kolmannella sektorilla tehtävän työn yhteensovittaminen. Neuvola Painopisteet Perhekeskeinen ja asiakaslähtöinen toiminta Yhteisöllinen terveyden edistäminen Neuvolatyön laatu ja vaikuttavuus Toimenpide-esitykset Terveydenhoitajan toimen perustaminen v. 2011, resurssien riittävyys erityistukea tarvitsevien perheiden kotikäynteihin MLL:n hankkeen koulutus ja jalkauttaminen; perheryhmätoiminnan aloittaminen ensimmäistä lastaan odottaneille vanhemmille (11 kertaa/ryhmä). Moniammatillisen yhteistyön laajentaminen, kolmikanta kuten perhevalmennuksessa Terveydenhoitajien ja neuvolalääkäreiden resurssien riittävyys uutta asetusta toteutettaessa. 3

4 Varhaiskasvatus / Päivähoito Perusopetus ja lukiokoulutus Riittävä henkilöstömäärä (max.12 lasta/ohjaaja) Vapaaaikatoimi Perheiden erilaisiin päivähoitotarpeisiin vastaaminen Erityispäivähoito Yhteistyö mm. lastensuojelun ja neuvolan kanssa. Yksilölliset tukimuodot ja riittävä tuen määrä Riittävä henkilöstö ja kohtuullinen työmäärä Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen, yhteistyön monimuotoisuus sekä olosuhteet ja toimitilat oppilashuoltotyön tekemiseen; Jatkokoulutukseen osallistuneiden oppilaiden/opiskelijoiden osuus Varhainen puuttuminen Aamu- ja iltapäivätoiminta: Ohjatun ja turvallisen toiminnan järjestäminen koululaisten yksinäisiin iltapäiviin (1.-2. luokkalaiset ja 3.-9.luokkalaisista erityisopetuksen piiriin kuuluvat oppilaat Liikuntatoimi Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen Hyvin toimivat paikallisyhdistykset a) Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan päivähoidon eri muodoissa ja tuetaan myös kotona lapsiaan hoitavia perheitä. b) Avointa päiväkotitoimintaa myös Rymättylän alueelle vuonna Avoimiksi tulevien lastentarhanopettajien vakanssien muuttaminen erityislastentarhanopettajien vakansseiksi siten että jokaisessa päiväkodissa on yksi erityislastentarhanopettaja Päivähoidon ja lastensuojelun sekä neuvolan yhteisistä toimintatavoista sopiminen mm. remonttirukkasen avulla Erityisopetuksen järjestämistapojen arviointi Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen uuden perusopetuslain (642/2010) mukaisesti Kolmannen koulupsykologin palkkaaminen Perusopetuksen oppilashuoltotyön suunnitelman tekeminen 2011 Lukion opiskelijahuoltosunnitelman tarkistaminen (laadittu 2010) Yhteistyön tiivistäminen koulujen kanssa Ohjattu kerhotoiminta ja tapahtumat: koululaisten liikuntakerhot, uimakoulut, erilaiset harrasteryhmät, kurssit, liikuntaleirit, koulutukset ja muut liikuntatapahtumat Osa toiminnoista järjestetään ostopalveluina Avustusmäärärahat, joilla tuetaan paikallisia liikuntatyötä tekeviä seuroja; perusavustus, kohdeavustus, ohjaajapalkkiot 4

5 Ennaltaehkäisevä nuorisotyö Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen tukeminen; aktiivinen ja osallistuva nuori Nuorten kansalaisvalmiuksien kehittäminen Nuorisotyötä tekevien seurojen tukeminen Avoin nuorisotoiminta; lähipalveluna eri kaupunginosissa; yhteisöllisyys Ohjatut kerhot, leiritoiminta, kurssit, erilaiset harrasteryhmät, tapahtumat Jalkautuva nuorisotyö Osallistuva nuori: Nuorisofoorumi, Lasten Parlamentti, Aloitekanava Avustusmäärärahat, joilla tuetaan paikallisia nuorisotyötä tekeviä yhdistyksiä; perusavustus ja kohdeavustus Alueellinen yhteistyö nuorisotyössä Korjaava nuorisotyö Tietoa, tukea ja toimintamahdollisuuksia liikkuvan ja etsivän työn avulla. Nuorten liikkuvuuden, kansainvälistymisen ja ympäristötietouden lisääminen Tuetaan nuorten elämän- ja arjenhallintaa, työ- ja toimintakykyä sekä työelämävalmiuksia henkilökohtaisen ohjauksen sekä valmennuksen ja työpajatoiminnan avulla. Nuorten sosiaalinen vahvistuminen sekä sijoittuminen koulutukseen ja työmarkkinoille. Kehitetään alueen yhteisiä palveluita sekä järjestetään koulutusta nuorten kanssa työskenteleville. Tiedotus ja neuvonta Liikkuva ja etsivä nuorisotyö Ohjaamotoiminta ja starttivalmennus Työvalmennus nuorten työpajoissa Yksilö- ja ryhmävalmennus, teemaryhmät Opiskelun ja työllistymisen tuki Globaalikasvatus (kansainvälisyys- ja ympäristökasvatus) Koulutus eri teemoista Sosiaalityö ja lastensuojelu Lastensuojelun varhainen puuttuminen ja avohuollon ensisijaisuus Moniammatillinen työmuodot Laitossijoitusten viimesijaisuus Toimivien yhteistyökäytäntöjen lisääminen peruspalveluiden kanssa Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden ja riittävän resursoinnin varmistaminen Naantalissa, yhden määräaikaisen vakinaistaminen vuonna 2011 ja neljän määräaikaisen vakinaistaminen Työhyvinvoinnista huolehtiminen 5

6 Päihdetyö: ehkäisevä ja korjaava päihdetyö Vanhempien alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy Nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy Ehkäisevä päihdetyö: Varhaisen puuttumisen malleja kehitetään ja kokeillaan päivähoidossa sekä äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa ja kouluterveydenhuollossa Tiedotusta alkoholin aiheuttamista haitoista lisätään: Hyvinvointipäivät yläasteella ja lukiossa. Ongelmakäytön ja/tai päihderiippuvuuden aiheuttamien haittojen ehkäisy: Aikuisten päihteiden riskikäyttö tunnistetaan, varhaisvaiheen haittoja ehkäistään ja avun saannin mahdollisuuksia lisätään o Turun A-klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto 1 x viikossa yli 25-vuotiaat o Ehkäisevän päihdetyöntekijän vastaanotto 1x viikossa alle 25-vuotiaat Luodaan toimintamalleja, jossa alaikäisten nuorten alkoholinkäytön aloittamisiän myöhentäminen toteutuu Kehitetään paikallisten liikunta- ja muiden järjestöjen kanssa päihteettömyys yhteinen vastuu-malli Naantalin kaupungin turvallisuussuunnitelman painopistealueena on kevyen liikenteen turvallisuus ja asennekasvatuksen parantaminen. Järjestetään turvallisesti mopolla koulutuksia yhteistyössä vapaaaikatoimen, koulutoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä kolmannen sektorin(terveys ry) kanssa 8.luokan oppilaille. Päihdetyön suunnitelman ja Länsi 2012-Länsi Suomen päihde ja mielenterveystyön kehittämishankeen painopistealueet lasten ja nuorten osalta: Ehkäisevä päihdetyö Mielenterveys- ja päihdekasvatus Toimenpiteet lasten ja nuorten osalta: Täydennetään yläkoulujen päihdekasvatusta ja vahvistetaan nuorten mielenterveyttä suojaavia tekijöitä lisäämällä tietoa ja taitoja stressin hallinasta. Hyvinvointi-iltapäivä alakouluissa 5-6- luokan oppilaille ja vanhemmille(länsi 2012-hankkeen mukaista toimintaa) Päihdeputkitapahtuma 7-luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen/huoltajille Varhainen puuttuminen 6

7 Päihteiden käytön puheeksi ottaminen vastaanotolla alle 18-vuotiaat, vanhemmat mukana vastaanotolla / vanhemmuuden tukeminen Terveydenhuolto Seurakunta ja järjestöt Naantaliparas paikka lapselle - Strateginen, moniammatillinen työryhmä Katupartiointi, jalkautuva päihde- ja mielenterveystyö Alueellinen yhteistyö ehkäisevässä päideja mielenterveystyössä Terveyden edistäminen ja ylläpitäminen Terveyserojen kaventaminen Sairauksien ennaltaehkäisy ja ongelmien varhainen tunnistaminen. Palveluiden tasapuolinen ja hyvä saatavuus Yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa Itsehoidon ohjaus Virikkeinen kasvuympäristö Ennaltaehkäisevä toiminta Toiminta oman tehtäväkuvan puitteissa Työryhmän tehtävänä on kuvata, mitata ja yhteen sovittaa kunkin sektorin tekemää työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Työryhmä käsittelee kaupungin talous- ja toimintasuunnitelman, asiakaskyselyt, tilastot, arkityön palautteen ja kehittämishankkeet. Työryhmän puheenjohtajan tehtävä kestää vuoden ja jäsenen kaksi vuotta. Kullakin jäsenellä on varajäsen. Tavoitteena on aktiivinen, toimiva ryhmä, jossa eri ammattihenkilöiden osaaminen pääsee esiin hyödyttämään lasten parasta. Työryhmän työn lähtökohtana on Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjalta analysoida ja toteuttaa käytännössä lasten ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisevää toimintaa. Ehkäistään ja vähennetään päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja Havaitaan riskiryhmät, tuetaan perheitä kasvatustehtävässään Länsi 2012-hanke mahdollistaa yhteistyön yli kuntarajojen Terveystarkastukset o kohdennetut terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset o ryhmätoimintaa tarvittaessa Henkilöresurssien riittävyys toimipisteissä Ryhmätoiminta Verenpainemittarit terveysasemien odotustiloihin Kaupunginjohtaja nimeää hallintokuntien esityksestä strategisen moniammatillisen työryhmän. 7

8 Koulutusyhteistyöryhmä Perusturvajohtaja nimeää hallintokuntien esityksestä ryhmän moniammatillisen koulutuksen edistämiseen vuoden 2011 alussa. Hyvinvointikysely lapsille, nuorille ja aikuisille Nettikysely tehdään vuoden 2012 lopulla suunnitelman ajantasaistamisen yhteydessä. Remonttihanke (KASTE kehittämisohjelmaan liittyvä) LÄNSI hanke (KASTE kehittämisohjelmaan liittyvä) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Koulutusyhteistyöryhmä olisi hallintokuntien välinen ryhmä, jossa suunniteltaisiin ja arvioitaisiin lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien koulutus mm. moniammatilliseen työskentelyyn. Hyvinvointikyselyllä netin kautta halutaan kuulla lasten, nuorten ja aikuisten ääntä. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen painottaen ennalta ehkäisyä ja varhaista puuttumista Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma / lastensuojelusuunnitelma tarkistetaan lastensuojelulain 12 :n mukaan. Moniammatillisissa työryhmissä käsitellään Naantalin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen rakenteiden ja hyvien työkäytäntöjen ja -menetelmien kehittämistä. Naantalin päihdetyön suunnitelman juurruttaminen arjen työhön ja 2011 aloitetaan päihde- ja mielenterveyssuunnitelman työstäminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy v lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. 8

9 1. Johdanto Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuli voimaan alkaen. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lasten suojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lasten suojelua sekä lapsija perhekohtaista lastensuojelua. Ehkäisevällä lasten suojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lasten suojelua on kunnan kaikkien palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lapsija perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelulain 12 :n mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on lakisääteinen väline, jonka avulla ohjataan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointia kunnissa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: o o o o o o o o Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut. Lastensuojelun tarve kunnassa. Lastensuojeluun varattavat voimavarat. Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun palvelujärjestelmä. Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten välillä. Yhteistyö lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta. Kaupunginjohtaja on päätöksellä /2010 nimennyt hyvinvointityöryhmän. Hyvinvointityöryhmän tehtävänä on hyvinvointikertomuksen laadinta vuoden 2010 aikana, toimintaehdotuksen valmistelu sen pohjalta, hyvinvointikertomuksen päivittäminen vuosittain sekä poikkihallinnollisen ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja esitysten tekeminen eri toimielimille tervey- 9

10 den ja hyvinvoinnin edistämisessä. Työryhmään on nimetty perusturvajohtaja (puheenjohtaja), ylilääkäri, sosiaalijohtaja, sivistystoimenjohtaja, kaupunginarkkitehti ja kehityspäällikkö. Hyvinvointityöryhmä johtaa ja vastaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teosta. Hyvinvointityöryhmä on nimennyt Lastensuojelun (Lasu) valmistelutyöryhmän, jonka tehtävänä on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käytännön valmistelutyö. Lasu -valmisteluryhmään kuuluvat sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen (puheenjohtaja), koulupsykologi Tanja Aaltonen, vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila, johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen, sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti, päivähoidon esimies Ritva Parviainen, ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Minna Suikkanen ja Turun AMK:n yliopettaja Meeri Rusi (sihteeri). Valmistelutyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran ja sen jälkeen kuusi kertaa. Hyvinvointityöryhmä käsitteli suunnitelmaa kaksi kertaa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyvinvointijaosto on käsitellyt suunnitelmaluonnosta kolme kertaa. Palautteessaan hyvinvointijaosto korosti palveluverkoston kokoamista ja moniammatillisen työryhmän kokoamista jatkotyöhön. Lisäksi jaosto korosti ennaltaehkäisevää toimintaa lasten parhaaksi. Jaosto piti lasten suojelua tärkeänä ja korosti koko kaupungin sitoutumista. Työryhmän kukin jäsen on valmistellut tekstit oman hallintokuntansa osalta. Parhaat kiitokset kaikille aktiivisesta osallistumisesta ja työstänne. Erityiskiitos myös työryhmän sihteerille Meeri Rusille ja ulkoasun muokkaamisesta perusturvajohtajan sihteeri Airi Laurilalle sekä nettikyselyn toteuttaneelle it-suunnittelija Maarit Toropaiselle. Valmistelun koordinoinnista vastaa sosiaalijohtaja. Vuoden 2010 talousarviossa on varattu sosiaalityön tehtäväalueelle sosiaalityön hallintoon rahoitusta tälle työlle. Valtuusto on hyväksynyt suunnitelman teon vuoden 2010 aikana sosiaalityön painopisteeksi. Seurakunnan, järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin edustajat ovat olleet mukana valmistelussa KASTE- ohjelman rahoittaman alueellisen Remonttihankkeen (Sulle-mulle -hanke) työn kautta sekä erikseen järjestetyssä suunnittelutilaisuudessa Lapsia, nuoria ja vanhempia on kuultu lastenparlamentin ja nuorisofoorumin nettikyselyn avulla. Koulujen henkilökunnalle on lisäksi tehty erillinen kysely. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tehty vuosille Suunnitelma käsitellään Naantalin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Sieltä se menee kaupunginhallituksille ja hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustolle. Suunnitelma otetaan huomioon talousarvioita ja -suunnitelmaa laadittaessa. Tuulet ovat suotuisia niille, jotka tietävät mihin ovat menossa (Vasco da Gama) Allekirjoitus Juhani Kylämäkilä Riitta Ylipelkonen 10

11 2. Naantalilaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lähtökohdat 2.1 Kuntasuunnittelu ja yleinen lainsäädäntö Kuntalain (1 ) mukaan kunnan perustehtävänä on huolehtia koko väestönsä hyvinvoinnista ja sen on oltava kuntasuunnittelussa keskeisesti esillä. Myös lasten ja nuorten hyvinvointi on koko kunnan laaja-alainen tehtäväkokonaisuus. Naantali -strategia antaa suuntaviivat kehittämistyölle ja vuosittainen kuntasuunnittelu konkretisoi toimintaa. Naantali -strategia, turvallisuussuunnitelma ja erityisesti hyvinvointikertomus kuvaavat tavoitteita, joiden avulla turvataan kaikkien naantalilaisten hyvinvointia. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen onkin monen tahon yhteinen tehtävä. Hyvinvointi on moniulotteinen käsite ja sen määrittelyssä pitäydytään Naantalin hyvinvointikertomukseen. Naantalissa on tehty eri sektoreilla lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia suunnitelmia ja näiden sektoreiden lainsäädäntö määrittää lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien palvelujen järjestämistä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä säädöksiä kuvaavat mm. Kansanterveyslaki (1972/66), Sosiaalihuoltolaki (1982/710), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785), Laki sosiaalialan asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812), Lastensuojelulaki (2007/ 417), Nuorisolaki (2006/72), Perusopetuslaki (1998/628), Päivähoitolaki (1973/36), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999/621), Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (2004/759), Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (1983/361), Mielenterveyslaki (1990 /1116), Tartuntatautilaki (1986/583) sekä YK:n lasten oikeuksien sopimus. 2.2 Arvoperusta Lastensuojelusuunnitelman yhtenä lähtökohtana ovat Naantali -strategian tavoitteet, arvot ja niiden avulla määritellyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen toimintaperiaatteet. Naantalin-strategia tiivistää kunnan tehtävää kuntalaisten tukemisessa lauseella Naantali paras paikka elää, viihtyä ja tehdä työtä ja lasten kohdalla voitaisiin sanoa vastaavasti Naantali paras paikka lapselle. Naantalin arvot kuvaavat myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisen lähtökohtia: Avoimuus Avoimuus on mahdollisuutta vaikuttaa asioiden kehittämiseen ja päätöksentekoon Tiedotetaan aktiivisesti ja selkeästi asioiden valmistelusta ja päätöksistä Asiat hoidetaan mahdollisimman läpinäkyvästi 11

12 Luottamus Luottamus on kaksisuuntaista jokainen seisoo sanojensa takana Luottamus edellyttää että jokainen osaa oman tehtävänsä Luottamus on uskoa tulevaisuuteen Luottamus rakentuu keskinäisestä arvostuksesta Yhteistyö syntyy luottamuksesta Vastuullisuus Vastuullisuus on välittämistä Vastuullisuus on tehdä mitä on luvannut Vastuullisuus on myös itseohjautuvuutta ja omasta osaamisesta huolehtimista Selkeä organisaatio lisää vastuullisuutta Uudistumiskyky Uusien tietojen ja taitojen saamisesta vastuu on itsellä Uudistumiskyky on uusien toimintatapojen löytämistä Uudistumiskyky edellyttää laajempaa keskustelua yli hallintokuntarajojen Uudistumiskyky lisää avoimuutta palautteelle Vanhan uudelleen arvioiminen luo tilaa uuden omaksumiselle Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuutta on toiminta ja päätöksenteko yhdenvertaisin perustein Avoin tiedottaminen ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet on pyritty ottamaan huomioon lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelmaa tehtäessä. Monialaisen suunnitteluryhmän työ lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että kukin ryhmäläinen kerää tietoa ja viestittää käsiteltävistä asioista oman sektorinsa muille työntekijöille. Tavoitteena on että monialaisen lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan ryhmän toiminta jatkuu myös suunnitelman valmistumisen jälkeen. Keskeisessä roolissa on myös lasten ja nuorten kuuleminen. Lasten ja nuorten osallisuutta pyritään ottamaan huomioon lasten parlamentin ja nuorisoparlamentin kanssa tehtävän kyselyn avulla. 12

13 2.3 Lastensuojelulaki Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tehty lastensuojelulain velvoittamana. Lastensuojelulaissa tavoitellaan toimivaa monimmatillista palveluverkostoa, jossa kolmas sektori ja koko kunnan toiminta on tiiviisti mukana. Toimivan palveluverkoston kehittämisen keinoja ovat mm. tavoitteellinen ja tietoinen moniammatillinen yhteistyö, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, riittävät oikein kohdennetut resurssit sekä toiminnan vaikuttavuuden ja laadun seuranta. Lasten ja nuorten hyvän elämän perusedellytyksiä turvataan myös tukemalla perheen ja lähiyhteisön omaa kasvatustyötä ja mahdollisuuksia oman elämänsä järjestämiseen. Vastuu lasten hyvinvoinnista on ensisijaisesti vanhemmilla. Lasten, vanhempien, eri viranomaisten ja muiden lasten kanssa toimivien tahojen yhteistyö turvaa lasten hyvinvointia. Lasten suojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä järjestämällä palveluja ja tukitoimia. Kunnan keskeisiä lastensuojelun perustehtäviä lain mukaan ovat: 1. Lasten ja nuorten kasvuolojen kehittäminen edistämällä hyvinvointia ja ehkäisemällä ongelmia 2. Ehkäisevä lasten suojelu 3. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 3. Lasten, nuorten ja perheiden kasvuolot ja hyvinvoinnin tila 3.1 Kyselyt Suunnitelmassa käytettiin kouluterveyskyselyn tuloksia, koulujen henkilöstölle syksyllä 2010 tehtyä kyselyä erityisopetuksesta ja oppilashuollosta sekä syksyllä 2010 naantalilaisille lapsille, nuorille ja vanhemmille tehtyä kyselyä Kouluterveyskysely peruskoulun 8. ja 9. luokille ja lukion 1.ja 2. luokille Naantaliin on ostettu joka toinen vuosi valtakunnallisesti toteutettavan kouluterveyskyselyn tulokset. Kysely kuvaa yläasteikäisten (8. ja 9. luokka) ja lukioikäisten (1. ja 2. vuoden opiskelijat) kokemuksia elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilashuollosta. Viimeisin kouluterveyskysely on vuodelta Kun verrataan kehitystä vuodesta 2001 vuoteen 2009 voidaan todeta seuraavaa: 13

14 Taulukko 1. Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden ilonaiheita ja huolenaiheita. PERUSKOULULAISET Ilonaiheita mm. Koulutyön kuormittavuus ja työilmapiiri ovat parantuneet viime vuosina Päihdetietämys parani ja humalajuominen väheni Tietämys omasta terveydestä ja seksuaaliterveystietämys parani Huolenaiheita mm. Niiden lasten määrä jotka kokevat ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää on lisääntynyt Entistä suurempi osuus vastaajista ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Masennus lisääntyi Vanhempien tietämättömyys siitä missä lapset viettävät viikonlopun on lisääntynyt vuodesta 2001 mutta vähentynyt vuodesta 2007 Koulun fyysisissä oloissa koetaan olevan entistä enemmän puutteita Fyysisen uhkan kokemus ja koulukiusaaminen lisääntyivät Toistuva rikkeiden tekeminen, monioireilu ja myöhään valvominen lisääntyivät Niska- ja hartiakivut lisääntyivät ja koululääkärille pääsy oli vaikeampaa. Taulukko 2. Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaiden ilonaiheita ja huolenaiheita. LUKIOLAISET Ilonaiheita mm. Vanhemmat tiesivät entistä paremmin lasten viikonlopun viettopaikasta, mutta silti 37 % vanhemmista ei sitä tiennyt Entistä useampi koki että heillä oli ainakin 1 läheinen ystävä Koettu terveys parani keskimäärin ja liikuntaa harrastettiin enemmän Opiskeluvaikeudet ovat harvinaisempia kuin 2 vuotta aiemmin Huolenaiheita mm. Lintsaaminen lisääntyi Aiempaa useammat, tosin vain 3%, eivät pitäneet lainkaan koulunkäynnistä Niskakivut lisääntyivät ja viikoittainen päänsärky lisääntyi Humalajuominen yleistyi ja seksuaaliterveystietämys aiempaa huonompaa 14

15 Koulu-uupumus väheni mutta se on vielä melko korkea. 8% kärsi vielä keskivaikeasta masennuksesta. Entistä useammat kokivat että tulivat kuulluksi koulussa Entistä harvempi mutta silti 41% koki että koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri Kouluterveyspalveluihin oltiin tyytyväisempiä Kouluterveyskysely ei tavoita peruskoulun jälkeen ammattikouluun menneitä naantalilaisia nuoria eikä myöskään niitä nuoria, jotka eivät ole menneet kouluun peruskoulun jälkeen Koulujen henkilöstön käsitykset erityisopetuksen ja oppilashuollon tilanteesta Naantalissa Koulujen henkilökunnalle tehtiin syksyllä 2010 kysely, jossa selvitettiin erityisopetuksen ja oppilashuollon tilannetta. (Tarkemmin liitteessä 1). Kysely kohdistettiin noin 190 koulujen henkilöstöön kuuluvalle viranhaltijalle ja vastauksia saatiin 138. Vastauksista on nähtävissä, että keskimäärin noin puolet koulujen henkilökunnasta kokee olemassa olevat erityisopetuksen ja oppilashuollon palvelut riittävänä, mutta eri osa-alueiden ja koulujen välillä on nähtävissä suuriakin eroja. Keskeisiä tuloksia: Laaja-alaisen erityisopetuksen tilanteeseen on noin puolet opettajista tyytyväisiä. Pienryhmäopetusta pitää riittävänä keskimäärin yli puolet vastaajista, mutta koulujen välillä on suuriakin eroja tyytyväisyydessä. Pienryhmäopetus nähdään siis tarpeellisena kaikissa peruskouluissa. Integroitua erityisopetusta haluaa lisätä 17% vastaajista, vähentää 38%. Muutamissa vastauksissa tuotiin esille myös mielipiteen olevan kiinni muiden tukitoimien saatavuudesta. Koulujen henkilöstön ajatuksia integraatioon vs. pienluokkaopetukseen olisi hyvä kartoittaa kasvotusten keskustellen, samoin oppilaiden ja vanhempien ajatuksia, sekä mietittävä sitä, millaisia vaikutuksia opetusjärjestelyillä on ko. oppilaille. Koulupsykologin palveluja pitää riittävänä hieman alle puolet vastaajista. Koulupsykologin työssä koetaan palvelun kohdistuvan sopivan verran psykologisten tutkimusten tekemiseen, erityisopetuskysymysten parissa työskentelyyn ja yhteistyöhön koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Suurinta tyytymättömyyttä kohdistetaan oppilasryhmien kanssa työskentelyn ja kuntouttavan ja hoitavan työn vähäisyyteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksen mukaan psykologin työalue olisi resursoitava niin, että yhtä koulupsykologia kohden on oppilasta ja 3-4 koulua. Naantalissa koulupsykologeilla on noin kaksinkertainen alue 15

16 suosituksiin nähden. Resurssien vähäisyyden vuoksi suurin osa työajasta menee yksittäisten oppilaiden asioiden selvittämiseen, jolloin ennaltaehkäisevää toimintaa, työskentelyä oppilasryhmien kanssa ja opettajien konsultointia, pystytään järjestämään vain vähän. Koulukuraattorin palveluja pitää riittävänä hieman alle puolet vastaajista. Koulukuraattorin työssä palvelua koetaan kohdistettavan riittävästi yhteistyöhön koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Tyytymättömimpiä ollaan oppilasryhmien kanssa työskentelyn määrään. Sivistysvaliokunnan eduskunnalle tekemän koulutuspoliittisen selonteon (Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle, VNS 4/2006 vp) mukaan koulukuraattoreilla ei tällä hetkellä ole olemassa virallisia valtakunnallisia ohjeistuksia tai suosituksia henkilöstömitoituksesta. Koulukuraattorit tulivat lastensuojelulakiin 1990 (LSL 139/1990), jonka perusteluissa ehdotettiin työalueeksi 1000 oppilasta yhtä koulukuraattoria kohden. Tätä oppilasmäärää käytetään usein yleisenä suosituksena, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla suosituksena on 800 oppilasta yhtä kuraattoria kohden. Naantalissa koulukuraattorien oppilasmäärä vaihtelee hieman alle 800 oppilaasta hieman yli 1000 oppilaaseen. Tilanne vaikuttaa lukujen valossa hyvältä, mutta tuen tarpeessa olevien oppilaiden lukumäärä vaikuttaa lisääntyvän ja oppilaiden pulmat vaikeutuvan, jolloin resurssia ennaltaehkäisyyn ei useinkaan jää riittävästi. Yli puolet vastaajista on tyytyväisiä erilaisten oppijoiden huomioonottamiseen annetun tuen määrään. Naantalissa on prosentuaalisesti hieman vähemmän erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita kuin koko Suomen tasolla. Suurimmat prosentuaaliset erot ovat erityisopetuksen toteuttamistavoissa. Kokonaan erityisryhmässä olevien erityisopetukseen otettujen oppilaiden osuus Naantalissa on yli kolme kertaa pienempi kuin koko Suomessa (Naantali 13% verrattuna koko Suomi 47%). Nykypäivänä korostetaan integraatiota ja inkluusiota voimakkaasti ja Naantalissa noudatetaan periaatteita hienosti (Naantalissa osin integroituja 62 %, koko Suomessa 24%). (Kts. taulukko 14 Erityisopetus ja integrointi.) Koulun henkilöstölle suunnatussa kyselyssä hieman alle puolet vastaajista koki kuitenkin pienryhmäopetuksen määrän riittämättömänä. Osa erityisopetukseen siirretyistä oppilaista tarvitsee säännönmukaisesti tavallista pienempää ryhmää, jotta koulunkäynti muodostuisi turvalliseksi ja positiiviseksi kokemukseksi. Nyt joudutaan usein integroimaan kotiluokkaan oppilaita, joiden toimintakyky ei ole siihen riittävä. Erityisopetuksen järjestämistavoista olisi syytä käydä avointa keskustelua. Oppilaille pitäisi tarjota nykyistä useammin mahdollisuus erityisryhmässä opiskeluun, mikäli se on oppilaan edun mukaista Hyvinvointikysely naantalilaisille lapsille, nuorille ja aikuisille Naantalilaisten lasten, nuorten ja aikuisten näkemyksiä kysyttiin erillisillä nettikyselyillä syys - lokakuussa Kyselyihin pääsi vastaamaan kaupungin nettisivujen kautta ja kyselyyn vastaamisen pyyntö lähetettiin yleisen nettisivujen pyynnön lisäksi mm. järjestöille, seurakunnalle ja kaupungin omalle henkilökunnalle. Naantalissa toimii Lastenparlamentti ( vuotiaat) ja Nuorisofoorumi ( vuotiaat) ja myös tätä kautta koetettiin saada perille tietoa kyselystä. Paikallislehdessä oli myös kirjoitus kyselystä. 16

17 Kysely on tarkoitus tehdä uudestaan seuraavaa lasten ja nuorten hyvinvointikertomusta valmisteltaessa. Kyselyihin saatiin yhteensä 310 vastausta, joista 207 tuli lapsilta, 73 nuorilta ja 32 aikuisilta. Vastausten sisällön erittelyllä nostettiin esille keskeiset teemat. Tarkempi raportti on liitteessä 1. Lasten (alle 12 -vuotiaat) esille nostamat asiat: 1. Mitkä asiat sinulla ovat hyvin tänään? Puolet vastaajista on sitä mieltä että kaikki on hyvin tai melkein kaikki on hyvin. Esille nostettuja aihealueita ovat mm. koti ja perhe, kotieläimet, ravinto, koulu, kaverit, menestys, kuormittavuus ja oppitunnit. Tärkein yksittäinen teema on kaverien olemassaolo, yhdessä tekeminen ja keskustelu. Puhuttiin myös erilaisista aktiviteeteistä ja terveydestä. Hyvä päivä oli sellainen, jossa lapsi ja hänen läheisensä ovat terveitä, kotona on rakastava perhe ja hyvää ruokaa, koulussa kavereita ja hyvä menestys, lyhyehköt koulupäivät ja hyvää ruokaa, vapaaajalla kavereita ja yhteistä tekemistä. Hyvä päivä muodostui vastauksissa muista, kuin materiaalisista tekijöistä; elokuvat ja pelit mainittiin vain muutamassa vastauksessa. 2. Minkä asian toivoisit olevan elämässäsi tällä hetkellä paremmin? Puolet vastaajista ei muuttaisi mitään tai ei tiedä mitä muuttaisi elämässään. Jonkin verran muutoksia haluttiin kotiin ja perheeseen. Esille nostettiin perheen työnjako, perhesuhteet, aika, raha, hyvinvointi, asumisolot, koulu ja sen kuormittavuus. Yksittäisiä mainintoja oli myös ihmissuhteista ja kiusaamisesta. 3. Mitä pitäisi tehdä, jotta asiat olisivat nykyistä paremmin Puolet vastasi en tiedä tai ei mitään, kaikki on hyvin. Ehdotukset liittyivät kotiin, perhesuhteisiin, terveyteen, kouluun, ravintoon, kuormittavuuteen, kiusaamiseen, aktiviteetteihin, sopuun, ympäristöön. 4. Onko Naantalin lasten parlamentti sinulle tuttu? Oletko itse osallistunut siihen? Suurin osa ei tunne toimintaa eikä ole osallistunut siihen. 41 tietää, mutta ei ole osallistunut (2 näistä olisi halunnut osallistua, muttei päässyt) ja 18 on osallistunut. 5. Miten haluaisit osallistua lapsia koskevien asioiden valmisteluun? Moni ei halua osallistua mitenkään tai he eivät tiedä miten haluaisivat olla mukana. Vastaukset kuten jotenkin ja mahdollisimman paljon kertovat paitsi osallistumishalusta myös siitä, että osallistumiskeinot ovat hukassa. Osa halusi osallistua lapsia koskeviin äänestyksiin ja kyselyihin. Haluttiin olla myös mukana päättämässä itseä koskevia asioita. Kysymys oli kaiken kaikkiaan lapsille vaikea ja vastauksista ilmeni, ettei heillä oikein ollut käsitystä siitä mitä on lapsia koskevien asioiden valmistelu. Monet vastasivat pikemminkin kysymykseen miten haluaisit osallistua lasten hyvinvoinnin edistämiseen. 17

18 Globaalisti: Voisin vaikka auttaa köyhiä lapsia antamalla heille minun vanhoja vaatteita ja leluja, Auttaa nälkäpäivä/elämä lapselle keräyksissä saamaan lapsille kautta maailman paremmat oltavat, Haluaisin, että kaikki saisivat käydä koulua, kaikki pääsisivät suihkuun ja saisivat puhtaat vaatteet päälleen joka kolmas päivä, ja ettei kukaan näkisi nälkää. Suomessa on kyllä kaikki niin hyvin, ettei kukaan varmaan kärsi näistä puutteista. Toisin kuin esim. Afrikassa Paikallisesti: haluaisin tehdä heille pelejä ja leikkejä ja tehdä hyvän päivän, Haluaisin osallistua auttamaan toisia lapsia, sillä tavalla ettei kenelläkään olisi harmeja ja suruja tai että joku kiusaisi. Nuorten ( vuotiaat) esille nostamat asiat: 1. Minkä asian toivoisit olevan elämässäsi tällä hetkellä paremmin? Monilla kaikki on hyvin. Mainintoja tuli ihmissuhteista, etenkin kavereista, vanhemmista ja sukulaisista sekä harrastuksista, liikunnasta, perheen kanssa vietetystä laatuajasta, koulumenestyksestä ja koulun kuormittavuudesta. 2. Minkälaista apua tai tukea toivoisit aikuisilta Vanhempien toivottiin keskittyvän nuorten asioihin ja kannustavan heitä. Yhteinen tekeminen olisi tärkeää. Oppimisessa toivottiin aikuisten opettavan hyvällä opetustyylillä uusia asioita. opettajani on sanonut minulle pari kertaa häpeällinen suoritus! Se on jäänyt kalvamaan minua. Kotiläksyissä ja riitojen ratkaisuissa haluttaisiin myös apua. 3. Onko Naantalin (lasten ja) nuorten parlamentti sinulle tuttu? Oletko itse osallistunut siihen? Suurimmalle osalle ei ole tuttu, eikä ole osallistunut. Vajaa kolmasosalle tuttu, muttei ole osallistunut, muutama (5) on osallistunut. 4. Miten haluaisit osallistua nuoria koskevien asioiden valmisteluun? Suurin osa ei haluaisi osallistua, tai ei tiedä miten. En oikein ole varma, miten haluaisin osallistua nuorten asioiden valmisteluun, sillä en ole perehtynyt niihin, enkä tiedä miten voisin auttaa nuoria. Mielipiteen esittäminen on tärkeää, kyselyitä voisi tehdä ja aloitelaatikot ovat hyviä. Jonkun verran vastattiin myös kysymykseen miten? Näissä tulivat esille musiikkiharrastuksien lisääminen sekä muu kiva puuha kuten kerho ja leiri. Päihteisiin liittyen oli maininta siitä että kovin moni ei joisi tai polttaisi tupakkaa. Aikuisten esille nostamat asiat: 1. Mitä kuuluu naantalilaisille lapsille ja nuorille tällä hetkellä? Vastaukset kuvasivat jakautumista: Osalla menee tosi mukavasti, osalla lapsista oloissa olisi paljonkin parantamisen varaa. Suuri osa ajatteli että lapsille ja nuorille kuuluu melko hyvää. Ohjaus on tärkeää. Harrastusmahdollisuuksia on paljon ja enemmänkin saisi olla. 18

19 Pahoinvointi ja päihteet tulivat esille, samoin turvallisuus, rajojen tärkeys (puute) ja vanhemmuuden hukassa oleminen. 2. Miten me aikuiset voimme tukea lasten ja nuorten kasvua ja elämää? Välittäminen kuuntelemalla, olemalla läsnä, osoittamalla kiinnostusta ja rakastamalla olivat tärkeitä asioita. Verkostoituminen ja yhteistyö, harrastusten tukeminen, vastuun jakaminen, vanhemmuuden tukeminen, ohjeiden antaminen, rajojen asettaminen, epäkohtiin puuttuminen ja mallin näyttäminen nostettiin esille tukemisen keinoina. 3. Mihin asioihin perheet kaipaavat neuvoja ja tukea? Millainen apu auttaisi ja vahvistaisi äitejä ja isiä vanhemmuudessa? Asioista mainittiin lastenhoitoapu, tukiverkostot, harrastusten kustannukset, arjen riitatilanteet ja rajat, yhteiset säännöt ja uusien lapsiperheiden tukeminen. Osa vastauksista kertoi minkälaista apua tarvitaan. Tarvitaan mm. vertaistukiverkostoja, yhteisöllisyyttä, ja perhevalmennusta. 4. Minkälaiset mahdollisuudet sinulla on osallistua lapsia ja nuoria koskevien asioiden valmisteluun? Kyselyihin haluttiin osallistua. Muuten koettiin että vaaditaan omaa aktiivisuutta, jotta olisi osallistumismahdollisuuksia. 5. Miten haluaisit osallistua lapsia ja nuoria koskevien asioiden valmisteluun? Ajan puute oli keskeinen vastaus. Monet olivat valmiita osallistumaan, jos se tapahtuu työajan puitteissa. Osallistumisfoorumeina mainittiin yhdistystoiminta, järjestöt ja kunnallispolitiikka. 3.2 Väestö, elinolot ja kasvuympäristö Lapsiperheitä oli Naantalissa vuonna ,7 % kaikista perheistä. Naantali on muuttovoittokunta ja sen keskiväkiluku oli vuonna henkilöä: o 0-6 -vuotiaat 7,6% n lasta o vuotiaat 11,4% n lasta o vuotiaat 9,2% n nuorta Demografinen huoltosuhde on Naantalissa 2009 noin 52%, mikä on samaa tasoa kuin Varsinais- Suomessa keskimäärin. Demografisessa huoltosuhteessa otetaan huomioon vuotiaiden sekä yli 65 -vuotiaiden kuntalaisten % -osuus ja sitä verrataan vuotiaiden % -osuuteen väestöstä. Naantalissa on naapurikuntiin nähden hyvin vähän yli 65 -vuotiaita ( ,9%) kun vanhusvoittoisessa kunnassa tuo luku on usein yli 20%. Sen sijaan lapsihuoltosuhde on Naantalissa korkea, noin 27% (0-14 -vuotiaiden osuuden suhde vuotiaisiin). 19

20 Taulukko 3. Demografinen huoltosuhde 2007, 2008 ja SOTKANET. Tieto 10/ demografinen huoltosuhde Naantali Koko maa Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto Pienituloisuutta, ahtaasti asumista ja koulutuksen ulkopuolelle jäämistä kuvaavia tietoja vuodelta 2008: Lapsiperheiden pienituloisuusaste on ollut 9,8%. Toimeentulotuen saajina olleita lapsiperheitä on 7,7 % kaikista lapsiperheistä. Toimeentulotukea saaneita vuotiaita on 11,1 % vastaavanikäisestä väestöstä. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on 23,6 % kaikista lapsiasuntokunnista Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita on 11,1 % vastaavanikäisestä väestöstä Naantalissa Taulukko 4. Lasten pienituloisuusaste 2007 ja SOTKANET. Tieto 10/ Lasten pienituloisuusaste Naantali Koko maa Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto 20

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset

Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset Aila Puustinen,, Suomen Kuntaliitto Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot