Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1/09

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1/09"

Transkriptio

1 Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1/09 maaliskuu mars

2 Sisältö Sairaalaviesti 1/2009 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Vastaava toimittaja Chefredaktör Jussi Merikallio Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Soile Hellstén Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan. Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa. Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Painosmäärä 3900 kpl Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kansikuva Soili Jäntti, Kuopion yliopistollinen sairaala Osoitteenmuutokset soster Seuraava numero ilmestyy toukokuussa ISSN Pääkirjoitus: Talouden taantuma ja terveyspalvelujen turvaaminen miljardien kysymys 3 Ledare: Hur trygga hälso- och sjukvårdsservicen under den pågående recessionen en fråga om miljarder 4 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vahvistaa asiakkaan asemaa ja painottaa avo- ja peruspalveluja 5 Turvallista hoitoa kaikille ensimmäisen kansallisen potilasturvallisuuskonferenssin aineisto on käytettävissä 8 Risto Parjanne terveyskeskusten johdon neuvottelupäivillä Helsingissä Terveyspalvelut turvattava lamassakin 9 Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen kolumni Helsingin Sanomien mielipidesivulla Kuntapalvelujen turvaverkon toimivuus turvattava 10 Kuntatalous alkoi heiketä jo viime vuonna Jyrkkä taantuma edellyttää miljardin euron korjausliikettä 11 Yli vastaajan kuntalaistutkimus: Kunnan järjestämiä palveluja arvostetaan 12 Kuntaliiton hanketoimisto KunTo tukemaan ja koordinoimaan terveydenhuollon sähköisten KanTa-palveluiden käyttöönottoa 14 Yksityissektorin omistusjärjestelyjä, huimia tarjouksia ja valloitusunelmia 14 Kauppakamarimiehet aktiivisia terveyden ja terveydenhuollon parantamisessa 18 Kuntaliitokset Potilaiden sairaalainfektiot yleisempiä osastoilla, joissa henkilöstö kokee stressiä ja yhteistoiminnan ongelmia 22 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on jo työn touhussa 23 Uusia julkaisuja 25 Luottamushenkilön opas -sarja 25 Kuntatyönantajille opas tehtävien ja työnjaon muutoksiin 25 Tapaturmateemat yksien kansien välissä 25 YTV:n opas auttaa vähentämään jätettä terveydenhuollossa 26 Saapunutta postia 27 Pääsy erikoissairaanhoitoon helpottui syksyn aikana 27 Hoitoon pääsy kärkitasoa Varsinais-Suomen sairaaloissa 27 Ministeri Risikko: Paras-hankkeen painopistettä palveluihin 28 Ministeri Hyssälä: Uusia askeleita aktivointiin ja pidempiin työuriin 28 Valviran verkkopalvelusta tietoja terveydenhuollon ammattihenkilöistä 29 Täsmennyksiä tartuntatautiasetukseen 29 Tartuntatauti-ilmoituksille yksi valtakunnallinen rekisteri 30 Tampereen jätevedestä löytyi poliorokoteviruksia 30 Kuntien ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistamiseksi selvitetään 31 Valtion korvaus ulkomaisen potilaan hoidosta haettava vuoden kuluessa 31 Muutoksia poliisin toimeksiannosta tehtäviin liikennejuopumusrikosten laboratoriotutkimuksiin sekä näytteenottoon 32 Kuluttajaneuvonta siirtyy vuoden alussa kunnilta valtiolle 33 FCG Efeko kouluttaa 34

3 Talouden taantuma ja terveyspalvelujen turvaaminen miljardien kysymys Talouskriisin takia kuntien verotulot vähenevät noin 2,5 %. Tilanteen vakavuutta korostaa sopimusten mukaisista palkankorostuksista johtuva 4,5 5 % menojen kasvu. Menojen lisääntyminen ja tulojen vähentyminen tarkoittavat lähes 2 miljardin euron lisälaskua viime vuodesta. Väestörakenteen muutos ja henkilöstön saatavuuden kysymykset edellyttävät pitkäjänteistä uudistumista. Siksi palvelujärjestelmää tulee arvioida samanaikaisesti sekä taloudesta selviytymisen että pidemmän aikavälin rakennemuutoksen lähtökohdista. Talous tekee välttämättömäksi uudistaa kunnallisia palvelujärjestelmiä luvun alun lama säästötoimineen jätti jälkensä. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto on edellisen laman aikana ja jälkeen käynyt läpi erilaisia säästökuureja. Juustohöylällä sopeuttamisen mahdollisuudet pääosin jo käytettiin. Palvelujärjestelmän turvaaminen uudistamalla ja saattaminen toimintakykyisenä yli taantuman on kuntien ja valtion yhteinen tehtävä. Talouden laman aikana tarvitaan poikkeuksellisia toimenpiteitä. Myös valtion tulee olla turvaamassa palveluja mm. seuraavin tavoin. Palvelujen rahoitusedellytykset tulee turvata vahvistamalla kuntien verotulopohjaa ja lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Kuntien investointeja tulee rahoittaa talouden elvyttämiseksi. Kuntien toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää tehtävien ja rahoitusmahdollisuuksien tasapainoa. Jos normien purkuun ei löydy poliittista tahtoa, niin uusien tehtävien säätämisestä tulee pidättäytyä. Tiukka normiohjaus rajoittaa myös innovatiivista uudistamista. Siksi säädöksin ei pidä kuntien liikkumavaraa rajoittaa. Kuntaministeri Mari Kiviniemen kannanotot kuntien verotulopohjan laajentamiseksi ovat olleet myönteisiä ja rakentavia. Ministeri Kiviniemi on edellyttänyt kuntien vauhdittavan rakenneuudistuksiaan ja hakevan säästöjä omasta toiminnastaan. Hän on käyttänyt erikoissairaanhoitoa esimerkkinä toiminnasta, jossa hänen mielestään on merkittävä säästöpotentiaali. Mutta mistä erikoissairaanhoidon säästöpotentiaali löytyy ja miten se on realisoitavissa? Parhaan vastauksen tähän antaa erikoissairaanhoito itse, jossa on arvioitu ja aktiivisesti kehitetty mm. toiminnallisia prosesseja ja johtamiskäytäntöjä. Onnistumisen osoittaa sairaaloidemme hyvä menestys kansainvälisessä tuottavuusvertailussa. Erva-alueiden välisiä ja sisäisiä työnjakoja tulee arvioida kriittisesti. Keskustelu sairaaloiden välisestä kilpavarustelusta lienee ylimitoitettu, muttei täysin perusteeton. Uutta ajattelua tarvitaan hallinto- ja professiorajojen ylittäviin asiakasprosesseihin. Siten päästään osaoptimoinnista eroon ja toimintaa johdetaan rajat ylittäviä osaamisverkostoja hyödyntäen. Erilaisten tuottavuus, vaikuttavuus ja toiminnallisten vertailujen tekeminen on nyt erityisen tärkeää. Vertailuja ei tule tehdä euromääräisten säästämispotentiaalien määrittämiseksi eikä toimintayksikköjen rankkaamiseksi paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on tehdä hyvät käytännöt näkyviksi ja levittää niitä. Vastuuta ei voi siirtää yksistään valtiolle, vaan myös kunta- ja palvelurakenteiden on uudistuttava. Terveydenhuollon taloudellinen merkitys on niin suuri, että uudistumisprosesseissa vaatimukset kohdistuvat terveydenhuollon kokonaisuuden, perusterveydenhuollon ja myös menoiltaan suurimman eli erikoissairaanhoidon uudistamiseen. Kunnallisen terveydenhuollon on jatkettava sisäisten prosessien ja toimintatapojen kehittämistä ja eri toimijoiden välisen yhteistyön syventämistä. Tällaiseen murrokseen sisältyy suuria strategisia mahdollisuuksia. Johtajien ja hallitusten on toimittava eri alueiden ja seutujen muutosten vaatimilla tavoilla. Yhtä ja samaa mallia ei ole olemassa. Edellisen laman juustohöyläsäästöt vahvistivat syrjäytymis- ja huono-osaisuuskehitystä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen taantuman yli on tärkeää sekä väestön hyvinvoinnin että palvelurakenteiden uudistamisen takia. Jussi Merikallio Sairaalaviesti 1/2009 3

4 Hur trygga hälso- och sjukvårdsservicen under den pågående recessionen en fråga om miljarder Den ekonomiska krisen innebär att kommunernas skatteinkomster minskar med ungefär 2,5 procent. Läget försvåras ytterligare av att kommunernas utgifter ökar med 4,5 5 procent till följd av de avtalsenliga lönehöjningarna. Utgiftsökningen i kombination med inkomstbortfallet medför en extra nota på närmare 2 miljarder euro jämfört med fjolåret. Förändringen i befolkningsstrukturen och behovet att trygga personaltillgången förutsätter en långsiktig förnyelse. Vårt servicesystem bör därför utvärderas utgående från såväl de ekonomiska utmaningarna som strukturomvandlingen på sikt. De ekonomiska realiteterna gör det nödvändigt att förnya de kommunala servicesystemen. Lågkonjunkturen i början av 1990-talet inklusive olika sparåtgärder har lämnat sina spår. Den kommunala vården och omsorgen har allt sedan dess genomgått flera sparprogram. Möjligheterna att sköta anpassningen enligt osthyvelsprincipen har i huvudsak redan uttömts. Att trygga servicesystemet och bibehålla det funktionsdugligt över recessionen är en gemensam angelägenhet för kommunerna och staten. En recession kräver exceptionella åtgärder. Även staten bör göra en insats för att trygga servicen. Förutsättningarna att finansiera servicen bör tryggas genom att stärka kommunernas skatteunderlag och öka statsandelarna för vården och omsorgen. De kommunala investeringarna bör ges finansieringshjälp för att stimulera ekonomin. Tryggade verksamhetsförutsättningar för kommunerna kräver att förpliktelserna och finansieringsmöjligheterna är i balans. Om det saknas politisk vilja att luckra upp normerna, bör man avhålla sig från att besluta om nya uppgifter för kommunerna. En strikt normstyrning hämmar dessutom en innovativ förnyelse. Därför bör kommunernas rörelsefrihet inte kringskäras genom föreskrifter. Kommunminister Mari Kiviniemis ståndpunkter till en breddning av kommunernas skatteunderlag har varit positiva och konstruktiva. Minister Kiviniemi förutsätter att kommunerna påskyndar sina strukturomvandlingar och sparar in pengar i sin egen verksamhet. Hon har nämnt den specialiserade sjukvården som ett exempel på verksamhet där det enligt hennes uppfattning finns ett betydande sparpotential. Men var finns den potentialen egentligen och hur ska den gå att realisera? Svaret på frågan kan lämpligen sökas hos den specialiserade sjukvården, där man utvärderat och aktivt utvecklat bland annat de funktionella processerna och ledningspraxisen. Att man lyckats väl i dessa strävanden bevisas av den goda framgången i en internationell produktivitetsjämförelse. Arbetsfördelningen mellan och inom områden med särskilt statsunderstöd bör utvärderas kritiskt. Debatten om kapprustningen mellan olika sjukhus är kanske överdriven men inte helt ogrundad. Det behövs nytt tänkande i de kundprocesser som överskrider förvaltnings- och professionsgränserna. På så sätt kan man eliminera deloptimeringen och leda verksamheten med hjälp av gränsöverskridande kompetensnätverk. I dagsläget är det särskilt viktigt att göra olika jämförelser av produktiviteten, effektiviteten och funktionerna. Syftet med jämförelserna bör dock inte vara att fastställa en sparpotential räknad i euro eller att rangordna verksamhetsenheterna sinsemellan. Målet bör i stället vara att lyfta fram god praxis och ge den spridning. Ansvaret kan inte läggas enbart på staten, utan även kommun- och servicestrukturerna måste förnyas. Hälso- och sjukvården har en så stor ekonomisk betydelse att reformkraven måste inriktas på såväl primärvården som den specialiserade sjukvården, vars andel av utgifterna är störst. Inom den kommunala hälso- och sjukvården måste utvecklingen av de interna processerna och verksamhetsmetoderna fortgå och samarbetet mellan olika aktörer ytterligare fördjupas. En brytningstid som denna innebär stora strategiska möjligheter. Direktörerna och styrelserna måste agera utgående från de krav som förändringarna i respektive regioner och områden ställer. Det finns ingen modell som lämpar sig överallt. Inbesparingarna med osthyvel under den föregående lågkonjunkturen förstärkte en utveckling mot marginalisering och misär. Att trygga social- och hälsovårdstjänsterna över recessionen är viktigt för såväl befolkningens välfärd som för en reformering av servicestrukturerna. Jussi Merikallio 4 Sairaalaviesti 1/2009

5 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vahvistaa asiakkaan asemaa ja painottaa avo- ja peruspalveluja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, hallintoylilääkäri, Kuntaliitto Mieli työryhmä luovutti ehdotuksensa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi peruspalveluministeri Paula Risikolle Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa linjataan näitä toimintoja vuoteen 2015 saakka. Uutta on palveluiden käsittely yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla. Suunnitelman taustalla on aloite, jonka 106 kansanedustajaa teki vuonna 2005 mielenterveys- ja päihdehoidon uudistamiseksi. Tehtävään nimettiin laajapohjainen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen STM:stä. Työryhmä hyödynsi kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen tuloksia, jalkautui kuulemaan eri osapuolia ja kannusti myös suurta yleisöä ottamaan kantaa aiheeseen. Ehdotusten taustalla olevat tiiviit tilannekatsaukset mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja niiden hoidon nykytilaan löytyvät hankkeen kotisivuilta (www.thl>mielijapaihde). Loppuraporttiin koottiin 18 tärkeintä kehittämisehdotusta perusteluineen. Työryhmän mukaan mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi on keskityttävä yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseen, alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseen muun muassa alkoholiverotusta merkittävästi korottamalla sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuden tunnistamiseen ja ehkäisemiseen. Kuntien tai yhteistoimintaalueiden terveyden ja hyvinvoinnin strategioihin on sisällytettävä mielenterveys- ja päihdetyön osio. Suunnitelmassa painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä sekä perus- ja avohoitopalveluina toteutettavien mielenterveys- ja päihdepalvelujen monipuolistamista. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten pääsy palveluihin on turvattava joustavasti yhden oven periaatteella ensisijaisesti sosiaali- ja terveyskeskuksen tai muun perusterveydenhuollon yksikön kautta unohtamatta työterveydenhuoltoa ja kouluterveydenhuoltoa. Kunnat voivat tarvittaessa hyväksyä ensisijaiseksi hoitoon pääsyn paikaksi myös muita palveluyksiköitä, esimerkiksi yhdistettyjä mielenterveys- ja päihdehoidon avohoitoyksiköitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tarjolla tulee olla matalan kynnyksen periaatteella toimiva hoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, jossa arvioidaan hoidon tarve. Arvion ja alustavan suunnitelman perusteella asiakas ohjataan hänen tarpeitaan parhaiten vastaaviin palveluihin. On selvää, että näin vaativan tehtävän menestyksellinen suorittaminen edellyttää osaamisen tuomista etulinjaan. Lisäksi ehdotetaan, että mielenterveys- ja päihdeongelmia itse kokeneita otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Erityispalvelujen on tuettava peruspalveluja matalan kynnyksen hoitoon pääsyn toteutuksessa ja palvelurakenteen monipuolistamisessa. Näkemykselle löytyy näyttöön perustuvaa tukea suomalaisen Merttu-tutkimuksen tuloksista. Työryhmä ehdottaa, että kunnat lisäävät ja monipuolistavat päivystäviä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville, minkä seurauksena laitospaikkojen tarpeen arvioidaan vähenevän. Laitospaikkojen vähentäminen edellyttää, että ensin kehitetään ja monipuolistetaan avohoitoa ja vasta sitten supistetaan laitoshoitoa. Ministeri Risikko painotti ehdotuksia vastaanottaessaan, että laitospaikkojen vähentäminen on perusteltu tavoite, mutta se edellyttää avopalvelujen toimivuutta ja osaamista peruspalveluissa. Kaikkia ongelmia ei voida hoitaa pelkästään avohoidon piirissä. Koska mielenterveys- ja päihdeongelmia esiintyy yhä enemmän samanaikaisesti, erikoistason psykiatriset ja päihdehuollon avoyksiköt ehdotetaan yhdistettäviksi. Psykiatrinen sairaalahoito ehdotetaan siirrettäväksi pääsääntöisesti yleissairaaloiden yhteyteen. Psykiatristen potilaiden somaattinen sairastavuus ja kuolleisuus on suurempaa kuin muulla väestöllä. Vakavat vieroitusoireet tulisi hoitaa somaattisessa sairaalassa, tarvittaessa tarkkailu- tai tehostetun valvonnan olosuhteissa. Psykiatrisen sairaalahoidon järjestäminen pääsääntöisesti yleissairaaloiden yhteydessä helpottaa mielenterveyspotilaiden kattavan somaattisen sairaanhoidon toteutusta. Mielenterveys- ja päihdeongelmien yhteiskunnalliset kustannukset ovat viime vuosina kasvaneet. Tilanteen korjaaminen edellyttää palvelurakennemuutoksen resursointia, joka on suunnattava erityisesti perus- ja avopalveluihin mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyn, varhaisen tuen sekä hoidon tehostamiseksi. Lisäresursoinnin esitetään koostuvan muun muassa suuremmasta valtionosuudesta, kuntarahoituksesta ja kehittämishankemäärärahoista. Täsmällistä resurssilaskelmaa työryhmä ei esittänyt, mutta se katsoi, että ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön asema palveluissa on varmistettava nimeämällä vähintään yksi Sairaalaviesti 1/2009 5

6 kokopäiväinen pysyvä työntekijä koordinoimaan työtä laajan väestöpohjan mukaiselle alueelle. Työryhmä esittää, että valtioneuvosto antaa vuonna 2009 mielenterveys- ja päihdetyöstä periaatepäätöksen, jolla turvataan työn pitkäjänteinen kehittäminen nykyistä avohoito- ja peruspalvelupainotteisemmaksi ja varmistetaan siihen tarvittavat voimavarat. Työryhmä esittää myös, että mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyönlain sisällöt päivitetään ja niiden yhdistämisen mahdollisuus arvioidaan. Mielenterveys ja päihdesuunnitelma. Mieli työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 (STM:n selvityksiä 2009:3) on luettavissa ministeriön verkkosivuilla Mielenterveys- ja/tai päihdeongelmainen asiakas Sosiaali- ja terveyskeskus Puhelin- ja internetpalvelut Päivystys Vastaanottotoiminta: depressiohoitajan, päihdehoitajan tai sosiaalityöntekijän Puhelinpalvelut sosiaalityöntekijän vastaanotto - matalan kynnyksen ja hoitajan vastaanotto - terveyskeskuslääkärin vastaanotto Vuodeosastohoito Päihtyneiden selviämisasematoiminta Alkoholi ja huumevieroitushoitoyksiköt Huumeidenkäyttäjien terveysneuvonta Asumispalvelut Laitos- ja yhteisökuntoutus Yhdistetty mielenterveys- ja päihdehoidon avohoitoyksikkö Erikoissairaanhoidon osastohoidot Yleissairaaloiden psykiatriset poliklinikat Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen 6 Sairaalaviesti 1/2009

7 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET PÄHKINÄNKUORESSA I Asiakkaan asemaa vahvistetaan 1. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuutta palveluihin pääsyssä ja niiden saamisessa vahvistetaan ja mielenterveys- ja päihdeongelmiin paneudutaan samalla vakavuudella kuin muihinkin terveysongelmiin. 2. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsee helposti yhden oven periaatteella sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta. 3. Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. 4. Tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat säännökset kootaan yhteen lakiin. Psykiatrisessa sairaalahoidossa kehitetään tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon ottamisen yhteyteen ulkopuolisen asiantuntijan arviointikäytäntö ja toteutetaan valtakunnallinen pakon käyttöä vähentävä ohjelma. 5. Hoito- ja kuntoutusajan toimeentuloturvan muotoja kehitetään hoitoon motivoivaksi ja työelämään paluuta helpottaviksi. II Panostetaan ehkäisyyn 6. Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi keskitytään kolmeen osa-alueeseen: Alkoholiverotusta korotetaan merkittävästi vuoden 2009 tasosta. Hyvinvointia tukevia yhteisöjä vahvistetaan ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin lisätään. Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien. 7. Kunnat tekevät mielenterveys- ja päihdetyön strategian ja sisällyttävät sen osaksi kuntastrategiaa. Ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön asemaa vahvistetaan alueellisilla koordinaattoreilla. III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 8. Kunnat koordinoivat julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. 9. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja lisäämällä, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee. Erikoistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoito yhdistetään ja psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaaloiden yhteyteen. 10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa. 11. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään työterveyshenkilöstön täydennyskoulutuksella, vahvistamalla työterveyshuollon koordinaatioroolia työpaikan, muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen välillä sekä Kelan korvauskäytäntöjä kehittämällä. 12. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin puututaan ajoissa ja työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevien kuntoutujien työllistymisedellytyksiä parannetaan. 13. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään ikääntyneille sopivia hoitomuotoja. IV Ohjauskeinoja kehitetään 14. Mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt määritellään ja sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutuksen opetusohjelmiin. 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön suositukset yhteen tietokantaan, huolehtii keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta. THL tukee mielenterveysja päihdetyön suositusten ja hyvien käytäntöjen toimeenpanoa. 16. Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon toimintansa ja päätöstensä vaikutuksen kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista koordinaatiota yhdistetään. 17. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien määrää sekä kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaan suunnattuja valtionavustuksia perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi tehostetaan muiden palvelujärjestelmän kehittämistyöhön käytettävien rahoitusmahdollisuuksien käyttöä. 18. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain sekä selvittää mahdollisuuden yhdistää mielenterveys- ja päihdehuoltolait. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toteuttamiseksi esitetään, että valtioneuvosto tekee mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisestä periaatepäätöksen, jossa määritellään mielenterveys- ja päihdetyön eri yhteiskuntapolitiikan alueille ulottuvat päälinjaukset ja toimintatavat, joilla varmistetaan väestöä palvelevan kokonaisvaltaisen, edistävän, ehkäisevän sekä korjaavan mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja siihen tarvittavat voimavarat. Sairaalaviesti 1/2009 7

8 Turvallista hoitoa kaikille ensimmäisen kansallisen potilasturvallisuuskonferenssin aineisto on käytettävissä Turvallista hoitoa kaikille -potilasturvallisuuskonferenssi järjestettiin Helsingissä 29. ja 30. tammikuuta Seminaariin osallistui yli 300 potilasturvallisuustyön pioneeria ja asiantuntijaa. Ohjelmassa kuultiin kansainvälisten huippuasiantuntijoiden esityksiä, esiteltiin parhaita kotimaisia käytäntöjä ja potilasturvallisuuden edistämisen työkaluja sekä pohdittiin suomalaisen potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Seminaarin ohjelma, esitysaineisto sekä virtuaalinen posterinäyttely ovat tutustuttavissa netissä osoitteessa potilasturvallisuus/konferenssi. Parhaan posterin palkinnon sai Vaasan sairaanhoitopiiri, jolle peruspalveluministeri Paula Risikko heitti palkintopuheessaan haasteen seuraavan kansallisen konferenssin järjestämisestä yhteistyössä THL:n kanssa. Konferensseja on tarkoitus järjestää jatkossa joka toinen vuosi. Seminaarissa: julkistettiin kansallinen potilasturvallisuusstrategia (STM julkaisuja 2009:3) käynnistettiin ja tuettiin potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa annettiin esimerkkejä potilasturvallisuuden edistämisen hyvistä käytännöistä avustettiin toimijoiden ja tutkijoiden verkottautumisessa. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä -strategia kiteyttää potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän tähänastisen työn. Strategia opastaa käytännön toimijoita hahmottamaan toiminnan perusperiaatteita ja rakenteita. Sen toisena tarkoituksena on tukea terveydenhuollon laatua ja turvallisuutta koskevaa säädösvalmistelua uuden terveydenhuoltolain ja sen nojalla annettavan asetuksen puitteissa. Strategia on julkaistu pdf-versiona (www.stm.fi > julkaisut). Potilasturvallisuuden edistämistä tukevaa aineistoa löytyy toistaiseksi osoitteista > hankkeet > potilasturvallisuuden edistäminen ja potilasturvallisuus/index.htm. Potilasturvallisuuden kehittäminen ja jälkikäteinen viranomaisvalvonta pidetään jatkossakin hallinnollisesti erillään. Päätöspuheenvuorossaan ylijohtaja Juhani Eskola totesi, että THL tulee kantamaan vastuunsa potilasturvallisuuden edistämisestä strategian valtakunnallisissa linjauksissa esitetyllä tavalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta tulee siten potilasturvallisuustyön keskeinen kansallinen koordinoija. Organisaatiotasolla vastuu on johdolla, eikä tätä vastuuta voi ulkoistaa. Lisätietoja hallintoylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki, p. (09) , Vaasan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Timo Keistinen, potilasturvallisuuskoordinaattori Marina Kinnunen ja lastentautien ylilääkäri Tarja Holm vastaanottivat peruspalveluministeri Paula Risikon jakaman kunniakirjan parhaasta posterista. 8 Sairaalaviesti 1/2009

9 Risto Parjanne terveyskeskusten johdon neuvottelupäivillä Helsingissä Terveyspalvelut turvattava lamassakin Kuntaliitto tiedottaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne odottaa laajaa vastuuta kuntapalvelujen pelastamiseksi laman yli. Kuntien keskeinen tavoite on turvata kansalaisten peruspalvelut lamankin aikana. Kuntien omien toimien ohella palveluihin tarvitaan selkeä lisärahoitus valtiolta. Palvelujen karsiminen ei ole mahdollista silloin, kun turvaverkkoja tarvitaan entistä enemmän, Parjanne sanoi terveyskeskusten johdon neuvottelupäivillä Helsingissä. Parjanteen mukaan toimivat terveyskeskukset ovat terveydenhuoltojärjestelmämme kulmakivi. Niiden tulee jatkossakin pääosin perustua julkiseen rahoitukseen. Kunnilla on oikeus päättää palvelujen järjestämistavasta. Perusterveydenhuollon asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä ovat noin neljä prosenttia käyttökustannuksista. Yksityisten toimijoiden puheet suurista säästöistä ovat katteettomia ottaen huomioon kaikki ne velvoitteet, jotka julkisella terveydenhuollolla on vastuullaan. Osaoptimoinnilla ei terveyspoliittisia tavoitteita saavuteta. Laman aikana terveyskeskusten arvostus niin suuren yleisön kuin henkilökunnankin piirissä on kasvanut, Parjanne sanoi. Haasteisiin voidaan vastata Rakenteiden muutos: Paraksen jatko, terveydenhuoltolainsäädäntö Tavoitteena oltava toiminnalliselta kannalta oikean kokoiset yksiköt Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integrointi edelleen ajankohtaista Johtamisessa poliittisella ja operatiivisella osiolla oltava omat selkeät roolinsa Kunnalla oltava oikeus päättää järjestämistavasta; markkinat eivät saa sanella ratkaisuja; yksityissektorin lupaukset suurista säästöistä eivät ole realistisia Uudistamalla prosesseja; asiakaslähtöisyyttä organisaatiokeskeisen mallin sijaan Osaoptimoinnista pois Normien purkua; paikallisesti osataan asiat järjestää Keskittyminen perustyöhön hankkeiden, paperitöiden ja vastaavien sijaan Työyhteisöjen sisäistä kehittämistä Kuntaliiton tavoite on saada Paras-hankkeen ja tulevan terveydenhuoltolainsäädännön ratkaisut sellaisiksi, että ne luovat kestävät ja riittävästi uudistuvat rakenteet. Suurimmat kunnat hoitavat peruspalvelut itse, ja useamman kunnan yhteistoiminta-alueita muodostetaan runsaat 60 kappaletta. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integrointi on edelleen ajankohtaista. Normeja on purettava, sillä paikallistasolla osataan asiat järjestää tarkoituksenmukaisesti, Parjanne sanoi. Valtion edellyttämät lukuisat paperityöt syövät huomattavan osan työajasta. Johtamisessa niin poliittisella kuin operatiivisella tasoilla on omat roolinsa. Terveyskeskusten on kehitettävä toimintojaan ja henkilöstöpolitiikkaansa, jotta ne pystyvät turvaamaan palvelut. Yhtä ja samaa mallia ei tähänkään ole. Perusterveydenhuollon reformeihin on saatava vauhtia. Kuntaliiton tavoite Kehittää pääosin julkiseen rahoitukseen perustuvaa terveydenhuoltojärjestelmää Sen kulmakivi on toimiva perusterveydenhuolto Turvata rahoitus Saada henkilökunnan työolot ja -järjestelyt nykyistä paremmiksi Kiinnittää erityistä huomiota henkilöstöpolitiikkaan, haastavien työurien luomiseen Järjestää rakenteelliset puitteet sellaisiksi, että ne ovat kestäviä tulevaisuudessakin Toimitusjohtaja Parjanne vetosi myös kansalaisten omaan vastuuseen: elintavoilla on erittäin suuri merkitys terveyspalveluiden kysyntään. Jokainen meistä voi ennaltaehkäistä omalla käyttäytymisellään tarvetta hakeutua vastaanotolle. Yksilön ohella vastuuta on perheillä, koululla ja monilla muilla yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimijoilla. Kansalaisten terveyden edistämisessä on mahdollisuus saavuttaa erittäin merkittävää elämisen laadun parantamista ja suuria kustannussäästöjä. Lisätietoja toimitusjohtaja Risto Parjanne, p Sairaalaviesti 1/2009 9

10 Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen kolumni Helsingin Sanomien mielipidesivulla Kuntapalvelujen turvaverkon toimivuus turvattava Lama ja työttömyys lisäävät kunnallisten palvelujen kysyntää. Palvelut ovat kansalaisten turvaverkko, jonka toimivuus on varmistettava erityisesti laman aikana luvun alun talouskriisin virheistä ja onnistumisista on syytä ottaa oppia. Tässä tilanteessa tarvitaan kunnallisten palveluiden pelastusohjelma. Sen keskeiset osat olisivat kuntien rahoituksen riittävyyden varmistaminen valtionosuuksia lisäämällä, kuntien toimintaa ohjaavan normiston joustot sekä kuntien toimintojen tehostaminen. Nämä painotukset on vietävä valtion kuntapolitiikkaa linjaavaan peruspalveluohjelmaan. Kuntien talous kohtaa laman nyt melko samanlaisessa tilanteessa kuin 1990-luvun alussa. Verotulojen kasvu romahti nopeasti ja toimintakulujen kasvun hillintä vaati poikkeuksellisia toimia. Henkilöstöä vähennettiin ja lomautettiin, määräaikaisia työsuhteita ei uusittu, ja paikallisilla sopimuksilla sovittiin mm. lomarahojen vaihtamisesta vapaiksi. Tällä kertaa pitkään jatkunut talouskasvu on lisännyt kuntien verotuloja hyvin, viime vuonna 7,5 prosenttia. Kustannukset ovat kasvaneet vielä enemmän. Viime tammi syyskuussa toimintamenojen kasvu oli peräti 8 prosenttia. Verotulojen kehitys romahtaa tänä vuonna. Kuntien verotulot pienenevät kokonaisuudessaan viime vuodesta jopa yli 2 prosenttia. Romahdukseen vaikuttavat voimakkaasti supistuvat yhteisöverotuotot, työllisyyskehitys sekä noin kahden prosenttiyksikön verran tämän vuoden kunnallisverotukseen tehdyt suuret verovähennykset, jotka korvataan kunnille valtionosuuksia lisäämällä. Kuntien on nyt avattava talousarvionsa ja -suunnitelmansa ja saatettava ne vastaamaan merkittävästi heikompaa talouskehitystä kuin niiden laatimishetkellä arvioitiin. Työttömyys nousee lähiaikoina selvästi. Eläkkeelle siirtyvien suuri määrä vähentää työvoiman tarjontaa siinä määrin, että osaavasta työvoimasta alkanee pian olla taas pulaa. Etenkin kuntasektorilla olisi järkevää pyrkiä pitämään kiinni osaavasta työvoimasta, koska palvelujen kysyntä ei laman aikana heikkene vaan lisääntyy. Onko tähän riittävästi voimavaroja, riippuu suuresti valtion halusta panostaa lisää valtionosuuksia kuntien palvelujen turvaamiseen. Jos valtio ei lisää kuntien valtionosuuksia, kuntien on heikkenevän palkanmaksukyvyn takia pakko ottaa käyttöön laaja-alaiset lomautukset, vähentää etenkin määräaikaista hen- kilöstöä, jättää vapautuvat vakanssit täyttämättä jne. Heikoimmissa kunnissa jouduttaisiin turvautumaan myös vakinaisen henkilöstön irtisanomisiin. Tämä heikentäisi palveluiden tarjontaa ja laatua. Kuntien palveluiden ja kuntatyöpaikkojen turvaamisen kannalta on välttämätöntä, että seuraava palkkaratkaisu on erittäin maltillinen. Kunnallisten palvelujen turvaamiseksi oli tärkeää, että 1990-luvun alkupuolella kyettiin antamaan kunnille joustoa kuntien palvelutuotantoa ohjaavassa normistossa. Se mahdollisti toimintojen tehostamisen. Nyt tilanne on hyvin toisenlainen: valtio on monin tavoin tiukentanut palvelutuotannon määräyksiä ja näin heikentänyt kuntien toiminnan tehokkuutta. Tämä linja on nyt pikaisesti muutettava. Jos valtionosuuksia ei lisätä selvästi valtion budjettikehyksiin sisällytettyä enemmän, kunnat joutuvat kiristämään verotustaan, mikä heikentää kansalaisten ostovoimaa. Kuntien veroprosenttien keskinäiset erot todennäköisesti kasvaisivat, mikä lisäisi eriarvoisuutta. Kaikista uusien tehtävien määräämisestä kunnille ja entisten laajentamisesta on pidättäydyttävä, ellei valtio rahoita niitä täysimääräisesti. Järkevää olisi siirtää ei-tarveharkintaa sisältävä toimeentulotuki Kelalle ja valtion rahoitettavaksi, jolloin kuntien sosiaalityöntekijät voisivat keskittyä sosiaalityöhön ja kansalaisten yhdenvertaisuus toimeentulotukea myönnettäessä parantuisi. Kuntien investointitaso romahti 1990-luvulla. Se syvensi osaltaan rakennusalan kriisiä. Kuntien peruskorjausinvestoinneissa on yhä rästejä hoidettavana. Nyt kuntien investoinnit tulisi pitää kohtuullisella tasolla, mikä edellyttää merkittävää panosta valtion elvytyspaketeissa. Tällaisia hankkeita on runsaasti toteutusvalmiina ja niillä on suuri työllistävä vaikutus. Kuntien tulee tehostaa palvelujen tuotantoa uudistamalla palvelujen järjestämis- ja tuotantotapoja sekä tehostamalla yhteistyötä ja jatkamalla kuntaliitoksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen on jatkuttava entistäkin vaikuttavammin. Kirjoittaja on Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja, teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla Sairaalaviesti 1/2009

11 Kuntatalous alkoi heiketä jo viime vuonna Jyrkkä taantuma edellyttää miljardin euron korjausliikettä Kuntaliitto tiedottaa Kuntien toimintakate heikkeni viime vuonna yllättävän nopeasti ja johti kuntien yhteenlasketun tuloksen heikkenemiseen peräti kymmenellä prosentilla, ilmenee Tilastokeskuksen keräämistä kuntien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotiedoista. Tuloksen heikkenemisen taustalla on kuntien toimintamenojen noin 7 prosentin kasvu. Tänä vuonna kuntien yhteenlaskettu tulos jää negatiiviseksi ensimmäistä kertaa tällä vuosikymmenellä, ja ensi vuosi on vielä heikompi. Jotta talouden syvenevä taantuma ei murenna kansalaisten peruspalveluita, Suomen Kuntaliitto on laatinut kuntapalvelujen pelastusohjelman, joka nojautuu toiminnan tehostamiseen, normien keventämiseen ja valtion lisäpanostukseen. Verotulojen romahdus edellyttää yhteensä noin miljardin euron korjausliikettä valtiolta kuntien valtionosuuksien ja verotulojen lisäyksenä tänä ja ensi vuonna. Kuntien on vastaavasti tehostettava toimintaansa jatkamalla ja tiivistämällä Paras-hanketta, jotta palvelut kyetään turvaamaan. Kuntien verotulot pienenevät tänä vuonna arviolta noin 500 miljoonaa euroa yhteisöveron romahtaessa. Kustannukset pysyvät kuitenkin yhä korkealla tasolla ja lisäävät kuntien menoja yhteensä noin 1500 miljoonaa euroa. Tästä syntyvä noin kahden miljardin euron rahoitusaseman heikkeneminen vastaa kuntaveron korottamista yli kahdella prosenttiyksiköllä. Ilman valtion lisäpanosta kuntien verotus uhkaa kiristyä merkittävästi. KUNNAT JA VALTIO YHDESSÄ PELASTUSTOIMIIN Kuntaliitto esittää välttämättömien peruspalvelujen turvaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentin korottamista jo tänä vuonna niin, että toimintaan saadaan lisärahoitusta vähintään 100 miljoonaa euroa. Ensi vuoden alusta lukien kuntien rahoitusasemaa on vahvistettava korottamalla kuntien valtionosuuksia vähintään 250 miljoonalla eurolla. Tämä edesauttaa osaltaan valtionosuusuudistuksen toteutumista. Kuntien harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia on nostettava vähintään 30 miljoonan euron tasolle ja ensi vuonna 40 miljoonaan euroon. Kuntien yhteisövero-osuuden nostaminen tänä vuonna noin 10 prosenttiyksiköllä toisi kuntatalouteen noin 450 miljoonaa euroa. Samoin kiinteistöveron ylärajoja tulisi nostaa. Kuntaliitto esittää lisäksi jäteveron koko tuoton ohjaamista kunnille ja myös yksityisten ja teollisuuden kaatopaikkojen saattamista jäteveron piiriin. Veropohjaa tulisi jatkossa laajentaa tulouttamalla osa liikenteen veroista sekä luonnollisten henkilöiden pääomatulojen verokertymästä kunnille. Kuntaliitto odottaa valtiolta lisää elvytystoimia muiden muassa koulujen ja sosiaalialan rakennusten peruskorjaamiseen. Myös asuntotuotantoon panostamalla ylläpidetään työllisyyttä. Kunnille myönnettävän infra-avustuksen tasoa ja käyttöalaa tulee kasvattaa. TUOTTAVUUTTA HIDASTAVAT NORMIT TARKASTELUUN Kuntapalvelujen pelastusohjelma edellyttää, että kunnat itse jatkavat rakenteiden ja palvelujen kehittämistä Paras-hankkeen hengessä. Tuottavuutta on saatava nostettua. Tuottavuuden esteenä olevia normeja ja mitoituksia Kuntaliitto esittää tarkasteltavaksi kuntien ja valtion yhteistyönä. Velvoitteiden ja resurssien välistä jännitettä tulisi purkaa erillisellä tuottavuuden esteet -projektilla. Kuntien on itse pyrittävä pitämään yllä tarpeellista investointitasoa. Omat menot on sopeutettava tuloihin pitkällä tähtäimellä. Keskeistä on saavuttaa erittäin maltillinen palkkaratkaisu tuleville vuosille. Valtion panostus peruspalveluohjelmaan Kuntaliitto odottaa, että valtion peruspalveluohjelmaan vuosille valmistellaan vero- ja valtionosuuskorjaukset niin, että peruspalveluihin saadaan yhteensä noin miljardin lisäpanostus. Hallituksen jo päättämä työnantajien kela-maksun poistaminen helpottaa kuntataloutta tänä vuonna 78 miljoonalla eurolla ja ensi vuonna 248 miljoonalla eurolla. Jos poisto ei jää pysyväksi, se täytyy korvata täysimääräisesti valtionosuuksia vastaavasti korottamalla. VUOSIKATE KÄÄNTYI LASKUUN Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate laski jo viime vuonna. Toimintamenot lisääntyivät noin 7 prosenttia edellisvuodesta. Kunta-alan toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkeahko palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja muun muassa hoitotakuun vaatimat tehostetut toimenpiteet. Verotulot kasvoivat kaikkialla, mutta talouserot ovat suuret: Manner-Suomessa 44 kunnassa vuosikate jäi negatiiviseksi eli tulot eivät riittäneet toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, pääomakustannuksista puhumattakaan. Kunnat velkaantuivat yhä enemmän. Tilinpäätösten ennakkotiedot kertovat, että kunnilla on nyt lainaa 1652 euroa asukasta kohti. Vuonna 2002 lainaa oli vielä puolet vähemmän eli 863 euroa asukasta kohti. Sairaalaviesti 1/

12 Tilikauden tulos laski kunnissa nyt toisen kerran peräkkäin. Vuonna 2006 yhteenlaskettu tulos oli vielä 1,02 miljardia euroa, viime vuonna enää 0,63 miljardia euroa. Tänä vuonna tulos jää negatiiviseksi ilman valtion lisärahoitusta. Ennakkotilinpäätösten mukaan kahdeksassa maakunnassa kuntien yhteenlaskettu vuosikate ei riittänyt poistoihin. Tilanne oli heikoin Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen kunnissa ja paras Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli myös lukumääräisesti eniten Varsinais-Suomessa, 12. Pohjois-Pohjanmaalla oli 7 negatiivisen vuosikatteen kuntaa. Eniten vaikeuksia poistojen kattamisessa oli alle asukkaan ja asukkaan kunnissa, joissa yhteenlaskettu vuosikate jäi alle poistojen määrän. Vuosikatteet putosivat viime vuonna suhteellisesti eniten Itä-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosikate putosi suurimmissa ja pienimmissä kunnissa, jonkin verran myös asukkaan kunnissa. Negatiivisten vuosikatteiden kuntia on erityisesti alle asukkaan kunnissa, peräti 36 kaikista 44:stä. Lisätietoja toimitusjohtaja Risto Parjanne, p varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p kuntatalousasioiden johtaja Martti Kallio, p suunnittelupäällikkö Reijo Vuorento, p pääekonomisti Juhani Turkkila, p erityisasiantuntija Jan Björkwall, p Yli vastaajan kuntalaistutkimus: Kunnan järjestämiä palveluja arvostetaan Kuntaliitto tiedottaa Kuntalaiset ovat valmiita maksamaan enemmän veroja, mikäli se turvaa kuntapalvelujen saatavuuden. Kaksi kolmesta kuntalaisesta pitää tärkeänä, että palvelut säilyvät kunnan järjestäminä myös tulevaisuudessa. Kuntaliiton laajaan kuntalaistutkimukseen vastasi kuntalaista ympäri Suomen. Palvelutuotannon kunnallisena säilyttämistä tärkeänä pitävien osuus vaihtelee merkittävästi iän mukaan. Iäkkäistä vastaajista peräti 83 prosenttia pitää tärkeänä, että palvelutuotanto säilyy kunnallisena, ja nuorimmistakin vastaajista yli puolet, 55 prosenttia. Puolet kuntalaisista on sitä mieltä, että on parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Viidennes vastaajista ei halua veronkorotuksia. Kunnallisveron korottamishalukkuus on hieman kasvanut neljä vuotta sitten tehdystä vastaavasta kyselystä. Myönteisimpiä veronkorotukselle ovat vanhimmat vastaajat. Kaikista ikäluokista vähintään puolet on väittämästä samaa mieltä, lukuun ottamatta nuorinta ikäluokkaa. Naiset ovat miehiä hieman enemmän veronkorotusten kannalla. Vaikeina aikoina kunnat näyttäytyvät asukkaille arjen turvaverkkoina. Kunnalliset palvelut ovat kaikkien saatavilla myös taantumassa. Kansalaiset arvostavat suuresti näitä palveluita. Taantuman yli on mentävä turvaamalla palvelujen toiminta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne toteaa. VALTAOSA KUNTALAISISTA TYYTYVÄISIÄ PALVELUIHIN Kuntalaiset ovat kaiken kaikkiaan kohtuullisen tyytyväisiä kuntien järjestämiin palveluihin. Tyytyväisyys vaihtelee kuitenkin voimakkaasti eri palvelujen ja kuntien välillä. Arviot palveluista vaihtelevat sen mukaan, onko vastaajalla omakohtaista kokemusta palvelusta vai arvioiko vastaaja palvelua toisen käden tiedon ja mielikuvien mukaan. Jos kuntalainen on käyttänyt palvelua, hän on siihen selvästi tyytyväisempi kuin ne kuntalaiset, joilla ei ole omakohtaista kokemusta palvelun käytöstä. Selkeästi tyytyväisimpiä kuntalaiset ovat koulutuspalveluihin, vähiten tyytyväisiä sosiaalipalveluihin. Sosiaalipalvelujen muita alhaisempaa tyytyväisyystasoa selittää pitkälti vastaajien vähäiset käyttökokemukset, kun taas koulutuspalvelujen hyviä tyytyväisyysarvioita selittää osin vastaajien suurempi omakohtainen käyttökokemus. Pienissä kunnissa palvelut koetaan yleensä paremmiksi kuin suurissa kunnissa. Tulokseen vaikuttaa paitsi kuntalaisten kokema palvelujen hoidon ja tarjonnan taso myös vaatimustaso, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo. Suuremmissa kunnissa kuntalaisten vaatimustaso yleensä kasvaa, pienemmissä kunnissa voidaan olla tyytyväisiä myös alhaisempaan palvelutasoon. Pienissä kunnissa myös palvelujen saavutettavuus koetaan hieman parempana kuin suurissa kunnissa. 12 Sairaalaviesti 1/2009

13 Yksittäisistä palveluista tyytyväisyys on suurinta kirjastopalveluihin: kolme neljästä on tyytyväinen kirjastopalvelujen hoitoon omassa kunnassa. Reilusti yli puolet kuntalaisista on tyytyväisiä myös kierrätystoimintaan, jätehuoltoon, liikunta-, urheilu- ja muihin vapaa-aikapalveluihin, sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottopalveluun sekä kunnallistekniikkaan. Eniten tyytymättömyyttä kohdistuu teiden ja katujen hoitoon sekä joukkoliikennepalveluihin: kolmannes vastaajista pitää näitä palveluja melko tai erittäin huonosti hoidettuina. Noin viidennes kuntalaisista on tyytymätön terveyskeskuksen lääkärivastaanottopalveluun sekä hammashoitoon. Näiden palvelujen kohdalla yksityisen palvelutuottajan käyttö on yleistä ja palveluja käyttäneet ovat arvioineet laadun kunnallista palvelua paremmaksi. Tulokset antavat viitteitä siitä, että yksityistä palvelua on käytetty osin vastaavan kunnallisen palvelun huonon saavutettavuuden takia. TERVEYS- JA KOULUTUSPALVELUT KOETAAN TÄRKEIMMIKSI Kuntalaiset mieltävät poikkeuksetta kaikki kunnalliset palvelut ja toimet tärkeiksi. Kaikkein tärkeimmiksi kuntalaiset nostavat terveys- ja koulutuspalvelut. Yksittäisistä palveluista tärkeimpinä pidetään terveyskeskuksen lääkärivastaanottopalvelua sekä peruskouluja. Lääkärin vastaanottoa pitää melko tai erittäin tärkeänä 96 prosenttia ja peruskoulua 95 prosenttia vastanneista kuntalaisista. Naiset pitävät kunnallisia palveluja tärkeämpinä kuin miehet, ja vanhemmat ikäluokat tärkeämpinä kuin nuoret. Palvelujen saavutettavuus koetaan kaiken kaikkiaan vähintään keskinkertaiseksi. Sivistys- ja koulutuspalveluiden saavutettavuus arvioidaan parhaimmaksi, sosiaalipalvelujen saavutettavuus keskinkertaiseksi. Koulutus- ja sivistyspalveluissa parhaita saavutettavuusarvioita saavat kirjastopalvelut, peruskoulut ja esiopetus. Eniten ongelmia saavutettavuudessa koetaan olevan joukkoliikennepalveluissa, hammashoidossa, mielenterveyspalveluissa ja lapsiperheiden kotipalveluissa. Näiden osalta vähintään joka neljäs arvioi saavutettavuuden huonoksi. Kuntakohtaiset saavutettavuuserot voivat palvelujen välillä vaihdella kuitenkin suuresti. Palvelujen saavutettavuus- ja tyytyväisyysarviot ovat selkeässä yhteydessä toisiinsa. Hyvin saavutettavissa olevia palveluja pidetään yleensä myös hyvin hoidettuina. KUNNAT HYÖDYNTÄVÄT TUTKIMUSTULOKSIA Kuntalaistutkimus on osa Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTUa, ja siihen vastasi kuntalaista ympäri Suomen. Tutkimuksessa on mukana nykyisen kuntajaon mukaan yhteensä 40 kuntaa. Kysymyksiin vastattiin syksyn 2008 aikana myös niissä 25 kunnassa, jotka tämän vuoden alussa yhdistyivät varsinaisiin ARTTU-tutkimuskuntiin. ARTTU-tutkimusohjelmassa kartoitetaan kuntaja palvelurakennemuutoksen aikana tapahtuvia muutoksia kunnissa. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa selvitetään uudistuksen lähtötilannetta. Tutkimus toistetaan vuonna 2011, jotta saadaan käsitys siitä, miten Paras-hanke on vaikuttanut kuntalaisten käsityksiin esimerkiksi palveluista. Tutkimusaineisto ja sen tulokset annetaan tutkimuskuntien käyttöön, jotta kunnat voivat kehittää palvelujaan tietojen pohjalta, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa. Kevään kuluessa julkistetaan tuloksia laajan kuntalaiskyselyn muista osioista, esimerkiksi kuntalaisten asennoitumisesta kunnalliseen päätöksentekoon sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Lopulliset tulokset julkaistaan tutkimusraportissa vuoden 2009 lopulla. Lisätietoja tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. (09) , tutkija Anni Jäntti, Kuntaliitto, p. (09) , Sairaalaviesti 1/

14 Kuntaliiton hanketoimisto KunTo tukemaan ja koordinoimaan terveydenhuollon sähköisten KanTa-palveluiden käyttöönottoa Kuntaliitto on käynnistänyt Hanketoimiston (KunTo) edistämään ja tukemaan kansallisten terveydenhuollon arkistopalveluiden (KanTa) käyttöönottoa. Työn valmistelu on jo käynnissä ja yksikkö aloittaa toimintansa maaliskuun alussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä ja sähköistä lääkemääräystä koskevien lakien mukaisesti julkisen terveydenhuollon yksiköillä on velvollisuus liittyä mennessä valtakunnallisiin terveydenhuollon KanTa-palveluihin (eresepti, earkisto, ekatselu). eresepti on testauksessa ja tuotantokäyttö alkaa tämän hetkisten tietojen mukaisesti toukokuussa earkiston osalta toteutustyön testaus alkaa suunnitelmien mukaisesti syksyllä Kansalaisille tarkoitettu sähköinen palvelu (ekatselu) käynnistyy myöhemmin. Sähköisten KanTa-palveluiden avulla terveydenhuollon organisaatiot voivat luopua paperisen potilaskertomuksen arkistoinnista ja siirtyä sähköiseen dokumentointiin. KanTa-palvelut mahdollistavat entistä paremmin terveystietojen käytön yli organisaatiorajojen. Julkisen terveydenhuollon KanTa-palvelujen käyttöönottoja koordinoimaan ja tukemaan on perustettu Kuntaliittoon hanketoimisto (KunTo), joka toimii kiinteässä yhteistyössä alueellisten ja paikallisten Kan- Ta-käyttöönottohankkeiden kanssa. Ilman hallittua yhteistyötä noin 300 julkisen terveydenhuollon organisaation ja 800 apteekin liittymisessä KanTa-palveluihin on odotettavissa päällekkäistä ja keskenään ristiriitaista työtä. KunTo-yksikön asiakkaina ovat ensisijaisesti sairaanhoitopiirit sekä alueelliset ja paikalliset terveydenhuollon toimijat. Sen tärkeimmät muut yhteistyökumppanit ovat sosiaali- ja terveysministeriö, Kela, Valvira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, apteekit sekä tietojärjestelmätoimittajat. Sosiaali- ja terveysministeriö on edellyttänyt, että sairaanhoitopiirit koordinoivat erikoissairaanhoitolain mukaisesti alueensa terveydenhuollon organisaatioiden liittymistä kansallisiin KanTa-palveluihin. KunTo toimii niiden tukena määräaikaisena projektina vuoden 2011 loppuun saakka. Siihen mennessä selvitetään toiminnan jatkojärjestelyt. Toimiston vuotuinen budjetti on 1,2 miljoonaa euroa ja rahoituksesta vastaavat puoliksi STM sekä sairaanhoitopiirit. Hanketoimistoon on palkattu seuraavat henkilöt: Kehittämispäällikkö Sinikka Ripatti, Helsinki Erityisasiantuntija Tellervo Alanärä, Kemi Erityisasiantuntija Juhana Suurnäkki, Hamina Erityisasiantuntija Juhani Ahola, Kuopio viides työntekijä palkataan kevään 2009 aikana Sähköposti: Lisätietoja Sinikka Ripatti, p Kauko Hartikainen, p. (09) , Yksityissektorin omistusjärjestelyjä, huimia tarjouksia ja valloitusunelmia Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Vuoden alkupuolella olemme saaneet lukea uutisia, joissa terveydenhuoltoyritysten johtajat ovat julistaneet valtavia kasvutavoitteitaan ja tarjonneet huimia säästöjä, jos kunnat ulkoistavat palveluja heidän hoidettavakseen. Taustalla on tietysti suuri tarve saada uutta asiakaskuntaa, lisää tuloja ja sijoitetulle pääomalle riittävät tuotot. Lupaukset ovat vailla pohjaa. Vuokralääkäriyritysten tulot ovat itse asiassa terveyskeskusten ja sairaaloiden henkilöstömenoja. KANSAINVÄLISEEN OMISTUKSEEN Tammikuun alkupuolella saimme kuulla ja lukea, että pääomasijoittaja Bridgepoint Europe IV:n omistama Star Healthcare Oy, joka on vastikään perustettu suomalainen osakeyhtiö, on tehnyt julkisen ostotarjouksen kaikista Terveystalo Healthcare Oyj:n liikkeeseen laskemista osakkeista, joita Terveystalo ei omista, ja optio-oikeuksista. Ostotarjous oli 162 miljoonaa euroa. Terveystalon pörssi-ilmoituksen mu- 14 Sairaalaviesti 1/2009

15 kaan Bridgepoint on eurooppalainen pääomasijoitusrahasto, joka koostuu useasta limited partnership -muotoisesta yhtiöstä ja jota hallinnoi Bridgepoint Capital Limited. Osakkeenomistajat, jotka omistavat yli 94 prosenttia Terveystalon osakkeista ja äänistä, ovat julkistetun tiedon mukaan hyväksyneet ostotarjouksen. Bridgepoint operoi yli 12 miljardin euron pääomilla, joista maantieteellisesti yli puolet tulee Pohjois-Amerikasta sekä noin viidenneksen osuudet Iso-Britanniasta ja muualta Euroopasta. Suomessa Bridgepoint on entuudestaan tuttu A-katsastus Oy:n omistajana. Suomen Terveystalo on yritysostojen kautta kasvanut voimakkaasti perustamisestaan eli vuodesta 2001 lähtien. Yhtiöllä on yli 100 toimipaikkaa eri puolilla maata. Terveystalo listautui maaliskuussa 2007 Helsingin pörssiin ja osti Medivire Työterveyspalvelut Oy:n 128 miljoonalla eurolla MB Rahastoilta kesällä Vuonna 2006 Terveystalon liikevaihto oli 88,9 ja Mediviren 75 miljoonaa euroa (Mediuutiset). Kaupan myötä Terveystalo-konserni huolehtii yli henkilön työterveyshuollosta. Kauppa romahdutti Terveystalon omavaraisuuden. Talouselämä ja Mediuutiset tekivät 20 suurimmasta lääkäri- ja laboratorioyhtiöstä ensimmäisen terveyspalveluselvityksen, jonka mukaan näistä Terveystalo on ainoa taloudellisesti surkea yritys. Talouden taantuma ja lama vaikuttavat myös yksityisten terveyspalvelujen kysyntään niin työterveyshuollossa kuin yksittäisten asiakkaiden omalla rahallaan ostamissa palveluissa. Tuollaisessa epävarmassa tulevaisuudessa velkainen yritys ei ole omiaan selviämään. Siksi ulkomaisen suursijoittajan ostotarjous oli pelastustie. Alma Median nettiuutisten mukaan Bridgepoint laskee Suomen terveydenhuollon markkinoiden kasvavan 5 10 prosenttia vuodessa. Terveystalon tarkoituksena on jatkaa yritysostoja. Konseptiin kuuluu osakkeisiin perustuva kannustinjärjestelmä, joka koskee Terveystalon johtavia päättäjiä ja avainhenkilöitä. Terveystalon toimitusjohtaja Martti Kiuru esitti Kauppalehden haastattelussa, että yritys aikoo ottaa markkinaosuutta muilta toimijoilta. Kiuru uskoo, että yksityinen sektori tuottaa ajan mittaan prosenttia Suomessa käytettävistä terveyspalveluista. Lisää jaettavaa odotetaan tulevan siitä, kun kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mehiläinen Oy on toinen merkittävä valtakunnallinen toimija. Mehiläisen kotisivujen mukaan palveluverkostoon kuuluu 18 lääkärikeskusta, työterveyden palvelupisteet sekä 8 sairaalaa. H-Care Holding AB osti keväällä 2006 Mehiläisen osake-enemmistön Capmanilta ja Sitralta. H-Care Holding AB omistaa myös Ruotsin johtavan yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajan Careman. Syyskuusta 2007 H-Care Holdingin nimi on Ambea AB. Brittiläinen pääomasijoitusyhtiö 3i ja GIC, Singaporen valtion sijoitusyhtiö, omistavat Ambea AB:n. Mehiläinen Oy:n liikevaihto oli vuonna 2007 noin 118 miljoonaa euroa, josta syntyi liikevoittoa 16 miljoonaa euroa (lähde: Kauppalehti). Mehiläinen keskittyy myös jatkossa yksityiseen lääkärikeskus- ja sairaalatoimintaan sekä työterveyspalveluihin. Mehiläinen tarjoaa myös hoivapalveluita. Se aikoo olla tulevaisuudessa entistä laajemmin mukana kehittämässä suomalaista terveydenhuoltoa. Yhtiö harkitsee toiminnan laajentamista terveydenhuollon ulkoistamishankkeisiin, myös perusterveydenhuoltoon. Tässä Mehiläinen hyödyntää Careman kokemuksia ja hakee synergiaa konsernista. Mehiläisen toimitusjohtaja Matti Bergendahl lupasi Kauppalehden haastattelussa hurjia säästöjä. Jutun ingressin mukaan Kunnat voisivat säästää ulkoistuksilla miljardi euroa, jos ne siirtäisivät terveydenhuoltoaan yksityisille. Koko Suomen perusterveydenhuollossa säästöpotentiaali olisi useita satoja miljoonia euroja. Erikoissairaanhoidossa säästömahdollisuus voisi olla jopa suurempi. Haastattelussa perusterveydenhuollon kustannuksiksi on esitetty 3,7 miljardia euroa ja erikoissairaanhoidon 4,6 miljardia euroa. Nuo säästöt saavutettaisiin muun muassa hoitoketjuja yhtenäistämällä, henkilöstön motivaatiota ja työhyvinvointia nostamalla. Tämän myötä myös hoitotulokset paranisivat. Mehiläinen Oy tavoittelee Bergendahlin mukaan noin 10 prosentin vuosikasvua. MedOne Oy on tullut tunnetuksi pääosin kunnille ja kuntayhtymille palveluja tarjoavana lääkäri- ja hoitohenkilöstön vuokrausfirmana. Yrityksen konseptina on tarjota monipuolisia ja joustavia työmahdollisuuksia terveydenhuollon ammattilaisille perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja vanhusten hoivapalveluissa. MedOne siirtyi elokuussa 2007 osaksi pohjoismaista Attendo-konsernia ja sen omistukseen. Yrityksen nimi muuttui vuoden 2009 alussa Attendo MedOne:ksi. Industri Kapital hankki Attendo-konsernin omistukseensa Bridgepointilta. MALLIA AUTOKATSASTUKSESTA Bridgepoint omistaa Suomessa A-katsastus Oy:n. Sen juuret ovat valtion monopolitoimintana hoitaneessa autokatsastuksessa. Valtio avasi autokatsastuksen kilpailulle vuonna Tuolloin Valtion autorekisterikeskuksesta muodostettiin Suomen Autokatsastus Oy. Yritys hallitsi markkinoita kilpailun vapautumisen jälkeen. Paavo Lipposen hallitus ja liikenneministeri Kimmo Sasi päättivät vuonna 2003 yksityistää valtion yhtiön ja laittaa rahoiksi tuottoisan firman. Osakkeista myytiin 90 prosenttia suomalaiselle MB Rahastot -rahoitusyhtiölle ja loput yhtiön viidelle johtajalle. Näin syntyi A-katsastus Oy, jonka suomalainen rahoittaja Sairaalaviesti 1/

16 myi vuonna 2005 rahoitusyhtiö Bridgepointille. Valtio sai kaupassa 59 miljoonaa euroa ja MB Rahastot moninkertaisen summan (Talouselämä ). Taloussanomien ( ) mukaan Bridgepoint omistaa myös Yksityiset K-asemat ketjun, joten sen markkinaosuus autokatsastuksista on yli 60 prosenttia. K1-katsastajat on eri yhtiö, joka on ostanut vajaat 50 perheiden omistamaa katsastusasemaa. K1-ketjun on kesästä 2006 omistanut espanjalainen Applus-yhtiö, joka on maailman suurin katsastusalan toimija yli 17 miljoonalla vuosittaisella katsastuksella. JOHTAJILLE MILJOONIA Jestas sentään, mitkä katsastushinnat otsikoi Talouselämä uutisensa. Katsastuksessa käyvä on tuon konkreettisesti kokenut. Eli valtion entisestä monopolista on kehittynyt toimiala, jossa ei ole liiemmälti kilpailua ja josta sen myötä on tullut erittäin tuottoisa omistajille ja johtajille. Taloussanomat kertoi maaliskuussa 2008, kuinka A-katsastuksen omistajajohtajat ovat rikastuneet uuden organisaation ja järjestelyn myötä. Viisikon yhteenlasketut tulot olivat vuoden aikana yli 44 miljoonaa euroa. Bridgepointin käyttämä kannustinjärjestelmä on näyttänyt tehonsa. Sairaan hyvä bisnes otsikoi Iltalehti aukeaman juttunsa Uutisessa kerrottiin, kuinka vuonna 2000 perustetun MedOne Oy:n liikevaihto kasvoi 87 miljoonaan euroon vuonna Samana vuonna toimitusjohtaja Pertti Karjalainen oli omistusjärjestelyjen ansiosta 22 miljoonan euron pääomatuloillaan neljänneksi eniten ansainnut suomalainen. Kuvaan kuuluu, että tuloverotettavat tulot olivat olemattomat. Mediverkko Oy tarjoaa vuokrauspalveluja kunta-asiakkaille. Sen toimintakonsepti on pitkälle sama kuin MedOnen. Mediverkon toimitusjohtaja ja perustajajäsen saivat em. uutisen mukaan vuonna 2007 yli euron pääomatulot. Terveyskeskusten ja päivystysten lääkäripulan merkittäviä paikkaajia ovat olleet edellä mainitut ja Pihlajalinna Oy Tampereelta. Kaikki kolme ovat olleet erittäin kannattavia. Pääosa tuloista on tosiasiallisesti terveyskeskusten henkilöstömenoja. Tuollaisiin tuloihin kunnallisten terveyskeskusten tai sairaaloiden johtajat ja johtavat lääkärit eivät koskaan pääse. Johtajien suuret tulot ja niiden perustana olevat kannustinjärjestelmät ovat oleellinen osa yksityissektorin kasvussa. Mm. työterveyshuollossa on samoja elementtejä kuin autokatsastuksessa pakollisuus ja säännöllisyys. Työterveyshuollossa on lisänä Kelalta tuleva rahoitusosuus ja työnantajien tietämättömyys tai välinpitämättömyys mm. tutkimusten hinnoista. HALVALLA KALLISTA Iltalehden artikkelin ingressi pelkisti asian Veronmaksajat kustantavat kuntien kalliin vuokralääkärijärjestelmän. Juttuun haastateltu Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Nousiainen totesi, että vuokralääkärijärjestelmä tulee selvästi kalliimmaksi. Kuntien ja kuntayhtymien raportoimien tietojen mukaan vuokratyövoima maksaa enemmän kuin oma henkilökunta. Toimitusjohtaja Pertti Karjalainen esitti: Kunnat maksavat edelleen kovimmat palkat. Kuntien pitäisi käyttää meitä enemmän, jos he haluavat hillitä kustannuksia. Todellisuus ja markkinoinnin argumentit eivät ole yhtä. Ei voi olla totta, että lääkärit tekisivät terveyskeskusten maksamaa palkkaa pienemmällä palkalla työtä vuokrafirmalle. Jos ja kun yksittäinen pieni pohjoisen kunta on tarjoutunut maksamaan lähes pääministeripalkkaa saadakseen lääkärin terveyskeskukseen, tämä ei tarkoita sitä, että kaikki toimivat näin. Tiettävästi kuningaskalastaja on hyvin harvinainen lintu Kainuussa ja Lapissa. Vuokralääkäriyritysten tulot ovat itse asiassa niille siirrettyjä terveyskeskusten ja sairaaloiden henkilöstömenoja. Ne kirjataan pääsääntöisesti kunnan tai kuntayhtymän muiden palvelujen ostoihin. Jos vuokrafirmojen kautta työtä tekevät lääkärit ja hoitajat olisivat terveyskeskuksen tai sairaalan palveluksessa, nuo menot olisivat henkilöstölle maksettuja palkkoja ja henkilöstön sivukuluja. Lääkärivaje ja -pula loivat markkinaraon työvoiman välittäjille. Jonot ja jonojen purku toivat tarpeen ja tilauksen liikkuville leikkaustiimeille. Samalla luotiin tyystin uudenlaiset markkinat ja hinnat päivystäjille, joiden osaamiseen ja päivystystaitoihin ei ole sopimuksissa asetettu tehtävästä johdettavia vaatimuksia. Lisäksi vastuukysymykset ovat epäselviä. Nuorten lääkäreiden toive lyhyemmistä työajoista ja suuremmasta palkasta toteutuivat saman tien. Tavoitteet hoidon turvallisuudesta ja laadusta, jolloin asiakas tapaa saman lääkärin ja jolloin lääkäri tuntee potilaansa ja potilaan taustat, ovat tässä ratkaisussa toissijaisia. HINTAKILPAILULLA MENOT ALAS Edellä mainitut lupaukset jopa miljardin euron säästöistä vaatisivat todella ankaraa kilpailua yksityissektorin toimijoiden kesken. Useiden satojen miljoonien eurojen säästöt perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon vielä suuremmat merkitsevät kunnallisen terveydenhuollon menojen pienentymistä prosentilla. Nyt ja tulevaisuudessa töitä järjestetään uusilla tavoilla, työvoima liikkuu joustavammin, hallintotehtävien ja -kulujen osuus pienenee, johtamisella saadaan parempia tuloksia sekä kannustinjärjestelmiä käytetään. Näitä kaikkia käytetään niin kunnallisella kuin yksityiselläkin puolella. Yksityisten ketjujen tietojärjestelmien rakentaminen on myös kallista. Lisäksi väestön on tärkeää hyväksyä, että pienet vaivat, oireet ja flunssat paranevat itsestään ilman lää- 16 Sairaalaviesti 1/2009

17 kärissä käyntiä sen paremmin terveyskeskuksessa kuin työterveyshuollossa. Samaan kategoriaan kuuluvat nivelrikon ennaltaehkäisyn tärkeys ja nivelrikon ohjeistettu itsehoito. Ylipainon, liian vähäisen liikkumisen, liian lyhyen yöunen ja muiden vastaavien aiheuttamiin ongelmiin ei ole ensisijaisesti lääketieteellisiä ratkaisuja. Kilpailu työvoimasta nostaa lähivuosina terveydenhuollon palkkatasoa. Väestön terveydentila ja ikääntyminen kasvattavat kysyntää. Potilaiden juoksuttaminen lääkärin vastaanoton läpi ei tuo tarvittavia vaikuttavia hoitotuloksia, vaikka se tuottaisi suuria tuloja sekä virheellisesti määriteltyä tuottavuutta. Yksityinen sektori ei perusta kilpailevia päivystysyksiköitä, jotka hoitaisivat synnytykset, sydäninfarktit, aivoverenkierron tukokset ja vuodot, vaikeat onnettomuus- ja tapaturmapotilaat, palovammat, psykoosipotilaat, juopuneena itsensä teloneet, jne. Kallis syöpädiagnostiikka ja syöpähoidot eivät saa vaihtoehtoisia rinnakkaisia tuottajia eri puolille maata, sillä näille hoidoille kansalaisten pussista ei löydy riittävästi rahaa. Sama pätee nefrologisiin potilaisiin. Alkoholistit, huumeiden käyttäjät ja sosiaalisesti moniongelmaiset ovat hitaita hoidettavia eivätkä järin haluttuja asiakkaita yksityissektorilla. Huonomuistiset tai muistamattomat pienituloiset vanhukset eivät liene myöskään toiveasiakkaita. Terveelle kehitysvammaiselle lapselle ei myönnetä vakuutusta. Kaikkia edellä mainittuja on hoidettu ja hoidetaan myös vastedes. Eräs paremman tulevaisuuden alku olisi se, että yksityinen sektori kilpailisi avoimesti myös hinnoilla. Kun kansalainen maksaa yksityisellä lääkäriasemalla esimerkiksi glukoositutkimuksesta 19,10 euroa, joka hänen omassa terveyskeskuksessaan maksaa kunnalle 2 euroa, on hinta tolkuttoman kallis. Kelan korvaustaksa on moninkertainen tutkimuksen tuotanto- ja ostohintaan verrattuna. Vastaavasti EKG 12 kytkentää levossa maksoi potilaalle 41 euroa, kun kunnallisten sairaaloiden mediaanihinta oli 10 euroa. Kansalaisten, työnantajien ja Kelan kannalta on tärkeää, että esimerkiksi laboratoriotutkimusten ja radiologisten tutkimusten hinnat ovat avoimesti henkilö- ja yritysasiakkaiden tiedossa ja käytettävissä. Niiden tuotantokustannukset ja ostohinnat tiedetään, myyntihintoja on varaa alentaa kymmeniä prosentteja. Autokatsastuksen malli ei saa toteutua terveydenhuollossa eikä sairaanhoidossa. VEROPERUSTEINEN TERVEYSTURVA Suomalaiset ovat korkean kokonaisveroasteen kautta maksaneet vuosikymmenien mittaan terveysturvansa, jonka säilymisen he arvottavat erittäin korkealle. Kattavia vakuutuksia on harvoilla. Se sairausvakuutus on maksettu verojen kautta. Ansaittua terveysturvaa ei voi väestöltä ottaa pois. Verorahoitteisuus on valtaosalle väestöstä ainoa vaihtoehto. Ylipainoiset nuoret tai diabeetikot maksaisivat kalliin hinnan yksityisistä sairausvakuutuksista, jos sellaisia yrittävät hankkia ja jos vakuutusyhtiö sellaiseen suostuisi. Vuosien babyboomin tulokset ovat siinä iässä, että on turha kolkutella kattavan yksityisen sairausvakuutuksen oville. Totta kai ihmiset käyttävät vastedeskin yksityissektorin silmälääkäri-, gynekologi-, lastenlääkäri- tai ihotautilääkäreiden palveluja täydentävinä, mutta myös niissä kalliit tutkimukset, hoidot ja leikkaukset haetaan valtaosin kunnallisesta sairaanhoidosta kuten tähänkin asti. Kuntaliitto julkisti laajan kuntalaistutkimuksen tuloksia. Vastaajia oli eri puolelta maata yhteensä Kaksi kolmasosaa vastaajista pitää tärkeänä, että palvelut säilyvät kunnan järjestäminä myös tulevaisuudessa. Puolet oli sitä mieltä, että on parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Korottamishalukkuus on hieman kasvanut neljä vuotta sitten tehdystä kyselystä. Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne arvioi tuloksia näin: Vaikeina aikoina kunnat näyttäytyvät asukkaille arjen turvaverkkoina. Kunnalliset palvelut ovat kaikkien saatavilla myös taantumassa. Kansalaiset arvostavat suuresti näitä palveluita. Taantuman yli on mentävä turvaamalla palvelujen toiminta. Terveyspalvelut ovat väestölle keskeinen osa arjen turvaa. TOTEUTUVATKO HUIMAT LUPAUKSET Tiedossa olevilla tekijöillä yksityistäminen ei ole se taikakeino, jolla kunnallisten terveyspalvelujen menot pienenevät sadoilla miljoonilla tai yli miljardilla. Yksityisen sektorin osuus ei kasva prosenttiin. Nuo lupaukset ovat tyhjiä. Talouselämän selvityksen 20 suurinta yksityistä terveydenhuollon yritystä ovat kovin pieniä. Toive saada uusia markkinoita kunnilta johtuu siitä, että kehittyneiden teollisuusmaiden talouden lama minkä IMF:n pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn totesi heijastuu välillisesti myös yksityiseen terveydenhuoltoon sekä yksityisen kysynnän että työterveydenhuollon kysynnän hiipumisen kautta. Kansainvälisten omistajien tulosodotukset ja -vaatimukset laittavat johdon puhumaan suulla suuremmalla. Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät toimivat tarkoitetulla tavalla. Ruotsi käytti vuonna 2006 kansantuotteestaan terveydenhuoltoon 9,2, Tanska 9,5 ja Suomi 8,2 prosenttia. On pidettävä huoli, että muutaman vuoden päästä ei selitellä terveydenhuollon menojen reilun prosentin kansantuoteosuuden kasvua sillä, jotta nyt ollaan muiden pohjoismaiden kanssa samalla tasolla. Jos olisimme käyttäneet vuonna 2006 yhtä paljon kuin Ruotsi käytti, terveydenhuollon menomme olisivat olleet 1,7 miljardia euroa suuremmat. Jos olisimme käyttäneet Sairaalaviesti 1/

18 yhtä paljon kuin Tanska, olisimme maksaneet 2,2 miljardia euroa enemmän. Noin suurista summista riittäisi jaettavaa kannustetta johdolle ja tuottoa sijoittajille. Yksityisen sektorin ahneus ja julkisen sektorin jähmeys ovat ainakin aikaisemmin saaneet aikaan tuloksia, joissa moni asiakas on usein ollut häviävä osapuoli. PARAS VAUHTIIN Kunnalliset sairaalat ja terveyskeskukset uudistavat ja kehittävät palvelujaan vähintään yhtä aktiivisesti kuin yksityinen sektori. Periaatteessa erot kunnallisen ja yksityisen välillä tulevat olemaan vähäiset. Mikään ei estä kunnallista terveyskeskusta tai sairaalaa tai niiden yksittäisiä yksiköitä toimimasta yhtä joustavasti kuin yksityiset yritykset samoissa tehtävissä samanlaisilla asiakkailla. Sama pätee johtajiin ja esimiehiin. Paras-hanke on pääosin toiminnallinen uudistus perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoito toteutti Paras-hankkeen rakenteelliset muutokset vuotta sitten. Toiminnalliset kehittämishankkeet ja uudistukset ovat jatkuneet ja jatkuvat. Kauppakamarimiehet aktiivisia terveyden ja terveydenhuollon parantamisessa Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Kauppakamarin edustajat kirjoittivat alkuvuodesta näkemyksiään suomalaisten terveyden parantamisesta ja terveyspalveluiden kehittämisestä. Kauppakamarin tehtävänä on vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen siten, että elinkeinoelämän ja yritysten toimintaedellytykset paranevat. Tavoitteena on kehittää alueita yritysvetoisesti. Markkinointi, kauppa ja teollisuus ovat avaintekijöitä ja osaltaan vastuullisia väestön terveydentilan huonoista kehityssuunnista. Vaikuttavia ratkaisuja eivät tuo tutkimus- ja hoitopalvelujen kasvattaminen verovaroin eikä työnantajien ja kansalaisten maksamina. Yritysten ja kauppakamarin on keskeisintä vaikuttaa omilla alkulähteillään myös väestön terveyteen. Helsingin seudun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Sampsa Saralehto kirjoitti mielipideartikkelin Sairauksien hoidosta terveyden vaalimiseen Helsingin Sanomiin Saralehto on myös Turun kauppakorkeakoulun Markkinoinnin laitoksen Kansainvälisten taloussuhteiden ja teknologian siirron dosentti. Perussanoma tiivistyy seuraavaan siteeraukseen: Sairauksien perustan luovat ihmiset itse: ylipaino, liikkuminen ja ruokatottumukset ovat jokaisen kansalaisen omia asioita. Myös yhteiskunnan näkökulmasta jokainen laihdutettu kilo, vähennetty sokerigramma, juomatta jätetty alkoholi, syömättä jätetty rasvanokare tai vehnäpulla on pelkkää plussaa. Yksilöllä on vastuunsa omasta terveydestään. Kirjoitus päättyy hyvään linjaukseen: On parempi vaalia terveyttä kuin hoitaa sairautta. Kirjoittaja painottaa terveyden hoidon ensisijaisuutta ja sairauksien ennaltaehkäisyä sekä korostaa kansalaisille itselleen annettavaa vastuuta itsestään. Kirjoittaja kritisoi suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja kuntajärjestelmää tutuin tekijöin. Sen tuotanto on hajautettua ja Paras-hanke etenee kovin kituliaasti. Argumentit, että kalliita erikoishoitoja tarjotaan kaikkialla ja että nykyinen järjestelmä on syntynyt hevosvetoisena aikana, ovat virheellisiä ja pohjautunevat tietämättömyyteen. Kalliita erikoistutkimuksia ei tehdä eikä hoitoja tarjota kaikkialla. Terveyskeskukset jälkeenpäin arvioiden liian laitosvaltaisina luotiin ja rakennettiin vuodesta 1972 alkaen ja sairaanhoitopiirit kattavasti vuodesta Tuona aikana hevosia ei ole käytetty vetäjinä sen paremmin metsissä kuin pelloillakaan. Suomalainen sairaalalaitos on valtaosin moderni ja tarjoaa hyviä palveluja ympäri maan. Tämä on välttämätöntä pinta-alaltaan suuressa maassa. Päivystysvalmiuden turvaaminen vaatii hajautettua järjestelmää, joka pystyy tarjoamaan kohtuullisella etäisyydellä ensiavun esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktipotilaille, tapaturmapotilaille, vaikeille kipupotilaille sekä turvallisen synnytyksen äideille ja vauvoille. Tämän ansiosta nykyään voidaan infarktipotilaalle tehdä varjoainekuvaus ja tarvittaessa pallolaajennus niin Rovaniemellä, Kajaanissa, Kokkolassa, Kemissä, Seinäjoella, Savonlinnassa ja Lappeenrannassa. Magneettikuvaus mahdollistaa aivoverenkierron tukoksen oikean diagnoosin ja oikean vaikuttavan hoidon aloittamisen. Jos nämä hoidot keskitettäisiin muutamaan harvaan pisteeseen, vainajia tulisi jo matkalla tai hoidon oikea-aikainen aloittaminen menetettäisiin. Päivystysvalmiuksien ylläpito ja turvaaminen vaativat riittävän suuren kysynnän elektiivisiin tutkimuksiin, hoitoihin ja leikkauksiin. Pelkästään päivystyskysynnällä erikoissairaanhoitoa ei voi pitää yllä. Rinnakkaisia kilpailevia yksityisiä päivystävän erikoissairaanhoidon yksiköitä ei ole tulossa eikä niitä kannata rakentaa. 18 Sairaalaviesti 1/2009

19 KOKONAISUUDISTUS JA PIAN Ratkaisuksi Saralehto esittää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kokonaisuudistusta. Tätä varten nykyisen hallituksen olisi asetettava viisaiden henkilöiden ryhmä, joka esittäisi puhtaalta pöydältä suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon uuden järjestelmän. Ryhmän pitäisi saada esitys valmiiksi vielä tämän hallituskauden aikana. Seuraava hallitus toteuttaisi vuosituhannen uudistuksen. Tätä lennokasta ehdotusta ei vaivaa realismi. Täytyy muistaa, että Roomaakaan ei muutamassa vuodessa hävitetty. Nykyisen hallituksen ohjelmaan sisällytettiin sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Valtioneuvosto asetti komitean valmistelemaan uudistusta kesäkuussa Sen puheenjohtajaksi nimitettiin valtiotieteen tohtori Markku Lehto ja varapuheenjohtajaksi alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä. Sata-komitea on saanut valmiiksi esityksensä sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksiksi, jotka se julkisti Nämä käsittelevät perusturvan riittävyyttä, aktiivivaihtoehtoja ja työuran pidentämistä tukevaa sosiaaliturvaa, sosiaaliturvan kannustavuutta sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämistä. Hanke on ollut erittäin työläs. Milloin uudistukset toteutetaan, ne ovat tulevan vuosikymmenen suuria poliittisia kysymyksiä. Jos terveydenhuoltojärjestelmä ja sen rahoitus siirrettäisiin uuteen järjestelmään, sen työstäminen olisi vähintään yhtä suuri urakka. Päätöksentekijät tietävät, että suomalaiset ovat korkean kokonaisveroasteen kautta vuosikymmeniä maksaneet terveysturvansa. Helsingin kauppakamarin johtava lakimies Marko Silen kirjoitti Helsingin Sanomissa yksityisten terveyspalvelujen välttämättömyydestä mistä sinällään emme ole eri mieltä. Hänen mukaansa Toiminnan tehokkuus onkin keskeinen asia terveyspalveluista puhuttaessa. Hän perusteli tätä VATT:n terveyskeskusten tuottavuusselvityksillä, joiden mukaan terveyskeskusten tehokkuus on ollut trendinomaisessa laskussa 1980-luvulta alkaen. Terveyskeskusten ja yksityissektorin tuottavuuden vertaaminen samoilla mittareilla ontuu, sillä asiakaskunta ja toiminnan sisältö ovat kovin erilaisia. Kysymys ei ole pelkästään siitä, kuinka monta potilasta lääkäri ottaa vastaan tunnissa. Silen perusteli, että Kansalaiset ostavat omilla rahoillaan terveyspalveluita jo niin paljon, että yksityiset terveyspalvelut muodostivat neljänneksen koko terveydenhuollon tuotoksesta (24 prosenttia vuonna 2007). OECD HEALTH DATA 2008 raportoi, että julkisten menojen osuus terveydenhuoltomme kokonaismenoista oli 76 prosenttia vuonna Yksityistalouksien ja yksityissektorin osuus on Suomessa noin suuri erityisesti sen vuoksi, että meillä kansalaiset maksavat lääkkeistään suuremman osan kuin monissa muissa maissa. Julkisten menojen osuus oli vuonna 2006 esimerkiksi Luxemburgissa 90,9, Norjassa 83,6 ja Ruotsissa 81,7 prosenttia. Terveydenhuollon tuotos on tietysti oleellisesti moniulotteisempi kuin lääkärissä käynnit tai hoitopäivät. Maassamme on monikanavainen terveydenhuoltojärjestelmä, jonka lähes kaikissa osissa julkisen rahoituksen osuus on erittäin merkittävä. Radikaaleja nopeita muutoksia tähän ei ole tulossa. Kuten yksityissektoria käsittelevässä jutussa jo esitin, terveyskeskusten lääkäreiden työpanoksesta osan hankkiminen vuokrafirmoilta on vain terveyskeskuksen siirrettyjä henkilöstömenoja. HALVEMMALLA ULKOMAILTA Saimme lukea, että amerikkalaista matkustaa vuosittain Kaukoidän tai Väli-Amerikan maihin ortopedisiin leikkauksiin, sydänleikkauksiin ja plastiikkakirurgisiin leikkauksiin. Kun USA:ssa lonkan tekonivelleikkaus maksaa dollaria, se maksaa Bangaloressa Intiassa dollaria matkoineen. Kun vakuutusten korvaukset eivät kata sairaanhoidon korkeita kustannuksia ja kun 45 miljoonaa amerikkalaista on ilman hoitovakuutusta, on ennustettu, että jo kahden vuoden päästä kuusi miljoonaa amerikkalaista hoidattaa itseään Intiassa, Thaimaassa, Kiinassa ja muualla Aasiassa. (HS , Markku Saksa, Halpa leikkaus kaukomailta ). Tuotamme hoidot ja leikkaukset Suomessa. Vastaavaan hoitomatkailuun emme siirry, vaikka yksittäiset kansalaiset niitä hankkivatkin mm. Virosta. Miljoonien ihmisten lennättäminen toiselle puolelle maapalloa leikkaukseen ei ole linjassa ilmastomuutoksen hidastamisen tai pysäyttämisen kanssa, vaikka se monille toimijoille olisi kannattavaa liiketoimintaa. TERVEYS MYÖS KAUPAN, PALVELU- YRITYSTEN JA TEOLLISUUDEN VASTUULLA Saralehto korosti yksilön vastuuta terveydestään. Asia ei ole näin yksinkertainen. Otetaan esimerkki. Vastuu lasten lihomisesta ja liikalihavuudesta on pitkälle vanhemmilla ja kodeilla. Siitä ei voi ensisijaisesti syyttää terveydenhuoltoa, päivähoitoa ja peruskoulua. Lasten neuvolat ja kouluterveydenhuolto ovat tärkeässä asemassa. Niiden on otettava liikalihavuuden epidemia todesta. Hyvässä kouluopetuksessa terveellisen ravinnon ja runsaan liikunnan tärkeys ja osuus ovat osa arkea. Millä kauppa kilpailee? Iso karkkipussi viikonvaihteeksi, kaksi isoa coca-colaa, jätti perunalastupussi ja pari jäätelötuuttia yhdelle lapselle viikonvaihteeksi tekee kilokalorimäärän. Jos ruokana on lisäksi hampurilaisia, pitsoja tai ranskalaisia perunoita, on jälkikasvua hellitelty järjettömästi. Lapsen riski lihoa on tällöin suuri. Äidit, isät ja osin isovanhemmat ostavat nuo ruuat ja kantavat ne kotiin tai kesämökille taikka höylisti antavat rahaa niiden ostamiseen. Tuo kilokaloria vastaa kahta koria olutta tai kahta Sairaalaviesti 1/

20 kolmen litran pönikkää viiniä, jotka isä tai äiti tai vaari tai mummu joisi yksin viikonvaihteessa. Suuri vatsanympärysmitta ja iso painoindeksi (BMI) korreloi yleensä huonoon fyysiseen kuntoon. Nämä lisäävät riskiä sairastua mm. diabetekseen. Polvet, nilkat ja selkä ovat ylipainon myötä kovilla ja voivat fyysisessä rasituksessa pettää. Näimme muutama vuosi sitten kaukaa idästä tv-uutisen ylipainoisista alle kouluikäisistä, jotka piti nostaa vaa alle, kun omat jalat eivät moiseen ponnistukseen riittäneet. Teollisuus reagoi tekemällä suurempia vaatteita pönäkämmille lapsille. Toinen teollisuudenhaara yrittää keventää asiakkaan energiakuormaa ja näin osaltaan pitää hänet hengissä ja elävänä kuluttajana myös tulevaisuudessa. Erilaiset dieetit, ihmetuotteina mainostetut pillerit ja tehokkaat vempaimet eivät tehoa. Parempi on vähentää syöttämistä ja syömistä, jotta energian saanti ei ylitä kulutusta. Pieni pullo sokeroitua virvoitusjuomaa ylimääräisenä lisänä päivässä kerryttää kuusi kiloa ylipainoa vuodessa. Runsaat liikakilot ovat raskaat kantaa, monille myös henkisesti. Lihavasta lapsesta tulee yleensä lihava nuori. Varusmiespalvelukseen astuvien keskimääräinen paino on noussut merkittävästi runsaan vuosikymmenen aikana. Tyydyttävä- ja huonokuntoisten määrä oli lisääntynyt 29 %:sta 65 %:iin. Kestävyys ja lihaskunto ovat huonontuneet paitsi kasvaneen painon myös vähentyneen liikunnan ja fyysisen ponnistelun seurauksena. Kuinka nöyryyttävää on pojalle tai nuorelle miehelle joutua palvelukelpoisuusluokkaan C tai D (eli syynä joko diagnoosi E66 Lihavuus: Laihduttaminen ei onnistu, toimintakyky huono, BMI yli 35 tai syynä muut ylipainosta johtuvat sairaudet) joko kutsunnoissa tai heti palvelukseen astumisen jälkeen. Palvelukelpoisuusluokkaan E eli uudelleen tarkastettavaksi määrättäviin joutuu, kun painoindeksi on yli 30 ja kunto huono. Kun varuskunnassa saapumiserästä viidesosa kotiutetaan heti, se on myös merkki väestön yleisen terveydentilan rappeutumisesta. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat väestön terveyden kannalta hyvin merkittäviä. Jo senkin takia, että heidän pitäisi pystyä tekemään työtä ja elämään vanhempiaan ja isovanhempiaan kauemmin, jotta tulevat eläkkeet pystytään maksamaan sekä sairaat ja vanhat hoitamaan. Tähän toivoisi myös Kauppakamarin edustajien puuttuvan omien jäsenyritystensä kautta. Kaupalla, ravintoloilla ja elintarviketeollisuudella on vastuunsa tarjota tuotteita ja pakkauksia, joiden energiamäärät ovat suhteessa nykyihmisten kulutukseen. Ravintolalautasten koko on viime vuosina kasvanut, jotta sille voisi kilpailusyistä sijoittaa suuremman pitsan tai enemmän ruokaa. Olutpakkaukset alkavat suurimmillaan olla niin mittavia, että huonommat eivät jaksa niitä kotiinsa kantaa. Ei ole kenenkään etu, että alkoholin suurkuluttajat juovat hehtolitran olutta ja viiniä kuukaudessa ei edes kaupan eikä ravintolayritysten. Suuret kauppakeskukset ovat tehokkaita kaupalle, mutta edellyttävät auton käyttöä, minkä seurauksena kauppaan meno kävellen tai pyörällä on vähentynyt ja samalla osa luontaista fyysistä liikkumista on poistunut. Nämä vain esimerkkeinä. Toisin kuin Saralehto kirjoituksessaan esitti, ylipaino, liikkuminen ja ruokatottumukset eivät ole vain jokaisen kansalaisen tai perheen omia asioita. Yritysten ja kauppakamarin on ymmärrettävä, että esimerkiksi diabeteksen ehkäisyohjelma koskee myös niitä. Tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä elämäntapamuutoksilla. Väestötason diabeteksen ehkäisyssä kauppa ja elintarviketeollisuus ovat osaltaan avainasemassa. Väestö on kaupan kanssa tekemisissä päivittäin. Diabeteksen hoitoon tarvittujen lääkkeiden kustannukset kaksinkertaistuivat vuosien aikana ja olivat 250 miljoonaa euroa vuonna Tämä on merkittävä lääkekaupalle, mutta diabetes-sairautta ei voida ehkäistä ja hoitaa pelkästään lääkkeillä. Esimerkiksi koulut ja kunnat ovat päättäneet poistaa limppari- ja karkkiautomaatteja kouluista lasten hampaiden kunnon huonontumisen ja lihomisen takia. Eettisesti toimiva kauppa ei niitä sinne edes tar - joa, vaan vetää ne omaehtoisesti pois. Makeanhimo ja sokeriaddiktio on vahva voima. Siksi sitä on häädettävä. TERVEYS TÄRKEÄ YRITYKSILLE Väestön terveyden edistäminen ja parantaminen on tärkeää myös kauppakamarien jäsenyrityksille. On parempi, että asiakas elää mahdollisimman terveenä vuotiaaksi ja käyttää yritysten palveluja kuin että hän siirtyy raihnaisena tuonen tuville vuotiaana sairastettuaan sitä ennen jo vuosia tai vuosikymmeniä. Tuo sama väki on yritysten palveluksessa työntekijöinä. On myös yrityksille parempi, että henkilökunta on mahdollisimman tervettä ja hyväkuntoista. Työterveyshuolto, joka on paljolti perussairaanhoitoa, ei sinällään turvaa työntekijän terveyttä ja hyvää kuntoa. Kauppakamarilla ja yrityksillä on paljon tehtävää väestön terveyden edistämisessä jäsenyritystensä kautta. Terveys ei synny vain terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Pääosin terveys säilyy ja kehittyy ihmisten arjessa. Siksi ratkaisun hakeminen terveyskeskusten ja sairaaloiden uudelleen organisoinnin kautta on väärä tie. Kuntien Paras-hanke saa varmasti vauhtia talouden lamasta palvelukäytännöt ja -järjestelmät uudistetaan. Samansuuntaiset vaatimukset kohdistuvat myös työterveyshuoltoon ja yksityiseen terveyssektoriin. Mahdolliset rahoituksen tarkistukset antavat tälle pontta. Toivottavasti asiakkaiden tietous myös näissä paranee ja ohjaa niidenkin toimintaa. Asiakaslähtöisyys sisältää myös hinnat ja kustannukset. 20 Sairaalaviesti 1/2009

Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1/09

Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1/09 Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1/09 maaliskuu mars Sisältö Sairaalaviesti 1/2009 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 00530 Helsinki Puh. (09) 7711 www.kunnat.net

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta ARTTU-Kuntalaiskyselyt syksyllä 2008 ja 2011 Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto Kunnallisten palvelujen käyttö kyselyyn vastanneiden kuntalaisten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sipoo. Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011

Sipoo. Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä Sipoo Kunta 2011 Kaikki kunnat

Lisätiedot

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Tulosjakaumia ARTTU2- tutkimuskunnista 2015

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Tulosjakaumia ARTTU2- tutkimuskunnista 2015 Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Tulosjakaumia ARTTU2- tutkimuskunnista 2015 *Arviot palvelujen hoidosta (palvelutyytyväisyys) *Arviot palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Marianne

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Kuntalaiset ja kuntapalvelut ARTTU-tutkimuskunnissa: Mielipiteet kunnallisveron korotuksesta palvelujen karsinnan sijaan Mielipiteet kunnan järjestämän

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Miten Mieli 2015 toimii

Miten Mieli 2015 toimii Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-

Lisätiedot

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari Seinäjoki 25.3.2015 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm / terveyspalveluryhmä Väestö

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Palvelujen käyttö Arviot palvelujen hoidosta (palvelutyytyväisyys), Arviot palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta

Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta ARTTU2-tutkimusohjelman Kuntalaistutkimus 2015 Terveyspalvelujen summamuuttuja

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi. Paasitorni 23.11.2009 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Työllistämisen kumppanuusfoorumi. Paasitorni 23.11.2009 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paasitorni 23.11.2009 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Kuntatalouden tilasta, taustasta ja ongelmista Takana on erinomainen tulokehitys 2008 ja nopea menokasvu Talouskehityksessä

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Säkylä. Kuntalaiskysely 2015. Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015. ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Säkylä. Kuntalaiskysely 2015. Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015. ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kuntalaiskysely 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015 Säkylä Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=42) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009 Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos Tausta Kansanedustajien (106) toimenpidealoite kansallisen mielenterveysohjelman laatimiseksi

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot