HYVÄÄ ETSIMÄSSÄ. Opettajan aineisto. Maija Latvala (toim.) Eetu Lehtonen Talvikki Telanto Tarja Makkonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄÄ ETSIMÄSSÄ. Opettajan aineisto. Maija Latvala (toim.) Eetu Lehtonen Talvikki Telanto Tarja Makkonen"

Transkriptio

1 HYVÄÄ ETSIMÄSSÄ Opettajan aineisto Maija Latvala (toim.) Eetu Lehtonen Talvikki Telanto Tarja Makkonen

2 Tekijät ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa / Kirjapaja, Helsinki 2010 Ulkoasu ja taitto MacSet Oy / Tarja Lamberg Piirroskuvat Antti Kulmala ISBN (PDF) ISBN (rengaskansio) 2

3 Sisällys Oppaassa käytetyt symbolit Käyttäjälle ELÄMISEN TAITO Ihminen on moraalinen kulkija Etiikka keskustelee arvoista ja normeista Yhteisö luo etiikalle maaston KRISTINUSKON ETIIKKAA Kristillinen etiikka pohjautuu luonnolliseen moraalilakiin Raamattu kehottaa lähimmäisenrakkauteen Perinne muovaa kristillisten kirkkojen etiikkaa Moderni aika haastaa kristillisen etiikan OIKEIN, HYVÄÄ JA KAUNISTA Hyve-etiikka tähtää onnelliseen elämään Seurausetiikka arvioi tekojen seurauksia Velvollisuusetiikka vaalii periaatteita Sopimusetiikka korostaa oikeudenmukaisuutta Jälkimoderni etiikka tiedostaa moninaisuuden ELÄMÄN ETIIKKAA Elämä on ihme Epätäydellisyys kuuluu ihmisyyteen Kuolema on osa elämää SUHTEITA Ihmissuhteet rakentuvat välittämiselle Kansalaisilla on oikeuksia ja velvollisuuksia Työ antaa mielekkyyttä elämään Eläin on ihmisen ikiaikainen kumppani MAAILMANKYLÄN KANSALAISET Suhde luontoon haastaa ihmiskunnan Globalisaatio teki maailmasta yhteisen kylän Sodat uhkaavat elämää

4 Oppaassa käytetyt symbolit Tehtävään liittyy kalvopohja ja/tai monistepohja Tehtävässä hyödynnetään oppikirjaa Tehtävä soveltuu omalla ajalla tehtäväksi Tehtävä soveltuu kertaukseen Tehtävä edellyttää katsomuksellista pohdintaa Tehtävän yhteydessä voidaan tehdä muistiinpanot Tehtävään on mahdollista liittää tiedonhakua Tehtävää ei voi toteuttaa ilman internet-yhteyttä tai atk-luokkaa Tehtävä edellyttää eläytymistä Piirrostehtävä Ryhmätehtävä 4

5 Käyttäjälle Uskonnon Matkakirja -sarja on uudistunut lukion pakollisten kurssien osalta. Samaa uudistuksen tietä ovat seuranneet myös opettajanaineistot, joista tämä etiikan kurssiin liityvä saapuu perille viimeisenä. Vaan ei vähäisimpänä. Kolmas kurssi on monille opiskelijoille ja opettajille se uskonnon kursseista antoisimmaksi ja kiinnostavimmaksi koettu. Olemme halunneet aineiston uudistuksessa vaalia sitä vilpitöntä pohdinnan iloa ja ajattelun juhlaa, jota tuon kokemuksen takana on. Sen olemme tehneet paitsi sisällyttämällä aineistoon paljon uutta pohdittavaa, myös kehittämällä materiaaleja suuntaan, joka mahdollistaa sen, että opettajallekin jää aikaa ajatella. Opas on rakennettu edellisten tapaan mahdollisimman helpoksi ja nopeaksi käyttää tehtävän tyypin, siinä tarvittavien materiaalien ja pedagogisen tavoitteen selkeän ilmaisemisen ansioista. Mukana ovat myös tutut tehtäviä määrittelevät symbolit, joiden selitykset löytyvät edelliseltä sivulta. Hyvää etsimässä -opettajanaineistoon emme ole kahden ensinnä uudistetun aineiston tapaan liittäneet erillistä alkulukua. Vinkkejä kurssin koko kaarelle on sen sijaan poimittavissa etenkin Totuutta etsimässä -opettajanaineiston alkuluvusta. Yhden vinkin voinee kuitenkin antaa esipuheen puitteissa. Kurssista kannattaa todella pyrkiä tekemään kaari, joka ei taitu keskeltä kahtia. Perinteisesti lukujen 1 3 aines on opiskeltu suhteellisen opettajajohtoisesti, kun taas lukujen 4 6 teemat on käsitelty opiskelijoiden ryhmätöiden tai alustusten ja keskustelun kautta. Alustusten ja ryhmätöiden aiheet on kuitenkin mahdollista ottaa mukaan jo kurssin alkumetreiltä, kaaren juurelta. Valitessaan alustusaiheensa ryhmä tai pari määrittelee aiheen pohjalta alkukurssin tarpeisiin jonkin konkreettisen eettisen ongelmatilanteen henkilöineen, joilla on oikeilta vaikuttavien ihmisten oikeilta vaikuttavia tunteita, toiveita ja tarpeita. Ryhmän määrittelemää ongelmatilannetta voidaan tarkastella ensimmäisen luvun yhteydessä siihen eettistä käsitteistöä soveltaen. Toisessa luvussa taas otetaan mukaan Raamatun ja eri kirkkojen näkökulmia soveltuvin osin. Kolmannessa luvussa tilannetta peilataan moraaliteorioihin. Näin pyritään turvaamaan paitsi ehjä kaari kurssin päästä toiseen, myös ehjä kaari luokan sisäpuolisesta todellisuudesta sen ulkopuoliseen. Totuutta etsiessämme joudumme toteamaan, että se saattaa kiertää jälkimodernin pirstaleisuutemme kaukaa. Hyvää meillä ei kuitenkaan ole varaa päästää karkaamaan. Hyvä vaatii tulla etsityksi ja vaalituksi sielläkin, missä totuuden suhteen on jo luovutettu. Tarjoamalla välineitä eettisesti kestävän katsomuksen kehittymisen tukemiseksi haluamme jatkaa hyvän etsimistä monimutkaisessakin maailmassa. Toivo uhmaa kaikkia vastakkaisilta näyttäviä tosiasioita, todetaan Hyvää etsimässä -oppikirjan viimeisessä kuvatekstissä. Siihen hyvän etsijän on paitsi helppo, myös tavattoman vaikea yhtyä. Ehjä kaari ajatuksista tekoihin on sittenkin se tärkein kaari. Hyvää matkaa! Maija Latvala, Eetu Lehtonen, Talvikki Telanto ja Tarja Makkonen 5

6 6

7 1Elämisen taito Ihminen on moraalinen kulkija I ORIENTAATIO Eläin muiden joukossa? Tavoite: Opiskelija ymmärtää moraalisuuden luonteen ihmisen olemukseen kuuluvana asiana. Tyyppi: keskustelu Tarve: kalvopohja 1 Toiminta: Opiskelijat pohtivat pienissä ryhmissä tai suoraan yhteiskeskustelussa kalvopohjan kysymyksiä. Eri näkökulmia edustavia vastauksia niihin saadaan todennäköisesti runsaasti. Oleellista on kuitenkin, että opiskelijat ymmärtävät nimenomaan moraalin ihmistä (muista) eläimistä erottavana tekijänä, jonka edellytys puolestaan on esimerkiksi muihin lajeihin verrattuna suurempi älykkyys. Pohdinnan koonnissa voi käyttää apuna edelleen kalvopohjaa 1 (alaosa). Tärkeintä elämässä Tavoite: Opiskelija ymmärtää moraalin merkityksen hyvän elämän määrittäjänä ja mahdollistajana. Hän pohtii omia arvojaan. Tyyppi: keskustelu, pohdinta Tarve: kalvopohja 2 Toiminta: Opiskelijat toimivat kalvopohjan 2 tehtävänannon mukaisesti. Tehtävän purkua varten taulu jaetaan kolmeen osaan. Kun opiskelijat ovat täyttäneet taulun vastauksillaan (katso kalvopohja 2), pohditaan niiden pohjalta yhteisesti seuraavia kysymyksiä: Onko tärkeiden asioiden lista suunnilleen samanlainen kulttuurista tai sen laatijoiden iästä riippumatta? Miksi olisi? Miksi ei? Mitkä hyvien asioiden toteutumisen eteen tehtävistä teoista tai tekemättä jättämisistä tuntuvat vaikeimmilta toteuttaa? Miksi? Onko ihmisellä noiden tekojen/tekemättä jättämisten vaatimia ominaisuuksia tai kykyjä luonnostaan, vai onko ne opeteltava? Jos ne on opeteltava, miten se tapahtuu? 7

8 Opettaja toteaa lopuksi, että moraalissa on nimenomaan kyse hyvää elämää ja hyvän elämän toteutumisen ehtoja koskevista käsityksistä sekä niiden mukaisesta toiminnasta. Ihminen on moraaliolento, joka saa ja joutuu kysymään, mitä hyvä elämä on ja miten sitä voidaan elää. Yhteisesti voidaan vielä lyhyesti pohtia, olisiko elämä ei-moraalisena olentona parempaa tai helpompaa? Moraalinen, epämoraalinen, ei-moraalinen Tavoite: Opiskelija ymmärtää käsitteiden moraalinen, epämoraalinen ja ei-moraalinen eron. Tyyppi: käsitteenmäärittely, yhteiskeskustelu Tarve: kalvopohja 3 Toiminta: Pohditaan yhteisesti sanaparien moraalinen (moraalin eli hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää koskevien käsitysten mukainen) ja epämoraalinen (moraalin vastainen) sekä moraalinen (moraalia koskeva) ja ei-moraalinen (moraalia koskematon, moraalisesti neutraali) sisäistä ja keskinäistä eroa. Sanaparit kirjoitetaan taululle. Opiskelijat pyrkivät määrittelemään käsitteet. Keskustellaan myös siitä, onko moraalinen-sanalla eri merkitys eri sanapareissa. Kalvopohjaa 3 voidaan käyttää apuna käsitteiden välisten erojen selkeyttämisessä. Elämän alastomuus Tavoite: Opiskelija hahmottaa elämän tarkoituksellisuuden kokemuksen yhteyden moraaliin. Tyyppi: tekstianalyysi, pohdinta, keskustelu Tarve: kalvopohja 4, oppikirja Toiminta: Kalvopohjalla on tehtävänanto opiskelijoille. Toiseksi viimeistä kysymystä pohdittaessa on hyvä tuoda esiin, että kokemus elämän tarkoituksettomuudesta johtaa kykenemättömyyteen asettaa sille päämääriä, mikä on moraalin kannalta luonnollisesti kohtalokasta. Toisaalta myös elämän tarkoitusta koskeva käsitys voi olla luonteeltaan sen kaltainen, ettei hyvä elämä tosiasiassa sen pohjalta toteudu sen paremmin ihmisen itsensä kuin hänen ympärillään elävien näkökulmasta. Tehtävä sopii myös kotitehtäväksi. II PROSESSOINTI Muistiinpanot Oppikirjan teemoja käsittelevät muistiinpanot ovat kalvopohjalla 5 (ydinkohtia) ja 6 (laajat muistiinpanot). Kalvopohjalla 8 on kaavio, jota voi myös käyttää kappaleen keskeisten käsitteiden (moraaliagentti, moraaliyhteisö, moraali, etiikka) opettamisessa. Kaavio on kertaukseen tai täydennykseen sopivassa muodossa kalvopohjalla 7. Sitä käytettäessä opiskelijat pohtivat, miten sijoittaisivat kuvioon käsitteet moraaliagentti, moraaliyhteisö, moraali ja etiikka, minkä jälkeen käsitteet määritellään kuvioon joko oppikirjan avulla tai ilman. Kaavion täydennyksen voi antaa kotitehtäväksi. Kaavioon voidaan palata Yhteisö luo etiikalle maaston -kappaleen käsittelyn yhteydessä pohtien, onko moraaliyhteisön ja moraalin sijoittaminen kuvioon toisin päin mahdollista. Luoko yhteisö moraalin (relativismi) vai välittääkö se perustaltaan itsensä ulkopuolista moraalia (universalismi)? 8

9 Vapaa? Tavoite: Opiskelija ymmärtää vapauden suhteellisuuden ja pohtii moraalisen vastuun rajoja. Hän ymmärtää moraalisen vastuun laajuuden. Tyyppi: keskustelu, pohdinta Toiminta: Keskustellaan yhteisesti seuraavista kysymyksistä: Missä tilanteessa voisit sanoa olleesi täydellisen vapaa tekemään itsenäisen päätöksen? Onko ympäristön, yhteiskunnan ja kulttuurin arvostuksilla aina vaikutusta näennäisesti itsenäisiin valintoihimmekin? Miksi ja millä tavoin? Kenelle olet vastuussa erilaisista valinnoistasi? Ulottuuko moraalinen vastuu esimerkiksi maailman köyhiin ja hädänalaisiin, ostamasi tuotteet valmistaneisiin henkilöihin, elottomaan maailmaan tai tuleviin sukupolviin? Etiikkaa uskonnon ulkopuolella? Tavoite: Opiskelija hahmottaa uskonnon ja moraalin suhteen. Tyyppi: yhteiskeskustelu, pohdinta Tarve: kalvopohja 9 Toiminta: Keskustellaan yhdessä siitä, mitä etiikalle tapahtuisi, jos uskonnot kuolisivat maailmasta. Häviäisikö etiikka? Muuttuisiko ihmisten moraali? Missä suhteessa? Tulisiko maailmasta parempi vai pahempi paikka elää? Keskustelun kokoamisessa voi käyttää apuna kalvopohjaa 9. Arkisia moraalivalintoja Tavoite: Opiskelija havaitsee monien arkisten valintojen olevan luonteeltaan moraalisia. Tyyppi: yhteiskeskustelu, (itsetarkkailu) Toiminta: Opiskelijoiden tehtävänä on listata ylös esimerkiksi kolme viimeisen viikon aikana tekemäänsä valintaa, jotka he mieltävät moraalisiksi. Vaihtoehtoisesti heille voidaan antaa kotitehtäväksi listata ylös kaikki moraalivalinnat, joita he mielestään tekevät ennen seuraavaa tuntia. Moraalivalinnat (tai osa niistä) voidaan haluttaessa käydä kirjaamassa taululle. Yhteisesti keskustellaan seuraavista kysymyksistä: Oliko esimerkkejä helppo keksiä tai moraaliset valintatilanteet yksinkertaista tunnistaa? Jos oli, johtuuko se esimerkiksi siitä, että elämä on oikeastaan lähes jatkuvaa moraalivalintaa? Jos ei ollut, johtuuko se mahdollisesti siitä, että moraalivalintoja ei joudu tekemään lopultakaan niin kovin usein? Tunnistammeko kaikkia moraalivalintoja sellaisiksi? Voiko valinta olla moraalinen, vaikka emme itse pidä sitä sellaisena? Ovatko kaikki taululla mainitut valinnat jokaisen mielestä moraalisia, vai onko joukossa myös esimerkkejä ei-moraalisista valinnoista? Millaisia valintoja monet eivät miellä moraalisiksi, vaikka ne sitä olisivatkin? Millä tavoin ihmisiä voitaisiin herätellä pohtimaan arkistenkin valintojensa seurauksia? Moraalimuistipeli Monistepohjalla 1 on muistipeli liittyen oppikirjan kappaleessa esiintyvistä keskeisistä eettisistä käsitteistä. Monistepohja 1a:n käsitteet ja 1b:n määritelmät kannattaa tulostaa erivärisille papereille tai muuten erottaa toisistaan. Muistipelissä opiskelija kääntää yhden kortin kummastakin ryhmästä. Jos käsite ja määritelmä vastaavat toisiaan, hän saa pitää parin ja kääntää uudet kortit. Muussa tapauksessa vuoro siirtyy seuraavalle. Käsitekortteja voidaan käyttää myös esimerkiksi alias-peliin. Ne korvaavat avainsanat tässä kappaleessa. 9

10 III KERTAUS Muistiinpanot Arkisia moraalivalintoja Moraalimuistipeli VI KOTITEHTÄVÄT Elämän alastomuus Muistiinpanot Arkisia moraalivalintoja V MATERIAALIT Kalvopohjat: 1. Eläin muiden joukossa?: kysymykset ja koonnin tuki 2. Tärkeintä elämässä: tehtävänanto 3. Moraalinen, epämoraalinen, ei-moraalinen: koonnin tuki 4. Elämän alastomuus: tehtävänanto 5. Tiiviit muistiinpanot 6. Laajat muistiinpanot 7. Käsitekaavio: täydentämätön 8. Käsitekaavio: täydennetty 9. Etiikkaa uskonnon ulkopuolella?: koonnin tuki Monistepohja: Moraalimuistipeli 10

11 Kalvopohja 1 Eläin muiden joukossa? Onko ihminen eläin muiden eläinten joukossa? Miksi on? Miksi ei? Millä tavoin ihminen eroaa (muista) eläimistä? Miten ihmisten muodostama yhteisö eroaa eläinten muodostamasta laumasta? Ihminen ja eläin YHTEISTÄ: Ihmisen geneettinen ero muihin kädellisiin pieni. Vietit, vaistot ja fyysiset tarpeet ohjaavat ihmisenkin toimintaa. OLEELLINEN ERO: I hminen voi tahtoessaan toimia viettien, vaiston ja fyysisten tarpeiden synnyttämiä halujaan vastaan. Ihminen kykenee r akastamaan ja asettumaan toisen asemaan (empatia), asettamaan toiminnalleen päämääriä ja arvioimaan toimintansa seurauksia ja tekemään itsenäisiä valintoja sekä sitoutumaan yhteisiin sopimuksiin. IHMINEN ON MORAALINEN OLENTO 11

12 Kalvopohja 2 Tärkeintä elämässä 1. Laadi viiden kohdan lista elämäsi tärkeimmistä asioista. Jätä hieman tilaa listaamiesi asioiden välille. 2. Käy läpi jokainen viidestä listaamastasi asiasta. Kirjoita lyhyesti kunkin asian perään, mitä sinun on tehtävä tai jätettävä tekemättä, jotta kyseinen asia toteutuisi tai pysyisi elämässäsi tulevaisuudessakin. 3. Kirjoita vielä jokaisen listatun asian yhteyteen ne kyvyt tai ominaisuudet, joita sinulta vaaditaan, jotta kykenet tekemään tai jättämään tekemättä kohdassa 2. kirjaamasi teot. 4. Käy kirjoittamassa taulun eri sarakkeisiin seuraavat asiat: A. yksi listaamistasi tärkeimmistä asioita B. yksi kirjaamistasi teoista tai tekemättä jättämisistä, joita jonkin sinulle tärkeän asian toteutuminen/ pysyminen elämässäsi edellyttää C. yksi kirjaamistasi tärkeimpien asioiden toteutumisen edellyttämistä kyvyistä tai ominaisuuksista Huom! Valitse mieluiten listaltasi sellaiset asiat/teot/ kyvyt, joita taululla ei vielä ole mainittu. 12

13 Kalvopohja 3 Moraalinen (Yleisten oikeaa/väärää tai hyvää/pahaa koskevien käsitysten mukainen.) Maksan televisiolupamaksun. Teen sen köyhän naapurinikin puolesta, onhan minulla siihen varaa. epämoraalinen (moraaliton) (Yleisten oikeaa/väärää tai hyvää/pahaa koskevien käsitysten vastainen.) En maksa lupamaksua, vaikka minulla olisi siihen varaa. Valehtelen tarkastajalle, ettei minulla ole televisiota. Moraalinen Maksaisinko televisiolupa- maksun kertamaksuna vai osamaksulla? (Käsityksiin oikeasta/ väärästä tai hyvästä/ pahasta liittyvä.) Maksaisinko televisiolupamaksun? ei-moraalinen (Käsityksiin oikeasta/ väärästä tai hyvästä/ pahasta liittymätön.) 13

14 Kalvopohja 4 Elämän alastomuus Lue oppikirjan sivulta 10 Nadian ja Victorin dialogi. Pohdi sen pohjalta seuraavia kysymyksiä: 1. Miten Nadia näkee elämän tarkoituksen? 2. Entä Victor? 3. Kumman ajatuksiin elämän tarkoituksesta sinun on helpompi yhtyä? Miksi? 4. Mitä itse ajattelet elämän tarkoituksesta? Onko sellaista? Jos on, mikä se on? 5. Mitä hyviä ja toisaalta huonoja asioita voi seurata siitä, ettei ihminen koe elämällään olevan mitään erityistä tarkoitusta? 6. Mitä hyviä ja toisaalta huonoja asioita voi seurata siitä, että ihminen kokee vahvasti, että elämällä on tietty tarkoitus? 7. Mitä seurauksia kokemuksella elämän tarkoituksellisuudesta tai tarkoituksettomuudesta on moraalin kannalta? 8. Miksi dialogi on otsikoitu sanoilla Elämän alastomuus? Mitä elämän alastomuus tässä yhteydessä voisi tarkoittaa? 14

15 Kalvopohja 5 Ihminen on moraalinen olento Moraali on ihmisen ominaisuus. Se ilmaisee yksilön tai yhteisön käsityksen hyvästä elämästä ja oikeista keinoista sen saavuttamiseen. Ihminen on moraaliagenttina (moraalinen toimija) vapaa tekemään itsenäisiä valintoja (autonomia). Vapaudesta seuraa myös vastuu. Etiikka on moraalikäsitysten (hyvää ja oikeaa koskevien käsitysten, periaatteiden ja sääntöjen) perustelemista. Etiikka on myös moraalia tutkiva tiede. Uskonto ja etiikka eivät edellytä toisiaan, mutta maailmankatsomuksella (uskonnollisella tai uskonnottomalla) on merkittävä vaikutus eettisiin näkemyksiin. Uskonto perustelee etiikkaa sekä motivoi ja tukee moraalista toimintaa. 15

16 Kalvopohja 6 Ihminen on moraalinen olento ihminen kykenee: rakkauteen ja empatiaan (toisen asemaan asettuminen) toimimaan tahtonsa (harkittu halu) ansiosta välittömiä haluja (vietit, vaistot, ruumiintarpeet) vastaan asettamaan toiminnalleen päämääriä ja arvioimaan keinoja niiden saavuttamiseen (intentionaalisuus = tarkoituksellisuus) arvioimaan toimintansa seurauksia ( vastuu) tekemään valintoja ja sitoutumaan sovittuun ( vapaus) ymmärtämään oikeaa ja väärää ihminen on moraalinen olento moraali on yksilön/yhteisön pyrkimystä ja taitoa elää hyvää elämää, sisältää käsityksen siitä, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa sekä keinoista sen saavuttamiseksi ilmaistaan periaatteilla, kielloilla ja käskyillä ihmiset muodostavat moraaliyhteisön jäsenillä oikeuksia ja velvollisuuksia jäsenet moraalisia toimijoita (moraaliagentti), joilla mahdollisuus tehdä itsenäisiä moraalisia valintoja (autonomia) moraalisia oikeuksia on myös esimerkiksi lapsilla, eläimillä ja luonnolla vastuullisuus edellyttää vapautta vapaus suhteellista, koska ympäristö vaikuttaa tahtoon monin tavoin olosuhteet (esim. oma henki uhattuna) tai häpeän/rangaistuksen uhka (esim. sosiaalinen paine) rajoittavat vapautta jokaisella vastuu vaalia vapauttaan sekä hankkia etukäteen tietoa valintojen seurauksista etiikka perustelee moraalikäsityksiä (periaatteet, säännöt, käsitykset hyvästä) eettiset näkemykset ovat harkittuja käsityksiä hyvästä maailmasta, elämästä ja oikeasta toiminnasta (Miten asioiden pitäisi olla? Miksi?) filosofisena tieteenalana etiikka tutkii moraalia deskriptiivinen etiikka kuvailee ja selittää moraali-ilmiöitä normatiivinen etiikka vertailee moraalin perusteluja suositellen mielekkäintä lähestymistapaa moraalikysymyksiin 16

17 Kalvopohja 7 17

18 Kalvopohja 8 ETIIKKA MORAALI käsitykset oikeasta + väärästä ja hyvästä + pahasta, sekä niiden mukainen normisto ja elämä M O RAALIYHT E MORAALI- AGENTTI moraalin toteuttaja I S Ö moraalin opettaja ja kontrolloija moraalin perustelija, selittäjä ja arvioija 18

19 Kalvopohja 9 Etiikka ja uskonto Ihmisen eettiset näkemykset perustuvat maailmankatsomukseen, joka voi olla joko uskonnollinen tai uskonnoton. Kaikki uskonnot antavat eettisiä ohjeita ja korostavat moraalia. Yleensä kuitenkin ajatellaan, että uskontojen eettiset perusajatukset heijastavat universaaleja, katsomuksesta riippumattomia käsityksiä hyvästä elämästä ja oikeudenmukaisuudesta. Vaikka etiikka ei edellytä uskontoa, uskonnolla on merkitystä etiikan kannalta: motivoi moraaliseen toimintaan kannustaa toimimaan velvollisuuden tai hyötymistoiveiden sijasta rakkaudesta antaa mielekkyyden ja merkityksen eettiselle toiminnalle tarjoaa yhteisön, joka tukee ihmisen sitoutumista yhteisen hyvän tavoitteluun ja vastuunkantamiseen Raamatulla ja kristinuskolla on ollut merkittävä vaikutus länsimaisen etiikan kehittymiseen. 19

20 Monistepohja 1a MORAALI MORAALINEN EPÄMORAALINEN EI-MORAALINEN MORAALIYHTEISÖ MORAALIAGENTTI TAHTO AUTONOMIA VAPAUS VASTUU ETIIKKA DESKRIPTIIVINEN ETIIKKA NORMATIIVINEN ETIIKKA KULTAINEN SÄÄNTÖ 20

21 Monistepohja 1b Yksilön tai yhteisön käyttäytymistä ohjaavat käsitykset hyvästä elämästä sekä sen saavuttamiseen tähtäävä toiminta ja säännöstö, joka koskee oikeaa/väärää tai hyvää/pahaa. Yleisten oikeaa/väärää tai hyvää/pahaa koskevien käsitysten mukainen tai noihin käsityksiin liittyvä. Yleisten oikeaa/väärää tai hyvää/pahaa koskevien käsitysten vastainen. Oikeaan/väärään tai hyvään/pahaan liittymätön tai niiden suhteen neutraali. Yhteisö, jonka jäsenillä on oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Itsestään tietoinen ja itsenäisiin moraalisiin valintoihin kykenevä moraalinen toimija. Harkittu ja järjen hyväksymä halu. Itsenäisyys, riippumattomuus. Mahdollisuus tehdä itsenäisiä valintoja. Vapauden kääntöpuoli. Ihmisten hyvänä tai oikeana pitämien periaatteiden, sääntöjen ja arvojen arviointia ja perustelemista. Myös tieteenala, joka tutkii, selittää ja arvioi moraalisia ilmiöitä. Kuvailee ja selittää moraalisia ilmiöitä. Vertailee moraalin perusteluja etsien ja suositellen parasta mahdollista tapaa tarkastella moraalikysymyksiä. Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevät teille, tehkää te heille. 21

22 Etiikka keskustelee arvoista ja normeista I ORIENTAATIO Lihaa, kasviksia, henkilöauto, julkiset? Tavoite: Opiskelija ymmärtää käsitteen arvo merkityksen ja pohtii alustavasti sen suhdetta moraaliin. Tyyppi: väittelytehtävä, pohdinta Toiminta: Väittelyyn voidaan ottaa mukaan joko yksi tai useampi teema. Opiskelijat jaetaan ryhmiin, joiden tehtävänä on puolustaa lihansyöntiä, kasvisruokavaliota, auton hankintaa, julkisiin kulkuvälineisiin/pyörään tyytymistä tai muita mahdollisia moraalisia elämäntapavalintoja. Ryhmä kirjaa ylös vähintään viisi syytä suosia puolustamaansa valintaa, minkä jälkeen vastakkaisia valintoja edustavat ryhmät väittelevät keskenään. Mikäli väittelyn aikana nousee esiin vielä uusia perusteluja, nekin kirjataan ylös. Väittelyn jälkeen keskustellaan siitä, miksi pohjimmiltaan elämäntapavalinnoista ollaan eri mieltä. Päädytään siihen, että ihmiset pitävät erilaisia asioita arvokkaina ja tavoittelemisen arvoisina. Heillä on siis erilaisia arvoja. Ryhmät käyvät nyt läpi väittelyä varten laatimansa perustelulistan kirjaten kunkin perustelun yhteyteen, minkä arvon vaalimiseen se tähtää, ja mikä epäarvo sen avulla pyritään välttämään. Toinen lista siis ilmaisee sen, mitä kasvissyöjät tai autoilevat pitävät hyvänä, toinen taas sen, mitä he pitävät pahana. Väittelyosapuolet kirjoittavat listansa erikseen taululle, jolloin niitä voidaan verrata keskenään esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: Millaisia oleellisia eroja osapuolten arvojen/epäarvojen väliltä on löydettävissä? Kertovatko arvot ja epäarvot välttämättä, mikä on oikein ja väärin? Kumman väittelyosapuolen arvomaailma vaikuttaa niin sanotusti terveemmältä? Miksi? Usein arvomaailma, jota ihmiset mieltävät edustavansa on ristiriidassa sen arvomaailman kanssa, jota he elävät todeksi? Mistä tämä johtuu? Miten ristiriitaa voitaisiin välttää? Prosessoinnin yhteydessä voidaan palata tehtävään. Opiskelijat pohtivat, mitkä heidän tehtävän yhteydessä paljastuneista arvoistaan ovat luonteeltaan välineellisiä, mitkä taas itseisarvoja. Tärkeitä tapahtumia? Tavoite: Opiskelija ymmärtää käsitteen arvo merkityksen. Hän tiedostaa omia arvojaan. Tyyppi: pohdinta, keskustelu Toiminta: Opiskelijat saavat tehtäväkseen kirjata ylös tärkeimmän asian, joka heille on tapahtunut 1. kuluvalla viikolla, 2. kuluvan kuukauden aikana, 3. viimeisen vuoden aikana ja 4. kymmenen viimeisimmän vuoden aikana. Kun opiskelijat ovat laatineet listansa, he voivat käydä ne pienissä ryhmissä läpi. Tämän jälkeen ryhmät miettivät, mitä useita sen jäsenten listoja yhdistäviä asioita läpikäynnissä löytyi. Ryhmät mainitsevat nämä asiat yhteiskeskustelussa, jonka kuluessa opettaja nostaa esiin myös arvon käsitteen. Opiskelijoiden tehtävänä on nyt käydä läpi omat listansa miettien, mihin arvoihin erilaiset tärkeäksi koetut tapahtumat liittyvät. Samalla opiskelijat voivat pohtia, muodostuuko heidän listoistaan arvohierarkia siten, että kaikista tärkein arvo on se, johon liittyvä tapahtuma tapahtui viimeisen kymmenen vuoden aikana jne. Prosessoinnin yhteydessä tehtävään voidaan palata. Opiskelijat pohtivat, mitkä heidän tehtävän yhteydessä paljastuneista arvoistaan ovat luonteeltaan välineellisiä, mitkä taas itseisarvoja. 22

23 Kuvia ja arvoja Tavoite: Opiskelija ymmärtää käsitteen arvo merkityksen. Hän pohtii hyvän, pahan oikean ja väärän käsitteiden välisiä eroja. Tyyppi: kuvapohdinta Tarve: Lukuisia erilaisia postikortin kokoisia eri aiheita esittäviä kuvia tai sanoma-/aikakaus-lehtiä, (kalvopohja 1) Toiminta: Tehtävä voidaan toteuttaa eri tavoin. Toteutus 1: Kuvat levitetään pöydälle tai lattialle. Opiskelijoiden tehtävänä on valita kuvien joukosta yksi tai useampi sellainen, joka kuvastaa heille tärkeää asiaa ja toisaalta asiaa, jonka he kokevat ikävänä, pelottavana tai muusta syystä vältettävänä. Lisäksi opiskelijoita voidaan pyytää poimimaan joukosta kuva, jossa kuvastuu (joko suorasti tai epäsuorasti) teko/asia, joka on heidän mielestään oikein ja toisaalta kuvaa, jossa kuvastuu teko/asia, joka on väärin. Opiskelijat käyvät pienissä ryhmissä läpi valitsemansa kuvat kertoen perustelut valinnoilleen. Yhteiskeskustelussa pohditaan tämän jälkeen, löytyykö valittujen kuvien joukosta laajempia yhteisiä nimittäjiä, joiden avulla voitaisiin päätellä, millaiset asiat yleisesti ottaen lukioikäiset tai ihmiset ylipäänsä kokevat hyvinä, pahoina, oikeina ja väärinä. Yhdessä pohditaan myös sitä, mitä eroa on hyvällä ja pahalla suhteessa oikeaan ja väärään. Yhteiskeskustelun kuluessa opettaja nostaa esiin arvon käsitteen. Opiskelijoiden tehtävänä on miettiä, mitä arvoa ja toisaalta epäarvoa heidän valitsemansa kuvat edustavat. Edelleen pohditaan, minkä arvon turvaamista edustaa kuva, joka heijastaa oikeaksi koettua toimintaa, ja toisaalta mitä arvoa rikotaan kuvassa, joka heijastaa vääräksi koettua toimintaa. Tehtävä voidaan toteuttaa myös jakamalla opiskelijoille lehtiä, joista he leikkaavat valitsemansa kuvat. Toteutus 2: Opiskelijoiden muodostamille ryhmille jaetaan opettajan etukäteen valitsemat kuvat (n. 15 kpl). Ryhmän tehtävänä on järjestää kuvat kalvopohjalla kuvatun nelikentän mukaisesti. Numeroidut A4-arkit voivat esimerkiksi toimia taulukon eri kenttinä. Kun ryhmät ovat saaneet työnsä tehtyä, voidaan muodostaa taululle koko luokan yhteinen nelikenttä, johon ryhmät tuovat kuvansa. Yhdessä pohditaan, löytyykö valittujen kuvien joukosta laajempia yhteisiä nimittäjiä, joiden avulla voitaisiin päätellä, millaiset asiat yleisesti ottaen lukioikäiset (tai ihmiset ylipäänsä) kokevat hyvinä, pahoina, oikeina ja väärinä. Yhdessä pohditaan myös sitä, mitä eroa on hyvällä ja pahalla suhteessa oikeaan ja väärään. Entä tuntuiko joidenkin kuvien kohdalla vaikealta pohtia, edustavatko ne oikeaa vai väärää? Yhteiskeskustelun kuluessa opettaja nostaa esiin arvon käsitteen. Opiskelijoiden tehtävänä on miettiä, mitä arvoa ja toisaalta epäarvoa heidän valitsemansa kuvat edustavat. Edelleen voidaan pohtia, minkä arvon turvaamista edustaa kuva, joka heijastaa oikeaa toimintaa, ja toisaalta, mitä arvoa rikotaan kuvassa, joka heijastaa väärää toimintaa. Tehtävä voidaan toteuttaa myös jakamalla opiskelijoille lehtiä, joista he leikkaavat valitsemansa kuvat niin, että jokaiseen taulukon ruutuun tulee vähintään esimerkiksi kaksi kuvaa. Kertaus: Tehtävää voidaan käyttää myös kertaukseen siten, että opettaja valitsee kullekin opiskelijoiden muodostamalle ryhmälle osan lukuun liittyvän muistipelin (monistepohja 2) käsitteistä. Ryhmät saavat tehtäväkseen etsiä kyseisiä käsitteitä kuvaavia kuvia lehdistä. Jokainen ryhmä voi esitellä lyhyesti perustelunsa sille, miksi valitsivat tietyn kuvan kuvaamaan tiettyä käsitettä. 23

24 III PROSESSOINTI Etiikan käsitteet Tavoite: Opiskelija tuntee keskeisten etiikan käsitteiden sisällön. Tyyppi: yhdistelytehtävä Tarve: monistepohja 1, (oppikirja) Toiminta: Monistepohjalle on koottu etiikan keskeisiä käsitteitä, jotka opiskelijan tulee yhdistää oikeisiin kuvauksiin niiden sisällöstä. Mikäli tehtävä toteutetaan kertauksena, opiskelijat tekevät sen ilman oppikirjan tukea. Oikea rivi: 1.-F. 2.-K. 3.-B. 4.-I. 5.-D. 6.-G. 7.-M. 8.-A. 9.-C. 10.-L. 11.-E. 12. H. 13.-J. Muistiinpanot Oppikirjan kappaleessa esiintyvät keskeiset käsitteet selityksineen on koottu kalvopohjalle 2. Normeja ja arvoja Tavoite: Opiskelija tiedostaa omaan elämäänsä liittyviä normeja, sanktioita ja arvoja. Tyyppi: ryhmätyöskentely Toiminta: Opiskelijat työskentelevät ryhmissä pohtien, millaisia normeja liittyy koulun oppitunteihin, heidän kaveripiiriinsä tai perheeseensä. Normeja voidaan keksiä esimerkiksi kolme kustakin. Lisäksi opiskelijat miettivät, millaisia sanktioita normien rikkomisesta seuraa, ja mitä arvoja normien avulla pyritään suojelemaan tai edistämään. Arvotavaraa Tavoite: Opiskelija ymmärtää mainosten vetoavan ja vaikuttavan arvoihin. Tyyppi: mainosanalyysi Tarve: oppikirja, aikakaus-/sanomalehtiä Toiminta: Katsotaan yhteisesti oppikirjan sivun 20 kuvaa ja luetaan siihen liittyvä kuvateksti. Opiskelijat siirtyvät pienissä ryhmissä käymään läpi lehtimainoksia (kukin ryhmä valitsee esimerkiksi viisi) pohtien, millaisia arvoja omaaviin ihmisiin niiden kautta pyritään vaikuttamaan tai millaisia arvoja niiden kautta halutaan edistää. Entä millaisia arvoja kunkin mainoksen mainostaja ei haluaisi mainoksen katselijalla mielellään olevan? Yhdessä voidaan jatkaa laajemmin keskustelua mainonnasta pohtien esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Voidaanko mainosten avulla paitsi vedota arvoihin, myös luoda arvoja? Kuinka paljon opiskelijat kokevat mainonnan vaikuttavan heihin? Uskovatko opiskelijat mainonnan tiedostamattomaan vaikutukseen? Millaiset mainokset ovat tehokkaimpia? Millaiset vähiten tehokkaita? Onko mainosten vaikutus suurempi kuin esim. kaveripiirin tai perheen? Voidaanko näitä välttämättä edes erottaa toisistaan? Dopingsanktioita Tavoite: Opiskelija ymmärtää väärästä toiminnasta seuraavien sanktioiden monitahoista luonnetta. Tyyppi: yhteiskeskustelu Tarve: oppikirja, (internet) 24

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Sisältö Työn räätälöinti on työn mukauttamista yksilöllisin edellytyksin Työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot SWOT-analyysi: Mitä työpaikallani työntekijältä

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

1. 2. vuosiluokat 3. 4. vuosiluokat 5. 6. vuosiluokat. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

1. 2. vuosiluokat 3. 4. vuosiluokat 5. 6. vuosiluokat. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustiedon tehtävänä on tarjota oppilaille aineksia oman elämänkatsomuksensa rakentamiseen ja tukea heidän katsomuksellisesti laaja-alaista kehitystään. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 MAANTIETO - Lukion maantiede Ge 1, Sininen planeetta (Otava) - Lukion maantiede Ge 2, Yhteinen maailma (Otava) - Lukion maantiede 3, Ge 3, Riskien maailma (Otava) - Lukion

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot