HYVÄÄ ETSIMÄSSÄ. Opettajan aineisto. Maija Latvala (toim.) Eetu Lehtonen Talvikki Telanto Tarja Makkonen

Transkriptio

1 HYVÄÄ ETSIMÄSSÄ Opettajan aineisto Maija Latvala (toim.) Eetu Lehtonen Talvikki Telanto Tarja Makkonen

2 Tekijät ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa / Kirjapaja, Helsinki 2010 Ulkoasu ja taitto MacSet Oy / Tarja Lamberg Piirroskuvat Antti Kulmala ISBN (PDF) ISBN (rengaskansio) 2

3 Sisällys Oppaassa käytetyt symbolit Käyttäjälle ELÄMISEN TAITO Ihminen on moraalinen kulkija Etiikka keskustelee arvoista ja normeista Yhteisö luo etiikalle maaston KRISTINUSKON ETIIKKAA Kristillinen etiikka pohjautuu luonnolliseen moraalilakiin Raamattu kehottaa lähimmäisenrakkauteen Perinne muovaa kristillisten kirkkojen etiikkaa Moderni aika haastaa kristillisen etiikan OIKEIN, HYVÄÄ JA KAUNISTA Hyve-etiikka tähtää onnelliseen elämään Seurausetiikka arvioi tekojen seurauksia Velvollisuusetiikka vaalii periaatteita Sopimusetiikka korostaa oikeudenmukaisuutta Jälkimoderni etiikka tiedostaa moninaisuuden ELÄMÄN ETIIKKAA Elämä on ihme Epätäydellisyys kuuluu ihmisyyteen Kuolema on osa elämää SUHTEITA Ihmissuhteet rakentuvat välittämiselle Kansalaisilla on oikeuksia ja velvollisuuksia Työ antaa mielekkyyttä elämään Eläin on ihmisen ikiaikainen kumppani MAAILMANKYLÄN KANSALAISET Suhde luontoon haastaa ihmiskunnan Globalisaatio teki maailmasta yhteisen kylän Sodat uhkaavat elämää

4 Oppaassa käytetyt symbolit Tehtävään liittyy kalvopohja ja/tai monistepohja Tehtävässä hyödynnetään oppikirjaa Tehtävä soveltuu omalla ajalla tehtäväksi Tehtävä soveltuu kertaukseen Tehtävä edellyttää katsomuksellista pohdintaa Tehtävän yhteydessä voidaan tehdä muistiinpanot Tehtävään on mahdollista liittää tiedonhakua Tehtävää ei voi toteuttaa ilman internet-yhteyttä tai atk-luokkaa Tehtävä edellyttää eläytymistä Piirrostehtävä Ryhmätehtävä 4

5 Käyttäjälle Uskonnon Matkakirja -sarja on uudistunut lukion pakollisten kurssien osalta. Samaa uudistuksen tietä ovat seuranneet myös opettajanaineistot, joista tämä etiikan kurssiin liityvä saapuu perille viimeisenä. Vaan ei vähäisimpänä. Kolmas kurssi on monille opiskelijoille ja opettajille se uskonnon kursseista antoisimmaksi ja kiinnostavimmaksi koettu. Olemme halunneet aineiston uudistuksessa vaalia sitä vilpitöntä pohdinnan iloa ja ajattelun juhlaa, jota tuon kokemuksen takana on. Sen olemme tehneet paitsi sisällyttämällä aineistoon paljon uutta pohdittavaa, myös kehittämällä materiaaleja suuntaan, joka mahdollistaa sen, että opettajallekin jää aikaa ajatella. Opas on rakennettu edellisten tapaan mahdollisimman helpoksi ja nopeaksi käyttää tehtävän tyypin, siinä tarvittavien materiaalien ja pedagogisen tavoitteen selkeän ilmaisemisen ansioista. Mukana ovat myös tutut tehtäviä määrittelevät symbolit, joiden selitykset löytyvät edelliseltä sivulta. Hyvää etsimässä -opettajanaineistoon emme ole kahden ensinnä uudistetun aineiston tapaan liittäneet erillistä alkulukua. Vinkkejä kurssin koko kaarelle on sen sijaan poimittavissa etenkin Totuutta etsimässä -opettajanaineiston alkuluvusta. Yhden vinkin voinee kuitenkin antaa esipuheen puitteissa. Kurssista kannattaa todella pyrkiä tekemään kaari, joka ei taitu keskeltä kahtia. Perinteisesti lukujen 1 3 aines on opiskeltu suhteellisen opettajajohtoisesti, kun taas lukujen 4 6 teemat on käsitelty opiskelijoiden ryhmätöiden tai alustusten ja keskustelun kautta. Alustusten ja ryhmätöiden aiheet on kuitenkin mahdollista ottaa mukaan jo kurssin alkumetreiltä, kaaren juurelta. Valitessaan alustusaiheensa ryhmä tai pari määrittelee aiheen pohjalta alkukurssin tarpeisiin jonkin konkreettisen eettisen ongelmatilanteen henkilöineen, joilla on oikeilta vaikuttavien ihmisten oikeilta vaikuttavia tunteita, toiveita ja tarpeita. Ryhmän määrittelemää ongelmatilannetta voidaan tarkastella ensimmäisen luvun yhteydessä siihen eettistä käsitteistöä soveltaen. Toisessa luvussa taas otetaan mukaan Raamatun ja eri kirkkojen näkökulmia soveltuvin osin. Kolmannessa luvussa tilannetta peilataan moraaliteorioihin. Näin pyritään turvaamaan paitsi ehjä kaari kurssin päästä toiseen, myös ehjä kaari luokan sisäpuolisesta todellisuudesta sen ulkopuoliseen. Totuutta etsiessämme joudumme toteamaan, että se saattaa kiertää jälkimodernin pirstaleisuutemme kaukaa. Hyvää meillä ei kuitenkaan ole varaa päästää karkaamaan. Hyvä vaatii tulla etsityksi ja vaalituksi sielläkin, missä totuuden suhteen on jo luovutettu. Tarjoamalla välineitä eettisesti kestävän katsomuksen kehittymisen tukemiseksi haluamme jatkaa hyvän etsimistä monimutkaisessakin maailmassa. Toivo uhmaa kaikkia vastakkaisilta näyttäviä tosiasioita, todetaan Hyvää etsimässä -oppikirjan viimeisessä kuvatekstissä. Siihen hyvän etsijän on paitsi helppo, myös tavattoman vaikea yhtyä. Ehjä kaari ajatuksista tekoihin on sittenkin se tärkein kaari. Hyvää matkaa! Maija Latvala, Eetu Lehtonen, Talvikki Telanto ja Tarja Makkonen 5

6 6

7 1Elämisen taito Ihminen on moraalinen kulkija I ORIENTAATIO Eläin muiden joukossa? Tavoite: Opiskelija ymmärtää moraalisuuden luonteen ihmisen olemukseen kuuluvana asiana. Tyyppi: keskustelu Tarve: kalvopohja 1 Toiminta: Opiskelijat pohtivat pienissä ryhmissä tai suoraan yhteiskeskustelussa kalvopohjan kysymyksiä. Eri näkökulmia edustavia vastauksia niihin saadaan todennäköisesti runsaasti. Oleellista on kuitenkin, että opiskelijat ymmärtävät nimenomaan moraalin ihmistä (muista) eläimistä erottavana tekijänä, jonka edellytys puolestaan on esimerkiksi muihin lajeihin verrattuna suurempi älykkyys. Pohdinnan koonnissa voi käyttää apuna edelleen kalvopohjaa 1 (alaosa). Tärkeintä elämässä Tavoite: Opiskelija ymmärtää moraalin merkityksen hyvän elämän määrittäjänä ja mahdollistajana. Hän pohtii omia arvojaan. Tyyppi: keskustelu, pohdinta Tarve: kalvopohja 2 Toiminta: Opiskelijat toimivat kalvopohjan 2 tehtävänannon mukaisesti. Tehtävän purkua varten taulu jaetaan kolmeen osaan. Kun opiskelijat ovat täyttäneet taulun vastauksillaan (katso kalvopohja 2), pohditaan niiden pohjalta yhteisesti seuraavia kysymyksiä: Onko tärkeiden asioiden lista suunnilleen samanlainen kulttuurista tai sen laatijoiden iästä riippumatta? Miksi olisi? Miksi ei? Mitkä hyvien asioiden toteutumisen eteen tehtävistä teoista tai tekemättä jättämisistä tuntuvat vaikeimmilta toteuttaa? Miksi? Onko ihmisellä noiden tekojen/tekemättä jättämisten vaatimia ominaisuuksia tai kykyjä luonnostaan, vai onko ne opeteltava? Jos ne on opeteltava, miten se tapahtuu? 7

8 Opettaja toteaa lopuksi, että moraalissa on nimenomaan kyse hyvää elämää ja hyvän elämän toteutumisen ehtoja koskevista käsityksistä sekä niiden mukaisesta toiminnasta. Ihminen on moraaliolento, joka saa ja joutuu kysymään, mitä hyvä elämä on ja miten sitä voidaan elää. Yhteisesti voidaan vielä lyhyesti pohtia, olisiko elämä ei-moraalisena olentona parempaa tai helpompaa? Moraalinen, epämoraalinen, ei-moraalinen Tavoite: Opiskelija ymmärtää käsitteiden moraalinen, epämoraalinen ja ei-moraalinen eron. Tyyppi: käsitteenmäärittely, yhteiskeskustelu Tarve: kalvopohja 3 Toiminta: Pohditaan yhteisesti sanaparien moraalinen (moraalin eli hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää koskevien käsitysten mukainen) ja epämoraalinen (moraalin vastainen) sekä moraalinen (moraalia koskeva) ja ei-moraalinen (moraalia koskematon, moraalisesti neutraali) sisäistä ja keskinäistä eroa. Sanaparit kirjoitetaan taululle. Opiskelijat pyrkivät määrittelemään käsitteet. Keskustellaan myös siitä, onko moraalinen-sanalla eri merkitys eri sanapareissa. Kalvopohjaa 3 voidaan käyttää apuna käsitteiden välisten erojen selkeyttämisessä. Elämän alastomuus Tavoite: Opiskelija hahmottaa elämän tarkoituksellisuuden kokemuksen yhteyden moraaliin. Tyyppi: tekstianalyysi, pohdinta, keskustelu Tarve: kalvopohja 4, oppikirja Toiminta: Kalvopohjalla on tehtävänanto opiskelijoille. Toiseksi viimeistä kysymystä pohdittaessa on hyvä tuoda esiin, että kokemus elämän tarkoituksettomuudesta johtaa kykenemättömyyteen asettaa sille päämääriä, mikä on moraalin kannalta luonnollisesti kohtalokasta. Toisaalta myös elämän tarkoitusta koskeva käsitys voi olla luonteeltaan sen kaltainen, ettei hyvä elämä tosiasiassa sen pohjalta toteudu sen paremmin ihmisen itsensä kuin hänen ympärillään elävien näkökulmasta. Tehtävä sopii myös kotitehtäväksi. II PROSESSOINTI Muistiinpanot Oppikirjan teemoja käsittelevät muistiinpanot ovat kalvopohjalla 5 (ydinkohtia) ja 6 (laajat muistiinpanot). Kalvopohjalla 8 on kaavio, jota voi myös käyttää kappaleen keskeisten käsitteiden (moraaliagentti, moraaliyhteisö, moraali, etiikka) opettamisessa. Kaavio on kertaukseen tai täydennykseen sopivassa muodossa kalvopohjalla 7. Sitä käytettäessä opiskelijat pohtivat, miten sijoittaisivat kuvioon käsitteet moraaliagentti, moraaliyhteisö, moraali ja etiikka, minkä jälkeen käsitteet määritellään kuvioon joko oppikirjan avulla tai ilman. Kaavion täydennyksen voi antaa kotitehtäväksi. Kaavioon voidaan palata Yhteisö luo etiikalle maaston -kappaleen käsittelyn yhteydessä pohtien, onko moraaliyhteisön ja moraalin sijoittaminen kuvioon toisin päin mahdollista. Luoko yhteisö moraalin (relativismi) vai välittääkö se perustaltaan itsensä ulkopuolista moraalia (universalismi)? 8

9 Vapaa? Tavoite: Opiskelija ymmärtää vapauden suhteellisuuden ja pohtii moraalisen vastuun rajoja. Hän ymmärtää moraalisen vastuun laajuuden. Tyyppi: keskustelu, pohdinta Toiminta: Keskustellaan yhteisesti seuraavista kysymyksistä: Missä tilanteessa voisit sanoa olleesi täydellisen vapaa tekemään itsenäisen päätöksen? Onko ympäristön, yhteiskunnan ja kulttuurin arvostuksilla aina vaikutusta näennäisesti itsenäisiin valintoihimmekin? Miksi ja millä tavoin? Kenelle olet vastuussa erilaisista valinnoistasi? Ulottuuko moraalinen vastuu esimerkiksi maailman köyhiin ja hädänalaisiin, ostamasi tuotteet valmistaneisiin henkilöihin, elottomaan maailmaan tai tuleviin sukupolviin? Etiikkaa uskonnon ulkopuolella? Tavoite: Opiskelija hahmottaa uskonnon ja moraalin suhteen. Tyyppi: yhteiskeskustelu, pohdinta Tarve: kalvopohja 9 Toiminta: Keskustellaan yhdessä siitä, mitä etiikalle tapahtuisi, jos uskonnot kuolisivat maailmasta. Häviäisikö etiikka? Muuttuisiko ihmisten moraali? Missä suhteessa? Tulisiko maailmasta parempi vai pahempi paikka elää? Keskustelun kokoamisessa voi käyttää apuna kalvopohjaa 9. Arkisia moraalivalintoja Tavoite: Opiskelija havaitsee monien arkisten valintojen olevan luonteeltaan moraalisia. Tyyppi: yhteiskeskustelu, (itsetarkkailu) Toiminta: Opiskelijoiden tehtävänä on listata ylös esimerkiksi kolme viimeisen viikon aikana tekemäänsä valintaa, jotka he mieltävät moraalisiksi. Vaihtoehtoisesti heille voidaan antaa kotitehtäväksi listata ylös kaikki moraalivalinnat, joita he mielestään tekevät ennen seuraavaa tuntia. Moraalivalinnat (tai osa niistä) voidaan haluttaessa käydä kirjaamassa taululle. Yhteisesti keskustellaan seuraavista kysymyksistä: Oliko esimerkkejä helppo keksiä tai moraaliset valintatilanteet yksinkertaista tunnistaa? Jos oli, johtuuko se esimerkiksi siitä, että elämä on oikeastaan lähes jatkuvaa moraalivalintaa? Jos ei ollut, johtuuko se mahdollisesti siitä, että moraalivalintoja ei joudu tekemään lopultakaan niin kovin usein? Tunnistammeko kaikkia moraalivalintoja sellaisiksi? Voiko valinta olla moraalinen, vaikka emme itse pidä sitä sellaisena? Ovatko kaikki taululla mainitut valinnat jokaisen mielestä moraalisia, vai onko joukossa myös esimerkkejä ei-moraalisista valinnoista? Millaisia valintoja monet eivät miellä moraalisiksi, vaikka ne sitä olisivatkin? Millä tavoin ihmisiä voitaisiin herätellä pohtimaan arkistenkin valintojensa seurauksia? Moraalimuistipeli Monistepohjalla 1 on muistipeli liittyen oppikirjan kappaleessa esiintyvistä keskeisistä eettisistä käsitteistä. Monistepohja 1a:n käsitteet ja 1b:n määritelmät kannattaa tulostaa erivärisille papereille tai muuten erottaa toisistaan. Muistipelissä opiskelija kääntää yhden kortin kummastakin ryhmästä. Jos käsite ja määritelmä vastaavat toisiaan, hän saa pitää parin ja kääntää uudet kortit. Muussa tapauksessa vuoro siirtyy seuraavalle. Käsitekortteja voidaan käyttää myös esimerkiksi alias-peliin. Ne korvaavat avainsanat tässä kappaleessa. 9

10 III KERTAUS Muistiinpanot Arkisia moraalivalintoja Moraalimuistipeli VI KOTITEHTÄVÄT Elämän alastomuus Muistiinpanot Arkisia moraalivalintoja V MATERIAALIT Kalvopohjat: 1. Eläin muiden joukossa?: kysymykset ja koonnin tuki 2. Tärkeintä elämässä: tehtävänanto 3. Moraalinen, epämoraalinen, ei-moraalinen: koonnin tuki 4. Elämän alastomuus: tehtävänanto 5. Tiiviit muistiinpanot 6. Laajat muistiinpanot 7. Käsitekaavio: täydentämätön 8. Käsitekaavio: täydennetty 9. Etiikkaa uskonnon ulkopuolella?: koonnin tuki Monistepohja: Moraalimuistipeli 10

11 Kalvopohja 1 Eläin muiden joukossa? Onko ihminen eläin muiden eläinten joukossa? Miksi on? Miksi ei? Millä tavoin ihminen eroaa (muista) eläimistä? Miten ihmisten muodostama yhteisö eroaa eläinten muodostamasta laumasta? Ihminen ja eläin YHTEISTÄ: Ihmisen geneettinen ero muihin kädellisiin pieni. Vietit, vaistot ja fyysiset tarpeet ohjaavat ihmisenkin toimintaa. OLEELLINEN ERO: I hminen voi tahtoessaan toimia viettien, vaiston ja fyysisten tarpeiden synnyttämiä halujaan vastaan. Ihminen kykenee r akastamaan ja asettumaan toisen asemaan (empatia), asettamaan toiminnalleen päämääriä ja arvioimaan toimintansa seurauksia ja tekemään itsenäisiä valintoja sekä sitoutumaan yhteisiin sopimuksiin. IHMINEN ON MORAALINEN OLENTO 11

12 Kalvopohja 2 Tärkeintä elämässä 1. Laadi viiden kohdan lista elämäsi tärkeimmistä asioista. Jätä hieman tilaa listaamiesi asioiden välille. 2. Käy läpi jokainen viidestä listaamastasi asiasta. Kirjoita lyhyesti kunkin asian perään, mitä sinun on tehtävä tai jätettävä tekemättä, jotta kyseinen asia toteutuisi tai pysyisi elämässäsi tulevaisuudessakin. 3. Kirjoita vielä jokaisen listatun asian yhteyteen ne kyvyt tai ominaisuudet, joita sinulta vaaditaan, jotta kykenet tekemään tai jättämään tekemättä kohdassa 2. kirjaamasi teot. 4. Käy kirjoittamassa taulun eri sarakkeisiin seuraavat asiat: A. yksi listaamistasi tärkeimmistä asioita B. yksi kirjaamistasi teoista tai tekemättä jättämisistä, joita jonkin sinulle tärkeän asian toteutuminen/ pysyminen elämässäsi edellyttää C. yksi kirjaamistasi tärkeimpien asioiden toteutumisen edellyttämistä kyvyistä tai ominaisuuksista Huom! Valitse mieluiten listaltasi sellaiset asiat/teot/ kyvyt, joita taululla ei vielä ole mainittu. 12

13 Kalvopohja 3 Moraalinen (Yleisten oikeaa/väärää tai hyvää/pahaa koskevien käsitysten mukainen.) Maksan televisiolupamaksun. Teen sen köyhän naapurinikin puolesta, onhan minulla siihen varaa. epämoraalinen (moraaliton) (Yleisten oikeaa/väärää tai hyvää/pahaa koskevien käsitysten vastainen.) En maksa lupamaksua, vaikka minulla olisi siihen varaa. Valehtelen tarkastajalle, ettei minulla ole televisiota. Moraalinen Maksaisinko televisiolupa- maksun kertamaksuna vai osamaksulla? (Käsityksiin oikeasta/ väärästä tai hyvästä/ pahasta liittyvä.) Maksaisinko televisiolupamaksun? ei-moraalinen (Käsityksiin oikeasta/ väärästä tai hyvästä/ pahasta liittymätön.) 13

14 Kalvopohja 4 Elämän alastomuus Lue oppikirjan sivulta 10 Nadian ja Victorin dialogi. Pohdi sen pohjalta seuraavia kysymyksiä: 1. Miten Nadia näkee elämän tarkoituksen? 2. Entä Victor? 3. Kumman ajatuksiin elämän tarkoituksesta sinun on helpompi yhtyä? Miksi? 4. Mitä itse ajattelet elämän tarkoituksesta? Onko sellaista? Jos on, mikä se on? 5. Mitä hyviä ja toisaalta huonoja asioita voi seurata siitä, ettei ihminen koe elämällään olevan mitään erityistä tarkoitusta? 6. Mitä hyviä ja toisaalta huonoja asioita voi seurata siitä, että ihminen kokee vahvasti, että elämällä on tietty tarkoitus? 7. Mitä seurauksia kokemuksella elämän tarkoituksellisuudesta tai tarkoituksettomuudesta on moraalin kannalta? 8. Miksi dialogi on otsikoitu sanoilla Elämän alastomuus? Mitä elämän alastomuus tässä yhteydessä voisi tarkoittaa? 14

15 Kalvopohja 5 Ihminen on moraalinen olento Moraali on ihmisen ominaisuus. Se ilmaisee yksilön tai yhteisön käsityksen hyvästä elämästä ja oikeista keinoista sen saavuttamiseen. Ihminen on moraaliagenttina (moraalinen toimija) vapaa tekemään itsenäisiä valintoja (autonomia). Vapaudesta seuraa myös vastuu. Etiikka on moraalikäsitysten (hyvää ja oikeaa koskevien käsitysten, periaatteiden ja sääntöjen) perustelemista. Etiikka on myös moraalia tutkiva tiede. Uskonto ja etiikka eivät edellytä toisiaan, mutta maailmankatsomuksella (uskonnollisella tai uskonnottomalla) on merkittävä vaikutus eettisiin näkemyksiin. Uskonto perustelee etiikkaa sekä motivoi ja tukee moraalista toimintaa. 15

16 Kalvopohja 6 Ihminen on moraalinen olento ihminen kykenee: rakkauteen ja empatiaan (toisen asemaan asettuminen) toimimaan tahtonsa (harkittu halu) ansiosta välittömiä haluja (vietit, vaistot, ruumiintarpeet) vastaan asettamaan toiminnalleen päämääriä ja arvioimaan keinoja niiden saavuttamiseen (intentionaalisuus = tarkoituksellisuus) arvioimaan toimintansa seurauksia ( vastuu) tekemään valintoja ja sitoutumaan sovittuun ( vapaus) ymmärtämään oikeaa ja väärää ihminen on moraalinen olento moraali on yksilön/yhteisön pyrkimystä ja taitoa elää hyvää elämää, sisältää käsityksen siitä, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa sekä keinoista sen saavuttamiseksi ilmaistaan periaatteilla, kielloilla ja käskyillä ihmiset muodostavat moraaliyhteisön jäsenillä oikeuksia ja velvollisuuksia jäsenet moraalisia toimijoita (moraaliagentti), joilla mahdollisuus tehdä itsenäisiä moraalisia valintoja (autonomia) moraalisia oikeuksia on myös esimerkiksi lapsilla, eläimillä ja luonnolla vastuullisuus edellyttää vapautta vapaus suhteellista, koska ympäristö vaikuttaa tahtoon monin tavoin olosuhteet (esim. oma henki uhattuna) tai häpeän/rangaistuksen uhka (esim. sosiaalinen paine) rajoittavat vapautta jokaisella vastuu vaalia vapauttaan sekä hankkia etukäteen tietoa valintojen seurauksista etiikka perustelee moraalikäsityksiä (periaatteet, säännöt, käsitykset hyvästä) eettiset näkemykset ovat harkittuja käsityksiä hyvästä maailmasta, elämästä ja oikeasta toiminnasta (Miten asioiden pitäisi olla? Miksi?) filosofisena tieteenalana etiikka tutkii moraalia deskriptiivinen etiikka kuvailee ja selittää moraali-ilmiöitä normatiivinen etiikka vertailee moraalin perusteluja suositellen mielekkäintä lähestymistapaa moraalikysymyksiin 16

17 Kalvopohja 7 17

18 Kalvopohja 8 ETIIKKA MORAALI käsitykset oikeasta + väärästä ja hyvästä + pahasta, sekä niiden mukainen normisto ja elämä M O RAALIYHT E MORAALI- AGENTTI moraalin toteuttaja I S Ö moraalin opettaja ja kontrolloija moraalin perustelija, selittäjä ja arvioija 18

19 Kalvopohja 9 Etiikka ja uskonto Ihmisen eettiset näkemykset perustuvat maailmankatsomukseen, joka voi olla joko uskonnollinen tai uskonnoton. Kaikki uskonnot antavat eettisiä ohjeita ja korostavat moraalia. Yleensä kuitenkin ajatellaan, että uskontojen eettiset perusajatukset heijastavat universaaleja, katsomuksesta riippumattomia käsityksiä hyvästä elämästä ja oikeudenmukaisuudesta. Vaikka etiikka ei edellytä uskontoa, uskonnolla on merkitystä etiikan kannalta: motivoi moraaliseen toimintaan kannustaa toimimaan velvollisuuden tai hyötymistoiveiden sijasta rakkaudesta antaa mielekkyyden ja merkityksen eettiselle toiminnalle tarjoaa yhteisön, joka tukee ihmisen sitoutumista yhteisen hyvän tavoitteluun ja vastuunkantamiseen Raamatulla ja kristinuskolla on ollut merkittävä vaikutus länsimaisen etiikan kehittymiseen. 19

20 Monistepohja 1a MORAALI MORAALINEN EPÄMORAALINEN EI-MORAALINEN MORAALIYHTEISÖ MORAALIAGENTTI TAHTO AUTONOMIA VAPAUS VASTUU ETIIKKA DESKRIPTIIVINEN ETIIKKA NORMATIIVINEN ETIIKKA KULTAINEN SÄÄNTÖ 20

21 Monistepohja 1b Yksilön tai yhteisön käyttäytymistä ohjaavat käsitykset hyvästä elämästä sekä sen saavuttamiseen tähtäävä toiminta ja säännöstö, joka koskee oikeaa/väärää tai hyvää/pahaa. Yleisten oikeaa/väärää tai hyvää/pahaa koskevien käsitysten mukainen tai noihin käsityksiin liittyvä. Yleisten oikeaa/väärää tai hyvää/pahaa koskevien käsitysten vastainen. Oikeaan/väärään tai hyvään/pahaan liittymätön tai niiden suhteen neutraali. Yhteisö, jonka jäsenillä on oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Itsestään tietoinen ja itsenäisiin moraalisiin valintoihin kykenevä moraalinen toimija. Harkittu ja järjen hyväksymä halu. Itsenäisyys, riippumattomuus. Mahdollisuus tehdä itsenäisiä valintoja. Vapauden kääntöpuoli. Ihmisten hyvänä tai oikeana pitämien periaatteiden, sääntöjen ja arvojen arviointia ja perustelemista. Myös tieteenala, joka tutkii, selittää ja arvioi moraalisia ilmiöitä. Kuvailee ja selittää moraalisia ilmiöitä. Vertailee moraalin perusteluja etsien ja suositellen parasta mahdollista tapaa tarkastella moraalikysymyksiä. Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevät teille, tehkää te heille. 21

22 Etiikka keskustelee arvoista ja normeista I ORIENTAATIO Lihaa, kasviksia, henkilöauto, julkiset? Tavoite: Opiskelija ymmärtää käsitteen arvo merkityksen ja pohtii alustavasti sen suhdetta moraaliin. Tyyppi: väittelytehtävä, pohdinta Toiminta: Väittelyyn voidaan ottaa mukaan joko yksi tai useampi teema. Opiskelijat jaetaan ryhmiin, joiden tehtävänä on puolustaa lihansyöntiä, kasvisruokavaliota, auton hankintaa, julkisiin kulkuvälineisiin/pyörään tyytymistä tai muita mahdollisia moraalisia elämäntapavalintoja. Ryhmä kirjaa ylös vähintään viisi syytä suosia puolustamaansa valintaa, minkä jälkeen vastakkaisia valintoja edustavat ryhmät väittelevät keskenään. Mikäli väittelyn aikana nousee esiin vielä uusia perusteluja, nekin kirjataan ylös. Väittelyn jälkeen keskustellaan siitä, miksi pohjimmiltaan elämäntapavalinnoista ollaan eri mieltä. Päädytään siihen, että ihmiset pitävät erilaisia asioita arvokkaina ja tavoittelemisen arvoisina. Heillä on siis erilaisia arvoja. Ryhmät käyvät nyt läpi väittelyä varten laatimansa perustelulistan kirjaten kunkin perustelun yhteyteen, minkä arvon vaalimiseen se tähtää, ja mikä epäarvo sen avulla pyritään välttämään. Toinen lista siis ilmaisee sen, mitä kasvissyöjät tai autoilevat pitävät hyvänä, toinen taas sen, mitä he pitävät pahana. Väittelyosapuolet kirjoittavat listansa erikseen taululle, jolloin niitä voidaan verrata keskenään esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: Millaisia oleellisia eroja osapuolten arvojen/epäarvojen väliltä on löydettävissä? Kertovatko arvot ja epäarvot välttämättä, mikä on oikein ja väärin? Kumman väittelyosapuolen arvomaailma vaikuttaa niin sanotusti terveemmältä? Miksi? Usein arvomaailma, jota ihmiset mieltävät edustavansa on ristiriidassa sen arvomaailman kanssa, jota he elävät todeksi? Mistä tämä johtuu? Miten ristiriitaa voitaisiin välttää? Prosessoinnin yhteydessä voidaan palata tehtävään. Opiskelijat pohtivat, mitkä heidän tehtävän yhteydessä paljastuneista arvoistaan ovat luonteeltaan välineellisiä, mitkä taas itseisarvoja. Tärkeitä tapahtumia? Tavoite: Opiskelija ymmärtää käsitteen arvo merkityksen. Hän tiedostaa omia arvojaan. Tyyppi: pohdinta, keskustelu Toiminta: Opiskelijat saavat tehtäväkseen kirjata ylös tärkeimmän asian, joka heille on tapahtunut 1. kuluvalla viikolla, 2. kuluvan kuukauden aikana, 3. viimeisen vuoden aikana ja 4. kymmenen viimeisimmän vuoden aikana. Kun opiskelijat ovat laatineet listansa, he voivat käydä ne pienissä ryhmissä läpi. Tämän jälkeen ryhmät miettivät, mitä useita sen jäsenten listoja yhdistäviä asioita läpikäynnissä löytyi. Ryhmät mainitsevat nämä asiat yhteiskeskustelussa, jonka kuluessa opettaja nostaa esiin myös arvon käsitteen. Opiskelijoiden tehtävänä on nyt käydä läpi omat listansa miettien, mihin arvoihin erilaiset tärkeäksi koetut tapahtumat liittyvät. Samalla opiskelijat voivat pohtia, muodostuuko heidän listoistaan arvohierarkia siten, että kaikista tärkein arvo on se, johon liittyvä tapahtuma tapahtui viimeisen kymmenen vuoden aikana jne. Prosessoinnin yhteydessä tehtävään voidaan palata. Opiskelijat pohtivat, mitkä heidän tehtävän yhteydessä paljastuneista arvoistaan ovat luonteeltaan välineellisiä, mitkä taas itseisarvoja. 22

23 Kuvia ja arvoja Tavoite: Opiskelija ymmärtää käsitteen arvo merkityksen. Hän pohtii hyvän, pahan oikean ja väärän käsitteiden välisiä eroja. Tyyppi: kuvapohdinta Tarve: Lukuisia erilaisia postikortin kokoisia eri aiheita esittäviä kuvia tai sanoma-/aikakaus-lehtiä, (kalvopohja 1) Toiminta: Tehtävä voidaan toteuttaa eri tavoin. Toteutus 1: Kuvat levitetään pöydälle tai lattialle. Opiskelijoiden tehtävänä on valita kuvien joukosta yksi tai useampi sellainen, joka kuvastaa heille tärkeää asiaa ja toisaalta asiaa, jonka he kokevat ikävänä, pelottavana tai muusta syystä vältettävänä. Lisäksi opiskelijoita voidaan pyytää poimimaan joukosta kuva, jossa kuvastuu (joko suorasti tai epäsuorasti) teko/asia, joka on heidän mielestään oikein ja toisaalta kuvaa, jossa kuvastuu teko/asia, joka on väärin. Opiskelijat käyvät pienissä ryhmissä läpi valitsemansa kuvat kertoen perustelut valinnoilleen. Yhteiskeskustelussa pohditaan tämän jälkeen, löytyykö valittujen kuvien joukosta laajempia yhteisiä nimittäjiä, joiden avulla voitaisiin päätellä, millaiset asiat yleisesti ottaen lukioikäiset tai ihmiset ylipäänsä kokevat hyvinä, pahoina, oikeina ja väärinä. Yhdessä pohditaan myös sitä, mitä eroa on hyvällä ja pahalla suhteessa oikeaan ja väärään. Yhteiskeskustelun kuluessa opettaja nostaa esiin arvon käsitteen. Opiskelijoiden tehtävänä on miettiä, mitä arvoa ja toisaalta epäarvoa heidän valitsemansa kuvat edustavat. Edelleen pohditaan, minkä arvon turvaamista edustaa kuva, joka heijastaa oikeaksi koettua toimintaa, ja toisaalta mitä arvoa rikotaan kuvassa, joka heijastaa vääräksi koettua toimintaa. Tehtävä voidaan toteuttaa myös jakamalla opiskelijoille lehtiä, joista he leikkaavat valitsemansa kuvat. Toteutus 2: Opiskelijoiden muodostamille ryhmille jaetaan opettajan etukäteen valitsemat kuvat (n. 15 kpl). Ryhmän tehtävänä on järjestää kuvat kalvopohjalla kuvatun nelikentän mukaisesti. Numeroidut A4-arkit voivat esimerkiksi toimia taulukon eri kenttinä. Kun ryhmät ovat saaneet työnsä tehtyä, voidaan muodostaa taululle koko luokan yhteinen nelikenttä, johon ryhmät tuovat kuvansa. Yhdessä pohditaan, löytyykö valittujen kuvien joukosta laajempia yhteisiä nimittäjiä, joiden avulla voitaisiin päätellä, millaiset asiat yleisesti ottaen lukioikäiset (tai ihmiset ylipäänsä) kokevat hyvinä, pahoina, oikeina ja väärinä. Yhdessä pohditaan myös sitä, mitä eroa on hyvällä ja pahalla suhteessa oikeaan ja väärään. Entä tuntuiko joidenkin kuvien kohdalla vaikealta pohtia, edustavatko ne oikeaa vai väärää? Yhteiskeskustelun kuluessa opettaja nostaa esiin arvon käsitteen. Opiskelijoiden tehtävänä on miettiä, mitä arvoa ja toisaalta epäarvoa heidän valitsemansa kuvat edustavat. Edelleen voidaan pohtia, minkä arvon turvaamista edustaa kuva, joka heijastaa oikeaa toimintaa, ja toisaalta, mitä arvoa rikotaan kuvassa, joka heijastaa väärää toimintaa. Tehtävä voidaan toteuttaa myös jakamalla opiskelijoille lehtiä, joista he leikkaavat valitsemansa kuvat niin, että jokaiseen taulukon ruutuun tulee vähintään esimerkiksi kaksi kuvaa. Kertaus: Tehtävää voidaan käyttää myös kertaukseen siten, että opettaja valitsee kullekin opiskelijoiden muodostamalle ryhmälle osan lukuun liittyvän muistipelin (monistepohja 2) käsitteistä. Ryhmät saavat tehtäväkseen etsiä kyseisiä käsitteitä kuvaavia kuvia lehdistä. Jokainen ryhmä voi esitellä lyhyesti perustelunsa sille, miksi valitsivat tietyn kuvan kuvaamaan tiettyä käsitettä. 23

24 III PROSESSOINTI Etiikan käsitteet Tavoite: Opiskelija tuntee keskeisten etiikan käsitteiden sisällön. Tyyppi: yhdistelytehtävä Tarve: monistepohja 1, (oppikirja) Toiminta: Monistepohjalle on koottu etiikan keskeisiä käsitteitä, jotka opiskelijan tulee yhdistää oikeisiin kuvauksiin niiden sisällöstä. Mikäli tehtävä toteutetaan kertauksena, opiskelijat tekevät sen ilman oppikirjan tukea. Oikea rivi: 1.-F. 2.-K. 3.-B. 4.-I. 5.-D. 6.-G. 7.-M. 8.-A. 9.-C. 10.-L. 11.-E. 12. H. 13.-J. Muistiinpanot Oppikirjan kappaleessa esiintyvät keskeiset käsitteet selityksineen on koottu kalvopohjalle 2. Normeja ja arvoja Tavoite: Opiskelija tiedostaa omaan elämäänsä liittyviä normeja, sanktioita ja arvoja. Tyyppi: ryhmätyöskentely Toiminta: Opiskelijat työskentelevät ryhmissä pohtien, millaisia normeja liittyy koulun oppitunteihin, heidän kaveripiiriinsä tai perheeseensä. Normeja voidaan keksiä esimerkiksi kolme kustakin. Lisäksi opiskelijat miettivät, millaisia sanktioita normien rikkomisesta seuraa, ja mitä arvoja normien avulla pyritään suojelemaan tai edistämään. Arvotavaraa Tavoite: Opiskelija ymmärtää mainosten vetoavan ja vaikuttavan arvoihin. Tyyppi: mainosanalyysi Tarve: oppikirja, aikakaus-/sanomalehtiä Toiminta: Katsotaan yhteisesti oppikirjan sivun 20 kuvaa ja luetaan siihen liittyvä kuvateksti. Opiskelijat siirtyvät pienissä ryhmissä käymään läpi lehtimainoksia (kukin ryhmä valitsee esimerkiksi viisi) pohtien, millaisia arvoja omaaviin ihmisiin niiden kautta pyritään vaikuttamaan tai millaisia arvoja niiden kautta halutaan edistää. Entä millaisia arvoja kunkin mainoksen mainostaja ei haluaisi mainoksen katselijalla mielellään olevan? Yhdessä voidaan jatkaa laajemmin keskustelua mainonnasta pohtien esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Voidaanko mainosten avulla paitsi vedota arvoihin, myös luoda arvoja? Kuinka paljon opiskelijat kokevat mainonnan vaikuttavan heihin? Uskovatko opiskelijat mainonnan tiedostamattomaan vaikutukseen? Millaiset mainokset ovat tehokkaimpia? Millaiset vähiten tehokkaita? Onko mainosten vaikutus suurempi kuin esim. kaveripiirin tai perheen? Voidaanko näitä välttämättä edes erottaa toisistaan? Dopingsanktioita Tavoite: Opiskelija ymmärtää väärästä toiminnasta seuraavien sanktioiden monitahoista luonnetta. Tyyppi: yhteiskeskustelu Tarve: oppikirja, (internet) 24