Kuuntele, puhu ja rakasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuntele, puhu ja rakasta"

Transkriptio

1 No perheterapeutti veli-matti saarinen Kuuntele, puhu ja rakasta tsekpoint löytää kadonneet nuorten syrjäytyminen s. 14 jaksaa, jaksaako? työurien pidentäminen s. 24 käytä kiukku hyväksi hyvinvointi s terapia - lemmikkiä

2 näyttöön perustuvaa tietoa luontaistuotteiden tehosta ja turvallisuudesta Sisältää tiedon 200 keskeisimmän aineen tehosta ja turvallisuudesta. Antaa vastauksen haittavaikutuksiin, vasta-aiheisiin, raskauden ja imetyksen aikaisen käytön turvallisuuteen sekä kliinisesti merkittäviin yhteisvaikutuksiin. Herbalbasen on tuottanut medbase oy, jonka muita tietokantoja ovat SFINX-lääkeinteraktiotietokanta, renbase Lääkkeet munuaisten vajaatoiminnassa sekä Raskaus- ja imetystietokanta.

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: ANTTI EKOLA 5 Pääkirjoitus 6 kansi Itse asiassa: Veli-Matti Saarinen 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Lisää tehoa omavalvontaan 14 kansi Oman elämänsä etsijät 20 Ammatissa: Veren vetämänä 24 kansi Jaksaa, jaksaa! 29 Kolumni 30 Skitsofrenian turhat leimat 32 Terveys 33 Puolimatkan krouvi 34 kansi Hyvinvointi: Ylös kyykystä 40 Ministeri: Jutta Urpilainen 43 Kirjat 44 Ulkomaat: Oranssin myrkyn tuhot 48 Pilleri puuttui peliin 50 Tutkimus 70 Tieni tähän: Lapin kesä venähti 72 Ihana arki: Etsivä löytää 74 Suolaa haavoille tehyläinen 52 Keskustelua 54 Me kaksi 57 Tehy-uutiset 58 Jäsentapahtumat 61 Luottamuksella 62 Hyöty 64 Jäsenetu 65 kansi Tarkastaja: Eläimellistä menoa 14 nuoret Syrjäytyminen alkaa varhain, tietää terveydenhoitaja Riitta Kumpumäki. kolme näkökulmaa ikään 24 TyöikäiseT Työuria pidennetään monin keinoin miten jaksavat hoitajat? Koen onnistuneeni, kun luovuttaja sanoo, että eipä pisto tuntunut lainkaan. Veripalvelussa työskentelevä terveydenhoitaja Virpi Kurtti sivulla sosiaalinen ikä Syntymäaika menettää merkitystään. Ikänsä voi valita nykyään itse! TEHY t

4 tekee päivästäsi mukavan UUTUUS - Miellyttävä stretch - Uusi helppohoitoinen, meleerattu sarja, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/6% EOL-stretch Voit vapaasti valita kaksi tuotetta yhteishintaan 69 g Tarjous on voimassa asti. Navysininen Turkoosi Liila Kirsikka Musta Valkoinen Malli Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. Koko: XXS/34-4XL/50 45,90 sis. Alv 23% Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. Koko: XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Unisex-housut vyötärönauhalla, painonappi ja vetoketju edessä, takana resori. Kaksi sivutaskua ja takatasku. Koko: XS - 4XL 45,90 sis. Alv 23% 37,32 hinta ilman Alv Tehy 2012 Musta Navysininen Valkoinen Musta Navysininen Valkoinen Koska tuote on kooltaan pientä mallia, Suosittelemme, että tilaat tämän tuotteen yhtä kokoa isompana kuin mitä normaalisti käytät. Malli Sandaali-puukenkä Materiaali: Nahka Väri: Liila - Punainen Koko: ,90 sis. Alv 23% 48,70 hinta ilman Alv Malli Monaco Naisten ja miesten malli, jossa tarrakiinnitys sekä takana että jalan päällä. Materiaali: Nupukkijäljitelmä, sisäpohja mikrokuitua. Vari/Koko: Musta Valkoinen: ,90 sis. Alv 23% 35,69 hinta ilman Alv Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme tai soita numeroon Malli Paris Naisten sandaali, jossa säätömahdollisuus takana ja edessä. Materiaali: Nahka, sisäpohja aitoa mokkaa. Väri: Musta Valkoinen Siniharmaa Koko: ,90 sis. Alv 23% 48,70 hinta ilman Alv Praxis-työvaatteet Emännänkatu Naantali

5 Pääkirjoitus Ota nuoresta kiinni Päätoimittaja Päivi Jokimäki nuorten syrjäytyminen kiinnostaa nyt koko valtakuntaa. Hätkähdyttävä tilasto kertoo, että meillä on yli nuorta, joilla ei ole töitä, opiskelupaikkaa eikä mitään peruskoulun jälkeistä koulutusta. Suuri osa ei ole edes työnhakijana, eikä oikeastaan tiedetä, keitä he ovat. Huoli nuorista on aiheellinen. Valtion näkökulmasta nuoria tarvitaan tietenkin itse itsensä elättäjiksi, veronmaksajiksi. Kasvuympäristöt ovat muuttuneet vaikeammaksi ymmärtää ja selvitä. Levottomuutta voi aiheuttaa myös ajatus siitä, mitä nämä alle 30-vuotiaat puuhaavat ollessaan ei-missään? Ovatko he netissä tutkimassa pommien kaavoja? Polttavatko kannabista tai juovatko kaljaa? Aiheuttavatko lisää sosiaali- ja terveysmenoja? Tutkija Minna Salmen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa vallitsee rakenteellinen välinpitämättömyys. Lapsista puhutaan huolestuneeseen sävyyn, mutta resursseja ei heidän hyväkseen jaeta. Lasten ja nuorten peruspalveluiden leikkaukset aloitettiin 1990-luvulla. Samaan aikaan lasten kasvuympäristöt ovat muuttuneet vaikeammaksi ymmärtää ja selvitä. Syrjäytymisestä puhuttaessa puhutaan köyhyydestä. Meillä alkaa olla perheitä, jotka elävät jo kolmannessa polvessa toimeentulotuella. Nuorilta on kuitenkin melko tehokkaasti lyöty umpeen sellaiset polut, jotka johtaisivat työttömyyskorvauk silla elelemiseen. Niistä nauttiakseen on ensin päästävä kouluihin ja suoritettava tutkintoja. Yksi PiiLoon Jäävä ryhmä nuoria ovat alisuorittajat. He ovat päässeet peruskoulun läpi tekemättä töitä. Totuus paljastuu toisen asteen opinnoissa, jotka eivät enää etene pelkästään sillä, että aamulla ilmaantuu kouluun jokseenkin oikeaan aikaan. Vanhempien tulo- ja koulutustaso eivät ole määräävä tekijä. Vanhemmat eivät pysty pakottamaan jatko-opintoihin, ja töitä ei saa. Nuori viihtyy kotona tietokoneen ääressä ja kavereiden kanssa eikä häntä huvita paljon mikään jos mikään. Tärkeää on, että nuori nähdään ja kuullaan muunakin kuin taloudellisena yksikkönä, tulevaisuuden tulo- tai menoeränä. Nuorten ei pitäisi kokea itseään arvottomiksi tai kelpaamattomiksi. Heidän elämällään on arvo jo itsessään. Ei päästetä nuoria putoamaan! Ydinsodan jälkeen ei ole hoitajia eikä hoidettavia Ydinsota johtaisi niin valtavaan ihmisten kuolleisuuteen, vammautumiseen ja sairastumiseen, että historiassa ei sille löydy vertaa. Terveydenhuoltojärjestelmä luhistuisi, valtaosa terveystyöntekijöistä menehtyisi ja lääketiede olisi voimaton vammaisten hoitamisessa, todetaan Terveysrintama ry:n vuosikokouksen kannanotossa. Kansainvälisen jännityksen kiristyminen ja ydinaseiden lukumäärän kasvu ovat lisänneet ydinsodan uhkaa. Joukkotiedotusvälineillä on suuri vastuu kansalaisten tiedon lisäämisessä sodan ja aivan erityisesti ydinsodan seurauksista. Näistä asioista vaikeneminen on tänä päivänä rikos. Tiedottamisen tulee perustua tosiasioihin. TEHY 8/ VUOTTA SITTEN TEHY t

6 Itse asiassa Perheiden parsija Jos keskusteluyhteys katkeaa, parisuhde muuttuu kyräilyksi, sanoo vuoden perheterapeutti Veli-Matti Saarinen. teksti Riitta Hankonen, Päivi Jokimäki kuva Antti Ekola 1 Miten suomalainen perhe voi? Ongelmat näkyvät eri tavoin, ja ne liittyvät vuorovaikutukseen. Jos ongelmat onnistutaan ratkomaan, tulos voi olla hyvä. Terapeutin tehtävä ei ole estää avioeroja vaan mahdollistaa keskusteluyhteys. Täällä Etelä-Pohjanmaalla on oma kulttuurinsa: perheiden yksityisyydensuoja on korkea, eikä naapureiden asioihin ole tapana puuttua. 2 Mitkä ovat parisuhteen yleisimmät ongelmat? Puolisot eivät kuule toistensa ääntä. Keskusteluyhteys katkeaa, ymmärtämättömyys kasvaa ja syntyy vihaa. Läheisyys ja ystävyys muuttuvat kyräilyksi. Epätoivoinen ihminen alkaa huutaa viestiään eikä kuuntele toista. 3 Miten lähisuhdeväkivaltaa voi ehkäistä? Paras keino on turvata lasten kasvuolot niin, että he eivät saa väkivaltaisen käyttäytymisen mallia. Väkivallasta voi päästä eroon. Käymme väkivaltatilanteen läpi ja mietimme, mitä tunteita ihminen on eri vaiheissa kokenut. Yleensä taustalla on turvattomuutta ja epäluottamusta sekä itsetunnon ongelmia, Piilossa olevaa perheväkivaltaa on vielä paljon, mutta valveutuneisuus lisääntyy. Kaikissa palveluasteissa lastenneuvolasta alkaen tulisi ottaa väkivalta puheeksi. 4 Pitääkö ensimmäisestä lyönnistä lähteä? Parisuhteesta lähtemisestä päättää jokainen itse, mutta kehotan hakemaan apua. Väkivalta ei poistu sietämällä, vaan se pahenee ja raaistuu. 5 Mikä edistää perheen hyvinvointia? Perheenjäsenten avoimet ja välittömät suhteet, jotka mahdollistavat vaikeista asioista puhumisen. Joustavuus, lämpö, läheisyys, rakkaus ja sen osoittaminen sanoin ja teoin. 6 Mistä suomalaiset perhesurmat johtuvat? Yksiselitteisiä johtopäätöksiä on vaikea vetää. Tekijällä voi olla psykoottistasoinen masennus, jossa henkilö kokee epäonnistuneensa täysin vaikka se ei totta olisikaan. Hän näkee tilanteensa niin häpeällisenä, että haluaa säästää perheensä tappamalla sen. Joskus kyseessä on erotilanteessa kylmäverisesti tehty murha. Tekijä haluaa rangaista toista ja näyttää, että jos itse menettää perheen, ei toinenkaan sitä saa. Joskus surmiin liittyy mustasukkaisuus. Rakkautta tulee osoittaa sanoin ja teoin. Itsetuntoon ja häpeään ne liittyvät. On mietittävä, millä tavoin saataisiin sellainen viesti perille, että masennukseen saa apua eikä erokaan ole kestämätön asia. 7 Miten terapeutin sukupuoli vaikuttaa työssä? Mies voi kokea miesterapeutin hyväksi, jos pelkää naisten ylivaltaa. Toisaalta nainen voi kokea miehen uhkana, jos on kokenut väkivaltaa. Asia toivottavasti nousee esiin siinä vaiheessa, kun keskustellaan siitä, onko terapiasta ollut hyötyä. 8 Miten ongelmaperheen lasta voi auttaa? Vanhemman on hyvä kertoa vaikeuksista lapselle ikätasoisesti, koska oikea tieto suojaa lasta murehtimiselta. Hoitohenkilökunnan pitää keskustella vanhempien kanssa siitä, miten pulmat näkyvät lapsille. Liika vastuu vaurioittaa lasta. Muita suojaavia tekijöitä ovat päiväkoti, koulu, kaverit, harrastukset ja ymmärtävä aikuinen. Vakavissa tapauksissa pitää tehdä lastensuojeluilmoitus yhdessä vanhempien kanssa. Se tarkoittaa lisää apua, ei huostaanottoa. Perhe voi saada esimerkiksi tukihenkilön tai -perheen. 9 Mitä on hyvä elämä? Ilot ja surut vuorottelevat, sillä hyvä elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Hyvää elämää elävä pärjää itsensä kanssa ja osaa välillä rentoutua. 6 TEHY t

7 Laatutyötä. Veli-Matti Saarinen sai tunnustuksen väkivallan ehkäisytyöstään. Veli-Matti Saarinen, 54 Psykiatrinen sairaanhoitaja, vaativan erityistason perheterapeutti ja yrittäjä. Työskentelee Seinäjoella. Pohjanmaa-hankkeen kehittämissuunnittelija. Perheeseen kuuluvat vaimo, aikuiset kaksostyttäret ja 6-vuotias poika. TEHY t

8 Hoida osaamistasi UUTUUS UUTUUS UUTUUS KUOLEVAN HYVÄ HOITO Kirja antaa terveydenhuollon ammattilaisille apua eri-ikäisten ja eri tilanteissa olevien kuolevien ja heidän läheistensä tukemiseen. Se korostaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon moniammatillisuutta, tapahtuipa hoito terveyskeskuksen vuodeosastolla, vanhainkodissa, saattohoitokodissa, tehohoitoyksikössä tai potilaan kotona. Teos on tarkoitettu hoitotyötä ja kuolevan hoitoa opiskeleville. Se soveltuu erikoistumis- ja täydennyskoulutukseen sekä työelämässä oleville hoitotyöntekijöille. ISBN painos TYÖTERVEYSHUOLLON PSYKOLOGISET KÄYTÄNTEET Teos antaa työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille uusia näkökulmia ja työskentelytapoja työterveystyöhön. Lisäksi kirja tarjoaa organisaatioille uudenlaisia avauksia kehittää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Teos on tarkoitettu käsikirjaksi työterveyshuollon asiantuntijoille ja ammattihenkilöille sekä työsuojeluorganisaatioille ja muille henkilöstöasioiden parissa työskenteleville. ISBN painos RAJANSA KAIKELLA Miten estää myötätuntouupuminen? Teos nostaa esille henkisen kuormittumisen työhön liittyvissä ihmissuhteissa sekä tarjoaa yksilö- ja yhteisötasoilla ajatuksia ja käytännön työkaluja sen tunnistamiseen ja siihen vaikuttamiseen. Kirjassa kerrotaan, mihin henkisen stressin säätelyssä tulisi kiinnittää huomiota ja miten myötätuntouupumista voi ehkäistä. Teos tarjoaa välineitä työterveyshuollon ja työsuojelun henkilöstölle, työnohjaajille, kouluttajille, terapeuteille ja kaikille, jotka ovat työkseen tekemisissä ihmiselämän tragedioiden kanssa. ISBN painos ,60 TILAUKSET JA LISÄTIEDOT puh

9 Puheenjohtajalta Kolmikanta toimii Puheenjohtaja Jaana laitinen-pesola Epäilyksistä huolimatta suomalainen, kolmikantainen neuvottelumenettely on taas osoittanut toimivuutensa. Viime syksynä synnytetty raamisopimus ja noin kuukausi sitten aikaansaatu työurasopimus ovat osoitus siitä, että mekanismi on yhä käyttökelpoinen. Julkisuudessa on käyty juupas eipäskeskustelua työurasopimuksen vaikutuksesta eläkkeelle siirtymisikään. Haarukka on ollut noin viidestä kuukaudesta vuoteen laskijasta ja laskentatavasta riippuen. Ero johtuu siitä, että valtiovarainministeriö laski vain niin sanottujen kovien toimenpiteiden vaikutukset. Tosiasia kuitenkin on, että Jukka Ahtelan ryhmän esitykset, joilla vaikutetaan juuri työelämän laatuun ja työssä jaksamiseen, ovat työntekijöiden kannalta erittäin merkittäviä kunhan niissä päästään konkreettisiin toimiin. Työurasopimuksen synty auttoi myös maan hallitusta kehysriihen päätöksissä. Veronkorotuksia ja leikkauksia voitiin tehdä hieman maltillisemmin. Meillä on paikka niissä pöydissä, joissa asioistamme päätetään. ViimE syksynä synnytettyyn raamisopimukseen liittyen on parhaillaan meneillään työnantaja- ja työntekijäosapuolien väliset neuvottelut, jotka koskevat sopimuksen synnyn loppumetreillä sovittua kolmea koulutuspäivää. Näiden neuvottelujen ja yhteisen näkemyksen koulutuspäivistä ja niiden luonteesta pitäisi olla valmiina toukokuun loppuun mennessä. Joskus Ehkä tuntuu, että vaikka kolmikantaisten ratkaisujen synnyttämiseen käytetään paljon aikaa ja vaivaa, lopputulokset ovat niin moniselitteisiä, että vaikutusten todellinen arviointi voidaan tehdä vasta jälkikäteen. Uskon silti edelleen kolmikantaan. Sen avulla Suomea on rakennettu yhdessä vaikeissa tilanteissa. Kun katsoo eurooppalaista ammattiyhdistysliikettä ja kollegoittemme vaikutusmahdollisuuksia siellä, olemme aivan erilaisessa tilanteessa. Meillä on paikka niissä pöydissä, joissa asioistamme päätetään. Eurooppalaisten kollegoittemme mahdollisuus vaikuttaa omien maidensa päätöksentekoon tarkoittaa ikävä kyllä lähinnä marssimista kaduilla. Me tehyläiset tiedämme omasta kokemuksestamme, että marssejakin tarvitaan, mutta se ei riitä yksistään, kun todella halutaan vaikuttaa! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Huom. Puhelinpalvelu on suljettu vapunpäivän aattona ma Edunvalvonta (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, Työttömän toimintakyky arvioitava heti ToiminTakykyä tulee arvioida jo työterveyshuollossa työntekijän irtisanomisaikana tai terveyskeskuksessa heti työttömyysjakson alussa. Tähän ohjaa Toimia-asiantuntijaverkoston uusi suositus. Alkutoimet ovat tärkeitä, jotta uudelleentyöllistyminen olisi mahdollisimman nopeaa. Työttömän sairaudet ja kuntoutuksen tarve jäävät usein tunnistamatta, jolloin riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa erityisesti nuorilla. Työttömyyden pitkittyessä terveysriskit kasvavat. Uusi suositus Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa on julkaistu Toimia-tietokannassa. VT Uusi työllistämismalli kiinnostaa kuntia kunnat ovat kiinnostuneita kokeilusta, jossa vastuu vaikeimmin työllistyvien aktivoinnista siirretään kunnille. Hakijoita kokeiluun on ollut paljon. Työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton kokeilussa testataan, vaikuttaako uusi järjestämismalli vaikeasti työllistyvien työelämään sijoittumiseen ja hyvinvointiin sekä työllistämistoimien kustannuksiin. Tulokset auttavat tekemään päätöksiä kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Kunnilla on työllisyyden edistämisessä moninainen rooli: ne ovat työnantajia mutta myös kehittävät elinkeinoja ja torjuvat sosiaalista syrjäytymistä. RH PiTkä HisToRia. Jaksotyöajan uudistus on ollut vireillä jo vuosikymmeniä JaksoTyöaJan uudistus pääsee vihdoin käyntiin kokeilulla ensi syksynä. KT Kuntatyönantajien, kunta-alan pääsopijajärjestöjen ja Tehyn yhteinen työryhmä on päässyt sopuun kokeilusta. Suurimmat parannukset ovat lisätyön poistuminen arkipyhäjaksoilta ja keskeytyspäivän ajallinen arvo. KT pyytää kokeiluun halukkaita työpaikkoja ilmoittautumaan. Työryhmä valitsee kokeiluun osallistuvat työpaikat niin, että ne edustavat kuntatyötä mahdollisimman hyvin. Kun paikat on päätetty, kokeilusta tehdään erillinen virka- ja työehtosopimus. Siinä päätetään muun muassa kokeilun kesto. Sopimuksen allekirjoittamiskäytäntö on vielä ratkaistava, sillä Tehy ei edelleenkään yhdy muiden järjestöjen tekemiin sopimuksiin. Mikäli sopimuksen muodosta ei päästä yksimielisyyteen, Tehy ja tehyläiset jättäytyvät kokeilun ulkopuolelle. Tämä ei ole kenenkään etu, sillä asia on tärkeä. Osapuolilla on olemassa yhteinen tahto jaksotyön uudistamisen tarpeesta, sanoo neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja. Kokeilusta sovittiin viime marraskuussa kunta-alan sopimusratkaisun yhteydessä. RH Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Työaikakokeilu käynnistyy kolme faktaa jaksotyöstä 1 Noin 80 prosenttia tehyläisistä tekee jaksotyötä tai muodollista jaksotyötä. 2 Jo ensimmäisessä kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa 1971 oli määräys jaksoeli periodityöstä. 3 Jaksotyöaikaa on yritetty uudistaa 30 vuoden ajan. 10 TEHY t

11 ,90 ajankohtaista Naisista yhä useampi sosiaali- ja terveysalalla Useampi kuin joka neljäs eli 28 prosenttia Suomen työllisistä naisista työskenteli vuonna 2009 sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vuonna 2000 vastaava osuus oli 25 prosenttia. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista. Työllisistä miehistä ainoastaan 3,7 prosenttia työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kaikista työllisistä alalla oli lähes joka kuudes. Miehistä ainoastaan 3,7 prosenttia työskenteli alalla. Ilmoitus Kelaan pitkästä ulkomaanmatkasta Vuoden 2009 lopussa sosiaali- ja terveyspalveluissa oli yhteensä henkilöä. Vuosina henkilöstömäärä kasvoi 18 prosentilla. Nopeinta kasvuvauhti oli yksityisissä palveluissa. Alan henkilöstöstä lähes kolme neljäsosaa työskenteli julkisissa palveluissa. Yrityksissä oli 15 prosenttia ja järjestöissä 11 prosenttia työntekijöistä. VT ennuste 0,8 % Talouskasvu vuonna Lähde: valtiovarainministeriö pitkät lomamatkat eivät tavallisesti vie matkailijalta oikeutta Suomen sosiaaliturvaan, mutta joihinkin etuuksiin matka voi vaikuttaa. Kelaan pitää ilmoittaa, kun on lähdössä lyhyttä lomamatkaa pidemmäksi aikaa ulkomaille. Mutta missä menee lyhyen ja pitkän raja? Työssä olevilla henkilöillä jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää vuosiloman pituutta, sanoo Kelan kansainvälisten asioiden lakimies Suvi Rasimus. Joissain etuuksissa vaikuttaa jo lyhyempikin oleskelu ulkomailla. Erityisesti työttömän työnhakijan pitää olla tarkkana, sillä työttömyysturvan maksaminen katkeaa jo kuuden vuorokauden ulkomaanmatkalla. VT Mediatähystys Asiantuntija rajaa oma-aloitteisesti osaamisalueensa, tuntee rajansa ja saattaa suositella muita lausunnonantajia. Näkemyksensä hän perustelee ymmärrettävästi ja rationaalisen neutraalisti, ei suuriin tunteisiin tai yksittäistapauksiin vedoten. hannu Lauerma, mielenterveys 2/12 Puoli Suomea ikävöi Lääkintöhallitusta otsikko mediuutisissa Kouluammuskelut ovat selkeä merkki siitä, että nuori voi olla hyvin syrjäytynyt jopa omasta perheestään. rap-artisti pyhimys eli mikko kuoppala, uusi suomi 8.4. Nuorten miesten mielestä hyvä isä hoivaa, on lapsen kanssa kotona ja tekee kotitöitä. Jos ei ole voinut jäädä hoitovapaalle, sitä selitellään työkiireillä. tutkija petteri eerola, Lapsen maailma 4/2012 Kun katson aamurähmäisillä silmilläni uimaaltaaseen, joka on täynnä punakkaa rouvaa, näyttää se siskonmakkarakeitolta. Kun minä hyppään sekaan, niin sitten on keitossa vihanneskin. näyttelijä ilkka heiskanen, kotiliesi 7/12 Uusi 7 PIXMAC & Kullia & loristeita uutta väriä pääsiäiseen Helpot juhlaherkut Askartelua maalaistyyliin Helli ihoa Kun töihin Luonto herää, aloe veralla on kiva mennä joko näit perhosen? Karu romantikko ilkka HeisKanen Rakastan keski-ikäisten naisten liikuntalajeja nostalgia Lumoaa puutarhurin Onko museoilla enää virkaa? aivoinfarktin jälkeen uusi parempi elämä Kukkia & koristeita TEHY t

12 ajankohtaista Tehy: Homekorjauksiin liian vähän rahaa Hallitus esittää lisätalousarvioesityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kosteus- ja homevauriokorjauksiin 10 miljoonaa euroa. Avustuksille asetetaan ehtoja, joilla varmistetaan korjausten laatu. Tehyn henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto pitää summaa aivan liian pienenä. Selvitysmies, professori Kari Reijula totesi jo useita vuosia sitten, että vaurioiden korjaamiseen tarvitaan 400 miljoonaa euroa. Ainoa hyvä viesti on, että rakentamisen laatuun kiinnitetään huomiota. RH Terveydenhuollon menot ennallaan Sukupuolivähemmistöt näkyvät huonosti yhteiskunnassa tasa-arvovaltuutetun teettämän selvityksen mukaan sukupuolivähemmistöt ovat näkymättömiä suomalaisessa yhteiskunnassa, lainsäädännössä ja viranomaiskäytännöissä. Sukupuolivähemmistöjä ei mainita erikseen edes syrjintäsuojaa koskevassa lainsäädännössä. Myös terveyden-, sosiaali- sekä opetusalan ammattihenkilöt tuntevat huonosti sukupuolien moninaisuutta. Siksi ammatillisen täydennyskoulutuksen nopea toteuttaminen olisi selvityksen mukaan tärkeää. Ihmiset ovat sukupuoli-identiteetiltään ja sukupuolen ilmaisultaan moninaisia. Kaikki eivät ole luokiteltavissa yksiselitteisesti naisiksi tai miehiksi. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat muun muassa transsukupuoliset, transvestiitit ja intersukupuoliset henkilöt. Sukupuolivähemmistöt sekoitetaan usein virheellisesti seksuaalivähemmistöihin eli homoihin, lesboihin ja biseksuaaleihin. vt työhyvinvointi 30 Huonon työhyvinvoinnin vuosikustannukset miljardeina euroina. Lähde: excenta ja työterveyslaitos suomen terveydenhuollon menot olivat 16,0 miljardia euroa vuonna Reaalisesti terveydenhuollon menot laskivat 0,1 prosenttia edellisvuodesta. Asukasta kohden rahaa kului euroa. Menot olivat 8,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Erikoissairaanhoitoon kului 5,5 miljardia ja perusterveydenhuoltoon 3,3 miljardia euroa. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat reaalisesti 2,0 prosenttia. Kasvu johtui erityisesti somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitomenojen noususta. Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoito maksoi edellisvuotta vähemmän. Perusterveydenhuollon menot laskivat 2,1 prosenttia. Tämä johtui perusterveydenhuollon vuodeosastohoitomenojen vähenemisestä. vt Suomi Ruotsi Tanska Norja Iso-Britannia Alankomaat Ranska Romania Unkari Espanja Italia Bulgaria Puola i Organisaatiouudistus on maan tapa niiden työntekijöiden osuus, joiden työpaikoilla on tehty mittavia organisaatiouudistuksia viimeisten kolmen vuoden aikana, prosenttia LÄHDE: 12 TEHY t

13 AjAnkohtAistA Lisää tehoa omavalvontaan Velvoite omavalvontasuunnitelmasta on kirjattava lakiin, esittää valelääkäritapauksia puinut työryhmä. TeksTi Vesa Turunen Terveydenhuollon ammatinharjoittamisen valvontaa pohtinut työryhmä jätti mietintönsä maaliskuun puolivälissä. Tehy kannattaa työryhmän ehdotusta, jonka mukaan jokaisen terveydenhuollon toimintayksikön tulee laatia ja panna täytäntöön omavalvontasuunnitelma. Ehdotuksen toteuttaminen vaatii terveydenhuoltolain ja yksityistä terveydenhuoltoa koskevan lain muuttamista. Toukokuussa 2011 voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa ei ole säännöksiä suunnitelman laatimisen vastuusta eikä sisällöstä, TEHY t Aluehallintovirastojen tekemä valvonta tulisi yhdistää hallinnollisesti Valviraan. vaan niistä on annettu velvoitteita asetuksella. Työryhmän tietojen mukaan suunnitelmia on tehty julkisen sektorin yksiköissä erittäin vähän. Ryhmä katsoo, että velvoitteet on saatava lakiin. Vastaavan lääkärin vastuulla olisi valvoa, että suunnitelma laaditaan ja sitä noudatetaan. Omavalvontasuunnitelmassa korostettaisiin toimintayksikön ja työnantajan vastuita muun muassa työhönotossa, perehdytyksessä ja taitojen ylläpidossa. Työnantaja vastaa kaikissa olosuhteissa potilasturvallisuudesta. Siihen sisältyy vastuu riittävästä ja oikeanlaisesta henkilöstöstä, henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta, sanoo Tehyn yhteiskuntasuhteista ja kehittämisestä vastaava vt. johtaja Marja- Kaarina Koskinen. Työryhmä ehdottaa, että EU- tai ETAalueen ulkopuolelta tulevan lääkärin olisi suoritettava uusimuotoinen ammatillinen kielikoe. Jo nykyisin on käytössä lääketieteellinen kuulustelu, joka järjestetään Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Laillistamisen jälkeen lääkärin olisi työskenneltävä julkisessa terveydenhuollossa vuoden ajan, minkä jälkeen hän saisi oikeuden toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tehy on esittänyt, että kaikkien ulkomailta tulevien terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutus keskitettäisiin, kuten lääkäreiden kuulustelu. Kielitaidon varmistamiseen tarvitaan samanlaisia järjestelyjä. valviran ylläpitämä ammattihenkilöiden Terhikki-rekisteri vaatii niin ikään uudistuksia. Työryhmä ehdottaa, että Valvira kehittää rekisteriin nopeasti mahdollisuuden sähköiseen asiointiin. Tämä mahdollistaisi sen, että alan oppilaitokset ilmoittavat kaikki tutkinnon suorittaneet välittömästi valmistumisen jälkeen. Potilasta tai hänen läheistään tulisi kuulla työryhmän mukaan säännönmukaisesti hoidon päättyessä. Muistutusmenettely olisi ensisijainen keino selvittää hoitoonsa tai kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Tämä voisi vähentää kanteluiden määrää. Työryhmän näkemyksen mukaan aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveydenhuollon tekemä valvonta tulisi yhdistää hallinnollisesti Valviraan. Samalla on varmistettava riittävät voimavarat asianmukaisen terveydenhuollon valvonnan turvaamiseksi. i Valvontatyöryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän syksyllä Tehtävänä oli selvittää ja arvioida terveydenhuollon ammatinharjoittamisoikeuden myöntämistä sekä ammatinharjoittamisen seurantaa ja valvontaa. Tehtävä koski erityisesti lääkärinoikeuksia. Taustalla olivat syksyn aikana ilmitulleet valelääkäritapaukset. 13

14 nuorten Syrjäytyminen Oman elämänsä etsijät Kiimingin kunta auttaa syrjäytymässä olevia nuoria uudella tavalla. Tapa on nimeltään Tsekpoint. teksti Riitta Hankonen kuvat Jussi Tuokkola 14 TEHY t

15 NUoreN tukena. Terveydenhoitaja Riitta Kumpumäki estää työllään syrjäytymistä. UlkopUolisUUs. Syrjäytyminen uhkaa peruskoulun päättäviä nuoria miehiä. Pekka opiskelee ammattioppilaitoksessa, mutta opiskelu ei kiinnosta. Jatkuva lintsaus hermostuttaa äidin, jonka kanssa Pekka elää kahdestaan. Äiti yrittää saada poikaansa ruotuun yhdessä koulukuraattorin kanssa. Kuraattori kutsuu Pekan ja hänen äitinsä keskustelemaan ja pyytää paikalle myös erityisnuorisotyöntekijä Pasi Karvosen. Palaverissa päädytään siihen, että Pekka ottaa puolen vuoden aikalisän miettiäkseen tulevaisuutta. Hän eroaa koulusta, mutta pääsee työpajalle. Työpajalta tie käy rautakauppaan ja kesätöihin varastoon. Poika viihtyy työssä, eikä hänellä ole ongelmia herätä aamuisin. Palkka motivoi. Vähitellen myös opiskelu alkaa kiinnostaa. Pekka tekee päätöksen: hän palaa syksyllä kouluun. Myös välit äitiin ovat TEHY t

16 nuorten Syrjäytyminen ApuA lähelle. Erityisnuorisotyöntekijä Pasi Karvonen ja Riitta Kumpumäki tapaavat nuoria arjessa. parantuneet. Pekka puhuu ja hymyileekin aiempaa enemmän. Näin on katkaistu yhden kiiminkiläisnuoren syrjäytyminen Tsekpoint-toimintamallin avulla. Alkunsa toiminta sai vuonna 2008, jolloin nuorten työttömien määrä kääntyi Kiimingissä taantuman vuoksi selvään nousuun. Lokakuussa heitä oli 54, mikä on 25 enemmän kuin edellisenä vuonna. Alle 19-vuotiaiden määrä kunnassa oli muutenkin merkittävästi lisääntymässä, ja kuntouttavan tuen piirissä olevien nuorten määrä oli myös lisääntynyt. Kunta ei jäänyt odottamaan ongelmien pahenemista, vaan ryhtyi toimenpiteisiin sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-rahoituksen turvin. Käynnistyi Tsekpoint, jonka tarkoituksena on parantaa nuorten hyvinvointia, lisätä elämänhallintaa ja estää syrjäytyminen. Tsekpoint-mallissa työntekijät toimivat osana tavanomaista työtään, eikä ketään tarvitse palkata toimintaan erikseen. Syrjäytymiskierteen estäminen säästää kunnan rahoja, mutta ennen kaikkea se vie yksittäisiä ihmisiä elämässä eteenpäin. Nykyään Tsekpoint on vakiintunut osa kunnan toimintaa. Kiiminkiläiset toivovat toimintamallin säilyvän, kun Kiiminki liittyy ensi vuoden alussa Ouluun yhdessä Haukiputaan, Oulunsalon ja Yli- Iin kanssa. TsekpoinTin tunnuslause on Saattaen vaihdettava: Jos nuori tarvitsee useamman eri ammattilaisen tukea, hänet ohjataan kädestä pitäen näiden luo. Nuori kulkee opetustoimen, nuorisotyön, työpajan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten muodostamassa ringissä. Kun ringin työntekijät tunnistavat vaarassa olevan nuoren, he ohjaavat hänet oikean ammattilaisen pakeille. Näin nuori ei päädy eri viranomaisten palloteltavaksi tai kuormittamaan vääriä palveluja, joista ei ole hyötyä. Alun perin Tsekpoint kohdistui peruskoulun päättäviin ja heitä vanhempiin nuoriin, mutta sittemmin ikärajaa on laskettu. Nuorimmat asiakkaat voivat olla 11-vuotiaita, sillä syrjäytymisen ensimmäiset oireet, kuten käytöshäiriöt, kouluvaikeudet ja terveysongelmat, ilmaantuvat usein jo ala-asteella. Kukaan ei tee päällekkäistä työtä, ja nuoren tilanteesta muodostuu kokonaiskuva. Jokainen nuori saa tarpeidensa mukaisen tukiryhmän, joka toimii niin kauan kuin nuori tarvitsee tukea. Ongelmiin päästään nopeasti käsiksi, ja vyyhti lähtee purkautumaan. Ammattilaisen puheille tulemisen kynnys on pyritty pitämään matalana. Monien on silti vaikea hakea apua, sillä 16 TEHY t

17 TerveysTarkasTus. Nuorella voi olla elämäntavoista johtuvia terveysongelmia. elämäntilanne hävettää ja turhauttaa. Ei ole töitä, ei opiskelupaikkaa tai koulu ei syystä tai toisesta kiinnosta. Vapaa-aika kuluu hengailussa ja päihteitä käytetään paljon. Tsekpointin asiakkaat tulevat useimmiten koulun, nuorisotyön, työvoimatoimiston tai sosiaalitoimistossa työskentelevän palveluohjaajan kautta. Kukaan ei pysty sanomaan, että tämä ei kuulu minulle, sanoo Karvonen, joka on vastuussa toimintamallista kokonaisuutena. TEHY t TerveysongelmisTa kärsivät nuoret päätyvät terveydenhoitaja Riitta Kumpumäen vastaanotolle. Hän tapaa nuoria eri puolilla Kiiminkiä. Yksi tapaamispaikka on Jäälin neuvolassa, vauva- ja lapsiaiheisten kuvien keskellä. Karvonen voi tulla nuoren kanssa Kumpumäen luo, jos nuorella on ammattilaisen arviota vaativia terveysongelmia. Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen ja selvittää mielenterveyden tilaa. Monilla on mielenterveysongelmien lisäksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireita, joten Kumpumäki ohjaa heidät lääkärin ja fysioterapeutin vastaanotolle. Yksi Kiimingin terveyskeskuksen lääkäreistä on nimetty Tsekpoint-mallin omaksi lääkäriksi, joten aika ja pysyvä hoitosuhde löytyvät yleensä helposti. Tuki- ja liikuntaelinvaivat selittyvät yleensä sillä, että nuoret liikkuvat liian vähän, syövät epäterveellisesti ja ovat ylipainoisia. Kumpumäki voi lähettää nuoren puolestaan Karvosen luokse, jos ensisijainen tarve olisi saada vapaa-aikaan mielekästä toimintaa. Kumpumäki toimii myös kahden alaasteen terveydenhoitajana. Tsekpointasiakkaiden kanssa työskentely antaa Kukaan ei pysty sanomaan, että tämä ei kuulu minulle. Erityisnuorisotyöntekijä Pasi Karvonen työhön erilaista haastetta ja vahvistaa ammattitaitoa. Työ on opettanut havaitsemaan syrjäytymisvaaran merkkejä ala-asteikäisistä. Olen saanut Tsekpoint-työstä paljon välineitä kouluterveydenhoitajan työhön. Välejä ja hoitosuhdetta perheeseen ei ole tarkoitus katkaista, joten pitää miettiä huolellisesti, miten ottaa huolensa puheeksi. syrjäytyminen periytyy ja saa alkunsa usein lapsen kotioloista. Monet 17

18 nuorten Syrjäytyminen Päihteet. Lähes kaikki syrjäytyneet nuoret tupakoivat. vanhemmat ovat lapsensa kavereita, joihin ei pysty turvautumaan tiukan paikan tullen. Näennäisesti lapset ovat itsenäistyneet varhain. Käytännössä lapsi on joutunut ottamaan vastuun olemisestaan liian nuorena. Vanhemmat suhtautuvat sallivasti päihteiden käyttöön ja saattavat jopa vähätellä koulutuksen merkitystä. Monet nuoret eivät tiedä, millaista peruselämä on, koska sellaisesta ei ole kokemusta. Ammattilaisen voi olla vaikea puuttua perheen tapoihin, vaikka näkisi todennäköisen kehityskulun. Kuinka puuttua, jos vanhemmat kokevat asioiden olevan hyvin? Perheen toimintatapojen katkaiseminen vaatii lapselta paljon. Peruskoulun jälkeisiin opintoihin pääseminen vaatii vähintään kohtuullisia arvosanoja. Karvosen mukaan moni pystyy kohottamaan arvosanojaan merkittävästi jo puolessa vuodessa ja pääsee haluamiinsa jatko-opintoihin. Moni havahtuu liian myöhään. Kuinka puuttua, jos vanhemmat kokevat asioiden olevan hyvin? Terveydenhoitaja Riitta Kumpumäki Nuoret tytöt ratkaisevat ongelmansa joskus tulemalla raskaaksi. Teinivanhemmuus on riski sekä vanhemmille että lapselle. Moni ryhdistäytyy ja osoittaa pärjäävänsä lapsen kanssa hienosti, mutta kaikille ei käy hyvin. Lapsi ei voi olla ratkaisu, jos oma elämä on sekaisin, Karvonen sanoo. Syrjäytyneiden nuorten kanssa työskentelyssä riittää haasteita. Kontaktia on joskus vaikea saada. Kumpumäki uskoo kuitenkin yrittämisen voimaan: jotain jää nuoren mielen pohjalle kytemään. Ehkä elämäntilanne ei juuri sillä hetkellä ole otollinen muutokselle, mutta myöhemmin nuori saattaa oivaltaa jotain ja ottaa yhteyttä. Vaikeimmin tavoitettavia ovat jatkuvasti muuttavat nuoret. He tulevat vas- 18 TEHY t

19 taanotolle ehkä kerran, mutta hoitosuhde ei ehdi vakiintua ennen kuin he muuttavat taas. Jatkuvan muuttamisen takana on yleensä päihdeongelma. Syrjäytyneitä nuoria on myös vaikea saada ymmärtämään, mihin päihteitä suosiva elämäntyyli voi pahimmillaan johtaa. Nuoret elävät hetkessä eivätkä suunnittele tulevaisuutta. Muutokselle ei koeta tarvetta. Sinnikäs ja kärsivällinen pitää olla, sillä muutos ei lähde käyntiin hetkessä. Pyrin olemaan tapaamisissa aidosti läsnä ja yritän saada ajattelemaan, että asiat voisivat olla toisin. Muutos voi pelottaa, joten yritän vakuuttaa, että polut ovat löydettävissä. Joskus vastaanotolle tuleminen kaatuu pieneen asiaan. Jos asiakas jättää tulematta, Kumpumäki soittaa perään. Tarvittaessa koko tukiryhmä yrittää tavoittaa kadonnutta. Etsivä nuorisotyö metsästää niitä, jotka eivät ole hoitosuhteessa mihinkään. Kotoa ei ketään lähdetä kuitenkaan etsimään. Lähes kaikki nuoret tupakoivat. Kumpumäki on realisti ja tietää, että lopettaminen onnistuu harvalta. Se on vaikeaa, kun elämästä puuttuu rytmi ja ryhti. Nuorilla on tietoa tupakoinnin ja muiden päihteiden käytön riskeistä, mutta he eivät osaa ajatella niiden toteutuvan omalla kohdallaan. Kannustan ainakin vähentämään, koska sekin edistää terveyttä. Välillä KarVonen kokee hoivaavansa nuoria kuin pieniä lapsia. Tunteet ovat pinnassa ja turhautuminen purkautuu helposti. Väkivallan mahdollisuus on aina läsnä. Työturvallisuuden vuoksi on tär keää, että vastaanottotiloissa työskentelee myös muita, joilta voi saada tarvittaessa apua. Onneksi uhkaavia tilanteita ei ole sattunut Kumpumäelle kuin yksi. Tsekpoint on toiminut vasta neljän vuoden ajan, joten työn tuloksista ei voi esitellä vielä näyttäviä tilastoja. Asiakkaita on ollut kuitenkin kymmeniä, ja työntekijöiden kokemusten mukaan työstä on ollut selvää hyötyä. Missä nämä nuoret olisivat nyt, jos Tsekpointia ei olisi? Yksikin eteenpäin autettu nuori riittää todistamaan, että tämä on tarpeellista toimintaa, Karvonen sanoo.t Koulutus on paras lääke syrjäytymiseen peruskoulun käyneet äidit saattaisivat täyttää syrjäytymisen kriteerit. Syrjäytymisen ytimessä ovat ne nuorta, jotka eivät näy tilastoissa edes työttöminä työnhakijoina. Kukaan ei tarkkaan tiedä, keitä he ovat ja mitä he tekevät. Työnhakijoiksi heidän ei kannata ilmoittautua, koska kouluttamattomat nuoret eivät ole oikeutettuja työmarkkinatukeen. Kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä on miehiä. Tilastoa tosin vääristää se, että kotona lapsiaan hoitavia naisia ei lasketa syrjäytyneisiin, vaikka pelkän Lähes neljännes syrjäytyneistä on maahanmuuttajataustaisia. Syrjäytyneiden nuorten vanhemmista noin puolet on työttömiä tai yhteiskunnan ulkopuolisia. Jos nuorella on tukenaan edes toinen vanhemmista, syrjäytymisriski putoaa alle kolmasosaan verrattuna yksin asuvaan nuoreen. Koulutus on ensisijainen keino ehkäistä syrjäytymistä. Mitä kauemmin nuori on syrjäytynyt, sitä pienemmäksi koulutuksen suorittamisen todennäköisyys muuttuu. Pelkän peruskoulun suorittaneiden työllisyysaste on parhaimmillaankin vain 60 prosenttia. Lamassa ja taantumassa heikosti koulutetut menettävät työnsä helpoiten. Matalan koulutuksen työpaikoista voi olla kaikkein kovin kilpailu myös hyvinä aikoina. Nuorten yhteiskuntatakuu tulee täysimääräisesti voimaan vuoden 2013 alussa. Tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Lisäksi kunnille aiotaan säätää vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Nuorten työpajatoimintaa aiotaan vahvistaa ja etsivä nuorisotyö laajentaa koskemaan koko maata. LÄHDE: PEKKA MYRSKYLÄ: HUKASSA KEITÄ OVAT SYRJÄYTYNEET NUORET. EVA-ANALYYSI 19, TEHY t

20 AmmAtissA TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: LIIKKUVA VERIPALVELU Veren vetämänä Terveydenhoitaja Virpi Kurtti kerää verta ympäri Pohjois-Suomea. TeksTi Päivi Mäkinen kuvat Pekka Fali Omalla alalla. Veri palvelu on Virpi Kurtille mieluisa ja oman oloinen työpaikka. 20 TEHY t

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. 2009 1 1 1 1 Esityksen sisältö Yleistä Veripalvelusta Verenluovutus ja verivalmisteet 2 2 2 2 Veripalvelu lyhyesti 550 työntekijää 17 toimipaikkaa ja liikkuva veripalvelu

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

MIESTEN VETOKETJUCOLLEGE CODE-1757

MIESTEN VETOKETJUCOLLEGE CODE-1757 UUTUUDET SYKSY 2013 MIESTEN VETOKETJUCOLLEGE CODE-1757 Punainen kontrastiväri kauluksessa sekä vetoketjun lenkissä. Etutaskut. Rintatasku vetoketjulla. Hihansuut ja helma joustavalla ribbineuloksella.

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Määrä: 500 1000 2500 5000 10 000 Hinta/kpl: 1,07 0,72 0,65 0,51 0,45

Määrä: 500 1000 2500 5000 10 000 Hinta/kpl: 1,07 0,72 0,65 0,51 0,45 Heijastimet hämärään Turvaa kulku pehmoheijastimella Pehmoheijastimessa lanka/hakaneula kiinnitys. Materiaali: CE hyväksytty EN 13356 vaatimukset täyttävä. Värit: valkoinen ja keltainen. Heijastimissa

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti:

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2 Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Asuminen? Onko sinulla lapsia? Koulutus: ( ) asun vanhempien kanssa

Lisätiedot

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot