Kuuntele, puhu ja rakasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuntele, puhu ja rakasta"

Transkriptio

1 No perheterapeutti veli-matti saarinen Kuuntele, puhu ja rakasta tsekpoint löytää kadonneet nuorten syrjäytyminen s. 14 jaksaa, jaksaako? työurien pidentäminen s. 24 käytä kiukku hyväksi hyvinvointi s terapia - lemmikkiä

2 näyttöön perustuvaa tietoa luontaistuotteiden tehosta ja turvallisuudesta Sisältää tiedon 200 keskeisimmän aineen tehosta ja turvallisuudesta. Antaa vastauksen haittavaikutuksiin, vasta-aiheisiin, raskauden ja imetyksen aikaisen käytön turvallisuuteen sekä kliinisesti merkittäviin yhteisvaikutuksiin. Herbalbasen on tuottanut medbase oy, jonka muita tietokantoja ovat SFINX-lääkeinteraktiotietokanta, renbase Lääkkeet munuaisten vajaatoiminnassa sekä Raskaus- ja imetystietokanta.

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: ANTTI EKOLA 5 Pääkirjoitus 6 kansi Itse asiassa: Veli-Matti Saarinen 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Lisää tehoa omavalvontaan 14 kansi Oman elämänsä etsijät 20 Ammatissa: Veren vetämänä 24 kansi Jaksaa, jaksaa! 29 Kolumni 30 Skitsofrenian turhat leimat 32 Terveys 33 Puolimatkan krouvi 34 kansi Hyvinvointi: Ylös kyykystä 40 Ministeri: Jutta Urpilainen 43 Kirjat 44 Ulkomaat: Oranssin myrkyn tuhot 48 Pilleri puuttui peliin 50 Tutkimus 70 Tieni tähän: Lapin kesä venähti 72 Ihana arki: Etsivä löytää 74 Suolaa haavoille tehyläinen 52 Keskustelua 54 Me kaksi 57 Tehy-uutiset 58 Jäsentapahtumat 61 Luottamuksella 62 Hyöty 64 Jäsenetu 65 kansi Tarkastaja: Eläimellistä menoa 14 nuoret Syrjäytyminen alkaa varhain, tietää terveydenhoitaja Riitta Kumpumäki. kolme näkökulmaa ikään 24 TyöikäiseT Työuria pidennetään monin keinoin miten jaksavat hoitajat? Koen onnistuneeni, kun luovuttaja sanoo, että eipä pisto tuntunut lainkaan. Veripalvelussa työskentelevä terveydenhoitaja Virpi Kurtti sivulla sosiaalinen ikä Syntymäaika menettää merkitystään. Ikänsä voi valita nykyään itse! TEHY t

4 tekee päivästäsi mukavan UUTUUS - Miellyttävä stretch - Uusi helppohoitoinen, meleerattu sarja, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/6% EOL-stretch Voit vapaasti valita kaksi tuotetta yhteishintaan 69 g Tarjous on voimassa asti. Navysininen Turkoosi Liila Kirsikka Musta Valkoinen Malli Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. Koko: XXS/34-4XL/50 45,90 sis. Alv 23% Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. Koko: XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Unisex-housut vyötärönauhalla, painonappi ja vetoketju edessä, takana resori. Kaksi sivutaskua ja takatasku. Koko: XS - 4XL 45,90 sis. Alv 23% 37,32 hinta ilman Alv Tehy 2012 Musta Navysininen Valkoinen Musta Navysininen Valkoinen Koska tuote on kooltaan pientä mallia, Suosittelemme, että tilaat tämän tuotteen yhtä kokoa isompana kuin mitä normaalisti käytät. Malli Sandaali-puukenkä Materiaali: Nahka Väri: Liila - Punainen Koko: ,90 sis. Alv 23% 48,70 hinta ilman Alv Malli Monaco Naisten ja miesten malli, jossa tarrakiinnitys sekä takana että jalan päällä. Materiaali: Nupukkijäljitelmä, sisäpohja mikrokuitua. Vari/Koko: Musta Valkoinen: ,90 sis. Alv 23% 35,69 hinta ilman Alv Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme tai soita numeroon Malli Paris Naisten sandaali, jossa säätömahdollisuus takana ja edessä. Materiaali: Nahka, sisäpohja aitoa mokkaa. Väri: Musta Valkoinen Siniharmaa Koko: ,90 sis. Alv 23% 48,70 hinta ilman Alv Praxis-työvaatteet Emännänkatu Naantali

5 Pääkirjoitus Ota nuoresta kiinni Päätoimittaja Päivi Jokimäki nuorten syrjäytyminen kiinnostaa nyt koko valtakuntaa. Hätkähdyttävä tilasto kertoo, että meillä on yli nuorta, joilla ei ole töitä, opiskelupaikkaa eikä mitään peruskoulun jälkeistä koulutusta. Suuri osa ei ole edes työnhakijana, eikä oikeastaan tiedetä, keitä he ovat. Huoli nuorista on aiheellinen. Valtion näkökulmasta nuoria tarvitaan tietenkin itse itsensä elättäjiksi, veronmaksajiksi. Kasvuympäristöt ovat muuttuneet vaikeammaksi ymmärtää ja selvitä. Levottomuutta voi aiheuttaa myös ajatus siitä, mitä nämä alle 30-vuotiaat puuhaavat ollessaan ei-missään? Ovatko he netissä tutkimassa pommien kaavoja? Polttavatko kannabista tai juovatko kaljaa? Aiheuttavatko lisää sosiaali- ja terveysmenoja? Tutkija Minna Salmen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa vallitsee rakenteellinen välinpitämättömyys. Lapsista puhutaan huolestuneeseen sävyyn, mutta resursseja ei heidän hyväkseen jaeta. Lasten ja nuorten peruspalveluiden leikkaukset aloitettiin 1990-luvulla. Samaan aikaan lasten kasvuympäristöt ovat muuttuneet vaikeammaksi ymmärtää ja selvitä. Syrjäytymisestä puhuttaessa puhutaan köyhyydestä. Meillä alkaa olla perheitä, jotka elävät jo kolmannessa polvessa toimeentulotuella. Nuorilta on kuitenkin melko tehokkaasti lyöty umpeen sellaiset polut, jotka johtaisivat työttömyyskorvauk silla elelemiseen. Niistä nauttiakseen on ensin päästävä kouluihin ja suoritettava tutkintoja. Yksi PiiLoon Jäävä ryhmä nuoria ovat alisuorittajat. He ovat päässeet peruskoulun läpi tekemättä töitä. Totuus paljastuu toisen asteen opinnoissa, jotka eivät enää etene pelkästään sillä, että aamulla ilmaantuu kouluun jokseenkin oikeaan aikaan. Vanhempien tulo- ja koulutustaso eivät ole määräävä tekijä. Vanhemmat eivät pysty pakottamaan jatko-opintoihin, ja töitä ei saa. Nuori viihtyy kotona tietokoneen ääressä ja kavereiden kanssa eikä häntä huvita paljon mikään jos mikään. Tärkeää on, että nuori nähdään ja kuullaan muunakin kuin taloudellisena yksikkönä, tulevaisuuden tulo- tai menoeränä. Nuorten ei pitäisi kokea itseään arvottomiksi tai kelpaamattomiksi. Heidän elämällään on arvo jo itsessään. Ei päästetä nuoria putoamaan! Ydinsodan jälkeen ei ole hoitajia eikä hoidettavia Ydinsota johtaisi niin valtavaan ihmisten kuolleisuuteen, vammautumiseen ja sairastumiseen, että historiassa ei sille löydy vertaa. Terveydenhuoltojärjestelmä luhistuisi, valtaosa terveystyöntekijöistä menehtyisi ja lääketiede olisi voimaton vammaisten hoitamisessa, todetaan Terveysrintama ry:n vuosikokouksen kannanotossa. Kansainvälisen jännityksen kiristyminen ja ydinaseiden lukumäärän kasvu ovat lisänneet ydinsodan uhkaa. Joukkotiedotusvälineillä on suuri vastuu kansalaisten tiedon lisäämisessä sodan ja aivan erityisesti ydinsodan seurauksista. Näistä asioista vaikeneminen on tänä päivänä rikos. Tiedottamisen tulee perustua tosiasioihin. TEHY 8/ VUOTTA SITTEN TEHY t

6 Itse asiassa Perheiden parsija Jos keskusteluyhteys katkeaa, parisuhde muuttuu kyräilyksi, sanoo vuoden perheterapeutti Veli-Matti Saarinen. teksti Riitta Hankonen, Päivi Jokimäki kuva Antti Ekola 1 Miten suomalainen perhe voi? Ongelmat näkyvät eri tavoin, ja ne liittyvät vuorovaikutukseen. Jos ongelmat onnistutaan ratkomaan, tulos voi olla hyvä. Terapeutin tehtävä ei ole estää avioeroja vaan mahdollistaa keskusteluyhteys. Täällä Etelä-Pohjanmaalla on oma kulttuurinsa: perheiden yksityisyydensuoja on korkea, eikä naapureiden asioihin ole tapana puuttua. 2 Mitkä ovat parisuhteen yleisimmät ongelmat? Puolisot eivät kuule toistensa ääntä. Keskusteluyhteys katkeaa, ymmärtämättömyys kasvaa ja syntyy vihaa. Läheisyys ja ystävyys muuttuvat kyräilyksi. Epätoivoinen ihminen alkaa huutaa viestiään eikä kuuntele toista. 3 Miten lähisuhdeväkivaltaa voi ehkäistä? Paras keino on turvata lasten kasvuolot niin, että he eivät saa väkivaltaisen käyttäytymisen mallia. Väkivallasta voi päästä eroon. Käymme väkivaltatilanteen läpi ja mietimme, mitä tunteita ihminen on eri vaiheissa kokenut. Yleensä taustalla on turvattomuutta ja epäluottamusta sekä itsetunnon ongelmia, Piilossa olevaa perheväkivaltaa on vielä paljon, mutta valveutuneisuus lisääntyy. Kaikissa palveluasteissa lastenneuvolasta alkaen tulisi ottaa väkivalta puheeksi. 4 Pitääkö ensimmäisestä lyönnistä lähteä? Parisuhteesta lähtemisestä päättää jokainen itse, mutta kehotan hakemaan apua. Väkivalta ei poistu sietämällä, vaan se pahenee ja raaistuu. 5 Mikä edistää perheen hyvinvointia? Perheenjäsenten avoimet ja välittömät suhteet, jotka mahdollistavat vaikeista asioista puhumisen. Joustavuus, lämpö, läheisyys, rakkaus ja sen osoittaminen sanoin ja teoin. 6 Mistä suomalaiset perhesurmat johtuvat? Yksiselitteisiä johtopäätöksiä on vaikea vetää. Tekijällä voi olla psykoottistasoinen masennus, jossa henkilö kokee epäonnistuneensa täysin vaikka se ei totta olisikaan. Hän näkee tilanteensa niin häpeällisenä, että haluaa säästää perheensä tappamalla sen. Joskus kyseessä on erotilanteessa kylmäverisesti tehty murha. Tekijä haluaa rangaista toista ja näyttää, että jos itse menettää perheen, ei toinenkaan sitä saa. Joskus surmiin liittyy mustasukkaisuus. Rakkautta tulee osoittaa sanoin ja teoin. Itsetuntoon ja häpeään ne liittyvät. On mietittävä, millä tavoin saataisiin sellainen viesti perille, että masennukseen saa apua eikä erokaan ole kestämätön asia. 7 Miten terapeutin sukupuoli vaikuttaa työssä? Mies voi kokea miesterapeutin hyväksi, jos pelkää naisten ylivaltaa. Toisaalta nainen voi kokea miehen uhkana, jos on kokenut väkivaltaa. Asia toivottavasti nousee esiin siinä vaiheessa, kun keskustellaan siitä, onko terapiasta ollut hyötyä. 8 Miten ongelmaperheen lasta voi auttaa? Vanhemman on hyvä kertoa vaikeuksista lapselle ikätasoisesti, koska oikea tieto suojaa lasta murehtimiselta. Hoitohenkilökunnan pitää keskustella vanhempien kanssa siitä, miten pulmat näkyvät lapsille. Liika vastuu vaurioittaa lasta. Muita suojaavia tekijöitä ovat päiväkoti, koulu, kaverit, harrastukset ja ymmärtävä aikuinen. Vakavissa tapauksissa pitää tehdä lastensuojeluilmoitus yhdessä vanhempien kanssa. Se tarkoittaa lisää apua, ei huostaanottoa. Perhe voi saada esimerkiksi tukihenkilön tai -perheen. 9 Mitä on hyvä elämä? Ilot ja surut vuorottelevat, sillä hyvä elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Hyvää elämää elävä pärjää itsensä kanssa ja osaa välillä rentoutua. 6 TEHY t

7 Laatutyötä. Veli-Matti Saarinen sai tunnustuksen väkivallan ehkäisytyöstään. Veli-Matti Saarinen, 54 Psykiatrinen sairaanhoitaja, vaativan erityistason perheterapeutti ja yrittäjä. Työskentelee Seinäjoella. Pohjanmaa-hankkeen kehittämissuunnittelija. Perheeseen kuuluvat vaimo, aikuiset kaksostyttäret ja 6-vuotias poika. TEHY t

8 Hoida osaamistasi UUTUUS UUTUUS UUTUUS KUOLEVAN HYVÄ HOITO Kirja antaa terveydenhuollon ammattilaisille apua eri-ikäisten ja eri tilanteissa olevien kuolevien ja heidän läheistensä tukemiseen. Se korostaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon moniammatillisuutta, tapahtuipa hoito terveyskeskuksen vuodeosastolla, vanhainkodissa, saattohoitokodissa, tehohoitoyksikössä tai potilaan kotona. Teos on tarkoitettu hoitotyötä ja kuolevan hoitoa opiskeleville. Se soveltuu erikoistumis- ja täydennyskoulutukseen sekä työelämässä oleville hoitotyöntekijöille. ISBN painos TYÖTERVEYSHUOLLON PSYKOLOGISET KÄYTÄNTEET Teos antaa työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille uusia näkökulmia ja työskentelytapoja työterveystyöhön. Lisäksi kirja tarjoaa organisaatioille uudenlaisia avauksia kehittää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Teos on tarkoitettu käsikirjaksi työterveyshuollon asiantuntijoille ja ammattihenkilöille sekä työsuojeluorganisaatioille ja muille henkilöstöasioiden parissa työskenteleville. ISBN painos RAJANSA KAIKELLA Miten estää myötätuntouupuminen? Teos nostaa esille henkisen kuormittumisen työhön liittyvissä ihmissuhteissa sekä tarjoaa yksilö- ja yhteisötasoilla ajatuksia ja käytännön työkaluja sen tunnistamiseen ja siihen vaikuttamiseen. Kirjassa kerrotaan, mihin henkisen stressin säätelyssä tulisi kiinnittää huomiota ja miten myötätuntouupumista voi ehkäistä. Teos tarjoaa välineitä työterveyshuollon ja työsuojelun henkilöstölle, työnohjaajille, kouluttajille, terapeuteille ja kaikille, jotka ovat työkseen tekemisissä ihmiselämän tragedioiden kanssa. ISBN painos ,60 TILAUKSET JA LISÄTIEDOT puh

9 Puheenjohtajalta Kolmikanta toimii Puheenjohtaja Jaana laitinen-pesola Epäilyksistä huolimatta suomalainen, kolmikantainen neuvottelumenettely on taas osoittanut toimivuutensa. Viime syksynä synnytetty raamisopimus ja noin kuukausi sitten aikaansaatu työurasopimus ovat osoitus siitä, että mekanismi on yhä käyttökelpoinen. Julkisuudessa on käyty juupas eipäskeskustelua työurasopimuksen vaikutuksesta eläkkeelle siirtymisikään. Haarukka on ollut noin viidestä kuukaudesta vuoteen laskijasta ja laskentatavasta riippuen. Ero johtuu siitä, että valtiovarainministeriö laski vain niin sanottujen kovien toimenpiteiden vaikutukset. Tosiasia kuitenkin on, että Jukka Ahtelan ryhmän esitykset, joilla vaikutetaan juuri työelämän laatuun ja työssä jaksamiseen, ovat työntekijöiden kannalta erittäin merkittäviä kunhan niissä päästään konkreettisiin toimiin. Työurasopimuksen synty auttoi myös maan hallitusta kehysriihen päätöksissä. Veronkorotuksia ja leikkauksia voitiin tehdä hieman maltillisemmin. Meillä on paikka niissä pöydissä, joissa asioistamme päätetään. ViimE syksynä synnytettyyn raamisopimukseen liittyen on parhaillaan meneillään työnantaja- ja työntekijäosapuolien väliset neuvottelut, jotka koskevat sopimuksen synnyn loppumetreillä sovittua kolmea koulutuspäivää. Näiden neuvottelujen ja yhteisen näkemyksen koulutuspäivistä ja niiden luonteesta pitäisi olla valmiina toukokuun loppuun mennessä. Joskus Ehkä tuntuu, että vaikka kolmikantaisten ratkaisujen synnyttämiseen käytetään paljon aikaa ja vaivaa, lopputulokset ovat niin moniselitteisiä, että vaikutusten todellinen arviointi voidaan tehdä vasta jälkikäteen. Uskon silti edelleen kolmikantaan. Sen avulla Suomea on rakennettu yhdessä vaikeissa tilanteissa. Kun katsoo eurooppalaista ammattiyhdistysliikettä ja kollegoittemme vaikutusmahdollisuuksia siellä, olemme aivan erilaisessa tilanteessa. Meillä on paikka niissä pöydissä, joissa asioistamme päätetään. Eurooppalaisten kollegoittemme mahdollisuus vaikuttaa omien maidensa päätöksentekoon tarkoittaa ikävä kyllä lähinnä marssimista kaduilla. Me tehyläiset tiedämme omasta kokemuksestamme, että marssejakin tarvitaan, mutta se ei riitä yksistään, kun todella halutaan vaikuttaa! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Huom. Puhelinpalvelu on suljettu vapunpäivän aattona ma Edunvalvonta (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, Työttömän toimintakyky arvioitava heti ToiminTakykyä tulee arvioida jo työterveyshuollossa työntekijän irtisanomisaikana tai terveyskeskuksessa heti työttömyysjakson alussa. Tähän ohjaa Toimia-asiantuntijaverkoston uusi suositus. Alkutoimet ovat tärkeitä, jotta uudelleentyöllistyminen olisi mahdollisimman nopeaa. Työttömän sairaudet ja kuntoutuksen tarve jäävät usein tunnistamatta, jolloin riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa erityisesti nuorilla. Työttömyyden pitkittyessä terveysriskit kasvavat. Uusi suositus Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa on julkaistu Toimia-tietokannassa. VT Uusi työllistämismalli kiinnostaa kuntia kunnat ovat kiinnostuneita kokeilusta, jossa vastuu vaikeimmin työllistyvien aktivoinnista siirretään kunnille. Hakijoita kokeiluun on ollut paljon. Työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton kokeilussa testataan, vaikuttaako uusi järjestämismalli vaikeasti työllistyvien työelämään sijoittumiseen ja hyvinvointiin sekä työllistämistoimien kustannuksiin. Tulokset auttavat tekemään päätöksiä kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Kunnilla on työllisyyden edistämisessä moninainen rooli: ne ovat työnantajia mutta myös kehittävät elinkeinoja ja torjuvat sosiaalista syrjäytymistä. RH PiTkä HisToRia. Jaksotyöajan uudistus on ollut vireillä jo vuosikymmeniä JaksoTyöaJan uudistus pääsee vihdoin käyntiin kokeilulla ensi syksynä. KT Kuntatyönantajien, kunta-alan pääsopijajärjestöjen ja Tehyn yhteinen työryhmä on päässyt sopuun kokeilusta. Suurimmat parannukset ovat lisätyön poistuminen arkipyhäjaksoilta ja keskeytyspäivän ajallinen arvo. KT pyytää kokeiluun halukkaita työpaikkoja ilmoittautumaan. Työryhmä valitsee kokeiluun osallistuvat työpaikat niin, että ne edustavat kuntatyötä mahdollisimman hyvin. Kun paikat on päätetty, kokeilusta tehdään erillinen virka- ja työehtosopimus. Siinä päätetään muun muassa kokeilun kesto. Sopimuksen allekirjoittamiskäytäntö on vielä ratkaistava, sillä Tehy ei edelleenkään yhdy muiden järjestöjen tekemiin sopimuksiin. Mikäli sopimuksen muodosta ei päästä yksimielisyyteen, Tehy ja tehyläiset jättäytyvät kokeilun ulkopuolelle. Tämä ei ole kenenkään etu, sillä asia on tärkeä. Osapuolilla on olemassa yhteinen tahto jaksotyön uudistamisen tarpeesta, sanoo neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja. Kokeilusta sovittiin viime marraskuussa kunta-alan sopimusratkaisun yhteydessä. RH Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Työaikakokeilu käynnistyy kolme faktaa jaksotyöstä 1 Noin 80 prosenttia tehyläisistä tekee jaksotyötä tai muodollista jaksotyötä. 2 Jo ensimmäisessä kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa 1971 oli määräys jaksoeli periodityöstä. 3 Jaksotyöaikaa on yritetty uudistaa 30 vuoden ajan. 10 TEHY t

11 ,90 ajankohtaista Naisista yhä useampi sosiaali- ja terveysalalla Useampi kuin joka neljäs eli 28 prosenttia Suomen työllisistä naisista työskenteli vuonna 2009 sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vuonna 2000 vastaava osuus oli 25 prosenttia. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista. Työllisistä miehistä ainoastaan 3,7 prosenttia työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kaikista työllisistä alalla oli lähes joka kuudes. Miehistä ainoastaan 3,7 prosenttia työskenteli alalla. Ilmoitus Kelaan pitkästä ulkomaanmatkasta Vuoden 2009 lopussa sosiaali- ja terveyspalveluissa oli yhteensä henkilöä. Vuosina henkilöstömäärä kasvoi 18 prosentilla. Nopeinta kasvuvauhti oli yksityisissä palveluissa. Alan henkilöstöstä lähes kolme neljäsosaa työskenteli julkisissa palveluissa. Yrityksissä oli 15 prosenttia ja järjestöissä 11 prosenttia työntekijöistä. VT ennuste 0,8 % Talouskasvu vuonna Lähde: valtiovarainministeriö pitkät lomamatkat eivät tavallisesti vie matkailijalta oikeutta Suomen sosiaaliturvaan, mutta joihinkin etuuksiin matka voi vaikuttaa. Kelaan pitää ilmoittaa, kun on lähdössä lyhyttä lomamatkaa pidemmäksi aikaa ulkomaille. Mutta missä menee lyhyen ja pitkän raja? Työssä olevilla henkilöillä jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää vuosiloman pituutta, sanoo Kelan kansainvälisten asioiden lakimies Suvi Rasimus. Joissain etuuksissa vaikuttaa jo lyhyempikin oleskelu ulkomailla. Erityisesti työttömän työnhakijan pitää olla tarkkana, sillä työttömyysturvan maksaminen katkeaa jo kuuden vuorokauden ulkomaanmatkalla. VT Mediatähystys Asiantuntija rajaa oma-aloitteisesti osaamisalueensa, tuntee rajansa ja saattaa suositella muita lausunnonantajia. Näkemyksensä hän perustelee ymmärrettävästi ja rationaalisen neutraalisti, ei suuriin tunteisiin tai yksittäistapauksiin vedoten. hannu Lauerma, mielenterveys 2/12 Puoli Suomea ikävöi Lääkintöhallitusta otsikko mediuutisissa Kouluammuskelut ovat selkeä merkki siitä, että nuori voi olla hyvin syrjäytynyt jopa omasta perheestään. rap-artisti pyhimys eli mikko kuoppala, uusi suomi 8.4. Nuorten miesten mielestä hyvä isä hoivaa, on lapsen kanssa kotona ja tekee kotitöitä. Jos ei ole voinut jäädä hoitovapaalle, sitä selitellään työkiireillä. tutkija petteri eerola, Lapsen maailma 4/2012 Kun katson aamurähmäisillä silmilläni uimaaltaaseen, joka on täynnä punakkaa rouvaa, näyttää se siskonmakkarakeitolta. Kun minä hyppään sekaan, niin sitten on keitossa vihanneskin. näyttelijä ilkka heiskanen, kotiliesi 7/12 Uusi 7 PIXMAC & Kullia & loristeita uutta väriä pääsiäiseen Helpot juhlaherkut Askartelua maalaistyyliin Helli ihoa Kun töihin Luonto herää, aloe veralla on kiva mennä joko näit perhosen? Karu romantikko ilkka HeisKanen Rakastan keski-ikäisten naisten liikuntalajeja nostalgia Lumoaa puutarhurin Onko museoilla enää virkaa? aivoinfarktin jälkeen uusi parempi elämä Kukkia & koristeita TEHY t

12 ajankohtaista Tehy: Homekorjauksiin liian vähän rahaa Hallitus esittää lisätalousarvioesityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kosteus- ja homevauriokorjauksiin 10 miljoonaa euroa. Avustuksille asetetaan ehtoja, joilla varmistetaan korjausten laatu. Tehyn henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto pitää summaa aivan liian pienenä. Selvitysmies, professori Kari Reijula totesi jo useita vuosia sitten, että vaurioiden korjaamiseen tarvitaan 400 miljoonaa euroa. Ainoa hyvä viesti on, että rakentamisen laatuun kiinnitetään huomiota. RH Terveydenhuollon menot ennallaan Sukupuolivähemmistöt näkyvät huonosti yhteiskunnassa tasa-arvovaltuutetun teettämän selvityksen mukaan sukupuolivähemmistöt ovat näkymättömiä suomalaisessa yhteiskunnassa, lainsäädännössä ja viranomaiskäytännöissä. Sukupuolivähemmistöjä ei mainita erikseen edes syrjintäsuojaa koskevassa lainsäädännössä. Myös terveyden-, sosiaali- sekä opetusalan ammattihenkilöt tuntevat huonosti sukupuolien moninaisuutta. Siksi ammatillisen täydennyskoulutuksen nopea toteuttaminen olisi selvityksen mukaan tärkeää. Ihmiset ovat sukupuoli-identiteetiltään ja sukupuolen ilmaisultaan moninaisia. Kaikki eivät ole luokiteltavissa yksiselitteisesti naisiksi tai miehiksi. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat muun muassa transsukupuoliset, transvestiitit ja intersukupuoliset henkilöt. Sukupuolivähemmistöt sekoitetaan usein virheellisesti seksuaalivähemmistöihin eli homoihin, lesboihin ja biseksuaaleihin. vt työhyvinvointi 30 Huonon työhyvinvoinnin vuosikustannukset miljardeina euroina. Lähde: excenta ja työterveyslaitos suomen terveydenhuollon menot olivat 16,0 miljardia euroa vuonna Reaalisesti terveydenhuollon menot laskivat 0,1 prosenttia edellisvuodesta. Asukasta kohden rahaa kului euroa. Menot olivat 8,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Erikoissairaanhoitoon kului 5,5 miljardia ja perusterveydenhuoltoon 3,3 miljardia euroa. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat reaalisesti 2,0 prosenttia. Kasvu johtui erityisesti somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitomenojen noususta. Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoito maksoi edellisvuotta vähemmän. Perusterveydenhuollon menot laskivat 2,1 prosenttia. Tämä johtui perusterveydenhuollon vuodeosastohoitomenojen vähenemisestä. vt Suomi Ruotsi Tanska Norja Iso-Britannia Alankomaat Ranska Romania Unkari Espanja Italia Bulgaria Puola i Organisaatiouudistus on maan tapa niiden työntekijöiden osuus, joiden työpaikoilla on tehty mittavia organisaatiouudistuksia viimeisten kolmen vuoden aikana, prosenttia LÄHDE: 12 TEHY t

13 AjAnkohtAistA Lisää tehoa omavalvontaan Velvoite omavalvontasuunnitelmasta on kirjattava lakiin, esittää valelääkäritapauksia puinut työryhmä. TeksTi Vesa Turunen Terveydenhuollon ammatinharjoittamisen valvontaa pohtinut työryhmä jätti mietintönsä maaliskuun puolivälissä. Tehy kannattaa työryhmän ehdotusta, jonka mukaan jokaisen terveydenhuollon toimintayksikön tulee laatia ja panna täytäntöön omavalvontasuunnitelma. Ehdotuksen toteuttaminen vaatii terveydenhuoltolain ja yksityistä terveydenhuoltoa koskevan lain muuttamista. Toukokuussa 2011 voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa ei ole säännöksiä suunnitelman laatimisen vastuusta eikä sisällöstä, TEHY t Aluehallintovirastojen tekemä valvonta tulisi yhdistää hallinnollisesti Valviraan. vaan niistä on annettu velvoitteita asetuksella. Työryhmän tietojen mukaan suunnitelmia on tehty julkisen sektorin yksiköissä erittäin vähän. Ryhmä katsoo, että velvoitteet on saatava lakiin. Vastaavan lääkärin vastuulla olisi valvoa, että suunnitelma laaditaan ja sitä noudatetaan. Omavalvontasuunnitelmassa korostettaisiin toimintayksikön ja työnantajan vastuita muun muassa työhönotossa, perehdytyksessä ja taitojen ylläpidossa. Työnantaja vastaa kaikissa olosuhteissa potilasturvallisuudesta. Siihen sisältyy vastuu riittävästä ja oikeanlaisesta henkilöstöstä, henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta, sanoo Tehyn yhteiskuntasuhteista ja kehittämisestä vastaava vt. johtaja Marja- Kaarina Koskinen. Työryhmä ehdottaa, että EU- tai ETAalueen ulkopuolelta tulevan lääkärin olisi suoritettava uusimuotoinen ammatillinen kielikoe. Jo nykyisin on käytössä lääketieteellinen kuulustelu, joka järjestetään Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Laillistamisen jälkeen lääkärin olisi työskenneltävä julkisessa terveydenhuollossa vuoden ajan, minkä jälkeen hän saisi oikeuden toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tehy on esittänyt, että kaikkien ulkomailta tulevien terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutus keskitettäisiin, kuten lääkäreiden kuulustelu. Kielitaidon varmistamiseen tarvitaan samanlaisia järjestelyjä. valviran ylläpitämä ammattihenkilöiden Terhikki-rekisteri vaatii niin ikään uudistuksia. Työryhmä ehdottaa, että Valvira kehittää rekisteriin nopeasti mahdollisuuden sähköiseen asiointiin. Tämä mahdollistaisi sen, että alan oppilaitokset ilmoittavat kaikki tutkinnon suorittaneet välittömästi valmistumisen jälkeen. Potilasta tai hänen läheistään tulisi kuulla työryhmän mukaan säännönmukaisesti hoidon päättyessä. Muistutusmenettely olisi ensisijainen keino selvittää hoitoonsa tai kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Tämä voisi vähentää kanteluiden määrää. Työryhmän näkemyksen mukaan aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveydenhuollon tekemä valvonta tulisi yhdistää hallinnollisesti Valviraan. Samalla on varmistettava riittävät voimavarat asianmukaisen terveydenhuollon valvonnan turvaamiseksi. i Valvontatyöryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän syksyllä Tehtävänä oli selvittää ja arvioida terveydenhuollon ammatinharjoittamisoikeuden myöntämistä sekä ammatinharjoittamisen seurantaa ja valvontaa. Tehtävä koski erityisesti lääkärinoikeuksia. Taustalla olivat syksyn aikana ilmitulleet valelääkäritapaukset. 13

14 nuorten Syrjäytyminen Oman elämänsä etsijät Kiimingin kunta auttaa syrjäytymässä olevia nuoria uudella tavalla. Tapa on nimeltään Tsekpoint. teksti Riitta Hankonen kuvat Jussi Tuokkola 14 TEHY t

15 NUoreN tukena. Terveydenhoitaja Riitta Kumpumäki estää työllään syrjäytymistä. UlkopUolisUUs. Syrjäytyminen uhkaa peruskoulun päättäviä nuoria miehiä. Pekka opiskelee ammattioppilaitoksessa, mutta opiskelu ei kiinnosta. Jatkuva lintsaus hermostuttaa äidin, jonka kanssa Pekka elää kahdestaan. Äiti yrittää saada poikaansa ruotuun yhdessä koulukuraattorin kanssa. Kuraattori kutsuu Pekan ja hänen äitinsä keskustelemaan ja pyytää paikalle myös erityisnuorisotyöntekijä Pasi Karvosen. Palaverissa päädytään siihen, että Pekka ottaa puolen vuoden aikalisän miettiäkseen tulevaisuutta. Hän eroaa koulusta, mutta pääsee työpajalle. Työpajalta tie käy rautakauppaan ja kesätöihin varastoon. Poika viihtyy työssä, eikä hänellä ole ongelmia herätä aamuisin. Palkka motivoi. Vähitellen myös opiskelu alkaa kiinnostaa. Pekka tekee päätöksen: hän palaa syksyllä kouluun. Myös välit äitiin ovat TEHY t

16 nuorten Syrjäytyminen ApuA lähelle. Erityisnuorisotyöntekijä Pasi Karvonen ja Riitta Kumpumäki tapaavat nuoria arjessa. parantuneet. Pekka puhuu ja hymyileekin aiempaa enemmän. Näin on katkaistu yhden kiiminkiläisnuoren syrjäytyminen Tsekpoint-toimintamallin avulla. Alkunsa toiminta sai vuonna 2008, jolloin nuorten työttömien määrä kääntyi Kiimingissä taantuman vuoksi selvään nousuun. Lokakuussa heitä oli 54, mikä on 25 enemmän kuin edellisenä vuonna. Alle 19-vuotiaiden määrä kunnassa oli muutenkin merkittävästi lisääntymässä, ja kuntouttavan tuen piirissä olevien nuorten määrä oli myös lisääntynyt. Kunta ei jäänyt odottamaan ongelmien pahenemista, vaan ryhtyi toimenpiteisiin sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-rahoituksen turvin. Käynnistyi Tsekpoint, jonka tarkoituksena on parantaa nuorten hyvinvointia, lisätä elämänhallintaa ja estää syrjäytyminen. Tsekpoint-mallissa työntekijät toimivat osana tavanomaista työtään, eikä ketään tarvitse palkata toimintaan erikseen. Syrjäytymiskierteen estäminen säästää kunnan rahoja, mutta ennen kaikkea se vie yksittäisiä ihmisiä elämässä eteenpäin. Nykyään Tsekpoint on vakiintunut osa kunnan toimintaa. Kiiminkiläiset toivovat toimintamallin säilyvän, kun Kiiminki liittyy ensi vuoden alussa Ouluun yhdessä Haukiputaan, Oulunsalon ja Yli- Iin kanssa. TsekpoinTin tunnuslause on Saattaen vaihdettava: Jos nuori tarvitsee useamman eri ammattilaisen tukea, hänet ohjataan kädestä pitäen näiden luo. Nuori kulkee opetustoimen, nuorisotyön, työpajan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten muodostamassa ringissä. Kun ringin työntekijät tunnistavat vaarassa olevan nuoren, he ohjaavat hänet oikean ammattilaisen pakeille. Näin nuori ei päädy eri viranomaisten palloteltavaksi tai kuormittamaan vääriä palveluja, joista ei ole hyötyä. Alun perin Tsekpoint kohdistui peruskoulun päättäviin ja heitä vanhempiin nuoriin, mutta sittemmin ikärajaa on laskettu. Nuorimmat asiakkaat voivat olla 11-vuotiaita, sillä syrjäytymisen ensimmäiset oireet, kuten käytöshäiriöt, kouluvaikeudet ja terveysongelmat, ilmaantuvat usein jo ala-asteella. Kukaan ei tee päällekkäistä työtä, ja nuoren tilanteesta muodostuu kokonaiskuva. Jokainen nuori saa tarpeidensa mukaisen tukiryhmän, joka toimii niin kauan kuin nuori tarvitsee tukea. Ongelmiin päästään nopeasti käsiksi, ja vyyhti lähtee purkautumaan. Ammattilaisen puheille tulemisen kynnys on pyritty pitämään matalana. Monien on silti vaikea hakea apua, sillä 16 TEHY t

17 TerveysTarkasTus. Nuorella voi olla elämäntavoista johtuvia terveysongelmia. elämäntilanne hävettää ja turhauttaa. Ei ole töitä, ei opiskelupaikkaa tai koulu ei syystä tai toisesta kiinnosta. Vapaa-aika kuluu hengailussa ja päihteitä käytetään paljon. Tsekpointin asiakkaat tulevat useimmiten koulun, nuorisotyön, työvoimatoimiston tai sosiaalitoimistossa työskentelevän palveluohjaajan kautta. Kukaan ei pysty sanomaan, että tämä ei kuulu minulle, sanoo Karvonen, joka on vastuussa toimintamallista kokonaisuutena. TEHY t TerveysongelmisTa kärsivät nuoret päätyvät terveydenhoitaja Riitta Kumpumäen vastaanotolle. Hän tapaa nuoria eri puolilla Kiiminkiä. Yksi tapaamispaikka on Jäälin neuvolassa, vauva- ja lapsiaiheisten kuvien keskellä. Karvonen voi tulla nuoren kanssa Kumpumäen luo, jos nuorella on ammattilaisen arviota vaativia terveysongelmia. Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen ja selvittää mielenterveyden tilaa. Monilla on mielenterveysongelmien lisäksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireita, joten Kumpumäki ohjaa heidät lääkärin ja fysioterapeutin vastaanotolle. Yksi Kiimingin terveyskeskuksen lääkäreistä on nimetty Tsekpoint-mallin omaksi lääkäriksi, joten aika ja pysyvä hoitosuhde löytyvät yleensä helposti. Tuki- ja liikuntaelinvaivat selittyvät yleensä sillä, että nuoret liikkuvat liian vähän, syövät epäterveellisesti ja ovat ylipainoisia. Kumpumäki voi lähettää nuoren puolestaan Karvosen luokse, jos ensisijainen tarve olisi saada vapaa-aikaan mielekästä toimintaa. Kumpumäki toimii myös kahden alaasteen terveydenhoitajana. Tsekpointasiakkaiden kanssa työskentely antaa Kukaan ei pysty sanomaan, että tämä ei kuulu minulle. Erityisnuorisotyöntekijä Pasi Karvonen työhön erilaista haastetta ja vahvistaa ammattitaitoa. Työ on opettanut havaitsemaan syrjäytymisvaaran merkkejä ala-asteikäisistä. Olen saanut Tsekpoint-työstä paljon välineitä kouluterveydenhoitajan työhön. Välejä ja hoitosuhdetta perheeseen ei ole tarkoitus katkaista, joten pitää miettiä huolellisesti, miten ottaa huolensa puheeksi. syrjäytyminen periytyy ja saa alkunsa usein lapsen kotioloista. Monet 17

18 nuorten Syrjäytyminen Päihteet. Lähes kaikki syrjäytyneet nuoret tupakoivat. vanhemmat ovat lapsensa kavereita, joihin ei pysty turvautumaan tiukan paikan tullen. Näennäisesti lapset ovat itsenäistyneet varhain. Käytännössä lapsi on joutunut ottamaan vastuun olemisestaan liian nuorena. Vanhemmat suhtautuvat sallivasti päihteiden käyttöön ja saattavat jopa vähätellä koulutuksen merkitystä. Monet nuoret eivät tiedä, millaista peruselämä on, koska sellaisesta ei ole kokemusta. Ammattilaisen voi olla vaikea puuttua perheen tapoihin, vaikka näkisi todennäköisen kehityskulun. Kuinka puuttua, jos vanhemmat kokevat asioiden olevan hyvin? Perheen toimintatapojen katkaiseminen vaatii lapselta paljon. Peruskoulun jälkeisiin opintoihin pääseminen vaatii vähintään kohtuullisia arvosanoja. Karvosen mukaan moni pystyy kohottamaan arvosanojaan merkittävästi jo puolessa vuodessa ja pääsee haluamiinsa jatko-opintoihin. Moni havahtuu liian myöhään. Kuinka puuttua, jos vanhemmat kokevat asioiden olevan hyvin? Terveydenhoitaja Riitta Kumpumäki Nuoret tytöt ratkaisevat ongelmansa joskus tulemalla raskaaksi. Teinivanhemmuus on riski sekä vanhemmille että lapselle. Moni ryhdistäytyy ja osoittaa pärjäävänsä lapsen kanssa hienosti, mutta kaikille ei käy hyvin. Lapsi ei voi olla ratkaisu, jos oma elämä on sekaisin, Karvonen sanoo. Syrjäytyneiden nuorten kanssa työskentelyssä riittää haasteita. Kontaktia on joskus vaikea saada. Kumpumäki uskoo kuitenkin yrittämisen voimaan: jotain jää nuoren mielen pohjalle kytemään. Ehkä elämäntilanne ei juuri sillä hetkellä ole otollinen muutokselle, mutta myöhemmin nuori saattaa oivaltaa jotain ja ottaa yhteyttä. Vaikeimmin tavoitettavia ovat jatkuvasti muuttavat nuoret. He tulevat vas- 18 TEHY t

19 taanotolle ehkä kerran, mutta hoitosuhde ei ehdi vakiintua ennen kuin he muuttavat taas. Jatkuvan muuttamisen takana on yleensä päihdeongelma. Syrjäytyneitä nuoria on myös vaikea saada ymmärtämään, mihin päihteitä suosiva elämäntyyli voi pahimmillaan johtaa. Nuoret elävät hetkessä eivätkä suunnittele tulevaisuutta. Muutokselle ei koeta tarvetta. Sinnikäs ja kärsivällinen pitää olla, sillä muutos ei lähde käyntiin hetkessä. Pyrin olemaan tapaamisissa aidosti läsnä ja yritän saada ajattelemaan, että asiat voisivat olla toisin. Muutos voi pelottaa, joten yritän vakuuttaa, että polut ovat löydettävissä. Joskus vastaanotolle tuleminen kaatuu pieneen asiaan. Jos asiakas jättää tulematta, Kumpumäki soittaa perään. Tarvittaessa koko tukiryhmä yrittää tavoittaa kadonnutta. Etsivä nuorisotyö metsästää niitä, jotka eivät ole hoitosuhteessa mihinkään. Kotoa ei ketään lähdetä kuitenkaan etsimään. Lähes kaikki nuoret tupakoivat. Kumpumäki on realisti ja tietää, että lopettaminen onnistuu harvalta. Se on vaikeaa, kun elämästä puuttuu rytmi ja ryhti. Nuorilla on tietoa tupakoinnin ja muiden päihteiden käytön riskeistä, mutta he eivät osaa ajatella niiden toteutuvan omalla kohdallaan. Kannustan ainakin vähentämään, koska sekin edistää terveyttä. Välillä KarVonen kokee hoivaavansa nuoria kuin pieniä lapsia. Tunteet ovat pinnassa ja turhautuminen purkautuu helposti. Väkivallan mahdollisuus on aina läsnä. Työturvallisuuden vuoksi on tär keää, että vastaanottotiloissa työskentelee myös muita, joilta voi saada tarvittaessa apua. Onneksi uhkaavia tilanteita ei ole sattunut Kumpumäelle kuin yksi. Tsekpoint on toiminut vasta neljän vuoden ajan, joten työn tuloksista ei voi esitellä vielä näyttäviä tilastoja. Asiakkaita on ollut kuitenkin kymmeniä, ja työntekijöiden kokemusten mukaan työstä on ollut selvää hyötyä. Missä nämä nuoret olisivat nyt, jos Tsekpointia ei olisi? Yksikin eteenpäin autettu nuori riittää todistamaan, että tämä on tarpeellista toimintaa, Karvonen sanoo.t Koulutus on paras lääke syrjäytymiseen peruskoulun käyneet äidit saattaisivat täyttää syrjäytymisen kriteerit. Syrjäytymisen ytimessä ovat ne nuorta, jotka eivät näy tilastoissa edes työttöminä työnhakijoina. Kukaan ei tarkkaan tiedä, keitä he ovat ja mitä he tekevät. Työnhakijoiksi heidän ei kannata ilmoittautua, koska kouluttamattomat nuoret eivät ole oikeutettuja työmarkkinatukeen. Kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä on miehiä. Tilastoa tosin vääristää se, että kotona lapsiaan hoitavia naisia ei lasketa syrjäytyneisiin, vaikka pelkän Lähes neljännes syrjäytyneistä on maahanmuuttajataustaisia. Syrjäytyneiden nuorten vanhemmista noin puolet on työttömiä tai yhteiskunnan ulkopuolisia. Jos nuorella on tukenaan edes toinen vanhemmista, syrjäytymisriski putoaa alle kolmasosaan verrattuna yksin asuvaan nuoreen. Koulutus on ensisijainen keino ehkäistä syrjäytymistä. Mitä kauemmin nuori on syrjäytynyt, sitä pienemmäksi koulutuksen suorittamisen todennäköisyys muuttuu. Pelkän peruskoulun suorittaneiden työllisyysaste on parhaimmillaankin vain 60 prosenttia. Lamassa ja taantumassa heikosti koulutetut menettävät työnsä helpoiten. Matalan koulutuksen työpaikoista voi olla kaikkein kovin kilpailu myös hyvinä aikoina. Nuorten yhteiskuntatakuu tulee täysimääräisesti voimaan vuoden 2013 alussa. Tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Lisäksi kunnille aiotaan säätää vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Nuorten työpajatoimintaa aiotaan vahvistaa ja etsivä nuorisotyö laajentaa koskemaan koko maata. LÄHDE: PEKKA MYRSKYLÄ: HUKASSA KEITÄ OVAT SYRJÄYTYNEET NUORET. EVA-ANALYYSI 19, TEHY t

20 AmmAtissA TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: LIIKKUVA VERIPALVELU Veren vetämänä Terveydenhoitaja Virpi Kurtti kerää verta ympäri Pohjois-Suomea. TeksTi Päivi Mäkinen kuvat Pekka Fali Omalla alalla. Veri palvelu on Virpi Kurtille mieluisa ja oman oloinen työpaikka. 20 TEHY t

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

KAMPANJAT

KAMPANJAT 01.10.-30.11.2014 KAMPANJAT WINDBREAKER CODE 1448 & NAISTEN WINDBREAKER CODE 1449 Kuivuu nopeasti Mukavat tuulitakkimme sopivat ympärivuotiseen käyttöön. Ne ovat tuulenpitäviä, vettähylkiviä ja hengittäviä,

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Terveydenhoitajien työotteen muutos Salon terveyskeskuksessa Sofia Maleike-Ruohola Perinteinen työ terveydenhoitajalla

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

TEHY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008

TEHY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008 KT 1 TEHY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008 Luottamusmieskoulutus Tehy 14.-16.4. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 3-jakso (3/07) Tehy 4.-6.2. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 1-jakso (1/08)

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Mikä puhuttaa eniten välimatkat olisivat lyhyemmät jos työntekijät

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot