Helmikuu Kyllä jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, vakuuttaa Tommi Evilä. Sivut 8 10 Rutosti hyvää mieltä. siltalehti.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helmikuu 2015. Kyllä jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, vakuuttaa Tommi Evilä. Sivut 8 10 Rutosti hyvää mieltä. siltalehti."

Transkriptio

1 Tamperelainen seurakuntalehti Helmikuu 2015 siltalehti.fi Kirkkotekstiili syntyy tietokoneen avulla Svenska hemmet sai uudet alttarivaatteet. Sivut Kyllä jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, vakuuttaa Tommi Evilä. Sivut 8 10 Rutosti hyvää mieltä Aamumessu antaa voimia arkipäivään Sivu 4 Nessu kirkastaa nyt vanhempiensa elämää Sivu 16 Tampereen Työväen Teatteri Kainon laulu kertoo sotalasten tarinoita Sivu 18

2 2 SILTA 2/2015 PÄÄKIRJOITUS Kirsi Airikka vt. päätoimittaja helmikuu Tampere Vuoropuhelu lisää ymmärrystä Pariisilaiseen Charlie Hebdo -lehteen tammikuussa tehty terroristi-isku on järkyttänyt ihmisiä ympäri maailman. Se on myös herättänyt viime viikkoina paljon keskustelua länsimaisesta sananvapaudesta ja uskontojen välisistä konflikteista. Pelolle ei saisi antaa valtaa. Silti moni miettii huolestuneena, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ääri-islamilaisen Isis-liikkeen toimet ovat pelottavia. Saksassa taas huolta aiheuttaa Dresdenistä alkanut Pegida-liike, joka vastustaa islamia. Liike sai syksyllä alkunsa, kun asukkaat alkoivat vastustaa pakolaiskeskusten perustamista omaan lähiöönsä. (Helsingin Sanomat ) Britanniassa on lisätty turvatoimia juutalaisalueilla Pariisin tapahtumien jälkeen. Helsingin Sanomien mukaan antisemitistiset välikohtaukset ja viharikokset juutalaisia vastaan ovat lisääntyneet selvästi Britanniassa viime vuonna. (HS ) Pyhyyden kokemus voi olla ihmisillä yhteinen, vaikka he tunnustavat eri uskontoja. TULEVAT PYHÄT VAIHTELU EI AINA VIRKISTÄ 8.2. Kynttilänpäivä Kaunis näky: pieni lapsi vanhuksen sylissä. Jeesus ja Simeon tulevat mieleen, kun kastejuhlassa suvun vanhin ottaa nuorimman syliinsä hellästi ja rakkaasti. Silmissä samalla kiitollisuutta ja haikeutta: Herra, anna palvelijasi rauhassa lähteä Laskiaissunnuntai Matka Golgatalle alkaa. Paastorepussa katumus, mietiskely, luopuminen. Pyhänä luetaan yksi klassikko: Ja niin pysyvät nämä kolme. usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus Jeesus kesti 40 päivää autiomaassa Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Autiomaan kokemukset olivat Jeesuksella takana, kun hän myöhemmin opetti opetuslapsia rukoilemaan Niin kuin sinä katsoit syntiseen naiseen fariseuksen kodissa Pöytävieraat alkoivat selvästikin päästä jyvälle Jeesuksesta, kun he ihmettelivät: Kuka tuo mies on? Hänhän antaa syntejä anteeksi. Tule nauttimaan valosta messuun kynttilänpäivänä 8.2. Paukkupakkanen sulaa yössä vesisateeksi, räntä jäähtyy lumeksi. Pakastaa ja taas lauhtuu. Yllättäviä muutokset eivät ole, sillä meteorologit osaavat kyllä lukea taivaan merkit. Elämää ei ennusteta. Muutos voi tulla hetkessä ja varoittamatta. Onnettomuus yllättää, sairaus saavuttaa, kuolema korjaa. Mikään ei ole tämän jälkeen ennallaan. Elämän on jatkuttava, sanotaan. Jatkuuhan se, mutta aivan uudella tavalla. Vähitellen arki palaa, mutta entiselleen ei koskaan. PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio Suomen muslimeja, kristittyjä ja juutalaisia edustavan US- KOT-foorumin mukaan paras turva viharikoksia vastaan on uskontojen, vakaumusten ja kulttuuritaustojen turvallinen rinnakkainelo, vuoropuhelu ja yhteistyö. Uskontoja pitää tuntea ja ymmärtää. Tiedon puute voi johtaa uskontojen väärinkäyttöön niiden omia arvoja vastaan. Oman uskonnon ja kulttuuritaustan hyvä tuntemus antaa välineet välttää vääristynyttä politisointia ja vihan lietsontaa. Foorumi kehottaa jatkamaan uskontojen ja vakaumusten vuoropuhelua ja yhteistyötä, jotta rakentaisimme yhteistä Suomea, Eurooppaa ja maailmaa avoimuuden ja kunnioituksen hengessä. Tavoitteena on demokraattinen yhteiskunta, jossa kaikkien ihmisoikeuksia vaalitaan ja jossa kaikki tuntevat olevansa kotonaan. Kimmo Huima/ Kirkon kuvapankki Tampereen seurakunnissa on tehty paljon työtä uskontojen vuoropuhelun edistämiseksi. Dialogi on myös merkittävällä tavalla esillä Tampereen seurakuntien tapahtumatarjonnassa tänä keväänä. Maailmanlaajuinen kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko oli tammikuun lopussa. Uskontojen välistä yhteisymmärryksen viikkoa (World Interfaith Harmony Week) vietetään tällä viikolla. Uskon Akatemia -luentosarja pureutuu uskontojen rooliin yhteiskunnallisissa konflikteissa. Puhujiksi kutsutut asiantuntijat lähestyvät aihetta useista eri näkökulmista. Huhtikuussa luentosarjassa vierailee filosofian tohtori Johanna Sumiala, jonka mukaan parhaiten puolustamme länsimaalaisen ajattelun vapautta, kun pyrimme ymmärtämään myös niitä arvoja ja ajatuksia, joita emme hyväksy. Toisen uskontoa ja erilaisia ajatuksia voi oppia ymmärtämään, jos tietää, mikä itselle on pyhää ja mikä on pyhää toiselle. Pyhyyden kokemus voi olla ihmisillä yhteinen, vaikka he tunnustavat eri uskontoja. HELMI Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon kaikkien orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta. (Mark. 10:43 45)

3 SILTA 2/ kysymystä Yhteisvastuu tukee vähävaraisia ja yksinäisiä Suomessa Yhteisvastuu 2015 tukee vähävaraisia, yksinäisiä ja elämässään vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan kautta. Ulkomaisena keräyskohteena on Haiti ja koululaiset. Keräys alkoi helmikuun alussa. Tilastokeskuksen mukaan jo lähes suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella. Usein rahaa ruokaan tai vaatteisiin ei ole riittävästi. Pahiten köyhyys koettelee yhden huoltajan lapsiperheitä ja työelämän ulkopuolelle jääneitä, pitkään perusturvan varassa eläneitä yksinäisiä ihmisiä. Ammattiauttajien rinnalle tarvitaan jatkossa yhä enemmän vapaaehtoisia. Suurella Sydämellä saattaa yhteen avun tarvitsijat ja auttajat. Vapaaehtoisten lisäksi toiminnassa on mukana ammattiauttajia. Yhteisvastuu-varoin Suurella Sydämellä -toimintaa laajennetaan koko maahan, jotta yhä useampi ihminen voisi saada tarvitsemaansa apua ja tukea. Keräysvaroin tehostetaan myös uusien vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta. Toimintaa koordinoi Kirkkopalvelut ry. Yhteisvastuun tuella Haitiin rakennetaan tulevina vuosina uusia kouluja, joihin köyhimpienkin perheiden lapsilla on mahdollisuus päästä opiskelemaan. Koulut on suunniteltu kestämään maanjäristyksiä ja hirmumyrskyjä. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Seurakuntien Yhteisvastuutapahtumat liitteessä Lisätietoja: yhteisvastuu.fi Pispalan kirkon tuorein ulkomainos ottaa kantaa Pariisin terroristi-iskuun. Samalla se muistuttaa, mitä Johanneksen evankeliumin 14. luvun 6. jakeessa sanotaan. Kyltin sisällöstä ja toteutuksesta vastaavat Harjun seurakunnan kappalainen Jukka-Pekka Ruusukallio (kuvassa) ja graafikko Anne Tervahauta. Mikä rooli medialla on uskontojen ristiriidoissa? Kevään Uskon Akatemia -luentosarja tutkii uskonnon suhdetta yhteiskunnallisiin konflikteihin. ❶ Mikä rooli medialla on uskonnollisissa yhteentörmäyksissä ja konflikteissa, FT, dosentti Johanna Sumiala? Yhtäältä median valta on siinä, mitkä asiat se ylipäätään nostaa esiin ja mitkä ilmiöt tai tapahtumat jätetään huomiotta. Toinen merkittävä rooli on sillä, miten asiat uutisoidaan: mistä näkökulmasta asioita tarkastellaan ja kenen ääni tulee kuulluksi. Valinnat ovat tärkeitä. Ne voivat syventää kuiluja tai rakentaa siltoja eri näkemysten ja ihmisryhmien välille. Toisaalta sosiaalisen median aikana valta ei ole enää pelkästään ammattitoimittajien käsissä. Internetissä sisällöt leviävät maailmanlaajuisesti ja samalla ilmiöt kumuloituvat. Joka kerta, kun klikkaamme tai jaamme sisältöjä, otamme samalla myös kantaa ja kasvatamme ilmiön näkyvyyttä. Media on myös itsessään uskonnollisten konfliktien kohde ja väline. Esimerkiksi Charlie Hebdo -lehteen kohdistuneissa terroristi-iskuissa yhtenä keskeisenä motiivina oli juuri mediahuomio ja uutisarvo. ❷ Suomalaisessa mediassa isku tulkittiin hyökkäyksenä länsimaista sananvapautta vastaan. Miten moniarvoistuva yhteiskunta ja sananvapaus mahtuvat elämään rinnakkain? Näyttää siltä, että valitettavan huonosti. Keskustelun lähtöasetelma on hankala, kun taustalla on uhka ja pelko. Silloin on ymmärrettävää, että halutaan nousta barrikadeille puolustamaan sananvapautta eikä alistua pelon alle. Toisaalta sananvapauden rinnalle toivoisin keskustelua etiikasta: aikuisen ihmisen ei tarvitse sanoa ääneen kaikkea, mitä ajattelee. Myös pyhän käsite on ainakin suomalaiselle medialle vieras ja vaikea, mikä osaltaan hankaloittaa keskustelua. Pyhän ja auktoriteetin käsitteitä vierastetaan. Niiden nähdään edustavan mennyttä aikaa, jonka ei haluta kuuluvan moderniin yhteiskuntaan. Vuoropuhelu maallistuneiden ja uskonnollisten yhteiskuntien välillä on vaikeaa, ellei pyhän käsitettä ymmärretä. ❸ Miten media voisi edistää erilaisten näkemysten ja arvojen rauhanomaista rinnakkaiseloa? Haluaisin haastaa toimittajat ja kaikki muutkin ajattelemaan rohkeammin. Esimerkiksi Charlie Hebdo -iskuissa olisi tärkeää pyrkiä ymmärtämään motiivit teon taustalla. Tällä hetkellä sille annettu tila on mediassa marginaalisen pieni ja kapea. Parhaiten puolustamme länsimaalaisen ajattelun vapautta, kun pyrimme ymmärtämään myös niitä arvoja ja ajatuksia, joita emme hyväksy. Lisätietoja: Kevään Uskon akatemia -luentosarjan ohjelma viereisellä palstalla. Eva Wäljas Lähes suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella. Tilastokeskus Luentosarja uskontojen roolista konflikteissa Kevään Uskon Akatemia -luentosarja tutkii uskonnon suhdetta yhteiskunnallisiin konflikteihin. Alansa huippuasiantuntijat lähestyvät aihetta useista eri näkökulmista. Ohjelma: Ti Professori emeritus Tuomo Melasuo: Uskonnot sodassa ja rauhassa näkemyksiä islamilaisen maailman kokemuksista Ti 3.3. Tohtoriopiskelija Karim Maiche: Uskonto Lähi-idän konfliktissa Ti Dosentti Arto Luukkanen: Vastarintaa, lojaalisuutta vai alistumista? Venäjän ortodoksisen kirkon ja vallan välinen vaikea suhde To FT, dosentti Johanna Sumiala: Media uskonnollisten konfliktien synnyttäjänä Luentosarjan järjestävät yhteistyössä Tampereen ev.lut. seurakunnat ja Tampereen seudun työväenopisto. Uskon akatemia -luennot kello pääkirjasto Metson Pietilä-salissa.

4 4 SILTA 2/2015 Olli Seppänen Kansan Raamattuseura Lähi-itä teemana raamattulauantaissa Levottomuudet, terroriteot ja sotilaalliset kahnaukset Lähi-idässä ovat päivittäisiä uutisia. Alueella on useita valtioita ja liikkeitä, joiden aatteiden ja tavoitteiden hahmottaminen on joskus vaikeaa. Auttaako Raamattu ymmärtämään alueen menneisyyttä, tämän päivän tilannetta ja tulevaisuutta? Kansan Raamattuseuran julistustyöntekijä Olli Seppänen luennoi aiheesta raamattulauantaissa 14. helmikuuta kello Seurakuntien talon Näsin salissa. Tilaisuuden järjestävät Kansan Raamattuseura ja Tuomiokirkkoseurakunta. Leevi Häikiö johtaa yhteistä kirkkovaltuustoa Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa torstaina 15. tammikuuta. Kokouksessa valittiin kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuosiksi Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin lakiasessori Leevi Häikiö ja varapuheenjohtajaksi erityisopettaja Elina Karttunen. Kokouksessa valittiin myös Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii tuomiokapitulin määräämänä Eteläisen seurakunnan kirkkoherra Jussi Mäkinen. Varapuheenjohtajaksi valittiin TTM, HTM Pekka Uusitalo ja jäseniksi kehitysyhteistyöjohtaja, insinööri Asko Alajoki, työyhteisövalmentaja, työnohjaaja Mauri Poussa, yrittäjä Janne Tarkkala, lähihoitaja Sirpa Koivisto, teologian maisteri, lehtori Tiina Eskelinen, kihlakunnan ulosottomies Liisa Lehtola, teologian yo Marko Särkilahti, yliopettaja, TeT Varpu Lipponen ja talousjohtaja Arto Kiiskinen. Yhteinen kirkkovaltuusto käyttää seurakuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Se päättää seurakuntayhtymän keskeisistä asioista, kuten toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta, käsittelee toimintakertomuksen ja vahvistaa tilinpäätöksen. Nykyisen kirkkovaltuuston toimikausi alkoi tämän vuoden alussa ja jatkuu vuoden 2018 loppuun. Kirkkovaltuusto kokoontuu 5 6 kertaa vuodessa Näsin salissa, osoitteessa Näsilinnankatu 26. Kirkkovaltuuston kokoukset ovat julkisia. Yhteinen kirkkoneuvosto on yhteisen kirkkovaltuuston alainen valmistelu-, toimeenpano- ja hallintoelin. Lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto valitsi johtokunnat. Tiedot johtokuntien jäsenistä löytyvät seurakuntien verkkosivuilta: tampereenseurakunnat.fi/kirkko_tampereella/ paatoksenteko/johtokunnat Leevi Häikiö johtaa Tampereen seurakuntien yhteistä kirkkovaltuustoa. Pastorit Päivi Repo ja Sami Uusi-Rauva kutsuvat aamumessun osallistujia nauttimaan yhteistä ehtoollista. Aamumessu pidetään keskiviikkoisin kello 7.15 Aleksanterin kirkossa. Arkimessu antaa voimia päivään On tammikuinen keskiviikkoaamu, kello hieman yli seitsemän. Hämärän sylistä ympäri kaupunkia saapuu ihmisiä Aleksanterin kirkkoon. Pian koolla on lähes kymmenen ihmisen joukko. Kirkossa on tunnelmallinen, himmeä valaistus. Aleksanterin kirkon aamumessu alkaa. Kastevirrestä 217 lauletaan pari säkeistöä. Pastori Sami Uusi-Rauva lukee päivän raamatunkohdan Luukkaan evankeliumista. Uskontunnustuksen jälkeen pastorit Päivi Repo ja Sami Uusi-Rauva kutsuvat aamumessun osallistujia nauttimaan yhteistä ehtoollista. Kaikki mahtuvat ehtoollispöytään samalla kerralla. Tunnelma on rauhallinen, kun kulkemisesta ei synny häiriötä. Virren loppusäkeistöjen ja Isä meidän -rukouksen jälkeen 20 minuuttia kestänyt aamumessu on päätöksessään. Osallistujat lähtevät päivän rientoihinsa. Pyhä arjen keskellä Eija Apunen on osallistunut aamumessuihin alusta asti, syksystä 2013 lähtien. Aamumessu on hyvä tapa toteuttaa seurakuntayhteyttä ja nauttia ehtoollisesta. Tämä sopii minulle hyvin, sillä käyn harvoin messussa sunnuntaisin. Tästä ehtii vielä hyvin töihin kello kahdeksaksi Pispalaan, kertoo Apunen, joka toimii myös vapaaehtoisena säestäjänä aamumessussa. Erja Rautavaara-Kulmala on harrastanut aamumessuja vuosikausia jo Helsingissä asuessaan. Tampereelle muutettuaan hän löysi Aleksanterin kirkon aamumessun. Se rytmittää viikkoa mukavasti. Aamumessu on pyhän kohtaamista ja pysähtymistä arjen tohotuksen ja kiireen keskellä. Saan tästä itselleni paljon. Lauri Eskeliselle aamun jumalanpalvelus on paras mahdollinen tapa aloittaa päivä. Hän herää nykyisin varhain, joten messuun lähteminen on helppoa. Messussa on oma tietty, poikkeuksellinen tunnelmansa. Yhteisessä ehtoollisessa pienellä porukalla aamuvarhaisella on jotakin hyvin koskettavaa. Seurakuntalaisen pyynnöstä Aamumessut alkoivat Aleksanterin kirkossa seurakuntalaisen aloitteesta. Pyynikin lähikirkko otti kopin aloitteesta ja päätti toteuttaa pyynnön, kertoo pastori Sami Uusi-Rauva Tuomiokirkkoseurakunnasta. Aloitteen tehnyt seurakuntalainen on Päivi Repo, joka toimii pastorina Eteläisessä seurakunnassa. Aloin miettiä, miksi seurakunnalla ei ole mitään tarjolla ihmisille aamuisin näin ison kaupungin keskustassa, pohtii Repo, joka itse lupautui vapaaehtoistyöntekijäksi aamumessuun. Hänen mielestään luterilaisessa kirkossa voitaisiin entistä rohkeammin ottaa mallia katolisista, joilla messu kuuluu luontevasti arkipäivään. Jumalanpalvelukseen voi osallistua arkisin sekä aamulla että illalla. Ja jos tuleva päivä on erityisen haastava tai merkityksellinen, jollekin ihmiselle voi olla tärkeää mennä messuun aamulla, lisää Repo. Sami Uusi-Rauva vahvistaa, että jumalanpalvelus kello 10 sunnuntaiaamuna ei enää palvele kaikkien seurakuntalaisten tarpeita. Lähikirkko haluaa reagoida ihmisten erilaiseen elämisen rytmiin ja tarjota vaihtoehtoja. Lyhyessä aamumessussa ollaan ytimen äärellä, siinä ei saarnata eikä tulkita. Se voi vedota moniin osallistujiin. Kirsi Airikka Aamumessu keskiviikkoisin kello 7.15 Aleksanterin kirkossa Aamumessu keskiviikkoisin kello 8.30 Tesoman kirkossa Ehtoollishartaus torstaisin kello 17 Aleksanterin kirkossa

5 SILTA 2/ Leikin varjolla, lapsen ehdoilla Kun isä on sovittanut rikoksensa, on Tiina kymmenvuotias ja elänyt arkea ilman isää lähes puolet elämästään. Tiinalla on kova ikävä isää. Kiltti ja taiteellinen ekaluokkalainen sai kertoa siitä Tarinoiden maassa, joka on vertaistukiryhmä lainrikkojataustaisten omaisille. Tiina ei halua puhua kaikkea minulle, kavereille tai koulussa, kertoo äiti Sandra vuotiaiden ryhmässä mieltä askarruttava asia kannustetaan kertomaan Tarinamatolla. Sen ovat kehittäneet perhediakoni Anne-Mari Mäkiniemi Ohjaus- ja toimintakeskus Messistä sekä ohjaaja Teija Hollo Tampereen ensi- ja turvakodista, sosionomi Minna Vanhanen ja koulunkäyntiavustaja Pamela Teini. Matolla voi myös toivoa ja haaveilla. Lapsi voi valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteensa, sanoo Mäkiniemi. Tarinoiden maassa lapsi saa käsinuken, jolle hän tekee taustatarinan. Nukella on lapsen henkilökohtainen tarina. Lapsi kertoo sen ryhmänohjaajan esittämälle Viisaalle ketulle. Joskus riittää, kun lapsi saa leikkirauhan. On tärkeää, että saa olla matolla omien asioiden kanssa, Mäkiniemi muistuttaa. Kangasmattoon on ommeltu tiet ja joki. Silta erottaa nykyisen ja tulevan hetken. Ideana on, että nykyhetki pienenee ja tulevaisuus tulee kerta kerralla lähemmäksi ja mahdolliseksi. Toivomuskaivoon saa heittää pikkutimantteja. Lopuksi nuket kääritään peittoihin odottamaan seuraavaa kertaa. Lasten tarinat kirjoitetaan muistiin. Vanhempien ryhmä keskustelee, tapaa Ryhdy Sillan ekopaastoajaksi! Ekopaasto haastaa pohtimaan, miten omilla valinnoilla voi suojella ympäristöä ja edistää hyvinvointia. Ekopaastoa vietetään , kuten kristittyjen paastoakin. Kampanjan järjestävät evankelisluterilainen kirkko, Suomen Tarinamatolle voi laittaa vaikka kirkon, koulun, päiväkodin, poliisiaseman ja vankilan. Matolla ohjaajat Merja Jokela (vas.), Teija Hollo ja Kristiina Vanha-Jaakkola. asiantuntijoita ja tekee aarrekartat lasten vahvuuksista. Ryhmä päättyy leiripäivään. Reilusti mukaan Tarinoiden maa järjestetään Tampereella neljännen kerran syksyllä. Osallistujat tavataan etukäteen. Perheillä on iso kynnys lähteä mukaan, ja rohkaisemme heitä kaikin tavoin. Olemme saaneet hyvää palautetta, kertoo Mäkiniemi. Sandra ja Tiina olivat viime syksynä pitkään ainoita ilmoittautuneita. Vertaistuki auttoi Tiinaa ymmärtämään, että on muita samankaltaisia. Sain itsekin työkaluja käsitellä asioita. Tämä on ollut myös meidän ympäristökeskus, Marttaliitto ja Kirkon Ulkomaanapu. Ryhdy Silta-lehden ekopaastoajaksi ja ilmoittaudu: Silta raportoi ekopaastosta kevään lehdissä. Esimerkkiä näyttävät Tampereen seurakuntien kirkkoherrat. yhteinen juttu, iloitsee Sandra. Tarinamattoa on kehitetty kirkon syrjäytymisen ehkäisymäärärahan turvin. Kirkkohallitus myönsi tuen Messille viime kesänä, ja Mäkiniemi kirjoittaa opaskirjaa. Toiveena on juurruttaa matto paikallisseurakuntiin. Mallisuojattua tuotetta kaavaillaan hyväksi välineeksi moneen: Tunneilmaisun ja itsetunnon vahvistaminen, koulukiusaamisen ynnä muiden ennakkoluulojen sekä ylisukupolvisten haitallisten toimintamallien katkaiseminen, työmenetelmä haastaviin asiakastilanteisiin, Mäkiniemi listaa. Elisa af Hällström Anne-Mari Mäkiniemi Tekstaritupu vastaa kouluikäisten kysymyksiin Tampereen seurakuntien kouluikäisten tukipalvelu Tekstaritupu sai 217 yhteydenottoa viime vuonna. Yhteydenotot koskivat useimmiten kaverisuhteita, kasvua ja kotielämää. Nuoret ovat halunneet keskustella aikuisen kanssa myös kiusaamisesta, kuukautisista, yöunista ja viiltelystä. Osa viesteistä oli selkeästi kontaktinhakuisia eli niissä on tarve yhteydenottoon ja halu jutella jonkun kanssa. Ongelmien määrä on noussut suhteessa kokonaisviestimäärään, kertoo nuorisotyönohjaaja Jussi Kosonen, joka toimii Tekstaritupu-toiminnan ohjaajana Tampereella. Kososen mukaan tämä osoittaa, että toiminta Tampereella on löytänyt paikkansa ja on edelleen tarpeellinen auttamismuoto kouluikäisten lasten parissa. Tekstaritupu on Tampereen seurakuntien nuorisotyön ylläpitämä tukipalvelu kouluikäisille. Palvelu toimii puhelimen tekstiviestien välityksellä. Jokaiseen viestiin vastataan ja jokainen viesti otetaan vakavasti. Päivystäjinä toimii kahdeksan Tampereen seurakuntien nuorisotyönohjaajaa, joiden pääasiallinen työala on koululaisten parissa tehtävä työ. Heidät on koulutettu toimintaan, ja heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Tekstaritupua on mainostettu seurakuntien leireillä, kerhoesitteissä sekä käyntikorteilla. Tampereella Tekstaritupu on toiminut neljä vuotta ja koko Suomessa kymmenisen vuotta. Toiminnan koulutus- ja koordinointivastuu kuuluu Poikien ja tyttöjen keskukselle (PTK ry). tekstaritupu.net, p Karjala-keräys jatkuu Linnainmaalla Karjalan Apu -yhdistys sai syksyllä oman keräyspisteen Linnainmaalle, Citymarketin pihaan. Toiminta jatkuu tänä keväänä. Keräykseen voi tuoda lasten ja aikuisten vaatteita sekä kenkiä, liinavaatteita, astioita ja muita kotitaloustavaroita. Huonekaluja ja superlon-patjoja ei oteta vastaan. Tavaroita kontille voi jättää vain keräyspäivinä. Kevään keräyspäivät ovat perjantaisin kello Linnainmaan Citymarketin pihassa, Mäentakusenkatu 1. Konttiin voi tuoda tavaraa 6.3., 10.4., ja Lisätietoja: Pertti Laanti, p , karjalanapu.org TURVALLISEEN ULKOILUUN Liikunta Hyvinvointi Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Hygienia Haavanhoito Virtsankarkailu Katetrit KATSO KAIKKI TARJOUKSET VERKOSSA LIUKUESTEET LIUKUESTEET Safehip Active LONKKASUOJAVYÖ Voimassa asti, ei sis. toimituskuluja. Tilaa kätevästi kotiovellesi asti: fennokauppa.fi FENNO MEDICAL OY

6 6 SILTA 2/2015 Vastuullinen sijoittaminen ei ole viherpiiperrystä Sijoittaessa kannattaa miettiä, mihin rahansa laittaa. Vastuullisesti hoidetut yritykset voivat pitkällä aikajaksolla tuoda rahoille jopa parhaan tuoton. TEKSTI: Janne Könönen KUVAT: Soimaako omatunto, jos varallisuutesi kasvaa tupakkateollisuuden, pornografian ja lapsityövoiman avulla? Joillakin pistoksia ei tunnu, mutta kasvava osa sijoittajista ottaa eettiset kysymykset tosissaan. Pankit, rahastot ja sijoituslaitokset kilpailevatkin nykyään eettisyydellä, vastuullisuudella ja yhteiskunnallisesti kestävällä sijoittamisella. Eräs ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista liiketoimintaa seuraavista tahoista Suomessa on Finnwatch. Yhdistyksen taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ammattiyhdistys- ja ympäristöjärjestöjä. Finnwatchin toiminnanjohtajan Sonja Vartialan mukaan sijoittajilla on mahdollista varmistaa sijoituskohteiden vastuullisuus, vaikka helppoa se ei ole. Vastuullinen sijoittaminen edellyttää aktiivista omistamista ja vuoropuhelua sijoituskohteen kanssa. Se ei ole mahdollista, jos salkussa on satoja yrityksiä, joissa omistusosuus on hyvin pieni. Eräs perusongelmista on, että maailman- talous on aikamoinen vyyhti, jonka kiemuroihin heittäytyminen kysyy aikaa. Vartialan mukaan esimerkiksi tupakka- ja pornografiateollisuudesta luopuminen sijoitussalkussa on kuitenkin suhteellisen yksinkertaista. Monet sijoittajat poissulkevat usein yrityksiä, joihin kuuluvat tupakan ja pornografian lisäksi muun muassa ydinaseita kehittävät ja erilaisilla mustilla listoilla olevat firmat. Poissulkeminen on siis helppoa, mutta ei vie- lä lainkaan riittävää. Vastuullinen sijoittaminen edellyttää suurempia ponnistuksia, jotta yritysten toimintaan voitaisiin vaikuttaa, Vartiala myöntää. Tuotosta tinkimättä Eettinen sijoittaminen on yleensä tiettyjen sijoituskohteiden valitsemista tai poissulkemista, vastuullisuus taas tarkoittaa aktiivisempaa otetta. Vastuullinen sijoittaja on selvillä sijoituskohteidensa yritysvastuuasioista ja pyrkii käymään vuoropuhelua sijoituskohteensa vastuullisuuden lisäämiseksi. Hän teettää myös tarvittaessa ulkopuolisen asiantuntijan analyyseja sijoituskohteiden yritysvastuusta ja kuuntelee sidosryhmiä, kuten kansalaisjärjestöjä. Vastuullinen sijoittaja myös raportoi vuoropuheluprosesseista ja niiden tuloksista sekä mahdollisista epäonnistumisista julkisesti. Hän on valmis vetäytymään yrityksestä, jos se ei paranna toimintaansa pitkäjänteisenkään vuoropuhelun jälkeen. Vaivalle on olemassa myös palkkansa. Tänä päivänä hyvätapaisiin yrityksiin sijoittava ei, yleisen oletuksen vastaisesti, joudu tinkimään sijoitussalkkunsa tuotosta, vaan todennäköisempää on jopa päinvastainen lopputulos. Viherpiiperrystä vastuullinen sijoittaminen ei siis ole. Usein yritykset, joissa yritysvastuuasiat on hoidettu hyvin, ovat hyvin johdettuja ja niillä on vähemmän riskialtista toimintaa. Tällaiset yritykset tekevät kyllä tasaisempaa ja varmempaa tuottoa, kehuu Vartiala. Kirkko sijoittajana Kirkko-sanaa on vaikea käyttää sijoitustoiminnan yhteydessä, sillä kirkon sisällä on monia tahoja, kuten Kirkon keskusrahasto ja seurakunnat, jotka kaikki sijoittavat itsenäisesti. Salkunhoitaja ja vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Magdalena Lönnroth Kirkon keskusrahastosta hoitaa pääsiassa Kirkon eläkerahaston sijoitussalkkua. Teemme jatkuvaa yhteistyötä varainhoitajien kanssa, joiden tulee ottaa huomioon myös ESGasiat, eli ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät seikat. Olemme keskustelleet niiden varainhoitajien kanssa, joiden rahastoista olemme löytäneet kiistanalaisia yrityksiä. Keskustelu on esimerkiksi johtanut siihen, että varainhoitaja päätti myydä rahastossa olleen asetoimialan yrityksen ja lisäksi varainhoitaja laati kattavan ohjeistuksen vastaavanlaisten tapausten välttämiseksi, Lönnroth kuvaa prosessia. Suorissa, täyden valtakirjan osakemandaateissa (kotimaiset ja eurooppalaiset osakkeet) Kirkon eläkerahasto on sulkenut salkustaan pois alkoholi-, tupakka-, uhkapeli-, aikuisviihde- sekä aseteollisuuden yrityksiä. Yhteiskunnassamme ja globaalissa taloudessa on kuitenkin niin paljon eri toimijoita ja verkostoja, että niiden samanaikainen valvonta on miltei mahdotonta. Mutta teemme parhaamme pysyäksemme ajan tasalla ja odotamme aktiivisuutta myös varainhoitajiltamme. Avaamme kaikki sijoitusrahastojemme sisällöt kaksi kertaa vuodessa normipohjaisen seulonnan tekemiseksi. Lönnrothin mukaan yritysten vastuullisuusarviointiin erikoistunut Ethix SRI Advisors seuloo ja raportoi eläkerahastosta salkusta mahdollisesti löytyvistä normirikkomustapauksista. Tarkastelun kohteena ovat ihmisoikeus, työoikeus, ympäristö ja korruptioepäilyt. Eläkerahaston suurimmat sijoitukset ovat kotimaisissa yrityksissä kuten Nokia, Sampo ja Fortum. Raha ei ratkaise kaikkea Tampereen sijoitussalkussa Tampereen seurakuntayhtymän sijoitukset hautainhoitorahasto mukaan luettuna ovat noin 23,7 miljoonaa euroa. Suurimmat sijoituskohteet ovat Nordean, Elisan ja Nokian osakkeet sekä kaksi High Yield -rahastoa. Seurakuntayhtymän sijoitusten arvo on viime vuosina noussut vakaasti plussan puolelle. Noin kolmen viime vuoden aikana on yhteenlaskettu salkun arvo noussut noin neljä miljoonaa euroa. Toki se sisältää yhteensä noin yhden miljoonan lisäsijoitukset, selventää Tampereen seurakuntien sijoitussalkkua syksyyn saakka hoitanut Matti Ilveskoski. Hän jäi eläkkeelle Tampereen seurakuntayhtymän hallintojohtajan virasta elokuussa. Sijoituskohteissa seurakuntayhtymä seuraa Yhdistyneiden Kansakuntien vastuullisen sijoittamisen periaatteita (Principles for Responsible Investment, PRI). Seurakuntayhtymä edellyttää kaikissa sijoituksissa sekä varainhoitajilta että rahastoyhtiöiltä PRI-periaatteiden allekirjoitusta ja tietysti myös niiden noudattamista. Kolmena vuotena, viimeksi vuonna 2012, Tampere on yhteistyössä Kirkon eläkerahaston kanssa toteuttanut kaikkien sijoitusten vastuullisuuden arvioinnin eli screenauksen. Ilveskosken mielestä eettiset näkökohdat pitää ottaa huomioon sijoittamisessa. Kyse ei ole vain bisneksestä, jossa raha ratkaisee. Kyllä vastuullisuus pitää ottaa huomioon sijoittamisessa, eikä se ole ristiriidassa myöskään tuottavuuden kanssa. Yhä useammin voidaan todeta, että vastuullinen sijoittaminen on myös tuottavinta sijoittamista. Pitkään hallintojohtajana toiminut Ilveskoski sanoo, että kristillinen moraali asettaa tiettyjä vaatimuksia seurakuntien sijoitusratkaisuille. Vastuullisuus on varmaan ensimmäinen ja tärkein haaste. On hyvä myös muistaa, että on tärkeää hoitaa omaisuutta siten, että se on myös jälkipolvien käytettävissä, eikä hukata kaikkea omana aikanamme. Seurakunnilla on myös vastuu kaiken kaikkiaan säästäväisestä talouden hoidosta, johon kuuluu säästäminen hyvänä aikana pahojen päivien varalle. Ilveskoski toivoo jättäneensä taakseen kaiken kaikkiaan hyvässä aineellisessa kunnossa olevan seurakuntayhtymän. Tärkein perintö on kunnossa oleva talous, ja sellainen Tampereen seurakuntayhtymällä onkin, huolimatta säästötarpeista ja tulopohjan kapenemisesta. Tässä kunnossa olevan talouden voi hyvillä mielin jättää seuraajankin hoitoon. Janne Könönen Kirkon sisällä on monia tahoja, kuten Kirkon keskusrahasto ja seurakunnat, jotka kaikki sijoittavat itsenäisesti. Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän sijoitukset hautainhoitorahasto mukaan luettuna ovat noin 23,7 miljoonaa euroa.

7 Silta 2/ Mikä on Kirkon keskusrahasto? Kirkon keskusrahasto on kirkon yhteinen rahasto, jonka varoista maksetaan: kirkon työntekijöiden eläkkeet kirkon yhteisen toiminnan hallinnon menot hiippakuntien menot avustukset seurakunnille Keskusrahaston hallituksena toimii kirkkohallitus, ja sen talousarvio hyväksytään kirkolliskokouksessa. Keskusrahastoa johtaa kirkkohallituksen talousosaston johtajana toimiva kirkkoneuvos. Seurakunnat maksavat keskusrahastomaksua 8,5 prosenttia kirkollisverotuloistaan. Keskusrahastomaksulla katetaan kirkon yhteisen toiminnan hallinnon ja hiippakuntien menot sekä maksetaan avustuksia vähävaraisemmille seurakunnille. Sijoitustoiminnan kannalta katsottuna Kirkon keskusrahastossa hoidetaan pääasiallisesti Kirkon eläkerahaston varallisuutta (1144 milj. euroa ) ja keskusrahaston sijoitusvarallisuutta (35,8 milj. euroa ). Lähde: evl.fi

8 8 Silta 2/2015 Olen miettinyt, mikä on kaikista suurin luonnonvara ja mikä vain lisääntyy. Se on positiivinen energia. Itse asiassa se on vapaaehtoistyön ydintä, pohti Tommi Evilä käydessään Mummon Kammarilla. Elokuussa 90 vuotta täyttävän Margit Vuorenmaan mielestä päivä oli ihana.

9 SILTA 2/ MELANKOLINEN KANSANLUONNE MYÖNTEISEEN KÄYTTÖÖN TEKSTI: Asta Kettunen KUVA: PIIRROS: Markku Mäkelä Tommi Evilä vaikuttaa hyppäävän luontevasti niin urheilujuhlan pukuloistoon kuin Mummon Kammarin laulutuokioonkin. Yhteisvastuukeräyksen julkikasvoksi lähteminen onnistui samalla rennon reippaalla tyylillä. Aikaa ja mahdollisuuksia uuteen ilmaantui Tommi Evilän lopetettua neljännesvuosisadan mittaisen kilpauransa pituushyppääjänä. Hän kannustaa miettimään, mitä kukin voisi tehdä yhteisen hyvän eteen. Kun kutsu yhdeksi Yhteisvastuun keulakuvista kuului, hän ajatteli: mikä ettei, jos aikataulut sopivat. Tästä saan rutosti hyvää mieltä, ja minusta on hyötyä hyvälle asialle. Valkoiset lippaat olivat tulleet tutuiksi katukuvasta, ja kuulemansa perusteella hän arveli pystyvänsä samastumaan niihin, jotka jo ovat mukana. Apu myös menee perille. Pidän tärkeänä, että tämän vuoden keräyksellä saadaan toisten auttajia kotimaahan. Jos yksi ihminen auttaa vaikka kymmentä, apua saa jo tosi moni. Vanhuksille verkko tai sosiaalinen media eivät välttämättä sano tuulen painoa enempää. Sen sijaan läsnä olemisella ja huomioon ottamisella on iso merkitys peukutusta ei välttämättä ole mitään siihen verrattuna, että joku pistää käden olalle. Otetaan melankolinen kansanluonne positiiviseen käyttöön, jos se pistää meidät liikkeelle. Kokeilunhalua ja auttamista Evilä ei mielestään lähde mukaan vain menemisen vuoksi, vaan haluaa perehtyä asiaan ensin. Haluan tuottaa merkityksiä ja samalla auttaa. Suostun, jos koen, että pystyn antamaan lisäarvoa ja tekemään jotain, joka yleissivistää minua, Evilä pohtii. Samalla kokeilunhaluisella asenteella hän päätyi myös Kung Fu Panda -animaation apinaksi. Jos on mahdollisuus kokeilla ääninäyttelemistä tai tanssimista ammattilaisen ohjauksessa, niin miksi ei, jos se tuottaa hyvää fiilistä. Vaikka et saisi konkreettista hyötyä, aivojen plastinen verkosto aktivoituu uusista kokemuksista. Sitten kun lähden mukaan, sitoudun ja hoidan homman. On tosi kiva, että pääsin osallistumaan Tanssii tähtien kanssa -kisaan. Sain tutustua uusiin ihmisiin ja uusia kokemuksia. Minulle sanottiin, että sä haluut tietysti voittaa, kun olet kilpaurheilija. Mutta sehän on kuitenkin viihdettä. Syliin ottamista ja epävarmuutta Yhteisvastuukeräyksen aloitus ajoittui Evilän kohdalla siinä mielessä hankalaan ajankohtaan, että on ollut pikkasen kiirusta Reko-poika syntyi lokakuussa, on ollut Urheilugaalaa ja Tanssii tähtien kanssa -ohjelmia, paluuta aktiiviseen opiskelijuuteen, valmentajatutkintoa ja luentojen vetämistä. Evilä myöntää elämän sisältävän nyt epävarmuutta ja jännitystä siitä, mitä tuleman pitää. Vaikka hän onkin jäänyt päätyöstään eläkkeelle, työpaikasta ei ole tietoa. Lisäksi nyt kotona odottaa huolenpitäjistään täysin riippuvainen ihmisen alku. Mutta elämä on oppimista: Ei kysytä, kuinka monesti kaadut, vaan kuinka monta kertaa jaksat nousta. Hyvä tukiverkosto on platinaakin arvokkaampi. Hän itse on tukenut seuransa junioreita kymmenen vuoden ajan kummina ja on Unicefin jäsen. Olen saanut seuraltani apua ja tukea ja nyt olen omalta osaltani tukemassa muita nämähän ovat kristillisiä arvoja, Evilä huomaa. Aiemmin opiskelut ovat edenneet urheilun ehdoilla, nyt tähtäimessä on hallintotieteiden kandidaatin tutkinto. Urheilu tulee varmasti olemaan osa elämääni, mutta onko se sitten valmentajana, kouluttajana vai miten, en tiedä. Sen tiedän, miten huipulle päästään ja mitä se vaatii. Huippu-urheilija on huomannut, ettei median peilaama kuva ole aina oikeuden mukainen eikä kaikki kirjoitettu pidä paikkaansa Tärkeintä on kuitenkin, Tamperelaiset urheilijat lähtivät mukaan Yhteisvastuukeräyksen vapaaehtoistyötalkoisiin. Muun muassa lentopalloässä Tuomas Tihinen tarttui haasteeseen ja suuntasi Koukkuniemen vanhainkotiin ulkoilemaan Orvokki Törmän kanssa. että läheiset tietävät, mikä on totta. Tiedotusvälineissä sinusta pyritään luomaan jonkin sortin kuva, ja siitä halutaan sitten pitää kiinni. Kitara on soiva taulu. Kadulla kulkiessaan tunnettu kasvo on saanut pääasiassa myönteistä palautetta. On toivotettu tsemppiä, minkä Evilä on ottanut lämmöllä vastaan. Vaikka kotiasiat pyritään pitämään kotiasioina eikä vaatekaappia avata kaikelle kansalle, on mainoskampanjasta Tommille koira jäänyt ihania muistoja ja kotikaveriksi mopsi. Poika saa aikanaan päättää itse, haluaako olla julkisuudessa tai aloittaa urheilun. Iloa ja riskien hallintaa Evilä on yleisurheilun lisäksi käynyt kuntosalilla sekä pelannut jääkiekkoa ja jalkapalloa. Koulussa hän oli mukana nappaamassa koulujen välisiä mestaruuksia kori-, lento- ja pesäpallossa. Jossain vaiheessa isä kysyi, että ostetaanko sinulle piikkarit. Innostuin, että ostetaan vaan. Ja mietin, että mitkä ne on. En ikinä päättänyt, että minusta tulee pituushyppääjä. Kokeilin ja huomasin, että täähän on ihan kivaa. Se meni pikkuhiljaa askel askeleelta. Kun ensimmäisissä kisoissa tuli kaksi kultaa, kyllähän se nosti itsetuntoa. Uran varrella on tullut pahojakin loukkaantumisia, TAMPERELAISURHEILIJAT MUKANA TALKOISSA Video kohtaamisesta löytyy osoitteesta facebook.com/yhteisvastuutampere. Myös Tommi Evilän ja muiden urheilijoiden videot julkaistaan helmikuun aikana Facebookissa. Yhteisvastuukeräyksellä lisää auttavia käsiä: sivu 3

10 10 Silta 2/2015 ja niistä on jäänyt pysyviäkin vaurioita. Tiimalasista vaikuttaa olevan enemmän käytetty kuin jäljellä. Koko kansan Tommi on kuitenkin nauttinut urastaan. Yleisön pauhu ei ole häirinnyt, päinvastoin: Olen aina syttynyt yleisöstä. Kun tuulee vastaan, on yleisö myötätuuleni. Helteestä olen aina tykännyt. Jos on alkanut tulla oireita leijumisesta, on kotona hyvinkin nopeasti napattu mies takatukasta takaisin maan pinnalle. Helposti sekoittuu, mikä on itsevarmuutta ja mikä uhoa. Urheilusuorituksessa hän on hakenut harmoniaa ja mielen rentoutta. Hypyssä ei pidä ajatella, pitää soljua. Isä-Juhanilla on urheilutausta, ja tämän isä oli valmentamassa KooVeen jääkiekkohopealle. Ehkä sieltä nousi halu viedä oma lahjakkuus mahdollisimman pitkälle. Nuorena monipuolisesti vuotiaana Tommi keskittyi kolmiloikkaan, pituushyppyyn ja moniotteluun. Jalkapallo jäi vuotiaana. Pituushyppy valikoitui ykköslajiksi vasta 21 -vuotiaana. Evilä suositteleekin lapsille monipuolista tekemistä. Yhteen lajiin keskittymisestä tulee urheilun turmio. Liian aikaisin erikoistumalla into poltetaan loppuun. Esimerkiksi jalkapallo on profiloitunut lajiksi, johon pitää erikoistua varhain. Suomessa ei kuitenkaan ole pakko päästä urheilun avulla pois köyhyydestä. Brasiliassa sillä tavalla voi nostaa parempaan elämään koko suvun, mikä antaa huimasti motivaatiota. Liikunnassa oppii paljon itsestään, ja oppii sietämään itseään: fyysinen kunto tukee psyyken puolta. Toki lapselle pitää muistaa kertoa, että liikunnan on tarkoitus olla kivaa. Silti kaikki ei ole pielessä, vaikka liikkuva lapsi ei joka hetki näytä naantalin auringolta. Pitää antaa tilaa sillekin, että lasta harmittaa pieleen mennyt peli. Aikuisten tehtävä on mahdollistaa lasten harrastukset ja osallistaa itsensä niihin. Ja urheilun lisäksi elämässä pitää olla muutakin. Minua ei ole ikinä pakotettu harjoituksiin. Ensimmäisen kerran, kun tuli mieleen, että nyt lopetan, niin lopetin. Toki olin miettinyt, että joku kerta tämä loppuu, ja henkisesti valmistautunut siihen, 34-vuotias Evilä tuumii. Lopettamista ei kyseenalaistanut kukaan. Harjoittelu on yhä elämäntapa, mutta nyt sen voi jättää väliin, jos sataa kaatamalla. Eikö tuosta hiekasta pääse millään eroon? Vastapainoa jammailusta Urheilullisista ansioista Evilä antaa tunnustusta esimerkiksi keihäänheittäjä Tero Järvenpäälle sekä Juha Kivelle, entiselle pituushypyn suomenmestarille ja seuratoverille. Kisojen vastapaino on löytynyt kitaroiden keräämisestä ja niillä soittelusta. Seinillä roikkuu kaksitoista kitaraa. Urheilijan elämä on säädeltyä ja muodostuu lähinnä ruokailusta, levosta ja harjoituksista. Musiikissa voi jammailla ja iloita, heittäytyä ja vetää vaan. Musiikissa Evilä fanittaa avoimesti. Suurimmat sankarit löytyvät metallipuolelta, esimerkiksi Eddie van Halen ja Dimebag Darrell. Myös Mike Landau maistuu, ja soittaminen Marzi Nymanin kanssa on ollut kunnia. Vanhoista staroista hän mainitsee Veltto Virtasen. Viimeisin löytö on tamperelainen metallimusiikkiyhtye Medeia. Tommi Evilä pääsi kitaran varteen vierailevana tähtenä Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien 2009 kisabändissä. Virallisen kilpailukappaleen esitti Beats and Styles, ja Evilä soitti siihen soolon. Hyviä arvoja Kirkolla on paljon hyviä arvoja, jotka kantavat elämässä pitkälle. Usko kuuluu ihmisen henkilökohtaisiin asioihin, ja Luoja, miten nyt kukin sen käsittää. Elämällä on jokin suurempi merkitys, mihin käsityskyky ja termit eivät kanna. Ehdottomasti on jotain korkeampaa. Onneksi on suuria mysteerejä, jotka selviävät, kun aika koittaa. Nykyään monen ei mielestään tarvitse uskoa mihinkään. Kyllä minä -asenne jyllää, ja kovimmin toitottavat saavat parhaiten äänensä kuuluviin. Kunpa kaikki toteuttaisivat näkemystään rauhanomaisesti, ja eri mieltä olevat ihmiset pystyisivät elämään rauhassa. Mutta luotan ihmisten perimmäiseen henkiinjäämisviettiin: kyllä se järki tulee vielä mukaan. Ekologisuus, lähellä tuotettu ja luomu ovat Evilälle tärkeitä. Kotona valitaan vihreää sähköä ja kierrätetään mikä ei harmi kyllä pukujuhliin asti yllä. Ihminen pystyy niin paljoon hyvään. Kannattaa lähteä siitä, että myös minä voin vaikuttaa. Siitä joku muukin voi poimia mallin. Lisää: siltalehti.fi Meillä on aina kauhean kivaa Margit Vuorenmaan avustaja ja ystävä Helena Ojala oli mukana Mummon Kammarin laulutuokiossa. Hän vierailee yksin asuvan Vuorenmaan luona kerran tai kaksi viikossa. Silloin käydään kaupassa, puistossa tai seurustellaan muuten vain. Asun eri kaupungissa kuin sukulaiset, ja tällä tavalla saan mummon, Ojala kertoo. Meillä on aina kauhean kivaa. Olen tuonut hänelle aina pienen muiston reissuiltani. Ojala käy töissä kolmena päivänä viikossa ja on kahtena päivänä viikossa eläkkeellä. Kysyin Margitilta, mennäänkö Kammariin laulamaan. Mennään!, hän sanoi, Ojala kertoo. Vapaaehtoistyö antaa minullekin paljon, se on minun henkireikäni. Kun tässä itsekin ikääntyy, niin toivoo, ettei silloin jää yksin. Tommi Evilän tapaaminen ilahdutti Vuorenmaata siksikin, että hän on innokas katsomaan urheilua televisiosta. Jussi Laitinen kuvasi Tommi Evilän, Margit Vuorenmaan ja Mummon Kammarin Koskikeskusmiljöön Yhteisvastuuvideoon. Nyt Kammari on jo palannut Otavalankadulle.

11 SILTA 2/ VIHKIKUVAUS STUDIOSSA 129,- Ammattilaiset palvelevat Selkä kuntoon Rentouta selkäsi! Seurakunnan päiväkerhossa leikitään, liikutaan ja opitaan: saadaan mielikuvitukselle siivet, supatellaan salaisuuksia, askarrellaan ja hiljennytään kavereiden kanssa. Päiväkerhossa lapsi saa myös tukea oman Jumala-suhteen kehittymiselle. Tampereen seurakuntien varhaiskasvatus tarjoaa tavoitteellista, lapsen kokonaisvaltaista kasvua tukevaa ryhmätoimintaa. Päiväkerho on tarkoitettu koti- tai kodinomaisessa hoidossa oleville lapsille. LEIKI Haku kauden päiväkerhoihin Voit hakea paikkaa elokuussa alkavaan toimintaan, jos lapsi täyttää mennessä 3 vuotta tai on sitä vanhempi. Hakuaika on Kerhoryhmät kokoontuvat 2 3 tunniksi 1 3 kertaa viikossa. Kerho perustetaan, jos vähintään 10 lasta ilmoittautuu ko. kerhopisteessä alkavaan toimintaan. Hakeminen 1. Verkossa osoitteessa www. tampereenseurakunnat.fi/ lapset 2. Kerhopaikoista saatavalla lomakkeella, joka palautetaan kerhopaikkaan tai varhaiskasvatuksen toimistoon, Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26., 5. krs Kerhomaksut Päiväkerho on seurakunnan jäsenille ilmainen. Lapsesta, jonka vanhemmista kumpikaan ei ole ev.lut. seurakunnan jäsen, peritään 40 e 1 2 kertaa kokoontuvasta ryhmästä tai 60 e 3 kertaa viikossa kokoontuvasta ryhmästä / lukukausi. Hae seurakunnan PÄIVÄKERHOON! Ryhmien muodostus Päiväkerhopaikat täytetään: 1. Nykyiset päiväkerholaiset, lukuun ottamatta kaupungin esiopetukseen osallistuvia lapsia. Ikäjärjestyksessä vanhemmasta alkaen: 2. Uudet lapset, joiden vanhemmista ainakin toinen on ev.lut. seurakunnan jäsen. 3. Nykyiset päiväkerholaiset, jotka osallistuvat kaupungin esiopetukseen Uudet lapset, joiden vanhemmista kumpikaan ei ole ev.lut. seurakunnan jäsen. Kerhopaikan saaneiden lasten nimilista ja ryhmien kokoontumisajat tulevat toukokuussa, viikolla 21 kerhopaikkojen ulko-oveen ja verkkoon: fi/lapset. Sähköpostinsa ilmoittaneet saavat tiedon kerhopaikasta mennessä. TUTKI Päiväkerhotoiminta alueittain: ETELÄINEN SEURAKUNTA HERVANTA Hervannan kirkko, Lindforsinkatu 7 Pelipuiston seurakuntakoti, Teekkarinkatu 17 Vuoreksen seurakuntakoti, Kauppakeskus Klaava, Vuoreksen puistokatu 87 HÄRMÄLÄ Härmälän kirkko, Antinkatu 3 Peltolammin seurakuntakoti, Tilkonmäenkatu 4 VIINIKKA Hallilan seurakuntakoti, Männikönkatu 2 Koivistonkylän seurakuntakoti, Koivistontie 46 Viinikan kirkko, Kaartotie 1 HARJUN SEURAKUNTA Epilän seurakuntatalo, Suurmäenkatu 5 Kalkun seurakuntatalo, Pitkäniemenkatu 9 Lamminpään seurakuntakoti, Rauhanportti, Rauhantie 21 Lentävänniemen seurakuntakoti, Talentti, Männistönkuja 2 Lielahden kirkko, Ollinojankatu 2 Tahmelan seurakuntakoti, Selininkatu 5 Tesoman kirkko, Tesomankuja 5 MESSUKYLÄN SEURAKUNTA AITOLAHTI Aitolahden uusi kirkko, Jenseninkatu 4 Atalan seurakuntakoti, Pulkkakatu 6 MESSUKYLÄ Kaukajärven seurakuntakoti, Keskisenkatu 20 Levonmäen seurakuntakoti, Hikivuorenkatu 63 Linnainmaan seurakuntakeskus, Korpikodinkatu 2 Messukylän seurakuntakoti, Aakkulankatu 2, Takahuhdin pappila, Tanhuankatu 40 Uudenkylän seurakuntakoti, Ali- Huikkaantie 13 Vehmaisten seurakuntakoti, Kauppilaisenkatu 26 TEISKO Kämmenniemen kerhohuone, Kämmenniementie 46 Teiskon seurakuntakoti, Teiskon kirkkotie 113 TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA KALEVA Kalevan kirkko, Liisanpuisto 1 TUOMIOKIRKKO Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26 Seurakuntakoti Katariina, Hatanpään puistokuja 20 INNOSTU Häämessutarjous Varaa aika mennessä Kuvaus -20% Yksilölliset kutsu- ja kiitoskortit, painetut hääohjelmat, menut ja plaseerauskortit Hallituskatu 11, TRE - juhlapalvelut - Puh Puhelun hinta: Kiinteästä verkosta 0,0835 /puh+0,0702 /min. Matkapuhelimesta 0,0835 /puh+0,1717 /min. Juhlat ja tilat Herkullisia makuja valmiina pöytään Linkosuon juhlasaleissa hyvien kulkuyhteyksien päässä tai haluamassasi paikassa..... Lordos-selkälauta 95 Tilaa tai poikkea Mephisto, Satamakatu 8, Tampere Jalkahoidot Jalkahoito kotikäyntinä 50 Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut sairaanhoitaja Satu laurell p Buffet & Café Linkosuo, Näsin sauna ja juhlatila Näsilinnankatu 26 Kalevanpaasi, Sarvijaakonkatu 3 Ravintola Kaupinpuisto Ukk-instituutti, Kaupinpuistonkatu 1 Ravintola Hertta Hermiankatu 1 (Teisko + 5 ) Tervetuloa päiväkerhoon!

12 12 SILTA 2/2015 Svenska hemmet sai punaisen alttarivaatteen marraskuussa. Se otettiin käyttöön pyhäinpäivän hartaudessa, jota pitää Ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Kim Rantala. Lukupulpetin on kirkkotilaan suunnitellut ja tehnyt Tampereen seurakuntien puuseppä Sándor Szemenyei. Alttaritauluna toimii tummasävyinen öljymaalaus, jossa Jeesus nostetaan ristiltä. Taulu on lahjoitus, eikä tekijästä ole valitettavasti tietoa. Ruotsinkielisen seurakunnan kokoontumispaikka Svenska hemmet Satamakadulla on muuntunut jumalanpalvelustilaksi. Uusia alttarivaatteita esittelee tekstiilisuunnittelija Katja Hynninen. Seurakuntalainen Tage Törn (vas.), kirkkoherra Kim Rantala sekä seurakuntalainen Hans Cederqvist löytävät heti omat suosikkinsa kankaiden joukosta. TEKSTI: Kirsi Airikka KUVAT:, Kirsikka Lyhteilä Pyynikin luonto elää kirkkotekstiileissä Parhaillaan eletään härkäviikkoja. Kirkkovuoden liturgisena värinä on vihreä, jota käytetään loppiaisesta laskiaiseen. Vihreä kuvaa toivoa ja iankaikkista elämää, mutta on myös arjen väri. Ne molemmat ovat olennaisia asioita kristillisessä elämässä, kertoo Tampereen Ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Kim Rantala, joka seurakuntansa kanssa iloitsee uusista kirkkotekstiileistä. Ruotsinkielisen seurakunnan kokoontumispaikka Svenska hemmet Satamakadulla on muuntunut jumalanpalvelustilaksi. Sali on saanut uudet alttarivaatteet ja lukupulpetin. Alttaripöytä koristetaan jumalanpalveluksen ajaksi alttarivaatteella eli antependiumilla. Alttarivaatteita on kaikkiaan viisi. Sarjaan kuuluvat liturgiset värit vihreä, valkoinen, violetti, punainen ja musta. Kokonaisuuden täydentää laadukas valkoinen pöytäliina, jonka tärkeimmät ominaisuudet ovat paloturvallisuus, pestävyys ja siliävyys. Alttarivaatteiden suunnittelu alkoi viime keväänä tamperelaisessa Karkelossa, jonka toimitilat ovat Suomen trikoon entisessä tehdasrakennuksessa Pyynikillä. Myös Svenska hemmet on harjun kupeessa. Sain seurakunnalta taiteellisen vapauden ja hain innoitusta Pyynikin luonnosta kirkkovuoden teemat huomioiden, kertoo tekstiilisuunnittelija Katja Hynninen, joka on suunnitellut ja kutonut alttarivaatteet kangaspuilla. Ompelutyön on tehnyt Kaisa Maansalo. Kävellessään harjun yli suunnittelija on ihaillut aina hieman erilaiselta näyttävää maisemaa. Pyynikin luonto on täynnä vastakohtia: ylämäkiä, alamäkiä, valoa, varjoa, puiden taimia ja kelottuneita runkoja, kuivaa kangasmetsää ja vehreää rantakasvillisuutta, tasaista maata ja jyrkkiä kallioseinämiä. Hynninen löysi värikartasta juuri sellaiset sävyt, jotka hän tilaan halusi. Tekstiilit ovat sataprosenttista villaa. Raakalanka tulee Euroopasta ja se värjätään Suomessa. Valitsin materiaaliksi Pirkanmaan kotityön ryijylangan, koska halusin tekstiileihin tietynlaisen ilmeen ja tunnun sekä riittävän valonkeston. Vihreä kuvaa kasvua Vihreää väriä käytetään kirkossa niinä aikoina vuodesta, jolloin Raamatun tekstit puhuvat uskossa elämisen merkityksestä ja käytännön kristillisyydestä. Härkäviikkojen ohella kirkko puetaan vihreään myös lähes koko helluntain jälkeisen ajan pyhinä. Svenska hemmet sai vihreän tekstiilin, jonka teemana on kasvu. Siinä kaksi vihreän sävyä muodostaa havumaisen pinnan. Kankaan pinta on kolmiulotteinen, aivan kuin neulasten peittämä maa havumetsässä, ihastelee kirkkoherra ja valitsee vihreän tekstiilin suosikikseen. Vihreä kangas ja luontoteema puhuttelevat eniten myös seurakunnan jäsentä ja luottamushenkilöä Hans Cederqvistiä. Aktiiviseurakuntalainen Tage Törn pitää eniten punaisesta alttarivaatteesta, jonka sävy on lähellä tiilenpunaista. Punainen on veren, tulen ja tunnustuksen väri. Sitä käytetään myös Pyhän Hengen ja Kristuksen tunnustamisen vertauskuvana. Kirkko koristetaan punaisella muun muassa tapaninpäivänä, helluntaina, pyhäinpäivänä sekä apostolien ja marttyyrien päivänä. Suunnittelija on valinnut punaiseen kankaaseen kuvioinnin, jota sanotaan salmiakkiruuduksi. Katja Hynninen näkee kuviot liekkeinä. Nämä näyttävät timanteilta, ne tuovat mieleen seurakuntalaiset. Kaikki ovat koolla yhdessä ja samanarvoisina, miettii Cederqvist. Meillä on joskus taipumus lokeroida ihmisiä. Tämä kuvaa sitä, että kaikki mahtuvat mukaan ja ovat tervetulleita, jatkaa kirkkoherra Rantala. Valo ja varjo Valkoisen alttarivaatteen aiheena on valo. Tekstiilin keskellä kulkee seitsemän pystysuuntaista valonsädettä kohoraitana. Seitsemän on myös täydellisyyden luku, huomauttaa Hynninen. Valkoinen on ilon, kiitoksen ja puhtauden väri. Valkoista käytetään kirkkovuoden juhlapäivinä kuten jouluaattona ja -päivänä, pääsiäispäivinä ja mikkelinpäivänä. Valkoisen vastakohtana on musta. Alttaritekstiilissä toistuu seitsemän kohoraitaa. Valkoiseen ja mustaan sisältyvät valon ja varjon teema. Valoa ei pysty ymmärtämään, jos ei ole varjoa ja pimeyttä. Iloa ei voi kokea, jos ei välillä koe surua, miettii kirkkoherra. Musta on murheen, surun sekä katoavaisuuden väri. Sitä käytetään kirkoissa ainoastaan pitkäperjantaina ja hautajaisissa.

13 SILTA 2/ Nämä näyttävät timanteilta, ne tuovat mieleen seurakuntalaiset. Kaikki ovat koolla yhdessä ja samanarvoisina. Tekstiilisuunnittelija Katja Hynninen piirtää kankaiden sidokset aluksi ruutupaperille. Lopullisen rakenteen hän muokkaa tietokoneella. Tämän jälkeen Hynninen kutoo kankaan tietokoneohjatuilla kangaspuilla, jotka ovat moderni versio perinteisistä vipukangaspuista. Rantala käyttää kuitenkin hautajaisissa mieluiten liturgisena värinä valkoista. Siihen sisältyy ajatus toivosta ja ylösnousemuksesta. Jo alkuseurakunnassa ajateltiin, että kuolemassa siirrytään toiseen todellisuuteen. Se on portti toiseen maailmaan. Rantala rohkaisee omaisia valitsemaan toiveikkaita virsiä hautajaisten muistotilaisuuteen. Virsikirjan hautajaisvirret sopivat parhaiten siunaustilaisuuteen. Surutyö on toki tehtävä ja itkettävä silloin, kun itkettää. Läheisen kuolema on muutos, johon meidän on totuttava. Muistotilaisuudessa on kuitenkin myös lupa iloita ja olla kiitollinen, että tämä ihminen on ollut elämässämme. Violetti kertoo parannuksesta Violetti tekstiili oli haastavin työ suunnittelija Katja Hynniselle. Violetti on katumuksen, odotuksen ja parannuksen väri. Suunnittelija pohti, mikä luonnossa voisi olla katumuksen vertauskuva. Päädyin piikikkäisiin ohdakkeisiin, ne ovat lähellä orjantappuraa. Väri on myös lähellä kanervan sävyä. Perehdyin kanervaan, joka on sitkeimpiä kasvejamme. Hynnisen kankaiden kuviointi antaa tilaa ihmisten mielikuvitukselle. Orjantappuroiden ohella violetissa kankaassa voi esimerkiksi nähdä kalaparven tai verkon. Violettia väriä käytetään pikkupaaston aikana eli toisena, kolmantena ja neljäntenä adventtisunnuntaina, varsinaisen paaston aikana sekä hiljaisella viikolla. Joissakin seurakunnissa käytetään violetin värin sijasta sinistä, joka symboloi elämänvoimia: se muistuttaa meitä taivaasta. Kirkkotaiteessa Neitsyt Marian, Herran äidin, sininen vaate kuvastaa sitä, että Maria on taivaallinen kuningatar. Pappi ei yleensä käytä pienessä jumalanpalvelustilassa messukasukkaa, vaan hän pukeutuu valkoiseen messupaitaan eli albaan. Niskan taakse pujotetaan messunauha eli stola. Se on pappeuden merkki, joka kuvaa Kristuksen iestä. Katja Hynninen on suunnitellut tekstiilejä myös Messukylän kirkkoon, Vanhaan kirkkoon ja piispantaloon. On hienoa, että seurakunta tukee kotimaista käsityötä ja toimii myös tässä suunnannäyttäjänä. Lähde: Pentti Lempiäinen: Kuvat puhuvat Svenska hemmet on ruotsinkielisten koti Tampereen Ruotsalaisen seurakunnan kokoontumispaikka Svenska hemmet Satamakadulla on muuntunut jumalanpalvelustilaksi. Tila muuntui kodikkaaksi kirkkosaliksi varsin pienin mutta onnistunein muutoksin. Tämä on intiimi tila, joka soveltuu hyvin pienen yhteisön jumalanpalvelustilaksi, myhäilee tyytyväisenä kirkkoherra Kim Rantala. Ollakseen juhlava, jumalanpalveluspaikan ei aina tarvitse olla iso kirkkorakennus. Siellä missä seurakuntalaiset ovat läsnä, on Jumalakin läsnä. Jumalanpalvelus ei ole paikasta kiinni, miettii Hans Cederqvist, seurakunnan jäsen ja luottamushenkilö, joka hänkin on tyytyväinen uuteen kirkkotilaan. Tilaan mahtuu 60 henkeä. Jumalanpalveluksen jälkeen huoneen takaosassa juodaan kirkkokahvit. Seurakuntalaiset viihtyvät kahvilla yleensä niin pitkään, että heitä pitää melkein kehottaa lähtemään kotiin, hymyilee kirkkoherra. Tampereen Ruotsalaiseen seurakuntaan kuuluu noin 900 jäsentä. Tavallinen jumalanpalvelus kokoaa parikymmentä seurakuntalaista. Vaikka seurakunta on pieni, palvelemme ruotsin kielellä. Ihmisille on tärkeää ilmaista hengellisyyttään ja osallistua jumalanpalveluksiin omalla äidinkielellään, miettii Kim Rantala. Ruotsinkielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 11, Svenska hemmet, Satamakatu 19 Ruotsalaisen seurakunnan tapahtumia tapahtumaliitteessä, s. 4

14 14 Silta 2/2015 Hyvä tyyppi Nijolé Kasperaviciuten kuva Ollista valmistui vähän ennen kohtalokasta tapahtumaa. Arja Norbladin, Adalmiina-kissan ja Elli-koiran takana on rauhoittava maisema. Se saa omistajansa pohtimaan elämäänsä: mihin se menee ja mihin päättyy. Sillan päässä on tuntematon. Rikosuhrien läheisten tukena Kuinka helppoa on puhua sellaisen ihmisen kanssa, jolle on tapahtunut jotain samanlaista. Arja Norbladin ajatus on myös Huoman eli henkirikoksen uhrien läheisille tarkoitetun vertaistukiryhmän idea. Hänelle tapahtui se kaikkein pahin, oman lapsen menettäminen. Nyt hän on mukana tukemassa muitakin. Olli oli rauhallinen ja sosiaalinen nuori mies. 13 vuotta sitten hän yllättäen löytyi pahoinpideltynä, ja menehtyi. Uskovainen lääkäri rauhoitteli, mutta ei tuputtanut. Siinä tilanteessa se oli o.k. Uskon Jumalaan, mutta en ole uskovainen, Arja pohtii. Sairaalasta lähdön jälkeen hän jäi kotiin lähes ilman apua. Kriisikeskuksessa ei otettu ylös edes puhelinnumeroa. Mieli oli pitkään sekaisin. Toiveena oli saada nukkua puoli vuotta, jotta tuska häviäisi. Myöhemmin terapiassa on käsitelty sitäkin, miksi läheiset hylkäsivät. Eivätkö he uskaltaneet kohdata tuskaa? Ystävät tukivat kyllä. Yksi heistä kysyi, pitääkö puhua vai olla hiljaa. Kun sanoin, että riittää, kun vain olet, hänen tunteensa helpottui. Huoman ryhmässä Arja oli mukana kaksi vuotta. Sen jälkeen oli lopetettava käynnit: tuntui, että haavat revittiin auki aina, kun ryhmään tuli uusia jäseniä. Nyt hän kokee katsovansa asiaa jo eri silmin. Olen muuttunut tuettavasta tukijaksi. Voin antaa vinkkiä, miten minä selvisin. Hän kertoo myös itse saaneensa ryhmältä paljon. Suru on koko loppuelämän tie. Mutta ryhmässä tulee sellainen tunne, että meitä on muitakin. Olen saanut palautetta, että joku on saanut kertomastani voimaa, ja että olen elävä esimerkki selviytymisestä. teksti: Asta Kettunen kuvat: huoma.fi Surukonferenssi 2015: surut.fi Lue lisää: siltalehti.fi

15 SILTA 2/ KIRKKOVUODEN KIEMUROITA Pullan päälle paasto Laskiaisena herkutellaan kermapullilla. Heti sen jälkeen, tuhkakeskiviikkona, alkaa 40 päivän paastonaika. Kirkkovuosi on metkaa matematiikkaa, sillä joulusta on 40 päivää kynttilänpäivään, pääsiäisestä saman verran helatorstaihin. Kristillisen paaston tavoitteena on lähentyminen Kristukseen. Pyhisin ei ikinä paastota, koska jokainen sunnuntai on pieni pääsiäinen. Varhaiskristillinen kirjoitus Didakhe (Kahdentoista apostolin opetus) antaa ensimmäisiä meidän aikaamme säilyneitä, Raamatun ulkopuolisia ohjeita: rukoile kolmesti päivässä Herran rukous (Isä meidän), paastoa kahdesti viikossa, keskiviikkona ja perjantaina. Rukoileminen helpottuu, kun raskaat ruoat eivät sumenna mieltä. Paasto kytkeytyy katumukseen, koska siinä luovutaan muista elämän asioista ja tehdään tilaa Herralle. Monet erämaaisät pitivät mahan ja pelastuksen yhteyttä vahvana. He uskoivat, että kieltämällä itseltään ruokaa etenkin herkut taistelee parhaiten kiusaajaa vastaan ja saa ruumiinsa Kristukselle alamaiseksi. Paastotessa päivän ainoan aterian sai syödä vasta illalla, liha ja viini olivat kiellettyjä. Keskiajalla säädökset löystyivät. Ruokailu siirtyi ensin iltapäivään, myöhemmin keskipäivään, ja samalla sallittiin iltapala. Katolisessa kirkossa annoksiin lisättiin 1800-luvulla aamupala, 1900-luvulla lihasta luopuminen rajoitettiin koskemaan paastonaikana vain perjantaita ja lauantaita. Lihaton perjantai voi tarkoittaa muutakin kuin luopumista lihasta, esimerkiksi ajan antamista enemmän perheelle. TEKSTI: Pirjo Silveri Reformaatio höllensi säädöksiä. Luterilaisten paastoamistavat elivät pitkään samanlaisina. Muistutettiin tosin siitä, ettei näillä teoilla saavuteta autuutta. Keskiajalla ihmisen omaa kilvoitusta tosin painotettiin, ehkä liikaakin. Suomessa vanha paastoperinne elää yhä esimerkiksi koulujen ruokalistoissa: torstai on hernerokkapäivä ennen perjantain kalapäivää. Jumalanpalveluselämässä pääsiäistä edeltävä paastonaika näkyy liturgiassa kunnian vähittäisenä katoamisena ja kulkemisena kohti pitkäperjantaita, jolloin alttari tavattiin riisua kokonaan Jeesuksen alentumisen muistamiseksi. Meillä mustaan pukeminen symboloi tätä samaa. Kirkkovuoden kiemuroita -palstan asiantuntijana on pastori Heikki Repo. Lue aiheesta lisää: siltalehti.fi Tuomas Koskialho SAARNAVUORO Mervi Äyräväinen Seurakuntapastori, vs. Kaleva, Tuomiokirkkoseurakunta Raamatun äideiltä löytyy vertaistukea Jeesus puhuu seuraajilleen kuolemastaan. Edeltävässä jakeessa (Joh.12:34) ihmiset ihmettelivät, kuinka Jeesus saattoi sanoa, että Ihmisen Poika on korotettava, kun he laista olivat oppineet, että Messias pysyy ikuisesti. Kuka tämä Ihmisen Poika on, he kyselivät. Siihen vastaa Jeesus päivän evankeliumissa Joh. 12: Mikä on saarnasi näkökulma? Valon ja pimeyden keskustelua. Miks toinen täällä valon lapsi on, ja miksi toinen yötä rakastaa? Kuinka päästä valoon, mitä Jeesuksen seuraaminen tänä päivänä voisi olla? Armon näkökulmaa yritän pitää esillä. Tarvitsemme armoa ankaruuden sijaan. Oliko tekstissä jotain vaikeaa? Teksti on aina vaikea, ja useimmin saarnan tekeminen on vaikeaa. Tekstiä pitää miettiä paljon ja monelta kantilta. Minulla saarnat eivät synny helposti. Lukijalta Mieli halajaa laulamaan Aattoiltana Lamminpään kappelissa oli juuri laulettu virsi, kun kuulin naisäänen sanovan: Veti niin saa... nan korkeelta taas!. Menin hetkeksi hiljaiseksi. Kuinka joku voi mainita kirosanan ja vielä jouluhartaudessa! Mutta olin samaa mieltä. Entisenä kamarikuorolaisena pystyn laulamaan lähes kaikki minulle tutut virret, mutta liian korkealta laulettu virsi tuottaa vaikeuksia. Myös kilvakka laukkaaminen tuottaa harmia. Kuitenkin mieli halajaa laulamaan aina, kun olemme kirkollisissa tapahtumissa, sillä äänellä, mikä minulla nyt on. Lauloimme jo lapsena kotonani paljon virsiä. Isäni osasikin laulaa hyvin. Myös äitini lauloi, vaikka hänellä ei sävelkorvaa ollutkaan. Samoin puolisoni laulaa silloin tällöin, tavallisen aikuisen miehen äänellä. Rohkaisen myös aikuisia lapsiamme virren veisuuseen omalla esimerkilläni. Maa on niin kaunis laulettiin uskomattoman korkealta ja nopeasti. Otin askelen alemmaksi ja yritin pysyä tässä laukkakilpailussa mukana. Mutta tunne jäi puuttumaan. Mielipidepalstoilla on pyydetty, että kanttorit alentaisivat esimerkiksi Enkeli taivaan -virren, jotta kaikki halukkaat saisivat sitä laulaa. Se kun on se aito, vanha ja oikea jouluvirsi, joka tuo muistot ja hartauden joulukirkossa kävijälle. Kanttori Syrjämäki totesi jossain lehdessä, että kansa ei osaa enää laulaa, kun ei sitä enää opiskele tai harrasta. Eli me osaamattomat: pysykää poissa tai olkaa hiljaa. Kirkon virrenveisuu ei siis olekaan tarkoitettu meille, joiden ääniala vanhemmiten laskee ja jotka emme ole oopperalaulajia! Taas kerran kohtaa sen, että ev. lut. kirkko ei ole arkisia ihmisiä varten. On surullista, kun kanttorit eivät kansaa halua kuulla, vaan toteuttavat musiikissaan kastijakoa. Onneksi on Tuomasmessu, jossa usein lauletaan moneen kertaan samaa virttä rennolla riemulla, palvellen kaiken kansan Jumalaa, niin että hitaampikin oppii ja ehtii mukaan. Vanheneva lauluääni Joululauluista tämäkin Olin tosi pahoillani, kun luin lehdestä kanttorin mielipiteen meistä harvoin kirkossa laulavista. Itse olen vain joululaulaja ja oikeasti niitä varten kolunnut 54 vuotta laulamassa. Totta, että ikä vie äänen matalalle, mutta joulukirkko ja joululaulut on aina kuulunut elämääni. Nytkin toin lapsenlapset mukanani oppimaan, mikä on kirkko. Oli tosi kova pettymys lapselle, vaikka hänellä on kirkas ääni. Se hukkui urkujen pauhunaan ja ihanien joululaulujen kirkunaan. Eikös nämä olekaan enää meidän joululauluja? Meitä kuitenkin vielä on, jotka haluavat kuulua kirkkoon. Lapsenlapset toin mukanani, koska kouluissa kielletään jo kaikki, mikä kuuluu meidän uskontoon. Riitta Käkönen Upea kokonaisuus Olimme Messukylän kirkossa kuuntelemassa ja katselemassa Musiikkidraama Immanuelia. Koimme valtavan elämyksen esitystä seuratessamme. Se oli taitavien esiintyjien muodostama upea kokonaisuus. Heti, kun valot syttyivät ja musiikki alkoi soida, katsojakin pääsi mukaan draaman kulkuun. Kaikki esiintyjät olivat huippuhyviä, mutta kun luki ohjelmalehtisen tarkemmin, niin heistä moni toimiikin monella alalla, ovat siis erittäin lahjakkaita moniosaajia. Orkesterin kokoonpano oli onnistunut ja se selvisi tehtävästään erinomaisesti. Haluan erityisesti kiittää Anu Neuvosta, joka on luonut näin hienon teoksen, sekä ohjaaja Nokelaista, joka on pitänyt langat käsisään. Olisi hienoa, jos seurakuntayhtymä tukisi tällaista toimintaa enemmän, että vastaavia tilaisuuksia voisi järjestää useammin. Uskoisin, että väkeä tulisi kirkkoihin, sana esityksistä leviää. E.S. Löydätkö päivän teksteistä yhtymäkohtia omaan elämääsi? Toki. Kyllä valon ja varjon taistelua löytyy jokaisen ihmisen elämästä. On asioita, joita ei voi järjellä selittää; miksi jotain tapahtuu tai jää tapahtumatta. Suuren ihmetyksen edessä vain olemme. Kun elämä pyyhkii yli, armon varaan jääminen on lopulta se, mikä voi auttaa varjosta valoon. Tarvitsemme armoa ankaruuden sijaan. Minkä kirjan olet lukenut? Raamatun äidit -kirja jäi mieleen erityisenä. Se oli osa pastoraalitutkinnon kirjoja. Raamatuntutkija Outi Lehtipuun kirja kertoo Raamatun ajan naiskohtaloista, siis Raamatun kertomuksissa esiintyvistä naisista, äideistä. Kirja auttoi ymmärtämään naisena olemisen puolia. Monet samat teemat, jotka askarruttavat nykynaista, esimerkiksi lapsettomuus, köyhyys, naisen asema, itsenäisyys, epäitsenäisyys, lapsen menetykset ja niin edelleen, löytyvät jo Raamatun naisilta. Raamatun äideiltä on mahdollista saada monenlaista vertaistukea. Suosittelen kirjaa! Mervi Äyräväinen saarnaa Kalevan kirkossa sunnuntaina 8. helmikuuta kello 10.

16 16 SILTA 2/2015 TIESITKÖ Olen kiittänyt monesti, ettei hän kuunnellut Kaikki alkoi Sofia Häihälän kaverin bileissä, kun 17-vuotias Sofia ja vuotta vanhempi Matias Nikander tutustuivat toisiinsa. Seurustelu alkoi melko nopeasti. Sen alkamisesta oli kulunut kolmisen kuukautta, kun Sofia huomasi olevansa raskaana. Mun ajatus oli, että pidän sen. Olin joskus sanonutkin, että teen lapsen ennen kuin täytän 18. Tulevalle isälle uutinen oli aluksi shokki. Mietin, että en ole vielä valmis isäksi. Mutta aika ja toisaalta armeijassa olo tekivät tehtävänsä. Siellä sai omassa rauhassa miettiä tai olla miettimättä, eikä kukaan osannut kysellä asiasta. Sofialle aika oli rankkaa. Hän ehti varata aborttiajan neljästi ja perua sen taas kohta. Halusin tehdä Matiaksen pään mukaan. Olin taas jo varannut keskeyttämisajan, mutta tulin järkiini siinä huoneessa. Pillerit olivat vieressä penkillä. Ultrattaessa katsoin näyttöä ja näin sydämen sykkeen. Lääkäri varmaan näki, kun mun silmät kostuivat, ja kysyi, että oonks mä varma. Vastasin, että en, ja lähdin vain pois. Ensi vaiheessa Sofian äiti kertoi asiasta Matiaksen isälle. Tämä puolestaan puhui Matiaksen äidille noin raskauden puolivälissä. Kannattaa ilmoittaa asia heti alussa rohkeasti vaan. Jos tulee jotain vastaan sanomista, niin se pitää käsitellä SILTA siltalehti.fi 2. vuosikerta Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat Toimitus: vt. päätoimittaja Kirsi Airikka, p , toimitussihteeri Asta Kettunen, p , s-posti: ja Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, Tampere. Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus: Medialiike, Tampere Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p , ja jutella niin kuin tietysti pitää jutella muutenkin, Matias Nikander miettii jälkeenpäin. Matias ei suostunut puhumaan raskaudesta eikä tullut mukaan neuvolaan. Aaron, lempinimeltään Nessu, ujuttautui isän sydämeen vähitellen. Poika oli jo muutaman kuukauden vanha, kun isä uskalsi ottaa hänet syliin. Lapsista ei ollut juuri minkäänlaista kokemusta. Yksi mieleen jääneistä hetkistä oli pinnasängyn reunan laskeminen alemmaksi. Toinen liikuttava tilanne oli lapsen opittua juuri kävelemään: Nessu tuli viereen ja antoi yhtäkkiä pusun poskelle. Ei ollut äitiäänkään pussannut sitä ennen. Sofialla oli ennen raskautta paha paniikkihäiriö. Kun poitsu syntyi, elämäni jotenkin kirkastui ja nuo ongelmat vähenivät paljon, hän tsemppaa. Tukea on löytynyt Nuoret ovat saaneet tukea etenkin vanhemmiltaan, mutta myös muilta sukulaisiltaan ja kavereiltaan sekä Tampereen seurakuntien ohjaus- ja toimintakeskus Messistä. Messin Anne-Mari Mäkiniemi (Ansku) oli Sofialle tuttu jo ennestään, ja hän jatkoi Messissä käymistä myös raskauden tultua ilmi. Matias Nikander asuu Tampereella, mutta viettää ison osan ajastaan Lempäälässä poikansa ja tyttöystävänsä luona. Sofia Häihälä opiskelee Tredussa Aaron Nessu sekä vanhemmat Sofia Häihälä ja Matias Nikander ovat iloisia toisistaan. koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjausta. Matias ajaa taksia, mutta on hakenut ammattikorkeakouluun. Pohjalla on sähköasentajan koulutus. En halua kauas opiskelemaan, koska ei näkisi Nessua ja Sofiaa. Olen kiittänyt Sofiaa monta kertaa, ettei kuunnellut mua silloin. Alussa tuntui siltä, että on liian nuori tähän, ja riittääkö rahat. Mutta kaikki vaan aina järjestyi. Joku teiniäiti on sanonut, että ei kannusta tähän ketään, mutta ei kielläkään. Kannattaa ajatella asia oman elämän tilanteen mukaan. Asta Kettunen TUKEA TEINI- RASKAUTEEN Itu-neuvontatyö: tnnky.fi Lasten ja nuorten puhelin: Kriisipuhelin: Palveleva puhelin: Väestöliiton seksuaaliterveysneuvonta: messiin.fi etsivanettityo.fi ensijaturvakotienliitto.fi tukinet.net ja facebook.com/ tukinet Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p , Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: p: Osoitteellinen jakelu: Itella Oy tilaukset: p Taitto: Kotimaa Oy Painosmäärä: kpl Paino: Alma Manu, Tampere ISSN: ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu), Seuraavat lehdet ilmestyvät: 4.3., aineisto mennessä, 1.4., aineisto mennessä KOLUMNI Heikki Syrjämäki Kirjoittaja on Tampereen seurakuntien perheneuvonnan johtaja. Vapaa-aika kuluu lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi liikunnan, koirien ja museoautojen parissa. Hän toimii myös viittomakielisten hyväksi. Haaste, josta et selviä rahalla! Kaikenlaisia haasteita tulee vastaan. Sana haaste tarkoittaa toisaalta oikeudenkäyntiin liittyvää kutsua tuomioistuimeen, mutta myös osallistumiskutsua. Niitä on monenlaisia. Joku on ylitunnollinen ja yrittää vastata niihin aina kun voi, toinen vähät välittää saamistaan kutsuista. Sosiaalinen media on todellinen haasteiden syöksytorvi. Joskus haastettiin jakamaan kuvia aamun kahvi- tai teekupeista. Minä en vastannut siihen. Ketä oikeasti kiinnostavat teekupposteni kuvat? Joskus haasteisiin liittyy rahankeräys. Haastettujen toivotaan lahjoittavan rahaa hyvään tarkoitukseen, jonka haastaja on määritellyt. Minä en yleensä haasteita esitä. Tehdään nyt kuitenkin poikkeus. Aion heittää sinulle haasteen, sellaisen josta et selviä rahalla etkä kuvien jakamisella. Jos vastaat tähän, joudut panemaan peliin jotain arvokkaampaa. Aikaasi. Ajankäyttötutkimuksen mukaan yksin oleminen on lisääntynyt. Valveillaoloajasta vietetään yksin noin seitsemän tuntia vuorokaudessa. Mukana laskelmassa ovat sekä yksin asuvat että perheen tai puolison kanssa asuvat. Eniten yksin aikaa viettivät 65 vuotta täyttäneet naiset. Kaikki ikäryhmät huomioiden miehet viettivät enemmän aikaa yksin kuin naiset. Aion heittää sinulle haasteen, josta et selviä rahalla etkä kuvien jakamisella. Perheen kanssa oleminen on vähentynyt lähes kaikissa ikäryhmissä. Vain kouluikäiset tytöt ovat yhdessä perheen kanssa hieman aiempaa enemmän. Vähiten aikaa perheen kanssa viettävät nuoret. Eniten perheen kanssa ovat vuotiaat naiset. Heissä on niitäkin, joille hetken yksin oleminen tuntuisi ylellisyydeltä. Vanhemmat viettävät aikaa alle 10-vuotiaiden lastensa kanssa päivittäin puolisen tuntia vähemmän kuin 10 vuotta sitten. Isät viettävät lastensa kanssa aikaa huomattavasti enemmän viikonloppuna kuin arkipäivinä, äideillä erot arjen ja viikonlopun välillä eivät ole yhtä suuret. Haasteeni liittyy tähän. Muuta omalta osaltasi tätä tilastoa! Annetaan aikaa toisille. Suuria muutoksia ei ehkä kannata tavoitella, pienetkin korjausliikkeet voivat vaikuttaa paljon. Ne ovat myös todennäköisemmin pysyviä muutoksia. Kenelle voisit antaa aikaasi? Ehkä voisit soittaa hieman useammin jollekin yksinäiselle ystävälle tai sukulaiselle, ehkä jopa piipahtaa hänen luonaan, tehdä yllätysvierailun itsesi tavoin yksin asuvan luona, leikkiä tai jutella hetken enemmän lapsesi tai lapsenlapsesi kanssa, kysyä nuorelta kuulumisia Jos et tiedä, kenelle voisit antaa aikaasi, kysypä seurakunnasta. Siellä kyllä osataan antaa vinkkiä. Monelle yksinäiselle seurakunta sekä sen vapaaehtoiset ja työntekijät antavat harvoja mahdollisuuksia murtaa liikaa yksin olemista. Lue kirjoittajan esittely: siltalehti.fi

17 SILTA 2/ Johanna Kinnari P U O L U S T A J A - elämän eri vaiheissa ENEMMÄN KUIN KONSERTTI Haluatko keskustella parisuhdettasi askarruttavista asioista? Riitta Laakio Nainen vaikuttajana Afrikassa sanotaan usein: kouluta nainen, kouluta koko kansa. Myös meidän maamme historia kertoo tästä. Meille on annettu paljon: koulutusta, mahdollisuuksia, vapautta, vaikutusvaltaa. Meidän vaikutuksemme ulottuu laajalle ohi oman pienen elämämme. On kysymys siitä, mitä me annamme eteenpäin, miten käytämme mahdollisuutemme ja resurssimme, pohtii pappi ja kouluttaja Riitta Laakio, joka on puhujavieraana 10. helmikuuta Naisten Vapaaillassa Aleksanterin kirkossa. Riitta Laakio on tehnyt työtä muun muassa Kansan Raamattuseurassa ja Seurakuntatoiminnan Keskusliitossa luvun alussa hän toimi luennoitsijana Tansaniassa Iringan yliopistossa ja Suomeen palattuaan Suomen Lähetysseurassa ohjelmakoordinaattorina. Illan järjestävät Tuomiokirkkoseurakunta ja Kansan Raamattuseura. Naisten Vapaailta klo Aleksanterin kirkossa Parisuhdepysäkille ovat tervetulleita 60+ -ikäiset sinkut, parit, lesket ja eronneet, jotka haluavat jutella parisuhteeseen, seksuaalisuuteen ja erilaisiin elämäntilannemuutoksiin liittyvistä asioista. Parisuhdepysäkille voi tulla juttelemaan työntekijän kanssa joko yksin tai kumppanin kanssa yhdessä. Tavoitteena on löytää uusia voimavaroja ja vuorovaikutustapoja sekä edistää seksuaaliterveyttä ja lisätä elämänhallintataitoja. Parisuhdepysäkin palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Lämpimästi tervetuloa! Parisuhdepysäkki Tuomiokirkonkatu 15 D 4. krs, Tampere Soita ja varaa aika KOTI KAUNIIKSI Verhoilemme teidän keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit Kankaista hyvät valikoimat. Valmistamme myös teille sohvia määrämitoilla, haluamallanne kankaalla. Verhoilua 25 vuoden kokemuksella Verhoiluliike Yli-Heikkilä Nyyrikintie 1, Tampere Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu Luotettavaa palvelua ja asiantuntemusta kaikissa hautaukseen liittyvissä asioissa. Arkut, kuljetukset Asiakirjat Kukat ja sidontatyöt Muistotilaisuudet Pitopalvelut Hautakivimyynti Rongankatu 2, Tampere, puh Luotettava asiantuntija yli 60 vuoden kokemuksella MAKSUTON NEUVONTA TURKU, Logomo HELSINKI, Savoy-teatteri TAMPERE, Tampere-talo SEINÄJOKI, Uimahalli-Urheilutalo JYVÄSKYLÄ, Paviljonki LIPUNMYYNTI ALKAA TI LIPUT 24 (sis. palvelupalkkion) VALKEAN CREATIVE Aikuisten ihmisten neuvonta- ja asuntopalvelut Apunasi, kun Sinua askarruttavat talouteen, varallisuuteen ja omaisuuteen liittyvät kysymykset. Apunatar Oy Liljankuja Tampere TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ p Terveydenhoitotarvikkeet PIATEEKISTA SÄÄSTÄ NYT: pestävä 85x85 cm vuodesuoja 29 (49 ) Apuvälineet, terveyskengät, tukisukat, Medima angoralämmittimet jne. PIATEEKKI Näsilinnankatu 27, p TILAA NETISTÄ: piateekki.fi Tampereen seurakunnat on mukana Häämessuilla Tampere-talossa Poikkea osastolla ja askartele samalla hauska rintanappi tulevalle puolisollesi. Papit ja kanttorit pitävät päivien aikana infoiskuja lavalla. Teitä palvelee Aila ja Kalevi Alanen sekä Mikael Salo Tuomiokirkonkatu 26, vastp. Stockmannia, Tampere Asiakkaillemme maksuton pysäköinti Stockmannin parkkihallissa ja P-Hämpin parkkiluolassa Puh. (03) myös liikeajan jälkeen ark LAKITOIMISTO RAJAMÄKI l perunkirjoitukset ja perinnönjaot l avioerot ja ositukset l lasten huolto-, tapaamisja elatusasiat l testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltuutukset l kauppakirjat ja sopimukset l riitaoikeudenkäynnit l rikosoikeudenkäynnit Maksuton puhelin- ja sähköpostineuvonta Itsenäisyydenkatu 2, Tre HALUTAAN VUOKRATA Luotettava ja savuton psykologian opiskelija haluaa vuokrata yksiön Tampereelta elokuusta -15 lähtien Ajan kohtaista gmail.com tietoa sähköpostiisi joka Tilaa UUTiskirje tampereenseurakunnat.fi

18 18 Silta 2/2015 Sotalasten tarinat elävät yhä Alli Mikkolaisen ja Juhani Salosen tarinat kiehtovat yhä kuulijaa. TEKSTI: Kirsi Airikka KUVAT: Tampereen Työväen Teatteri/ Kari Sunnari, Suomi siirsi vuosina lähes lasta turvaan naapurimaihin. Sotalapsikokemuksesta jäi varmaan tarve pärjätä. Piti olla kaikin tavoin hyvä, että tulisi hyväksytyksi, miettii Alli Mikkolainen. Juhani Salonen tuntee juurettomuutta. Tunnen itseni kahden maan kansalaiseksi. Kun Ruotsista puhutaan, mieleen nousee aina lämmin tunne. Molemmat lähetettiin Ruotsiin jatkosodan aikana. Kummallekin siirto on ollut pääasiassa onnellinen, elämää rikastuttava kokemus. Silti lähtö, paluu ja äidinkielen unohtaminen olivat vaikeita asioita sekä lapselle että perheille molemmissa maissa. Alli Mikkolaisen juuret ovat Karjalan Johanneksessa. Evakkoperhe sijoitettiin Kiikkaan vuonna Uhka koko Suomen miehittämisestä herätti pelkoa. Suomalaisia perheitä kehotettiin lähettämään lapsia turvaan naapurimaihin. Olin innoissani lähdössä kahden vanhemman sisareni kanssa, vaikka en edes ymmärtänyt, mitä se Ruotsi tarkoittaa, muistelee Mikkolainen. Hän oli tuolloin alle nelivuotias. Tamperelainen Juhani Salonen oli viisivuotias, kun hänet lähetettiin Ruotsiin. Isä oli sodassa. Äiti ei pystynyt saattamaan poikaa asemalle, sen teki naapurin rouva. Junalla mentiin Turkuun ja sieltä laivalla Tukholmaan. Muistan vieläkin, kun jäät paukkuivat laivan kylkiin. Mikkolaisen sisaruskolmikko matkusti junalla Porista Vaasaan ja laivalla Uumajaan. Perillä pieni Alli pantiin sairauden takia karanteeniin. Hän joutui eroon siskoistaan. Voita ja huolenpitoa Sekä Mikkolainen että Salonen pääsivät ystävällisiin ja hyvin toimeentuleviin perheisiin. Alli Mikkolainen päätyi nelilapsiseen perheeseen maatilalle Häggumiin. Olin kuopus ja hemmoteltu lapsi, jota koko suku hoivasi. Maatilalla oli paljon eläimiä. Hoitovasikoilleni annoin siskojeni nimet Pirkko ja Ritva, hymyilee Mikkolainen. Myös Juhani Salonen pääsi maatilalle, lapsettoman pariskunnan luokse Eks- Kainon laulu on tositapahtumiin perustuva näytelmä kolmesta sisaruksesta, jotka lähetetään sotalapsiksi Ruotsiin. Pääosissa ovat Samuli Muje (vas.), Petra Ahola ja Jari Ahola. Ensimmäiset suomenkieliset sanani olivat paska ruoka. jön kaupunkiin. Hän viipyi perheessä reilun vuoden. Pettymys oli suuri, kun minun piti palata Suomeen. Kun lähdön aika koitti, menin piiloon heinälatoon. Ruotsin-perhe olisi halunnut adoptoida minut, muistelee Salonen. Suomeen palaaminen oli rankkaa molemmille. Kumpikin oli unohtanut suomen kielen ja kommunikointi oli vaikeaa. Kiukuttelin äidille, kun voita ei voinut syödä mielin määrin niin kuin Ruotsissa. Ensimmäiset suomenkieliset sanani olivat paska ruoka, hymyilee Salonen. Olin hieno Ruotsin-tyttö, jolla oli kaunis puku ja sievä nukke kainalossa. Kuusilapsinen perhe asui yhden huoneen ja keittiön asunnossa. Monta kertaa pakkasin laukkuni ja yritin karata Ruotsiin, muistelee Mikkolainen. Pikkuhiljaa kumpikin kotiutui taas Suomeen ja oppi kielen. Sekä Mikkolainen että Salonen ovat vierailleet Ruotsissa monta kertaa ja Ruotsin-perheet ovat käyneet Suomessa. Lämmin ja tiivis yhteys on säilynyt ja jatkuu jo seuraavien sukupolvien kesken. Tällaista suomalaisten ja ruotsalaisten yhteistä elettyä historiaa ja elämää on monissa perheissä ja suvuissa vieläkin, pohtii Salonen. Kainon laulu Alli Mikkolainen, Juhani Salonen sekä monet muut Pirkanmaan Sotalapset -yhdistyksen jäsenet ovat saaneet kertoa tarinansa usein viime vuosina. Aiheen nosti pintaan vuonna 2004 Klaus Härön elokuva Äideistä parhain, joka pohjautuu Heikki Hietamiehen samannimiseen romaaniin. Kokemukset ja muistot ovat olleet monille niin kipeitä, että aiemmin niistä on vaiettu, miettii Mikkolainen, joka toimii yhdistyksen puheenjohtajana. Esimerkiksi ruotsalaisiin lastenkoteihin joutuneille kokemus on ollut hyvin raskas. Myös monet suomalaiset vanhemmat ovat yrittäneet unohtaa kipeät muistot. Alli Mikkolainen on saanut käsiteltyä asiaa äitinsä ja sisartensa kanssa valokuvaesityksen avulla. Sotalasten kokemuksista on ollut apua Tampereen Työväen Teatterin väelle, joka valmisti suurelle näyttämölle näytelmän Kainon laulu. Kainon laulu on totuudenmukainen ja huolellisesti tehty. Näytelmä on myös hienosti tuotu tähän päivään, kun sotalapsien tarina on rinnastettu nykyajan maahanmuuttajien elämään, miettivät Mikkolainen ja Salonen. Molemmat ihailevat teatterilaisten paneutumista aiheeseen. Keskusteluja ja tapaamisia oli useita. Alkuperäisteoksen on kirjoittanut ruotsalainen Urban Lindh. Sen on näyttämölle sovittanut näytelmäkirjailija Kati Kaartinen ja ohjannut teatterinjohtaja Maarit Pyökäri. Lähteet: Sampo Sääksvuoren artikkeli Kainon laulu -ohjelmalehtisessä, Kaven Pertti: Sotalapset toiveet ja todellisuus, 2011 Kainon laulu -näytelmää esitetään Tampereen Työväen Teatterin suurella näyttämöllä.

19 SILTA 2/ Liikunnan riemua ja höntsäilyä lapsille TEKSTI: Pirjo Lääperi KUVAT: Janne Ruotsalainen Lapsilla on halu liikkua, mutta kaikki eivät löydä sopivaa ryhmää. Tampereella lapsille tarjotaan nyt mahdollisuus harrastaa liikuntaa monipuolisesti ja edullisemmin kuin urheiluseuroissa. Pakki on täällä varmistamassa. Nyt syöttö omille! Valmentaja jakaa ohjeita pelaajille Linnainmaan koulun liikuntasalissa, jossa joukkue harjoittelee futsalia. Se on jalkapalloa muistuttava peli, jota pelataan urheiluhallissa. Menossa on Tampereen Palloilijoiden E-poikien harjoitus, jota ohjaa valmentaja, media-assistentti Kimmo Salminen. Kyseessä on monilajijoukkue, joka pelaa futsalia, salibandya ja jalkapalloa. Antti Martikainen tuli hakemaan poikaansa harjoituksista. Tämä on hyvä, kun on kolme lajia, joita pelataan kerran viikossa. Urheiluseurassa jo kymmenvuotiailla yhden lajin harjoitusten määrä on neljä kertaa viikossa. Silloin ei ehdi harrastaa muuta, ja koko perheen aikataulu on sidottu harjoituksiin. Tampereen Palloilijoiden futsalharjoituksissa riittää vauhtia. Pelin tiimellyksessä ovat Antti Kunnari (vas.), Jere Eho, Noel Pironetti ja Valentin Lehtola. Monipuolista ja edullisesti Urheiluseuroihin verrattuna toimintatavat eivät eroa, mutta valmentajan mukaan joukkueessa korostuu leikkimielisyys. Me emme pelaa niin tosissaan yhtä lajia viisi kertaa viikossa, vaan täällä saa kokeilla eri lajeja monipuolisesti. Joukkueessa noudatetaan kaikki pelaa -periaatetta. Kaikki saavat pelata sekä hyökkääjinä että puolustajina. Kaikkia kannustetaan kaveruuteen eikä ketään saa sortaa. Urheiluseurojen kausimaksut ovat yleensä noin 100 euroa kuukaudessa lajia kohden. Tässä Tampereen Palloilijoiden E-poikien kilparyhmässä kolmen lajin pelaaminen maksaa yhteensä vain euroa kuukaudessa ja kerhoryhmässä euroa. Edullisuus johtuu siitä, että valmentajat tekevät vapaaehtoistyötä ja joukkue saa edullisia vuoroja liikuntasaleissa. Kulttuurija opetusministeriön tuella hankittiin pallot, mailat ja peliasut, joten vanhemmille ei tule kuluja niistäkään. Sporttikummit tukevat Pelastakaa Lapset -yhdistyksen sporttikummit hoitavat joidenkin pelaajien kuljetuksia. Paula Paltila yhdistyksestä kertoo, että 20 vapaaehtoista sporttikummia on jo koulutettu ja suurin osa heistä on aloittanut toiminnan. Seuraava valmennus järjestetään maaliskuussa. Valmentaja Kimmo Salmisen mukaan tällaista leikkimielistä toimintaa tarvittaisiin lisää. Lapsilla on halu liikkua, mutta järjestäjiä ei ole. Tilojakin löytyisi, sillä koulujen liikuntasalit ovat tyhjinä kello Ohjaajia kuitenkin tarvitaan. Kaupunki voisi työllistää nuoria ohjaajiksi. Ryhmän ainoa tyttö Pieta Wallenius harrastaa hiihtoa, sählyä ja jalkapalloa. Tykkään futsalista, pelit ovat parasta. Noel Pironetin ja Jere Ehon mielestä futsalissa hauskinta ovat pelit ja maalien teko. Ryhmään mahtuu lisää vuotiaita poikia ja tyttöjä. Harjoitusajat: Futsal-kerhoryhmä: lauantaisin klo 15 Linnainmaan koululla Futsal-kilparyhmä: lauantaisin klo 16 Linnainmaan koululla Salibandyn kilpa- ja kerhoryhmä: tiistaisin klo 18 Tampereen messukeskuksessa Jalkapallo-kilparyhmä: keskiviikkoisin klo Tampereen messukeskuksessa Lisätiedot: Kimmo Salminen, p tai Kimmo Salminen valmentaa E-poikien monilajijoukkuetta, jossa pelataan futsalia, salibandya ja jalkapalloa. Palloa kuljettaa Antti Kunnari. Vivago DOMI Uudenlainen turvapuhelin, joka kutsuu avun paikalle myös silloin, kun et itse siihen pysty esimerkiksi tajuttomuuden sattuessa. Hoiva vireät hoivapalvelut Vivago DOMIn ainutlaatuisiin ominaisuuksiin lukeutuu: Automaattiset hälytykset Automaattiset ilmoitukset hyvinvoinnin muutoksista Hyvinvointiraportit omaisille Hälytysten siirto omaisille tai hälytyskeskukseen Tunnistus, jos kello otetaan pois kädestä Ilmoitus, jos henkilö poistuu kotoaan Lisäksi Vivago DOMI täyttää kaikki perinteisen turvapuhelimen vaatimukset. Vivago DOMI mielenrauhaa omaiselle, lisäturvaa kotona asuvalle. Vivago DOMIn virallinen jälleenmyyjä Pirkanmaan alueella on Hoivakolmio. Lue lisää Yhteystiedot: Apukolmio Oy / Hoivakolmio, Tampere p

20 20 SILTA 1/2014 Miika Muranen miettii, että haluaa tehdä näytelmiä toivon takia. Älä koskaan käytä teatteria terapiana Mitä nuori miesohjaaja tietää elämästä? Loppujen lopuksi aika paljon. Miika Murasen lapsuudesta löytyy hajonnut alkoholistiperhe ja ankaria kokemuksia. Niistä asioista en kanna kaunaa. Totta kai käytän kokemuksiani hyödyksi. Mutta näytelmistä ei saa tulla omaa terapiaa, koska se ei avautuisi muille. Tarpeettomista ihmisistä löytyy jotain sellaista, mitä hän haluaisi sanoa kymmenvuotiselle itselleen. Fiktion kautta voi tuoda näkyviin sellaisia kohtaloita, joista joku voi saada toivoa. Kun tekee näytelmää perheväkivallasta, sitä ei tarvitse hyväksyä. Mutta pitää tajuta, miksi ihminen tekee niin kuin tekee. Isojen tunteiden paikka Muraselle teatteri on paikka, jossa pitää saada tuntea isosti. Jyväskylän kaupunginteatteriin ohjatussa Myrskyluodon Maijassa tunnetta oli poikkeuksellisen paljon. Lapsen kuolema kosketti ihmisiä. Tuli kommentteja, että miten noin nuori käsittelee uskottavasti noin vaikeaa asiaa. Mutta ei tarvitse sairastua hiviin voidakseen ohjata aiheesta. Hän viitaa Tampereen Työväen Teatterissa menevään näytelmään Kaikki on kohta hyvin. Se perustuu Jonas Gardellin kolmen kirjan kertomukseen Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin. Näytelmässä on Jumala tekstissä, risti kaulassa ja Jeesus yöpöydällä. Televisiosarjassa ja kirjassa Jehovan todistajat ovat näkyvästi esillä, mutta näyttämölle sen ei tarvitse tulla alleviivattuna. Riittää, kun näkyy jokin täydellinen ristiriita. Myös uskon horjuminen tulee esiin viitteellisesti. Muranen on nosteessa. Tarpeettomia ihmisiä sai ensi-iltansa Tampereen Teatterissa pari viikkoa sitten. Kaikki on kohta hyvin on vetänyt väkeä. Normaalisti ohjaajat ohjaavat noin kaksi näytelmää vuodessa, minä olen tehnyt neljä-viisi. Silti hän harkitsee suunnan muutosta päästyään opiskelemaan sekä näyttelijäntyötä että fysioterapiaa. Osasyyksi hän epäilee kolmenkympin kriisiä. Kaverit ovat sanoneet, että olet hullu, jos nyt lähdet. Muranen uskoo, että olisi parempi näyttelijä ja ohjaaja, jos saisi ja osaisi tehdä molempia. Käsikirjoittamaankin hän kaipaa. Toisaalta olisi hyvä aika tehdä muutakin ihmisläheistä, mielellistä ja kehollista. Entä mitä tapahtuu, jos jää tyhjän päälle? Aikanaan hän pääsi unelmansa viereen, Teatterikorkean ohjaajalinjalle. Takaraivossa elää epäilys, että personal trainerin kanssa luotu itsetunto painonpudotuksineen on vaikuttanut opiskelupaikan saamiseen. Teatterin tekeminen on joka tapauksessa ihanaa. Asta Kettunen Lisää: siltalehti.fi miikamuranen.com ENSI NUMEROSSA: Yksinäisyys piinaa monia. Mikä pyhiinvaelluksissa kiehtoo? Koulukiusaaminen on yleistä ja siihen puuttuminen hankalaa. Osaamista ja rohkeutta Leena Rauhala leenarauhala.fi Foto-Halme Kokemusta eduskuntaan - Rakennetaan yhdessä turvallinen Suomi

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS TV ja Radio TV Ma 3.2. YLEn aamu-tv klo 7.15: Kaarlo Kalliala, Yaron Nadbornik ja Ramil Bilal keskustelemassa radikalismista. http://areena.yle.fi/tv/2633258

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 JUMALANPALVELUKSET Su 30.11.2014 klo 10 Adventin messu Lammin kirkossa klo 18 Adventtihartaus Evolla Pitkäniemenjärven Tuulenpesällä (opastus Evokeskukselta)

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit KIRKKOVUOSI Opettajalle TAVOITE Oppilas saa käsityksen, mitä kirkkovuosi tarkoittaa ja miten se eroaa kalenterivuodesta.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä Herttoniemen seurakunnan toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien läpyskä talvi ja kevät 2016 KOULUIKÄISTEN KERHOT Kerhot alkavat loppiaisen jälkeen ja jatkuvat huhtikuun loppuun. Keskiviikkoisin

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Vastuullinen sijoittaminen kannattaa Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Kuinka uudesta hypetyksestä vastuullisessa sijoittamisessa on kyse? - Onko vastuullinen sijoittaminen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

KOULUIKÄISTEN syksy 2015

KOULUIKÄISTEN syksy 2015 Tuomiokirkkoseurakunnan ja Tammerfors Svenska församlingenin KOULUIKÄISTEN syksy 2015 KERHOT LEIRI PARTIO ILLAT TAMPEREEN TUOMIOKIRKKO- SEURAKUNTA TAMMERFORS SVENSKA FÖRSAMLING www.tampereenseurakunnat.fi/tuomiokirkonkoululaiset

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

VIPOT LÄRPÄKE. Kevät 2014. www.tampereenseurakunnat.fi/vipot LEIREJÄ! Päät sekaisin tykkimäellä! Onko puhtaat jauhot pussissa?

VIPOT LÄRPÄKE. Kevät 2014. www.tampereenseurakunnat.fi/vipot LEIREJÄ! Päät sekaisin tykkimäellä! Onko puhtaat jauhot pussissa? VIPOT Kevät 2014 LÄRPÄKE Viinikan kotikirkon tiedotuslehti koululaisille Päät sekaisin tykkimäellä! Onko puhtaat jauhot pussissa? KOKKIKERHOT s. 3 LEIREJÄ! Tulossa perheleiri ja tyttöleiri sekä kesällä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

8 29.01.2015 50 16.06.2016. Äänekosken kaupungin ja seurakunnan yhteinen kerhotoimintakokeilu vv. 2015-2017

8 29.01.2015 50 16.06.2016. Äänekosken kaupungin ja seurakunnan yhteinen kerhotoimintakokeilu vv. 2015-2017 Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta 8 29.01.2015 50 16.06.2016 Äänekosken kaupungin ja seurakunnan yhteinen kerhotoimintakokeilu vv. 2015-2017 KASVOPPI 29.01.2015 8 Äänekosken

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

KOULUIKÄISTEN talvi 2016

KOULUIKÄISTEN talvi 2016 Tuomiokirkkoseurakunnan ja Tammerfors Svenska församlingenin KOULUIKÄISTEN talvi 2016 ILLAT KERHOT PARTIO LEIRI TAMPEREEN TUOMIOKIRKKO- SEURAKUNTA TAMMERFORS SVENSKA FÖRSAMLING www.tampereenseurakunnat.fi/tuomiokirkonkoululaiset

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot