Päihdeäiti-hanke. Päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien palvelurakenteen kehittämishanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdeäiti-hanke. Päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien palvelurakenteen kehittämishanke 1.1.2008-31.10."

Transkriptio

1 Päihdeäiti-hanke LO P P U R A P O RT T I Päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien palvelurakenteen kehittämishanke Tytti Rantanen Satu Ahvonen

2 TYTTI RANTANEN SATU AHVONEN PÄIHDEONGELMAISTEN RASKAANA OLEVIEN NAISTEN JA PIENTEN LASTEN ÄITIEN PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinna 2009 ISBN Domus Print Oy Hämeenlinna 2009 Kansikuva: MorgueFile Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti

3 TIIVISTELMÄ Päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien palvelurakenteen kehittämishanke toteutettiin Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla Hankkeen päätavoitteeksi määriteltiin selkeän ja johdonmukaisen hoitoon ohjautumis- ja hoitopolun luominen päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille, pienten lasten äideille sekä vauvaperheille. Hanke toteutettiin yhdessä Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien sekä Janakkalan ja Hattulan kuntien sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon, päihdehuollon sekä erikoissairaanhoidon toimijoiden kanssa. Työskentelytapoina käytettiin ennakkodialogisesti rakennettuja tulevaisuuden muistelu -työpajoja ja suurempia kehittämiskokouksia. Osallistujien palaute työskentelytavoista oli pääsääntöisesti myönteistä. Hankkeen päätavoite tarkentui hankeaikana. Tämän seurauksena tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin paikallisten kehittäjäryhmien muokkaantuminen palvelurakenteita tavoitteellisesti ja aktiivisesti kehittäviksi moniosaajatiimeiksi, jotka jatkavat työskentelyään hankkeen jälkeen. Hankkeessa tehtiin kaksi opinnäytetyötä, jotka tuottivat toiminnalle ja palveluiden jatkosuunnittelulle hyödyllisiä perustietoja. Toinen käsittelee neuvolan terveydenhoitajien käsityksistä päihdeäitien kohtaamisesta heidän omassa työssään, toinen on peruskartoitus hankekuntien päihdeäitien asiakasmääristä ja heille osoitetuista palveluista. Päihdeäiti-hankkeen työskentelyn tuloksena syntyi erilaisia sopimuksia ja suunnitelmia seudullisesti, työyksikkökohtaisesti ja yhteistyökumppaneiden kesken. Niissä päätettiin, miten päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien sekä heidän perheidensä hoitoon ohjaaminen ja hoito paikallisesti järjestetään. Päihdetietoutta ja työmenetelmiä lisättiin ja kehitettiin Päihdeäiti-hankkeessa koulutuksen avulla. Hankkeessa hyödynnettiin samanaikaista, yleistä paikallista päihdekoulutusta sekä järjestettiin kaksi prosessikoulutuksina toteutettua Motivoivan haastattelun menetelmäkoulutusta. Hankeaikana osa toimijoista sai myös lisää toivomaansa huolen puheeksi otto -koulutusta ja monet mukana olleiden toimijoiden työyhteisöistä jatkavat erilaisia päihdekoulutuksia, jotta mahdollisimman moni saisi lisää tietoja ja taitoja toimia päihdeperheiden kanssa. Kanta-Hämeen seudulla on edelleen tärkeää kehittää päihdeperheiden palveluja ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen. Vakiinnuttamalla sosiaalityön lastensuojelun, perusterveydenhuollon neuvolatoiminnan, erikoissairaanhoidon HAL-poliklinikan sekä päihdehuollon toimijoiden kesken hankkeessa sovittuja yhteistyökäytäntöjä saadaan paljon aikaan. Seudulla tarvitaan kuitenkin selkeästi myös päihdeperheille helposti ja turvallisesti lähestyttävää avo-kohtaamispaikkaa, johon kaikki voivat tulla sellaisina kuin ovat, ilman leimautumisen pelkoa. 4 Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti

4 PÄIHDEONGELMAISTEN RASKAANA OLEVIEN NAISTEN JA PIENTEN LASTEN ÄITIEN PALVELURAKENTEEN KEHITTÄ- MISHANKE PÄHKINÄNKUORESSA PÄÄTAVOITE: Luoda selkeä ja johdonmukainen hoitoonohjautumis- ja hoitopolku sekä kokonaisvaltainen seudullinen palvelurakenne päihteitä käyttäville, raskaana oleville naisille ja pienten lasten äideille perheineen. Tarkennus ohjausryhmä: Hankkeen päättyessä hankekunnissa toimivat paikalliset moniosaajatiimit, jotka kehittävät ja juurruttavat edelleen aktiivisesti paikallisia yhteistoiminnallisia, oikea-aikaisia palveluja raskaana oleville päihdeongelmaisille naisille ja pienten lasten äideille perheineen. Osatavoite 1 Hoitoonohjautumispolkujen ja palvelujärjestelmän seudullinen kehittäminen Kohde: Hoitoonohjautumispolut ja palvelujärjestelmät perusterveydenhuollosssa,erikoissairaanhoitossa,sosiaalityössä ja päihdehuollossa Keinot: Hankkeen aikana kartoitetaan, kerätään ja kehitetään yhdessä eri toimijoiden tuottamaa seurantati etoa,hoitokäytäntöjä,osaami sta,asiakaspalutetta,palveluj en saatavuutta,sekä siinä ilmenneitä epäkohtia.kerätään tarvearviointikäytäntöjä ja hyvin toimivia työmalle.tehdään peruskartoitus ongelman laajuudesta ja esiintyvyydestä. Toiminta: 1. Peruskartoituskysely hankekuntien työntekijöille 2. HAMK:n opiskelijoiden opinnäytetyö, terveydenhoitajien teemahaastattelut 3. Tutustumiskäynnit päihdekuntoutus yksiköihin Tampereelle, Lahteen ja Helsinkiin Tulos: 1. Hankekuntien 27/50 työntekijällä asiakkuuksissa 1-10 raskaana olevaa päihdeongelmaista naista ja 1-30 pienen lapsen äitiä v Suurin tarve puheeksiotto koulutuksiin ja huoli varhaisesta tunnistamisesta 2. Harvoin asiakkuuksissa päihdeäitejä, lisää tietoa päihteistä, koulutusta lisää tunnistamiseen, epäselvä hoitopolku 3. Seudulle tarvitaan matalan kynnyksen avokuntoutuspisteitä. Osatavoite 2 Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten ja pienten lasten äitien ohjaaminen olemassa oleviin päihdepalveluihin mahdollisimman varhain Kohde: Raskaana olevat päihteitä käyttävät naiset ja pienten lasten äidit perheineen Keinot: Varhaisella puuttumisella ja tukemisella pyritään tavoittamaan, ohjaamaan ja motivoimaan raskaana olevia naisia mahdollisimman varhaisessa raskauden vaiheessa ja pienten lasten äitejä perheineen perus- ja erityispalvelujen piiriin Toiminta: 1. Lähityöntekijän liittyminen terv.hoitajien, sos.tt.:n, perhett.:n työpariksi perustyöhön asiakaspinnalle 2. Toimijoiden yhteisten ja paikallisten työpajojen/kehittämiskok./moniosaajatiimien vetäminen ja järjestäminen 3. Varhaisen puuttumisen ja päihteiden puheeksioton rohkaiseminen Tulos: 1. Lähityöntekijän käyttö vähäistä, 11 kontaktia asiakasyhteistyöstä koko hankeaikana, 2 suoraa asiakastyöperhettä. Haluttiin intensiivistä perhetyöntekijää konsultoinnin sijaan erilaista perustoimijoiden kohtaamista, syntyi sopimuksia yhteistyöstä, paikalliset moniosaajatiimit, jotka jatkavat hoitoonohjautumis- ja hoitopolkujen paikallista kehittämistä. 3. Päihdeäitien asiakkuudet lisääntyneet yli 50 % HAL-poliklinikalla; varhainen puuttuminen - tuki ja päihdekäytön puheeksiotto lisääntynyt Osatavoite 3 Moniammatillisen työskentelyn ja vauvalähtöisen työorientaation vahvistaminen päihdepalveluissa, terveydenhuollossa,lastensuojelussa ja kaikissa palveluissa,joissa kohdataan raskaana olevia päihteitä käyttäviä naisia,pienten lasten äitejä sekä heidän perheitään Kohde: Päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien sekä heidän perheittensä kanssa työskentelevät päihdehuollon, sosiaalityön ja terveydenhuollon työntekijät Keinot: Henkilöstön täydennys- ja lisäkoulutus mm. varhaisesta vuorovaikutuksesta,odottavan äidin motivoinnista, päihdetietoisuuden vahvistamisesta, reflektiivinen työskentelystä jne. Toiminta: Hankkeen toimesta järjestetään perustyön toimijoille 2+1 päivää kestävä prosessikoulutus Motivoivan haastattelunmenetelmästä. Ohjataan toimijoita osallistumaan muuhun päihdetyön koulutukseen oman tarpeen mukaan. Tulos: Motivoivan haastattelun menetelmäkoulutuksen sai yht. 30 hankekuntien työntekijää. Palaute oli erittäin hyvää ja koulutusta on tilattu toteutettaviksi kokonaisille työyhteisöille. Moni hanketoimijoista on osallistunut myös HAMK:in ja Mainiemen kk:n yhdessä järjestämään yleiseen päihdetyön koulutukseen. Työyhteisöissä järjestetään jatkossa lisäksi huolen puheeksioton, miniinterventio- ja isä koulutuksia Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti 5

5

6 SISÄLLYS 1 LUKIJALLE PÄIHDEONGELMAISTEN, RASKAANA OLEVIEN NAISTEN JA PIENTEN LASTEN ÄITIEN PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Hankkeen taustaa Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen yhteinen hanke syntyy Hanketta taustoittava lainsäädäntö ja sitä edeltäneet seudulliset päihdehankkeet Hanketta taustoittavat lait ja toimenpidesuositukset Hanketta edeltäneet seudulliset ja valtakunnalliset päihdehankkeet Aiempien hankkeiden anti Päihdeäiti-hankkeelle HANKE KÄYNNISTYY Hankkeen työntekijät Hankeen hallinto Ohjausryhmän kokoonpano ja toiminta Hankkeen projektiryhmä ja sen toiminta HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN KEHITTÄMIS- TYÖNÄ Tavoitteista toimintasuunnitelmaksi Hankkeen päätavoite ja sen tarkentuminen Kehittäjäryhmistä paikallisiksi moniosaajatiimeiksi Osatavoite 1 Peruskartoitus, opinnäytetyö ja tutustumiskäyntejä Hankkeessa tehty opinnäytetyö ja peruskartoitus Hankkeessa tehty opinnäytetyö Hankkeessa tehty peruskartoitus hankekuntien päihdeäitien asiakasmääristä ja palveluista Hankkeen aikana tehdyt tutustumiskäynnit Päijät-Hämeen keskussairaala / HAL-poliklinikka Löydä Timantit avokuntoutuskeskus / Lahti Päiväperho / Tampere TAYS / vauvaperheyksikkö Oulunkylän ensikoti / Helsinki Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti 7

7 4.3. Osatavoite 2 Työskentely hankekuntien peruspalvelurakenteiden toimijoiden ja asiakkaiden kanssa Lähityö Yhteistyö hanketyöntekijöiden ja hankekuntien toimijoiden kesken Yhteistyö Kanta-Hämeen keskussairaalan (K-HKS) kanssa Yhteistyö Hämeenlinnan kaupungin kanssa Yhteistyö Riihimäen kaupungin kanssa Yhteistyö Janakkalan kunnan kanssa Yhteistyö Hattulan kunnan kanssa Päihteiden käytön puheeksi ottaminen varhaisen tuen ja - puuttumisen käytäntönä Työpajatyöskentely hankkeen työmenetelmänä Osatavoite 3 Hankkeen järjestämä Motivoiva haastattelu -koulutus ja sitä tukenut seudullinen päihdekoulutus HANKKEEN TULOKSET Kanta-Hämeen keskussairaala Seudullinen perusterveydenhuolto Hämeenlinnan kaupunki Riihimäen kaupunkiseutu Janakkalan kunta Hattulan kunta Yhteenvetoa ja tulosten pohdintaa HANKKEEN ARVIOINTI JA ITSEARVIOINTI HANKKEESSA Arviointikysely hankkeen ohjaus- ja projektiryhmälle Palaute hankkeen työpajoista ja kehittämiskokouksista Asiakaspalaute Hankekuntien arvioinnit POHDINTOJA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ LÄHTEET LIITTEET Liite 1 PERUSKARTOITUS Päihdeongelmaisten naisten ja pienten lasten äitien palvelurakenteen kehittämishanke Liite 2 Hankkeen Juhlaseminaariohjelma ja hanketoimijoiden puheenvuorojen materiaalit. 8 Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti

8 1. LUKIJALLE Naisten osuus päihdehuollon asiakkaista on kasvanut Suomessa tasaisesti 1960-luvun lopulta tähän päivään. Naisten alkoholin käyttö on arkipäiväistynyt ja humalajuominen on vähitellen lisääntynyt. Täysin raittiiden naisten määrä on vähentynyt vuosien kuluessa, ja kun vuonna 1968 raittiita naisia oli noin 40 %, niin vuonna 2005 heitä oli enää 9 %. (Alkoholiolot EU- Suomessa 2006) Naisten alkoholin käytön lisääntyminen näkyy sikiövaurioiden ja lasten huostaanottojen määrän kasvuna. On arvioitu, että vuosittain :sta raskaana olevasta naisesta 6 % (3 600) väärinkäyttää päihteitä ja/tai lääkkeitä. Pelkästään alkoholille altistuu arvioiden mukaan Suomessa vuosittain yli 3000 syntymätöntä lasta, joista keskimäärin 600:lla voi raskaudenaikaisen alkoholin käytön seurauksena olla oireina mm. poikkeavia kasvonpiirteitä, pienipäisyyttä, kuulovaurioita, näkövammaisuutta, eri asteisia sydänvikoja tai vaikeaa kehitysvammaisuutta. Myöhemmin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seuraukset voivat näkyä lapsen ylivilkkautena, hitaana puheen ja liikunnallisuuden kehityksenä, oppimisvaikeuksina, keskimääräistä alhaisempana älykkyysosamääränä sekä tunne-elämän ja sosiaalisten suhteiden ongelmina.(vainio, 2009) Lasten huostaanottojen määrä vuositasolla on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa tuhannesta kahteentuhanteen lapseen. Vaikka lastensuojelutilastoista ei löydy asiakkuuksien syytietoja, niin vuosien hallinto-oikeuksien ratkaisua vaativien lastensuojelutapausten selvityksistä löytyy vanhempien päihteiden käyttöä prosentissa. Tämä osoittaa alkoholin käytöllä olevan ratkaiseva osuus myös lasten huostaanottoihin. Tilastoista ei voi päätellä erityisesti äitien alkoholinkäytön laajuutta ja esiintyvyyttä huostaan otettujen lasten perheissä, vaan siihen tarvittaisiin kuntakohtaisia tietoja tai erillisselvityksiä. (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän raportti, 2009) Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja äitien hoidon ja palvelujen järjestäminen on nähty sekä valtakunnallisesti että seudullisesti tärkeänä kehittämisen kohteena. Hallitus on omassa päihdepolitiikkaa koskevassa ohjelmassaan (2007) valinnut yhdeksi merkittäväksi painopistealueekseen lasten, heidän vanhempiensa ja raskaana olevien naisten hoidon ja palvelujen kehittämisen. Hallituksen asettama sosiaali- ja terveysministeriön hoitoa pohtiva työryhmä suosittelee, että sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä nuoriso- ja kasvatusalalla työskentelevien ammattilaisten valmiuksia päihdeongelmien tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa tulee lisätä. Myös taitoja varhaisvaiheen väliintuloihin ja hoitoon ohjaamiseen olisi kehitettävä koulutusten avulla. Työryhmän raportissa esitetään, että jokaisessa kunnassa tai yhteistoiminta-alueella päihteitä käyttävillä raskaana olevilla naisilla tulee olla mahdollisuus myös päihdehuollon erityispalveluihin. Raportissa painotetaan erityisesti tehostetun moniammatillisen yhteistyön merkitystä palvelujen järjestämisessä tälle asiakasryhmälle. Päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien palvelurakenteen kehittämishanke toteutettiin Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla Hankkeen päätavoitteeksi määriteltiin selkeän ja johdonmukaisen hoitoon ohjautumis- ja hoitopolun luominen päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille, pienten lasten äideille sekä vauvaperheille. Moniammatillisten toimintamallien ja yhteistyöverkostojen tarve päihdehuollossa oli noussut esille jo aiemmin Hämeenlinnan seudulla toteutetuissa päihdehuollon hankkeissa ja Päihdeäitihanke jatkoi näiden kysymysten tarkastelua kohdentaen kehittämistyön päihteitä käyttävien äitien tarpeita vastaavan seudullisen palvelujärjestelmän suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien sekä Janakkalan ja Hattulan kuntien sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon, päihdehuollon sekä erikoissairaanhoidon toimijoiden kanssa. Hankkeen alussa pitkä ja moniosainen hankkeen nimi tuotti paljon pohdintaa ja jopa kritiikkiä. Arkikäytössä nimi lyheni helpommin käytettäväksi Päihdeäiti-hankkeeksi, jollaisena sitä käytettiin myös virallisissa yhteyksissä. Päihdeäiti-käsitteen käyttö ei kuitenkaan ollut ongelmatonta Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti 9

9 ja tutkijoiden (esim. Nätkin 2006, 6) mielestä ei ole aivan yhdentekevää, millaisia ilmaisuja päihdetyössä käytetään. Hänen mukaansa päihdeäiti-käsitteellä leimataan äiti yhden yleisesti hyvin negatiiviseksi määritellyn asian kautta, vaikka hän on todennäköisesti paljon muutakin kuin päihteiden käyttäjä. Nätkin (2006) toteaa kuitenkin, että päihdeäiti-sana voi olla ammatillista kielenkäyttöä, joka edistää palvelujen suunnittelua tietylle kohderyhmälle. Tässä esityksessä käytämme rinnakkain sekä hankkeen koko nimeä että sen arkikäytössä vakiintunutta lyhennettä Päihdeäiti-hanke. Hankkeen työntekijöille nimi merkitsee mahdollisuutta varhaiseen tukeen, tarpeen mukaiseen hoitoon sekä äidin ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen sekä keskinäisen kiintymyssuhteen kehittymisen mahdollisuutta. Sille annettuun merkitykseen liitämme myös riittävän hyvän vanhemmuuden, asiakaslähtöisyyden sekä myönteiset, tukevat, mutta myös jämäkät asenteet. Raportissa on aluksi luvuissa 2. ja 3. kerrottu hankkeen syntyhistoriasta, sitä taustoittavasta lainsäädännöstä sekä aiemmista seudullisista ja valtakunnallisista hankkeista. Aiheen ajankohtaisuudesta johtuen on hyvä muodostaa käsitystä siitä, mitä aiheen äärellä oli jo tehty ja miksi lukuisista hankkeista huolimatta toimijoilla oli edelleen tuntuma, että hoitoonohjaus ja sen toteuttaminen seudullisesti oli aina vain epäselvää, päihteiden käytön puheeksi otto vaikeaa eikä päihdekäyttäjiä tunnistettu riittävästi. Lisäksi aiemmat hankkeet jättivät perinnöikseen alueita, joista Päihdeäiti-hankkeen tavoitteet, toiminta ja tulokset saivat paljon toimeksiantoja. Hanke toteutettiin haasteellisena aikana, jolloin sen toimintaympäristössä tapahtui suuria muutoksia. Hämeenlinnan seudulla toteutettiin mittava palvelurakenneuudistus, johon liittyi myös kuuden kunnan yhdistyminen Hämeenlinnan kaupungiksi Päihdeäiti-hanke alkoi perinteisesti Hämeenlinnan perusturvan hallinnoimana hankkeena, mutta päättyy Hämeenlinnan Lasten, nuorten ja elämänlaadun palvelujen kehittämisyksikön yhtenä hankkeena muiden, lähinnä opetus- ja kulttuurihankkeiden joukossa. Kehittämisyksikön yksi tärkeistä tehtävistä on koordinoida kaupungin toiminnan ja strategian kannalta tärkeää kehittämistyötä, jota lasten ja nuorten palvelujen tilaaja-yksikkö hankkeilta odottaa. Uudessa kaupungissa käynnistyi samanaikaisesti suuri organisaatiomuutos, jossa tavoitteena on tilaaja-tuottaja-elinkaari-mallin juurruttaminen toimintaan järjestämällä ja tuottamalla palvelukokonaisuuksia ihmisen elämänvaiheen ja iän mukaisesti. Päihdeäitien palvelurakenteiden kehittämishankkeen 1,2 vuotta kestäneen toiminnan aika on ollut antoisaa, opettavaista ja tuottanut hienoja kokemuksia aidosta tahdosta kehittää tämän asiakaskunnan palveluja Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Suurin kiitos hankkeen onnistumisesta ja toimintojen todellisesta muuttumisesta kuuluu ennen kaikkea kaikille niille hankekuntien innokkaille sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja päihdehuollon työntekijöille, jotka ovat kuulleet kutsumme erilaisiin työpajoihin ja kehittämiskokouksiin ja paneutuneet pohtimaan kerta toisensa jälkeen riittävän moniasiantuntijaista, omat toimintasektorit ylittävää yhteistyötä päihdeäitien ja päihdeperheiden tukemiseksi ja hoitamiseksi. Hämeenlinnassa Tytti Rantanen projektipäällikkö Satu Ahvonen lähi-päihdetyöntekijä 10 Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti

10 2. PÄIHDEONGELMAISTEN, RASKAANA OLEVIEN NAISTEN JA PIENTEN LASTEN ÄITIEN PALVELURAKENTEEN KEHITTÄ- MISHANKE Hankkeen taustaa Eduskunta päätti myöntää vuoden 2007 talousarviossaan erillisen 3,5 miljoonan euron määrärahan päihdepalveluiden valtakunnalliseen kehittämiseen. Määräraha asetettiin käytettäväksi vuosina ja sen käytön tavoitteiksi valtioneuvosto asetti päihdepalvelujärjestelmän kehittämistyön seudullisen kehittymisen osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta, yhteistyörakenteiden kehittymisen päihdepalveluiden, mielenterveyspalveluiden ja lastensuojelun välillä sekä palveluiden tarpeen ja saatavuuden välisen epäsuhdan korjaamisen. Määräraha jaettiin läänikohtaisesti siten, että Etelä-Suomen läänin kehittämistyöhön kohdentui euron kehittämishankkeille haettava valtionavustus, josta 20 % (1/5) euroa voitiin kohdentaa päihdeongelmaisten ja mielenterveysongelmaisten naisten hoitojärjestelmän kehittämishankkeisiin läänin alueella. Valtioneuvosto edellytti, että haettavissa hankkeissa otetaan huomioon palvelurakenneuudistus, varhainen puuttuminen ja toteaminen osana peruspalvelujärjestelmää, päihde- ja mielenterveysongelmaisten naisten hoitopalvelujen kehittäminen sekä raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten ohjaaminen olemassa oleviin päihdepalveluihin. Lisäksi valtioneuvosto edellytti, että hankehakemuksissa tuodaan esille palvelujärjestelmän kokonaisuuden kehittäminen yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden palveluiden tuottajien kesken. Hakemuksessa piti myös kertoa miten painotetaan perus- ja lähipalveluiden osuutta sekä järjestetään toiminnan kehittämistä tukevaa henkilöstön täydennys- ja lisäkoulutusta sekä tehdään suunnitelma toteutettavien toimien arvioinnista. (VN 719/2007) Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen yhteinen hanke syntyy Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pikkulasten äitien hoitoon ohjautumisen problematiikkaan kiinnitettiin huomiota jo Hämeenlinnan seudun Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishankkeen ( ) puitteissa erilaisilla foorumeilla. Kehittämishanketta hoitopolkujen selkiyttämiseksi ja palvelujärjestelmän katvealueiden paljastamiseksi lähdettiin ideoimaan vauvalähtöisellä työskentelyllä. Päihdehuollon näkökulman lisäksi hankesuunnittelussa hyödynnettiin terveydenhuollon ja lastensuojelutyön näkökulmia. Moniammatillista näkökulmaa työstettiin myös Hämeenlinnan seudun psykososiaalisten palvelujen neuvottelukunnassa käydyissä keskusteluissa. Hämeenlinnan seudun sosiaalitoimen jaoston työvaliokunnan kokouksessa merkittiin tiedoksi annettu Valtioneuvoston asetus päihdepalvelujen kehittämiseen vuosina maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista ja päätettiin, että tuolloin Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishankkeen projektipäällikkö Anna Ollila (nyk. Roinevirta) Pikassos Oy:n erikoissuunnittelijat Mervi Janhunen ja Matti Mäkelä tukenaan, valmisteli hankehakemuksen lähtökohtana hoidon turvaaminen huomioiden jo seudulla käynnissä olevat, sekä jo toteutetut vastaavat hankkeet, kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sekä seudulliset yhteiset, olemassa olevat palvelurakenteet. Hankkeen tavoitteiden tarkentamiseksi ja kehittämistyön tarpeiden kartoittamiseksi valmisteluryhmä kutsui koolle suuren työkokouksen Hämeenlinnaan. Sen 32 osallistujaa olivat pääasiassa Hämeenlinnan sosiaali- terveysperuspalveluiden toimijoita perhekeskuksesta, Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti 11

11 terveyskeskuksen äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajia sekä päihdehuollon A-klinikan ja Mainiemen kuntoutumiskeskuksen työntekijöitä. Myös erikoissairaanhoidosta, Kanta-Hämeen keskussairaalasta, oli mukana vankka edustus, samoin Kanta-Hämeen perhetyön kehittämisyhdistyksen Alvari-perhetyöstä. Työkokouksen tarkoituksena oli kehittää toimivaa yhteistyötä siten, että työkäytännöt kohtaavat ja saadaan näkyviin jatkokehittelytarpeet. Työkokouksessa päädyttiin suunnitelmaan, jonka keskeinen tavoite oli uuden lastensuojelulain yleisesti ja erityisesti sen 10 sisällön tuominen kaikkien toimijoiden tietoon. Lisäksi päätettiin, että jokainen osallistujataho kuvaa omasta näkökulmastaan sillä hetkellä toimivan hoitoonohjautumis- ja palvelupolun ja lähettää kuvauksen Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishankkeen projektipäällikölle saman syksyn aikana. Koulutuksen järjestämistä edelleen päihdekäytön puheeksi otosta, motivoivasta haastattelusta sekä varhaisesta vuorovaikutuksesta toivottiin ja päätettiin järjestää toimijoille. Kokouksen toiveet ja ehdotukset olivat pitkälti ohjaamassa palvelurakenteen kehittämishankkeelle muotoutuneita tavoitteita ja toimintatapoja. Forssan seudulla ei koettu olevan tarvetta tämän sisältöiselle hankkeelle. Riihimäeltä sen sijaan löytyi yhteistä intressiä kehittämishankkeeseen osallistumiseen. Kaupungissa haluttiin lähteä kehittämään A-klinikan tuottaman nuorten Nuppi-palvelupisteen palveluja ja tuottaa niitä jatkossa myös nuorille raskaana oleville naisille, joille neuvolapalvelut eivät yksin riitä arjen tueksi. Riihimäki painotti erityisesti lastensuojelun perhetyöntekijöiden päihdetyön osaamisen ja erityisesti päihdeperheiden kanssa tehtävän perhetyön sisällön ja rakenteiden kehittämistä. Kaupungin lastensuojelussa oli tarkoitus uuden resurssin myötä pilotoida kehittämishankkeessa erityisesti päihdeperheiden perhetyötä. Riihimäen seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä äitiys- ja lastenneuvoloiden tarve oli erityisesti kehittää päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja heidän puolisoidensa kohtaamista. Myös yhteinen äitiyspoliklinikka sekä seudun synnytysten keskittyminen Kanta-Hämeen keskussairaalaan lisäsivät Riihimäen kaupungin tahtoa osallistua hankkeeseen. Hämeenlinnan seudulla kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitteissa valmisteltiin kuuden seudun kunnan yhdistämisprosessia, joka toteutui Uudessa Hämeenlinnassa yhdistyivät Hämeenlinnan kaupunkiin Hauhon, Tuuloksen, Lammin, Kalvolan ja Rengon kunnat. Kaikille seudun kunnille yhteisiä palveluja ovat Kanta-Hämeen Keskussairaalan kuntayhtymän lisäksi Mainiemen päihdehuollon kuntayhtymän päihdekuntoutus-, -koulutus ja kehittämispalvelut. Lisäksi Hämeenlinnan seudun kunnat käyttävät A-klinikkasäätiön Hämeenlinnan yksikön palveluja ja Riihimäen kaupungin A-klinikka palvelee myös Lopen ja Hausjärven seutukuntia. Työvaliokunta päätti kokouksessaan hakea valtionavustusta päihdeongelmaisten, raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien palvelurakenteen kehittämisen seudulliseen hankkeeseen, jossa olivat mukana Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun kuntien peruspalveluiden toimijat sosiaalityön, perusterveydenhoidon ja päihdetyön alueilta. Tärkeänä pidettiin, että Kanta-Hämeen keskussairaalan kuntayhtymä erikoissairaanhoidon edustajana sekä silloinen Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä ( Terveyskeskus Liikelaitos) ja Riihimäen seudun kansanterveystyön kuntayhtymä olisivat toimijoina vahvasti edustettuina kehittämishankkeessa. Mukaan tulevien kuntien sosiaali- ja perusturvanjohtajien sitoutumisen jälkeen perusturva- ja sosiaalilautakunnissa tehtiin päätökset kehittämishankkeeseen mukaan lähtemisestä nopeasti 2007 syys-lokakuun aikana. Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi tekemässään päätöksessä Hämeenlinnan 12 Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti

12 kaupungin hallinnoiman Päihdeongelmaisten, raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien palvelujärjestelmän kehittäminen -nimisen hankkeen toteuttamiseen ajalla , euroa valtion tukea. Mukana olleiden kuntien omarahoitusosuudeksi jäi euroa, joten hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa 2.2. Hanketta taustoittava lainsäädäntö ja sitä edeltäneet seudulliset sekä valtakunnalliset päihdehankkeet Hanketta taustoittavat lait ja toimenpidesuositukset Palvelurakenteen kehittämishankkeen hakemuksen perusteluissa todettiin, että Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun peruspalveluissa, joita raskaana olevat ja pikkulasten äidit sekä perheet käyttävät, on päihdetyön perusosaamista. Äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä sosiaalitoimistoissa on kykyä ottaa puheeksi päihteiden käyttö ja tietoa ohjata asiakas tarvittaessa päihdepalveluiden piiriin. Äitiysneuvoloissa on käytössä päihdeseulat, nk. AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) -kyselyt, raskaudenaikaisen päihdekäytön toteamiseksi, mutta kuitenkaan päihteitä käyttävät tulevat äidit tai pikkuvauvojen vanhemmat eivät näkyneet hoitoonohjauksessa eikä heitä ollut olemassa olevien päihdepalveluiden asiakkuuksissa. Vaikka päihdeosaamista, tietoa ja puheeksi oton taitoa seudulta löytyi, niin samaan aikaan Kanta-Hämeen keskussairaalassa syntyi vuosittain FAS-lapsia ja terveenä syntyneiden lasten lastensuojelutarpeen syyksi todettiin usein äidin tai molempien vanhempien liiallinen päihteiden käyttö. Hankerahoitusta haettaessa hallitus oli tehnyt esityksen uudesta Lastensuojelulaista, joka tuli voimaan Uuden Ls-lain 10 (2008) on kirjattuna tärkeä peruste hankkeen käynnistämiselle. Laissa edellytetään, että annettaessa aikuiselle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, erityisesti päihdehuolto- ja mielenterveyspalveluja tai aikuinen on suorittamassa vapausrangaistustaan on selvitettävä ja turvattava myös hänen hoidossaan ja kasvatuksessaan olevan lapsen tuen ja hoidon tarve. Kun aikuisen kyvyn huolehtia täysipainoisesti lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen, painotetaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon viranomaisten velvollisuutta järjestää välttämättömät palvelut lasten erityiseksi suojelemiseksi. Lain perusteena olevassa Hallituksen esityksessä (2006) velvoite palvelujen järjestämiseen osoitetaan erityisesti terveydenhuollon viranomaisten ohella myös sosiaalihuollon päihdehuollon viranomaisille. Esityksessä todetaan myös, että päihdeongelmat ovat merkittävä ja edelleen kasvava syy lastensuojelun tarpeeseen. Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteä yhteistyö ja erityisesti raskaana oleville naisille räätälöity päihdekuntoutus ovat tärkeitä syntyvän lapsen suojaamisessa päihdekäytön haitoilta. Kiinteä yhteistyö lasten suojelun varhaisen tuen, lastensuojeluviranomaisten ja lapsiperheiden terveyspalvelujen kesken on omiaan ennalta ehkäisemään ja suojaamaan lasten elämää päihteiden käytön haitallisilta vaikutuksilta. Sosiaali- ja terveysministeriön Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmassa vuosille lähtökohdaksi on asetettu päihteetön raskausaika. Tämä tavoite edellyttää, että äitiyshuollon kykyä ja taitoja päihteiden käytön tunnistamiseen lisätään ja kehitetään, jotta äiti saa tarvitsemansa oikea-aikaisen hoidon ja tuen päihteettömyyteen ja vanhemmuuteen. Lisäksi toimintaohjelmassa todetaan, että päihteitä käyttävien äitien hoitopaikkoja olisi lisättävä, ja että palvelurakenteissa on sovittuna hoitoketjut, jotka määrittävät oikean vastuutahon ja takaavat oikea-aikaisen avun saamisen. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten kokonaishoidossa on ohjelman mukaan tärkeää, että palvelu- ja hoitoketjut toimivat mahdollisimman saumattomasti. Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti 13

13 Kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaavan puitelain tarkoitus on puolestaan ollut luoda edellytyksiä kunta- ja palvelurakenneuudistukselle, jonka tavoitteena on ollut kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia. Kehittämisen perustan tulee lain (PL 4 ) mukaan olla sekä taloudellisesti että rakenteellisesti vahvan niin, että palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Kehittämistyössä tulee huomioida mm. palvelujen saatavuus ja laatu sekä asukkaiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama, Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistamista pohtiva työryhmä sai valmiiksi raporttinsa eli hankkeen aikana. Työryhmän tavoitteiksi oli asetettu: 1.) Kartoittaa raskaana olevien naisten tarvitsemien palveluiden nykytila ja arvioida palvelujen kehittämistarve lasten oikeuksien turvaamiseksi, 2.) tehdä ehdotuksia raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten palveluiden kehittämiseksi palvelurakenneuudistus huomioiden, 3.) tehdä ehdotuksia siitä, miten turvataan päihdeongelmaisten vanhempien lapsille riittävät tukipalvelut, 4.) arvioida tahdosta riippumattoman hoidon tarkoituksenmukaisuutta raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten kohdalla, 5.) arvioida tältä osin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja 6.) tehdä ehdotukset mahdollisista lainsäädäntömuutoksista. Työryhmän työskentely sai paljon huomiota tiedotusvälineissä. Keskustelua herätti lähinnä sen työskentelyn yksi osa-alue, päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten tahdon vastaisen hoidon järjestäminen ja siitä tehtävät ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. Työryhmä korostaa esityksessään, että tahdosta riippumaton hoito ei voi, eikä sillä tule, korvata riittämättömiä päihdepalveluita, mutta sitä tulee käyttää vaihtoehtona silloin, kun kaikki muut keinot on käytetty. Työryhmän näkemyksen mukaan on epäeettistä määrätä ketään tahdosta riippumattomaan hoitoon, mikäli vapaaehtoinen hoitoon hakeutuminen on hankalaa. Sen sijaan työryhmä ehdottaa, että jokaisella päihteitä käyttävällä äidillä tulisi olla halutessaan nk. subjektiivinen oikeus päästä välittömästi hoidon tarpeen arviointiin ja arvioinnin edellyttämään päihdehoitoon. Hankkeen näkökulmasta työryhmän ehdotukset tukivat ja kannustivat hankkeen työskentelyn jatkamista tavoitellulla tavalla. Työryhmän raportissa nousivat hankkeen kannalla keskeisiksi pohdinnoiksi ja ehdotuksiksi: Yleisen tietoisuuden lisääminen alkoholin ja päihteiden haitoista sikiölle ja lapsille ottamalla haitat puheeksi mahdollisimman varhain lasten, nuorten ja lapsiperheiden kaikissa palveluissa. Odotusaikaan liittyvät erityiset toimintaehdotukset äitiysneuvoloille AUDIT- seulan käytöstä niin, että päihteiden ja erityisesti alkoholin käyttö olisi otettava puheeksi kaikkien neuvoloiden asiakkaiden kanssa mahdollisimman varhain. Ohjeet yhteneväisistä jatkohoitoon lähettämisen kriteereistä ja kirjaamiskäytännöistä. Äitiysneuvolan ja sosiaalitoimen yhteistyötä on lisättävä osana ehkäisevää lastensuojelua ja perheille on tarjottava kotiin vietyä tukea ja yhteistyötä, jos perheen muista lapsista on tehty ilmoitus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Äitiysneuvolat ovat aktiivisessa roolissa päihteitä käyttävien äitien tukemisessa päihteettömään raskauteen. Mikäli äitiysneuvolassa syntyy suuri huoli perheen erityisen tuen tarpeesta, sen arvioimiseksi, suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi äitiysneuvolan on tehtävä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa, jos perheessä ei ole ennestään lapsia, ja lastensuojelun kanssa, jos perheessä on lapsia sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Erityisosaamisen ja tiedon keskittäminen pääasiassa isoihin yliopisto- tai keskussairaaloihin luotaville HAL-(huumeet, alkoholi, lääkkeet) poliklinikoille, jonne äitiysneuvoloiden 14 Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti

14 yhteisesti sovittujen kriteereiden pohjalta lähetetään päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset erityisen hoidon ja seurannan toteutusta varten. Jos erikoissairaanhoidon HAL- poliklinikalla todetaan raskaana olevan naisen tai äidin tarvitsevan sosiaalitoimen järjestämää päihdelaitoshoitoa tai päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia, maksusitoumus olisi myönnettävä lääkärin lähetteen perusteella. Jokaiseen kuntaan tai yhteistoiminta-alueilla kuntien yhteistyönä, osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategiaa on luotava yleinen päihdestrategia / päihdeohjelma, johon kirjataan erityisryhmien paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset palvelut sekä varmistettaisiin raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten ja vauvaperheiden hoitoon pääsy. Raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten intensiivinen ja pitkäkestoinen laitoshoidon järjestämisvastuu ja hoidon kehittäminen keskitetään valtakunnallisena tehtävänä yhdelle laajan väestöpohjan kuntayhtymälle. ( Työryhmän raportti, 2009) Valtioneuvoston antama asetus Kansanterveyslain 14 muutoksista tuli voimaan Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Hankkeen kannalta asetus ohjaa merkittävästi raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden sekä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheittensä neuvolapalveluiden järjestämistä. Asetuksessa määrätään, että: Kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma mm. neuvolatyölle. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien, kätilöiden ja lääkärien tulee pyrkiä selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien asiakkaiden tuen tarvetta. Yksilöllisen tarpeen mukaisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin selvittämisen lisäksi perheen hyvinvointia tulee selvittää haastatteluin. Terveydenhoitajan tai kätilön ja lääkärin yhdessä tekemässä laajassa terveystarkastuksessa lasta odottavan perheen kohdalla, äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi, selvitetään koko perheen hyvinvointia sekä perheen sosiaalista tukiverkostoa haastattelemalla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Neuvoloiden vastuuta ja yhteistyövelvoitetta korostetaan kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun, sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa, kun lapsi ja hänen perheensä ovat erityisen tuen tarpeessa. Muita tahoja voi hyvin olla esimerkiksi päihdehuollon työntekijät. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos alle kouluikäisessä lapsessa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen kasvua ja kehitystä. Tällainen tekijä on lapsen äidin, isän, molempien vanhempien tai lapsen lähellä olevien aikuisten päihteiden käyttö. Erityisen tuen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää perheeseen lisäkäyntejä neuvolaan ja kotikäyntejä. Tuen toteuttamiseksi on laadittava säännöllisesti seurattava ja arvioitava suunnitelma yhdessä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Edellä esitelty lainsäädännöllinen pohja on ohjannut erityisesti Päihdeäiti - hankkeen toimijoiden valikoitumista mukaan. Hankkeen keskeisinä yhteistyö- ja toimija tahoina ovat olleet hankekuntien, Hämeenlinnan, Riihimäen, Janakkalan ja Hattulan perusterveydenhuollon (äitiys- ja lastenneuvoloiden kätilöt, terveydenhoitajat ja lääkärit), sosiaalitoimen ( lastensuojelun- ja aikuis- / Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti 15

15 yleinen sosiaalityöntekijät), päihdehuollon (Riihimäen A-klinikka ja Hämeenlinnan A-klinikka) sekä erikoissairaanhoidon ( Kanta-Hämeen keskussairaalan äitiys- ja lastenpoliklinikoiden sairaanhoitajat ja lääkärit sekä vastasyntyneiden tehohoito-osaston, synnytyssalin, synnytysvuodeosaston ja lastenosastojen sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijä ja lääkärit) työntekijät. Hanketta edeltäneet seudulliset ja valtakunnalliset päihdehankkeet Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien seuduilla on päihdetyön osaamista peruspalveluissa, joka on seurausta aiempien vuosien aikana seudulla toteutetuista päihde- ja terveydenhuollon hankkeista, projekteista ja järjestetystä koulutuksesta. Useimmissa seudullisissa hankkeissa on työskentelyn ja kehittämisen tavoitteiksi määritelty seudullisen päihdepalvelurakenteen kehittäminen yleensä sekä yhtenä erityisryhmänä päihteitä käyttävien, pienten lasten äitien ja raskaana olevien naisten kuntoutus- ja hoitoonohjautumispolkujen kehittäminen. Palveluiden kehittämistä on hankkeissa tarkasteltu myös koko perheen näkökulmasta. Valtakunnalliset hankkeet ovat osaltaan olleet vaikuttamassa yleiseen tietoon esimerkiksi päihteiden käytön haitoista raskauden aikana ja sen vaikutuksista vanhemman ja lapsen varhaiseen vuorovaikutukseen. Seudun hankkeet ovat edenneet pitkälti samanaikaisesti, hieman eri näkökulmia ja kohderyhmiä koskien vuosien aikana. Seuraavassa esitellään viisi lähes samanaikaista Päihdeongelmaisten, raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien ja heidän perheittensä palvelujärjestelmän kehittämishankkeelle evästyksiä antanutta seudullista ja valtakunnallista hanketta. Huolimatta hankkeiden samansuuntaisista tavoitteista ja jopa samoista toimijoista, niiden loppuraporteista ei löydy mainintaa synergiasta hankeaikana, vaan kaikki hankkeen työskentelivät omilla saroillaan. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama hanke: Päihdeäitiprojekti. Päihdeongelmaisten, raskaana olevien, heidän puolisoidensa ja vauvaperheiden tutkimus ja hoidon suunnittelu sekä koordinointi Kanta-Hämeen keskussairaalan aikuispsykiatrisella poliklinikalla toteutettiin Projektisuunnitelmassa tavoitteiksi asetettiin, että Kanta-Hämeen keskussairaalan alueella suunnitellaan ja otetaan käyttöön oma, päihdeongelmaisten raskaana olevien, pikkulasten äitien ja heidän puolisoidensa tutkimiseen ja hoitoon ohjaamiseen tarkoitettu malli. Yhden päivän viikossa työskennelleet lääkäri ja sairaanhoitaja sekä kaksi projektihenkilöä lastenpsykiatrian työryhmästä, osallistuivat verkostotapaamisiin (8 neuvottelua/7perhettä) tai päihdepsykiatrisiin yksilöarviointeihin tai tapasivat perheitä (4 perhettä) varhaisen vuorovaikutuksen arvioinnin merkeissä. Projektin alkuvaiheessa tehtiin selvitys päihdeongelmaisten määrästä sairaanhoitopiirin alueella, jota ei kuitenkaan raportin liitteistä löydy, mutta kaikkiaan koko projektiaikana (n. 2,5 v) yksilöarviointi toteutui 20 eri potilaan / asiakkaan kohdalla joista 19 oli äitejä / raskaana olevia naisia ja 1 isä. Lisäksi projektityöntekijät tekivät yhteistyötä joko verkostoissa tai yksilötapaamisina 20 muun potilaan kanssa, joista 2 oli isiä. Projektissa oli siis jonkinlainen kontakti kolmenvuoden aikana 40 potilaaseen. Tutkimuksen ja hoidon suunnittelun jälkeen arvioiduista potilaista kolmen (3) katsottiin tarvitsevan pidempiaikaista psykiatrista erikoissairaanhoitoa, perusterveydenhuollon vastuulle omiin neuvoloihin siirtyi kuusi (6). Ensisijaisesti kuntien päihdehuollon vastuulle jäi 11 potilasta / asiakasta. 16 Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti

16 Projektin pohdinnoissa todetaan, että laadittua hoitomallia, joka kansioina jaettiin kaikkiin sairaanhoitopiirin alueen äitiys- ja lastenneuvoloihin ja yhteistyökumppaneille, ryhdyttiin toteuttamaan syksystä -03 alkaen ja tuolloin saadun palautteen mukaan hoitoon ohjaaminen onnistui kohtuudella. Tulevaisuuden haasteina tuolloin päihteitä käyttävien perheiden kohdalla todettiin kuitenkin edelleen tunnistamisongelmat, hoitoon motivointi ja mahdollisten uuden tyyppisten päihteiden käytön lisääntyminen seudulla. (Päihdeäitiprojekti, 2005) Samanaikaisesti erikoissairaanhoitovetoisen Päihdeäitiprojektin kanssa toteutettiin Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän palvelujen kehittämishanke Reitit selviksi vuosina Hanke kohdentui kuntatoimijoiden päihdepalveluiden kehittämiseen yleensä eikä tiettyyn valikoituun asiakasryhmään, mutta sen siivittämänä jatkoksi syntyi YTYÄ perheeseen-hanke ( ), jonka päätavoitteena oli päihdeasiantuntemuksen vahvistaminen kuntien lapsiperheille suunnatuissa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. Osatavoitteiksi muotoutuivat kuntien peruspalveluiden työntekijöiden päihdeosaamisen lisääminen, Mainiemen päihdekuntoutumiskeskuksen lapsiperhenäkökulman vahvistaminen ja jalkautuvan päihdetyön työmenetelmän kehittäminen työparityöskentelynä peruspalveluiden työntekijöiden kanssa. Hanke toteutettiin Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän Mainiemen kuntoutumiskeskuksen, pilottikuntien Asikkalan, Padasjoen, Hämeenlinnan ja Lammin sekä Tuuloksen lapsiperhetyöntekijöiden ja asiakkaiden yhteistyönä. (YTYÄ-.., 2008) Vuosina toteutettiin Perhevoimala ennaltaehkäisevän perhetyön moniammatillinen tutkimus-, koulutus- ja kehittämishanke yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun, Hämeenlinnan kaupungin, Hattulan kunnan, Janakkalan kunnan, Hämeenlinnan kansanterveystyön kuntayhtymän ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Hankkeen tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin yleisesti monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen, joka lisää taloudellisimmin lasten ja perheiden hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymiskehitystä. Päätavoitteita hankkeessa asetettiin kaksi, joista ensimmäinen oli yhteistyön moniammatillinen edistäminen ennaltaehkäisevässä perhetyössä ja kehittää uusia yhteistyömalleja sekä niitä tukevaa täydennys- ja jatkokoulutusta. Toiseksi päätavoitteeksi asetettiin peruspalveluiden perhe- ja lapsilähtöisten työmuotojen kehittäminen voimavarastaviksi ja osallistaviksi. Hankkeen keskeisinä työvälineinä toimivat moniammatilliset pilotit, joiden tarpeiden pohjalta edettiin kohti monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön lisäämistä peruspalvelujen kehittämisessä. Hankkeeseen hakeutuneet pilotoivat työyhteisöt olivat Hattulan kunnan ennaltaehkäisevän perhetyön verkoston luominen, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, Jukolan äitiys- ja lastenneuvola (perhevalmennuksen moniammatillinen kehittäminen), Hämeenlinnan perusturvakeskus, avoimen päiväkotitoiminnan kehittäminen, Nummen avoin päiväkoti pilottina, Hämeen ammattikorkeakoulu/nipsula, Hattelmalan päiväkoti, Vanajaveden neuvola, perhekumppanuuden kehittäminen ja Janakkalan kunnan Perhetupa Perholan lapsiperheiden vertaistuen kehittäminen sekä Kanta-Hämeen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osasto, synnytyssali ja synnytysvuodeosasto (päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja synnyttäneiden äitien hoitoyhteistyö sairaalan sisällä) sekä psykiatrian kriisiosasto P4 (lasten huomioiminen aikuisten psykiatrisessa kriisiosasto-hoidossa). (Perhevoimala.., 2007) Valtakunnallinen, Ensi- ja turvakotiliiton Pidä kiinni -projekti toimi kymmenen vuotta ( ) tavoitteinaan kehittää päihteitä käyttävien vauvaperheiden kohtaamista, tukemista ja hoitoon ohjaamista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, ehkäistä sikiövaurioita toteuttamalla raskaana olevien, päihteitä käyttävien naisten päihdekuntoutusta sekä kehittämällä raskaus- ja vauvaperhevaiheen päihdekuntoutukseen työskentelymalleja. Kuntoutusta ja työskentelymalleja kehitettiin, toteutettiin ja niiden vaikutuksia tutkittiin Ensikotien- liiton ylläpitämissä päihdeongelmien hoitoon erikoistuneiden ensikotien sekä avopalveluyksiköiden toiminnan yhteydessä. (Päihdeongelmaisten odottavien äitien, 2008) Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti 17

17 Kanta-Hämeen perhetyön kehittämisyhdistyksen Alvari-perhetyöntyöntekijöitä, Hämeenlinnan kaupungin lastensuojelun avotyön perhetyöntekijöitä sekä yksi lastensuojelun sosiaalityöntekijä olivat mukana Ensi- ja turvakotienliiton ja Kirkkopalveluiden Tyynelän kehittämiskeskuksen toteuttamassa TOSI (Totisesti toisenlainen elämä) -projektissa vuosina Tosi-projektin avulla saatiin kehitettyä myös Hämeenlinnan seudulle uusi kotona tehtävän intensiivisen työn malli, joka tarjoaa vauvaperheille tukea päihteistä irtautumiseen ja parantaa vauvan ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta. Tosi-työtä harjoiteltiin ja mallinnettiin piloteiksi kutsutuilla projektipaikkakunnilla, joita olivat Hämeenlinnan kaupungin lisäksi Varkaus, Joroinen, Leppävirta, Kotka, Rovaniemi, Pello ja Kemijärvi. Koko maan kattavat pilottipaikkakunnat mahdollistivat työmallin siirtämisen koko maahan työkäytännöksi. Tosi-projektissa hyödynnettiin Pidä kiinni -hankkeessa kehitettyä päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden hoidon mallia maastouttaen sitä paikallisesti työkäytäntöihin ja monialaiseen yhteistyöhön.(tosi-projektin loppuraportti, 2008) Aiempien hankkeiden anti Päihdeäiti-hankkeelle. Huolimatta monipuolisesta kehittämistyöstä, raskaana olevien ja pienten lasten päihteitä käyttävien äitien hoitopolkujen kokonaisvaltainen selkiyttäminen ja katvealueiden kirkastaminen sekä moniammatillisesti toteutettu, vauvalähtöinen työskentely eri toimijoiden, yksiköiden ja organisaatioiden yhteistyönä oli seudulla haurasta. Hoitopolun todettiin edelleen olevan katkonainen, päihteiden käytön puheeksi otto, päihdekäytön lopettamiseen tai vähentämiseen raskausaikana motivoiva työskentely sekä palvelujen ja asiakkaiden kohtaamattomuus ovat asioita, jotka kaipasivat edelleen selkeyttämistä. Toteutettujen, edellä kuvattujen hankkeiden todettiin tuovan pintaan uusia kehittämisen tarpeita, joihin vastaamisessa voidaan hyödyntää saatuja kokemuksia, osaamisen vahvistumista, päihdetietoisuuden lisäämistä ja eri toimijoiden edelleen verkottumista. Myös viime vuosina lähinnä Ensi- ja turvakotienliiton taholta tuotettua tutkimustietoa raskaana olevien äitien hoidosta sikiön suojelemiseksi ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi tuli siirtää käytännön arkeen koulutusten avulla. Kanta-Hämeen keskussairaalan Päihdeäiti-projektin raportissa tuloksina esitettiin tavoitteena olleen hoitomallin luominen käsikirjan muodossa seudun toimijoiden käyttöön. Lisäksi oli tarkoitus jatkaa koulutusta 1-2 kertaa vuodessa mm. päihteiden käytön vaikutuksista syntymättömään lapseen raskauden aikana. Tarkoituksena oli myös saada päihdepsykiatrinen arviointityö osaksi aikuispsykiatrian poliklinikan ja lastenpsykiatrian vauvaperhe- ja äitiyspoliklinikan virkatyötä. Päihdearviointien systemaattinen teko mallin mukaisesti aikuispsykiatrian poliklinikalla loppui 2005 vuoden aikana. Äitiyspoliklinikalle jäi toimintaan yhden HAL (huumeet, lääkkeet, alkoholi) kätilön työpanos ja hankkeen aikana kehitetyt haastattelu- ja tiedonkeruu lomakkeet, jotka sinnikkäästi pitivät toiminnassa naisten kohtaamista ja tukemista päihteettömään raskauteen A-klinikan erikoissairaanhoitajan tarvittaessa antamalla työnohjauksellisella tuella. Terveydenhoitajat neuvoloista lähettivät kuitenkin v mallin mukaisesti AUDIT-pisterajojen ylittyessä (>8) äitejä erikoissairaanhoidon seurantaan; osalle oli jopa yllätys Päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien palvelurakenteen kehittämishankkeen alkaessa 2008, että käsikirjan hoitoonohjautumismalli oli sellaisenaan jo vanhentunut eikä enää ollut toiminut vuosikausiin. Alkavan hankkeen oli kuitenkin hyvä tukea HAL-poliklinikan uudelleen aktivoitumista ja alkaa työskennellä rakenteiltaan toimivamman, resursseiltaan vahvemman ja moniammatillisesti verkostoituneemman HAL-poliklinikan aikaansaamiseksi yhdessä innokkaiden työntekijöiden 18 Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti

18 kanssa. Työntekijät lähtivät todella innokkaasti ja joukolla mukaan kehittämään työtään, joka oli jo kahdessa hankkeessa ollut fokuksessa. Perhevoimala -hankkeen tuloksena sairaalan osastojen välistä yhteistyötä päihdeongelmaisten raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien ja perheiden kohdalla oli selkeytetty ja siitä oli tehty sairaalan sisäisen yhteistyön malli. YTYÄ perheeseen hankkeen tuloksena syntynyt jalkautuvan päihdetyöntekijän työn malli sekä TOSI- hankkeen päihdeperheiden kotona tehtävän intensiivisen perhetyön malli puolestaan kannusti tuloksillaan jatkamaan näiden mallien kehittämistä myös erityisesti raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten sekä pienen lasten äitien ja heidän perheittensä kanssa. Hankesuunnitelmaan kirjattiin, että Päihdeäiti-hankkeeseen palkataan erityisesti päihteitä käyttävien vauvaperheiden ja raskaana olevien naisten kanssa työskentelevä, asiakastyöhön liittyvä perhetyön ammattilainen. Kaikissa hankkeissa järjestettiin koulutusta. Hankkeiden järjestämä koulutus oli laajapohjaista, kaikille seudun peruspalveluissa toimiville avointa. Vuosien aikana seudulla järjestettiin koulutustilaisuutta päihteistä yleensä tai kohdistuen erityisesti esimerkiksi päihteiden käyttöön raskauden aikana tai perhetyöhön päihteitä käyttävissä perheissä. Iltapäivän koulutuksia päihteiden käytön puheeksi ottamisesta, motivoivasta haastattelusta ja varhaisesta vuorovaikutuksesta järjestettiin myös em. hankkeiden toimesta. Hankkeiden raportteihin kirjatuista koulutuspalautteista nousi alkavalle hankkeelle tilaus jonkin työskentelymenetelmän prosessikoulutuksen järjestämisestä seudulla. Kuva: MorgueFile Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti 19

19 3. HANKE KÄYNNISTYY Hankerahoituspäätöksen tultua, Hämeenlinnan perusturvan sosiaalityön johtaja, Eija Leppänen, kokosi suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä oli käynnistää hankkeen organisoituminen, rekrytoida hanketyöntekijät sekä neuvotella hankkeeseen mukaan tulevien taustayhteisöjen kanssa toiminnan rakentumisesta. Suunnitteluryhmään kuuluivat päihdepalvelujen johtaja Matti Hämäläinen, A-klinikkasäätiö, Hämeenlinna, vs. kehittämispäällikkö Marja-Liisa Akselin, Hämeenlinnan perusturva, Anna Ollila (nyk. Roinevirta), projektipäällikkö, Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishanke, Marja Hänninen, johtava sosiaalityöntekijä, Hämeenlinnan perusturva sekä kokoonkutsujana Eija Leppänen. Suunnitteluryhmä kokoontui kevään 2008 aikana kaksi kertaa, ja ja toiseen kokoukseen kutsuttiin mukaan Anneli Härmä, päihdepalvelujen johtaja Riihimäen kaupungin A-klinikalta, Päivi Mali, ylilääkäri Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymästä sekä vs. ylihoitaja Mirja Ottman-Salminen Kanta-Hämeen keskussairaalan kuntayhtymästä. Suunnitteluryhmä totesi, että keskeistä oli hankkeen painopisteen säilyminen peruspalveluissa ja että se oli yhteishanke sosiaalityön, päihdehuollon ja terveydenhuollon välillä. Suunnitteluryhmä päätti vielä, että työtä tehdään sekä Riihimäen että Hämeenlinnan seutukunnissa ja tehtävässä hankesopimuksessa määritellään seutuyhteistyö tarkemmin. Hankkeen ohjaus- ja projektiryhmään päätettiin nimetä terveydenhuollosta riittävä edustus ja ryhmän oli tarkoitus valita niihin kutsuttavat henkilöt 3.1. Hankkeen työntekijät Hankkeeseen rekrytoitiin maaliskuun 2008 aikana projektipäällikkö ja työhön valittiin psykiatrian erikoissairaanhoitaja Marikki Forell Hyvinkäältä. Hän aloitti työnsä , mutta irtisanoutui tehtävästään koeajalla. Tämän vuoksi hanketyöskentely ei päässyt alkuun kevään 2008 aikana, vaan käynnistyi vasta , lähes viisi kuukautta myöhässä. Projektipäällikkönä työskentelyn aloitti tuolloin johtava sosiaalityöntekijä (YTM) Tytti Rantanen. Hankesuunnitelmassa (2007) todetaan, että toteutettavan kehittämistyön lähtökohtana oli olemassa olevien resurssien, osaamisen, kehittämistarpeiden ja hankkeeseen liittyvien avaintahojen ja -henkilöiden sitouttaminen hankkeen tavoitteisiin ja työskentelyyn kuulemalla kentän tarpeita. Tämän tuli tapahtua niin, että hankkeen alkuvaiheessa tuli luoda riittävän hyvä suhde kentän toimijoihin. Edellä kuvatut seikat määrittelivät projektipäällikön työksi vastata hankkeeseen liittyvästä selvitystyöstä, projektin kokonaisuudesta, kehittämistyön dokumentoinnista ja uuden toimintamallin juurruttamisesta. Hankesuunnitelmassa yhtenä painopisteenä oli päihdetyön osaamisen vahvistaminen ja vauvalähtöisen viitekehyksen omaksuminen hanketoimijoiden perustyössä ja peruspalveluissa. Paitsi henkilöstön täydennys- ja lisäkoulutuksella, tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ja lähityön kehittämiseksi hankkeeseen palkattiin päihdeosaamiseen perehtynyt lähi-päihdetyöntekijä, jonka oli tarkoitus työskennellä tiiviissä yhteistyössä, asiakastyöhön liittyen, toisten sosiaalipalveluiden- ja terveydenhoidon ammattilaisten kanssa. Hanketyöntekijöille varattiin työtilat Hämeenlinnan kaupungilla vuokrattuna olevasta kiinteistöstä Arvi Kariston katu 2, 2. krs Hämeenlinna. 20 Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti

20 Hankkeen lähi-päihdetyöntekijänä aloitti psykiatrinen sairaanhoitaja, Alvari-työntekijä Satu Ahvonen. Hanketyöntekijät osallistuivat hankeaikana työtään tukevaan ja ajankohtaista tietoa sisältäviin koulutuksiin. Hankkeen projektipäällikkö osallistui Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -projektin juhlaseminaariin Päihteet-vauva-vanhemmuus Helsingissä Hän osallistui myös Lastensuojelun keskusliiton Jyväskylässä järjestämille valtakunnallisille neuvottelupäiville , joiden teemana oli Lapsuus- tässä ja nyt. Yhdessä hanketyöntekijät osallistuivat Helsingissä Pirpana ry.n järjestämään kaksipäiväiseen koulutukseen , jonka aiheena oli: Vauvojen lastensuojelu Miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta? Hankkeen hallinto Hanketta hallinnoi koko sen toiminta-ajan Hämeenlinnan kaupunki. Hallinnoijan tehtävänä oli toimeenpanna hyväksytty hankesuunnitelma, palkata hankkeen projektipäällikkö, vastata maksuliikenteen hallinnoinnista, huolehtia kirjanpidosta ja arkistoinnista, käsitellä ja toimeenpanna tarvittavat suunnitelmapäivitykset ym. toimenpiteet ohjausryhmän tai sopimusosapuolten päätösten ja esitysten pohjalta rahoituspäätöksen puitteissa, delegoida tarvittavat tehtävät projektipäällikölle ja ohjausryhmälle sekä suorittaa projektin päättäminen yhteistyössä hankeosapuolten kanssa. Projektipäällikön ja lähityöntekijän esimiehenä toimi Hämeenlinnan kaupungin sosiaalityön johtaja Eija Leppänen vuoden 2008 loppuun, alkaen hän toimi substanssiesimiehenä lasten ja nuorten kasvua tukevien palveluiden palvelujohtajana, ja kehittämisyksikön johtaja Kirsti Mäensivu toimi hallinnollisena esimiehenä. Hankkeella on ollut ohjausryhmä, johon kaikki hankeosapuolet ja hankesuunnitelmassa sovitut tahot nimesivät edustajansa. Hankkeeseen nimettiin projektiryhmä tukemaan käytännön toimintaa. Hankkeen vastuu- ja yhteyshenkilöinä toimivat Hämeenlinnan perusturvakeskuksen sosiaalityön johtaja sekä kehittämispäällikkö Vuokko Lehtimäki vuoden 2008 loppuun alkaen Lasten, nuorten ja elämänlaadun kehittämisyksikön johtaja, Kirsti Mäensivu ja suunnittelija Tarja Mikkola. Hankkeen sopimuskunnat olivat alkaen Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos ( alkaen Hämeenlinnan kaupunki), Hattula, Janakkala ja Riihimäki. Tärkeimmät sidosryhmät olivat Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä ( alkaen Terveyskeskus Liikelaitos), Kanta-Hämeen erikoissairaanhoitopiirin kuntayhtymä, A-klinikka säätiö (Hämeenlinna), A-klinikka, Riihimäen kaupunki, Mainiemen päihdehuollon kuntayhtymän kehittämiskeskus, Kanta-Hämeen perhetyön kehittämisyhdistys, Pikassos Oy, Tampereen yliopisto ja Hämeen Ammattikorkeakoulu. Hankkeen etenemisestä raportoitiin ohjeiden mukaisesti Lääninhallitukselle ja väliraportein. Väliraporttien pohjalta ohjaus- ja projektiryhmissä käytiin hankkeen edistymisestä arvioivaa keskustelua. Ohjausryhmän kokoonpano ja toiminta Hankkeen suunnitteluryhmä oli asettanut tehtäväkseen nimetä hankkeen ohjaus- ja projektiryhmään osallistuvat henkilöt, mutta hankkeen aloituksen viivästyessä ja ensimmäisen projek- Päihdeäiti-hankkeen loppuraportti 21

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista

Lisätiedot

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke VAKKA-SUOMEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Teija Ahokas projektivastaava 30.9.2012 1. Johdanto Vakka-Suomen seutukunnassa

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Ohjausryhmä 28.9.2015 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kainuussa

Lisätiedot

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09.

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Kotka perustettu 1878 Kymin kunta ja Karhulan kauppala yhdistetty Kotkaan 1977 asukasluku 54 679 103 kansallisuutta (suurin osuus venäläisiä)

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry 1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Paikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

Paikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19.2.2009 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika torstai 19.2.2009 klo 13.00 15.00 Paikka Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne Lapin päihdepalvelujen kehittäminen osana päihdetyön kehittämisyksikkörakennetta 12.3.2009 1 12.3.2009 2 Koordinaatioprojektin

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa

Kohtaamisia lastensuojelussa Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä Kehrä II -kehittämishanke Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä 25.9.2012 KASTE-ohjelma Kaste-ohjelman tavoitteena on, että: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja II. Sosiaali-

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Ylilääkäri Tiina Laatikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Kansanterveyspäivä 15.1.2009 Mihin terveysseurantaa tarvitaan? Tuottamaan hyödyllistä tietoa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Lapsiperheiden tiimipalvelu KEINU Tampereen hyvinvointineuvolan toimintamallin esittely

Lapsiperheiden tiimipalvelu KEINU Tampereen hyvinvointineuvolan toimintamallin esittely Lapsiperheiden tiimipalvelu KEINU Tampereen hyvinvointineuvolan toimintamallin esittely Tamperelainen hyvinvointineuvolan toimintamalli reipas (noin) 10-vuotias Lähtölaukauksena Pirkanmaan mielenterveyshankkeen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

OT-keskukset ja järjestöjen näkökulma. Riitta Särkelä THL- seminaari

OT-keskukset ja järjestöjen näkökulma. Riitta Särkelä THL- seminaari OT-keskukset ja järjestöjen näkökulma Riitta Särkelä THL- seminaari 11.2.2019 Sote-järjestöt palvelutoiminnassa Merkittävä osa hyvinvoinnin infrastruktuuria Tuottavat sosiaalipalveluista noin 18 %, osassa

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot