26 Edustajisto koolla 28 Yleisimmät muistisairaudet 32 Tanskan kotihoitoa 34 Hyvällä hoitajalla on pallollinen paita. 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "26 Edustajisto koolla 28 Yleisimmät muistisairaudet 32 Tanskan kotihoitoa 34 Hyvällä hoitajalla on pallollinen paita. 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen"

Transkriptio

1 1 2012

2 Sisältö 1 / Työn tuottavuutta mietittiin Vantaalla. 14 Lähihoitaja Johanna Kolehmainen hieroo Sirkka Valtaojan olkapäitä Rovaniemellä. 28 Varhainen diagnoosi auttaa muistisairasta. 34 Siiri Päiväniemi kertoo ensimmäisenä, millainen on hyvä hoitaja. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Kunta-alan työehtosopimus 8 Sanna Matosaari on rohkea superilainen 9 Terveys- ja hoitosuunnitelma 10 Tammikuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lähi- ja perusruokaa: lasagne 14 Johanna Kolehmainen hakee työstään haasteita 19 Kuka tekee arvovalinnat? 20 Paraniko tuottavuus Tuottavuus Talkoilla? 24 Kotihoitoilta Helsingissä 25 Miehet voivat pahoin 2 super Edustajisto koolla 28 Yleisimmät muistisairaudet 32 Tanskan kotihoitoa 34 Hyvällä hoitajalla on pallollinen paita 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 37 Ravitsemus eri ikäkausina 38 Odottavan äidin ja vauvan ravinto 40 Vaalit, vielä ehdit mukaan! 41 Palasia sieltä täältä 42 Aika hyvä työpaikka Sodankylässä 44 Työhyvinvointi on vuoden teema 49 Palkanmaksuvirheet ovat lisääntyneet 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Paras juttu vastaa kyselyyn! 54 Kielen kiemuroita Tampereelta 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 63 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Hankasalmelta 42 Halausten voimalla Sodankylässä.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Henriikka Hakkala (09) vierailevat kirjoittajat Heljä Lotvonen, Silvo Nybacka, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva istockphoto ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Aaltoa Sannalle Hämeenlinnalainen lähihoitaja Sanna Matosaari ansaitsee hatun noston ja suuren aalto-tervehdyksen rohkeudestaan. Hän nosti julkisuuteen työpaikkansa epäkohdat, joutui tämän takia esimiesten hampaisiin ja menetti mahdollisuuden vakinaistaa työnsä. Suuri työmäärä ei sellaisenaan ollut epäkohta vaan se, että lähihoitaja ei kyennyt antamaan vanhuksille sitä aikaa ja hoivaa, mikä olisi ollut hänestä edes kohtuullista. Tapauksen saama julkisuus ei ole ollut mikään positiivinen kokemus. Siitäkin huolimatta Sanna Matosaari kokee menetelleensä oikein ja sanoo ammatti-identiteettinsä vahvistuneen. Hän tekee edelleen kaikkensa, jotta vanhukset saavat parasta mahdollista hoivaa hoitopaikasta riippumatta. Kunpa meissä jokaisessa olisi edes ripaus Sannaa. Vahvuutta puolustaa niitä, jotka itse eivät voi asioitaan ajaa. Ja myös rohkeutta osoittaa arvostusta omalle vakaumukselle, mahdollisista seuraamuksista huolimatta. Tekee mieli sanoa, että käsissäsi on kaikkien aikojen runsain SuPerlehti. Se ei ole objektiivinen totuus, mutta olemme kovin innostuneita lähettäessämme uudistetun lehden luettavaksenne. Kannen informaatioarvoa on lisätty. Sen ohella esimerkiksi superilaisten omien kuulumisten palsta on nyt ulkoasultaankin värikäs ja houkutteleva. Toivottavasti se innostaa yhä useampia kirjoittamaan ja kuvaamaan alueellisia tapahtumia sivuilla julkaistaviksi. Uusia juttusarjoja aloitamme neljä. Vakavimmassa niistä paneudutaan muistisairauksiin yhteistyössä Suomen Muistiasiantuntijat -yhdistyksen kanssa. Jäsenten lempiruokareseptejä ja makumuistoja julkaistaan Lähi- ja perusruokaa -sarjassa. Hyvä hoitaja -sarjaan käymme kysymässä potilaiden ja asiakkaiden ajatuksia hoitohenkilökunnan parhaista ominaisuuksista. Kiireen ja resurssipulan vaivaamassa maassa on myös työpaikkoja, joilla puhalletaan yhteen hiileen ja jaksetaan ihan oikeasti niistä haluamme kertoa Aika hyvä työpaikka -sivuilla. Toivon, että lehdestä löytyy sekä hyvää uutta että entistä tuttua luettavaa periaatteella jokaiselle edes jotakin. Lähettäkääpä palautetta! kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat tammikuu helmikuu Kalenteri Loppiainen Lääkäripäivät 2012, Helsingin Messukeskus, Suomen Lääkäriliitto Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Oulu, SuPer Duuniin.net messut, Helsingin Messukeskus Kansallinen lähihoitajapäivä Lähihoitajapäivä 27. tammikuuta Kansallista lähihoitajapäivää vietetään nyt jo neljännen kerran. SuPer haluaa tällä 27. tammikuuta vietettävällä päivällä tehdä lähihoitajan ammattia ja koulutusta valtakunnallisesti tutuksi. Vauhdikkaan päivän tarkoituksena on tuoda esille lähihoitajan laajaa työnkuvaa ja vahvistaa lähihoitajan ammatti-identiteettiä. SuPer haluaa myös tuoda iloa lähihoitajaopiskelijoille ja alan opettajille erityisesti heille suunnatulla aktiviteettipäivällä. Superilaiset opiskelijavastaavat, SuPer-Opot, järjestävät lähihoitajakoulutusta antavissa oppilaitoksissa tempauksia ja toimintaa. SuPer on päivän aikana esillä myös valtakunnallisilla opinto-ohjaajien päivillä SuPer kouluttaa uusia opoja, Vantaa J. L. Runebergin päivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki, SuPer PeSu-koulutus, perustietoa SuPerista koulunkäynninohjaajille, Tampere, SuPer Ystävänpäivä Opintopäivät, Helsinki, SuPer Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Rovaniemi SuPer Sihteerikurssi, Helsinki, SuPer Uudistuneet jäsenkortit postitetaan tammikuussa SuPerin jäsenkortti on uudistunut. Uudet kortit postitetaan jäsenille tammikuun 2012 alussa. Kortissa on jäsenen nimi. Kortilla saat runsaasti jäsenetuja. Niitä tarjoavat muun muassa If, Teboil, OP-Pohjola-ryhmä, Viking Line, Tallink-Silja, Eckerö Line, Restel-hotellit ja Instrumentarium.. nyt on aika i n g i m a g e uusien superilaisten työsuojeluvaltuutettujen ilmoittaa luottamustehtävästään jäsenyksikköön ja varmistaa, että työnantaja on tehnyt ilmoituksen työturvallisuuskeskuksen rekisteriin. viimeistään ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville Helsingissä. ilmoittautua SuPerin vuoden 2012 koulutustilaisuuksiin. tutustua uuteen SuPer-kalenteriin tietopakettiin SuPerista. viettää kansallista lähihoitajapäivää alle 35-vuotiaiden jäsenten ilmoittautua Lähihoitajat Laineille -koulutusristeilylle. käydä SuPerin osastolla Next Step -messuilla Turussa ja Oppia ja työtä -messuilla Joensuussa. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Haasteiden vuosi Käynnistämme SuPerissa vauhdikkaasti vuoden Vuosi tuo mukanaan sekä uusia että uudistuneita haasteita. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada vanhuspalvelulakiin henkilöstömitoitus. Valmisteilla oleva vanhuspalvelulaki on saanut paljon julkisuutta jo kuluneen syksyn aikana. Ensi vuonna lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn. Yksi keskeisimmistä tavoitteista SuPerissa on saada lakiin henkilöstömitoitus ja sanktiot sen noudattamatta jättämisestä. Syksyllä 2011 SuPerin edustajat tapasivat kaikki eduskuntaryhmät ja seuraavana ovat vuorossa asian kannalta keskeiset valiokunnat. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa asiasta keskustellaan voimakkaasti. Vanhuspalvelulaki tuo toivottavasti muutoksen myös siihen, että hoitajien on helpompi ilmoittaa havaituista epäkohdista työpaikalla. Lakiin on tulossa ilmoitusvelvollisuus, jonka olemme tulkinneet ilmoitusoikeudeksi. Hoitajilla täytyy olla todellinen mahdollisuus tuoda epäkohtia esiin pelkäämättä työpaikan menettämistä tai kiusatuksi tulemista. Olemme SuPerissa kuulleet monenlaisia tarinoita muun muassa työvuorolistoilla pelaamisesta. Näin ei asia saisi olla. SuPer on nostanut esiin ongelmia yksityissektorilla, joka vielä kipuilee luottamusmiesjärjestelmän rakentamisessa. Keskeisin ongelma sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on riittämätön henkilöstömäärä. Työnantajien mielestä raha ratkaisee, käytännössä siis toiminnan tulos ja tämä oikeuttaa riittämättömään henkilöstömäärään ja siis huonoon hoitoon. Yksityissektori on kasvava sektori, jolle mahtuvat sekä parhaimmat että huonoimmat työpaikat. Osto-osaamista ja valvontaa kunnissa on lisättävä. Moni haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa kilpistyy johtamiseen, johon on löydettävä uusi suunta. Asenteissa on pöllytettävää, ja on ryhdyttävä kunnioittamaan kaikkien osaamista. Toiminnan tulee olla selkeää ja tavoitteellista. Johtajan on osattava motivoida työntekijää. Rajoitukset lähi- ja perushoitajien lääkehoidossa ovat aiheuttaneet paljon pahaa mieltä ja moni on kokenut, ettei heidän työtään arvosteta. On ollut nöyryyttävää sanoa potilaalle, ettei voi antaa särkylääkettä, vaikka on tehnyt sitä viimeiset 30 vuotta. Tämä on seikka, joka hävettää terveydenhuollossa. Maan hallitus painostaa jatkuvasti kansalaisia ymmärtämään maailmantalouden heikkoa tilaa ja välttämättömiä säästöjä, mutta työpaikoilla on varaa jättää ammattilaisten osaaminen käyttämättä ja näin myös tuhlata yhteiskunnan, veronmaksajien, varoja. Erityisesti nuoret hoitajat hakeutuvat muille aloille, jos eivät saa käyttää osaamistaan. Johtamisessa on todellakin kehitettävää kesäkuuta on SuPerin liittokokous, jossa valitaan liiton uusi puheenjohtaja, hallitus ja edustajisto. Kokouksessa päätetään myös SuPerin keskeiset linjat tulevalle toimintakaudelle. Puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät ympäri Suomea maalis-huhtikuussa jäsenilloissa. Tilaisuuksiin kannattaa osallistua. Vielä ehtii osallistua liittokokousedustajavaaliin ja päästä vaikuttamaan puheenjohtajan valintaan. Toivottavasti ehdokkaita tulee runsaasti. Hyvää alkanutta vuotta.. On ollut nöyryyttävää sanoa potilaalle, ettei voi antaa särkylääkettä, vaikka on tehnyt sitä viimeiset 30 vuotta. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Kunta-alan sopimus astui voimaan Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus eli KVTES astui voimaan vuoden alussa. Lähi- ja perushoitajille tämä merkitsi palkankorotuksia ja sopimustekstimuutoksia. Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaiset neuvottelut käytiin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa loka-marraskuun aikana. Neuvottelut saatiin päätökseen Neuvottelutulos turvaa palkansaajien ostovoimaa sekä tuo työelämään vakautta ja ennustettavuutta. Kaksivuotinen sopimus KVTES:n peruspalkat ja lukien Peruspalkka on 1907,59 /kk. Peruspalkka on 1935,44 /kk Marraskuussa neuvoteltu kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa Sopimuskauden ensimmäinen korotus tuli voimaan Kunkin viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin 1,7 prosentin yleiskorotuksella. Myös henkilökohtaista lisää korotettiin 1,7 prosentilla. KVTES :n palkkausluvussa oli määräykset henkilökohtaisesta lisästä, joka muodostui harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta lisästä ja henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisesta osasta. Nämä määräykset ovat muuttuneet uudessa sopimuksessa. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa on jatkossa työkokemuslisä. Työkokemuslisien prosentit ovat lukien viiden palvelusvuoden jälkeen kolme prosenttia ja kymmenen palvelusvuoden jälkeen kahdeksan prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta. Uusien määräysten mukaan työkokemuslisän täyttyessä henkilökohtainen lisä ei enää pienene. Palkat koskevat muun muassa hoitoalan ammattitehtävissä (palkkaryhmä 03HOI040), sosiaalihuollon ammattitehtävissä (palkkaryhmä 04SOS06A) ja varhaiskasvatuksen hoito- ja huolenpitotehtävissä (palkkaryhmä 05PKO030) olevia. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki ja edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno allekirjoittivat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 24. marraskuuta. Palkkarakennemuutoksen myötä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisesta osasta siirrettiin kaksi prosenttia tehtäväkohtaisiin palkkoihin niillä, joilla on vähintään viisi vuotta henkilökohtaisen lisän vuosidonnaiseen osaan oikeuttavaa palveluaikaa. Yhteensä tehtäväkohtaisia palkkoja ja peruspalkkoja korotettiin vuoden alusta siis 3,7 prosenttia. Tästä palkkausrakenteen uudistuksesta hyötyvät erityisesti työuransa alkuvaiheessa olevat. Kaikkien tehtäväkohtaisen palkan taso nousee. Vuoden 2012 korotuksissa ei ole paikallisesti jaettavaa erää, vaan se käytet- 6 super

7 Kainuussa aloitti yksityispuolen ammattiosasto SuPerin Kainuun yksityissektorin ammattiosasto ry numero 200 aloitti toimintansa SuPerin jäsenjärjestönä joulukuun alussa. Kyseessä on SuPerin kahdeksastoista yksityinen ammattiosasto. Osastossa on 283 jäsentä ja siihen voivat liittyä kaikki Kainuun alueella yksityissektorilla työskentelevät. Ammattiosaston kotipaikka on Kajaani, mutta kokouksia ja tilaisuuksia pyritään järjestämään eri puolilla Kainuuta. Osasto pyrkii aluksi luomaan yhteydet alueen yksityissektorin työpaikkoihin. Osaston puheenjohtaja on Eila Lukkari. Lisätietoja osaston toiminnasta voi kysellä luukku.com, tai tiin keskitetysti tekstimuutoksiin. Merkittävimpiä tekstimuutoksia ovat palkkarakenteen muuttaminen, vuosilomaluvun B-taulukon poistaminen ja palkallinen isyysvapaa. Kertaerä tammikuussa 2012 Viranhaltijalle tai työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut vähintään saakka ja palvelussuhde samaan kuntaan tai kuntayhtymään on voimassa , maksetaan tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä 150 euron suuruinen erillinen kertaerä. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi. Tässä tarkoitettua kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle tai työntekijälle ei makseta palkkaa tammikuulta Vuoden 2013 palkankorotukset Viranhaltijan tai työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotus on 1,46 prosenttia. Henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. Vuonna 2013 on jaossa paikallinen järjestelyerä, joka on suuruudeltaan 0,6 prosenttia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Vuoden 2013 paikallisen järjestelyerän jaosta annetaan erilliset ohjeet syksyllä yksityissektorin palkkasopimuksista kerrotaan tämän lehden sivulla 50. j u k k a j ä r v e l ä Naishoitajien alaselkäkivut tutkitaan Lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta naishoitajien alaselkäkipuihin on ryhdytty tutkimaan UKK-instituutissa. Tutkimukseen otetaan mukaan 240 tamperelaista vuotiasta vuodeosastoilla työskentelevää naishoitajaa, joilla on ollut selkäkipuja. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat yleisimpiä syitä hoitohenkilöstön ennenaikaiseen eläköitymiseen ja epäspesifi selkäkipu on merkittävin sairauspoissaolojen syy. Hoitohenkilöstö siirtyy Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 56-vuotiaina. i n g i m a g e super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Rohkea superilainen toi työpaikan epäkohdat esiin teksti ja kuva marjo sajantola Lähihoitaja Sanna Matosaari puuttui rohkeasti työpaikkansa ongelmiin. Muutosta parempaan ei saada aikaiseksi vaikenemalla epäkohdista. Lähihoitaja Sanna Matosaari on saanut kuulla niin asiattomia huomautuksia kuin vääristeltyjä totuuksiakin sen jälkeen, kun hän antoi Hämeenlinnan kaupungin edustajalle 15-kohtaisen luettelon oman työpaikkansa, Hoivakoti Keinukamarin epäkohdista. Hän uskoo myös, että aiheuttamansa kohun takia hänen määräaikaista työsuhdettaankaan ei jatkettu. Saati, että hänet olisi palkattu vakituiseksi työntekijäksi vapautuneeseen toimeen, jota hän oli sijaistanut. Toimen täyttämiseksi järjestetyssä työhaastattelussa johtaja Tarja Makkosen pöydällä oli Sannan tekemä lista epäkohdista. Sanna sai kuulla tekevänsä työtä liian suurella sydämellä. Lisäksi häntä moitittiin tietojen antamisesta kaupungille ja kehotettiin ottamaan tapauksesta opiksi. Kaupungin ikäihmisten lautakunnan puheenjohtaja Sirpa Laakso kehotti Hämeen Sanomien artikkelissa Keinukamarin hoitajia katsomaan peiliin, jos hoitokodissa kohdellaan vanhuksia kaltoin. Lautakunnan puheenjohtajatar totesi samassa haastattelussa seisovansa tilaajajohtaja Jukka Lindbergin takana. Tämä ikäihmisten tilaajapalvelujen tilaajajohtaja tuli ainakin superilaisten keskuudessa kuuluisaksi joulukuun SuPer-lehden sammakollaan. Ei mikään näistä, eikä kaikki tämä, ole kuitenkaan Sanna Matosaarta masentanut. Hän kokee vain vahvistuneensa ja haluaa edelleen, että vanhukset saavat parasta mahdollista hoivaa hoitopaikasta riippumatta. Kun puhuin johtajan kanssa, ymmärsin, että minulla ei ole takaisin pääsyä. Tärkeintä on se, että epäkohdat on tuotu julki. Lisäksi päättäjät ovat nyt paljastaneet oman vinoutuneen ajatusmaailmansa. Muistilistasta meteli Lähihoitaja Sanna Matosaarella oli vanhustyöstä jo lähes viiden vuoden kokemus ennen Hoivakoti Keinukamarin määräaikaista työsuhdetta. Sijaisuuksia hänelle riitti vuodeksi ja sen loppupuolisko kului dementiayksikössä. Sanna sai vastuullisia 28-vuotias lähihoitaja Sanna Matosaari toteaa ammatti-identiteettinsä vain vahvistuneen myllerryksessä. tehtäviä, muun muassa saattohoidon. Lisävastuuta tuli myös siitä, että yksikössä käytettiin paljon opiskelijoita sijaisina. Sanna toteaa selvinneensä kyllä työmäärästä, mutta oman työnsä laatuun hän ei voinut olla tyytyväinen. Esimerkiksi aamuvuorossa vanhuksen hoiva jäi vain pesuun, pukemiseen ja päivähuoneeseen siirtämiseen. Öisin kaksi hoitajaa vastasi 66-paikkaisen hoitokodin asukkaiden turvallisuudesta neljässä eri kerroksessa sijaitsevissa palveluasunnoissa ja kahdessa dementiayksikössä. Etenkin dementoituneet asukkaat olisivat tarvinneet ennemmin hoitajan lämmintä läsnäoloa kuin pillereitä rauhoittuakseen yölepoon. Kerrankin aamuvuoroon tullessaan Sanna kohtasi yökön, joka itki uupumustaan raskaan yövuoron jälkeen. Kuulin puolen vuoden aikana vakituisilta työntekijöiltä monenlaisista puutteista ja ongelmista. Alan kyllä toimia, kun olen varma asioista ja kerroin epäkohdista johdolle tilaisuuden tullen. Lopulta vetosin esimiehen asemaan työsuojelupäällikkönä ja pyysin kaupungin edustajaa tutustumaan tilanteeseen. Matosaari toteaa kirjoittaneensa havaitut epäkohdat luetteloksi siksi, ettei hän unohtaisi niistä mitään, jos hän jännittäisi keskustelua johtajan ja kaupungin edustajan kanssa. Lähiesimieheni mielestä se oli asiallinen. Muistilistastani tuli julkinen paperi, kun annoin sen ikäihmisten lautakunnan edustajalle. Sanna kehottaa kaikkia superilaisia tarttumaan aina rohkeasti epäkohtiin, muuten mikään ei koskaan muutu. Hän suosittelee, että asiat kirjoitetaan muistiin ja esimieheltä pyydetään kuittaus hänelle näytettyihin asiakirjoihin. On myös muistettava, että mediakin tekee omia tulkintojaan, joten omissa lausunnoissa on oltava tarkkana. Tärkeää on pysyä faktoissa. Ei saa liioitella, pitää voida pysyä sanojensa takana. Kun tarttuu asiaan, kannattaa ottaa työkaveri mukaan. Sanna kiittää omaa luottamusmiestään ja SuPeria saamastaan tuesta kaiken myllerryksen keskellä. Vaikka työpaikan henkilöstö keräsi adressin Sannan palkkaamiseksi takaisin, ei hänelle riittänyt töitä. Nyt hän tekee keikkaa. Hän haluaa myös jatkaa vanhustyössä. En voi kuvitellakaan muuta ammattia. Opin senkin, millainen hoitaja en ainakaan halua olla.. 8 super

9 Potilaat halutaan nyt sitouttaa omaan hoitoonsa teksti sonja kähkönen Terveys- ja hoitosuunnitelman avulla potilaita motivoidaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Tulevaisuudessa sähköinen hoitosuunnitelmalomake toimii sekä potilaan että terveydenhuollon työntekijän karttana sairauden hoidossa. Kansallinen työryhmä on kehittänyt terveys- ja hoitosuunnitelmaa, johon on tarkoitus koota potilaan kannalta keskeiset terveysongelmat ja niiden hoito. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkisti marraskuussa hoitosuunnitelmalomakkeen sisältöalueet, joita ovat hoidon tarve, tavoite, keinot, toteutus, seuranta ja arviointi. Merkittävää tulevassa terveys- ja hoitosuunnitelmassa on se, että potilaan tarpeet ja tavoitteet huomioidaan entistä paremmin. Tarkoitus on tukea potilaan omahoitoa ja kannustaa häntä ottamaan vastuuta itsestään. Terveys- ja hoitosuunnitelmaan voidaan kirjata esimerkiksi painoa pudottavan potilaan ravitsemus- ja liikuntaohjelma, kertoo terveyskeskuslääkäri Päivi Linnanen Paavolan terveysasemalta Lahdesta. Lahti on yksi niistä 61 paikkakunnasta, jossa terveys- ja hoitosuunnitelmaa on jo pilotoitu. Paavolan terveysasemalla hoitosuunnitelmaa on lähdetty työstämään pitkäaikaissairaiden ja muiden paljon terveyspalveluja kuluttavien potilaiden kanssa. Hoitajan kartoituskäynnillä potilaan kanssa käydään läpi kaikki terveyden kannalta keskeiset asiat, minkä jälkeen varataan aika lääkärin vastaanotolle. Käytännöt ovat vaihdelleet eri pilottipaikkakunnilla. Terveys- ja hoitosuunnitelman uskotaan vähentävän ylimääräisiä asiakaskäyntejä. Päivi Linnanen arvioi, että Paavolan terveysasemalla käynnit ovat jopa puolittuneet. Asiakaskäynnit järkevöityvät, kun yhteisesti sovitut asiat eivät jää potilaille epäselviksi ja he sitoutuvat hoitoonsa. Asiakkaamme saavat terveys- ja hoitosuunnitelmansa kirjallisena, ja se toimii heidän omahoitonsa tukena. Myös hoitohenkilökunnan työ helpottuu, kun potilaiden kokonaistilanne on selvitetty perusteellisesti ja siitä on selkeä kuva. Kahdenlaista palautetta Terveys- ja hoitosuunnitelma on saanut potilailta hyvää palautetta, mutta hanketta on myös kritisoitu. Työtapa vaatii asennemuutosta sekä potilailta että hoitohenkilökunnalta. Joillekin terveydenhuollon ammattilaisille on haaste laskeutua ammattilaisen jalustalta lähemmäs potilasta ja huomioida asiakkaan näkökulma. Terveys- ja hoitosuunnitelmasta kehitellään sähköistä versiota, joka on tarkoitus ottaa käyttöön sekä julkisella että yksityissektorilla. Yhtenäinen rakenne mahdollistaa sen, ettei hoitolomakkeen käsittely ole riippuvainen hoitopaikassa käytettävästä tietojärjestelmästä. Hoitosuunnitelman valtakunnallisesta käyttöön ottamisesta ei ole tarkkaa aikataulua, mutta tekninen toteutus tietojärjestelmiin toteutetaan vuoteen 2014 mennessä. Terveydenhuollon toimija voi ottaa suunnitelman käyttöön, kun se on liittynyt kansalliseen sähköiseen potilastietojärjestelmään tai potilastietoja välittävään alueelliseen tietojärjestelmään.. Työterveyshuolto kattaa lähes kaksi miljoonaa työssä käyvää Työterveyshuollon piirissä oli vuonna 2009 Kelan korvaustietojen mukaan työntekijää eli 87 prosenttia palkansaajista. Työterveyshuollon kattavuus on parantunut 7,7 prosenttiyksiköllä 2000-luvulla. Joka kymmenes palkansaaja on kuitenkin työterveyshuollon ulkopuolella. Eniten puutteita työterveyshuoltopalvelujen järjestämisessä on alle kymmenen hengen työpaikoilla. Osa näistä työnantajista ei hae Kelasta korvauksia työterveyshuollon kustannuksista. Osa ei järjestä lainkaan työterveyshuoltoa työntekijöilleen, vaikka se on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Mistä saadaan nuoria hoitajia eläkkeelle lähteneiden tilalle? Kunta-ala kamppailee jo nyt erittäin nopean henkilöstön eläkepoistuman kanssa. Seuraavien viiden vuoden aikana kunnista siirtyy vuosittain eläkkeelle työntekijää. Sosiaali- ja terveysalalla eläkkeelle jää 60 prosenttia nykyisistä työntekijöistä vuoteen 2030 mennessä. Tilannetta vaikeuttaa se, että sosiaali- ja terveyspalveluissa vain neljäsosa työntekijöistä on alle 35-vuotiaita. Yksityinen sektori on onnistunut rekrytoimaan nykyisistä alle 35-vuotiaista paljon suuremman osan kuin kuntasektori. Eläkepoistuma on kaikkein voimakkainta Lapissa, Kainuussa sekä Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kuntaliiton julkaisemassa Rakennemuutoskatsauksessa etsitään ratkaisuja kuntatöiden työntekijäpulaan. Ei kuntaliitos Viime lehdessä sivulla 28 julkaistussa Anu Kärjen haastattelussa mainittiin virheellisesti Huittisten, Köyliön ja Säkylän kuntaliitos. Alueella ovat käynnissä sote-neuvottelut. Lopullista päätöstä liitoksesta ei ole vielä tehty. super

10 Tammikuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Suomalaisäidit tyytyväisiä elämäänsä Suomalaiset äidit ovat tyytyväisiä elämäänsä riippumatta siitä ovatko he työelämässä vai kotona lastensa kanssa. Äitien kokema yleinen tyytyväisyys saattaa kuvastaa sekä hyvin onnistunutta lasten päivähoitojärjestelmää että valinnanvapautta eri hoitomuotojen välillä. Äideillämme on kuitenkin eurooppalaisia äitejä enemmän vaikeuksia yhdistää työpaineet ja kotielämä. väestöliitto Viljakuidut ehkäisevät suolistosyöpää Viljoista ja etenkin täysjyväviljasta saatavat kuidut pienentävät riskiä sairastua suolistosyöpiin, suuri meta-analyysitutkimus osoittaa. Hedelmien, vihannesten tai palkokasvien kuidut sen sijaan eivät vähennä suolistosyöpiä, vaikka ovat muuten terveellisiä. duodecim i n g i m a g e Älä paista lihaa liikaa Erittäin kypsäksi paistettu tai grillattu punainen liha voi suurentaa miesten riskiä sairastua eturauhassyöpään. Todennäköisesti riski johtuu paistettaessa lihaan syntyvistä syöpää aiheuttavista karsinogeeneista. duodecim Säilykepurkeissa on haitallista kemikaalia Säilykeruokia säännöllisesti syövät voivat altistua suurille määrille bisfenoli A -kemikaalia. Kemikaali on yhdistetty muun muassa sydäntautien, syöpien, lihavuuden ja diabeteksen riskiin. Bisfenoli A:n käyttö lasten tuttipulloissa kiellettiin tänä vuonna, mutta sitä on edelleen muun muassa metallisten säilykepurkkien muovisissa sisäpinnoitteissa. duodecim Lihavat erottuvat kolmevuotiaina tiesitkö: Yli ihmistä sairastaa Suomessa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Kanadalaistutkijoiden mukaan lapsen painonkehitys kolmen vuoden iässä paljastaa kenestä tulee lihava. Lihomisherkät ylittävät ylipainoisuuden rajan viimeistään kahdeksan vuoden iässä. Syntymää edeltävät tekijät voivat altistaa lihomiselle. Näitä ovat ainakin äidin lihavuus ja raskaudenaikainen tupakointi. duodecim 10 super

11 Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet joulukuun kysymys oli: Annatko usein lahjaksi jotain itse tekemääsi? kyllä 45 % en 55 % Kyllä, koska harrastan monenlaisia kädentaitoja ja samalla teen henkilökohtaisia lahjoja. tulee hyvä mieli antajalle ja toivottavasti myös saajalle. jouluisin annan esimerkiksi marjahilloja. kaunis paketointikin ilostuttaa saajaa ja antajaa. samanlaista ei sitten tule vastaan. Se vasta henkilökohtaista on. tulee halvaksi. minulla on paljon aikaa, kun olen aina yksin. kauniit neulotut lapaset tai villasukat lämmittävät saajaa ja antajaa. En, koska en omaa sellaisia taitoja. herään asiaan liian myöhään ja se jää suunnitteluasteelle. kaikki eivät arvosta itse tehtyä. lahjakortti on päivän sana. kaupasta on kivempi ostaa. en oikein osaa tehdä mitään, mikä kelpaisi lahjaksi. työ vie kaiken vapaa-ajan, mutta mielelläni antaisin. valitettavasti peukalo on jostain syystä keskellä kämmentä. en osaa tehdä käsitöitä. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 20. tammikuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. joulukuun arvonnassa sen voitti arja abbes vantaalta. onnittelut! Hänen tapansa kohdata ihmisiä oli valtavan röyhkeää ja mahtipontista. Koko ajan täällä kuului, kuinka hoitajat kyseenalaistivat hänen ammattitaitoaan." sairaanhoitaja maija ilonen valelääkäri juhani zarianovista. sairaanhoitaja 12 /2011 Tämä on kuin salapoliisityötä. Joskus jo ongelman hahmottaminen on haastavaa. Lääkärillä voi olla pelkästään vaisto siitä, että jokin on vialla. Saan suurta tyydytystä siitä, kun ratkaisu löytyy ja asia kääntyy potilaan parhaaksi. apulaisylilääkäri sanna mustonen espoon asukaslehti 4 /2011 Kirjastokortti ja työnantajan kulttuuriseteli ovat hyvän elämän passeja. arkkiatri risto pelkonen telma 4 / vuotta sitten Puheenjohtaja Salme Pihl palasi kolumnissaan menneen vuoden tapahtumiin. Hän kertoi olevansa entistä varmempi siitä, että jättäytyminen Tehy-yhteistyön ulkopuolelle oli ollut oikea ratkaisu edelliskevään liittokokoukselta. Monet seikat apuhoitajien asemaa, koulutusta ja edunvalvontaa koskevissa kysymyksissä olivat niin painavia, että jäsenistään vastuuta kantavina liiton päättävät elimet eivät voineet tehdä toisenlaista päätöstä. apuhoitajalehti 1 / 1982 super

12 Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Lasagne on helppo valmistaa teksti marjo sajantola kuva jukka järvelä Kun lähihoitaja Sari Vaara lähti ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen ammattiosaston pikkujouluun, hän palasi sieltä uunituoreena luottamusmiehenä. Rovaniemen ammattiosaston syyskokous oli ennen pikkujoulua, joten en voi valintaani laittaa pikkujoulun piikkiin, Sari vitsailee. Koska häntä on aina kiinnostanut edunvalvonta ja siihen kuuluvat asiat, hän otti mielellään luottamustehtävän vastaan. Kaikenlainen kokkailu on myös yksi niistä asioista, joista Sari on kiinnostunut. Hänen mielestään ruuanlaiton on kuitenkin oltava helppoa. Maukasta saa vähemmälläkin kikkailulla. Kokista lähihoitajaksi Sari Vaara on juuri oikea henkilö aloittamaan tämän SuPerlehden uuden sarjan. Hänellä on nimittäin myös ravintolakokin tutkinto Rovaniemen hotelli- ja ravintolakoulusta ja monen vuoden työkokemus. Hän on kokannut niin Turun kesäravintolassa kuin Helsingin Solnassa sekä Kilpisjärven, Pyhätunturin ja Sallan ravintoloissa. Sitten tein kolmen vuoden välein kolme lasta ja olin kotona sen kymmenen vuotta. Silloin aloin ajatella, että tätäkö loppuelämäni on. Ammatinvalinnan psykologin mielestä kykyni viittasivat hoitopuolelle ja hain koulutukseen. Enkä ole katunut valintaani. Sari valmistui lähihoitajaksi mielenterveys-, päihde- ja kriisityön koulutuslinjalta ja teki alkuun sijaisuutta psykiatrisessa ryhmäkodissa. Sen jälkeen hän onkin tehnyt töitä kohta viisitoista vuotta kehitysvammaisten parissa ja pitää työtään mielenkiintoisena ja haasteellisena. Asukkaat ovat fyysisesti hyväkuntoisia, mutta kommunikointi heidän kanssaan vaatii paljon. Heidän tarpeidensa ym- Lähihoitajan työssä on kokkikoulutuksesta ollut valtavasti hyötyä. märtäminen on pitkälle hoitajan havainnoinnin varassa. Työvuoro painottuukin kuntouttavaan mielenterveystyöhön, ohjaamiseen ja neuvomiseen. Lähihoitajan työssä on kokkikoulutuksesta ollut valtavasti hyötyä. Sari muokkaa ja soveltaa reseptejä niin, että asukkaat voivat osallistua helpommin ruuanvalmistukseen. Ei ole tarkoitus, että asukkaat osaisivat täydellisesti valmistaa ruokaa. Kukin osallistuu kykyjensä ja psyykkisen vointinsa mukaan. Salaatin teko on helppoa ja aina voi osallistua pöydän kattamiseen sekä tiskikoneen käyttöön. Jokaisella on niin hyviä kuin huonojakin päiviä. Hoitajan eteen tulee tilanteita, jolloin on helpompi tehdä jotain itse kuin suostutella asiakasta suoriutumaan tehtävästä. Se on myös jokaisen itsessään hyväksyttävä, ettei aina ole täydellinen hoitaja, hellä ja hento, Sari tokaisee ja purskahtaa nauruun. Pippurin pitää maistua Sari sanoo tekevänsä niin hyvää lasagnea, että hän on itsekin ihan heikkona siihen. Hän tunnustaa syövänsä yksin puolet suuressa laakeassa vuoassa tekemästään annoksesta. Hänen neljästä lapsestaan asuu kotona enää vain nuorin, 14-vuotias Teemu, joka ei kuitenkaan syö äitinsä tekemää lasagnea. Käytän rosepippuria niin, että se myös maistuu ruuassa, eikä poika pidä siitä. Mummon tekemä kaurapuuro ja erilaiset kasviskeitot maistuvat viidelle ja varmasti myös kesän korvalla syntyvälle kuudennellekin lapsenlapselle. Monet pitävät lasagnentekoa monimutkaisena, mutta Sarin mielestä se on helppoa. Hän antaa niksin: maito ei pala pohjaan, kun käyttää haudutuspuurokattilaa, eikä valkokastiketta tarvitse hauduttaa kypsäksi kattilassa, koska ruoka muhii uunissa tunnin. Maustan jauheliha-tomaattikastikkeen käsituntumalla. Valkokastikkeeseen ripsautan rosepippuria ja joskus vähän juustoraastetta. Juustoraastetta laitan lasagnen pinnalle, joskus myös väliin. Riippuu vähän mielialasta, mitä makua milloinkin haluan.. 12 super

13 tomaattikastike: 400 g paistijauhelihaa ruskistetaan 1 sipuli 1 yksikyntinen valkosipuli 1 tölkki tomaattimurskaa 2 rkl oreganoa ja basilikaa 1 rkl rouhittua mustapippuria. valkokastike: 70 g voita sulatetaan lisätään vehnäjauhoja sen verran, että seos on paksu tahna 1 l maitoa vispataan pienissä erissä 1 tl murskattua rosepippuria tai viherpippuria, kuka mistäkin tykkää 1 tl suolaa Laita ensin uunivuoan pohjalle tomaattikastiketta ja hiukan valkokastiketta, sen jälkeen kerros lasagnelevyjä. Jatka täyttöä kerroksittain, päällimmäiseksi lasagnelevyjä, valkokastiketta ja juustoraastetta. Tunniksi 200 asteiseen uuniin, peitä vuoka loppuvaiheessa, jos pinta tummuu liikaa. Itse laitan vuoan jo kylmään uuniin, joten ruoka kypsyy rakkaudella. lasagnelevyjä emmental-mozzarella juustoraastetta kerrosten väliin ja pinnalle suolaa maun mukaan super

14 Johanna Kolehmainen ja Pekka Ylinampa viettävät yhteiseloa dementiaryhmäkoti Kotipihlajassa. 14 super

15 Ryhmäkoti antaa mahdollisuuden kehittymiseen Tarmokkaasti eteenpäin teksti ja kuvat jukka järvelä Hyvä työpaikka antaa asukkaille hyvää hoitoa, mutta tarjoaa hoitajallekin mahdollisuuden kehittyä. Rovaniemeläinen lähihoitaja Johanna Kolehmainen tekee hoitotyötä, opiskelee ja toimii välillä esimiehenäkin. Aamuvuoro dementiaryhmäkoti Kotipihlajassa alkaa seitsemältä, mutta Johanna Kolehmainen istuu kansliassa etuajassa. Yökkönä ollut ja työvuoroaan päättävä Armi Pyrrö kertoo, että yövuoron aikana ei ole tapahtunut mitään yllättävää: asukkaat ovat nukkuneet rauhassa eikä erään asukkaan vatsa ole edelleenkään toiminut. Kolehmainen kuuntelee tarkasti ja esittää lisäkysymyksiä lääkkeistä sekä muusta tulevan päivän kulun kannalta tärkeistä asioista. Kotipihlajassa on paikalla 12 asukasta. Kaksi hoitajaa hoitaa aamuvuoroa. Toisena aamuvuoroon tullut lähihoitaja Jaana Lahti miettii päivän ulostuslääkityksien tarvetta Kolehmaisen kanssa, joka tutkailee asiaa tietokoneen ruudulta. Sitten soi ovisummeriin yhdistetty puhelin. Se on ruokalähetti, joka tuo aamiaista keskuskeittiöstä. Aamuvilskettä Kello lähestyy puolta kahdeksaa. Kolehmainen jatkaa potilasraporttien tutkimista vielä hetken ruudun äärellä. Yksi asukkaista on terveyskeskuksessa, toisen virtsatesti on selvitettävä, kolmas on näköjään käynyt illalla suihkussa. Lääkehoitojen kanssa on oltava tarkkana. Huoneissa nukutaan vielä, mutta aamuvuoron työpari lähtee herättelemään ensimmäisiä, kumpikin omaan suuntaansa. Kiirettä ei pidetä eikä sellaista koskaan edes haluta näyttää asukkaille. Aamutoimissa riittää vilskettä nyt pariksi tunniksi. Osaa herätellään, osa saa nukkua. Meillä on ennen ollut keskitetty aamupala, mutta ei enää. Ruokaa saa yölläkin, jos niin haluaa. Vain harvoin joku syö sängyssä, päivän kunnon mukaan joskus tehdään näin. Toiset syövät itse, muutamaa syötetään. Tämäkin menee päivän tilanteen mukaan eli hoitaja auttaa, jos vaikka kädet vapisevat tai ruoka on löysää. Kotipihlajassa asuu keskivaikeata tai vaikeaa dementiaa sairastavia. Valtaosan kanssa pystyy kommunikoimaan, kunhan vaan löytää oikean aiheen. Muutaman kanssa pystyy puhumaan vaikka presidentinvaaleista. Herätys Huomenta kaunokainen, lähdettäisiinkö aamupalalle, Kolehmainen herättelee Siiri Paldaniusta huoneessaan. Hoitaja hivelee asukkaan tukkaa. Paldanius heräilee verkkaasti silmiään siristellen samalla, kun Kolehmainen jo etsii kaapista sopivaa vaatetusta. Mitäs me laitettais tänään päälle, Siiri? Kolehmainen nostaa Paldaniuksen ensin istumaan sängylle. Siinä tasataan hetki verenpainetta. Sitten noustaan yhdessä seisomaan ja taas pidetään tauko verenpaineen asettumiseksi. Kolehmainen taluttaa hoidettavansa kylpyhuoneeseen aamutoimille. Niiden aikana hoitaja kyselee edellisyön unista ja siitä, joko sitä kahvihammasta mahtaa kolottaa. Vielä super

16 Pekka Ylinampa ja Heino Välimaa kuuntelevat kansanlauluja ja katselevat dvd:n tv-ruutuun välittämiä kansallismaisemia Kotipihlajan päiväsalissa. Johanna Kolehmainen helpottaa miesten oloa hieromalla hartioita. 2. Kolehmainen valvoo, että jokainen asukas saa riittävästi ruokaa. Kaisa Räty syö aamupuuroa ja nauttii mehusta. Taustalla keittiössä häärii toinen aamuvuorolainen Jaana Lahti. 3. Heino ennen lähtöä Paldaniuksen jalat saavat rasvavoitelun, jonka jälkeen Kolehmainen saattaa ensimmäisen syöjän ruokapöytään. Samaan aikaan Jaana Lahti taluttaa ensimmäistä asukastaan aamupalalle. Keittiössä Keittiössä Johanna Kolehmainen toimii vanhusten ehdoilla. Puuroon putoaa kaksi reippaankokoista voipalaa. Sitten maistovarmistus, että suolaakin on riittävästi. Kolehmainen tarkistaa asukkaiden lääkkeet vielä kerran, vaikka niille on jo tehty kaksoistarkastus. Haluan olla varma, että asukas saa varmasti oikeat lääkkeet ja ettei virhettä pääse syntymään missään vaiheessa. Vastuu kun on viime kädessä lääkkeen antajalla, hän sanoo lääkekuppeja mittailessaan ja lääkkeitä dosetista ottaessaan. Nyt on keskiviikko, mutta maanantaisin Kotipihlajassa on kolme aamuvuorolaista juuri lääkkeenjaon vuoksi. Aamiaispöydät täyttyvät tasaisen verkkaisesti tulijoista. Osa tulee rollaattorilla, osa täysin omin avuin. Kun kaikki eivät saavu yhtä aikaa, kaksi hoitajaa pystyy hyvin auttamaan jokaisen ruokailun alkuun. Sopivassa kohdassa toinen aamuvuorolaisista jää jatkamaan syöttämistä, kun toinen lähtee herättämään viimeisiä nukkujia. Mukavien puheiden sekä tietysti kahvin ja puuron houkuttamana uusi asukas saatetaan noin vartissa sängystä kohti aamiaista. Jossakin huoneessa avataan Lapin Radio, toisessa paikassa työt sujuvat laulun sanoja yhdessä tapaillen. Ergonomiaa Lähiesimies soittaa ja kertoo jättävänsä tämän työpäivän sairaana väliin. Äänikin on mennyt flunssassa. Kotipihlajassa on oma lähiesimies, jonka työviikkoon kuuluu yleensä yksi kirjallisiin töihin tarkoitettu työpäivä. Esimies ei tee yötöitä ja on harvemmin iltavuorossakaan. Kolehmaisen mielestä töihin ei kannata tulla sairaana, ja hän jatkaa aamiaisrutiinien parissa tietäen, että päivän vastuu on hieman kasvanut. Kello on yli yhdeksän, Johanna syöttää yhtä asukasta ja vahtii, että toinen ei karkaa pöydästä kesken syönnin. Enää yksi unelias on vuoteessa. Hän on aamuisin niin tokkurainen, että liian aikaisin ei kannata lähteä herättämään. Aamun viimeinen herätettävä tarvitsee molempien hoitajien tuen. Suurin osa sängystä auttamisista luonnistuu Kotipihlajassa yksin, koska sängyissä on nouseva pääty tai huoneissa on kehittyneet erikoissängyt monine toimintoineen. Joutuisimmat ovat syöneet. Päiväsaliin on muodostunut katsojarinki aamutelevision ympärille. Tuorein Lapin Kansa luetuttaa yhtä sivummalla. Viimeinen asukas syö rauhassa hoitajan valvomana. Keittiöön on kertynyt tiskivuori. Astiat joutavat vielä odottamaan, Kolehmainen toteaa. Esimiehenä Mukavaa kun työssä on muutakin kuin perushoitoa. Olen työsuojeluvaltuutettu ja turvallisuusvastaava, onhan minulla pitkä vpk-tausta. Jostakin olen saanut vaippavastaavan hommat. Lisäksi minulla on valmius esimiestehtäviin, kun olen lyhyen ajan saanut niitä töitä tehdä. Kirjalliset työtkin ovat mukavia, parhaillaan kokoan uudelleen perehdyttämiskansiotamme. Johanna Kolehmainen toimi yksikkönsä lähiesimiehenä viime keväänä kahden kuukauden ajan. Kun äitiyslomalla olleen esimiehen sijaiseksi valittu hoitaja saikin pitkäaikaisen sijaisuuden muualla, katseet kääntyivät Kolehmaiseen. 16 super

17 3 4 Välimaan aamurutiineihin kuuluu parranajo. Sen jälkeen Kolehmainen levittää hänen poskiinsa partavettä. Taustatunnelmaa aamutoimiin luo auki oleva radio. 4. Tiskikone tiskaa kahdentoista asukkaan ruokailuvälineet nopeasti. Asukkaiden vaatteiden peseminen kuuluu Kotipihlajassa yövuorolaisen tehtäviin. Olin joskus sanonut palvelutalon toiminnanjohtajalle Jarmo Palolle, että esimiehenä toimiminen on yksi haaveeni. Yhtenä päivänä Jarmo tuli juttelemaan, että jostakin pitäisi saada esimiehen sijainen. En kahta kertaa miettinyt ja sanoin heti, että jos kelpaan, niin ryhdyn. Tuollainen on tuhannen taalan paikka, ei siitä voi kieltäytyä. Kolehmaisen mukaan viime huhti-kesäkuussa tehty esimiespesti oli antoisa. Uudessa työnkuvassa ei ollut liikaa yllättävyyksiä, koska hän oli seurannut läheltä oman lähiesimiehensä työtä. Tukea hän sai palvelutalon lähiesimieheltä toisesta yksiköstä sekä toiminnanjohtajalta. Esimiehen tehtäviin kuuluivat muun muassa muutosten teko lääkelistoihin, sijaisten haku, laskutuksen hoitaminen, kun johtaja oli lomalla, läsnäololistojen toimittaminen eteenpäin, hoitokokouksiin osallistuminen, hoitotyötuntien pitäminen ja lääkärikierron valmistelu sekä hoito. Omasta mielestäni se sujui hyvin. Kävin kuitenkin itseni kanssa keskusteluja, olenko yhä se sama lähihoitaja. Roolini vaihtui, kun olin myös työnantajan edustaja, ja kaikkia asioita ei voinut ainakaan heti sanoa muille hoitajille. Työkaverit varmaan ovat parempia arvioimaan onnistumistani. Osa heistä kai järkyttyi, kun tällainen nuorimmasta päästä oleva hoitaja ryhtyi esimieheksi. Tyylini kuitenkin tunnetaan, eli se että joka paikkaan tuokin ittensä tukkii! Sitäkin saatettiin pelätä, että selviänkö tehtävistäni. Sairaanhoitajan tehtäviä en tehnyt, mutta huolehdin siitä, että palvelutalon lähiesimies oli tietoinen niistä ja teki ne. Opiskelemassa Johanna Kolehmainen opiskelee työn ohessa sosionomiksi ammattikorkeakoulussa. Valmistumisen on määrä olla edessä runsaan kahden vuoden kuluttua. Haaveena on lähiesimiehen tai palveluohjaajan työ. Katsotaan nyt mitä koulutus tuo tullessaan. Juuri nyt nykyinen työpaikka tuntuu liian hyvältä, jotta lähtisin muualle. Kolehmainen pohtii työtä ja vastuuta. Kumpikaan ei pelota. Työssä on oltava sisältöä, ja sitä on muun muasssa hyvässä perushoidossa ja viriketoiminnassa. Oudolta silti tuntuisi olla 40 vuotta lähihoitajana, jonka työnkuva ei muutu miksikään. Olen tullut isääni, joka on elinikäinen opiskelija. Äidiltä varmaan olen perinyt tarmokkuutta ja sinnikkyyttä. Opiskelut vievät kaksi päivää kuukaudessa. Lisäksi kuukausittain on kaksi virtuaalipäivää. Näiden lisäksi oppilaitos antaa laajoja kotitehtäviä. Saan kymmenen palkallista koulutuspäivää vuodessa. Työnantaja kannustaa muutenkin koulutukseen. Hoivaa Kesken rauhallisen aamupäivän hetken yksi asukkaista horjahtaa yhtäkkiä tuolilta alas. Molemmat hoitajat lähtevät tutkimaan patteria vasten keinahtanutta vanhusta, kyselevät mahdollisista vammoista ja taluttavat hänet sohvalle istumaan. Kaiken pitäisi olla kunnossa, mutta tapahtumasta tehdään iltapäivällä tapaturmaraportti. Tilanne rauhoittuu. Haluavatko rouvat ja herrat katsoa tv:tä vai laitetaanko levyt sopimaan? Valinta osuu musiikkiin. Kotimaani ompi Suomi ja muut kansanlaulut täyttävät päiväsalin samalla, kun dvd välittää tvruutuun kuvia suloisista suvimaisemista heinäntekoineen ja auringonlaskuineen. Kolehmainen lähtee asukkaan kanssa suihkuun. Menomatkalla parivaljakko tanssahtelee musiikin tahdissa. Suihkun super

18 jälkeen tukka käherretään huolella ikkunan ääressä. Seuraavaksi tuodaan lounas tutuissa laatikoissa. Vielä ei kuitenkaan ole ruoka-aika sillä osa asukkaista on siirtynyt päivälevolle. Toiminnanjohtaja Jarmo Palo käy kierroksellaan ja pitää kansliassa Kolehmaisen kanssa lyhyen palaverin työvuoroista. Sillä on suuri merkitys millainen johtaja työpaikalla on. Sellainen yksikkö ja työnilo, millainen esimies. Meillä on hyvä johtaja ja se näkyy kaikessa, Kolehmainen kuittaa palaverin jälkeen. Rutiineja Mitä enemmän asukkaiden kanssa ollaan, sitä rauhallisemmin arki sujuu. Olemme taidepainotteinen palvelutalo. Joskus maalaamme, laulamme paljon, välillä katsotaan elokuvia, lehtiä luetaan. Talon ulkopuolisia esiintyjiä täällä käy säännöllisesti, mutta toki useamminkin he saavat tulla. Säkkijärven polkka soi viimeisenä kappaleena ennen päiväateriaa. Ahkerimmat musiikinkuuntelijat yltyvät kättentaputuksiin ennen toista ruokailua. Kolehmainen laskee, että hänellä menee työvuorossa kirjallisiin töihin aikaa puolisen tuntia. Yötyön rutiineihin Kotipihlajassa kuuluvat pyykkäys, siivous, ruokatilausten teko, kukkien kastelu, voileipien teko, ja astioiden järjestäminen aamiaista varten. Asukkaiden aamusuihkujen ja vatsantoimintojen tutkimiseen menee myös aikaa. Mutta, jos asukas on yöllä hereillä, aika käytetään hänen hyvinvointiinsa. Kun lounas on ohi, Kolehmainen keittää kahvit, siivoaa keittiön, laittaa astiat koneeseen ja vie roskat. Työt keskeytyvät, kun Pekka Ylinammalla on asiaa hoitajalle, murheita. Yhdessä he käyvät läpi surun syitä ja halaavat pitkään. Lopulta Kolehmainen irrottautuu päättämään keittiön siivousta, ja asukas purkaa oloaan lauluun. Laulu kuuluu vielä huoneestakin, jonne Ylinampa on siirtynyt lepäämään. Vuoro päättyy Iltavuorolaiset ovat jo tulleet. Muutama omainen käy kysymässä läheisensä vointia ja suuntaa kohti omaisen huonetta. Johanna Kolehmainen istuu kansliassa tekemässä tapaturmaraporttia ja käy läpi talon sisäistä sähköpostia, jota käytetään paljon viestien viemiseen. Hän aloittaa myös raportoinnin. Välillä soi puhelin, keskustelua tämän omaisen kanssa käydään asukkaan hammastilanteesta. Tuutteko te rapsalle, Kolehmainen kutsuu lopulta iltavuorolaisia. Sitten eilisen, ei mitään kummempia, kuuluu raportin helpottava alku. Työvuoronsa jälkeen Kolehmainen jatkaa päiväänsä kotona opiskelemalla yhteisö- ja perusturvatyön tehtäviä. Illalla edessä on jumppa ja kävelylenkki koirien kanssa.. Tänään töissä kuka Johanna Kolehmainen on 28-vuotias lähihoitaja Rovaniemeltä. Valmistunut lähihoitajaksi Rovaniemellä toukokuussa työ ja työura Ollut Saarenkylän vanhustenkotiyhdistyksen eri työpisteissä yhteensä seitsemän vuotta. Opiskeluaikana ja vuoden virkavapaan aikana työskennellyt myös vammaispalvelussa, mielenterveyspuolella ja muussa vanhustyössä sekä yksityisellä että julkisella puolella Oulussa ja Rovaniemellä. perhe Aviomies ja kaksi sileäkarvaista kettuterrieriä. harrastukset Tällä hetkellä tärkein on bailatino. Myös ratsastus, liikunta, pianonsoiton opettelu ja remontointi. Palo- kuntapuoli on jäänyt vähemmälle. parasta työssä Hyvät työkaverit ja pomo. Salliva työilmapiiri. Mukavat asukkaat. Työn haasteellisuus. On mukavaa, että on töitä! ikävintä työssä Vuorotyön raskaus aika-ajoin sekä se, että vuorotyö rajoittaa vapaa-aikaa sekä vaikuttaa harrastamismahdollisuuksiin. 18 super

19 Pitää päättää, kuka päättää teksti leena lindroos Potilas luottaa lääkäriin ja hoitajiin ja olettaa näiden toimivan omaksi parhaakseen. Yhteiskunta taas luottaa hoitojärjestelmään ja olettaa sen perustuvan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Arvovalintoja ei kuitenkaan mielellään tee kukaan kun ei tee valintoja, ei jää vastuuseen. Näin toteaa dosentti, THL:n erikoistutkija Samuli Saarni. Perinteisen sairaanhoidon etiikan tavoitteena on ollut yksittäisen potilaan paras. Toimintatapoja ovat määrittäneet vakiintuneet käytössäännöt ja alan sisäiset normit. Viime vuosikymmeninä etiikkaan on suhtauduttu analyyttisemmin ja päätökset on perusteltu kansantervey-dellä, itsemääräämisoikeudella, yleisillä eettisillä periaatteilla ja juridiikalla. Nykyisin terveydenhuoltoa määrittää Saarnin mukaan enenevästi konsumeristinen etiikka: Asiakkaat haluavat päättää mitä heille tehdään ja millä tavalla. Konsumeristisessa maailmassa asiakkaan halut ja maksukyky ratkaisevat hoidon sisällön ja toimintaa ohjaavat yleiset taloudelliset lainalaisuudet, kaupan säännöt. Tässä tilanteessa hoito on tuote ja terveydenhuollon tai auttajan ja potilaan suhteen erityisasema poistuu. Sekä lääkärillä että potilaalla on välineellinen asema, kumpikin voidaan vaihtaa, kunhan tuote pysyy samana. Teknologia avaa uusia mahdollisuuksia. Ihmisenä olemisen peruskysymykset ovat yhä läsnä, mutta potilaat ovat muuttuneet asiakkaiksi. Raha liittyy keskeisesti terveydenhuollon toimintaan. Jos resurssit eivät riitä, miten valinnat tehdään? Voidaan kysyä, tehdäänkö valintoja avoimesti ja tekevätkö valintoja oikeat tahot. Arvokeskustelu edistää oikeudenmukaisuutta ja mutta nyt arvokeskustelua käyvät ja päätöksentekoon oikeutetut eivät kohtaa. Puhe keinoista korostuu. Vaikuttavuus- ja tehokkuuspuhetta tuetaan poliittisesti ja uusia organisaatioita rakentamalla. Kun keskitytään keinoihin, ohitetaan arvot ja päämäärät. Tieteeseen vetoaminen estää kansalaiskeskustelun. Poliittiselta keskustelulta vaaditaan samanlaista rationaalisuutta kuin tieteeltä. Käytännössä arvokysymykset piilotetaan, koska päämäärät oletetaan annetuiksi. Kukaan ei enää käytä valtaa, ei tee arvovalintoja eikä jää vastuuseen, Saarni korostaa. Piilopriorisointi rapauttaa Niin teoriassa kuin käytännössä resurssit ovat aina rajallisia. Pitäisikö sitten priorisoida avoimesti vai salaa? Piilopriorisointi on maan tapa. Kun on tiedossa, että resurssit ovat rajalliset, asiakkaalle ei sanota, että ette mahdu hoitoon vaan todetaan, että ette tarvitse hoitoa juuri nyt. Avoimesta priorisoinnista taas on kyse, jos esimerkiksi lääketeollisuuden tutkimusrahoituksella hoidettujen potilaiden hoitoa harkitaan uudestaan siinä vaiheessa, kun rahoitus siirtyy julkiselle sektorille. Onko päätökset tehtävä pyrkimällä yksilön parhaaseen vai painotetaanko niissä sosiaalista oikeudenmukaisuutta? Iso hyöty yhdelle vai pieni monelle? Potilas luottaa lääkäriin ja hoitajiin, joiden olettaa toimivan omaksi parhaakseen. Yhteiskunta puolestaan luottaa hoitojärjestelmään eli siihen, että lääkäri toimii käytössä olevien resurssien mukaan. Piilopriorisointi rapauttaa ammattietiikan. Tämä on terveydenhuollon etiikan ydinongelma, joka on Suomessa paljolti ratkaisematta. Jos halutaan olla avoimia, pitää päättää kuka päätökset tekee: lääkärit, poliitikot vai potilaat. Pitää päättää myös siitä, miten päätetään: julkisesti oikeudenmukaisuusharkintaa käyttäen vai antamalla päätösvalta asiantuntijoille. Ja edelleen jää ratkaistavaksi mikä on arvovalintojen ja asiantuntijavallan suhde. On rakennettava päätöksentekoprosessi, jossa yhdistetään asiantuntijataho ja resursseja määrittävä poliittinen päätösvalta. Kansalaisillakin on oltava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Vaikuttavuus ei riitä Terveydenhuollolla on monia päämääriä: terveys, hyvinvointi, sosiaaliset hyödyt, hoiva ja huolenpito. Myös toiminta-, työ- ja kilpailukyky, elämänlaatu, tyytyväisyys ja oikeudenmukaisuus. Terveydelle ja hyvinvoinnille voidaan yhtä lailla luetella lukuisia määritelmiä: biolääketieteellinen normaalius, toimintakyky ja hyvinvointi, joka ei ole vain sairauden poissaolo. Siis onko kyse biologisesta, tilastollisesta vai sosiaalisesta normista? Eettisen arvokeskustelun varhainen vaikuttaja David Hume on todennut vuonna 1739: Siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä miten niiden pitäisi olla. Dosentti Saarni sanoo, että vaikuttavuus ei ratkaise oikeudenmukaisuutta. Vaikuttavuustieto on välttämätön mutta ei riittävä osa oikeudenmukaisuusharkintaa. Oikeudenmukaisuus korostaa demokraattista instituutiota ja kuuluu harvoin asiantuntijavaltaan. Onko sairaan terveys arvokkaampaa kuin terveen? Tarvitaan arvokeskustelua toiminnasta ja päämääristä. Demokratia edellyttää hyviä prosesseja, ei ehdottomia periaatteita.. samuli saarnin alustus "arvot vai vaikuttavuus terveydenhuollon valintojen perusteena" kuultiin turun hoitotieteen laitoksen 25-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetyssä etiikan teemapäivässä joulukuussa. päivän teemana oli hoitamisen kulttuuri. super

20 20 super

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2014-2016 sisältö Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot