26 Edustajisto koolla 28 Yleisimmät muistisairaudet 32 Tanskan kotihoitoa 34 Hyvällä hoitajalla on pallollinen paita. 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen

Transkriptio

1 1 2012

2 Sisältö 1 / Työn tuottavuutta mietittiin Vantaalla. 14 Lähihoitaja Johanna Kolehmainen hieroo Sirkka Valtaojan olkapäitä Rovaniemellä. 28 Varhainen diagnoosi auttaa muistisairasta. 34 Siiri Päiväniemi kertoo ensimmäisenä, millainen on hyvä hoitaja. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Kunta-alan työehtosopimus 8 Sanna Matosaari on rohkea superilainen 9 Terveys- ja hoitosuunnitelma 10 Tammikuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lähi- ja perusruokaa: lasagne 14 Johanna Kolehmainen hakee työstään haasteita 19 Kuka tekee arvovalinnat? 20 Paraniko tuottavuus Tuottavuus Talkoilla? 24 Kotihoitoilta Helsingissä 25 Miehet voivat pahoin 2 super Edustajisto koolla 28 Yleisimmät muistisairaudet 32 Tanskan kotihoitoa 34 Hyvällä hoitajalla on pallollinen paita 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 37 Ravitsemus eri ikäkausina 38 Odottavan äidin ja vauvan ravinto 40 Vaalit, vielä ehdit mukaan! 41 Palasia sieltä täältä 42 Aika hyvä työpaikka Sodankylässä 44 Työhyvinvointi on vuoden teema 49 Palkanmaksuvirheet ovat lisääntyneet 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Paras juttu vastaa kyselyyn! 54 Kielen kiemuroita Tampereelta 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 63 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Hankasalmelta 42 Halausten voimalla Sodankylässä.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Henriikka Hakkala (09) vierailevat kirjoittajat Heljä Lotvonen, Silvo Nybacka, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva istockphoto ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Aaltoa Sannalle Hämeenlinnalainen lähihoitaja Sanna Matosaari ansaitsee hatun noston ja suuren aalto-tervehdyksen rohkeudestaan. Hän nosti julkisuuteen työpaikkansa epäkohdat, joutui tämän takia esimiesten hampaisiin ja menetti mahdollisuuden vakinaistaa työnsä. Suuri työmäärä ei sellaisenaan ollut epäkohta vaan se, että lähihoitaja ei kyennyt antamaan vanhuksille sitä aikaa ja hoivaa, mikä olisi ollut hänestä edes kohtuullista. Tapauksen saama julkisuus ei ole ollut mikään positiivinen kokemus. Siitäkin huolimatta Sanna Matosaari kokee menetelleensä oikein ja sanoo ammatti-identiteettinsä vahvistuneen. Hän tekee edelleen kaikkensa, jotta vanhukset saavat parasta mahdollista hoivaa hoitopaikasta riippumatta. Kunpa meissä jokaisessa olisi edes ripaus Sannaa. Vahvuutta puolustaa niitä, jotka itse eivät voi asioitaan ajaa. Ja myös rohkeutta osoittaa arvostusta omalle vakaumukselle, mahdollisista seuraamuksista huolimatta. Tekee mieli sanoa, että käsissäsi on kaikkien aikojen runsain SuPerlehti. Se ei ole objektiivinen totuus, mutta olemme kovin innostuneita lähettäessämme uudistetun lehden luettavaksenne. Kannen informaatioarvoa on lisätty. Sen ohella esimerkiksi superilaisten omien kuulumisten palsta on nyt ulkoasultaankin värikäs ja houkutteleva. Toivottavasti se innostaa yhä useampia kirjoittamaan ja kuvaamaan alueellisia tapahtumia sivuilla julkaistaviksi. Uusia juttusarjoja aloitamme neljä. Vakavimmassa niistä paneudutaan muistisairauksiin yhteistyössä Suomen Muistiasiantuntijat -yhdistyksen kanssa. Jäsenten lempiruokareseptejä ja makumuistoja julkaistaan Lähi- ja perusruokaa -sarjassa. Hyvä hoitaja -sarjaan käymme kysymässä potilaiden ja asiakkaiden ajatuksia hoitohenkilökunnan parhaista ominaisuuksista. Kiireen ja resurssipulan vaivaamassa maassa on myös työpaikkoja, joilla puhalletaan yhteen hiileen ja jaksetaan ihan oikeasti niistä haluamme kertoa Aika hyvä työpaikka -sivuilla. Toivon, että lehdestä löytyy sekä hyvää uutta että entistä tuttua luettavaa periaatteella jokaiselle edes jotakin. Lähettäkääpä palautetta! kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat tammikuu helmikuu Kalenteri Loppiainen Lääkäripäivät 2012, Helsingin Messukeskus, Suomen Lääkäriliitto Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Oulu, SuPer Duuniin.net messut, Helsingin Messukeskus Kansallinen lähihoitajapäivä Lähihoitajapäivä 27. tammikuuta Kansallista lähihoitajapäivää vietetään nyt jo neljännen kerran. SuPer haluaa tällä 27. tammikuuta vietettävällä päivällä tehdä lähihoitajan ammattia ja koulutusta valtakunnallisesti tutuksi. Vauhdikkaan päivän tarkoituksena on tuoda esille lähihoitajan laajaa työnkuvaa ja vahvistaa lähihoitajan ammatti-identiteettiä. SuPer haluaa myös tuoda iloa lähihoitajaopiskelijoille ja alan opettajille erityisesti heille suunnatulla aktiviteettipäivällä. Superilaiset opiskelijavastaavat, SuPer-Opot, järjestävät lähihoitajakoulutusta antavissa oppilaitoksissa tempauksia ja toimintaa. SuPer on päivän aikana esillä myös valtakunnallisilla opinto-ohjaajien päivillä SuPer kouluttaa uusia opoja, Vantaa J. L. Runebergin päivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki, SuPer PeSu-koulutus, perustietoa SuPerista koulunkäynninohjaajille, Tampere, SuPer Ystävänpäivä Opintopäivät, Helsinki, SuPer Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Rovaniemi SuPer Sihteerikurssi, Helsinki, SuPer Uudistuneet jäsenkortit postitetaan tammikuussa SuPerin jäsenkortti on uudistunut. Uudet kortit postitetaan jäsenille tammikuun 2012 alussa. Kortissa on jäsenen nimi. Kortilla saat runsaasti jäsenetuja. Niitä tarjoavat muun muassa If, Teboil, OP-Pohjola-ryhmä, Viking Line, Tallink-Silja, Eckerö Line, Restel-hotellit ja Instrumentarium.. nyt on aika i n g i m a g e uusien superilaisten työsuojeluvaltuutettujen ilmoittaa luottamustehtävästään jäsenyksikköön ja varmistaa, että työnantaja on tehnyt ilmoituksen työturvallisuuskeskuksen rekisteriin. viimeistään ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville Helsingissä. ilmoittautua SuPerin vuoden 2012 koulutustilaisuuksiin. tutustua uuteen SuPer-kalenteriin tietopakettiin SuPerista. viettää kansallista lähihoitajapäivää alle 35-vuotiaiden jäsenten ilmoittautua Lähihoitajat Laineille -koulutusristeilylle. käydä SuPerin osastolla Next Step -messuilla Turussa ja Oppia ja työtä -messuilla Joensuussa. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Haasteiden vuosi Käynnistämme SuPerissa vauhdikkaasti vuoden Vuosi tuo mukanaan sekä uusia että uudistuneita haasteita. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada vanhuspalvelulakiin henkilöstömitoitus. Valmisteilla oleva vanhuspalvelulaki on saanut paljon julkisuutta jo kuluneen syksyn aikana. Ensi vuonna lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn. Yksi keskeisimmistä tavoitteista SuPerissa on saada lakiin henkilöstömitoitus ja sanktiot sen noudattamatta jättämisestä. Syksyllä 2011 SuPerin edustajat tapasivat kaikki eduskuntaryhmät ja seuraavana ovat vuorossa asian kannalta keskeiset valiokunnat. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa asiasta keskustellaan voimakkaasti. Vanhuspalvelulaki tuo toivottavasti muutoksen myös siihen, että hoitajien on helpompi ilmoittaa havaituista epäkohdista työpaikalla. Lakiin on tulossa ilmoitusvelvollisuus, jonka olemme tulkinneet ilmoitusoikeudeksi. Hoitajilla täytyy olla todellinen mahdollisuus tuoda epäkohtia esiin pelkäämättä työpaikan menettämistä tai kiusatuksi tulemista. Olemme SuPerissa kuulleet monenlaisia tarinoita muun muassa työvuorolistoilla pelaamisesta. Näin ei asia saisi olla. SuPer on nostanut esiin ongelmia yksityissektorilla, joka vielä kipuilee luottamusmiesjärjestelmän rakentamisessa. Keskeisin ongelma sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on riittämätön henkilöstömäärä. Työnantajien mielestä raha ratkaisee, käytännössä siis toiminnan tulos ja tämä oikeuttaa riittämättömään henkilöstömäärään ja siis huonoon hoitoon. Yksityissektori on kasvava sektori, jolle mahtuvat sekä parhaimmat että huonoimmat työpaikat. Osto-osaamista ja valvontaa kunnissa on lisättävä. Moni haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa kilpistyy johtamiseen, johon on löydettävä uusi suunta. Asenteissa on pöllytettävää, ja on ryhdyttävä kunnioittamaan kaikkien osaamista. Toiminnan tulee olla selkeää ja tavoitteellista. Johtajan on osattava motivoida työntekijää. Rajoitukset lähi- ja perushoitajien lääkehoidossa ovat aiheuttaneet paljon pahaa mieltä ja moni on kokenut, ettei heidän työtään arvosteta. On ollut nöyryyttävää sanoa potilaalle, ettei voi antaa särkylääkettä, vaikka on tehnyt sitä viimeiset 30 vuotta. Tämä on seikka, joka hävettää terveydenhuollossa. Maan hallitus painostaa jatkuvasti kansalaisia ymmärtämään maailmantalouden heikkoa tilaa ja välttämättömiä säästöjä, mutta työpaikoilla on varaa jättää ammattilaisten osaaminen käyttämättä ja näin myös tuhlata yhteiskunnan, veronmaksajien, varoja. Erityisesti nuoret hoitajat hakeutuvat muille aloille, jos eivät saa käyttää osaamistaan. Johtamisessa on todellakin kehitettävää kesäkuuta on SuPerin liittokokous, jossa valitaan liiton uusi puheenjohtaja, hallitus ja edustajisto. Kokouksessa päätetään myös SuPerin keskeiset linjat tulevalle toimintakaudelle. Puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät ympäri Suomea maalis-huhtikuussa jäsenilloissa. Tilaisuuksiin kannattaa osallistua. Vielä ehtii osallistua liittokokousedustajavaaliin ja päästä vaikuttamaan puheenjohtajan valintaan. Toivottavasti ehdokkaita tulee runsaasti. Hyvää alkanutta vuotta.. On ollut nöyryyttävää sanoa potilaalle, ettei voi antaa särkylääkettä, vaikka on tehnyt sitä viimeiset 30 vuotta. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Kunta-alan sopimus astui voimaan Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus eli KVTES astui voimaan vuoden alussa. Lähi- ja perushoitajille tämä merkitsi palkankorotuksia ja sopimustekstimuutoksia. Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaiset neuvottelut käytiin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa loka-marraskuun aikana. Neuvottelut saatiin päätökseen Neuvottelutulos turvaa palkansaajien ostovoimaa sekä tuo työelämään vakautta ja ennustettavuutta. Kaksivuotinen sopimus KVTES:n peruspalkat ja lukien Peruspalkka on 1907,59 /kk. Peruspalkka on 1935,44 /kk Marraskuussa neuvoteltu kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa Sopimuskauden ensimmäinen korotus tuli voimaan Kunkin viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin 1,7 prosentin yleiskorotuksella. Myös henkilökohtaista lisää korotettiin 1,7 prosentilla. KVTES :n palkkausluvussa oli määräykset henkilökohtaisesta lisästä, joka muodostui harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta lisästä ja henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisesta osasta. Nämä määräykset ovat muuttuneet uudessa sopimuksessa. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa on jatkossa työkokemuslisä. Työkokemuslisien prosentit ovat lukien viiden palvelusvuoden jälkeen kolme prosenttia ja kymmenen palvelusvuoden jälkeen kahdeksan prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta. Uusien määräysten mukaan työkokemuslisän täyttyessä henkilökohtainen lisä ei enää pienene. Palkat koskevat muun muassa hoitoalan ammattitehtävissä (palkkaryhmä 03HOI040), sosiaalihuollon ammattitehtävissä (palkkaryhmä 04SOS06A) ja varhaiskasvatuksen hoito- ja huolenpitotehtävissä (palkkaryhmä 05PKO030) olevia. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki ja edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno allekirjoittivat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 24. marraskuuta. Palkkarakennemuutoksen myötä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisesta osasta siirrettiin kaksi prosenttia tehtäväkohtaisiin palkkoihin niillä, joilla on vähintään viisi vuotta henkilökohtaisen lisän vuosidonnaiseen osaan oikeuttavaa palveluaikaa. Yhteensä tehtäväkohtaisia palkkoja ja peruspalkkoja korotettiin vuoden alusta siis 3,7 prosenttia. Tästä palkkausrakenteen uudistuksesta hyötyvät erityisesti työuransa alkuvaiheessa olevat. Kaikkien tehtäväkohtaisen palkan taso nousee. Vuoden 2012 korotuksissa ei ole paikallisesti jaettavaa erää, vaan se käytet- 6 super

7 Kainuussa aloitti yksityispuolen ammattiosasto SuPerin Kainuun yksityissektorin ammattiosasto ry numero 200 aloitti toimintansa SuPerin jäsenjärjestönä joulukuun alussa. Kyseessä on SuPerin kahdeksastoista yksityinen ammattiosasto. Osastossa on 283 jäsentä ja siihen voivat liittyä kaikki Kainuun alueella yksityissektorilla työskentelevät. Ammattiosaston kotipaikka on Kajaani, mutta kokouksia ja tilaisuuksia pyritään järjestämään eri puolilla Kainuuta. Osasto pyrkii aluksi luomaan yhteydet alueen yksityissektorin työpaikkoihin. Osaston puheenjohtaja on Eila Lukkari. Lisätietoja osaston toiminnasta voi kysellä luukku.com, tai tiin keskitetysti tekstimuutoksiin. Merkittävimpiä tekstimuutoksia ovat palkkarakenteen muuttaminen, vuosilomaluvun B-taulukon poistaminen ja palkallinen isyysvapaa. Kertaerä tammikuussa 2012 Viranhaltijalle tai työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut vähintään saakka ja palvelussuhde samaan kuntaan tai kuntayhtymään on voimassa , maksetaan tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä 150 euron suuruinen erillinen kertaerä. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi. Tässä tarkoitettua kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle tai työntekijälle ei makseta palkkaa tammikuulta Vuoden 2013 palkankorotukset Viranhaltijan tai työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotus on 1,46 prosenttia. Henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. Vuonna 2013 on jaossa paikallinen järjestelyerä, joka on suuruudeltaan 0,6 prosenttia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Vuoden 2013 paikallisen järjestelyerän jaosta annetaan erilliset ohjeet syksyllä yksityissektorin palkkasopimuksista kerrotaan tämän lehden sivulla 50. j u k k a j ä r v e l ä Naishoitajien alaselkäkivut tutkitaan Lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta naishoitajien alaselkäkipuihin on ryhdytty tutkimaan UKK-instituutissa. Tutkimukseen otetaan mukaan 240 tamperelaista vuotiasta vuodeosastoilla työskentelevää naishoitajaa, joilla on ollut selkäkipuja. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat yleisimpiä syitä hoitohenkilöstön ennenaikaiseen eläköitymiseen ja epäspesifi selkäkipu on merkittävin sairauspoissaolojen syy. Hoitohenkilöstö siirtyy Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 56-vuotiaina. i n g i m a g e super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Rohkea superilainen toi työpaikan epäkohdat esiin teksti ja kuva marjo sajantola Lähihoitaja Sanna Matosaari puuttui rohkeasti työpaikkansa ongelmiin. Muutosta parempaan ei saada aikaiseksi vaikenemalla epäkohdista. Lähihoitaja Sanna Matosaari on saanut kuulla niin asiattomia huomautuksia kuin vääristeltyjä totuuksiakin sen jälkeen, kun hän antoi Hämeenlinnan kaupungin edustajalle 15-kohtaisen luettelon oman työpaikkansa, Hoivakoti Keinukamarin epäkohdista. Hän uskoo myös, että aiheuttamansa kohun takia hänen määräaikaista työsuhdettaankaan ei jatkettu. Saati, että hänet olisi palkattu vakituiseksi työntekijäksi vapautuneeseen toimeen, jota hän oli sijaistanut. Toimen täyttämiseksi järjestetyssä työhaastattelussa johtaja Tarja Makkosen pöydällä oli Sannan tekemä lista epäkohdista. Sanna sai kuulla tekevänsä työtä liian suurella sydämellä. Lisäksi häntä moitittiin tietojen antamisesta kaupungille ja kehotettiin ottamaan tapauksesta opiksi. Kaupungin ikäihmisten lautakunnan puheenjohtaja Sirpa Laakso kehotti Hämeen Sanomien artikkelissa Keinukamarin hoitajia katsomaan peiliin, jos hoitokodissa kohdellaan vanhuksia kaltoin. Lautakunnan puheenjohtajatar totesi samassa haastattelussa seisovansa tilaajajohtaja Jukka Lindbergin takana. Tämä ikäihmisten tilaajapalvelujen tilaajajohtaja tuli ainakin superilaisten keskuudessa kuuluisaksi joulukuun SuPer-lehden sammakollaan. Ei mikään näistä, eikä kaikki tämä, ole kuitenkaan Sanna Matosaarta masentanut. Hän kokee vain vahvistuneensa ja haluaa edelleen, että vanhukset saavat parasta mahdollista hoivaa hoitopaikasta riippumatta. Kun puhuin johtajan kanssa, ymmärsin, että minulla ei ole takaisin pääsyä. Tärkeintä on se, että epäkohdat on tuotu julki. Lisäksi päättäjät ovat nyt paljastaneet oman vinoutuneen ajatusmaailmansa. Muistilistasta meteli Lähihoitaja Sanna Matosaarella oli vanhustyöstä jo lähes viiden vuoden kokemus ennen Hoivakoti Keinukamarin määräaikaista työsuhdetta. Sijaisuuksia hänelle riitti vuodeksi ja sen loppupuolisko kului dementiayksikössä. Sanna sai vastuullisia 28-vuotias lähihoitaja Sanna Matosaari toteaa ammatti-identiteettinsä vain vahvistuneen myllerryksessä. tehtäviä, muun muassa saattohoidon. Lisävastuuta tuli myös siitä, että yksikössä käytettiin paljon opiskelijoita sijaisina. Sanna toteaa selvinneensä kyllä työmäärästä, mutta oman työnsä laatuun hän ei voinut olla tyytyväinen. Esimerkiksi aamuvuorossa vanhuksen hoiva jäi vain pesuun, pukemiseen ja päivähuoneeseen siirtämiseen. Öisin kaksi hoitajaa vastasi 66-paikkaisen hoitokodin asukkaiden turvallisuudesta neljässä eri kerroksessa sijaitsevissa palveluasunnoissa ja kahdessa dementiayksikössä. Etenkin dementoituneet asukkaat olisivat tarvinneet ennemmin hoitajan lämmintä läsnäoloa kuin pillereitä rauhoittuakseen yölepoon. Kerrankin aamuvuoroon tullessaan Sanna kohtasi yökön, joka itki uupumustaan raskaan yövuoron jälkeen. Kuulin puolen vuoden aikana vakituisilta työntekijöiltä monenlaisista puutteista ja ongelmista. Alan kyllä toimia, kun olen varma asioista ja kerroin epäkohdista johdolle tilaisuuden tullen. Lopulta vetosin esimiehen asemaan työsuojelupäällikkönä ja pyysin kaupungin edustajaa tutustumaan tilanteeseen. Matosaari toteaa kirjoittaneensa havaitut epäkohdat luetteloksi siksi, ettei hän unohtaisi niistä mitään, jos hän jännittäisi keskustelua johtajan ja kaupungin edustajan kanssa. Lähiesimieheni mielestä se oli asiallinen. Muistilistastani tuli julkinen paperi, kun annoin sen ikäihmisten lautakunnan edustajalle. Sanna kehottaa kaikkia superilaisia tarttumaan aina rohkeasti epäkohtiin, muuten mikään ei koskaan muutu. Hän suosittelee, että asiat kirjoitetaan muistiin ja esimieheltä pyydetään kuittaus hänelle näytettyihin asiakirjoihin. On myös muistettava, että mediakin tekee omia tulkintojaan, joten omissa lausunnoissa on oltava tarkkana. Tärkeää on pysyä faktoissa. Ei saa liioitella, pitää voida pysyä sanojensa takana. Kun tarttuu asiaan, kannattaa ottaa työkaveri mukaan. Sanna kiittää omaa luottamusmiestään ja SuPeria saamastaan tuesta kaiken myllerryksen keskellä. Vaikka työpaikan henkilöstö keräsi adressin Sannan palkkaamiseksi takaisin, ei hänelle riittänyt töitä. Nyt hän tekee keikkaa. Hän haluaa myös jatkaa vanhustyössä. En voi kuvitellakaan muuta ammattia. Opin senkin, millainen hoitaja en ainakaan halua olla.. 8 super

9 Potilaat halutaan nyt sitouttaa omaan hoitoonsa teksti sonja kähkönen Terveys- ja hoitosuunnitelman avulla potilaita motivoidaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Tulevaisuudessa sähköinen hoitosuunnitelmalomake toimii sekä potilaan että terveydenhuollon työntekijän karttana sairauden hoidossa. Kansallinen työryhmä on kehittänyt terveys- ja hoitosuunnitelmaa, johon on tarkoitus koota potilaan kannalta keskeiset terveysongelmat ja niiden hoito. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkisti marraskuussa hoitosuunnitelmalomakkeen sisältöalueet, joita ovat hoidon tarve, tavoite, keinot, toteutus, seuranta ja arviointi. Merkittävää tulevassa terveys- ja hoitosuunnitelmassa on se, että potilaan tarpeet ja tavoitteet huomioidaan entistä paremmin. Tarkoitus on tukea potilaan omahoitoa ja kannustaa häntä ottamaan vastuuta itsestään. Terveys- ja hoitosuunnitelmaan voidaan kirjata esimerkiksi painoa pudottavan potilaan ravitsemus- ja liikuntaohjelma, kertoo terveyskeskuslääkäri Päivi Linnanen Paavolan terveysasemalta Lahdesta. Lahti on yksi niistä 61 paikkakunnasta, jossa terveys- ja hoitosuunnitelmaa on jo pilotoitu. Paavolan terveysasemalla hoitosuunnitelmaa on lähdetty työstämään pitkäaikaissairaiden ja muiden paljon terveyspalveluja kuluttavien potilaiden kanssa. Hoitajan kartoituskäynnillä potilaan kanssa käydään läpi kaikki terveyden kannalta keskeiset asiat, minkä jälkeen varataan aika lääkärin vastaanotolle. Käytännöt ovat vaihdelleet eri pilottipaikkakunnilla. Terveys- ja hoitosuunnitelman uskotaan vähentävän ylimääräisiä asiakaskäyntejä. Päivi Linnanen arvioi, että Paavolan terveysasemalla käynnit ovat jopa puolittuneet. Asiakaskäynnit järkevöityvät, kun yhteisesti sovitut asiat eivät jää potilaille epäselviksi ja he sitoutuvat hoitoonsa. Asiakkaamme saavat terveys- ja hoitosuunnitelmansa kirjallisena, ja se toimii heidän omahoitonsa tukena. Myös hoitohenkilökunnan työ helpottuu, kun potilaiden kokonaistilanne on selvitetty perusteellisesti ja siitä on selkeä kuva. Kahdenlaista palautetta Terveys- ja hoitosuunnitelma on saanut potilailta hyvää palautetta, mutta hanketta on myös kritisoitu. Työtapa vaatii asennemuutosta sekä potilailta että hoitohenkilökunnalta. Joillekin terveydenhuollon ammattilaisille on haaste laskeutua ammattilaisen jalustalta lähemmäs potilasta ja huomioida asiakkaan näkökulma. Terveys- ja hoitosuunnitelmasta kehitellään sähköistä versiota, joka on tarkoitus ottaa käyttöön sekä julkisella että yksityissektorilla. Yhtenäinen rakenne mahdollistaa sen, ettei hoitolomakkeen käsittely ole riippuvainen hoitopaikassa käytettävästä tietojärjestelmästä. Hoitosuunnitelman valtakunnallisesta käyttöön ottamisesta ei ole tarkkaa aikataulua, mutta tekninen toteutus tietojärjestelmiin toteutetaan vuoteen 2014 mennessä. Terveydenhuollon toimija voi ottaa suunnitelman käyttöön, kun se on liittynyt kansalliseen sähköiseen potilastietojärjestelmään tai potilastietoja välittävään alueelliseen tietojärjestelmään.. Työterveyshuolto kattaa lähes kaksi miljoonaa työssä käyvää Työterveyshuollon piirissä oli vuonna 2009 Kelan korvaustietojen mukaan työntekijää eli 87 prosenttia palkansaajista. Työterveyshuollon kattavuus on parantunut 7,7 prosenttiyksiköllä 2000-luvulla. Joka kymmenes palkansaaja on kuitenkin työterveyshuollon ulkopuolella. Eniten puutteita työterveyshuoltopalvelujen järjestämisessä on alle kymmenen hengen työpaikoilla. Osa näistä työnantajista ei hae Kelasta korvauksia työterveyshuollon kustannuksista. Osa ei järjestä lainkaan työterveyshuoltoa työntekijöilleen, vaikka se on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Mistä saadaan nuoria hoitajia eläkkeelle lähteneiden tilalle? Kunta-ala kamppailee jo nyt erittäin nopean henkilöstön eläkepoistuman kanssa. Seuraavien viiden vuoden aikana kunnista siirtyy vuosittain eläkkeelle työntekijää. Sosiaali- ja terveysalalla eläkkeelle jää 60 prosenttia nykyisistä työntekijöistä vuoteen 2030 mennessä. Tilannetta vaikeuttaa se, että sosiaali- ja terveyspalveluissa vain neljäsosa työntekijöistä on alle 35-vuotiaita. Yksityinen sektori on onnistunut rekrytoimaan nykyisistä alle 35-vuotiaista paljon suuremman osan kuin kuntasektori. Eläkepoistuma on kaikkein voimakkainta Lapissa, Kainuussa sekä Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kuntaliiton julkaisemassa Rakennemuutoskatsauksessa etsitään ratkaisuja kuntatöiden työntekijäpulaan. Ei kuntaliitos Viime lehdessä sivulla 28 julkaistussa Anu Kärjen haastattelussa mainittiin virheellisesti Huittisten, Köyliön ja Säkylän kuntaliitos. Alueella ovat käynnissä sote-neuvottelut. Lopullista päätöstä liitoksesta ei ole vielä tehty. super

10 Tammikuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Suomalaisäidit tyytyväisiä elämäänsä Suomalaiset äidit ovat tyytyväisiä elämäänsä riippumatta siitä ovatko he työelämässä vai kotona lastensa kanssa. Äitien kokema yleinen tyytyväisyys saattaa kuvastaa sekä hyvin onnistunutta lasten päivähoitojärjestelmää että valinnanvapautta eri hoitomuotojen välillä. Äideillämme on kuitenkin eurooppalaisia äitejä enemmän vaikeuksia yhdistää työpaineet ja kotielämä. väestöliitto Viljakuidut ehkäisevät suolistosyöpää Viljoista ja etenkin täysjyväviljasta saatavat kuidut pienentävät riskiä sairastua suolistosyöpiin, suuri meta-analyysitutkimus osoittaa. Hedelmien, vihannesten tai palkokasvien kuidut sen sijaan eivät vähennä suolistosyöpiä, vaikka ovat muuten terveellisiä. duodecim i n g i m a g e Älä paista lihaa liikaa Erittäin kypsäksi paistettu tai grillattu punainen liha voi suurentaa miesten riskiä sairastua eturauhassyöpään. Todennäköisesti riski johtuu paistettaessa lihaan syntyvistä syöpää aiheuttavista karsinogeeneista. duodecim Säilykepurkeissa on haitallista kemikaalia Säilykeruokia säännöllisesti syövät voivat altistua suurille määrille bisfenoli A -kemikaalia. Kemikaali on yhdistetty muun muassa sydäntautien, syöpien, lihavuuden ja diabeteksen riskiin. Bisfenoli A:n käyttö lasten tuttipulloissa kiellettiin tänä vuonna, mutta sitä on edelleen muun muassa metallisten säilykepurkkien muovisissa sisäpinnoitteissa. duodecim Lihavat erottuvat kolmevuotiaina tiesitkö: Yli ihmistä sairastaa Suomessa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Kanadalaistutkijoiden mukaan lapsen painonkehitys kolmen vuoden iässä paljastaa kenestä tulee lihava. Lihomisherkät ylittävät ylipainoisuuden rajan viimeistään kahdeksan vuoden iässä. Syntymää edeltävät tekijät voivat altistaa lihomiselle. Näitä ovat ainakin äidin lihavuus ja raskaudenaikainen tupakointi. duodecim 10 super

11 Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet joulukuun kysymys oli: Annatko usein lahjaksi jotain itse tekemääsi? kyllä 45 % en 55 % Kyllä, koska harrastan monenlaisia kädentaitoja ja samalla teen henkilökohtaisia lahjoja. tulee hyvä mieli antajalle ja toivottavasti myös saajalle. jouluisin annan esimerkiksi marjahilloja. kaunis paketointikin ilostuttaa saajaa ja antajaa. samanlaista ei sitten tule vastaan. Se vasta henkilökohtaista on. tulee halvaksi. minulla on paljon aikaa, kun olen aina yksin. kauniit neulotut lapaset tai villasukat lämmittävät saajaa ja antajaa. En, koska en omaa sellaisia taitoja. herään asiaan liian myöhään ja se jää suunnitteluasteelle. kaikki eivät arvosta itse tehtyä. lahjakortti on päivän sana. kaupasta on kivempi ostaa. en oikein osaa tehdä mitään, mikä kelpaisi lahjaksi. työ vie kaiken vapaa-ajan, mutta mielelläni antaisin. valitettavasti peukalo on jostain syystä keskellä kämmentä. en osaa tehdä käsitöitä. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 20. tammikuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. joulukuun arvonnassa sen voitti arja abbes vantaalta. onnittelut! Hänen tapansa kohdata ihmisiä oli valtavan röyhkeää ja mahtipontista. Koko ajan täällä kuului, kuinka hoitajat kyseenalaistivat hänen ammattitaitoaan." sairaanhoitaja maija ilonen valelääkäri juhani zarianovista. sairaanhoitaja 12 /2011 Tämä on kuin salapoliisityötä. Joskus jo ongelman hahmottaminen on haastavaa. Lääkärillä voi olla pelkästään vaisto siitä, että jokin on vialla. Saan suurta tyydytystä siitä, kun ratkaisu löytyy ja asia kääntyy potilaan parhaaksi. apulaisylilääkäri sanna mustonen espoon asukaslehti 4 /2011 Kirjastokortti ja työnantajan kulttuuriseteli ovat hyvän elämän passeja. arkkiatri risto pelkonen telma 4 / vuotta sitten Puheenjohtaja Salme Pihl palasi kolumnissaan menneen vuoden tapahtumiin. Hän kertoi olevansa entistä varmempi siitä, että jättäytyminen Tehy-yhteistyön ulkopuolelle oli ollut oikea ratkaisu edelliskevään liittokokoukselta. Monet seikat apuhoitajien asemaa, koulutusta ja edunvalvontaa koskevissa kysymyksissä olivat niin painavia, että jäsenistään vastuuta kantavina liiton päättävät elimet eivät voineet tehdä toisenlaista päätöstä. apuhoitajalehti 1 / 1982 super

12 Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Lasagne on helppo valmistaa teksti marjo sajantola kuva jukka järvelä Kun lähihoitaja Sari Vaara lähti ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen ammattiosaston pikkujouluun, hän palasi sieltä uunituoreena luottamusmiehenä. Rovaniemen ammattiosaston syyskokous oli ennen pikkujoulua, joten en voi valintaani laittaa pikkujoulun piikkiin, Sari vitsailee. Koska häntä on aina kiinnostanut edunvalvonta ja siihen kuuluvat asiat, hän otti mielellään luottamustehtävän vastaan. Kaikenlainen kokkailu on myös yksi niistä asioista, joista Sari on kiinnostunut. Hänen mielestään ruuanlaiton on kuitenkin oltava helppoa. Maukasta saa vähemmälläkin kikkailulla. Kokista lähihoitajaksi Sari Vaara on juuri oikea henkilö aloittamaan tämän SuPerlehden uuden sarjan. Hänellä on nimittäin myös ravintolakokin tutkinto Rovaniemen hotelli- ja ravintolakoulusta ja monen vuoden työkokemus. Hän on kokannut niin Turun kesäravintolassa kuin Helsingin Solnassa sekä Kilpisjärven, Pyhätunturin ja Sallan ravintoloissa. Sitten tein kolmen vuoden välein kolme lasta ja olin kotona sen kymmenen vuotta. Silloin aloin ajatella, että tätäkö loppuelämäni on. Ammatinvalinnan psykologin mielestä kykyni viittasivat hoitopuolelle ja hain koulutukseen. Enkä ole katunut valintaani. Sari valmistui lähihoitajaksi mielenterveys-, päihde- ja kriisityön koulutuslinjalta ja teki alkuun sijaisuutta psykiatrisessa ryhmäkodissa. Sen jälkeen hän onkin tehnyt töitä kohta viisitoista vuotta kehitysvammaisten parissa ja pitää työtään mielenkiintoisena ja haasteellisena. Asukkaat ovat fyysisesti hyväkuntoisia, mutta kommunikointi heidän kanssaan vaatii paljon. Heidän tarpeidensa ym- Lähihoitajan työssä on kokkikoulutuksesta ollut valtavasti hyötyä. märtäminen on pitkälle hoitajan havainnoinnin varassa. Työvuoro painottuukin kuntouttavaan mielenterveystyöhön, ohjaamiseen ja neuvomiseen. Lähihoitajan työssä on kokkikoulutuksesta ollut valtavasti hyötyä. Sari muokkaa ja soveltaa reseptejä niin, että asukkaat voivat osallistua helpommin ruuanvalmistukseen. Ei ole tarkoitus, että asukkaat osaisivat täydellisesti valmistaa ruokaa. Kukin osallistuu kykyjensä ja psyykkisen vointinsa mukaan. Salaatin teko on helppoa ja aina voi osallistua pöydän kattamiseen sekä tiskikoneen käyttöön. Jokaisella on niin hyviä kuin huonojakin päiviä. Hoitajan eteen tulee tilanteita, jolloin on helpompi tehdä jotain itse kuin suostutella asiakasta suoriutumaan tehtävästä. Se on myös jokaisen itsessään hyväksyttävä, ettei aina ole täydellinen hoitaja, hellä ja hento, Sari tokaisee ja purskahtaa nauruun. Pippurin pitää maistua Sari sanoo tekevänsä niin hyvää lasagnea, että hän on itsekin ihan heikkona siihen. Hän tunnustaa syövänsä yksin puolet suuressa laakeassa vuoassa tekemästään annoksesta. Hänen neljästä lapsestaan asuu kotona enää vain nuorin, 14-vuotias Teemu, joka ei kuitenkaan syö äitinsä tekemää lasagnea. Käytän rosepippuria niin, että se myös maistuu ruuassa, eikä poika pidä siitä. Mummon tekemä kaurapuuro ja erilaiset kasviskeitot maistuvat viidelle ja varmasti myös kesän korvalla syntyvälle kuudennellekin lapsenlapselle. Monet pitävät lasagnentekoa monimutkaisena, mutta Sarin mielestä se on helppoa. Hän antaa niksin: maito ei pala pohjaan, kun käyttää haudutuspuurokattilaa, eikä valkokastiketta tarvitse hauduttaa kypsäksi kattilassa, koska ruoka muhii uunissa tunnin. Maustan jauheliha-tomaattikastikkeen käsituntumalla. Valkokastikkeeseen ripsautan rosepippuria ja joskus vähän juustoraastetta. Juustoraastetta laitan lasagnen pinnalle, joskus myös väliin. Riippuu vähän mielialasta, mitä makua milloinkin haluan.. 12 super

13 tomaattikastike: 400 g paistijauhelihaa ruskistetaan 1 sipuli 1 yksikyntinen valkosipuli 1 tölkki tomaattimurskaa 2 rkl oreganoa ja basilikaa 1 rkl rouhittua mustapippuria. valkokastike: 70 g voita sulatetaan lisätään vehnäjauhoja sen verran, että seos on paksu tahna 1 l maitoa vispataan pienissä erissä 1 tl murskattua rosepippuria tai viherpippuria, kuka mistäkin tykkää 1 tl suolaa Laita ensin uunivuoan pohjalle tomaattikastiketta ja hiukan valkokastiketta, sen jälkeen kerros lasagnelevyjä. Jatka täyttöä kerroksittain, päällimmäiseksi lasagnelevyjä, valkokastiketta ja juustoraastetta. Tunniksi 200 asteiseen uuniin, peitä vuoka loppuvaiheessa, jos pinta tummuu liikaa. Itse laitan vuoan jo kylmään uuniin, joten ruoka kypsyy rakkaudella. lasagnelevyjä emmental-mozzarella juustoraastetta kerrosten väliin ja pinnalle suolaa maun mukaan super

14 Johanna Kolehmainen ja Pekka Ylinampa viettävät yhteiseloa dementiaryhmäkoti Kotipihlajassa. 14 super

15 Ryhmäkoti antaa mahdollisuuden kehittymiseen Tarmokkaasti eteenpäin teksti ja kuvat jukka järvelä Hyvä työpaikka antaa asukkaille hyvää hoitoa, mutta tarjoaa hoitajallekin mahdollisuuden kehittyä. Rovaniemeläinen lähihoitaja Johanna Kolehmainen tekee hoitotyötä, opiskelee ja toimii välillä esimiehenäkin. Aamuvuoro dementiaryhmäkoti Kotipihlajassa alkaa seitsemältä, mutta Johanna Kolehmainen istuu kansliassa etuajassa. Yökkönä ollut ja työvuoroaan päättävä Armi Pyrrö kertoo, että yövuoron aikana ei ole tapahtunut mitään yllättävää: asukkaat ovat nukkuneet rauhassa eikä erään asukkaan vatsa ole edelleenkään toiminut. Kolehmainen kuuntelee tarkasti ja esittää lisäkysymyksiä lääkkeistä sekä muusta tulevan päivän kulun kannalta tärkeistä asioista. Kotipihlajassa on paikalla 12 asukasta. Kaksi hoitajaa hoitaa aamuvuoroa. Toisena aamuvuoroon tullut lähihoitaja Jaana Lahti miettii päivän ulostuslääkityksien tarvetta Kolehmaisen kanssa, joka tutkailee asiaa tietokoneen ruudulta. Sitten soi ovisummeriin yhdistetty puhelin. Se on ruokalähetti, joka tuo aamiaista keskuskeittiöstä. Aamuvilskettä Kello lähestyy puolta kahdeksaa. Kolehmainen jatkaa potilasraporttien tutkimista vielä hetken ruudun äärellä. Yksi asukkaista on terveyskeskuksessa, toisen virtsatesti on selvitettävä, kolmas on näköjään käynyt illalla suihkussa. Lääkehoitojen kanssa on oltava tarkkana. Huoneissa nukutaan vielä, mutta aamuvuoron työpari lähtee herättelemään ensimmäisiä, kumpikin omaan suuntaansa. Kiirettä ei pidetä eikä sellaista koskaan edes haluta näyttää asukkaille. Aamutoimissa riittää vilskettä nyt pariksi tunniksi. Osaa herätellään, osa saa nukkua. Meillä on ennen ollut keskitetty aamupala, mutta ei enää. Ruokaa saa yölläkin, jos niin haluaa. Vain harvoin joku syö sängyssä, päivän kunnon mukaan joskus tehdään näin. Toiset syövät itse, muutamaa syötetään. Tämäkin menee päivän tilanteen mukaan eli hoitaja auttaa, jos vaikka kädet vapisevat tai ruoka on löysää. Kotipihlajassa asuu keskivaikeata tai vaikeaa dementiaa sairastavia. Valtaosan kanssa pystyy kommunikoimaan, kunhan vaan löytää oikean aiheen. Muutaman kanssa pystyy puhumaan vaikka presidentinvaaleista. Herätys Huomenta kaunokainen, lähdettäisiinkö aamupalalle, Kolehmainen herättelee Siiri Paldaniusta huoneessaan. Hoitaja hivelee asukkaan tukkaa. Paldanius heräilee verkkaasti silmiään siristellen samalla, kun Kolehmainen jo etsii kaapista sopivaa vaatetusta. Mitäs me laitettais tänään päälle, Siiri? Kolehmainen nostaa Paldaniuksen ensin istumaan sängylle. Siinä tasataan hetki verenpainetta. Sitten noustaan yhdessä seisomaan ja taas pidetään tauko verenpaineen asettumiseksi. Kolehmainen taluttaa hoidettavansa kylpyhuoneeseen aamutoimille. Niiden aikana hoitaja kyselee edellisyön unista ja siitä, joko sitä kahvihammasta mahtaa kolottaa. Vielä super

16 Pekka Ylinampa ja Heino Välimaa kuuntelevat kansanlauluja ja katselevat dvd:n tv-ruutuun välittämiä kansallismaisemia Kotipihlajan päiväsalissa. Johanna Kolehmainen helpottaa miesten oloa hieromalla hartioita. 2. Kolehmainen valvoo, että jokainen asukas saa riittävästi ruokaa. Kaisa Räty syö aamupuuroa ja nauttii mehusta. Taustalla keittiössä häärii toinen aamuvuorolainen Jaana Lahti. 3. Heino ennen lähtöä Paldaniuksen jalat saavat rasvavoitelun, jonka jälkeen Kolehmainen saattaa ensimmäisen syöjän ruokapöytään. Samaan aikaan Jaana Lahti taluttaa ensimmäistä asukastaan aamupalalle. Keittiössä Keittiössä Johanna Kolehmainen toimii vanhusten ehdoilla. Puuroon putoaa kaksi reippaankokoista voipalaa. Sitten maistovarmistus, että suolaakin on riittävästi. Kolehmainen tarkistaa asukkaiden lääkkeet vielä kerran, vaikka niille on jo tehty kaksoistarkastus. Haluan olla varma, että asukas saa varmasti oikeat lääkkeet ja ettei virhettä pääse syntymään missään vaiheessa. Vastuu kun on viime kädessä lääkkeen antajalla, hän sanoo lääkekuppeja mittailessaan ja lääkkeitä dosetista ottaessaan. Nyt on keskiviikko, mutta maanantaisin Kotipihlajassa on kolme aamuvuorolaista juuri lääkkeenjaon vuoksi. Aamiaispöydät täyttyvät tasaisen verkkaisesti tulijoista. Osa tulee rollaattorilla, osa täysin omin avuin. Kun kaikki eivät saavu yhtä aikaa, kaksi hoitajaa pystyy hyvin auttamaan jokaisen ruokailun alkuun. Sopivassa kohdassa toinen aamuvuorolaisista jää jatkamaan syöttämistä, kun toinen lähtee herättämään viimeisiä nukkujia. Mukavien puheiden sekä tietysti kahvin ja puuron houkuttamana uusi asukas saatetaan noin vartissa sängystä kohti aamiaista. Jossakin huoneessa avataan Lapin Radio, toisessa paikassa työt sujuvat laulun sanoja yhdessä tapaillen. Ergonomiaa Lähiesimies soittaa ja kertoo jättävänsä tämän työpäivän sairaana väliin. Äänikin on mennyt flunssassa. Kotipihlajassa on oma lähiesimies, jonka työviikkoon kuuluu yleensä yksi kirjallisiin töihin tarkoitettu työpäivä. Esimies ei tee yötöitä ja on harvemmin iltavuorossakaan. Kolehmaisen mielestä töihin ei kannata tulla sairaana, ja hän jatkaa aamiaisrutiinien parissa tietäen, että päivän vastuu on hieman kasvanut. Kello on yli yhdeksän, Johanna syöttää yhtä asukasta ja vahtii, että toinen ei karkaa pöydästä kesken syönnin. Enää yksi unelias on vuoteessa. Hän on aamuisin niin tokkurainen, että liian aikaisin ei kannata lähteä herättämään. Aamun viimeinen herätettävä tarvitsee molempien hoitajien tuen. Suurin osa sängystä auttamisista luonnistuu Kotipihlajassa yksin, koska sängyissä on nouseva pääty tai huoneissa on kehittyneet erikoissängyt monine toimintoineen. Joutuisimmat ovat syöneet. Päiväsaliin on muodostunut katsojarinki aamutelevision ympärille. Tuorein Lapin Kansa luetuttaa yhtä sivummalla. Viimeinen asukas syö rauhassa hoitajan valvomana. Keittiöön on kertynyt tiskivuori. Astiat joutavat vielä odottamaan, Kolehmainen toteaa. Esimiehenä Mukavaa kun työssä on muutakin kuin perushoitoa. Olen työsuojeluvaltuutettu ja turvallisuusvastaava, onhan minulla pitkä vpk-tausta. Jostakin olen saanut vaippavastaavan hommat. Lisäksi minulla on valmius esimiestehtäviin, kun olen lyhyen ajan saanut niitä töitä tehdä. Kirjalliset työtkin ovat mukavia, parhaillaan kokoan uudelleen perehdyttämiskansiotamme. Johanna Kolehmainen toimi yksikkönsä lähiesimiehenä viime keväänä kahden kuukauden ajan. Kun äitiyslomalla olleen esimiehen sijaiseksi valittu hoitaja saikin pitkäaikaisen sijaisuuden muualla, katseet kääntyivät Kolehmaiseen. 16 super

17 3 4 Välimaan aamurutiineihin kuuluu parranajo. Sen jälkeen Kolehmainen levittää hänen poskiinsa partavettä. Taustatunnelmaa aamutoimiin luo auki oleva radio. 4. Tiskikone tiskaa kahdentoista asukkaan ruokailuvälineet nopeasti. Asukkaiden vaatteiden peseminen kuuluu Kotipihlajassa yövuorolaisen tehtäviin. Olin joskus sanonut palvelutalon toiminnanjohtajalle Jarmo Palolle, että esimiehenä toimiminen on yksi haaveeni. Yhtenä päivänä Jarmo tuli juttelemaan, että jostakin pitäisi saada esimiehen sijainen. En kahta kertaa miettinyt ja sanoin heti, että jos kelpaan, niin ryhdyn. Tuollainen on tuhannen taalan paikka, ei siitä voi kieltäytyä. Kolehmaisen mukaan viime huhti-kesäkuussa tehty esimiespesti oli antoisa. Uudessa työnkuvassa ei ollut liikaa yllättävyyksiä, koska hän oli seurannut läheltä oman lähiesimiehensä työtä. Tukea hän sai palvelutalon lähiesimieheltä toisesta yksiköstä sekä toiminnanjohtajalta. Esimiehen tehtäviin kuuluivat muun muassa muutosten teko lääkelistoihin, sijaisten haku, laskutuksen hoitaminen, kun johtaja oli lomalla, läsnäololistojen toimittaminen eteenpäin, hoitokokouksiin osallistuminen, hoitotyötuntien pitäminen ja lääkärikierron valmistelu sekä hoito. Omasta mielestäni se sujui hyvin. Kävin kuitenkin itseni kanssa keskusteluja, olenko yhä se sama lähihoitaja. Roolini vaihtui, kun olin myös työnantajan edustaja, ja kaikkia asioita ei voinut ainakaan heti sanoa muille hoitajille. Työkaverit varmaan ovat parempia arvioimaan onnistumistani. Osa heistä kai järkyttyi, kun tällainen nuorimmasta päästä oleva hoitaja ryhtyi esimieheksi. Tyylini kuitenkin tunnetaan, eli se että joka paikkaan tuokin ittensä tukkii! Sitäkin saatettiin pelätä, että selviänkö tehtävistäni. Sairaanhoitajan tehtäviä en tehnyt, mutta huolehdin siitä, että palvelutalon lähiesimies oli tietoinen niistä ja teki ne. Opiskelemassa Johanna Kolehmainen opiskelee työn ohessa sosionomiksi ammattikorkeakoulussa. Valmistumisen on määrä olla edessä runsaan kahden vuoden kuluttua. Haaveena on lähiesimiehen tai palveluohjaajan työ. Katsotaan nyt mitä koulutus tuo tullessaan. Juuri nyt nykyinen työpaikka tuntuu liian hyvältä, jotta lähtisin muualle. Kolehmainen pohtii työtä ja vastuuta. Kumpikaan ei pelota. Työssä on oltava sisältöä, ja sitä on muun muasssa hyvässä perushoidossa ja viriketoiminnassa. Oudolta silti tuntuisi olla 40 vuotta lähihoitajana, jonka työnkuva ei muutu miksikään. Olen tullut isääni, joka on elinikäinen opiskelija. Äidiltä varmaan olen perinyt tarmokkuutta ja sinnikkyyttä. Opiskelut vievät kaksi päivää kuukaudessa. Lisäksi kuukausittain on kaksi virtuaalipäivää. Näiden lisäksi oppilaitos antaa laajoja kotitehtäviä. Saan kymmenen palkallista koulutuspäivää vuodessa. Työnantaja kannustaa muutenkin koulutukseen. Hoivaa Kesken rauhallisen aamupäivän hetken yksi asukkaista horjahtaa yhtäkkiä tuolilta alas. Molemmat hoitajat lähtevät tutkimaan patteria vasten keinahtanutta vanhusta, kyselevät mahdollisista vammoista ja taluttavat hänet sohvalle istumaan. Kaiken pitäisi olla kunnossa, mutta tapahtumasta tehdään iltapäivällä tapaturmaraportti. Tilanne rauhoittuu. Haluavatko rouvat ja herrat katsoa tv:tä vai laitetaanko levyt sopimaan? Valinta osuu musiikkiin. Kotimaani ompi Suomi ja muut kansanlaulut täyttävät päiväsalin samalla, kun dvd välittää tvruutuun kuvia suloisista suvimaisemista heinäntekoineen ja auringonlaskuineen. Kolehmainen lähtee asukkaan kanssa suihkuun. Menomatkalla parivaljakko tanssahtelee musiikin tahdissa. Suihkun super

18 jälkeen tukka käherretään huolella ikkunan ääressä. Seuraavaksi tuodaan lounas tutuissa laatikoissa. Vielä ei kuitenkaan ole ruoka-aika sillä osa asukkaista on siirtynyt päivälevolle. Toiminnanjohtaja Jarmo Palo käy kierroksellaan ja pitää kansliassa Kolehmaisen kanssa lyhyen palaverin työvuoroista. Sillä on suuri merkitys millainen johtaja työpaikalla on. Sellainen yksikkö ja työnilo, millainen esimies. Meillä on hyvä johtaja ja se näkyy kaikessa, Kolehmainen kuittaa palaverin jälkeen. Rutiineja Mitä enemmän asukkaiden kanssa ollaan, sitä rauhallisemmin arki sujuu. Olemme taidepainotteinen palvelutalo. Joskus maalaamme, laulamme paljon, välillä katsotaan elokuvia, lehtiä luetaan. Talon ulkopuolisia esiintyjiä täällä käy säännöllisesti, mutta toki useamminkin he saavat tulla. Säkkijärven polkka soi viimeisenä kappaleena ennen päiväateriaa. Ahkerimmat musiikinkuuntelijat yltyvät kättentaputuksiin ennen toista ruokailua. Kolehmainen laskee, että hänellä menee työvuorossa kirjallisiin töihin aikaa puolisen tuntia. Yötyön rutiineihin Kotipihlajassa kuuluvat pyykkäys, siivous, ruokatilausten teko, kukkien kastelu, voileipien teko, ja astioiden järjestäminen aamiaista varten. Asukkaiden aamusuihkujen ja vatsantoimintojen tutkimiseen menee myös aikaa. Mutta, jos asukas on yöllä hereillä, aika käytetään hänen hyvinvointiinsa. Kun lounas on ohi, Kolehmainen keittää kahvit, siivoaa keittiön, laittaa astiat koneeseen ja vie roskat. Työt keskeytyvät, kun Pekka Ylinammalla on asiaa hoitajalle, murheita. Yhdessä he käyvät läpi surun syitä ja halaavat pitkään. Lopulta Kolehmainen irrottautuu päättämään keittiön siivousta, ja asukas purkaa oloaan lauluun. Laulu kuuluu vielä huoneestakin, jonne Ylinampa on siirtynyt lepäämään. Vuoro päättyy Iltavuorolaiset ovat jo tulleet. Muutama omainen käy kysymässä läheisensä vointia ja suuntaa kohti omaisen huonetta. Johanna Kolehmainen istuu kansliassa tekemässä tapaturmaraporttia ja käy läpi talon sisäistä sähköpostia, jota käytetään paljon viestien viemiseen. Hän aloittaa myös raportoinnin. Välillä soi puhelin, keskustelua tämän omaisen kanssa käydään asukkaan hammastilanteesta. Tuutteko te rapsalle, Kolehmainen kutsuu lopulta iltavuorolaisia. Sitten eilisen, ei mitään kummempia, kuuluu raportin helpottava alku. Työvuoronsa jälkeen Kolehmainen jatkaa päiväänsä kotona opiskelemalla yhteisö- ja perusturvatyön tehtäviä. Illalla edessä on jumppa ja kävelylenkki koirien kanssa.. Tänään töissä kuka Johanna Kolehmainen on 28-vuotias lähihoitaja Rovaniemeltä. Valmistunut lähihoitajaksi Rovaniemellä toukokuussa työ ja työura Ollut Saarenkylän vanhustenkotiyhdistyksen eri työpisteissä yhteensä seitsemän vuotta. Opiskeluaikana ja vuoden virkavapaan aikana työskennellyt myös vammaispalvelussa, mielenterveyspuolella ja muussa vanhustyössä sekä yksityisellä että julkisella puolella Oulussa ja Rovaniemellä. perhe Aviomies ja kaksi sileäkarvaista kettuterrieriä. harrastukset Tällä hetkellä tärkein on bailatino. Myös ratsastus, liikunta, pianonsoiton opettelu ja remontointi. Palo- kuntapuoli on jäänyt vähemmälle. parasta työssä Hyvät työkaverit ja pomo. Salliva työilmapiiri. Mukavat asukkaat. Työn haasteellisuus. On mukavaa, että on töitä! ikävintä työssä Vuorotyön raskaus aika-ajoin sekä se, että vuorotyö rajoittaa vapaa-aikaa sekä vaikuttaa harrastamismahdollisuuksiin. 18 super

19 Pitää päättää, kuka päättää teksti leena lindroos Potilas luottaa lääkäriin ja hoitajiin ja olettaa näiden toimivan omaksi parhaakseen. Yhteiskunta taas luottaa hoitojärjestelmään ja olettaa sen perustuvan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Arvovalintoja ei kuitenkaan mielellään tee kukaan kun ei tee valintoja, ei jää vastuuseen. Näin toteaa dosentti, THL:n erikoistutkija Samuli Saarni. Perinteisen sairaanhoidon etiikan tavoitteena on ollut yksittäisen potilaan paras. Toimintatapoja ovat määrittäneet vakiintuneet käytössäännöt ja alan sisäiset normit. Viime vuosikymmeninä etiikkaan on suhtauduttu analyyttisemmin ja päätökset on perusteltu kansantervey-dellä, itsemääräämisoikeudella, yleisillä eettisillä periaatteilla ja juridiikalla. Nykyisin terveydenhuoltoa määrittää Saarnin mukaan enenevästi konsumeristinen etiikka: Asiakkaat haluavat päättää mitä heille tehdään ja millä tavalla. Konsumeristisessa maailmassa asiakkaan halut ja maksukyky ratkaisevat hoidon sisällön ja toimintaa ohjaavat yleiset taloudelliset lainalaisuudet, kaupan säännöt. Tässä tilanteessa hoito on tuote ja terveydenhuollon tai auttajan ja potilaan suhteen erityisasema poistuu. Sekä lääkärillä että potilaalla on välineellinen asema, kumpikin voidaan vaihtaa, kunhan tuote pysyy samana. Teknologia avaa uusia mahdollisuuksia. Ihmisenä olemisen peruskysymykset ovat yhä läsnä, mutta potilaat ovat muuttuneet asiakkaiksi. Raha liittyy keskeisesti terveydenhuollon toimintaan. Jos resurssit eivät riitä, miten valinnat tehdään? Voidaan kysyä, tehdäänkö valintoja avoimesti ja tekevätkö valintoja oikeat tahot. Arvokeskustelu edistää oikeudenmukaisuutta ja mutta nyt arvokeskustelua käyvät ja päätöksentekoon oikeutetut eivät kohtaa. Puhe keinoista korostuu. Vaikuttavuus- ja tehokkuuspuhetta tuetaan poliittisesti ja uusia organisaatioita rakentamalla. Kun keskitytään keinoihin, ohitetaan arvot ja päämäärät. Tieteeseen vetoaminen estää kansalaiskeskustelun. Poliittiselta keskustelulta vaaditaan samanlaista rationaalisuutta kuin tieteeltä. Käytännössä arvokysymykset piilotetaan, koska päämäärät oletetaan annetuiksi. Kukaan ei enää käytä valtaa, ei tee arvovalintoja eikä jää vastuuseen, Saarni korostaa. Piilopriorisointi rapauttaa Niin teoriassa kuin käytännössä resurssit ovat aina rajallisia. Pitäisikö sitten priorisoida avoimesti vai salaa? Piilopriorisointi on maan tapa. Kun on tiedossa, että resurssit ovat rajalliset, asiakkaalle ei sanota, että ette mahdu hoitoon vaan todetaan, että ette tarvitse hoitoa juuri nyt. Avoimesta priorisoinnista taas on kyse, jos esimerkiksi lääketeollisuuden tutkimusrahoituksella hoidettujen potilaiden hoitoa harkitaan uudestaan siinä vaiheessa, kun rahoitus siirtyy julkiselle sektorille. Onko päätökset tehtävä pyrkimällä yksilön parhaaseen vai painotetaanko niissä sosiaalista oikeudenmukaisuutta? Iso hyöty yhdelle vai pieni monelle? Potilas luottaa lääkäriin ja hoitajiin, joiden olettaa toimivan omaksi parhaakseen. Yhteiskunta puolestaan luottaa hoitojärjestelmään eli siihen, että lääkäri toimii käytössä olevien resurssien mukaan. Piilopriorisointi rapauttaa ammattietiikan. Tämä on terveydenhuollon etiikan ydinongelma, joka on Suomessa paljolti ratkaisematta. Jos halutaan olla avoimia, pitää päättää kuka päätökset tekee: lääkärit, poliitikot vai potilaat. Pitää päättää myös siitä, miten päätetään: julkisesti oikeudenmukaisuusharkintaa käyttäen vai antamalla päätösvalta asiantuntijoille. Ja edelleen jää ratkaistavaksi mikä on arvovalintojen ja asiantuntijavallan suhde. On rakennettava päätöksentekoprosessi, jossa yhdistetään asiantuntijataho ja resursseja määrittävä poliittinen päätösvalta. Kansalaisillakin on oltava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Vaikuttavuus ei riitä Terveydenhuollolla on monia päämääriä: terveys, hyvinvointi, sosiaaliset hyödyt, hoiva ja huolenpito. Myös toiminta-, työ- ja kilpailukyky, elämänlaatu, tyytyväisyys ja oikeudenmukaisuus. Terveydelle ja hyvinvoinnille voidaan yhtä lailla luetella lukuisia määritelmiä: biolääketieteellinen normaalius, toimintakyky ja hyvinvointi, joka ei ole vain sairauden poissaolo. Siis onko kyse biologisesta, tilastollisesta vai sosiaalisesta normista? Eettisen arvokeskustelun varhainen vaikuttaja David Hume on todennut vuonna 1739: Siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä miten niiden pitäisi olla. Dosentti Saarni sanoo, että vaikuttavuus ei ratkaise oikeudenmukaisuutta. Vaikuttavuustieto on välttämätön mutta ei riittävä osa oikeudenmukaisuusharkintaa. Oikeudenmukaisuus korostaa demokraattista instituutiota ja kuuluu harvoin asiantuntijavaltaan. Onko sairaan terveys arvokkaampaa kuin terveen? Tarvitaan arvokeskustelua toiminnasta ja päämääristä. Demokratia edellyttää hyviä prosesseja, ei ehdottomia periaatteita.. samuli saarnin alustus "arvot vai vaikuttavuus terveydenhuollon valintojen perusteena" kuultiin turun hoitotieteen laitoksen 25-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetyssä etiikan teemapäivässä joulukuussa. päivän teemana oli hoitamisen kulttuuri. super

20 20 super