26 Edustajisto koolla 28 Yleisimmät muistisairaudet 32 Tanskan kotihoitoa 34 Hyvällä hoitajalla on pallollinen paita. 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "26 Edustajisto koolla 28 Yleisimmät muistisairaudet 32 Tanskan kotihoitoa 34 Hyvällä hoitajalla on pallollinen paita. 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen"

Transkriptio

1 1 2012

2 Sisältö 1 / Työn tuottavuutta mietittiin Vantaalla. 14 Lähihoitaja Johanna Kolehmainen hieroo Sirkka Valtaojan olkapäitä Rovaniemellä. 28 Varhainen diagnoosi auttaa muistisairasta. 34 Siiri Päiväniemi kertoo ensimmäisenä, millainen on hyvä hoitaja. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Kunta-alan työehtosopimus 8 Sanna Matosaari on rohkea superilainen 9 Terveys- ja hoitosuunnitelma 10 Tammikuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lähi- ja perusruokaa: lasagne 14 Johanna Kolehmainen hakee työstään haasteita 19 Kuka tekee arvovalinnat? 20 Paraniko tuottavuus Tuottavuus Talkoilla? 24 Kotihoitoilta Helsingissä 25 Miehet voivat pahoin 2 super Edustajisto koolla 28 Yleisimmät muistisairaudet 32 Tanskan kotihoitoa 34 Hyvällä hoitajalla on pallollinen paita 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 37 Ravitsemus eri ikäkausina 38 Odottavan äidin ja vauvan ravinto 40 Vaalit, vielä ehdit mukaan! 41 Palasia sieltä täältä 42 Aika hyvä työpaikka Sodankylässä 44 Työhyvinvointi on vuoden teema 49 Palkanmaksuvirheet ovat lisääntyneet 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Paras juttu vastaa kyselyyn! 54 Kielen kiemuroita Tampereelta 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 63 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Hankasalmelta 42 Halausten voimalla Sodankylässä.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Henriikka Hakkala (09) vierailevat kirjoittajat Heljä Lotvonen, Silvo Nybacka, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva istockphoto ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Aaltoa Sannalle Hämeenlinnalainen lähihoitaja Sanna Matosaari ansaitsee hatun noston ja suuren aalto-tervehdyksen rohkeudestaan. Hän nosti julkisuuteen työpaikkansa epäkohdat, joutui tämän takia esimiesten hampaisiin ja menetti mahdollisuuden vakinaistaa työnsä. Suuri työmäärä ei sellaisenaan ollut epäkohta vaan se, että lähihoitaja ei kyennyt antamaan vanhuksille sitä aikaa ja hoivaa, mikä olisi ollut hänestä edes kohtuullista. Tapauksen saama julkisuus ei ole ollut mikään positiivinen kokemus. Siitäkin huolimatta Sanna Matosaari kokee menetelleensä oikein ja sanoo ammatti-identiteettinsä vahvistuneen. Hän tekee edelleen kaikkensa, jotta vanhukset saavat parasta mahdollista hoivaa hoitopaikasta riippumatta. Kunpa meissä jokaisessa olisi edes ripaus Sannaa. Vahvuutta puolustaa niitä, jotka itse eivät voi asioitaan ajaa. Ja myös rohkeutta osoittaa arvostusta omalle vakaumukselle, mahdollisista seuraamuksista huolimatta. Tekee mieli sanoa, että käsissäsi on kaikkien aikojen runsain SuPerlehti. Se ei ole objektiivinen totuus, mutta olemme kovin innostuneita lähettäessämme uudistetun lehden luettavaksenne. Kannen informaatioarvoa on lisätty. Sen ohella esimerkiksi superilaisten omien kuulumisten palsta on nyt ulkoasultaankin värikäs ja houkutteleva. Toivottavasti se innostaa yhä useampia kirjoittamaan ja kuvaamaan alueellisia tapahtumia sivuilla julkaistaviksi. Uusia juttusarjoja aloitamme neljä. Vakavimmassa niistä paneudutaan muistisairauksiin yhteistyössä Suomen Muistiasiantuntijat -yhdistyksen kanssa. Jäsenten lempiruokareseptejä ja makumuistoja julkaistaan Lähi- ja perusruokaa -sarjassa. Hyvä hoitaja -sarjaan käymme kysymässä potilaiden ja asiakkaiden ajatuksia hoitohenkilökunnan parhaista ominaisuuksista. Kiireen ja resurssipulan vaivaamassa maassa on myös työpaikkoja, joilla puhalletaan yhteen hiileen ja jaksetaan ihan oikeasti niistä haluamme kertoa Aika hyvä työpaikka -sivuilla. Toivon, että lehdestä löytyy sekä hyvää uutta että entistä tuttua luettavaa periaatteella jokaiselle edes jotakin. Lähettäkääpä palautetta! kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat tammikuu helmikuu Kalenteri Loppiainen Lääkäripäivät 2012, Helsingin Messukeskus, Suomen Lääkäriliitto Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Oulu, SuPer Duuniin.net messut, Helsingin Messukeskus Kansallinen lähihoitajapäivä Lähihoitajapäivä 27. tammikuuta Kansallista lähihoitajapäivää vietetään nyt jo neljännen kerran. SuPer haluaa tällä 27. tammikuuta vietettävällä päivällä tehdä lähihoitajan ammattia ja koulutusta valtakunnallisesti tutuksi. Vauhdikkaan päivän tarkoituksena on tuoda esille lähihoitajan laajaa työnkuvaa ja vahvistaa lähihoitajan ammatti-identiteettiä. SuPer haluaa myös tuoda iloa lähihoitajaopiskelijoille ja alan opettajille erityisesti heille suunnatulla aktiviteettipäivällä. Superilaiset opiskelijavastaavat, SuPer-Opot, järjestävät lähihoitajakoulutusta antavissa oppilaitoksissa tempauksia ja toimintaa. SuPer on päivän aikana esillä myös valtakunnallisilla opinto-ohjaajien päivillä SuPer kouluttaa uusia opoja, Vantaa J. L. Runebergin päivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki, SuPer PeSu-koulutus, perustietoa SuPerista koulunkäynninohjaajille, Tampere, SuPer Ystävänpäivä Opintopäivät, Helsinki, SuPer Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Rovaniemi SuPer Sihteerikurssi, Helsinki, SuPer Uudistuneet jäsenkortit postitetaan tammikuussa SuPerin jäsenkortti on uudistunut. Uudet kortit postitetaan jäsenille tammikuun 2012 alussa. Kortissa on jäsenen nimi. Kortilla saat runsaasti jäsenetuja. Niitä tarjoavat muun muassa If, Teboil, OP-Pohjola-ryhmä, Viking Line, Tallink-Silja, Eckerö Line, Restel-hotellit ja Instrumentarium.. nyt on aika i n g i m a g e uusien superilaisten työsuojeluvaltuutettujen ilmoittaa luottamustehtävästään jäsenyksikköön ja varmistaa, että työnantaja on tehnyt ilmoituksen työturvallisuuskeskuksen rekisteriin. viimeistään ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville Helsingissä. ilmoittautua SuPerin vuoden 2012 koulutustilaisuuksiin. tutustua uuteen SuPer-kalenteriin tietopakettiin SuPerista. viettää kansallista lähihoitajapäivää alle 35-vuotiaiden jäsenten ilmoittautua Lähihoitajat Laineille -koulutusristeilylle. käydä SuPerin osastolla Next Step -messuilla Turussa ja Oppia ja työtä -messuilla Joensuussa. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Haasteiden vuosi Käynnistämme SuPerissa vauhdikkaasti vuoden Vuosi tuo mukanaan sekä uusia että uudistuneita haasteita. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada vanhuspalvelulakiin henkilöstömitoitus. Valmisteilla oleva vanhuspalvelulaki on saanut paljon julkisuutta jo kuluneen syksyn aikana. Ensi vuonna lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn. Yksi keskeisimmistä tavoitteista SuPerissa on saada lakiin henkilöstömitoitus ja sanktiot sen noudattamatta jättämisestä. Syksyllä 2011 SuPerin edustajat tapasivat kaikki eduskuntaryhmät ja seuraavana ovat vuorossa asian kannalta keskeiset valiokunnat. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa asiasta keskustellaan voimakkaasti. Vanhuspalvelulaki tuo toivottavasti muutoksen myös siihen, että hoitajien on helpompi ilmoittaa havaituista epäkohdista työpaikalla. Lakiin on tulossa ilmoitusvelvollisuus, jonka olemme tulkinneet ilmoitusoikeudeksi. Hoitajilla täytyy olla todellinen mahdollisuus tuoda epäkohtia esiin pelkäämättä työpaikan menettämistä tai kiusatuksi tulemista. Olemme SuPerissa kuulleet monenlaisia tarinoita muun muassa työvuorolistoilla pelaamisesta. Näin ei asia saisi olla. SuPer on nostanut esiin ongelmia yksityissektorilla, joka vielä kipuilee luottamusmiesjärjestelmän rakentamisessa. Keskeisin ongelma sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on riittämätön henkilöstömäärä. Työnantajien mielestä raha ratkaisee, käytännössä siis toiminnan tulos ja tämä oikeuttaa riittämättömään henkilöstömäärään ja siis huonoon hoitoon. Yksityissektori on kasvava sektori, jolle mahtuvat sekä parhaimmat että huonoimmat työpaikat. Osto-osaamista ja valvontaa kunnissa on lisättävä. Moni haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa kilpistyy johtamiseen, johon on löydettävä uusi suunta. Asenteissa on pöllytettävää, ja on ryhdyttävä kunnioittamaan kaikkien osaamista. Toiminnan tulee olla selkeää ja tavoitteellista. Johtajan on osattava motivoida työntekijää. Rajoitukset lähi- ja perushoitajien lääkehoidossa ovat aiheuttaneet paljon pahaa mieltä ja moni on kokenut, ettei heidän työtään arvosteta. On ollut nöyryyttävää sanoa potilaalle, ettei voi antaa särkylääkettä, vaikka on tehnyt sitä viimeiset 30 vuotta. Tämä on seikka, joka hävettää terveydenhuollossa. Maan hallitus painostaa jatkuvasti kansalaisia ymmärtämään maailmantalouden heikkoa tilaa ja välttämättömiä säästöjä, mutta työpaikoilla on varaa jättää ammattilaisten osaaminen käyttämättä ja näin myös tuhlata yhteiskunnan, veronmaksajien, varoja. Erityisesti nuoret hoitajat hakeutuvat muille aloille, jos eivät saa käyttää osaamistaan. Johtamisessa on todellakin kehitettävää kesäkuuta on SuPerin liittokokous, jossa valitaan liiton uusi puheenjohtaja, hallitus ja edustajisto. Kokouksessa päätetään myös SuPerin keskeiset linjat tulevalle toimintakaudelle. Puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät ympäri Suomea maalis-huhtikuussa jäsenilloissa. Tilaisuuksiin kannattaa osallistua. Vielä ehtii osallistua liittokokousedustajavaaliin ja päästä vaikuttamaan puheenjohtajan valintaan. Toivottavasti ehdokkaita tulee runsaasti. Hyvää alkanutta vuotta.. On ollut nöyryyttävää sanoa potilaalle, ettei voi antaa särkylääkettä, vaikka on tehnyt sitä viimeiset 30 vuotta. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Kunta-alan sopimus astui voimaan Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus eli KVTES astui voimaan vuoden alussa. Lähi- ja perushoitajille tämä merkitsi palkankorotuksia ja sopimustekstimuutoksia. Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaiset neuvottelut käytiin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa loka-marraskuun aikana. Neuvottelut saatiin päätökseen Neuvottelutulos turvaa palkansaajien ostovoimaa sekä tuo työelämään vakautta ja ennustettavuutta. Kaksivuotinen sopimus KVTES:n peruspalkat ja lukien Peruspalkka on 1907,59 /kk. Peruspalkka on 1935,44 /kk Marraskuussa neuvoteltu kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa Sopimuskauden ensimmäinen korotus tuli voimaan Kunkin viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin 1,7 prosentin yleiskorotuksella. Myös henkilökohtaista lisää korotettiin 1,7 prosentilla. KVTES :n palkkausluvussa oli määräykset henkilökohtaisesta lisästä, joka muodostui harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta lisästä ja henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisesta osasta. Nämä määräykset ovat muuttuneet uudessa sopimuksessa. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa on jatkossa työkokemuslisä. Työkokemuslisien prosentit ovat lukien viiden palvelusvuoden jälkeen kolme prosenttia ja kymmenen palvelusvuoden jälkeen kahdeksan prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta. Uusien määräysten mukaan työkokemuslisän täyttyessä henkilökohtainen lisä ei enää pienene. Palkat koskevat muun muassa hoitoalan ammattitehtävissä (palkkaryhmä 03HOI040), sosiaalihuollon ammattitehtävissä (palkkaryhmä 04SOS06A) ja varhaiskasvatuksen hoito- ja huolenpitotehtävissä (palkkaryhmä 05PKO030) olevia. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki ja edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno allekirjoittivat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 24. marraskuuta. Palkkarakennemuutoksen myötä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisesta osasta siirrettiin kaksi prosenttia tehtäväkohtaisiin palkkoihin niillä, joilla on vähintään viisi vuotta henkilökohtaisen lisän vuosidonnaiseen osaan oikeuttavaa palveluaikaa. Yhteensä tehtäväkohtaisia palkkoja ja peruspalkkoja korotettiin vuoden alusta siis 3,7 prosenttia. Tästä palkkausrakenteen uudistuksesta hyötyvät erityisesti työuransa alkuvaiheessa olevat. Kaikkien tehtäväkohtaisen palkan taso nousee. Vuoden 2012 korotuksissa ei ole paikallisesti jaettavaa erää, vaan se käytet- 6 super

7 Kainuussa aloitti yksityispuolen ammattiosasto SuPerin Kainuun yksityissektorin ammattiosasto ry numero 200 aloitti toimintansa SuPerin jäsenjärjestönä joulukuun alussa. Kyseessä on SuPerin kahdeksastoista yksityinen ammattiosasto. Osastossa on 283 jäsentä ja siihen voivat liittyä kaikki Kainuun alueella yksityissektorilla työskentelevät. Ammattiosaston kotipaikka on Kajaani, mutta kokouksia ja tilaisuuksia pyritään järjestämään eri puolilla Kainuuta. Osasto pyrkii aluksi luomaan yhteydet alueen yksityissektorin työpaikkoihin. Osaston puheenjohtaja on Eila Lukkari. Lisätietoja osaston toiminnasta voi kysellä luukku.com, tai tiin keskitetysti tekstimuutoksiin. Merkittävimpiä tekstimuutoksia ovat palkkarakenteen muuttaminen, vuosilomaluvun B-taulukon poistaminen ja palkallinen isyysvapaa. Kertaerä tammikuussa 2012 Viranhaltijalle tai työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut vähintään saakka ja palvelussuhde samaan kuntaan tai kuntayhtymään on voimassa , maksetaan tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä 150 euron suuruinen erillinen kertaerä. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi. Tässä tarkoitettua kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle tai työntekijälle ei makseta palkkaa tammikuulta Vuoden 2013 palkankorotukset Viranhaltijan tai työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotus on 1,46 prosenttia. Henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. Vuonna 2013 on jaossa paikallinen järjestelyerä, joka on suuruudeltaan 0,6 prosenttia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Vuoden 2013 paikallisen järjestelyerän jaosta annetaan erilliset ohjeet syksyllä yksityissektorin palkkasopimuksista kerrotaan tämän lehden sivulla 50. j u k k a j ä r v e l ä Naishoitajien alaselkäkivut tutkitaan Lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta naishoitajien alaselkäkipuihin on ryhdytty tutkimaan UKK-instituutissa. Tutkimukseen otetaan mukaan 240 tamperelaista vuotiasta vuodeosastoilla työskentelevää naishoitajaa, joilla on ollut selkäkipuja. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat yleisimpiä syitä hoitohenkilöstön ennenaikaiseen eläköitymiseen ja epäspesifi selkäkipu on merkittävin sairauspoissaolojen syy. Hoitohenkilöstö siirtyy Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 56-vuotiaina. i n g i m a g e super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Rohkea superilainen toi työpaikan epäkohdat esiin teksti ja kuva marjo sajantola Lähihoitaja Sanna Matosaari puuttui rohkeasti työpaikkansa ongelmiin. Muutosta parempaan ei saada aikaiseksi vaikenemalla epäkohdista. Lähihoitaja Sanna Matosaari on saanut kuulla niin asiattomia huomautuksia kuin vääristeltyjä totuuksiakin sen jälkeen, kun hän antoi Hämeenlinnan kaupungin edustajalle 15-kohtaisen luettelon oman työpaikkansa, Hoivakoti Keinukamarin epäkohdista. Hän uskoo myös, että aiheuttamansa kohun takia hänen määräaikaista työsuhdettaankaan ei jatkettu. Saati, että hänet olisi palkattu vakituiseksi työntekijäksi vapautuneeseen toimeen, jota hän oli sijaistanut. Toimen täyttämiseksi järjestetyssä työhaastattelussa johtaja Tarja Makkosen pöydällä oli Sannan tekemä lista epäkohdista. Sanna sai kuulla tekevänsä työtä liian suurella sydämellä. Lisäksi häntä moitittiin tietojen antamisesta kaupungille ja kehotettiin ottamaan tapauksesta opiksi. Kaupungin ikäihmisten lautakunnan puheenjohtaja Sirpa Laakso kehotti Hämeen Sanomien artikkelissa Keinukamarin hoitajia katsomaan peiliin, jos hoitokodissa kohdellaan vanhuksia kaltoin. Lautakunnan puheenjohtajatar totesi samassa haastattelussa seisovansa tilaajajohtaja Jukka Lindbergin takana. Tämä ikäihmisten tilaajapalvelujen tilaajajohtaja tuli ainakin superilaisten keskuudessa kuuluisaksi joulukuun SuPer-lehden sammakollaan. Ei mikään näistä, eikä kaikki tämä, ole kuitenkaan Sanna Matosaarta masentanut. Hän kokee vain vahvistuneensa ja haluaa edelleen, että vanhukset saavat parasta mahdollista hoivaa hoitopaikasta riippumatta. Kun puhuin johtajan kanssa, ymmärsin, että minulla ei ole takaisin pääsyä. Tärkeintä on se, että epäkohdat on tuotu julki. Lisäksi päättäjät ovat nyt paljastaneet oman vinoutuneen ajatusmaailmansa. Muistilistasta meteli Lähihoitaja Sanna Matosaarella oli vanhustyöstä jo lähes viiden vuoden kokemus ennen Hoivakoti Keinukamarin määräaikaista työsuhdetta. Sijaisuuksia hänelle riitti vuodeksi ja sen loppupuolisko kului dementiayksikössä. Sanna sai vastuullisia 28-vuotias lähihoitaja Sanna Matosaari toteaa ammatti-identiteettinsä vain vahvistuneen myllerryksessä. tehtäviä, muun muassa saattohoidon. Lisävastuuta tuli myös siitä, että yksikössä käytettiin paljon opiskelijoita sijaisina. Sanna toteaa selvinneensä kyllä työmäärästä, mutta oman työnsä laatuun hän ei voinut olla tyytyväinen. Esimerkiksi aamuvuorossa vanhuksen hoiva jäi vain pesuun, pukemiseen ja päivähuoneeseen siirtämiseen. Öisin kaksi hoitajaa vastasi 66-paikkaisen hoitokodin asukkaiden turvallisuudesta neljässä eri kerroksessa sijaitsevissa palveluasunnoissa ja kahdessa dementiayksikössä. Etenkin dementoituneet asukkaat olisivat tarvinneet ennemmin hoitajan lämmintä läsnäoloa kuin pillereitä rauhoittuakseen yölepoon. Kerrankin aamuvuoroon tullessaan Sanna kohtasi yökön, joka itki uupumustaan raskaan yövuoron jälkeen. Kuulin puolen vuoden aikana vakituisilta työntekijöiltä monenlaisista puutteista ja ongelmista. Alan kyllä toimia, kun olen varma asioista ja kerroin epäkohdista johdolle tilaisuuden tullen. Lopulta vetosin esimiehen asemaan työsuojelupäällikkönä ja pyysin kaupungin edustajaa tutustumaan tilanteeseen. Matosaari toteaa kirjoittaneensa havaitut epäkohdat luetteloksi siksi, ettei hän unohtaisi niistä mitään, jos hän jännittäisi keskustelua johtajan ja kaupungin edustajan kanssa. Lähiesimieheni mielestä se oli asiallinen. Muistilistastani tuli julkinen paperi, kun annoin sen ikäihmisten lautakunnan edustajalle. Sanna kehottaa kaikkia superilaisia tarttumaan aina rohkeasti epäkohtiin, muuten mikään ei koskaan muutu. Hän suosittelee, että asiat kirjoitetaan muistiin ja esimieheltä pyydetään kuittaus hänelle näytettyihin asiakirjoihin. On myös muistettava, että mediakin tekee omia tulkintojaan, joten omissa lausunnoissa on oltava tarkkana. Tärkeää on pysyä faktoissa. Ei saa liioitella, pitää voida pysyä sanojensa takana. Kun tarttuu asiaan, kannattaa ottaa työkaveri mukaan. Sanna kiittää omaa luottamusmiestään ja SuPeria saamastaan tuesta kaiken myllerryksen keskellä. Vaikka työpaikan henkilöstö keräsi adressin Sannan palkkaamiseksi takaisin, ei hänelle riittänyt töitä. Nyt hän tekee keikkaa. Hän haluaa myös jatkaa vanhustyössä. En voi kuvitellakaan muuta ammattia. Opin senkin, millainen hoitaja en ainakaan halua olla.. 8 super

9 Potilaat halutaan nyt sitouttaa omaan hoitoonsa teksti sonja kähkönen Terveys- ja hoitosuunnitelman avulla potilaita motivoidaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Tulevaisuudessa sähköinen hoitosuunnitelmalomake toimii sekä potilaan että terveydenhuollon työntekijän karttana sairauden hoidossa. Kansallinen työryhmä on kehittänyt terveys- ja hoitosuunnitelmaa, johon on tarkoitus koota potilaan kannalta keskeiset terveysongelmat ja niiden hoito. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkisti marraskuussa hoitosuunnitelmalomakkeen sisältöalueet, joita ovat hoidon tarve, tavoite, keinot, toteutus, seuranta ja arviointi. Merkittävää tulevassa terveys- ja hoitosuunnitelmassa on se, että potilaan tarpeet ja tavoitteet huomioidaan entistä paremmin. Tarkoitus on tukea potilaan omahoitoa ja kannustaa häntä ottamaan vastuuta itsestään. Terveys- ja hoitosuunnitelmaan voidaan kirjata esimerkiksi painoa pudottavan potilaan ravitsemus- ja liikuntaohjelma, kertoo terveyskeskuslääkäri Päivi Linnanen Paavolan terveysasemalta Lahdesta. Lahti on yksi niistä 61 paikkakunnasta, jossa terveys- ja hoitosuunnitelmaa on jo pilotoitu. Paavolan terveysasemalla hoitosuunnitelmaa on lähdetty työstämään pitkäaikaissairaiden ja muiden paljon terveyspalveluja kuluttavien potilaiden kanssa. Hoitajan kartoituskäynnillä potilaan kanssa käydään läpi kaikki terveyden kannalta keskeiset asiat, minkä jälkeen varataan aika lääkärin vastaanotolle. Käytännöt ovat vaihdelleet eri pilottipaikkakunnilla. Terveys- ja hoitosuunnitelman uskotaan vähentävän ylimääräisiä asiakaskäyntejä. Päivi Linnanen arvioi, että Paavolan terveysasemalla käynnit ovat jopa puolittuneet. Asiakaskäynnit järkevöityvät, kun yhteisesti sovitut asiat eivät jää potilaille epäselviksi ja he sitoutuvat hoitoonsa. Asiakkaamme saavat terveys- ja hoitosuunnitelmansa kirjallisena, ja se toimii heidän omahoitonsa tukena. Myös hoitohenkilökunnan työ helpottuu, kun potilaiden kokonaistilanne on selvitetty perusteellisesti ja siitä on selkeä kuva. Kahdenlaista palautetta Terveys- ja hoitosuunnitelma on saanut potilailta hyvää palautetta, mutta hanketta on myös kritisoitu. Työtapa vaatii asennemuutosta sekä potilailta että hoitohenkilökunnalta. Joillekin terveydenhuollon ammattilaisille on haaste laskeutua ammattilaisen jalustalta lähemmäs potilasta ja huomioida asiakkaan näkökulma. Terveys- ja hoitosuunnitelmasta kehitellään sähköistä versiota, joka on tarkoitus ottaa käyttöön sekä julkisella että yksityissektorilla. Yhtenäinen rakenne mahdollistaa sen, ettei hoitolomakkeen käsittely ole riippuvainen hoitopaikassa käytettävästä tietojärjestelmästä. Hoitosuunnitelman valtakunnallisesta käyttöön ottamisesta ei ole tarkkaa aikataulua, mutta tekninen toteutus tietojärjestelmiin toteutetaan vuoteen 2014 mennessä. Terveydenhuollon toimija voi ottaa suunnitelman käyttöön, kun se on liittynyt kansalliseen sähköiseen potilastietojärjestelmään tai potilastietoja välittävään alueelliseen tietojärjestelmään.. Työterveyshuolto kattaa lähes kaksi miljoonaa työssä käyvää Työterveyshuollon piirissä oli vuonna 2009 Kelan korvaustietojen mukaan työntekijää eli 87 prosenttia palkansaajista. Työterveyshuollon kattavuus on parantunut 7,7 prosenttiyksiköllä 2000-luvulla. Joka kymmenes palkansaaja on kuitenkin työterveyshuollon ulkopuolella. Eniten puutteita työterveyshuoltopalvelujen järjestämisessä on alle kymmenen hengen työpaikoilla. Osa näistä työnantajista ei hae Kelasta korvauksia työterveyshuollon kustannuksista. Osa ei järjestä lainkaan työterveyshuoltoa työntekijöilleen, vaikka se on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Mistä saadaan nuoria hoitajia eläkkeelle lähteneiden tilalle? Kunta-ala kamppailee jo nyt erittäin nopean henkilöstön eläkepoistuman kanssa. Seuraavien viiden vuoden aikana kunnista siirtyy vuosittain eläkkeelle työntekijää. Sosiaali- ja terveysalalla eläkkeelle jää 60 prosenttia nykyisistä työntekijöistä vuoteen 2030 mennessä. Tilannetta vaikeuttaa se, että sosiaali- ja terveyspalveluissa vain neljäsosa työntekijöistä on alle 35-vuotiaita. Yksityinen sektori on onnistunut rekrytoimaan nykyisistä alle 35-vuotiaista paljon suuremman osan kuin kuntasektori. Eläkepoistuma on kaikkein voimakkainta Lapissa, Kainuussa sekä Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kuntaliiton julkaisemassa Rakennemuutoskatsauksessa etsitään ratkaisuja kuntatöiden työntekijäpulaan. Ei kuntaliitos Viime lehdessä sivulla 28 julkaistussa Anu Kärjen haastattelussa mainittiin virheellisesti Huittisten, Köyliön ja Säkylän kuntaliitos. Alueella ovat käynnissä sote-neuvottelut. Lopullista päätöstä liitoksesta ei ole vielä tehty. super

10 Tammikuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Suomalaisäidit tyytyväisiä elämäänsä Suomalaiset äidit ovat tyytyväisiä elämäänsä riippumatta siitä ovatko he työelämässä vai kotona lastensa kanssa. Äitien kokema yleinen tyytyväisyys saattaa kuvastaa sekä hyvin onnistunutta lasten päivähoitojärjestelmää että valinnanvapautta eri hoitomuotojen välillä. Äideillämme on kuitenkin eurooppalaisia äitejä enemmän vaikeuksia yhdistää työpaineet ja kotielämä. väestöliitto Viljakuidut ehkäisevät suolistosyöpää Viljoista ja etenkin täysjyväviljasta saatavat kuidut pienentävät riskiä sairastua suolistosyöpiin, suuri meta-analyysitutkimus osoittaa. Hedelmien, vihannesten tai palkokasvien kuidut sen sijaan eivät vähennä suolistosyöpiä, vaikka ovat muuten terveellisiä. duodecim i n g i m a g e Älä paista lihaa liikaa Erittäin kypsäksi paistettu tai grillattu punainen liha voi suurentaa miesten riskiä sairastua eturauhassyöpään. Todennäköisesti riski johtuu paistettaessa lihaan syntyvistä syöpää aiheuttavista karsinogeeneista. duodecim Säilykepurkeissa on haitallista kemikaalia Säilykeruokia säännöllisesti syövät voivat altistua suurille määrille bisfenoli A -kemikaalia. Kemikaali on yhdistetty muun muassa sydäntautien, syöpien, lihavuuden ja diabeteksen riskiin. Bisfenoli A:n käyttö lasten tuttipulloissa kiellettiin tänä vuonna, mutta sitä on edelleen muun muassa metallisten säilykepurkkien muovisissa sisäpinnoitteissa. duodecim Lihavat erottuvat kolmevuotiaina tiesitkö: Yli ihmistä sairastaa Suomessa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Kanadalaistutkijoiden mukaan lapsen painonkehitys kolmen vuoden iässä paljastaa kenestä tulee lihava. Lihomisherkät ylittävät ylipainoisuuden rajan viimeistään kahdeksan vuoden iässä. Syntymää edeltävät tekijät voivat altistaa lihomiselle. Näitä ovat ainakin äidin lihavuus ja raskaudenaikainen tupakointi. duodecim 10 super

11 Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet joulukuun kysymys oli: Annatko usein lahjaksi jotain itse tekemääsi? kyllä 45 % en 55 % Kyllä, koska harrastan monenlaisia kädentaitoja ja samalla teen henkilökohtaisia lahjoja. tulee hyvä mieli antajalle ja toivottavasti myös saajalle. jouluisin annan esimerkiksi marjahilloja. kaunis paketointikin ilostuttaa saajaa ja antajaa. samanlaista ei sitten tule vastaan. Se vasta henkilökohtaista on. tulee halvaksi. minulla on paljon aikaa, kun olen aina yksin. kauniit neulotut lapaset tai villasukat lämmittävät saajaa ja antajaa. En, koska en omaa sellaisia taitoja. herään asiaan liian myöhään ja se jää suunnitteluasteelle. kaikki eivät arvosta itse tehtyä. lahjakortti on päivän sana. kaupasta on kivempi ostaa. en oikein osaa tehdä mitään, mikä kelpaisi lahjaksi. työ vie kaiken vapaa-ajan, mutta mielelläni antaisin. valitettavasti peukalo on jostain syystä keskellä kämmentä. en osaa tehdä käsitöitä. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 20. tammikuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. joulukuun arvonnassa sen voitti arja abbes vantaalta. onnittelut! Hänen tapansa kohdata ihmisiä oli valtavan röyhkeää ja mahtipontista. Koko ajan täällä kuului, kuinka hoitajat kyseenalaistivat hänen ammattitaitoaan." sairaanhoitaja maija ilonen valelääkäri juhani zarianovista. sairaanhoitaja 12 /2011 Tämä on kuin salapoliisityötä. Joskus jo ongelman hahmottaminen on haastavaa. Lääkärillä voi olla pelkästään vaisto siitä, että jokin on vialla. Saan suurta tyydytystä siitä, kun ratkaisu löytyy ja asia kääntyy potilaan parhaaksi. apulaisylilääkäri sanna mustonen espoon asukaslehti 4 /2011 Kirjastokortti ja työnantajan kulttuuriseteli ovat hyvän elämän passeja. arkkiatri risto pelkonen telma 4 / vuotta sitten Puheenjohtaja Salme Pihl palasi kolumnissaan menneen vuoden tapahtumiin. Hän kertoi olevansa entistä varmempi siitä, että jättäytyminen Tehy-yhteistyön ulkopuolelle oli ollut oikea ratkaisu edelliskevään liittokokoukselta. Monet seikat apuhoitajien asemaa, koulutusta ja edunvalvontaa koskevissa kysymyksissä olivat niin painavia, että jäsenistään vastuuta kantavina liiton päättävät elimet eivät voineet tehdä toisenlaista päätöstä. apuhoitajalehti 1 / 1982 super

12 Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Lasagne on helppo valmistaa teksti marjo sajantola kuva jukka järvelä Kun lähihoitaja Sari Vaara lähti ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen ammattiosaston pikkujouluun, hän palasi sieltä uunituoreena luottamusmiehenä. Rovaniemen ammattiosaston syyskokous oli ennen pikkujoulua, joten en voi valintaani laittaa pikkujoulun piikkiin, Sari vitsailee. Koska häntä on aina kiinnostanut edunvalvonta ja siihen kuuluvat asiat, hän otti mielellään luottamustehtävän vastaan. Kaikenlainen kokkailu on myös yksi niistä asioista, joista Sari on kiinnostunut. Hänen mielestään ruuanlaiton on kuitenkin oltava helppoa. Maukasta saa vähemmälläkin kikkailulla. Kokista lähihoitajaksi Sari Vaara on juuri oikea henkilö aloittamaan tämän SuPerlehden uuden sarjan. Hänellä on nimittäin myös ravintolakokin tutkinto Rovaniemen hotelli- ja ravintolakoulusta ja monen vuoden työkokemus. Hän on kokannut niin Turun kesäravintolassa kuin Helsingin Solnassa sekä Kilpisjärven, Pyhätunturin ja Sallan ravintoloissa. Sitten tein kolmen vuoden välein kolme lasta ja olin kotona sen kymmenen vuotta. Silloin aloin ajatella, että tätäkö loppuelämäni on. Ammatinvalinnan psykologin mielestä kykyni viittasivat hoitopuolelle ja hain koulutukseen. Enkä ole katunut valintaani. Sari valmistui lähihoitajaksi mielenterveys-, päihde- ja kriisityön koulutuslinjalta ja teki alkuun sijaisuutta psykiatrisessa ryhmäkodissa. Sen jälkeen hän onkin tehnyt töitä kohta viisitoista vuotta kehitysvammaisten parissa ja pitää työtään mielenkiintoisena ja haasteellisena. Asukkaat ovat fyysisesti hyväkuntoisia, mutta kommunikointi heidän kanssaan vaatii paljon. Heidän tarpeidensa ym- Lähihoitajan työssä on kokkikoulutuksesta ollut valtavasti hyötyä. märtäminen on pitkälle hoitajan havainnoinnin varassa. Työvuoro painottuukin kuntouttavaan mielenterveystyöhön, ohjaamiseen ja neuvomiseen. Lähihoitajan työssä on kokkikoulutuksesta ollut valtavasti hyötyä. Sari muokkaa ja soveltaa reseptejä niin, että asukkaat voivat osallistua helpommin ruuanvalmistukseen. Ei ole tarkoitus, että asukkaat osaisivat täydellisesti valmistaa ruokaa. Kukin osallistuu kykyjensä ja psyykkisen vointinsa mukaan. Salaatin teko on helppoa ja aina voi osallistua pöydän kattamiseen sekä tiskikoneen käyttöön. Jokaisella on niin hyviä kuin huonojakin päiviä. Hoitajan eteen tulee tilanteita, jolloin on helpompi tehdä jotain itse kuin suostutella asiakasta suoriutumaan tehtävästä. Se on myös jokaisen itsessään hyväksyttävä, ettei aina ole täydellinen hoitaja, hellä ja hento, Sari tokaisee ja purskahtaa nauruun. Pippurin pitää maistua Sari sanoo tekevänsä niin hyvää lasagnea, että hän on itsekin ihan heikkona siihen. Hän tunnustaa syövänsä yksin puolet suuressa laakeassa vuoassa tekemästään annoksesta. Hänen neljästä lapsestaan asuu kotona enää vain nuorin, 14-vuotias Teemu, joka ei kuitenkaan syö äitinsä tekemää lasagnea. Käytän rosepippuria niin, että se myös maistuu ruuassa, eikä poika pidä siitä. Mummon tekemä kaurapuuro ja erilaiset kasviskeitot maistuvat viidelle ja varmasti myös kesän korvalla syntyvälle kuudennellekin lapsenlapselle. Monet pitävät lasagnentekoa monimutkaisena, mutta Sarin mielestä se on helppoa. Hän antaa niksin: maito ei pala pohjaan, kun käyttää haudutuspuurokattilaa, eikä valkokastiketta tarvitse hauduttaa kypsäksi kattilassa, koska ruoka muhii uunissa tunnin. Maustan jauheliha-tomaattikastikkeen käsituntumalla. Valkokastikkeeseen ripsautan rosepippuria ja joskus vähän juustoraastetta. Juustoraastetta laitan lasagnen pinnalle, joskus myös väliin. Riippuu vähän mielialasta, mitä makua milloinkin haluan.. 12 super

13 tomaattikastike: 400 g paistijauhelihaa ruskistetaan 1 sipuli 1 yksikyntinen valkosipuli 1 tölkki tomaattimurskaa 2 rkl oreganoa ja basilikaa 1 rkl rouhittua mustapippuria. valkokastike: 70 g voita sulatetaan lisätään vehnäjauhoja sen verran, että seos on paksu tahna 1 l maitoa vispataan pienissä erissä 1 tl murskattua rosepippuria tai viherpippuria, kuka mistäkin tykkää 1 tl suolaa Laita ensin uunivuoan pohjalle tomaattikastiketta ja hiukan valkokastiketta, sen jälkeen kerros lasagnelevyjä. Jatka täyttöä kerroksittain, päällimmäiseksi lasagnelevyjä, valkokastiketta ja juustoraastetta. Tunniksi 200 asteiseen uuniin, peitä vuoka loppuvaiheessa, jos pinta tummuu liikaa. Itse laitan vuoan jo kylmään uuniin, joten ruoka kypsyy rakkaudella. lasagnelevyjä emmental-mozzarella juustoraastetta kerrosten väliin ja pinnalle suolaa maun mukaan super

14 Johanna Kolehmainen ja Pekka Ylinampa viettävät yhteiseloa dementiaryhmäkoti Kotipihlajassa. 14 super

15 Ryhmäkoti antaa mahdollisuuden kehittymiseen Tarmokkaasti eteenpäin teksti ja kuvat jukka järvelä Hyvä työpaikka antaa asukkaille hyvää hoitoa, mutta tarjoaa hoitajallekin mahdollisuuden kehittyä. Rovaniemeläinen lähihoitaja Johanna Kolehmainen tekee hoitotyötä, opiskelee ja toimii välillä esimiehenäkin. Aamuvuoro dementiaryhmäkoti Kotipihlajassa alkaa seitsemältä, mutta Johanna Kolehmainen istuu kansliassa etuajassa. Yökkönä ollut ja työvuoroaan päättävä Armi Pyrrö kertoo, että yövuoron aikana ei ole tapahtunut mitään yllättävää: asukkaat ovat nukkuneet rauhassa eikä erään asukkaan vatsa ole edelleenkään toiminut. Kolehmainen kuuntelee tarkasti ja esittää lisäkysymyksiä lääkkeistä sekä muusta tulevan päivän kulun kannalta tärkeistä asioista. Kotipihlajassa on paikalla 12 asukasta. Kaksi hoitajaa hoitaa aamuvuoroa. Toisena aamuvuoroon tullut lähihoitaja Jaana Lahti miettii päivän ulostuslääkityksien tarvetta Kolehmaisen kanssa, joka tutkailee asiaa tietokoneen ruudulta. Sitten soi ovisummeriin yhdistetty puhelin. Se on ruokalähetti, joka tuo aamiaista keskuskeittiöstä. Aamuvilskettä Kello lähestyy puolta kahdeksaa. Kolehmainen jatkaa potilasraporttien tutkimista vielä hetken ruudun äärellä. Yksi asukkaista on terveyskeskuksessa, toisen virtsatesti on selvitettävä, kolmas on näköjään käynyt illalla suihkussa. Lääkehoitojen kanssa on oltava tarkkana. Huoneissa nukutaan vielä, mutta aamuvuoron työpari lähtee herättelemään ensimmäisiä, kumpikin omaan suuntaansa. Kiirettä ei pidetä eikä sellaista koskaan edes haluta näyttää asukkaille. Aamutoimissa riittää vilskettä nyt pariksi tunniksi. Osaa herätellään, osa saa nukkua. Meillä on ennen ollut keskitetty aamupala, mutta ei enää. Ruokaa saa yölläkin, jos niin haluaa. Vain harvoin joku syö sängyssä, päivän kunnon mukaan joskus tehdään näin. Toiset syövät itse, muutamaa syötetään. Tämäkin menee päivän tilanteen mukaan eli hoitaja auttaa, jos vaikka kädet vapisevat tai ruoka on löysää. Kotipihlajassa asuu keskivaikeata tai vaikeaa dementiaa sairastavia. Valtaosan kanssa pystyy kommunikoimaan, kunhan vaan löytää oikean aiheen. Muutaman kanssa pystyy puhumaan vaikka presidentinvaaleista. Herätys Huomenta kaunokainen, lähdettäisiinkö aamupalalle, Kolehmainen herättelee Siiri Paldaniusta huoneessaan. Hoitaja hivelee asukkaan tukkaa. Paldanius heräilee verkkaasti silmiään siristellen samalla, kun Kolehmainen jo etsii kaapista sopivaa vaatetusta. Mitäs me laitettais tänään päälle, Siiri? Kolehmainen nostaa Paldaniuksen ensin istumaan sängylle. Siinä tasataan hetki verenpainetta. Sitten noustaan yhdessä seisomaan ja taas pidetään tauko verenpaineen asettumiseksi. Kolehmainen taluttaa hoidettavansa kylpyhuoneeseen aamutoimille. Niiden aikana hoitaja kyselee edellisyön unista ja siitä, joko sitä kahvihammasta mahtaa kolottaa. Vielä super

16 Pekka Ylinampa ja Heino Välimaa kuuntelevat kansanlauluja ja katselevat dvd:n tv-ruutuun välittämiä kansallismaisemia Kotipihlajan päiväsalissa. Johanna Kolehmainen helpottaa miesten oloa hieromalla hartioita. 2. Kolehmainen valvoo, että jokainen asukas saa riittävästi ruokaa. Kaisa Räty syö aamupuuroa ja nauttii mehusta. Taustalla keittiössä häärii toinen aamuvuorolainen Jaana Lahti. 3. Heino ennen lähtöä Paldaniuksen jalat saavat rasvavoitelun, jonka jälkeen Kolehmainen saattaa ensimmäisen syöjän ruokapöytään. Samaan aikaan Jaana Lahti taluttaa ensimmäistä asukastaan aamupalalle. Keittiössä Keittiössä Johanna Kolehmainen toimii vanhusten ehdoilla. Puuroon putoaa kaksi reippaankokoista voipalaa. Sitten maistovarmistus, että suolaakin on riittävästi. Kolehmainen tarkistaa asukkaiden lääkkeet vielä kerran, vaikka niille on jo tehty kaksoistarkastus. Haluan olla varma, että asukas saa varmasti oikeat lääkkeet ja ettei virhettä pääse syntymään missään vaiheessa. Vastuu kun on viime kädessä lääkkeen antajalla, hän sanoo lääkekuppeja mittailessaan ja lääkkeitä dosetista ottaessaan. Nyt on keskiviikko, mutta maanantaisin Kotipihlajassa on kolme aamuvuorolaista juuri lääkkeenjaon vuoksi. Aamiaispöydät täyttyvät tasaisen verkkaisesti tulijoista. Osa tulee rollaattorilla, osa täysin omin avuin. Kun kaikki eivät saavu yhtä aikaa, kaksi hoitajaa pystyy hyvin auttamaan jokaisen ruokailun alkuun. Sopivassa kohdassa toinen aamuvuorolaisista jää jatkamaan syöttämistä, kun toinen lähtee herättämään viimeisiä nukkujia. Mukavien puheiden sekä tietysti kahvin ja puuron houkuttamana uusi asukas saatetaan noin vartissa sängystä kohti aamiaista. Jossakin huoneessa avataan Lapin Radio, toisessa paikassa työt sujuvat laulun sanoja yhdessä tapaillen. Ergonomiaa Lähiesimies soittaa ja kertoo jättävänsä tämän työpäivän sairaana väliin. Äänikin on mennyt flunssassa. Kotipihlajassa on oma lähiesimies, jonka työviikkoon kuuluu yleensä yksi kirjallisiin töihin tarkoitettu työpäivä. Esimies ei tee yötöitä ja on harvemmin iltavuorossakaan. Kolehmaisen mielestä töihin ei kannata tulla sairaana, ja hän jatkaa aamiaisrutiinien parissa tietäen, että päivän vastuu on hieman kasvanut. Kello on yli yhdeksän, Johanna syöttää yhtä asukasta ja vahtii, että toinen ei karkaa pöydästä kesken syönnin. Enää yksi unelias on vuoteessa. Hän on aamuisin niin tokkurainen, että liian aikaisin ei kannata lähteä herättämään. Aamun viimeinen herätettävä tarvitsee molempien hoitajien tuen. Suurin osa sängystä auttamisista luonnistuu Kotipihlajassa yksin, koska sängyissä on nouseva pääty tai huoneissa on kehittyneet erikoissängyt monine toimintoineen. Joutuisimmat ovat syöneet. Päiväsaliin on muodostunut katsojarinki aamutelevision ympärille. Tuorein Lapin Kansa luetuttaa yhtä sivummalla. Viimeinen asukas syö rauhassa hoitajan valvomana. Keittiöön on kertynyt tiskivuori. Astiat joutavat vielä odottamaan, Kolehmainen toteaa. Esimiehenä Mukavaa kun työssä on muutakin kuin perushoitoa. Olen työsuojeluvaltuutettu ja turvallisuusvastaava, onhan minulla pitkä vpk-tausta. Jostakin olen saanut vaippavastaavan hommat. Lisäksi minulla on valmius esimiestehtäviin, kun olen lyhyen ajan saanut niitä töitä tehdä. Kirjalliset työtkin ovat mukavia, parhaillaan kokoan uudelleen perehdyttämiskansiotamme. Johanna Kolehmainen toimi yksikkönsä lähiesimiehenä viime keväänä kahden kuukauden ajan. Kun äitiyslomalla olleen esimiehen sijaiseksi valittu hoitaja saikin pitkäaikaisen sijaisuuden muualla, katseet kääntyivät Kolehmaiseen. 16 super

17 3 4 Välimaan aamurutiineihin kuuluu parranajo. Sen jälkeen Kolehmainen levittää hänen poskiinsa partavettä. Taustatunnelmaa aamutoimiin luo auki oleva radio. 4. Tiskikone tiskaa kahdentoista asukkaan ruokailuvälineet nopeasti. Asukkaiden vaatteiden peseminen kuuluu Kotipihlajassa yövuorolaisen tehtäviin. Olin joskus sanonut palvelutalon toiminnanjohtajalle Jarmo Palolle, että esimiehenä toimiminen on yksi haaveeni. Yhtenä päivänä Jarmo tuli juttelemaan, että jostakin pitäisi saada esimiehen sijainen. En kahta kertaa miettinyt ja sanoin heti, että jos kelpaan, niin ryhdyn. Tuollainen on tuhannen taalan paikka, ei siitä voi kieltäytyä. Kolehmaisen mukaan viime huhti-kesäkuussa tehty esimiespesti oli antoisa. Uudessa työnkuvassa ei ollut liikaa yllättävyyksiä, koska hän oli seurannut läheltä oman lähiesimiehensä työtä. Tukea hän sai palvelutalon lähiesimieheltä toisesta yksiköstä sekä toiminnanjohtajalta. Esimiehen tehtäviin kuuluivat muun muassa muutosten teko lääkelistoihin, sijaisten haku, laskutuksen hoitaminen, kun johtaja oli lomalla, läsnäololistojen toimittaminen eteenpäin, hoitokokouksiin osallistuminen, hoitotyötuntien pitäminen ja lääkärikierron valmistelu sekä hoito. Omasta mielestäni se sujui hyvin. Kävin kuitenkin itseni kanssa keskusteluja, olenko yhä se sama lähihoitaja. Roolini vaihtui, kun olin myös työnantajan edustaja, ja kaikkia asioita ei voinut ainakaan heti sanoa muille hoitajille. Työkaverit varmaan ovat parempia arvioimaan onnistumistani. Osa heistä kai järkyttyi, kun tällainen nuorimmasta päästä oleva hoitaja ryhtyi esimieheksi. Tyylini kuitenkin tunnetaan, eli se että joka paikkaan tuokin ittensä tukkii! Sitäkin saatettiin pelätä, että selviänkö tehtävistäni. Sairaanhoitajan tehtäviä en tehnyt, mutta huolehdin siitä, että palvelutalon lähiesimies oli tietoinen niistä ja teki ne. Opiskelemassa Johanna Kolehmainen opiskelee työn ohessa sosionomiksi ammattikorkeakoulussa. Valmistumisen on määrä olla edessä runsaan kahden vuoden kuluttua. Haaveena on lähiesimiehen tai palveluohjaajan työ. Katsotaan nyt mitä koulutus tuo tullessaan. Juuri nyt nykyinen työpaikka tuntuu liian hyvältä, jotta lähtisin muualle. Kolehmainen pohtii työtä ja vastuuta. Kumpikaan ei pelota. Työssä on oltava sisältöä, ja sitä on muun muasssa hyvässä perushoidossa ja viriketoiminnassa. Oudolta silti tuntuisi olla 40 vuotta lähihoitajana, jonka työnkuva ei muutu miksikään. Olen tullut isääni, joka on elinikäinen opiskelija. Äidiltä varmaan olen perinyt tarmokkuutta ja sinnikkyyttä. Opiskelut vievät kaksi päivää kuukaudessa. Lisäksi kuukausittain on kaksi virtuaalipäivää. Näiden lisäksi oppilaitos antaa laajoja kotitehtäviä. Saan kymmenen palkallista koulutuspäivää vuodessa. Työnantaja kannustaa muutenkin koulutukseen. Hoivaa Kesken rauhallisen aamupäivän hetken yksi asukkaista horjahtaa yhtäkkiä tuolilta alas. Molemmat hoitajat lähtevät tutkimaan patteria vasten keinahtanutta vanhusta, kyselevät mahdollisista vammoista ja taluttavat hänet sohvalle istumaan. Kaiken pitäisi olla kunnossa, mutta tapahtumasta tehdään iltapäivällä tapaturmaraportti. Tilanne rauhoittuu. Haluavatko rouvat ja herrat katsoa tv:tä vai laitetaanko levyt sopimaan? Valinta osuu musiikkiin. Kotimaani ompi Suomi ja muut kansanlaulut täyttävät päiväsalin samalla, kun dvd välittää tvruutuun kuvia suloisista suvimaisemista heinäntekoineen ja auringonlaskuineen. Kolehmainen lähtee asukkaan kanssa suihkuun. Menomatkalla parivaljakko tanssahtelee musiikin tahdissa. Suihkun super

18 jälkeen tukka käherretään huolella ikkunan ääressä. Seuraavaksi tuodaan lounas tutuissa laatikoissa. Vielä ei kuitenkaan ole ruoka-aika sillä osa asukkaista on siirtynyt päivälevolle. Toiminnanjohtaja Jarmo Palo käy kierroksellaan ja pitää kansliassa Kolehmaisen kanssa lyhyen palaverin työvuoroista. Sillä on suuri merkitys millainen johtaja työpaikalla on. Sellainen yksikkö ja työnilo, millainen esimies. Meillä on hyvä johtaja ja se näkyy kaikessa, Kolehmainen kuittaa palaverin jälkeen. Rutiineja Mitä enemmän asukkaiden kanssa ollaan, sitä rauhallisemmin arki sujuu. Olemme taidepainotteinen palvelutalo. Joskus maalaamme, laulamme paljon, välillä katsotaan elokuvia, lehtiä luetaan. Talon ulkopuolisia esiintyjiä täällä käy säännöllisesti, mutta toki useamminkin he saavat tulla. Säkkijärven polkka soi viimeisenä kappaleena ennen päiväateriaa. Ahkerimmat musiikinkuuntelijat yltyvät kättentaputuksiin ennen toista ruokailua. Kolehmainen laskee, että hänellä menee työvuorossa kirjallisiin töihin aikaa puolisen tuntia. Yötyön rutiineihin Kotipihlajassa kuuluvat pyykkäys, siivous, ruokatilausten teko, kukkien kastelu, voileipien teko, ja astioiden järjestäminen aamiaista varten. Asukkaiden aamusuihkujen ja vatsantoimintojen tutkimiseen menee myös aikaa. Mutta, jos asukas on yöllä hereillä, aika käytetään hänen hyvinvointiinsa. Kun lounas on ohi, Kolehmainen keittää kahvit, siivoaa keittiön, laittaa astiat koneeseen ja vie roskat. Työt keskeytyvät, kun Pekka Ylinammalla on asiaa hoitajalle, murheita. Yhdessä he käyvät läpi surun syitä ja halaavat pitkään. Lopulta Kolehmainen irrottautuu päättämään keittiön siivousta, ja asukas purkaa oloaan lauluun. Laulu kuuluu vielä huoneestakin, jonne Ylinampa on siirtynyt lepäämään. Vuoro päättyy Iltavuorolaiset ovat jo tulleet. Muutama omainen käy kysymässä läheisensä vointia ja suuntaa kohti omaisen huonetta. Johanna Kolehmainen istuu kansliassa tekemässä tapaturmaraporttia ja käy läpi talon sisäistä sähköpostia, jota käytetään paljon viestien viemiseen. Hän aloittaa myös raportoinnin. Välillä soi puhelin, keskustelua tämän omaisen kanssa käydään asukkaan hammastilanteesta. Tuutteko te rapsalle, Kolehmainen kutsuu lopulta iltavuorolaisia. Sitten eilisen, ei mitään kummempia, kuuluu raportin helpottava alku. Työvuoronsa jälkeen Kolehmainen jatkaa päiväänsä kotona opiskelemalla yhteisö- ja perusturvatyön tehtäviä. Illalla edessä on jumppa ja kävelylenkki koirien kanssa.. Tänään töissä kuka Johanna Kolehmainen on 28-vuotias lähihoitaja Rovaniemeltä. Valmistunut lähihoitajaksi Rovaniemellä toukokuussa työ ja työura Ollut Saarenkylän vanhustenkotiyhdistyksen eri työpisteissä yhteensä seitsemän vuotta. Opiskeluaikana ja vuoden virkavapaan aikana työskennellyt myös vammaispalvelussa, mielenterveyspuolella ja muussa vanhustyössä sekä yksityisellä että julkisella puolella Oulussa ja Rovaniemellä. perhe Aviomies ja kaksi sileäkarvaista kettuterrieriä. harrastukset Tällä hetkellä tärkein on bailatino. Myös ratsastus, liikunta, pianonsoiton opettelu ja remontointi. Palo- kuntapuoli on jäänyt vähemmälle. parasta työssä Hyvät työkaverit ja pomo. Salliva työilmapiiri. Mukavat asukkaat. Työn haasteellisuus. On mukavaa, että on töitä! ikävintä työssä Vuorotyön raskaus aika-ajoin sekä se, että vuorotyö rajoittaa vapaa-aikaa sekä vaikuttaa harrastamismahdollisuuksiin. 18 super

19 Pitää päättää, kuka päättää teksti leena lindroos Potilas luottaa lääkäriin ja hoitajiin ja olettaa näiden toimivan omaksi parhaakseen. Yhteiskunta taas luottaa hoitojärjestelmään ja olettaa sen perustuvan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Arvovalintoja ei kuitenkaan mielellään tee kukaan kun ei tee valintoja, ei jää vastuuseen. Näin toteaa dosentti, THL:n erikoistutkija Samuli Saarni. Perinteisen sairaanhoidon etiikan tavoitteena on ollut yksittäisen potilaan paras. Toimintatapoja ovat määrittäneet vakiintuneet käytössäännöt ja alan sisäiset normit. Viime vuosikymmeninä etiikkaan on suhtauduttu analyyttisemmin ja päätökset on perusteltu kansantervey-dellä, itsemääräämisoikeudella, yleisillä eettisillä periaatteilla ja juridiikalla. Nykyisin terveydenhuoltoa määrittää Saarnin mukaan enenevästi konsumeristinen etiikka: Asiakkaat haluavat päättää mitä heille tehdään ja millä tavalla. Konsumeristisessa maailmassa asiakkaan halut ja maksukyky ratkaisevat hoidon sisällön ja toimintaa ohjaavat yleiset taloudelliset lainalaisuudet, kaupan säännöt. Tässä tilanteessa hoito on tuote ja terveydenhuollon tai auttajan ja potilaan suhteen erityisasema poistuu. Sekä lääkärillä että potilaalla on välineellinen asema, kumpikin voidaan vaihtaa, kunhan tuote pysyy samana. Teknologia avaa uusia mahdollisuuksia. Ihmisenä olemisen peruskysymykset ovat yhä läsnä, mutta potilaat ovat muuttuneet asiakkaiksi. Raha liittyy keskeisesti terveydenhuollon toimintaan. Jos resurssit eivät riitä, miten valinnat tehdään? Voidaan kysyä, tehdäänkö valintoja avoimesti ja tekevätkö valintoja oikeat tahot. Arvokeskustelu edistää oikeudenmukaisuutta ja mutta nyt arvokeskustelua käyvät ja päätöksentekoon oikeutetut eivät kohtaa. Puhe keinoista korostuu. Vaikuttavuus- ja tehokkuuspuhetta tuetaan poliittisesti ja uusia organisaatioita rakentamalla. Kun keskitytään keinoihin, ohitetaan arvot ja päämäärät. Tieteeseen vetoaminen estää kansalaiskeskustelun. Poliittiselta keskustelulta vaaditaan samanlaista rationaalisuutta kuin tieteeltä. Käytännössä arvokysymykset piilotetaan, koska päämäärät oletetaan annetuiksi. Kukaan ei enää käytä valtaa, ei tee arvovalintoja eikä jää vastuuseen, Saarni korostaa. Piilopriorisointi rapauttaa Niin teoriassa kuin käytännössä resurssit ovat aina rajallisia. Pitäisikö sitten priorisoida avoimesti vai salaa? Piilopriorisointi on maan tapa. Kun on tiedossa, että resurssit ovat rajalliset, asiakkaalle ei sanota, että ette mahdu hoitoon vaan todetaan, että ette tarvitse hoitoa juuri nyt. Avoimesta priorisoinnista taas on kyse, jos esimerkiksi lääketeollisuuden tutkimusrahoituksella hoidettujen potilaiden hoitoa harkitaan uudestaan siinä vaiheessa, kun rahoitus siirtyy julkiselle sektorille. Onko päätökset tehtävä pyrkimällä yksilön parhaaseen vai painotetaanko niissä sosiaalista oikeudenmukaisuutta? Iso hyöty yhdelle vai pieni monelle? Potilas luottaa lääkäriin ja hoitajiin, joiden olettaa toimivan omaksi parhaakseen. Yhteiskunta puolestaan luottaa hoitojärjestelmään eli siihen, että lääkäri toimii käytössä olevien resurssien mukaan. Piilopriorisointi rapauttaa ammattietiikan. Tämä on terveydenhuollon etiikan ydinongelma, joka on Suomessa paljolti ratkaisematta. Jos halutaan olla avoimia, pitää päättää kuka päätökset tekee: lääkärit, poliitikot vai potilaat. Pitää päättää myös siitä, miten päätetään: julkisesti oikeudenmukaisuusharkintaa käyttäen vai antamalla päätösvalta asiantuntijoille. Ja edelleen jää ratkaistavaksi mikä on arvovalintojen ja asiantuntijavallan suhde. On rakennettava päätöksentekoprosessi, jossa yhdistetään asiantuntijataho ja resursseja määrittävä poliittinen päätösvalta. Kansalaisillakin on oltava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Vaikuttavuus ei riitä Terveydenhuollolla on monia päämääriä: terveys, hyvinvointi, sosiaaliset hyödyt, hoiva ja huolenpito. Myös toiminta-, työ- ja kilpailukyky, elämänlaatu, tyytyväisyys ja oikeudenmukaisuus. Terveydelle ja hyvinvoinnille voidaan yhtä lailla luetella lukuisia määritelmiä: biolääketieteellinen normaalius, toimintakyky ja hyvinvointi, joka ei ole vain sairauden poissaolo. Siis onko kyse biologisesta, tilastollisesta vai sosiaalisesta normista? Eettisen arvokeskustelun varhainen vaikuttaja David Hume on todennut vuonna 1739: Siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä miten niiden pitäisi olla. Dosentti Saarni sanoo, että vaikuttavuus ei ratkaise oikeudenmukaisuutta. Vaikuttavuustieto on välttämätön mutta ei riittävä osa oikeudenmukaisuusharkintaa. Oikeudenmukaisuus korostaa demokraattista instituutiota ja kuuluu harvoin asiantuntijavaltaan. Onko sairaan terveys arvokkaampaa kuin terveen? Tarvitaan arvokeskustelua toiminnasta ja päämääristä. Demokratia edellyttää hyviä prosesseja, ei ehdottomia periaatteita.. samuli saarnin alustus "arvot vai vaikuttavuus terveydenhuollon valintojen perusteena" kuultiin turun hoitotieteen laitoksen 25-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetyssä etiikan teemapäivässä joulukuussa. päivän teemana oli hoitamisen kulttuuri. super

20 20 super

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta.

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta Henkilökohtaisen avun päivät Lappeenranta 2.11.2016 Kehittäminen Jotta voimme kehittää henkilökohtaista apua ja avustajan työtä on keskusteltava avoimesti ongelmakohdista Tahtotila! Yhdessä kehittäminen,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Lääkäri ja potilas - muutoksessa

Lääkäri ja potilas - muutoksessa HELSINGIN YLIOPISTO Lääkäri ja potilas - muutoksessa Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Sidonnaisuudet: Työpaikat HY ja HUS; vastaanotto Aava. Tutkimusyhteistyö Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää,

Lisätiedot

Kotipalvelu Aitoapu. Kirsti Ryytty-Tuominen, HTM,

Kotipalvelu Aitoapu. Kirsti Ryytty-Tuominen, HTM, Yksityinen sosiaalipalveluiden tuottaja Rovaniemellä Yrittäjä + 1 kokopäivänen työntekijä + 1-2 osa-aikaista työntekijää Pääkohderyhmä ikäihmiset, 90 % alv-vapaita asiakkaita 50-60 säännöllistä asiakasta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot