Vauvan parhaaksi. Kuntoutuminen päihteistä odotus- ja vauva-aikana. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vauvan parhaaksi. Kuntoutuminen päihteistä odotus- ja vauva-aikana. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä"

Transkriptio

1 Vauvan parhaaksi

2

3 Vauvan parhaaksi Kuntoutuminen päihteistä odotus- ja vauva-aikana. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Maarit Andersson, Riitta Hyytinen, Marianne Kuorelahti (toim.) Ensi- ja turvakotien liitto ry, Helsinki

4 Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 38 Editointi: Essi Lehtinen Kielenhuolto: Antti Karhuaho Ulkoasu: Markus Itkonen Taitto: Timo Jaakola Kirjapaino: Pekan Offset Oy Helsinki 2008 isbn issn

5 Sisällys Äiti ja vauva voittavat... 9 Ritva Karinsalo Johdanto Riitta Hyytinen, Maarit Andersson, Marianne Kuorelahti Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rakentaminen Maarit Andersson Odotusaika mahdollisuus muutokseen äidin päihdeongelmassa Kiinnipitävä ympäristö Päihdeongelmat ja äitiys aiheuttavat voimakkaita tunteita Hoitojärjestelmästä valtakunnallinen Moniammatilliset työyhteisöt Avopalvelut ja etsivä työ Raskausajan täyssubventio uudenlainen kokeilu Pato-hanke ( ) osa laajennusta Tosi-projekti ( ) Työntekijöiden tukeminen Tutkimus osa kehittämistyötä Hoitoon useammin jo raskausaikana Koulutus ja asenteisiin vaikuttaminen Pidä kiinni -projektin yhteiskunnalliset ulottuvuudet Anna Leppo Ensimmäisen päihdeongelmiin erikoistuneen ensikodin perustaminen Poliittinen toimintaympäristö 1990-luvulla Päihdepolitiikka Lapsipolitiikka Pidä kiinni -projekti Projektin alku Projekti laajenee Kolmannen sektorin kehittämisprojektien haasteet Yhteenveto ja pohdinta Naiset raittiuden vaalijoista päihteiden käyttäjiksi Tarja Boelius Hiljaisten humalaisten nuhtelulaki Yksinäinen nainen ravintolassa Naisen elämä on voimalaji Naisten kanssa tehtävän päihdetyön erityisyys Siitä voi puhua, kun sitä ensin uskaltaa ajatella Kohti vastuullista, lapset huomioon ottavaa päihdekulttuuria? Pohdintaa

6 Hyvän asiakassuhteen merkitys Riitta Hyytinen Äitien elämäntilanne Hyvä asiakassuhde Korjaavat kokemukset Hyvän asiakassuhteen haasteet työntekijälle Vauvalähtöinen päihdekuntoutus esimerkkinä Ensikoti Pinja Anne Stormbom Perustehtävän kaksijakoisuus Yhteisömalli Porrastusmalli Äidin omahoitaja ja lapsen omahoitaja osa hoitotiimiä Vanhemmuuden tukeminen raskausaikana Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen vauvan synnyttyä Riittävän vanhemmuuden arviointi Päihdekuntoutus Äidin hyvinvoinnista huolehtiminen Motivoinnin merkitys Reflektiivisen työotteen kehittäminen vauva vanhemman mielessä Saara Jaskari Äidin sensitiivisyys ja reflektiivinen kyky Arki yhteisössä Video-ohjaus Riittävän vanhemmuuden arviointi Raskaudenaikainen työskentely Työryhmän prosessi Lopuksi Kirjoittaminen ammatillisen kasvun tukena Marianne Kuorelahti Pidä kiinni -yksiköt ravistelevat asiantuntijuutta Kirjoitetaan ja keskustellaan työ näkyväksi Tunteet haastavat ammatillisuuden Tunteiden ilmaiseminen on ammattitaitoa Tunteiden tutkiminen tuo metodista jäsennystä vauvalähtöiseen päihdetyöhön Mitä hyötyä kirjoittamisesta ja keskustelusta on ollut?

7 Äidin reflektiivinen kyky ja sen vaikutus päihde-ensikotien hoidon tulokseen Marjukka Pajulo ja Mirjam Kalland Päihteiden käytön somaattiset haittavaikutukset Miksi varhaisen vuorovaikutuksen näkökulma on tärkeä? Päihdeongelmainen äiti ja psyykkiset mielikuvat Äitiystila, päihteet ja aivojen mielihyväjärjestelmä Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneiden ensikotien fokus: päihteettömyyden ja äiti vauva-suhteen tukeminen Yksilölliset erot vuorovaikutuksen laadussa Reflektiivinen funktio Reflektiivisen kyvyn kehittyminen Miksi päihdeongelmaisen äiti vauva-parin hoito on erityisen vaativaa? Reflektiivisen funktion vahvistaminen hoidossa Tutkimus hoidon kehittämisen rinnalla Pohdintoja ja väittämiä Lopuksi Äitien arvio ensikotihoidon merkityksestä Mirjam Kalland ja Marjukka Pajulo Varhaiset kokemukset, moraaliset motiivit ja vanhemmuus Lyhyt kuvaus interventiosta Tutkimuskysymys Mikä auttoi äitien kuvaukset hoidosta Äitien ajattelu- ja toimintatavan muutokset Osoittivatko äidit reflektiivistä kykyä arvioidessaan hoitoa, ja onko sillä yhteyttä muihin tuloksiin? Pohdintaa Laatua äideille ja vauvoille Riitta Hyytinen Pidä kiinni -toiminnan laatujärjestelmä Laatujärjestelmä äidin ja vauvan arjessa Laadun arviointi ja takaaminen Syrjäytymisen ketju katkeaa Maarit Andersson Liitteet Kirjoittajat

8

9 Äiti ja vauva voittavat Vauvan parhaaksi kuntoutuminen päihteistä odotus- ja vauva-aikana kuvaa työtä, jota Ensi- ja turvakotien liitossa on tehty kymmenen vuotta. Pidä kiinni -projekti on kulkenut päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden rinnalla. Kymmenessä vuodessa on perustettu kuusi päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia ja avopalveluyksikköä. On rakennettu hoitojärjestelmä, jossa yhdistyvät ensikoti- ja vauvatyön osaaminen ja päihdekuntoutuksen osaaminen. Hoitojärjestelmän rakentaminen on leikannut yhteiskunnallisesti kiinnostavalla tavalla alkoholi-, päihde- ja lapsipolitiikan taitteeseen. Ydinkysymyksiä ovat olleet, kenen oikeudet ovat etusijalla sikiön, vauvan vai äidin ja voiko tai kannattaako päihteitä käyttäville äideille tarjota vapaaehtoista kuntoutusta. Voivatko sekä äiti että vauva voittaa? Raha-automaattiyhdistys on suonut projektille hyvät taloudelliset edellytykset. Hoitojärjestelmää on voitu kehittää pitkäjänteisesti. Samalla on tuettu monien äitien ja vauvojen kuntoutumista ja työntekijöiden ammatillista kehittymistä. Liitto on voinut käyttää työn tekemisen tukena kansallisesti ja kansainvälisesti parhaita kouluttajia, jotka ansaitsevat työstään kiitoksen. Liitto voi kymmenen vuoden kokemuksella todeta, että vapaaehtoisuuteen perustuva hoitojärjestelmä toimii äitien päihteistä kuntoutumisessa ja vauvojen kehittymisen turvaamisessa. Hoitoa on kehitetty tiiviissä yhteydessä lastenpsykiatrien kanssa. On huomattu, että vauvat kehittyvät ensikotihoidossa hyvin, äidit retkahtavat käyttämään päihteitä harvoin eikä huostaanottoja juuri tarvita. Vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen hoitojärjestelmä on vielä kovin nuori ja haavoittuvainen. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä pohtii sen mahdollista pysyvää rahoitusta. Kokemus 9

10 on osoittanut, että yhtenäisen valtakunnallisen hoitomallin kehittäminen ja laadun ylläpito vaativat tiiviin ammatillisen ohjauksen ja koordinaation. Liiton ja jäsenyhdistysten ponnistuksia tarvitaan edelleen, jotta vapaaehtoisuuteen perustuva hoitojärjestelmä saa vakaan aseman ja päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset mahdollisuuden muutokseen elämässään. Tavoitteena on mahdollisimman terve ja tasapainoinen vauva. Ensi- ja turvakotien liitto kiittää Pidä kiinni -työhön osallistuneita työntekijöitä, jäsenyhdistyksiä ja koordinaatioryhmää. Ilman teitä emme olisi voineet onnistua. Suuri kiitos myös äideille ja perheille, jotka ovat päättäneet yrittää kuntoutua ja osallistuneet yhteisöjen kehittämiseen. Ritva Karinsalo Toimitusjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto 10

11 Johdanto Tässä kirjassa tarkastellaan Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -projektia. Projektissa on Raha-automaattiyhdistyksen tuella kehitetty valtakunnallinen hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. Projektin aikana on luotu hoitomalli, jonka tavoite on ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äidin päihteettömyyttä raskausaikana sekä tukea vanhemman ja vauvan varhaisen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja vanhemmuutta perheissä, joissa äidillä tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Arkisessa työssä on kuntoutuksen kokonaisuudeksi yhdistetty varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja hoito sekä erityisesti vauvaperheiden tarpeisiin kehitetty päihdekuntoutus. Haasteet ovat ajan kuluessa muuttuneet, aika on tuonut ratkaistavaksi uusia kysymyksiä. Vaikka ensikotien asiakkaina on ollut enimmäkseen äitejä ja vauvoja, isät ovat olleet mukana alusta lähtien. Myös päihdeongelmaisilla isillä on tarve kuntoutukseen ja isyys on äitiyden tapaan motivoiva tekijä luvun alussa hoidon tavoite oli erityisesti alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden välttäminen. Projektin alkaessa 1990-luvun lopussa hoitoon alkoi tulla yhä enemmän huumeita käyttäviä vanhempia. Suomalaisessa huumehoitojärjestelmässä käytetään yhä enemmän lääkkeellistä korvaushoitoa, jolla hoidetaan myös yhä useampaa vauvaperheen vanhempaa. Raskausajan korvaushoito suojelee sikiötä äidin äkillisen huumeiden käytön lopettamisen aiheuttamilta vieroitusoireilta. Toisaalta se samalla tarkoittaa yhä useamman syntyvän vauvan vieroitushoitoa syntymän jälkeen. Vauvan ja äidin väliselle vuorovaikutussuhteelle tämä on haaste. Vauva ja äiti joutuvat olemaan osittain erossa toisistaan ja vauva on usein vaativa hoidettava vielä pitkään. Toisaalta korvaushoito ja sen pitoisuus vaikuttavat suuresti äidin ja hänen vauvansa väliseen vuorovai- 11

12 kutukseen; äidin vireys vaihtelee eri vuorokauden aikoina. Korvaushoito tulee edelleen olemaan haaste kuntoutuksen kehittämisessä. Pidä kiinni -projektissa on pyritty vastaamaan jatkuvaan muutokseen. Päihdeongelmien hoito ensikodeissa on kehittynyt kymmenen vuoden aikana käytännön kokemuksen karttuessa ja tutkimustiedon lisääntyessä. Käytäntöjä on rakennettu teoreettisesti perustellulle pohjalle ja omaa toimintaa on tutkittu lisätiedon saamiseksi. Tämä kirja kuvaa projektin kymmenvuotista kaarta: mitä on tehty ja miksi ja miten tehty työ näyttää vaikuttaneen raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten ja vauvaperheiden elämään ja kuntoutumiseen. Kirja koostuu kolmesta teemallisesta kokonaisuudesta. Ensimmäiset kolme artikkelia kuvaavat hoitojärjestelmän rakentamista ja lähtökohtia. Seuraavat neljä muodostavat päihdeongelmien hoitoon erikoistuneiden ensikotien ja avopalveluyksiköiden hoidon sisältöä ja sen kehittymistä kuvaavan kokonaisuuden. Viimeiset artikkelit käsittelevät hoidon sisällön tutkimusta, laadun varmistamista ja tulevaisuuden haasteita. Tässä kirjassa on keskitytty näihin aiheisiin, koska niitä on pidetty oleellisina hoitojärjestelmän kannalta. Teemoja olisi voinut olla muitakin. Emme esimerkiksi tarkastele päihdeongelmaa vauvan ja vanhemmuuden näkökulmasta, vaikka se on yksi hoitojärjestelmän päihdekuntoutuksen lähtökohdista. Tämä rajaus tehtiin siksi, että viime vuosina vanhempien päihteidenkäyttöä lapsen ja vanhemmuuden näkökulmasta tarkastelevaa kirjallisuutta on jo jonkin verran julkaistu. Muun muassa Marita Itäpuiston väitöskirja (2005) lapsen näkökulmasta vanhempien päihteidenkäyttöön ja Riitta Hyytisen lisensiaatintyö (2006) huumeperheen lapsen arjesta ja perheen päihdekuntoutuksesta ovat käsitelleet aihetta. Ritva Nätkinin (2006) toimittamassa julkaisussa Pullo, pillerit ja perhe on tarkasteltu vanhemmuutta ja päihdeongelmia erilaisista näkökulmista, muun muassa Arja Ruisniemen artikkelissa Vanhemmuus päihderiippuvuudesta toipumisen voimavarana. Myös A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -hankkeessa on tuotettu aineistoa lapsen näkökulmasta vanhempien päihteidenkäyttöön. Pidä kiinni -projektin lähtökohta on luottamus raskauden ja vauva-ajan toiminta- ja ajattelutapoja muuttavaan voimaan myös päihdeongelmaisen äidin kohdalla. Raskaus on mahdollisuus muutokseen ja motivaation lähde päihteidenkäytön muuttamisessa. Vanhemmuus ja varhainen vuorovaikutussuhde vauvan kanssa vah- 12

13 vistavat muutosta. Päihdekuntoutuksen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen ja hoidon yhdistäminen on osoittautunut oikeaksi ja toimivaksi ratkaisuksi päihdeongelmaisten vanhempien ja vauvojen hoidossa. Kirja alkaa Maarit Anderssonin artikkelilla Pidä kiinni -projektin kehittämisen teoreettisista lähtökohdista ja kymmenvuotisesta kehittämistyöstä. Anna Leppo kuvaa äitien päihdeongelman nousemista poliittiseen keskusteluun. Koko hoitojärjestelmän rakentaminen ja kehittämistyön alulle saattaminen ovat mielenkiintoinen ratkaisu suomalaisessa päihde- ja lapsipoliittisessa ajattelussa. Leppo tarkastelee artikkelissaan sitä, millaisessa yhteiskunnallisessa ja yhteiskuntapoliittisessa toimintaympäristössä Pidä kiinni -projekti on toteutettu. Hän on tutkinut lukujen yhteiskuntapoliittista kenttää ja haastatellut artikkeliaan varten hoitojärjestelmän rakentamisen avainhenkilöitä. Kirjan kolmas artikkeli on puheenvuoro naisten päihdehistoriasta ja naisista päihdekuntoutuksen asiakkaina. Tarja Boelius on pohtinut naisen muutosta itsestään selvästä raittiuden vaalijasta päihteitä käyttäväksi ja edelleen päihdeongelmaiseksi. Naisten päihdeongelma vaatii Boeliuksen mukaan erityistä lähestymis- ja ajattelutapaa, naiserityistä päihdetyötä, jota suomalaisessa päihdekuntoutuksessa oli kehitetty vasta vähän Pidä kiinni -projektin alkaessa. Projektissa naiseutta ja päihdeongelmaa on päästy tutkimaan monista, erityisesti äitiyden ja siihen liittyvien myyttien ja asenteiden näkökulmasta. Boeliuksen puheenvuorossa lähestytään asenteita, jotka jopa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla saattavat yhä vaikuttaa naisten päihdeongelman kohtaamiseen. Suomalainen päihdepolitiikka ja lainsäädäntö korostavat asiakkaan oman valinnan merkitystä ja subjektiutta. Pidä kiinni -projektissa on hoidon sisältöä rakennettaessa ja kehitettäessä lähdetty liikkeelle siitä, että äitien auttaminen on mahdollista vain, mikäli auttamistyön ammattilaiset ovat aidosti kiinnostuneita ja sitoutuneita äitejä auttamaan. Työntekijöiden on uskottava vilpittömästi siihen, että äitejä ja heidän vauvojaan voidaan hyvässä asiakassuhteessa ja kuntoutusta tukevassa ja asiakasta kunnioittavassa ilmapiirissä auttaa. Riitta Hyytisen artikkelissa käsitellään tätä Pidä kiinni -projektin asiakastyön orientaatioperustaa ja korostetaan sitä, että erilaisten työmenetelmien kehittämisellä ei ole suurtakaan merkitystä, jollei äitejä kohdella kunnioittavasti ja ihmis arvoisesti. 13

14 Kirjan viidennessä artikkelissa päästään käsiksi arkiseen työhön päihdeongelmien hoitoon erikoistuneessa ensikodissa. Anne Stormbom kuvaa ensimmäisen Pidä kiinni -ensikodin, Ensikoti Pinjan, vauvalähtöistä päihdekuntoutusta. Stormbom tekee eläväksi sen teoreettisesti perusteltujen työmenetelmien, hyvien ja luottamuksellisten asiakassuhteiden ja arkisen päihteettömän vauvaperheen elämän rakentamisen ja harjoittamisen kokonaisuuden, jossa raskaana olevat äidit ja vauvaperheet ensikodissa elävät. Pinjan työn kuvaus jatkuu Saara Jaskarin artikkelissa reflektiivisen työotteen kehittämisestä. Artikkelissa syvennytään vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen yhteen osa-alueeseen. Reflektiivisen kyvyn käsitteen Pidä kiinni -yksiköiden työhön on tuonut työskentely varhaisen vuorovaikutussuhteen tukemiseksi ja hoitamiseksi. Reflektiivisen kyvyn vahvistaminen äideissä on mahdollista intensiivisessä ensikotiyhteisössä, sekä yksilötyössä että arkisissa yhteisöllisissä tilanteissa. Reflektiivinen työote on paitsi työmenetelmä, myös erityinen asennoituminen asiakas työntekijä-suhteessa. Se on asettumista äidin kanssa yhdessä tutkimaan ja ihmettelemään. Saara Jaskari kuvaa työotteen kehittämisen vaiheita ja työryhmän prosessia. Työryhmässä oli oivallettu, ettei työotetta voida kehittää, ellei reflektiivinen ajattelu ensin ala elää työryhmässä. Se vaati työntekijöiltä oman itsensä tutkimista, oman toiminnan aktiivista tarkastelua ja tietoista oman ajattelun muokkaamista. Työmenetelmien kehittäminen, asenteiden muokkaaminen ja oman itsen aktiivinen ja rohkea tutkiminen vaativat työntekijöiltä myönteistä asennetta kehittämiseen ja kehittymiseen. Työhön Pidä kiinni -projektiin on pyritty ottamaan ammattilaisia, jotka ovat valmiita asettamaan koko aiemman asiantuntijuutensa ja osaamisensa arvioinnin kohteeksi ja löytämään itsestään kehittyvän ja itseään arvioivan ammattilaisen. Yksi erityinen väline tässä ovat olleet kuukausiraportit, joita työntekijät ovat työhön tullessaan sitoutuneet kirjoittamaan. Kirjoitustyö on pysähdyttänyt pohtimaan, arvioimaan ja kuvaamaan omaa työtä. Samalla on kerrottu työryhmien kehityksestä projektin kehittämistyöstä vastaavalle koordinaatiolle. Marianne Kuorelahti kuvaa artikkelissaan, miten omasta työstä kirjoittaminen toimii ammatillisen kasvun tukena. Kirjoittaessa myös Jaskarin kuvaama reflektiivisyys on kehittynyt. Paitsi arkisessa työssä ja siinä kehittymisessä, reflektiivisestä kyvystä on tullut tärkeä käsite myös Pidä kiinni -projektin arviointitut- 14

15 kimuksessa. Marjukka Pajulo ja Mirjam Kalland kuvaavat kahdessa artikkelissa vuonna 2003 alkaneen tutkimuksen tähän astisia tuloksia. Tutkimuksen peruskysymys on, minkä vuoksi jotkut tiiviissä ensikoti- ja vuorovaikutushoidossa olevat äiti-vauvaparit selviytyvät paremmin kuin toiset. Miksi joidenkin äitien ja vauvojen vuorovaikutus on laadukkaampaa ja hoidon vastaanottaminen näyttää heiltä onnistuvan paremmin? Tutkimus on vielä kesken, mutta erojen selitys näyttää olevan juuri reflektiivinen kyky ja sen kehittyminen kuntoutusaikana. Kallandin ja Pajulon toisen artikkelin aihe on äitien arvio ensikotihoidon merkityksestä. Äitien kannalta merkittävää näyttää olevan, että he voivat hoidon aikana turvallisesti tutkia, ajatella ja muokata uudelleen mielikuviaan varhaisista kokemuksistaan ja pohtia samalla, mitä kokemuksia he haluavat toistaa omien lastensa kanssa. Artikkelin mukaan äitien moraalisessa ajattelussa ja ihmissuhteiden vastavuoroisuudessa on tapahtunut muutoksia. Äidit ovat tarvinneet turvallisen hoivaympäristön, jotta he ovat pystyneet tarkastelemaan omaa toimintaansa. Pidä kiinni -projekti on elänyt kymmenen vuotta. Tänä aikana on rakennettu valtakunnallinen hoitojärjestelmä ja kehitetty toimiva kuntoutusmalli. Malli on ainutlaatuinen ja perustuu sekä arjessa tapahtuneisiin oivalluksiin ja kehittämistyöhön että teoreettisesti perusteltuihin ja sittemmin arjessa koeteltuihin toimintatapoihin. Kokonaisuus koottiin vuonna 2007 projektin Laatujärjestelmään, jossa määritellään, millaista kuntoutusta ja millä perusteilla valtakunnallisen hoitojärjestelmän yksiköissä tarjotaan. Laatujärjestelmä on otettu käyttöön kaikissa yksiköissä. Auditointien avulla yritetään varmistaa laadukkaan ja asiakkaita auttavan työn jatkuminen ja kehittyminen. Riitta Hyytisen kirjoittamassa artikkelissa kuvataan lyhyesti laatujärjestelmä ja avataan sitä asiakkaan näkökulmasta niin, että lukijalle voisi muodostua kuva siitä, millaista laatua Pidä kiinni -yksiköissä vaalitaan. Kirja päättyy tulevaisuuden haasteisiin. Maarit Andersson kokoaa sen, mitä Pidä kiinni -projektissa on kymmenessä vuodessa opittu. Erityisesti hän tiivistää sen, mitä kysymyksiä vielä jää palvelujärjestelmän ratkaistaviksi projektin jälkeen. Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten ja vauvaperheiden kohtaamisen ja auttamisen haasteet eivät ole kokonaan ratkenneet, pikemminkin on päästy siihen pisteeseen, jossa yhä monisyisemmät ongelmat ja ke- 15

16 hittämistarpeet pääsevät nousemaan esiin, kun suurin kysymys on ratkaistu. Tämä julkaisu kuvaa Pidä kiinni -projektin kokonaisuutta edellä esitetyistä näkökulmista. Pidä kiinni -yksiköiden toiminta jatkuu ja tavoite on, että myös työmenetelmät kehittyvät edelleen. Kymmenen vuoden kuluttua voimme toivottavasti esitellä jälleen uudet innovaatiot ja asiakkaiden näkökulmasta vieläkin toimivammat tekemisen tavat. Riitta Hyytinen, Maarit Andersson ja Marianne Kuorelahti Toimittajat 16

17 PIDÄ KIINNI -PROJEKTI PÄHKINÄNKUORESSA Järjestäjä: Ensi- ja turvakotien liitto Rahoittaja: Raha-automaattiyhdistys Kesto: 10 vuotta ( ) Tarkoitus: Projektin tarkoitus on kehittää hoitojärjestelmä päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. Tavoitteet: Ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äidin päihteettömyyttä raskauden aikana. Tukea toimivan vuorovaikutuksen syntymistä äidin ja vauvan välille sekä edistää vauvaikäisten lasten tervettä kehitystä perheissä, joissa äidillä tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Olla mukana kehittämässä päihteitä käyttävien vauvaperheiden kohtaamista, tukemista ja hoitoon ohjaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimintamuodot: Projektin aikana on perustettu päihdeongelmien hoitoon erikoistuneet ensikodit ja niiden avopalveluyksiköt Turkuun, Espooseen, Jyväskylään, Kuopioon, Kokkolaan ja Rovaniemelle. Niiden tehtävä on hoitaa päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä sekä tuottaa tietoa koulutusta ja konsultaatiota varten. Asiakkaita voidaan ottaa ympäri Suomea. Projektissa tarjotaan koulutusta ja konsultaatiota sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille päihteitä käyttävien vauvaperheiden kohtaamisessa, tukemisessa ja hoitoon ohjaamisessa. Ensi- ja turvakotien liitto organisoi valtakunnallisia asiantuntijaverkostokokouksia päihdeongelmaisten vauvaperheiden kanssa työskenteleville. Kokouksissa voidaan vaihtaa kokemuksia ja kehittää ammattitaitoa. 17

18 Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rakentaminen Maarit Andersson Raskaus on naiselle monin tavoin uuden elämänvaiheen alku ja uusi mahdollisuus. Siihen liittyy usein positiivisia ajatuksia sekä toiveita ja moni nainen kokee elävänsä elämänsä parasta aikaa. Toisinaan raskaus kuitenkin on suunnittelematon eikä vauvan tuloon ole varauduttu. Raskaus voi olla pitkälläkin, ennen kuin nainen tulee siitä tietoiseksi. Näin voi käydä varsinkin naisille, joilla on ongelmia päihteiden kanssa tai muita oman elämän hallinnan vaikeuksia. Vauvan terve kehitys on silloin vaarassa. Alkoholin kulutus on viime vuosina lisääntynyt. Jo 90 % naisista käyttää alkoholia (Hein ym. 2005). Alkoholi on osa arkea, viinilasillisen juominen ruuan kanssa on tavallista. Myös huumeiden käyttö on lisääntynyt ja erilaisten huumeiden kirjo kasvanut (Kaukonen ja Hakkarainen 2002, 9). Lisääntynyt päihteiden käyttö tarkoittaa sitä, että runsaasti päihteitä käyttävien joukossa on myös raskaana olevia naisia ja vauvaperheitä. Tutkimustietojen mukaan noin kuudella prosentilla raskaana olevista naisista on päihderiippuvuus (Pajulo 2001). On arvioitu, että noin kolmasosa kaikista huumeiden käyttäjistä on naisia (Halmesmäki & Kari, 1998). Vuosittain noin sikiön kehitys on vaarassa päihteiden takia. Lisäksi tiedetään, että äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa. (Kalland & Sinkkonen, 2001.) Äidin odotusaikainen päihdeongelma on riski vauvan terveydelle ja kehitykselle paitsi suoraan sikiöaikaisen ainevaikutuksen vuoksi myös äidin ja vauvan välisen vuorovaikutussuhteen kehittymisen kannalta. Äidin raskaudenaikaisen päihteiden käytön seurauksena suhteeseen vaikuttavat monentasoiset biologiset, sosiaaliset ja psykologiset riskitekijät sekä äidin vaikea elämäntilanne. (Pajulo 2001.) Raskaudenaikaisella varhaisella hoitoon hakeutumisella on 18

19 ratkaiseva merkitys sikiön ja vauvan kehityksen kannalta. Lapsen keskushermosto kehittyy voimakkaimmin sikiöaikana ja kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana. Syntymän jälkeen keskushermosto kehittyy nimenomaan varhaisten ihmissuhteiden varassa. Äidille raskausaika voi antaa syyn irrottautua ongelmallisesta päihteiden käytöstä. Vauvalle vanhemman kuntoutuminen on terveen kehityksen ja turvallisen kiintymyssuhteen edellytys. (Pajulo ja Kalland 2006, ks. myös Kalland ja Pajulo tässä julkaisussa.) Nykyisin aivotutkimuksella pystytään todistamaan sellaista, mitä aiemmin vain epäiltiin tapahtuvan. Varhaiset hoivakokemukset vaikuttavat vauvan aivoihin ja niiden kehitykseen. Toistuvat negatiiviset kokemukset jättävät jälkensä aivojen rakenteeseen. (Gerhardt 2007, Mayes 2004.) Kaikkein vaikeimpia ovat vauriot, jotka tulevat varhain. Kiintymyssuhdehäiriöt voivat syntyä jo sikiöaikana, jos äidillä ei ole mielikuvia lapsesta tai jos mielikuvat ovat negatiivisia. Äiti voi esimerkiksi ajatella, että lapsi tulee pilaamaan hänen elämänsä. Ensimmäisenä vuotena lapsen aivot ja psyyke kehittyvät huimasti. Raskausaika ja ensimmäiset vuodet syntymän jälkeen ovat siten kriittisintä aikaa vauvan terveen kehityksen kannalta. (Gerhardt 2007, Mayes 2004, ks. myös Pajulon ja Kallandin artikkelit tässä julkaisussa.) Odotusaika mahdollisuus muutokseen äidin päihdeongelmassa Naiselle raskaus on erityisen motivoiva aika lopettaa päihteiden käyttö. Odotusaika on sellainen elämäntilanteen ja toimintarakenteen muutos, että se auttaa äidin motivaation vahvistumista. Päihdetutkimuksissa on useasti havaittu, että naisilla äitiys ja lapset ovat voimakkaimmin motivoivia tekijöitä muutokselle (esim. Hyytinen 2007, Väyrynen 2007). Odotusaikana ja pienen vauvan kanssa äiti on tavallisuudesta poikkeavassa herkistyneessä psyykkisessä tilassa, niin sanotussa äitiystilassa (parental preoccupation) (Stern 1995, Winnicot 1957). Silloin vauva ja vanhemmuus valtaavat normaalisti paljon tilaa äidin mielessä ja asettuvat äidin arvojärjestyksessä etusijalle niin, että tämä voi vaikuttaa ulkopuolisesta raskaudesta tietämättömästä jopa vähän omituiselta ( em.). Tämä merkitsee myös tuskallisten ja kivuliaiden asioiden esiin tuloa ja vanhojen konflik- 19

20 tien kanssa kasvokkain joutumista. Vauva herättää ja aktivoi äidin mielessä kokemuksiin pohjaavia mielikuvia omista varhaisvaiheista, ja suhteet läheisiin, erityisesti omaan äitiin ja puolisoon, tulevat uudelleen työstettäviksi. Tämä merkitsee myös vanhojen ongelmien uutta ratkaisumahdollisuutta varhaislapsuuden ensimmäisen ja murrosiän toisen mahdollisuuden jälkeen. (Brodén 2007, Stern 1995, Winnicot 1971.) Äidissä tapahtuu näin voimakkaita fysiologisia, sosiaalisia ja psykologisia muutoksia. Siksi aika on äidille myös mahdollisuus muuttaa päihteiden käyttöään, jos siihen tarjotaan sopivaa hoitoa ja kuntoutusta, jossa huomioidaan sekä äidin että sikiövauvan tarpeet. Kun tätä toiminnan muutosta ja motivaatiota erityisesti tuetaan hoidossa, vanhemman kuntoutuminen voi onnistua hyvin ja vauva voi saada terveemmän elämän. Vauvan ja vanhemman riittävän hyvän varhaisen vuorovaikutussuhteen tukemisen avulla voidaan pyrkiä katkaisemaan sukupolvesta toiseen jatkunut syrjäytymisen kierre. Tutkimuksissa on viitteitä siitä, että ylisukupolvinen syrjäytyminen tapahtuu nimenomaan vinoutuneiden ja kaltoin kohtelua sisältävien vuorovaikutustapojen kautta. (Pajulo 2003, Bardy ja Öhman 2007.) Tutkimusten mukaan korkean riskin ryhmillä kuten päihdeongelmaiset odottavat äidit onnistuneet hoidolliset interventiot ovatkin suhdeperustaisia. Ajatuskulku on se, että äiti voi luottamuksellisissa suhteissa kasvaa ja kehittyä ja korjata vääristyneitä tunne- ja toimintatapojaan. Tässä ja nyt -tilanne vaikuttaa äidin ja vauvan väliseen suhteeseen ja sen emotionaaliseen laatuun, jonka on havaittu välittävän monia sosiaalisia riskiejä sukupolvelta toiselle. Varhainen ehkäisevä työ limittyy korjaavan työhön. Lisäksi interventioiden pitää olla moniulotteisia; pelkkä päihdekuntoutus ei riitä eikä pelkkä kiintymyssuhteen tukeminen. (Bardy ja Öhman 2007.) Kiinnipitävä ympäristö Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ensikodeissa kohdattiin jo 1980-luvulla päihdeongelmaisia äitejä. Helsinkiin perustettiin Oulunkylän ensikoti vuonna 1990, ja sen myönteiset kokemukset hoidon vaikutuksista rohkaisivat luomaan lisää hoitopaikkoja. Oli selkeä tarve luoda hoitomalli odottavien äitien päihdekuntoutukseen ja perustaa lisää päihdeongelmien hoitoon erikoistuneita ensikoteja 20

21 ja kehittää myös avopalvelua. Ensi- ja turvakotien liitto haki RAY-rahoitusta aloittaakseen työn. Pidä kiinni -projekti alkoi vuonna Sen tehtävänä on kehittää hoitojärjestelmä päihteitä käyttäville odottaville äideille ja vauvaperheille. Alussa rahoitus myönnettiin vain yhden uuden päihdeongelmien hoitoon erikoistuneen ensikodin perustamiseksi. Projekti on ollut myös mukana kehittämässä päihdeongelmaisten odottavien äitien ja vauvaperheiden kohtaamista, tukemista ja hoitoon ohjaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Projektin ajatus on alusta alkaen ollut, että tarvitaan sekä varhaista tukea ja valistusta raskaana oleville päihteitä käyttäville että riittävän pitkäjänteistä erityistason hoitoa vaikeasti päihderiippuvaisille odottaville äideille ja vauvaperheille. Projektin nimi Pidä kiinni tulee lastenpsykiatri Donald Winnicotin käsitteestä kiinnipitävä ympäristö, jonka lähtökohta on äidin ja lapsen välinen suhde. Äidillä on tarve pitää kiinni lapsestaan ja lapsen hyvinvoinnista ja lapsi tarvitsee varhaista kiintymyssuhdetta kehittyäkseen hyvin. Myös muut ihmissuhteet voivat olla kiinnipitäviä ympäristöjä (Granfelt 1998). Päihdeongelmaiselle asiakkaalle merkitsee paljon tunne siitä, että työntekijät haluavat pitää kiinni hänestä eli että työntekijät ovat huolissaan ja tarjoavat mahdollisuutta hoitoon, vaikka hän ei itse vielä olisikaan valmis siihen. Päihteistäkin puhuminen voi alkaa helpottua. Luottamuksen rakentuminen asiakassuhteessa saattaa olla hyvin vaikeaa ja hidasta, jos perusluottamus ihmisiin on särkynyt tai jäänyt kokonaan rakentumatta. Kiinnipitävän ympäristön ydin on kyvyssä antaa tilaa ja yrittää kuunnella toisen ihmisen omaa kertomusta. Siinä on asiakassuhteen perusta ja sitä kautta voidaan päästä vähitellen myös päihdeongelman käsittelyyn. (Andersson 2001, Granfelt 1998, Winnicot 1971) Projektin nimi kuvaa myös tavoitetta luoda tukea antava verkosto päihdeongelmaisille vauvaperheille siten, että eri sosiaali- ja terveydenhuollon tahot sopivat, kuka on hoitovastuussa asiakkaasta kussakin vaiheessa. Se on tärkeää, koska vauvaperheiden päihdeongelmissa tarvitaan usein pitkiä hoitojatkumoja ja tiivistä tukea myös laitoshoidon jälkeen. Päihdetyössä on paljon kunnallisia palveluja ja myös useita järjestöjä, jotka kehittävät aktiivisesti työmenetelmiä ja erilaisia palveluja. Mielenkiintoista onkin, että juuri Ensi- ja turvakotien liitto lastensuojelujärjestö alkoi voimakkaasti kehittää päihdeongelmaisten odottavien äitien ja vauvaperheiden kuntoutusta (ks. tar- 21

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2. Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.17 1 Päihteet riskinä raskaus ja vauva-aikana Noin 6 prosenttia odottavista

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois 2 Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois-Suomessa on tehty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä vuodesta 2008 alkaen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Työkykyryhmä 9/2013 1 21.10.2013 Terveysosasto Työkykyneuvonta 2 21.10.2013 Kela tarjoaa uutta työhön paluuta tukevaa asiakaspalvelua

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Jari: Olisi kiva, jos pohtisit omaa rooliasi johtajana, työnkehittäjänä ja asiakastyön tekijänä? Casena voisit käyttää nuoria ja niiden tarpeita...

Jari: Olisi kiva, jos pohtisit omaa rooliasi johtajana, työnkehittäjänä ja asiakastyön tekijänä? Casena voisit käyttää nuoria ja niiden tarpeita... Tehtävä Jari: Olisi kiva, jos pohtisit omaa rooliasi johtajana, työnkehittäjänä ja asiakastyön tekijänä? Casena voisit käyttää nuoria ja niiden tarpeita... Näissä eri rooleissa on erilainen tapa lähestyä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot