3/2013. Kansainvälisyys

Transkriptio

1 Pesäpuun lehti 3/2013 Kansainvälisyys

2 Pesäpuun lehti 3/ Puheenjohtajalta 4... Selviytyjät kansainvälisillä kentillä 6... Tasapainoinen arki on nuoren paras tuki - Läheiset ovat osa tasapainoista arkea 8... Niin pieni ihmissydän on, niin avara ja pohjaton Hairiköistä osallisiksi - kokemuksia läheisneuvonpidoista meiltä ja muista Pohjoismaista Pohjoismainen PRIDE-tapaaminen Helsingissä Uudet PRIDE-kouluttajat Pohjoismainen satsaus sijoitettujen lasten koulunkäyntiin Yhteistyön merkitys ja välähdyksiä SISUKAS-tiimin päivästä Ihan iholla! -kasvuryhmä vahvistaa lapsen ja aikuisen suhdetta Kohtaa aidosti - vaikuta vahvasti Kohtaamista ja vuorovaikutusta Pesäpuun joulutervehdys Pesäpuu ry:n koulutuskalenteri Julkaisija Pesäpuu ry Ilmarisenkatu 17 A, Jyväskylä puh. (014) toimisto@pesapuu.fi Iso Roobertinkatu 1 A 16, Helsinki Päätoimittaja Raili Bäck-Kiianmaa, raili.back@ pesapuu.fi Taitto ja ulkoasu Piritta Schulz, piritta.schulz@pesapuu.fi Painopaikka Kopijyvä, Jyväskylä 2 Pesäpuun lehti 3/2013

3 Kansainvälinen Pesäpuu Minna Lindgren parodioi kolumnissaan (HS ) koulun ja kirkon kriisiä sekä toimintojen ylikansallista yksityistymistä terveyspalvelujen tapaan, julkisten palvelujen kokonaisulkoistamista seurauksineen. ( ?jako=94bec6e6dec6a58ac64d4 9935a9c69e8&ref=fb-share) Lastensuojelukin on kriisissä, sijaishuoltomarkkinat houkuttelevat. Suurin ja kaunein ylikansallinen SosOne odottaa, vai joko sellainen kurkkii ikkunasta, mielii lastensuojelun ja sijaishuollon markkinoille? Visio Lindgrenmäisestä kauhukuvasta saattaa ailahtaa mielessä. Kaikki kansainvälisyys ei kuitenkaan ole yritysostoja ja voittojen siirtämistä veroparatiiseihin. Parikymmentä vuotta sitten voittoa tavoittelemattomat kansalliset, kunniakkaat lastensuojelun perhehoidon järjestöt toivat maahan PRIDE-ohjelman. Kansallinen kehittämistyö on lähtenyt lapsen edusta, ei omistajan voiton tavoittelusta. Ohjelmaa muokattiin Suomen oloihin sopivaksi ja kehittämistyö käynnistyi. Tälle perustalle rakentuu Pesäpuun historia. PRIDE-ohjelman toteutumisesta saatuja kokemuksia on arvioitu. Kehittämistyötä on jatkettu niin Pesäpuussa kuin järjestöjen yhteistyönäkin. Kokemuksia on vaihdettu ja kehittämisideoita jaettu ja testattu myös Pohjoismaiden välillä tiiviissä yhteistyössä. Tuotekehittely jatkuu kansainvälisesti. Pesäpuun kehittämistyö inspiroi toimijoita muissa maissa. Annettavaa ja saatavaa on ollut sekä sisällöllisesti että metodisesti. Kaikissa Pesäpuun hankkeissa ja tuotteissa näkyy kansainvälinen yhteistyö ja Puheenjohtajalta Tarja Heino jakaminen. Esimerkiksi Sisukkaan taustalta löytyvät pohjoismainen tutkimus ja ruotsalainen SkolFam. Hyvä kiertää, ja nyt on käynnistynyt sisarhanke myös Tanskassa. Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen on ollut pitkään niin kansallisella kuin kansainvälisellä agendalla. Pesäpuun nuoret Selviytyjät ovat kiertäneet maailmaa, olleet näkyvillä monilla areenoilla, niin kenttäväen, hallinnon kuin tutkimuksenkin kumppaneina. Yhteistyö lisää yhteistyötä, ja kokemusten yhteinen reflektointi rikastaa kaikkia monin tavoin. Pesäpuu käyttää ja kierrättää tuotteidensa myyntitulon kehittämistyöhön, lapsen eduksi ja lastensuojelun laadun parantamiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Osinkona saamme entistä toimivampaa lastensuojelua, onnistumisen kokemuksia ja työn iloa! Teksti: Tarja Heino hallituksen puheenjohtaja Pesäpuu ry Kuva: Antero Aaltonen Pesäpuun lehti 3/2013 3

4 Selviytyjät kansainvälisillä kentillä IFCO saapui ensimmäistä kertaa Aasiaan ja Japaniin Kansainvälisen sijaishuoltojärjestö IFCO:n maailmankonferenssi järjestettiin syyskuun puolivälissä Japanin Osakassa. Nousevan auringon maa sai kunnian isännöidä kautta aikojen ensimmäistä Aasian IFCO konferenssia. IFCO:n saapuminen Japaniin oli japanilaisille niin suuri asia, että en pysty sitä oikeilla sanoilla kuvailemaan tässä artikkelissa. Tapahtuman todellinen anti näyttäytynee japanilaisille lähivuosien kuluessa, sillä uudet ajatukset ja tuulet vaativat aikaa toteutuakseen. Sijaishuolto, lastensuojelu ja siihen liittyvät puheenaiheet ovat lähes tabuun rinnastettavia asioita Japanissa. Sikäläiset sijaisvanhemmat eivät välttämättä kerro ulkopuolisille olevansa sijaisvanhempia. Tämä heijastuu luonnollisesti myös sijoitettuina oleviin lapsiin ja nuoriin sekä sijaissisaruksiin. Lastensuojelutaustasta on erittäin vaikea puhua ulkopuolisille ja vertaistoiminta on yhä lapsen kengissä. Aiemmissa IFCO-konferensseissa tapaamani japanilaiset kuvasivatkin IFCO-perheen saapumista konservatiiviseen Japaniin sanoilla: Emme voi vieläkään uskoa, että IFCO järjestetään Japanissa. Kulttuurieroja, oppimista ja oivaltamista Osakan konferenssin aikuisten ohjelmassa oli mukana 1200 osallistujaa, jonka lisäksi 120 osallistujaa oli ilmoittautunut jo perinteeksi muodostuneeseen nuorten ohjelmaan. Olin itse mukana nuorten ohjelmassa, sillä Selviytyjät-tiimin oppimisen, jakamisen ja oivaltamisen keskiössä ovat juuri nuoret ja nuorten kokemukset. Paikalla olleista japanilaisia nuoria oli arviolta 100 loppujen tullessa ympäri maailmaa tarjoten japanilaisille nuorille aimo annoksen vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta kansallisista ja kansainvälisistä projekteista. Kun kotimaisissa ja eurooppalaisissa nuorten foorumeissa virittäytyminen, luotettavan tilan rakentaminen ja jakaminen vievät suhteellisen vähän aikaa, oli yllätys suuri, kun nuorten ohjelmaa vietiin eteenpäin hitaasti, varovasti ja yksityisyyttä ehkä jopa ylisuojellen. Kyseisen kulttuurista johtuvan eron lisäksi aktiviteetit käännettiin japanista englannin kielelle ja päinvastoin. Tämä ei aina ollut helppoa, sillä jos osallisuus vertaisuus ja nuorten kuuleminen eivät kuulu käytäntöihin, ei käsitteille myöskään löydy sanoja. Konferenssin kolmantena päivänä pääsimme vihdoin nuorten ohjelmassa jakamisen, vertaisuuden ja osallisuuden poluille. Japanilaiset ottivat värikkäät ja heidän korviinsa osin radikaalitkin ajatukset 4 Pesäpuun lehti 3/2013

5 innolla vastaan. Juuri tätä olemme ajatelleet, kuului usean suusta, johon muut vastasivat hai, hai, kyllä, kyllä japaniksi. Suomesta mukanani tuomat Selviytyjät-tiimin käyttämät työvälineet havainnollistivat osallisuuden ydinajatusta ja yksinkertaisten esimerkkien avulla myös japanilaiset rohkaistuivat kertomaan paikallisen lastensuojelujärjestelmän heikkouksia ja vahvuuksia. Ongelmat ja kehittämisen paikat ovat universaaleja Kun kehittämisen, jakamisen ja yhteisen tekemisen pariin lopulta päästiin, ei tarinoille meinannut tulla loppua. Eikä ihme, sillä nuorten ohjelmaan oli kokoontunut 1109 vuotta kokemusasiantuntijuutta. Näiden vuosien ja kokemusten pohjalta me nuoret valmistelimme IFCO:n päätösseremoniaan nuorten ohjelman esityksen, joka koostui viesteistä vertaisille, työntekijöille, sijaisvanhemmille ja meille kaikille aktiivisille aikuisille: If you were not born, we could not meet you You are always a winner, you are needed and wanted Foster care doesn t define you! Lend ears to our VOICE! You are not alone Believe in us We are the members of the society Osa viesteistä on hyvin samanlaisia kuin viestit Suomessa ja Euroopassa järjestetyissä seminaareissa. Järjestelmä Japanissa on hyvin erilainen johtuen kulttuurillisista, historiallisista ja yksilöllisistäkin eroista. Järjestelmäkeskeisyydestä poistuttaessa lapset ja nuoret Japanissa, Euroopassa, Suomessa ja jokaisessa maailman kolkassa tuntuvat haluavan samoja asioita. Japanin IFCO:ssakin keskeiseksi nousivat kuulluksi, hyväksytyksi ja huomatuksi tulemisen tarve, lastensuojelua koskevien ennakkoluulojen murtaminen sekä ympärillä olevien aikuisten tsemppaus. Teksti ja kuvat: Sami Isoniemi asiantuntija, Pesäpuu ry Pesäpuun lehti 3/2013 5

6 Yhteistyössä Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi ja Lähemmäs-projekti Tasapainoinen arki on nuoren paras tuki Läheiset ovat osa tasapainoista arkea Nuorten foorumi tarjoaa tilan vertaiskokemuksille, tunteille ja ajatuksille sekä oman elämän ja arjen tapahtumien jakamiselle. Foorumissa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä ja toiminnan ideana on ottaa nuoret aktiivisesti mukaan lastensuojelun kehittämistyöhön. Foorumit suunnitellaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Niiden toteuttamisesta, juontamisesta sekä työskentelyn ohjaamisesta vastaavat Selviytyjät -tiimin nuoret. Taustatahojen aikuiset tarjoavat resurssit ja turvallisuuden. Lähemmäs-projektin tarkoituksena on vahvistaa lapselle tärkeiden ihmisten läheisten arvostusta lastensuojelutyössä. Tärkeää on kuulla nuorten kokemuksia läheisiin liittyvistä asioista: kuka on läheinen, miksi joku henkilö on läheinen, miten läheinen voi olla nuoren tukena, mikä on sosiaalityöntekijän rooli nuoren läheissuhteissa? Kehittämistyö tapahtuu näiden kokemusten kautta. Nuoret foorumit teemalla Läheiset ja tuki järjestettiin Espoossa yhteistyössä Espoon kaupungin perhehoidon kanssa ja Porissa yhteistyössä Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa. Nuorten viestit foorumeista Läheissuhde on tunnesuhde = kiintymyssuhde. 1 Läheinen on ihminen, jonka seurassa on hyvä olla. Nuoret kokevat, että läheinen ihminen voi olla kuka tahansa luotettava ja rehellinen ihminen perhepiiristä tai sen ulkopuolelta. Oleellista on, että nuorelle annetaan oikeus määritellä itse, ketkä ovat hänen läheisiään. Vaikka läheinen löytyy usein sijoituksen jälkeen muodostuneista ihmissuhteista, aikuisilla on tästä huolimatta velvollisuus auttaa nuorta säilyttämään yhteys myös syntymäkotiympäristön ihmisiin. Aikuisen vastuulla on 2 turvata yhteydenpito läheisiin.sosiaalityöntekijän vastuulla on viime kädessä auttaa nuorta läheisasioissa. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on selvittää, ketkä ovat nuorelle aidosti merkittäviä henkilöitä. Lisäksi sosiaalityöntekijän tehtävänä on tukea nuorelle tärkei- 6 Pesäpuun lehti 3/2013

7 tä aikuisia olemaan yhteydessä nuoreen. Mahdollisia yhteydenpidon esteitä on tärkeää tutkia ja selvittää. Keskustelu ilman ennakkoluuloja on avain yhteyksien rakentumiseen. Tasapainoinen arki on paras tuki. Läheiset ihmiset 3 ovat osa tasapainoista arkea. Nuorten mielestä elämässä on tärkeintä mahdollisuus elää tasapainoista arkea. Tämä tarkoittaa, että arki sujuu ja se sisältää ihan tavallisia juttuja: harrastuksia, sopivasti rahaa, koulun käynnin ja läheisiä ihmisiä. Nuoret korostavat kuinka tärkeää on, että lähellä on luotettavia ihmisiä, joille voi puhua, jotka kuuntelevat ja jotka haluavat ymmärtää. Sijaisperheessä asuvien nuorten kokemusten mukaan sijaisperhe on läheisin ja tärkein tuki sekä avain myös muihin läheissuhteisiin. 4Sosiaalityöntekijä on nuoren tuki, mikäli hän: kuuntelee, arvostaa, tapaa, tuntee ja on nuoren puolella. Sosiaalityön vaikuttavuus nousee nuoren aidon ytimen ympärille muotoutuvasta työskentelystä. Tärkeät ihmiset tukevat nuorta. Läheissuhteen hoitamiseen tarvitaan tukea ja apua. Nuorta ei saa jättää yksin selviämään tämän asian kanssa. Teksti ja kuvat: Johanna Barkman kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Hanna Särkiö erityisasiantuntija, Pesäpuu ry Pipsa Vario asiantuntija, Pesäpuu ry TIESITKÖ NUORTEN FOORUMEISTA? Nuorten foorumit on Selviytyjät tiimin kehittämä nuoret nuorille vertaistukimalli. Foorumeiden taustalla on halu antaa nuorille mahdollisuus osallistua lastensuojelun kehittämiseen. Ensimmäinen Nuorten foorumi järjestettiin marraskuusta 2010 Jyväskylässä. Tämän jälkeen on järjestetty 18 Nuorten foorumia yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa (muun muassa Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lastensuojelun Keskusliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, eri kaupunkien lastensuojeluyksiköt, SINUT ry ja Helsingin Nuoret Kehittäjät). Kehitteillä: MINIFOORUMEITA sovitusta teemasta paikallisiin tarpeisiin. Minifoorumi sisältää n. 2h työskentelyn pienellä porukalla. TUTOR-toimintaa nuorilta nuorille. Mukana kehittämistyössä Satakunnan ja Oulun seudun alueet. TIESITKÖ LÄHEMMÄKSESTÄ? Lähemmäs-projektissa vahvistetaan valtakunnallisesti lapselle tärkeiden ihmisten roolia lastensuojelussa ja korostetaan lapsen tunnesuhteita hänelle merkityksellisiin ihmisiin. Projekti tuottaa materiaalia, välineitä ja koulutusta läheistyöhön. Projektin pilottialueita ovat Pohjois-Savo, Rovaniemi, Tampere, Satakunta ja Varsinais-Suomi. Yhteistyökumppaneina ovat mm. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Sukupuu ry, Helsingin Nuoret kehittäjät ja Pelastakaa Lapset ry. Projektin rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Kehitteillä: Lapsi tarvitsee läheisiään kiertue pilottialueille Tapahtumat yhteistyössä laulaja ja lauluntekijä Yonan kanssa Opas ja www-sivut lapsen läheisille Lapsi tarvitsee läheisiään koulutus ammattilaisille Pesäpuun lehti 3/2013 7

8 Niin pieni ihmissydän on, niin avara ja pohjaton... Lähemmäs-projektin avaus kosketti Laulaja-lauluntekijä Yona, Johanna Louhivuori, viritti yleisön Lähemmäs-projektin aloitusseminaarissa tulkitsemalla koskettavasti tangon Pieni Sydän. Niin pieni ihmissydän on. Niin avara, niin pohjaton. Se kätkee suuret unelmat ja vihan, lemmen maailmat. Riemujen rikkaus ja surujen summa. Onnekas rakkaus ja tuskakin tumma. Syömmehen pienehen mahtua voi, onnea iloa - oi. Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. Tuntehen paloa ja kylmyyttä sieltä. Syömmestä pienestä löytyä voi. Paljon mi kohtalo soi. (san. Tatu Pekkarinen) Pienen ihmissydämen sisällä elää ainutkertainen kokemus ja oma elämänviisaus. Lähemmäs projektin aloitusseminaarin avauspuheenvuorossaan Marjo Lavikainen sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi, että kaikki viisaus ei asu viranomaisissa. Pieni ihmissydän herkkyydessään on avain lapsen kannalta tärkeiden ja oleellisten asioiden ymmärtämiseen. Lähemmäs-aloitusseminaarissa laulaja ja lauluntekijä Yona säestäjineen sytytti yleisön. Seminaarin tavoitteena oli avata läheisteemaa erilaisten näkökulmien kautta. Yleisö sai kuulla projektin käynnistymisen lähtökohdista sekä pilottialueiden suunnitelmista. Moniäänisyys heijastui päivän ohjelmassa ja sisältö rakentui sekä tiedollisen että tunteita herättävän kokemuksellisuuden kautta. Työn kehittäminen ja tiedollinen vahvistaminen tarvitsevat tuekseen mahdollisuutta tuntea ja kokea. Professori, emerita, Marjatta Bardy totesi puheenvuorossaan, että paras tapa valmistautua tulevaisuuteen on kehittää tämänhetkisen kokemuksen täyteyttä. Pieni sydän, joka kätkee unelmat, onnen ja surun, kertoo vahvaa kokemuksen kieltä. Huomaammeko arkityössä asiakkaiden kanssa riittävästi pysähtyä kuulemaan ja näkemään pienen sydämen viestiä? Marjatta Bardy jatkoi pu- 8 Pesäpuun lehti 3/2013

9 heenvuorossaan: kun on kiire, helmetkin voivat vieriä ohi. Näiden helmien havaitseminen on työn vaikuttavuuden kannalta oleellista. Seminaarin paneelikeskustelu herätti tunteita vahvasti lapsilähtöisillä aiheilla: unohdetaanko lapselle tärkeät ihmiset, mitä merkitsee lapselle läheinen ja mitä läheissuhteet merkitsevät lastensuojelutyössä. Nuorena kokemusasiantuntijana paneeliin osallistunut Suvi Koski totesi että Lasta pitää oikeasti kuulla siinä, ketkä ovat hänelle läheisiä. Miten sossu luo lapseen sellaisen suhteen, että sille voi puhua? Päivän juontajina toimineet kokemusasiantuntijat Leila Holmstedt ja Minna Kallio kokivat paneelikeskustelun päivän huippuhetkenä: Paneelikeskustelu oli hyvä idea, mutta se olisi ollut vielä parempi, jos se olisi ollut kestoltaan pidempi ja mahdollistanut laajemman yleisökeskustelun. Peli ei ole vielä menetetty. Jäihän Pandoran-boxiinkin toivo. Pesäpuu ja Lähemmäsprojekti korostavat, että sosiaalityöntekijän on rakennettava lapseen riittävän turvallinen suhde, joka tarjoaa mahdollisuuden kertoa vaikeista ja ikävistä asioista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Mikko Oranen muistutti, että lastensuojelu on suhteiden rakentamista: Lapsi-aikuinen, työntekijä-asiakas, yksilö-yhteisö, sisäinen maailma-ulkoinen maailma, ihminen - hänen elämänhistoriansa. Elämänhistoriasta Pieni sydän -tangon sanoin... Paljon mi kohtalo soi. Teksti: Hanna Särkiö erityisasiantuntija, Pesäpuu ry Kuvat: Suvi Jaatinen ja Pia Lahtinen Pilottialueiden kehittämisteemat: POHJOIS-SAVO Läheisvertais-malli Lapsen läheiset huomioiva työtapa - Läheiskokous SATAKUNTA Lapsilähtöinen läheiskartoitus Läheissijaisvanhemmille vahvempaa tukea VARSINAIS-SUOMI Vahvempi ymmärrys läheissuhteiden merkitykselle Läheistukiperheille koulutus Yhtenäinen malli läheisverkoston kartoitukseen TAMPERE Läheisten rooli lastensuojeluntarpeen selvittämisessä Läheisperheistä tukiperheitä ROVANIEMI Uusia välineitä Läheisten roolia ennaltaehkäisevässä ja lastensuojelun avohuollon työssä Läheisverkoston pysyvyyden vahvistaminen ennalta ehkäisevän ja lastensuojelutyön prosessien nivelvaiheissa Pesäpuun lehti 3/2013 9

10 Häiriköistä osallisiksi - kokemuksia läheisneuvonpidoista meiltä ja muista Pohjoismaista Seitsemäs pohjoismainen läheisneuvonpitokonferenssi järjestettiin Helsingissä teemalla Demokratia, osallisuus ja dialogisuus. Läheisneuvonpitokonferensseja on järjestetty vuodesta 2000 alkaen kaikissa Pohjoismaissa lukuun ottamatta Islantia. Suomi järjesti konferenssin toisen kerran. Suomalaisia läheisneuvonpitokäytäntöjä Konferenssin avasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija, Pesäpuun hallituksen puheenjohtaja ja itsekin läheisneuvonpidon tutkimushanketta johtanut Tarja Heino muistelemalla aikaisempia konferensseja. Kukin pohjoismaista kuvasi konferenssipäivien aikana läheisneuvonpitokäytäntöjään. Tarja Heinon mukaan suomalaisessa lastensuojelussa on meneillään vuosisadan tutkimusruuhka ; lastensuojelusta on valmistunut useita eri raportteja ja selvityksiä. Suomen osuudessa kokemusasiantuntijat kertoivat koskettavasti ja vakuuttavasti omista läheisneuvonpitokokemuksistaan. Suomessa läheisneuvonpitojen koollekutsunta on organisoitu hyvin vaihtelevasti eri puolilla maata. 10 Pesäpuun lehti 3/2013

11 Norjassa läheisneuvonpito tukee myös akuuteissa tilanteissa Svanhild Vikin mukaan norjalaisessa lastensuojelussa läheisneuvonpitoa käytetään organisoiduissa istunnoissa, lastensuojelulaitoksissa, sijaishuoltoa ennen, sen aikana ja sijaishuollon päättyessä sekä akuuteissa kriiseissä, esimerkiksi kiireellisissä sijoituksissa. Valtio tarjoaa kunnille koulutusta ja paikallisia koordinaattoreita ja vastaa laadusta ja tutkimuksesta. Kunnilla on vastuu läheisneuvonpitojen toteuttamisesta ja tuloksista. Suomalaisten ja norjalaisten läheisneuvonpitokäytäntöjen suurimmaksi eroksi näytti puheenvuorojen valossa nousevan se, että Suomessa läheisneuvonpitoja ei pääsääntöisesti käytetä akuuteissa kriisitilanteissa. Norjalaisen yleisön kommenttien mukaan läheisneuvonpitoa voidaan kuitenkin käyttää myös kriiseissä, koska yksi läheisneuvonpidon periaatteista on se, että ei puida menneitä eikä syytellä ketään, vaan keskitytään tässä ja nyt tilanteeseen. Ruotsissa sosiaalityö vahvistaa lapsen lähipiiriä Ewa Näslundin ja Patric Erikssonin mukaan Ruotsissa sallivuus läheisneuvonpidoissa on kasvanut sitä mukaa, kun menetelmää on käytetty; läheisneuvonpidon käytössä sallitaan virheitä ja yritetään uudelleen. Paikallisista kokeiluista Höörin kunnassa läheisneuvonpito on vaikuttanut myös yleisellä tasolla lastensuojelu työhön siten, että asiakkaiden sijaan lastensuojelussa on ryhdytty puhumaan kuntalaisista; enää ei keskustella siitä, kuinka monta lasta sosiaalityöntekijän vastuulla on, vaan keskitytään enemmänkin sosiaalityöntekijän mahdollisuuksiin varmistaa, että lähipiiri kykenee (Läheisneuvonpidossa) keskitytään tulevaisuuteen, ei jäädä pohtimaan menneitä eikä etsitä syyllisiä. Kokemusasiantuntijan puheenvuoro Läheisneuvonpidossa syntyy sellaista synergiaa, jonka toivoisi edes jossain muodossa olevan mahdollista myös muussa toiminnassa. Kokemusasiantuntijan puheenvuoro Yleisvaikutelma oli kuitenkin, että asioihin puuttuvat sukulaiset ovat häiriö, eivät voimavara. Läheisneuvonpidossa meidät häiriköt hyväksyttiin joukkoon ja osallisiksi Kokemusasiantuntijan puheenvuoro Se oli minun pelastukseni: LNP ja naapurini. Kokemusasiantuntijan puheenvuoro Pesäpuun lehti 3/

12 huolehtimaan lapsesta sekä hänen kykyynsä vahvistaa lähipiiriä ja sen tarjoamaa tukea. Tanska ja lainsäädännön uudistamistarpeet Birgit Mortensenin mukaan Tanskassa on käyty keskustelua siitä, pitäisikö läheisneuvonpito olla pakollista huostaanottojen yhteydessä, jotta lapsia voitaisiin sijoittaa enemmän lähipiiriin. On ehdotettu, että läheisneuvonpidon tarjoaminen olisi pakollista, mutta sen järjestäminen ei. Yhden yksittäisen menetelmän, kuten läheisneuvonpidon sisällyttäminen lakiin on herättänyt suurta vastustusta. Lähemmäs lasta? Ensimmäisen päivän workshopissa projektipäällikkö Pia Lahtinen Pesäpuusta ja kokemusasiantuntija Sannariikka Silen Sukupuu ry:stä esittelivät käynnistynyttä Lähemmäs-projektia ja kertoivat huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten läheisten haastattelujen yhteenvedosta. Läheisten mukaan viranomaisten ja asiakkaiden kohtaamisten laadulla ja sisällöillä on suuri merkitys. Viranomaisilta toivotaan ennakkoluulotonta asennetta liittoumien sijaan. Jos neuvottelut muuttuvat väittelyiksi, lapsi saattaa unohtua vaikka hänen tulisi olla huomion keskipiste. Jo ensimmäinen tapaaminen sosiaalityöntekijän kanssa antaa leiman koko lastensuojelulle. Läheiset toivovat viranomaisilta asiakasta kunnioittavaa ja arvostavaa asennetta, keskittymistä kulloinkin käsillä olevaan hetkeen ja avoimuutta asiakkaan oikeuksia koskevan tiedon antamisessa. Läheisten mukaan neuvotteluja voisi edistää se, että asiakkaan mukana olisi tukihenkilö. Tulehtuneissa tilanteissa voisi käyttää ulkopuolista, ammattitaitoista sovittelijaa. Myös vertaisryhmiä pidettiin hyvinä kokemusten, tiedon ja tunteiden jakamisen paikkoina. Läheisneuvonpito on asennoitumisen tapa Kokonaisuudessaan konferenssi tarjosi mainion muistutukseen, että parasta läheisneuvonpidossa ei ole vain strukturoitu työmenetelmä, vaan asennoitumisen tapa. Parhaimmillaan se vahvistaa lapsen ja läheisten suhteita, kuulluksi tulemista ja osallisuutta omassa asiassaan. Läheisneuvonpitokonferenssin materiaalit löytyvät osoitteesta family+group+conference Teksti: Pia Lahtinen projektipäällikkö, Pesäpuu ry ja Sannariikka Silen, Sukupuu ry Kuvat: Päivi Hänninen Lisätietoa läheisneuvonpidosta: Verkostojen voimaa vai seittien satimia? Kokemuksia läheisneuvonpidosta (2008) Toim. Juha-Pekka Vuorio & Erja Saurama & Salla Hänninen. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCAn ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja nro 18, Läheisneuvonpito kuntien näkökulmasta. Kuntien paikalliset projektit ja niistä saatujen kokemusten vertailua (2001) Toim. Tarja Heino. Stakes, Aiheita 28/2001. Helsinki. Lastensuojelun käsikirja 12 Pesäpuun lehti 3/2013

13 Pohjoismainen PRIDE-tapaaminen Helsingissä Pohjoismaista yhteistyötä PRIDE-ohjelman puitteissa on tehty jo vuosia. Tällä kertaa oli Pesäpuun vuoro järjestää tapaaminen Helsingissä. Ruotsista oli mukana Tukholman kaupungin perhehoidon sosiaalityöntekijä Magnus Nilsson ja Norjasta Tone Nordby, joka vastaa PRIDE-ohjelman kehittämisestä Norjassa (Barne-, Ungdoms- og Familiedirektoratet, Bufetat). Pesäpuulla oli tilaisuus kertoa omista meneillä olevista hankkeista ja Suomen lastensuojelun Magnus Nilsson, Tone Nordby, Jaana Pynnönen, Paula Männikkö ja Raili Bäck-Kiianmaa. tilanteesta yleisemminkin. Keskeiseksi aiheeksi keskustelussa nousi valmennuksessa olevien perheiden lasten huomioiminen sekä sijaisperheiden biologisten lasten tukeminen. Näiden Uudet PRIDE-kouluttajat lasten valmennuksen ja tuen kehittämiseen ollaan heräämässä myös Norjassa, Ruotsissa. Tavoitteena on kehittää myös PRIDEvalmennusta tältä osin. Norjassa julkaistaan joulukuun lopussa PRIDEohjelmaan liittyvä laaja tutkimus, jonka tuloksia jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Teksti: Paula Männikkö kehittämispäällikkö Pesäpuu ry PRIDE-kouluttajakoulutus kevät 2013: Thomas Karlsson, Sari Leskinen, Heli Kuusimäki, Kati Lehtimäki, Minna Salonen, Petteri Hartikainen, Pirjo Parkkinen, Seija Norja, Carita Haapala, Katja Salminen-Lahtinen ja Riikka Kesti. Kouluttajat: Jaana Pynnönen ja Sirpa Yli-Rekola. Pesäpuun lehti 3/

14 Pohjoismainen satsaus sijoitettujen lasten koulunkäyntiin Sijoitettujen lasten koulumenestyksen merkitys elämässä pärjäämiselle on alettu tiedostaa Pohjoismaissa. Ruotsissa Skolfam, sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukimalli, on leviämässä koko maahan. Tanskan kouluissa on käytössä vastaava LUKoP-malli. Kumpaankin toisiaan muistuttavaan interventioon liittyvät laajat vaikuttavuustutkimukset. Suomalainen SISUKAS-pilotti kokeilee perhehoitoon sijoitettujen lasten varhaista tukea nyt kouluissa Keski-Suomessa. Pesäpuu ja SISUKAS ovat myös mukana Pohjoismaiden neuvoston 2014 alkavassa Fokus på barn i familjehem -projektissa. Skolfam-verkosto koolla Malmö kokosi lokakuulla 100 Skolfam-tiimiläistä (projektipäälliköt, sosiaalityöntekijät, psykologit, erityisopettajat) yhteiseen reflektointiin. Sain mahdollisuuden osallistua tapahtumaan ainoana suomalaisena. Tunnelma oli säkenöivän innostunut. Vuonna 2005 Helsingborgin kunnasta lähtenyt koulukokeilu on levinnyt läpi Ruotsin ja hanketta koordinoimaan siirtyy nyt Stiftelsen Allmänna Barnhuset-säätiö. Toimintaan liittyy laaja tutkimushanke. Tähänastiset tulokset interventiosta ja sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemisesta ovat erittäin rohkaisevia. Teemana lapsen osallisuus Ruotsin lapsiasiavaltuutettu Fredrik Malmberg kertoi Unga direkt- osallisuuskiertueestaan perhehoitoon sijoitettujen lasten parissa. Sosiologian professori Elisabet Näsman puhui lapsen osallisuuden haasteista ja kohtaamisen keinoista. Psykologian professori Eva Tideman käsitteli traumatisoitumisen ja turvattoman kiintymyksen vaikutusta kohtaamisiin. Göteborgin ja Gävlen tiimit kertoivat Skolfam-kokemuksistaan käytännössä. Ammatillisissa pienryhmissä vaihdoimme kokemuksia tiimityöstä Skolfamissa. Sain eväitä ja vahvistusta SISUKAStoimintaan Suomessa. Kävi ilmi, että sosiaalityön resurssointi Ruotsissa on huomattavasti parempaa kuin Suomessa. Sijaishuollon sosiaalityöntekijöillä oli max. 20 lasta asiakkaana ja lapsilähtöiset kohtaamiset arkea. Psykologitiimissä nousi esiin haasteellisimpien lasten auttaminen. Jotkut psykologeista keskittyivät tukemaan koulutyötä konsultoiden ja osan lähestymistapa oli terapeuttisempi. Lähetteitä lasten tarkempiin arviointeihin oli myös tehty. Tanskan LUKop Tanskassa on käynnistymässä laaja sijaisperhetutkimus, johon osallistuu 200 sijoitettua lasta. Osalle lapsista tarjotaan interventiona psykologin tutkimukset ja tuki (LUKop), osan sijais- 14 Pesäpuun lehti 3/2013

15 Suomen edustajana mm. Pesäpuun puheenjohtaja Tarja Heino (THL) ja Ruotsista mukana on Skolfamin isä Bo Vinnerljung. Hanke edistää yhteispohjoismaista tahtotilaa sijoitettujen lasten hyvinvoinnin, osallisuuden ja aseman parantamiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi Pohjolassa. Teksti: Christine Välivaara, projektipäällikkö, Pesäpuu ry Kuvat: Ulla Phillips vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteensa ja osa lapsista on kontrolliryhmä. Fokus perhehoitoon sijoitetuissa Pesäpuu ja SISUKAS-projekti on lähdössä mukaan Pohjoismaiden neuvoston osahankkeeseen, Fokus på barn i familjehem 2014, jossa kartoitetaan mm. sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksia koulusta ja tarvitsemastaan tuesta. Asiantuntijaryhmä aloittaa ideoinnin tammikuussa Ohjausryhmässä on Lisätietoja: Nordens-Barn---Fokus-pa-barni-familjehem/ Tiesitkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittain keräämät lastensuojelutilastot vuodelta 2012 ilmestyivät marraskuun 2013 lopussa. lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntyi 6,7 % vuodesta myös lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta (7 %). huostassa vuonna 2012 olleiden lasten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. uusien huostaanottojen määrä väheni 4 % vuodesta 2011, mutta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä kasvoi kuitenkin 1,6 %. huostaanotto on alkanut usein kiireellisellä sijoituksella. Eniten nousua oli 7-12 vuotiaiden ikäryhmässä. puolet vuoden 2012 lopussa huostassa olleista lapsista oli sijoitettu sijaisperheisiin. Vuoden 2012 alusta perhehoito on ollut ensisijainen sijaishuollon muoto. sijaisperheisiin sijoitetuista lapsista 11,4 % eli 516 oli lasta sijoitettu sukulais- tai läheisperheisiin. Määrä lisääntyi edellisvuodesta 58 lapsella. Pesäpuun lehti 3/

16 Yhteistyön merkitys ja välähdyksiä SISUKAS-tiimin päivästä SISUKAS-projektin tavoitteena on pyrkiä tiivistämään lapsen elämässä mukana olevien aikuisten yhteistyötä, luoda yhteistä ymmärrystä lapsesta ja sen myötä edesauttaa lapsen tilanteen selkiytymistä. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä mahdollistaa omalta osaltaan lapsen tarpeita vastaavan koulunkäynnin. Sosiaalityöntekijä ei voi onnistua tehtävässään yksin vaan tarvitsee tuekseen moniammatillisen tiimin ja lapsen lähiaikuiset. Riimit rimmaavat erityisopetuksessa Riimit rimmaavat ja tavutus napsahtaa rytmikkäästi. Synonyymien ja vastakohtien löytäminen vaatii epulta päänvaivaa. Istun lapsen kanssa pulpetin ääressä tekemässä kielellisiä harjoitteita. Tämä on SISUKASerityisopettajan työssä harvinainen ja antoisa hetki, mahdollisuus olla lapsen kanssa opetustilanteessa. Kielellisiä pulmia mistä on kyse? Useilla SISUKAS-lapsilla psykologin testit toivat esiin erilaisia kielellisiä pulmia. Osalle lapsista ei ole kertynyt riittävää kielellistä varastoa johtuen geneettisestä taustasta sekä varhaisten vuosien kokemusmaailmasta. Pedagogisin testein kielellisen kuntoutuksen tarve ei aina tule esille vaan tarvitaan psykologin tutkimuksia. Pulmat nousevat koulussa esiin viimeistään oppiaineksen käsitteellistyessä 3. luokalta alkaen. Kielellinen kuntoutus on tärkeää. Lapset tekevät sinnikästä työtä yksin ja yhdessä aikuisten kanssa sekä kodeissa että kouluissa. Näkyy kehitystä ja onnistumisen iloa, välillä kiukkuakin. Kieli on leikkiä, satujen ja tarinoiden lumoa. Kieli on myös silta omaan mieleen, ajatuksiin ja niiden ilmaisuun muille. Oppimisen iloa Luokassa katselemme kuvia lapsen kanssa. Nimeäm- 16 Pesäpuun lehti 3/2013

17 me, vertailemme ja etsimme vaihtoehtoisia ilmaisuja asioille. Tuokio päättyy lapsen arviointiin. Tunteiden ilmaisijaksi lapsi valitsee pomppivan nallen ja kirjoittaa JEEE nallen viereen. Lapsi lähtee välitunnille ja minä starttaan auton Rentokoira takapenkillä. Rento ja psykologi reissaa Rento-koira saapuu erityisopettajan tuomana Pesäpuuhun ja lähtee koulutapaamiseen psykologin matkassa. Koululle saavuttaessa lapset katsovat uteliaina, kaipaavinakin kainalossani olevaa isoa pehmokoiraa. SISUKAS-lapsella on mukana oma koiransa. Iso ja pieni koira tervehtivät toisiaan, pienempi asettuu isomman kylkeen hetkeksi. Kohtaaminen koululla. Käyttäytymisen kieli Lapset puhuvat paitsi sanoilla myös käyttäytymisen kielellä. Mieli laukkaa, on vaikea leikkiä rauhassa ja pitkäjänteisesti, lapsi pomppii asiasta toiseen. Keskeinen kysymys psykologin mielessä on; mikä auttaa rauhoittumaan, asettumaan riittävän levolliseen olotilaan suhteessa itseen ja ulkomaailmaan. Jotta väylä lapsen luokse löytyy kotona ja koulussa, on meidän aikuisten yhdessä nähtävä lapsi käytöksen takaa. Vastausten etsimistä jatketaan, yhteistyössä. Teksti: Sari-Maarika Mäntymaa Maire Saksola Johanna Liukkonen, projektityöntekijät, Pesäpuu ry Kuvat: Ulla Phillips Enkeleitä - onhan heitä? Uudet Enkelikortit tulossa myyntiin Arjessa saamme jatkuvasti pieniä lahjoja, jotka eivät ole kauniissa kääreessä rusetti kyljessä. Nämä lahjat ovat korvaamattomia, eikä niiden arvoa voi rahassa mitata. Tällaisia lahjoja ovat esimerkiksi rohkaisevat sanat epätoivon hetkellä, lämmin halaus, joka karkottaa yksinäisyyden tai ystävän anteeksianto, kun olemme mokanneet. Keväällä 2014 myyntiin tulevat Enkelikortit auttavat lasten ja vanhempien kanssa työskenteleviä pohtimaan yhdessä omia ja muiden ihmisten vahvuuksia ja tärkeitä asioita elämässä ja sitä, kuinka selvitä elämän ylä- ja alamäessä sekä tekemään ja tunnistamaan hyviä tekoja arjessa. Korttien aiheina ovat muun muassa ystävällisyys, rohkeus, sitoutuminen, oikeudenmukaisuus, kärsivällisyys ja hyväksyminen. Pakkauksessa on 52 erilaista, upeasti kuvitettua korttia ja yli 30-sivuinen ohjekirja. Kortit on kehitetty St. Lukesin resurssikeskuksessa Australiassa ja ne on kuvittanut Trace Balla. Korttien hinta on 50. Pesäpuun lehti 3/

18 Ihan iholla! -kasvuryhmä vahvistaa lapsen ja aikuisen suhdetta Haluut sä äiti nähdä ne tunteet mitä ei oo Ihan iholla! kasvuryhmässä koettua: Kun avasin kotini oven sijoitetulle lapselle, huomasin kohta raottavani ikkunan tunteiden tulvalle. Lapsi toi arkeeni iloa, ajoittain surua, välillä vihaa ja joskus jopa pelkoa. Halusin kovasti tavoittaa lapsen tunteiden kirjon ja sen mistä lapsen tunteet olivat muovautuneet ja miten hän niitä ilmaisi. Pysähdyin toteamaan, että itsellänikin nousi voimakkaita tunteita ja hämmennyin. Kuin tilauksesta sain kuulla Ihan Iholla -kasvuryhmästä, jossa sijaisvanhemmalla on mahdollisuus tehdä matka omaan ja lapsen tunnemaailmaan, tarkastella omaa tunneilmaisuaan ja kasvuaan sekä saada varmuutta lapsen tunteiden tunnistamiseen. Prosessinomainen työskentely muutamana arkiiltana huipentui yhteisen viikonlopun viettoon. Me sijaisvanhemmat, sijoitetut lapsemme ja meidän kaikkien tunteet. Saada kokemus ilmaista tunteita, tuntea niitä rehellisesti ja todeta oikeus niiden olemassa ololle, oli kasvussa sijaisvanhemmuuteeni arvokas ja mieleenpainuva hetki. Kun sijoitettu lapseni viikonlopun aikana toi eteeni piirtämänsä tunnepuun sanoen: Haluut sä äiti nähdä ne tunteet tässä puussa jota mussa ei oo, aukesi välillämme ollut portti ja uskoin, että hyväksyisimme luopumisen, ymmärtäisimme rakkauden ja yhdessä selviäisimme kunhan uskaltaisimme luottaa. Jokaisen sijaisvanhemman olisi hyvä tehdä tämä matka Ihan Iholle asti ;) Sari K, sijaisvanhempi Ihan iholla! kasvuryhmä sijais- ja adoptiovanhemmille, ohjaajille Ihan iholla! -kasvuryhmä on tarkoitettu sijais- ja adoptiovanhemmille vahvistukseksi omaan sijais- tai adoptiovanhemmuuteen. Sitä on menestyksekkäästi sovellettu myös esim. ammatillisten perhekotien ja lastensuojelulaitosten ohjaajille. Kuudesta tapaamisesta koostuvan teemallisen kasvuryhmän tavoitteena on lisätä tietoisuutta oman kasvuhistorian vaikutuksesta tämän päivän toimintatapoihin sijoitettujen lasten kanssa, ja etsiä yhdessä keinoja ja välineitä lapsen ja aikuisen vuorovaikutussuhteen vahvistamiseksi. Pesäpuu ry järjestää Ihan iholla! kasvuryhmänohjaajakoulutusta Koulutus perehdyttää osallistujat kasvuryhmän teemoihin, tapaamisten sisältöihin ja prosessiin sekä antaa valmiuksia omaelämäkerralliseen työskentelyyn ja toiminnallisiin työmenetelmiin. Ihan iholla! kasvuryhmän ohjaajakoulutus Helsingissä , ja työnohjaustapaaminen Lisätietoja: tai Paula Männikkö, paula Pesäpuun lehti 3/2013

19 Täydennyskoulutus PRIDE-kouluttajille ja muille sijaisvanhempien täydennyskouluttajille Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä AIKA: to klo PAIKKA: Tiukula-talo, Pelastakaa Lapset ry, Koskelantie 38, Helsinki KENELLE? PRIDE kouluttajille ja muille, jotka vastaavat sijaisvanhempien täydennyskoulutuksista KOULUTTAJAT: Anu Huovinen, kehittäjäsosiaalityöntekijä, psykoterapeutti ja Pia Marttala, kehittäjäpsykologi, lasten ryhmäpsykoterapeutti Koulutus on maksuton. ILMOITTAUTUMINEN: sitova ilmoittautuminen viimeistään pe , KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT: Kokemukset näkyviin - väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa -hanke (VIOLA väkivallasta vapaaksi ry ja Pelastakaa Lapset ry) ja Pesäpuu ry Monilla sijoitetuilla lapsilla on elämässään vaikeita kokemuksia väkivallasta, hoidon laiminlyönnistä, erilaisesta kaltoinkohtelusta. Nämä kokemukset jättävät jälkensä lapseen mm. erilaisten traumavaikutusten ja kiintymysmallin pulmien kautta. Kokemukset ja niiden vaikutukset seuraavat lasta mm. uuteen perheeseen eli sijaisperheeseen, ja kaikkiin uusiin ihmissuhteisiin. Ammattilaisina meidän tulee osata auttaa sijaisvanhempia auttamaan lasta sijaisperheen arjessa ja näkemään lapsen käyttäytymisen taakse. Tällä koulutuspäivällä haemme lisävalmiuksia tähän tärkeään tehtävään. Koulutuksen ohjelma kertoen, keskustellen ja harjoitellen 9.30 Aamukahvi + aamun avaus ja virittäytyminen päivään Mitä minun pitäisi tietää väkivallan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin? Väkivalta ja kiintymyssuhteen pulmat liittyvät toisiinsa, vai liittyvätkö? Lounas (omakustanteinen) Miten auttaa väkivaltaa kokenutta lasta sijaisperheen arjessa? Kahvitauko Sijoitetun lapsen väkivaltakokemus vaikuttaa myös sijaisvanhempaan; miten? Päivän päätteeksi Hyvää kotimatkaa! Tervetuloa! Anu Huovinen Pia Marttala Jaana Pynnönen Pelastakaa Lapset ry VIOLA ry Pesäpuu ry Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa -hanke Pesäpuun lehti 3/

20 Kohtaa aidosti vaikuta vahvasti. «Подробный диалог ключ к сильному влиянию» Ajankohtaisia kysymyksiä lapsi- ja perheoikeudesta Suomen ja Venäjän välillä -seminaari järjestettiin STM:n, OM:n ja UM:n toimesta Helsingissä Säätytalolla. Korkea-arvoisen seminaarin päätöspuheenvuoroissa päästiin ruohonjuuritasolle kun Pesäpuun Selviytyjien Johanna Barkman ja Sami Isoniemi pitivät seminaarin ainoat järjestökentän puheenvuorot. Kohdattu lapsi on osallinen omassa elämässään Sami Isoniemi kertoi osallistujille Selviytyjät-tiimistä ja sijoitettujen nuorten osallisuuden tasoista Suomessa. Hän korosti, kuinka nuoren on tärkeää päästä vaikuttamaan omaan elämäänsä (yksilötaso), saada vertaistukea (yksilötaso ryhmässä) jakamalla omia elämäntapahtumia, tunteita ja ajatuksia. Järkevää on hyödyntää nuorten asiantuntemusta lähiverkostoissa ja paikallisella tasolla eli ottaa nuoret mukaan kehittämään paikallista lastensuojelua. Kuulijoita kiinnosti kovasti Selviytyjien toiminta myös yhteiskunnallisella ja kansainvälisillä tasoilla. Sami kuitenkin korosti, että toiminta kaikilla näillä osallisuuden tasoilla on yhtä arvokasta. Johanna luotsasi kuulijat peilaamalla Pesäpuun toimintaa sen arvoihin. Kestävän ja pitkäjänteisen kehittämistyön perustana on arvopohja, jonka ytimessä lapsi, kokemuksellisuus ja yhteistyö tulevat näkyväksi. Kiinnostusta herätti Pesäpuun asema ja ainutlaatuisuus järjestönä, sen toiminnalliset välineet, mallit ja käytännön tarpeista lähtevä kehittämistyö. Lastensuojelun toiminnallinen työ Päätösteema Lastensuojelu Suomessa järjestettiin kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin lastensuojelun toiminnallisessa työtilassa Teinilän lastenkodin yhteydessä. Tila tarjoaa puitteet erilaisiin lastensuojelun vertaisryhmä- ja koulutustapahtumiin sekä lapsille että aikuisille. Toiminnanohjaaja Minna Kolsi kertoi valokuvien avulla toiminnallisesta työskentelystä. Venäjän federaation edustus koostui oikeusministeriön, ulosottoministeriön, koulutus- ja tiedeministeriön, presidentin toimeenpanoviraston, presidentin yksityisoikeudellisen tutkimuskeskuksen sekä Venäjän Suomen suurlähetystön henkilökunnasta. Pesäpuun Selviytyjät kiittävät järjestäjätahoja STM:ää, OM:ää ja UM:ää kunniasta ja Helsingin kaupungin lastensuojelua saumattomasta yhteistyöstä onnistuneen iltapäiväseminaarin läpiviennissä. Teksti: Johanna Barkman projektipäällikkö, Pesäpuu ry ja Sami Isoniemi asiantuntija, Pesäpuu ry Kuva: Sami Isoniemi 20 Pesäpuun lehti 3/2013

21 Kohtaamista ja vuorovaikutusta Pesäpuu ajan hermolla - uusi koulutus keväällä 2014! Asiakkaan kokemus kuulluksi tulemisesta on avain vaikuttavaan lastensuojelutyöhön. Asiakkaan kohtaaminen on noussut lastensuojelun keskusteluihin voimakkaasti mm. ministeriön lastensuojelun tilaa selvittäneen työryhmän Toimiva lastensuojeluraportissa, jonka mukaan asiakkaat kokevat usein, että heidän näkemyksiään ja mielipiteitään ei ole riittävästi kuunneltu ja otettu huomioon lastensuojelua toteutettaessa. Tämä on johtanut ulkopuolisuuden kokemukseen omaa elämää koskevissa ratkaisuissa. (Toimiva lastensuojelu- Selvitysryhmän loppuraportti 2013, 33.) Pesäpuu ry haluaa vastata omalta osaltaan tähän ajankohtaiseen aiheeseen ja käynnistää koulutuksen: Kohtaamisen taito lastensuojelussa -vuorovaikutuskoulutus ammattilaisille. Koulutuksen lähtökohtana on vahvistaa ammattilaisten yksilöllistä tapaa rakentaa vaikuttava asiakassuhde asiakkaisiin. Koulutuksen ensimmäisenä päivänä tutkitaan työntekijän oman historian vaikutusta läsnäolon ja asiakassuhteen rakentamisen taitoon ja tiedostetaan vuorovaikutustilanteessa vaikuttavia ilmiöitä. Toisena päivänä pohditaan omaa ammattiidentiteetin rakentumista ja ammatillisuuden vaikutusta kohtaamistilanteisiin. Lapsen kohtaaminen on herkkä ja vaativa työtehtävä, joka edellyttää työntekijältä kykyä luoda turvallinen asiakassuhde. Kolmannen koulutuspäivän tavoitteena on tiedostaa ja ymmärtää lapsen kohtaamisessa tarvittava erityisyys ja vahvistaa omaa kykyä kohdata eri-ikäisiä lapsia. Työntekijän on oltava sinut myös omien tapaamisessa heräävien tunteiden kanssa. Teksti: Hanna Särkiö erityisasiantuntija ja Sari-Anne Paaso kehittämispäällikkö Pesäpuu ry Kuva: Anita Polkutie Kohtaamisen taito lastensuojelussa Vuorovaikutuskoulutus ammattilaisille, ja , Helsinki Ilmoittautumiset: Koulutukseen otetaan 16 osallistujaa. Hinta: 360 (ALV 0 %, alvl 4 ), sisältää materiaalin ja kahvitukset. Lisätietoja: hanna.sarkio@pesapuu.fi, p ja sari-anne.paaso@pesapuu.fi, p Koulutuksessa on mukana nuoria ja aikuisia kokemusasiantuntijoita. rohkeaa kohtaamista ja vaikuttavaa läsnäoloa! Pesäpuun lehti 3/

22 Hyvää joulua! Pesäpuun väki ja johtava Salapoliisi-Mäyrä toivottavat kaikille hyvää joulua! Joulukorttirahat käytetään tänä vuonna pienten lasten osallisuuden kehittämiseen eli salapoliisitoimintaan. P.S. Salapoliisikerhosta voit lukea lisää Pesäpuun tiedotteesta 2/ Pesäpuun lehti 3/2013

23 Pesäpuu ry:n koulutuskalenteri 2014 Nuoret ja PRIDE Täydennyskoulutus PRIDE-kouluttajille Jyväskylä. Hinta 300. Väline Cafét Neljä erisisältöistä iltapäiväkoulutusta, joissa esitellään vanhoja ja uusia työvälineitä , 13.2., 3.4. ja Helsinki. Hinta Pesäpuun jäsenille 50, muille 60. Hyväksyvä katse, välittäviä ihmisiä Eväitä (sijoitetun) lapsen kohtaamiseen Helsinki. Hinta 280. PRIDE-kouluttajakoulutus Koulutus järjestetään , , ja Hinta Sijaissisaruus Lisätietoa sijaissisaruudesta ja valmiuksia sijaissisarten valmennukseen Turku ja Helsinki. Hinta 180. Ihan iholla Sijaisvanhempien kasvuryhmän ohjaajakoulutus , ja työnohjaustapaaminen 15.5., Helsinki. Hinta 600. Kuka minusta huolehtii Koulutus huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin. Hinta 700 euroa , ja , Helsinki. Kohtaamisen taito lastensuojelussa Vuorovaikutuskoulutus lastensuojelun asiakastyötä tekeville ammattilaisille ja Helsinki. Hinta 360. Tilauskoulutukset Lapsilähtöinen työskentely ja Väline Cafét Välineitä ja menetelmiä lastensuojeluun ammattilaisille. Lastensuojelutarpeen selvitys Prosessikoulutus lastensuojelutarpeen selvityksen ja arvioinnin tekemiseen. Ihan iholla Sijais- ja adoptiovanhempien kasvuryhmän ohjaajakoulutus. Palaset paikalleen Koulutus suunnitelmallisen perhehoidon kehittämiseen. Sijaissisaruus Lisätietoa ja valmiuksia sijaissisarten valmennukseen. Voimaannuttava muutostyö Eväitä voimaannuttavaan ja tavoitteelliseen lastensuojelun muutostyöhön. Nuori lastensuojelun sijaishuollossa Tietoa ja taitoa nuoren kanssa työskentelyyn sijaishuollossa. Sukulaissijaisvanhemmuus Perhekohtainen työskentelymalli sijaisvanhemmksi haluavien läheisten valmennukseen ja valintaan. Lisätietoja/ilmoittautumiset: Kaikkien koulutusten (ALV 0 %, alvl 4 ) Pesäpuun lehti 3/

24