Suositeltavat ruokavalinnat raskauden aikana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suositeltavat ruokavalinnat raskauden aikana"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Maijaliisa Erkkola FT, dosentti, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto, elintarvikeja ympäristötieteiden laitos, ravitsemustiede Suvi Virtanen LT, ETM, professori, yksikönpäällikkö THL, ravitsemusyksikkö Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö TAYS, lastenklinikka ja tutkimusyksikkö Suositeltavat ruokavalinnat raskauden aikana Äidin ravitsemus raskausaikana vaikuttaa mm. sikiön kasvuun, raskauden kestoon, lapsen aivojen kehitykseen ja oppimiseen sekä aikuisiän sairastuvuuteen. Kasviksiin, hedelmiin, marjoihin, täysjyväviljaan, kalaan, kasviöljyihin, margariineihin sekä vähärasvaisiin maitovalmisteisiin painottuva ruokavalio edistää äidin ja lapsen hyvinvointia ja terveyttä. Raskaana olevat ja imettävät saavat ravinnosta liian vähän monityydyttymättömiä rasvahappoja, folaattia, D-vitamiinia ja rautaa. Raskausajan ravitsemusneuvonnassa tulisi painottaa suositeltavia ruokavalintoja yksittäisten ravintoaineiden korostamisen sijaan. Äitiyshuollon ravitsemusneuvonnan haasteita ovat ylipainon ja lihavuuden ehkäisy ja hoito, nuorten ja vähän koulutettujen perheiden tukeminen sekä erityisruokavalioita noudattavien yksilöllinen ohjaaminen. Vertaisarvioitu VV Sikiön kasvu kohdussa on ohjelmoitu perimässä. Äidin ravinto, muut elintavat (mm. alkoholin käyttö ja tupakointi), ylipaino, infektiot sekä psyykkinen tila voivat kuitenkin vaikuttaa si kiön kasvuun ja kehitykseen (1,2). Ravitsemusta voidaan hyvällä syyllä pitää kohdun tärkeimpänä ympäristötekijänä. Äidin ravitsemuksen tiedetään vaikuttavan lapsen syntymäpainoon (3), raskauden kestoon (4) ja myös esim. lapsen aivojen kehitykseen sekä oppimiseen (5). Uutta näyttöä on mm. sikiöaikaisen ravitsemuksen vaikutuksesta geenien ekspressioon ja säätelyyn (epigenetiikka), hormonipitoisuuksiin, hermoston kehittymiseen sekä aikuisiän sairastuvuuteen (3,6,7). Lapset, joiden sikiöaikainen kasvu on hidasta ja jotka syntyvät pienipainoisina, näyttävät olevan muita alttiimpia mm. sydän- ja verisuonitaudeille sekä tyypin 2 diabetekselle (2,8,9). Vastaavasti syntymäpainoltaan suurilla lapsilla on myös suurentunut tautiriski. Sikiöaikaisia ravintotekijöitä, jotka vaikuttavat tähän kehitykseen, ei vielä täsmällisesti tunneta. Elämänkaarinäkökulman käsite kuvaa koko elämänaikaisten olosuhteiden, sikiökausi mukaan lukien, kasautuvaa merkitystä sairauksien kehittymisessä. Maailman terveysjärjestön Ravinto, liikunta ja terveys -strategia korostaa elämänkaarinäkökulmaa ja ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä jo raskautta edeltävältä ajanjaksolta lähtien kroonisten tautien ehkäisyssä (10). Raskaudenaikaisen ravitsemuksen ja lapsen myöhemmän sairausriskin välisen yhteyden tutkimisen haasteena on oikean aikaikkunan löytäminen altistuksen tutkimiseksi (7). Ravitsemuksen vaikutus sikiönkehitykseen vaihtelee raskauden eri vaiheissa (11). Naiselle itselleen raskaus on usein perinnöllisten sairauksien ensimmäinen ilmentäjä, ts. ikkuna naisen myöhempään terveyteen (12). Tässä katsauksessa tarkastelemme suomalaisnaisten raskausajan ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia ravitsemussuositusten ja uusimpien tutkimustulosten valossa. Ravitsemussuositukset raskauden aikana Suomalaiset ravitsemussuositukset imeväisille ja leikki-ikäisille lapsille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille julkaistiin vuonna 2004 (13). Niiden pääsanoma on yksinkertainen: terveiden ja tasapainoista ruokavaliota noudattavien naisten ei tarvitse tehdä erityisiä muutoksia ruokavalioonsa raskauden ja imetyksen aikana (13). Suositusten ilmestymisen jälkeen raskauden ajalle on annettu erityisohjeita mm. D-vitamiinivalmisteiden käytöstä (14). Lisäksi yksittäisiä määrällisiä ohjeita on annettu mm. hedelmien ja vihannesten käytöstä, mutta muutoin suositeltavan ruokavalion voi koostaa usealla eri tavalla. Sikiön turvallisuuden takaamiseksi eräiden ruoka-aineiden ja juomien käyttöä on syytä välttää tai rajoittaa raskauden ja imetyksen aikana (taulukko 1). Raskauden vuoksi energiantarve kasvaa vain vähän, ja lisääntynyt vitamiinien ja kivennäisai 739

2 katsaus Kirjallisuutta 1 Wu G, Bazer FW, Cudd TA, Meininger CJ, Spencer TE. Maternal nutrition and fetal development. J Nutr 2004;134: Langley-Evans SC, McMullen S. Developmental origins of adult disease. Med Princ Pract 2010;19: Moore VM, Davies MJ. Diet during pregnancy, neonatal outcomes and later health. Reprod Fertil Dev 2005;17: Christian P. Micronutrients, birth weight, and survival. Annu Rev Nutr 2010;30: Cetin I, Alvino G, Cardellicchio M. Long chain fatty acids and dietary fats in fetal nutrition. J Physiol 2009;587: Hanson MA, Gluckman PD. Developmental origins of health and disease: Moving from biological concepts to interventions and policy. Int J Gyn Obst 2011;115(Suppl 1): Koletzko B, Symonds ME, Olsen SF; Early Nutrition Programming Project; Early Nutrition Academy. Programming research: where are we and where do we go from here? Am J Clin Nutr 2011;94(Suppl 6): Gale EA. The rise of childhood type 1 diabetes in the 20th century. Diabetes 2002;51: Eriksson JG. Epidemiology, genes and the environment: lessons learned from the Helsinki Birth Cohort Study. J Intern Med 2007;261: World Health Organization. Global strategy on diet, physical activity and health. Geneva Kind KL, Moore VM, Davies MJ. Diet around conception and during pregnancy--effects on fetal and neonatal outcomes. Reprod Biomed Online 2006;12: Kaaja R. Raskaus ikkuna naisen terveyteen. Duodecim 2006;121: Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: STM, terveysosasto VRN. Erityisohjeet ja rajoitukset. D-vitamiinivalmisteet: Raskaana olevat ja imettävät naiset. www. ravitsemusneuvottelukunta.fi/ portal/fi/ravitsemussuositukset/ erityisohjeet_ja_rajoitukset/ 15 Hobel C, Culhane J. Role of psychosocial stress and nutritional stress on poor pregnancy outcome. J Nutr 2003;133:S1709 S Arkkola T, Uusitalo U, Pietikäinen M ym. Dietary intake and use of dietary supplements in relation to demographic variables among pregnant Finnish women. Br J Nutr 2006;96: Stefanovic V, Nieminen A. Kaikki raskautta suunnittelevat tarvitsevat foolihappolisää. Suomalaiset suositukset on aika päivittää. Duodecim 2010;126: Taulukko 1. Vihjeitä viisaisiin valintoihin. Ruokaryhmä Valitse näitä Vältä näitä Muuta muistettavaa Kasvikset, hedelmät ja marjat Viljavalmisteet Maito ja maitovalmisteet Liha, kala, muna Ravintorasvat Juomat Muut Kasvikset, hedelmät ja marjat tuoreina, pidä aina saatavilla! Tavoite: 5 6 annosta päivässä Pähkinät, siemenet ja palkokasvit Ruisleipä ja muu täysjyväleipä Puurot Rasvattomia, nestemäisiä maito valmisteita 8 dl/vrk Kalaa 2 3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen Rasiamargariinit Kasviöljyt Janojuomaksi vesi Rasvaton maito ja piimä Vähäsokeriset laimeat mehut Tee neiden tarve (taulukko 2) tulisi tyydyttää pääosin ruokavalion ravintotiheyttä kohentamalla. Se onnistuu lisäämällä ruokavalioon niitä ruo Korvasienet Merilevävalmisteet Rukolasalaatti Pellavansiemen, pellavarouhe Pastöroimaton maito ja siitä valmistetut tuotteet Pehmeät juustot, kuten home- ja tuorejuusto Maksaruoat Hauki Sisävesien petokalat (ahven, kuha, made) runsaina määrinä Itämeren iso silakka, lohi ja meritaimen korkeintaan 1 2 kertaa/kk Tyhjiö- ja suojakaasupakatut, graavi suolatut ja kylmä savustetut kalavalmisteet tai pateet ja mäti ilman kuumentamista Hirven maksa ja munuaiset Eläinrasvat Uppopaistetut elintarvikkeet Kasvisterolit ja -stanolit ja niiden esterit Alkoholi Kahvi (kork. 3 kupillista, 3 1,5 dl/vrk) Kofeiinipitoiset kola- ja energiajuomat (kofeiinia kork. 300 mg/vrk) Yrttiteet Energiattomat makeutusaineet sakariini ja syklamaatti Lakritsia ja salmiakkia (korkeintaan 50 g/vrk) Liiallinen suola Rohdosvalmisteet Inkivääri Pese ja/tai kuori raakana syötävät vihannekset ja hedelmät Kuumenna pakastevihannekset, valmisruoat ja ulkomaiset pakastemarjat ennen syömistä Pullaa, marjapiirakkaa ja kääretorttua herkutteluhetkiin viinereiden, munkkien ja keksien sijaan Kypsennä liha ja kala kauttaaltaan (> 70 astetta) Maksamakkaraa ja maksapasteijaa enintään 200 g viikossa Älä tyydytä äkillistä nälkää suklaalla ja makeisilla kia, joissa on vähän energiaa, mutta paljon suojaravintoaineita. Istukan ja sikiön kasvu ovat herkimmillään äidin ravitsemuksen vaikutuk 740

3 tieteessä 18 MRC Vitamin Study Research Group: Prevention of neural tube defects: results of the Medical Research Council Vitamin- Study. Lancet 1991;338: Molloy AM, Kirke PN, Brody LC, Scott JM, Mills JL. Effects of folate and vitamin B12 deficiencies during pregnancy on fetal, infant, and child development. Food Nutr Bull 2008;29(Suppl 2): Discussion Erkkola M, Karppinen M, Järvinen A, Knip M, Virtanen SM. Folate, vitamin D, and iron intakes are low among pregnant Finnish women. Eur J Clin Nutr 1998;52: Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P, toim. Finravinto tutkimus The National FINDIET 2007 Survey. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B23/ Laatikainen R. Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita? Suom Lääkäril 2012;67: Gil A, Ortega RM, Maldonado J. Wholegrain cereals and bread: a duet of the Mediterranean diet for the prevention of chronic diseases. Public Health Nutr 2011;14: Prasad M, Lumia M, Erkkola M, ym. Diet composition of pregnant Finnish women: changes over time and across seasons. Public Health Nutr 2010;13(Suppl 6A): Berger J, Wieringa FT, Lacroux A, Dijkhuizen MA. Strategies to prevent iron deficiency and improve reproductive health. Nutr Rev 2011;69(Suppl 1):S78 S Pena-Rosas JP, Viteri FE. Effects of routine oral iron supplementation with or without folic acid for women during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2009;7:CD Scholl TO. Maternal iron status: relation to fetal growth, length of gestation, and iron endowment of the neonate. Nutr Rev 2011;69(Suppl 1):S Kovacs CS. Vitamin D in pregnancy and lactation: maternal, fetal, and neonatal outcomes from human and animal studies. Am J Clin Nutr 2008;88:S520 S8. 29 Nurmatov U, Devereux G, Sheikh A. Nutrients and foods for the primary prevention of asthma and allergy: systematic review and metaanalysis. J Allergy Clin Immunol 2011;127: Louie JC, Flood VM, Hector DJ, Rangan AM, Gill TP. Dairy consumption and overweight and obesity: a systematic review of prospective cohort studies. Obes Rev 2011;12: Olsen SF, Halldorsson TI, Willett WC ym. Milk consumption during pregnancy is associated with increased infant size at birth: prospective cohort study. Am J Clin Nutr 2007;86: sille ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana (15). Tässä vaiheessa sikiön ravitsemus ja kasvu määräytyvät pääosin äidin raskautta edeltäneen ravitsemustilan pohjalta. Naisen ravitsemustila ja kehon koostumus, eli lihas- ja luu Taulukko 2. massa sekä rasvakudos, ovatkin hedelmöittymisvaiheessa sikiön hyvinvoinnin kannalta ilmeisesti yhtä merkityksellisiä kuin ravinnonsaanti raskauden aikana. Vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltava saanti/vrk raskauden aikana sekä suositeltavat ravintoainetäydennykset (13,14). Ravintoaine Suositeltava saanti raskauden aikana/vrk Suositus valmisteiden käytöstä A-vitamiini, RE = 1 μg retinolia 800 RE (retinoekvivalentti) = 12 μg B-karoteenia D-vitamiini 10 μg Kaikille 10 μg (400 KY)/vrk ympäri vuoden E-vitamiini, α-te = 1 mg α-tokoferolia Tiamiini Riboflaviini Niasiini, 1 mg niasiinia = 60 mg tryptofaania B 6 -vitamiini 10 α-te (α-tokoferoliekvivalentti) 1,5 mg 1,6 mg 17 NE (niasiiniekvivalentti) 1,5 mg Folaatti 400 μg 400 μg /vrk raskauden aikana tarvittaessa, jos on hyvin yksipuolinen ruokavalio epilepsialääkitys tai pitkäaikainen sulfalääkitys keliakia tai muu vaikea suoliston imeytymishäiriö alkoholin suurkulutus 4 mg/vrk, jos lapsella on suuri hermostoputken sulkeutumishäiriön riski. Käytön tulee tapahtua lääkärin valvonnassa ja B 12 -vitamiinin puute on suljettava pois ennen suojalääkityksen aloittamista. B 12 -vitamiini 2,0 μg C-vitamiini 85 mg Kalsium 900 mg Ca mg/vrk, jos ruokavaliossa ei ole riittävästi nestemäisiä maito valmisteita, juustoja tai kalsiumilla täydennettyjä elintarvikkeita. Tarvittaessa: laktoosi-intolerassista kärsivät ja kasvisruokavaliota noudattavat. Fosfori 700 mg Kalium 3,1 g Magnesium 280 mg Rauta (Raskausajan rautatasapaino edellyttää noin 500 mg rautavarastoja raskauden alussa) Sinkki 9 mg Kupari 1,0 mg Jodi 175 μg Seleeni 55 μg Monivitamiini-kivennäisainevalmisteet Tarvittaessa hyvin yksipuolisen tai niukan ruokavalion tukena Fe mg/vrk tarvittaessa, jos Hb on alle 110 g/l alkuraskaudessa (12. raskausviikosta) Myöhemmin heti, jos hemoglobiini on alle 100 g/l Ei päällekkäisiä tai A-vitamiinia sisältäviä valmisteita 741

4 katsaus 32 Koletzko B, Cetin I, Brenna JT ym. Dietary fat intakes for pregnant and lactating women. Br J Nutr 2007;98: Brantsæter AL, Birgisdottir BE, Meltzer HM ym. Maternal seafood consumption and infant birth weight, length and head circumference in the Norwegian Mother and Child Cohort Study. Br J Nutr 2012;107: Olsen SF, Secher NJ. Low consumption of seafood in early pregnancy as a risk factor for preterm delivery: prospective cohort study. BMJ 2002;324: Micha R, Wallace SK, Mozaffarian D. Red and processed meat consumption and risk of incident coronary heart disease, stroke, and diabetes mellitus. A systematic review and meta-analysis. Circulation 2010;121: Hanebutt FL, Demmelmair H, Schiessl B, Larqué E, Koletzko B. Long-chain polyunsaturated fatty acid (LC-PUFA) transfer across the placenta. Clin Nutr 2008;27: Lumia M, Luukkainen P, Tapanainen H ym. Dietary fatty acid composition during pregnancy and the risk of asthma in the offspring. Pediatr Allergy Immunol 2011;22: Larqué E, Gil-Sánchez A, Prieto-Sánchez MT, Koletzko B. Omega 3 fatty acids, gestation and pregnancy outcomes. Br J Nutr 2012;107(Suppl 2):S Arkkola T, Uusitalo U, Kronberg- Kippilä C ym. Seven distinct dietary patterns identified among pregnant Finnish women--associations with nutrient intake and sociodemographic factors. Public Health Nutr 2008;11: Uusitalo U, Arkkola T, Ovaskainen ML ym. Unhealthy dietary patterns are associated with weight gain during pregnancy among Finnish women. Public Health Nutr 2009;12: Erkkola M, Kautiainen S, Takkinen HM ym. Sociodemographic and lifestyle determinants of dietary choices during pregnancy and lactation. Abstract PP094. International Conference on Diet and Activity Methods; Methodological challenges for measuring the achievements of international policies. FAO, Rome 2012; Kinnunen TI, Luoto R, Gissler M, Hemminki E. Pregnancy weight gain from 1960s to 2000 in Finland. Int J Obes 2003;27: Gunderson EP, Abrams B, Selvin S. The relative importance of gestational gain and maternal characteristics associated with the risk of becoming overweight after pregnancy. Int J Obes Relat Metab Disord 2000;24: Olafsdottir AS, Skuladottir GV, Thorsdottir I, Hauksson A, Steingrimsdottir L. Maternal diet in early and late pregnancy in relation to weight gain. Int J Obes 2006;30: Kasvikset, hedelmät ja marjat ruokavalion perustana Kasvikset, hedelmät ja marjat muodostavat ruokavalion perustan, ja niitä suositellaan raskauden aikana syötäväksi vähintään 5 6 annosta/ vrk (13). Vain neljäsosalla suomalaisnaisista kulutus yltää raskauden aikana suosituksen tasolle ja kulutus vaihtelee voimakkaasti väestöryhmittäin, erityisesti koulutuksen mukaan (16). Pähkinät, siemenet, palkokasvit ja soijavalmisteet ovat hyviä proteiinin ja useimmat pähkinät ja siemenet tyydyttymättömien rasvahappojen lähteitä. Kasvisten tuotannon kausivaihtelua kannattaa sekä monipuolisuuden että hinnan puolesta käyttää hyväksi ruokavalion suunnittelussa. Folaatin saanti on turvattava Kasvikset, hedelmät ja marjat ovat täysjyväviljavalmisteiden ohella merkittävin folaatin lähde suomalaisnaisten ruokavaliossa. Äidin plasman riittävä foolihappopitoisuus on välttämätön edellytys alkion hermostoputken kehittymiselle aina noin neljään viikkoon raskauden alkamisesta, jolloin hermostoputki sulkeutuu. Folaatin riittävä saanti tulisikin varmistaa jo ennen raskautta. Hedelmällisessä iässä olevien naisten saantisuositus on 0,4 mg/vrk (taulukko 2). Voimassa olevaa foolihappovalmisteiden käyttösuositusta on kritisoitu riittämättömäksi erityisesti raskaana oleville diabetespotilaille, ja raskautta suunnitteleville on esitetty päivitetty suositus foolihappolisän käytöstä (17). Folaatin puutos on yhteydessä sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriöön ja raskauskomplikaatioihin, kuten ennenaikaisuuteen ja pieneen syntymäpainoon (4,18,19). Suomessa on vuosittain 7 8 hermostoputken sulkeutumishäiriötä synnytystä kohden (keskeytetyt raskaudet ja syntyneet lapset). Tutkimukset ovat osoittaneet, että ennen raskautta aloitettu 4 mg:n päivittäinen foolihappolisä vähentää yli 70 %:lla hermostoputken sulkeutumishäiriön uusimisriskiä ja 0,4 mg:n lisä kaikissa raskauksissa puolittaa häiriön esiintymisen (18). Folaatin käyttö aloitetaan, kun raskauden ehkäisy lopetetaan tai viimeistään niiden kuukautisten alussa, joiden jälkeen raskauden toivotaan alkavan. Käyttöä jatketaan 12. raskausviikon loppuun saakka. Suomalaisnaisten keskimääräinen folaatin saanti raskauden aikana on suosituksia vähäisempää, noin 0,3 mg/vrk (20). Ravinnosta saatavan folaatin hyväksikäyttöaste on noin 80 %, mutta folaatti tuhoutuu herkästi ruoanvalmistuksessa hapettumisen ja kuumennuksen vaikutuksesta. Sen vuoksi päivittäiseen ruokavalioon on tärkeää sisällyttää tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Täysjyväviljavalmisteiden osuus folaatin saannista on noin 32 % (21). Täysjyväviljavalmisteista rautaa ja kuitua Täysjyväviljavalmisteet, etenkin ruisleipä ja täysjyväpuurot, ovat erinomaisia kuidun lähteitä, ja ne sisältävät runsaasti rautaa sekä B-vitamiineja. Suomalaisnaisten päivittäisestä raudansaannista 47 % on peräisin viljavalmisteista (21). Karppausbuumi on lisännyt keskustelua viljavalmisteiden merkityksestä ruokavaliossa (22). Puhdistettujen hiilihydraattien vähentäminen lienee terveydelle eduksi, mutta täysjyväviljavalmisteiden poisjättämiselle ei ole perusteita. Niiden merkitys kroonisten sairauksien, mm. tyypin 2 diabeteksen, kohonneen verenpaineen ja syövän ehkäisyssä sekä painonhallinnassa on osoitettu useissa tutkimuksissa (23). Raskaana olevien suomalaisnaisten ruokavaliossa on ruista noin puolet vehnän määrästä (54 g vs. 91 g/ vrk) (24). Vehnäleivän vaihtaminen runsaskuituisempaan ja kivennäisainepitoisempaan ruisleipään on suositeltavaa. Suurella osalla raskaana olevista naisista veren hemoglobiini laskee hemodiluution ja lisääntyneen raudan tarpeen vuoksi. Raskaana olevat teini-ikäiset, joiden ruokavalio sisältää niukasti energiaa, sekä ruokavalionsa yksipuolisesti koostavat kasvissyöjät kuuluvat raudanpuutteen suurimpaan riskiryhmään. Hyvä rautatasapaino raskauden aikana edellyttää arviolta 500 mg:n rautavarastoja (14). Ruokavaliolla voidaan tyydyttää noin puolet raskauden ajan raudan tarpeesta ja toinen puoli on saatava omista rautavarastoista tai rautavalmisteesta. Monilla suomalaisnaisilla kudosten rautavarasto on kuitenkin raskauden alkaessa ehtynyt tai pieni. Jos alkuraskauden hemoglobiinitaso on matala ( alle 110 g/l), aloitetaan rautalääkitys 12. raskausviikon jälkeen (taulukko 2). Asiantuntijoiden käsitykset ehkäisevän rautalääkityksen tarpeellisuudesta ovat ristiriitaisia (25). Rutiinimainen rautalisän käyttäminen vähentää merkittävästi niiden äitien osuutta, joiden hemoglobiinitaso jää alle 100 g/l loppuraskau 742

5 tieteessä 45 Arendas K, Qiu Q, Gruslin A. Obesity in pregnancy: preconceptional to postpartum consequences. J Obstet Gynaecol Can 2008;30: Mamun AA, O Callaghan M, Callaway L, Williams G, Najman J, Lawlor DA. Associations of gestational weight gain with offspring body mass index and blood pressure at 21 years of age: evidence from a birth cohort study. Circulation 2009;119: Ward VB. Eating disorders in pregnancy. BMJ 2008;336:93 6. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Maijaliisa Erkkola: Apurahat (Yrjö Jahnssonin säätiö), luentopalkkiot (Metropolia ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto), korvaus käsikirjoituksen valmistelusta (Kuluttajaliitto), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Kustannus Oy Duodecim), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Nutricia Baby Oy). Suvi Virtanen: Ei sidonnaisuuksia. den aikana, mutta vaikutuksista äidin ja lapsen kuntoon ei ole näyttöä (26). Toisaalta suuret rautavalmisteannokset lisäävät myös hemokonsentraation riskiä, mikä puolestaan altistaa kohonneelle verenpaineelle sekä raskausmyrkytykselle (27). Ravinnon raudan lähteisiin on perusteltua kiinnittää yleisesti huomiota ennen raskautta ja raskauden aikana raudan saannin turvaamiseksi. Maitovalmisteista proteiinia, kalsiumia ja D-vitamiinia Rasvattomia, nestemäisiä maitovalmisteita suositellaan raskauden aikana 8 dl/vrk turvaamaan riittävä kalsiumin saanti ja täydentämään D vitamiinin saantia (13). Maitovalmisteiden sisältämä rasva on pääasiassa kovaa rasvaa, joten rasvaisia maitovalmisteita jatkuvasti käyttämällä kovan rasvan osuus ruokavaliossa kasvaa helposti liian suureksi. Maustettujen jogurttien ja viilien sokeripitoisuuteen on syytä kiinnittää huomiota: suomalaisnaiset saavat keskimäärin 15 % päivän sakkaroosista makeutetuista maitovalmisteista (21). Ravintomme D-vitamiinista noin kolmannes saadaan kalasta, neljännes vitaminoiduista nestemäisistä maitovalmisteista ja 17 % rasvalevitteistä (24). D-vitamiinin riittämätön saanti on yhteydessä raskaudenaikaiseen heikkoon painonnousuun ja sikiön luuston kehityshäiriöihin. Se on yhdistetty myös lapsen kroonisten sairauksien, kuten astman ja allergisten sairauksien riskiin (28,29). D-vitamiinivalmistetta suositellaan raskauden aikana 10 µg (400 KY)/ vrk ympäri vuoden (taulukko 2). Maitovalmisteiden kulutus näyttäisi olevan yhteydessä parempaan painonhallintaan (30). Äidin raskaudenaikainen maitovalmisteiden kulutus on yhteydessä lapsen suurempaan syntymäpainoon (31). Kalaa 2 3 kertaa viikossa Kalaa tulisi raskauden aikana syödä ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen (13,14). DIPP-tutkimukseen osallistuneista naisista vain puolet söi raskausaikana kalaa vähintään kerran viikossa (16,20). Kalalajien vaihtelu turvaa sen, ettei mahdollisia ympäristösaastepitoisuuksia tarvitse erikseen ajatella (erityisohje Eviran sivuilla: Raskausaikana kannattaa suosia esimerkiksi muikkua, seitiä, siikaa ja kasvatettua kirjolohta. Kalan merkitystä raskausajan ruokavaliossa nostavat kalarasvan sisältämät n-3-monityydyttymättömät rasvahapot sekä suuri D-vitamiinipitoisuus. Niiden saanti on suomalaistutkimuksissa osoittautunut vähäisimmäksi äideillä, jotka eivät syö kalaa (20). Useissa tutkimuksissa on osoitettu positiivinen yhteys äidin raskaudenaikaisen kalan kulutuksen ja lapsen visuaalisen ja kognitiivisen kehityksen välillä (32). On myös viitteitä siitä, että raskaudenaikaisella kalan kulutuksella olisi positiivinen yhteys raskauden kestoon ja lapsen syntymäpainoon, ja että se vähentäisi ennenaikaisen synnytyksen riskiä (33,34). Riittävän dokosaheksaeenihapon saannin turvaamiseksi Euroopan komissio on systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen pohjaten päätynyt suosittelemaan 1 2 kala-annosta viikossa raskauden aikana (32). Raskaana olevat suomalaisnaiset kuluttavat kuusinkertaisen määrän lihaa ja lihavalmisteita kalaan verrattuna (158 g vs. 24 g/vrk), (24). Punaisen lihan ja erityisesti prosessoitujen lihavalmisteiden epäedullisista terveysvaikutuksista sekä yhteydestä kroonisten sairauksien riskiin on viime vuosina saatu näyttöä (35). Niiden korvaaminen kalalla, siipikarjan lihalla sekä palkokasveilla on suositeltavaa myös raskauden aikana. On kuitenkin syytä muistaa, että liha, kuten kala ja sisäelimetkin, sisältävät hyvin imeytyvää rautaa. Rasvat näkyviksi ja pehmeiksi Monityydyttymättömät, pitkäketjuiset rasvahapot (linolihappo ja alfalinoleenihappo) ovat välttämättömiä mm. sikiön hermoston, näkökyvyn ja immuunijärjestelmän kehitykselle (5). Raskaana olevien ja imettävien naisten ruokavaliossa välttämättömien rasvahappojen osuudeksi suositellaan vähintään 5 % kokonaisenergiasta (E%), josta n-3-rasvahappoja tulee olla 1 E% (14). Tarve on erityisen suuri viimeisen raskauskolmanneksen aikana ja lapsen ensimmäisinä elinkuukausina, jolloin aivot kehittyvät. Sikiö saa tarvitsemansa rasvahapot istukan aktiivisen siirtomekanismin välityksellä suoraan äidin verenkierrosta (36). Suomalaisen ruokavalion välttämättömien rasvahappojen määrä ei riitä vastaamaan raskaudenaikaista tarvetta. Suurin osa, vähintään kaksi kolmasosaa, rasvasta tulisi saada pehmeistä rasvoista ja korkeintaan kolmasosa kovasta rasvasta. Suositusten mukainen rasvojen laatu toteutuu, kun käy 743

6 katsaus Ravitsemusta voidaan hyvällä syyllä pitää kohdun tärkeimpänä ympäristötekijänä. käsitteitä tetään kasviöljyjä ja niitä runsaasti sisältäviä rasiamargariineja ja levitteitä. Näkyvien rasvojen laatua ja määrää on helppo hallita, ja siksi on tärkeää, että niitä ei jätetä pois ruokavaliosta. Monityydyttymättömien rasvahappojen osuus kokonaisenergiasta ei raskaana olevilla suomalaisäideillä yllä ihan suositusten tasolle (4,6 E% vs. 5 E%), ja tyydyttyneitä rasvahappoja saadaan liikaa (14,4 E% vs. suositus enintään 10 E%), (24). Pääasialliset n-6-rasvahappojen ja linolihapon lähteet DIPP-tutkimukseen osallistuneiden naisten raskausajan ruokavaliossa olivat kasviöljyt, margariinit, punainen liha ja lihavalmisteet (37). Kasviöljyt, margariinit ja kala olivat puolestaan pääasialliset n-3-rasvahappojen lähteet. Kala oli merkittävin pitkäketjuisten dokosaheksaeenihapon ja eikosapentaeenihapon lähde. Raskauden aikana käytetyn rasvan laadulla ja erityisesti pitkäketjuisten rasvahappojen riittävällä saannilla on positiivinen yhteys mm. raskauden kestoon, pienentyneeseen ennenaikaisuuden riskiin sekä lapsen visuaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen (32,38). Jonkin verran on näyttöä myös yhteydestä synnytyksenjälkeisen masennuksen riskiin (38) ja lapsen allergisten sairauksien kehittymiseen (mm. Ruoan ravintotiheys = Elintarvikkeiden tai ruokavalion sisältämien ravintoaineiden määrä suhteessa energiamäärään (mitä pidemmälle elintarvike on puhdistettu ja mitä enemmän se sisältää sokeria, rasvaa ja/tai alkoholia, sen heikompi on ravintoainetiheys). Ruoan energiatiheys = Ruoan tai elintarvikkeen tuottama energiamäärää suhteessa painoyksikköön. Annos = Kerralla yhden nautittavaksi tarkoitettu määrä ruokaa tai juomaa, esim. oma kourallinen. Ravintovalmiste = Ravintoainetta sisältävä pilleri/kapseli/jauhe/neste, esim. vitamiini-, kivennäisaine- ja kuituvalmisteet. Ravitsemuslisä = Ravitsemuslisiä käytetään täydentämään ruokavalion ravintosisältöä, esim. ravintovalmisteet ovat ravitsemuslisiä. Ravintoarvo = Elintarvikkeen sisältämien ravintoaineiden ja energian määrä, joka ilmoitetaan yleensä painoyksikköä (100 g) kohden. Ravintoaineet = Ravinnon sisältämät alkuaineet ja yhdisteet, joilla on oma tehtävänsä elimistössä. Ravintoaineita ovat hiilihydraatit, rasvat, proteiinit, kivennäisaineet, vitamiinit ja vesi. Suojaravintoaineet = Yhteisnimitys vitamiineille, kivennäisaineille, ravintokuidulle sekä välttämättömille rasvahapoille ja aminohapoille eli aineille, joita elimistö ei pysty muodostamaan. 37), vaikka näyttö onkin osin ristiriitaista. Johdonmukaisinta näyttöä on raskaudenaikaisen n-3-rasvahappojen suojaavasta yhteydestä astman ja allergisten sairauksien riskiin (mm. 37). Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee Ruokavalio on aina osatekijöidensä summa ja terveyden edistämisen näkökulmasta ruokavalion kokonaisuus on ratkaiseva tekijä. DIPPravintotutkimuksessa on selvitetty suomalaisäitien raskausajan ruokavaliotyylejä. Terveellinen ruokavaliotyyli, johon kuului runsas kasvisten, hedelmien, marjojen, kalan ja vähärasvaisten maitovalmisteiden kulutus, oli yleisintä vanhemmilla ja enemmän koulutetuilla äideillä (39). Vastaavasti runsaasti naposteluruokia ja sokeroituja juomia sisältävä pikaruokatyyli oli yleisin nuorilla ja vähemmän koulutetuilla odottavilla äideillä. Raskaudenaikaisella painonnousulla ja runsaammalla sokerin kokonaissaannilla oli yhteys pikaruokatyyliseen ruokavalioon (40). Ravintovalmisteiden käyttö on osittain väärin painottunutta: D-vitamiinivalmisteen käyttösuositus ei toteudu, mutta muita valmisteita käytetään yli tarpeen (16,20). Äidin imetysajan ruokavalio näyttää olevan kauempana suosituksista kuin raskausajan ruokavalio (41). Myös imettävän äidin ravitsemukseen tulee kiinnittää huomiota, ja sitä kautta tukea äidin ja koko perheen terveyttä, hyvinvointia sekä myös imetyksen onnistumista. Äitiyshuollon ravitsemusneuvonnan haasteita Raskautta edeltävä kehon painoindeksi sekä raskaudenaikainen painonnousu ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana. Suomalaisäitien painonnousu raskauden aikana on lisääntynyt kilolla (13,2 kg:sta 14,3 kg:aan) 1960-luvulta 1980-luvulle (42). Ylipaino on yleisintä vähiten koulutetuilla ja alhaisessa sosiaalisessa asemassa olevilla. Noin puolella lihavista naisista lihavuus on alkanut raskauksista (43). Epäterveellinen ruokavalio on keskeinen raskaudenaikaiseen liialliseen painonnousuun johtava tekijä (40,44). Odottavan äidin ylipaino lisää mm. raskausdiabeteksen, raskausmyrkytyksen, virtsatie- ja haavatulehdusten ja sikiökuoleman riskiä sekä keisarileikkausten määrää (45). Liiallinen raskaudenaikainen painonnousu voi hankaloittaa äidin palautumista entiseen painoonsa 744

7 tieteessä synnytyksen jälkeen ja lisätä myöhemmin sekä äidin että lapsen ylipainon riskiä (mm. 46). Toisaalta 2 10 % nuorista naisista kärsii jonkinasteisesta syömishäiriöstä ja niukasta syömisestä, mikä voi vaikuttaa raskauden kulkuun (47). Raskauden aiheuttamien muutosten seurauksena syömiseen ja painonhallintaan liittyvät ongelmat voivat aktivoitua. Raskautta kehotetaankin siirtämään, jos mahdollista, kunnes syömishäiriö on hallinnassa. Nuorten suomalaistyttöjen yleisin erityisruokavalio on kasvisruokavalio. Kasvissyöjät ovat heterogeeninen ryhmä. Suurin osa kasvisruokailijoista on laktovegetaristeja, jotka käyttävät maitovalmisteita. Lakto-ovovegetaristit syövät maitovalmisteiden lisäksi kananmunia ja semivegetaristit silloin tällöin vaaleaa lihaa tai kalaa. Vegaanit eivät syö mitään eläinperäisiä ruokia, ja heidän ruokavalionsa poikkeaakin ravintoarvoltaan merkittävästi muista kasvisruokavalioista. Ravitsemussuositusten mukaan vegaaniruokavaliota ei suositella odottavien tai imettävien äitien ruokavalioksi. Ilman ravitsemuslisiä se ei sisällä riittävästi kaikkia välttämättömiä ravintoaineita (13). Vegaaniäitien on käytettävä säännöllisesti luotettavaa B 12 -vitamiinin lähdettä, kalsiumia, D-vitamiinia ja tarpeen mukaan myös rautaa ja sinkkiä sisältäviä valmisteita tai riittävästi näillä ravintoaineilla täydennettyjä elintarvikkeita. Myös proteiinin saanti saattaa vegaaniruokavaliota noudatta valla jäädä riittämättömäksi. Ehdottoman veganismin sijasta on turvallisempaa noudattaa laktovegetaarista tai semivegetaarista ruokavaliota. Lopuksi Elämme evoluution näkökulmasta uutuusympäristössä, jonka osatekijöitä ovat energiatiheä ravinto, suojaravintoaineiden riittämätön saanti, pienentynyt energiakulutus, uudet ympäristöaltisteet ja muutokset perherakenteissa. Olemme perimältämme monella tapaa kehityksellisesti yhteensopimattomia ympäristömme uusien haasteiden kanssa. Tämä yhteensopimattomuus heijastuu mm. raskaana olevien lisääntyneenä lihavuutena ja raskausdiabeteksen yleistymisenä. Aikamme ilmiöitä ovat myös ensi synnyttäjien keski-iän nousu, monisikiöiset raskaudet ja erilaisia laihdutusruokavaliota juuri ennen raskautta noudattaneet naiset. Useimmat mainituista tekijöistä voivat vaarantaa raskaana olevan äidin ja syntyvän lapsen hyvinvoinnin ja terveyden. Uudet Pohjoismaiset ravitsemussuositukset (www.nnr5.org) ilmestyvät lausuntokierroksen jälkeen loppuvuodesta Myös suomalaisten ravitsemussuositusten uudistustyö on parhaillaan käynnissä. Suositusten painopiste on siirtymässä ravintoainetasolta ruokatasolle. Kasviksiin, hedelmiin, marjoihin, täysjyväviljaan, kalaan, äyriäisiin, rypsi-, pellavansiemen- ja oliiviöljyihin, margariineihin sekä vähärasvaisiin maitovalmisteisiin painottuva ruokavaliomalli on toistuvasti osoittautunut terveelliseksi sekä etenevissä väestötutkimuksissa että lyhyempikestoisissa satunnaistetuissa tutkimuksissa. Syömme ruokaa, emme ravintoaineita. Ruokatasolla annettu neuvonta motivoi raskaana olevaa naista kävelemään kotiin, ei apteekin, vaan vihannestorin ja kalatiskin kautta. n English summary > in english Recommended food choices during pregnancy promote public health 745

8 english summary Maijaliisa Erkkola Adjunct Professor, University Lecturer University of Helsinki, Division of Nutrition, Department of Food and Environmental Sciences Suvi Virtanen Professor, Head of Department National Institute for Health and Welfare, Department of Nutrition University of Tampere, Tampere University Hospital Recommended food choices during pregnancy promote public health A large body of evidence indicates that maternal nutrition during pregnancy has a crucial impact on fetal growth and gestational length as well as on child neural and cognitive development, and later risk of chronic diseases. A diet based on vegetables, fruits, berries, whole grain cereals, fish, vegetable oils, margarines, and fat-free and low-fat milk products has been shown to promote the health and wellbeing of both mother and child. Intake of polyunsaturated fatty acids, folate, vitamin D, and iron are low in pregnant and lactating women. The use of nutrient supplements does not counterbalance this dietary deficiency in every respect. Instead of highlighting the specific need for single nutrients, dietary guidance during pregnancy should focus on the whole diet and emphasise recommended food choices. The main challenges to dietary counselling given in antenatal clinics are preventing the trend to greater pregnancy weight gain and the prevalence of obesity accelerated by pregnancy, providing greater support for young and less well educated families, and ensuring an adequate nutrient intake among women with special diets. 745a

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA D-vitamiinin täydentäminen D-vitamiinivalmisteiden käyttöä on Suomessa suositeltu jo vuosikymmenien ajan erityisesti imeväisille ja pienille lapsille sekä

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 ADD 1 REV 1 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

5. Ravintoaineiden saanti

5. Ravintoaineiden saanti 5. Ravintoaineiden saanti HELI REINIVUO, SATU MÄNNISTÖ, HELI TAPANAINEN JA HEIKKI PAKKALA Energiaravintoaineista rasvaa, proteiinia ja kovaa rasvaa saatiin runsaasti, kun taas hiilihydraattien ja kuidun

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Järkieväät - ruokaa aivoille!

Järkieväät - ruokaa aivoille! Järkieväät - ruokaa aivoille! Henna Lehikoinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kuva: tiede.fi Monet yleisesti terveyteen vaikuttavat asiat vaikuttavat myös aivojen hyvinvointiin Painonhallinta Liikunta

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne Lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys. 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu &

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne: lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

Ravintoaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin

Ravintoaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin Ruoka Luonnollisia vai täydennettyjä elintarvikkeita? Auli Suojanen ja Antti Aro Suomessa elintarvikkeiden täydentäminen oli pitkään sallittua vain osoitetun tarpeen perusteella. Euroopan unionin aikana

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Maaliskuu 2015 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! PEHMEÄT JA KOVAT RASVAT LAATU RATKAISEE Rasva voi olla laadultaan pehmeää tai kovaa. Kova rasva

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Nuoren urheilijan ravitsemus Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Sisältö Miksi oikea ravitsemus on tärkeää nuorelle urheilijalle Ruokavalion pääperiaatteet Energiatasapaino

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

Suomalaiset ravitsemussuositukset. - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin

Suomalaiset ravitsemussuositukset. - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Suomalaiset ravitsemussuositukset - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Esityksen sisältö Ravitsemussuositusten tausta ja tavoitteet Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Terveyttä ruuasta Liikunta Kestävät

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

ÄIDIN RASKAUDENAIKAINEN VAJAARAVITSEMUS

ÄIDIN RASKAUDENAIKAINEN VAJAARAVITSEMUS ÄIDIN RASKAUDENAIKAINEN VAJAARAVITSEMUS Kauaskantoinen uhka lapsen terveydelle Karoliina Kallio Opinnäytetyö (tammikuu, 2017) Hoitotyön ohjelma Terveydenhoitajakoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO RAVITSEMUS JA YLIKUNTO Anna Ojala, ETM Ravitsemusasiantuntija Ravitsemuksellisia syitä ylikunnossa 1. Riittämätön kokonaisenergian ja HH- saanti 2. Epäsäännöllinen syöminen Energia ajoittain puutteellista

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

SUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015

SUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015 KERTAUSTA Mitä ovat makroravintoaineita? Mitä tehtäviä niillä on? Ruokaesimerkkejä niistä? Millainen on ateriarytmisi? Vaikuttiko saamanne tieto omaan syömiskäyttäytymiseen? Kerro vierustoverille mitä

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Ravinto ja masennus mitä tiedämme?

Ravinto ja masennus mitä tiedämme? Ravinto ja masennus mitä tiedämme? Aivoluentosarja 7.3.2013 Salo Anu Ruusunen Ravitsemustutkijakoulutettava, TtM, laill.ravitsemusterapeutti Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

Lisätiedot

Tuotenro 322 Newprint 01/2015. Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015

Tuotenro 322 Newprint 01/2015. Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015 Tuotenro 322 Newprint 01/2015 Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015 Täydennysravintovalmisteet osana ravitsemushoitoa Täydennysravintovalmisteet ovat runsaasti ravintoaineita sisältäviä,

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Lapin Urheiluakatemian yläkoulutoiminta Ravintovalmennus

Lapin Urheiluakatemian yläkoulutoiminta Ravintovalmennus santasport.fi Lapin Urheiluakatemian yläkoulutoiminta Ravintovalmennus Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Tavoitteena hyvinvoiva urheilija Kuormitus Kehittyminen Lepo Ravinto

Lisätiedot

2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi

2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi 2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi Suomalaiset saavat edelleen liikaa suolaa -kotitehtävät 1. Mieti keinoja (vähintään 3) suolan vähentämiseksi? Korvaamalla

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Nuoren urheilijan ruokavalio Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Ruokavalion merkitys urheilijalle Kunto ei nouse syömällä, vaan harjoittelemalla Ravinnolla on mahdollista vaikuttaa

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Leivän ABC Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Kiinnostaako leipä? Leipää on monenlaista; tummaa, vaaleaa, rapeaa, pehmeää, juuresta valmistettua ja padassa paistettua. Mutta mitkä ovat

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Jyväskylä 31.8.2016 Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Heli Kuusipalo 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 2 Terveyttä edistävä ruokavalio VRN

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot

Kempeleen neuvola. Hyvät vanhemmat!

Kempeleen neuvola. Hyvät vanhemmat! Kempeleen neuvola Hyvät vanhemmat! Tervetuloa Kempeleen äitiysneuvolan asiakkaaksi! Neuvolan työntekijöiden tarkoituksena on olla lasta odottavan perheen käytettävissä sekä vauvan että vanhempien hyvinvointiin

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille / Kirja / Kommentoitavaksi syyskuu 2015

Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille / Kirja / Kommentoitavaksi syyskuu 2015 Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille / Kirja / Kommentoitavaksi syyskuu 0 SISÄLTÖ Johdanto. Ruoka osana elämäntapaa.. Syödään yhdessä.. Hyvinvointioppiminen lapsena. Terveyttä edistävä syöminen..

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Tammikuu 2016 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset

Lisätiedot