Suositeltavat ruokavalinnat raskauden aikana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suositeltavat ruokavalinnat raskauden aikana"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Maijaliisa Erkkola FT, dosentti, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto, elintarvikeja ympäristötieteiden laitos, ravitsemustiede Suvi Virtanen LT, ETM, professori, yksikönpäällikkö THL, ravitsemusyksikkö Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö TAYS, lastenklinikka ja tutkimusyksikkö Suositeltavat ruokavalinnat raskauden aikana Äidin ravitsemus raskausaikana vaikuttaa mm. sikiön kasvuun, raskauden kestoon, lapsen aivojen kehitykseen ja oppimiseen sekä aikuisiän sairastuvuuteen. Kasviksiin, hedelmiin, marjoihin, täysjyväviljaan, kalaan, kasviöljyihin, margariineihin sekä vähärasvaisiin maitovalmisteisiin painottuva ruokavalio edistää äidin ja lapsen hyvinvointia ja terveyttä. Raskaana olevat ja imettävät saavat ravinnosta liian vähän monityydyttymättömiä rasvahappoja, folaattia, D-vitamiinia ja rautaa. Raskausajan ravitsemusneuvonnassa tulisi painottaa suositeltavia ruokavalintoja yksittäisten ravintoaineiden korostamisen sijaan. Äitiyshuollon ravitsemusneuvonnan haasteita ovat ylipainon ja lihavuuden ehkäisy ja hoito, nuorten ja vähän koulutettujen perheiden tukeminen sekä erityisruokavalioita noudattavien yksilöllinen ohjaaminen. Vertaisarvioitu VV Sikiön kasvu kohdussa on ohjelmoitu perimässä. Äidin ravinto, muut elintavat (mm. alkoholin käyttö ja tupakointi), ylipaino, infektiot sekä psyykkinen tila voivat kuitenkin vaikuttaa si kiön kasvuun ja kehitykseen (1,2). Ravitsemusta voidaan hyvällä syyllä pitää kohdun tärkeimpänä ympäristötekijänä. Äidin ravitsemuksen tiedetään vaikuttavan lapsen syntymäpainoon (3), raskauden kestoon (4) ja myös esim. lapsen aivojen kehitykseen sekä oppimiseen (5). Uutta näyttöä on mm. sikiöaikaisen ravitsemuksen vaikutuksesta geenien ekspressioon ja säätelyyn (epigenetiikka), hormonipitoisuuksiin, hermoston kehittymiseen sekä aikuisiän sairastuvuuteen (3,6,7). Lapset, joiden sikiöaikainen kasvu on hidasta ja jotka syntyvät pienipainoisina, näyttävät olevan muita alttiimpia mm. sydän- ja verisuonitaudeille sekä tyypin 2 diabetekselle (2,8,9). Vastaavasti syntymäpainoltaan suurilla lapsilla on myös suurentunut tautiriski. Sikiöaikaisia ravintotekijöitä, jotka vaikuttavat tähän kehitykseen, ei vielä täsmällisesti tunneta. Elämänkaarinäkökulman käsite kuvaa koko elämänaikaisten olosuhteiden, sikiökausi mukaan lukien, kasautuvaa merkitystä sairauksien kehittymisessä. Maailman terveysjärjestön Ravinto, liikunta ja terveys -strategia korostaa elämänkaarinäkökulmaa ja ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä jo raskautta edeltävältä ajanjaksolta lähtien kroonisten tautien ehkäisyssä (10). Raskaudenaikaisen ravitsemuksen ja lapsen myöhemmän sairausriskin välisen yhteyden tutkimisen haasteena on oikean aikaikkunan löytäminen altistuksen tutkimiseksi (7). Ravitsemuksen vaikutus sikiönkehitykseen vaihtelee raskauden eri vaiheissa (11). Naiselle itselleen raskaus on usein perinnöllisten sairauksien ensimmäinen ilmentäjä, ts. ikkuna naisen myöhempään terveyteen (12). Tässä katsauksessa tarkastelemme suomalaisnaisten raskausajan ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia ravitsemussuositusten ja uusimpien tutkimustulosten valossa. Ravitsemussuositukset raskauden aikana Suomalaiset ravitsemussuositukset imeväisille ja leikki-ikäisille lapsille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille julkaistiin vuonna 2004 (13). Niiden pääsanoma on yksinkertainen: terveiden ja tasapainoista ruokavaliota noudattavien naisten ei tarvitse tehdä erityisiä muutoksia ruokavalioonsa raskauden ja imetyksen aikana (13). Suositusten ilmestymisen jälkeen raskauden ajalle on annettu erityisohjeita mm. D-vitamiinivalmisteiden käytöstä (14). Lisäksi yksittäisiä määrällisiä ohjeita on annettu mm. hedelmien ja vihannesten käytöstä, mutta muutoin suositeltavan ruokavalion voi koostaa usealla eri tavalla. Sikiön turvallisuuden takaamiseksi eräiden ruoka-aineiden ja juomien käyttöä on syytä välttää tai rajoittaa raskauden ja imetyksen aikana (taulukko 1). Raskauden vuoksi energiantarve kasvaa vain vähän, ja lisääntynyt vitamiinien ja kivennäisai 739

2 katsaus Kirjallisuutta 1 Wu G, Bazer FW, Cudd TA, Meininger CJ, Spencer TE. Maternal nutrition and fetal development. J Nutr 2004;134: Langley-Evans SC, McMullen S. Developmental origins of adult disease. Med Princ Pract 2010;19: Moore VM, Davies MJ. Diet during pregnancy, neonatal outcomes and later health. Reprod Fertil Dev 2005;17: Christian P. Micronutrients, birth weight, and survival. Annu Rev Nutr 2010;30: Cetin I, Alvino G, Cardellicchio M. Long chain fatty acids and dietary fats in fetal nutrition. J Physiol 2009;587: Hanson MA, Gluckman PD. Developmental origins of health and disease: Moving from biological concepts to interventions and policy. Int J Gyn Obst 2011;115(Suppl 1): Koletzko B, Symonds ME, Olsen SF; Early Nutrition Programming Project; Early Nutrition Academy. Programming research: where are we and where do we go from here? Am J Clin Nutr 2011;94(Suppl 6): Gale EA. The rise of childhood type 1 diabetes in the 20th century. Diabetes 2002;51: Eriksson JG. Epidemiology, genes and the environment: lessons learned from the Helsinki Birth Cohort Study. J Intern Med 2007;261: World Health Organization. Global strategy on diet, physical activity and health. Geneva Kind KL, Moore VM, Davies MJ. Diet around conception and during pregnancy--effects on fetal and neonatal outcomes. Reprod Biomed Online 2006;12: Kaaja R. Raskaus ikkuna naisen terveyteen. Duodecim 2006;121: Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: STM, terveysosasto VRN. Erityisohjeet ja rajoitukset. D-vitamiinivalmisteet: Raskaana olevat ja imettävät naiset. www. ravitsemusneuvottelukunta.fi/ portal/fi/ravitsemussuositukset/ erityisohjeet_ja_rajoitukset/ 15 Hobel C, Culhane J. Role of psychosocial stress and nutritional stress on poor pregnancy outcome. J Nutr 2003;133:S1709 S Arkkola T, Uusitalo U, Pietikäinen M ym. Dietary intake and use of dietary supplements in relation to demographic variables among pregnant Finnish women. Br J Nutr 2006;96: Stefanovic V, Nieminen A. Kaikki raskautta suunnittelevat tarvitsevat foolihappolisää. Suomalaiset suositukset on aika päivittää. Duodecim 2010;126: Taulukko 1. Vihjeitä viisaisiin valintoihin. Ruokaryhmä Valitse näitä Vältä näitä Muuta muistettavaa Kasvikset, hedelmät ja marjat Viljavalmisteet Maito ja maitovalmisteet Liha, kala, muna Ravintorasvat Juomat Muut Kasvikset, hedelmät ja marjat tuoreina, pidä aina saatavilla! Tavoite: 5 6 annosta päivässä Pähkinät, siemenet ja palkokasvit Ruisleipä ja muu täysjyväleipä Puurot Rasvattomia, nestemäisiä maito valmisteita 8 dl/vrk Kalaa 2 3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen Rasiamargariinit Kasviöljyt Janojuomaksi vesi Rasvaton maito ja piimä Vähäsokeriset laimeat mehut Tee neiden tarve (taulukko 2) tulisi tyydyttää pääosin ruokavalion ravintotiheyttä kohentamalla. Se onnistuu lisäämällä ruokavalioon niitä ruo Korvasienet Merilevävalmisteet Rukolasalaatti Pellavansiemen, pellavarouhe Pastöroimaton maito ja siitä valmistetut tuotteet Pehmeät juustot, kuten home- ja tuorejuusto Maksaruoat Hauki Sisävesien petokalat (ahven, kuha, made) runsaina määrinä Itämeren iso silakka, lohi ja meritaimen korkeintaan 1 2 kertaa/kk Tyhjiö- ja suojakaasupakatut, graavi suolatut ja kylmä savustetut kalavalmisteet tai pateet ja mäti ilman kuumentamista Hirven maksa ja munuaiset Eläinrasvat Uppopaistetut elintarvikkeet Kasvisterolit ja -stanolit ja niiden esterit Alkoholi Kahvi (kork. 3 kupillista, 3 1,5 dl/vrk) Kofeiinipitoiset kola- ja energiajuomat (kofeiinia kork. 300 mg/vrk) Yrttiteet Energiattomat makeutusaineet sakariini ja syklamaatti Lakritsia ja salmiakkia (korkeintaan 50 g/vrk) Liiallinen suola Rohdosvalmisteet Inkivääri Pese ja/tai kuori raakana syötävät vihannekset ja hedelmät Kuumenna pakastevihannekset, valmisruoat ja ulkomaiset pakastemarjat ennen syömistä Pullaa, marjapiirakkaa ja kääretorttua herkutteluhetkiin viinereiden, munkkien ja keksien sijaan Kypsennä liha ja kala kauttaaltaan (> 70 astetta) Maksamakkaraa ja maksapasteijaa enintään 200 g viikossa Älä tyydytä äkillistä nälkää suklaalla ja makeisilla kia, joissa on vähän energiaa, mutta paljon suojaravintoaineita. Istukan ja sikiön kasvu ovat herkimmillään äidin ravitsemuksen vaikutuk 740

3 tieteessä 18 MRC Vitamin Study Research Group: Prevention of neural tube defects: results of the Medical Research Council Vitamin- Study. Lancet 1991;338: Molloy AM, Kirke PN, Brody LC, Scott JM, Mills JL. Effects of folate and vitamin B12 deficiencies during pregnancy on fetal, infant, and child development. Food Nutr Bull 2008;29(Suppl 2): Discussion Erkkola M, Karppinen M, Järvinen A, Knip M, Virtanen SM. Folate, vitamin D, and iron intakes are low among pregnant Finnish women. Eur J Clin Nutr 1998;52: Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P, toim. Finravinto tutkimus The National FINDIET 2007 Survey. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B23/ Laatikainen R. Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita? Suom Lääkäril 2012;67: Gil A, Ortega RM, Maldonado J. Wholegrain cereals and bread: a duet of the Mediterranean diet for the prevention of chronic diseases. Public Health Nutr 2011;14: Prasad M, Lumia M, Erkkola M, ym. Diet composition of pregnant Finnish women: changes over time and across seasons. Public Health Nutr 2010;13(Suppl 6A): Berger J, Wieringa FT, Lacroux A, Dijkhuizen MA. Strategies to prevent iron deficiency and improve reproductive health. Nutr Rev 2011;69(Suppl 1):S78 S Pena-Rosas JP, Viteri FE. Effects of routine oral iron supplementation with or without folic acid for women during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2009;7:CD Scholl TO. Maternal iron status: relation to fetal growth, length of gestation, and iron endowment of the neonate. Nutr Rev 2011;69(Suppl 1):S Kovacs CS. Vitamin D in pregnancy and lactation: maternal, fetal, and neonatal outcomes from human and animal studies. Am J Clin Nutr 2008;88:S520 S8. 29 Nurmatov U, Devereux G, Sheikh A. Nutrients and foods for the primary prevention of asthma and allergy: systematic review and metaanalysis. J Allergy Clin Immunol 2011;127: Louie JC, Flood VM, Hector DJ, Rangan AM, Gill TP. Dairy consumption and overweight and obesity: a systematic review of prospective cohort studies. Obes Rev 2011;12: Olsen SF, Halldorsson TI, Willett WC ym. Milk consumption during pregnancy is associated with increased infant size at birth: prospective cohort study. Am J Clin Nutr 2007;86: sille ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana (15). Tässä vaiheessa sikiön ravitsemus ja kasvu määräytyvät pääosin äidin raskautta edeltäneen ravitsemustilan pohjalta. Naisen ravitsemustila ja kehon koostumus, eli lihas- ja luu Taulukko 2. massa sekä rasvakudos, ovatkin hedelmöittymisvaiheessa sikiön hyvinvoinnin kannalta ilmeisesti yhtä merkityksellisiä kuin ravinnonsaanti raskauden aikana. Vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltava saanti/vrk raskauden aikana sekä suositeltavat ravintoainetäydennykset (13,14). Ravintoaine Suositeltava saanti raskauden aikana/vrk Suositus valmisteiden käytöstä A-vitamiini, RE = 1 μg retinolia 800 RE (retinoekvivalentti) = 12 μg B-karoteenia D-vitamiini 10 μg Kaikille 10 μg (400 KY)/vrk ympäri vuoden E-vitamiini, α-te = 1 mg α-tokoferolia Tiamiini Riboflaviini Niasiini, 1 mg niasiinia = 60 mg tryptofaania B 6 -vitamiini 10 α-te (α-tokoferoliekvivalentti) 1,5 mg 1,6 mg 17 NE (niasiiniekvivalentti) 1,5 mg Folaatti 400 μg 400 μg /vrk raskauden aikana tarvittaessa, jos on hyvin yksipuolinen ruokavalio epilepsialääkitys tai pitkäaikainen sulfalääkitys keliakia tai muu vaikea suoliston imeytymishäiriö alkoholin suurkulutus 4 mg/vrk, jos lapsella on suuri hermostoputken sulkeutumishäiriön riski. Käytön tulee tapahtua lääkärin valvonnassa ja B 12 -vitamiinin puute on suljettava pois ennen suojalääkityksen aloittamista. B 12 -vitamiini 2,0 μg C-vitamiini 85 mg Kalsium 900 mg Ca mg/vrk, jos ruokavaliossa ei ole riittävästi nestemäisiä maito valmisteita, juustoja tai kalsiumilla täydennettyjä elintarvikkeita. Tarvittaessa: laktoosi-intolerassista kärsivät ja kasvisruokavaliota noudattavat. Fosfori 700 mg Kalium 3,1 g Magnesium 280 mg Rauta (Raskausajan rautatasapaino edellyttää noin 500 mg rautavarastoja raskauden alussa) Sinkki 9 mg Kupari 1,0 mg Jodi 175 μg Seleeni 55 μg Monivitamiini-kivennäisainevalmisteet Tarvittaessa hyvin yksipuolisen tai niukan ruokavalion tukena Fe mg/vrk tarvittaessa, jos Hb on alle 110 g/l alkuraskaudessa (12. raskausviikosta) Myöhemmin heti, jos hemoglobiini on alle 100 g/l Ei päällekkäisiä tai A-vitamiinia sisältäviä valmisteita 741

4 katsaus 32 Koletzko B, Cetin I, Brenna JT ym. Dietary fat intakes for pregnant and lactating women. Br J Nutr 2007;98: Brantsæter AL, Birgisdottir BE, Meltzer HM ym. Maternal seafood consumption and infant birth weight, length and head circumference in the Norwegian Mother and Child Cohort Study. Br J Nutr 2012;107: Olsen SF, Secher NJ. Low consumption of seafood in early pregnancy as a risk factor for preterm delivery: prospective cohort study. BMJ 2002;324: Micha R, Wallace SK, Mozaffarian D. Red and processed meat consumption and risk of incident coronary heart disease, stroke, and diabetes mellitus. A systematic review and meta-analysis. Circulation 2010;121: Hanebutt FL, Demmelmair H, Schiessl B, Larqué E, Koletzko B. Long-chain polyunsaturated fatty acid (LC-PUFA) transfer across the placenta. Clin Nutr 2008;27: Lumia M, Luukkainen P, Tapanainen H ym. Dietary fatty acid composition during pregnancy and the risk of asthma in the offspring. Pediatr Allergy Immunol 2011;22: Larqué E, Gil-Sánchez A, Prieto-Sánchez MT, Koletzko B. Omega 3 fatty acids, gestation and pregnancy outcomes. Br J Nutr 2012;107(Suppl 2):S Arkkola T, Uusitalo U, Kronberg- Kippilä C ym. Seven distinct dietary patterns identified among pregnant Finnish women--associations with nutrient intake and sociodemographic factors. Public Health Nutr 2008;11: Uusitalo U, Arkkola T, Ovaskainen ML ym. Unhealthy dietary patterns are associated with weight gain during pregnancy among Finnish women. Public Health Nutr 2009;12: Erkkola M, Kautiainen S, Takkinen HM ym. Sociodemographic and lifestyle determinants of dietary choices during pregnancy and lactation. Abstract PP094. International Conference on Diet and Activity Methods; Methodological challenges for measuring the achievements of international policies. FAO, Rome 2012; Kinnunen TI, Luoto R, Gissler M, Hemminki E. Pregnancy weight gain from 1960s to 2000 in Finland. Int J Obes 2003;27: Gunderson EP, Abrams B, Selvin S. The relative importance of gestational gain and maternal characteristics associated with the risk of becoming overweight after pregnancy. Int J Obes Relat Metab Disord 2000;24: Olafsdottir AS, Skuladottir GV, Thorsdottir I, Hauksson A, Steingrimsdottir L. Maternal diet in early and late pregnancy in relation to weight gain. Int J Obes 2006;30: Kasvikset, hedelmät ja marjat ruokavalion perustana Kasvikset, hedelmät ja marjat muodostavat ruokavalion perustan, ja niitä suositellaan raskauden aikana syötäväksi vähintään 5 6 annosta/ vrk (13). Vain neljäsosalla suomalaisnaisista kulutus yltää raskauden aikana suosituksen tasolle ja kulutus vaihtelee voimakkaasti väestöryhmittäin, erityisesti koulutuksen mukaan (16). Pähkinät, siemenet, palkokasvit ja soijavalmisteet ovat hyviä proteiinin ja useimmat pähkinät ja siemenet tyydyttymättömien rasvahappojen lähteitä. Kasvisten tuotannon kausivaihtelua kannattaa sekä monipuolisuuden että hinnan puolesta käyttää hyväksi ruokavalion suunnittelussa. Folaatin saanti on turvattava Kasvikset, hedelmät ja marjat ovat täysjyväviljavalmisteiden ohella merkittävin folaatin lähde suomalaisnaisten ruokavaliossa. Äidin plasman riittävä foolihappopitoisuus on välttämätön edellytys alkion hermostoputken kehittymiselle aina noin neljään viikkoon raskauden alkamisesta, jolloin hermostoputki sulkeutuu. Folaatin riittävä saanti tulisikin varmistaa jo ennen raskautta. Hedelmällisessä iässä olevien naisten saantisuositus on 0,4 mg/vrk (taulukko 2). Voimassa olevaa foolihappovalmisteiden käyttösuositusta on kritisoitu riittämättömäksi erityisesti raskaana oleville diabetespotilaille, ja raskautta suunnitteleville on esitetty päivitetty suositus foolihappolisän käytöstä (17). Folaatin puutos on yhteydessä sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriöön ja raskauskomplikaatioihin, kuten ennenaikaisuuteen ja pieneen syntymäpainoon (4,18,19). Suomessa on vuosittain 7 8 hermostoputken sulkeutumishäiriötä synnytystä kohden (keskeytetyt raskaudet ja syntyneet lapset). Tutkimukset ovat osoittaneet, että ennen raskautta aloitettu 4 mg:n päivittäinen foolihappolisä vähentää yli 70 %:lla hermostoputken sulkeutumishäiriön uusimisriskiä ja 0,4 mg:n lisä kaikissa raskauksissa puolittaa häiriön esiintymisen (18). Folaatin käyttö aloitetaan, kun raskauden ehkäisy lopetetaan tai viimeistään niiden kuukautisten alussa, joiden jälkeen raskauden toivotaan alkavan. Käyttöä jatketaan 12. raskausviikon loppuun saakka. Suomalaisnaisten keskimääräinen folaatin saanti raskauden aikana on suosituksia vähäisempää, noin 0,3 mg/vrk (20). Ravinnosta saatavan folaatin hyväksikäyttöaste on noin 80 %, mutta folaatti tuhoutuu herkästi ruoanvalmistuksessa hapettumisen ja kuumennuksen vaikutuksesta. Sen vuoksi päivittäiseen ruokavalioon on tärkeää sisällyttää tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Täysjyväviljavalmisteiden osuus folaatin saannista on noin 32 % (21). Täysjyväviljavalmisteista rautaa ja kuitua Täysjyväviljavalmisteet, etenkin ruisleipä ja täysjyväpuurot, ovat erinomaisia kuidun lähteitä, ja ne sisältävät runsaasti rautaa sekä B-vitamiineja. Suomalaisnaisten päivittäisestä raudansaannista 47 % on peräisin viljavalmisteista (21). Karppausbuumi on lisännyt keskustelua viljavalmisteiden merkityksestä ruokavaliossa (22). Puhdistettujen hiilihydraattien vähentäminen lienee terveydelle eduksi, mutta täysjyväviljavalmisteiden poisjättämiselle ei ole perusteita. Niiden merkitys kroonisten sairauksien, mm. tyypin 2 diabeteksen, kohonneen verenpaineen ja syövän ehkäisyssä sekä painonhallinnassa on osoitettu useissa tutkimuksissa (23). Raskaana olevien suomalaisnaisten ruokavaliossa on ruista noin puolet vehnän määrästä (54 g vs. 91 g/ vrk) (24). Vehnäleivän vaihtaminen runsaskuituisempaan ja kivennäisainepitoisempaan ruisleipään on suositeltavaa. Suurella osalla raskaana olevista naisista veren hemoglobiini laskee hemodiluution ja lisääntyneen raudan tarpeen vuoksi. Raskaana olevat teini-ikäiset, joiden ruokavalio sisältää niukasti energiaa, sekä ruokavalionsa yksipuolisesti koostavat kasvissyöjät kuuluvat raudanpuutteen suurimpaan riskiryhmään. Hyvä rautatasapaino raskauden aikana edellyttää arviolta 500 mg:n rautavarastoja (14). Ruokavaliolla voidaan tyydyttää noin puolet raskauden ajan raudan tarpeesta ja toinen puoli on saatava omista rautavarastoista tai rautavalmisteesta. Monilla suomalaisnaisilla kudosten rautavarasto on kuitenkin raskauden alkaessa ehtynyt tai pieni. Jos alkuraskauden hemoglobiinitaso on matala ( alle 110 g/l), aloitetaan rautalääkitys 12. raskausviikon jälkeen (taulukko 2). Asiantuntijoiden käsitykset ehkäisevän rautalääkityksen tarpeellisuudesta ovat ristiriitaisia (25). Rutiinimainen rautalisän käyttäminen vähentää merkittävästi niiden äitien osuutta, joiden hemoglobiinitaso jää alle 100 g/l loppuraskau 742

5 tieteessä 45 Arendas K, Qiu Q, Gruslin A. Obesity in pregnancy: preconceptional to postpartum consequences. J Obstet Gynaecol Can 2008;30: Mamun AA, O Callaghan M, Callaway L, Williams G, Najman J, Lawlor DA. Associations of gestational weight gain with offspring body mass index and blood pressure at 21 years of age: evidence from a birth cohort study. Circulation 2009;119: Ward VB. Eating disorders in pregnancy. BMJ 2008;336:93 6. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Maijaliisa Erkkola: Apurahat (Yrjö Jahnssonin säätiö), luentopalkkiot (Metropolia ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto), korvaus käsikirjoituksen valmistelusta (Kuluttajaliitto), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Kustannus Oy Duodecim), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Nutricia Baby Oy). Suvi Virtanen: Ei sidonnaisuuksia. den aikana, mutta vaikutuksista äidin ja lapsen kuntoon ei ole näyttöä (26). Toisaalta suuret rautavalmisteannokset lisäävät myös hemokonsentraation riskiä, mikä puolestaan altistaa kohonneelle verenpaineelle sekä raskausmyrkytykselle (27). Ravinnon raudan lähteisiin on perusteltua kiinnittää yleisesti huomiota ennen raskautta ja raskauden aikana raudan saannin turvaamiseksi. Maitovalmisteista proteiinia, kalsiumia ja D-vitamiinia Rasvattomia, nestemäisiä maitovalmisteita suositellaan raskauden aikana 8 dl/vrk turvaamaan riittävä kalsiumin saanti ja täydentämään D vitamiinin saantia (13). Maitovalmisteiden sisältämä rasva on pääasiassa kovaa rasvaa, joten rasvaisia maitovalmisteita jatkuvasti käyttämällä kovan rasvan osuus ruokavaliossa kasvaa helposti liian suureksi. Maustettujen jogurttien ja viilien sokeripitoisuuteen on syytä kiinnittää huomiota: suomalaisnaiset saavat keskimäärin 15 % päivän sakkaroosista makeutetuista maitovalmisteista (21). Ravintomme D-vitamiinista noin kolmannes saadaan kalasta, neljännes vitaminoiduista nestemäisistä maitovalmisteista ja 17 % rasvalevitteistä (24). D-vitamiinin riittämätön saanti on yhteydessä raskaudenaikaiseen heikkoon painonnousuun ja sikiön luuston kehityshäiriöihin. Se on yhdistetty myös lapsen kroonisten sairauksien, kuten astman ja allergisten sairauksien riskiin (28,29). D-vitamiinivalmistetta suositellaan raskauden aikana 10 µg (400 KY)/ vrk ympäri vuoden (taulukko 2). Maitovalmisteiden kulutus näyttäisi olevan yhteydessä parempaan painonhallintaan (30). Äidin raskaudenaikainen maitovalmisteiden kulutus on yhteydessä lapsen suurempaan syntymäpainoon (31). Kalaa 2 3 kertaa viikossa Kalaa tulisi raskauden aikana syödä ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen (13,14). DIPP-tutkimukseen osallistuneista naisista vain puolet söi raskausaikana kalaa vähintään kerran viikossa (16,20). Kalalajien vaihtelu turvaa sen, ettei mahdollisia ympäristösaastepitoisuuksia tarvitse erikseen ajatella (erityisohje Eviran sivuilla: Raskausaikana kannattaa suosia esimerkiksi muikkua, seitiä, siikaa ja kasvatettua kirjolohta. Kalan merkitystä raskausajan ruokavaliossa nostavat kalarasvan sisältämät n-3-monityydyttymättömät rasvahapot sekä suuri D-vitamiinipitoisuus. Niiden saanti on suomalaistutkimuksissa osoittautunut vähäisimmäksi äideillä, jotka eivät syö kalaa (20). Useissa tutkimuksissa on osoitettu positiivinen yhteys äidin raskaudenaikaisen kalan kulutuksen ja lapsen visuaalisen ja kognitiivisen kehityksen välillä (32). On myös viitteitä siitä, että raskaudenaikaisella kalan kulutuksella olisi positiivinen yhteys raskauden kestoon ja lapsen syntymäpainoon, ja että se vähentäisi ennenaikaisen synnytyksen riskiä (33,34). Riittävän dokosaheksaeenihapon saannin turvaamiseksi Euroopan komissio on systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen pohjaten päätynyt suosittelemaan 1 2 kala-annosta viikossa raskauden aikana (32). Raskaana olevat suomalaisnaiset kuluttavat kuusinkertaisen määrän lihaa ja lihavalmisteita kalaan verrattuna (158 g vs. 24 g/vrk), (24). Punaisen lihan ja erityisesti prosessoitujen lihavalmisteiden epäedullisista terveysvaikutuksista sekä yhteydestä kroonisten sairauksien riskiin on viime vuosina saatu näyttöä (35). Niiden korvaaminen kalalla, siipikarjan lihalla sekä palkokasveilla on suositeltavaa myös raskauden aikana. On kuitenkin syytä muistaa, että liha, kuten kala ja sisäelimetkin, sisältävät hyvin imeytyvää rautaa. Rasvat näkyviksi ja pehmeiksi Monityydyttymättömät, pitkäketjuiset rasvahapot (linolihappo ja alfalinoleenihappo) ovat välttämättömiä mm. sikiön hermoston, näkökyvyn ja immuunijärjestelmän kehitykselle (5). Raskaana olevien ja imettävien naisten ruokavaliossa välttämättömien rasvahappojen osuudeksi suositellaan vähintään 5 % kokonaisenergiasta (E%), josta n-3-rasvahappoja tulee olla 1 E% (14). Tarve on erityisen suuri viimeisen raskauskolmanneksen aikana ja lapsen ensimmäisinä elinkuukausina, jolloin aivot kehittyvät. Sikiö saa tarvitsemansa rasvahapot istukan aktiivisen siirtomekanismin välityksellä suoraan äidin verenkierrosta (36). Suomalaisen ruokavalion välttämättömien rasvahappojen määrä ei riitä vastaamaan raskaudenaikaista tarvetta. Suurin osa, vähintään kaksi kolmasosaa, rasvasta tulisi saada pehmeistä rasvoista ja korkeintaan kolmasosa kovasta rasvasta. Suositusten mukainen rasvojen laatu toteutuu, kun käy 743

6 katsaus Ravitsemusta voidaan hyvällä syyllä pitää kohdun tärkeimpänä ympäristötekijänä. käsitteitä tetään kasviöljyjä ja niitä runsaasti sisältäviä rasiamargariineja ja levitteitä. Näkyvien rasvojen laatua ja määrää on helppo hallita, ja siksi on tärkeää, että niitä ei jätetä pois ruokavaliosta. Monityydyttymättömien rasvahappojen osuus kokonaisenergiasta ei raskaana olevilla suomalaisäideillä yllä ihan suositusten tasolle (4,6 E% vs. 5 E%), ja tyydyttyneitä rasvahappoja saadaan liikaa (14,4 E% vs. suositus enintään 10 E%), (24). Pääasialliset n-6-rasvahappojen ja linolihapon lähteet DIPP-tutkimukseen osallistuneiden naisten raskausajan ruokavaliossa olivat kasviöljyt, margariinit, punainen liha ja lihavalmisteet (37). Kasviöljyt, margariinit ja kala olivat puolestaan pääasialliset n-3-rasvahappojen lähteet. Kala oli merkittävin pitkäketjuisten dokosaheksaeenihapon ja eikosapentaeenihapon lähde. Raskauden aikana käytetyn rasvan laadulla ja erityisesti pitkäketjuisten rasvahappojen riittävällä saannilla on positiivinen yhteys mm. raskauden kestoon, pienentyneeseen ennenaikaisuuden riskiin sekä lapsen visuaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen (32,38). Jonkin verran on näyttöä myös yhteydestä synnytyksenjälkeisen masennuksen riskiin (38) ja lapsen allergisten sairauksien kehittymiseen (mm. Ruoan ravintotiheys = Elintarvikkeiden tai ruokavalion sisältämien ravintoaineiden määrä suhteessa energiamäärään (mitä pidemmälle elintarvike on puhdistettu ja mitä enemmän se sisältää sokeria, rasvaa ja/tai alkoholia, sen heikompi on ravintoainetiheys). Ruoan energiatiheys = Ruoan tai elintarvikkeen tuottama energiamäärää suhteessa painoyksikköön. Annos = Kerralla yhden nautittavaksi tarkoitettu määrä ruokaa tai juomaa, esim. oma kourallinen. Ravintovalmiste = Ravintoainetta sisältävä pilleri/kapseli/jauhe/neste, esim. vitamiini-, kivennäisaine- ja kuituvalmisteet. Ravitsemuslisä = Ravitsemuslisiä käytetään täydentämään ruokavalion ravintosisältöä, esim. ravintovalmisteet ovat ravitsemuslisiä. Ravintoarvo = Elintarvikkeen sisältämien ravintoaineiden ja energian määrä, joka ilmoitetaan yleensä painoyksikköä (100 g) kohden. Ravintoaineet = Ravinnon sisältämät alkuaineet ja yhdisteet, joilla on oma tehtävänsä elimistössä. Ravintoaineita ovat hiilihydraatit, rasvat, proteiinit, kivennäisaineet, vitamiinit ja vesi. Suojaravintoaineet = Yhteisnimitys vitamiineille, kivennäisaineille, ravintokuidulle sekä välttämättömille rasvahapoille ja aminohapoille eli aineille, joita elimistö ei pysty muodostamaan. 37), vaikka näyttö onkin osin ristiriitaista. Johdonmukaisinta näyttöä on raskaudenaikaisen n-3-rasvahappojen suojaavasta yhteydestä astman ja allergisten sairauksien riskiin (mm. 37). Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee Ruokavalio on aina osatekijöidensä summa ja terveyden edistämisen näkökulmasta ruokavalion kokonaisuus on ratkaiseva tekijä. DIPPravintotutkimuksessa on selvitetty suomalaisäitien raskausajan ruokavaliotyylejä. Terveellinen ruokavaliotyyli, johon kuului runsas kasvisten, hedelmien, marjojen, kalan ja vähärasvaisten maitovalmisteiden kulutus, oli yleisintä vanhemmilla ja enemmän koulutetuilla äideillä (39). Vastaavasti runsaasti naposteluruokia ja sokeroituja juomia sisältävä pikaruokatyyli oli yleisin nuorilla ja vähemmän koulutetuilla odottavilla äideillä. Raskaudenaikaisella painonnousulla ja runsaammalla sokerin kokonaissaannilla oli yhteys pikaruokatyyliseen ruokavalioon (40). Ravintovalmisteiden käyttö on osittain väärin painottunutta: D-vitamiinivalmisteen käyttösuositus ei toteudu, mutta muita valmisteita käytetään yli tarpeen (16,20). Äidin imetysajan ruokavalio näyttää olevan kauempana suosituksista kuin raskausajan ruokavalio (41). Myös imettävän äidin ravitsemukseen tulee kiinnittää huomiota, ja sitä kautta tukea äidin ja koko perheen terveyttä, hyvinvointia sekä myös imetyksen onnistumista. Äitiyshuollon ravitsemusneuvonnan haasteita Raskautta edeltävä kehon painoindeksi sekä raskaudenaikainen painonnousu ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana. Suomalaisäitien painonnousu raskauden aikana on lisääntynyt kilolla (13,2 kg:sta 14,3 kg:aan) 1960-luvulta 1980-luvulle (42). Ylipaino on yleisintä vähiten koulutetuilla ja alhaisessa sosiaalisessa asemassa olevilla. Noin puolella lihavista naisista lihavuus on alkanut raskauksista (43). Epäterveellinen ruokavalio on keskeinen raskaudenaikaiseen liialliseen painonnousuun johtava tekijä (40,44). Odottavan äidin ylipaino lisää mm. raskausdiabeteksen, raskausmyrkytyksen, virtsatie- ja haavatulehdusten ja sikiökuoleman riskiä sekä keisarileikkausten määrää (45). Liiallinen raskaudenaikainen painonnousu voi hankaloittaa äidin palautumista entiseen painoonsa 744

7 tieteessä synnytyksen jälkeen ja lisätä myöhemmin sekä äidin että lapsen ylipainon riskiä (mm. 46). Toisaalta 2 10 % nuorista naisista kärsii jonkinasteisesta syömishäiriöstä ja niukasta syömisestä, mikä voi vaikuttaa raskauden kulkuun (47). Raskauden aiheuttamien muutosten seurauksena syömiseen ja painonhallintaan liittyvät ongelmat voivat aktivoitua. Raskautta kehotetaankin siirtämään, jos mahdollista, kunnes syömishäiriö on hallinnassa. Nuorten suomalaistyttöjen yleisin erityisruokavalio on kasvisruokavalio. Kasvissyöjät ovat heterogeeninen ryhmä. Suurin osa kasvisruokailijoista on laktovegetaristeja, jotka käyttävät maitovalmisteita. Lakto-ovovegetaristit syövät maitovalmisteiden lisäksi kananmunia ja semivegetaristit silloin tällöin vaaleaa lihaa tai kalaa. Vegaanit eivät syö mitään eläinperäisiä ruokia, ja heidän ruokavalionsa poikkeaakin ravintoarvoltaan merkittävästi muista kasvisruokavalioista. Ravitsemussuositusten mukaan vegaaniruokavaliota ei suositella odottavien tai imettävien äitien ruokavalioksi. Ilman ravitsemuslisiä se ei sisällä riittävästi kaikkia välttämättömiä ravintoaineita (13). Vegaaniäitien on käytettävä säännöllisesti luotettavaa B 12 -vitamiinin lähdettä, kalsiumia, D-vitamiinia ja tarpeen mukaan myös rautaa ja sinkkiä sisältäviä valmisteita tai riittävästi näillä ravintoaineilla täydennettyjä elintarvikkeita. Myös proteiinin saanti saattaa vegaaniruokavaliota noudatta valla jäädä riittämättömäksi. Ehdottoman veganismin sijasta on turvallisempaa noudattaa laktovegetaarista tai semivegetaarista ruokavaliota. Lopuksi Elämme evoluution näkökulmasta uutuusympäristössä, jonka osatekijöitä ovat energiatiheä ravinto, suojaravintoaineiden riittämätön saanti, pienentynyt energiakulutus, uudet ympäristöaltisteet ja muutokset perherakenteissa. Olemme perimältämme monella tapaa kehityksellisesti yhteensopimattomia ympäristömme uusien haasteiden kanssa. Tämä yhteensopimattomuus heijastuu mm. raskaana olevien lisääntyneenä lihavuutena ja raskausdiabeteksen yleistymisenä. Aikamme ilmiöitä ovat myös ensi synnyttäjien keski-iän nousu, monisikiöiset raskaudet ja erilaisia laihdutusruokavaliota juuri ennen raskautta noudattaneet naiset. Useimmat mainituista tekijöistä voivat vaarantaa raskaana olevan äidin ja syntyvän lapsen hyvinvoinnin ja terveyden. Uudet Pohjoismaiset ravitsemussuositukset (www.nnr5.org) ilmestyvät lausuntokierroksen jälkeen loppuvuodesta Myös suomalaisten ravitsemussuositusten uudistustyö on parhaillaan käynnissä. Suositusten painopiste on siirtymässä ravintoainetasolta ruokatasolle. Kasviksiin, hedelmiin, marjoihin, täysjyväviljaan, kalaan, äyriäisiin, rypsi-, pellavansiemen- ja oliiviöljyihin, margariineihin sekä vähärasvaisiin maitovalmisteisiin painottuva ruokavaliomalli on toistuvasti osoittautunut terveelliseksi sekä etenevissä väestötutkimuksissa että lyhyempikestoisissa satunnaistetuissa tutkimuksissa. Syömme ruokaa, emme ravintoaineita. Ruokatasolla annettu neuvonta motivoi raskaana olevaa naista kävelemään kotiin, ei apteekin, vaan vihannestorin ja kalatiskin kautta. n English summary > in english Recommended food choices during pregnancy promote public health 745

8 english summary Maijaliisa Erkkola Adjunct Professor, University Lecturer University of Helsinki, Division of Nutrition, Department of Food and Environmental Sciences Suvi Virtanen Professor, Head of Department National Institute for Health and Welfare, Department of Nutrition University of Tampere, Tampere University Hospital Recommended food choices during pregnancy promote public health A large body of evidence indicates that maternal nutrition during pregnancy has a crucial impact on fetal growth and gestational length as well as on child neural and cognitive development, and later risk of chronic diseases. A diet based on vegetables, fruits, berries, whole grain cereals, fish, vegetable oils, margarines, and fat-free and low-fat milk products has been shown to promote the health and wellbeing of both mother and child. Intake of polyunsaturated fatty acids, folate, vitamin D, and iron are low in pregnant and lactating women. The use of nutrient supplements does not counterbalance this dietary deficiency in every respect. Instead of highlighting the specific need for single nutrients, dietary guidance during pregnancy should focus on the whole diet and emphasise recommended food choices. The main challenges to dietary counselling given in antenatal clinics are preventing the trend to greater pregnancy weight gain and the prevalence of obesity accelerated by pregnancy, providing greater support for young and less well educated families, and ensuring an adequate nutrient intake among women with special diets. 745a

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Äidin raskaudenaikaisella ravitsemuksella

Äidin raskaudenaikaisella ravitsemuksella Katsaus Raskaudenaikainen ravitsemus kohtaavatko suositukset ja käytäntö? Maijaliisa Erkkola, Marja Karppinen, Mikael Knip ja Suvi Virtanen Raskaana olevien naisten ravitsemuksesta annettiin Suomessa uudistetut

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Raskausajan uusitut ravitsemussuositukset, vitamiinit ja muotidieetit

Raskausajan uusitut ravitsemussuositukset, vitamiinit ja muotidieetit Raskausajan uusitut ravitsemussuositukset, vitamiinit ja muotidieetit Maijaliisa Erkkola ravitsemustieteen dosentti Helsingin yliopisto Raskaana2015 24.9. 2.10.2015 1 Ravitsemussuositukset Pohjoismaiset

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä / n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti raaka-aineuokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by ingredient class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA D-vitamiinin täydentäminen D-vitamiinivalmisteiden käyttöä on Suomessa suositeltu jo vuosikymmenien ajan erityisesti imeväisille ja pienille lapsille sekä

Lisätiedot

Kestävyys vs. ravintosisältö

Kestävyys vs. ravintosisältö Kestävyys vs. ravintosisältö Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija, ETM NUTS vuosiseminaari Pari perusasiaa: Mitä niukempi energiansaanti, sitä enemmän laadulla on merkitystä Niukalla saannilla ravintoaineen

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Odottava tai imettävä äiti ei yleensä tarvitse monivitamiini- ja kivennäislisiä. Vain D-vitamiinivalmistetta (10 μg/vrk) suositellaan päivittäiseen

Odottava tai imettävä äiti ei yleensä tarvitse monivitamiini- ja kivennäislisiä. Vain D-vitamiinivalmistetta (10 μg/vrk) suositellaan päivittäiseen Odottava tai imettävä äiti ei yleensä tarvitse monivitamiini- ja kivennäislisiä. Vain D-vitamiinivalmistetta (10 μg/vrk) suositellaan päivittäiseen käyttöön kaikille odottaville ja imettäville äideille

Lisätiedot

Ikäryhmä / Age group Elintarvikeluokka / Food use class n. Ikäryhmä / Proteiini. Hiilihydraatit Carbohydrates

Ikäryhmä / Age group Elintarvikeluokka / Food use class n. Ikäryhmä / Proteiini. Hiilihydraatit Carbohydrates n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti elintarvikeluokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by food use class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Terveydeksi kalaa. Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa!

Terveydeksi kalaa. Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa! Terveydeksi kalaa Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa! Kala on pohjoisen ruokakulttuurin helmi Kala on pohjoisen ruokakulttuurin aarre ja terveellisen ravitsemuksen korvaamaton osa. Villiä tai

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Mitä, miksi ja miten? Ruokapohjaiset suositukset Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Tiivistelmä ravintoluennosta

Tiivistelmä ravintoluennosta Tiivistelmä ravintoluennosta PASI AHOLA, 16.12.2013 Nestetasapaino Nauti riittävästi nestettä päivän aikana ja harjoituksissa Ruokailujen yhteydessä nautitun nesteen lisäksi juo noin 5 dl nestettä päivän

Lisätiedot

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011 Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011 Suomen muistiasiantuntijat ry:n 2-vuotinen Ray:n rahoittama hanke Projektin tavoite: levittää tietoa ravitsemuksen merkityksestä ikääntyneiden

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE Katja Karppinen Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Ravitsemusterapeuttien osuuskunta VitaMiinat 26.4.2015 Ruokakolmio antaa suuntaviivat monipuolisen ja terveyttä

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä

Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Tutkimusprofessori Suvi Virtanen 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 1 Välttämättömät aminohapot Aikuiset

Lisätiedot

Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen?

Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.2013 Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori, THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä

Lisätiedot

TIETOISKU RAUDASTA. Eija Orreveteläinen Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusaakkoset

TIETOISKU RAUDASTA. Eija Orreveteläinen Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusaakkoset TIETOISKU RAUDASTA Eija Orreveteläinen Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusaakkoset Yleistä raudasta Tärkein tehtävä elimistössä on hapen kuljetus Puutoksen oireita: väsymys, kalpeus, heikentynyt

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta. luu hajoaa. kuoppa. luu rakentuu. uusiutunut luukudos

LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta. luu hajoaa. kuoppa. luu rakentuu. uusiutunut luukudos LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta luu hajoaa kuoppa luu rakentuu uusiutunut luukudos VAHVA LUUSTO RAKENTUU kalsium + D-vitamiini + liikunta LUUN KUNTOA VOI KOHENTAA,LUUKATOA EHKÄISTÄ JA PYSÄYTTÄÄ 50 vuotta 60

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä

Lisätiedot

Ravintoaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin

Ravintoaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin Ruoka Luonnollisia vai täydennettyjä elintarvikkeita? Auli Suojanen ja Antti Aro Suomessa elintarvikkeiden täydentäminen oli pitkään sallittua vain osoitetun tarpeen perusteella. Euroopan unionin aikana

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Foolihappo ja sen johdokset (folaatit) kuuluvat

Foolihappo ja sen johdokset (folaatit) kuuluvat Vedran Stefanovic ja Anna Nieminen PÄÄKIRJOITUS Suomalaiset suositukset on aika päivittää Kaikki raskautta suunnittelevat tarvitsevat foolihappolisää Foolihappo ja sen johdokset (folaatit) kuuluvat vesiliukoisiin

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Uusia haasteita

Lisätiedot