SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. IX. ALAM AINEN KERTOMUS SUOMEN OPPIKOULUJEN LUKUVUOSINA KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. IX. ALAM AINEN KERTOMUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILASTA j a TOIMINNASTA LUKUVUOSINA KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA. HELSINGISSÄ K EISA R IL L ISE N SE N A A T IN K IR JA P A IN O S S A.

2 Keisarilliselle Majesteetille Koulutoimen Ylihallitukselta alamaisesti Teidän Keisarillisen M ajesteettinne 18 päivänä lokakuuta 1898 Ylihallitukselle Armollisesti vahvistaman Ohjesäännön 12:nnen :n säädöksen m ukaan tulee Ylihallituksen joka kolmas vuosi laatia ja

3 IY Keisarilliseen Senaattiin lähettää seikkaperäinen kertomus oppikoulujen toiminnasta. Tämän m ääräyksen noudattamiseksi pyytää Ylihallitus täten alam aisesti toim ittaa Teidän Keisarilliselle M ajesteetillenne allekirjoittaneen E. J. Tain mi on Ylihallituksen m ääräyksestä laatiman»alamaisen kertomuksen Suomen oppikoulujen tilasta ja toiminnasta lukuvuosina » Helsingissä, joulukuun 31 päivänä Y. K. YRJÖ-KOSKINEN. Alexander Jefremow. L. Nevanlinna. Artturi H. Virkkunen. E. J. Tammio. Ivar Groundstroem.

4 SISÄLLYS. T ilastollisia tietoja... 1 I. Yleiskatsaus... 4 R a ittiu so p e tu s... 4 K ysym yksen alkuvaiheet 4. K om itean asettam in en B. K om itean m ie tin tö 5. Y lih allitu k sen alam ainen esitys 6. K eisarillisen S en aatin alam ain en alistus 12. A rm ollinen m ääräys 12. A lkohologiakurssien jä rjestä m in e n 12. K eisarillisen S en aatin lähem m ät m ääräykset 14. Y lih a llitu k sen to im en p iteet 15. Venäjän historian ja m aantiedon opetuksen järjestäm inen oppikouluissa 17 Y lih allitu k sen alam ainen lausunto 17. K eisarillisen S en aatin uusi ' lähetepäätö s 18. Y lih a llitu k sen uusi alam ain en lausunto 19. K eisarillisen S en aa tin m ääräykset 19. Ä idinkielen asema opetuksessa P ätevyysvaatim ukset äidinkielen o p ettajan v irk o ja v arte n 20. K y symys e rity isistä äidinkielen o p ettajan v iro ista 21. Koulujen yleiset terveydenhoito-olot Koululääkärikysym ys H am m ashoito kouluissa V oim istelunopetus U usi arm ollinen asetus yliopiston voim istelulaitokselle 23. V oim istelunopetuksen ta rk a stu sta koskeva anom us 23. Y lih a llitu k sen alam ainen lausunto s iitä 24. N aisp u o lista v o im iste lu n tark a stajan ap u laista a n o ttu 25. V o im istelu n o p ettajan i u u d iste ttu anom us 25. K om iteaa a n o ttu la a tim a a n voim istelun k u rssik irja a 26. Y lih a llitu k sen alam ainen lausu n to siitä 26. K om itean asettam in e n 27. K u rssik irja la a d ittu 27. V o im istelu n arvo san aa a n o ttu yleiseen edistyksen keskiarvoon o te tta vaksi 27. Y lih a llitu k sen päätös 27. V o im istelu n o p ettajain k äytöllisten kokeiden arvostelem inen 28. Piirustuksenopetuksen uudestaan järjestäm inen Y lih a llitu k sen alam ainen lausunto 29. H arjoitusaineet ja niiden opettajanvirat Y lih allitu k sen alam ainen lausunto 35. Laulunopetuksen aseman parantam inen K oulunopettajain käytöllinen valm istus Y lih a llitu k sen alam ainen lausu n to 39. K äytöllisten kokeiden arvostelem inen Laulun- ja piirustuksen opettajanvirkoja sekä uusien kielten palkkiovirkoja varten suoritettavat käytölliset op etta ja k o k eet Luokanjohtajain velvollisuudet Luonnonhistorian ja maantiedon yliopettajanvirat perustettu H elsin gin realilyseoiden maantiedon, luonnonhistorian ja historian kolleganvirat esitetty m uutettaviksi lehtorinviroiksi Siv.

5 VI S iv. Avoinna olleiden luonnonhistorian opettajanvirkain täyttäm inen K eskikoulun oppimäärän suorittaneiden pätevyysoikeudet V iisiluokkaisten alkeis- ja realioppilaitosten rehtorien kuuntelu velvollisuus Y lih allitu k sen alam ain en lausu n to 50. A rm ollinen asetus 50. Tyttökoulujen uudestaan järjestäm inen Y lih a llitu k sen alam ainen lausu n to 51. Y liopistoon johtavat suom enkieliset tyttökoulun jatkoluokat M u u tam ain o p etta ja n v irk a in v a k in a istu tta m in e n 59. A rm ollinen asetus 59. Kysymys naispuolisista ylitarkastajista Y lih allitu k sen alam ainen lausu n to 61. A nom us h y ljä tty 61. Y lioppilastutkinto Y lih a llitu k sen alam ain en lau su n to 62. Alkeis- ja tyttökoulujen opettajain palkka- ja elä k e -e d u t K ysym yksen varh aisem m at vaih eet 67. Y lih a llitu k sen alam ainen lausu n to 67. Voim istelunkollegain anomus Y liopistollisen oppiarvon saavuttaneiden naisten anomus Y lih a llitu k sen alam ainen lau su n to anom uksesta 76. Tyttökoulujen opettajiston ynnä eräiden harjoitusaineiden opettajien palkkaus V ä liaik a ista p alkkionlisäystä m yönnetty 77. H elsin g in uuden suom alaisen ty ttö k o u lu n h arjo itu sain eid e n o p e ta ja tta rille v a k u u te ttu sam at palkkionlisäykset 78. H elsin g in ru o tsalaisen ja v an h an suom alaisen ty ttö k o u lu n la u lu n o p e tta ja tta rie n palkkaus 78. Tyttökoulujen naisjohtajien ja op ettajatarien eläke-edut V ahtim estarien palkkaus V iip u rissa olevien v altio n koulujen v a h tim e sta rit anoneet palkkionk o ro tu sta 80. Y lih a llitu k sen alam ainen lausu n to 80. K eisarillisen Sen a a tin päätös 80. V iip u rin v altionkoulujen v ah tim e stare ille m yönnetty v äliaik aista koro tu sta 81. Y lih a llitu k sen alam ainen lausunto vahtim esta rie n palk kau k sesta yleensä 81. Lisäykset oppilaitosten m enosääntöihin L ukuvuonna L ukuvuonna L u k u vuonna Polttopuita ja valaistusta varten osoitetut määrärahat E rin äisissä kouluissa k o ro te tu t 89. Y leisten rak e n n u sten Y lih a llitu s ta k eh o ite ttu asiaa tu tk itu tta m a a n 90. K oulutoim en Y lih a llitu k sen alam ainen lausunto 91. Kouluanom uksia V iip u rin ru o tsalain e n klassillin en lyseo m u u te ttu realilyseoksi 93. Anom us S avonlinnan realilyseon m u u ttam isesta yhteiskouluksi 94. L ah den k a u p u n k iin a n o ttu k la ssillista lyseota 95. A lam ainen esitys uuden suom alaisen ty ttö k o u lu n p eru stam isesta V iip u riin 95. S am anlainen koulu e site tty p eru ste tta v ak si T u rk u u n 95. U u tta ru o tsalaista ty ttö koulua pyydetty H elsin k iin 96. A nom us täydellisen naislyseon p e ru sta m isesta H elsin k iin 96. U usia koulurakennuksia y. m N ik o lain k au p u n g in suom alaisen ty ttö k o u lu n talo v alm istu n u t 97. Sam oin T u ru n suom alaisen realilyseon talo 97. N iin ik ä än R aahen a l keiskoulun talo 98. Sam oin S o rta v alan ty ttö k o u lu n talo 99. Joensuun ty ttö k o u lu n uusi talo tek eillä 99. U usi voim isteluhuoneisto T urun ruo tsalaiselle realilyseolle ja Jo en su u n klassilliselle lyseolle 100. M uu-

6 Y li Siv. tos- ja lisärak ennuksia T am pereen realilyseon huoneistoon 100. H e l sin g in suom alaisen realily seo n lisärak en n u s 101. K uopion suom alaisen k lassillisen lyseon ta lo 102. K ysym ys P o rin suom alaisen k lassillisen lyseon huoneuston laajen tam isesta 105. H elsin g in vanhalle suom alaiselle ty ttö k o u lu lle a ijo ttu uusi koulutalo 105. K ysym ys T u ru n suom alaisen ty ttö k o u lu n laaje n ta m ise sta 109. T am pereen ty ttö k o u lu n to n tti 110. H ein o lan alkeiskoululle a ijo ttu talo 110. K ysym ys uuden ta lo n rak e n tam isesta T u ru n suom alaiselle klassilliselle lyseolle 111. Oppilaitosten kirjastot E hdotus kirjasto-olojen järjestely k si.111. O ppilaitosten k irja sto t ja yleiset ju lk a isu t 112. Koulujen vuosikertomukset K oulutilaston uudestaan järjestäm inen U usi arm ollinen asetus 114. K eisarillisen S en aatin a n ta m a t m ä äräykset 115. Elävien kuvien teatterit... llfi Y lih a llitu k sen alam ainen lausunto 116. Y lihallituksen kiertokirjeet Matka- ja apurahat K asv atu so p illiset m a tk a ra h a t 121. M a tk a ra h a t uusien k ielten opetta jia v a rte n 122. Lisäys uusien k ielten o p ettajien m a tk arah o ih in 123. M a tk a ra h a t venäjänkielen o p ettajille 125. A p u ra h at opetuksen k u u n telem ista v a rte n norm aalilyseoissa 126. M äärärah a stipendeiksi n o r m aalilyseoiden o pettajakokelaille k o ro te ttu 126. U usia oppikirjoja Tekijäpalkkiot M uita apurahoja Y lih allitu s H enkilökunnassa ta p a h tu n e ita m uutoksia 129. V irk av ap au k sia 130. S ih teerille m yönnetty ero 132. A k tu a a rin v irk a 132. Y lim ääräisiä m ä ärärah o ja m yönnetty 132. P alv e lija k u n n an palkkaus 133. Oppilaitosten tarkastukset Y leiset ta rk a stu k se t 134. V enäjänkielen ta rk a stu s 135. V oim istelunopetuksen ta rk a stu s 135. P iiru stu k senopetu k sen ta rk a stu s 135. II. Erinäiset valtion oppilaitokset ja niiden opettajisto H elsinki. S uom alainen norm aalilyseo 137. R u o tsalain en norm aalilyseo 139. S uom alainen realilyseo 142. R u o tsala in e n realilyseo 143. Suom a lain en ty ttö k o u lu 145. R u o tsalain en ty ttö k o u lu 147. U usi suom alainen ty ttö k o u lu 148. Y liopistoon jo h ta v a t suom enkieliset tyttö k o u lu n jatkolu o k at 150. Porvoo. R u o tsalain en klassillinen lyseo 152. Loviisa. R u o t salain en alkeiskoulu 153. Turku. S uom alainen klassillinen lyseo 154. R u o tsalain en klassillinen lyseo 155. S uom alainen realilyseo 156. R u o tsalain en realilyseo 158. S uom alainen ty ttö k o u lu 159. R u o tsalain en ty ttö k o u lu 160. Marianhamina. R u o tsalain en realioppilait.os 160. Pori. S uom alainen klassillin en lyseo 161. H äm eenlinna. (Suom alainen k lassillin en lyseo 163. Tampere. S u o m alainen klassillinen lyseo 165. S uom alainen realilyseo 167. S uom alainen ty ttö k o u lu 168. V iipuri. S uom alainen k lassillin en lyseo 170. R u o tsalain en klassillin en ly seo 172. S uom alainen realilyseo 173. S uom alainen ty ttö k o u lu 174. R u o tsalain en ty ttö k o u lu 175. Sortavala. S uom alainen realilyseo 177. S uom alainen ty ttö k o u lu 178.

7 VIII Mikkeli. Suom alainen klassillin en lyseo 179. H einola. S uom alainen alkeiskoulu 181. Savonlinna. S u om alain en realilyseo 181. Kuopio. S uom alainen klassillinen lyseo 182. S uom alainen ty ttö k o u lu 183. Joensuu. S uom alainen klassillin en lyseo 184. S uom alainen ty ttö koulu 186. Nikolainkaupunki. R u o tsalain en klassillinen lyseo 187. S uom alainen re alilyseo 188. S uom alainen ty ttö k o u lu 189. R u o tsalain en ty ttö k o u lu 190. Kokkola. R u o tsalain en alkeiskoulu 190. Jyväskylä. S uom alainen klassillinen lyseo 191. S uom alainen ty ttö k o u lu 191. Oulu. S uom alainen klassillinen lyseo 192. S uom alainen realilyseo 193. S uom alainen ty ttö k o u lu 194. R u o tsalain en realio p p ilaito s 194. Raahe. S uom alainen alkeiskoulu 195. Tornio. S uom alainen alkeiskoulu 197. Siv. III. Yksityiset oppilaitokset T ilastollisia t ie t o j a K om itea yksityiskouluja koskevan lainsäädännön järjestäm iseksi Yksityiskoulujen opettajain hakukelpoisuus Yksityiskoulujen eläkekassa Matka-apurahat K reikkalais-katolisten oppilaiden uskonnonopetus Y ksityiskoulunopettajien kokous Y ksityisiä oppilaitoksia anottu valtion haltuun o te tta v a k si E rinäiset yksityiset oppilaitokset H elsin k i 213. Porvoo, Loviisa 216. T am m isaari, H anko 217. G ra n kulla, S iu n tio, T u rk u 218. M arianliam ina, Salo, P o ri 220,. U usikaupunki, R aum a, F o rssa 221. T yrvää 222. K okem äki, Ik aalin en, L oim aa, H äm een lin n a 223. T am pere 224. T oijala, R iih im äki, L ah ti 226. Jä m sä 227. V iip u ri 228. T erijoki, S äk k ijä rv i 229. H am ina, K otka 230. K ouvola 231. L ap p een ran ta, K äkisalm i, P a rik k a la 232. S o rtav ala, Im a tra 233. M ikkeli 234. H ein ola, S avonlinna, P iek säm äki 236. K uopio 237. Iisalm i, Joensuu, V ä rtsilä 238. N urm es, N ik o lain k au p u n k i 239. K ristiin a n k au p u n k i, P ie ta rs a a ri 240. K okkola, L ap u a 241. H aapam äki, K eu ru u 242. S a a rijä rv i, V iita sa a ri 243. O ulu 244. K em i 245. K aja an i, R ovaniem i 246.

8 Alamainen kertomus m a a m m e a lk e is o p p ila ito s te n t o im in n a s ta 1 p ä iv ä s tä s y y s k u u ta v u o n n a p ä iv ä ä n s y y s k u u ta v u o n n a 1911 k u lu n e e lta a ja lt a. Selostettavana oleva kolmivuotiskausi on ollut tasaisen työn ja toim innan aika Suomen koululle. Vuonna 1906 m aan klassillisissa ja realilyseoissa noudatettaviksi säädetyt lukusuunnitelm at ovat m uuttum attom ina edelleenkin olleet voimassa, eikä ole m uitakaan koulun työhön syvemmälle käypiä m uutoksia näiltä vuosilta m ainittavana. U seita ja tä rk e itä uudistusehdotuksia koulun toim innan edistämiseksi on kuluneinakin vuosina vireille pantu ja toisia päätökseenkin saatettu, toiset taasen vielä odottavat toteuttam istaan. Samaa h arrastusta, jo ta yksityiset henkilöt edellisinä vuosina ovat osoittaneet kouluasioihin, on ollut havaittavissa myöskin n y t päättyneen ajanjakson kuluessa, niinkuin sitä todistaa yhä k arttu n u t yksityisten koulujen lukum äärä. M itä tulee ensinnäkin valtion lyseoiden lukum äärään, ei siinä kohden edelliseen kolm ivuotiskauteen verraten ole m itään m uutosta tapahtunut. N iitä on edelleenkin 26, joista 16 klassillista ja 10 realista oppilaitosta. Opetuskieleen nähden ovat suhteet niinikään pysyneet entisellään, ollen klassillisista lyseoista 11 suomen- ja 5 ruotsinkielistä. R ealilyseoista on 8:ssa suom i ja 2:ssa ruotsi opetuskielenä. V altion alkeiskoulut, jo tk a kaikki viim e kolm ivuotiskaudella m uod o stettiin 5-luokkaisiksi, o v at lu k u m äärään sä n äh d en niinikään pysyn eet entisellään. N iitä on 3 suomen- ja 4 ruotsinkielistä. Sittenkuin Tampereen suomalainen tyttökoulu lukuvuoden alusta yksiluokkaisena alkoi toim intansa, on suomenkielisten ty ttö k o u lu jen luku 11. K u n toiselta puolen O ulun ruotsalaisen ty t tökoulun jo varem m in alullepantu m uodostam inen ruotsalaiseksi y h teiskouluksi lukuvuoden alusta oli loppuunsaatettu ja ruotsalaisten tyttökoulujen lukum äärä siten supistunut 4:ään, on tyttökoulujen kokonaism äärä 15.

9 2 Paitsi näitä oppilaitoksia ovat edelleenkin toimessa jo edellisenä ajanjaksona H elsinkiin p e ru ste tu t suom enkieliset yliopistoon jo h ta v a t tyttökoulun jatkoluokat, joiden toim inta puheenaolevina vuosina eräissä kohdin on tu llu t entistään vakavam m alle kannalle asetetuksi, niinkuin tuonnem pana tulee selostettavaksi. O ppilaita oli puheenaolevalla kolm ivuotiskaudella (lask ettu n a lu kuvuodelta syyslukukauden alussa sekä sen jälkeen, koulutilaston tu ltu a uudistetuksi, kunkin vuoden helm ikuun 1 päivänä) seuraavat m äärät: *) Lyseoissa: Klassillisissa.... 3, , ,287 Kealisissa. 3,286 3,391 3,450 Yhteensä. 6,456 6,603 6,737 A Ikeiskouluissa : Tyttökouluissa : 3,200 3,247 3,333 Niinkuin näistä tilastotiedoista näkyy, on oppilasluku edelleenkin ollut tasaisesti kasvamassa. Täm ä koskee myöskin alkeiskouluja, joiden oppilasm äärä on tu n tu v a s ti noussut siitä lähtien kuin n ä m ä t ) Sittenkuin Y lihallituksen julkaisem issa vuotuisissa tilastollisissa katsauksissa lukuvuodesta alkaen on o tettu käytäntöön täydellinen jako klassilliseen ja realilinjaan niissäkin oppilaitoksissa, joissa m olem m at linjat löytyvät, on seuraavassakin selonteossa (m yöskin lukuvuoteen nähden) klassillisten lyseoiden oppilaisiin lu e ttu m yöskin N ikolainkaupungin suom alaisen realilyseon latinanlukijat, sam oinkuin to iselta puolen on viety realilyseoon kuuluviksi klassillisen lyseon realilinjan oppilaat niistä kouluista, m issä sellainen linja löytyy. K un ennen koulutilaston uudistam ista jako tapahtui vaan klassillisiin ja realilyseoihin ja siten klassillisen lyseon realilinjankin oppilaat tu liv at ryhm itetyiksi klassillisiin lyseoihin kuuluviksi, oli siitä seurauksena, että viim eksim ainittujen lyseoiden oppilasm äärä tu li suurem m aksi kuin m itä se todellisuudessa oli. N äin ollen se tu n tu v a vähennys, joka klassillisten lyseoiden oppilasm äärässä lukuvuodesta lukuvuoteen siirryttäessä n äy ttää tapahtuneen, sam oinkuin realilyseoiden oppilasluvun osalle sam aan aikaan tu llu t huom attava lisäännys, on ainoastaan näennäistä, erilaiseen ry h m ittelyyn perustuvaa laatua. _

10 koulut laajennettiin 5-luokkaisiksi. Sam anlaista tasaista kasvam ista, varsinkin lähinnä edellisiin vuosiin verraten, on havaittavissa myöskin tyttökouluissa, samoinkuin lyseoiden oppilasluvut vuosi vuodelta ovat nousseet. Ä idinkieleensä nähden o ppilaat ja k a u tu iv a t seuraavasti: t) Lyseoissa: Suomenkielisiä... 4,520 4,568 4,679 Ruotsinkielisiä... 1,958 1,976 1,996 Muunkielisiä A Ikeiskouluissa : Suomenkielisiä Ruotsinkielisiä Muunkielisiä Tyttökouluissa: Suomenkielisiä... 2,133 2,157 2,250 Ruotsinkielisiä... 1,058 1,059 1,051 Muunkielisiä Tilastollisena tietona m ainittakoon tässä yhteydessä vielä, että opettajiston luku vakinaiset, virkaatoim ittavat ja tu n tio p ettajat niihin luettuina valtion kouluissa puheenalaisena ajanjaksona nousi seuraaviin m ääriin: Lyseoissa. A lkeiskouluissa. T yttökouluissa K un Y lihallitus kultakin täm än ajanjakson kolm elta vuodelta on julkaissut tilastollisia katsauksia alkeisopistojen tilaan ja toim intaan, ei tarkem pi selonteko tähän kuuluvista seikoista sen vuoksi ole tässä tarp een vaatim a. ) L ukuvuoteen nähden on tässä jaoittelussa, sam oinkuin erinäisten oppilaitosten oppilasm ääriä yleensäkin ilm oitettaessa, n oudatettu Y lihallituksen sam alta vuodelta julkaisem aa tilasto llista katsausta. E dellä esitety t num erot sam alta lukuvuodelta p erustuvat sitä vastoin lukuvuoden ensi päivinä annettuihin tietoihin.

11 4 Seuraavassa esityksessä an n etaan ensin yleiskatsaus tärk eim m istä sekä valtion kouluja e ttä yksityisiä oppilaitoksia koskevista säädöksistä ja toim enpiteistä. Sen jälkeen käsitellään niitä vaiheita ja m uutoksia, joita on ta p ah tu n u t erinäisissä valtion kouluissa ja niiden opettajakunnissa. Y ksityisiä oppilaitoksia koskevat tied o n an n o t esite tä ä n sitten täm än kertom uksen kolm annessa osassa. I. Yleiskatsaus. K un seuraavassa käydään esittäm ään niitä toim enpiteitä, joihin puheenalaisena ajanjaksona on ryhdytty, on varsinaisena uudistuksena maam me koulujen opetustoim innassa ensinnäkin m ainittava, että tänä ajanjaksona on suotuisaan ratkaisuun saatettu jo kauan vireillä ollut kysymys raittiusopetuksen ottam isesta koulujen varsinaiseen opetusohj elm aan. Raittiusope- Mikäli puheenaoleva opetus alkeisoppilaitoksia koskee, oli Ylitus- hallitus jo syyskuun 30 p äiv än ä 1904 annetussa kiertokirjeessä kehoit- Kysymyk- tanut asianomaisia opettajia ja o p ettajattaria luonnonhistorian ja sen alkuvai-. i i n i -i i teet. terveysopm opetuksen ohella m yöskin an tam aa n o p etu sta p ä ih d y t tävien juomien luonnosta ja vaikutuksesta. Sittem m in oli helm ikuun 15 päivänä 1906 asetettu K oulukom itea helm ikuun 22 päivänä 1908 antam assaan mietinnössä o ttanut puheeksi m uun m uassa myöskin raittiusopetuksen järjestäm isen. Tuntuvam m in alkoi asia kuitenkin edistyä sen jälkeen kuin Suomen E duskunta sen keskuudessa tehdyn alotteen johdosta lokakuun 17 p äiv än ä 1907 alam aisuudessa oli ano- * nut, e ttä H allitus järjestäisi kaikkiin valtion ja kuntain voimassapitäm iin oppilaitoksiin op etu sta alkoholipitoisten juom ain v a ik u tu k sesta ja että asianomaisiin kouluasetuksiin otettaisiin m ääräys siitä. K ä sk e tty n ä Keisarillisen Senaatin lähetepäätöksellä kesäkuun 30 p äiv ä ltä 1908 an tam aa n alam ainen lausuntonsa tä s tä anom uksesta, Y lihallitus, käsitellessään asiaa seuraavan syyskuun 1 päivänä, p äätti alam aisuudessa ilm oittaa, e ttä Y lihallituksenkin mielestä m aan alkeisoppilaitoksiin ja tyttökouluihin olisi järjestettävä pakollinen raittiusopetus terveysopin opetuksen yhteyteen, jonka ohessa Ylihallitus, m itä täm än opetuksen lähem pään järjestelyyn tuli, pyysi saada antaa

12 5 alamaisen ehdotuksen sen lausunnon yhteydessä, joka Ylihallituksen, Keisarillisen Senaatin Kirkollisasiain Toim ituskunnan kirjeen m ukaan edellisen m aaliskuun 20 päivältä, tulisi jä ttä ä armollisesti asetetun koulukom itean m ietinnön johdosta. J o tta kuitenkin se tärkeä tehtävä, jo ta raittiu so p etu k selta koulunuorisom m e kasvatukseen nähden tä y dellä syyllä oli odotettava, saataisiin m itä pikemmin käytännössä toteutetuksi, Ylihallitus, käsitellessään asiaa uudelleen tam m ikuun 20 päivänä 1909 ja ottaen huomioon myöskin sen, että täm än opetuksen järjestäm inen opetusopilliselta k a n n alta katsoen vielä oli kokon aan valm istam aton ala sekä asian la atu u n nähden sellainen kysymys, jonka tarkoituksenm ukainen järjestely ensi sijassa vaatisi tähän alaan perehtyneiden henkilöiden valm istavia neuvotteluja, p äätti armollisesti harkittavaksi alistaa, eikö täm än pääm äärän saavuttamiseksi olisi asianm ukaisinta a se tta a esim erkiksi 3-henkinen kom itea lähem m in m iettim ään ja ehdotuksia tekem ään siitä, m iten raittiusopetus m eidän kouluissam m e olisi tarkoituksenm ukaisim m in k äy täntöön pantava. Täm än johdosta Keisarillinen Senaatti seuraavan helm ikuun 2 päivänä käski Y lihallitusta a settam aan kom itean, jonka tulisi suunn itella to im en p iteitä san o tu n opetuksen järjestäm iseksi m aan kaikkiin oppi- ja kansakouluihin ynnä sem inaareihin sekä valm istaa ehdotus tä tä koskeviksi m ääräyksiksi, kuin myöskin kutsum aan tähän kom iteaan kolme jäsentä, yhden edustam aan lyseoita, toisen ty ttö k ouluja ja kolm annen sem inaareja y n n ä kansakouluja, sekä valitsem aan jonkun jäsenistään kom itean puheenjohtajaksi. Viimeksimain ittu u n toim een Y lihallitus sam an helm ikuun 13 päivänä valitsi v irk aatek ev än y lita rk a staja n A leksander H aapasen, sekä ku tsu i kom i tean jäseniksi, lyseoita edustam aan Porin suomalaisen klassillisen lyseon lehtorin Frans Oskar Rapolan; tyttökouluja edustam aan Helsingin ruotsalaisen tyttökoulun jo h tajattaren Alma Charlotta Langhoffin sekä seminaarien ja kansakoulujen edustajaksi Tam m isaaren sem inaarin jo h tajattaren Hedvig Sohlbergin. Sittem m in Ylihallitus, saatuansa siihen asianomaisen oikeutuksen, seuraavan huhtikuun 14 p äivänä k u tsu i kom iteaan erityisesti kansakouluja edustam aan H elsingin ylem m än kansakoulun opettajan Eemeli K unnaan. Sihteerikseen kom itea o tti ylim ääräisen professorin Mikael Soinisen. S ittenkuin näin m uodostetun kom itean m ietintö seuraavan kesäkuun 9 päivänä oli valm istunut ja Ylihallitus kiertokirjeessä sitä seuraavan m arraskuun 5 päivältä oli kehoittanut m aan alkeisoppilai- Komitean asettaminen. Komitean mietintö.

13 Ylihallituk- Ben esitys. 6 tosten rehtoreja ja tyttökoulujen jo h tajattaria Y lihallitukseen toim ittam aan asianom aisten opettajakuntain lausunnot sen johdosta, Ylihallitus huhtikuun 5 päivänä 1910 lopullista toim enpidettä varten käsitteli puheenaolevaa m ietintöä sekä p äätti Keisarilliseen Senaattiin lä h e ttä ä n äin k uuluvan alam aisen esityksen: K uta voimakkaammaksi raittiusaate maassamme on käynyt, sitä enemmän myöskin on asiantuntevissa piireissä se mielipide alkanut v a kaantua, e ttä tälle aatteelle on m uokattava m aaperää ensi sijassa nousevan nuorison keskuudessa varsinaisen raittiusopetuksen kautta, jonka vuoksi siis sanotulle opetukselle olisi varattava sijaa koulujemme, sekä ylempien että alempien, opetusohjelmissa. T ätä pääm äärää kohden on koulujemme toim inta itse asiassa jo ollutkin suunnattuna, vaikka raittiusopetusta tähän asti ei olekaan vielä voitu yksityiskohtaisemmin järjestää. Sittenkuin kuitenkin tä tä tarkoitusta varten asetettu komitea raittiusopetuskom itea on teh n y t seikkaperäisen ehdotuksen m ainitun opetuksen toteuttam iseksi ja kun jo myöskin m uista sivistysmaista saatu kokemus on meillä käytettävänä, on aika käydä tä tä asiaa meidänkin maassamme lähem m in järjestäm ään. Asiaa valtion alkeisoppilaitosten ja niiden joukosta ensinnäkin lyseoiden kannalta harkitessa on ennen m uita ratkaistava kysymys siitä, onko raittiusopetukselle koulujemme lukuohjelmissa varattava itsenäinen,m uista opetusaineista riippumaton asema, vai onko täm ä opetus sopivammin liitettävä jonkun muun läheisen aineen yhteyteen. Vuonna 1906 asetettu koulukomitea, ottaessaan lyhyesti puheeksi myöskin raittiusopetuksen järjestämisen, on, kuten komitean käyttäm ät asiantuntijatkin, esittänyt, että tätä opetusta ei tulisi antaa erityisen oppiaineen muodossa, vaan olisi se parhaiten sovitettava yleisen terveysopin yhteyteen. Sam aan käsitykseen on sittemmin myöskin raittiusopetuskom itea tullut. J a mikä järjestely olisikaan luonnollisempi kuin se, että samassa kuin oppilaille selitetään ihmisruum iin elimien toim intaa ja niiden vaatim aa terveydellistä hoitoa, samassa myöskin annetaan opetusta alkoholijuomani vaikutuksesta ruumiin elimistöön. Liittyyhän viimeksimainittu opetus tärkeänä osana aivan elimellisesti yleiseen terveydenhoito-oppiin, eikä sitä sen vuoksi sovi siitä eroittaa ilman haittaa puheenaolevalle opetukselle yleensä. Näin järjestettynä liikkuisi raittiusopetus omalla luonnollisella pohjallaan, josta sen eri puolia luontevasti kehitettäisiin, ja silloin saisi täm ä opetus sen asiallisuuden leiman, joka sen menestymiselle on v ä lttä mätön.. M utta jos ollaankin yksimielisiä siitä, e ttä raittiusopetusta tarkoituksenmukaisemmin on annettava terveysopin yhteydessä, seuraa sitten kysymys, kenelle niin hyvin toisen kuin toisenkin puheenaolevan opetuksen antam inen olisi soveliaimmin uskottava. Ylihallituksen kiertokirjeesä 30 päivältä syyskuuta 1904 kehoitettiin asianomaisia opettajia luonnonhistorian ja terveysopin opetuksen ohella myöskin antam aan opetusta päihdyttävien juom ain luonnosta ja vaikutuksesta, joten siis raittiusopetus

14 7 joutui luonnonhistorian opettajain tehtäväksi. Samaan tulokseen on myöskin edelläm ainittu koulukom itea tullut, joka lähem m in vielä ehdottaa, että tä tä tarkoitusta varten olisi V luokalla varattava 1 luonnonhistorian tunti viikossa. Sitävastoin raittiusopetuskom itean ehdotuksen m ukaan terveysoppi ja samoin raittiusopetus ainakin vastaiseksi olisi pääasiassa uskottava voimistelunopettajille, kuitenkin sillä edellytyksellä, että heidän tulisi hankkia itselleen asianomainen pätevyys myöskin m itä raittiusopetukseen tulee, suorittamalla yliopistossa kurssi alkohologiassa. Epäilem ättä viimeksimainittu komitea ehdotuksessaan on osannut oikeaan. Sillä voim istelunopettajat ovat jo virkansa puolesta terveydenhoidon luonnollisia edustajia koulussa. Tosin kyllä heidän tähänastinen tieto puolinen valmistuksensa, m itä terveyosoppiinkin tulee raittiusopista puhum attakaan on ollut varsin vaillinainen eikä suinkaan vastaa niitä vaatim uksia, joita heihin vastaisuudessa tulee asettaa näihin uusiin opetustehtäviin nähden. M utta huomioon otettava on toiselta puolen myöskin, että eivät luonnonhistoriankaan opettajat, kuten komiteakin sanoo, pätevyyden saavuttam ista varten virkaansa ole harjoittaneet sellaisia opintoja fysiologiassa ja terveysopissa, että voisivat katsoa itsensä ilman m uuta päteviksi puheenaolevia aineita opettam aan, jota paitsi nykyinen luonnonhistorialle osotettu tuntim ääräkään ei hyvin riitä terveys- ja raittiusopetukseen käytettäväksi. Juuri näihin seikkoihin nähden on p y rittä v ä siihen, e ttä voim istelunopettajani pätevyysehtoja tässä suhteessa korotetaan, niin että he ovat täysin päteviä puheenaolevaa opetusta hoitamaan. Melkoinen parannus, varsinkin m itä terveysoppiin tulee, onkin jo saatu aikaan armollisella, lokakuun 19 päivänä 1908 annetulla asetuksella, jonka kautta tulevien voimistelunopettajain valmistuskurssi 2-vuotisesta korotettiin 3-vuotiseksi. Mikäli kuitenkaan täm äkään kurssi alkohologiaan nähden ei tä y tä sellaisia vaatim uksia, e ttä kurssin suorittaneet voidaan pitää pätevinä tä tä opetusta menestyksellä hoitamaan, on heidän tässä kohden täydennettävä tietojansa, sopivimmin ehkä juuri komitean ehdottam an eri kurssin kautta yliopistossa. Sama vaatimus on, niinkuin kom iteakin ehdottaa, u lo tettava myöskin nykyisiin voimistelunopettajiin, ennenkuin heidät voidaan katsoa päteviksi raittiusopetusta antam aan. Niissä kouluissa taasen, joissa päteviä voimistelunopettajia ei lähimmässä tulevaisuudessakaan olisi käytettävänä, tulisi raittiusopetuksen toistaiseksi jäädä sen järjestelyn varaan, kuin on osoitettu Y lihallituksen kiertokirjeessä syyskuun 30 päivältä Seuraa sitten vastattavaksi kysymys, miltä aineelta terveys- ja raittiusopetukselle varattava aika on otettava. K uten edellä viitattiin, on koulukomitea ehdottanut tähän tarkoitukseen käytettäväksi 1 tunnin viikossa V luokalla ja että täm ä tunti otettaisiin luonnonhistoriasta, kun taasen raittiuskom itean ehdotuksen m ukaan täm ä 1 viikkotunti olisi o tetta v a voim istelusta samalla luokalla. K un ennen uusien lukusuunnitelmien laatim ista ei ole mahdollista saada kyseessäolevalle opetukselle omaa m äärättyä aikaansa, ei toistaiseksi ole m uuta keinoa kuin komiteain ehdottam alla tavalla turvata johonkin m uuhun aineeseen. J a silloin taasen

15 8 seuraa siitä, m itä jo edellä on esitetty ja m itä raittiuskom itea mietintönsä siv. 46 ja 47 vielä lähemmin mainitsee, että jälkimäinen ehdotus on parempi ja täm ä opetus siis asetettava voimistelunopetuksen yhteyteen. Mitä taasen siihen kouluasteeseen tulee, jolla terveys- ja raittiusopetusta soveliaimmin on annettava, on kumpikin komitea sen käsityksensä tueksi, jonka m ukaan sen tulisi tapahtua V luokalla, esittänyt siksi vakuuttavia syitä, että tähän käsitykseen ilman m uita lähempiä perusteluita voi yhtyä. Edelleen on komitea ehdottanut, että nimenomaan olisi m äärättävä 1 m ainitun luokan voimistelutunti kokonaisuudessaan käytettäväksi tähän tarkoitukseen ja 2 tu n tia varsinaiseen voimisteluun. S aattaa kuitenkin syntyä epäilyksiä täm än järjestelyn tarkoituksenmukaisuudesta, kun näet yhden kokonaisen opetustunnin käyttäm inen voisi tuoda m ukanaan sen epäkohdan, että täm ä tunti muodostuisi yksinomaan teoriatunniksi ja siten tuottaisi ehkä koti valm istusta ja lisäisi oppilaiden henkistä rasitusta, joka ei suinkaan ole tarkoituksena. Sen välttäm iseksi voisi ehkä suurem m alla syyllä ajatella sellaista m enettelytapaa, e ttä kyseessäolevaan opetukseen käytettäisiin ainoastaan osia tunneista, esimerkiksi puolitunteja, m utta vastaavassa määrässä. Tästä järjestelystä olisi se etu, että varsinaisia ruumiinharjoituksia ei tarvitsisi keskeyttää kokonaiseksi tunniksi, vaan voitaisi terveyshoidon teoria ja käytäntö asettaa kulkemaan rinnatusten ja siten toinen toistaan täydentäm ään. Tällainen väliehdotus on kom iteassakin ollut harkinnan alaisena, vaikka kom itea ei olekaan lopullisesti y h ty nyt sitä kannattam aan. Koska pääasia tässä kysymyksessä kuitenkin on se, että puheenaolevaan opetukseen V luokalla käytetty aika vastaisi suunnilleen 1 viikkotunnin aikaa k a u tta lukuvuoden lukien, eivät lähem m ät m ääräykset tässä yhteydessä näytä välttäm ättöm iltä, vaan voitasiin opetus yksityiskohdissaan järjestää niiden tarkempien ohjeiden mukaan, joita Ylihallitus vastaisuudessa katsoisi tarpeelliseksi antaa. Tämmöisen järjestelyn varaan voisi myöskin jäädä komitean siv. 47 ehdottam a tilapäinen tuntivaihto luonnonhistorian ja terveysopin opetuksessa. Kom itea on edelleen ehdottanut, e ttä V II ja V III luokalla olisi rehtorin tarkem m an määräyksen m ukaan käytettävä 4 5 oppituntia raittiuskysymyksen käsittelyyn yhteiskunnalliselta kannalta ja että tä tä opetusta hoitaisi historianopettaja. K ieltäm ättä täm ä kom itean ehdottam a tä y dennys on kylläkin tarpeen vaatim a, koska raittiusopetus m uuten jäisi yksipuoliseksi ja vaillinaiseksi. S aattaa kuitenkin epäillä, onko tarkoituksenmukaista, että saman ja verrattain supistetussa muodossa annetun aineen opetuksessa yläluokilla käytetään toista opettajaa kuin alemmilla. Kun kerran lähdetään siitä edellytyksestä, että terveys- ja raittiusopetukselle on saatava oma vakinainen opettajansa, ei tu n n u luonnolliselta eikä asianm ukaiselta, e ttä täm ä opetus paloitellaan eri opettajain kesken ja sälytetään opettajille, joille se oikeastaan ei kuulu ja joilla ehkä ei ole siihen erikoisempaa halua. Tällaisia epäilyksiä näyttää komiteallakin olleen, koskapa se ehdottaa sitäkin vaihtopuolta, e ttä opetus, milloin historianopettaja syystä tai toisesta ei siihen tahtoisi ry h ty ä, voitaisiin siirtää

16 9 jollekin toiselle, esimerkiksi voimistelunopettajalle. K un komitea on valmis tekem ään tällaisia poikkeuksia, paljoa luonnollisempaa ja johdonm ukaisempaa on silloin tehdä säännöksi se, e ttä puheenaolevaa opetusta yläasteellakin hoitaa sam a opettaja kuin alemmallakin, s. o. voim istelunopettaja. Tähän on sitäkin suurempi syy, koska voimistelunopettajan, perehtyessään alkohologiaan, täytyy myöskin perehtyä tähänkin puoleen puheenaolevaa opetusta. Mitä m uuten siihen kouluasteeseen tulee, jolla täm än opetuksen pitäisi tap ah tu a, on kyllä raittius- ja samoin koulukomitean ehdotuksella, jonka m ukaan sen tulisi tapahtua ylimmällä tai lähinnä ylimmällä luokalla, hy v ät puolensa, m u tta tu n tu u sittenkin ta r koituksenmukaisemmalta sijoittaa sanottu opetus jo VI luokalle. Silloin se liittyisi yhdenjaksoisem min edellisellä luokalla samassa aineessa annettuun opetukseen ja se soveltuisi paremmin tälle luokalle jo siitäkin syystä, että siellä on vielä käytettävänä 3 tuntia voimisteluun, jota vastoin kum mallakin viimeisellä luokalla voimistelutuntien lukum äärä nykyään supistuu 2:een. K om itean ehdottam a 4 5 tunnin aika lienee kyllä riittäväksi katsottava samoinkuin komitean esittäm ä m enettelytapakin esitelmämuoto ja kertaukset tuntuu tarkoituksenmukaiselta, m utta olisi kaiketi näiden yksityiskohtain samoinkuin sopivimman kouluasteenkin määrääminen paraiten jätettävä riippum aan Ylihallituksen vastaisista ohjeista. Näin järjestettynä tulisi siis puheenaoleva opetus varsinaisesti voimistelunopettajain asiaksi. Tämä ei kuitenkaan ole niin ym m ärrettävä, e ttä muiden aineiden opettajilla ei olisi m itään tekem istä raittiusopetuksen kanssa. Päinvastoin on erittäin toivottavaa, e ttä he kukin kohdaltansa ovat osallisena tässä työssä, milloin heille vaan oman aineensa yhteydessä sopiva tilaisuus siihen tarjoutuu. Ja siihen antaa opetuksessa noudatettava keskittämisperiaate kylläkin runsaasti aihetta varsinkin luonnonhistorian, uskonnon ja historian opettajille. M utta vaikka niin onkin, tehdään raittiusopetukselle epäilem ättä suurempi palvelus, jos näitä ja m uita opettajia ei tähän työhön nimenomaan velvoiteta, vaan jätetään se riippumaan kunkin omasta harkinnasta ja vapaasta tahdosta. Ainoastaan siten menetellen voidaan heidän opetuksestaan odottaa asialle todellista hyötyä. Terveys- ja raittiusopetuksessa käy tettäv ään oppikirjaan nähden saattaa yhtyä siihen komitean käsitykseen, että, kunhan vaan täm ä opetus saadaan koulujemme työohjelmaan otetuksi, toistaiseksi voitaisiin jotenkuten tulla toimeen nykyisillä oppikirjoilla sekä että aikaa myöten kyllä ilmestyy täh än tarkoitukseen v arta vasten aijottuja sopivam pia oppikirjoja. Itsestää n selvä asia on myös, e ttä tarpeenm ukaisia havaintovälineitä on h an k ittav a kouluihin opetuksen avuksi. V akaannuttaakseen raittiusopetuksen lyseoiden varsinaiseksi oppiaineeksi on raittiusopetuskomitea, siihen nähden että terveysoppi ei nykyään sisälly näiden koulujen oppiaineiden joukkoon, katsonut ta r peelliseksi sellaisen muutoksen voimassa olevaan koululakiin, että terveysoppi, johon kuuluisi myöskin esitys juovutusjuom ain vaikutuksista ja 2

17 10 vaaroista, olisi lisättävä lyseoiden oppiaineiden joukkoon, ja koskisi täm ä lisäys yhtäläisesti klassillisia lyseoita, realilyseoita ja 5-luokkaisia alkeiskouluja. Tämmöinen komitean ehdottam a toimenpide ei kuitenkaan näytä välttäm ättöm ältä. Sillä onhan tässä ensiksikin kysymys ainoastaan asian väliaikaisesta järjestäm isestä. Jo siihenkin nähden tu n tu u ennenaikaiselta käydä näitä määräyksiä lakisäädöksillä vahvistamaan, ennenkuin edes on saatu jonkun verran kokemusta tällä alalla. Toisekseen on m uistettava, että terveys- ja raittiusopetus edelläolevan esityksen m ukaan liittyisi niin läheisesti voimisteluun ja muodostaisi sen kanssa sellaisen luonnollisen kokonaisuuden, e ttä sitä tuskin voitaisi pitää erityisenä oppiaineena, enempää kuin luonnonhistorian opetukseen liittyvää raittiusopetustakaan tähän asti on katsottu itsenäiseksi oppiaineeksi. Näin ollen ei pitäisi tarvittam an m itään lisämääräyksiä voimassa olevan koulujärjestyksen säädöksiin enempää kuin m uutoksia nykyisiin lukusuunnitelmiinkaan. Vasta sitten, kun uusia lukusuunnitelmia kouluillemme käydään valm istamaan ja kun päteviä opettajavoimiakin on käytettävissä, olisi aika ottaa sekin seikka huomioon, että terveys- ja raittiusopetuksellekin suodaan lukuohjelmissa se itsenäinen asema, johon täm ä opetuksen haara kieltäm ättä on oikeutettu. Mitä vihdoin tulee puheenaolevan uudistuksen rahalliseen puoleen, johon kom itea ei lainkaan ole kajonnut, edellyttää sen toteuttam inen joitakin korjauksia voimistelunopettajain nykyisissä palkkaeduissa. Virassa olevia opettajia ei selvästikään voida ilman m uuta velvoittaa hankkim aan itselleen sitä pätevyyttä, jota kyseessäoleva opetus edellyttää. M utta jos heillä on odotettavana joku parannus palkkaeduissaan, kannustaisi täm ä tieto varm aankin heitä tekem ään itsensä asianmukaisessa järjestyksessä päteviksi, joka seikka taasen jouduttaisi puheenaolevan uudistuksen toimeenpanoa. Näin ollen tuntuisi luonnolliselta ja olisi lähinnä sellainen järjestely, että niille voimistelun sekä nykyisille että tuleville kollegoille, jotka asianomaisessa järjestyksessä ovat tehneet itsensä päteviksi kyseessäolevaa opetusta antam aan, olisi suotava sam at palkkaedut kuin Ylihallitus alamaisessa ehdotuksessaan joulukuun 22 päivältä 1909 on ehdottanut annettaviksi nuoremmille lehtoreille, tietystikin sillä edellytyksellä, että m ainittu alam ainen ehdotus saa armollisen vahvistuksen. Edelläolevassa esityksessä on silmällä pidetty terveys- ja raittiusopetuksen järjestelyä ainoastaan valtion lyseoissa, sekä klassillisissa että realilyseoissa. Mitä taasen valtion 5-luokkaisiin alkeiskouluihin tulee, olisivat samat m ääräykset soveltuvissa kohdissa niihin sovitettavat. Opetuksen tulisi tietystikin tapahtua V luokalla, jolla asteella myöskin yhteiskunnallinen puoli raittiusopetusta olisi huomioon o tettava. Asianom aisten voimistelunopettajain, sekä mies- että naispuolisten, olisi tietysti näissäkin kouluissa han k ittav a tarpeellinen pätevyys ja olisi kaiketi kohtuullista, että heille tästä opetustyöstä, vaikkei se heidän nykyistä tuntilukuaan tulekaan lisäämään, annettaisiin jokin, esimerkiksi 1 ylitunnin m ukaan laskettu korvaus. E delläesitetyt näkökohdat voidaan yhdistää seuraaviin ponsilauselmiin:

18 11 1. Voimistelunopetuksen yhteydessä annetaan opetusta myöskin terveysopissa ja siihen liittyvässä raittiusopissa; 2. Tähän opetukseen käytetään Ylihallituksen lähempien ohjeiden m ukaan V luokalla suunnilleen y h tä viikkotuntia vastaava aika lukuvuoden kuluessa, ja jollakin yläluokalla, mieluimmin VI:lla, jatketaan raittiusopin esitystä, varsinkin yhteiskunnalliselta kannalta valaistuna m uutam an tunnin aikana; 3. Puheenaoleva opetus pannaan toimeen itsekussakin valtion lyseossa, niin pian kuin asianomainen voimistelunopettaja on todistanut omistavansa täm än opetuksen menestykselliseen hoitoon tarvittavan pätevyyden; 4. Voimistelun kollega, joka täten on tehnyt itsensä päteväksi, olisi palkkaan ja asem aan nähden oikeutettava samoihin etuihin kuin Ylihallitu s alamaisessa esityksessään joulukuun 22 päivältä 1909 on nuorem m ista lehtoreista ehdottanut; 5. Kunnes voim istelunopettajat tekevät itsensä tähän toimeen päteviksi, pidetään raittiusopetuksesta väliaikaisesti huolta Ylihallituksen kiertokirjeessä syyskuun 30 päivältä 1904 osoitetulla tavalla; 6. Valtion 5-luokkaisissa alkeiskouluissa tulee edelläolevia m ääräyksiä soveltuvissa kohdissa noudattaa ja olisi asianomaisille, tarpeellisen pätevyyden hankkineille opettajille tä stä opetuksesta m aksettava 1 viikkotunnin m ukaan laskettu korvaus. Paljoa helpommin kuin lyseoissa on ehdotettu uudistus to te u te tta vissa valtion tyttökouluissa, niiden lukusuunnitelmassa kun jo ennestään on varattuna 1 viikkotunti terveysoppia varten korkeimmalla, V luokalla. Yhdenmukaisesti sen kanssa, m itä edellä lyseoihin nähden on esitetty, olisi siis raittiusopetus tyttökouluissakin asetettava terveysopin yhteyteen. Tosin on viimeksimainittu opetus asetuksessa m äärätty luonnonhistorian opettajan tehtäväksi, m utta, kuten komiteakin huom auttaa, käytännössä on asia järjestynyt niin, että sitä enimmäkseen hoitaa voimistelun tai m yöskin j.onkun m uun aineen opettaja. N äin ollen olisi siis asianm ukaisempaa, e ttä terveys- ja samoin raittiusopetuskin tyttökouluissa jä rje ste t täisiin samaan tapaan kuin lyseoihin nähden jo on ollut puhe, s. o. että se joutuisi voimistelunopettajain haltuun. T ätä varten tulisi heidän kumminkin hankkia tarpeellinen pätevyys, nimenomaan alkohologiassa, parhaiten kaiketi samallaisen yliopistollisen kurssin k au tta, josta jo edellisessä on ollut puhe, ja olisi täm ä vaatimus ulotettava myöskin jo virassa oleviin voimistelun- ja terveyshoidon opettajiin, ennenkuin heidät voidaan katsoa päteviksi raittiusopetusta antam aan. Olisi ehkä kohtuullista, että täten lisääntyvästä opetusvelvollisuudesta joskaan tuntiluku ei lisäänny asianomaisille opettajille m aksettaisiin 1 viikkotuntia vastaava korvaus, samoinkuin edellä on ehdotettu 5-luokkaisiin kouluihin nähden. M uuten ei tyttökouluissa, enempää kuin lyseoissakaan, olisi muiden aineiden opettajia nimenomaan velvoitettava raittiusopetusta antam aan, vaikka onkin hyvin suotavaa, että he soveltuvissa paikoin tätä asiaa koskettelevat. Samoin seuraa ylem pänä esitetystä, e ttä yliopistoon

19 12 vievillä jatkoluokilla olisi raittiusasian yhteiskunnallista puolta ehkä mieluummin esitettävä lyseoiden VI luokkaa vastaavalla asteella, m utta olisi täm ä asia, niinkuin lyseoihin nähden edellä on ehdotettu, parhaiten jä te ttä v ä Ylihallituksen lähem pien ohjeitten varaan. K om itean ehdottam at lisämääräykset tyttökouluja koskeviin lakisäädöksiin tuntuvat vielävähemmän tarpeen vaatim ilta täällä kuin lyseoissa, koska tyttökoulujen ohjelmaan, kuten jo sanottu, sisältyy terveysoppi, ja tähän taasen aivan kuin itsestään liittyy raittiusopetus. Mitä vihdoin tulee yksityiskoulujen velvollisuuteen puheenaolevaan uudistusehdotukseen nähden, ansaitsevat komitean esittäm ät näkökohdat kaikkea kannatusta, joten niihin voidaan ilm an lähem piä perusteluja yhtyä. Keisarilliser Senaatin alamainen alistus. Armollinen määräys. Suomen E duskunnan edelläm ainitun alam aisen anomuksen johdosta vaaditussa alamaisessa lausunnossaan Keisarillinen Senaatti sitten lokakuun 7 päivänä 1910 m uun muassa ja, m itä lähinnä oppikouluihin tuli, e h d o tti seuraavaa: e ttä järjestelm ällistä raittiusopetusta terveysopin yhteydessä pantaisiin toim een m aan kaikissa oppikouluissa, joka opetus pääpiirteissään olisi järjestettäv ä Keisarillisen Senaatin esittäm än suunnitelm an m ukaisesti; e ttä v altio n oppikoulujen raittiu so p etu k seen päteville voim istelunopettajille ja -o p etta ja ttarille m yönnettäisiin tä s tä opetuksesta y h den viikkotunnin m ukaan lask e tta v a korvaus; e ttä oppikoulujen sekä sem inaarien jo virassa olevia voim istelunopettajia ja -o p ettajattaria varten Yliopistoon saataisiin panna toimeen kursseja alkohologiassa; e ttä pakollinen ra ittu so p e tu s jä rjestettäisiin Y liopistossa voim istelunopettajiksi ja -o p e tta ja tta rik si aikovia varten; että m enosääntöehdotukseen saataisiin ottaa, kun valtiovaraston tila havaitaan sen sallivan: m uun m uassa enintään 8,400 m arkan suuruinen arviom ääräraha vuodessa lisäyksenä oppikoulujen m äärärahoihin korvaukseksi valtion oppikoulujen päteville voim istelunopettajille ja -opettajattarille heidän antam astaan raittiusopetuksesta; 2,000 m arkan m äärärah a kahden vuoden ajaksi Y liopistossa toim eenpantavia kursseja v a rte n oppikoulujen virassa oleville voim istelunopettajille ja -opettajattarille sekä 2,000 m arkan vuotuinen m ääräraha alkohologian opetuksen antam ista varten Yliopistossa vastaisille voim istelunopettajille ja -o p ettajattarille. Täm än jälkeen H änen M ajesteettinsa Keisari, Keisarillisen Senaatin esitystä alam aisesti esiteltäessä, 14 (1) p äiv än ä h elm ik u u ta 1911 suvaitsi arm ossa v ah v istaa asetuksen alkohologian o ttam isesta voimis-

20 13 telunopettajiksi ja -opettajattariksi aikoville m äärättyihin oppijaksoihin ja harjoituksiin sekä, hyväksym ällä periaatteellisesti K eisarillisen Senaatin ehdottam at toim enpiteet raittiusopetuksen ottam isesta kaikkien m aan oppilaitosten oppijaksoihin, armossa salli Senaatin, huom ioonottam alla valtiovarain tilan, m äärätä, asiasta K enraalikuvernöörin kanssa sovittua, ajan milloin täm ä asetus astuu voimaan, ja samalla o ttaa vastaaviin Suomen Suuriruhtinaanm aan menosääntöehdotuksiin Senaatin anom at, ehdotettujen toim enpiteitten to teu ttam ista varten ta rv itta v a t m äärärahat. Edelläkerrotun armollisen m ääräyksen johdosta Keisarillinen Senaatti sittem m in, asiaa m aaliskuun 2 päivänä 1911 esiteltäessä, käski Y lihallitusta Keisarilliselle Senaatille m uun muassa tekem ään ehdotuksen, yliopistoviranom aisten kanssa neuvoteltua, alkohologiakurssin toim eenpanem iseksi Y liopistossa valtion oppikoulujen virassa oleville voim istelunopettajille ja -o p ettajattarille, johon k u rssiin olisivat oikeutetut ottam aan osaa myös seminaarien ja yksityiskoulujen voim istelunopettajat ja -opettajattaret. Samalla ilm oitettiin Ylihallituksen tietoon ja noudatettavaksi, e ttä Keisarillinen Senaatti vuoden 1911 m enosääntöehdotukseen oli o ttan u t m uun muassa 2,000 m arkan m äärärahan alkohologiakurssin toim eenpanem ista v a rte n Yliopistossa oppikoulujen voim istelunopettajille ja -opettajattarille sekä niinikään 2,000 m arkan m äärärahan Yliopistossa annettavaa alkohologianopetusta varten vastaisille voim istelunopettaj ille. Saam ansa käskyn johdosta Ylihallitus huhtikuun 25 päivänä 1911 p ä ä tti Y liopiston rehtorille m enevässä kirjeessä p y y tä ä h ä n tä suosiollisesti m y ö täv aik u ttam aan edelläm ainittujen kurssien aik aan saamiseksi, jos m ahdollista jo seuraavan kesän aikana, sekä siinä suhteessa Y lihallitukselle to im ittam aan yliopistoviranom aisten laatim an, n äiden kurssien järjestäm istä koskevan ehdotuksen asianom aiseen p a ik k aan lähetettäväksi. S ittenkuin Y liopiston K onsistori seuraavan to u kokuun 1 p äiv än ä päivätyssä kirjelm ässä oli ilm o ittan u t, e ttä K onsistori oli e h d o tta n u t alkohologian kurssin nykyisiä voim istelunopettajia ja -opettajattaria varten pidettäväksi seuraavan joululom an aikana, Ylihallitus sam an toukokuun 20 päivänä p äätti Keisarilliselle Senaatille k äsityksenään alam aisim m in ilm oittaa, e ttä v aikka Y lihallituksen mielestä puheenaolevan kurssin aikaansaam inen jo seuraavan kesäloman aikana olisi ollut hyvin toivottavaa, Y lihallitus kuitenkin, ottaen huomioon Konsistorin esittäm än esteen, yhtyi kannattam aan Alkohologia-kurssien järjestäminen.

21 Keisarillisen Senaatin lähemmät määräykset. 14 Konsistorin kirjelm ässä teh ty ä ehdotusta niin hyvin pidettävään aikaan ku in m uuhunkin järjestely y n nähden. Täm än johdosta Keisarillinen Senaatti sittem m in, lokakuun 25 päivänä 1911, lähem m in m ääräsi seuraavaa: että edelläm ainittu, helm ikuun 14 päivänä 1911 annettu Armollinen asetus alkohologian o ttam isesta voim istelunopettajiksi ja -opettaj attariksi aikoville m äärättyihin oppijaksoihin ja harjoituksiin ori ju lk aistav a Suom en S u u riru h tin aan m aan asetuskokoelm assa ja viip y m ättä astuva voimaan; e ttä oppikoulujen ja sem inaarien virassa olevia voim istelunopettajia ja -opettajattaria varten on Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa pantava toimeen kursseja alkohologiassa kuluvana vuonna ensi joululom an aikana ja vuonna 1912 kesälom an aikana; että järjestelm ällinen raittiusopetus, jo ta terveysopin yhteydessä jo an n etaan m aan sem inaareissa ja kansakouluissa, on p a n ta v a to i meen myöskin kaikissa valtion oppikouluissa ottam alla huomioon seu raav at ohjeet ja m ääräykset: 1) että valtion lyseoissa on voim istelunopetuksen yhteydessä annettava opetusta myöskin terveysopissa ja siihen liittyvässä raittiusopissa; 2) e ttä täh än opetukseen on Ylihallituksen lähem pien ohjeiden m ukaan k äytettäv ä V luokalla suunnilleen yhtä viikkotuntia vastaava aika lukuvuoden kuluessa ja jollakin yläluokalla, sopivimmin VI: 11a, raittiusopin esitystä, varsinkin yhteiskunnalliselta kannalta valaistuna, jatk ettav a m uutam an tunnin aikana; 3) että puheenalaista opetusta on itsekussakin valtion lyseossa annettava niin pian kuin asianomainen voim istelunopettaja on todistan u t om aavansa täm än opetuksen m enestykselliseen hoitoon ta rv itta van pätevyyden sekä siihen saakka opetuksesta väliaikaisesti pidettävä h u o lta Y lihallituksen syyskuun 30 p äiv än ä 1904 an tam assa kiertokirjeessä m ainitulla tavalla; 4) e ttä valtion 5-luokkaisissa alkeiskouluissa edelläolevia m ääräyksiä on soveltuvissa kohdin n o u d atettav a; 5) että valtion tyttökouluissa raittiusopetusta on Ylihallituksen lähem pien ohjeiden m ukaan a n n e tta v a terveysopin yhteydessä; 6) e ttä viimeksim ainituissa kouluissa puheenalainen opetus on pantava toimeen niin pian kuin asianomainen terveysopin opettajatar on n ä y ttä n y t om istavansa raittiusopetuksen menestykselliseen hoi-

22 15 toon tarv ittav an pätevyyden ja siihen asti opetuksesta pidettävä väliaikaisesti h u o lta Y lihallituksen edelläm ainitussa kiertokirjeessä osoitetu lla tavalla; ja 7) että Yliopistoon johtavilla tyttökoulujen jatkoluokilla on raittiusasiaa, varsinkin yhteiskunnalliselta kannalta valaistuna, esitettävä Y lihallituksen lähem pien ohjeiden m ukaan; e ttä järjestelm ällisen raittiu so p etu k sen antam iseen päteville v a l tion oppikoulujen opettajille ja opettaj attarille on tästä opetuksesta su o rite tta v a yhden viikkotunnin m ukaan lask e tta v a korvaus; sekä e ttä raittiusopetuksen aikaansaam iseksi yksityisoppikouluissa Ylihallituksen tulee kehoittaa näitä kouluja järjestäm ään sanottua opetu s ta ja e ttä yksityiskouluille v altio ap u a vastaisuudessa m yönnettäessä tai uudistettaessa ehdoksi valtioavun saamiselle m äärätään, että niissä ferveysopin yhteydessä on annettava raittiusopetusta siinä m äärin, e ttä se voidaan katsoa v a sta a v an valtion oppilaitoksissa a n n e tta v a a o petusta raittiusopissa. Samalla kuin edelläolevat m ääräykset saatettiin Ylihallituksen tietoon, k äskettiin Y lihallitusta ry h ty m ää n asian vaatim iin to i m enpiteisiin. Täm än käskyn täyttäm iseksi Ylihallitus kiertokirjeessä tam m ikuun 26 päivältä 1912 kehoitti valvontansa alla olevien sekä valtion että yksityisten alkeisoppilaitosten ja tyttökoulujen rehtoreja ja johtajattaria, kutakin kohdaltansa ja asianom aista opettajakuntaa kuulusteltuansa, Y lihallitukseen lä h ettäm ä ä n lausunnon, m iten puheenalainen opetus, huom ioon o ttam alla Keisarillisen S enaatin m ääräy k set, seuraavan lukuvuoden alusta sopivimmin olisi järjestettävä. Käsitellessään asiaa sitten lopullisesti toukokuun 24 päivänä 1912 Y lihallitus p äätti m aan alkeisoppilaitosten rehtoreille ja tyttökoulujen j ohtaj attarille sekä kaikkien Ylihallituksen valvonnan alla olevien yksityisten oppilaitosten kouluneuvostoille läh ettäm ässään kierto k irjeessä antaa seuraavia lähem piä ohjeita sanotun opetuksen järjestelyä varten: 1) Kaikissa valtion alkeisoppilaitoksissa ja tyttökouluissa on lukuvuodesta alkaen annettava opetusta terveysopissa sekä siihen liitty v ässä raittiusopissa. 2) Sanottua opetusta an tav at voim istelunopettajat ja -opettajattaret, jos he ovat hankkineet itselleen säädetyn valm istuksen, m u tta voidaan täm ä opetus uskoa jonkun m uunkin asianm ukaisesti valm istuneen opettajan hoidettavaksi. Jos sellaista opettajaa ei löydy, on asian- Y lihallituksen toim enpiteet.