Naama näkkärille #30 NATO. Olavi Uusivirta. Tarrat. Vaihtariksi NUORTEN LEHTI NUORILLE Mistä on oikein kysymys? Joka äidin unelmavävy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naama näkkärille #30 NATO. Olavi Uusivirta. Tarrat. Vaihtariksi NUORTEN LEHTI NUORILLE WWW.CURLY.FI. Mistä on oikein kysymys? Joka äidin unelmavävy"

Transkriptio

1 NUORTEN LEHTI NUORILLE #30 4/ VUOSIKERTA ISSN NATO Mistä on oikein kysymys? Olavi Uusivirta Joka äidin unelmavävy Tarrat Lyhtypylvästaide on tullut jäädäkseen Vaihtariksi Suomeen tullaan yhä useammin Naama näkkärille SYKSY ON TÄÄLLÄ! 1

2 Pääkirjoitus Mielestäni syksy on mahtava vuodenaika. Iltaisin on taas pimeää, kotona voi polttaa kynttilöitä ja käydä koiran kanssa lenkillä syksyisessä metsässä. Ensimmäisen lumen tulo on kaikille aina yhtä hauskaa, oli kyse sitten lapsesta, aikuisesta tai koirasta. Syksy tuo tullessaan myös läjäpäittäin velvollisuuksia. Koulutöiden pariin on palattava, harrastukset vievät illat ja yhtäkkiä huomaa ajan vain vierähtävän Vuosikerta ISSN Nuorten lehti Nuorille. Ilmaisjakelulehti. Tämän vuoden neljäs numero postitetaan Koulujen Aikakauslehtipäivään ilmoittautuneille kouluille umpäri Suomea. Lisäksi lehteä toimitetaan Helsingin kaupungin kirjastoihin ja nuorisotalohin sekä postitetaan osoitteellisena Curlyn tilaajille. Osoitelähde: Curlyn tilaajarekisteri. Curly kuuluu Aikakauslehtien liittoon Kokeiden ja tenttien määrää kauhistelevat voivat onneksi lohduttautua ajatuksella, että ne ovat nopeasti ohi. Jos jaksaa panostaa. Jaksaminen on yllättävän tärkeä asia. Itse tiedän koko ajan paahtavani täysillä eteenpäin ja ystäväni ihmettelevät kuinka oikein jaksan. Kun asiaa pysähtyy miettimään, ymmärtää myös levon tarpeen. Järjetöntä tasapainottelua siis. Pitäkää siis päänne kunnossa ja ajatelkaa itseänne. Omalla kohdallani huomaan jaksamisen olevan äärirajoilla silloin, kun alan yksinkertaisesti kiukuttelemaan lähelläni oleville ihmisille. Jos en pääse lomalle, niin pistän puhelimen pois päältä ja pidän lomaa kotona. Se onnistuu varsin helposti. Syksyn teemaksi voisi siis ottaa: Itsekkyys ei aina ole pahasta. Harva tulee nimittäin ajatelleeksi, ettei muiden elämään voi vaikuttaa positiivisesti jos oma pää ei käy satasella. Semira Päätoimittaja 2 CURLY HAKEE UUSIA KIRJOITTAJIA JA KOULUJA OSALLISTUMAAN LEHDENTEKOON!! Jokaiseen numeroon tulee juttuja ympäri Suomea ja mitä enemmän niitä tulee, sen parempi. Nyt sinulla, kaveriporukallasi tai koko luokallasi on mahdollisuus päästä mukaan lehdentekoon. Voit ehdottaa itse omia aiheita tai kertoa halustasi kirjoittaa, jolloin me puolestamme autamme jutun ideoinnissa. Kumman tavan sitten valitsetkin, ohjaamme sinua jutun teon kanssa juuri sen verran kuin haluat =). Yhteistyökouluissamme ovat luokat tehneet jutut yhdessä, äidinkielenopettajan opastuksella. Onhan lehtijutun teko paljon hauskempaa, kun tietää sen päätyvän luettavaksi ympäri maan. Äidinkielenopettajat, ottakaa yhteyttä suoraan päätoimittajaan ja saatte luokkienne tekemät jutut hyvin näkyviin. Jos siis haluat äänesi kuuluville tai näet itsessäsi toimittajanalun voit saada juttusi yli nuoren luettavaksi. Curly ilmestyy ja on jakelussa koko Suomessa. Miten siis toimia? Sähköpostia osoitteeseen tai suoraan päätoimittajalle Sisällys 3 Curly infoa 4 Ihonhoito 6 Nuori Suomi ry Kannen kuva: Hanna Marttinen 8 Anna parisuhteille mahdollisuus 9 Elämäni eväät tietoa mielenterveydestä ja hyvinvoinnista 10 Vahingon välttämiseksi 11 Kuukauden kieli 12 Mikä nato on? 14 Ollakko NATOA vai eikö olla 15 Juuret ja unelmat leiri Kouvolassa 16 Vaihtariksi? 17 Tavarat kiertoon 18 Maailman porteilla Redrama 19 Kadut kuuluvat... Katutaide kiisteltynä taidemuotona 20 Olavi Uusivirta 23 Curly testaa 24 Arvostelut 26 Toiminnanjohtajan terveiset 27 Ruokaa... Curly-lehden päätoimittaja: Semira Ben-Amor Toimitus numerossa 04/05: Onerva Annaniemi, Essi Heiskanen, Mari Hokkanen, Eeva Holopainen, Kati Koskinen, Laura Leinonen, Markku Paha, Carolina Puukko, Leena-Mari Tanskanen, Katri Tihilä, Suvi Simola, Sini Suonpää, Kimmo Turpeinen, Petri Voutilainen Lehden ulkoasu: Topias Rajajärvi Kansi: Hanna Marttinen Toimituksen osoite: Curly ry Larin Kyöstin tie Helsinki /850 Toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen Puheenjohtaja: Kaija-Leena Sinkko Ilmoitusmynti: Julkaisu Bookers Oy Lautatarhankatu Helsinki Painopaikka: SanomaPrint Hämeenpaino Oy Forssa Curly Media ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta. Tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla että sitä saa käyttää uudelleen lehden tai muun käytön yhteydessä toteutustai jakelutavasta riippumatta.

3 Curly paketissa Curly-lehteä julkaisee ennaltaehkäisevää nuorisotyötä tekevä Curly ry. Yhdistys edistää toiminnallaan nuorten kulttuuria, ja tuo esille terveen ja hyvän elämän näkökulmaa. Yhdistys saa tukea toiminnalleen mm. opetusministeriöltä, Raha-automaattiyhdistykseltä sekä Helsingin ja Vantaan kaupungilta. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Yleisradio, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Helppimesta ry ja koulut ympäri Suomea. Curly haluaa edistää nuorten äänen kuulumista yhteiskunnassa. Curly ry tarjoaa nuorille erilaisia mahdollisuuksia osallistuaja vaikuttaa. Curlyn mediakerhoihin voivat tulla mukaan kaikki yli 12-vuotiaat nuoret. Lehden teon lisäksi mediakerhoissa perehdytään radio-ohjelmien, nettisivujen ja omien videoiden tekoon. Oman tv-ohjelman teko on myös käynnistynyt. Mediakerhojen vetäjinä on viestinnän ja nuorisotyön ammattilaisia. Mediakerhoja toimii tällä hetkellä Helsingin ja Vantaan nuorisotaloilla. Vantaan Tikkurilassa, sijaitsee Curlyn ensimmäinen päihteetön mediakahvila Curly café Papiljotti. Mediakerhoja kahvilatoimintaa levitetään asteittain koko maahan. Mutta jo nyt nuoret ympäri Suomen voivat osallistua Curly-lehden tekemiseen lähettämällä aineistoa ja juttuideoita Curlyn toimitukseen. The Simpsons -kilpailu Sinulla on mahdollisuus voittaa äärimmäisen asiallinen Simpsonit DVD-paketti. Palkintona on 4:n DVD:n paketti uutukaisia. 4 teema DVD:tä on juuri julkaistu ja nämä ovat hauskaa katsottavaa! Homman nimi on tämä: Kirjoita suunnitelma Simpsoneiden jaksoon, toisin sanoen pieni käsikirjoitus suunnitelma. Pituus vähintään 1000 merkkiä ja enintään 3000 merkkiä. Mieti, mitä jaksossa voisi tapahtua- alusta loppuun. Muista, että kunnon tarinassa on hyvä alku, keskikohta, hupentuma ja mielenkiintoinen sekä hieno loppu. Kaikkien vastanneiden keksen arvomme Simpsoneiden DVD paketin ja paljon muuta elokuvamaailmaan liittyvää tavaraa. Kirjoitusten parhaimmistoa tulemme julkaisemaan seuraavassa lehdessä, joka ilmestyy joulukuussa. Lähetä yhteystietosi ja tarinasi mennessä osoitteeseen Piisamin seikkailut metrossa ONERVA ANNANIEMI & EEVA HOLOPAINEN I ANNANTALON SARJAKUVATYÖPAJA 3

4 Ihonhoito on tärkeä osa hygieniaa Kuinka monesti sitä tuleekaan katsottua peiliin ja tuskailtua kaikkien näppylöidensä kanssa. On aivan hullua, kuinka iho voikin reagoida eri asioihin, mutta moni unohtaa ihomme olevan suurimman elimemme. Naamasta löytyy mustapäitä, finnejä ja muitakin näppylöitä ja niistä ei vain tunnu pääsevän eroon. Akne on asia erikseen, sillä se luokitellaan sairaudeksi ja vaatii lääkärin hoitoa. NAAMA KUNTOON Tupakointi tekee hallaa moneen asiaan kehossasi ja iho on niistä yksi. Tupakanpoltto tuhoaa C-vitamiinia, joka on hyvin tärkeää ihon hyvinvoinnin vuoksi. Se mitä suuhusi pistät, vaikuttaa paljon ihosi hyvinvointiin. Vitamiinit ja hivenaineet ovat tärkeitä ja ne olisi hyvä saada pillereiden sijaan kotona tehdystä ruoasta. Pikaruoat sekä valmisruoat eivät sisällä tarpeeksi hivenaineita ja niistä kerääntyy elimistöön kuona-aineita. Ne puolestaan pukkaavat ihostasi läpi ja näppyläsota on valmis. Klisheeltä kuulostava lause vesi on voiteista parhain, pitää täysin paikkansa. Vesi auttaa aineenvaihduntaa ja pitää solukon terveenä. Mineraalivedessä on lisäksi suoloja sekä mineraaleja joita kroppasi myös tarvitsee. Etelänmaissa on yleistä pirskotella sitä kasvoille ja virkistävän vaikutuksen lisäksi iho oikeasti pitää siitä. Hullultahan se kuulostaa, mutta on totta. Puhdistus on tietenkin enemmän kuin tärkeää. Normaalin suihkun lisäksi ei kellekään tee pahaa putsata nassu perusteellisesti. Kenenkään ei ole pakko ostaa tuhottomasti maksavia naamioita ja puhdistusaineita. Itse asiassa apteekin hyllyltä löytyy monta hyvää halpaa puhdistusainetta, kasvovettä sekä rasvaa, jota ei kannata unohtaa puhdistuksen päätteeksi. On erittäin positiivista huomata myös poikien tajunneen ihon hoidon merkityksen. Enää ei ole yhtään neitimäistä hoitaa kasvojaan ja suomalaiset nuoret miehet ovat vihdoinkin tajunneet tämän. Tietenkin me patalaiskat unohdamme kasvojamme puunata sekä puhdistaa ja silloin kierre on valmis. Näppylät ja sekä mustapäät eivät lähde mihinkään ja jos itse naamansa puristelee, menee tilanne usein vain pahemmaksi. Tällöin ei kannata hukata aikaa, vaan voi miettiä kosmetologilla käyntiä. Loppujen lopuksi se ei vie paljoa rahaa ja kosmetologit osaavat neu- voa sinua ja minua kasvojenhoidossa paremmin kuin ikinä voisi toivoa. Perinteinen kasvojenpuhdistus ei ole kaikista miellyttävin kokemus ja kaikkien iho ei sitä kestäkään. Onneksi tekniikka kehittyy ja kivuttomia ihonpuhdistustapoja on kehitetty. Yleisin tällä hetkellä on ultraäänihoito (Sonoscrub) joka kuorii ja puhdistaa ihon täysin kivutta. Se pehmittää ihohuokosissa olevan talin, rasvan ja muut epäpuhtaudet helposti. Pisteeksi iin päälle iho ei ole kuhmuroilla, laikukas tai punainen, vaan naama on heti nätti. Tässä siis hiukan mietittävää. Puhtaus on kaiken a ja o. Ruoka sekä liikunta ovat tärkeitä ja vedenjuontia ei kannata unohtaa. Niin yksinkertaista, mutta jotenkin vaikea muistaa. Lähde: Lisätietoja Sonoscrubista saa esimerkiksi Jaana Puro:lta, joka kouluttaa kosmetologeja ANNANTALON TAPAHTUMAT LENTOON, SANOI LEONARDO DA VINCI Lentoon, sanoi Leonardo da Vinci on kokonaisuus, johon kuuluu näyttely opastuksineen, työpajoja koko perheelle, seminaari ja yleisöluentoja. Näyttely avoinna: ark ja viikonloppuisin Näyttely esittelee italialaisen renessanssitaiteilijan keksijänä ja tiedemiehenä tekemää työtä. Hänen luonnostensa ja tutkielmiensa pohjalta rakennetut kaksikymmentäyksi mekaanista laitetta kertovat Leonardo da Vincin uteliaisuudesta luonnon ilmiöitä kohtaan, renessanssiajan tavasta yhdistää tiede ja taide sekä ikuisesta unelmastamme, lentämisestä. Esillä näyttelyssä ovat mm. lentokone, helikopteri ja siipialus, sotakoneista mm. panssarivaunu ja kolmirivinen konekivääri sekä useita voimansiirtoon liittyviä laitteita. Teemoiksi näyttelyyn on valittu ilma, sota, vesi ja voima. Esillä on myös aikajana keksintöjen ja koneiden historiasta ja katsaus Leonardoon taidemaalarina ja maalausten kehittäjänä. Lapset kohtaavat Leonardon -tilassa on esillä lasten tulkintoja Leonardoa kiehtoneista aiheista kuten lentämisestä. Näyttelyssä kävijä voi itse kokeilla mm. pelastussillan rakentamista ja peilikirjoitusta Leonardon tapaan. Laitteet näyttelyyn on lainannut Vincin museo Leonardiano Italiasta ja ne on rakennuttanut IBM. Lentoon, sanoi Leonardo da Vinci -kokonaisuus kuuluu Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaan. Vapaa pääsy! LENTOON, SANOI LEONARDO DA VINCI -TAPAHTUMAT ANNANTALOSSA: Yleisöopastukset su ja su Suomenkielinen opastus klo ruotsinkielinen opastus klo Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy! Yleisöluennot Minä ja Leonardo - keskusteluja Leonardo Da Vincin elämäntyön herättämistä ajatuksista Suomenkielinen studia generalia-sarja Annantalon juhlasalissa kolmena tiistaina klo Vapaa pääsy. Uskalla löytää lahjakkuutesi ja luovuutesi ti Annantalon juhlasalissa klo Kari Uusikylä, professori, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Helsingin yliopisto Esa Saarinen luennoi aiheesta Minä ja Leonardo ti 8.11 Annantalon juhlasalissa klo Viikonlopputyöpajat lapsille, nuorille ja perheille Perheille suunnatuissa viikonlopputyöpajoissa keskitytään Leonardo da Vinciä kiehtoneisiin teemoihin kuten lentämiseen, anatomiaan, mekaniikkaan ja keksijän unelmiin. Materiaalimaksu 5-10 /hlö. Ilmoittautumiset: ja p Muutamia paikkoja vielä jäljellä! Työpaja 4. Sähkölaboratorio sähkön, äänen ja kuvan kokeilutyöpaja , vuotiaille, Hinta: 10 Miten sähkö voidaan tehdä näkyväksi ja kuultavaksi? Sähkölaboratoriossa tutkimme, miten äänet syntyvät ja teemme ne myös näkyviksi. Käytämme kokeissamme tavallisia arkisia sähkölaitteita sekä erilaisia tieteellisiä apuvälineitä. Tutkimme erilaisia ilmiöitä, kuten sähkömagnetismia ja interferenssejä, kokeilemme ja kytkemme tuttuja asioita aivan uudenlaisiin käyttötarkoituksiin. Pajaan osallistuakseen ei tarvitse tuntea elektroniikkaa ennestään, kokeilunhalu riittää. Opettajat: kuvataiteilija Antti Ahonen ja taidepedagogi Olli Suorlahti Kokeellisen elektroniikan seurasta. Työpaja 5. Äänikuvaklinikka klo 12-17, Lapset 5 v. ylöspäin yhdessä aikuisen kanssa Hinta: 5 Taideopetussairaalan kuva- ja sanataidelaboratoriossa voit keksiä ja toteuttaa omia havainnointiin perustuvia taiteellisia hoitosuosituksia ja ääni-installaatio antaa sinulle yllättävää ja salaista tietoa ihmiskehon sisäisistä äänistä. Asiantuntijalääkärimme esittelee suomalaisia Käypä hoitoja anatomiatutkimuksen uranuurtajan taiteilija Leonardo da Vincin innoittamana. Opettajat säveltäjä Petri Laakso, kuvataiteilija Raija Malka, sanataideopettaja Outi-Maria Takkinen ja lastenlääkäri Jorma Komulainen. Äänikuvaklinikka toteutetaan yhteistyössä Suomalainen Lääkäriseura Duodecim / Käypä hoidon kanssa. Lisätietoa MUUT TAPAHTUMAT ANNANTALOSSA: Taikalamppu-festivaali Festivaali esittelee nuorta teatteria meiltä ja muualta. Teatteri Annan sekä muiden Helsingin teatteriharrastajien ja heidän kotimaisten ja ulkomaisten ystäviensä esityksiä Annantalolla. Festivaalin yhteydessä järjestetään kansainvälinen seminaari teatteriharrastuksesta. Tiedustelut: kulttuurituottaja, Katariina Metsälampi Ohjelma julkaistaan lokakuun alussa osoittessa annantalo Annantalon joulupajat su klo Avoimien ovien työpajoja kaikenikäisille joulun odottajille ja siihen valmistautuville. Mm. lahjapaperi-, paketointi-, joulukortti- ja joulukoristepajoissa keksitään uusia ja muistellaan vanhoja jouluperinteitä. Tiedustelut: vastaava kuvataideopettaja, Erja Mehto Annantalon joulupiha avataan Annanpäivän kuusijuhla pe 9.12 klo 16 Annantalon joulupihalla loistavat lasten ja nuorten koristelemat joulukuuset, valoinstallaatiot ja lyhdyt. Tule kanssamme juhlimaan Annanpäivää ja sytyttämään valot joulukuusiin. Glögitarjoilu. NÄYTTELYT: Alexander Reichstein: Kirjanalleja ja nallekirjoja , avoinna: ark ja viikonloppuisin Näyttely johdattelee lapsia kirjojen maailmaan nallekarhu-teemalla. Karhujen talo on yksi näyttelyn keskeisistä elementeistä. Se on eräänlainen kirjasto täynnä maailman- ja kotimaisen kirjallisuuden nallekirjoja. Esillä on myös alkuperäisiä nallekarhukuvituksia, mukana ovat mm. Hannu Tainan Uppo-Nalle, Jukka Lemmetyn Urpo ja Turpo, Kristiina Louhi, Leena Lumme ja monet muut kotimaiset kuvittajat. Näyttelyyn ovat kirjoja lahjoittaneet Lasten Keskus, Tammi ja WSOY. Vesa Huttusen lintuvalokuvia Annantalon kahvila, avoinna: ark ja viikonloppuisin Sami Rantalainen: Rantojen jalokivet - valokuvia sudenkorennoista Annantalon kahvila, avoinna: ark ja viikonloppuisin Annantalon taidekeskus, Annankatu 30, Helsinki

5

6 Iisalmi aktivoi nuorensa TEKSTI: liikkumaan Iisalmen vapaa-aikatoimi otti yhdessä kahden yläasteen eli Juhani Ahon ja Kauppis-Heikin koulun kanssa syksyllä 2004 haasteekseen yläasteikäisten nuorten aktivoimisen liikunnan pariin. Toimintaa pyrittiin suuntaamaan ja kehittämään juuri niille nuorille, jotka eivät harrasta liikuntaa riittävästi. Iisalmessa ideoitiin alkusyksystä henkilökohtainen Sporttari -passi, jonka molemmat yläasteet ostivat oppilailleen. Passiin nuoret saattoivat merkitä liikuntasuorituksestaan keräämiään pisteitä. Pisteitä korttiin saattoi merkitä muun muassa vapaa-ajalla tapahtuneesta liikunnasta sekä Sporttari-kerhoista ja salibandypuulaakista, joista irtosi tuplapisteet. Pisteiden merkitsemiseen lisäinnostusta tuli eniten pisteitä keränneiden luokkien palkitsemisella. Parhaalle luokalle palkintona olleesta 500 euron stipendistä kilpaili kahden koulun noin 40 luokkaa eli oppilaita yhteensä yli 800. Lisäksi nuoria innostettiin uimahallin käyttöön, kun Sporttaripassilla pääsi perjantaisin ilmaiseksi kuntosalille ja uimahallin allaspuolelle. KIMMO TURPEINEN KUVAT: NUORI SUOMI RY JA ANTERO AALTONEN Suomalaisten nuorten liikunnan harrastamisen määrästä ollaan laajasti huolissaan. Varsinkin yläasteikäiset nuoret jakaantuvat helposti kahteen osaan: paljon liikkuviin ja ei juuri lainkaan liikuntaa harrastaviin. Luokkien välisen kilpailun pisterohmuna kunnostautui Juhani Ahon 26 oppilaan 9E-luokka. Voittajaluokan oppilaat harrastivat liikuntaa viikossa noin kuusi tuntia oppilasta kohden. - Kisa tietysti motivoi osaltaan porukkaa liikkumaan. Enemmän liikuntaa harrastavat innostivat vähemmän liikkuvia mukaan. Samalla luokan yhteishenkikin kasvoi, kun mietittiin porukassa ketä lähtee milloinkin pelaamaan, kertovat stipendin hakeneet Eveliina Juntunen ja Tatu Rytkönen. Molemmat nuoret toivovat, että kevään osalta toiminta jatkuu samanlaisena. - En usko, että innostus lopahtaa. Kerhot voisivat jatkua entisellään ja lisäksi perjantain ilmainen vuoro uimahallilla on ollut tarpeen, jatkaa Rytkönen ja ei kerro vielä, mitä käyttöä 500 euron summalle on suunniteltu. Myös Juhani Ahon koulun liikunnanopettaja Tommi Lehto on ollut tyytyväinen toimintaan ja nähnyt paljon positiivisia elementtejä kerhotoiminnan käynnistämisessä. - Koko toiminnassa on heijastunut innostunut ja positiivinen ilmapiiri. Meiltä salibandypuulaakiin ja Sporttari -kisaan osallistui lähes kaikki luokat eli yli 600 oppilasta. Erityisen mukava on ollut huomata kerhoissa ja puulaakissa sellaisia nuoria, jotka eivät ole mukana seuratoiminnassa ja harrastavat muutenkin liikuntaa vähemmän, iloitsee Lehto. Iisalmelaiset saivat Itä-Suomen lääninhallitukselta avustusta kerhotoiminnan ideoimiseen ja järjestämiseen. Iisalmen vapaa-aikatoimen liikuntaneuvoja Pekka Partanen näkeekin kunnan ulkopuolisen rahoituksen tärkeäksi toiminnan käynnistämisessä. - Kuntien nykyisessä rahatilanteessa näin laajan toiminnan käynnistäminen olisi hankalaa ilman ulkopuolista tukea. Esimerkiksi ohjaajien palkkaaminen ja erilaiset palkinnot nielevät ison summan rahaa, miettii Partanen. Iisalmessa kerhojen ohjaamisesta ovat vastanneet yhteistyössä seurahenkilöt, opettajat sekä palkatut ohjaajat. Lisäksi kerhotoimintaa on vauhditettu erilaisilla tempauksilla ja tapahtumilla, kuten Ice Skating- tapahtumalla ja koulujen välisillä salibandyn ystävyysotteluilla. -Lisäksi kerhotoiminnan käynnistämiselle ja jatkuvalle toiminnalle on ollut tärkeää koulujen myötämielinen suhtautuminen sekä aktiivinen osallistuminen suunnitteluun ja toteutukseen, kiittelee Partanen kouluja ja opettajia. Tulevan kevään haasteena Partanen näkee innostuneisuuden säilyttämisen ja tyttöjen mukaan saamisen kerhotoimintaan. - Kerhotoiminta tulee säilymään varmaan entisellään ja samoin Sporttari-passi tulee jakeluun jossain muodossa. - Kerhojen sisältöä saatetaan hieman muuttaa ja kohdentaa toimintaa esimerkiksi enemmän tytöille, paljastaa Partanen kevään suunnitelmia. 6

7 Vaihtoehdot innostavat nuoria urheiluseuratoimintaan Ennen kolmeatoista ikävuotta lapset ovat innokkaita urheilun harrastajia, mutta sen jälkeen tapahtuu usein muutos. Liikkuminen lähes puolittuu ja moni murrosikäinen lopettaa urheiluharrastuksen. Nuoren Suomen projektipäällikkö Juhani Lehto sanoo, että paras keino pitää nuoret seuratoiminnassa mukana ja saada uusia harrastajia, on nuorten itsensä kuunteleminen ja uusien vaihtoehtojen tarjoaminen kevyemmin urheiluun sitoutuneille. Jotta nuoret eivät lopettaisi urheiluharrastusta, pitäisi olla mahdollisuus jäädä mukaan kevyemmin. Seurojen tulisi tarjota erilaisilla tavoitteilla toimivia vaihtoehtoja. Seurat voisivat pitää esimerkiksi erityyppisiä harjoituksia, joissa on välillä koko isompi porukka koolla ja välillä vain kilpaurheiluun tähtäävät, Lehto ehdottaa. Mutta esimerkiksi leireille kaikkien tulisi päästä mukaan, sillä ne ovat sosiaalisesti tärkeitä tapahtumia, hän jatkaa. Toinen konkreettinen vaihtoehto nuorille, jotka kaihtavat kilpailuhenkisyyttä tai eivät jaksa harjoitella seitsemää kertaa viikossa, voisi olla ohjaustoiminta. Pitkään harrastaneilla nuorilla on vankka kokemus lajista ja he voivat olla hyvinkin lahjakkaita. Nämä nuoret ovat otollisia ryhmien vetäjiä. Erityisesti nuorille tulisi tarjota ohjaustehtäviä lähellä omaa ikää olevien nuorten harrasteryhmistä ns.vertaisohjaajina. Näen tärkeänä sen, että ohjaaminen on ennen kaikkea mukavaa ja mielekästä. Kaikki nuoret eivät välttämättä halua ohjata esim.6 7 -vuotiaita, vaan mukavampaa ja kehittävämpääkin voisi olla toimiminen lähes samanikäisten harrasteryhmän vastuullisena, Lehto pohtii. Hänen mukaan olisi hyvä, että ohjaajat toimisivat kahden tai kolmen hengen tiiminä, jolloin kaikkea ei tarvitsisi hoitaa yksin. UUSIA HARRASTAJIA SEUROIHIN Valtaosa nuorista on sitä mieltä, että liikunta on mielekäs tapa viettää vapaa-aikaa. Kun heiltä kysytään kiinnostuksesta liittyä urheiluseuraan, moni on asiasta periaatteessa kiinnostunut. Nuoret kuitenkin olettavat usein, että seuraan liittyminen vaatii valmiiksi lajin hyvää osaamista ja että he eivät ole haluttuja. Ketään ei kielletä liittymästä seuraan. Mutta tarjotaanko heille sellaisia vaihtoehtoja, että uusi nuori kokisi mukaan tulemisen mielekkäänä? Usein uusi harrastus voi jäädä muutaman kerran kokeiluksi, josta jää huono maku suuhun. Eihän kukaan halua tulla julkisesti nöyryytetyksi, Lehto muistuttaa. Seuran toimintaan mukaan tulevat nuoret tarvitsevat kannustusta, sillä muuten he vertaavat helposti itseään vain kokeneempiin harrastajiin. Nuoret ovat kriittisiä itseään kohtaan. Oppiminen pitäisikin suhteuttaa jokaisen yksilön omaan tasoon, hän jatkaa. AIKUISET VASTUUNKANTAJAT TÄRKEITÄ Juhani Lehto ehdottaa, että seuroissa ja joukkueissa olisi yksi aikuinen, jonka tehtävänä olisi nuorten kuunteleminen ja heidän ehdotustensa vieminen eteenpäin. Jos nuoret porukassa keskustelevat esimerkiksi siitä, että olisi kiva pelata rennossa tunnelmassa sählyä kahdesti viikossa, vastuuhenkilö ottaisi ehdotukset vastaan ja tiedottaisi niistä seuralle. Seura puolestaan voisi hoitaa käytännön järjestelyt. Jonkun on otettava selvää muun muassa salimaksuista tai siitä, että paikalla on yksi aikuinen. Nuorilla ei välttämättä ole kokemusta tällaisten asioiden hoitamisesta ja he tarvitsevat tukea, Lehto kertoo. Vapaamuotoisessa liikuntaryhmässäkin aikuinen voi kannustaa asettamaan tavoitteita, jotta ryhmän into ei laske. Vastuuhenkilön olisi tärkeää kuunnella kaikkia nuoria, myös muitakin kuin seuran aktiiveja, jotta muodostuisi totuudenmukainen käsitys nuorten tarpeista. Kuuntelemisen tulisi olla osa seuratoimintaa, ei erillinen projekti, hän jatkaa. UUDENLAISIA TOIMINTAMALLEJA KAIVATAAN Lehto kannustaa tutustumaan nuorisotoimintojen malleihin, joissa järjestelmä toimii hyvin. Esimerkiksi seurakuntien isostoiminnassa tai partiossa nuorille annetaan vastuuta ja ovat yhdessä toiminnan kautta. Nuoret saavat olla keskenään ja heillä on mukavaa yhdessä. Myös seuratoiminnassa voisi olla samanlainen henki. On tärkeää, että nuoret voisivat itse suunnitella uusia toimintamuotoja ja heitä kuunneltaisiin. Ilo ja ystävyys ovat merkittävimmät asiat nuorten harrastustoiminnassa. Tekeminen on väline näiden kahden välillä. Seuratoiminnassa myös tavoitteet ja oppiminen ovat tärkeitä asioita, sillä ne luovat kiinnittymistä seuran toimintaan, Lehto kertoo. Sekä uudet nuoret että osa vanhoista harrastajista kaipaa vaihtoehtoisia kilpailujärjestelmiä. Harrastamisen ei kuitenkaan tarvitse olla löysää. Oppimis- ja kilpailuhalu ovat olemassa, mutta eri tavalla kuin perinteisessä seuratoiminnassa. Juhani Lehto haluaa korostaa sitä, että seurojen työ on äärimmäisen tärkeää ja nykyinen järjestelmä on hyvä osalle nuorista. Vaihtoehtojen tarjoaminen lisää kuitenkin seurojen elinvoimaa, eikä ole ketään vastaan tai keneltäkään pois. TEKSTI: LEENA-MARI TANSKANEN Lähde: Ilo ja elämyksiä, Tausta-aineistoa nuorten harrasteliikunnan kehittämiseen. Nuori Suomi ry:n julkaisu Lukiolaiset kouluttautumassa iltapäiväkerhon ohjaajiksi ILOMANTSISSA TEHDÄÄN YHTEISTYÖTÄ KOULUJEN VÄLILLÄ Nuorena vitsa väännettävä kehittämishankkeen tarkoituksena on saada ilomantsilaiset nuoret lukiolaiset mukaan liikkuvan iltapäivän ohjaustoimintaan. Samalla tavoitellaan jatkuvaa verkostoa lasten ja nuorten iltapäivätoiminnan ohjaukseen. Ilomantsissa iltapäivätoiminta on suunnattu luokkalaisille lapsille ja nuorille. Valtaosa ohjaajista saadaan lukion ohjaajakurssilta. Ilomantsin lukioon on saatu yhdessä koulun, liikuntatoimen ja järjestöjen kanssa perustettua valinnainen ohjaajakurssi, joka on yhden kurssin mittainen. Koulutuksessa on teoriaosuutena lasten urheilun perusteet sekä oppimisen ja opettamisen perusteet. Tämän jälkeen siirrytään ohjausosioon, joka toteutetaan yhdessä Ilomantsin iltapäivähankkeen kerhoohjauksien kanssa. Kouluttaja lukiolaisille on saatu Pohjois-Karjalan liikunnasta. Käytännön järjestelyt on hoitanut kunta ja kouluttajan palkkio on voitu maksaa iltapäivätoiminnan rahoista. Kunnan liikuntatoimen osuus puitteiden luojana onkin merkittävä tässä hankkeessa, liikuntasihteeri Pirjo Rämänen muistuttaa. Lisäksi urheiluseurat ja Ilomantsin seurakunta ovat aktiivisesti toiminnassa mukana. Pääsääntöisesti kerhojen ohjaajat tulevat siis lukion ohjaajakurssilta. Lisäksi osa ohjaajista on urheiluseurojen omia toimijoita. Nämä muut ohjaajat saavat tarvittaessa ohjaajakoulutusta. LIIKUNTAVÄLINEKÄRREISTÄ KUNNOLLISET VÄLINEET Kyläkerhoihin jaetaan Ilomantsissa liikuntavälinekärri, joka on monipuolisen liikuntavarustuksen sisältämä kuomukärri. Liikuntavälinekärrien hankkimisella parannetaan toimintoja kyläkerhoissa ja samalla luomme kyläkouluille mahdollisuudet toimia kunnollisilla liikuntavälineillä. ILTAPÄIVÄTOIMINNALLE ON TARVETTA Kyläkerhojen toteuttaminen pinta-alaltaan suuressa kunnassa voi olla vaikeaa kyläkoulun oppilaat ovat kyydityksissä ja ohjaajien on vaikea päästä pitämään kerhotoimintaa heti koulujen päätyttyä. Tästä huolimatta iltapäivätoiminta Ilomantsissa sujuu mainiosti. Kerhoja käynnistyi enemmän kuin olimme suunnitelleet ja ohjaajakurssilaisten määrä lisääntyi kurssin alkaessa. Oppilaita tuli kerhoihin reilusti suunniteltua enemmän. Tarvetta iltapäiväkerhoille on! Aiomme hakea hankkeellemme jatkoa. Tarkoitus on kehittää suunnitelmia yhä paremmiksi. Jatkohankkeessa on tarkoitus myös kehittää yläasteikäisten toiminnan laajentamista siten, että oppilaat pääsevät itse suunnittelemaan toimintaa, Rämänen kertoo tulevaisuuden suunnitelmista. 7

8 Anna perhesuhteille mahdollisuus! Suomalaiset lapset erkanevat vanhemmistaan muita pohjoismaalaisia varhaisemmin. Elokuvateatterissa parhaillaan pyörivä lastenelokuva on puolestaan pureutunut 1900-luvun väkivaltaisiin nuorten ja vanhempien kanssakäymisiin. Suomen Akatemian rahoittama Eriarvoinen lapsuus: vertaileva tutkimus Pohjoismaissa projektissa tutkitti nuoria vuosina Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten ja vanhempien välit erkanevat osittain jo 10 vuoden iässä. Silloin nuoret alkavat luoda vahvoja suhteita saman ikäisiin kavereihin. Tutkijat painottavat, että nuorilla on lukuisia ongelmia, jos he eivät puhu ongelmistaan vanhemmilleen. - Yhtä ja ainoata selitystä ei varmasti ole miksi suomalaiset erkaantuvat vanhemmistaan noin varhain. Vastaavaa kehitystä ei ole havaittavissa Norjassa ja Ruotsissa. Muutenkin siellä päin lasten ja aikuisten suhde näyttäytyy parempana. Syitä voitaneen etsiä suomalaisesta kasvatus- ja tunnekulttuurista, vanhempien kiireistä ja myös lapsille asetetuista itsenäistymisen paineista. Erkaantuminen vanhemmista näkyy psyykkisenä pahoinvointina, sanoo Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen tutkija Atte Oksanen. Tutkija Atte Oksanen on itse elänyt rauhallisen lapsuutensa 80 luvulla. - Aikuistumisen paine oli tuolloin ehdottomasti vähäisempää. Lapsuutta sain elää varmasti ainakin yläaste-ikäiseksi asti. Massamuoti ja trendit eivät tunkeneet jokaiseen elämän kolkkaan. Nuoruus iän elin onneksi ilman kännykkää. En osaa vastata, että ovatko vanhempien ja lasten suhteet sinänsä muuttuneet tänä aikana. Ympäröivä maailma asettaa odotuksia heille molemmille. Olemme kokeneet kulttuurisen murroksen, muistelee Oksanen. Vanhempien ja nuorten välisiin riitoihin vaikuttavia asioita ovat yleensä muun muassa vanhempien koulutustaso, nukkumaanmenoajat, koulussa käyminen kuin tupakan polttaminen. Tutkimuksien mukaan äitien ja tyttärien välillä riidat ovat suurimmat ala-aste iässä. Yläasteen loppua kohden mentäessä ongelma muuttuvat ja tytöt etääntyvät isistään. - Ylipäätään kaikissa ihmissuhteissa on tärkeää, että ihmiset kohtaavat aidosti ja pystyvät puhumaan toistensa kanssa avoimesti. Erityisesti niin sanottu tunnetyö tai tunteiden välittäminen on tärkeää. Sallivassa nykykulttuurissa on kuitenkin tärkeää painottaa, että TEKSTI JA KUVA: PETRI VOUTILAINEN avoimuus ja dialogi eivät merkitse sitä, että vanhempi ryhtyy teiniksi ja nuori aikuiseksi, naurahtaa Atte Oksanen. TARINA ROHKEISTA LAPSISTA Valo on vuoden 2005 ainoa kotimainen lasten seikkailuelokuva, joka perustuu taiteilija Aleksanteri Ahola- Valon nuoruuden aikaisiin päiväkirjoihin. Elokuva kertoo tositapahtumiin pohjautuvan tarinan 9-vuotiaasta Valo -pojasta (Vili Järvinen), joka joutuu muuttamaan isänsä Pekka Aholan (Teijo Elorannan) kanssa pieneen kylään. - Hauskinta elokuvanteossa olivat kuvausmatkat. Olen aiemmin esiintynyt koulun näytelmissä. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen suurempi projekti, jossa olin mukana, sanoo Vili Järvinen. Kati Juurikkalan ohjaama ja Markku Flinkin käsikirjoittama elokuva sijoittuu 1900 luvun alkuvaiheeseen, jolloin lapsia kuritettiin rankalla kädellä. Valo haluaa kumppaneineen käydä koulua. Valtaapitävät huolestuvat tenavien toimeliaisuudesta ja päättävät sulkea koulun. - Tosi elämässä emme lähtisi ehkä kapinoimaan koulun lopettamispäätöstä vastaan, naurahtaa Järvinen. - Elokuva saa kuitenkin iloisen lopun, sillä lapset pääsevät takaisin kouluun. Tärkeintä vanhempien ja nuorten välisissä suhteissa on tasa-arvo, hymyilee Sara- Maria Juntunen. 8

9 Elämäni eväät - TIETOA MIELENTERVEYDESTÄ JA HYVINVOINNISTA Mä oon pelännyt koko elämäni. Ensin sitä että vanhemmat eroaa. Sitten sitä, että mä sairastun ja kuolen. Sitten sitä, että mun rakas jättää mut. Sitten mä meinasin kuolla viinaan, mut en kuollutkaan. Ja yhtenä aamuna mä sairaalassa tajusin, et eihän mua oo kukaan rakastanut sellaisena kun mä oon. Ja sit mä päätin, että mä alan rakastaa elämää ja itseäni vaikka kukaan muu ei tekis sitä. Nyt mä oon 9 kuukauden vanhan tytön isä ja mä kerron sille joka päivä, että se tietäis, että sitä rakastetaan. Siitä ei tarvii tulla mitään ja sillä on silti paikka täällä maailmassa. - Rauno 22, runo julkaistu nuorten viestejä vanhemmille - oppaassa. Mitä on mielenterveys? Vaivaako masis? Depis? Riitoja ystävän kanssa? Ryppyjä rakkaudessa? Vanhemmat ei ymmärrä? Opet ei arvosta? Liian samanlainen kuin muut? Liian erilainen? Hyvinvointi voi olla kaikessa yksinkertaisuudessaan monimutkainen juttu tai kaikessa monimutkaisuudessaan yksinkertainen. Se on asia, jota ei vielä ole pahemmin koulussa käsitelty. Opitaan kyllä maantietoa ja matematiikkaa, mutta kuinka käsitellä omia tunteitaan, siihen ei ole pahemmin opettajilta herunut neuvoja - mahtaako ne tietääkään? Tiedoksi kaikille että nyt on ainakin yritystä. MITÄ? Elämäni eväät - projekti aloitettiin Porin Mielenterveysseura ry:n toimesta vuonna Hankkeen rahoituksesta vastaa raha-automaatti yhdistys ja sen tehtävänä on mielenterveystyön koulutusohjelmien suunnittelu ja toteutus, materiaalin tuottaminen sekä toimintamallin luominen. Hanke koskee lähinnä ylä-asteikäisiä koululaisia ja sen tavoitteena on oppilaiden itsetuntemuksen, omien vahvuuksien ja voimavarojen tukeminen. Kokonaisvaltaista hyvinvointia ja aikuistumista käydään projektin tiimoilta myöskin lävitse. Hankkeella pyritään lisäämään nuorten mielenterveystietoutta sekä ehkäisemään ongelmia. KENELLE? Tämä uusi koulutusohjelma on suunnattu 7.-9-luokkalaisille, joille aiheesta pidetään mielenterveyttä käsitteleviä tunteja. Riippuen luokka-asteesta tunneilla käsitellään yhdessä oppilaiden kanssa erilaisia oppikokonaisuuksia mielenterveydestä. Koulutusmateriaalissa korostetaan oppilaan omia vahvuuksia ja nähdään mielen hyvinvointi arkipäiväisenä asiana sekä tärkeänä voimavarana. Hankkeen Pilottikouluna toimii Porin Lyseon ylä-aste. Siellä jo melkein valmiiksi saatu oppimateriaali koekäytetään vuosittain. Pilottikoulun avulla yhdessä oppilaiden kanssa elämäni eväät-projektin aineisto valmistetaan lopulliseen muotoonsa. Opettajille, jotka pitävät mielenterveyttä käsitteleviä tunteja kuten myös terveydenhoitajille ja kuraattoreille järjestetään perehdytys - ja koulutustilaisuuksia. Koulutustilaisuuksissa pyritään tukemaan opettajien jaksamista koulutusta ja virkistystä järjestämällä. Mitä hyötyä olisi opettajan lukea monisteistaan hyvinvointia käsitteleviä aiheita jos itsellekään ei ole oikein selvää miten niitä tunteita tulisi käsitellä? Mitä aiheita koulutuksessa sitten käsitellään? SEISKAT Ensimmäiseksi seitsemännellä luokalla perehdytään oppilaiden itsetuntemukseen, tunteisiin ja niiden ilmaisemiseen. Jokaiseen kurssiin sisältyy oppikansio. Kansiot sisältävät tietopaketteja, tehtävävihkoja ja piirtoheitin kalvoja. Seitsemäsluokkalaisille tarkoitettu kansio on nimeltään Minä ja lähipiirini. Tunteiden lisäksi oppilaiden kanssa käydään lävitse ystävyyttä, seurustelua ja seksuaalisuutta. Unohtamatta tietenkään terveellisiä elämäntapoja. Samoille oppilaille järjestetään koulutusta elämäni eväät-projektin tiimoilta myöskin kahdeksannella- ja yhdeksännellä luokalla. KASIT JA YSIT Kahdeksannella luokalla otsakkeena toimii mitä on mielenterveys. Siinä perehdytään elämän eri kriisi tilanteisiin ja niistä selviytymiseen. Yleensähän väsymys ja kykenemättömyys tunnistaa omia voimavarojaan on tie uupumukseen ja stressiin. Kahdeksannen luokan oppimateriaalia ei ole vielä käytännössä kokeiltu missään koulussa, vaan ensimmäinen kokeilu aloitettiin tänä syksynä Porin Lyseon ylä-asteella. Siellä myöskin viedään syksyllä 2006 ensi kertaa lävitse yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettu koulutusohjelma tulevaisuus ja sen tuomat haasteet, jossa kertaillaan edellisvuosien materiaalia ja syvennetään sitä. Kun koulutusmateriaali viimein saadaan lopulliseen muotoonsa voivat sitä hankkia kaikki koulut käyttöönsä ympäri suomea. Nyt jo ensimmäinen mallikansio on lähetetty jokaiseen suomen kouluun Nokialta ja Sub-tv;ltä saatujen lahjoitusten turvin. MITÄ MUUTA? Projektin muita hankkeita ovat nuorille itselleen tarkoitettu opasvihkonen, jossa käsitellään nuorille ajankohtaisia jaksamiseen llttyviä kysymyksiä. Myöskin aikuisille on tehty oma opasvihkonen, siihen on koottu mielenterveysseuran toimesta lapsilta ja nuorilta kerättyjä ajatuksia ja toiveita aikuisille. MISTÄ? Tämän opasvihkosen voi vaikka jokainen nuori tulostaa pdf:nä osoitteesta ja ojentaa omille vanhemmilleen tai opettajilleen jos siltä tuntuu että he voisivat vähän vinkkejä tarvita. Oppaasta käy ilmi, että loppujen lopuksi nuoret toivovat aikuisilta hyvin yksinkertaisia asioita kuten : Pysähdy. Ole tietoinen lapsesi elämästä - koulusta, kavereista ja harrastuksista. Jos ei jaksa lukea oppaita ohjeita oman pään selvittelyyn voi myöskin marraskuun alusta alkaen hakea internetin virtuaalisesta pelimaailmasta. Habbo-hotel on nuorten oma pelimaailma, jossa voi luoda itselleen oman virtuaalihahmon. Viiden kuukauden mittaisen yhteistyökokeilun aikana tukihenkilöille luodut virtuaalihahmot seikkailevat mukana pelissä ja määrätyin viikkotunnein ovat turvallisena aikuisena vastaamassa nuorten kysymyksiin. Mielenterveysseuralla on kokemusta nettiauttamisesta myös osoitteessa Eli ei muuta kuin pelaamaan päätänsä terveemmäksi! Terveys, kauneus, tarvikkeet Kaikki yhdestä osoitteesta! Sinulle, Hänelle, meille kaikille!

10 Vahingon TEKSTI: CAROLINA PUUKKO välttämiseksi 10 Psst... Ehkäsymenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä Ikä ja elämäntavat, kuten tupakointi Yleinen terveydentilanne, kuten verenpaine ja paino Muu lääkitys Oma ja lähisuvun sairaushistoria Kuukautisten säännöllisyys ja kuukautisvuodon määrä Kuukautiskipujen esiintyminen Seksi on kahden ihmisen välinen henkilökohtainen ja intiimi asia. Jotta sen aloittaminen onnistuisi, pitäisi olla 100-prosenttisen varma, että on itse siihen valmis ja on löytänyt sopivan ja luotettavan kumppanin. Eka kerta on iso juttu, joten ei voi suositella neitsyyden menettämistä täysin ventovieraalle, eikä varsinkaan alkoholin vaikutuksen alaisena, mikä on valitettavan tavallista. Koskaan ei ole pakko mennä sänkyyn, jollei sitä itse halua. Ja on väärin painostaa toista tekemään jotain sellaista, mihin hän ei ole valmis. Turhaa on myös antaa kavereitten juttujen painostaa itseä: monet jopa huijaavat neitsyytensä menettämisestä siinä luulossa, että kaikki muut ovat seksiä harrastaneet. Eli ei kannata uskoa kaikkea, mitä korviin kantautuu. Myös media vääristelee kuvaa seksistä. Sitä pursuaa joka paikasta. Se on pelkistynyt mekaaniseksi suoritukseksi, jota voi harrastaa kenen tahansa vähänkin kiinnostavan tyypin kanssa. Oikeassa elämässä seksin aloittamista kannattaa kuitenkin harkita ja suunnitella, jottei sitten jälkikäteen kaduta ja tunnu likaiselle ja turhalle. Ei myöskään pitäisi joutua kärsimään ei-toivotun raskauden tai sukupuolitautien pelosta. Seksiin liittyy kuitenkin suuria tunteita ja odotuksia. Sen pitäisi olla miellyttävä, ihana kokemus, ja tätä se ei todellakaan ole, jos se tapahtuu väärän henkilön kanssa väärässä paikassa. Seksi on myös laaja käsite. Siihen ei välttämättä edes kuulu yhdyntä, vaan se käsittää myös muita tapoja, joilla tehdä toisen olo mukavaksi. Seksiin liittyy suuri vastuu, niin itsestä kuin kumppanista, joten voisi sanoa, että tärkein sukupuolielin onkin aivot. Jos et ole tätä huomioinut ennenkuin alat harrastaa seksiä, olet siihen tuskin valmis.. EHKÄISYMENETELMÄT JA NIIDEN KÄYTTÄMINEN On olemassa monia erilaisia ehkäisymenetelmiä.(näihi n ei kuulu keskeytetty yhdyntä, vaikka moni niin kuvittelee.). Ehkäisyn järjestämiseksi sinun kannattaisi ottaa yhteyttä joko omaan kouluterveydenhoitajaan tai ˆlääkäriin, omaan terveyskeskukseesi tai Väestöliiton ehkäisyneuvolaan (esim. Helsingissä Väestöliiton seksuaaliterveysklinikka, Nuorten Avoimet Ovet, Kalevankatu 16). Voit myös mennä gynekologille, joka on alan erikoislääkäri. Nämä ihmiset ohjaavat sinua valitsemaan juuri sinulle sopivan ehkäisymenetelmän. Kun ehkäisy on kunnossa, seksistä voi nauttia vapaammin eikä tarvitse pelätä raskautta tai sukupuolitauteja. ALLA ON ESITELTYNÄ MUUTAMA TAVALLISIMMISTA EHKÄISYMENETELMISTÄ: Kondomi Ehkäisymenetelmistä ehkä yleisimmin mainittu ja käytetty on tuttu ja turvallinen kondomi. Kortsu on helppokäyttöinen ja se onkin aina hyvä olla varmuuden vuoksi, vaikka käytössä olisi muitakin varmempia ehkäisymenetelmiä. Kortsu nimittäin suojaa sukupuolitaudeilta, toisin kuin muut menetelmät. Hoitamaton sukupuolitauti voi aiheuttaa pysyviä alavatsakipuja, lapsettomuutta, kohdunkaulan solumuutoksia, tai synnytyksessä tartuttaa vauvan. Kortsuja on jokainen varmaan nähnyt kaupoissa kassojen vieressä, joten sieltä niitä sitten saa, kun aika koittaa. Jos et kehtaa niitä itse mennä ostamaan, luultavasti suunnittelet asioita, joihin et ole vielä valmis. Ehkäisyrengas( NuvaRing) Ehkäisyrengas on väritön rengas joka asetetaan 4 viikon välein emättimeen. Sitä pidetään 21 päivää ja ollaan viikko ilman. Ehkäisyrengas ei tunnu ja se pysyy paikoillaan, joten se on hyvin huomaamaton. Renkaan hormonimäärät ovat alhaisemmat kuin yhdistelmätableteissa ja sillä on myös erittäin helppo siirtää kuukautisia. Positiivisia puolia renkaassa on: ei se nostata painoa huomaamattomuus; voi elää normaalia elämää huolehtimatta joka päivä pillereiden otosta. alhaiset hormonimäärät helppokäyttöisyys lyhentää kuukautisvuotoa lieventää kipuja Ehkäisypillerit (yhdistelmäpillerit) On olemassa kahdenlaisia pillereitä; korkea- ja matalatasoisia. Ne eroavat toisistaan hormonimäärällään. Matalatasoiset pillerit sopivat nuorille ja varsinkin raskauden ehkäisyyn. Näiden hormonivalmisteiden yhteydessä ilmenee usein mielialaheittelyä, korkeatasoisilla pillereillä vahvempina. Kaikki pillerit eivät sovi kaikille, joten kannattaa lääkärin ohjauksessa kokeilla tarvittaessa eri pillereitä ja etsiä sitä, mikä sopii parhaiten. Pillerit on muistettava ottaa säännöllisesti päivittäin. Yleensä niitä syödään 21 pv, jonka jälkeen pidetään viikon tauko. Kohdunsisäiset ehkäisimet: Kuparikierukka ja hormonikierukka Kierukka on ehkäisin, jonka lääkäri asetettaa kohtuun. Sen ehkäisevä teho kestää mallista riippuen 3-5 vuotta ja perustuu siihen, ettei hedelmöitynyt munasolu pääse kiinnittymään kohdun limakalvolle. Kierukka on varma ehkäisykeino ja pitkätehoisuudessaan helppokäyttöinen. Jälkiehkäisy jälkiehkäisyä eli katumuspillereitä voidaan käyttää siinä epätoivottavassa tapauksessa, että ehkäisy on pettänyt tai se on laiminlyöty. Pilleri on otettava viimeistään 72 tuntia yhdynnän jälkeen, ja se estää hedelmöittymisen useimmiten, mutta ole kuitenkaan ehdottoman luotettava. Suomessa on markkinoilla 3 lääkevalmistetta, joista yksi, NorLevo, on saatavilla yli 15-vuotiaille apteekista ilman reseptiä. Alle 15-vuotiaiden sekä 2 muun valmisteen osalta on haettava resepti lääkäriltä, esim.omasta terveyskeskuksesta. NorLevo-pakkauksessa on 2 tablettia, joista toinen otetaan heti ja toinen tunnin kuluttua. Teho on n.95-prosenttinen. Abortti Jos ehkäisystä ja/tai jälkiehkäisystä ei ole huolehdittu tai ne pettävät ja epätoivottu raskaus pääsee alkamaan, on vielä mahdollisuus raskauden keskeytykseen eli aborttiin. Abortin saamiseen täytyy Suomen lain mukaan olla pätevä syy ja se on tehtävä ennen 12.raskausviikon päättymistä. Abortissa alkio/sikiö poistetaan lääkärin toimesta kohdusta. Raskauden voi keskeyttää kolmella eri tavalla: alkuraskauden lääkkeellinen abortti (alle 8vkoa) Kohdunkaulan laajennus ja imukaavinta Keskeytys sairaalassa (yli 12 raskausviikkoa) vain erityistapauksissa Aborttiin voi hakeutua useita eri reittejä. Voi ottaa yhteyttä mm. lähimpään äitiysneuvolaan tai omaan kouluterveydenhoitajaan. Aborttiin tarvitaan yleensä 2 lääkärin lausunto sekä lääkärin lähete. Aborttiin päätyminen on iso ratkaisu eikä kenenkään pitäisi käydä sitä läpi yksin. Tukiryhmiä on olemassa, niistä saa tietoa esim.koulupsykologilta. Keskusteluapua tarjoaa mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

11 Zorro Legenda -kilpailu Uusi Zorro-elokuva on täynnä toimintaa. Pääosissa nähdään tietenkin Antonio Banderas sekä Catherina Zeta-Jones. Elokuvassa miekkasankari Zorro lupaa perheelleen jäädä eläkkeelle eli lopettaa sankarin tehtävät. On sanomattakin selvää, ettei sellainen peli vetele ja Zorro on nopeasti mukana sellaisessa juonikuviossa, että katsoja pysyy tiiviisti penkissä sitä seuratessaan. Leffan tiimoilta arvomme kolme uniikkia Zorron Legenda hupparia, joita ei taatusti kadulla vastaan kävele. Kehitä Zorrolle suomalainen vastine. Kerro taustat ja mitä tämä legendaarinen hahmo on tehnyt. Kolme parhaimman hamon kehittäneet palkitaan hupparilla. Lähetä juttusi sekä yhteystietosi marraskuun 21. mennessä osoitteeseen Kuukauden kieli Tanska Kuka olet? Astrid Myrup, 21, muusikko Mistä olet kotoisin? Köpenhaminasta, Tanskan pääkaupungista Opiskeletko? Mitä? Yritän päästä sisään musiikkikonservatorioon. Mitä harrastat? Soitan ja sävellän musiikkia Kerro perheestäsi? Isäni on lääkäri ja äitini opettaja. Isoveljeni on 24-vuotias ja opiskelee lääketiedettä ja siskoni on 8-vuotias. Meillä on hyvä perhe. Mitä mieltä olet Suomesta? Suomi on melko samanlainen kuin Tanska, kulttuuri ja ihmiset, joten tuntuu kuin olisin kotona. Kerro maastasi? Se on maa täynnä vaihtoehtoja ja antaa mahdollisuuden tehdä kaikkea. Me tanskalaiset olemme avoimia uusille asioille. Millainen olet? Erikoinen, haluan kyseenalaistaa asiat. Ajattelen paljon. Haluan oppia tuntemaan itseäni ja muita, minusta on mukavaa vain tarkkailla ihmisiä. Kuka on lempi artistisi? Lempiartistini on Tori Amos, mutta pidän kyllä muistakin, jos sanoissa on sanoma. Jos sinulla olisi valtaa, mitä muuttaisit tässä maailmassa? Olisin Robin Hood ja ottaisin rikkailta antaakseni köyhille. Oikeasti lopettaisin vääryydet ja tekisin köyhyydestä historiaa! Lähetän terveiseni... ystävilleni ja perheelleni. He ovat paikalla kun tarvitsen heitä. Erityisterveiset ystävälleni, jolla on tänään syntymäpäivä (12.8)! Hvem er du? Astrid Myrup, 21, spiller musik Hvor er du fra? København, hovedstadem i Danmark Studerer du? Hvad? Jeg prøver at komme på musikkonservatoriet Hvad er dine hobbies? Jeg spiller og skriver musik. Fortæl om din familie? Min far er læge og min mor er lærer. Min storebror er 24 år og læser medicin, og min søster er 8 år. Det er en god familie. Hvad synes du om Finland? Det minder meget on Danmark, både kulturen og folk, så det søles nasten sam hjemme. Fortal om dit land? Det er land med mange muliqheder, og kun de begransringer vi selv satter. Jeg synes danskerne er et tolerant men ogpå reserveret solk. Beskriv dig selv som person? Jeg er nysgerrigvil gerne lære nyt om mig selv iandre. Jeg er observerende og tænksom. Hvad er din kunstner? Min yndlingskunstner er Tori Amos, men jeg kan lide det meste -bare det har sjal og tanke. Hvis du havde magt, hvad ville du så avidre i verden? Jeg ville vare Robin Hood og tege fra de vige og givet il de sattige. Hvis jeg virkelig havde magt ville jeg stoppe uretfardighed og make poverty history! Jeg sender karlige hilsnner till... min venner og min familie. De er der når jeg har brug for dem. Og især karlige hilsner til min ven der har sødselsdag idag (12.8)! 11

12 Mikä Nato on? TEKSTI: MARI HOKKANEN I KUVAT: NATO VANHA NATO. NATO perustettiin toisen maailman sodan jälkeen suojelemaan Läntistä eurooppaa ja yhdysvaltoja suurvalloilta ja hullaantuneilta diktaattoreilta. Toisesta maailmansodasta oli arvatenkin hieman pelottavia kokemuksia Hitleriä muisteltaessa eikä iso paha neuvostoliitto ja kommunistit ainakaan turvallisuuden tunnetta länsi-liittoutuneiden keskuudessa lisänneet. Niinpä huhtikuun 4 päivä 1949 kahdentoista liittoutuneiden maan edustajat kokoontuivat Washington D.C: hen allekirjoittamaan sotilasliittouman perustuskirjaa jonka tärkeimmäksi artiklaksi nousi artikla numero 5. Kyseisen artiklan mukaan hyökkäys yhtä nato maata vastaan tulkittiin hyökkäykseksi kaikkia nato liiton maita vastaan. Artikla velvoitti jäsenmaita hyökkäyksen sattuessa toimimaan. Muunlainen yhteistyö NATOn piirissä on vapaaehtoista. Ensimmäisen kerran artiklaan turvauduttiin 12. syyskuuta 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen vastauksena hyökkäykselle Yhdysvaltoja vastaan. Alkuvaiheessa NATO:lla ei ollut järjestäytynyttä komentostruktuuria eikä päämajaa. Korean sodan syttyminen 1950-luvulla toi tähän muutoksen, kun alettiin ymmärtää että vastaavanlainen uhka voisi koskettaa myöskin Eurooppaa. Liittoutuneet maat sopivat yhdistyneen armeijan ja militaristisen rakenteen perustamisesta. Ensimmäiseksi NATO;n ylikomentajaksi valittiin yksimielisesti tuon ajan suuri sotasankari, Normandian maihinnousunkin suunnitellut Kenraali Eisenhower joka sittemmin myöskin valittiin yhdysvaltojen 34. presidentiksi. Väliaikaisena päämajana tuolloin toimi Pariisissa sijaitseva hotelli Astonia. Päämajalle oli kuitenkin tarvetta ja heinäkuussa 1951 uusi päämajakompleksi SHAPE avasi ovensa Rocquencourtissa. Sittemmin ranskan vetäytyessä täysjäsenyydestä tukikohta muutettiin Belgiaan. NATO;n kylmän sodan aikaisessa historiassa voidaan erottaa kolme toisistaan poikkeavaa strategiaa. Alkutaival oli totaalista kovanaama politiikkaa, yhdysvaltojen omatessa ydinasemonopolin aseman. Eisenhowerin jätettyä paikkansa tullakseen presidentiksi hänen seuraajakseen valittiin korean sodassa kunnostautunut kenraali Matthew B. Ridgway. Jo hänen kaudellaan alkaneet muutokset saattoi loppuun seuraava ylipäällikkö kenraali Alfred M. Gruenther, joka astui virkaan Vuoteen 1957 mennessä strategia oli muuttunut totaalisen sodan strategiasta n.s massiivisen vastaiskun strategiaan. ACE kasvoi nopeasti Turkin ja kreikan liityttyä sotilasliittoon 1952 sekä saksan liittotasavallan liityttyä oli jälleen uuden pomon aika ja sellainen järjestettiin ilmavoimien kenraali Lauris B. Norstadista joka joidenkin mielestä kiitettävästi veti NATO:n läpi aikakauden johon kuului kuumia poliittisia ajanjaksoja kuten vaarallinen kylmänsodan konfrontaatio joka alkoi berliinissä 1958 ja johti berliinin muurin rakentamiseen elokuussa Tämän ajanjakson aikana NATO;n strategia muuttui jälleen ja yhä kauemmaksi pelkästään ydinase politiikkaan nojaavasta visiosta. Kenraali Nordstad vetäytyi eläkkeelle vuonna 1963 ja sittemmin nato siirtyi joustavan vastatoimen strategian aikakauteen. Tämä joustavan vastatoimen aikakausi johti NATO;n historiallisesti merkittävään tapahtumaan nimittäin Ranskan vetäytymiseen sotilasliiton täysvaltaisesta jäsenyydestä. Ranskan ja NATOn välinen erimielisyys oli kehittynyt jo vuosia kun ranskan hallitus oli yhä enenevässä määrin tyytymätön amerikkalaisten dominoivaan asemaan sotilasliitossa. Joulukuussa 1965 ranskan presidentti Charles de Gaulle teki päätöksen ranskan erosta Naton kanssa. Hänet oli juuri valittu toiselle kaudelle. Ranska oli pohtinut omia ydinase resurssejaan jo pidemmän aikaa. Presidentti de Gaulle oli eri mieltä amerikan aikomuksesta korvata massiivisen vastaiskun strategia joustavan vastatoimen strategialla, koska uskoi tämän tarkoittavan amerikan halukkuuden puolustaa eurooppaa ydinaseilla vähentymistä. Lopulta kävi niin, että SHAPEn ja muut päämajat päätettiin siirtää Ranskasta Belgiaan huhtikuuhun 1967 mennessä. Belgian hallitus määräsi että tukikohdan tuli sijaita vähintään 50 km brysselistä, koska se oli riskialtis sodan ajan iskukohde SHAPE (supreme headquarters allied powers europe) sulki ovensa Rocquencourtissa Pariisin lähellä 30. maaliskuuta 1967 ja seuraavana päivänä avajaisseremoniaa vietettiin uudessa päämajassa Casteaussa, missä se sijaitsee vieläkin. Berliinin muurin hajoaminen 1989 siirsi Natonkin uudelle aikakaudelle. Muurin hajoamista seurasi Saksan yhdistyminen 1990, Varsovan liiton hajoaminen, Neuvostoliiton romahtaminen sekä nopeasti lähentyvät idän ja lännen suhteet. UUSI NATO 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun tapahtumat loivat muutoksen tarpeen myös natoon jonka toiminta oli pääosin nojannut kylmään sotaan. Kun aiemmin oli tukeuduttu suuriin armeijoihin ja raskaisiin kalustoihin nyt NATOn toimintaa haluttiin saada pienemmäksi ja joustavammaksi ja uusia nopean toiminnan iskujoukkoja perustettiin, sotilaiden määrää vähennettiin, kemiallisia- ja ydinaseita roudattiin takaisin Amerikkaan ja tulevaisuuteen katsottiin upseerin silmät liikutuksena kosteina; vaikka kylmä sota olisikin ohi niin nato pysyy. Elokuussa 1990 alkoi Irakin Kuwaitin miehitys ja persianlahden sodan päätyttyä kriisejä syntyi myös Eurooppaan kun Jugoslavia alkoi

13 NATO eli (North Atlantic Treaty Organisation) Pohjois- Atlantin liitto vaikuttaa tällä hetkellä olevan suuri kuuma peruna, josta puhutaan ja vaietaan vaihtelevasti riippuen valta statuksesta. Rauhanjärjestöt julkaisevat tutkimuksiaan suomalaisten mielipiteistä sotilasliitosta ja poliitikot väistelevät minkä kerkiävät. Mistä on siis kysymys? NATO:sta puhuttaessa voidaan ainakin sotilasliiton itsensä toiveiden mukaisesti erotella kaksi aikakautta: Vanha- ja uusi nato. Vanhalla tarkoittaen kylmän sodan aikaista sotilasliittoa ja uudella kylmän sodan jälkeisen aikakauden sotilasliittoa. murentua. Taisteluita käytiin Sloveniassa, Kroatiassa ja Bosnia-Hertzegovinassa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen lukuisat Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olleet maat liittyvät NATOon. Perinteisesti puolueettomat Euroopan maat Ruotsi, Suomi, Irlanti, Sveitsi ja Itävalta jättäytyivät liiton ulkopuolelle, kuten myös Venäjä. Monien näidenkin maiden kanssa NATO on luonut yhteistyötä m.m rauhankumppanuus ohjelman puitteissa. Slovenia ja entisen Varsovan liiton maat Bulgaria, Viro, Latvia, Liettua, Romania ja Slovakia liittyivät 29. maaliskuuta NATON POLIITTINEN STRUKTUURI NATO:a hallitsee sen 26 jäsenmaata. Jokainen jäsenvaltio lähettää oman diplomaattisen edustajansa NATO:n päämajaan brysseliin,belgiaan. Yhdessä vakituiset edustajat muodostavat pohjois-atlantin neuvoston. Neuvosto tapaa kerran viikossa ja omaa poliittisen auktoriteetin sekä päätäntövallan. Neuvosto tapaa korkeamman tason virkamiehiä kuten ulkoministereitä, puolustusministereitä ja valtion päämiehiä, päättääkseen suurista linjavedoista. Kaikista päätöksistä pitää olla yksimielisyys. Äänestyksiä ei pidetä, eikä enemmistön mukaan mennä. Jokaisella jäsenmaalla on veto oikeus tekeillä oleviin päätöksiin ja jokainen jäsenvaltio on vastuussa tekemistään päätöksistä. Jokaisella maalla on myös oma sotilasedustaja. Yhdessä jäsenmaiden armeijan edustajat muodostavat sotilasneuvoston. Sotilasneuvoston periaatteellinen rooli on antaa neuvoa militarisesta politiikasta ja strategioista.. NATON MILITARISTINEN STRUKTUURI NATO:n militaristisia operaatioita johtaa kaksi strategista komentajaa, kummatkin amerikkalaisia. Heidän avustajinaan toimii armeijan ylimmät henkilöstöt eri sotilasliiton maista. Strategiset komentajat vastaavat sotilaskomitealle vastuualueidensa kokonaissuunnasta. Allied Command Transformation-ACT on vastuussa joukkojen koulutuksesta ja muuntumisesta. Allied Commander Operations taasen on vastuussa operaatioista ympäri maailman. RAUHANKUMPPANIT Rauhankumppanuus ohjelma (The Partnership for Peace- PFP) luotiin NATO:n uudistus vuosina 1994 ja siitä lähtien siihen on liittynyt 30 maata, joista kymmenestä on sittemmin tullut sotilasliiton täysivaltaisia jäseniä. Ohjelman virallisena tarkoituksena on liittoutuneiden ja liittoutumattomien maiden välinen yhteistyö ja konfliktien minimoiminen. käytännössä rauhankumppanuutta on kuitenkin pidetty enemmänkin siirtymäkautena ennen täysvaltaista jäsenyyttä. Yhtenä virallisena tarkoituksena on myöskin kommunikaatio yhteyden ja luottamuksen lisääminen liittoutuneiden ja liittoutumattomien välillä sekä liittoutumattomien maiden armeijoiden kouluttaminen NATO:n rinnalla toimimiseen. Muita PFP:n rinnalla toteutettavia ohjelmia ovat kaksivuotinen yksilöllinen kumppanuusohjelma (Individual Partnership Programme-IIP) joka toimii ainoastaan jokaisen kumppanimaan ja NATO;n välillä.kumppanuus suhde pitää sisällään sekä puhtaasti sotilaallista yhteistyötä että rauhanturvaamista ja kriisienhallintaa. Myöskin kumppani maan omat ainutlaatuiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon. PFP on varannut resursseja myöskin varastoitujen maamiinojen tuhoamiseen tarkoitettuun koulutukseen mikäli kumppanuus maa rahoittaa projektin. Kesäkuussa 2004 Istanbulissa Nato sinetöi rauhankumppanuustoiminnan suuntaamisen enemmän Keski-Aasian ja Kaukasian maihin. SUOMI JA NATO Suomi liittyi NATO;n rauhankumppanuus ohjelmaan Suomi on myöskin ollut Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston jäsen (Euro-Atlantic Partnership Council EAPC) vuodesta 1997, jolloin se perustettiin. Suomi osallistuu Nato;n kriisinhallintatoimintaan lähettämällä suomalaisia toimijoita kriisialueille. Tälläkin hetkellä suomalaisia on eri tehtävissä sekä rauhanturvaajina että siviilikriisinhallintahenkilöstönä Euroopassa, Afrikassa, keski-aasiassa sekä Lähi-Idässä. Suomi on ollut myöskin mukana sekä Bosniassa että Afganistanissa. Kosovossa KFOR-operaatiossa toimii n. 550 suomalaista rauhanturvaajaa ja Afganistanissa vajaat 100..Suomi otti vuonna 2004 toteuttaakseen 55 Naton tarjoamaa kumppanuustavoitetta, joiden kautta kehitetään Suomen kansallisia kriisinhallintavalmiuksia. NATON OPERAATIOT NATOn ensimmäinen varsinainen sotilaallinen yhteenotto oli Kosovon sodassa 24. maaliskuuta 1999, jolloin NATO pommitti 11 viikkoa Serbia ja Montenegroa ilman YK;n valtuutusta. 10.helmikuuta 2003 NATO ajautui kriisiin, Ranskan ja Belgian käyttäessä vetooikeuttaan estämään NATOn joukkojenlähetyksen Turkkiin edeltäen Irakin sotaa. Saksa ei käyttänyt vetooikeuttaan mutta ilmaisi sille tukensa. 16. huhtikuuta 2003 NATO otti ensimmäisen kerran tehtävän Pohjois-Atlantin alueen ulkopuolella ottaessaan vastuun Afganistanin rauhaturvajoukoista. Päätös tehtiin Saksan ja Alankomaiden ehdotuksesta ja kaikki NATO-maat hyväksyivät sen yksimielisesti. Toimivalta alueella siirrettiin NATOlle 11. elokuuta. Perustajavaltiot: Alanko-maat, Belgia, Islanti, Italia, Kanada, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Tanska, Iso-britania, Yhdysvallat. Liittoutuneet rauhankumppanusohjelmaan: Turkki 1952, Romania 2004, Latvia 2004, Liettua 2004, Bulgaria 2004, Espanja 1982, Kreikka 1952, Puola 1999, Tsekki 1999, Unkari 1999, Viro 2004, Saksa 1955, Slovakia 2004, Slovenia

14 Psst... OLLAKKO NATOA VAI EIKÖ OLLA? TEKSTI: MARI HOKKANEN Lukiessani ulkoministeriön sivuilta NATO:sta ja Naton yhteistyökumppanuudesta ja kriisinhallintatehtävistä ja pelastusoperaatioista, rintaani syttyi lämmin tunne: ihanaa! NATO suojelee maailmaa, auttaa muita maita rakentamaan demokratiaa, haluaa läpinäkyvyyttä asebudjetointiin, näkee köyhyyden estämisen tärkeänä osana maailman rauhan rakentamisessa ja haluaa olla demokraatinen järjestö joka levittää vapauden sanomaa. Se taistelee terrorismia vastaan ja yrittää auttaa etnisiä konflikteja, jotka se näkee mailmanrauhan uhkana. Olen samaa mieltä! Olen samaa mieltä! Minäkin näen demokratian puutteen ja köyhyyden turvallisuuteni uhkana! Minäkin haluan kansainvälistä yhteistyötä humanitääristen konfliktien ratkaisemiseen! Sitten lämpö, jonka tunsin rinnassani alkoi pikku hiljaa hiipua. Onko NATO:n sotilasliitto sittenkään oikea organisaatio hoitamaan humanitäärisiä projekteja? Toisessa kädessä on ohjukset ja aseet, ja toisessa hieman maissivelliä ja sidetarpeita. Hmm. Onkohan humanitäärinen linjaveto sittenkin vain yritystä pehmentää imagoa ja yrittää saada NATO näyttämään tarpeelliselta? Meillä olisi kyllä resursseja perustaa puhtaasti humanitäärisiä organisaatioita, jotka käyttäisivät rahansa suoraan itseasiaan eikä aseisiin. NATO-maat käyttävät asebudjetointiinsa yhteensä lähes 500 miljardia dollaria vuodessa - summa joka on noin 15 kertaa Suomen valtion budjetti. Yhdysvallat myöskin jatkuvasti luistavat maksamasta jäsenmaksujaan YK:lle. Köyhyyden estämiseen ei muka ole varaa, mutta aseisiin käytetään maailmanlaajuisesti viikossa yhtä paljon rahaa kuin maksaisi koko maapallon väestön ruokkiminen vuoden ajan! Tästä asebudjetoinnista huomattava osa käytetään ydinaseiden ylläpitoon ja kehittelyyn, vaikka kansainvälinen tuomioistuin teki vuonna 1996 neuvoa antavan päätöksen, jonka mukaan ydinaseiden käyttö ja sillä uhkaaminen on laitonta. NATO-maat tuskin lotkauttavat korviaan. USA, Ranska ja Iso-Britannia ovat kieltäytyneet kunnioittamasta ydinsulkusopimuksen mukaista sitoumustaan kaikkien ydinaseiden hävittämiseksi ja rikkovat jatkuvasti myös ydinsulkusopimuksen kieltoa: ne jakavat ydinaseitaan valtioille, joilla ei niitä ennestään ole. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ydinaseita löytyy nykyään Belgiasta, valtiosta, jolla ei aiemmin joukkotuhoaseita ollut. Liittyessään NATO:on Suomesta tulisi auttamatta ydinasekoalition jäsen. Entä demokratia sitten? Kiesus, siihenhän menisi koko päivä, jos alkaisin luetella kaikkia niitä tapoja, joilla NATO-maat ovat nimenomaisesti pyrkineet estämään demokratiaa. Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään, mutta jokaisella tämän päivän konfliktilla on juurensa historiassa. Saanen muistuttaa, että tämän päivän eräs suurimmista kriisipesäkkeistä, Kongo, oli Belgian siirtomaa vuosina Vuosina Kongossa kuoli yli 10 miljoonaa ihmistä Belgian valtion toimesta, ja on myös kerrottu, että ihmisiä hakattiin kiväärin perillä kuoliaaksi, jotta säästettäisiin luoteja! Kongon itsenäistyessä niin Yhdysvallat kuin Belgiakin käynnistivät Kongon pääministerin Lumumban teloituksen ja nostivat valtaan pahamaineisen diktaattorin Mobutun CIA:n avustuksella. Mobutu tapatti ja kidutti ihmisiä niin järjestelmällisesti kuin diktaattorin kuuluukin. Koko Belgian varauden voidaan katsoa rakentuneen Kongon rikkauksien ryöväämiseen. Enpä kuitenkaan nähnyt Euroopan Parlamentissa vieraillessani yhtään tummaihoista ihmistä, vaikka Belgia onkin pyrkinyt sovitteluun avaamalla rajojansa kongolaisille maahanmuuttajillle. Okei okei, vanhoja juttuja. Olihan noita siirtomaita muillakin, nykyään NATO:n sotilasliittoon kuuluvilla mailla kuten Ranskalla, Yhdysvalloilla, Iso-Britannialla, Espanjalla... Ja diktaattoreitakin on aina autettu valtaan kuten Pinochet, Franco... Äh, luistin aiheesta - noinhan toimivat liittoutuneet maat, ei NATO! Palataan siis NATO:n demokratiaan. Vaikka NATO: n jokaisella jäsenmaalla on veto-oikeus (yhden valtion vastustus kumoaa päätöksen), ja päätöksiä tehdään konsensus-periaatteella (yritetään sopia, löytää kaikkia tyydyttävä ratkaisu), ei näitä periaatteita ole kirjattu NATO: n perussopimuksiin, ja kriisitilanteissa näistä saatettaisiin luopua kokonaan. Suomella on näemmä erittäin suuri usko siihen, että Suomen kokoinen valtio käyttäisi vetooikeuttaan Yhdysvaltojen edessä. Ei tietenkään käyttäisi! Meillä ollaan kauhuissaan jo siitä, kun presidentti kritisoi Yhdysvaltojen sotaa Irakia vastaan, joka aloitettiin täysin valheisiin perustuvilla syillä (Missä joukkotuhoaseet? Löytyi vain yksi karvainen Saddam, ja hänetkin olivat yhdysvaltalaiset itse auttaneet valtaan! Haloo!) ja oli lisäksi aloitettu ilman YK:n valtuutusta. Nyt irakilaiset elävät miehityksen alla, Yhdysvaltojen päättäessä sen asioista ja pitäessä maan öljyvaroja ominaan. Miehityksestä pääasiallisen hyödyn keräävät lähellä Bushin hallitusta olevat suuryritykset. Halliburton ja Bechtel ovat saaneet suurimmat jälleenrakennusurakat, suurimpien öljysopimuksien mennessä sellaisille yhtiöille kuin Shell, BP ja Chevron. Tämä on siinäkin mielessä vakava asia, että jos Yhdysvallat tai NATO katsoo voivansa toimia kansainvälisen oikeuden vastaisesti, se auttamattomasti murentaa näiden kollektiivisten turvallisuusjärjestelmien arvovaltaa maailmanpolitiikassa. NATO itse ei voi toimia kollektiivisena turvallisuusjärjestönä, koska sotilasliitollahan tulee aina olla vihollinen, jota vastaan varaudutaan. Jos yhdysvallat ei YK:n jäsenmaanakaan noudata järjestönsä sääntöjä, miksi ihmeessä olettaisimme että Yhdysvallat NATO:n jäsenenä noudattaisi NATO: n sääntöjä tai asetuksia, kuten sitä kuuluisaa toiminnan läpinäkyvyyttä tai konsensuspäätöstä? Läpinäkyvyydestä puheenollen - EU:n ja NATO:n kriisinhallintayhteistyössä NATO on edellyttänyt EU:lta täydellistä avoimuutta, mutta samalla toivonut, että kriisinhallintaa koskevat asiakirjat määrättäisiin EU:ssa salaisiksi ja näin onkin käynyt. Kun sotilasoperaatiot, sekä niitä koskeva päätöksenteko määrätään salaisiksi, on demokraattinen ja avoin keskustelu mahdotonta. Alkuviikosta Suomessa pidettiin SALAINEN NATO-kokous, johon osallistui edustajat 39:sta jäsen- ja rauhankumppanuusmaasta. Asiasta myöhemmin kommentoinut osastopäällikkö Pauli Järvenpää, joka toimi konferenssin puheenjohtajana, kertoi asiasta seuraavaa: Koska nykyinen maailma on paha, on vähäinen julkisuus tällaisissa konferensseissa hyvästä. Sinänsä salaista materiaalia ei käsitelty, eikä kokouksen aihepiireissä ollut mitään salaista! En voinut olla nauramatta ääneen ja makeasti moista kommenttia! On totta, että maailmassa on varmasti monia tahoja, jotka haluaisivat NATO:n päämiehiä hengiltä, mutta eivät ne sen pahempia ole kuin ne NATO:n päämiehet, jotka kokoontuvat tänne puhumaan siitä, miten sen pahan saisi hengiltä. Tämän abstraktin pahan pesä -käsitteen loi, kaiketi ei niin kuuluisa älykkyydestään, presidentti G.W. Bush, ja se on nähtävästi levinnyt NATO:on yleisemminkin, sillä myöskin NATO:n päämajassa SHAPE: ssa tapaamani eversti Kai Vainio käytti k.o käsitettä. Aika kehittymättömälläkin logiikalla on selvää, ettei pahaa voi määritellä mitenkään mustavalkoisesti. Ei ole olemassa mitään yksinkertaisesti pahaa, nämä ovat näkökulmaasioita. Meillä on siis joukko Supreme Supreme ylimpiä komentajia, joilla on valta käyttää ydinaseita, ja jotka tapaavat salaisissa tapaamisissaan ja vainoharhaisesti etsivät pahaa, ja puhuvat haastatteluissaan pahasta. Minua pelottaa. Uskotko sinä, että olemme väistämättä matkalla NATO:n? Tutkimusten mukaan (mainitaan tutkimus nyt sitten tässä ettei tule sanomista: lähde tiedotteita 2/2004, maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS) suurin osa suomalaisista vastustaa NATO:a, mutta uskoo silti että Suomi on liittymässä sotilasliittoon. Se siitä demokratiasta.

15 Juuret ja Unelmat -leiri Kouvolassa TEKSTI JA KUVAT: LAURA LEINONEN Olin kolme kuukautta ollut siinä uskossa, että olen menossa parin muun nuoren kanssa Kouvolaan kesäloman lopulla tekemään lehtijuttua kansainvälisestä medialeiristä. Kesäloma kului, enkä saanut mitään lisätietoa. Kaksi päivää ennen leiriä minulle selvisi, että olenkin menossa Semiran kanssa kahdestaan. Leiri olisikin Nuortenkeskuksen järjestämä kansainvälinen juhlaleiri Keuruulla, aiheena Juuret ja Unelmat -identiteetti muuttuvassa Euroopassa. Me pitäisimme siellä työpajoja joissa ohjaisimme nuoria lehtijuttujen kirjoittamisessa. Ennakko-odotukseni leiristä olivat siis vähintäänkin sekavat, enkä oikein tiennyt mitä odottaa. Oli sateista ja pimeää kun auto viimein pysähtyi leirikeskus Pöyhölän pihaan kymmenen aikaan illalla, lukuisten liikenneympyröiden jälkeen. Meitä tultiin ulos vastaan ja ohjattiin sisälle päärakennukseen, pappilaan. Eteisen kengät nähdessäni nielaisin. Muistin, että minun olisi nukuttava nuorten kanssa ja pärjättävä epävarmalla englannillani. Nuoret olivat ryhmittyneet rennosti ruokasalin pöydille nauraen ja jutellen kovaäänisesti. Jotkut pelasivat korttia ja kiiltävistä naamoista päätellen he olivat käyneet saunassa. Esittelimme itsemme ja saimme vastaan iloiset tervehdykset. Makasin kylmässä makuupussissani kun huoneeseemme tultiin laulamaan iltalaulu saksaksi. Viimein sain unta ja nukahdin viereisestä sängystä kuuluvaan liettualaisten tyttöjen kuiskailuun. Heräsin yöllä tämän tästä: jonkun kännykkä piippaili ja viereisestä huoneesta kuului kovaäänistä kuorsausta. Huonosti nukutun yön jälkeen pikainen aamusuihku, aamupalalle ja aamuhartauteen. Tunnelma oli vaisu. Joillain oli tainnut jäädä nukkuminen vähille. Sitten alkoi ensimmäinen työpaja by Semira, jossa liettualaiset, latvialasiset, tanskalaiset, virolaiset ja suomalaiset muodostivat omat ryhmänsä. Näissä ryhmissä he pohtivat maidensa kirkon asemaa suhteessa nuoriin sekä sitä, millaisena he kirkkonsa tulevaisuuden näkevät. Näiden ajatusten pohjalta he sitten kirjoittaisivat lehtijuttunsa leirilehteen. Vaikka joillain ryhmillä olikin vähän erimielisyyksiä alussa, niin kaiken kaikkiaan jutut näyttivät syntyivät helposti ja nopeasti. Miksi omien lehtijuttujen teko tuntuu aina niin hankalalta? Lounaan jälkeen loputkin leiriläiset saapuvat ja koko paikan tunnelma muuttui. Minne tahansa katsoikin, näki hymyileviä kasvoja ja ystävyksiä, iloisia jälleennäkemisiä. Aamuväsymyksestä ei ollut enää tietoakaan! Illalla oli ohjelmaa pappilan isossa salissa. Tutustumisleikkejä, sketsejä, leikkejä ja laulua. Tunnelma oli mahtava kun koko joukko hyppi iloisesti ponileikin tahdissa. Miten näin lyhyen tutustumisen jälkeen porukasta oli jo muodostunut niin tiivis? Iltapalan jälkeen oli saunat ja uiminen loppukesän jäähdyttämässä järvessä. Suomalaiset ovat täysin järjiltään jos uivat talvellakin täällä!, huusi eräs tanskalainen tyttö ja juoksi äkkiä takaisin saunaan. Päivä päättyi latvialaisten pitämään kompletorioon, joka oli rauhoittava ja täydellinen lopetus vilkkaalle päivälle. Perjantaiaamuna olisi nukuttanut pitempäänkin, mutta minkäs teit. Tänään minun oli tarkoitus tehdä haastatteluita kuukauden kieli -palstalle. Aamupalan jälkeen oli taas aamuhartaus, jossa laulettiin leirilauluja ja kuunneltiin Raamattua. Samalla kerrottiin tämän päivän kulusta. Sitten alkoivat työpajat. Työpajoja oli kuusi ja niistä sitten sai valita mieleisensä. Vaihtoehdot olivat: kristinuskon uudet haasteet Euroopassa, kotikirkko maailmalla, kirkot ja media, Raamatun tutkimista eläytyen, juuret ja unelmat musiikissa sekä kristitty ja globaali vastuu. Semiran pitäessä lehti- ja radiotyöpajaa, menin minä etsimään sopivia uhreja haastateltaviksi kuukauden kieli -palstalle. Eksyin työpajaan, jossa keskusteltiin kristinuskon uusista haasteista Euroopassa. Jumituin tähän pajaan, koska en enää kehdannut lähteä kesken kaiken pois. Mies näytti kalvoja kalvojen perään ja luki niitä tasapaksulla äänellään. Liettualaiset tytöt katselivat kaihoisina ulos ja kiemurtelivat tuoleissaan. Tunnelma vaikutti kuolleelta. Kun tauko viimein koitti, sain yhden liettualaisen tytön haastateltavaksi. Tauon jälkeen tunnelma oli selvästi virkeämpi. Kalvot olivat loppuneet ja keskustelimme aiheesta vapaasti. Pohdimme yhdessä millainen tulevaisuus kristillisellä kirkolla on tulevaisuuden Euroopassa. Monet olivat sitä mieltä että kiinnostus on laskussa, mutta eriäviäkin mielipiteitä löytyi. Tylsän alun jälkeen työpajasta jäi hyvä fiilis ja miettimisen aihetta. Päiväkahvien jälkeen haastattelin vielä yhtä tanskalaista tyttöä. Sitten olikin jo aika lähteä kotiin päin. Sääli. Aika jäi kovin lyhyeksi ja tuntuu, että lähdimme kesken kaiken pois. Vielä olisi voinut jäädä ja tutustua tyyppeihin paremmin. 15

16 Saksasta Suomeen vaihto-oppilaaksi tullut 17-vuotias Jana Bodemann kertoo vaihto-oppilaana olosta ja vaikutteistaan Suomesta ja suomalaisista. TEKSTI JA KUVA: ESSI HEISKANEN VAIHTARIKSI? Miksi päätit lähteä vaihto-oppilaaksi? - Pidän kielistä ja eri maista, ja halusin oppia tuntemaan uuden paikan ja sen tapoja. Vaihto-oppilasvuosi on hyvä mahdollisuus mennä johonkin toiseen maahan ja oppia sen jokapäiväistä elämää. Miten valitsit liiton jonka kautta tulit? - Tulin YFU:n kautta. Serkkuni oli ollut vaihto-oppilaana saman liiton kautta, ja hänellä oli kokenut sen hyväksi. Katsoin toki muitakin vaihtoehtoja, mutta tämä tuntui parhaalta. Tein hakemuksen liitolle jossa anoin stipendiä. Sain sen, eli perheemme joutui itse maksamaan vaihto-oppilasvuodestani vain puolet. Miksi päätit tulla Suomeen? - Kaikki kysyvät tätä! Monet ihmiset eivät tiedä missä Suomi on. Halusin tulla johonkin maahan, jonka kieltä en osannut. Suomessa on myös kaunis luonto. Mitä tiesit Suomesta ennen kuin tulit? - En edes tiennyt, että Kimi Räikkönen on Suomesta! Tiesin vain millaiselta täällä näyttää. Tiesin myös että täällä on kylmä talvi ja kesällä on päiviä jolloin aurinko ei laske. Tiesin myös jotain suomalaisista perinteistä. Miten on mennyt tähän asti? - Tosi hyvin! Olin kuullut, että ihmiset täällä olisivat tosi ujoja ja että olisi vaikeaa tutustua ihmisiin, mutta se ei ole totta. Ihmiset ovat täällä aika samanlaisia kuin Saksassa. Mitä odotat tältä vaihto-oppilasvuodelta? - Yritän olla odottamatta mitään ja olla avoimin mielin, mutta kyllä sitä pakostakin miettii ja toivoo, että vanhemmat ja kaverit olisivat kivoja ja että viihtyisi. Ja tietysti haluan oppia puhumaan suomea! Miten kuvastaisit suomalaisia? - Vaikea sanoa.. Todella mukavia! Kiinnostuneita lähimmäisistään. Suomalaiset ovat myös urheilullisia, he muun muassa sauvakävelevät. Suomalaiset myös uskaltavat olla omanlaisiaan, omata oman tyylin. Oletko oppinut jo paljon suomea? Sano esimerkkejä. - Ymmärrän aika paljon, mutta puhua en vielä oikein osaa. Joulun jälkeen aion puhua vain suomea! Osaan sanoa suomeksi esimerkiksi että minä olen Jana, olen saksalainen vaihto-oppilas ja haluan puhua suomea. Mitä mieltä olet suomenkielestä? - Se on vaikeaa! Tosi erilaista kuin esimerkiksi englanti tai saksa. Esimerkiksi prepositiot lisätään sanan perään ja se on yksi sana, kun taas saksassa ja englannissa prepositio on sanan edessä omana sananaan. Ääntäminen on kuitenkin helppoa, koska sanat lausutaan samalla tavalla kuin kirjoitetaan. Entä koulusysteemi Suomessa ja Saksassa, eroavatko ne paljonkin toisistaan? - Ne ovat tosi erilaisia. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Saksassa on ehkä helpompi tutustua ihmisiin, kun on vain oman luokkansa kanssa. Täällä Suomessa taas saa keskittyä enemmänkin niihin aineisiin, mistä pitää, ja silloin opiskelu on tietenkin motivoituneempaa. Psst... Useimmat meistä ovat unelmoineet vaihto-oppilasvuodesta jossain vieraassa maassa USA on Suomessa suosituin maa vaihtoehto, mutta muut maat ovat nostaneet päätään vankasti. Joka vuosi mukaan tulee uusia maita ja suomalaisia vaihtareita löytyy aina Australiasta Brasiliaan. Vaihtariksi pääsee eri järjestöjen kautta, osa stipendillä, mutta suurimmasta osasta joutuu pulittamaan melkoisen summan rahaa. Jos rahan menon ottaa sijoituksena tulevaisuuteen, on homma ymmärretty oikein. Vaihtarivuosi on varmasti unohtumaton elämys, joka vaikuttaa koko loppuelämääsi. Kielitaito paranee ja sinulla on mahdollisuus saada ystäviä uudesta maasta ja eri kulttuurista. Myös Suomeen tulee vuosi vuodelta enemmän vaihto-oppilaita muista maista ja se on ennen kaikkea rikkaus. Mitä enemmän ihmiset tutustuvat uusiin maihin ja kulttuureihin, sitä paremmin opimme ymmärtämään toisiamme. Kuulostaa yksinkertaiselta ja sitä se on.

17 Tavarat kiertoon Kun tulee lähtö ensimmäiseen omaan asuntoon, tai opiskelijasoluun on edessä huonekalujen hankinta. Siihen saa helposti uppoamaan suuren määrän euroja, varsinkin jos kävelee suoraan kauppaan ja hankkii kaiken uutena. Ympäri Suomea löytyy kierrätyskeskuksia, joista käytännössä löytää kaiken tarvittavan uuteen tai vanhaankin kotiin. Curly kävi tutustumassa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Kyläsaaren toimipisteeseen. Suumme loksahtivat auki kaiken sen tavaramäärän johdosta. Monet ovat tajunneet kierrätyksen merkityksen ja keskuksista löytyy todella hyväkuntoisia huonekaluja, kodinkoneita, astioita jne. Ennen kaikkea meitä hymyilytti televisioiden määrä. Jos siis halajat itsellesi omaa televisiota, niin näistä paikoista sen saattaa saada parillakymmenellä eurolla. TOIMINTAIDEA Pääkaupunkiseudulla ja koko varmasti muissakin kierrätyskeskuksissa kautta maan on toiminnan idea hyvin yksinkertainen: Yleishyödyllinen toiminta, joka lisää ympäristötietoisuutta. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus tuottaa ja markkinoi neuvontapalveluita ja koulutusta. Neuvonta- ja koulutustoiminnan asiakkaita ovat niin neuvontaa tarvitsevat yksittäiset ihmiset ja neuvontaa ostavat organisaatiot. Kierrätyskeskus tuottaa omia ympäristöneuvontatapahtumia ja materiaaleja. Tämä kaikki rahoitetaan kierrätetyn tavaran myynnistä. Saatavista tuloista osa käytetään ympäristökoulutukseen. Monissa toimipisteissä otetaan vastaan ongelmajätteistä paristoja ja loistelamppuja Lisäksi jotkut keskukset ottavat vastaan lasia, pienmetallipakkauksia, pahvia, neste- pakkauskartonkia sekä kotitalouksilta ongelmajätteitä. MITEN TOIMIA? Jos kotoasi aiotaan heittää kaatopaikalle huonekaluja kodinkoneita tai muuta vastaavaa, niin voit kertoa kierrätyskeskuksista. Kaikilla ei ole varaa uusiin huone kaluihin ja kierrättämällä vähennämme todella paljon jätteen määrää. Isoa pakettiautoa ei tarvitse, sillä tavarat haetaan tarvittaessa kotoa. Vastaavasti jos itse hankkii kierrätyskeskuksesta jotain itselleen, useimmista paikoista saa kotiinkuljetuksen. Kierrättämällä näytät välittäväsi omasta elinympäristöstäsi ja voit lisätä muidenkin tietämystä ekologisesta elämäntavasta sekä tarjota mahdollisuuksia käytännön ympäristötekoihin. Lisätietoja kierrättämisestä MITÄ SINNE VOI VIEDÄ ELI MITÄ KESKUKSISTA LOPULTA LÖYTÄÄ? Toimipisteistä löytyy edullisia ja käyttökelpoisia tavaroita sekä saat tietoa ympäristöä tavanomaista vähemmän kuormittavista kulutustavoista. Keskukset ottavat vastaat ja noutavat käyttökelpoisia vaatteita, astioita, kirjoja, huonekaluja, urheiluvälineitä yms. Lahjoitetut tavarat myydään tai annetaan eteenpäin. Jotkut kierrätyskeskukset lainaavat panttia vastaan pestäviä muovisia kakkulautasia, limonadilaseja ja kahvimukeja. Panttia vastaan saattaa lainaksi myös ruokailuvälineitä ja posliinilautasia, jotka soveltuvat monenlaisiin bileisiin.

18 Kerro uudesta levystäsi Street Music. Levy on aika onnistunut. Se kuulostaa niin paljon enemmän hip hopilta kuin ennen. Siinä on tietty raakuus ja sitä ei ole ylimiksattu. Ensimmäinen levy ylimiksattiin, että saatiin se raakuus aikaan. Nyt me ei hiottu liikaa. Meillä oli sääntö räppiottojen ja vokaaliottojen suhteen, eli enintään viisi ottoa sai olla. Muuten piti kirjoittaa jotain uutta. Jos on kirjoittanut liian teknistä tekstiä, niin silloin homma alkaa pätkiä. En kritisoi niitä, jotka tekee homman pienissä pätkissä, mutta tällä tavalla ne kuulostavat paljon spontaanimmalta. Kynää ja paperia ei saa kuulla. Biisit on nyt enemmän kokonaisuuksia, eikä vain biittejä joiden päälle riimataan. Ja tekstit ovat suorempia sekä henkilökohtaisempia. Fiilistä ja suoraa puhetta, eikä nykypäivän kikkailua. Ei yritetty miettiä, että miten fiksusti asiat voisikaan sanoa, tuplamerkityksillä. Se on hienoa jos sellaisia tulee luonnostaan, mutta nyt sisältö oli tärkeintä. Ja se että niiden takaa kuuluu oikea ihminen. Levy taitaa olla positiivisempi kuin edellinen? Ehdottomasti positiivisempi kuin edellinen. Kirjoitin sen keväällä sekä kesällä ja se kuuluu varmasti. Sen verran kun Suomessa voi aurinko kuulua, niin se kuuluu. Vaikka on tapahtunut kaikenlaista, niin olin vähän paremmassa elämäntilanteessa. Mistä kappaleet kertovat? Biisit kertoo jokapäiväisestä elämästä ja mitä mä arvostan eli perhettä, ystäviä ja tyttöystävää. Joissain biiseissä otan hiukan kantaa asioihin. En poliittisesti, vaan puhun pienen ihmisen puolesta. Niin kuin viimeisessä biisissä puhun siitä kenen vuoksi kävelen, ei silleen että olisin joku Jeesus. Tämän sanon siksi, että Muutama vuosi sitten Redrama aka Lasse Mellberg sai ihmiset villeiksi hittisinkullaan Hang it Up. Sitä seurasi nuorukaisen debyyttilevy Everyday Soundtrack. Nyt on vihdoinkin uutukaisen aika ja Curly pääsi jututtamaan tätä mukavaa ja hymyilevää räppäriä. Maailman Porteilla - Redrama KUVA: NICO BÄCKSTRÖM levyltä kyllä kuulee mun asenteet ja sen miten p***a ihminen olen ollut. Yritän laittaa itseni samalle tasolle asioiden kanssa ja osoittamatta sormea. Esimerkiksi kappaleessa Rest to your life kritisoin tätä meidän nopeaa yhteiskuntaa ja varsinkin TV:tä. Tämä tyrkytys suhteista, seksistä ja ulkonäöstä on sairasta. Sitä tyrkytetään ihan liikaa. Olen iloinen että olen näin aikuinen, koska jos olisin nyt teini ja kaikkea tätä tulisi joka paikasta, olisin varmaan hukassa. Silloin kun etsii itseään, pohtii kuka on, niin tällaista tuputusta ei tosiaan tarvitsisi. Sitä olisi vain enemmän hukassa. Sinun pitää näyttää tältä, ottaa tekotissit ja mennä sille saarelle katsomaan petätkö tyttö- tai poikaystävääsi. Se on aivan sairasta. Bling Bling meininki? Jopa jenkeissä tähän on alettu reagoimaan. Kun uusin levynkansi näyttää viimeisimmältä Steven Seagalin leffamainokselta on touhussa jotain pielessä. Halusin itse ennen kritisoida tätä kaikkea ja antaa elämänohjeita. Nyt oon tajunnut etten ole sellaisessa elämän tilanteessa, että voisin antaa neuvoja kritisoivalla äänensävyllä. Olen yrittänyt kirjoitta tavalla, missä voi heittää ajatuksia ja saada ehkä muutkin ajattelemaan. Levyllä on yllättäen aika paljon kitaraa? Joo se on totta. Kaikki mun frendit valitti viime levyn jälkeen, että miksen soita kitaraa kun kerta osaan. Otin nyt tän homman kunnolla takaisin. Nyt kitaraa on melkein joka biisissä. Aika paljon pianoa ja Rhodesia ( koskettimet) on myös. Mulla oli paljon klubibiitti-ideoita, mutta päätettiin melko nopeasti ettei niitä käytetä. Me innostuttiin soittamaan ja se on hauskaa. Mitä muuta soitat kuin kitaraa? Bassoa, mutta en mitään muuta. Studioteknologia on niin hienoa, että paljoa ei tarvitse osata. Levyllä soitan kitaraa, bassoa, pianoa ja Rhodesia. Kitarat ja pianot on soitettu muokkaamatta ja muutenkin yritettiin tehdä mahdollisimman laajoja kokonaisuuksia, ettei hommasta olisi tullut liikaa palapelimäistä. Aika 18 pitkälle rakennettiin omia samplejä ja siinä oli vähän sellainen hiukan ilkeä tarkoitus. Me haluttiin että jossain nettisivuilla syntyy keskustelua ja kinaa mistä samplet on otettu ja se on jo tapahtunut. Jossain nettisivuilla joku väitti tietävänsä mistä Street Music-biisin sample on. Hauskinta tässä on, ettei siinä kappaleessa ole yhtään samplea. Suomessa tosi moni hyvä artisti on onnistunut samplaamaan tosi tunnettua musaa monenkaan sitä tajuamatta. Se on siistiä, koska sitä Hip Hop oli alussa. Koska mun levy julkaistaan ulkomailla, niin me uonhdettiin tää homma. Yksi syy on myös se, että lupien saaminen niiden käyttämiseen on vaikeaa ja äärettömän kallista. Jos niitä käytetään luvatta, niin laskua voi maksaa seuraavan kymmenen vuotta. Sitten on sellaisia nuoria vasikoita, jotka narauttaa tällaisista jutuista helposti. Niillä tyypeillä on sellainen musiikillinen tietämys, että niiden pitäisi olla töissä radiossa tai musiikkilehdissä. Sitä ei kuitenkaan tapahdu koska ne haluaa tehdä vaan omaa juttuaan. Ja sitten.. levyltä löytyy myös yksi reggaebiisi? Joo, siinä lauletaan hiukan falskisti,. Sen on tän levyn rakkauslaulu. Lähdin ensimmäisen kerran lomalle viiteen vuoteen. Mentiin neljän frendin kanssa Italiaan ja Jukka (Immonen, tuottaja) oli siis mukana. Tehtiin siellä tavallaan duunia ja kun se aurinko paistoi niin paljon että reggae biisihän siitä syntyi. Diggaan itse tosi paljon reggaesta. Viime vuosina en ole kuunnellut niin paljon, mutta mulla on koko ajan taistelu päällä sen suhteen. Tarkoitan sitä, että mun tekis joka biisissä mieli hiukan laulaa ja silloinhan se menee helposti reggaen puolelle. Mä haluisin joskus tehdä kokonaisen reggaelevyn Pommi Tommin kanssa. Sait joku aika sitten arvostetun eurooppalaisen Boarder Breaker Award-palkinnon. Arvostatko palkintoja? En mä tiedä. Musta on ehkä tulossa sellainen joka arvostaa. Mä nauroin silloin sille, että olin ehdolla Emma-palkinnon saajaksi. Esimerkiksi Elastinen ja kumppanit on ollut ehdolla viisi kertaa ja palkintoa ei vain ole tullut. Jos sä olet vaan ehdolla saamatta palkintoa, niin siitä tulee eräänlainen porkkana jonka perässä juoksee saamatta sitä kiinni. Siitä tulee lopulta itsetarkoitus, se ruma pysti on saatava. BBA oli hieno juttu ja suuri yllätys. Se oli mulle hyvä juttu ja edisti useita asioita. Siitä tuli paljon juttua monessa eri paikassa. Esimerkiksi Intian MTV halusi mun videon sinne pyörimään. Rumahan se palkinto on. Nyt se on äidillä ja se ottaa sen esiin varmaan aina kun tuun kotiin. Heh. Keikat? Jotain suunnitelmia kiertueiden suhteen on. Levy tulee nyt, mutta kiertueet on luvassa vasta keväällä. Mä palaan studioon ennen joulua ja alan ajoissa miettimään jo seuraavaa levyä. En halua että tässä menee taas kaksi vuotta seuraavaan levyyn. Nyt saisi mennä enintään 1,5. Keikoille en ole vielä kasannut koko bändiä, mutta tässä sitä rakennetaan koko ajan. Keikoilla tulee kokoonpano aina hiukan muuttumaan, joten keikkoja kannattaa tulla katsomaan, koskaan ei siis tiedä mitä lavalta löytyy!

19 Kadut kuuluvat... TEKSTI JA KUVAT: KATI KOSKINEN Katutaide kiisteltynä taidemuotona Moniko meistä on kulkenut Suomen kaupungeissa kaduilla ja kujilla? Kuinka moni EI ole huomannut erilaisia tarroja ja muita kuvia seinissä, sähkökaapeissa, tolpissa ja muissa kohteissa? Kuinka moni on...? Ja mitä ajatuksia ne meissä herättävät... Suomen laissa kielletään toisen omaisuuteen kohdistuva ilkiteko. Niin pitääkin tehdä. Mutta kukaan ei koskaan tule vastaan tarjoamaan jotain muuta vaihtoehtoa. Kaupungit eivät järjestä taiteilijoille paikkoja, joihin saisi luvan kanssa liimailla tai maalailla. Päinvastoin, jopa sellaisista paikoista, joista mm. kaupungin ja FPS Security- vartiointifirman Stop töhryillle -kampanjan pitäisi pysyä poissa, graffitit ja muut kuvat poistetaan. Hyvänä esimerkkinä on Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen omistama Savelan skeittipuisto. Siellä on suoritettu puhdistus, jonka tuloksena nuorten hienot kuvat katosivat. VR käyttää vuosittain monen monta sataa tuhatta euroa vaunujen puhdistuksiin sen sijaan, että he voisivat luovuttaa käytöstä poistettuja vaunuja taiteilijoiden temmellyskentäksi. Kenen päivän katutaide on pilannut? Aika monen lehtikirjoitusten ja nimettömien viestien perusteella. Mutta ei ainakaan allekirjoittaneen. Eräänä syyskuisena aamuna viime vuonna se pelasti päiväni. Maanantaiaamu oli synkeä ja olo oli todella nihkeä. Mieli ja silmät maahan suunnattuna kuljin kohti Karhupuistoa. Ylitin suojatietä ja silmiini sattui kuva, joka oli sabloonalla maalattu valkoiseen raitaan. Lilan värinen Peppi Pitkätossu, jonka yläpuolella oli teksti Kyllä se siitä. Mieleni kirkastui ja päivä parani sekunnissa. Minunkaan mieltäni ei kyllä paranna vanhoihin puutaloihin maalatut päättömät sotkut, tai jonkun auton sabotointi. Se on ilkivaltaa ja väärin. Mutta pieneen päähäni ei yksinkertaisesti mahdu se, kuinka jossain sähkötolpassa oleva, hienosti tehty ja ajatuksia herättävä tarra voi olla niin väärin. Näitä tarrailijoita rangaistaan todella kovasti, pahemmin kuin monia paljon kauheampia rikollisia. Mitä kaupunki pelkää? Eikö Helsinki yksinkertaisesti haluakaan olla Euroopan kulttuuripääkaupunkeja tai edes sinne päin? Monissa muissa Euroopan suurkaupungeissa tarrataide ja graffitit ovat saaneet suurta julkisuutta, positiivista sellaista (paitsi poliiseilta..). Esimerkiksi Barcelonassa voit erityisen turisteille suunnatun kartan avulla bongailla hienoimpia kuvia ympäri kaupunkia. Suomalaisiin nuoriin ei näköjään luoteta siinä, että sopivalla vastaantulemisella töhryily ja ilkivalta saattaisi jopa karsiutua. Sen sijaan pidetään yllä ajatusta, että kehenkään ei ole luottamista ja kaikki ne kakarat ovat samanlaisia vandaaleja.. Yksi taiteilija kertoo Voima- lehdessä seuraavaa: Harmaat sähkökaapit ovat niin rumia, että niiden pystyttämisen pitäisi olla rikos. Kaupunki on äärettömän tylsä, jos siihen ei saa koskea. Tarroittelu on yritys ottaa kaupunki pala palalta takaisin. Kuvataideakatemian rehtori Mika Hannula kertoo samassa lehdessä seuraavaa: Kyse on taiteesta, joka haluaa olla läsnä kaupunkikuvassa ja käyttää kaupunkia viestinnän välineenä. Poliisi tuli tähän asiaan vastaan ottaen kantaa ainoastaan lakipykäliin. Ja niin kuuluukin tehdä, mutta jotain pitäisi tapahtua yhteiskunnassa ja sen säännöissä ja syyseuraus-suhteissa, jotta niissä olisi edes pieninkin järki. Totalitaarisella kiellolla edistetään aivan varmasti nuorten halua kapinoida yhteiskunnan tiukkoja sääntöjä vastaan. Haastattelu Haastattelin myös kirjoitukseeni tyttöä, joka asian luonteen huomioon ottaen haluaa pysytellä anonyyminä. Tämä tyttö tekee tarrataidetta hyvin pienimuotoisesti, mutta tarkoitus olisi tulevaisuudessa saada omaa tyyliään levitettyä enemmänkin. Jutussa tyttöä kutsutaan nimellä Kaisa. (nimi muutettu) Miksi ihmeessä sä aloit tekemään tarroja? Olet jo kuitenkin hieman vanhempi, et enää teini. Kaisa: No, itseasiassa monet näistä tarrojen levittäjistä eivät ole mitään teinejä, joten en pidä ikäkysymystä kovin tärkeänä. Enemmän mua kiinnostaa levittää omaa sanomaa, ja tuoda pieniä ilopilkkuja niille ihmisille, jotka kykenevät ottamaan tarrat ja muut kuvat ilopilkkuina vastaan. Ja jos joku tiukkapipokin niitä näkee, ja kenties kiinnostuu positiivisesti, on siinäkin yksi tavoite saavutettu. Mikä sun oma tyyli sitten on? Kaisa: Mä teen sellaisia robottikuvia. Niissä erilaiset robottihahmot kuuntelee kuulokkeilla musaa, joka tulee niiden sydämestä. Näissä tarroissa yhdistyy mun mieltymys elektroniseen musiikkiin, tanssiin/ liikkeeseen ja musteeseen/piirtämiseen. Hahmoissa lukee ElektrikMotionINK. Jotain uutta ja kivaa voisi näin syksyn tullen myös kehitellä. Onko näissä kyseenalaistetuissa street artin tekijöissä paljon tyttöjä? Kaisa: Ei ihan kauheasti. Mun tietääkseni. Mutta useesti on viime aikoina sattunut silmään töitä, jotka selkeesti on tyttöjen tekemiä. Joten ehkä nousevana taitelijakuntana on just nää mimmit. Mitä mieltä olet tarrataiteen saamasta negatiivisesta julkisuudesta? Kaisa: Mä ymmärrän hyvin myös niitä, jotka eivät näe pidemmälle tässä asiassa, eli niitä, jotka näkevät tarrat ja muut kuvat ainoastaan töhrimisenä ja ilkivaltana. Mun silmää ei myöskään viehätä nopeesti huitaistut tägit tai joku muu sotku. Laki ja säännöt kieltävät graffitit, tarrat ja muut, mutta kukaan ei tule asiassa taiteilijoita vastaan. Asiaan puututaan siinä vaiheessa, kun tekijät on saatava kiinni tai rangaistua. Harvat ajattelevat, et ois paljon parempi antaa tiloja, seiniä ja muita paikkoja, joihin voisi tehdä ihan luvan kanssa juttuja. Ja sitte mua ihmetyttää, että joissakin paikoissa saa kuvat olla. Esim. Hesarilla on ollu yks sellanen myyrähahmo sähkökaapissa jo pitkään, mutta sitte jostain harmaasta ja tylsästä sadevesirännistä raavitaan kivat tarrat alta aikayksikön pois... Lehtijuttuja aiheesta kannattaa lukea osotteesta www. krmi.net Sieltä saa aika hyvää infoo asian eri puolista, kannattajilta ja vastustajilta. Oletko itse joutunut tekemisiin virkavallan kanssa? Kaisa: En ole, joskus on joutunut vähän katselemaan ympärilleen, kun on tarrojaan liimaillut. Kiitos haastattelusta, Kaisa. Oisko sulla jotain muuta sanottavaa vielä lukijoille ja muillekin ihmisille? Kaisa: No sen voisi niille, jotka tuomitsevat asian, että opetelkaa katsomaan asioiden taakse. Yrittäkää etsiä kauneutta niistä pienistä kuvista ja kaikista asioista, joita ympärillänne näkyy. Ja katutaiteen kannattajille: Sopivaa ravistelua se on pieninkin tarra tai kuva!

20 Olavi Uusivirta Olavi TEKSTI: ESSI HEISKANEN, MARIANNE OKSANEN, SUVI SIMOLA, SINI SUONPÄÄ Uusivirta KUVAT: JOUKO LEHTOLA Curlyn piinapenkissä

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Jos lasten hankinta ei ole ajankohtaista, on ehkäisyä käytettävä yhdyntöjen aloittamisesta vaihdevuosiin saakka. Niin hormonaalisia kuin muitakin ehkäisyvaihtoehtoja

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Mullista elämäsi. tule Friskis&Svettis toimijaksi!

Mullista elämäsi. tule Friskis&Svettis toimijaksi! Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä, tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, kohtaat

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi!

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi! Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis-toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä; tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, jossa voit

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo Hyvän asian puolesta Auta Meitä Auttamaan Koululaisliikunta on tärkeää? Miksi me haluamme tehdä tätä: Yhteiskunnallinen vastuu koululaisten hyvinvoinnista Liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot