Toimintaympäristön muutokset ARTTUtutkimuskunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintaympäristön muutokset ARTTUtutkimuskunnissa"

Transkriptio

1 Jaana Halonen, Sirkka-Liisa Piipponen Toimintaympäristön muutokset ARTTUtutkimuskunnissa 2000-luvulla Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 10

2 TEKIJÄT Jaana Halonen Sirkka-Liisa Piipponen KARTTAKUVAT Ronny Rantamäki ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto 2011 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Puhelin Faksi

3 Sisältö Raportin kuvaus 5 OSA 1. Väestökehitys ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina Väestön määrä ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina Väestömäärän kehitys vuosina Väestönmuutoksen osatekijät vuosina Asuinkunnassa syntyneet vuonna Väestörakenne ja sen muutos ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina Väestön ikärakenne vuonna Ulkomaalaisten määrä ja määrän muutos vuosina Väestön kielijakauma ja muutos vuosina Väestön koulutusrakenne ja sen muutos vuosina Huoltosuhteen kehitys ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina Väestöllinen huoltosuhde vuosina Taloudellinen huoltosuhde vuonna Väestöennuste ARTTU-tutkimuskunnissa vuoteen Aluerakenne ja väestön sijoittuminen ARTTU-tutkimuskunnissa 36 6 Johtopäätökset 43 OSA 2. Työpaikat, yritykset ja työssäkäynti ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina Työpaikat ja niiden kehitys toimialoittain ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna Palvelualojen työpaikat vuonna Jalostuksen työpaikat vuonna Alkutuotannon työpaikat vuonna Julkisen sektorin työpaikat vuonna Työpaikkojen kehitys toimialoittain vuosina Aloittaneet ja lopettaneet yritykset ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina Työssäkäynti ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina Työpaikkaomavaraisuus vuosina Ulospendelöinti tutkimuskunnissa vuonna Sisäänpendelöinti tutkimuskunnissa vuonna Johtopäätökset 67 Liitteet Liite 1. Raportissa käytetyt pääluokitukset 69 Liite 2. Väestönmuutoksen eri osatekijöiden vaikutus väestönkasvuun ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina (N = 40) 72 Liite 3. Ikärakenne ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina (N = 40) 73 Liite 4. Ulkomaalaiset ja kielijakauma ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina (N = 40) 74 Liite 5. Koulutusrakenne ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2009 (N = 40) 75 Toimintaympäristön muutokset ARTTU-tutkimuskunnissa 2000-luvulla 3

4 Liite 6. Väestöllinen huoltosuhde vuosina 2010, 2020 ja 2030 sekä taloudellinen huoltosuhde vuosina 2000 ja 2009 ARTTU-tutkimuskunnissa (N = 40) 76 Liite 7. Väestöennuste ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina (N = 40) 77 Liite 8. Työpaikat toimialoittain ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2008 (TOL 2008), % (N = 40) 78 Liite 9. Palveluiden työpaikat ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2008 (TOL2008), % (N = 40) 79 Liite 10. Jalostuksen työpaikat ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2008 (TOL2008), % (N = 40) 80 Liite 11. Alkutuotannon työpaikat ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2008 (TOL2008), % (N = 40) 81 Liite 12. Työpaikat ja niiden muutos ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina , % (N = 40) 82 Liite 13. Työpaikkojen muutos toimialoittain ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2008 (TOL 2002), % (N = 40) 83 Liite 14. Yrityskannan muutos vuosina ja , aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä yrityskanta vuonna 2009 ARTTUtutkimuskunnissa (N = 40) 84 Liite 15. Työpaikkaomavaraisuus ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina 2001 ja 2008 ja muutos vuosina (N = 40) 85 Liite 16. Työllinen työvoima ja oman kotikunnan ulkopuolella työssäkäyvät ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2008 (N = 40) 86 4

5 Raportin kuvaus Kunta määritellään tämän raportin tarkastelussa paikallistalouden yksiköksi, jolla on alueelliset rajat ja jossa kuntalaiset elävät ja yritykset toimivat. Paikallistalous muodostuu osatekijöistä, jotka määrittävät kunnan toiminnan kehittämisen reunaehdot. Merkittävimpinä osatekijöinä ovat kunnan väestö ja työpaikat. Tässä raportissa keskitytään tarkastelemaan ARTTU-tutkimuskuntien väestörakennetta, väestönkehitystä, työpaikkoja, yrityksiä ja työssäkäyntiä tilastollisten aineistojen perusteella. Paikallistalouden näkökulmasta kunnan tehtävänä on kunnan alueen kehittäminen kuntalaisten ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. Väestö ja työpaikat nivoutuvat yhteen kun kuntaa tarkastellaan paikallistaloutena. Parhaiten tätä ilmentää taloudellinen huoltosuhde, joka kertoo kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Työikäiset tarvitsevat työpaikkoja joko kotikunnasta tai kotikunnan lähikunnasta. Kunta puolestaan tarvitsee verotuloja palvelujen järjestämiseen asukkailleen. Tämä raportti on jatkoa Olavi Kallion julkaisulle Paikallistalouden lähtökohdat Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuskunnissa (Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 4). Tilastollista analyysiä sekä väestön että työpaikkojen osalta on syvennetty ja laajennettu. Tarkastelu on tehty uusimpien saatavilla olevien tilastotietojen mukaan. Raportti antaa kokonaiskuvan 2000-luvulla tapahtuneista muutoksista ARTTUtutkimuskunnissa sekä kattavat pohjatiedot väestön ja työpaikkojen osalta. Väestötiedoista uusimmat käytettävissä olevat tilastot ovat vuodelta 2010, työpaikkojen osalta vuodelta Väestö-osiossa kuvataan väestörakennetta, väestönkehitystä ja sen osatekijöitä sekä niiden muutoksia vuosina Lisäksi tarkastellaan huoltosuhteen kehitystä, väestöennustetta ja väestön maantieteellistä sijoittumista. Väestön sijoittumistarkastelu perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2010 ruututietokanta-aineistoon, jonka väestötiedot kuvaavat vuoden 2009 lopun tilannetta. Työpaikat-osiossa selvitetään tutkimuskuntien työpaikkoja ja niiden kehitystä toimialoittain. Yritysrekisterin tietojen avulla luodaan katsausta 2000-luvun lopun laman vaikutuksesta yrityskantaan. Lopuksi tarkastellaan työllisten työssäkäyntiä niin kotikunnassa kuin muissa kunnissa. ARTTU-tutkimuskuntien nimet ja sijainti esitetään kartassa 1. Tämä raportti on tehty kesäkuussa 2011 ja siinä on käytetty tutkimuskunnista silloin käytössä olevia luokituksia. Raportissa käytetyt luokitukset (Paras-luokitus, kuntakoko, tilastollinen kuntaryhmitys, väestönkasvuun perustuva luokitus) esitetään liitteessä 1. Liitteessä pohditaan myös ristiintaulukoinnin avulla Paras-luokitusta ja tilastollista kuntaryhmitystä. Toimintaympäristön muutokset ARTTU-tutkimuskunnissa 2000-luvulla 5

6 kuntarajat: Tilastokeskus. Kartta 1. ARTTU-tutkimuskunnat ja kuntajako

7 OSA 1. Väestökehitys ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina Raportin ensimmäisessä osassa käsitellään väestönkehitystä ja väestörakennetta sekä niiden muutoksia vuosina ARTTU-tutkimuskunnissa. Väestönkehitystä tarkastellaan myös väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen näkökulmasta. Väestörakennetta ja -kehitystä kuvaavat tarkastelut perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2010 väestörakennetilastoihin. Väestönkehityksen ja -muutoksen lisäksi raportissa tarkastellaan väestön maantieteellistä sijoittumista tutkimuskunnissa. Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen 250 metriä x 250 metriä ruututietokanta-aineistoon vuodelta Ruututietokanta-aineistossa koko maan väestö on sijoitettu kunkin henkilön todellisen asuinpaikan mukaan 250 metriä x 250 metriä kattavaan ruudukkoon kartalla. Kuntien vertailuluokituksena käytetään ARTTU-tutkimusohjelman Paras-luokitusta, 5-portaista kuntakokoluokitusta, tilastollista kuntaryhmitystä sekä kuntien väestökehitykseen perustuvaa 5-portaista luokitusta. Tutkimuskuntia vertaillaan luokituksen sisällä keskenään sekä luokituksen keskiarvoon ja kaikkien tutkimuskuntien keskiarvoon. Luokitusten tarkemmat määritelmät ovat liitteessä 1 raportin loppuosassa. Tarkastelut perustuvat mukaiseen kuntajakoon. 1 Väestön määrä ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina Suomen väkiluku oli henkilöä. Koko maan väkiluku on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes henkilöllä eli yhteensä noin neljä prosenttia. Väestön kehitys on ollut muuhun Länsi-Eurooppaan nähden vaatimatonta, mutta koko EU-alueeseen nähden keskitasoa. Alueittaiset erot Suomen sisäisessä väestön kehityksessä ovat olleet merkittäviä. Väestö on jo pitkään keskittynyt Etelä-Suomeen ja muutamalle suurimalle kaupunkiseudulle. Myös erot yksittäisten kuntien väestönkehityksessä ovat olleet merkittäviä. Koko maassa väestöään eniten menettäneissä kunnissa 2000-luvun yhteenlaskettu väestötappio on ollut -20 prosentin luokkaa ja voimakkaimmin kasvaneissa kunnissa jopa +60 prosenttia. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan seuraavien kymmenen vuoden aikana Suomen väestönkasvu hieman kiihtyy. Koko maan väkiluvun arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin henkilöllä eli vajaalla viidellä prosentilla nykyiseen nähden. Väestöennusteen mukaan väestön kehityksessä ei tule tapahtumaan merkittäviä alueellisia muutoksia, vaan kasvu keskittyy edelleen samoille alueille. 1.1 Väestömäärän kehitys vuosina ARTTU-tutkimuskunnissa asuu neljäsosa koko maan väestöstä. Koko maan väkimäärä on kasvanut 2000-luvulla yhteensä lähes henkilöllä (noin 4 prosenttia). ARTTU-tutkimuskuntien osuus koko 2000-luvun väestönkasvusta on yhteensä noin henkilöä, mikä on noin 36 prosenttia koko maan väestönkasvusta. ARTTUkuntien yhteenlaskettu väestönkasvu on ollut suhteellisesti koko maan väestönkasvua voimakkaampaa, joskin myös yksittäisten ARTTU-kuntien väliset erot ovat suuria. Toimintaympäristön muutokset ARTTU-tutkimuskunnissa 2000-luvulla 7

8 Tutkimuskunnista yhteensä 17 kuntaa on menettänyt väestöään 2000-luvulla kun taas 22 kunnassa väkimäärä on lisääntynyt. poikkeaa muista tutkimuskunnista väestökehityksensä puolesta, sillä siellä kokonaisväestömäärässä ei ole tapahtunut muutosta koko 2000-luvulla (ks. taulukko 1.3). ARTTU-tutkimuskuntien väestömäärä on kasvanut suhteellisesti eniten väestömäärältään suurimmissa kunnissa. Sen sijaan alle asukkaan kunnissa väestönkehitys on jäänyt negatiiviseksi. Kehitys on näissä ARTTU-kunnissa ollut keskimäärin heikompaa kuin vastaavan kokoisissa kunnissa koko maassa. Ainoastaan ja ovat kasvattaneet väestöään alle asukkaan kokoluokkaan kuuluvissa kunnissa. Kokoluokkaan kuuluvien ARTTU-kuntien yhteenlaskettu väestökehitys on ollut keskimäärin voimakkaampaa kuin koko maan vastaavankokoisissa kunnissa. Tähän kokoluokkaan kuuluvien n ja Kirkkonummen poikkeuksellisen suuret kasvuprosentit nostavat koko ryhmän keskiarvoa, vaikka kasvu on ollut useissa tämänkin ryhmän kunnissa maltillista, jopa negatiivista. Asukasluvultaan suurimpien ARTTU-kuntien väestönkasvu noudattelee koko maan kehitystä, joskin kasvuprosentit jäävät näissä kokoluokissa hieman koko maan keskiarvojen alapuolelle. Taulukko 1.1. ARTTU-tutkimuskuntien asukasluvut vuosina 2000 ja 2010 sekä muutos vuosina kuntakokoluokittain (N = 40). Muutos-% Muutos-% Asukas- Asukas- tutkimus- koko luku luku Muutos kunnat maa Kuntakoko N Alle as ,3-7, as ,5-3, as ,3 2, as ,1 5,5 Yli as ,4 7,2 ARTTU-kunnat ,2 Koko maa ,7 Tarkasteltaessa tutkimuskuntien väestökehitystä ARTTU-ohjelman Paras-luokituksen mukaan havaitaan, että kaikista ryhmistä (liitoskunnista, syvenevän yhteistyön kunnista ja muista kunnista) löytyy väestökehitykseltään sekä taantuvia että kasvavia kuntia. Tarkastelujaksolla kaikissa Paras-luokituksen mukaisissa ryhmissä erot heikoimman ja voimakkaimman väestökehityksen omaavien kuntien välillä ovat merkittäviä. Liitoskunnissa väestömuutokset ovat kokonaisuudessaan olleet hieman maltillisempia kuin syvenevän yhteistyön tai muissa kunnissa. Kuitenkin myös liitoskuntien väestönkehitys vaihtelee melkoisesti n -10,4 prosentista n 14,2 prosenttiin. Syvenevän yhteistyön ryhmään kuuluvissa kunnissa kehitys on ollut heikointa lla -16,7 prosenttia, ja voimakkainta ssä, jossa kasvua on kertynyt peräti 26,1 prosenttia. Muiden kuntien luokkaan kuuluvissa kunnissa on menettänyt väestöään eniten, -17,6 prosenttia, ja puolestaan kasvattanut väestöään eniten, 24,4 prosenttia. 8

9 LIITOSKUNNAT SYV. YHTEISTYÖN KUNNAT MUUT KUNNAT ARTTU -KUNNAT KOKO MAA -16,7-15,1-17,6-10,4-8,4-8,5-11,0-12,1-11,5-6,2-7,0-8,5-1,9-2,3-3,5-2,0-4,3 0,0 2,2 2,0 2,7 6,0 5,0 4,9 5,1 5,0 4,4 2,8 2,7 1,0 7,8 6,4 5,2 5,2 3,7 14,2 14,1 12,3 14,8 12,2 10,6-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 7,1 19,6 24,4 26,1 Kuvio 1.1. Asukasluvun muutos-% ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina Paras-luokituksen mukaan (N = 40). Myös tilastollisen kuntaryhmityksen mukainen tarkastelu osoittaa, että 2000-luvun väestönkasvu on keskittynyt koko maassa pääasiassa kaupunkimaisiin kuntiin. Myös ARTTU-tutkimuskuntien joukossa olevat kaupunkimaiset kunnat ovat kasvaneet selvästi muita tutkimuskuntia voimakkaammin, mutta kuitenkin hieman maltillisemmin kuin kaupunkimaiset kunnat koko maassa keskimäärin. Kaupunkimaisten kuntien voimakkaasta keskimääräisestä kasvusta huolimatta myös osassa tähän ryhmään kuuluvia kuntia väestönkehitys on kuitenkin ollut negatiivista. Varkaudessa, Harjavallassa, ssa ja ssa väestö on tarkastelujaksolla vähentynyt. Taajaan asuttujen kuntien ryhmään kuuluvissa ARTTU-kunnissa väestönkasvu on ollut keskimäärin voimakkaampaa kuin vastaavan ryhmän kunnissa koko maan tasol- Toimintaympäristön muutokset ARTTU-tutkimuskunnissa 2000-luvulla 9

10 la. Tosin tästäkin ryhmästä löytyy sekä negatiivisen että positiivisen kehityksen kuntia. Liedossa ja Mustasaaressa väestönkehitys on ollut voimakkainta kun taas ssä, ssa ja ssa väestö on vähentynyt voimakkaasti. Maaseutumaiset kunnat ovat menettäneet koko maassa väestöään tasaisesti koko 2000-luvun ja tämä näkyy myös ARTTU-tutkimuskuntien kehityksessä. Maaseutumaisten kuntien luokkaan kuuluvissa ARTTU-kunnissa väestö on vähentynyt jopa voimakkaammin kuin vastaavassa luokassa koko maan tasolla. ARTTU-kunnissa väestö on vähentynyt kaikissa maaseutumaisten kuntien luokkaan kuuluvissa kunnissa Uuraisten (+10,6) kuntaa lukuun ottamatta. Taulukko 1.2. ARTTU-tutkimuskuntien asukasluvut vuosina 2000 ja 2010 sekä muutos vuosina tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan (N = 40). Muutos-% Muutos-% Asukas- Asukas- ARTTU- koko Tilastollinen luku luku Muutos kunnat maa kuntaryhmitys N Kaupunkimaiset kunnat ,5 7,1 Taajaan asutut kunnat ,9 0,2 Maaseutumaiset kunnat ,4-5,5 ARTTU-kunnat ,2 Koko maa ,7 ARTTU-tutkimuskunnat on tässä raportissa luokiteltu vuosien yhteenlasketun väestönkehityksen mukaisesti viiteen väestönkasvua kuvaavaan luokkaan: 1 = voimakkaasti vähenevän väestön kuntiin, 2 = vähenevän väestön kuntiin, 3 = ei merkittävää muutosta -kuntiin, 4 = kasvukuntiin ja 5 = voimakkaan kasvun kuntiin. Voimakkaasti vähenevän väestön kuntia ovat kunnat, joissa väestö on vähentynyt tarkastelujaksolla yli 10 prosenttia, vähenevän väestön kunnissa väestö on vähentynyt -2,5-10 prosenttia, ei merkittävää muutosta -ryhmään kuuluvissa kunnissa väestönkehitys on ollut -2,5 2,5 prosenttia, kasvukunnissa 2,5 10 prosenttia ja voimakkaan kasvun kunnissa yli 10 prosenttia. Tutkimuskunnat jakaantuvat väestökehityksen suhteen tasaisesti näihin luokkiin; voimakkaasti vähenevän väestön kuntia on yhteensä 7, vähenevän väestön kuntia 7, ei merkittävää muutosta -ryhmään kuuluvia kuntia 7, kasvukuntia 10 ja voimakkaan kasvun kuntia 9. 10

11 Taulukko 1.3. ARTTU-tutkimuskuntien asukasluvut vuosina 2000 ja 2010 sekä muutos vuosina väestönkasvun voimakkuuden mukaan (N = 40). Väestömäärän Väkiluku Väkiluku Muutos Muutos-% muutoksen luokitus Koko maa ,7 ARTTU-kunnat yhteensä ,2 VOIMAKKAASTI VÄHENEVÄN VÄESTÖN KUNNAT , , , , , , , ,4 VÄHENEVÄ VÄESTÖN KUNNAT , , , , , , , ,5 STABIILIN VÄESTÖMÄÄRÄN KUNNAT , , , , , , , ,2 KASVUKUNNAT , , , , , , , , , , ,8 VOIMAKKAAN KASVUN KUNNAT , , , , , , , , , ,1 Toimintaympäristön muutokset ARTTU-tutkimuskunnissa 2000-luvulla 11

12 1.2 Väestönmuutoksen osatekijät vuosina Edellä tarkasteltu väestön kokonaismuutos muodostuu luonnollisesta väestönmuutoksesta ja muuttoliikkeestä. Luonnollinen väestönkasvu muodostuu vuoden aikana syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta ja muuttoliike puolestaan sekä maan sisäisestä muutosta (= kuntien välisestä muuttoliikkeestä) että siirtolaisuudesta (maahanmuutosta ja maastamuutosta). Kuntien välinen nettomuutto Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus. Nettosiirtolaisuus Nettosiirtolaisuus on maahanmuuton ja maastamuuton erotus. Kokonaisnettomuutto Kokonaisnettomuutto on kuntien välisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden summa. Koko maassa luonnollinen väestönkasvu ja nettosiirtolaisuus ovat kasvattaneet väkilukua suurin piirtein saman verran vuosina Syntyneitä on ollut tarkastelujaksolla henkilöä enemmän kuin kuolleita, jolloin väestönkasvua on kertynyt tätä kautta 1,8 prosenttia. Nettosiirtolaisuuden myötä koko maan väkiluku on kasvanut vastaavana ajanjaksona hieman yli henkilöllä eli yhteensä 1,9 prosenttia. ARTTU-tutkimuskunnissa vastaavat osuudet ovat olleet 2,3 prosenttia ja 2,1 prosenttia eli hieman koko maan arvoja korkeammat. Kunnittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria tutkimuskuntien välillä. Luonnollisen väestönkasvun kasvuvaikutus on vaihdellut tarkastelujaksolla ARTTU-kunnissa Haukiputaan 11,8 prosentista Hirvensalmen -12 prosenttiin. Myös maan sisäisen muuttoliikkeen eli kuntien välisen nettomuuton vaikutus on vaihdellut merkittävästi kuntien välillä. Kuntien välinen nettomuutto on ollut voimakkainta kokoluokkaan asukasta kuuluvissa kunnissa. Maan sisäisen muuttoliikkeen suhteen vetovoimaisin kunta on ollut edellä mainittuun kokoluokkaan kuuluva, jossa kuntien välinen muuttoliike on kasvattanut väestöä aikavälillä yhteensä 16,3 prosenttia. Myös Kirkkonummella (10,7 %) ja ssa (9,9 %) maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus on ollut varsin huomattava. Tässä suhteessa suurimmat tappiot ovat sen sijaan kokeneet (-13,9 %), (-12,2 %) ja (-12,1 %). Nettosiirtolaisuus eli maastamuuton ja maahanmuuton välinen erotus on ollut tarkastelujaksolla positiivista kaikissa ARTTU-kunnissa. Siirtolaisuuden osuus väestön kokonaiskehityksestä ei ole kuitenkaan väestötappiokunnissa riittänyt kääntämään kokonaisväestömäärän kehitystä positiiviseksi. Tarkasteltaessa ARTTU-tutkimuskuntia kuntakoon mukaan havaitaan, että alle asukkaan kunnissa ainoa kokonaisväkilukua kasvattava tekijä on ollut nettosiirtolaisuus. Luonnollinen väestönkasvu ja kuntien välinen nettomuutto ovat olleet selkeästi miinuksella tässä kuntakokoluokassa. Myös asukkaan kokoluokassa nettosiirtolaisuus on ollut väestöä kasvattava osatekijä, joskin sen kasvuvaikutus on jäänyt selvästi luonnollisen väestönkasvun ja kuntien välisen nettomuuton aiheuttaman väestökadon jalkoihin. Tässä kokoluokassa erityisesti kuntien välinen nettomuutto on vaikuttanut väestökehitykseen negatiivisesti. Yli asukkaan ARTTU-kunnissa väestönkasvun kaikki kolme osatekijää (luonnollinen väestönkasvu, maan sisäinen muuttoliike ja siirtolaisuus) ovat kasvattaneet tarkastelujaksolla tutkimuskuntien väestöä kaikissa tähän kokoluokkaan kuuluvussa kunnissa. Merkittävin väestönkasvu on kuitenkin syntynyt luonnollisen väestönkasvun kautta. Sen sijaan alle asukkaan kunnissa luonnollinen väestönkasvu on jäänyt negatiiviseksi (ks. liitetaulukko 2). 12

13 Vaikka asukasmäärältään suurimmissa tutkimuskunnissa luonnollinen väestönkasvu on ollut keskimäärin koko maan vastaavaa kehitystä voimakkaampaa, löytyy näidenkin ARTTU-kuntien joukosta sekä negatiivisen että positiivisen kehityksen kuntia. ssa luonnollinen väestönkasvu on lisännyt kokonaisväkimäärää 8,7 prosenttia, kun taas ssa syntyvyys ei ole riittänyt kattamaan kuolleisuuden aiheuttamaa väestön vajausta ja kehitys on siellä jäänyt tässä suhteessa -2,9 prosenttia tappiolliseksi. Taulukko 1.4. Väestönmuutoksen osatekijät ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina kuntakokoluokittain (N = 40). Luonnoll. Kuntien Netto- Väestön- Väki- Kokonaisväestön- välinen siirto- lisäys luvun muutos Kuntakoko N kasvu % nettom. % laisuus % % korjaus % % Alle as. 5-4,7-4,4 0,4-8,7 0,3-8, as. 8-3,3-6,8 2,4-7,7 0,2-7, as. 7 3,8 2,5 0,7 7,0-1,7 5, as. 9 2,8 0,3 1,8 5,0 0,1 5,1 Yli as. 11 2,5 1,7 2,2 6,4 0,0 6,3 ARTTU-kunnat 40 2,3 1,0 2,1 5,8-0,1 5,6 Koko maa 336 1,8 +0 1,9 3,7 0,0 3,7 ARTTU-ohjelman Paras-luokituksen mukainen tarkastelu osoittaa, että luonnollisen väestönlisäyksen osuus väestön kokonaismuutoksesta vaihtelee kunnittain melkoisesti. Sekä liitoskuntien, syvenevän yhteistyön kuntien että muiden kuntien joukosta löytyy luonnollisen väestönkehityksen suhteen niin positiivisen kuin negatiivisenkin kehityksen kuntia. Myös kun tien välisen nettomuuton vaikutus väestönkehitykseen vaihtelee kuntakohtaisesti, eikä siitä löydy säännönmukaisuutta Paras-luokituksen mukaisesti. Nettosiirtolaisuus on sen sijaan tuonut positiivista kehitystä jokaiseen ARTTU-tutkimuskuntaan aikavälillä n kunnassa nettosiirtolaisuus näyttäytyy poikkeuksellisen voimakkaana kunnassa sijaitsevan pakolaisten vastaanottokeskuksen (Oravaisten vastaanottokeskus) vaikutuksesta. Toimintaympäristön muutokset ARTTU-tutkimuskunnissa 2000-luvulla 13

14 LIITOSKUNNAT SYV. YHTEISTYÖN KUNNAT MUUT KUNNAT ARTTU-kunnat yht. Koko maa -25,0-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kuvio 1.2. Väestönmuutoksen eri osatekijöiden vaikutus koko väestökehitykseen ARTTUkunnissa vuosina Paras-luokituksen mukaan, % (N = 40). Tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan tarkasteltuna luonnollinen väestönkasvu on ollut merkittävin väestönkasvutekijä kaupunkimaisissa ARTTU-kunnissa vuosina Kaupunkimaisten kuntien väestöä ovat tosin lisänneet myös nettosiirtolaisuus ja kuntien välinen nettomuutto. Myös taajaan asuttujen kuntien merkittävin väestöä kasvattava osatekijä on ollut luonnollinen väestönkasvu. Maaseutumaisten kuntien ryhmässä sen sijaan nettosiirtolaisuus on ollut ainoa väestöä lisäävä osatekijä. Kuntien välisessä nettomuutossa maaseutumaiset kunnat eivät ole pärjänneet. n kunnan ennätyksellisen suuri nettosiirtolaisuuden osuus vääristää tässä suhteessa kaikkien maaseutumaisten kuntien keskiarvoa. Ilman ä maaseutumaisten kuntien yhteenlasketun nettosiirtolaisuuden väestöä kasvattava osuus jäisi tarkastelujaksolla 1,2 prosenttiin (ks. taulukko 1.5). 14

15 Taulukko 1.5. Väestönmuutoksen osatekijät ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan (N = 40). N Luonnoll. Kuntien Netto- Väestön- Väki- Kokonais- Tilastollinen kunta- väestön- välinen siirto- lisäys luvun muutos ryhmitys kasvu % nettom. % laisuus % % korjaus % % Kaupunkimaiset kunnat 19 2,8 1,6 2,1 6,5 0,0 6,5 Taajaan asutut kunnat 11 1,6 0,3 1,1 3,0-1,1 1,9 Maaseutumaiset kunnat 10-4,7-7,3 2,3-9,7 0,2-9,5 ARTTU-kunnat 40 2,3 1,0 2,0 5,3-0,1 5,2 Koko maa 336 1,8 1,9 3,7 0,0 3,7 Voimakkaasti vähenevän väestön ja vähenevän väestön kunnissa kuntien välinen nettomuutto on ollut tarkastelujaksolla voimakkaimmin väestönkasvua hidastava tekijä. Näihin luokkiin kuuluvat kunnat ovat maan sisäisessä muuttoliikkeessä menettäneet väestöään muille kunnille. Eniten tappiota kuntien välisessä nettomuutossa ovat kärsineet,,, ja. Kasvukunnissa väestömuutoksen eri osatekijöiden vaikutus on ollut tasaisempaa. Luonnollinen väestönkasvu, kuntien välinen nettomuutto ja nettosiirtolaisuus ovat kukin kasvattaneet väestöä kasvukunnissa. Voimakkaan kasvun ARTTU-kunnissa luonnollinen väestönkasvu on ollut muita väestönmuutoksen osatekijöitä voimakkaampi kasvutekijä. Etenkin Haukiputaalla, Kirkkonummella ja ssä luonnollinen väestönkasvu on ollut huomattavaa. Voimakkaan kasvun kunnat ovat olleet varsin vetovoimaisia myös kuntien välisen nettomuuton suhteen. Sen sijaan nettosiirtolaisuuden väestöä kasvattava vaikutus on ollut tässä kuntaryhmässä vähäisempi. Taulukko 1.6. Väestönmuutoksen osatekijät ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina kuntien väestönkasvun voimakkuuden mukaan (N = 40). Väestömäärän Luonnoll. Kuntien Netto- Väestön- Väki- Kokonaismuutoksen väestön- välinen siirto- lisäys luvun muutos luokitus N kasvu % nettom. % laisuus % % korjaus % % Voimakkaasti vähenevän väestön kunnat 7-3,8-10,0 1,2-12,7 0,1-12,6 Vähenevän väestön kunnat 7-2,5-6,5 1,9-7,1 0,1-7,0 Stabiilin väestömäärän kunnat 7-0,7-1,4 2,5 0,4 0,1 0,4 Kasvukunnat 10 1,6 1,1 2,2 4,8 0,0 4,4 Voimakkaan kasvun kunnat 9 7,3 5,9 1,4 14,7-0,4 14,8 ARTTU-kunnat 40 2,3 1,0 2,0 5,3-0,1 5,2 Koko maa 336 1,8 1,9 3,7 0,0 3,7 Toimintaympäristön muutokset ARTTU-tutkimuskunnissa 2000-luvulla 15

16 16 Kartta 1.1. Vuosien yhteenlaskettu kokonaisnettomuutto (nettosiirtolaisuus + kuntien välinen nettomuutto) vuoden 2000 väestöstä, %. ARTTU-tutkimuskunnat ovat rasteroituna. 1.3 Asuinkunnassa syntyneet vuonna 2010 Tilastokeskuksen väestötietojen pohjalta kuntien väestörakennetta voidaan kuvata myös kuntalaisten ns. paljasjalkaisuuden näkökulmasta. Tilastot mahdollistavat tarkastelun, jossa voidaan esittää asuinkunnassa syntyneiden osuus kunnittain. Koko maassa noin 45 prosenttia väestöstä asuu synnyinkunnassaan. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuria. Koko maan tasolla tarkastellen asuinkunnassa syntyneiden osuus on pienin Kauniaisissa (15 %) ja suurin Kuhmossa (78 %). Suurimmilla kaupunkiseuduilla ja etenkin yliopistokaupungeissa asuinkunnassa syntyneiden osuus on vähäisempi kuin muissa kunnissa keskimäärin. Lähde: Tilastokeskus KL/JAH Kokonaisnettomuutto , % vuoden 2000 väestöstä 20 - (4) 10-19,99 (26) 0-9,99 (104) -9,99-0 (158) 19, (43) (1)

17 Oheisessa karttakuvassa tummimmalla värillä on esitetty kunnat, joissa asuinkunnassa syntyneiden osuus väestöstä on suurin. Vaalea väri puolestaan osoittaa kuntia, joissa asuinkunnassa syntyneiden osuus on vähäisempi. Tarkasteltaessa asuinkunnassa syntyneiden osuuksia ARTTU-tutkimuskunnissa Paras-luokituksen mukaisesti havaitaan, että kaikista ryhmistä (liitoskunnista, syvenevän yhteistyön kunnista ja muista kunnista) löytyy kuntia, joissa asuinkunnassa syntyneiden osuus on huomattavasti maan keskiarvoa suurempi, mutta myös kuntia, joissa osuudet jäävät maan keskiarvon alapuolelle. Asuinkunnassa syntyneitä on vähiten juuri suurten kaupunkien lähikunnissa ja suurimmissa kunnissa. % kunnan koko väestöstä 75 - (2) (41) (103) (89) (61) (32) - 25 (8) Lähde: Tilastokeskus MML, 2011 KL/JAH Kartta 1.2. Asuinkunnassa syntyneiden %-osuus kunnan koko väkiluvusta vuonna Toimintaympäristön muutokset ARTTU-tutkimuskunnissa 2000-luvulla 17

18 LIITOSKUNNAT SYV. YHTEISTYÖN KUNNAT MUUT KUNNAT ARTTU -KUNNAT KOKO MAA 47,6 63,1 62,5 56,5 56,0 54,5 52,8 50,9 49,8 47,3 46,2 45,6 43,2 42,5 40,7 75,0 62,3 61,7 59,5 51,6 50,8 47,4 44,7 38,3 37,9 32,1 29,0 27,8 27,1 47,6 71,9 69,4 68,5 62,9 62,7 57,5 56,4 51,4 45,3 41,8 41,1 35,4 24,5 46,8 44,7 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Kuvio 1.2. Asuinkunnassa syntyneiden osuudet ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2010 Parasluokituksen mukaan (N = 40). 2 Väestörakenne ja sen muutos ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina Tässä kappaleessa kuvataan ARTTU-tutkimuskuntien väestörakennetta vuonna 2010 ja sen muutosta vuosina Väestörakenteen osatekijöinä tarkastellaan väestön ikärakennetta, ulkomaalaisten ja vieraskielisten määrää, väestön kielijakaumaa sekä koulutusrakennetta. 18

19 2.1 Väestön ikärakenne vuonna 2010 Kuntien toiminnan kannalta merkittävin väestörakenteellinen muutostekijä on ollut ja tulee lähivuosina olemaan väestön ikääntyminen ja työikäisen väestöosuuden väheneminen. Työikäisen väestön väheneminen ja samaan aikaan tapahtuva eläkeikäisten määrän kasvu asettavat kuntien toiminnalle suuria haasteita. Tässä tarkastelussa työikäiseen väestöön luetaan kuuluvaksi vuotiaat. Koko maan tasolla työikäisen väestön määrä on vielä 2000-luvulla lisääntynyt noin henkilöllä, mutta jo vuoteen 2020 mennessä ikäryhmän ennakoidaan pienenevän yhteensä noin henkilöllä. ARTTU-tutkimuskuntien kehitys ei poikkea valtakunnallisesta suuntauksesta. Tarkasteltaessa työikäisten osuuksia ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2010 kuntakoon mukaan havaitaan, että työikäisten osuus väestöstä lisääntyy kuntakoon kasvaessa. Tilanne näyttää tältä osin samalta myös vuonna 2020, joskin työikäisten osuudet kaikissa kuntakokoluokissa pienenevät nykyisestä vuoteen 2020 tultaessa. Työikäisten suuremmat osuudet väestömäärältään suuremmissa kunnissa selittynevät näissä kunnissa sijaitsevien työpaikkojen suuremmalla määrällä. Myös lasten ja nuorten osuudet väestöstä ovat muita kuntakokoluokkia suurempia isoimmissa kunnissa. Lasten ja nuorten osuuksissa ei näyttäisi tapahtuvan suuria muutoksia kuntakokoluokittain vuoteen 2020 mennessä. Päinvastoin kuin työikäisten, lasten ja nuorten kohdalla, eläkeikäisten osuudet sen sijaan pienenevät kuntakoon kasvaessa. Eläkeläisten osuudet kasvavat merkittävästi vuoteen 2020 mennessä kaikissa kokoluokissa. Taulukko 1.7. Väestön ikärakenne ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina 2010 ja 2020 kuntakokoluokittain (N = 40). 0 6 v 7 19 v v 65 Kuntakoko Alle as. 6,9 7,6 15,2 14,9 54,5 47,2 23,3 30, as. 6,4 6,6 14,7 13,4 56,1 49,7 22,8 30, as. 9,2 9,1 17,5 17,0 56,7 52,6 16,6 21, as. 8,6 8,5 16,4 15,7 58,0 52,9 17,0 22,9 Yli as. 7,6 7,5 13,9 13,3 61,4 56,9 17,1 22,3 ARTTU-kunnat 7,8 7,8 14,7 14,0 60,2 55,5 17,3 22,7 KOKO MAA 7,8 7,8 14,9 14,1 59,8 55,2 17,5 22,9 Ryhmiteltäessä tutkimuskunnat ARTTU-ohjelman Paras-luokituksen mukaan havaitaan, että työikäisten suhteellinen osuus on suurin liitoskunnissa ja pienin syvenevän yhteistyön kunnissa. Liitoskunnissa työikäisten osuutta nostavat tähän ryhmään kuuluvat suuret kaupungit, ja, joissa työikäisten osuus on keskimääräistä suurempi (ks. liitetaulukko 3). Kuviossa 7 on kuvattu työikäisen väestön %-osuudet ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2010 ja vuonna Tumma ja vaalea palkinosa yhdessä kuvastavat tilannetta vuonna Vaalea palkin osa kuvaa työikäisen väestön vähenemää prosenttiyksikköinä vuosina , jolloin tumma palkinosa yksinään kuvaa tilannetta vuonna Kuviosta voidaan havaita, että muutokset työikäisen väestön osuuksissa aikavälillä ovat merkittäviä, ssa jopa -10 prosenttia. Huomionarvoista on kuitenkin se, että vaikka työikäisten osuus kuntien koko väestömäärästä vähenee kaikissa ARTTU-kunnissa, työikäisten absoluuttinen määrä kuitenkin kasvaa absoluuttisesti joissakin ARTTU-kunnissa. Tällaisia kuntia ovat voimakkaan väestönkasvun kunnat,,,,, ja. Näitä kuntia yhdistää suurten kaupunkien läheisyys ja positiivinen väestöennuste. Toimintaympäristön muutokset ARTTU-tutkimuskunnissa 2000-luvulla 19

20 LIITOSKUNNAT SYV. YHTEISTYÖN KUNNAT MUUT KUNNAT ARTTU -KUNNAT KOKO MAA Kuvio 1.3. Työikäisten (20 64-vuotiaat) %-osuus väestöstä vuonna 2010 ja 2020 ARTTUkunnissa Paras-luokituksen mukaan. Tumma ja vaalea palkki yhdessä muodostavat työikäisten %-osuuden vuonna Vaalea palkin osa kuvaa työikäisen väestön vähenemää prosenttiyksikköinä vuosina , jolloin tumma palkin osa kuvaa tilannetta vuonna Tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan tarkasteltuna havaitaan, että työikäisten osuudet pienenevät kaikissa tilastollisen kuntaryhmityksen mukaisissa luokissa vuoteen 2020 mennessä. ssa muutoksen ennakoidaan olevan voimakkainta. 20

21 Taulukko 1.8. Väestön ikärakenne ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2010 tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan (N = 40). Tilastollinen kunta- Väestö 0 6 v v v. 65 v. ryhmitys yht hlö % hlö % hlö % hlö % Kaupunkimaiset kunnat , , , ,9 Taajaan asutut kunnat , , , ,3 Maaseutumaiset kunnat , , , ,9 ARTTU-kunnat yht , , , ,3 KOKO MAA , , , ,5 Työikäisen väestön ennakoidaan vähenevän suhteellisesti voimakkaimmin niissä kunnissa, joissa väestönkehityksessä ei viime vuosina ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Taulukko 1.9. Väestön ikärakenne ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina 2010 ja 2020 väestönkasvun voimakkuuden mukaan (N = 40). Väestömäärän 0 6 v 7 19 v v 65 muutoksen luokitus Voimakkaasti vähenevän väestön kunnat 5,7 5,9 14,4 12,2 56,0 48,5 23,9 33,4 Vähenevän väestön kunnat 6,5 6,5 15,1 13,4 56,4 50,2 22,0 29,9 Stabiilin väestömäärän kunnat 7,1 7,0 14,3 13,3 58,8 53,5 19,9 26,1 Kasvukunnat 7,4 7,4 14,1 13,4 60,8 56,4 17,7 22,8 Voimakkaan kasvun kunnat 9,3 9,1 15,6 15,5 61,5 56,9 13,6 18,5 ARTTU-kunnat yhteensä 7,8 7,8 14,7 14,0 60,2 55,5 17,3 22,7 KOKO MAA 7,8 7,8 14,9 14,1 59,8 55,2 17,5 22,9 2.2 Ulkomaalaisten määrä ja määrän muutos vuosina Ulkomaan kansalaisella tarkoitetaan muita kuin Suomen kansalaisia. Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus. Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen mukaan Suomessa asui vuonna 2010 vakituisesti yhteensä ulkomaan kansalaista luvulla ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut Suomessa yhteensä noin henkilöllä. ARTTU-tutkimuskunnissa ulkomaan kansalaisia oli vuonna 2010 yhteensä eli 23 prosenttia koko maan ulkomaalaisista. ARTTU-kunnissa ulkomaan kansalaisten määrä on lisääntynyt 2000-luvulla yhteensä henkilöllä. ARTTU-tutkimuskunnissa ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä on yhteensä 2,7 prosenttia eli hieman vähemmän kuin koko maassa (3,1 %) keskimäärin. Tarkasteltaessa ulkomaan kansalaisten määrää ARTTU-kunnissa kuntakoon mukaan havaitaan, että ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä lisääntyy tasaisesti kuntakoon kasvaessa, joskin kokoluokassa osuus jää edellistä luokkaa pienemmäksi. Alle asukkaan ARTTU-kunnissa ulkomaan kansalaisten osuus on myöskin vähäinen, mutta yli asukkaan kunnissa heidän osuutensa yltää jo koko maan keskiarvon tasolle. Tilanne on pysytellyt samankaltaisena koko 2000-luvun, joskin ulkomaan kansalaisten osuudet ovat kasvaneet kaikissa kokoluokissa vuodesta Toimintaympäristön muutokset ARTTU-tutkimuskunnissa 2000-luvulla 21

22 Taulukko Ulkomaan kansalaiset ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2010 kuntakokoluokittain (N = 40). Väkiluku Ulkomaalaiset Ulkomaalaiset Kuntakoko , % , % Alle as , , as , , as , , as , ,1 Yli as , ,1 ARTTU-kunnat , ,7 Koko maa , ,1 Tarkasteltaessa ulkomaan kansalaisten määrää tutkimuskunnissa ARTTU-ohjelman Paras-luokituksen mukaan havaitaan, että suurimmat ulkomaan kansalaisten osuudet sijoittuvat muiden kuntien -ryhmään kuuluviin kuntiin. ssa, Turussa ja ssa ulkomaan kansalaisten osuus ylittää reilusti koko maan keskiarvon. Tosin useissa tämänkin ryhmän kunnissa ulkomaan kansalaisten osuus jää huomattavasti koko maan keskiarvoa pienemmäksi. Liitoskunnista, ja nousevat koko maan keskiarvon yläpuolelle. Syvenevän yhteistyön kunnissa ainoastaan ssa ulkomaan kansalaisia on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kuviosta 1.4 voidaan havaita myös, että ulkomaan kansalaisten osuus on lisääntynyt useimmissa kunnissa voimakkaasti 2000-luvulla. Erityisen voimakasta kasvu on ollut ssa, ssa, ssa ja ssä. 22

23 LIITOSKUNNAT SYV. YHTEISTYÖN KUNNAT MUUT KUNNAT ARTTU -KUNNAT KOKO MAA 1,3 1,2 0,6 0,5 0,8 0,7 0,9 1,3 0,8 1,1 0,7 0,5 0,7 0,9 0,2 0,2 0,5 0,3 0,3 0,2 0,8 1,0 0,7 0,2 0,9 0,8 0,8 0,8 0,5 0,4 1,4 1,4 2,0 2,2 2,0 1,3 1,7 0,7 0,6 0,3 0,3 0,2 0,1 1,4 0,4 0,2 1,7 0,6 0,6 0,3 0,8 1,6 1,8 2,1 2,5 2,1 0,9 1,3 0,5 0,3 0,2 0,2 0,8 1,5 0,7 0,5 1,5 0,4 0,7 0,8 0,5 0,1 1,0 1,2 0,7 3,7 0,7 2,4 1,7 1,1 1,4 1,0 2,8 2,0 1,2 1,2 1,4 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 3,5 tilanne v lisäys ,9 1,3 Kuvio 1.4. Ulkomaalaisten %-osuus väestöstä vuonna 2000 ja lisäys vuosina ART- TU-kunnissa Paras-luokituksen mukaan (N = 40). Kaikissa tilastollisen kuntaryhmityksen mukaisissa kuntaryhmissä ulkomaan kansalaisten osuus jää koko maan keskiarvoa pienemmäksi. Kaupunkimaisissa ARTTU-kunnissa ulkomaan kansalaisten osuus yltää lähelle koko maan keskiarvoa, mutta taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa osuudet jäävät huomattavasti koko maan keskimääräistä osuutta pienemmiksi. Taulukko Ulkomaan kansalaiset ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2010 tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan (N = 40). Tilastollinen Väkiluku Ulkomaalaiset Ulkomaalaiset kuntaryhmitys , % , % Kaupunkimaiset kunnat , ,9 Taajaan asutut kunnat , ,6 Maaseutumaiset kunnat , ,8 ARTTU-kunnat , ,7 Koko maa , ,11 Toimintaympäristön muutokset ARTTU-tutkimuskunnissa 2000-luvulla 23

24 Tarkasteltaessa kuntia 2000-luvulla tapahtuneen väestökehityksen mukaan havaitaan, että ulkomaan kansalaisten osuus on suurin kasvukunnissa. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa ja, joissa ulkomaan kansalaisten osuudet ovat huomattavan korkeita; Turussa 5,0 ja ssa 5,4 prosenttia väestöstä. Vähenevän ja voimakkaasti vähenevän väestön kunnissa ulkomaan kansalaisten osuudet jäävät selvästi koko maan keskiarvoa alhaisemmiksi. Myös voimakkaan kasvun kunnissa osuus jää maan keskiarvon alapuolelle. Taulukko Ulkomaan kansalaiset ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2010 väestönkasvun voimakkuuden mukaan (N = 40). Väestömäärän Väkiluku Ulkomaalaiset Ulkomaalaiset muutoksen luokitus , % , % Voimakkaasti vähenevän väestön kunnat , ,3 Vähenevän väestön kunnat , ,7 Stabiilin väestömäärän kunnat , ,8 Kasvukunnat , ,4 Voimakkaan kasvun kunnat , ,1 ARTTU-kunnat yht , ,7 KOKO MAA , ,1 2.3 Väestön kielijakauma ja muutos vuosina Vieraskielisellä tarkoitetaan muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuva, maassa asuvaa henkilöä. Vieraskielisten määrä poikkeaa ulkomaan kansalaisten määrästä, sillä osa maahan muuttaneista ulkomaan kansalaisista on jo saanut Suomen kansalaisuuden, eivätkä he näin ollen enää kirjaudu tilastoihin ulkomaalaisina, mutta kirjautuvat kuitenkin edelleen vieraskielisten ryhmään äidinkielensä vuoksi. Vieraskielisten määrä on näin ollen suurempi kuin ulkomaan kansalaisten määrä. Suomessa asui vuonna 2010 yhteensä vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten määrän kehitys on luonnollisesti ollut samansuuntaista kuin ulkomaan kansalaisten määrän kehitys luvulla vieraskielisten määrä on kasvanut Suomessa yhteensä noin henkilöllä. ARTTU-tutkimuskunnissa vieraskielisiä oli vuonna 2010 yhteensä eli 23 prosenttia koko maan vieraskielisistä. ARTTU-kunnissa vieraskielisten määrä on lisääntynyt 2000-luvulla yhteensä henkilöllä. ARTTU-tutkimuskuntien yhteenlasketusta väestöstä vieraskielisten osuus on yhteensä 3,6 prosenttia eli jonkin verran vähemmän kuin koko maassa (4,2 %) keskimäärin. Suurimmat vieraskielisten osuudet ovat Turussa (7,6 %), ssa (6,3 %), ssa (5,9 %), ssa (4,9 %) ja Lappeenrannassa (4,6 %). Tarkasteltaessa vieraskielisten määrää ARTTU-kunnissa kuntakoon mukaan havaitaan, että vieraskielisten osuus väestöstä muuttuu kuntakoon kasvaessa aivan samalla tavalla kuin ulkomaan kansalaistenkin osuus. Taulukko Vieraskieliset ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2010 kuntakokoluokittain (N = 40). 24 Väkiluku Vieraskieliset Vieraskieliset Kuntakoko , % 2010, % Alle as ,3 0, as ,7 2, as ,6 1, as ,1 2,6 Yli as ,0 4,2 ARTTU-kunnat ,7 3,6 Koko maa ,9 4,2

25 Vuonna 2010 koko maassa puhuttiin yhteensä 147 eri kieltä. Oheisessa taulukossa on esitetty ARTTU-tutkimuskunnissa puhuttujen vieraiden kielten lukumäärät vuonna Tässä tarkastelussa kärkisijoille nousevat asukasluvultaan suurimmat kaupungit. Eniten eri kieliä puhuvia henkilöitä asui Turussa, jossa Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2009 asui yhteensä 94:ää eri kieltä puhuvia henkilöitä. Taulukko ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2009 puhuttujen eri kielten lukumäärä vuoden 2009 kuntajaon mukaan (N = 40). Kunnassa Kunnassa Kunta- puhuttuja Kunta- puhuttuja nro Kunta kieliä yht. nro Kunta kieliä yht Orimattila Oravainen Maksamaa Kylmäkoski Karttula Kuhmalahti Varpaisjärvi Ruotsinkielisiä oli vuonna 2010 koko maassa yhteensä eli 5,4 prosenttia koko väestöstä. Ruotsinkielisen väestön määrä ja osuus väestöstä ovat vähentyneet luvulla. Kehitys on ollut samansuuntainen myös ARTTU-kunnissa. Tarkasteltaessa ARTTU-tutkimuskuntia kuntakoon mukaisesti ARTTU-kunnat näyttäytyvät hyvin ruotsinkielisinä kuntina. Todellisuudessa muutaman kunnan poikkeuksellisen suuret ruotsinkielisten osuudet nostavat näin tarkastellen kuntakokoluokkien keskiarvoja. Suurimmat ruotsinkielisten osuudet ovat ssä (83,0 %), Kemiönsaaressa (70,9 %), Mustasaaressa (69,6 %), ssa (65,6 %), ssa (37,4 %), ssa (24,6 %) ja Kirkkonummella (18,0 %). Sen sijaan suurimmassa osassa ARTTU-kuntia ruotsinkielisten osuus jää alle yhden prosentin (ks. liitetaulukko 4). Taulukko Ruotsinkieliset ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2010 kuntakokoluokittain (N = 40). Väkiluku Ruotsinkieliset Ruotsinkieliset Kuntakoko , % 2010, % Alle as ,2 0, as ,2 17, as ,2 17, as ,7 11,2 Yli as ,8 2,7 ARTTU-kunnat ,2 5,9 Koko maa ,6 5,4 Toimintaympäristön muutokset ARTTU-tutkimuskunnissa 2000-luvulla 25

26 Tarkasteltaessa ruotsinkielisten osuutta tutkimuskunnissa ARTTU-ohjelman Parasluokituksen mukaan havaitaan, että eri luokkiin sijoittuvien kuntien osalta tilanne näyttää hyvin samankaltaiselta jos tarkastelusta poistetaan rannikkoalueen ruotsinkieliset kunnat. LIITOSKUNNAT SYV. YHTEISTYÖN KUNNAT MUUT KUNNAT ARTTU -KUNNAT KOKO MAA 4,3 1,1 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 8,2 1,2 0,9 0,5 0,4 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 7,4 5,3 1,0 0,5 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,0 5,9 5,4 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Kuvio 1.5. Ruotsinkielisten osuus väestöstä ARTTU-kunnissa Paras-luokituksen mukaan vuonna HUOM! Kuviosta on poistettu 7 suurimman osuuden omaavaa kuntaa (,,,,, ja ) suurten skaalaerojen vuoksi. 2.4 Väestön koulutusrakenne ja sen muutos vuosina Vuonna 2009 koko maan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 66,2 prosenttia oli Tilastokeskuksen koulutusrakennetietojen mukaan suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon. Vuonna 2000 vastaava osuus oli 59,4 prosenttia. Vähintään ylemmän korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuonna 2009 oli yhteensä 8,2 prosenttia, kun vastaava osuus vuonna 2000 oli 5,9 prosenttia. ARTTU-tutkimuskuntien 15 vuotta täyttäneestä väestöstä tutkinnon suorittaneita oli vuonna 2009 yhteensä 68,3 prosenttia ja 61,3 prosenttia vuonna ARTTUkunnissa tutkinnon suorittaneiden osuus on kaikissa koulutusasteluokissa keskimäärin 26

27 hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin mutta erot eivät ole kuitenkaan merkittäviä. Eniten ylempien koulutusasteiden tutkinnon suorittaneita on Kirkkonummella, ssa, Turussa, ssä ja ssä, joissa kaikissa vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on yli 10 prosenttia (ks. liitetaulukko 5). Kuntakokoluokittain tarkastellen havaitaan, että ylimpiä koulutusasteita suorittaneiden osuudet kasvavat myös ARTTU-kunnissa kuntakoon kasvaessa. Taulukko Väestön koulutusrakenne ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2009 kuntakokoluokittain (N = 40). 15-v. Tutkinnon Keski- Alin Alempi Ylempi Tutkijatäyttänyt suoritta- aste korkea- korkeakoulu- korkeakoulu- koulutus- Kuntakoko väestö neita yht. % aste % aste % aste % aste % Alle as ,7 8,8 5,3 2,8 0, as ,4 9,3 5,3 3,1 0, as ,6 12,0 8,2 6,0 0, as ,8 12,1 8,3 6,4 0,5 Yli as ,2 11,1 9,5 7,9 1,1 ARTTU-kunnat ,0 11,2 9,0 7,2 0,9 Koko maa ,9 10,7 8,4 7,4 0,8 ARTTU-ohjelman Paras-luokituksen mukainen tarkastelu osoittaa, että eri kuntaryhmien välillä ei juuri ole eroja. Suhteellisesti suurimmat yksittäiset tutkinnon suorittaneiden osuudet löytyvät liitoskuntiin kuuluvista yliopistokaupungeista sta (74,7 %), stä (73,4 %) ja sta (72,4 %) ja pienimmät osuudet muiden kuntien ryhmään kuuluvista Juuasta (53,9 %) ja sta (57,2 %). Toimintaympäristön muutokset ARTTU-tutkimuskunnissa 2000-luvulla 27

28 LIITOSKUNNAT SYV. YHTEISTYÖN KUNNAT MUUT KUNNAT ARTTU -KUNNAT KOKO MAA 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Kuvio 1.6. Väestön koulutusrakenne vuonna 2009 ARTTU-tutkimuskunnissa Paras-luokituksen mukaan (N = 40). Tilastollisen kuntaryhmityksen mukaisessa tarkastelussa havaitaan, että keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuudet ovat samansuuruisia eri kuntaryhmissä. Sen sijaan korkeampien koulutusasteiden osuudet ovat selvästi muita kuntaryhmiä suurempia kaupunkimaisten kuntien ryhmässä. 28

29 Taulukko Väestön koulutusrakenne ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2009 tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan (N = 40). 15-v. Tutkinnon Keski- Alin Alempi Ylempi Tutkija- Tilastollinen täyttänyt suoritta- aste korkea- korkeakoulu- korkeakoulu- koulutuskuntaryhmitys väestö neita yht. % aste % aste % aste % aste % Kaupunkimaiset kunnat ,1 11,3 9,4 7,7 1,0 Taajaan asutut kunnat ,2 11,8 7,3 5,4 0,5 Maaseutumaiset kunnat ,4 8,6 5,2 2,9 0,1 ARTTU-kunnat ,0 11,2 9,0 7,2 0,9 Koko maa ,9 10,7 8,4 7,4 0,8 Kunnissa tapahtuneen väestönkasvun mukaan tarkasteltuna havaitaan, että väestön koulutustaso on korkea väestöltään kasvavissa kunnissa. Taulukko Väestön koulutusrakenne ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2009 väestökehityksen voimakkuuden mukaan (N = 40). Väestömäärän 15-v. Tutkinnon Keski- Alin Alempi Ylempi Tutkijamuutoksen täyttänyt suoritta- aste korkea- korkeakoulu- korkeakoulu- koulutusluokitus väestö neita yht. % aste % aste % aste % aste % Voimakkaasti vähenevän väestön kunnat ,0 9,1 4,7 2,6 0,0 Vähenevän väestön kunnat ,9 10,5 6,5 3,6 0,1 Stabiilin väestömäärän kunnat ,7 11,3 7,9 5,1 0,0 Kasvukunnat ,3 11,3 9,0 7,7 0,0 Voimakkaan kasvun kunnat ,9 11,4 10,7 9,4 0,0 ARTTU-kunnat ,0 11,2 9,0 7,2 0,9 Koko maa ,9 10,7 8,4 7,4 0,8 3 Huoltosuhteen kehitys ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina Väestöllinen huoltosuhde vuosina Väestön vanheneminen on keskeinen väestörakenteeseen liittyvä muutos Suomessa. Väestön vanheneminen tulee olemaan Suomessa 2010-luvulla keskimäärin jopa voimakkaampaa kuin muualla Euroopassa. Ikärakenteen muutosta voidaan kuvata ikäryhmien suhteisiin perustuvan huoltosuhteen avulla. Huoltosuhde voidaan laskea usealla vaihtoehtoisella tavalla. Tässä selvityksessä huoltosuhteita on tarkasteltu Paras-hankkeessa käytetyn ikäluokittelun mukaisesti, jolloin huoltosuhde on laskettu yli 64-vuotiaiden ja alle 17- vuotiaiden määrän suhteena yli 64-vuotiaiden määrään. Jakolaskun tulokseksi saadaan suhdeluku, joka ilmoittaa, kuinka monta ei-työiässä olevaa yhden työikäisen on keskimäärin elätettävä. Vuonna 2010 koko maan Paras-huoltosuhde oli 57,4 eli sataa työikäistä kohti maassamme oli noin 57 ei-työikäistä lasta ja vanhusta. Mitä suurempi väestöllistä huoltosuhdetta kuvaava suhdeluku on, sitä heikompi on kunnan huoltosuhde. Ikäluokitukseen perustuvan väestöllisen huoltosuhteen tarkastelussa on muistettava, ettei väestöä voida jakaa tarkalleen työssäkäyviin ja ei-työssäkäyviin pelkän iän perusteella. Huoltosuhdetta voidaan tarkastella myös ns. taloudellisena huoltosuhteena, jolloin lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Toimintaympäristön muutokset ARTTU-tutkimuskunnissa 2000-luvulla 29

Uutta ARTTU2-ohjelmasta. Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017

Uutta ARTTU2-ohjelmasta. Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017 Uutta ARTTU2-ohjelmasta ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa Heikki Miettinen ja Outi Moilala, FCG Konsultointi

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Paikallistalouden lähtökohdat ARTTUtutkimuskunnissa

Paikallistalouden lähtökohdat ARTTUtutkimuskunnissa Olavi Kallio Paikallistalouden lähtökohdat ARTTUtutkimuskunnissa Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 4 TAMPEREEN YLIOPISTO SUOMEN KUNTALIITTO Olavi Kallio ISBN 978-952-213-644-2 (pdf) Suomen Kuntaliitto

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestöennuste

Pohjois-Savon väestöennuste Pohjois-Savon väestöennuste 260000 MDI:n ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Savon maakunnan asukasluku vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 159 asukkaalla -7 prosentilla 250000 240000 MDI:n ennusteen

Lisätiedot

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017 Katja Karevaara 13.12.2018 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017 Lahden väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 119 573. Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi 121 henkilöllä. Syntyneitä oli vähemmän kuin

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA 100 % 80 % 60 % 40 % 8% 9% 10% 12% 10% 10% 11% 15% 66% 65% 64% 59% Väestörakenne ja väestönkehitys 20 % 0 % 16% 16% 15% 14% 2000 2005 2010

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE13e

MÄNTSÄLÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE13e MÄNTSÄLÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE13e Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

HYVINKÄÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13a

HYVINKÄÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13a HYVINKÄÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13a Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väestökatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 130 hengellä Elävänä syntyneet 638 Kuolleet 740 Luonnollinen

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash

YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI maaliskuu 2019 Tyler Wanlass / Unsplash SISÄLTÖ 1 TAUSTA 2 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Taloudellinen huoltosuhde 2010-2016 BKT per asukas 2010-2016 Yrityskanta suhteessa alueen

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste

KUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste KUUMA kuntien väestöennuste 2018-2040 KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13l Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 141 361 + 31 949 + 23 591 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12

Lisätiedot

KIRKKO- NUMMEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13d

KIRKKO- NUMMEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13d KIRKKO- NUMMEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13d Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

NURMI- JÄRVEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13f

NURMI- JÄRVEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13f NURMI- JÄRVEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13f Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 13j. Vihdin. väestöennuste

KUUMA-johtokunta / LIITE 13j. Vihdin. väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13j Vihdin väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste

KUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13h SIPOON väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

KERAVAN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13c

KERAVAN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13c KERAVAN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13c Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 869 Muutos 9 kk -912 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 3:2019 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS joulukuu 2018

VÄESTÖKATSAUS joulukuu 2018 VÄESTÖKATSAUS joulukuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 436 Muutos 12 kk -1 284 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden

Lisätiedot

PORNAISTEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13g

PORNAISTEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13g PORNAISTEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13g Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 980 Muutos 8 kk -801 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018

VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018 VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 305 Muutos 5 kk -415 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13b

JÄRVENPÄÄN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13b JÄRVENPÄÄN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13b Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2018

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2018 VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 359 Muutos 4 kk -361 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2018

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2018 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 677 Muutos 10 kk -1 043 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 728 Muutos 9 kk -992 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS marraskuu 2018

VÄESTÖKATSAUS marraskuu 2018 VÄESTÖKATSAUS marraskuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 595 Muutos 11 kk -1 125 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 13i TUUSULAN. väestöennuste

KUUMA-johtokunta / LIITE 13i TUUSULAN. väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13i TUUSULAN väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA

VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA Väkiluku vuodenvaihde 2018/2019 VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA 1.1. - 30.4.2019 Elävänä syntyneet ( A ) Kuolleet ( B ) KUOLLEIDEN EROTUS ( A-B = C ) Kuntaan

Lisätiedot

VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA

VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA Väkiluku vuodenvaihde 2018/2019 VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA 1.1. - 31.7.2019 Elävänä syntyneet ( A ) Kuolleet ( B ) KUOLLEIDEN EROTUS ( A-B = C ) Kuntaan

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019 VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 178 Muutos 4 kk -186 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa

Lisätiedot

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Porin selvitysalueen vertailutilastoja Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018

VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018 VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 677 Muutos 1 kk -75 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016 henkilöä Irja Henriksson 31.5.2017 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016 on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 119 452. Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi

Lisätiedot

VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA

VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA Väkiluku vuodenvaihde 2018/2019 VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA 1.1. - 31.8.2019 Elävänä syntyneet ( A ) Kuolleet ( B ) KUOLLEIDEN EROTUS ( A-B = C ) Kuntaan

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2019

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2019 VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 274 Muutos 2 kk -162 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2019

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2019 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 176 Muutos 8 kk -188 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2019

VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2019 VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 258 Muutos 7 kk -106 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN väestöennuste vuosille

KIRKKONUMMEN väestöennuste vuosille KIRKKONUMMEN väestöennuste vuosille 2018-2040 SISÄLTÖ 1.KUUMA-alueen väestöennuste vuosille 2018-2040 2.Kirkkonummen toteutunut väestönkehitys 2000-luvulla 3.Kirkkonummen kunnan väestöennuste vuosina 2018-2040

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS kesäkuu 2018

VÄESTÖKATSAUS kesäkuu 2018 VÄESTÖKATSAUS kesäkuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 186 Muutos 6 kk -534 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2018

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2018 VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 576 Muutos 2 kk -144 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot