MUSTIALAN VIHERALUESUUNNITELMAN TYOSELOSTE YLEISTA SWNNITELMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUSTIALAN VIHERALUESUUNNITELMAN TYOSELOSTE YLEISTA SWNNITELMASTA"

Transkriptio

1 Htimeen ammattikorkeakoulu/mustialan maatalousoppilaitos Tarja Jaakkola 2003 MUSTIALAN VIHERALUESUUNNITELMAN TYOSELOSTE YLEISTA SWNNITELMASTA Tiima Mustialan puiston viheraluesuunnitelma perustuu vuosina tehtyyn Mustialan puistoalueiden kasvikartoitukseen ja siitii tehtyihin suunnitelmiin. Suunnitelmat sis?iltiiviit puustol ja pensaiden leikkaus-, poisto- ja uusimissuunnitelmat lohkoittain. Lohkojako on piirretty vuonna 1986 ie6yn Sirkka-Liisarauppisen pro gradu -tytin lohkojaon mukaan. Siihen on lisiitty lohkot ia muutama lohko rranhasta jaosta on jiitetty pois suunnitelmakuvista. Muutoinkin suunnitelman tekstiosuuden ulkoasu on samankaltainen k*rru, koska niiin suunnitelman "d. toteuttaminen ja ohjeiden etsiminen seka lukeminen helpottuu.listiksi suunnitelma tuo esille muita tiirkeitii asioita puiston yleisilmeen ja siisteyden kannalta joita tulisi ottaa huomioon puistoa kunnostettaessa, kuten j?iteastioiden naarniointi. My6s vanhojen historiallisten paikkojen ja rakenteiden uusimista kiisitell?iiin paikoin; kuten vanhan rantaa pitkin kulkevan rantatien uudelleenrakentaminen. KOKO ALUEEN HOITOTOIMENPITEITA Nurmikoiden leikkuu tehd?iiin tarpeen mukaan kerran viikossa tai joka toinen viikko. Joka leikkuukenalla nurmikkosilppua ei tulisi kerltii pois, vaan se jiitetiiiin nurmelle lannoitteeksi. Niiin parannetaan kasvukuntoa ju roiih"onetiiiin lannoitustarvetta. Ruohosilppua ei kuitenkaan hrle niin paljon ettii se haittaisi nurmikon kasvua tukehduttamalla sita. Silpun voisi keriitii pois vaikkapa kenan kuussa. Alueen isojen pensasryhmien (ioilla on kitkentiitarvetta)tateaineena voisi kiiyttiiii ruohosilppua, jota tulee nurmikoiden leiklruusta. Ruohosilppu kateaineena sopisi Mustialan vanhojen rakennusten tyyliin ja olisi ekologista ja niiin ollen my<is imagollisesti hyvii asia. Tietenkin kuorikate pensaiden alustojen kateaineena on hyvti vaihtoehto ja mahdollisesti kauniimpi silmiille, mutta ruohosilppua kaltftimalla saataisiin turha ruohosilpun metsiiiin kasaaminen ja aluskasvillisuuden tukahduttaminen loppumaan. Ruohosilppu olisi myds edullinen vaihtoehto. Kaikkien lohkojen puille ja pensaille tehdiiiin normaalit hoito- ja yll?ipitoleikkaukset vuosittain osaksi oppilasty6n6 ja osatsi henkil<tkunnan ty<in?i. Tiirkeiiii olisi aina poistaa kuivat ja kuolleet oksat ja versot, s"ta paikata kolhut. Kaiken kaikkiaan Mustialan puiston suuret puut vaativat pikaisesti kunnolliset ja,o*"hkot hoitoleikkaukset, luultavammin tilausty<inii, jotta niillii olisi viela elinaikaa eikti niitii kaikkia tarvitsisi uusia vielii seuraavan viiden - kymmenen vuoden aikana. T2iss?i suunnitelmassa kaadettavaksi ja poistettavaksi merkityt puut ja pensaatuiisi taataa/poistaa joko valitttimtisti (vaurioituneet ja kuolleeo tai,oii-.iruiiitt kymmenen vuodenaikataululla. Uusien tilalle istuttaminen tulisi aloittaa heti. Uusiminen aloitetaan miiiiriirahojen puitteissa tiirkeimmistii ja keskeisimmistii alueista. Kun uusia puita istutetaan kaadettujen tilalle ja suuriin aukkopaikkoihin pidetiiiin mielessti kuitenkin se, euii puistosta ei saa tulla liian tiheiija tunkkainen, vuuul avaianurmikkoalueita on jiiiitiivii. Ntiin sailyy puiston alkuperiiinen maisemapuistollinen ilme ja ajatus. Siellii miss?i nurmi- tai istutusalueita rajataan, tulisi rajaus tehd?i kivell?i (esim. nupukivellii) vanhaan tyyliin sopien. Rajausta tarvitsevat ainakin Vanhan Opiston ja Vanhalan viliset nurmikkoalueet ultoreunoiltaan, seka Uuden Opiston parkkipaikkojen reunat. Uuden Opiston seinustan kivikourut tiiytyisi nostaa ylos ja latoa uudelleen-samalla kourun alle tulisi uusia sorakerros. Niiin saadaan kourut

2 rikkaruohottomiksi ja siisteiksi. Sama toimenpide tayryy tehdii Vanhan Opiston seinustan kouruille sekii Huttulan seinustalle. Tiillainen kunnostus toisi alueelle yhteniiistii ja siistiii ilmettii. Eikii olisi huonompi ajatus reunustaa muidenkin vanhojen rakennusten?ikyv?it istutusalueet tai nurmialueet nupukivellii esim. Pitkiiltin ja Johtolan edustat. Mustialan lapi meneviin tien molemmin puolin kasvavat suuret lehmukset (Tilia cordata ja vulgaris) jiiiiviit tulevan tienlaajennuksen alle. Uusia on jo istutettu tilalle ja tulisi istuttaa lis?iii niin ettii kuja s?iilyy. MyOskin kuivurilta tb-tielle viev?in tien molemmin puolin kasvavat koivut jtiiiviit tiehankkeen alle. Uusia koivuja istutetaan tilalle kujan s?iilyttiimisen vuoksi. Koivukujahan kuuluu asiaan kun tullaan 3onkiilaiseen maatilan pihapiiriin. Koivukujalla on perinteitii ja se on hyvii sisiiiintulotien kaunistus- Koivut istutetaan ainakin p"ltott puolelle koko matkalle, jollei kallioisemmalle puolelle saada koko matkalle istutettua uusia koivuj a. Kuva Mustialan lehmuskujanteesta ja miljtiiistii

3 puistoonvoisi sijoittaa penkkej?i muutamaan kauniiseen paikkaan, josta on niikdala lammille tai ympiir6iville pelioille. Esimerkkinti Pitktil?in takaisen puiston kallio, josta on upea ntikdala Mustialan lammille. J2itekatokset tai aitaukset siistisiv?it ja selkeyttiiisiviit osaltaan maisemaa. Ja olisivat ekologiselle imagolle hyv?iksi. Mytis lajittelukeskuksen ymp?irille tulisi rakentaa aitaus, koska Ison Piipun terassilta on aivan,ooru naiktiyhteys lajitteluastioille. On mukavampaakin katseltavaa oluen juonnin yhteydess?i kuin lajitteluastiat! yhdyn Janno Suhosen ajahrkseen Mustialan omasta taimitarhasta, puistopuiden viljelyalueesta, josta voitaisiin aina istuttaa uusi puistopuu kuolleen tilalle. Niiin toimittuna puusto pysyisi hunnossa koko ajan kun olisi uutta taimimateriaalia taytetuivtitcsi ja oltaisiin "omavaraisia". Saataisiin myds edullisemmin suurikokoisia taimia istutettavaksi puistoon tarpeen mukaan. Suuremmat taimet eiviit jiiii niin helposti rilftaruohojen tai ruohonleikkurin jalkoihin tai maistu jiiniksille. Ne kestiivtit talven tuiskutkin paremmin ja ovat nopeammin valmiita ja niiyttiiviii. Ongelma on tietysti se, ett?i larka taimitarhaa hoitaisi, mutta asiaa kannattaa miettiii. Kaikenkaikkiaan aluetta hoitamaan tarvittaisiin oma henkil<i, joka keskittyisi puiston kunnon ylliipitiimiseen ainakin puolipiiiviiisesti. Tiihiin voitaisiin vaikka kayftiiii puutarhaharjoittelija4 joka olisi k"tr toiotin omatoiminen ja katselisi puistoa ammattimaisemmin sitmin kuin muu henkilokunta. Matkailullisesti ja kulttuurillisesti mehukas ajatus on Runkomiien lavan uudelleen rakentaminen- Tiistii on ollutkin puheua, mutta hanke ei ole toteutunut. Ehkii helpommin toteutettava ja kayfiinntillisempi ajatus Runkomiien kaygille olisi rakentaa sinne luontopolku. Metsiiii kunnioittaen rakennettu kapea hiekkapolku jonka varrella olisi opastauluja kasveista ja metsiityypeistii tai metsiin hoidosta yms. Luontopolku olisi kaikkien kiiytossii ja mahdollisesti sinne voisi tehda opastettujakin kierroksia. Kaikkiin lohkoihin on piirretty suunnitelmakuva ja kirjoitettu seloste, jotta asiat olisivat selkeiisti hahmotettavissa. LOHKO 1 K?isittiiii Vanhan opiston ja Vanhalan viilisen alueen. Eritt6in neikyva ja tiirkeii puiston alue. Alueen puusto on vanhaa ja uusimistarpeessa. Suurelle osalle puista ei eriia riiui teitt<aaminen v&ul ne on kokonaan kaadetlava ja istutettava uusia tilalle pikaisesti. Alue huomioiden puut tulisi kaataaensin, sen jiilkeen kunnostaa nurmialueet ja sitten istuttaa uudet puut entisten tilalle. Alueen nurmikko on niin tiiynnti puunjuuria, ett?i uusien taimien istutus ennen vanhojen puiden kaatoa tuskin onnistuu. Siksi on sopeuduttavajatukseen, ettii alueesta tulee kymmeneksi vuodeksi aution niikiiinen, ennen kuin uudet puut kasvavat. Asiaa auttaa jos istutettavat puut ovat jo istutusvaiheessa hieman suurempia. Uudet puut olisivat siperianpihtaa (Abies sibirica), tammea (Quercus robtl), lehmusta (Tilia cordata tai vulgaris) sembramiinty?i (Pinus cembra) sekti kartiomarjakuusta (Taxus media). Uusilla istutuksilla alueelle saadaan hieman symmetrisyyttii, joka alueelta on hiivinnyt. Pohdin - patsaaile vievii polku tulisi uusia. Kivet nostaa ylos ja latoa uudelleen. Niiin patsas tulisi esille paremmin ju r"n merkitys korostuisi polun mydt?i. T?irke6 asia olisi mydskin saada autot pysymiiiin pois alueelta ja orgitoitta. Tiihiin yhtenti vaihtoehton4 joka sopisi rakennusten tyyliin, olisi nurmikoiden reunustaminen kivell?! esim. nupukivellii (kuten uuden opiston edess?i olevat kasviryhmiit) ja kivipollareiden asennus reunakiven yhteyteen.

4 Kuva lohkolta 1. "Keskuspuisto" Alueen pensasistutukset tulisi pitiiii siisteinii koko ajan. Varsinkin Vanhan opistorakennuksen seinustalla olevat kurttunrusuryhmiit. Asiaa helpottaisi katteen levitys pensasryhmien alle. Tiima estiiisi riktcaruohojen kasvun pensaiden sekaan. LOHKO 2 Alue Vanhatan ja Asuinrakennuksen viilissii. Alueen jossa sijaitsee Tuijalehto. Lis?iksi alueen pohjoispuolisen nurmikkoalueen puustoineen. T?irkeintii alueella-on s?iilyttiiii tuijien muodostama "lehto" joka hallitsee aluetta voimakkaasti. Tuijat ovat hyvlikuntoisia eika niilie tarvitse tehdl mittiiin erityistii. Orapihlajamajaan voisi sijoittaa istuskelua varten plnntt, jolta pystyisi ihailemaan komeita vanhoja tuijia ja muuta maisemaa. Asuinrakennuksen sistipihan puolella on ns. keittiopuutarhaa, joka tulisi s?iilytt?iii sellaisena. Toisin sanoen omenapuita' marjapensaita ja asukkaiden omia isiututsia. Kuitenkin aluetta voisi rajata orapihlajaidalla hieman erilliseksi. Asuinrakennuksen l?innen puoleisille seinustoille voisi istuttaa monivuotisia kukkivia kukkia eli perennoja. Aluetta selkeyteuiiin ja siistitiiiin. Pohjoisnurmikon tuomia (Prunus padus) otetaan pois, samoin lpeim?iiiriiisiii pensaita, ul.r"ttr selkeytetiiiin. Suuri hieskoivu (Behrla pubescens) tulisi kaataa ennenkuin "ii,i kuutoo itse. Siperianpihdat (Abies sibirica) voivat huonosti ja ne tulisi uusia viiden - kyrnmenen vuoden aikataululla. Lehmuskuja uusitaan noin kymmenen vuoden kuluttua. Tahenkin kannattaisi kaytuiii jo hieman sugrempaa taimikokoa jotta alueen ilme s?iilyisi kujannemaisena uusimisenkin aikana-

5 Kuva lohkolta 2. Tuijalehto LOHKO 3 Alue Pitkiiliin edessii j a sivustoilla. p?iiiovea vastaptiiitii olevaa pytireiiii nurmikkoaluetta on aikanaan hallinnut suuri ja niiyttiiv?i lnrkkaistutus' Nykyistii lnrkkapenkkiii voisi hieman suurentaa ja niiin palauttaa muistuttamaan varthaa. Penkin reunoille voisi istuttaa kultaherukkaa (Ribes aureum) leikattavaksi matalaksi aidaksi. Siitii voisi tehdii ornamenttikuviotakin, kuten aikoinaan tehtiin puksipuusta tai mehikasveista. Tiimti toisi paljon nayfiiivyyfta penkkiin Lisiiksi istutettaisiin teiiit<uttcia kuten nykyisinkin. Nurmikkolkasvialueita pyiretin penkin molemmilla sivuilla tehdiiiin hieman symmetriseksi puuston ja pensaiden uusimisella ja.roa.u"* sijoittelulla viiden vuoden aikataululla. PitkaHn molempien puiiityjen puustoalueet olisi siistittiivii ja selkeytettiivl viiden vuoden aikana. Syreenimaja siiiistetiiiin. Rakennuksen etupuolelle tehdiiiin kapeat nurmialueet ja istutetaan kasviryhmiit. LOHKO 4 Alue Heikkilein, pajan, Aitan ja matkailumajoitusrakennuksen (Anttila) viilisellii alueella- Alueen kesiiisen vieraskayt6n vuoksi alueen yleisilmettii tulisi kohentaa. Heikkiliin ja Anttilan seinustoille istutetaan uusia kasviryhmizi. Anttilan orapihlaja-aita (Crataegus grayana) nldgtiiiin siistinii vuosittaisella leikkauksella. pajan ovenpielet istutetaan iymmetrisesti. Aitan seinustan vadelmat siistitiiiin ja pidetiiiin siistinti esim. oppilastyoni. Marjapensaat poistetaan ja omenapuut leikataanvuosittain. Nurmikkoalueelta hiekkalaatikko voidaan poistaa loska nayttaa siltii ettei sill?i ole kayffita. T6lle alueelle voisi sijoittaa istuskelua varten penkin- vaikkapa Pajan seinustalle. Penkilta voisi sitten ihailla lehmuskujannetta Huttulan eteen ja-uudelle Opistolle asti. Ihailla voisi myds kevziistii omenapuiden kukintaa Aitan seinustalla.

6 Kuva lohkolta 3. PitkaH Kuva lohkolta 4. Anttila

7 LOHKO 5 Kasittiiii alueeii talonmiesten pajan ja varaston ympiirila' Asuinrakennuksen pihapiiri j?itetiiiin entiselleen, omenapuita ja marjapensaita ym. Puustoa uusitaan ja leikataan. T?irkeii asia oiisi miettiii lajittelualueen ulkoniikdl. Voisiko alueen rajataaidalla ja n?iin selkeyttiiii sita? Suunnitelmakuvassa yksi vaihtoehto. LOHKO 6 Asuinrakennuksen, ns. Renkituvan, pihapiiri omenatarhan takana. Alue on hieman syrjiissii" mutca silti ainakin strutseja katselevien ihmisten silmissii. Siksi se on mukana suunnitelmassa. pihapiiri on siistissii kunnossa. Rakennuksen etel?in puoleiselle seinustalle istutetaan uusia pensaita. pihail; uusia omenapuita ja puustoa lis?iii, esim. katajaa(juniperus communis), pihlajaa (Sorbus aucuparia) ja tammea (Queicus robur), koska piha on nykyiselltiiin kovin tyhja ja autio' LOHKO 8 Museolta yltispiiin asuinrakennukselle (Pitkiilii) ja tielle oleva puistoalue. puustoa uusittava pikaisesti museon yliipuoliselta puisto/metsiialueelta. Alueella kasvavat sembramiinnyt (pinus cembra), kuuset (picea abies) ja siperianpitraat (Abies sibirica) ovat surkeassa kunnossa. Uusia istutettava tilalle. N?iistii museon taakse, varastorakennukselle asti johtavalla alueella oleva mets?ialue on siistittiivii romuista ja kasoista sekii harvennettava mydskin pikaisesti. Alue on ainakin Hakkapeliittaptiivien aikanahrhansien ihmisten katseiss4 eika ole todellakaan kaunis. Alueen harvennuksella saataisiin alueen kaunista pohjakasvillisuutta elpymiiiin ja hieman niikiialaa lammelle ja museontakaisille pelloille. Asuinrakennukr"tt g*aa; ukana on asukkaiden pihapiiriii omenapuineen ja marjapensairr""rr. M4apensasaidanne pidettiivii kunnossa rajaamassa pihapiiriii puistoalueesta. Puuston selkeyttiiminen ja,rrrrirnirr.n melko noieasti. Kalliolla puiston puiden siimeksessii olisi yksi hyv?i paikka penkille. Siellti istuen niikisi Mustialanlammille. Museon takaisen tien piiiissii olevan imeytyskentiin ympiiristo olisi myoskin siistittiivti. Mahdollisesti uudelleenrakennettava rantatie tulisi tiinne. imeytyskenuin liiheisyyteen rantaan voisi rakentaa istuskelupaikan, jola voisi katsella kaunista maisemaa. Tiirke?iii olisi Museon edessa olevan hiekkakentiin rajaaminen selke?isti kivireunuksella" tiimi toisi alueelle ryhtia ja siisteyttii. Orapihlaja-aita pidetiiiin kunnossa hoitoleikkauksilla ja aukftoja paikataan tarpeen mukaan uusilla taimilla. Alue pidetiiiin siistinii koko ajan. LOHKO 9 Saunan ympiiristd. Tiim?in alueen kayft6 on runsasta, mutta alue on hoitamattomassa kunnossa. Kaipaa siistimistii ja uusien pensaiden istuttamista. Oljysriilitiiden naamiointi pensailla toisi alueelle heti kauniirnman ilmeen. parkkitilaa saataisiin lisiiapiha-alueen rajaamisella toisella lailla. Niiin viiltettiiisiin nurmikoille pys?ikiiinti ja nurmikko pysyisi kunnossa. Etupihalle istutetaan pensasryhmiii pehmentiimiiiin seiniiii. Ranta-alue Larvenneuava jasiistittiivii v?ilitt<im?isti. Saahan sarnalta n?iky?i vesi! Vanhan gihlajan (Sorbus aucuparia) poisto melko pi* ju uuden istuttaminen. Rantatien uudelleenrakentaminen liihtemiiiin saunan grillikatoks* t"t * imeytyskentiille piiin, sekii irljysiiilirjiden takaatoivonsillalle p6in.

8 Kuva lohkolta 9. Sauna LOHKO 10 Rantapuistoaluetta saunan ja Toivonsillan v?iliss[. Tiillii alueella on kulkenut rantatie, josta muistona koivurivistdt ftrrnan suuntaisesti sekii poikittain tielle' Rantatien tiimii osuus voitaisiin uudelleenrakentaa. Koivukujat ovat viel?i hyviiss?i kunnossa. Rantapuusto ja aluskasvillisuus ehdottomasti harvennettava ja siistittiivl pikaisesti vaikka oppilastydnii. Aluskasvillisuutta on kunnioitettava harvennusta tehttiess?i. Rantamainen yleisilme s?iilytetiiiin. Rannan hopeapajut ovat hyviii, mutta muuta puustoa tulisi kaataa ja hoitoleikata. Alue saatlaatarvttaistutettavaksi uusia i -ervaleppia (AJ11or glutinosa), koska vanhat ovat huonoja. Myrsky on kaatanut kuuset (Picea abies) nurmikkoaluiittu3u niiden tilalle istutetaan uusia. Nurmialue kaipaa muutenkin hieman lisiipuustoa. Nurmialueen poikki meneviin koivukujanteen piiiihiin rantaan voisi rakentaa istuskelupaikan. Jot<9 laiturityyppisen tai rantapaviljongin vanhaan malliin. Joka tapauksessa paikan missii voisi ihailla kaunista *aisemar. Ojien yli meneviit sillat rakennetaan puusta tai kivestii. Ne antavatielle kaunista ilmettii ja vanhaa henke6. Kuten Suhonenkin sanoo Mustialan puiston ennaltamissuunnitelmassaan; "Rantapuiston palauttraminen puistomaiseksi on Mustialan kannalta jiirkeviiii, huoliteltu puisto antaa matkailijoille tai muille alueella liikkuville kuvan kuinka asioita yleisesti hoidetaan Mustialassa". Toivonsillan kupeiden kasvillisuuden siistiminen ja harvennus molemmin puolin olisi tiirketiii. Niiin saataisiin kaunis niikdala sillalta ja sille tultaessa sek?i Kau$iirvelle, ettii Mustialanlammille.

9 LOHKO 11 Saunalta museolle ylettyvii tien ltinnen puoleinen puistoalue. T?irketiii keskuspuistoaluetta. Alueen puusto pii?is?iiintoisin kunnossa. Tarvitsee vain hoitoleik&austa nopeasti. Muutamia huonokuntoisia puita poirt"ttrrou ja uusia istutetlava tilalle. Muutoinkin alue kaipaa paikoittain uutta puustoa. Niiktialat Vtustialanlammille kuitenkin s?iilytettiiin. Tierr toisella puolella pellon reumssa oleva orapihlaja-aita pideuiin leikkaamalla kunnossa ja siinii olevat aulkopaikat paikataan uusilla taimilla. Pelton?ikdala siiilytetiiiin. Kuva lohkolta 10. Rantapuistoa LOHKO 12 Tien ltinnen puoleinen puistoalue saunaltalaspiiin (lohkon 11 jatkoa). Keskuspuistoaluetta. Alueen puusto on piiiiosin kunnossa ja vaatii vain leikkausta. Muutamia puita kuitenkin kaadettava jauusia istutettava. Mm. balsamifera) ovat huonoja. puistoalue vaatii uutta puustoa istutettavaksi suuremmille nurmialueille, kuitenkin niin ettii ntikiialat lammelle siiilyviit. Koivukujanne liintisellii reunalla on hyviiss?i kunnossa. Tien molemmin puolin etel?ip?iiissii oievat vanhat portinpylv?iiit (kivipilarit) tulisi suoristaa pikimmiten. My<iskin voisi miettiii mahdollisuutta teett?i6 kivipilareiien piiiirin kauniit ruukut tai pallot, sekii takorautaiset portit, jolloin porttien maisemallin"r -ub nousisi huimasti. Ja palanen Mustialan menneisyytt?i tulisi taas ihmisten ihailtavaksi.

10 Kuva lohkolta 12. KeskusPuistoa LOHKO 13 Puistoalue PitkalAn eteliipuolella. Vaikka kyse onkin pihapiiristii, on se hyvin niikyv?ilh paikalla ja siksi koulun prrolesta kunnostettava' Suurin tytt tiilla alueella on puuston harvennus. Puustoa, tuomia (Prunus padus) ja pienia vaahteroita (Acer platanoides), harvennettava valo-olojen takia. Uusia omenapuita, vanhat ovat huonoja ja satoatuottamattomia. Marjapensaat uusitaan;a istutetaan raja-aidoiksi asuntojen v?ilille sek?i pihapiirin ja puistoalueen rajalle puolikaaren muotoon. syreenimaja siiilyteteiiin. suuret alueen itiipuolella kasvavat abies) joudutaan kaatamaan jauusimaan mur{aman vuoden sis?illii. Samoin suuri tyvestii:in laho ja kaksihaarainjn lehmus (Tilia cordata;. Koiw (Betula pendula) pihapiirin ja puistoalueen rajalla otetaan pois koska se varjostaa pihan ja vie kaiken voiman pihan kasveilta'

11 Kuva lohkolta 13. Pitkalan etel?ipuoli LOHKO 14 Hevoshakan pohjoispliin viereist?i puistoaluetta' Aivan hevoshakan pohjoisptiiihiin voisi istuttaa muutamia uusia pihlajia (Sorbus aucuparia). Aidan viereistii aluetta siistitiian ja sille istutetaan lisiiii matal* p.rrr*k*villisuutta rujaanaan selkeiisti haka ja nurmikkoalue toisistaaan. poppeli (populus x woodii) tulisi kaataa muutaman vuoden sisiillii. Lehtikuusi (Larix decidua) on huonokuntoin*lu rr.rsittava. Tilalle voisi istuttaa useammankin. Nurmikkoalue kaipaa uutca puustoa avarampiin paikkoihinsa, kuitenkin niin ettii hevoshaka ei peity, koska se kuuluu olennaisena osana maisemaan. Hevoshakan ltinsipuolella peltojen reunalla ka;yava pihtakuusiaita tulisi uusia l?ihiaikoina. Kannattavinta olisi istuttaa uusi aita vanhan aidan liinsipuolelle pellolle jo nyt, ja kaataa sitten vanha aita kymmenen vuoden piiiist?i.

12 Kuva lohkolta 14. Hevoshakaa LOHKO 15 Hevoshakan eteliin puoleinen alue. puusto on hyviikuntoista, vain hoitoleikkausta vailla olevaa. Koivukujanne hyviikuntoinen. Alue kaipaa lisiipuustoa istutettavaksi. Hevoshakan etel?ipiinty tulisi siistiii ja harventaa" jotta n?ikym?i olisi kauniimpi' LOHKO 16 puistoaluetta aivan Mustialan puiston eteliipiiiiss?i. Runkomzien mets?in reunan ja rantapuiston v?ilissii' Alueelle on rakennettu laavu. Se on nykyisell?iiin liian irtonainen ja hallitseva maisemassa, joten sen sulauttamiseksi maisemaan tarvitaan uuua puustoa nurmikkoalueelle laavun l2iheisyyteen. Kuitenkin tiiytyy muistaa siiilyttiiii laavulta niikymiit Mustialanlammille. Laavu olisi alun perin pitiinyt rakentaa mets?in reunrurn, eikii keskelle nurmialuetta. Alueen pihtakuuset (Abies sibirica) ovat huonoja ja oudosti rivissii, joka ei sovi puiston tyyliin. Ne poistetaan;a laitreisyyteen istutetaan uusia. Puutiheikkii nurmikon pohjoisosassa on harvennettava, niin etia jatjelle jia vain muutama vaahtera, koska tiheikftd kasvaa vain venynyttii tuomea (prunus padus), pihlajaa (Sorbus aucuparia) ja lehmusta (Tilia cordata), joista ei tule kauniita. Keskellii kasvavai kuusetlpicea abies) otetaan pois huonon kuntonsa vuoksi. Paikalle istutetaan uutta puustoq rnm. uusi kuusiympyr?i tiheikiin alueelle. Alueen eteliipiiiiss?i aivan Toivonsillan luona Kaukjiirven puolella kasvavatuomipihlajat (Amelanchier spicata) jamuut venyneet puut harvennetaan' ja siistitiiiin jiirviniikiialan saamiseksi3atueen il*..n raikastamiseksi. Metsiin rerrnaa vasten istutettu lehmusrivi uusitaan kun se tulee ajankohtaiseksi, ehkii 20 vuoden ptiiistii. Paikalle ei kuitenkaan kannata istuttaa vielii uusia puita koska ne saaftavat vaurioitua siin?i vaiheessa kun vanhoja kaadetaan pois' Takana olevan Runkom?ien metsiin reunaa tulisi hoitaa harventamalla ja siistimiill?i aina tarpeen mukaan'

13 Kuva lohkolta 16. Koivukuja LOHKO 18 Urheilukenttii. puustoa on v?ihiin, mutta ei sitii tarvitakaan tzille alueelle. Ainoastaan parkkipaikan puoleiseen qii?ihiitt voisi istuttaa muutaman pihlajan (Sorbus aucuparia) vielii lisiiii. Kuusiaita urheilukentiin itiipuolella tulisi uusia siten, ettii istutetaan uudet kuusentaimet ny kasvamaan vanhan aidan itiipuolelle ja vuoden piiiistii kaadetaan vanha aita pois. Urheilukentiin ja uuden opiston viiliss?i kasvava orapihlaja-aita pidetiiiin iiistina hoitoleikkauksilla ja aukkopaikkojen paikkausistutuksilla. LOHKO 19 Uuden opiston ympiiristti. puusto on piiiiosin hyviikuntoista ja alueella kasvaa paljon havupuita. Kuitenkin muutamia puita tulisi kaataa jauusia istuttaa tilalle. Sembramiinty (Pinus cembra) on huonokuntoinen, kaksi tammea (Quercus robur) ja saarni (Fraxinus excelsior) ovat liihes kuolleita, lis?iksi monia pensaita on kuollut alueen pohjoisptiiistii. Pohjoispiiiihiin istutetaan l?ihinnii tammea (Quercus robur) ja sembraa (Pinus cembra)' bpirt"t;k"nnuksen etupuolella olevien parkkipaikkojen reunalle voisi istuttaa esim. kurttunrusualueet ltlsa rugosa) pitiimiiiin autot pois nurmikolta. rzi*iio voisi tehda samalla kun Mustialan 12ipi kulkevaa tieui levennetaan ja kurtttruusut tien vierelt?i joudutaan ottamaan pois. N?im?i ruusut voisi siirtiiii parkkipaikan regnalle. Istutukset selkeyttiiisiviit alueen ilmettil Ilmettii selkeyttiiisi myos reunojen ^kiveeiminen. Samoin rakennuksen seinustalle nurmialueelle voisi istuttaa kasvillisuutta tuomaan rakennusta esille paremmin ja hiivittiimiiiin laatikkomaisuutta. Taakse urheilukentiin ja uuden

14 opistorakennuksen v?iliin istutetaan uusia pult4 mm. pihlajaa (sorbus aucuparia) ja vaahteraa (Acer platanoides). LOHKO 20 Alue sisiilt?i2i vanhan museon ja vanhojen soluasuntoloiden ymptiristtin. Istutukset ovat hyviiss6 kunnossa, tosin asuntoloiden pensasistutukset kaipaavat alasleikkauksen keviiiillii, koska ne ovat kasvaneet liian suuriksi ja tuuheiksi. Kuusiaita (Picea abies) asuntoloiden viilissti on hyviiss?i kunnossa. Asuntoloiden pohjoispuolella oleva metsikkti tulisi harventaa ja siistiii pian'ei haittaa vaikka siitii niikisi liipil,ier"irette peitotte avautuvan maiseman. Asuntoloiden pelikentiin reunalle voisi istuttaa pensasryhmlin rajaamaan pelikenfiin parkkipaikoista ja selkeytt?im?iiin muutenkin aluetla' LOHKO 22 Kasitfiiii aluetta maatilan ja Karjamajan ympiiristdssii, mukaan lukien uuden parkkipaikan maatilan liinsipuolella. Kaikenkaikkiaan ntikyvin alue tiill?i lohkolla on maatilan tien puoleinen relna ja parkkipaikkojen alue' Maatilan seinustalle voisi istuttaa pensasryhmiii pehment?imiiiin seiniiii ja kaunistamaan aluetta' Samoin maatilan etupuolen seinustalle. parkkipaikkojen ympiirist<iii voisi selkeytt?iii istuttamalla pohjoisreunalle rivin pihlajia (Sorbus aucuparia) tai vaahteroita (Acer platanoides). Mytiskin voisi lampputolppien alle tehd?i kasviryhm?it hstturuususta (Rosa rugosa). Karjamajan ruusuistutukset (Rosa rugosa) otetaan yl6s ja istutetaan uudelleen kauniisiin ja selkeisiin ryhmiin seinustoille, nyt ne ovat p?iiisseet leviiimeiiin nurmikolle ja osa on kuollut. Karjamajan etei:iseinustalta otetaan pois suuret rusokuusamat (Lonicera tatarica), ne ovat kasvaneet jo yti-itaiiitsi eikii niistii en?iii saa leikkaamalla kauniita. Metsikkiiii Karjamajan ja maatilan takana/vieress?i harvennetaan ja se siistit?iiin muutenkin. Tupakkakatoksen y-pi1r1rl istutetaan pensasta naamioimaan katosta. Maatilan ja kuivurin yzilil* alue pidetiiiin s-iistina rojusta ja kasoista ja sitii harvennetaan tarvittavin viiliajoin,iothalue on kaunis silm?ille. Nurmialueet niitetiiiin pari kertaa kesiissii tai ainatarpeen mukaan' LOHKO 23 Uusien asuntoloiden (Tavastila ja Toukola) ympiiristd, sekii omenatarha' Kuusiaita (picea abies) on hyv?issii kunnossa. Asuntoloiden ympiiristdn kasvit ovat piiiiosin hyviisla kunnoss4 mutta alue vaatii tiirtitnirui3a kunnossapitoa. T?iiill2ikin kurtturursujen (Rosa rugosa) alustat pysyisivai puhtaina nurmisilppukatteen avulla; nyt istutukset nflyttflv?it kamalilta. Norjanangervot '(Spiru.u Giefsheim) otetaan pois, ne ovat puolikuolleita tukehduttuaan heiniin- omenatarhaa leikataan nykyisin oppilasvoimin ja se on varmastikin pelastanutomenapuut. Muutoin tarl:daflei hoideta' Olisikin tiirkeiiii leikata omenatarhasta nurmi ainakin i.uhd"tr viikon viilein, jotta nurmen seassa eiviit pesisi tuholaiset ja sienitaudit. Samoin syksyila maahan tippuneet omenatulisi ker?itii pois, etteiviit ne levitii tauteja. Omenatarhaa pitaisi alkaauusimaan istuttamalla joka vuosi muutama uusi omenapuu aukkopaikkoihin. Historiallista tarhaaei kannata hiivittiiii! Itse asiassa olisi mukavaa ja Mustialan miljtitin kannalta jopa suotavaa elvyttiiii vanha omena/marj atarhahevoshakan kuusiaidan viereiselle pellolle, jossa sellainen on ennen sijainnut. puutarhanviljely on itirt"a osa Mustialan historiaa ja sitii kannattaisi vaalia'

15 rrf ( LOHKO 24 Iso piipun ympiiristo. T?istii alueesta on tullut todella niikyvn ja tiirkeii osa puisto4 joten sitle on tehtiivii jotain. Piipun ympiiristii on liihes puuton ja pensaaton. Niinpa iueelle tulisi istuttaa uutta kasvillisuutta ainakin rakennusten seinustoille pehmentiimiiiin rakennuksia. Nurmialueelle jossa kasvaa isoja puita voisi istuttaa pari tammea (euercus robur) senkin vuoksi ettii yksi suurista jalavista (Ulmus glabra) tayw kohta kaataa pois' pihlajat (Sorbus urrr,rp*iu 'ewo').irrt*io* vilrelii ovat kovin pieniii" muttale varmaankin kasvavat los niiaen alusta pideiaiin puhtaana. Humalaa (Humulus lupulus) voisi istuttaa lisziii kasvamaan riukuaitaan. Jollei humala menesty voidaan istuttaa villiviini?i (Parthenocissus inserta)- Tiinne voisi myos hankkia pari isoa puulaatikkoa teseitcuttineen aina sesonkikaudelle, somistamaan terassia' LAHTEET Kauppinen, Sirkka-Liisa. Mustialan puiston puut ja pensaat Pro gradu -tutkielma. Kasvitieteen laitos. Koivunen, Mikla. Puistoinventointi. Mustialan maatalousoppilaitos Museovirasto' Rakennushistorian o sasto. Suhonen, Jarmo. Mustialan puiston ennaltamissuunnitelmalggt. Puistomestarikoulutus. Mustiala'

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

MUSTIALAN VIHERALUESUUNNITELMAN TYÖSELOSTE/PUISTOINVENTOINTI

MUSTIALAN VIHERALUESUUNNITELMAN TYÖSELOSTE/PUISTOINVENTOINTI Hämeen ammattikorkeakoulu/mustialan maatalousoppilaitos Alkuperäinen suunnitelma Tarja Jaakkola 2003 Päivitetty 28.1.2011 MUSTIALAN VIHERALUESUUNNITELMAN TYÖSELOSTE/PUISTOINVENTOINTI YLEISTÄ SUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka 7.11.2016 Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka Taloyhtiön pihan pensaat ovat osittain varsin hyväkuntoisia, mutta osa alueista on pahoin rikkaruohottuneita, jolloin pensaat kasvavat kituliaasti.

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97

KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97 KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001 Saaren historiaa Karhonsaaren historiaan liittyy tapahtumia niin sodan- kuin kaupankäynninkin alalta. Suomen sodan tapahtumat 1800-luvun alussa sivuavat saarta läheisesti,

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI

KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa

Lisätiedot

Toimenpiteet: tarkkailtava

Toimenpiteet: tarkkailtava 31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa

Lisätiedot

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan. 430 Lintulan lisätontit Sivu 1/5 430 LINTULAN LISÄTONTIT Asemakaavamuutos Rakennustapaohje 14.6.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja 14.6.2010. päivättyyn

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta. Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto

Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta. Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto Helsingin ja muiden isojen kaupunkien hankala ongelma: Mistä löytää uusia puulajeja ja alkuperiä korvaamaan

Lisätiedot

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää. HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta

Lisätiedot

Maskun hautausmaan maisemakävely

Maskun hautausmaan maisemakävely Maskun hautausmaan maisemakävely 28.9.2016 Maskun hautausmaalla järjestettiin maisemakävely kesiviikkona 28.9.2016. Mukana oli 10 kävelijää ja keskustelu puiden uudistamisesta kävi vilkkaana. Maisemakävelyn

Lisätiedot

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi

Lisätiedot

Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat. Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos

Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat. Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos 2 Sisältö Esipuhe 3 Kohteen sijainti ja yleiskuvaus 3 Alueen historiaa 3 Puiston

Lisätiedot

Kiinteistöjen piha- alueet

Kiinteistöjen piha- alueet Artjärven varastohalli Osoite: Salmelantie 275 Koordinaatit: 6739198 26504273 Kokonaispinta- ala m²: Hoitoluokka (tiedossa oleva/arvio) tai - 16200 Artjärvi Konetyöalue m²: 1480 Käsityöalue m²: P3 Toimenpidesuositukset

Lisätiedot

#45647894497':;'<9:;94497'5=8>6?7;'@AABC'D=9<<;'?997769<<E'FBGHIJ';:;47;<;9<6DK;;'79678;'

#45647894497':;'<9:;94497'5=8>6?7;'@AABC'D=9<<;'?997769<<E'FBGHIJ';:;47;<;9<6DK;;'79678;' !""#$%&'%(%)*+'*+)'&,%!"#$$!%!&'$(&&!&')(#"*+,-&'$+./-*#-/+*' ' $!0**!1-0$#&*2,-&'"-%#*3$"-* Puu, kunto hyvä Puu, kunto erittäin huono Puu, kuntoa seurattava Valaisin Roska-astia #45647894497':;'

Lisätiedot

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Sipoon Itäisen jokipuiston puistoalueiden hoitosuunnitelma. Sisältö. Hopeapajukuja. Arkkitehti Kranckin puisto Länsiosa Itäosa

Sipoon Itäisen jokipuiston puistoalueiden hoitosuunnitelma. Sisältö. Hopeapajukuja. Arkkitehti Kranckin puisto Länsiosa Itäosa Sipoon Itäisen jokipuiston puistoalueiden hoitosuunnitelma Sisältö Hopeapajukuja Arkkitehti Kranckin puisto Länsiosa Itäosa Paul Olssonin puisto Länsiosa Keskiosa Itäosa Rinnepuisto 1 1. Hopeapajukujanne

Lisätiedot

AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA

AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA M A I S E M A - A R K K I T E H D I T B Y M A N & R U O K O N E N O Y Mannerheimintie 81 00270 Helsinki puhelin 09-857 1761 telefax 09-857 1776 byman.ruokonen@ maisema-arkkitehdit.fi AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI

Lisätiedot

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

koriste- ja metsäpuiden sek ä koristepensaiden taimet forestry and hedging plants ilupuude ja põõsaste taimed

koriste- ja metsäpuiden sek ä koristepensaiden taimet forestry and hedging plants ilupuude ja põõsaste taimed S a v o n l i n n a n S a v o n l i n n a N u r s e r y Tikkalahti 57230 Savonlinna p-050-573 5773 Tikkalahti FI-57230 Savonlinna Suomi-Finland tel.+358(0)505735773 taimet.net(at)gmail.com www.taimet.net

Lisätiedot

Metsäohjelma 2016 16.11.2015

Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman

Lisätiedot

' ' i vf(df~a- J~?~~ ~a. : ~~~~~ ~4<_. ~n//~ /14~ /~~ ayåa#&r. MAISEMA-.l\RKKITEHTI ANNE RIHTNIEMI 28.9.1989

' ' i vf(df~a- J~?~~ ~a. : ~~~~~ ~4<_. ~n//~ /14~ /~~ ayåa#&r. MAISEMA-.l\RKKITEHTI ANNE RIHTNIEMI 28.9.1989 MAISEMA-.l\RKKITEHTI ANNE RIHTNIEMI 28.9.1989 MUSEOKATU 31.A.6, 00100 HELSINKI PUH: 90-44 78 99 ' /

Lisätiedot

Kaaren kautta leikkiin

Kaaren kautta leikkiin Kouvolan Keskuspuiston leikkialueen suunnittelukilpailu ehdotus: Kaaren kautta leikkiin havainnekuva leikkialueelle saapumisesta etelän suunnasta 1/5 nykyinen suunnitelma/ tilanne: suunnitelma: suunnitelma:

Lisätiedot

PUIJO KUOPIO MATKUSTAJA- SATAMA MIKKELI JYVÄSKYLÄ

PUIJO KUOPIO MATKUSTAJA- SATAMA MIKKELI JYVÄSKYLÄ KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2013 T. Oinonen -97 Saaren historiaa Karhonsaari mainitaan ensimmäisen kerran 1800-luvun alussa käydyn Suomen sodan yhteydessä. Toivalassa oli tuolloin Suomen armeijan tukikohta

Lisätiedot

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Kohdeaseman kuvaus: Lahti hoitoluokka 1B

Kohdeaseman kuvaus: Lahti hoitoluokka 1B Kohdeaseman kuvaus: Lahti hoitoluokka 1B PERUSTIEDOT Kenttäkäynnin ajankohta 30.7.2001 Inventoija ja päivämäärä RHK / Paula Hurme 26.9.2001 1. Liikennepaikka Lahti 2. Luokitus Liikenneluokka 1 Ympäristöluokka

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

Toimitus nro (12) Dnro MMLm/16390/33/2012

Toimitus nro (12) Dnro MMLm/16390/33/2012 Toimitus nro 2012-425396 1 (12) HALTUUNOTTOKATSELMUKSEN PÖYTÄKIRJA Kohde: Kantatien nro 68 liikenneturvallisuuden parantaminen, liittymäjärjestelyt välillä Vieresjoki - Kivipuro, Lappajärvi Lyhennykset:

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit

Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma Kompensaatioistutukset ja nykyisten metsien hoitotoimet liito-oravan elinympäristön ja kulkureittien turvaamiseksi Hervannan raitiotievarikon ympäristössä

Lisätiedot

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Metsänhoitotyöt kuvioittain Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren

Lisätiedot

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 1 Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 Kaivopuiston itäosa Kylpylänaukio 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 2 Kaivopuiston historiaa konsuli

Lisätiedot

URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT

URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT Pvm. Suorite Piha-alueiden ja jalkakäytävien puhtaanapito Nurmikoiden hoito Pensaiden hoito PIHA-ALUEIDEN JA JALKAKÄYTÄVIEN PUHTAANAPITO Puhtaanapitotyöhön kuuluu

Lisätiedot

KOSKEN TL KESKUSTAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELO JA KUSTANNUSARVIO, sisältää alv 24%

KOSKEN TL KESKUSTAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELO JA KUSTANNUSARVIO, sisältää alv 24% KOSKEN TL KESKUSTAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELO JA KUSTANNUSARVIO, sisältää alv 24% Alue Kustannuslaji kuvaus määrä yksikkö hinta/yks kokonaishin ta Kunnanvirasto Puiden/pensaiden hoitoleikkaus

Lisätiedot

KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet

KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet 11.6.2014 Metsä- ja Viherpäivät Kuopio Puuasiantuntija Aki Männistö Hortonomi (AMK), arboristi (FASTCo) Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos Kaupunkipuiden merkityksestä

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET

VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET 1 (7) VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET KEVÄT HOITO Lannoita puut ja pensaat kevätlannoitteella (Kemiran puutarhan yleislannos 1 dl / pensas (5-10 kg / aari) tai Biolanin lannoiteaineet 20 30 l/ aari) annosteluohjeet

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

perusjuuret (PERUSRUNGOT) - rootstocks pookealused

perusjuuret (PERUSRUNGOT) - rootstocks pookealused S a v o n l i n n a n S a v o n l i n n a N u r s e r y Tikkalahti 57230 Savonlinna, puh. 050 573 5773 Tikkalahti FI-57230 Savonlinna Finland, tel.+358(0)50 573 5773 taimet.net(at)gmail.com juuret.net(at)gmail.com

Lisätiedot

Alueella käytettävät kasvilajit: PUUT, VALTAVÄYLÄ: -isolehtilehmus Tilia Platyphyllos

Alueella käytettävät kasvilajit: PUUT, VALTAVÄYLÄ: -isolehtilehmus Tilia Platyphyllos Merkintöjen selityksiä: pp lehtipuut havupuu punainen puu (lehdet/ runko/syysväri/kukat) pikkupuu/pensas havupensas heinävaltainen perennaistutus/niitty kosteikkoperennat+heinät niitty/nurmi punainen istutus:

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito

Lisätiedot

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija

Lisätiedot

OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU

OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Devecon Group Oy OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU 1/8 OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Muutosalue ja kohde Oulun Asematalot sijoittuvat pohjoisen alikulun/rautatiesillan

Lisätiedot

Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma

Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Taajama ja Lähiympäristön luonnonhoito Lepaa 14.11.2008 Kari Yli-Muilu Sisällys 1 JOHDANTO 2 ALUEEN KUVA JA HOITOTOIMENPITEET

Lisätiedot

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08) LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus

Lisätiedot

Taloyhtiön pihatalkoo opas

Taloyhtiön pihatalkoo opas Taloyhtiön pihatalkoo opas TALKOOT PAKKOPULLAA VAI MUKAVAA YHDESSÄ TEKEMISTÄ Jotta talkoot olisivat menestys, pitää osallistujien viihtyä! Parhaimmillaan talkoot on tilaisuus, jossa taloyhtiöin yhteishenki

Lisätiedot

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Viherpihalle Suomi Oy tarjoaa tässä luettelossa kuvatut koristepuiden taimet tässä hinnastossa annetuin hinnoin. Taimet ovat tilattavissa 30.4.2016 asti ja ne on

Lisätiedot

Haverinen Tiina & Kalijärvi Mira KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAN RAKSILAN ASUINALUEEN PIHAN JA PUUSTON HOITO-OHJEISTUS ASUKKAIDEN KÄYTTÖÖN

Haverinen Tiina & Kalijärvi Mira KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAN RAKSILAN ASUINALUEEN PIHAN JA PUUSTON HOITO-OHJEISTUS ASUKKAIDEN KÄYTTÖÖN Haverinen Tiina & Kalijärvi Mira KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAN RAKSILAN ASUINALUEEN PIHAN JA PUUSTON HOITO-OHJEISTUS ASUKKAIDEN KÄYTTÖÖN KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAN RAKSILAN ASUINALUEEN PIHAN

Lisätiedot

VARIKONNIEMEN PUUSTOINVENTOINTI 2011

VARIKONNIEMEN PUUSTOINVENTOINTI 2011 VARIKONNIEMEN PUUSTOINVENTOINTI 2011 Varikonnieen hoitotalkoot uonna 2006/ Häeenlinnan kaupunki Tforest 04.12.2013 METSIKKÖTULOSTE Kunta: 109 HÄMEENLINNA Suunnittelualue: 28 Aulanko Lohko: 5 a: Oistaja:

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO Isokukkaiset kärhöt ovat monien mielestä kauneimpia meillä kasvatetuista köynnöksistä. Pelkäämme turhaan kärhöjen talvehtimista, sillä oikein istutettuina ja hoidettuina ne talvehtivat suojaisessa paikassa

Lisätiedot

AO II 8 AO. 3/4 k II. 3/4 k II e=0,30. Lintulan asemakaava Valkeakoski. Rakennustapaohjeet Asuntomessualue

AO II 8 AO. 3/4 k II. 3/4 k II e=0,30. Lintulan asemakaava Valkeakoski. Rakennustapaohjeet Asuntomessualue intul asemakaava lkeakoski Rakennustapaohjeet Asuntomessualue.. Kortteli Kortteli Kortteli, tontit,, Teema: PERINNE Erityispiirteet Rakennusten ulkonäkö ja arkkitehtuuri perustuu perinteiseen rakentamistapa.

Lisätiedot

Vaarallisten puiden kaataminen Kuopion kaupungin alueelta, yhteensä 19 kohdetta

Vaarallisten puiden kaataminen Kuopion kaupungin alueelta, yhteensä 19 kohdetta Kuopion kaupunki Päätöspöytäkirja 1 (6) Lupa- ja ilmoitusasiat 8 / 2018 Vaarallisten puiden kaataminen Kuopion kaupungin alueelta, yhteensä 19 kohdetta Selostus ja perustelu 1.Lippukatu Valvoja havaitsi

Lisätiedot

Kohdeaseman kuvaus: Raisio hoitoluokka 3A

Kohdeaseman kuvaus: Raisio hoitoluokka 3A Kohdeaseman kuvaus: Raisio hoitoluokka 3A PERUSTIEDOT Kenttäkäynnin ajankohta 13.6.2001 Inventoija ja päivämäärä 1. Liikennepaikka Raisio 2. Luokitus Liikenneluokka 3 Ympäristöluokka A 3. Kunta Raisio

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta

KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta KORISTEPUITA Metsäntutkimuslaitokn taimitarhalta Suenjoen Teksti: Jyrki Raulo Max Hagman Metsäntutkimuslaitokn tekniikkaa tarha muksille, alueissa lisäksi kuun, männyn, taimi kasvatustutki laitokn metsityksiä

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than

Lisätiedot

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus 1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi Liitetään kaivulupaan VIHERTYÖOHJE NURMIKOT Rakennustyöaikainen suojaus Säilytettävä nurmikko suojataan rakentamalla tukeva aita (korkeus 1,5 m) nurmikkoalueen ympärille,

Lisätiedot

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

LIITTEET...1 1 YLEISTÄ...1

LIITTEET...1 1 YLEISTÄ...1 SISÄLLYSLUETTELO LIITTEET...1 1 YLEISTÄ...1 2 YMPÄRISTÖSUUNNITELMA...1 2.1 Pääpiirteet...1 2.2 Pitkävuoren mäki koulun risteys...1 2.3 Kerrostaloalue...2 2.4 Tehtaankatu koulun ja kioskin välillä...3 2.5

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA 2013-2018/20

POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA 2013-2018/20 Asianumero 834/02.08.00/2013 ESPOON KAUPUNKI POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA 2013-2018/20 PIHOJEN HOIDON TYÖKORTIT (tarjouslomake 4a) Pihojen hoidon työkortit 2013 2(16) YLEISTÄ HUOMIOITAVAA LUMITYÖT, LIUKKAUDENTORJUNTA

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31 Ella Juhola 8D Sisällysluettelo Kuvauspaikat 3 Onnistumiset 4 Vaikeudet 5 Yhteenveto 6 Lehtipuut: Haapa 7 Kynäjalava 8 Metsälehmus 9 Pihlaja 10 Saarni 11 Tervaleppä 12 Tuomi 13 Vaahtera 14 Vuorijalava

Lisätiedot

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m. Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää

Lisätiedot

Lintulan asemakaava Valkeakoski. Rakennustapaohjeet Asuntomessualue

Lintulan asemakaava Valkeakoski. Rakennustapaohjeet Asuntomessualue intulan asemakaava Valkeakoski.. intulan asemakaava Valkeakoski.. Kortteli, Kortteli Teema: EINKAARI -kerroksisten laajennettavien ja esteettömien omakotitalojen alue. Tontin luovutuksessa suositaan pienen,

Lisätiedot

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006 Kyläkävelyraportti Auli Hirvonen 2006 Aurinkoisena ja lämpimänä syyskuun päivänä 16.09.2006 tehtiin Rehakan ja Irjalan kyläyhdistyksen

Lisätiedot

Tornator II Liittyy asemakaavan muutokseen A-2673 Hennala, Rykmentinkatu 36-40, (Tornator II) Lahti.fi

Tornator II Liittyy asemakaavan muutokseen A-2673 Hennala, Rykmentinkatu 36-40, (Tornator II) Lahti.fi Tornator II kortteli 27052 tontti 1 13.2.2017 Liittyy asemakaavan muutokseen A-2673 Hennala, Rykmentinkatu 36-40, (Tornator II) Lahti.fi Rakentamistapaohje A-2673 1 (8) Lähtökohdat Tämä rakentamistapaohje

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

SEMINAARIN PUUTARHA. Puistosuunnitelma SEMINAARIN PUUTARHA, RAAHE SUUNNITELMA JONNA KOIVURANTA

SEMINAARIN PUUTARHA. Puistosuunnitelma SEMINAARIN PUUTARHA, RAAHE SUUNNITELMA JONNA KOIVURANTA SEMINAARIN PUUTARHA Puistosuunnitelma 23.10 P Käsiteltävä alue 1:1000 Ehdotus 1 1:500 Oleskelu Polku Lipputanko kahvila/ terassi Veistos Uusi sisäänkäynti autoille Muotoiltu nurmi/niitty Vesiaihe Viherpaviljonki

Lisätiedot

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA PU I D E N TAI M I E N O S ALLI S TAVA I S TU TTAM I N E N 24. 5. 20 16 1. Johdanto Hankkeen taustalla on havainto, että lähimetsiä ei ole tunnistettu kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot