ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ÄITIYSNEUVOLASSA SAATUUN OHJAUKSEEN Tutkimus Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ÄITIYSNEUVOLASSA SAATUUN OHJAUKSEEN Tutkimus Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille"

Transkriptio

1 ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ÄITIYSNEUVOLASSA SAATUUN OHJAUKSEEN Tutkimus Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille Kettunen Tiina Pulliainen Laura Opinnäytetyö Kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kettunen, Tiina & Pulliainen, Laura. Asiakkaiden tyytyväisyys äitiysneuvolassa saatuun ohjaukseen. Tutkimus Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille. Pieksämäki 2006, 65 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista ohjausta asiakas on saanut äitiysneuvolassa valmistautuessaan vanhemmuuteen ja kuinka ohjauksen osaalueet ovat toteutuneet.teoriaosuus käsittelee äitiyshuoltoa Suomessa, asiakkaan ohjausta terveydenhoitotyössä, raskauden seurantaa sekä lasta odottavan perheen ohjausta äitiysneuvolassa. Teoria on koottu aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Neuvolapalveluita käyttävät Suomessa lähes kaikki vanhemmat. Äitiysneuvoloiden tavoitteena on turvata sikiön normaali kehitys, äidin ja koko muun perheen hyvinvointi raskauden aikana, onnistunut synnytys ja lapsen hyvinvointi synnytyksen jälkeen. Tutkimus oli kvantitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaat. Otoskoko oli 50. Otoksen lopullinen suuruus oli 31 ja vastausprosentti 62. Tuloksista kävi ilmi, että äitiysneuvolassa saatu ohjaus oli asiakkaiden mielestä käytännönläheistä ja ohjaustilanteet keskustelunomaisia. Äidit olivat melko tyytyväisiä fyysisistä muutoksista sekä niiden hoidosta saatuun ohjaukseen. Psyykkisiin ja sosiaalisiin muutoksiin saatu ohjaus oli asiakkaiden mielestä riittämätöntä. Näihin asioihin tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Tulevaisuudessa voisi tutkia isien kokemuksia äitiysneuvolan asiakkuudesta sekä parisuhdeväkivaltaa raskauden aikana. Lisäksi olisi kiinnostavaa tehdä tämä sama tutkimus Varkauden äitiysneuvoloille esimerkiksi viiden vuoden kuluttua. Näin saataisiin tietoa siitä, kuinka ohjauksen painopistealueet ovat muuttuneet ja äitiysneuvolan ohjausta voisi edelleen kehittää asiakaslähtöisemmäksi. Asiasanat: äitiyshuolto; äitiysneuvola; ohjaus; vanhemmuus; perhe; kvantitatiivinen tutkimus; terveydenhoitotyö Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Kettunen, Tiina & Pulliainen, Laura. Customers Contentment with the Quidance Prenatal Clinic. Research for the Customers of Prenatal Clinics in Varkaus. Pieksämäki, spring 2006, 65 pages, 3 appendixes. Language: Finnish. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Bachelor of Health Care. Public Health Nurse. The purpose of the study was to investigate what kind of quidance customers received while preparing to parenthood and how different parts of quidance came true. The theory part is about the prenatal care in Finland, quidance of the customer in the health care, follow-up of the pregnancy and quidance of the family in the prenatal clinic. Nearly all parents use the prenatal clinic services in Finland. The aim of prenatal clinics is to secure the normal advance of the fetus, welfare of the mother and all the family during the pregnancy, a successful delivery and welfare of the baby after the birth. The study was quantitative. The material collection method was questionnaire. The target group of the study was customers of the prenatal clinics in Varkaus. The size of the sample was 50. The total sample was 31 and the response rate was 62 percent. The results showed that the customers opinion on the quidance by the prenatal clinic was practical and the quidance situations were good conversations. Mothers were quite satisfied with the quidance of the physical changes and how to take care of those. The opinion on the quidance of mental and social changes was inadequate. These topics could be considered better in the future. The experiences of fathers as customers of the prenatal clinic and the violence during the pregnancy could be studied in the future. Also it would be interesting to make this same study for example after five years. This way could be found out how the main topics have changed and the quidance of the prenatal clinics could be developed in a more family centered way. Keywords: Prenatal Care; Prenatal Clinic; Quidance; Parenthood; Family; Quantitative Study; Health Care Work Deposited at the library of Diaconia Polytechnic, Pieksämäki training unit

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ÄITIYSHUOLTO SUOMESSA Äitiyshuollon määrittelyä Äitiysneuvolatoiminta Äitiysneuvolatoiminnan kehittämishaasteita ASIAKKAAN OHJAUS TERVEYDENHOITOTYÖSSÄ Asiakkaan ohjauksen määrittelyä Asiakkaan ja terveydenhoitajan välinen vuorovaikutussuhde Asiakaslähtöisyys ja perhekeskeisyys ohjauksessa ASIAKKAAN SEURANTA ÄITIYSNEUVOLASSA RASKAUDEN AIKANA Äitiin kohdistuvat seulontatutkimukset Sikiöön kohdistuvat seulontatutkimukset LASTA ODOTTAVAN PERHEEN OHJAUS ÄITIYSNEUVOLASSA Raskauden tuomat fyysiset muutokset Raskauden tuomat psyykkiset ja sosiaaliset muutokset Seksuaalisuus raskauden aikana Raskaus, työ ja sosiaaliset avustukset Ravitsemusohjaus Imetyksen ohjaus Liikunta ja lepo Tupakointi ja päihteiden käyttö Parisuhdeväkivalta raskauden aikana TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohdejoukon valinta Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Tutkittavien taustatiedot...32

5 8.2 Ohjaustilanne äitiysneuvolassa asiakkaiden kokemana Ohjauksen eri muodot ja niiden toteutuminen asiakkaiden kokemana Isän huomioon ottaminen ohjauksessa Ohjauksen osa-alueet Fyysisiin muutoksiin ja raskausmyrkytykseen liittyvä ohjaus Psyykkisiin muutoksiin saatu ohjaus Sosiaalisiin tilanteisiin saatu ohjaus Tupakkaan ja päihteisiin liittyvä ohjaus Liikuntaan ja lepoon liittyvä ohjaus Ravitsemuksen ja imetyksen ohjaus Sikiön seulontatutkimuksiin liittyvä ohjaus POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Ohjaustilanteen sekä ohjauksen eri muotojen toteutuminen Isän huomioon ottamisen toteutuminen Ohjauksen eri osa-alueiden toteutuminen Tutkimustulosten yhteenveto ja jatkotutkimusehdotukset TUTKIMUKSEN RELIAABELIUS JA VALIDIUS OPINNÄYTETYÖPROSESSIN KUVAUS...54 LÄHTEET...56 LIITTEET Liite 1. Yhteenveto raskauden seurantakäynneistä...60 Liite 2. Kyselylomake...61 Liite 3. Saatekirje...65

6 1 JOHDANTO Äitiyshuollon tavoitteena on edistää tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. On erityisen tärkeää, että äiti, isä ja koko perhe voivat tuntea lapsen odotuksen, syntymän ja imeväisen hoidon turvalliseksi ja perhe-elämää rikastuttavaksi kokemukseksi. Vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen valmistautuminen luovat pohjan pitkään jatkuvalle kypsymiselle. Lasta odottavat perheet edellyttävät äitiyshuollolta terveydentilan seurannan ja hoidon lisäksi sosiaalista ja henkistä tukea ja apua uudessa elämäntilanteessa. (Viisainen 1999, 9.) Suomessa on toiminut kunnallinen neuvolajärjestelmä yli 50 vuotta. Perheet luottavat neuvoloihin ja käyttävät niiden palveluja ahkerasti. Luottamus näkyy myös kasvavina odotuksina. Valistunut väestö haluaa lisää tietoa sekä mahdollisuuksia osallistua omaa terveyttään koskevien päätösten tekoon. Lisääntyvät yksityiset äitiyshuollon palvelut haastavat kunnallisia neuvoloita huomioimaan asiakkaiden tarpeet entistä paremmin. (Viisainen 1999, 9.) Raskaana olevan naisen terveydenhoitotyö painottuu ohjaukseen ja neuvontaan. Asiakas on yhä enemmän oman hoitonsa asiantuntija. Neuvolatyössä painottuvatkin entistä enemmän asiakkaan päätöksenteon tukeminen ja hänen itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen. Myös itsehoitoon tukeminen on työssä keskeistä. (Eskola & Hytönen 2002, 21.) Opinnäytetyömme aihe on asiakkaiden tyytyväisyys äitiysneuvolassa saatuun ohjaukseen. Tutkimus on kohdistettu Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille. Aihe on mielestämme ajankohtainen, koska äitiysneuvolatoimintaa on viime vuosina supistettu. Näin ollen haluamme selvittää, mitä mieltä asiakkaat ovat äitiysneuvolan ohjauksesta ja sen riittävyydestä tällä hetkellä. Tarkoitamme äitiysneuvolan asiakkaalla lasta odottavaa perhettä. Terveydenhuollon työntekijät voivat tutkimuksemme tuloksia hyödyntäen kehittää omaa toimintaansa äitiysneuvolassa ja lisätä ohjausta niillä osa-alueilla, jotka ovat jääneet asiakkaiden

7 7 mielestä liian vähälle. Voimme myös itse käyttää tästä tutkimuksesta saamaamme tietoa hyödyksi, työskentelemmepä tulevaisuudessa missä tahansa. Käytämme työssämme pääosin kvantitatiivista tutkimusotetta, koska se on melko edullinen tapa tehdä tutkimusta ja sen avulla saa kerättyä varsin kattavan otoksen. Hyödynnämme tutkimuksessamme myös kvalitatiivista tutkimusotetta, sillä näin voimme saada syvällisempää tietoa asiakkailta äitiysneuvolan ohjaukseen liittyen. 2 ÄITIYSHUOLTO SUOMESSA 2.1 Äitiyshuollon määrittelyä Äitiyshuolto perustuu koko maassa toimivaan kattavaan neuvolaverkostoon ja sen palveluita käyttää 99,8 % synnyttäjistä. Suomalaiset ovat ylpeitä äitiyshuollostaan. Sen kehitys ja nousu maailman maineeseen johtuvat muun muassa henkilökunnan osaavuudesta, äitiyshuollon helposta saatavuudesta, kattavuudesta ja lakisääteisyydestä. (Ylikorkala & Kauppila 2001, ) Äitiyshuolto muodostuu raskaana oleviin naisiin kohdistuvasta, äitiysneuvolassa tapahtuvasta säännöllisestä terveydenhoitajan ja lääkärin seurannasta ja tarvittaessa erikoislääkärin tutkimuksista ja hoidoista äitiyspoliklinikalla tai sairaalan osastolla. Palveluista vastaavat perusterveydenhuollossa kunnalliset ja yksityiset äitiysneuvolat ja erikoissairaanhoidossa äitiyspoliklinikat ja synnytysosastot. Uusimmissa Stakesin hoitosuosituksissa määritellään äitiyshuollon tavoitteita ja tehtäviä seuraavasti: Äitiyshuollon ydintehtävänä on odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten parhaan mahdollisen terveyden turvaaminen. Pyrkimyksenä on muun muassa raskauden aikaisten häiriöiden ehkäisy, häiriöiden varhainen toteaminen, sujuva hoitoon ohjaaminen, tehokas hoito ja kuntoutus, hyvä synnytyksen hoito ja vastasyntyneestä huolehtiminen sekä perheen tukeminen sairauden tai vamman kohdatessa. Laajemmin äitiys-

8 8 huollon tavoitteena on edistää tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. (Ryttyläinen 2001, ) Äitiyshuolto on osa kansanterveystyötä ja kansanterveyslaki määrittelee sen seuraavasti (Eskola & Hytönen 2002, 101): Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen. Kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä sen mukaan kuin tässä laissa tai muutoin säädetään tai määrätään. Kunnan tulee ylläpitää terveysneuvontaa, johon luetaan kansanterveydellinen valistustyö, raskauden ehkäisyneuvonta siihen sisältyen, ja kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. (Finlex - Säädökset alkuperäisinä: 66/1972.) Äitiyshuolto on ryhmätyötä, jossa terveydenhoitaja ja lääkäri muodostavat työparin. Heidän yhteistyökumppaneitaan kunnassa ovat muun muassa sosiaalityöntekijä, psykologi, hammaslääkäri ja lääkintävoimistelija sekä mahdollisesti myös työterveyshuollon henkilöstö. (Eskola & Hytönen 2002, 101.) Äitiyshuollon seurantakäynneistä on laadittu yhteenveto, joka sisältää lääkärin ja terveydenhoitajan tekemät tutkimukset ja keskustelunaiheet kullakin käyntikerralla (Liite 1.). Tarkastusten ajankohdat ovat kuitenkin vain viitteellisiä ja niistä voidaan tarvittaessa poiketa. Yksilöllinen raskausajan terveydenhoitosuunnitelma etenee tarpeen määrittelystä tavoitteiden asetteluun, menetelmien valintaan, toteutukseen ja arviointiin. (Eskola & Hytönen 2002, 101.) 2.2 Äitiysneuvolatoiminta Ensimmäiset neuvolat perustettiin Suomeen jo 1920-luvulla kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimesta (Eskola & Hytönen 2002, 16). Lainsäädäntö antoi mahdollisuudet koko maan kattavan kunnallisen äitiyshuollon verkoston luomiseksi vuonna (Silvennoinen 2000, 9.) Kunnallisia neuvolapalveluja käyttävätkin lähes kaikki vanhemmat ja he ovat yleensä melko tyytyväisiä neuvolapalveluihin etenkin verrattaessa niitä muihin terveyspalveluihin. Äitiysneuvo-

9 9 lat koetaan tarpeellisiksi ja milteipä itsestään selvyydeksi suomalaisessa terveyspalvelujärjestelmässä. (Pelkonen & Löthman-Kilpeläinen 2000, esipuhe ja 1.) Äitiysneuvola tarjoaa palveluja lasta odottaville perheille. Neuvolakäyntien yhteydessä seurataan äidin terveydentilaa, sikiön kehitystä ja perheen valmentautumista lapsen syntymään. Tavoitteena on sikiön normaali kehitys, äidin ja koko muun perheen hyvinvointi raskauden aikana, onnistunut synnytys ja lapsen hyvinvointi synnytyksen jälkeen. Terveyskasvatuksen painopisteet ovat äidin raskaus- ja imetysajan terveydenhoidossa. Äitiysneuvolatoimintaan sisältyy myös perhevalmennusta. (Aaltonen, Ojanen, Sivén, Vihunen & Vilén 2003, 68.) Tutkimusten mukaan äidit ja isät ymmärtävät neuvolan päätehtäväksi raskauden seurannan ja pitävät sitä itsekin ensisijaisena. Raskauden seurannan oleellinen osa on lapsen hyvinvoinnin seuraaminen. Raskaana olevat äidit eivät välttämättä voi tunnistaa, onko itsellä jokin häiriö vai ei. Näin ollen ammattihenkilön huolenpidossa oleminen on tärkeää. Mikäli neuvolakäyntejä ei olisi, äitiä vaivaisi levottomuus lapsen hyvinvoinnista. Tulosten mukaan äidit kokevat tärkeäksi tietää, että neuvolaan voi tarvittaessa ottaa kysymyksissään yhteyttä. Viiveetön pääsy ongelmatilanteissa äitiysneuvolaan osoittaa äideille huolenpidon tasoa. (Paavilainen 2003, ) 2.3 Äitiysneuvolatoiminnan kehittämishaasteita Perheet ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä neuvolatoimintaan, mutta parina viime vuosikymmenenä on havaittu asiakkaiden ja neuvolassa työskentelevän ammattihenkilöstön taholta toiminnan uudistamis- ja kehittämistarpeita. (Pelkonen & Löthman-Kilpeläinen 2000, esipuhe.) Asiakkaiden toiveita ja näkemyksiä kartoittavissa tutkimuksissa on tullut esille, että valtaosa naisista on tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa osallistua äitiysneuvolassa omia asioitaan koskevaan päätöksentekoon. Sen sijaan monet toivovat eri vaihtoehdoista keskustelua ja itseluottamuksen vahvistamista. Myös neuvolatyön sisällön ja työmuotojen kehittämisessä on asiakkaiden mielestä parannettavaa. Voidaan sanoa, että naisten fyysisen terveyden seuranta ja siihen liittyvien ongelmien havaitseminen toteutuu hyvin. Sen sijaan puutteita esiintyy neuvola-asiakkaiden psyykkisten- ja so-

10 10 siaalisten kysymysten havaitsemisessa ja käsittelyssä. (Ryttyläinen 2001, 43-44) Tutkimusten mukaan ohjaus ja neuvonta keskittyvät äitiyshuollossa naiseen ja raskauteen fyysisenä tilana. Esimerkiksi parisuhde, tunne-elämä ja arjen kysymykset jäävät taka-alalle ja isiä ei juurikaan oteta mukaan keskusteluihin. Isien asiakkuuden hyväksyminen ei siis näytä olevan äitiyshuollossa lainkaan itsestään selvää. Sekä isien tarpeisiin vastaamisessa että isiin asennoitumisessa on toivomisen varaa. Äitien ja isien huono kohtelu ja isien syrjiminen vaatisivat äitiyshuollossa eettistä keskustelua muutoksen käynnistämiseksi. (Paavilainen, 2003.) Aiemmista tutkimuksista käy myös ilmi, että äitiysneuvolan käyntien riittävyydestä ollaan eri mieltä ja äidit toivovat enemmän tietoa ja ohjausta sosiaalipalveluista sekä yksinäisyydestä. Lisäksi äidit haluaisivat enemmän aikaa keskustelulle yleisistä raskauteen liittyvistä ja henkilökohtaisista asioista. (Mustajärvi & Savela 2000.) Äitiysneuvolan asiakkuutta on tutkittu myös nuorten (alle 18-vuotiaiden) äitien näkökulmasta. Tutkimustulosten mukaan nuorten asiakkuudessa korostuu halu esittää osaavampaa ja tietävämpää kuin ikäisensä, jotta heitä ei moitittaisi tietämättömyydestä. Nuorten äitien käynnit äitiysneuvolassa etenevätkin terveydenhoitajan ohjaamina. Nuoret ovat käynneillä vaitonaisia ja he esittävät harvoin kysymyksiä. (Hirvonen 2000.) Äitiysneuvolajärjestelmässä tulisikin toteuttaa jatkuvaa kehitystä, jonka avulla myös nuorilla odottajilla olisi mahdollisuus tasavertaiseen asiakkuuteen ja riittävän tarvitsemansa tuen saantiin. (Martimo & Turunen 2002.) Äidiksi tuleminen merkitsee nuorille elämän muuttumista ja he kokevat sen myönteisenä. Sosiaalisella verkostolla on suuri merkitys siihen, miten nuori kokee raskautensa. Nuoret kokevat saavansa tarpeeksi tukea sosiaaliselta verkostoltaan ja erityisesti poikaystävän merkitys korostuu. Tärkeimmäksi tuen muodoksi nuoret kertovat keskustelemisen raskauteen liittyvistä asioista ja terveydenhuollosta saadusta tuesta nuoret mainitsevat tärkeimmäksi tuen muo-

11 11 doksi tiedon saannin vauvan voinnista. He toivovat, että saisivat enemmän selkeää yleistietoa raskaudesta. Keskeisimpinä asioina nousee esille se, että neuvoloissa tulisi enemmän kiinnittää huomiota nuoren sosiaaliseen verkostoon ja siltä saatavaan tukeen. Heihin tulisi suhtautua neuvoloissa, kuten vanhempiinkin raskaana oleviin, mutta nuoret tarvitsisivat kuitenkin selkeämpää ja käytännönläheisempää perustietoa. (Saarikoski & Utter 2000.) 3 ASIAKKAAN OHJAUS TERVEYDENHOITOTYÖSSÄ 3.1 Asiakkaan ohjauksen määrittelyä Asiakkaan ohjauksella tarkoitetaan ammatillisesti koulutetun, pätevän hoitajan ja apua hakevan yksilön välillä vallitsevaa vuorovaikutussuhdetta (Sutinen & Tillikainen 2004, 8). Ohjaus merkitsee hoitotyössä asiakkaan inhimillisistä tarpeista lähtevää ja yhdessä hänen kanssaan suunniteltua kirjallista, suullista ja toiminnallista tiedon jakamista (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 72). Suullinen ohjaus ei ole tavallisesti yksinään riittävää, vaan tarvitsee tuekseen kirjoitettuja ohjeita. Kirjallisten ohjeiden avulla asiakas voi palauttaa mieleen saamansa ohjauksen ja kerrata ohjeita itselleen sopivana ajankohtana. (Heikkinen, Tiainen & Torkkola 2002, 25 ja 29.) Ohjausta suunniteltaessa on olennaista asiakkaan voimavarojen ja tarpeiden arviointi sekä asiakkaan oma näkemys elämästään ja oloistaan (Iivanainen ym. 2001, 72). Ohjaukseen kohdistuvia keskeisimpiä vaatimuksia on yksilöllisyys. Suunniteltu ja rutiininomainen ohjaustoiminta mukautetaan yksilöllisesti niin, että terveys nähdään kokonaisuutena, johon kuuluu ihmisen somaattinen ja henkinen hyvinvointi ja tyytyväisyys. (Simell 1997, 12). Asiakasta kuunnellaan aktiivisesti, ja näin kaavamaisia ratkaisuja toiminnassa vältetään (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 23). Terveydenhoitotyössä ohjauksella pyritään vaikuttamaan asiakkaan ja omaisten asenteisiin ja käyttäytymiseen sekä lisätään tarvittavia tietoja

12 12 ja taitoja, joiden avulla asiakas säilyttää tai edistää terveyttään. (Iivanainen ym. 2001, 72.) 3.2 Asiakkaan ja terveydenhoitajan välinen vuorovaikutussuhde Ohjauksen onnistumiseen vaikuttavat hoitajan asiantuntijuus sekä hänen persoonalliset ominaisuutensa kuten äänen käyttö, rauhallisuus tai ärtymys. Ohjaus edellyttää hoitajalta ohjattavan asian sisällön hyvää tuntemusta. (Heikkinen, Tiainen & Torkkola 2002, 29.) Hoitajalta vaaditaan teoreettisten tietojen lisäksi hyviä vuorovaikutustaitoja sekä ohjaus- ja neuvontataitoja (Iivanainen ym. 2001, 72). Hoitaja vaikuttaa omalla käyttäytymisellään ja sanattomalla viestinnällään ohjaustilanteen onnistumiseen. Niinpä ohjauksella on vaara epäonnistua, jos hoitaja esimerkiksi vain selittää ohjeet kaavamaisesti eikä välitä, ymmärtääkö asiakas niitä. Asiakkaat haluavat käytännönläheisiä ja tilannekohtaisia ohjeita ja he toivovat hoitajien olevan helposti lähestyttäviä, ystävällisiä, empaattisia, hienotunteisia sekä kiinnostuneita heidän ongelmistaan. (Heikkinen ym. 2002, 27 ja 32.) Ohjattava hakee apua ymmärtääkseen paremmin itseään, pystyäkseen tekemään päätöksiä ja muuttaakseen käyttäytymistään. Ohjauksen onnistumiseksi sen tulee olla luonteeltaan suunniteltua, tavoitteellista ja järjestelmällistä. Ohjaaminen on merkittävää, koska asiakas tarvitsee omaa hoitoaan koskevaa tietoa hallitakseen elämäänsä, ottaakseen vastuuta itsestään ja edistääkseen omaa terveyttään. Ohjaus on edellytys sille, että asiakas pystyy osallistumaan ja sitoutumaan hoitoonsa sekä selviytymään tilanteesta ja siihen liittyvästä hoidosta. Ohjauksen avulla voidaan myös tukea asiakkaan kykyä itsehoitoon, korkeatasoiseen hyvinvointiin ja terveydenhoitoon. (Sutinen & Tillikainen 2004, 8.) Häntä kannustetaan omatoimiseen ja itsenäiseen tiedonhakuun ja sitä kautta omahoitoon ja selviämiseen itsenäisesti pulmatilanteista. (Silvennoinen 2001, 94.) Ohjauksen onnistumisessa tärkeitä asioita ovat sopiva ympäristö ja ajankohta. Ohjeiden antamiseen on valittava mahdollisimman rauhallinen ja häiriötön paik-

13 13 ka, joka takaa asiakkaan yksityisyyden. Esimerkiksi juuri ennen kotiinlähtöä annettu ohjaus hälyisessä ympäristössä voi epäonnistua. Ohjaukseen käytettävissä oleva aika on usein lyhyt, siksi sen sisältö tulisikin suunnitella niin, että siihen varatussa ajassa ehditään käsitellä kaikki asiakkaalle tärkeät asiat. Asiakasta on myös hyvä rohkaista kysymään epäselviksi jääneet asiat. Ohjaustilanteeseen vaikuttavat muun muassa asiakkaan ikä ja persoonallisuus. Esimerkiksi nuorille asiakkaille on puhuttava heidän ikätasolleen sopivaa kieltä, ei lapsellisesti eikä liian virallisesti. (Heikkinen 2002, ) Laki Potilaan asemasta ja oikeuksista määrää, että potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että sen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys niin, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. (Finlex - Säädökset alkuperäisinä: 785/1992.) 3.3 Asiakaslähtöisyys ja perhekeskeisyys ohjauksessa Asiakaslähtöisyys on tämän hetken avainsana terveydenhoitotyössä. Asiakaslähtöiseen toimintamalliin kuuluu asiakkaan näkeminen osana sosiaalista verkostoa, johon kuuluvat perhe, muut omaiset, ystävät, naapurit, muu lähiympäristö sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Asiakaslähtöisyyden keskeinen ominaisuus on, että palveluita ei järjestetä organisaation vaan asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman toimiviksi. Asiakaslähtöisyyttä on myös asiakassuhteen jatkuvuus. Asiakkaat toivovatkin yleensä pysyvää palvelu- ja hoitosuhdetta. (Nouko- Juvonen, Ruotsalainen & Kiikkala 2000, ) Äitiysneuvolan asiakkaalla tarkoitetaan lasta odottavaa perhettä. Perhekäsite on hyvin tunnepitoinen, koska jokaisella on oma käsitys ja omat kokemukset lap-

14 14 suuden perheestä. Yleisesti perheellä tarkoitetaan yleistä vallalla olevaa mielikuvaa perheestä. Terveysalan työntekijä joutuu kuitenkin työssään tekemisiin hyvin erilaisten perheiden kanssa, niinpä hoitotyöntekijän onkin pohdittava perheen käsitettä. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, ) Perhe on aina ollut joustava ja sopeutuvainen instituutio, joka on muuttunut tarpeiden mukaan. Terveyskäyttäytyminen alkaa perheestä, jossa määritellään terveyttä ja sairautta koskevia käsityksiä. Tavalla tai toisella perhe osallistuu jäsentensä terveyden- ja sairaanhoitoa koskeviin hoitoihin ja päätöksiin. Hoitotyön käytännössä ongelmia tuottaa perhekeskeisen hoitotyön käsitteellinen epäselvyys. (Etzell ym. 1998, 13.) Perhekeskeisyys tarkoittaa hoitotyössä sitä, että perhe otetaan mukaan koko hoitoprosessiin ja päätöksentekoon. Se voi myös merkitä sitä, että perhe otetaan hoitoon mukaan taustatueksi, jolloin yksilö on hoidossa keskeinen tai että perhe itsessään on hoitotyön keskeinen mielenkiinnon kohde. Joidenkin tutkimusten mukaan perhekeskeinen hoitotyö toteutuu parhaiten äitiysneuvoloissa, koska isien osuus asiakkaina on lisääntynyt. Perhekeskeisen hoitotyön tarkoituksena on tukea perhettä voimavarojensa käyttämisessä ja itsensä vahvistamisessa, sekä selvittää perheen elinoloja, elämäntapaa ja pyrkiä lisäämään perheen hyvinvointia. (Mikkanen 2000, ) Asiakkaan ohjauksessa ei ole syytä sivuttaa omaisten tai läheisten tiedontarvetta. Hoitajan tulee kysyä asiakkaalta, haluaako hän omaisensa tai läheisensä mukaan ohjaukseen. (Heikkinen ym. 2002, 32.) Omaisille kerrottavan tiedon tulee olla rehellistä ja ymmärrettävää. Jotkut haluavat saada hyvin yksityiskohtaista tietoa, kun taas toisille riittää pääpiirteinen tieto kokonaistilanteesta. Omaisen kannalta on tärkeää, että hänelle suodaan mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin vastataan omaista kunnioittaen. (Iivanainen ym. 2001, 72.)

15 15 4 ASIAKKAAN SEURANTA ÄITIYSNEUVOLASSA RASKAUDEN AIKANA Raskaus alkaa, kun munasolu hedelmöittyy ja kuukautisten poisjääminen on yleensä ensimmäinen äidin havaitsema merkki raskauden alkamisesta (Aaltonen ym. 2003, 81). Raskaus kestää keskimäärin 40 viikkoa laskettuna viimeisten kuukautisten alkamispäivästä. Täysiaikainen raskaus vaihtelee 38 viikosta 42 viikkoon. Mikäli lapsi syntyy ennen 37. raskausviikon loppua, kyseessä on ennenaikainen synnytys. Jos taas synnytys tapahtuu 42. raskausviikon päätyttyä, katsotaan synnytyksen olevan yliaikainen. (Eskola & Hytönen 2002, ) Raskaus jaetaan sikiön kasvun perusteella kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen raskauskolmannes eli trimesteri kestää viimeisten kuukautisten alkamisesta 13. raskausviikon loppuun. Toinen raskauskolmannes kestää raskausviikot Viimeinen raskauskolmannes kestää 29. raskausviikosta lapsen syntymään. (Eskola & Hytönen 2002, ) Raskautta seurataan äitiysneuvolassa säännöllisin väliajoin. Tämän tarkoituksena on löytää poikkeavat ja riskiraskaudet ajoissa, jotta niihin voitaisiin tarvittaessa puuttua. Erilaiset elimistön fysiologiset muutokset ja tuntemukset liittyvät sinänsä normaaliin raskauteen ja ne olisikin hyvä tuntea, ettei niitä pidettäisi häiriöinä. Psyykkinen valmistautuminen vanhemmuuteen on myös tärkeä osa raskautta. (Ylikorkala & Kauppila 2001, 303.) Suurin osa nykypäivän raskauksista on suunniteltuja ja toivottuja. Raskauden alkaminen ja vanhemmuus ovat tällöin lähtöisin naisen ja miehen tietoisesta päätöksestä. Lapsi merkitsee vanhemmilleen usein rakkauden antajaa ja vastaanottajaa sekä oman minän jatketta. (Eskola & Hytönen 2002, 94.) Normaaliin raskauteen liittyy monia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia sekä lopuksi synnytys (Ylikorkala & Kauppila 2001, 303).

16 Äitiin kohdistuvat seulontatutkimukset Pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen mahdollisimman varhainen toteaminen on äitiysneuvolaseurannan tärkein päämäärä. Sen oireita ovat muun muassa kohonnut verenpaine ja proteinuria. Äidin verenpainetta seurataan raskauden aikana jokaisella neuvolakäynnillä. Tällöin myös tutkitaan äidin virtsasta proteiini eli valkuainen. (Viisainen 1999, ) Raskausdiabetes tarkoittaa raskauden aikana todettua sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Riskitekijöitä raskausdiabetekselle ovat muun muassa aamuvirtsasta todettu glukoosi eli sokeri, ylipainoinen synnyttäjä sekä aikaisemman raskauden aikana todettu diabetes. Virtsan glukoosi tutkitaan kaikilta raskaana olevilta jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä. Raskausdiabetesta tutkitaan sokerirasituskokeella ja se suositellaan tehtäväksi raskausviikoilla niille äideille, joilla on raskausdiabeteksen riskitekijöitä. (Viisainen 1999, ) Äidin hemoglobiinia seurataan raskauden aikana. Plasmavolyymi suurenee raskausviikolle 24 asti enemmän kuin hemoglobiinin määrä lisääntyy. Jos alkuraskaudessa hemoglobiinitaso on matala, aloitetaan rautalääkitys raskausviikon 12 jälkeen. Myöhemmin havaittava matala arvo antaa aiheen lääkityksen välittömään aloittamiseen. (Viisainen 1999, 21.) Kaikista äideistä otetaan ensimmäisellä neuvolakäynnillä verinäyte veriryhmävasta-aineseulontatutkimusta varten. Samasta näytteestä tutkitaan myös äidin ABO- ja Rh (D) veriryhmä. Jos äidiltä todetaan raskauden kannalta merkityksellinen veriryhmävasta-aine, seurataan vasta-ainepitoisuutta kuukausittain. (Viisainen 1999, 22.) Raskauden aikainen infektio äidissä voi aiheuttaa keskenmenon, ennenaikaisen synnytyksen, sikiön kuoleman, epämuodostuman tai vammautumisen. Infektio voi kuitenkin näkyä tulevassa lapsessa vasta vuosien kuluttua. Neuvolassa seulotaan tällä hetkellä kuppaa, hepatiitti-b-, HIV- sekä virtsatieinfektioita. (Viisainen 1999, 27.)

17 17 Äidin painoa seurataan raskauden aikana. Lapsen syntymäpainoon vaikuttaa äidin paino raskauden alussa sekä painonnousu raskauden edetessä. Painon seurannan ohella äidiltä määritetään kohdunpohjan mitta säännöllisin väliajoin. Tarkoituksena on löytää tapaukset, joissa sikiön kasvu on normaalista poikkeavaa tai kohdun tilavuus on muista syistä poikkeava. (Viisainen 1999, ) 4.2 Sikiöön kohdistuvat seulontatutkimukset Sikiöseulonnalla tarkoitetaan raskaana olevaan naiseen kohdistettuja seulontoja, joiden tavoitteena on todeta sikiön sairaus tai vamma. Sikiöseulonnoista on tehty seuraavanlaiset suositukset: Jos raskauden aikana tehdään vain yksi kaikukuvausseulonta, se ajoitetaan raskausviikoille Downin syndrooman sikiöseulontakäytännöksi suositellaan varhaista kaikukuvausseulontaa raskausviikoilla Yli 39-vuotiaille tarjotaan mahdollisuus sikiön kromosomitutkimukseen, joko istukkanäytteestä raskausviikoilla tai lapsivesinäytteestä raskausviikoilla Alle 36-vuotiaille tehdään sikiön kromosomitutkimus vain tarvittaessa. Äidille/pariskunnalle tulee antaa tietoa seulonnoista näytteenottoa tai tutkimusta edeltävällä käynnillä harkinta-ajan takaamiseksi. (Viisainen 1999, 39 ja ) Sikiön sydämensyke on todettavissa lähes poikkeuksetta raskausviikosta 12 alkaen. Tämän jälkeen sikiön sydämensyke todetaan jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä. Jos sydämensyke todetaan harvaksi, kyseessä saattaa olla esimerkiksi napanuoran puristuminen, ja tällöin äidin asentoa kannattaa muuttaa. Sikiön sydämensykkeessä voi myös esiintyä epäsäännöllisyyttä. Tarvittaessa äiti on lähetettävä äitiyspoliklinikalle tarkempiin tutkimuksiin. (Viisainen 1999, 27.) Normaalin sikiön liikemäärä pysyy yleensä samansuuruisena synnytykseen saakka. Normaaliraskauksissa ei suositella liiketarkkailua, mutta riskiraskauksissa sitä voidaan käyttää muiden seurantamenetelmien lisäksi. (Viisainen 1999, 27.)

18 18 5 LASTA ODOTTAVAN PERHEEN OHJAUS ÄITIYSNEUVOLASSA Terveydenhoitajalla on päävastuu raskaana olevan ja synnyttäneen äidin terveydenhoidosta, koska hän tapaa äitiä ja perhettä usein. (Eskola & Hytönen 2002, 103.) Terveydenhoitajan pääasiallisina työmuotoina ovat yksilövastaanotot, kotikäynnit ja perhevalmennus. Hänen työtään ohjaavat asiakkaiden erilaiset elämäntilanteet sekä tarpeet. Toiminnassa korostuvat asiakaslähtöisyys sekä itsehoidon ohjaaminen ja tukeminen. Ohjaamisen välineitä ovat esimerkiksi raskauden seurantalomake, hoitosuunnitelmalomake sekä äitiysneuvolakortti. (Laitinen & Toikkanen 2003,17.) Ensisynnyttäjälle suositellaan neuvolakäyntiä raskauden ja lapsivuoteen aikana ja uudelleensynnyttäjille 9-13 käyntiä. Käyntien määrää tulee lisätä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Toisaalta jos äitiysneuvolassa todetaan tai epäillään poikkeavuutta raskauden kulussa, äiti ohjataan tarkempiin tutkimuksiin äitiyspoliklinikalle tai päivystysaikana synnytysvastaanotolle. Muun muassa diabeetikoille ja epileptikoille sekä niille naisille, joilla on sydänvika tai LED-tauti, suositellaan neuvolatarkastusta jo ennen suunniteltua raskautta. (Eskola & Hytönen 2002, 103.) 5.1 Raskauden tuomat fyysiset muutokset Raskauden aikana esiintyy melkein kaikilla äideillä hyvänlaatuisia oireita, kuten väsymystä, pahoinvointia, alavatsakipuja ja virtsaamistarpeen tihenemistä. Nämä oireet saattavat huolestuttaa äitiä ja hänen perhettään, vaikka ne kuuluvatkin normaaliin raskauteen. Niinpä neuvolassa pitäisi voida erottaa nämä fysiologiset raskausoireet ja selvittää niiden vaarattomuus. (Ylikorkala & Kauppila 2001, ) Kaikki elimet joutuvat mukautumaan uuteen tilanteeseen, muun muassa äidin aineenvaihdunta vilkastuu, verenkierto ja hengitys vilkastuvat ja kohtu kasvaa. Myös äidin paino nousee raskauden aikana keskimäärin 12 kiloa. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 161.)

19 19 Lievä aamupahoinvointi on hyvin tavallista raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Sen aiheuttajina ovat mahan vellomisliikkeen eli motiliteetin väheneminen ja muutokset hiilihydraattiaineenvaihdunnassa. Voimakkaimmillaan pahoinvointi on yleensä silloin kun maha on tyhjä. Terveydenhoitaja ohjaa äitiä löytämään keinot pahoinvointinsa lievittämiseksi. Oloa voi helpottaa muun muassa kehottamalla äitiä syömään jotain ennen vuoteesta nousua, nousemalla vuoteesta hitaasti sekä syömällä pieniä aterioita 2-3 tunnin välein. (Eskola & Hytönen 2002, ) Jos oksentelua esiintyy niin usein, että se aiheuttaa painonlaskua ja häiriöitä nestetasapainoon, kyseessä on sairaus (Eskola & Hytönen 2002, 189) ja siihen on pyydettävä hoito-ohjeita lääkäriltä. (Taskinen 2004, 18.) Rintojen aristusta ja pistelyä voi vähentää käyttämällä hyvin istuvia ja tukevia rintaliivejä. Rintaliivien käyttö myös yöllä voi helpottaa oloa. Rinnat tulisi pitää lämpiminä, sillä ne ovat hyvin kylmän arat. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja ohjaa äitiä raskauden aikana rintojen hoidossa ja imettämiseen liittyvissä kysymyksissä. Positiivinen suhtautuminen imettämiseen luodaan jo odotusaikana. (Eskola & Hytönen 2002, 106.) Rinnoista voi tihkua maitoa toisesta raskauskuukaudesta lähtien (Taskinen 2004, 18). Väsymys on alkuraskauden aikana yleistä ja unen tarve lisääntyy. Väsymyksen tulisi kuitenkin vähentyä raskauden toisella kolmanneksella. Myös alavatsakipuja voi ilmetä ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ja painon tunne alavatsalla on tavallista (Ylikorkala & Kauppila 2001, 308), niinpä virtsaamisen tarve lisääntyy (Taskinen 2004, 18). Normaaliin raskauteen kuuluvat myös kivuttomat ja epäsäännölliset supistukset. Toisilla supistuksia esiintyy koko raskauden ajan, mutta toisilla vasta synnytyksen alkaessa. Supistuksia ilmenee etenkin reippaassa kävelyssä, portaita noustessa, kylkeä kääntäessä tai muuten fyysisen rasituksen yhteydessä. (Ylikorkala & Kauppila 2001, 309.) Raskauden aikana voi ilmetä turvotuksia tavallisimmin jaloissa ja käsissä. Iltaisin esiintyvää turvotusta voidaan pitää normaalina, mutta aamulla levon jälkeen esiintyvä turvotus on merkki häiriöstä, joka vaatii tarkempaa selvittelyä. (Eskola & Hytönen 2002, 115.) Selän lihakset joutuvat kovaan rasitukseen vatsan kas-

20 20 vaessa, mikä ilmenee usein selkäkipuina. Kipua voi lievittää esimerkiksi varovaisella hieronnalla ja levolla. (Taskinen 2004, ) Muita raskauden mukanaan tuomia fyysisiä muutoksia voivat olla muun muassa raskausarvet, ihon pigmentin lisääntyminen, peräpukamavaivat, suonikohjut ja suonenvedot (Ylikorkala & Kauppila 2001, 308). 5.2 Raskauden tuomat psyykkiset ja sosiaaliset muutokset Vanhemmuuteen kasvu on osa inhimillistä kasvua, ja vanhemmuus on kerran alettuaan loppuelämän jatkuva kehitystapahtuma. Lähes kaikki vanhemmat hämmästyvät niitä monenlaisia tunteita, jotka liittyvät lapsen tuloon ja vanhemmuuteen. Jokaisen uuden lapsen syntyminen vaikuttaa perheen rakenteeseen ja toimintoihin, mutta etenkin ensimmäisen lapsen syntymä on merkittävä kehityskriisi perheessä. Jotta perhe selviäisi kehitysvaiheesta toiseen tasapainoisesti, on tämän kriisin kohtaaminen ja läpityöskentely välttämätöntä. Äitiysneuvolassa voidaan tukea tätä kehitystä antamalla tietoja vuorovaikutuksen syventämisestä, kasvatuksesta ja perhe-elämästä. (Eskola & Hytönen 2002, 100.) Odottava äiti tarvitsee terveydentilan seurannan ja siihen liittyvien neuvojen lisäksi valmennusta ja tukea monissa muissakin asioissa. Neuvonnan tarvetta voi olla muun muassa synnytyspeloissa, ongelmallisissa suhteissa odotettavan lapsen isään, taloudellisissa ja työasioissa. (Ylikorkala & Kauppila 2001, ) Lähes jokainen raskaana oleva nainen jännittää synnytystä. Kyseessä on luonnollinen reaktio ja se auttaa kohtaamaan uuden tilanteen. Jopa joka viides raskaana oleva nainen pelkää synnytystä niin paljon, että se varjostaa raskautta ja kuluttaa voimia. Useimmiten pelätään esimerkiksi kipua, avuttomuutta ja omien voimien ja itsehallinnan menettämistä. Synnytystä voimakkaasti pelkäävä tulisi lähettää neuvolasta jo alkuraskaudessa synnytyssairaalan erityispoliklinikalle. Synnytyspelon ehkäisy kuuluu jokaisen neuvolan ja synnytyssairaalan velvollisuuksiin. (Viisainen 1999, )

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä.

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä. TerveysInfo äidit 10 askelta onnistuneeseen imetykseen Julisteessa piirros imettävästä äidistä sekä suositus imetyksen suojelemisesta, edistämisestä ja tukemisesta. Suomen Kätilöliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot