ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ÄITIYSNEUVOLASSA SAATUUN OHJAUKSEEN Tutkimus Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ÄITIYSNEUVOLASSA SAATUUN OHJAUKSEEN Tutkimus Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille"

Transkriptio

1 ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ÄITIYSNEUVOLASSA SAATUUN OHJAUKSEEN Tutkimus Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille Kettunen Tiina Pulliainen Laura Opinnäytetyö Kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kettunen, Tiina & Pulliainen, Laura. Asiakkaiden tyytyväisyys äitiysneuvolassa saatuun ohjaukseen. Tutkimus Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille. Pieksämäki 2006, 65 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista ohjausta asiakas on saanut äitiysneuvolassa valmistautuessaan vanhemmuuteen ja kuinka ohjauksen osaalueet ovat toteutuneet.teoriaosuus käsittelee äitiyshuoltoa Suomessa, asiakkaan ohjausta terveydenhoitotyössä, raskauden seurantaa sekä lasta odottavan perheen ohjausta äitiysneuvolassa. Teoria on koottu aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Neuvolapalveluita käyttävät Suomessa lähes kaikki vanhemmat. Äitiysneuvoloiden tavoitteena on turvata sikiön normaali kehitys, äidin ja koko muun perheen hyvinvointi raskauden aikana, onnistunut synnytys ja lapsen hyvinvointi synnytyksen jälkeen. Tutkimus oli kvantitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaat. Otoskoko oli 50. Otoksen lopullinen suuruus oli 31 ja vastausprosentti 62. Tuloksista kävi ilmi, että äitiysneuvolassa saatu ohjaus oli asiakkaiden mielestä käytännönläheistä ja ohjaustilanteet keskustelunomaisia. Äidit olivat melko tyytyväisiä fyysisistä muutoksista sekä niiden hoidosta saatuun ohjaukseen. Psyykkisiin ja sosiaalisiin muutoksiin saatu ohjaus oli asiakkaiden mielestä riittämätöntä. Näihin asioihin tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Tulevaisuudessa voisi tutkia isien kokemuksia äitiysneuvolan asiakkuudesta sekä parisuhdeväkivaltaa raskauden aikana. Lisäksi olisi kiinnostavaa tehdä tämä sama tutkimus Varkauden äitiysneuvoloille esimerkiksi viiden vuoden kuluttua. Näin saataisiin tietoa siitä, kuinka ohjauksen painopistealueet ovat muuttuneet ja äitiysneuvolan ohjausta voisi edelleen kehittää asiakaslähtöisemmäksi. Asiasanat: äitiyshuolto; äitiysneuvola; ohjaus; vanhemmuus; perhe; kvantitatiivinen tutkimus; terveydenhoitotyö Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Kettunen, Tiina & Pulliainen, Laura. Customers Contentment with the Quidance Prenatal Clinic. Research for the Customers of Prenatal Clinics in Varkaus. Pieksämäki, spring 2006, 65 pages, 3 appendixes. Language: Finnish. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Bachelor of Health Care. Public Health Nurse. The purpose of the study was to investigate what kind of quidance customers received while preparing to parenthood and how different parts of quidance came true. The theory part is about the prenatal care in Finland, quidance of the customer in the health care, follow-up of the pregnancy and quidance of the family in the prenatal clinic. Nearly all parents use the prenatal clinic services in Finland. The aim of prenatal clinics is to secure the normal advance of the fetus, welfare of the mother and all the family during the pregnancy, a successful delivery and welfare of the baby after the birth. The study was quantitative. The material collection method was questionnaire. The target group of the study was customers of the prenatal clinics in Varkaus. The size of the sample was 50. The total sample was 31 and the response rate was 62 percent. The results showed that the customers opinion on the quidance by the prenatal clinic was practical and the quidance situations were good conversations. Mothers were quite satisfied with the quidance of the physical changes and how to take care of those. The opinion on the quidance of mental and social changes was inadequate. These topics could be considered better in the future. The experiences of fathers as customers of the prenatal clinic and the violence during the pregnancy could be studied in the future. Also it would be interesting to make this same study for example after five years. This way could be found out how the main topics have changed and the quidance of the prenatal clinics could be developed in a more family centered way. Keywords: Prenatal Care; Prenatal Clinic; Quidance; Parenthood; Family; Quantitative Study; Health Care Work Deposited at the library of Diaconia Polytechnic, Pieksämäki training unit

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ÄITIYSHUOLTO SUOMESSA Äitiyshuollon määrittelyä Äitiysneuvolatoiminta Äitiysneuvolatoiminnan kehittämishaasteita ASIAKKAAN OHJAUS TERVEYDENHOITOTYÖSSÄ Asiakkaan ohjauksen määrittelyä Asiakkaan ja terveydenhoitajan välinen vuorovaikutussuhde Asiakaslähtöisyys ja perhekeskeisyys ohjauksessa ASIAKKAAN SEURANTA ÄITIYSNEUVOLASSA RASKAUDEN AIKANA Äitiin kohdistuvat seulontatutkimukset Sikiöön kohdistuvat seulontatutkimukset LASTA ODOTTAVAN PERHEEN OHJAUS ÄITIYSNEUVOLASSA Raskauden tuomat fyysiset muutokset Raskauden tuomat psyykkiset ja sosiaaliset muutokset Seksuaalisuus raskauden aikana Raskaus, työ ja sosiaaliset avustukset Ravitsemusohjaus Imetyksen ohjaus Liikunta ja lepo Tupakointi ja päihteiden käyttö Parisuhdeväkivalta raskauden aikana TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohdejoukon valinta Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Tutkittavien taustatiedot...32

5 8.2 Ohjaustilanne äitiysneuvolassa asiakkaiden kokemana Ohjauksen eri muodot ja niiden toteutuminen asiakkaiden kokemana Isän huomioon ottaminen ohjauksessa Ohjauksen osa-alueet Fyysisiin muutoksiin ja raskausmyrkytykseen liittyvä ohjaus Psyykkisiin muutoksiin saatu ohjaus Sosiaalisiin tilanteisiin saatu ohjaus Tupakkaan ja päihteisiin liittyvä ohjaus Liikuntaan ja lepoon liittyvä ohjaus Ravitsemuksen ja imetyksen ohjaus Sikiön seulontatutkimuksiin liittyvä ohjaus POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Ohjaustilanteen sekä ohjauksen eri muotojen toteutuminen Isän huomioon ottamisen toteutuminen Ohjauksen eri osa-alueiden toteutuminen Tutkimustulosten yhteenveto ja jatkotutkimusehdotukset TUTKIMUKSEN RELIAABELIUS JA VALIDIUS OPINNÄYTETYÖPROSESSIN KUVAUS...54 LÄHTEET...56 LIITTEET Liite 1. Yhteenveto raskauden seurantakäynneistä...60 Liite 2. Kyselylomake...61 Liite 3. Saatekirje...65

6 1 JOHDANTO Äitiyshuollon tavoitteena on edistää tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. On erityisen tärkeää, että äiti, isä ja koko perhe voivat tuntea lapsen odotuksen, syntymän ja imeväisen hoidon turvalliseksi ja perhe-elämää rikastuttavaksi kokemukseksi. Vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen valmistautuminen luovat pohjan pitkään jatkuvalle kypsymiselle. Lasta odottavat perheet edellyttävät äitiyshuollolta terveydentilan seurannan ja hoidon lisäksi sosiaalista ja henkistä tukea ja apua uudessa elämäntilanteessa. (Viisainen 1999, 9.) Suomessa on toiminut kunnallinen neuvolajärjestelmä yli 50 vuotta. Perheet luottavat neuvoloihin ja käyttävät niiden palveluja ahkerasti. Luottamus näkyy myös kasvavina odotuksina. Valistunut väestö haluaa lisää tietoa sekä mahdollisuuksia osallistua omaa terveyttään koskevien päätösten tekoon. Lisääntyvät yksityiset äitiyshuollon palvelut haastavat kunnallisia neuvoloita huomioimaan asiakkaiden tarpeet entistä paremmin. (Viisainen 1999, 9.) Raskaana olevan naisen terveydenhoitotyö painottuu ohjaukseen ja neuvontaan. Asiakas on yhä enemmän oman hoitonsa asiantuntija. Neuvolatyössä painottuvatkin entistä enemmän asiakkaan päätöksenteon tukeminen ja hänen itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen. Myös itsehoitoon tukeminen on työssä keskeistä. (Eskola & Hytönen 2002, 21.) Opinnäytetyömme aihe on asiakkaiden tyytyväisyys äitiysneuvolassa saatuun ohjaukseen. Tutkimus on kohdistettu Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille. Aihe on mielestämme ajankohtainen, koska äitiysneuvolatoimintaa on viime vuosina supistettu. Näin ollen haluamme selvittää, mitä mieltä asiakkaat ovat äitiysneuvolan ohjauksesta ja sen riittävyydestä tällä hetkellä. Tarkoitamme äitiysneuvolan asiakkaalla lasta odottavaa perhettä. Terveydenhuollon työntekijät voivat tutkimuksemme tuloksia hyödyntäen kehittää omaa toimintaansa äitiysneuvolassa ja lisätä ohjausta niillä osa-alueilla, jotka ovat jääneet asiakkaiden

7 7 mielestä liian vähälle. Voimme myös itse käyttää tästä tutkimuksesta saamaamme tietoa hyödyksi, työskentelemmepä tulevaisuudessa missä tahansa. Käytämme työssämme pääosin kvantitatiivista tutkimusotetta, koska se on melko edullinen tapa tehdä tutkimusta ja sen avulla saa kerättyä varsin kattavan otoksen. Hyödynnämme tutkimuksessamme myös kvalitatiivista tutkimusotetta, sillä näin voimme saada syvällisempää tietoa asiakkailta äitiysneuvolan ohjaukseen liittyen. 2 ÄITIYSHUOLTO SUOMESSA 2.1 Äitiyshuollon määrittelyä Äitiyshuolto perustuu koko maassa toimivaan kattavaan neuvolaverkostoon ja sen palveluita käyttää 99,8 % synnyttäjistä. Suomalaiset ovat ylpeitä äitiyshuollostaan. Sen kehitys ja nousu maailman maineeseen johtuvat muun muassa henkilökunnan osaavuudesta, äitiyshuollon helposta saatavuudesta, kattavuudesta ja lakisääteisyydestä. (Ylikorkala & Kauppila 2001, ) Äitiyshuolto muodostuu raskaana oleviin naisiin kohdistuvasta, äitiysneuvolassa tapahtuvasta säännöllisestä terveydenhoitajan ja lääkärin seurannasta ja tarvittaessa erikoislääkärin tutkimuksista ja hoidoista äitiyspoliklinikalla tai sairaalan osastolla. Palveluista vastaavat perusterveydenhuollossa kunnalliset ja yksityiset äitiysneuvolat ja erikoissairaanhoidossa äitiyspoliklinikat ja synnytysosastot. Uusimmissa Stakesin hoitosuosituksissa määritellään äitiyshuollon tavoitteita ja tehtäviä seuraavasti: Äitiyshuollon ydintehtävänä on odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten parhaan mahdollisen terveyden turvaaminen. Pyrkimyksenä on muun muassa raskauden aikaisten häiriöiden ehkäisy, häiriöiden varhainen toteaminen, sujuva hoitoon ohjaaminen, tehokas hoito ja kuntoutus, hyvä synnytyksen hoito ja vastasyntyneestä huolehtiminen sekä perheen tukeminen sairauden tai vamman kohdatessa. Laajemmin äitiys-

8 8 huollon tavoitteena on edistää tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. (Ryttyläinen 2001, ) Äitiyshuolto on osa kansanterveystyötä ja kansanterveyslaki määrittelee sen seuraavasti (Eskola & Hytönen 2002, 101): Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen. Kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä sen mukaan kuin tässä laissa tai muutoin säädetään tai määrätään. Kunnan tulee ylläpitää terveysneuvontaa, johon luetaan kansanterveydellinen valistustyö, raskauden ehkäisyneuvonta siihen sisältyen, ja kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. (Finlex - Säädökset alkuperäisinä: 66/1972.) Äitiyshuolto on ryhmätyötä, jossa terveydenhoitaja ja lääkäri muodostavat työparin. Heidän yhteistyökumppaneitaan kunnassa ovat muun muassa sosiaalityöntekijä, psykologi, hammaslääkäri ja lääkintävoimistelija sekä mahdollisesti myös työterveyshuollon henkilöstö. (Eskola & Hytönen 2002, 101.) Äitiyshuollon seurantakäynneistä on laadittu yhteenveto, joka sisältää lääkärin ja terveydenhoitajan tekemät tutkimukset ja keskustelunaiheet kullakin käyntikerralla (Liite 1.). Tarkastusten ajankohdat ovat kuitenkin vain viitteellisiä ja niistä voidaan tarvittaessa poiketa. Yksilöllinen raskausajan terveydenhoitosuunnitelma etenee tarpeen määrittelystä tavoitteiden asetteluun, menetelmien valintaan, toteutukseen ja arviointiin. (Eskola & Hytönen 2002, 101.) 2.2 Äitiysneuvolatoiminta Ensimmäiset neuvolat perustettiin Suomeen jo 1920-luvulla kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimesta (Eskola & Hytönen 2002, 16). Lainsäädäntö antoi mahdollisuudet koko maan kattavan kunnallisen äitiyshuollon verkoston luomiseksi vuonna (Silvennoinen 2000, 9.) Kunnallisia neuvolapalveluja käyttävätkin lähes kaikki vanhemmat ja he ovat yleensä melko tyytyväisiä neuvolapalveluihin etenkin verrattaessa niitä muihin terveyspalveluihin. Äitiysneuvo-

9 9 lat koetaan tarpeellisiksi ja milteipä itsestään selvyydeksi suomalaisessa terveyspalvelujärjestelmässä. (Pelkonen & Löthman-Kilpeläinen 2000, esipuhe ja 1.) Äitiysneuvola tarjoaa palveluja lasta odottaville perheille. Neuvolakäyntien yhteydessä seurataan äidin terveydentilaa, sikiön kehitystä ja perheen valmentautumista lapsen syntymään. Tavoitteena on sikiön normaali kehitys, äidin ja koko muun perheen hyvinvointi raskauden aikana, onnistunut synnytys ja lapsen hyvinvointi synnytyksen jälkeen. Terveyskasvatuksen painopisteet ovat äidin raskaus- ja imetysajan terveydenhoidossa. Äitiysneuvolatoimintaan sisältyy myös perhevalmennusta. (Aaltonen, Ojanen, Sivén, Vihunen & Vilén 2003, 68.) Tutkimusten mukaan äidit ja isät ymmärtävät neuvolan päätehtäväksi raskauden seurannan ja pitävät sitä itsekin ensisijaisena. Raskauden seurannan oleellinen osa on lapsen hyvinvoinnin seuraaminen. Raskaana olevat äidit eivät välttämättä voi tunnistaa, onko itsellä jokin häiriö vai ei. Näin ollen ammattihenkilön huolenpidossa oleminen on tärkeää. Mikäli neuvolakäyntejä ei olisi, äitiä vaivaisi levottomuus lapsen hyvinvoinnista. Tulosten mukaan äidit kokevat tärkeäksi tietää, että neuvolaan voi tarvittaessa ottaa kysymyksissään yhteyttä. Viiveetön pääsy ongelmatilanteissa äitiysneuvolaan osoittaa äideille huolenpidon tasoa. (Paavilainen 2003, ) 2.3 Äitiysneuvolatoiminnan kehittämishaasteita Perheet ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä neuvolatoimintaan, mutta parina viime vuosikymmenenä on havaittu asiakkaiden ja neuvolassa työskentelevän ammattihenkilöstön taholta toiminnan uudistamis- ja kehittämistarpeita. (Pelkonen & Löthman-Kilpeläinen 2000, esipuhe.) Asiakkaiden toiveita ja näkemyksiä kartoittavissa tutkimuksissa on tullut esille, että valtaosa naisista on tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa osallistua äitiysneuvolassa omia asioitaan koskevaan päätöksentekoon. Sen sijaan monet toivovat eri vaihtoehdoista keskustelua ja itseluottamuksen vahvistamista. Myös neuvolatyön sisällön ja työmuotojen kehittämisessä on asiakkaiden mielestä parannettavaa. Voidaan sanoa, että naisten fyysisen terveyden seuranta ja siihen liittyvien ongelmien havaitseminen toteutuu hyvin. Sen sijaan puutteita esiintyy neuvola-asiakkaiden psyykkisten- ja so-

10 10 siaalisten kysymysten havaitsemisessa ja käsittelyssä. (Ryttyläinen 2001, 43-44) Tutkimusten mukaan ohjaus ja neuvonta keskittyvät äitiyshuollossa naiseen ja raskauteen fyysisenä tilana. Esimerkiksi parisuhde, tunne-elämä ja arjen kysymykset jäävät taka-alalle ja isiä ei juurikaan oteta mukaan keskusteluihin. Isien asiakkuuden hyväksyminen ei siis näytä olevan äitiyshuollossa lainkaan itsestään selvää. Sekä isien tarpeisiin vastaamisessa että isiin asennoitumisessa on toivomisen varaa. Äitien ja isien huono kohtelu ja isien syrjiminen vaatisivat äitiyshuollossa eettistä keskustelua muutoksen käynnistämiseksi. (Paavilainen, 2003.) Aiemmista tutkimuksista käy myös ilmi, että äitiysneuvolan käyntien riittävyydestä ollaan eri mieltä ja äidit toivovat enemmän tietoa ja ohjausta sosiaalipalveluista sekä yksinäisyydestä. Lisäksi äidit haluaisivat enemmän aikaa keskustelulle yleisistä raskauteen liittyvistä ja henkilökohtaisista asioista. (Mustajärvi & Savela 2000.) Äitiysneuvolan asiakkuutta on tutkittu myös nuorten (alle 18-vuotiaiden) äitien näkökulmasta. Tutkimustulosten mukaan nuorten asiakkuudessa korostuu halu esittää osaavampaa ja tietävämpää kuin ikäisensä, jotta heitä ei moitittaisi tietämättömyydestä. Nuorten äitien käynnit äitiysneuvolassa etenevätkin terveydenhoitajan ohjaamina. Nuoret ovat käynneillä vaitonaisia ja he esittävät harvoin kysymyksiä. (Hirvonen 2000.) Äitiysneuvolajärjestelmässä tulisikin toteuttaa jatkuvaa kehitystä, jonka avulla myös nuorilla odottajilla olisi mahdollisuus tasavertaiseen asiakkuuteen ja riittävän tarvitsemansa tuen saantiin. (Martimo & Turunen 2002.) Äidiksi tuleminen merkitsee nuorille elämän muuttumista ja he kokevat sen myönteisenä. Sosiaalisella verkostolla on suuri merkitys siihen, miten nuori kokee raskautensa. Nuoret kokevat saavansa tarpeeksi tukea sosiaaliselta verkostoltaan ja erityisesti poikaystävän merkitys korostuu. Tärkeimmäksi tuen muodoksi nuoret kertovat keskustelemisen raskauteen liittyvistä asioista ja terveydenhuollosta saadusta tuesta nuoret mainitsevat tärkeimmäksi tuen muo-

11 11 doksi tiedon saannin vauvan voinnista. He toivovat, että saisivat enemmän selkeää yleistietoa raskaudesta. Keskeisimpinä asioina nousee esille se, että neuvoloissa tulisi enemmän kiinnittää huomiota nuoren sosiaaliseen verkostoon ja siltä saatavaan tukeen. Heihin tulisi suhtautua neuvoloissa, kuten vanhempiinkin raskaana oleviin, mutta nuoret tarvitsisivat kuitenkin selkeämpää ja käytännönläheisempää perustietoa. (Saarikoski & Utter 2000.) 3 ASIAKKAAN OHJAUS TERVEYDENHOITOTYÖSSÄ 3.1 Asiakkaan ohjauksen määrittelyä Asiakkaan ohjauksella tarkoitetaan ammatillisesti koulutetun, pätevän hoitajan ja apua hakevan yksilön välillä vallitsevaa vuorovaikutussuhdetta (Sutinen & Tillikainen 2004, 8). Ohjaus merkitsee hoitotyössä asiakkaan inhimillisistä tarpeista lähtevää ja yhdessä hänen kanssaan suunniteltua kirjallista, suullista ja toiminnallista tiedon jakamista (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 72). Suullinen ohjaus ei ole tavallisesti yksinään riittävää, vaan tarvitsee tuekseen kirjoitettuja ohjeita. Kirjallisten ohjeiden avulla asiakas voi palauttaa mieleen saamansa ohjauksen ja kerrata ohjeita itselleen sopivana ajankohtana. (Heikkinen, Tiainen & Torkkola 2002, 25 ja 29.) Ohjausta suunniteltaessa on olennaista asiakkaan voimavarojen ja tarpeiden arviointi sekä asiakkaan oma näkemys elämästään ja oloistaan (Iivanainen ym. 2001, 72). Ohjaukseen kohdistuvia keskeisimpiä vaatimuksia on yksilöllisyys. Suunniteltu ja rutiininomainen ohjaustoiminta mukautetaan yksilöllisesti niin, että terveys nähdään kokonaisuutena, johon kuuluu ihmisen somaattinen ja henkinen hyvinvointi ja tyytyväisyys. (Simell 1997, 12). Asiakasta kuunnellaan aktiivisesti, ja näin kaavamaisia ratkaisuja toiminnassa vältetään (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 23). Terveydenhoitotyössä ohjauksella pyritään vaikuttamaan asiakkaan ja omaisten asenteisiin ja käyttäytymiseen sekä lisätään tarvittavia tietoja

12 12 ja taitoja, joiden avulla asiakas säilyttää tai edistää terveyttään. (Iivanainen ym. 2001, 72.) 3.2 Asiakkaan ja terveydenhoitajan välinen vuorovaikutussuhde Ohjauksen onnistumiseen vaikuttavat hoitajan asiantuntijuus sekä hänen persoonalliset ominaisuutensa kuten äänen käyttö, rauhallisuus tai ärtymys. Ohjaus edellyttää hoitajalta ohjattavan asian sisällön hyvää tuntemusta. (Heikkinen, Tiainen & Torkkola 2002, 29.) Hoitajalta vaaditaan teoreettisten tietojen lisäksi hyviä vuorovaikutustaitoja sekä ohjaus- ja neuvontataitoja (Iivanainen ym. 2001, 72). Hoitaja vaikuttaa omalla käyttäytymisellään ja sanattomalla viestinnällään ohjaustilanteen onnistumiseen. Niinpä ohjauksella on vaara epäonnistua, jos hoitaja esimerkiksi vain selittää ohjeet kaavamaisesti eikä välitä, ymmärtääkö asiakas niitä. Asiakkaat haluavat käytännönläheisiä ja tilannekohtaisia ohjeita ja he toivovat hoitajien olevan helposti lähestyttäviä, ystävällisiä, empaattisia, hienotunteisia sekä kiinnostuneita heidän ongelmistaan. (Heikkinen ym. 2002, 27 ja 32.) Ohjattava hakee apua ymmärtääkseen paremmin itseään, pystyäkseen tekemään päätöksiä ja muuttaakseen käyttäytymistään. Ohjauksen onnistumiseksi sen tulee olla luonteeltaan suunniteltua, tavoitteellista ja järjestelmällistä. Ohjaaminen on merkittävää, koska asiakas tarvitsee omaa hoitoaan koskevaa tietoa hallitakseen elämäänsä, ottaakseen vastuuta itsestään ja edistääkseen omaa terveyttään. Ohjaus on edellytys sille, että asiakas pystyy osallistumaan ja sitoutumaan hoitoonsa sekä selviytymään tilanteesta ja siihen liittyvästä hoidosta. Ohjauksen avulla voidaan myös tukea asiakkaan kykyä itsehoitoon, korkeatasoiseen hyvinvointiin ja terveydenhoitoon. (Sutinen & Tillikainen 2004, 8.) Häntä kannustetaan omatoimiseen ja itsenäiseen tiedonhakuun ja sitä kautta omahoitoon ja selviämiseen itsenäisesti pulmatilanteista. (Silvennoinen 2001, 94.) Ohjauksen onnistumisessa tärkeitä asioita ovat sopiva ympäristö ja ajankohta. Ohjeiden antamiseen on valittava mahdollisimman rauhallinen ja häiriötön paik-

13 13 ka, joka takaa asiakkaan yksityisyyden. Esimerkiksi juuri ennen kotiinlähtöä annettu ohjaus hälyisessä ympäristössä voi epäonnistua. Ohjaukseen käytettävissä oleva aika on usein lyhyt, siksi sen sisältö tulisikin suunnitella niin, että siihen varatussa ajassa ehditään käsitellä kaikki asiakkaalle tärkeät asiat. Asiakasta on myös hyvä rohkaista kysymään epäselviksi jääneet asiat. Ohjaustilanteeseen vaikuttavat muun muassa asiakkaan ikä ja persoonallisuus. Esimerkiksi nuorille asiakkaille on puhuttava heidän ikätasolleen sopivaa kieltä, ei lapsellisesti eikä liian virallisesti. (Heikkinen 2002, ) Laki Potilaan asemasta ja oikeuksista määrää, että potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että sen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys niin, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. (Finlex - Säädökset alkuperäisinä: 785/1992.) 3.3 Asiakaslähtöisyys ja perhekeskeisyys ohjauksessa Asiakaslähtöisyys on tämän hetken avainsana terveydenhoitotyössä. Asiakaslähtöiseen toimintamalliin kuuluu asiakkaan näkeminen osana sosiaalista verkostoa, johon kuuluvat perhe, muut omaiset, ystävät, naapurit, muu lähiympäristö sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Asiakaslähtöisyyden keskeinen ominaisuus on, että palveluita ei järjestetä organisaation vaan asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman toimiviksi. Asiakaslähtöisyyttä on myös asiakassuhteen jatkuvuus. Asiakkaat toivovatkin yleensä pysyvää palvelu- ja hoitosuhdetta. (Nouko- Juvonen, Ruotsalainen & Kiikkala 2000, ) Äitiysneuvolan asiakkaalla tarkoitetaan lasta odottavaa perhettä. Perhekäsite on hyvin tunnepitoinen, koska jokaisella on oma käsitys ja omat kokemukset lap-

14 14 suuden perheestä. Yleisesti perheellä tarkoitetaan yleistä vallalla olevaa mielikuvaa perheestä. Terveysalan työntekijä joutuu kuitenkin työssään tekemisiin hyvin erilaisten perheiden kanssa, niinpä hoitotyöntekijän onkin pohdittava perheen käsitettä. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, ) Perhe on aina ollut joustava ja sopeutuvainen instituutio, joka on muuttunut tarpeiden mukaan. Terveyskäyttäytyminen alkaa perheestä, jossa määritellään terveyttä ja sairautta koskevia käsityksiä. Tavalla tai toisella perhe osallistuu jäsentensä terveyden- ja sairaanhoitoa koskeviin hoitoihin ja päätöksiin. Hoitotyön käytännössä ongelmia tuottaa perhekeskeisen hoitotyön käsitteellinen epäselvyys. (Etzell ym. 1998, 13.) Perhekeskeisyys tarkoittaa hoitotyössä sitä, että perhe otetaan mukaan koko hoitoprosessiin ja päätöksentekoon. Se voi myös merkitä sitä, että perhe otetaan hoitoon mukaan taustatueksi, jolloin yksilö on hoidossa keskeinen tai että perhe itsessään on hoitotyön keskeinen mielenkiinnon kohde. Joidenkin tutkimusten mukaan perhekeskeinen hoitotyö toteutuu parhaiten äitiysneuvoloissa, koska isien osuus asiakkaina on lisääntynyt. Perhekeskeisen hoitotyön tarkoituksena on tukea perhettä voimavarojensa käyttämisessä ja itsensä vahvistamisessa, sekä selvittää perheen elinoloja, elämäntapaa ja pyrkiä lisäämään perheen hyvinvointia. (Mikkanen 2000, ) Asiakkaan ohjauksessa ei ole syytä sivuttaa omaisten tai läheisten tiedontarvetta. Hoitajan tulee kysyä asiakkaalta, haluaako hän omaisensa tai läheisensä mukaan ohjaukseen. (Heikkinen ym. 2002, 32.) Omaisille kerrottavan tiedon tulee olla rehellistä ja ymmärrettävää. Jotkut haluavat saada hyvin yksityiskohtaista tietoa, kun taas toisille riittää pääpiirteinen tieto kokonaistilanteesta. Omaisen kannalta on tärkeää, että hänelle suodaan mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin vastataan omaista kunnioittaen. (Iivanainen ym. 2001, 72.)

15 15 4 ASIAKKAAN SEURANTA ÄITIYSNEUVOLASSA RASKAUDEN AIKANA Raskaus alkaa, kun munasolu hedelmöittyy ja kuukautisten poisjääminen on yleensä ensimmäinen äidin havaitsema merkki raskauden alkamisesta (Aaltonen ym. 2003, 81). Raskaus kestää keskimäärin 40 viikkoa laskettuna viimeisten kuukautisten alkamispäivästä. Täysiaikainen raskaus vaihtelee 38 viikosta 42 viikkoon. Mikäli lapsi syntyy ennen 37. raskausviikon loppua, kyseessä on ennenaikainen synnytys. Jos taas synnytys tapahtuu 42. raskausviikon päätyttyä, katsotaan synnytyksen olevan yliaikainen. (Eskola & Hytönen 2002, ) Raskaus jaetaan sikiön kasvun perusteella kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen raskauskolmannes eli trimesteri kestää viimeisten kuukautisten alkamisesta 13. raskausviikon loppuun. Toinen raskauskolmannes kestää raskausviikot Viimeinen raskauskolmannes kestää 29. raskausviikosta lapsen syntymään. (Eskola & Hytönen 2002, ) Raskautta seurataan äitiysneuvolassa säännöllisin väliajoin. Tämän tarkoituksena on löytää poikkeavat ja riskiraskaudet ajoissa, jotta niihin voitaisiin tarvittaessa puuttua. Erilaiset elimistön fysiologiset muutokset ja tuntemukset liittyvät sinänsä normaaliin raskauteen ja ne olisikin hyvä tuntea, ettei niitä pidettäisi häiriöinä. Psyykkinen valmistautuminen vanhemmuuteen on myös tärkeä osa raskautta. (Ylikorkala & Kauppila 2001, 303.) Suurin osa nykypäivän raskauksista on suunniteltuja ja toivottuja. Raskauden alkaminen ja vanhemmuus ovat tällöin lähtöisin naisen ja miehen tietoisesta päätöksestä. Lapsi merkitsee vanhemmilleen usein rakkauden antajaa ja vastaanottajaa sekä oman minän jatketta. (Eskola & Hytönen 2002, 94.) Normaaliin raskauteen liittyy monia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia sekä lopuksi synnytys (Ylikorkala & Kauppila 2001, 303).

16 Äitiin kohdistuvat seulontatutkimukset Pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen mahdollisimman varhainen toteaminen on äitiysneuvolaseurannan tärkein päämäärä. Sen oireita ovat muun muassa kohonnut verenpaine ja proteinuria. Äidin verenpainetta seurataan raskauden aikana jokaisella neuvolakäynnillä. Tällöin myös tutkitaan äidin virtsasta proteiini eli valkuainen. (Viisainen 1999, ) Raskausdiabetes tarkoittaa raskauden aikana todettua sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Riskitekijöitä raskausdiabetekselle ovat muun muassa aamuvirtsasta todettu glukoosi eli sokeri, ylipainoinen synnyttäjä sekä aikaisemman raskauden aikana todettu diabetes. Virtsan glukoosi tutkitaan kaikilta raskaana olevilta jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä. Raskausdiabetesta tutkitaan sokerirasituskokeella ja se suositellaan tehtäväksi raskausviikoilla niille äideille, joilla on raskausdiabeteksen riskitekijöitä. (Viisainen 1999, ) Äidin hemoglobiinia seurataan raskauden aikana. Plasmavolyymi suurenee raskausviikolle 24 asti enemmän kuin hemoglobiinin määrä lisääntyy. Jos alkuraskaudessa hemoglobiinitaso on matala, aloitetaan rautalääkitys raskausviikon 12 jälkeen. Myöhemmin havaittava matala arvo antaa aiheen lääkityksen välittömään aloittamiseen. (Viisainen 1999, 21.) Kaikista äideistä otetaan ensimmäisellä neuvolakäynnillä verinäyte veriryhmävasta-aineseulontatutkimusta varten. Samasta näytteestä tutkitaan myös äidin ABO- ja Rh (D) veriryhmä. Jos äidiltä todetaan raskauden kannalta merkityksellinen veriryhmävasta-aine, seurataan vasta-ainepitoisuutta kuukausittain. (Viisainen 1999, 22.) Raskauden aikainen infektio äidissä voi aiheuttaa keskenmenon, ennenaikaisen synnytyksen, sikiön kuoleman, epämuodostuman tai vammautumisen. Infektio voi kuitenkin näkyä tulevassa lapsessa vasta vuosien kuluttua. Neuvolassa seulotaan tällä hetkellä kuppaa, hepatiitti-b-, HIV- sekä virtsatieinfektioita. (Viisainen 1999, 27.)

17 17 Äidin painoa seurataan raskauden aikana. Lapsen syntymäpainoon vaikuttaa äidin paino raskauden alussa sekä painonnousu raskauden edetessä. Painon seurannan ohella äidiltä määritetään kohdunpohjan mitta säännöllisin väliajoin. Tarkoituksena on löytää tapaukset, joissa sikiön kasvu on normaalista poikkeavaa tai kohdun tilavuus on muista syistä poikkeava. (Viisainen 1999, ) 4.2 Sikiöön kohdistuvat seulontatutkimukset Sikiöseulonnalla tarkoitetaan raskaana olevaan naiseen kohdistettuja seulontoja, joiden tavoitteena on todeta sikiön sairaus tai vamma. Sikiöseulonnoista on tehty seuraavanlaiset suositukset: Jos raskauden aikana tehdään vain yksi kaikukuvausseulonta, se ajoitetaan raskausviikoille Downin syndrooman sikiöseulontakäytännöksi suositellaan varhaista kaikukuvausseulontaa raskausviikoilla Yli 39-vuotiaille tarjotaan mahdollisuus sikiön kromosomitutkimukseen, joko istukkanäytteestä raskausviikoilla tai lapsivesinäytteestä raskausviikoilla Alle 36-vuotiaille tehdään sikiön kromosomitutkimus vain tarvittaessa. Äidille/pariskunnalle tulee antaa tietoa seulonnoista näytteenottoa tai tutkimusta edeltävällä käynnillä harkinta-ajan takaamiseksi. (Viisainen 1999, 39 ja ) Sikiön sydämensyke on todettavissa lähes poikkeuksetta raskausviikosta 12 alkaen. Tämän jälkeen sikiön sydämensyke todetaan jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä. Jos sydämensyke todetaan harvaksi, kyseessä saattaa olla esimerkiksi napanuoran puristuminen, ja tällöin äidin asentoa kannattaa muuttaa. Sikiön sydämensykkeessä voi myös esiintyä epäsäännöllisyyttä. Tarvittaessa äiti on lähetettävä äitiyspoliklinikalle tarkempiin tutkimuksiin. (Viisainen 1999, 27.) Normaalin sikiön liikemäärä pysyy yleensä samansuuruisena synnytykseen saakka. Normaaliraskauksissa ei suositella liiketarkkailua, mutta riskiraskauksissa sitä voidaan käyttää muiden seurantamenetelmien lisäksi. (Viisainen 1999, 27.)

18 18 5 LASTA ODOTTAVAN PERHEEN OHJAUS ÄITIYSNEUVOLASSA Terveydenhoitajalla on päävastuu raskaana olevan ja synnyttäneen äidin terveydenhoidosta, koska hän tapaa äitiä ja perhettä usein. (Eskola & Hytönen 2002, 103.) Terveydenhoitajan pääasiallisina työmuotoina ovat yksilövastaanotot, kotikäynnit ja perhevalmennus. Hänen työtään ohjaavat asiakkaiden erilaiset elämäntilanteet sekä tarpeet. Toiminnassa korostuvat asiakaslähtöisyys sekä itsehoidon ohjaaminen ja tukeminen. Ohjaamisen välineitä ovat esimerkiksi raskauden seurantalomake, hoitosuunnitelmalomake sekä äitiysneuvolakortti. (Laitinen & Toikkanen 2003,17.) Ensisynnyttäjälle suositellaan neuvolakäyntiä raskauden ja lapsivuoteen aikana ja uudelleensynnyttäjille 9-13 käyntiä. Käyntien määrää tulee lisätä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Toisaalta jos äitiysneuvolassa todetaan tai epäillään poikkeavuutta raskauden kulussa, äiti ohjataan tarkempiin tutkimuksiin äitiyspoliklinikalle tai päivystysaikana synnytysvastaanotolle. Muun muassa diabeetikoille ja epileptikoille sekä niille naisille, joilla on sydänvika tai LED-tauti, suositellaan neuvolatarkastusta jo ennen suunniteltua raskautta. (Eskola & Hytönen 2002, 103.) 5.1 Raskauden tuomat fyysiset muutokset Raskauden aikana esiintyy melkein kaikilla äideillä hyvänlaatuisia oireita, kuten väsymystä, pahoinvointia, alavatsakipuja ja virtsaamistarpeen tihenemistä. Nämä oireet saattavat huolestuttaa äitiä ja hänen perhettään, vaikka ne kuuluvatkin normaaliin raskauteen. Niinpä neuvolassa pitäisi voida erottaa nämä fysiologiset raskausoireet ja selvittää niiden vaarattomuus. (Ylikorkala & Kauppila 2001, ) Kaikki elimet joutuvat mukautumaan uuteen tilanteeseen, muun muassa äidin aineenvaihdunta vilkastuu, verenkierto ja hengitys vilkastuvat ja kohtu kasvaa. Myös äidin paino nousee raskauden aikana keskimäärin 12 kiloa. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 161.)

19 19 Lievä aamupahoinvointi on hyvin tavallista raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Sen aiheuttajina ovat mahan vellomisliikkeen eli motiliteetin väheneminen ja muutokset hiilihydraattiaineenvaihdunnassa. Voimakkaimmillaan pahoinvointi on yleensä silloin kun maha on tyhjä. Terveydenhoitaja ohjaa äitiä löytämään keinot pahoinvointinsa lievittämiseksi. Oloa voi helpottaa muun muassa kehottamalla äitiä syömään jotain ennen vuoteesta nousua, nousemalla vuoteesta hitaasti sekä syömällä pieniä aterioita 2-3 tunnin välein. (Eskola & Hytönen 2002, ) Jos oksentelua esiintyy niin usein, että se aiheuttaa painonlaskua ja häiriöitä nestetasapainoon, kyseessä on sairaus (Eskola & Hytönen 2002, 189) ja siihen on pyydettävä hoito-ohjeita lääkäriltä. (Taskinen 2004, 18.) Rintojen aristusta ja pistelyä voi vähentää käyttämällä hyvin istuvia ja tukevia rintaliivejä. Rintaliivien käyttö myös yöllä voi helpottaa oloa. Rinnat tulisi pitää lämpiminä, sillä ne ovat hyvin kylmän arat. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja ohjaa äitiä raskauden aikana rintojen hoidossa ja imettämiseen liittyvissä kysymyksissä. Positiivinen suhtautuminen imettämiseen luodaan jo odotusaikana. (Eskola & Hytönen 2002, 106.) Rinnoista voi tihkua maitoa toisesta raskauskuukaudesta lähtien (Taskinen 2004, 18). Väsymys on alkuraskauden aikana yleistä ja unen tarve lisääntyy. Väsymyksen tulisi kuitenkin vähentyä raskauden toisella kolmanneksella. Myös alavatsakipuja voi ilmetä ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ja painon tunne alavatsalla on tavallista (Ylikorkala & Kauppila 2001, 308), niinpä virtsaamisen tarve lisääntyy (Taskinen 2004, 18). Normaaliin raskauteen kuuluvat myös kivuttomat ja epäsäännölliset supistukset. Toisilla supistuksia esiintyy koko raskauden ajan, mutta toisilla vasta synnytyksen alkaessa. Supistuksia ilmenee etenkin reippaassa kävelyssä, portaita noustessa, kylkeä kääntäessä tai muuten fyysisen rasituksen yhteydessä. (Ylikorkala & Kauppila 2001, 309.) Raskauden aikana voi ilmetä turvotuksia tavallisimmin jaloissa ja käsissä. Iltaisin esiintyvää turvotusta voidaan pitää normaalina, mutta aamulla levon jälkeen esiintyvä turvotus on merkki häiriöstä, joka vaatii tarkempaa selvittelyä. (Eskola & Hytönen 2002, 115.) Selän lihakset joutuvat kovaan rasitukseen vatsan kas-

20 20 vaessa, mikä ilmenee usein selkäkipuina. Kipua voi lievittää esimerkiksi varovaisella hieronnalla ja levolla. (Taskinen 2004, ) Muita raskauden mukanaan tuomia fyysisiä muutoksia voivat olla muun muassa raskausarvet, ihon pigmentin lisääntyminen, peräpukamavaivat, suonikohjut ja suonenvedot (Ylikorkala & Kauppila 2001, 308). 5.2 Raskauden tuomat psyykkiset ja sosiaaliset muutokset Vanhemmuuteen kasvu on osa inhimillistä kasvua, ja vanhemmuus on kerran alettuaan loppuelämän jatkuva kehitystapahtuma. Lähes kaikki vanhemmat hämmästyvät niitä monenlaisia tunteita, jotka liittyvät lapsen tuloon ja vanhemmuuteen. Jokaisen uuden lapsen syntyminen vaikuttaa perheen rakenteeseen ja toimintoihin, mutta etenkin ensimmäisen lapsen syntymä on merkittävä kehityskriisi perheessä. Jotta perhe selviäisi kehitysvaiheesta toiseen tasapainoisesti, on tämän kriisin kohtaaminen ja läpityöskentely välttämätöntä. Äitiysneuvolassa voidaan tukea tätä kehitystä antamalla tietoja vuorovaikutuksen syventämisestä, kasvatuksesta ja perhe-elämästä. (Eskola & Hytönen 2002, 100.) Odottava äiti tarvitsee terveydentilan seurannan ja siihen liittyvien neuvojen lisäksi valmennusta ja tukea monissa muissakin asioissa. Neuvonnan tarvetta voi olla muun muassa synnytyspeloissa, ongelmallisissa suhteissa odotettavan lapsen isään, taloudellisissa ja työasioissa. (Ylikorkala & Kauppila 2001, ) Lähes jokainen raskaana oleva nainen jännittää synnytystä. Kyseessä on luonnollinen reaktio ja se auttaa kohtaamaan uuden tilanteen. Jopa joka viides raskaana oleva nainen pelkää synnytystä niin paljon, että se varjostaa raskautta ja kuluttaa voimia. Useimmiten pelätään esimerkiksi kipua, avuttomuutta ja omien voimien ja itsehallinnan menettämistä. Synnytystä voimakkaasti pelkäävä tulisi lähettää neuvolasta jo alkuraskaudessa synnytyssairaalan erityispoliklinikalle. Synnytyspelon ehkäisy kuuluu jokaisen neuvolan ja synnytyssairaalan velvollisuuksiin. (Viisainen 1999, )

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET. Riitta-Liisa Jukarainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET. Riitta-Liisa Jukarainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET Riitta-Liisa Jukarainen o Raskaudenaikainen (äidin viimeisen raskauskolmanneksen aikana) vavu-haastattelu https://www.thl.fi/documents/732587/741077/vavu_rask auden_aikainen_haastettelu_1.pdf

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja

TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Miksi osallistuisin perhevalmennukseen?

Miksi osallistuisin perhevalmennukseen? Miksi osallistuisin perhevalmennukseen? Opas esikoista odottaville vanhemmille Emma Baqiri, Jenna Jarhio & Niina Laaksonen Kuva 1 Mitä perhevalmennus on? Neuvolan tarjoamaa moniammatillista toimintaa lähinnä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Latenssivaiheen itsehoidon tukeminen Marika Mettälä

Latenssivaiheen itsehoidon tukeminen Marika Mettälä Latenssivaiheen itsehoidon tukeminen Marika Mettälä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Nykyaikana tieto tulee olla heti saatavilla,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana Kosketa mua Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana Lukijalle Onnea, perheeseenne on tulossa vauva! Keho muuttuu raskauden myötä, joten saatat kokea epätietoisuutta raskauden tuomien muutosten

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta

Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta Suomen vauvamyönteisyyskouluttajien verkostoseminaari Jyväskylä 16.3.2017 Jenni Vaarno Isän ja äidin

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Hoitotyö terveysasemalla

Hoitotyö terveysasemalla Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot