ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ÄITIYSNEUVOLASSA SAATUUN OHJAUKSEEN Tutkimus Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ÄITIYSNEUVOLASSA SAATUUN OHJAUKSEEN Tutkimus Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille"

Transkriptio

1 ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ÄITIYSNEUVOLASSA SAATUUN OHJAUKSEEN Tutkimus Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille Kettunen Tiina Pulliainen Laura Opinnäytetyö Kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kettunen, Tiina & Pulliainen, Laura. Asiakkaiden tyytyväisyys äitiysneuvolassa saatuun ohjaukseen. Tutkimus Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille. Pieksämäki 2006, 65 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista ohjausta asiakas on saanut äitiysneuvolassa valmistautuessaan vanhemmuuteen ja kuinka ohjauksen osaalueet ovat toteutuneet.teoriaosuus käsittelee äitiyshuoltoa Suomessa, asiakkaan ohjausta terveydenhoitotyössä, raskauden seurantaa sekä lasta odottavan perheen ohjausta äitiysneuvolassa. Teoria on koottu aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Neuvolapalveluita käyttävät Suomessa lähes kaikki vanhemmat. Äitiysneuvoloiden tavoitteena on turvata sikiön normaali kehitys, äidin ja koko muun perheen hyvinvointi raskauden aikana, onnistunut synnytys ja lapsen hyvinvointi synnytyksen jälkeen. Tutkimus oli kvantitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaat. Otoskoko oli 50. Otoksen lopullinen suuruus oli 31 ja vastausprosentti 62. Tuloksista kävi ilmi, että äitiysneuvolassa saatu ohjaus oli asiakkaiden mielestä käytännönläheistä ja ohjaustilanteet keskustelunomaisia. Äidit olivat melko tyytyväisiä fyysisistä muutoksista sekä niiden hoidosta saatuun ohjaukseen. Psyykkisiin ja sosiaalisiin muutoksiin saatu ohjaus oli asiakkaiden mielestä riittämätöntä. Näihin asioihin tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Tulevaisuudessa voisi tutkia isien kokemuksia äitiysneuvolan asiakkuudesta sekä parisuhdeväkivaltaa raskauden aikana. Lisäksi olisi kiinnostavaa tehdä tämä sama tutkimus Varkauden äitiysneuvoloille esimerkiksi viiden vuoden kuluttua. Näin saataisiin tietoa siitä, kuinka ohjauksen painopistealueet ovat muuttuneet ja äitiysneuvolan ohjausta voisi edelleen kehittää asiakaslähtöisemmäksi. Asiasanat: äitiyshuolto; äitiysneuvola; ohjaus; vanhemmuus; perhe; kvantitatiivinen tutkimus; terveydenhoitotyö Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Kettunen, Tiina & Pulliainen, Laura. Customers Contentment with the Quidance Prenatal Clinic. Research for the Customers of Prenatal Clinics in Varkaus. Pieksämäki, spring 2006, 65 pages, 3 appendixes. Language: Finnish. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Bachelor of Health Care. Public Health Nurse. The purpose of the study was to investigate what kind of quidance customers received while preparing to parenthood and how different parts of quidance came true. The theory part is about the prenatal care in Finland, quidance of the customer in the health care, follow-up of the pregnancy and quidance of the family in the prenatal clinic. Nearly all parents use the prenatal clinic services in Finland. The aim of prenatal clinics is to secure the normal advance of the fetus, welfare of the mother and all the family during the pregnancy, a successful delivery and welfare of the baby after the birth. The study was quantitative. The material collection method was questionnaire. The target group of the study was customers of the prenatal clinics in Varkaus. The size of the sample was 50. The total sample was 31 and the response rate was 62 percent. The results showed that the customers opinion on the quidance by the prenatal clinic was practical and the quidance situations were good conversations. Mothers were quite satisfied with the quidance of the physical changes and how to take care of those. The opinion on the quidance of mental and social changes was inadequate. These topics could be considered better in the future. The experiences of fathers as customers of the prenatal clinic and the violence during the pregnancy could be studied in the future. Also it would be interesting to make this same study for example after five years. This way could be found out how the main topics have changed and the quidance of the prenatal clinics could be developed in a more family centered way. Keywords: Prenatal Care; Prenatal Clinic; Quidance; Parenthood; Family; Quantitative Study; Health Care Work Deposited at the library of Diaconia Polytechnic, Pieksämäki training unit

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ÄITIYSHUOLTO SUOMESSA Äitiyshuollon määrittelyä Äitiysneuvolatoiminta Äitiysneuvolatoiminnan kehittämishaasteita ASIAKKAAN OHJAUS TERVEYDENHOITOTYÖSSÄ Asiakkaan ohjauksen määrittelyä Asiakkaan ja terveydenhoitajan välinen vuorovaikutussuhde Asiakaslähtöisyys ja perhekeskeisyys ohjauksessa ASIAKKAAN SEURANTA ÄITIYSNEUVOLASSA RASKAUDEN AIKANA Äitiin kohdistuvat seulontatutkimukset Sikiöön kohdistuvat seulontatutkimukset LASTA ODOTTAVAN PERHEEN OHJAUS ÄITIYSNEUVOLASSA Raskauden tuomat fyysiset muutokset Raskauden tuomat psyykkiset ja sosiaaliset muutokset Seksuaalisuus raskauden aikana Raskaus, työ ja sosiaaliset avustukset Ravitsemusohjaus Imetyksen ohjaus Liikunta ja lepo Tupakointi ja päihteiden käyttö Parisuhdeväkivalta raskauden aikana TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohdejoukon valinta Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Tutkittavien taustatiedot...32

5 8.2 Ohjaustilanne äitiysneuvolassa asiakkaiden kokemana Ohjauksen eri muodot ja niiden toteutuminen asiakkaiden kokemana Isän huomioon ottaminen ohjauksessa Ohjauksen osa-alueet Fyysisiin muutoksiin ja raskausmyrkytykseen liittyvä ohjaus Psyykkisiin muutoksiin saatu ohjaus Sosiaalisiin tilanteisiin saatu ohjaus Tupakkaan ja päihteisiin liittyvä ohjaus Liikuntaan ja lepoon liittyvä ohjaus Ravitsemuksen ja imetyksen ohjaus Sikiön seulontatutkimuksiin liittyvä ohjaus POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Ohjaustilanteen sekä ohjauksen eri muotojen toteutuminen Isän huomioon ottamisen toteutuminen Ohjauksen eri osa-alueiden toteutuminen Tutkimustulosten yhteenveto ja jatkotutkimusehdotukset TUTKIMUKSEN RELIAABELIUS JA VALIDIUS OPINNÄYTETYÖPROSESSIN KUVAUS...54 LÄHTEET...56 LIITTEET Liite 1. Yhteenveto raskauden seurantakäynneistä...60 Liite 2. Kyselylomake...61 Liite 3. Saatekirje...65

6 1 JOHDANTO Äitiyshuollon tavoitteena on edistää tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. On erityisen tärkeää, että äiti, isä ja koko perhe voivat tuntea lapsen odotuksen, syntymän ja imeväisen hoidon turvalliseksi ja perhe-elämää rikastuttavaksi kokemukseksi. Vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen valmistautuminen luovat pohjan pitkään jatkuvalle kypsymiselle. Lasta odottavat perheet edellyttävät äitiyshuollolta terveydentilan seurannan ja hoidon lisäksi sosiaalista ja henkistä tukea ja apua uudessa elämäntilanteessa. (Viisainen 1999, 9.) Suomessa on toiminut kunnallinen neuvolajärjestelmä yli 50 vuotta. Perheet luottavat neuvoloihin ja käyttävät niiden palveluja ahkerasti. Luottamus näkyy myös kasvavina odotuksina. Valistunut väestö haluaa lisää tietoa sekä mahdollisuuksia osallistua omaa terveyttään koskevien päätösten tekoon. Lisääntyvät yksityiset äitiyshuollon palvelut haastavat kunnallisia neuvoloita huomioimaan asiakkaiden tarpeet entistä paremmin. (Viisainen 1999, 9.) Raskaana olevan naisen terveydenhoitotyö painottuu ohjaukseen ja neuvontaan. Asiakas on yhä enemmän oman hoitonsa asiantuntija. Neuvolatyössä painottuvatkin entistä enemmän asiakkaan päätöksenteon tukeminen ja hänen itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen. Myös itsehoitoon tukeminen on työssä keskeistä. (Eskola & Hytönen 2002, 21.) Opinnäytetyömme aihe on asiakkaiden tyytyväisyys äitiysneuvolassa saatuun ohjaukseen. Tutkimus on kohdistettu Varkauden äitiysneuvoloiden asiakkaille. Aihe on mielestämme ajankohtainen, koska äitiysneuvolatoimintaa on viime vuosina supistettu. Näin ollen haluamme selvittää, mitä mieltä asiakkaat ovat äitiysneuvolan ohjauksesta ja sen riittävyydestä tällä hetkellä. Tarkoitamme äitiysneuvolan asiakkaalla lasta odottavaa perhettä. Terveydenhuollon työntekijät voivat tutkimuksemme tuloksia hyödyntäen kehittää omaa toimintaansa äitiysneuvolassa ja lisätä ohjausta niillä osa-alueilla, jotka ovat jääneet asiakkaiden

7 7 mielestä liian vähälle. Voimme myös itse käyttää tästä tutkimuksesta saamaamme tietoa hyödyksi, työskentelemmepä tulevaisuudessa missä tahansa. Käytämme työssämme pääosin kvantitatiivista tutkimusotetta, koska se on melko edullinen tapa tehdä tutkimusta ja sen avulla saa kerättyä varsin kattavan otoksen. Hyödynnämme tutkimuksessamme myös kvalitatiivista tutkimusotetta, sillä näin voimme saada syvällisempää tietoa asiakkailta äitiysneuvolan ohjaukseen liittyen. 2 ÄITIYSHUOLTO SUOMESSA 2.1 Äitiyshuollon määrittelyä Äitiyshuolto perustuu koko maassa toimivaan kattavaan neuvolaverkostoon ja sen palveluita käyttää 99,8 % synnyttäjistä. Suomalaiset ovat ylpeitä äitiyshuollostaan. Sen kehitys ja nousu maailman maineeseen johtuvat muun muassa henkilökunnan osaavuudesta, äitiyshuollon helposta saatavuudesta, kattavuudesta ja lakisääteisyydestä. (Ylikorkala & Kauppila 2001, ) Äitiyshuolto muodostuu raskaana oleviin naisiin kohdistuvasta, äitiysneuvolassa tapahtuvasta säännöllisestä terveydenhoitajan ja lääkärin seurannasta ja tarvittaessa erikoislääkärin tutkimuksista ja hoidoista äitiyspoliklinikalla tai sairaalan osastolla. Palveluista vastaavat perusterveydenhuollossa kunnalliset ja yksityiset äitiysneuvolat ja erikoissairaanhoidossa äitiyspoliklinikat ja synnytysosastot. Uusimmissa Stakesin hoitosuosituksissa määritellään äitiyshuollon tavoitteita ja tehtäviä seuraavasti: Äitiyshuollon ydintehtävänä on odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten parhaan mahdollisen terveyden turvaaminen. Pyrkimyksenä on muun muassa raskauden aikaisten häiriöiden ehkäisy, häiriöiden varhainen toteaminen, sujuva hoitoon ohjaaminen, tehokas hoito ja kuntoutus, hyvä synnytyksen hoito ja vastasyntyneestä huolehtiminen sekä perheen tukeminen sairauden tai vamman kohdatessa. Laajemmin äitiys-

8 8 huollon tavoitteena on edistää tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. (Ryttyläinen 2001, ) Äitiyshuolto on osa kansanterveystyötä ja kansanterveyslaki määrittelee sen seuraavasti (Eskola & Hytönen 2002, 101): Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen. Kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä sen mukaan kuin tässä laissa tai muutoin säädetään tai määrätään. Kunnan tulee ylläpitää terveysneuvontaa, johon luetaan kansanterveydellinen valistustyö, raskauden ehkäisyneuvonta siihen sisältyen, ja kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. (Finlex - Säädökset alkuperäisinä: 66/1972.) Äitiyshuolto on ryhmätyötä, jossa terveydenhoitaja ja lääkäri muodostavat työparin. Heidän yhteistyökumppaneitaan kunnassa ovat muun muassa sosiaalityöntekijä, psykologi, hammaslääkäri ja lääkintävoimistelija sekä mahdollisesti myös työterveyshuollon henkilöstö. (Eskola & Hytönen 2002, 101.) Äitiyshuollon seurantakäynneistä on laadittu yhteenveto, joka sisältää lääkärin ja terveydenhoitajan tekemät tutkimukset ja keskustelunaiheet kullakin käyntikerralla (Liite 1.). Tarkastusten ajankohdat ovat kuitenkin vain viitteellisiä ja niistä voidaan tarvittaessa poiketa. Yksilöllinen raskausajan terveydenhoitosuunnitelma etenee tarpeen määrittelystä tavoitteiden asetteluun, menetelmien valintaan, toteutukseen ja arviointiin. (Eskola & Hytönen 2002, 101.) 2.2 Äitiysneuvolatoiminta Ensimmäiset neuvolat perustettiin Suomeen jo 1920-luvulla kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimesta (Eskola & Hytönen 2002, 16). Lainsäädäntö antoi mahdollisuudet koko maan kattavan kunnallisen äitiyshuollon verkoston luomiseksi vuonna (Silvennoinen 2000, 9.) Kunnallisia neuvolapalveluja käyttävätkin lähes kaikki vanhemmat ja he ovat yleensä melko tyytyväisiä neuvolapalveluihin etenkin verrattaessa niitä muihin terveyspalveluihin. Äitiysneuvo-

9 9 lat koetaan tarpeellisiksi ja milteipä itsestään selvyydeksi suomalaisessa terveyspalvelujärjestelmässä. (Pelkonen & Löthman-Kilpeläinen 2000, esipuhe ja 1.) Äitiysneuvola tarjoaa palveluja lasta odottaville perheille. Neuvolakäyntien yhteydessä seurataan äidin terveydentilaa, sikiön kehitystä ja perheen valmentautumista lapsen syntymään. Tavoitteena on sikiön normaali kehitys, äidin ja koko muun perheen hyvinvointi raskauden aikana, onnistunut synnytys ja lapsen hyvinvointi synnytyksen jälkeen. Terveyskasvatuksen painopisteet ovat äidin raskaus- ja imetysajan terveydenhoidossa. Äitiysneuvolatoimintaan sisältyy myös perhevalmennusta. (Aaltonen, Ojanen, Sivén, Vihunen & Vilén 2003, 68.) Tutkimusten mukaan äidit ja isät ymmärtävät neuvolan päätehtäväksi raskauden seurannan ja pitävät sitä itsekin ensisijaisena. Raskauden seurannan oleellinen osa on lapsen hyvinvoinnin seuraaminen. Raskaana olevat äidit eivät välttämättä voi tunnistaa, onko itsellä jokin häiriö vai ei. Näin ollen ammattihenkilön huolenpidossa oleminen on tärkeää. Mikäli neuvolakäyntejä ei olisi, äitiä vaivaisi levottomuus lapsen hyvinvoinnista. Tulosten mukaan äidit kokevat tärkeäksi tietää, että neuvolaan voi tarvittaessa ottaa kysymyksissään yhteyttä. Viiveetön pääsy ongelmatilanteissa äitiysneuvolaan osoittaa äideille huolenpidon tasoa. (Paavilainen 2003, ) 2.3 Äitiysneuvolatoiminnan kehittämishaasteita Perheet ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä neuvolatoimintaan, mutta parina viime vuosikymmenenä on havaittu asiakkaiden ja neuvolassa työskentelevän ammattihenkilöstön taholta toiminnan uudistamis- ja kehittämistarpeita. (Pelkonen & Löthman-Kilpeläinen 2000, esipuhe.) Asiakkaiden toiveita ja näkemyksiä kartoittavissa tutkimuksissa on tullut esille, että valtaosa naisista on tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa osallistua äitiysneuvolassa omia asioitaan koskevaan päätöksentekoon. Sen sijaan monet toivovat eri vaihtoehdoista keskustelua ja itseluottamuksen vahvistamista. Myös neuvolatyön sisällön ja työmuotojen kehittämisessä on asiakkaiden mielestä parannettavaa. Voidaan sanoa, että naisten fyysisen terveyden seuranta ja siihen liittyvien ongelmien havaitseminen toteutuu hyvin. Sen sijaan puutteita esiintyy neuvola-asiakkaiden psyykkisten- ja so-

10 10 siaalisten kysymysten havaitsemisessa ja käsittelyssä. (Ryttyläinen 2001, 43-44) Tutkimusten mukaan ohjaus ja neuvonta keskittyvät äitiyshuollossa naiseen ja raskauteen fyysisenä tilana. Esimerkiksi parisuhde, tunne-elämä ja arjen kysymykset jäävät taka-alalle ja isiä ei juurikaan oteta mukaan keskusteluihin. Isien asiakkuuden hyväksyminen ei siis näytä olevan äitiyshuollossa lainkaan itsestään selvää. Sekä isien tarpeisiin vastaamisessa että isiin asennoitumisessa on toivomisen varaa. Äitien ja isien huono kohtelu ja isien syrjiminen vaatisivat äitiyshuollossa eettistä keskustelua muutoksen käynnistämiseksi. (Paavilainen, 2003.) Aiemmista tutkimuksista käy myös ilmi, että äitiysneuvolan käyntien riittävyydestä ollaan eri mieltä ja äidit toivovat enemmän tietoa ja ohjausta sosiaalipalveluista sekä yksinäisyydestä. Lisäksi äidit haluaisivat enemmän aikaa keskustelulle yleisistä raskauteen liittyvistä ja henkilökohtaisista asioista. (Mustajärvi & Savela 2000.) Äitiysneuvolan asiakkuutta on tutkittu myös nuorten (alle 18-vuotiaiden) äitien näkökulmasta. Tutkimustulosten mukaan nuorten asiakkuudessa korostuu halu esittää osaavampaa ja tietävämpää kuin ikäisensä, jotta heitä ei moitittaisi tietämättömyydestä. Nuorten äitien käynnit äitiysneuvolassa etenevätkin terveydenhoitajan ohjaamina. Nuoret ovat käynneillä vaitonaisia ja he esittävät harvoin kysymyksiä. (Hirvonen 2000.) Äitiysneuvolajärjestelmässä tulisikin toteuttaa jatkuvaa kehitystä, jonka avulla myös nuorilla odottajilla olisi mahdollisuus tasavertaiseen asiakkuuteen ja riittävän tarvitsemansa tuen saantiin. (Martimo & Turunen 2002.) Äidiksi tuleminen merkitsee nuorille elämän muuttumista ja he kokevat sen myönteisenä. Sosiaalisella verkostolla on suuri merkitys siihen, miten nuori kokee raskautensa. Nuoret kokevat saavansa tarpeeksi tukea sosiaaliselta verkostoltaan ja erityisesti poikaystävän merkitys korostuu. Tärkeimmäksi tuen muodoksi nuoret kertovat keskustelemisen raskauteen liittyvistä asioista ja terveydenhuollosta saadusta tuesta nuoret mainitsevat tärkeimmäksi tuen muo-

11 11 doksi tiedon saannin vauvan voinnista. He toivovat, että saisivat enemmän selkeää yleistietoa raskaudesta. Keskeisimpinä asioina nousee esille se, että neuvoloissa tulisi enemmän kiinnittää huomiota nuoren sosiaaliseen verkostoon ja siltä saatavaan tukeen. Heihin tulisi suhtautua neuvoloissa, kuten vanhempiinkin raskaana oleviin, mutta nuoret tarvitsisivat kuitenkin selkeämpää ja käytännönläheisempää perustietoa. (Saarikoski & Utter 2000.) 3 ASIAKKAAN OHJAUS TERVEYDENHOITOTYÖSSÄ 3.1 Asiakkaan ohjauksen määrittelyä Asiakkaan ohjauksella tarkoitetaan ammatillisesti koulutetun, pätevän hoitajan ja apua hakevan yksilön välillä vallitsevaa vuorovaikutussuhdetta (Sutinen & Tillikainen 2004, 8). Ohjaus merkitsee hoitotyössä asiakkaan inhimillisistä tarpeista lähtevää ja yhdessä hänen kanssaan suunniteltua kirjallista, suullista ja toiminnallista tiedon jakamista (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 72). Suullinen ohjaus ei ole tavallisesti yksinään riittävää, vaan tarvitsee tuekseen kirjoitettuja ohjeita. Kirjallisten ohjeiden avulla asiakas voi palauttaa mieleen saamansa ohjauksen ja kerrata ohjeita itselleen sopivana ajankohtana. (Heikkinen, Tiainen & Torkkola 2002, 25 ja 29.) Ohjausta suunniteltaessa on olennaista asiakkaan voimavarojen ja tarpeiden arviointi sekä asiakkaan oma näkemys elämästään ja oloistaan (Iivanainen ym. 2001, 72). Ohjaukseen kohdistuvia keskeisimpiä vaatimuksia on yksilöllisyys. Suunniteltu ja rutiininomainen ohjaustoiminta mukautetaan yksilöllisesti niin, että terveys nähdään kokonaisuutena, johon kuuluu ihmisen somaattinen ja henkinen hyvinvointi ja tyytyväisyys. (Simell 1997, 12). Asiakasta kuunnellaan aktiivisesti, ja näin kaavamaisia ratkaisuja toiminnassa vältetään (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 23). Terveydenhoitotyössä ohjauksella pyritään vaikuttamaan asiakkaan ja omaisten asenteisiin ja käyttäytymiseen sekä lisätään tarvittavia tietoja

12 12 ja taitoja, joiden avulla asiakas säilyttää tai edistää terveyttään. (Iivanainen ym. 2001, 72.) 3.2 Asiakkaan ja terveydenhoitajan välinen vuorovaikutussuhde Ohjauksen onnistumiseen vaikuttavat hoitajan asiantuntijuus sekä hänen persoonalliset ominaisuutensa kuten äänen käyttö, rauhallisuus tai ärtymys. Ohjaus edellyttää hoitajalta ohjattavan asian sisällön hyvää tuntemusta. (Heikkinen, Tiainen & Torkkola 2002, 29.) Hoitajalta vaaditaan teoreettisten tietojen lisäksi hyviä vuorovaikutustaitoja sekä ohjaus- ja neuvontataitoja (Iivanainen ym. 2001, 72). Hoitaja vaikuttaa omalla käyttäytymisellään ja sanattomalla viestinnällään ohjaustilanteen onnistumiseen. Niinpä ohjauksella on vaara epäonnistua, jos hoitaja esimerkiksi vain selittää ohjeet kaavamaisesti eikä välitä, ymmärtääkö asiakas niitä. Asiakkaat haluavat käytännönläheisiä ja tilannekohtaisia ohjeita ja he toivovat hoitajien olevan helposti lähestyttäviä, ystävällisiä, empaattisia, hienotunteisia sekä kiinnostuneita heidän ongelmistaan. (Heikkinen ym. 2002, 27 ja 32.) Ohjattava hakee apua ymmärtääkseen paremmin itseään, pystyäkseen tekemään päätöksiä ja muuttaakseen käyttäytymistään. Ohjauksen onnistumiseksi sen tulee olla luonteeltaan suunniteltua, tavoitteellista ja järjestelmällistä. Ohjaaminen on merkittävää, koska asiakas tarvitsee omaa hoitoaan koskevaa tietoa hallitakseen elämäänsä, ottaakseen vastuuta itsestään ja edistääkseen omaa terveyttään. Ohjaus on edellytys sille, että asiakas pystyy osallistumaan ja sitoutumaan hoitoonsa sekä selviytymään tilanteesta ja siihen liittyvästä hoidosta. Ohjauksen avulla voidaan myös tukea asiakkaan kykyä itsehoitoon, korkeatasoiseen hyvinvointiin ja terveydenhoitoon. (Sutinen & Tillikainen 2004, 8.) Häntä kannustetaan omatoimiseen ja itsenäiseen tiedonhakuun ja sitä kautta omahoitoon ja selviämiseen itsenäisesti pulmatilanteista. (Silvennoinen 2001, 94.) Ohjauksen onnistumisessa tärkeitä asioita ovat sopiva ympäristö ja ajankohta. Ohjeiden antamiseen on valittava mahdollisimman rauhallinen ja häiriötön paik-

13 13 ka, joka takaa asiakkaan yksityisyyden. Esimerkiksi juuri ennen kotiinlähtöä annettu ohjaus hälyisessä ympäristössä voi epäonnistua. Ohjaukseen käytettävissä oleva aika on usein lyhyt, siksi sen sisältö tulisikin suunnitella niin, että siihen varatussa ajassa ehditään käsitellä kaikki asiakkaalle tärkeät asiat. Asiakasta on myös hyvä rohkaista kysymään epäselviksi jääneet asiat. Ohjaustilanteeseen vaikuttavat muun muassa asiakkaan ikä ja persoonallisuus. Esimerkiksi nuorille asiakkaille on puhuttava heidän ikätasolleen sopivaa kieltä, ei lapsellisesti eikä liian virallisesti. (Heikkinen 2002, ) Laki Potilaan asemasta ja oikeuksista määrää, että potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että sen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys niin, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. (Finlex - Säädökset alkuperäisinä: 785/1992.) 3.3 Asiakaslähtöisyys ja perhekeskeisyys ohjauksessa Asiakaslähtöisyys on tämän hetken avainsana terveydenhoitotyössä. Asiakaslähtöiseen toimintamalliin kuuluu asiakkaan näkeminen osana sosiaalista verkostoa, johon kuuluvat perhe, muut omaiset, ystävät, naapurit, muu lähiympäristö sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Asiakaslähtöisyyden keskeinen ominaisuus on, että palveluita ei järjestetä organisaation vaan asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman toimiviksi. Asiakaslähtöisyyttä on myös asiakassuhteen jatkuvuus. Asiakkaat toivovatkin yleensä pysyvää palvelu- ja hoitosuhdetta. (Nouko- Juvonen, Ruotsalainen & Kiikkala 2000, ) Äitiysneuvolan asiakkaalla tarkoitetaan lasta odottavaa perhettä. Perhekäsite on hyvin tunnepitoinen, koska jokaisella on oma käsitys ja omat kokemukset lap-

14 14 suuden perheestä. Yleisesti perheellä tarkoitetaan yleistä vallalla olevaa mielikuvaa perheestä. Terveysalan työntekijä joutuu kuitenkin työssään tekemisiin hyvin erilaisten perheiden kanssa, niinpä hoitotyöntekijän onkin pohdittava perheen käsitettä. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, ) Perhe on aina ollut joustava ja sopeutuvainen instituutio, joka on muuttunut tarpeiden mukaan. Terveyskäyttäytyminen alkaa perheestä, jossa määritellään terveyttä ja sairautta koskevia käsityksiä. Tavalla tai toisella perhe osallistuu jäsentensä terveyden- ja sairaanhoitoa koskeviin hoitoihin ja päätöksiin. Hoitotyön käytännössä ongelmia tuottaa perhekeskeisen hoitotyön käsitteellinen epäselvyys. (Etzell ym. 1998, 13.) Perhekeskeisyys tarkoittaa hoitotyössä sitä, että perhe otetaan mukaan koko hoitoprosessiin ja päätöksentekoon. Se voi myös merkitä sitä, että perhe otetaan hoitoon mukaan taustatueksi, jolloin yksilö on hoidossa keskeinen tai että perhe itsessään on hoitotyön keskeinen mielenkiinnon kohde. Joidenkin tutkimusten mukaan perhekeskeinen hoitotyö toteutuu parhaiten äitiysneuvoloissa, koska isien osuus asiakkaina on lisääntynyt. Perhekeskeisen hoitotyön tarkoituksena on tukea perhettä voimavarojensa käyttämisessä ja itsensä vahvistamisessa, sekä selvittää perheen elinoloja, elämäntapaa ja pyrkiä lisäämään perheen hyvinvointia. (Mikkanen 2000, ) Asiakkaan ohjauksessa ei ole syytä sivuttaa omaisten tai läheisten tiedontarvetta. Hoitajan tulee kysyä asiakkaalta, haluaako hän omaisensa tai läheisensä mukaan ohjaukseen. (Heikkinen ym. 2002, 32.) Omaisille kerrottavan tiedon tulee olla rehellistä ja ymmärrettävää. Jotkut haluavat saada hyvin yksityiskohtaista tietoa, kun taas toisille riittää pääpiirteinen tieto kokonaistilanteesta. Omaisen kannalta on tärkeää, että hänelle suodaan mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin vastataan omaista kunnioittaen. (Iivanainen ym. 2001, 72.)

15 15 4 ASIAKKAAN SEURANTA ÄITIYSNEUVOLASSA RASKAUDEN AIKANA Raskaus alkaa, kun munasolu hedelmöittyy ja kuukautisten poisjääminen on yleensä ensimmäinen äidin havaitsema merkki raskauden alkamisesta (Aaltonen ym. 2003, 81). Raskaus kestää keskimäärin 40 viikkoa laskettuna viimeisten kuukautisten alkamispäivästä. Täysiaikainen raskaus vaihtelee 38 viikosta 42 viikkoon. Mikäli lapsi syntyy ennen 37. raskausviikon loppua, kyseessä on ennenaikainen synnytys. Jos taas synnytys tapahtuu 42. raskausviikon päätyttyä, katsotaan synnytyksen olevan yliaikainen. (Eskola & Hytönen 2002, ) Raskaus jaetaan sikiön kasvun perusteella kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen raskauskolmannes eli trimesteri kestää viimeisten kuukautisten alkamisesta 13. raskausviikon loppuun. Toinen raskauskolmannes kestää raskausviikot Viimeinen raskauskolmannes kestää 29. raskausviikosta lapsen syntymään. (Eskola & Hytönen 2002, ) Raskautta seurataan äitiysneuvolassa säännöllisin väliajoin. Tämän tarkoituksena on löytää poikkeavat ja riskiraskaudet ajoissa, jotta niihin voitaisiin tarvittaessa puuttua. Erilaiset elimistön fysiologiset muutokset ja tuntemukset liittyvät sinänsä normaaliin raskauteen ja ne olisikin hyvä tuntea, ettei niitä pidettäisi häiriöinä. Psyykkinen valmistautuminen vanhemmuuteen on myös tärkeä osa raskautta. (Ylikorkala & Kauppila 2001, 303.) Suurin osa nykypäivän raskauksista on suunniteltuja ja toivottuja. Raskauden alkaminen ja vanhemmuus ovat tällöin lähtöisin naisen ja miehen tietoisesta päätöksestä. Lapsi merkitsee vanhemmilleen usein rakkauden antajaa ja vastaanottajaa sekä oman minän jatketta. (Eskola & Hytönen 2002, 94.) Normaaliin raskauteen liittyy monia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia sekä lopuksi synnytys (Ylikorkala & Kauppila 2001, 303).

16 Äitiin kohdistuvat seulontatutkimukset Pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen mahdollisimman varhainen toteaminen on äitiysneuvolaseurannan tärkein päämäärä. Sen oireita ovat muun muassa kohonnut verenpaine ja proteinuria. Äidin verenpainetta seurataan raskauden aikana jokaisella neuvolakäynnillä. Tällöin myös tutkitaan äidin virtsasta proteiini eli valkuainen. (Viisainen 1999, ) Raskausdiabetes tarkoittaa raskauden aikana todettua sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Riskitekijöitä raskausdiabetekselle ovat muun muassa aamuvirtsasta todettu glukoosi eli sokeri, ylipainoinen synnyttäjä sekä aikaisemman raskauden aikana todettu diabetes. Virtsan glukoosi tutkitaan kaikilta raskaana olevilta jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä. Raskausdiabetesta tutkitaan sokerirasituskokeella ja se suositellaan tehtäväksi raskausviikoilla niille äideille, joilla on raskausdiabeteksen riskitekijöitä. (Viisainen 1999, ) Äidin hemoglobiinia seurataan raskauden aikana. Plasmavolyymi suurenee raskausviikolle 24 asti enemmän kuin hemoglobiinin määrä lisääntyy. Jos alkuraskaudessa hemoglobiinitaso on matala, aloitetaan rautalääkitys raskausviikon 12 jälkeen. Myöhemmin havaittava matala arvo antaa aiheen lääkityksen välittömään aloittamiseen. (Viisainen 1999, 21.) Kaikista äideistä otetaan ensimmäisellä neuvolakäynnillä verinäyte veriryhmävasta-aineseulontatutkimusta varten. Samasta näytteestä tutkitaan myös äidin ABO- ja Rh (D) veriryhmä. Jos äidiltä todetaan raskauden kannalta merkityksellinen veriryhmävasta-aine, seurataan vasta-ainepitoisuutta kuukausittain. (Viisainen 1999, 22.) Raskauden aikainen infektio äidissä voi aiheuttaa keskenmenon, ennenaikaisen synnytyksen, sikiön kuoleman, epämuodostuman tai vammautumisen. Infektio voi kuitenkin näkyä tulevassa lapsessa vasta vuosien kuluttua. Neuvolassa seulotaan tällä hetkellä kuppaa, hepatiitti-b-, HIV- sekä virtsatieinfektioita. (Viisainen 1999, 27.)

17 17 Äidin painoa seurataan raskauden aikana. Lapsen syntymäpainoon vaikuttaa äidin paino raskauden alussa sekä painonnousu raskauden edetessä. Painon seurannan ohella äidiltä määritetään kohdunpohjan mitta säännöllisin väliajoin. Tarkoituksena on löytää tapaukset, joissa sikiön kasvu on normaalista poikkeavaa tai kohdun tilavuus on muista syistä poikkeava. (Viisainen 1999, ) 4.2 Sikiöön kohdistuvat seulontatutkimukset Sikiöseulonnalla tarkoitetaan raskaana olevaan naiseen kohdistettuja seulontoja, joiden tavoitteena on todeta sikiön sairaus tai vamma. Sikiöseulonnoista on tehty seuraavanlaiset suositukset: Jos raskauden aikana tehdään vain yksi kaikukuvausseulonta, se ajoitetaan raskausviikoille Downin syndrooman sikiöseulontakäytännöksi suositellaan varhaista kaikukuvausseulontaa raskausviikoilla Yli 39-vuotiaille tarjotaan mahdollisuus sikiön kromosomitutkimukseen, joko istukkanäytteestä raskausviikoilla tai lapsivesinäytteestä raskausviikoilla Alle 36-vuotiaille tehdään sikiön kromosomitutkimus vain tarvittaessa. Äidille/pariskunnalle tulee antaa tietoa seulonnoista näytteenottoa tai tutkimusta edeltävällä käynnillä harkinta-ajan takaamiseksi. (Viisainen 1999, 39 ja ) Sikiön sydämensyke on todettavissa lähes poikkeuksetta raskausviikosta 12 alkaen. Tämän jälkeen sikiön sydämensyke todetaan jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä. Jos sydämensyke todetaan harvaksi, kyseessä saattaa olla esimerkiksi napanuoran puristuminen, ja tällöin äidin asentoa kannattaa muuttaa. Sikiön sydämensykkeessä voi myös esiintyä epäsäännöllisyyttä. Tarvittaessa äiti on lähetettävä äitiyspoliklinikalle tarkempiin tutkimuksiin. (Viisainen 1999, 27.) Normaalin sikiön liikemäärä pysyy yleensä samansuuruisena synnytykseen saakka. Normaaliraskauksissa ei suositella liiketarkkailua, mutta riskiraskauksissa sitä voidaan käyttää muiden seurantamenetelmien lisäksi. (Viisainen 1999, 27.)

18 18 5 LASTA ODOTTAVAN PERHEEN OHJAUS ÄITIYSNEUVOLASSA Terveydenhoitajalla on päävastuu raskaana olevan ja synnyttäneen äidin terveydenhoidosta, koska hän tapaa äitiä ja perhettä usein. (Eskola & Hytönen 2002, 103.) Terveydenhoitajan pääasiallisina työmuotoina ovat yksilövastaanotot, kotikäynnit ja perhevalmennus. Hänen työtään ohjaavat asiakkaiden erilaiset elämäntilanteet sekä tarpeet. Toiminnassa korostuvat asiakaslähtöisyys sekä itsehoidon ohjaaminen ja tukeminen. Ohjaamisen välineitä ovat esimerkiksi raskauden seurantalomake, hoitosuunnitelmalomake sekä äitiysneuvolakortti. (Laitinen & Toikkanen 2003,17.) Ensisynnyttäjälle suositellaan neuvolakäyntiä raskauden ja lapsivuoteen aikana ja uudelleensynnyttäjille 9-13 käyntiä. Käyntien määrää tulee lisätä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Toisaalta jos äitiysneuvolassa todetaan tai epäillään poikkeavuutta raskauden kulussa, äiti ohjataan tarkempiin tutkimuksiin äitiyspoliklinikalle tai päivystysaikana synnytysvastaanotolle. Muun muassa diabeetikoille ja epileptikoille sekä niille naisille, joilla on sydänvika tai LED-tauti, suositellaan neuvolatarkastusta jo ennen suunniteltua raskautta. (Eskola & Hytönen 2002, 103.) 5.1 Raskauden tuomat fyysiset muutokset Raskauden aikana esiintyy melkein kaikilla äideillä hyvänlaatuisia oireita, kuten väsymystä, pahoinvointia, alavatsakipuja ja virtsaamistarpeen tihenemistä. Nämä oireet saattavat huolestuttaa äitiä ja hänen perhettään, vaikka ne kuuluvatkin normaaliin raskauteen. Niinpä neuvolassa pitäisi voida erottaa nämä fysiologiset raskausoireet ja selvittää niiden vaarattomuus. (Ylikorkala & Kauppila 2001, ) Kaikki elimet joutuvat mukautumaan uuteen tilanteeseen, muun muassa äidin aineenvaihdunta vilkastuu, verenkierto ja hengitys vilkastuvat ja kohtu kasvaa. Myös äidin paino nousee raskauden aikana keskimäärin 12 kiloa. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 161.)

19 19 Lievä aamupahoinvointi on hyvin tavallista raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Sen aiheuttajina ovat mahan vellomisliikkeen eli motiliteetin väheneminen ja muutokset hiilihydraattiaineenvaihdunnassa. Voimakkaimmillaan pahoinvointi on yleensä silloin kun maha on tyhjä. Terveydenhoitaja ohjaa äitiä löytämään keinot pahoinvointinsa lievittämiseksi. Oloa voi helpottaa muun muassa kehottamalla äitiä syömään jotain ennen vuoteesta nousua, nousemalla vuoteesta hitaasti sekä syömällä pieniä aterioita 2-3 tunnin välein. (Eskola & Hytönen 2002, ) Jos oksentelua esiintyy niin usein, että se aiheuttaa painonlaskua ja häiriöitä nestetasapainoon, kyseessä on sairaus (Eskola & Hytönen 2002, 189) ja siihen on pyydettävä hoito-ohjeita lääkäriltä. (Taskinen 2004, 18.) Rintojen aristusta ja pistelyä voi vähentää käyttämällä hyvin istuvia ja tukevia rintaliivejä. Rintaliivien käyttö myös yöllä voi helpottaa oloa. Rinnat tulisi pitää lämpiminä, sillä ne ovat hyvin kylmän arat. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja ohjaa äitiä raskauden aikana rintojen hoidossa ja imettämiseen liittyvissä kysymyksissä. Positiivinen suhtautuminen imettämiseen luodaan jo odotusaikana. (Eskola & Hytönen 2002, 106.) Rinnoista voi tihkua maitoa toisesta raskauskuukaudesta lähtien (Taskinen 2004, 18). Väsymys on alkuraskauden aikana yleistä ja unen tarve lisääntyy. Väsymyksen tulisi kuitenkin vähentyä raskauden toisella kolmanneksella. Myös alavatsakipuja voi ilmetä ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ja painon tunne alavatsalla on tavallista (Ylikorkala & Kauppila 2001, 308), niinpä virtsaamisen tarve lisääntyy (Taskinen 2004, 18). Normaaliin raskauteen kuuluvat myös kivuttomat ja epäsäännölliset supistukset. Toisilla supistuksia esiintyy koko raskauden ajan, mutta toisilla vasta synnytyksen alkaessa. Supistuksia ilmenee etenkin reippaassa kävelyssä, portaita noustessa, kylkeä kääntäessä tai muuten fyysisen rasituksen yhteydessä. (Ylikorkala & Kauppila 2001, 309.) Raskauden aikana voi ilmetä turvotuksia tavallisimmin jaloissa ja käsissä. Iltaisin esiintyvää turvotusta voidaan pitää normaalina, mutta aamulla levon jälkeen esiintyvä turvotus on merkki häiriöstä, joka vaatii tarkempaa selvittelyä. (Eskola & Hytönen 2002, 115.) Selän lihakset joutuvat kovaan rasitukseen vatsan kas-

20 20 vaessa, mikä ilmenee usein selkäkipuina. Kipua voi lievittää esimerkiksi varovaisella hieronnalla ja levolla. (Taskinen 2004, ) Muita raskauden mukanaan tuomia fyysisiä muutoksia voivat olla muun muassa raskausarvet, ihon pigmentin lisääntyminen, peräpukamavaivat, suonikohjut ja suonenvedot (Ylikorkala & Kauppila 2001, 308). 5.2 Raskauden tuomat psyykkiset ja sosiaaliset muutokset Vanhemmuuteen kasvu on osa inhimillistä kasvua, ja vanhemmuus on kerran alettuaan loppuelämän jatkuva kehitystapahtuma. Lähes kaikki vanhemmat hämmästyvät niitä monenlaisia tunteita, jotka liittyvät lapsen tuloon ja vanhemmuuteen. Jokaisen uuden lapsen syntyminen vaikuttaa perheen rakenteeseen ja toimintoihin, mutta etenkin ensimmäisen lapsen syntymä on merkittävä kehityskriisi perheessä. Jotta perhe selviäisi kehitysvaiheesta toiseen tasapainoisesti, on tämän kriisin kohtaaminen ja läpityöskentely välttämätöntä. Äitiysneuvolassa voidaan tukea tätä kehitystä antamalla tietoja vuorovaikutuksen syventämisestä, kasvatuksesta ja perhe-elämästä. (Eskola & Hytönen 2002, 100.) Odottava äiti tarvitsee terveydentilan seurannan ja siihen liittyvien neuvojen lisäksi valmennusta ja tukea monissa muissakin asioissa. Neuvonnan tarvetta voi olla muun muassa synnytyspeloissa, ongelmallisissa suhteissa odotettavan lapsen isään, taloudellisissa ja työasioissa. (Ylikorkala & Kauppila 2001, ) Lähes jokainen raskaana oleva nainen jännittää synnytystä. Kyseessä on luonnollinen reaktio ja se auttaa kohtaamaan uuden tilanteen. Jopa joka viides raskaana oleva nainen pelkää synnytystä niin paljon, että se varjostaa raskautta ja kuluttaa voimia. Useimmiten pelätään esimerkiksi kipua, avuttomuutta ja omien voimien ja itsehallinnan menettämistä. Synnytystä voimakkaasti pelkäävä tulisi lähettää neuvolasta jo alkuraskaudessa synnytyssairaalan erityispoliklinikalle. Synnytyspelon ehkäisy kuuluu jokaisen neuvolan ja synnytyssairaalan velvollisuuksiin. (Viisainen 1999, )

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN

LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN Useimmiten raskaus ei ole este vaan hyvä syy säännölliseen liikkumiseen. Säännöllisellä liikunnalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikunnan tarkoitus on parantaa

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Imetyksen terveysvaikutukset (van Rossum CTM ym. 2007) Vakuuttava

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot