Elämässä. Elämässä. Tippakin on liikaa. Kelan etuudet. Kela Benefits s Steffe on vakavasti allerginen maidolle ja kananmunalle.

Transkriptio

1 Elämässä Elämässä Kelan Kelan lehti lehti joka joka kotiin kotiin Kelan etuudet s Kela Benefits s Tippakin on liikaa Steffe on vakavasti allerginen maidolle ja kananmunalle. Sivut 8 11 Ajassa Sosiaaliturvan väärinkäyttö johtaa tuomioon petoksesta. s. 6 Koti&Perhe Kelan tuissa aviosäädyllä on harvoin merkitystä. s. 13 Opiskelu&Työ Joka kolmannen opiskelijan mielenterveys oireilee. s. 14 Terveys Ikäihmisen heikkeneviä aisteja kannattaa tukea apuvälinein. s. 16 Eläkkeellä Eläke oli viime vuosisadan suurimpia ihmeitä. s. 19

2 2 n Ajassa Elämässä Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 2/2012 jaetaan vuosikerta Pääkirjoitus n Lokakuu 2012 Ajassa n 3 O l l i - P e k k a R i s s a n e n Vuonna 2012 ilmestyy kaksi lehteä: helmikuussa ja lokakuussa. Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus toimitus@kela.fi tai etunimi.sukunimi@kela.fi Puh.vaihde Osoite PL 450, HELSINKI Ei kansanhuvia vaan rikos Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Lehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute: Suoramainonnan palvelunumero (09) tai verkkolomake osoitteessa Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Satu M. Kontiainen Toimituksen sihteeri Nina Sistonen Taitto BOTH Oy, Kansikuva Juha Törmälä Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, IIRIS puhelin (09) / Niina Juntunen niina.juntunen@nkl.fi Tasapaino luottamuksen ja valvonnan välille. Kela haluaa hoitaa sosiaaliturvaa vastuuntuntoisesti eli niin, että tukea saavat ne, joille se lain mukaan kuuluu. Periaatteena on, että asiakkaaseen voi luottaa. Valtaosa Kelan asiakkaista toimiikin rehellisesti, mutta on myös niitä, joiden omatunto venyy, kun on kysymys yhteiskunnan varoista. Joku voi ajatella, että Kelan tai vaikkapa verottajan rahat eivät ole kenenkään omaisuutta, ja on suorastaan kansanhuvia suunnitella, miten niitä saisi itselleen enemmän kuin kuuluu. Erityisen suosittua on työttömyysturvan ja asumistuen nostaminen silloin, kun ei ole niihin oikeutettu. Kun tulot tai elämäntilanne muuttuvat, muutoksista pitää ilmoittaa Kelaan. Jos työtön saa työtä, hänellä ei ole enää oikeutta työttömyysturvaan. Avoliitossa elävä yksinhuoltaja ei ole yksinhuoltaja, vaan yhdessä asuminen voi vaikuttaa hänen asumistukeensa, lastenhoidon tukiinsa ja eläkkeeseensä. Pirjo Myyry kertoo kolumnissaan, millaisia selityksiä Kelassa saadaan kuulla asumiskumppanuuden laadusta. Avomies voi olla koeavomies tai talonmies, yhdessä asuvat kaverukset voivat lisätukien toivossa solmia rekisteröidyn parisuhteen, vaikka eivät varsinaisesti pariskunta olisikaan. Keinottelun tarve vähenisi, jos lainsäädäntö yksinkertaistuisi perhekäsitteiden osalta. Työmarkkinatuki on vuodenvaihteessa uudistumassa niin, ettei puolison tuloja enää tarvitse piilotella. Hyvä niin. Harvoin tukea alun alkaen haetaan vilpillisesti, mutta muutoksista ei aina haluta, ymmärretä tai muisteta ilmoittaa Kelaan. Kelan verkkosivuilta osoitteesta voi selvittää itselleen, mitä erilaiset elämänmuutokset vaikuttavat Kelan tukien saamiseen. Kelan tietoon tulee noin sosiaaliturvan väärinkäytösepäilyä vuodessa. Todellinen väärinkäytösten määrä on suurempi. Ilmi tulleista epäilyistä noin 90 prosenttia etenee poliisin tutkittavaksi. Kuten Anitta Holappa haastattelussaan toteaa, Kela on velvollinen tekemään tutkintapyynnön väärinkäytösepäilystä poliisille. Tutkintapyynnöistä 80 prosenttia johtaa tuomioon. Kun kyseessä on petos, siitä ei selviydy enää sillä, että maksaa perusteetta nostamansa tuet takaisin, vaan lisäksi seuraa rangaistus. Kela kehittää koko ajan toimintaansa väärinkäytösten paljastamiseksi. Suomessa ei kuitenkaan ole menty niin pitkälle kuin Isossa-Britanniassa, jossa Let s Catch Benefit Thieves (Ottakaamme kiinni tukivarkaat) -nimisellä verkkosivustolla voi ilmoittaa viranomaisille epäilynsä tuttavan sosiaaliturvan väärinkäytöstä. Meidän on löydettävä tasapaino luottamuksen ja valvonnan välille. Kun varastaa yhteiskunnalta, varastaa meiltä kaikilta, etenkin niiltä, jotka oikeasti ovat tuen tarpeessa. Seija Kauppinen Simolainen Päivi Komulainen-Vuoti on tyytyväinen, kun enää ei tarvitse kuljettaa paperireseptejä apteekkiin. Kela verkossa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN P i n n a l l a n Miksi rahat eivät tule tilille? Uuden pankkitilin avaaminen ja vanhan lopettaminen on helppoa. Ensin kannattaa kuitenkin varmistaa, että rahat löytävät jatkossakin perille. Kelan puhelinpalveluun tulee ajoittain yhteydenottoja huolestuneilta ja vihaisiltakin asiakkailta, jotka haluavat tietää, miksi eivät ole saaneet rahojaan ajallaan pankkitililleen. Joskus syynä on tekninen häiriö pankin järjestelmässä, ja se korjaantuu yleensä nopeasti. Melko usein kuitenkin käy ilmi, että asiakas on lakkauttanut vanhan pankkitilinsä, johon Kelan maksut ovat tulleet, varmistamatta, että uusi tilinumero on päivittynyt Kelan järjestelmään. a n ja r e p o n e n Jos Kelasta on lähtenyt maksumääräys vanhalle tilille, jota ei enää ole, eikä Kelan järjestelmään ole vielä ehtinyt kirjautua uuttaa tilinumeroa, rahoilla ei olekaan paikkaa minne mennä. Kelan asiointipalvelussa voi helposti vaihtaa pankkiyhteystietonsa. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Ennen kuin lakkauttaa vanhan tilinsä, kannattaa kuitenkin varmistaa, että rahat löytävät tiensä uudelle tilille. Maltti on valttia tässäkin asiassa! Tua Kyrklund Sähköinen resepti helpottaa arkea Päivi Komulainen-Vuoti suhtautui aluksi hiukan varauksella sähköiseen reseptiin. Pian kuitenkin huomasin, että tämän ansioista minun ei tarvitse kuljettaa reseptejä mukanani, vaan ne ovat tallessa valtakunnallisessa tietokannassa eivätkä minun hauraassa muistissani, Komulainen- Vuoti nauraa. Hänellä on apteekkiin matkaa noin 50 kilometriä, joten sinne ei kannata tehdä turhia reissuja. w w w. k a n t a. f i n Kansallinen Terveysarkisto, jossa yli 18-vuotiaat voivat kirjautua pankkitunnuksillaan Omien tietojen katseluun. n Sivuilla on reseptitiedot sähköisesti määrätyistä lääkkeistä. Niistä voi tulostaa myös yhteenvedon. n Sähköinen resepti on käytössä koko maassa mennessä. n Terveystiedot-kohdasta voi muutaman vuoden kuluttua tarkastella myös viimeisimpiä hoitojaksoja, lääkitystä ja diagnooseja. Katson aamulla netistä, mikä on reseptieni tilanne. Pystyn tarkastelemaan, mihin saakka ne ovat voimassa, ja paljonko lääkkeitä on vielä saamatta. Hyvä on myös se, että kokonaistilanne löytyy yhdestä paikasta. Reseptilääkkeitä voi hakea matkoilla myös muiden paikkakuntien apteekeista. Tämä on Päivi Komulainen-Vuotin mielestä ainutlaatuista. Kela-kortin esittämällä saa lääkkeet mistä apteekista tahansa. Potilasohje on hyvä olla mukana. Ennen apteekit joutuivat soittamaan toisilleen puhelinreseptejä. Tiedonkulku on selvästi parantunut. Riitta Ahonen

3 4 n Ajassa Ajassa n 5 Puheenvuoro Erkki Lampén Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden maisteri ja vapaa kirjoittaja Monin konstein yli kielimuurin e l i na m i n n n Sitaatit Kela-kortti Mitä jos sairausvakuutusta ei olisi? Kun Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kampanjoi koko kansan kattavan terveysvakuutuksen puolesta, Suomessa hymähdeltiin: on se kumma että maailman rikkaimmasta valtiosta tuollainenkin puuttuu, eikö sen pitäisi olla itsestäänselvyys. On se Amerikka armoton maa. Onneksi meillä on pohjoismainen hyvinvointivaltio. Yllätyinkin aika lailla, kun huomasin Suomen olevan viimeisiä Euroopan maita, joissa lakisääteinen sairausvakuutus otettiin käyttöön. Saksassa se tapahtui jo 1880-luvulla, Suomessa vasta Monien muiden itsestään selvältä tuntuvien asioiden lailla se on melko tuore tulokas, ainakin kaltaiseni keski-ikäisen muistimaisemassa. Jollei kännyköitä olisi, hoidettaisiin asiat lankapuhelimilla, eikä kukaan osaisi kaivata tekstiviestejä. Jollemme olisi siirtyneet euroon, käyttäisimme markkoja. Mutta mitä tehtäisiin, jollei olisi sairausvakuutusta? Niin kauan kuin asiat sujuvat hyvin, niiden olemassaoloa ei edes huomaa. Sama pätee terveyteen: sen arvon tajuaa yleensä vasta sitten, kun se vaarantuu tai kun sen menettää. Sairausvakuutuksen olemassaoloon havahtuu useimmiten ojentaessaan terveys- tai lääkäriaseman respalle Kela-korttia, jonka nimikin ennen muinoin oli Sairausvakuutuskortti. Ja kun sen jälkeen marssitaan reseptin kanssa apteekkiin, korttia kysytään taas. Mutta on myös raskaamman sarjan tilanteita. Seulonnassa paljastuva syöpä tai käsistä karannut moottorisaha voi muuttaa työuraa ratkaisevasti, tai ainakin keskeyttää sen pitkäksi aikaa. On helpottavaa tietää, ettei sen tarvitse johtaa taloudelliseen perikatoon. Taustalla on näkemys, ettei ihmisen elämä saisi olla liikaa varakkuuden tai kohtalon oikkujen armoilla. Tähän yhdistyy ajatus, että yhteiskunta toimii paremmin ja on tuottavampi, jos sairastumisen tai tapaturman seurauksia loivennetaan julkisista varoista. Näin myös työnantajien suuntaan: työntekijän sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa. Jollei sairausvakuutusta olisi, elämästä tulisi kalliimpaa ja turvattomampaa. Kauhutarinat Yhdysvalloista kertovat kuolemassa olevista potilaista, joita mikään sairaala ei ota hoidettavakseen, koska potilailla ei ole ollut varaa yksityiseen sairausvakuutukseen. Samat elämän, kuoleman, terveyden ja sairauden perusasiat koskevat kaikkia ihmisiä tulotasosta riippumatta. Köyhän kukkaroon ne tekevät kuitenkin suuremman suhteellisen loven kuin rikkaan. Ja jos on oikein köyhä, ei ole edes kukkaroa, tai sen sisältö kuluu ruokaan ja asumiseen. Näissäkin tapauksissa yhteiskunta on katsonut hyväksi huolehtia vähäosaisista tarvittaessa, mutta se ei kuulu enää Kela-kortin piiriin. Monikulttuurisuus on arkipäivää Kelan Varissuon toimistossa. Yhteisymmärrys löytyy aina. Luminita Pop on aina mukana, kun hänen miehensä Mihail Pop asioi Kelassa. Hän toimii tulkkina, sillä mies ei puhu suomea. Äidinkielenään romaniaa puhuva pariskunta on asunut Suomessa 22 vuotta. Tällä kertaa he ovat tulleet Turun Varissuon toimistoon hoitamaan Mihailin eläkeasiaa. Luminita kertoo, että kielierosta huolimatta asiointi Kelassa on sujunut. Suomen puhuminen on helppoa, mutta kirjoittaminen vaikeaa. Siksi pyydän joskus hakemusten täyttämiseen apua Kelan asiakasneuvojalta. Ulkopuolista tulkkia pariskunta ei ole koskaan tarvinnut. Varissuo on Suomen monikulttuurisin kaupunginosa. Sen asukkaista yli 30 prosenttia on maahanmuuttajia, ja eri kansallisuuksia siellä asuu yli 40. Turun alueella puhutaan reilua sataa äidinkieltä. Kelan asiakasneuvoja Emmi Savolainen kertoo, että suurin osa asiakkaista osaa ainakin auttavasti suomea, ruotsia tai englantia. Vaikka yhteistä kieltä olisi niukasti, kommunikointi onnistuu tavalla tai toisella. Silloin selitän asian mahdollisimman yksinkertaisesti ja jätän puheesta täytesanat pois. Lisäksi voi vaikkapa kirjoittaa tärkeimmät sanat paperille. Usein asiakkaalla myös on kieltä paremmin osaava sukulainen tai ystävä mukana auttamassa. Silloin tällöin täytyy kuitenkin turvautua ammattitulkin apuun. Varissuon toimistoon kutsutaan tulkki muutaman kerran vuodessa. Kielimuurin ylittäminen ei aina poista hämmentäviä tilanteita. Eri kulttuureissa on totuttu asioimaan eri tavalla, ja suhtautuminen viranomaisiin vaihtelee. Asiakkaan Suomeen muuton taustalla voi olla rankkoja tapahtumia. Kulttuurierojen kohtaaminen vaatii asiakaspalvelijalta erityistä osaamista ja ymmärrystä. Milla Ikonen A s i a k k a a l l a o n o i k e u s t u l k k i i n n Kelan asiakkaalla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos asiointi ei onnistu omalla äidinkielellä eikä asiakaspalvelijan kanssa löydy muutakaan yhteistä kieltä. n Tulkkia voivat käyttää vieraskieliset, viittomakieliset ja muut kuulovammaiset asiakkaat sekä puhevammaiset asiakkaat. n Tulkkina voi toimia kyseistä kieltä osaava Kelan virkailija tai ulkopuolinen ammattitulkki. n Tulkin voi tilata Kelan puhelinpalvelussa, toimistossa tai muussa palvelupisteessä. n Tulkilla on vaitiolovelvollisuus. n Jos asialla ei ole merkitystä asiakkaan oikeusturvan kannalta, tulkkina voi toimia myös asiakkaan täysiikäinen sukulainen tai ystävä. n Lisätietoa tulkin tilaamisesta on internetissä osoitteessa Äidinkielenään romaniaa puhuva Luminita Pop sanoo, että kielierosta huolimatta asiointi Kelassa on sujunut aina. A n n i k a S ö d e r b l o m Lääkekorvauksiin luvassa muutoksia Kela maksoi lääkekorvauksia noin 1,3 miljardia euroa vuonna Korvauksia sai noin 3,8 miljoonaa asiakasta eli noin 70 prosenttia väestöstä. Hallitus esittää, että lääkkeiden peruskorvausta alennettaisiin nykyisestä 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempaa erityiskorvausta nykyisestä 72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyisi ennallaan. Lääkekulujen vuotuista omavastuuta eli niin sanottua lääkekattoa alennettaisiin 670 euroon. Lisäk- Kohti tasapainoista ihmistä Liisa Keltikangas- Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus. WSOY, si viitehintajärjestelmään kuulumattomien korvattavien lääkevalmisteiden tukkuhintoja ehdotetaan alennettavaksi viisi prosenttia. Viitehintajärjestelmään kuuluu noin puolet korvattavista lääkepakkauksista. Viiden prosentin lasku lääkkeiden tukkuhinnoissa hyödyttäisi kaikkia lääkkeiden ostajia. Lääkekaton alentaminen taas helpottaisi erityisesti paljon lääkkeitä käyttävien asemaa. Esitettyjen muutosten vaikutus lääkekuluihin on Uusin tutkimus osoittaa, että taaperoikään ankkuroituu henkilön koko myöhempi kehitys. Sen perusta syntyy kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana ratkaisevammin kuin koskaan. Juuri varhaiset hoivakokemukset ovat avain lapsen sielunmaisemaan, toteaa professori Liisa Keltikangas-Järvinen teoksessa Pienen lapsen sosiaalisuus. Kirja on suunnattu kasvattajille kodeissa ja päivähoidossa samoin kuin päättäjille. Vanhemmat ovat lapsen sosiaalinen yhteisö, se maailma, johon hänet on saatettu. Kotona lähimpien vuorovaikutuksessa vauvan sosiaaliset taidot alkavat kehittyä sen mukaan, miten häntä kohdellaan. Jos vauvalla on turvallinen olo eikä hoitosuhde ole häilyvä, aivot alkavat näin varhain pysyvästi kehittyä myönteiseen suuntaan. Päinvastaisessa tilanteessa pieni stressaantuu ja aivot saavat kielteisen viestin yhtä pysyvästi. Sosiaaliset taidot, niin sanottu hyvä käytös, ovat opittavissa. Sen sijaan muotikäsite sosiaalisuus on synnynnäinen piirre, joka on pienelle mainio lahja. Tämä kirja sopii kaikille aikuisille. Selkeä kerronta auttaa ymmärtämään, miten mennään kohti tasapainoista ihmistä. Irmeli Tanttu Lääkkeitä paljon käyttävät hyötyvät. Pitkä ja hyvä elämä Reijo Punnonen: Vuosia elämään. Hyvinvointiin ja elinikään vaikuttavia tekijöitä. PS-kustannus, suurimmalle osalle suomalaisista enintään 10 euroa vuodessa. Hallitus esittää, että lääkekorvauksien muutokset tulisivat voimaan helmikuun alusta vuonna Lääkekaton osalta muutos tulisi kuitenkin voimaan jo vuoden alusta. Muutokset liittyvät hallituksen säästöpäätöksiin, joiden mukaan sairausvakuutuksen vuosittaisia lääkekorvausmenoja vähennetään 113 miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta alkaen. Päivi Kaikkonen Emeritusprofessori Reijo Punnonen pohtii pitkän ja mielekkään elämän tekijöitä kirjassaan Vuosia elämään. Kaksostutkimuksien perusteella on arvioitu geenien määräävän vajaan kolmanneksen ihmisen eliniästä, muu osa on ympäristön ja elintapojen vaikutusta. Maailman pitkäikäisimmät ihmiset ovat Japanissa, jonka eteläisimmillä saarilla naisten keski-ikä on noin 86 ja miesten 78 vuotta. Kirjassa on kiinnostavaa tietoa suomalaisista 100 vuoden ikään ehtineistä: on eletty vaatimattomissa oloissa, on syöty, mitä on saatu, ei ole tupakoitu ja on tehty raskasta ruumiillista työtä. Vitamiinipillereistä kirjoittaja toteaa eräisiin tutkimuksiin viitaten, että ne eivät näytä takaavan terveyttä ja pitkää ikää, vaan voivat jopa lisätä kuolleisuutta. Lihavuus on monella tapaa riski, mutta kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä ylipaino voi suojata sairauksilta. Liikunta antaa lisää terveitä vuosia, Punnonen kirjoittaa. Myös riittävä ja hyvä uni lisää hyvinvointia. Kansantajuisesti ja elävästi kirjoitettu teos osoittaa, että hyvä elämä ei synny poppakonsteilla, vaan se koostuu pienistä asioista, joihin voi vaikuttaa omilla valinnoillaankin. Aino Ukkala Omaishoidossa suurin ongelma tällä hetkellä on eriarvoisuus. Kunnat jakavat omaishoidon tukea omien määrärahojen puitteissa. Tutkija Sari Kehusmaa IT-lehti 7 8/2012 n Luvut Kela korvasi vuonna 2011 yhteensä 3,7 miljoonaa lääkärissäkäyntiä. n Vuonna 1946 Vastasyntyneiden elinajanodote Suomessa oli miehillä noin 56 vuotta ja naisilla 65 vuotta.

4 6 n Ajassa Ajassa n 7 Kelasta palataan asiaan Puhelimessa jonottamisen sijaan Kelan asiakkaat voivat nykyisin jättää soittopyynnön eli käyttää takaisinsoittopalvelua. Kelan palveluneuvojat soittavat asiakkaalle viikoittain yli kertaa. Asiakkailta tullut palaute on ollut myönteistä. Takaisinsoitossa vältetään myös jonotuskustannukset. Takaisinsoittopalvelun voi valita suomenkielisissä palveluissa arkisin klo 9 14 ja ruotsinkielisissä palveluissa klo Asiakas valitsee takaisin soittopalvelun näppäinvalinnalla, jolloin asiakkaan numero tallentuu puhelinjärjestelmään. Tunnistamattomasta numerosta soittavalle takaisinsoittoa ei voida tarjota, mutta esimerkiksi ulkomailta soittavat voivat jättää soittopyynnön. Jos asiakas ei vastaa, hänelle lähetetään aina tekstiviesti, jossa kerrotaan Kelan tavoitelleen häntä ja pyydetään ottamaan uudelleen yhteyttä. Kelan palvelunumerot ovat osoitteessa Kela.fi uudistuu Kelan verkkosivuja on ryhdytty uudistamaan. Tavoitteena ovat entistä helppokäyttöisemmät ja ilmeeltään raikkaammat sivut. Palvelun etusivulla nostetaan esimerkiksi näkyvimmin esille eniten käytetty sisältö. Uusi kela.fi toimii vaivattomasti kaikilla päätelaitteilla. Asiakkailta hyvä arvosana Toimistossa ja verkossa asioineet ovat aiempaa tyytyväisempiä Kelasta saamaansa palveluun. Tämä käy ilmi TNS Gallupin viime kesänä tekemästä haastattelututkimuksesta. Kouluarvosana (4 10) Kelan palvelulle kokonaisuutena oli 9,1. Verkkopalvelun kouluarvosana nousi 8,2:een vuoden takaisesta 7,9:stä. Yhteispalvelupisteessä asiointi sai vastaajilta arvosanakseen 8 ja puhelinpalvelu 7,9. r i i k k a s o r m u n e n Rahojen palauttaja ei vältä tuomiota. Älä erehdy huijariksi Sosiaaliturvan väärinkäytöksestä saa yleensä tuomion petoksesta. Keski-ikäinen mies tuomittiin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä petoksesta. Mies huijasi Kelalta liki euroa työmarkkinatukea, vaikka oli samaan aikaan aloittanut yritystoiminnan. Tämä on yksi esimerkki työttömyysturvan väärinkäytöksistä, joita havaittiin Kelassa yhteensä 891 viime vuoden aikana. Sosiaaliturvan väärinkäyttöä on luku- ja euromäärissä eniten juuri työttömyysturvassa. Seuraavaksi yleisimpiä väärinkäytökset ovat asumistuissa, joissa oli viime vuonna noin 470 tapausta. Taustalla on tavallisesti se, että asumistuen saaja ei ole ilmoittanut tulojensa muutoksesta, kertoo lakimies Anitta Holappa Kelasta. Kolmanneksi eniten väärinkäytöksiä on opintotuessa. Opiskelupaikan saanut henkilö voi esimerkiksi nostaa opintotukea, vaikkei todellisuudessa menekään opiskelemaan. Väärinkäyttöepäilyjä tulee esiin vuosittain noin Noin 90 prosenttia näistä etenee poliisille tutkintaan viime vuonna kaikkiaan Vuonna 2010 tutkintapyyntöjä tehtiin yhteensä Talouden laskusuhdanne lisää väärinkäytöksiä, Holappa arvioi. Väärinkäyttöepäily herää tyypillisesti joko asiakkaan hakemusta käsiteltäessä tai viranomaisten tietojen vertailusta. Kela saa esimerkiksi verottajalta automaattisesti listan henkilöistä, jotka ovat työskennelleet ja nostaneet työttömyysturvaa samaan aikaan. Kela alkaa kerätä taustatietoja muun muassa Eläketurvakeskukselta ja asiakkaan työnantajalta. Tämän jälkeen Kelasta ollaan yhteydessä asiakkaaseen. Jos tapaus vaikuttaa tahalliselta, Kela on velvollinen tekemään asiasta tutkintapyynnön poliisille, Anitta Holappa kertoo. Poliisi aloittaa esitutkinnan. Sen jälkeen asia etenee syyttäjälle ja hyvin usein käräjille. Tutkintapyynnöistä johtaa tuomioon yli 80 prosenttia tapauksista. Takaisinmaksu ei poista rikosoikeudellista vastuuta. Kun väärinkäytös on tehty, tekoa ei voi maksaa tekemättömäksi, Holappa painottaa. Rikosnimike on petos tai törkeä petos yli euron liikamaksuissa. Näistä rangaistuksena on yleensä sakko tai ehdollinen vankeusrangaistus. Tiukka elämäntilanne voi ajaa etuuksien väärinkäyttöön vahingossa. Esimerkiksi pienillä ja epäsäännöllisillä tuloilla elävä henkilö ilmoittaa välillä työskentelypäivät ja välillä jättää ilmoittamatta. Tämä on kuitenkin väärin. Teko on tahallinen silloin, kun henkilö taloudellista etua saadakseen salaa tai ilmoittaa valheellisen tiedon olosuhteistaan, Anitta Holappa kertoo. Holappa uskoo, että väärinkäytöksiä on enemmän kuin niitä tulee ilmi. Kela haluaa luottaa asiakkaisiin mutta samalla hoitaa sosiaaliturvaa vastuuntuntoisesti. Kelassa kehitetään koko ajan uusia keinoja sosiaaliturvan väärinkäytösten paljastamiseksi. Satu Kontiainen Asiat hoituvat nopeasti. Karwan Ahmad tuli Monitoriin selvittämään asumistukitilannettaan. Olavi Katto Turun NMKY-yhdistyksestä on mukana auttamassa. Yksi reissu, monta asiaa Yhteispalvelu on siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Karwan Ahmad on tullut selvittämään asumistukitilannettaan Turun Monitori-yhteispalvelupisteeseen. Vuoroaan hän joutuu odottamaan muutaman minuutin, sillä edellä on vain yksi asiakas. Monitori on Turun kaupungin, Turun työ- ja elinkeinotoimiston ja Kelan yhteinen palvelupiste. Se sijaitsee kauppakeskus Skanssissa. Monitorissa on tarjolla muun muassa työnhaku- ja koulutusneuvontaa, kirjastopalveluja, maksuttomia nettipisteitä sekä erikielistä asiointineuvontaa. Kelan työntekijä on paikalla tiistaisin ja torstaisin kello Ahmad on Monitorissa ensimmäistä kertaa. Turun keskustan Kelan toimistossa hän on sen sijaan asioinut ennenkin. Tänne oli helppo tulla, ja jonoa on vähemmän kuin keskustassa. Apunaan Ahmadilla on Olavi Katto Turun NMKY-yhdistyksestä. Yhdistys tarjoaa ohjausta maahanmuuttajille. Katto on ohjannut asiakkaitaan asioimaan Monitorissa ennenkin. Kaikki hoituu täällä todella nopeasti, hän sanoo. Yhdistyksemme asiakkaat käyvät mielellään yhteispalvelupisteessä, jotta voivat hoitaa samalla kertaa useamman asian. Tänne on sitä paitsi keskustaa helpompi tulla esimerkiksi Varissuon kaupunginosasta. Yhteispalvelupisteistä saa vähintään kahden eri viranomaisen palveluja. Ne ovat suosittuja haja-asutusalueilla, joilla välimatkat palveluihin kävisivät muuten pitkiksi. Yhteispalvelupisteitä on kuitenkin perustettu yhä enemmän myös suuriin kaupunkeihin, sillä kunnat haluavat keskittää palveluitaan yhdelle luukulle. Kelakin on lähtenyt mukaan yhteispalvelupisteisiin myös suurissa kaupungeissa, kuten Espoossa ja Vantaalla. Niissä mahdollisuus asioida yhteispalvelupisteessä tasaa toimistojen ruuhkia. Asiakkaan arki helpottuu, kun Kela-käynnin voi hoitaa muiden asioiden lomassa. Kaupungit toivovat, että yhteispalvelupisteistä tulee kansalaisten kohtaamispaikkoja, joissa on saman katon alla monta toimintoa. Viranomaispalvelujen lisäksi niissä voi olla myös esimerkiksi kirjasto- ja kahvilatoimintaa, kertoo erikoissuunnittelija Mari Pirinen Kelasta. Näin palvelut tulevat sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Milla Ikonen A n n i k a S ö d e r b l o m Yle-vero voimaan vuoden alusta Ensi vuoden alussa aletaan periä Yleisradioveroa. Yle-verolla korvataan televisiolupamaksu. Vero on henkilökohtainen ja tulee maksettavaksi kaikille huolimatta siitä, onko henkilöllä televisiota. Yle-veron suuruus on 0,68 prosenttia henkilön ansio- ja pääomatuloista. Jos vero olisi alle 50 euroa vuodessa, sitä ei määrätä. Suurin vero on 140 euroa vuodessa. Yle-vero ei koske henkilöitä, jotka ovat verovuoden lopussa alle 18-vuotiaita tai joiden tulot ovat alle euroa vuodessa. Isoimman veron eli 140 euroa maksavat sellaiset henkilöt, joiden vuositulot ylittävät euroa. Nykyinen televisiolupamaksu on yli 250 euroa vuodessa taloutta kohti. Yle-veron voimaantulo ei vaadi asiakkailta toimenpiteitä. Se pidätetään ennakonpidätyksen yhteydessä myös Kelan maksamista veronalaisista etuuksista, jotka ylittävät vuodessa euroa. Esimerkiksi työtön, joka saa peruspäivärahaa euroa vuodessa, maksaa Yle-veroa 55 euroa. Kansaneläkettä ja takuueläkettä euroa vuodessa saava henkilö maksaa Yle-veroa 58 euroa vuodessa. Yle-vero voi aiheuttaa näissä tapauksissa tilanteen, joissa ennakonpidätystä aletaan periä, vaikka aiemmin pidätysprosentti olisi ollut nolla. 75-vuotias tarjoaa kakkukahvit Kela tarjoaa asiakkailleen kakkukahvit 75-vuotisjuhlansa kunniaksi. Kahvitilaisuuksiin osallistuu myös Kelan keskushallinnon edustaja. Kahvitukset ovat marraskuuta Näet lähimmän toimistosi tarkemman asiakaskahvipäivän ja -ajan ilmoituksesta, joka julkaistaan oman alueesi lehdessä marraskuun puolivälin jälkeen.

5 Terveys n 9 TEKSTI Elina Teerijoki n KUVAT Juha Törmälä Tofujätskipoika Nelivuotiaan Steffen ruoka-aineallergiat, atooppinen ihottuma ja astma pysyvät kurissa huolellisella perushoidolla. Otto-koira on Steffen kaveri. Koira voi sopia hyvin allergiaperheeseenkin. Steffe Lindholmin, 4, lempiruokaa on makaronilaatikko. Hänelle se kuitenkin valmistetaan eri tavoin kuin muille: Steffe on vakavasti allerginen sekä maidolle että kananmunalle. Vasta-aineet ovat niin korkealla, ettei siedätystä kokeilla edes sairaalaoloissa, äiti Terhi Lindholm kertoo. Steffen allergisuus tuli ilmi jo muutaman viikon iässä, kun hänelle puhkesi paha atooppinen ihottuma. Poikaa hoidettiin sairaalassa kuin palovammapotilasta: turvonneet kasvot oli peitetty harsositeillä. Terhi ryhtyi imetysdieetille, ja pian kävi ilmi, ettei Steffe kestä maitoa. Rutiineista ei saa luistaa.

6 10 n Terveys Terveys n 11 Juokseminen vaikeuttaa Steffen hengitystä. Astmaoireista huolimatta hän jaksaa hyppiä trampoliinilla ja pyöräillä pitkiäkin matkoja. Vammaistukea raskaaseen hoitoon Lääkehoitoa vaativa pikkulapsen vaikea astma oikeuttaa vammaistukeen. Hui, kylmää! Jussi-isä tietää, että atooppisen ihottuman hyvällä hoidolla voi välttää astman kehittymisen. Testien mukaan Steffe on allerginen vähän kaikelle, mutta muna ja maito ovat pahimmat. Muiden kanssa tulee toimeen. Terhi ja Jussi Lindholm tutustuivat allergioihin jo isosisko Stellan, 6, taaperoaikana. Myös Stella oli allerginen maidolle ja munalle, mutta hänen allergiansa menivät ohi parin vuoden iässä. Steffen ruoka-aineallergiat ovat hengenvaarallisia. Jos hän saa tipankin maitoa, seuraa anafylaktinen reaktio, jota on välittömästi hoidettava adrenaliinipistoksella. Muutaman kerran näin onkin käynyt, eikä perhe lähde mihinkään ilman mukaan pakattua adrenaliinia ja omia eväitä. Steffe osaa onneksi jo itsekin varoa. Päiväkodissa toinen lapsi tyhjensi puurolautasen maitoineen Steffen lautaselle. Hoitajat eivät huomanneet, mutta poika itse osasi kertoa siitä heille, Terhi kertoo. Perhe syö pääosin kaikille sopivia ruokia. Kun johonkin on käytetty maitoa tai munaa, ruoat merkitään tarkasti jääkaappirasioihin. Tuoteselosteet on tutkittava, sillä maitoproteiinia on ruoissa monessa eri muodossa. Joskus luullaan, että maitoallergikko voi syödä laktoosittomia maitotuotteita, mutta näin ei ole. Esimerkiksi herajauhe aiheuttaa Steffelle reaktion. Astma ja ihottuma yhteydessä Ruoka-aineallergioiden lisäksi Steffen atooppinen ihottuma vaatii jatkuvaa hoitoa. Vanhempien sanojen mukaan ihottuma on aina joko paha tai tosi paha. Säännöllisen perushoidon ansiosta ihottuman hoito on nyt kohtuullisesti tasapainossa. Rutiineista ei saa luistaa. Rasvaus aamuin illoin pitää ihottuman kurissa, Terhi ja Jussi kertovat. Perusvoidetta kuluu puoli kiloa kahdessa viikossa. Lisäksi Steffellä on käytössä Protopic-lääkevoide, jota määrätään, kun kortisonivoiteet eivät auta. Lindholmit osallistuivat kesällä allergia- ja astmaperheiden sopeutumisvalmennuskurssille. Kelan korvaamalta kurssilta tarttui mukaan hyödyllistä tietoa esimerkiksi voiteiden käytöstä. Vertaistuki oli tärkeää sekä aikuisille että lapselle. Kurssilaisista jokaisella oli omat varottavat asiansa, Steffe oli siellä ihan tavallinen lapsi. Kurssilta tuli myös tieto astman ja atooppisen ihot- Perusvoidetta kuluu kilo kuukaudessa. Tarvittaessa käytetään kortisonivoiteita ja Protopic-lääkevoidetta. tuman yhteydestä. Jos atooppinen ihottuma on pitkään tulehdustilassa, se voi vaikuttaa astman kehittymiseen. Kannattaa mennä lääkäriin heti, kun huomaa lapsella atooppisen ihottuman oireita. Jos rasvaamalla voi välttää astman kehittymisen, se on iso asia, Terhi ja Jussi sanovat. Haastatteluhetkellä Steffe on menossa rasituskokeeseen, jossa arvioidaan, onko hänellä astma. Juokseminen ja trampoliinilla hyppiminen vaikeuttavat hengitystä, ja Steffellä on jo käytössä keuhkoputkia avaava lääke. Koira voi asua allergiaperheessä Steffestä on aiemmin maksettu Kelan vammaistukea, mutta tällä hetkellä tukea ei tule. Jos Steffe saa astmadiagnoosin, Kelaan lähtee uusi hakemus. Lääkekulujen lisäksi ihottuma lisää vaatekustannuksia, sillä rasva ja verille raapiminen pilaavat vaatteita, Terhi kertoo. Haastattelun aikana jaloissa pyörii perheen lemmikki, jo ennen lapsia perheeseen tullut kerrynterrieri Otto. Kiharakarvainen rotu valittiin Jussin heinänuha- ja eläinallergiataustan takia. Otosta ei juuri irtoa karvaa tai hilsettä. Otto oli välillä veljeni perheessä, kun kokeilimme, vaikuttaako se Steffen ihottumaan, mutta koiran poissaololla ei ollut mitään vaikutusta. Otto on Lindholmeille suuri ilo. Koiran kanssa ulkoillaan ja lenkkeillään koko perheen voimin. Astmapotilaalle suositellaankin nykyisin liikuntaa yleiskunnon kohottamiseksi. Steffe jaksaa hyvin pyöräillä kymmenenkin kilometriä päivässä. Uima-altaassa käyntiä kokeiltiin sopeutumisvalmennuskurssilla, ja oli mukava huomata, ettei se aiheuttanut iho-oireita. Vaikka Steffe ei juo maitoa eikä syö munia, monipuolista ruokaa ja herkkujakin riittää. Vegaanikeittokirjoista löytyy maidottomia ja munattomia reseptejä, ja maidon voi korvata kaura- ja soijatuotteilla. Tofujäätelöstä Steffe tykkää, vanhemmat tietävät. Lisätietoa astman ja allergian hoitokäytännöistä saa Kansallisen allergiaohjelman tiedotussivustolta Ihottuma vaatii jatkuvaa hoitoa. Kela uudisti keväällä käytäntönsä astmaa sairastavien lasten vammaistuen myöntämisestä. Perusvammaistukeen on oikeus alle viisivuotiaalla astmalapsella, jolla astma on todettu asianmukaisesti ja sitä hoidetaan Käypä hoito -suositusten mukaan säännöllisesti hengitettävällä, tulehdusta estävällä lääkityksellä vähintään puolen vuoden ajan. Aiemmin merkitystä oli sillä, montako kertaa päivässä lääkettä käytettiin. Nyt käytäntöä on yksinkertaistettu. Yli viisivuotiailla lapsilla astman pitää lääkärinlausunnon mukaan olla vaikea, jotta voi olla oikeus vammaistukeen. Astman taudinmääritys ja lääkehoito ovat kehittyneet paljon. Astmalapsen hoidosta aiheutuvaan rasitukseen vaikuttaa eniten pahenemisvaiheiden määrä ja sairaalahoidon tarve, joka on vähentynyt erityisesti yli nelivuotiailla, selittää johtava lääkäri Raili Pirttimäki Kelan terveysosastolta. Välttämisestä kohti siedätystä. Myös ruoka-aineallergioiden hoito ja tuen myöntämisen ohjeet ovat muuttumassa. Allergioiden hoidon painopiste on viime vuosina siirtynyt välttämisestä siedätykseen ja sietokyvyn vahvistamiseen. Kelan uusissa ohjeissa tämä otetaan huomioon ja tuki tulee kohdistumaan vaikeaa ruoka-allergiaa sairastaville lapsille. Uudet ohjeet valmistuvat syksyn kuluessa. Atooppisen ihottuman hoidossakin painotetaan vaikeahoitoisuutta. Usein tällaiset sairaudet menevät limittäin, eli samalla lapsella on sekä astmaa että allergiaa. Vammaistukipäätöksessä otetaan huomioon hoidon kokonaisrasitus, Raili Pirttimäki sanoo. Kela tukee allergia- ja astmaperheitä vammaistuen lisäksi lääkekorvauksin ja sairaanhoitokorvauksin. Sopeutumisvalmennuskursseista Kela korvaa sekä itse kurssin että matkakulut ja ylläpidon. Vanhemmat saavat kurssista myös kuntoutusrahaa. Koulutuspäällikkö Hanna Pellikka Allergia- ja astmaliitosta kertoo, että kurssit on räätälöity liiton ja Kelan yhteistyössä lapsen iän ja oireiden mukaan. Kursseilla on erikoislääkäreiden ja ravitsemusterapeuttien luentoja, perheterapeuttien vetämiä vertaistukiryhmiä aikuisille ja ruoka-allergisten kursseilla dieettikokin vetämä ruoanlaittopäivä. Tärkeimmäksi perheet yleensä kokevat vertaistuen. Allergiaperheissä on vietetty monia valvottuja öitä, Pellikka sanoo. Vuosittain vajaa puolet kiinnostuneista perheistä pääsee mukaan sopeutumisvalmennukseen. Valinnassa painotetaan lapsen oireiden vaikeutta. Elina Teerijoki Lisätietoa internetistä ja L a s t e n a s t m a l ä ä k e o i k e u d e t o v a t v ä h e n t y n e e t n Kroonisen keuhkoastman vuoksi myönnetyt lääkekorvausoikeudet (lkm, vuoden lopussa voimassa olleet) n 0 4 v n 5 9 v n v n v Lähde: Kela

7 12 n Koti&Perhe Meillä asuu talonmies Millainen perheenjäsen sinä olet? Oletko koeavopuoliso, keinottelukumppani vai talonmies. Näitä ja kaikkia muita perheenjäsentyyppejä yhdistävät Kelan tarveharkintaiset sosiaalietuudet. Kun haetaan vaikkapa yleistä asumistukea tai työmarkkinatukea, perheellä on väliä. Etenkin perheen yhteisillä tuloilla. Aika usein etuuden hakijalle, joka Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen perusteella asuu samassa osoitteessa toisen henkilön kanssa, kolahtaa postilaatikosta Kelan kirje. Siinä pyydetään selvittämään, asutko avioliitossa tai avioliitonomaisessa suhteessa kyseisen henkilön kanssa. Samalla kehotetaan toimittamaan tiedot perheen tuloista ja omaisuudesta etuuden ratkaisemista varten. Etuus usein pienenee yhdessä asuvilla, mutta joskus kasvaakin. Kela saa monenlaisia selvityksiä asumisolosuhteista ja perhetilanteesta. Useimmiten asiat selviävät helposti. Joskus parisuhteen tuoma sosiaalietuuden menettäminen kirpaisee. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus lakkautetaan, kun on muuttanut avoliittoon uuden kumppanin kanssa. Mutta onhan uusi rakkaus aina yhden sosiaalietuuden väärtti? Nuori nainen ilmoittaa selvityksessä vilpittömäsi ja uskottavasti olevansa samassa osoitteessa asuvan nuoren miehen kanssa koeavoliitossa. He kokeilevat onhan uusi rakkaus sosiaalietuuden väärtti? Kolumni Pirjo Myyry Kirjoittaja on Kelan yhteyskeskuksen johtaja yhdessä asumista ja katsovat, miten se sujuu. He ilmoittavat kyllä koeajan jälkeen Kelaan, jos he menevät avoliittoon. Tämä on ihan järkeen käypää ja ymmärrettävää, vai mitä. Avoliitosta on tullut muutamassa vuosikymmenessä lähes yhtä jäykkä instituutio kuin avioliitosta. Nyt nuoret suosivat koeavoliittoa. Silloin he eivät koe olevansa pariskunta sosiaalietuutta ratkaistaessa. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Kelan tietoon tuli työmarkkinatukea saavan miehen muutto keski-ikäisen naisen omakotitaloon. Tiedustelu asuinolosuhteista lähti molemmille osoitteessa asuville. Nainen vastasi, kyllä, asumme avoliitossa. Suhde vaikutti perin merkilliseltä, kun mies vastasi olevansa talonmies. Talonmies, joka tekee lumityöt ja nukkuu yksin yläkerran kammarissa. Vaikka tutkimusten mukaan onnellisessa avioliitossa ei paljon puhuta, niin ehkä suhteen alussa kannattaa keskustella sen verran, että tietää onko kyseessä työsuhde vai jotakin muuta. Joskus on edullisempaa olla parillinen kuin yksinäinen. Yhdessä asuvat nuoret naiset keksivät astua rekisteröityneeseen parisuhteeseen, jotta saavat enemmän asumistukea. Tahdotko sinä tulla keinottelumielessä minun lesbokumppanikseni? Tahdon, kunnes sosiaaliturvalainsäädäntö muuttuu yhdenvertaiseksi yksin asuvalle ja pariskunnalle. Kelan asiakaspalvelussa voi sanoa niin kuin siinä eräässä mainoksessa elämä on! Ja onneksi on erilaisia ihmisiä, vaihtuvia tilanteita ja paljon inhimillisiä tekoja ja toimia. Kaikesta huolimatta Kela on elämässä mukana ja muutoksissa tukena, asuitpa yksin tai kaksin. A n n i k a S ö d e r b l o m Hyvät eväät elämän alkuun Äitiyspakkaus tarjoaa turvalliset lähtökohdat ensikuukausille. Hyvää huomenta vauva! Turvallisen kokoisessa äitiyspakkauslaatikossa ovat uinuneet monen perheen vastasyntyneet. Pakkauksessa on myös laatikkoon sopiva patja ja peitto sekä vuodevaatteet. Laatikon uusi Sukupuu-aiheinen kuvitus kertoo tarinaa siitä, miten lapsi syntyy osaksi perhettä ja läheistensä piiriä. Aamupäivän puuhat väsyttävät jo, ja raitis ilma houkuttelee uneen hetkessä. Vauva saa ylleen lämpimän ulkohaalarin. Talvipakkasilla alle sujautetaan pakkauksessa tuleva villahaalari, kesällä tarkenee kevytvanupuvussa. Lopuksi kietaisu makuupussiin, ja olo on lämmin ja turvallinen. äitiyspakkaus sisältää noin 50 Tuotetta. Maitohetken jälkeen vaihdetaan vaatteet puhtaisiin. Vauva saa päälleen yhdet äitiyspakkauksen suosituimmista vaatteista. Tänä vuonna turkoosi body ja potkuhousut saivat runsaasti kiitosta. Myös sukkahousujen paluuta pakkaukseen pidettiin hienona. Pakkauksessa on runsaasti vauvan trikoovaatteita bodystä potkuhousuun ja myssyistä sukkiin. Kylpy rauhoittaa vilkkaan päivän päätteeksi. Hupullinen pyyhe lämmittää. Moni perhe kiittelee pakkauksen tarjoavan tarvikkeita, joita ei muuten ymmärtäisi hankkia: pehmeä hiusharja, kynsisakset, ruokalappu, kuvakirja, kylpyveden lämpömittari, hammasharja puhkeaville hampaille, kestovaippoja kokeiluun ja täydennystä harsoliinoihin. Heidi Liesivesi Yhdessä suhteessa liitossa Yhdessä asuminen vaikuttaa Kelan tukiin enemmän kuin aviosääty. Suomessa menee vuosittain naimisiin noin paria. Avioeroon päättyy joka vuosi noin liittoa. Parisuhteita rekisteröitiin viime vuonna 330, ja 85 rekisteröitynyttä paria erosi. Suomalaiset vaihtavat aviosäätyä entistä vilkkaammin: esimerkiksi 1960-luvulla avioeroja oli vuosittain alle Avoliittojen suosio kasvaa: viime vuonna melkein viidennes lapsiperheistä oli avoparien perheitä. Kelan tuissa aviosäädyllä on harvoin merkitystä, koska Kela kohtelee avoliittoa ja avioliittoa useimmissa tapauksissa samalla tavalla. Kelan johtava tutkija Anita Haataja kertoo, että yhdessä asuminen vaikuttaa muun muassa asumisen tukiin, kansaneläkkeeseen ja lastenhoidon tukiin. Puolison tulot voivat estää esimerkiksi yleisen asumistuen saamisen kokonaan. Suomessa parit asuvat usein yhdessä jo ennen naimisiin menoaan, joten usein heidän tukensa säilyvät häiden jälkeen ennallaan. Muutamaan tukeen aviosääty kuitenkin vaikuttaa. Sotilasavustuksessa puolisoksi katsotaan vain aviopuoliso, jos parilla ei ole lapsia. Lapsen äidistä erillään asuva isä voi saada isyysrahaa ja isäkuukauden vain, jos on äidin kanssa naimisissa. Avopuolison kuoleman jälkeen ei voi saada leskeneläkettä. Jos aviopuolisot asuvat erillään muusta syystä kuin välien rikkoutumisen vuoksi, esimerkiksi työn takia, Kela katsoo heidän asuvan yhteisessä taloudessa. Sosiaaliturvaan sisältyy oletus, että sekä avio- että avopuolisot huolehtivat tarvittaessa toistensa toimeentulosta. Kuitenkin erityisesti nuorten avoliitot ovat usein väljiä: molemmilla on omat rahansa ja taloutensa. Lain mukaan avopuolisot eivät ole vastuussa toistensa elatuksesta, toisin kuin aviopuolisot. Siksi on ristiriitaista, että sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työmarkkinatuki, kohtelevat avoja avioliittoja samalla tavalla, Anita Haataja sanoo. Perhesuhteiden vaikutus Kelan tukiin on vähentynyt ajan kuluessa. Huoltajalisät ovat poistuneet ja lapsikorotuksia maksetaan vain työttömyysetuuksiin ja eläkkeisiin. Tuet ovat yhä yksilöllisempiä. Haatajan mukaan tämä johtuu ennen kaikkea sukupuolten tasaarvoistumisesta: nykyään lähtökohtana on ajatus, että molemmat puolisot elättävät itsensä. Sosiaaliturvakin pyrkii yhä enemmän siihen, etteivät puolisot ole taloudellisesti riippuvaisia toisistaan. Tuorein esimerkki tästä on ensi vuoden alussa voimaan tuleva lakimuutos, jonka jälkeen puolison tulot eivät enää vaikuta työmarkkinatukeen. Puolison tulojen vaikutus opintotuen asumislisään poistui vuonna Yksilölliset tuet seuraavat jouhevasti mukana eri elämäntilanteissa, koska niitä ei tarvitse tarkistaa muuttuvien perhesuhteiden takia. Toisaalta perhekohtaisuuskin on perusteltua. On kalliimpaa asua yksin kuin yhdessä, kun kustannuksia ei voi jakaa. Pitäisikö sosiaaliturvaan vähimmäisetuuksiin kuulua yksin asuvan lisä? Anita Haataja pohtii. Koti&Perhe n 13 Milla Ikonen Tutustu uuteen Kun elämäntilanne muuttuu -sivustoon osoitteessa Tuet ovat yhä yksilöllisempiä. s a n na m a n d e r Isyysvapaata halutaan selkeyttää Hallitus esittää muutoksia isyysvapaaseen ensi vuodelle. Suunnitteilla on, että isä saisi jatkossa yhteensä 54 arkipäivää isyysvapaata, eivätkä isän vapaat jatkossa enää vähentäisi vanhempainvapaata. Vapaan ajalta isä saisi isyysrahaa Kelasta. Nykyinen isäkuukausi poistuisi käytöstä. Isällä olisi edelleen mahdollisuus käyttää myös vanhempainvapaata ja hoitovapaata. Jos muutokset hyväksytään, ne tulevat voimaan ensi vuonna. Nykyisin isä saa 18 arkipäivää isyysrahaa. Lisäksi jos isä käyttää vähintään 12 viimeistä vanhempainrahapäivää, hän saa 1 24 ylimääräistä isyysrahapäivää. Muutoksilla halutaan selkeyttää isän perhevapaita. Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta www. stm.fi > Vireillä> Lainsäädäntöhankkeet > Toimeentulo- ja vakuutusasiat. Moni nuori saa Kelasta asumistukea Viime vuoden lopussa Kelasta sai asumistukea kaikkiaan henkilöä eli 12 % väestöstä. Yleisimmin asumistukea saavat vuotiaat, joista jopa 40 % saa Kelasta tukea asumismenoihinsa. Suurta osuutta selittää opiskelijoille maksettava opintotuen asumislisä, jota sai viime vuoden lopussa yhteensä henkilöä. Nuorissa ikäluokissa on myös paljon yleistä asumistukea saavia. Joka kymmenes alle 30-vuotias asuu ruokakunnassa, jolle maksetaan yleistä asumistukea. Yleisen asumistuen saajista reilu kolmannes on lapsiperheitä, joissa asuu alle 18-vuotiaita lapsia. Yksin asuvia tuen saajista on lähes 60 %, ja moni heistä on alle 30-vuotias. Yleistä asumistukea saavissa ruokakunnissa asui viime vuoden lopussa henkilöä.

8 14 n Opiskelu&Työ Opiskelu&Työ n 15 Asumistuen tarkistukseen lisää joustoa Pitkäaikaistyöttömän työllistyessä ja tulojen kasvaessa asumistuki on yleensä tarkistettu kolmen kuukauden kuluttua työllistymisestä. Ensi vuoden alussa tarkistusjakson on suunniteltu pidentyvän siten, että asumistuki tarkistetaan vasta kuusi kuukautta pitkäaikaistyöttömän työllistyttyä. Hallitus on antanut esityksen eduskunnan käsittelyyn. Esimerkiksi jos työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa yli vuoden saanut asiakas työllistyy 15.5., hänen tukensa tarkistettaisiin normaalisti 1.6. alkaen tulojen nousun perusteella. Uudistuksen vuoksi tarkistus lykkääntyy tehtäväksi vasta 1.9. Asumistuen muut tarkistusperusteet ovat edelleen voimassa. Jos työllistyvä pitkäaikaistyötön asiakas vaikkapa muuttaa 1.7., hänen tukensa tarkistetaan heinäkuun alusta. Kaikki hänen olosuhteensa huomioidaan sen hetken mukaisina. Lykkäys voi jäädä toteutumatta myös kokonaan, jos muu tarkistus tulee tehtäväksi samanaikaisesti työllistymisen kanssa. Mielenterveyskuntoutusta nuorille Kelan uutena kurssimuotoisena kuntoutuksena käynnistyvät vuoden 2013 alussa nuorille mielenterveyskuntoutujille tarkoitetut kurssit. Kursseja järjestetään nuorille, joilla on lievää tai keskivaikeaa masennusta tai paniikki- tai ahdistushäiriötä. Kursseja järjestetään erikseen vuotiaiden ja vuotiaiden ryhmille. Kurssien tavoitteena on edistää nuoren opiskelu-, työ- ja toimintakykyä. Kurssit toteutetaan joko avo- ja laitoskursseina tai käyntikertamuotoisina ryhmäkokoontumisten ja yksilökäyntien yhdistelminä. Tarjolla oleviin kuntoutuskursseihin voi tutustua internetissä Nyt näen tulevaisuuden hyvänä. j u h a t ö r m ä l ä Opiskelu voi koetella mielenterveyttä Lauri Kaunisto ei tuntenut opiskelualaansa omakseen ja masentui. Silloinen suomen kielen opiskelija Lauri Kaunisto menetti kolmannen opiskeluvuotensa aikana hetkeksi täysin toimintakykynsä. Lauri kiittää sairaanhoitajaäitiään nopeasta toiminnasta hoitoon pääsemisestään. Paraneminen alkoi melkein heti siitä hetkestä, kun sain apua. Toimintakykyni oli palautunut jo kahdessa kuukaudessa, Lauri muistelee noin neljän vuoden takaisia aikoja. Lauri ymmärsi, että hän oli voinut huonosti jo toista vuotta. Hän oli eristäytynyt välttelemällä kavereitaan ja häpesi itseään. Minulla oli jonkinlainen identiteettikriisi opiskeluun liittyen, sillä en tuntenut olevani omalla alallani. Ensimmäisen vuoden jälkeen Laurin opinnot hidastuivat, ja jonkin ajan kuluttua häntä näki yhtä harvemmin yliopistolla. Kun hän lähti hoitoon, hänellä oli kulunut jo yli vuosi lähes ilman opintosuorituksia. Henkilökunta ei kysellyt niiden perään eikä voinnistani, enkä olisi suhtautunutkaan sellaisiin kyselyihin mitenkään suopeasti. Läheisimpien opiskelukavereiden kanssa Lauri jutteli asioista ja sai heiltä jonkin verran tukea. Joka kolmas opiskelija oireilee Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä (YTHS) on monenlaista toimintaa ja henkilökuntaa auttamassa opiskelijaa mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Joskus kertaluonteinen keskustelukin auttaa jo paljon. Tarvittaessa on saatavissa monipuolisesti yksilö- tai ryhmähoitoja, kertoo mielenterveyden ylilääkäri Pauli Tossavainen YTHS:stä. Tarvittaessa opiskelijaa neuvotaan myös Kelan kuntoutuksena järjestettävän psykoterapian hakemisessa. Joskus opiskelija ohjataan hakemaan Kelan tukemaa ammatillista kuntoutusta, jossa voidaan etsiä sopivia työ- ja koulutusmahdollisuuksia. Joskus opiskelija päätyy tilanteeseen, ettei yliopisto-opiskelu sovi. Silloin yritämme tukea luopumisprosessissa. Opiskeluun liittyvät tai elämän mukanaan tuomat vaikeudet ovat usein opiskelijoiden mielenterveyden kuormittumisen taustalla. Erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kokema stressi ja psyykkiset häiriöt heidän joukossaan ovat lisääntyneet. Sairauspäivärahalle ja kuntoutustuelle on joutunut 2000-luvulla huomattavasti enemmän alle 30-vuotiaita kuin aiemmin, paljon myös opiskelijoita. Valtaosa opiskelijoista voi hyvin, mutta oireilu on melko yleistä: lähes kolmannes opiskelijoista kokee psyykkisiä vaikeuksia. Tossavaista huolestuttaa niiden opiskelijoiden määrä avun hakijoissa, jotka ovat olleet jo vuosia täysin syrjäytyneitä. Siksi hän perään kuuluttaa riittävää ohjausta, tukea ja varhaista puuttumista tarvittaessa niin opiskelijatutoreilta kuin henkilökunnalta. Mia Hemming Lauri Kaunisto on ollut tyytyväinen opintoihin vaihdettuaan pääainetta. Masennus on jäänyt taakse. Lauri ei halunnut hakea apua Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä (YTHS), sillä hän ajatteli siellä lähinnä kehotettavan ryhdistäytymään opiskelijana. Äitinsä kanssa hän löysi yksityislääkärin, jonka vastaanotolle pääsi lähes saman tien. Söin jonkin aikaa masennuslääkkeitä, joiden uskon myös auttaneen. Lauri kävi noin vuoden verran terapiassa. Hän kokee saaneensa lääkäriltään myös hyvää ammatinvalinnanohjausta. Myöhemmin vaihdoin pääaineeni hallintotieteeksi, sillä halusin päästä ratkomaan ihmisten käytännöllisiä ongelmia. Lauri on nyt neljän vuoden ajan opiskellut omalta tuntuvalla alalla, ja opinnot ovat edenneet tavoiteaikataulussa. Hän on jo löytänyt oman alansa töitäkin ja työskentelee osa-aikaisesti taloussihteerinä. En ole enää kärsinyt masennuksesta. Nyt näen tulevaisuuteni hyvänä. Mia Hemming Rahat tilille nopeammin Työttömyysajan ilmoitus kannattaa täyttää paperilomakkeen sijaan verkossa. Työttömyysajan ilmoituksen voi tehdä verkossa tai vaihtoehtoisesti täyttämällä lomakkeen (TT2) ja postittamalla sen Kelaan. Kelan tutkimusten mukaan työttömyysturva-asiakkaista yli 90 prosenttia tietää, että työttömyysajan ilmoituksen voi tehdä verkossa. Silti moni toimittaa ilmoituksen yhä paperilla. Kela on keskittänyt työttömyysturvan maksamisen tiettyihin toimipisteisiin. Paperilomakkeella tehty ilmoitus matkaa kuljetuksessa ja skannauksessa vähintään päivän tai pari ennen maksatusta. Asiaan ei vaikuta se, tuodaanko ilmoitus toimistoon vai lähetetäänkö se vastauskuoressa Kelaan. Rahat tulevat varmimmin tilille ajoissa, kun ilmoituksen tekee verkossa. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla osoitteessa m u t k a t t o m a s t i V e r k o s s a Työtön työnhakija Tuusulasta tekee työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen (TT2). A) Hän palauttaa ilmoituksen Tuusulan toimistoon. B) Hän jättää ilmoituksen postin kannettavaksi. Ilmoitus lähtee kirjeenä postin lajitteluun. Kirje lajitellaan postin lajittelukeskuksessa Vantaalla. Kirje toimitetaan Helsinkiin käsiteltäväksi. Jos tapaus on epäselvä, kirje skannataan ja lähetetään käsiteltäväksi Järvenpään toimistoon. Jos tapaus on selvä, ilmoitus käsitellään ja tuki maksetaan. Satu Kontiainen C) Hän tekee ilmoituksen kela.fi -asiointipalvelussa. Sähköinen ilmoitus käsitellään Järvenpään toimistossa. Työttömyysturva maksetaan. n Tuusulan TT2-imoitukset käsitellään Järvenpäässä. Prosessi vaihtelee eri puolilla maata. Työttömyysturva uudistuu ensi vuonna Työttömyysturvaan on tulossa kolme suurta muutosta ensi vuoden alusta. Hallitus antoi esitykset eduskunnan käsittelyyn syyskuussa. Keskeisin uudistus on työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen puolison tulojen osalta. Puolison tulot eivät enää vuoden alusta alkaen vaikuta työmarkkinatukeen. Jos työttömän pariskunnan toinen osapuoli on saanut töitä, tähän asti toisen saama työmarkkinatuki on saattanut pienentyä samanaikaisesti. Näin käytössä olevat tulot eivät ole nousseet odotetusti. Vuoden alussa luovutaan myös vuosilomakorvausten jaksottamisesta. Tähän saakka korvaus pitämättömistä lomista on maksettu työn päättyessä. Lomakorvaus on syönyt oikeuden työttömyysetuuteen, jota on alettu maksaa vasta myöhemmin. Vuoden 2013 alusta oikeus työttömyysetuuteen syntyy suoraan normaalin omavastuuajan jälkeen. Työttömyyspäivärahoissa omavastuuaika on seitsemän päivää ja työmarkkinatuessa viisi päivää. Kolmantena uudistuksena kokeillaan työllistymisbonusta. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille maksetaan yhden kuukauden työmarkkinatuki täysimääräisenä työllistymisen jälkeen. Vastaavasti bonuksen saa myös silloin, kun enimmäisaika työttömyyspäivärahaa on tullut täyteen. Työllistymisbonusta maksetaan kuntakokeiluun valituissa 61 kunnassa vuoden 2015 loppuun asti. Uudistuksen tarkoitus on kannustaa vastaanottamaan tarjottu työ. Kun työnhakija ottaa vastaan osa-aikaisen työn, työttömyysetuuden sovittelu myöhästyttää usein etuuden maksamista. Kokeilun ansiosta toimeentuloon ei tule katkosta. a n n i k a s ö d e r b l o m

9 16 n Terveys Terveys n 17 Hammashoidon hinnat vertailussa Kelan verkkosovelluksen avulla voi vertailla yksityisten hammashoitopalveluiden hintoja eri puolella Suomea. Palvelu on Kelan tilastotietokanta Kelastossa internetissä osoitteessa Palvelussa voi vertailla tietoja sekä kunnittain että laajempien aluejakojen mukaan ryhmiteltyinä. Hammaslääkärien yleisimpien toimenpiteiden lisäksi raportista voi tarkastella 54:n eri sairaanhoitopalvelun sekä muun muassa yleisimpien röntgen- ja laboratoriotutkimusten keskimääräisiä hintoja. Tiedot perustuvat sairaanhoitokorvausten maksamisen yhteydessä muodostuviin rekistereihin. Nyt palvelussa on saatavilla vuosien 2010 ja 2011 tiedot, ja palvelun tiedot päivitetään vuosittain helmi- ja maaliskuun vaihteessa. Sairaanhoidon korvaukset euromääräisiksi Hallitus ehdottaa eduskunnalle, että sairaanhoitokorvausjärjestelmää yksinkertaistetaan siten, että jatkossa Kela vahvistaisi yksityisen lääkärin ja hammaslääkärin palkkioille sekä eri tutkimuksille ja hoidoille euromääräisen korvausperusteen. Samalla luovuttaisiin tutkimuksen ja hoidon korvaamisen yhteydessä perittävästä 13,46 euron kiinteästä omavastuusta. Nykyisin korvauksen määrä lasketaan prosenttiosuutena Kelan vuosittain vahvistamasta taksasta. Euromääräinen korvaus helpottaisi yksityisistä terveydenhuoltopalveluista perittävien hintojen vertailua. Asiakas tietäisi jo etukäteen korvauksen määrän ja oman maksuosuutensa. Laboratorio- ja radiologisia tutkimuksia lukuun ottamatta korvaustaso säilyisi ennallaan. Euromääräisiin korvauksiin on tarkoitus siirtyä vuoden 2013 alussa. Hoitakaa sairautta älkääkä ikää. Aistiongelmiin pitää puuttua. Olen täynnä elämää Virkeällä mielellä jaksaa iän mukanaan tuomien vaivojen kanssa. Ensi kuussa 88 vuotta täyttävä mäntsäläläinen Olga Johansson iloitsee terveydestään. Hyvä vointi ei ole hänelle kuitenkaan itsestäänselvyys. Miehensä kuoleman jälkeen kaksi vuotta sitten Olga kärsi huimauskohtauksista ja sydämen rytmihäiriöistä. Lääkäri vetosi korkeaan ikääni. En kuitenkaan hyväksynyt sitä diagnoosiksi. Pyysin häntä tutkimaan, mistä sydänvaivat johtuvat. Lääkäri määräsi uuden verenpainelääkkeen ja sydänlääkkeet rytmihäiriöön. Verenpainelääke osoittautui kuitenkin liian vahvaksi sirolle ihmiselle. Viikon päästä sänky alkoi keikkua. Kun käänsin kylkeä, sain kiertohuimauskohtauksen. Menetin tajuni, ja ambulanssi haki sairaalaan. Verenpainelääkkeet jätettiin sairaalassa Olgan pyynnöstä pois. Kotiin pääsyn jälkeen sinnittelin. Oloni oli niin heikko, että iloitsin, kun pääsin kulkemaan kahden sauvan kanssa 100 metrin matkan. Tutustuin ensi kertaa eineksiin. Viikon päästä lähdin kuitenkin jo kauppaan kärryn kanssa, sauva toisessa kädessä. Olgan olo alkoi parantua, kun lääkkeet poistuivat elimistöstä. Nyt neljän kuukauden jälkeen vointi ja verenpaine ovat pysyneet hyvinä. Rytmihäiriö vaatii silti edelleen sydänlääkkeen, joka aiheuttaa hänelle pientä huimausta. En pidä sitä kovin vakavana. Jalat menevät välillä vähän minne sattuu, ja senioritansseissa tulee uusia koreografioita, Olga nauraa. Olga ehti kaatua kolme kertaa, kun huimaus oli pahimmillaan. Kaatumisenpelko ei ole silti vaivannut. Hyvänä apuvälineenä ovat kävelysauvat. Ne ovat niin urheilullisetkin! Mikään paikka ei ole murtunut onneksi. Olen syönyt vuosikymmeniä D-vitamiinilisää ja kalkkia. Liikaa ei silti kannata riskeerata. Jätin pyöräilyn. Pääsen kauppaan hyvin kävellen. Olga käy kävelyllä päivittäin. Hautuumaalle on noin kilometrin matka, jonka varrella on vastamäkeä ja 82 porrastakin. Liikunta on ollut Olgalle aina tärkeää: jumppaa, tanhua ja joogaa hän ehti harrastaa vuosia. Joogasta tuttuja rentoutusharjoituksia hän tekee edelleen. Jos vointi pysyy hyvänä, Olga suunnittelee jatkavansa vuodenvaihteesta senioritansseissa. Olen saanut sieltä paljon ihania ystäviä. Yksin asuvan ihmisen ei tarvitse olla yksinäinen. Tämä on omasta asenteesta kiinni. Seurustelen rohkeasti ihmisten kanssa. Olga ei koe vielä olevansa valmis palvelutaloon. Viihdyn omassa kodissani. Lapsenlapsi hankki apuvälineeksi turvapuhelimen, ja minulla on nykyisin kuulolaite. Elämänlaatu parani huomattavasti myös kaihileikkauksen ansiosta. Olen täynnä elämää. Huomisesta ei voi tietää, mutta en ryhdy sen takia tämän päivän iloja pilaamaan. Iloitsemalla kerään voimia vastoinkäymisten varalle. Satu Kontiainen Kun heinäsirkat häviävät Ihmisen ikääntyessä alkaa kuulo usein heikentyä, ja aluksi katoavat korkeat äänet. Puhutaan ikäkuulosta. Kuulovaikeuksien takana voi joskus olla myös sairaus, kuten otoskleroosi tai Meniérèn tauti. Ikänäöstä puhuttaessa tarkoitetaan silmän mukautumiskyvyn heikentymistä keski-iästä lähtien. Silmä ei pysty enää tarkentamaan lähellä olevaan tekstiin. Iäkkäiden näköongelmien taustalla voi olla sairauksiakin, kuten harmaakaihi, glaukooma eli silmänpainetauti tai silmänpohjan ikärappeuma. Tutkijatohtori, gerontologi Anne Viljanen painottaa, että aistiongelmiin ei pidä suhtautua väistämättömänä osana vanhenemista, vaan niihin on aina pyrittävä puuttumaan. Moni saa esimerkiksi kuulo-ongelmiin avun kuulokojeesta, ikänäköön auttavat asianmukaiset silmälasit ja harmaakaihia hoidetaan leikkauksella. Ikäihmisen huimauksen taustalla voi olla sairaus, kuten Meniérèn tauti. Yleisimpiä syitä ovat kuitenkin niin sanottu asentohuimaus ja ortostaattinen huimaus. Anne Viljasen mukaan asentohuimaus johtuu sisäkorvan tasapainoelimen häiriöstä. Oireet ilmenevät asentoa muutettaessa, kuten istualta makuulle mentäessä. Apu voi löytyä asentohoidosta. Ortostaattinen huimaus johtuu taas verenpaineen äkillisestä laskusta pystyyn noustessa. Se voi olla myös seurausta lääkityksestä. Makuulta täytyy silloin nousta ylös hissukseen. Lääkitys olisi myös syytä tarkistaa riittävän usein, Viljanen painottaa. Kaiken a ja o on, että aistiongelmista ja mahdollisista kaatumisista puhutaan eikä niitä vähätellä. Kaatumisen pelosta voi seurata noidankehä, jossa henkilö mökkiytyy kotiinsa. Liikkumattomuuden vuoksi toimintakyky heikentyy, mikä lisää kaatumisriskiä entisestään, Anne Viljanen varoittaa. Jalkineiden pitää olla tukevat, ja liukkailla keleillä niissä kannattaa käyttää liukuesteitä. Liikkumisen apuvälineet ovat paikallaan, jos liikkumisessa tai tasapainossa on ongelmia. Kotiympäristön turvallisuutta kannattaa myös pohtia onko kulkureiteillä mattoja tai huonekaluja, joihin voi kompastua? Onko kodin valaistus riittävä? Onko tarvittavia tukikaiteita? Onko ulkona tai esimerkiksi rappukäytävässä riittävästi levähdyspaikkoja? Ovatko kulkureitit ulkona hiekoitettuja talvella? Tärkeä keino on kysyä suoraan iäkkään pärjäämistä: Oletko kaatunut tai kompastellut? Käytkö ulkona? Satu Kontiainen Olga Johanssonin kävelylenkillä on vaihtelevaa maastoa ja yli 80 porrasta. K e l a n k u n t o u t u s t a m y ö s i ä k k ä i l l e n Yli 65-vuotiaiden mahdollisuudet osallistua Kelan kurssimuotoiseen kuntoutukseen paranevat vuoden alusta, sillä useiden kurssien ikärajoja korotetaan tai ne poistetaan kokonaan. Esimerkiksi muistisairauksia sairastavat voivat osallistua kuntoutukseen 75- vuotiaiksi asti. n Omaishoitajien kursseille voi osallistua myös hoidettava omainen. Omaishoitajan on helpompi osallistua kurssille, kun hoidettavalle omaiselle ei tarvitse etsiä hoitopaikkaa. n Kelan kuntoutuskurssien tarjontaan voi tutustua internetissä na na u i t t o Työhönpaluun mahdollisuudet arvioitava Kun työntekijän sairaus pitkittyy, on työterveyslääkärin arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista Kelaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivärahapäivältä. Ilman työterveyshuollon lausuntoa sairauspäivärahaa ei makseta 90 päivärahapäivän jälkeen. Matka katto nousee Kelan korvaamien matkojen matkakohtaista omavastuuta esitetään korotettavaksi vuoden 2013 alusta nykyisestä 9,25 eurosta 14,25 euroon. Matkakustannusten vuosittainen omavastuu eli niin sanottu matkakatto nousisi tällöin nykyisestä 157,25 eurosta 242,25 euroon. Muutokset liittyvät hallituksen säästöpäätöksiin. Niiden mukaan vuosittaisia sairausvakuutusmenoja on vähennettävä 153 miljoonalla eurolla. Tästä summasta matkakustannusten osuus 20 miljoonaa euroa, lääkekorvausten osuus 113 miljoonaa ja yksityisten terveydenhuoltopalvelujen käytöstä maksettavien Kelakorvausten osuus 20 miljoonaa euroa. Sairauspäivärahan hakuaika lyheni Kesäkuun alusta lähtien sairauspäivärahaa on pitänyt hakea kahden kuukauden sisällä siitä, kun työkyvyttömyys on alkanut. Myös osasairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa osa-aikatyön alkamisesta. Kun työantaja maksaa sairausajan palkkaa ja hakee Kelalta sairauspäivärahaa, työntekijän työstäpoissaoloajan palkkatiedot voi ilmoittaa Kelaan joko työnantajien asiointipalveluissa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta (Y17).

10 18 n Eläkkeellä Eläkkeellä n 19 Kansaneläkettä myös Suomeen muuttaneille Oikeus kansaneläkkeeseen ja kansaneläkkeen määrä riippuvat Suomessa ikävuosina asutun ajan pituudesta. Ulkomailta Suomeen eläkkeensaajana muuttaneelle henkilölle ei ole aikaisemmin myönnetty kansaneläkettä, ja ulkomailta maksettu pienikin eläke on estänyt kansaneläkkeen karttumisen. Heinäkuun alussa tehdyn lainmuutoksen ansiosta kansaneläkettä karttuu nyt myös ajalta, jonka henkilö on asunut Suomessa ennen kuin hän on täyttänyt 65 vuotta, vaikka hän olisi saanut samalla eläkettä ulkomailta. Kansaneläkettä ei edelleenkään myönnetä niille eläkeläisille, jotka ovat muuttaneet Suomeen yli 65-vuotiaina. Kansaneläkettä voivat nyt hakea ne eläkkeensaajana Suomeen muuttaneet, joiden kansaneläkkeen ulkomainen eläke on aiemmin estänyt. Jos hakemus jätetään viimeistään , eläke voidaan myöntää lainmuutoksen voimaantulosta alkaen. Ne eläkkeensaajana Suomeen muuttaneet, joiden kansaneläkkeen vakuutusaikaa ulkomainen eläke on lyhentänyt, voivat hakea kansaneläkkeen tarkistusta. Jos eläkeläisellä on oikeus takuueläkkeeseen, kansaneläkkeen myöntäminen tai korotus pienentää vastaavasti takuueläkkeen määrää. Kansaneläkkeen korotus voi pienentää myös mahdollisen asumistuen määrää. Kansaneläkkeen myöntäminen vaikuttaa lisäksi sairaanhoidon kustannuksiin tilanteessa, jossa toinen EU-maa on vastannut eläkkeensaajan sairaanhoidon kustannuksista. Kansaneläkkeen myöntämisen jälkeen Suomi vastaa myös eläkkeensaajan sairaanhoidon kustannuksista, koska Suomi on eläkkeensaajan asuinmaa. Lisätietoja saa Kelan eläkeasioiden palvelunumerosta arkisin klo Maasta- ja maahanmuuttoon liityvissä asioissa palvellaan numerossa arkisin klo k e l a n k u va-a r k i s t o n 1950 Suomalaiset saivat ensimmäisen kosketuksen Kansaneläkelaitokseen vuonna 1938, jolloin piiriasiamiehet nimitettiin tehtäviinsä. Piiriasiamiehet pitivät vastaanottoaan omassa asunnossaan. Kuvassa Kansaneläkelaitoksen Nurmijärven piiriasiamies Toivo J. Luoto seisoo kotitalonsa rappusilla 1950-luvun alussa. Vähäisetkin lisämarkat ilahduttivat. n 1952 Kansaneläkeläisiä oli vuonna 1951 noin , mutta määrä lähes kaksinkertaistui seuraavana vuonna, kun Kansaneläkelaitos alkoi maksaa vanhuusavustusta. Vuonna 1953 keskimääräinen vanhuusavustus oli noin markkaa kuukaudessa. Sillä sai noin kolme kiloa kahvia. Kuvassa eläkkeensaajat nostavat neljännesvuosittaista eläkettään Helsingin Postitalossa vuonna Tänä vuonna 75 vuotta täyttävän Kelan ajanlasku alkaa kansaneläkelain säätämisestä keväällä Siihen saakka eläke oli ollut harvojen valtion virkamiesten oikeus. Valtaosalla kansasta vanhuudenturva koostui säästöistä, syytingeistä ja erilaisista avustuksista. Tosin syntyneiden elinajanodote oli vielä vuonna 1946 miehillä noin 56 vuotta ja naisilla 65 vuotta. Eläkettä elämänvaiheena ei tunnettu nykyiseen tapaan. Eläkkeeseen suhtauduttiin myös varauksella. Siihen saakka oli ollut häpeä ottaa vastaan avustusta. Köyhäinhoidon armoille joutunut n 1970 Kuvassa on Kansaneläkelaitoksen päätalossa toiminut puhelinkeskus vuonna Nykyisin asiakaspuhelut ohjatuvat Kelan Yhteyskeskukseen, joka aloitti toimintansa vuonna Puhelinpalvelu neuvoo Kelan kaikissa etuusasioissa suomeksi Lieksassa, Joensuussa, Kemijärvellä ja Jyväskylässä sekä ruotsiksi Pietarsaaressa. Kelasta tuli osa arkea Eläke ja sairausvakuutus olivat viime vuosisadan suurimpia ihmeitä. ihminen leimautui helposti muita huonommaksi. Osa kansasta puhui eläkkeestä katteettomana apuna, ja Kansaneläkelaitosta yritettiin sotien aikana lopettaakin. Merkittävää uudessa eläkejärjestelmässä oli, että se perustui oikeuteen, kansalaisuuteen. Korostettiin, että eläkemaksuilla jokainen varautui viisaasti omaan vanhuuteensa. Vakuutetut keräsivät Kelassa oleville tileilleen eläkerahastoa, jonka suuruus vaikutti eläkkeen määrään. Vuosina maksettiin ensimmäiset vanhuuseläkkeet. Vaikka vuosikymmenen kestäneen odotuksen aikana usko ehti hiipua, suomalaiseen mielenlaatuun kuului varautua tulevaisuuteen ja huonoihin hetkiin. Ensimmäiset eläkkeet olivat pieniä, mutta arjen tasolla vähäisetkin lisämarkat ilahduttivat. Esimerkiksi maaseudun naiset saivat ensimmäistä kertaa käyttöönsä omaa rahaa. Suhtautuminen sosiaaliturvaan muuttui aika tavalla 1960-luvun aikana. Silloin alettiin ymmärtää, että sosiaaliturva ei ole kansakunnan rasite vaan taloudellisen kasvun moottori. Se on satsaus tulevaisuuteen siinä missä koulutus ja teollisuuden investoinnitkin. n 1977 Sosiaaliturva astui elektroniaikaan vuonna 1960, jolloin Kansaneläkelaitoksessa otettiin käyttöön ensimmäinen tietokone IBM 650. Kuvassa asiakas Lyyli Heikkinen tutustuu Kansaneläkelaitoksen tietokoneisiin vuonna Kaikkiin paikallistoimistoihin saatiin kiinteät linjayhteydet 1980-luvun loppuun mennessä. Suomi oli kuitenkin reilusti muita Pohjoismaita jäljessä terveydenhuollon järjestämisessä. Maaseudulla ja varsinkin köyhillä oli heikot mahdollisuudet päästä lääkäriin. Työikäisten miesten kuolleisuusluvut olivat lähes Euroopan huippua. Ihmiset tekivät sairaana töitä ja sinnittelivät. Nykyään on vaikea käsittää, miten lähellä ahdistus ja huono-osaisuus olivat vakinaisessa työssäkin käyvillä luvun alussa Suomeen ryhdyttiin päättäväisesti rakentamaan sairausvakuutusjärjestelmää. Sairausvakuutuslaki hyväksyttiin keväällä Vaikka Suomi tuli jälkijunassa, vakuutuksen kattavuus oli maailman korkeimpia. Lain mukaan jokainen Suomessa asuva henkilö on vakuutettu sairauden varalta. Vakuutuksen perusteella suoritetaan korvaus myös raskauden ja synnytyksen johdosta. Samalla jokainen suomalainen sai oman sosiaaliturvatunnuksen. Yhtenäinen viranomaisrekisteri mahdollisti kansalaisten tehokkaan palvelun ja helpotti byrokratiaa luvut olivat tietoteknisen kehityksen aikaa. Teknisenä edelläkävijänä Kela sai hoitaakseen uusia tukimuotoja. Sosiaaliturva alkoi laajentua. n luvulla Kelan asiakaskunta alkoi painottua lapsiperheisiin ja työttömiin. Lama ja työttömyyden nopea kasvu aiheuttivat sen, että vuoden 1994 alkupuolella työttömyys turvan hoito meni Kelan työmäärässä eläkevakuutuksen edelle. Kela sai samana vuonna hoitaakseen myös yleisen asumistuen ja opintotuen. Kuvassa on työttömien mielenosoitus Helsingissä vuonna Ajatusta perusturvasta ja yhdestä luukusta siivitti käytäntöön 1990-luvun lama. Kela sai tehtäväkseen työttömyysturvan, kotihoidon tuen ja yleisen asumistuen. Näin Kela tuli entistä lähemmäs asiakkaiden arkea, ja Kelan toimistot saivat enemmän painoarvoa. Sosiaaliturvan keskittäminen yhden eduskunnan valvoman laitoksen hoidettavaksi on koettu mielekkääksi. Koska sosiaaliturva kattaa koko ihmiselämän kaaren, hajautettu järjestelmä olisi vaikeakulkuinen viidakko. Jos sosiaaliturvaa hoitaisivat kunnat ja yksityiset palveluntarjoajat, olisi palvelua haettava yli 20 luukulta. Arvaten näistä jokaisella olisi erilaiset hakutavat. Keskittäminen tarkoittaa myös yhteiskunnan varojen vastuullista käyttämistä. Ennen vuotta 2009 elatustukea hoidettiin kunnissa yli 370 henkilötyövuoden voimin. Nyt Kela käyttää saman tehtävän hoitamiseen 83 henkilötyövuotta. Tulevaisuudessa asiointi Kelassa on yhä vaivattomampaa. Monia etuuksia voi jo nyt hakea verkossa, ja pian hakemuksen liitteetkin voi lähettää sähköisesti. Verkkoasiointi vähentää byrokratiaa ja lisää näin luottamusta. Suomalaisten luottamus Kelaan on tutkimusten mukaan vahva, kolmanneksi paras poliisin ja puolustusvoimien jälkeen. Kukaan ei enää kieltäydy yhteiskunnan tuesta sen vuoksi, että se leimaisi. Kelan asiakkuus on osa suomalaisten elämää. Satu Kontiainen Jutun asiantuntijana on haastateltu historian dosentti Kai Häggmania. Eläkkeensaajan asumistuki suoraan vuokranantajalle Vuokralainen voi valtuuttaa Kelan maksamaan eläkkeensaajan asumistuen suoraan vuokranantajalle. Laki tulee voimaan , mutta Kela ottaa jo vastaan kirjallisia tai suullisia valtuutuksia. Valtuutuksen voi antaa myös, kun hakee asumistukea ensimmäistä kertaa tai kun sitä tarkistetaan. Vuokranantaja voi saada tuen myös ilman valtuutusta. Se on mahdollista, jos vuokralainen on jättänyt vuokran maksamatta vähintään kahtena peräkkäisenä kuukautena. Tavoitteena on ehkäistä vuokrasuhteiden purkua. Asiakas saa Kelasta päätöksen, kun tuki maksetaan vuokranantajalle. Jos tuki maksetaan vuokranantajalle, myös tällä on velvollisuus ilmoittaa vuokrasuhteen päättymisestä Kelaan. Kela selvittää kansaneläkkeitä Kela tarkistaa syksyn kuluessa, että kansaneläkkeet maksetaan oikean suuruisina. Eläkkeensaajien ei itse tarvitse tehdä mitään, ellei Kelasta olla heihin yhteydessä. Tänä vuonna selvitettiin tietokoneajoilla kaikkiaan eläkkeensaajan eläketulot. Näistä hieman yli eläkkeensaajan tiedot siirtyivät Kelan toimistoihin tarkasteltavaksi yksityiskohtaisemmin. Aiempien vuosien kokemuksella heistä noin vajaalle puolelle kansaneläke on maksettu joko liian suurena tai pienenä. Vuosittain tehtävien tietokoneajojen avulla verrataan kansaneläkkeen saajien muualta kuin Kelasta maksettuja eläkkeitä ja korvauksia niihin tietoihin, joiden perusteella kansaneläke maksetaan. Nyt vertailuun on otettu mukaan ne eläkkeensaajat, jotka ovat alkaneet saada kansaneläkettä syksyllä 2011 tehdyn vastaavan vertailun jälkeen tai joiden eläketiedoissa on tapahtunut sen jälkeen muutoksia.

11 20 nn nn Etuudet Etuudet nn nn 21 Kelan etuudet 2012 Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Etuuksien määrät ovat vuodelta Tarkempia tietoja etuuksista saat internetsivuilta Kelan esitteistä, palvelunumeroista ja toimistoista. Terveys Esite: Terveys ja kuntoutus Puhelinpalvelu: Sairastaminen Kuntoutus Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti Vammaistuet Kelan kortit n Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kortilla voit osoittaa oikeu tesi Suomen sairausvakuutukseen. Korttia tarvitset mm. apteekissa ja lääkärin vastaanotolla, jotta voit saada korvauk sen samalla kun asioit. Kun muutat Suomeen, täytä hakemuslomake Y77 ja toimita se Kelaan. Sen perusteella saat päätöksen Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Kela ei enää myönnä kuvallisia Kela-kortteja. Käytössä olevat kuvalliset kortit ovat voimassa edelleen, ja niiden tietoja voi päivittää vuoteen 2014 saakka. Pelkästään kansaneläkettä saaville alle 65-vuotiaille turvataan oikeus eläkeläisalennuksiin kansaneläkkeensaajan kortilla. Suomen sairausvakuutukseen kuuluva saa eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaan hoitoon toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveitsissä. Ilmanen kortti on voimassa 2 vuotta. Kela lähettää uuden kortin vanhentuneen tilalle. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa Kela-korttia. Sairauskuluista korvaus n Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista (60 % Kelan vahvistamasta taksasta) sekä osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista (75 % taksasta 13,46 euroa ylittävältä osalta). Todellinen korvaustaso kustannuksista on noin %. Tukea palveluksen ajaksi Vuonna 2011 sotilasavustusta sai henkilöä. Sitä maksettiin keskimäärin 310 euroa kuukaudessa ja euroa vuodessa. Kela voi maksaa sotilasavustusta varusmies- tai siviilipalveluksessa olevalle asevelvolliselle ja tämän omaiselle palvelusajalta. Sotilasavustukseen kuuluvat perusavustus, asumisavustus, erityisavustus ja elatusapu. Lisäksi Kela voi korvata asevelvolliselle palveluksen aikana erääntyvät opintolainan korot. Sotilasavustuksen saamiseen vaikuttavat asevelvollisen ja sotilasavustukseen oikeutetun omaisen nettotulot palvelusaikana. Kela myöntää avustuksen aikaisintaan hakemuskuukauden alusta. Sotilasavustuksesta saa lisätietoa osoitteesta asevelvolliset tai puhelimitse ma pe klo Suorakorvaus tai hakemus Yleensä saat Kela-korvauksen jo hoitopaikassa näyttämällä Kelakorttisi. Korvaus vähennetään silloin suoraan hoitopaikan laskusta. Jos et saa korvausta suoraan, voit hakea sen kuuden kuukauden kuluessa Kelasta. Hammashoidosta korvaus n Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkärin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuksen sekä hoidon kustannuksista. Korvaus on 60 % Kelan vahvistamasta taksasta, mutta käytännössä noin 40 % palkkioista. Tutkimuksen kustannuksia korvataan vain kerran kalenterivuodessa. Kela korvaa hammaslääkärin määräämistä yksityisen suuhygienistin hoidoista enintään Kelan vahvistaman taksan verran. Kela ei korvaa hammasteknisen työn tai proteettisten toimenpiteiden kustannuksia. Veteraanien hammashoitokorvaus n Veteraanit saavat korvausta myös proteettisen työn kustannuksista. Heillä tulee olla jokin veteraanitunnuksista tai todistus miinanraivaukseen osallistumisesta. Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityishammaslääkärin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % sekä proteesien teknisestä työstä 50 % taksasta. Erikoishammasteknikon suorittaman kokoproteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen perusteella. Veteraanien muusta hammashoidosta Kela korvaa 60 % taksasta. Lääkekorvaus n Lääkkeiden hintalautakunta, Hila, päättää, mitkä lääkevalmisteet kuuluvat korvauksen piiriin. Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta joko 42 %, 72 % tai 100 %. Vaikka korvaus on 100 %, maksat 3 euroa lääkkeeltä. Lääkkeille määritetään viitehinta, jonka mukaan korvaus lasketaan. Viitehintaa halvemman, samaan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta, samoin ryhmiin kuulumattomien lääkkeiden korvaus. A n n i k a S ö d e r b l o m Jos itse maksamiesi lääkekustannusten osuus tänä vuonna ylittää 700,92 euroa, joka on ns. lääkekatto, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat vain 1,50 euroa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä. Lääkekattoon lasketaan mukaan vain viitehinnan mukainen osuus. Saat Kelasta lisäkorvausoikeuden täyttymisestä ilmoituksen, jota näyttämällä saat lisäkorvauksen suoraan apteekissa. Matkakorvaus n Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuuden, joka ylittää 9,25 euroa yhteen suuntaan. Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 157,25 euroa vuoden aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen korvata 0,20 euroa kilometriltä. Yöpymisraha on enintään 20,18 euroa yöltä. Jos kuljetuspalveluyrittäjällä on suorakorvaussopimus Kelan kanssa, matkakorvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslaskusta. Sairauspäiväraha n Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön vuotias voi saada Kelasta verollista sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää. Jos työnantaja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle. Sairauspäivärahan hakuaika on 2 kuukautta. YEL-vakuutettu yrittäjä saa sairauspäivärahaa, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän lisäksi 3 arkipäivää. Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen perusteella ja yrittäjälle viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulojen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukauden työtulojen perusteella. Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan. Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 22,96 euroa arkipäivältä, jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää. Osasairauspäiväraha n Osasairauspäivärahaa voi saada työkyvytön, jolla on oikeus sairauspäivärahaan. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää määräaikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä %:lla. Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairauspäivä rahasta. Kuntoutus n Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja alle 65-vuotiaitten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus sekä aikuisten psykoterapia ovat Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia. Kelan tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 60 arkipäivältä, sekä viimeistään silloin kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä. Lisäksi Kela myöntää ns. harkinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Siitä maksetaan mm. lasten perhekuntoutusta. Vajaakuntoisen nuoren koulutus n Kun vuotiasta vajaakuntoista nuorta uhkaa työkyvyttömyys, Kela selvittää ennen eläkepäätöstä hänen kuntoutusmahdollisuutensa. Nuori ohjataan ensi sijassa ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, jonka määrä on vähintään 22,96 e/pv ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuori voi saada myös vammaistukea. Kuntoutusraha n Kuntoutusrahaa voi saada vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on useimmiten sairauspäivärahan suuruinen. Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvaraista, verotonta ylläpitokorvausta 9 e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin tai harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi työharjoittelun aikana. Vammais- ja hoitotuet n Alle 16-vuotiaan vammaistukea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. 16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyttömyyden tai iän perusteella. Perusvammaistuki on 89,18 e/kk, korotettu vammaistuki 208,09 e/kk ja ylin vammaistuki 403,50 e/kk. Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Sitä maksetaan vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyden vuoksi maksettavan eläkkeen tai korvauksen tai takuueläkkeen saajalle. Perushoitotuki on 59,73 e/kk, korotettu hoitotuki 148,69 e/kk ja ylin hoitotuki 314,41 e/kk. Lisäksi hoitotukeen kuuluu 52,09 e/kk veteraanilisää niille pienituloisille veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa. Ruokavaliokorvaus n Kela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille kelia kiaa sairastaville. Veroton korvaus on 21 e/kk. Vammaisten tulkkauspalvelu n Kela myöntää ilmaisen tulkkaus palvelun henkilölle, jolla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma. Ehtona on tulkkauksen tarve työn, opiskelun, asioinnin tai virkistyksen takia. Työterveyshuollon tuki n Kela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin puolet lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuollosta korvaus voi olla 60 %. Työterveyshuoltoon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja. Koti&Perhe Esitteet: Koti ja perhe, Eläkkeelle, Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Puhelinpalvelu: Lapsiperheiden tuet Asumisen tuet Eläkeasiat Maasta- ja maahanmuutto Äitiysavustus n Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävän äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa. Myös ottovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen. Kansainvälinen adoptiotuki n Kela maksaa verotonta adoptiotukea kertakorvauksena niille ottovanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ulkomailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan. Vanhempainpäivärahat n Äidillä ja isällä on oikeus työsuhteen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa silloin verollisia vanhempainpäivärahoja. Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä. Erityisäitiysrahaa maksetaan työolosuhteiden vaarallisuuden vuoksi raskauden alkamisesta lähtien. Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteensä 18 arkipäivältä äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Tämän lisäksi isä saa kokonaisen isäkuukauden, enintään 36 päivää, kun hän käyttää vähintään 12 viimeistä arkipäivää vanhempainrahakaudesta. Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä. Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana otetun adoptiolapsen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivältä. Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen tai yrittäjätulojen perusteella. Tulottomalle tai pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan 22,96 euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäiväraha maksetaan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 22,96 euroa arkipäivältä että opintorahaa. Lapsilisä n Kela maksaa lapsen vanhemmalle verotonta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta lapsesta 104,19 e/kk, toisesta 115,13 e/kk, kolmannesta 146,91 e/kk, neljännestä 168,27 e/kk sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 189,63 e/kk. Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta korotusta 48,55 e/kk. Ahvenanmaalla on omat lapsilisien määrät, joista päättää maakuntahallitus. Lapsilisien seuraavat maksupäivät ovat , , , 25.1., ja Pienten lasten hoidon tuet n Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden päättymisen jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmat voivat valita joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Jos vanhemmat eivät ole valinneet kunnallista päivähoitoa, he saavat Kelalta lasten kotihoidon tukea, kun perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha, joka on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 327,46 e/ kk, kustakin seuraavasta alle 3-vuo tiaasta lapsesta 98,04 e/kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lapsista 63,00 e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoito lisää enintään 175,24 e/kk. Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle ottolapselleen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 166,71 e/kk/lapsi. Vähätuloinen perhe voi saada hoitolisää enintään 140,19 e/kk/lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuottajalle. Osittaista hoitorahaa maksetaan 93,77 e/kk vanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa alle 3-vuotiaan tai perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi. Elatustuki n Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta lapsesta, kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen pienten tulojen takia. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai vanhempi on adoptoinut lapsen ilman kumppania. Elatustuen täysi määrä on 147,96 e/kk/ lapsi. Erityishoitoraha n Äiti tai isä voi saada ansionmenetyksen korvauksena verollista erityishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa sekä kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla. Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaalatai poliklinikkahoidon ajalta. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan. Tulottomalle tai pienituloiselle erityishoitorahaa voidaan maksaa 22,96 euroa arkipäivältä. Työtön tai opiskelija voi saada vähintään työttömyysturvan tai opintotuen suuruista erityishoitorahaa. Asumistuet n Kela maksaa pienituloisille henkilöille yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuksen asumisavustusta (ks. sotilasavustus) tai eläkkeensaajan asumistukea. Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet. Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt ja sitä nuoremmat työkyvyttömyys-, työttömyys- tai leskeneläkettä tai takuueläkettä saavat. Osa-aikaeläkettä tai vanhuuseläkettä ennen 65 vuoden ikää saavat voivat saada yleistä asumistukea. Muutto ulkomaille tai Suomeen n Jos muutat ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos oleskelet ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmiten jo muuttohetkeen. Työskentely EU- tai Etamaassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden. Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille. Jos muutat Suomeen vakinaisesti, pääset yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien. Vakinaista asumista osoittaa esimerkiksi paluumuutto tai vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa taikka avioliitto Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa. Hae silloin sosiaaliturvan piiriin pääsyä lomakkeella Y77. Jos muutat Suomeen alle kahdeksi vuodeksi eli tilapäisesti, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan etuuksiin. Mm. lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, perheenjäseniä sekä Pohjoismaiden tai ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri säännöt. Opiskelu&Työ Esitteet: Opiskelu ja Työttömyys Puhelinpalvelu: Opiskelijan tuet Työttömyysajan tuet Asevelvollisen tuet Opintotuki n Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttäneille, asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille ja ulkomailla opiskeleville sekä opintolainan valtiontakaus ja korkoavustus. Opintoraha on e/kk. Opintoraha on verollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilaitoksen, hakijan iän, vanhempien luona asumisen ja perhesuhteiden mukaan. Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella asteella opiskelevan perheettömän, alle 20-vuotiaan opintorahan. Vanhempien tulojen pienuus voi korottaa opintorahaa. Asumislisä on enintään 80 % vuokrasta, 26,90 201,60 e/kk. Vanhemmaltaan asunnon vuokranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe voi saada Kelan yleistä asumistukea. Opiskelijan omat tulot voivat estää opintotuen saamisen. Opiskelijan kannattaa itse seurata vuositulojaan. Laskentaohjelma löytyy internetistä fi/laskurit. Muistisääntönä on, että opiskelija voi ansaita 660 e/ kk niinä kuukausina, jolloin hän saa opintotukea, ja e/kk niinä kuukausina, jolloin hän ei saa sitä. Voit välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palauttamalla edellisenä vuonna liikaa maksetut tuet viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Palauttamisen voit hoitaa internetissä Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle

12 22 nn nn Etuudet Tehtävät n 23 valtion takaaman opintolainan korot enintään viiden puolivuotiskauden ajan. Koulumatkatuki n Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa päätoimisesti opiskeleva voi saada korvausta päivittäisten koulumatkojen kustannuksista, kun yhdensuuntainen koulumatka asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 e/kk. Opiskelija maksaa aina itse matkoistaan vähintään 43 e/kk. Sotilasavustus n Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toimeentulon turvaamiseksi. Asevelvolliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja opintolainojen korot. Kela maksaa sotilasavustuksena perusavustusta, joka on täyden kansaneläkkeen suuruinen. Lasten määrä korottaa perusavustusta. Perheen tulot voivat pienentää avustusta. asumisavustusta, joka korvaa nekin asumiskulut, joihin ei saa asumistukea. erityisavustusta, esimerkiksi lasten tarvikkeisiin ja elatusmaksuihin, jotka asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelusaikana. Sotilasavustusta voi hakea varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava. Vuorottelukorvaus n Vähintään 10 vuotta työelämässä ollut työntekijä ja hänen työnantajansa voivat sopia työntekijän vuorotteluvapaasta. Se voi kestää vähintään 90 ja enintään 359 päivää. Samalla työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistosta työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaa-ajalta työn - tekijälle maksetaan vuorottelukorvausta, joka on 70 tai 80 % työttömyyspäivärahan määrästä. Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta kassastaan ja muut Kelasta. Työttömän perustuki n Työtön vuotias työnhakija voi saada Kelasta työttömän peruspäivärahaa enintään 500 päivältä tai työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin sanottua työssäoloehtoa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta. Verollinen täysi peruspäiväraha ja täysi työmarkkinatuki ovat 31,36 e/pv ja lapsikorotus yhdestä lapsesta 5,06 e/pv, kahdesta lapsesta 7,43 e/pv ja kolmesta k e l a s s a t ö i s s ä Sähköisten liitteiden luotsi Projektipäällikkö Oskari Vuorinen kehittää Kelassa järjestelmää, jolla liitteet voi lähettää sähköisesti. Liitteiden lähettäminen on ollut selkeä puuttuva palanen Kelan asiointipalvelussa. Pian asiakas voi toimittaa kaiken sähköisesti samalla kertaa, eikä liitteitä tarvitse enää postittaa Kelaan erikseen, Vuorinen kertoo. Hän vastaa liiteprojektin etenemisestä ja aikataulussa pysymisestä. Vetovastuun lisäksi hän on osallistunut uudistuksen sisällön suunnitteluun. Projekti on osa Kelan etuusjärjestelmäuudistushanketta. Sähköisten liitteiden lisäksi asiointipalvelussa voi pian lähettää Kelaan viestejä suojattua kanavaa pitkin. Tulevaisuudessa palvelu antaa asiakkaalle hakemuksen yhteydessä myös luettelon tarvittavista liitteistä. Vuorinen tuli Kelaan töihin vuosi sitten marraskuussa. Sitä ennen hän työskenteli teollisuudessa ohjelmistokehityksen vastuuhenkilönä. Kelassa työskentely on tuntunut erittäin haastavalta. Kaikki on kovin erilaista kuin aikaisemmissa työpaikoissa, toimialasta työskentelytapoihin ja käytäntöihin saakka. Eniten minua on yllättänyt talon suuruus, mutta tavallaan myös sen pienuus. Ihmisiä ja tekemistä on paljon, mutta jotkin asiat ovat yhden tai kahden tai muutaman ihmisen käsissä. Tuntuu, että joissain asioissa toimitaan melkein kuin oltaisiin vain perhepiirissä. Milla Ikonen Kelan töitä on tarjolla osoitteessa tai useammasta 9,58 e/pv. Lähes kaikki työttömän omat ja hänen puolisonsa tulot ja sosiaalietuudet pienentävät työmarkkinatuen määrää. Puolison tuloista vähennetään 660 e/kk. Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija tekee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä. Työtön voi saada työttömyysturvaa osallistuessaan työllistymistä edistäviin palveluihin, esimerkiksi työelämävalmennukseen tai omaehtoiseen koulutukseen. Työttömyysturvaa voi hakea työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautumisen yhteydessä. A n n i k a S ö d e r b l o m Työttömyysturvan lisät n Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuva voi saada ylläpitokorvausta, jonka määrä on 9 tai 18 e/pv. Työttömyysturvaan voi saada eri perustein korotusosaa tai muutosturvalisää. Niiden täysi määrä on 4,59 e/pv. Peruspäivärahaan korotusosaa voi saada esimerkiksi, kun osallistuu työvoimahallinnon järjestämiin työllistymistä edistäviin palveluihin tai kun työttömyys alkaa vähintään 3 vuoden työhistorian jälkeen tai kun henkilö irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä pitkän työhistorian jälkeen. Työmarkkinatuen korotusosaa maksetaan vain työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Matka-avustus n Jos työmarkkinatukeen oikeutettu työtön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle, hän voi saada matka-avustuksena 2 4 kuukautta täyttä työmarkkinatukea palkkansa lisäksi. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää avustuksesta, jonka Kela maksaa. Kotoutumistuki n Maahanmuuttajien ja pakolaisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa työmarkkinatuen suuruista kotoutumistukea. Kotoutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toimeentulotuki. Kotoutumistukea haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta. Eläkkeellä Esite: Eläkkeelle Puhelinpalvelu: Eläkeasiat Omaisen kuoltua Eläkeläisen perusturva n Kelan maksamaa eläkeläisen perusturvaa ovat kansaneläke ja takuueläke. Takuueläke turvaa Suomen eläkeläisille vähimmäiseläkkeeksi 713,73 e/kk. Pienituloinen voi saada lisäksi asumistukea. Kansaneläke n Kansaneläkettä saavat ne, joilla ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pieni. Täysi kansaneläke on yksinäiselle 608,63 e/kk ja parisuhteessa olevalle 539,85 e/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 53,70 e/kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on bruttotulona 1 257,96 e/kk ja parisuhteessa olevalle 1 120,46 e/kk. Kansaneläke on verotettavaa tuloa. Kan saneläke voi olla mainittua pienempi, jos eläkkeensaaja on asunut ulkomailla tai ottanut kansaneläkkeensä varhennettuna. Kansaneläkettä ovat työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki vuotiaalle, työttömyyseläke vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneelle vuotiaalle sekä vanhuuseläke 65 vuoden iästä. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhennettuna 62 vuoden iästä alkaen. Kela myöntää lapsikorotusta sekä kansan- että työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Lapsikorotus on 21,23 e/kk/ lapsi. Kuntoutustuki n Määräajaksi myönnettävä kun toutustuki on työkyvyttömyyseläke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämiseen. Tuen saannin ehtona on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu. Kuntoutustuki on samansuuruinen kuin normaali työkyvyttömyyseläke. Takuueläke n Kela maksaa takuueläkettä eläkeläiselle, jonka kaikki muut eläkkeet bruttomääräisinä jäävät alle 707,26 e/kk. Jos työeläkettä ei ole lainkaan, takuueläke on yksinäiselle kansaneläkeläiselle 105,10 e/kk ja parisuhteessa olevalle 173,88 e/kk. Määrä on pienempi varhennetun kansaneläkkeen saajalle. Takuueläkettä saa myös 65 vuotta täyttänyt tai työkyvytön maahanmuuttaja kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Rintamalisät n Kela maksaa mies- tai naisveteraanille verotonta rintamalisää 47,55 e/kk ja kansaneläkettä saavalle verotonta ylimääräistä rintamalisää. Miinanraivaajalla on oikeus rintamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintamalisään. Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuvalle veteraanilie. Rintamalisiin oikeuttavia tunnuksia ei voi enää hakea. Perhe-eläke n Kela maksaa yleistä perhe-eläkettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille lapsille. Perhe-eläkettä ovat leskeneläke alle 65-vuotiaalle leskelle ja lapseneläke alle l8-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös vuotias opiskeleva lapsi. Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu kuuden kuukauden ajan puolison kuolemasta alkueläke, joka on 313,90 e/kk. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhesuhteista ja tuloista riippuen jatkoeläkettä. Jatkoeläkkeen täysi määrä on sama kuin kansaneläkkeen, mutta siihen vaikuttavat lesken muiden eläkkeiden lisäksi hänen muut tulonsa. Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista riippumattoman perusmäärän, joka on 57,76 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada muista perhe- ja huoltoeläkkeistään riippuen täydennysmäärää enintään 87,36 e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennysmäärää. Ristikko 2/2012 Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kymmenen rahapalkintoa: Yksi 25 euron ja yksi 20 euron sekä kahdeksan 15 euron palkintoa. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään perjantaina Ratkaisija maksaa vastauksen palautuksesta normaalin postimaksun. Palautusosoite on Elämässä-lehti Ristikko 1/2012, Palautepalvelut, HELSINKI. 1. Lääkekorvauksien vuotuisesta omavastuusta käytetään nimitystä a) lääkeikkuna b) lääkevastuu c) lääkekatto 2. Rikosnimike yli euron sosiaaliturvan väärinkäytöksistä on a) karkea petos b) törkeä petos c) jättihuijaus Nimi Lähiosoite Postinumero ja paikkakunta Ristikko 1/12 ratkaisu Elämässä 1/2012 olleen ristikon voittajat: 25 euroa voitti: Kaija Nikunen, Hollola, 20 euroa voitti: Raija Pehkonen, Mikkeli, 15 euroa voittivat: Lassi Lindroos, Kotka, Ritva Haiminen, Orimattila, Aino Rantamäki, Kaipola, Maija Viitanen, Turku, Mervi Petriläinen-Kuikka, Lappeenranta, Asta Innanen, Levänen, Ella Junkkari, Vantaa ja Juhani Linna, Nivala. Onnea voittajille! 10 kysymystä sosiaaliturvasta 3. Astmalapsen vammaistukipäätöksessä ratkaisevaa on a) hoidon kokonaisrasitus b) vanhempien väsymys c) käytettyjen lääkkeiden määrä 4. Muistisairaat voivat ensi vuoden alusta osallistua Kelan kuntoutukseen a) 65-vuotiaiksi asti b) 75-vuotiaiksi asti c) 99-vuotiaiksi asti 5. Äitiyspakkauksessa on noin a) 15 tuotetta b) 40 tuotetta c) 50 tuotetta 6. Ensi vuoden alusta työmarkkinatuessa suunnitellaan luovuttavan a) työttömyysajan ilmoittamisesta paperilomakkeella b) tarveharkinnasta puolison tulojen osalta c) tarveharkinnasta omien tulojen osalta 7. Kansaneläkelaki säädettiin vuonna a) 1919 b) 1937 c) Vuonna 2011 sotilasavustusta maksettiin keskimäärin a) 850 euroa vuodessa b) euroa vuodessa c) euroa vuodessa Oikeat vastaukset: V e i j o W i r é n 9. Sähköinen resepti on käytössä koko maassa a) mennessä b) mennessä c) mennessä 10. Vieraskielinen asiakas ei voi ottaa Kelaan tulkiksi a) täysi-ikäistä ystäväänsä b) alle 18-vuotiasta lastaan c) ulkopuolista ammattitulkkia 1c, 2b, 3a, 4b, 5c, 6b, 7b, 8c, 9a ja 10b