Toimitus / Redaktion: Morten Bennum, Marketta Ruotsalainen, Henrik Wilén

Transkriptio

1

2 Nifin - Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland 2004 Toimitus / Redaktion: Morten Bennum, Marketta Ruotsalainen, Henrik Wilén Kuvitus / Illustrationer: Henrik Karlsson Taitto / Layout: Marketta Ruotsalainen Painos / Upplaga: kpl / st ANP 2004:704 ISBN Paino / Tryckeri: Ekenäs Tryckeri Ab 2

3 Sisällys Tanska enemmän kuin olutta ja jalkapalloa... 5 Helsingistä Ikastiin - Kokemuksia Tanskasta Tanskan kieli... 8 Juutit, daanit ja heidän kielensä... 8 Ruotsin kielen avulla ymmärrät kirjoitettua tanskaa Suussa kuuma peruna ja punainen makkara Laske tanskaksi! Sanontoja Tanskaa saunamatkalla - Kokemuksia Tanskasta Tanskalaisuus ja tanskalainen mentaliteetti Sattuman kautta Kööpenhaminaan - Kokemuksia Tanskasta Glöm Gammel Dansk, inom filmen blåser nya vindar Viidakkoverkara, fillarihyttynen, nollapiste ja rakkauden kaipuu - tanskalaista kirjallisuutta suomeksi vuoden 1945 jälkeen Lastenkirjoja eläimistä, kaihoa ja hupailua Luovuutta vai arvovaltaa. Romaaneja lapsille ja nuorille Yksityisestä yleiseen - naiskirjallisuuden pitkä perinne Yhtenäisyyden ja läheisyyden unelma Tanskan opetus Suomessa LIITE:CD 1 1 CD:n tekstit on äänittänyt ja toimittanut Make Voice Oy, Helsinki. CD:n on valmistanut Salut Audio & Video, Havnsø, Tanska. 3

4 4

5 Tanska enemmän kuin olutta ja jalkapalloa Mitä suomalaiset tietävät Tanskasta ja tanskalaisista? Useimmat ajattelevat varmaankin jalka- ja käsipalloa, Legolandia sekä iloisia olutta juovia tanskalaisia. Viime vuosina ovat tämän lisäksi tanskalaiset elokuvat tulleet näkyvämmin esiin. Nuorempi sukupolvi tuntee Kööpenhaminan Christiania-ilmiön ja Roskilden festivaalin. Vanhemmat puolestaan muistavat, että Tanska otti vastaan suomalaislapsia sotavuosina, mikä loi monia lämpimiä suomalais-tanskalaisia ystävyyssuhteita. Monet ovat tutustuneet Tanskaan mukavana taukopaikkana ennen lomamatkan jatkumista etelään. Tanska mielletään usein hieman jännittäväksi, portiksi Euroopan mantereelle tai osaksi sitä, samalla kun se on yksi Pohjoismaista. Mutta entäpä tanskan kieli? Aivan, se on mysteeri useimmille suomalaisille. Kuka voi ylipäänsä ymmärtää ja kuinka on mahdollista vieläpä ilmeisen vaivattomasti puhua kieltä, jota luonnehditaan kurkkusairaudeksi tai joka saa muut ihmiset luulemaan, että tanskalaisilla on suu täynnä kuumia perunoita? Tosiasia on kuitenkin, että yli viisi miljoonaa ihmistä puhuu sujuvaa tanskaa ja kaiken lisäksi he ovat ylpeitä siitä! Tämän pienen julkaisun ja oheisen tanskankielisen CD:n avulla haluaa Nifin Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland auttaa saamaan käsityksen siitä, millaista tanskan kieli on ja keitä tanskalaiset ovat. Toivomme myös, että julkaisu innostaisi lukijoita hankkimaan lisää tietoa Tanskasta, tanskan kielestä ja tanskalaisesta kulttuurista. Pitäkää hauskaa! Morten Bennum Projektipäällikkö Pohjoismaiden Suomen instituutti Tanskasta kääntänyt Kristina Merisalo, Nifin 5

6 Helsingistä Ikastiin Kokemuksia Tanskasta 1 Nimi: Petri Helin Ikä: 33 v Ammatti: Toimitusjohtaja ja jalkapalloilija Jokereissa, entinen maajoukkuepelaaja Kirjoittanut Jeanette Munk Willamo, freelancetoimittaja Jalkapalloilija Petri Helin ei epäröi. Kolme vuotta ammattilaisjalkapalloilijana Tanskassa oli paras niistä monista ulkomaillaoleskeluista, joita on osunut hänen 15 vuotta kestäneen jalkapallouransa ajalle. Se oli jännittävä kokemus. Sain monta uutta ystävää, opin tuntemaan uuden kulttuurin ja opin hiukan tanskaa, hän sanoo vaatimattomasti puhuen tanskaa pienellä suomalaisella korostuksella. Petri Helin, joka on Jokereiden toimitusjohtaja, muutti Tanskaan 1993 osaamatta sanaakaan tanskaa. Olisin tietenkin voinut pärjätä englannilla, mutta ajattelin, että tanskan opetteleminen helpottaisi elämää niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin, Petri Helin toteaa. Näin tapahtuikin. Aloitin opiskelun kielikoulussa, mutta lopetin kahden viikon jälkeen, koska omasta mielestäni en oppinut riittävästi, jalkapalloilija kertoo. Sen sijaan hän päätti ryhtyä opiskelemaan ominpäin. Luin lehtiä, tekstitelevisiota, kirjoja ja elokuvien tanskankielisiä tekstityksiä. Opin suhteellisen nopeasti ymmärtämään puhuttua kieltä, mutta kesti jonkin aikaa ennen kuin aloin itse puhua tanskaa, sillä ääntäminen on vaikeaa. Tanskan kielessä on mm. mykkä d-kirjain, ja joitakin sanoja on vaikea erottaa toisistaan, esim. bor (minä asun) ja bord (pöytä). Tämän lisäksi tanska kuulostaa myös vähän kummalliselta - vähän niin kuin puolihumalaisten puhe, hän selittää hymyillen. Tanskan kielen vaikea ääntäminen ei kuitenkaan pelottanut häntä. Heittäydyin hommaan avoimesti ja olen sitä mieltä, että yrittäminen on tärkeää, kuten myös se, että uskaltaa avata suunsa, vaikka ääntäminen onkin vaikeaa ja puhe saattaa olla kielellisesti väärin. Tuntuu siltä, että meillä suomalaisilla on taipumus uskaltaa sanoa jotain vain silloin, kun olemme sataprosenttisen varmoja, että äännämme oikein. Virheistä kuitenkin oppii, ja tärkeintä on, että viesti menee perille, Petri Helin sanoo. Vaikka kielen oppiminen kävikin nopeasti, muutto Tanskaan oli kuitenkin suuri mullistus. Ennen muuttoa hän oli käynyt ainoastaan Kööpenhaminassa pari kertaa eikä tiennyt juuri mitään Tanskasta tai tanskan kielestä, ja vielä vähemmän Ikastista. Niin, se oli pienoinen järkytys, mutta varmaankin siitä syystä, että muutin Helsingin kokoisesta suurkaupungista Ikastiin, joka on pieni kaupunki Keski-Jyllannissa. Muistan kuinka vastikään kaupunkiin muutettuani pysähdyin kysymään paikalliselta 6

7 huoltoasemalta tietä elokuvateatteriin. Sellaista ei kaupungissa ollut, hän kertoo nauraen. Kaikki ihmiset olivat kuitenkin todella ystävällisiä ja avuliaita, ja heidän kanssaan oli helppo jutella. Jopa aivan tuntemattomat ihmiset kyselivät minulta koko ajan tarvitsinko apua, jalkapalloilija kertoo ja jatkaa. Kotiuduin nopeasti enkä tuntenut itseäni ulkomaalaiseksi. Petri Helin ihastui erityisesti tanskalaiseen mentaliteettiin. Tanskalaiset ovat erittäin huumorintajuisia, ja he ilmaisevat asioita usein pilke silmäkulmassa. He ovat usein ironisia eivätkä ota asioita niin vakavasti. Pidän siitä, Petri Helin sanoo. Ehkei siis ole aivan sattumaa, että hänellä on tanskalainen tyttöystävä, jonka kanssa hän asuu nykyään Helsingissä. Suomennos: Gitte Svanov Suomen kielen opettaja, Kööpenhaminan yliopisto 7

8 Tanskan kieli Juutit, daanit ja heidän kielensä 1500 vuotta sitten... juutit olivat voimakkain heimo sekä Itämerellä että Pohjanmerellä. Valtakunnan keskellä oli syvä salmi, jossa vesimassat liikkuivat mahtavana virtana, straumina (nykytanskan strøm). Maa oli niin ihana (dejlig), että myös daanien heimot halusivat sinne asumaan. Emme tiedä, saapuivatko daanit Juutinrauman takaa, mutta se tiedetään, että he perustivat mm. valtakeskuksen lähelle nykyistä Roskildea. Juutit joutuivat alakynteen, ja heidän oli pakko siirtyä länteen päin. Juuteista tuli nykypäivän jyllantilaisia (jyder), jotka asuvat Jyllannissa. Juuteista, daaneista ja muista heimoista tuli ajan kuluessa tanskalaisia. Tanskan ja Ruotsin nykyinen raja, Øresundin salmi, on kuitenkin suomeksi Juutinrauma, ja nimenomaan Suomessa tanskalaisista käytetäänkin yleisesti lempinimeä juutit. Juutit eivät tuolloin asuneet Kööpenhaminassa (København) siitä syystä, että koko kylää ei ollut vielä perustettu. Kööpenhaminahan ei ole vielä edes 850 vuotta vanha. Lähes 1000 vuotta sitten... roskildelainen piispa antoi käskyn linnan rakentamisesta Juutinrauman rantaan, Havn-nimiseen luonnonsatamaan, ja tähän oli montakin syytä. Kauppaa käytiin innokkaasti, ja kauppiaiden satamasta tuli nykyinen Kööpenhamina. Skandinaavit Grönlannista Länsi-Suomeen ja Pohjois-Saksasta Lappiin puhuivat vielä Kööpenhaminan syntyessä suurin piirtein samaa kieltä, ja kieltä kutsuttiin tanskan kieleksi ( den danske tunge ). Yhteiskunnan kehitys aiheutti kuitenkin sen, että kielikin muuttui. Lännessä muutos tapahtui hitaasti, kun taas idässä ja erityisesti etelässä nopeasti ja perinpohjaisesti. Tanskan johtaman Kalmarin unionin aikoina 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa nykyinen Keski-Ruotsi ja suurin osa Suomea kuuluivat Ruotsin kuningaskuntaan. Idässä unionin kilpailijana oli venäläinen Novgorod, ja kun unionikuninkaat vahvistivat linnoituksiaan, syntyi raja, joka oli lähes sama kuin Suomen nykyinen itäraja. Tanskalainen aatelismies rakennutti unionin itärajalle linnoituksen, joka sai nimen Olavinlinna. Ongelmana oli, että kartan mukaan Olavinlinna sijaitsi rajan itäpuolella. Mutta käytännöllisenä miehenä linnanherra piirsi uuden kartan eli siirsi koko valtakunnan rajan itään, kohti Karjalan metsiä. 500 vuotta sitten... kaksi herraa tai miestä (mutta ei missään nimessä herrasmiestä) halusi vallan silloisessa Ruotsissa. Toinen oli Tanskan kuningas Kristian II, joka menetti kruununsa ja toinen ruotsalainen aatelismies Kustaa Vaasa, joka menestyi valtataisteluissa. Kustaa Vaasalla oli suuri vaikutus siihen, miten painettua ruotsia tuli kirjoittaa, sillä olihan kirjapainotaito jo keksitty. Koska hän ei jostain syystä pitänyt tanskalaisista, hän antoi selvät ohjeet, miten tulisi välttää sellaiset kielen muutokset, jotka hänen mielestään näyttivät tanskalaisilta. Kustaa Vaasan Raamatun (1541) kieli erosi selvästi kielestä, jota tanskalaiset (ja monet tavalliset ruotsalaiset) kirjoittivat. 8

9 Kirjoitustavat olivat siihen saakka sekä Ruotsissa että Tanskassa lähes samanlaisia, mutta Raamatun käännöksen jälkeen kielinormit kehittyivät selvästi eri suuntiin. Tanskan kielioppi ja oikeinkirjoitus lyhyesti * Kaikissa kieliopillisissa päätteissä on aina yksi ja sama vokaali: e. Kun ruotsiksi kirjoitetaan bada, läsa, kommit, bilar, niin tanskaksi kirjoitetaan bade, læse, kommet, biler jne. Jos katsoo ruotsin kielioppia ja vaihtaa kaikki päätevokaalit e:ksi, niin hokkuspokkus - siinä on tanskan kielioppi! * Tanskan naapurikielissä on usein yhdistelmä: pitkä vokaali + p, t tai k. Vastaavissa tanskalaisissa sanoissa kirjoitetaan b, d ja g. Hän osti veneen ja kirjoitti siitä kirjan on ruotsiksi Han köpte en båt och skrev en bok om den ja tanskaksi Han købte en båd og skrev en bog om den. Norja, tanska ja ruotsi ovat itse asiassa yhden ja saman kielen variantteja. Siksi esimerkiksi suomalainen osaa lukea tanskaa ilman suuria vaikeuksia, jos osaa ruotsia. Huomaa kuitenkin tanskan ja norjan aakkosten kolme viimeistä kirjainta: Æ, Ø, Å Æ, æ (a+e yhteen kirjoitettuna) vastaa ruotsin ä-kirjainta. Ø, ø vastaa ruotsin ö-kirjainta. Å, å tuli toisen maailmasodan jälkeen virallisesti tanskan aakkosiin. Ennen siitä käytettiin yhdistelmää aa, joka esiintyy vieläkin esim. monissa nimissä. Aalborg on ihan sama kuin Ålborg ja lausutaan tietysti myös samalla tavalla. Koska Å otettiin käyttöön viimeisenä kirjaimena, on se aakkosissakin viimeinen kirjain. Hans Jørgen Boe Tanskan kielen lehtori, Jyväskylän yliopisto Suomennos: Gitte Svanov 9

10 Ruotsin kielen avulla ymmärrät kirjoitettua tanskaa Ensi silmäyksellä tanskankielistä tekstiä voi olla vaikea ymmärtää, vaikka osaisikin ruotsin kieltä hyvin. Mutta kun jatkaa lukemista, alkaa yllättäen ymmärtää yhä enemmän ja enemmän. Ja mistä se johtuu? Se johtuu siitä, että suurimmalla osalla tanskan sanoista on sama alkuperä kuin ruotsin sanoilla. Kielten kehityksen vuoksi sanat kuitenkin kirjoitetaan eri tavoin. Oheisena muutamia esimerkkejä. Suurimmat eroavaisuudet on lihavoitu ja kursivoitu. TANSKA RUOTSI SUOMI ønske... önska...toivoa æble... äpple...omena tilbage... tillbaka...takaisin løg... lök...sipuli gade... gata...katu købe... köpa...ostaa navn... namn...nimi Eroavaisuudet on helppo unohtaa, kun tottuu lukemaan tanskankielistä tekstiä. Vaikeutena ovat yleensä ne tanskalaiset sanat, jotka eroavat ruotsin sanoista. Tässä luettelossa on muutamia esimerkkejä näistä sanoista. bange... rädd...pelästynyt dejlig... härlig...ihana dreng... pojke...poika forskel... skillnad...ero huske... minnas...muistaa kunne lide... tycka om...pitää, tykätä jostakin pige... flicka...tyttö pølse... korv...makkara sjov... rolig, skojig...hauska spise... äta...syödä tøj... kläder...vaatteet værelse... rum...huone 10

11 Kontekstistä voi joskus päätellä, mitä sanat tarkoittavat, mutta ei aina. Seuraavista lauseista voi ehkä päätellä vieraampienkin sanojen merkityksen. Peitä käännökset ja kokeile. A. Kan du lide fisk? Ja, jeg elsker faktisk fisk. B. Har han humor? Ja, han berettede mange sjove historier. C. Huskede du passet? Nej, det har jeg glemt. D. Spiser du pølser? Ja, men bare som hotdog. E. Er du bange for hunde? Nej, de er da helt ufarlige. A. Tycker du om fisk? Ja, jag älskar faktiskt fisk. B. Har han humor? Ja, han berättade många roliga historier. C. Kom du ihåg passet? Nej, det har jag glömt. D. Äter du korv? Ja, men bara som hotdog. E. Är du rädd för hundar? Nej, de är ju helt ofarliga. A. Pidätkö kalasta? Pidän, minä itse asiassa rakastan kalaa. B. Onko hänellä huumorintajua? Kyllä, hän kertoi monta hauskaa juttua. C. Muistitko passin? En, sen olen unohtanut. D. Syötkö makkaraa? Kyllä, mutta vain hotdogeina. E. Pelkäätkö koiria? En, nehän ovat ihan vaarattomia. Karin Guldbæk-Ahvo Tanskan kielen opettaja, Helsinki Suomennos: Gitte Svanov Suussa kuuma peruna ja punainen makkara Tässä esitteessä olevat tanskan kielen ääntämisohjeet on kirjoitettu hakasulkuihin niin, että ne vastaavat suomen ääntämistä. Ainoana poikkeuksena on merkki [ð], joka vastaa englannin the-äännettä. Terävä e [é] on kuten ruotsalaisessa nimessä Erik. Pääpaino on ensimmäisellä tavulla. Esimerkki: Danmark hedder Tanska på finsk [tänmaak héðo tanska po fénsk] eli Tanska on suomeksi Tanska. Kaikkihan tietävät, että tanskalaisten suussa on kuuma peruna. Tanskalaiset itse ovat sitä mieltä, että heidän kielensä on pehmeä. Esimerkiksi r-kirjain ääntyy syvällä kurkussa silloin kun se on sanan alussa, mutta tämä sora-r ääntyy hyvin heikkona. Ring til Rasmussen i Randers! [réng-te rasmusen-i ranos] eli soita Rasmussenille Randersiin! Sora-r on toinen tanskan kahdesta r-äänteestä. Toinen r-äänne on vokaalin jälkeinen ja ääntyy samalla tavalla kuin suomen kielen lyhyt [o]: Hør her! [höo heo!] eli kuulehan nyt! Tanskalaiset kutsuvat ð-äännettä pehmeäksi d-äänteeksi, koska kirjoitettuna siinä on yleensä vokaali+d. Äänne on lähes sama kuin englannin the tai sanassa mother. 11

12 Du er så sød! [tu äoso söð] eli oletpa sinä ihana! Tämä äänne on tärkeä siitäkin syystä, että se esiintyy monissa taivutuspäätteissä. Monet tanskan ja ruotsin kielen sanat ovat samanlaisia, esim. gøre/göra. Ääntäminen sitä vastoin on erilainen, esimerkiksi g-kirjaimen yhteydessä. Ruotsalaiset kirjoittavat göra, mutta sanovat [jööra], kun taas tanskalaiset kirjoittavat gøre ja sanovat [kööo]. Ei ole kummallista, että sipuli on ruotsiksi lök ja tanskaksi løg, mutta miten ihmeessä voi ymmärtää, että sanoessaan [loi] tanskalainen tarkoittaa løg? Tanskaa puhuvien suussa ei ole kuumaa perunaa eikä heillä ole kurkkusairautta - vaikka niin sanottaisiinkin! Sitä vastoin on mahdollista, että tanskalaiset puhuvat ruoka suussa. Suussa saattaa olla paahdetulla sipulilla päällystetty punainen makkara, jonka voi tilata kysymällä: Kan jeg få en rød pølse med ristede løg? [käjä fo-en röð pölse-me résteðe loi?] Seuraavat kaksi seikkaa selittävät, miksi tanskan kielestä voi saada sellaisen vaikutelman, että kokonaisia sanoja nuijitaan hengiltä. * Katkoäänne on pieni tauko joidenkin sanojen sisällä, esim. kør! [kö.o] aja. * Kaikki konsonantit lausutaan lyhyinä, esim. Lasse [läse] Lasse. Lisäksi monien mielestä on kummallista, että tanskassa on kaksi selvästi erilaista a-äännettä, eli taka-a (sama kuin suomessa) ja etu-a (muistuttaa kovasti suomen ä:tä), esim. kaffe [kafe] eli kahvi, bare [paao] eli vain, mutta kat [kät] eli kissa ja bade [pääðe] eli uida tai kylpeä. 12

13 Laske tanskaksi! Luvut 0-20 ovat samat kuin ruotsissa eli menetelmä on tuttu suomen kielestä. Ääntäminenkin on lähellä ruotsia, ainoana poikkeuksena on seksten (=16), joka lausutaan [saisten]. Ensimmäiset neljä kymmenlukuakaan eivät aiheuta ongelmia: 10 = ti 20 = tyve 30 = tredive [traðve] 40 = fyrre [fööo] Lukusanat ovat erilaisia, koska tanskalaiset laskevat, montako kertaa luvussa on ei ole enää 6x10, vaan 3x20. Koska 3 on tanskaksi tre, on 60 tanskaksi tres. Muut nimet oppii helposti, kun muistaa, miten me (sekä tanskaksi että suomeksi) ilmaisemme kello kahden ja kello viiden välisiä kellonaikoja. Katsotaan seuraavaa listaa: klo 2.30 =puoli kolme = halv tre 50 = halvtreds [häl trés]. klo 3.00 = kolme = tre 60 = tres [trés]. klo 3.30 = puoli neljä = halv fire 70 = halvfjerds [häl fjäös]. klo 4.00 = neljä = fire 80 = firs [fios]. klo 4.30 = puoli viisi = halv fem 90 = halvfems [häl fems]. Lisäksi täytyy muistaa, että esimerkiksi lukusana 25 on viisi-ja-kaksikymmentä eli femogtyve [fem-o-tyyve]. Suomalaisten mielestä tanskalaiset aloittavat lukusanat takaapäin, hiukan niin kuin vaka vanha Väinämöinen olisi sanonut, eli viisikolmatta! Mikä on sitten treogtres [tré-o-trés]? No, kolme-ja-kuusikymmentä eli 63. Laske seuraavaksi, paljonko on: enogtyve [én-o-tyyve] 21 femogtredive [fem-o-traðve] 35 treogfyrre [tré-o-fööo] 43 syvoghalvtreds [syu-o-häl trés] 57 enogtres [én-o-trés] 61 seksoghalvfjerds [seks-o-häl fjäös] 76 toogfirs [to-o-fios] 82 nioghalvfems [ni-o-häl fems] 99 hundrede [hunreðe] 100 hundredeogseks [hunreðe-o-seks] 106 to hundrede [to hunreðe] 200 tusind [tusen] 1000 Joko alkaa sujua? Hans Jørgen Boe Suomennos: Gitte Svanov Piirros: Päivi Lindberg (Tekstistä: Hans Jørgen Boe: Snak dansk! Jyväskylä 2002) 13

14 Järjestysluvut 1. første 16. sekstende 2. anden 17. syttende 3. tredje 18. attende 4. fjerde 19. nittende 5. femte 20. tyvende 6. sjette 21 enogtyvende 7. syvende 30. tredivte 8. ottende 40. fyrretyvende 9. niende 42. toogfyrretyvende 10. tiende 50. halvtredsindstyvende 11. elvte 53. treoghalvtredsindstyvende 12. tolvte 60. tresindstyvende 13. trettende 70. halvfjerdsindstyvende 14. fjortende 80. firsindstyvende 15. femtende 90. halvfemsindstyvende 14

15 Sanontoja Tämän pienen listan avulla tutustut muutamiin jokapäiväisiin sanontoihin, joilla voit ilahduttaa tanskalaisia ja avata keskustelun ja ehkä myös innostut harrastamaan tätä hauskaa kieltä. A: Hvordan går det?...hur står det till?... Mitä kuuluu? B: Det går meget godt....tack bra.... Kiitos hyvää. Hvad med dig?...hur står det till med dig?... Entä sinulle? A: Hva så?...vad hörs? Hur mår du?... Mitä kuuluu? B: Ja, hva så?...så där.... Mitäpä tässä. A: God weekend....trevligt veckoslut.... Hyvää viikonloppua. B: Tak i lige måde....tack detsamma.... Kiitos samoin. A: Tak for hjælpen....tack för hjälpen.... Kiitos avusta. B: Det var (da) så lidt....för all del.... Eipä kestä. A: Værsgo....Var så god.... Ole hyvä. B: Tak skal du have....tack.... Kiitos. A: Undskyld....Ursäkta.... Anteeksi. B: Det gør ikke noget....ingen orsak.... Ei se mitään. A: Hils derhjemme....hälsa hem.... Terveisiä kotiin. B: I lige måde...tack detsamma.... Kiitos samoin. Dav, davs, hej....hej. Tjäna.... Moi, terve, hei. Goddag....God dag.... Hyvää päivää. Hej-hej. Vi ses....hej då. Vi ses.... Hei-hei. Nähdään. Farvel. På gensyn....adjö. På återseende.... Näkemiin. Karin Guldbæk-Ahvo Suomennos: Gitte Svanov 15

16 Tanskaa saunamatkalla Kokemuksia Tanskasta 2 Nimi: Marjukka Laitinen Ikä: 22 v Ammatti: Valtiotieteiden opiskelija Helsingin yliopistossa Kirjoitannut: Jeanette Munk Willamo, freelancetoimittaja Kurkkuni tulee joskus kipeäksi, kun puhun tanskaa, Marjukka Laitinen kertoo lähes virheettömällä tanskan kielellä. Silloin hän on puhunut tosi pitkän ajan kerralla ja muutenkin harjoitellut kieltä, hän myöntää. Tanskan puhuminen vaatii erityistä tekniikkaa, sillä tanska ääntyy suussa eri paikassa kuin suomi. Tanska tuntuu täysin erilaiselta kuin mikään muu oppimani kieli, sillä sanat äännetään syvällä kurkussa. Esimerkiksi pehmeiden g- ja d-kirjainten ääntäminen on vaikeaa, mutta niitä täytyy vain harjoitella ja kokeilla käytännössä, 22-vuotias helsinkiläinen valtiotieteiden opiskelija sanoo. Pohjoismainen yhteistyö on kiinnostanut Marjukkaa lukioajoista lähtien, ja tavattuaan tanskalaisen Peterin hän kiinnostui entistä enemmän nimenomaan tanskan kielestä ja kulttuurista. He tapasivat toisensa keväällä 2001 yhteispohjoismaisessa Saunaexpressen - kulttuuritapahtumassa. Jonkin ajan kuluttua tapaamisesta Marjukka alkoi opetella tanskaa. Hän osallistui työväenopiston ja yliopiston kielikursseille, koska hän halusi lähteä vaihto-oppilaaksi Tanskan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Århusiin, jotta voisi olla Peterin kanssa. 16

17 Vaikka hän osasi ruotsia ennestään, hänen mielestään sillä ei pärjännyt Århusissa, koska århusilaiset eivät maantieteellisistä syistä ymmärtäneet ruotsia niin hyvin kuin kööpenhaminalaiset. Kielen oppiminen on tarpeellista tai ainakin sen oppimiseen on panostettava, kun muuttaa toiseen maahan. Sen lisäksi Peterille ja minulle oli tärkeää, että opimme toistemme kieltä, jos aiomme tulevaisuudessa olla yhdessä, hän toteaa. Ruotsin kielen osaamisesta on kuitenkin ollut paljon hyötyä Marjukalle. Tanskan kielen puhumisen ja ääntämisen oppiminen olisi vienyt minulta varmasti pidemmän ajan, ellen olisi osannut ruotsia, hän kertoo ja jatkaa. Minulle oli sitä paitsi paljon hyötyä siitä, että olin ennen matkaani käynyt Suomessa parilla tanskan kielen ja kulttuurin johdantokurssilla, niinpä pystyin Tanskaan saavuttuani melko nopeasti seuraamaan puhetta ja osallistumaan keskusteluun. Paitsi että Marjukka sai tilaisuuden käyttää kielitaitoaan käytännössä, oli hänelle suuri elämys tutustua tanskalaisiin paremmin. Minut otettiin kaikkialla hyvin vastaan, vaikka kaikki eivät aluksi ymmärtäneetkään murteellista tanskaani. Aivan pian Århusiin saavuttuani tapasin opinto-ohjaajan yliopistolla ja yritin puhua tanskaa parhaani mukaan, tähän opinto-ohjaaja tokaisi: Eeeeeeeej, sinähän puhut ruotsia todella hyvin, Marjukka kertoo nauraen. Yleisesti ottaen tanskalaiset ovat erittäin avoimia, ystävällisiä ja jalat maassa, ja he hymyilevät paljon, hän sanoo. Tanskalaisten tapaan kommunikoida keskenään hänen oli kuitenkin totuteltava. Tanskalaisten tapa keskustella on paljon intensiivisempää kuin suomalaisten. Suomalaisten kanssa puhuttaessa kuuluu asiaan pitää taukoja, odottaa ja ajatella ennen kuin sanotaan jotain tai vastataan kysymykseen, kun taas tanskalaiset puhuvat enemmän, nopeammin ja ilman varsinaisia taukoja. Se, että keskustelu soljuu nopeammin tanskaksi kuin suomeksi liittyy varmaankin kulttuuriin. Suomalaiset ovat tanskalaisia rauhallisempia, ja keskustellessaan he antavat toisilleen aikaa ajatella. Tanskalaiset puhuvat keskenään erityisen avoimesti, minkä ansiosta keskustelun kautta lähestytään nopeasti toinen toistaan, ja se tuntuu mukavalta, Marjukka toteaa ja lisää. Mutta joskus keskusteluun saattaa sisältyä vähän liikaa small talkia ilman sisältöä ja hieman liikaa kohteliaisuusfraaseja ilman, että ihmiset tarkoittavat sitä, mitä sanovat. Tästä huolimatta nuori opiskelija iloitsee tulevasta puolen vuoden vaihto-opiskelusta Århusissa, näin hän voi taas olla Peterin kanssa. On epävarmaa mihin nuorenparin saunaexpressen seuraavaksi pysähtyy. Mutta Peter haluaisi päästä vaihto-oppilaaksi Helsingin yliopistoon, ja sitten onkin hänen vuoronsa opetella suomea. Suomennos: Gitte Svanov 17

18 Tanskalaisuus ja tanskalainen mentaliteetti Tanskalaisuus - niin tanskalainen mentaliteetti, elämäntapa, kulttuuri kuin koko olemassaolon tarkoituskin - kiteytyvät pohjimmiltaan yhden tanskankielen keskeisen ja ahkerasti käytetyn käsitteen hygge ympärille. Hyggen kuvaaminen suomen kielellä on vaikea ja monimutkainen tehtävä, sillä se sisältää monta eri tarkoitusta ja vivahdetta, jotka vain tanskalainen ymmärtää. Lyhyesti kiteytettynä se tarkoittaa jonkinlaista miellyttävää ja viihdyttävää tunnelmaa. Suomen oloissa hygge voisi olla vaikka saunailta hyvien ystävien seurassa. Mukavuus ennen kaikkea Koko tanskalaisen elämänmuodon perustana on siis se, että kaiken täytyy olla mukavaa ja hauskaa - hyggeligt. Jokainen asia käännetään mahdollisimman viihdyttäväksi, ja tanskalaiset muuttavat näppärästi vakavankin tilanteen hauskaksi. Tanskalaisten on vaikea ymmärtää, miksi ihmisen pitäisi pitkästyä ja kärsiä, kun yhtä hyvin ajan voi käyttää hauskanpitoon. Suomalaisin silmin katsottuna tanskalainen mukavuudenhalu voi tuntua pakonomaiselta. Eikä ulkomaalaisten vieraiden kohdalla tehdä poikkeuksia: hauskaa pitää olla aina. Huumorin kukka kukkii savisilla niityillä Tanskalainen huumori on monisäikeistä ja ilmenee hyvin erilaisissa muodoissa. Siinä näkyy sekä saksalaisilta tuttua varietee- ja showmaailman hauskanpitoa ja yhteislaulua että brittiläistä tilannekomiikkaa. Oman lisänsä siihen antavat tietynlaiset ystävällismieliset ilkeydet. Työkavereiden ja tutumpien liikekontaktien kesken viljellään usein karkeaa huumoria, jonka moni ulkomaalainen tulkitsee virheellisesti ilkeämieliseksi. Tanskalainen kollega voi esimerkiksi pamauttaa sinulle aamulla päin naamaa: Oletpas sinä ruma tänään!. Tämä täytyy ehdottomasti ottaa kohteliaisuutena, sillä tanskalainen ilmaisee näin, että sinut lasketaan hänen läheisimpään ystäväpiiriinsä, jonka piirissä tällaista huumoria voi käyttää. Ihmisten joutuminen erilaisten yllätysten kohteiksi tai noloihin tilanteisiin aiheuttaa suurta riemua tanskalaisille - sekä tilannetta seuraaville katsojille että itse tilanteen uhrille. Siinä missä suomalainen usein häpeillen vaikenee tyhmyyksistään, kääntää tanskalainen tilanteen myönteiseksi kertomalla siitä innoissaan muille kaikkien yhteiseksi ilonaiheeksi. Erilaiset hauskat laulut, esitykset ja leikit ovat myös erittäin tärkeä osa tanskalaista hauskanpitoa. Tuntikausia jatkuva yksitoikkoisen sävelen siivittämä ja puoliväkisin 18

19 rimmaava runomittainen kertomus antaa tanskalaisille suurta riemua ja viihdykettä. Erilaiset varieteet ovatkin erittäin suosittuja varsinkin vanhemman väen keskuudessa. Puhuminen on kultaa Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna tanskalaiset puhuvat paljon ja turhaan. Tanskalaisille ei ole tärkeää keskustelun sisältö, vaan se, että ääntä tulee jatkuvasti. Hiljaisuutta on vältettävä keinolla millä hyvänsä. Tanskalaisten keskustelu voikin usein muodostua pelkistä huudahduksista ja äännähdyksistä ilman mitään sen tärkeämpää sisältoä tai sanomaa kuin että niillä ilmaistaan yleistä tyytyväisyyttä. Uutta vaatekappaletta tai vaikkapa kakun palaa voidaan ihastella lukuisilla iiih ja neej -huudahduksilla. Näin saadaan kätevästi aikaiseksi pitkäkin keskustelu tarvitsematta varsinaisesti sanoa mitään. Tanskalaiset puolestaan pitävät suomalaisia tuppisuina ja tulkitsevat usein suomalaisen hiljaisuuden virheellisesti jonkinlaisena mököttämisen merkkinä. Tanskalaisten seurassa on siis muistettava pitää jatkuvaa keskustelua yllä, muuten he tuntevat olonsa epämukavaksi. Hyviä keskustelunaiheita ovat esimerkiksi säätila tai ruoka, kun taas vitsejä on vältettävä sillä tanskalainen ymmärtää harvoin suomalaista huumoria, vaikka nauraakin usein kohteliaisuudesta vitsille kuin vitsille. Kieli Tanskan kieli on tanskalaisille hyvin tärkeä. Tanskankielinen iskelmämusiikki on pitänyt sitkeästi pintansa ulkomaalaista invaasiota vastaan. Tanska on myös tunnettu monista suurta kansainvälistä arvostusta saaneista kirjailijoistaan. Ja monet tanskalaiset filosofit ovat luoneet suuret ajatuksensa kauniilla ja sointuvalla tanskan kielellä. Mutta samalla - paradoksaalista kyllä - omaa kieltä pahoinpidellään ja raiskataan tavalla, joka aiheuttaisi jokaiselle suomalaiselle vastaavassa tilanteessa erittäin vakavia vatsanväänteitä. Erilaisia sanontoja, lyhennelmiä ja sanaväännöksiä viljellään laajasti, ja kun siihen päälle lisätään koululaitoksen lähes leväperäinen suhtautuminen äidinkielenopetukseen, on tuloksena se, että hyvin suurella osalla tanskalaisista on vaikeuksia lukea ja kirjoittaa omaa kieltään. Lehdistö ja erityisesti mainosala vääntelevät kieltä parhaansa mukaan ja ilman, että kukaan panee vastaan. Erilaiset puoliväkisin rimmaavat iskulauseet ja toisiaan muistuttavista sanoista rakennetut hauskat sanonnat ovatkin tanskalaisen mainonnan peruskiviä. Kielen epäselvä ääntäminen on johtanut siihen, että jopa syntyperäisillä tanskalaisilla on joskus vaikeuksia ymmärtää toisiaan. Kun tanskalaiset keskustelevat keskenään on tavallinen lausahdus: Hva si r du? ( Hvad siger du? = Mitä sanot? ) tai Hva ba r? ( Hvad behager? = Anteeksi kuinka? ). Vapaamieliset ja oikeudenmukaiset tanskalaiset Tanska on vapaa ja vapaamielinen yhteiskunta. Tanskalaiset kunnioittavat yksilönvapautta yli kaiken. Ketään ei pakoteta mihinkään vastoin tahtoaan, eikä kukaan puutu naapurin tekemiseen niin kauan kun tämän tekemisistä ei ole suurempaa vahinkoa yhteiselle hyvinvoinnille. 19

20 Pienempi vahinko sallitaan yksilönvapauden nimissä. Tupakkaa voi tuprutella melkein missä tahansa muista ihmisistä välittämättä, koiran voi kakattaa jalkakäytävällä ja polkupyörän voi parkkeerata vaikka keskelle jalkakäytävää jos sille päälle sattuu. Tanskalaiset ovat usein ajattelemattomuuttaan häiriöksi ja haitaksi muille - eikä käytöstä muuteta ennen kuin joku siitä erityisesti huomauttaa. Naapurin puuhia kyllä seurataan, niitä arvostellaan ja niistä keskustellaan, mutta vastuu ja päätös omista tekemisistä on hyvin pitkälti yksilöllä itsellään. Mutta jos tietty maaginen raja ylitetään, saa synnintekijä koko tanskalaisen naapuruston niskaansa, ja siinä tapauksessa on parasta totella. Jos tanskalaiset yhteistuumin päättävät jotain, ei heitä pysäytä mikään. Ja tanskalaiset ovat myös valmiita puolustamaan yhteisiä arvojaan henkeen ja vereen. Vaikka tanskalainen yhteiskunta onkin arvoiltaan ja ulkomuodoltaan hyvin yhtenäinen, antaa se kuitenkin itsestäänselvyytenä runsaasti tilaa vaihtoehtoisille elämäntyyleille. Esimerkkeinä voisi mainita vapaakaupunki Christianian Kööpenhaminan sydämessä, jossa kokonainen yhteiskunta elää omien sääntöjensä mukaisesti tai sen, että Tanska maailman ensimmäisenä maana salli samaa sukupuolta olevien liitot. Tanska on myös yksi ihmisoikeuksien edelläkävijämaita. Vapauden katsotaan olevan perusoikeus kaikille ihmisille maasta ja kansalaisuudesta riippumatta. Ihmisoikeuksien loukkaaminen niin maan omien rajojen sisällä kuin muuallakin maailmassa saa tanskalaiset barrikaadeille. Ja tanskalaisia positiivisia arvoja tyrkytetään ahkerasti myös ulkomaille. 20