Toimitus / Redaktion: Morten Bennum, Marketta Ruotsalainen, Henrik Wilén

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimitus / Redaktion: Morten Bennum, Marketta Ruotsalainen, Henrik Wilén"

Transkriptio

1

2 Nifin - Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland 2004 Toimitus / Redaktion: Morten Bennum, Marketta Ruotsalainen, Henrik Wilén Kuvitus / Illustrationer: Henrik Karlsson Taitto / Layout: Marketta Ruotsalainen Painos / Upplaga: kpl / st ANP 2004:704 ISBN Paino / Tryckeri: Ekenäs Tryckeri Ab 2

3 Sisällys Tanska enemmän kuin olutta ja jalkapalloa... 5 Helsingistä Ikastiin - Kokemuksia Tanskasta Tanskan kieli... 8 Juutit, daanit ja heidän kielensä... 8 Ruotsin kielen avulla ymmärrät kirjoitettua tanskaa Suussa kuuma peruna ja punainen makkara Laske tanskaksi! Sanontoja Tanskaa saunamatkalla - Kokemuksia Tanskasta Tanskalaisuus ja tanskalainen mentaliteetti Sattuman kautta Kööpenhaminaan - Kokemuksia Tanskasta Glöm Gammel Dansk, inom filmen blåser nya vindar Viidakkoverkara, fillarihyttynen, nollapiste ja rakkauden kaipuu - tanskalaista kirjallisuutta suomeksi vuoden 1945 jälkeen Lastenkirjoja eläimistä, kaihoa ja hupailua Luovuutta vai arvovaltaa. Romaaneja lapsille ja nuorille Yksityisestä yleiseen - naiskirjallisuuden pitkä perinne Yhtenäisyyden ja läheisyyden unelma Tanskan opetus Suomessa LIITE:CD 1 1 CD:n tekstit on äänittänyt ja toimittanut Make Voice Oy, Helsinki. CD:n on valmistanut Salut Audio & Video, Havnsø, Tanska. 3

4 4

5 Tanska enemmän kuin olutta ja jalkapalloa Mitä suomalaiset tietävät Tanskasta ja tanskalaisista? Useimmat ajattelevat varmaankin jalka- ja käsipalloa, Legolandia sekä iloisia olutta juovia tanskalaisia. Viime vuosina ovat tämän lisäksi tanskalaiset elokuvat tulleet näkyvämmin esiin. Nuorempi sukupolvi tuntee Kööpenhaminan Christiania-ilmiön ja Roskilden festivaalin. Vanhemmat puolestaan muistavat, että Tanska otti vastaan suomalaislapsia sotavuosina, mikä loi monia lämpimiä suomalais-tanskalaisia ystävyyssuhteita. Monet ovat tutustuneet Tanskaan mukavana taukopaikkana ennen lomamatkan jatkumista etelään. Tanska mielletään usein hieman jännittäväksi, portiksi Euroopan mantereelle tai osaksi sitä, samalla kun se on yksi Pohjoismaista. Mutta entäpä tanskan kieli? Aivan, se on mysteeri useimmille suomalaisille. Kuka voi ylipäänsä ymmärtää ja kuinka on mahdollista vieläpä ilmeisen vaivattomasti puhua kieltä, jota luonnehditaan kurkkusairaudeksi tai joka saa muut ihmiset luulemaan, että tanskalaisilla on suu täynnä kuumia perunoita? Tosiasia on kuitenkin, että yli viisi miljoonaa ihmistä puhuu sujuvaa tanskaa ja kaiken lisäksi he ovat ylpeitä siitä! Tämän pienen julkaisun ja oheisen tanskankielisen CD:n avulla haluaa Nifin Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland auttaa saamaan käsityksen siitä, millaista tanskan kieli on ja keitä tanskalaiset ovat. Toivomme myös, että julkaisu innostaisi lukijoita hankkimaan lisää tietoa Tanskasta, tanskan kielestä ja tanskalaisesta kulttuurista. Pitäkää hauskaa! Morten Bennum Projektipäällikkö Pohjoismaiden Suomen instituutti Tanskasta kääntänyt Kristina Merisalo, Nifin 5

6 Helsingistä Ikastiin Kokemuksia Tanskasta 1 Nimi: Petri Helin Ikä: 33 v Ammatti: Toimitusjohtaja ja jalkapalloilija Jokereissa, entinen maajoukkuepelaaja Kirjoittanut Jeanette Munk Willamo, freelancetoimittaja Jalkapalloilija Petri Helin ei epäröi. Kolme vuotta ammattilaisjalkapalloilijana Tanskassa oli paras niistä monista ulkomaillaoleskeluista, joita on osunut hänen 15 vuotta kestäneen jalkapallouransa ajalle. Se oli jännittävä kokemus. Sain monta uutta ystävää, opin tuntemaan uuden kulttuurin ja opin hiukan tanskaa, hän sanoo vaatimattomasti puhuen tanskaa pienellä suomalaisella korostuksella. Petri Helin, joka on Jokereiden toimitusjohtaja, muutti Tanskaan 1993 osaamatta sanaakaan tanskaa. Olisin tietenkin voinut pärjätä englannilla, mutta ajattelin, että tanskan opetteleminen helpottaisi elämää niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin, Petri Helin toteaa. Näin tapahtuikin. Aloitin opiskelun kielikoulussa, mutta lopetin kahden viikon jälkeen, koska omasta mielestäni en oppinut riittävästi, jalkapalloilija kertoo. Sen sijaan hän päätti ryhtyä opiskelemaan ominpäin. Luin lehtiä, tekstitelevisiota, kirjoja ja elokuvien tanskankielisiä tekstityksiä. Opin suhteellisen nopeasti ymmärtämään puhuttua kieltä, mutta kesti jonkin aikaa ennen kuin aloin itse puhua tanskaa, sillä ääntäminen on vaikeaa. Tanskan kielessä on mm. mykkä d-kirjain, ja joitakin sanoja on vaikea erottaa toisistaan, esim. bor (minä asun) ja bord (pöytä). Tämän lisäksi tanska kuulostaa myös vähän kummalliselta - vähän niin kuin puolihumalaisten puhe, hän selittää hymyillen. Tanskan kielen vaikea ääntäminen ei kuitenkaan pelottanut häntä. Heittäydyin hommaan avoimesti ja olen sitä mieltä, että yrittäminen on tärkeää, kuten myös se, että uskaltaa avata suunsa, vaikka ääntäminen onkin vaikeaa ja puhe saattaa olla kielellisesti väärin. Tuntuu siltä, että meillä suomalaisilla on taipumus uskaltaa sanoa jotain vain silloin, kun olemme sataprosenttisen varmoja, että äännämme oikein. Virheistä kuitenkin oppii, ja tärkeintä on, että viesti menee perille, Petri Helin sanoo. Vaikka kielen oppiminen kävikin nopeasti, muutto Tanskaan oli kuitenkin suuri mullistus. Ennen muuttoa hän oli käynyt ainoastaan Kööpenhaminassa pari kertaa eikä tiennyt juuri mitään Tanskasta tai tanskan kielestä, ja vielä vähemmän Ikastista. Niin, se oli pienoinen järkytys, mutta varmaankin siitä syystä, että muutin Helsingin kokoisesta suurkaupungista Ikastiin, joka on pieni kaupunki Keski-Jyllannissa. Muistan kuinka vastikään kaupunkiin muutettuani pysähdyin kysymään paikalliselta 6

7 huoltoasemalta tietä elokuvateatteriin. Sellaista ei kaupungissa ollut, hän kertoo nauraen. Kaikki ihmiset olivat kuitenkin todella ystävällisiä ja avuliaita, ja heidän kanssaan oli helppo jutella. Jopa aivan tuntemattomat ihmiset kyselivät minulta koko ajan tarvitsinko apua, jalkapalloilija kertoo ja jatkaa. Kotiuduin nopeasti enkä tuntenut itseäni ulkomaalaiseksi. Petri Helin ihastui erityisesti tanskalaiseen mentaliteettiin. Tanskalaiset ovat erittäin huumorintajuisia, ja he ilmaisevat asioita usein pilke silmäkulmassa. He ovat usein ironisia eivätkä ota asioita niin vakavasti. Pidän siitä, Petri Helin sanoo. Ehkei siis ole aivan sattumaa, että hänellä on tanskalainen tyttöystävä, jonka kanssa hän asuu nykyään Helsingissä. Suomennos: Gitte Svanov Suomen kielen opettaja, Kööpenhaminan yliopisto 7

8 Tanskan kieli Juutit, daanit ja heidän kielensä 1500 vuotta sitten... juutit olivat voimakkain heimo sekä Itämerellä että Pohjanmerellä. Valtakunnan keskellä oli syvä salmi, jossa vesimassat liikkuivat mahtavana virtana, straumina (nykytanskan strøm). Maa oli niin ihana (dejlig), että myös daanien heimot halusivat sinne asumaan. Emme tiedä, saapuivatko daanit Juutinrauman takaa, mutta se tiedetään, että he perustivat mm. valtakeskuksen lähelle nykyistä Roskildea. Juutit joutuivat alakynteen, ja heidän oli pakko siirtyä länteen päin. Juuteista tuli nykypäivän jyllantilaisia (jyder), jotka asuvat Jyllannissa. Juuteista, daaneista ja muista heimoista tuli ajan kuluessa tanskalaisia. Tanskan ja Ruotsin nykyinen raja, Øresundin salmi, on kuitenkin suomeksi Juutinrauma, ja nimenomaan Suomessa tanskalaisista käytetäänkin yleisesti lempinimeä juutit. Juutit eivät tuolloin asuneet Kööpenhaminassa (København) siitä syystä, että koko kylää ei ollut vielä perustettu. Kööpenhaminahan ei ole vielä edes 850 vuotta vanha. Lähes 1000 vuotta sitten... roskildelainen piispa antoi käskyn linnan rakentamisesta Juutinrauman rantaan, Havn-nimiseen luonnonsatamaan, ja tähän oli montakin syytä. Kauppaa käytiin innokkaasti, ja kauppiaiden satamasta tuli nykyinen Kööpenhamina. Skandinaavit Grönlannista Länsi-Suomeen ja Pohjois-Saksasta Lappiin puhuivat vielä Kööpenhaminan syntyessä suurin piirtein samaa kieltä, ja kieltä kutsuttiin tanskan kieleksi ( den danske tunge ). Yhteiskunnan kehitys aiheutti kuitenkin sen, että kielikin muuttui. Lännessä muutos tapahtui hitaasti, kun taas idässä ja erityisesti etelässä nopeasti ja perinpohjaisesti. Tanskan johtaman Kalmarin unionin aikoina 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa nykyinen Keski-Ruotsi ja suurin osa Suomea kuuluivat Ruotsin kuningaskuntaan. Idässä unionin kilpailijana oli venäläinen Novgorod, ja kun unionikuninkaat vahvistivat linnoituksiaan, syntyi raja, joka oli lähes sama kuin Suomen nykyinen itäraja. Tanskalainen aatelismies rakennutti unionin itärajalle linnoituksen, joka sai nimen Olavinlinna. Ongelmana oli, että kartan mukaan Olavinlinna sijaitsi rajan itäpuolella. Mutta käytännöllisenä miehenä linnanherra piirsi uuden kartan eli siirsi koko valtakunnan rajan itään, kohti Karjalan metsiä. 500 vuotta sitten... kaksi herraa tai miestä (mutta ei missään nimessä herrasmiestä) halusi vallan silloisessa Ruotsissa. Toinen oli Tanskan kuningas Kristian II, joka menetti kruununsa ja toinen ruotsalainen aatelismies Kustaa Vaasa, joka menestyi valtataisteluissa. Kustaa Vaasalla oli suuri vaikutus siihen, miten painettua ruotsia tuli kirjoittaa, sillä olihan kirjapainotaito jo keksitty. Koska hän ei jostain syystä pitänyt tanskalaisista, hän antoi selvät ohjeet, miten tulisi välttää sellaiset kielen muutokset, jotka hänen mielestään näyttivät tanskalaisilta. Kustaa Vaasan Raamatun (1541) kieli erosi selvästi kielestä, jota tanskalaiset (ja monet tavalliset ruotsalaiset) kirjoittivat. 8

9 Kirjoitustavat olivat siihen saakka sekä Ruotsissa että Tanskassa lähes samanlaisia, mutta Raamatun käännöksen jälkeen kielinormit kehittyivät selvästi eri suuntiin. Tanskan kielioppi ja oikeinkirjoitus lyhyesti * Kaikissa kieliopillisissa päätteissä on aina yksi ja sama vokaali: e. Kun ruotsiksi kirjoitetaan bada, läsa, kommit, bilar, niin tanskaksi kirjoitetaan bade, læse, kommet, biler jne. Jos katsoo ruotsin kielioppia ja vaihtaa kaikki päätevokaalit e:ksi, niin hokkuspokkus - siinä on tanskan kielioppi! * Tanskan naapurikielissä on usein yhdistelmä: pitkä vokaali + p, t tai k. Vastaavissa tanskalaisissa sanoissa kirjoitetaan b, d ja g. Hän osti veneen ja kirjoitti siitä kirjan on ruotsiksi Han köpte en båt och skrev en bok om den ja tanskaksi Han købte en båd og skrev en bog om den. Norja, tanska ja ruotsi ovat itse asiassa yhden ja saman kielen variantteja. Siksi esimerkiksi suomalainen osaa lukea tanskaa ilman suuria vaikeuksia, jos osaa ruotsia. Huomaa kuitenkin tanskan ja norjan aakkosten kolme viimeistä kirjainta: Æ, Ø, Å Æ, æ (a+e yhteen kirjoitettuna) vastaa ruotsin ä-kirjainta. Ø, ø vastaa ruotsin ö-kirjainta. Å, å tuli toisen maailmasodan jälkeen virallisesti tanskan aakkosiin. Ennen siitä käytettiin yhdistelmää aa, joka esiintyy vieläkin esim. monissa nimissä. Aalborg on ihan sama kuin Ålborg ja lausutaan tietysti myös samalla tavalla. Koska Å otettiin käyttöön viimeisenä kirjaimena, on se aakkosissakin viimeinen kirjain. Hans Jørgen Boe Tanskan kielen lehtori, Jyväskylän yliopisto Suomennos: Gitte Svanov 9

10 Ruotsin kielen avulla ymmärrät kirjoitettua tanskaa Ensi silmäyksellä tanskankielistä tekstiä voi olla vaikea ymmärtää, vaikka osaisikin ruotsin kieltä hyvin. Mutta kun jatkaa lukemista, alkaa yllättäen ymmärtää yhä enemmän ja enemmän. Ja mistä se johtuu? Se johtuu siitä, että suurimmalla osalla tanskan sanoista on sama alkuperä kuin ruotsin sanoilla. Kielten kehityksen vuoksi sanat kuitenkin kirjoitetaan eri tavoin. Oheisena muutamia esimerkkejä. Suurimmat eroavaisuudet on lihavoitu ja kursivoitu. TANSKA RUOTSI SUOMI ønske... önska...toivoa æble... äpple...omena tilbage... tillbaka...takaisin løg... lök...sipuli gade... gata...katu købe... köpa...ostaa navn... namn...nimi Eroavaisuudet on helppo unohtaa, kun tottuu lukemaan tanskankielistä tekstiä. Vaikeutena ovat yleensä ne tanskalaiset sanat, jotka eroavat ruotsin sanoista. Tässä luettelossa on muutamia esimerkkejä näistä sanoista. bange... rädd...pelästynyt dejlig... härlig...ihana dreng... pojke...poika forskel... skillnad...ero huske... minnas...muistaa kunne lide... tycka om...pitää, tykätä jostakin pige... flicka...tyttö pølse... korv...makkara sjov... rolig, skojig...hauska spise... äta...syödä tøj... kläder...vaatteet værelse... rum...huone 10

11 Kontekstistä voi joskus päätellä, mitä sanat tarkoittavat, mutta ei aina. Seuraavista lauseista voi ehkä päätellä vieraampienkin sanojen merkityksen. Peitä käännökset ja kokeile. A. Kan du lide fisk? Ja, jeg elsker faktisk fisk. B. Har han humor? Ja, han berettede mange sjove historier. C. Huskede du passet? Nej, det har jeg glemt. D. Spiser du pølser? Ja, men bare som hotdog. E. Er du bange for hunde? Nej, de er da helt ufarlige. A. Tycker du om fisk? Ja, jag älskar faktiskt fisk. B. Har han humor? Ja, han berättade många roliga historier. C. Kom du ihåg passet? Nej, det har jag glömt. D. Äter du korv? Ja, men bara som hotdog. E. Är du rädd för hundar? Nej, de är ju helt ofarliga. A. Pidätkö kalasta? Pidän, minä itse asiassa rakastan kalaa. B. Onko hänellä huumorintajua? Kyllä, hän kertoi monta hauskaa juttua. C. Muistitko passin? En, sen olen unohtanut. D. Syötkö makkaraa? Kyllä, mutta vain hotdogeina. E. Pelkäätkö koiria? En, nehän ovat ihan vaarattomia. Karin Guldbæk-Ahvo Tanskan kielen opettaja, Helsinki Suomennos: Gitte Svanov Suussa kuuma peruna ja punainen makkara Tässä esitteessä olevat tanskan kielen ääntämisohjeet on kirjoitettu hakasulkuihin niin, että ne vastaavat suomen ääntämistä. Ainoana poikkeuksena on merkki [ð], joka vastaa englannin the-äännettä. Terävä e [é] on kuten ruotsalaisessa nimessä Erik. Pääpaino on ensimmäisellä tavulla. Esimerkki: Danmark hedder Tanska på finsk [tänmaak héðo tanska po fénsk] eli Tanska on suomeksi Tanska. Kaikkihan tietävät, että tanskalaisten suussa on kuuma peruna. Tanskalaiset itse ovat sitä mieltä, että heidän kielensä on pehmeä. Esimerkiksi r-kirjain ääntyy syvällä kurkussa silloin kun se on sanan alussa, mutta tämä sora-r ääntyy hyvin heikkona. Ring til Rasmussen i Randers! [réng-te rasmusen-i ranos] eli soita Rasmussenille Randersiin! Sora-r on toinen tanskan kahdesta r-äänteestä. Toinen r-äänne on vokaalin jälkeinen ja ääntyy samalla tavalla kuin suomen kielen lyhyt [o]: Hør her! [höo heo!] eli kuulehan nyt! Tanskalaiset kutsuvat ð-äännettä pehmeäksi d-äänteeksi, koska kirjoitettuna siinä on yleensä vokaali+d. Äänne on lähes sama kuin englannin the tai sanassa mother. 11

12 Du er så sød! [tu äoso söð] eli oletpa sinä ihana! Tämä äänne on tärkeä siitäkin syystä, että se esiintyy monissa taivutuspäätteissä. Monet tanskan ja ruotsin kielen sanat ovat samanlaisia, esim. gøre/göra. Ääntäminen sitä vastoin on erilainen, esimerkiksi g-kirjaimen yhteydessä. Ruotsalaiset kirjoittavat göra, mutta sanovat [jööra], kun taas tanskalaiset kirjoittavat gøre ja sanovat [kööo]. Ei ole kummallista, että sipuli on ruotsiksi lök ja tanskaksi løg, mutta miten ihmeessä voi ymmärtää, että sanoessaan [loi] tanskalainen tarkoittaa løg? Tanskaa puhuvien suussa ei ole kuumaa perunaa eikä heillä ole kurkkusairautta - vaikka niin sanottaisiinkin! Sitä vastoin on mahdollista, että tanskalaiset puhuvat ruoka suussa. Suussa saattaa olla paahdetulla sipulilla päällystetty punainen makkara, jonka voi tilata kysymällä: Kan jeg få en rød pølse med ristede løg? [käjä fo-en röð pölse-me résteðe loi?] Seuraavat kaksi seikkaa selittävät, miksi tanskan kielestä voi saada sellaisen vaikutelman, että kokonaisia sanoja nuijitaan hengiltä. * Katkoäänne on pieni tauko joidenkin sanojen sisällä, esim. kør! [kö.o] aja. * Kaikki konsonantit lausutaan lyhyinä, esim. Lasse [läse] Lasse. Lisäksi monien mielestä on kummallista, että tanskassa on kaksi selvästi erilaista a-äännettä, eli taka-a (sama kuin suomessa) ja etu-a (muistuttaa kovasti suomen ä:tä), esim. kaffe [kafe] eli kahvi, bare [paao] eli vain, mutta kat [kät] eli kissa ja bade [pääðe] eli uida tai kylpeä. 12

13 Laske tanskaksi! Luvut 0-20 ovat samat kuin ruotsissa eli menetelmä on tuttu suomen kielestä. Ääntäminenkin on lähellä ruotsia, ainoana poikkeuksena on seksten (=16), joka lausutaan [saisten]. Ensimmäiset neljä kymmenlukuakaan eivät aiheuta ongelmia: 10 = ti 20 = tyve 30 = tredive [traðve] 40 = fyrre [fööo] Lukusanat ovat erilaisia, koska tanskalaiset laskevat, montako kertaa luvussa on ei ole enää 6x10, vaan 3x20. Koska 3 on tanskaksi tre, on 60 tanskaksi tres. Muut nimet oppii helposti, kun muistaa, miten me (sekä tanskaksi että suomeksi) ilmaisemme kello kahden ja kello viiden välisiä kellonaikoja. Katsotaan seuraavaa listaa: klo 2.30 =puoli kolme = halv tre 50 = halvtreds [häl trés]. klo 3.00 = kolme = tre 60 = tres [trés]. klo 3.30 = puoli neljä = halv fire 70 = halvfjerds [häl fjäös]. klo 4.00 = neljä = fire 80 = firs [fios]. klo 4.30 = puoli viisi = halv fem 90 = halvfems [häl fems]. Lisäksi täytyy muistaa, että esimerkiksi lukusana 25 on viisi-ja-kaksikymmentä eli femogtyve [fem-o-tyyve]. Suomalaisten mielestä tanskalaiset aloittavat lukusanat takaapäin, hiukan niin kuin vaka vanha Väinämöinen olisi sanonut, eli viisikolmatta! Mikä on sitten treogtres [tré-o-trés]? No, kolme-ja-kuusikymmentä eli 63. Laske seuraavaksi, paljonko on: enogtyve [én-o-tyyve] 21 femogtredive [fem-o-traðve] 35 treogfyrre [tré-o-fööo] 43 syvoghalvtreds [syu-o-häl trés] 57 enogtres [én-o-trés] 61 seksoghalvfjerds [seks-o-häl fjäös] 76 toogfirs [to-o-fios] 82 nioghalvfems [ni-o-häl fems] 99 hundrede [hunreðe] 100 hundredeogseks [hunreðe-o-seks] 106 to hundrede [to hunreðe] 200 tusind [tusen] 1000 Joko alkaa sujua? Hans Jørgen Boe Suomennos: Gitte Svanov Piirros: Päivi Lindberg (Tekstistä: Hans Jørgen Boe: Snak dansk! Jyväskylä 2002) 13

14 Järjestysluvut 1. første 16. sekstende 2. anden 17. syttende 3. tredje 18. attende 4. fjerde 19. nittende 5. femte 20. tyvende 6. sjette 21 enogtyvende 7. syvende 30. tredivte 8. ottende 40. fyrretyvende 9. niende 42. toogfyrretyvende 10. tiende 50. halvtredsindstyvende 11. elvte 53. treoghalvtredsindstyvende 12. tolvte 60. tresindstyvende 13. trettende 70. halvfjerdsindstyvende 14. fjortende 80. firsindstyvende 15. femtende 90. halvfemsindstyvende 14

15 Sanontoja Tämän pienen listan avulla tutustut muutamiin jokapäiväisiin sanontoihin, joilla voit ilahduttaa tanskalaisia ja avata keskustelun ja ehkä myös innostut harrastamaan tätä hauskaa kieltä. A: Hvordan går det?...hur står det till?... Mitä kuuluu? B: Det går meget godt....tack bra.... Kiitos hyvää. Hvad med dig?...hur står det till med dig?... Entä sinulle? A: Hva så?...vad hörs? Hur mår du?... Mitä kuuluu? B: Ja, hva så?...så där.... Mitäpä tässä. A: God weekend....trevligt veckoslut.... Hyvää viikonloppua. B: Tak i lige måde....tack detsamma.... Kiitos samoin. A: Tak for hjælpen....tack för hjälpen.... Kiitos avusta. B: Det var (da) så lidt....för all del.... Eipä kestä. A: Værsgo....Var så god.... Ole hyvä. B: Tak skal du have....tack.... Kiitos. A: Undskyld....Ursäkta.... Anteeksi. B: Det gør ikke noget....ingen orsak.... Ei se mitään. A: Hils derhjemme....hälsa hem.... Terveisiä kotiin. B: I lige måde...tack detsamma.... Kiitos samoin. Dav, davs, hej....hej. Tjäna.... Moi, terve, hei. Goddag....God dag.... Hyvää päivää. Hej-hej. Vi ses....hej då. Vi ses.... Hei-hei. Nähdään. Farvel. På gensyn....adjö. På återseende.... Näkemiin. Karin Guldbæk-Ahvo Suomennos: Gitte Svanov 15

16 Tanskaa saunamatkalla Kokemuksia Tanskasta 2 Nimi: Marjukka Laitinen Ikä: 22 v Ammatti: Valtiotieteiden opiskelija Helsingin yliopistossa Kirjoitannut: Jeanette Munk Willamo, freelancetoimittaja Kurkkuni tulee joskus kipeäksi, kun puhun tanskaa, Marjukka Laitinen kertoo lähes virheettömällä tanskan kielellä. Silloin hän on puhunut tosi pitkän ajan kerralla ja muutenkin harjoitellut kieltä, hän myöntää. Tanskan puhuminen vaatii erityistä tekniikkaa, sillä tanska ääntyy suussa eri paikassa kuin suomi. Tanska tuntuu täysin erilaiselta kuin mikään muu oppimani kieli, sillä sanat äännetään syvällä kurkussa. Esimerkiksi pehmeiden g- ja d-kirjainten ääntäminen on vaikeaa, mutta niitä täytyy vain harjoitella ja kokeilla käytännössä, 22-vuotias helsinkiläinen valtiotieteiden opiskelija sanoo. Pohjoismainen yhteistyö on kiinnostanut Marjukkaa lukioajoista lähtien, ja tavattuaan tanskalaisen Peterin hän kiinnostui entistä enemmän nimenomaan tanskan kielestä ja kulttuurista. He tapasivat toisensa keväällä 2001 yhteispohjoismaisessa Saunaexpressen - kulttuuritapahtumassa. Jonkin ajan kuluttua tapaamisesta Marjukka alkoi opetella tanskaa. Hän osallistui työväenopiston ja yliopiston kielikursseille, koska hän halusi lähteä vaihto-oppilaaksi Tanskan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Århusiin, jotta voisi olla Peterin kanssa. 16

17 Vaikka hän osasi ruotsia ennestään, hänen mielestään sillä ei pärjännyt Århusissa, koska århusilaiset eivät maantieteellisistä syistä ymmärtäneet ruotsia niin hyvin kuin kööpenhaminalaiset. Kielen oppiminen on tarpeellista tai ainakin sen oppimiseen on panostettava, kun muuttaa toiseen maahan. Sen lisäksi Peterille ja minulle oli tärkeää, että opimme toistemme kieltä, jos aiomme tulevaisuudessa olla yhdessä, hän toteaa. Ruotsin kielen osaamisesta on kuitenkin ollut paljon hyötyä Marjukalle. Tanskan kielen puhumisen ja ääntämisen oppiminen olisi vienyt minulta varmasti pidemmän ajan, ellen olisi osannut ruotsia, hän kertoo ja jatkaa. Minulle oli sitä paitsi paljon hyötyä siitä, että olin ennen matkaani käynyt Suomessa parilla tanskan kielen ja kulttuurin johdantokurssilla, niinpä pystyin Tanskaan saavuttuani melko nopeasti seuraamaan puhetta ja osallistumaan keskusteluun. Paitsi että Marjukka sai tilaisuuden käyttää kielitaitoaan käytännössä, oli hänelle suuri elämys tutustua tanskalaisiin paremmin. Minut otettiin kaikkialla hyvin vastaan, vaikka kaikki eivät aluksi ymmärtäneetkään murteellista tanskaani. Aivan pian Århusiin saavuttuani tapasin opinto-ohjaajan yliopistolla ja yritin puhua tanskaa parhaani mukaan, tähän opinto-ohjaaja tokaisi: Eeeeeeeej, sinähän puhut ruotsia todella hyvin, Marjukka kertoo nauraen. Yleisesti ottaen tanskalaiset ovat erittäin avoimia, ystävällisiä ja jalat maassa, ja he hymyilevät paljon, hän sanoo. Tanskalaisten tapaan kommunikoida keskenään hänen oli kuitenkin totuteltava. Tanskalaisten tapa keskustella on paljon intensiivisempää kuin suomalaisten. Suomalaisten kanssa puhuttaessa kuuluu asiaan pitää taukoja, odottaa ja ajatella ennen kuin sanotaan jotain tai vastataan kysymykseen, kun taas tanskalaiset puhuvat enemmän, nopeammin ja ilman varsinaisia taukoja. Se, että keskustelu soljuu nopeammin tanskaksi kuin suomeksi liittyy varmaankin kulttuuriin. Suomalaiset ovat tanskalaisia rauhallisempia, ja keskustellessaan he antavat toisilleen aikaa ajatella. Tanskalaiset puhuvat keskenään erityisen avoimesti, minkä ansiosta keskustelun kautta lähestytään nopeasti toinen toistaan, ja se tuntuu mukavalta, Marjukka toteaa ja lisää. Mutta joskus keskusteluun saattaa sisältyä vähän liikaa small talkia ilman sisältöä ja hieman liikaa kohteliaisuusfraaseja ilman, että ihmiset tarkoittavat sitä, mitä sanovat. Tästä huolimatta nuori opiskelija iloitsee tulevasta puolen vuoden vaihto-opiskelusta Århusissa, näin hän voi taas olla Peterin kanssa. On epävarmaa mihin nuorenparin saunaexpressen seuraavaksi pysähtyy. Mutta Peter haluaisi päästä vaihto-oppilaaksi Helsingin yliopistoon, ja sitten onkin hänen vuoronsa opetella suomea. Suomennos: Gitte Svanov 17

18 Tanskalaisuus ja tanskalainen mentaliteetti Tanskalaisuus - niin tanskalainen mentaliteetti, elämäntapa, kulttuuri kuin koko olemassaolon tarkoituskin - kiteytyvät pohjimmiltaan yhden tanskankielen keskeisen ja ahkerasti käytetyn käsitteen hygge ympärille. Hyggen kuvaaminen suomen kielellä on vaikea ja monimutkainen tehtävä, sillä se sisältää monta eri tarkoitusta ja vivahdetta, jotka vain tanskalainen ymmärtää. Lyhyesti kiteytettynä se tarkoittaa jonkinlaista miellyttävää ja viihdyttävää tunnelmaa. Suomen oloissa hygge voisi olla vaikka saunailta hyvien ystävien seurassa. Mukavuus ennen kaikkea Koko tanskalaisen elämänmuodon perustana on siis se, että kaiken täytyy olla mukavaa ja hauskaa - hyggeligt. Jokainen asia käännetään mahdollisimman viihdyttäväksi, ja tanskalaiset muuttavat näppärästi vakavankin tilanteen hauskaksi. Tanskalaisten on vaikea ymmärtää, miksi ihmisen pitäisi pitkästyä ja kärsiä, kun yhtä hyvin ajan voi käyttää hauskanpitoon. Suomalaisin silmin katsottuna tanskalainen mukavuudenhalu voi tuntua pakonomaiselta. Eikä ulkomaalaisten vieraiden kohdalla tehdä poikkeuksia: hauskaa pitää olla aina. Huumorin kukka kukkii savisilla niityillä Tanskalainen huumori on monisäikeistä ja ilmenee hyvin erilaisissa muodoissa. Siinä näkyy sekä saksalaisilta tuttua varietee- ja showmaailman hauskanpitoa ja yhteislaulua että brittiläistä tilannekomiikkaa. Oman lisänsä siihen antavat tietynlaiset ystävällismieliset ilkeydet. Työkavereiden ja tutumpien liikekontaktien kesken viljellään usein karkeaa huumoria, jonka moni ulkomaalainen tulkitsee virheellisesti ilkeämieliseksi. Tanskalainen kollega voi esimerkiksi pamauttaa sinulle aamulla päin naamaa: Oletpas sinä ruma tänään!. Tämä täytyy ehdottomasti ottaa kohteliaisuutena, sillä tanskalainen ilmaisee näin, että sinut lasketaan hänen läheisimpään ystäväpiiriinsä, jonka piirissä tällaista huumoria voi käyttää. Ihmisten joutuminen erilaisten yllätysten kohteiksi tai noloihin tilanteisiin aiheuttaa suurta riemua tanskalaisille - sekä tilannetta seuraaville katsojille että itse tilanteen uhrille. Siinä missä suomalainen usein häpeillen vaikenee tyhmyyksistään, kääntää tanskalainen tilanteen myönteiseksi kertomalla siitä innoissaan muille kaikkien yhteiseksi ilonaiheeksi. Erilaiset hauskat laulut, esitykset ja leikit ovat myös erittäin tärkeä osa tanskalaista hauskanpitoa. Tuntikausia jatkuva yksitoikkoisen sävelen siivittämä ja puoliväkisin 18

19 rimmaava runomittainen kertomus antaa tanskalaisille suurta riemua ja viihdykettä. Erilaiset varieteet ovatkin erittäin suosittuja varsinkin vanhemman väen keskuudessa. Puhuminen on kultaa Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna tanskalaiset puhuvat paljon ja turhaan. Tanskalaisille ei ole tärkeää keskustelun sisältö, vaan se, että ääntä tulee jatkuvasti. Hiljaisuutta on vältettävä keinolla millä hyvänsä. Tanskalaisten keskustelu voikin usein muodostua pelkistä huudahduksista ja äännähdyksistä ilman mitään sen tärkeämpää sisältoä tai sanomaa kuin että niillä ilmaistaan yleistä tyytyväisyyttä. Uutta vaatekappaletta tai vaikkapa kakun palaa voidaan ihastella lukuisilla iiih ja neej -huudahduksilla. Näin saadaan kätevästi aikaiseksi pitkäkin keskustelu tarvitsematta varsinaisesti sanoa mitään. Tanskalaiset puolestaan pitävät suomalaisia tuppisuina ja tulkitsevat usein suomalaisen hiljaisuuden virheellisesti jonkinlaisena mököttämisen merkkinä. Tanskalaisten seurassa on siis muistettava pitää jatkuvaa keskustelua yllä, muuten he tuntevat olonsa epämukavaksi. Hyviä keskustelunaiheita ovat esimerkiksi säätila tai ruoka, kun taas vitsejä on vältettävä sillä tanskalainen ymmärtää harvoin suomalaista huumoria, vaikka nauraakin usein kohteliaisuudesta vitsille kuin vitsille. Kieli Tanskan kieli on tanskalaisille hyvin tärkeä. Tanskankielinen iskelmämusiikki on pitänyt sitkeästi pintansa ulkomaalaista invaasiota vastaan. Tanska on myös tunnettu monista suurta kansainvälistä arvostusta saaneista kirjailijoistaan. Ja monet tanskalaiset filosofit ovat luoneet suuret ajatuksensa kauniilla ja sointuvalla tanskan kielellä. Mutta samalla - paradoksaalista kyllä - omaa kieltä pahoinpidellään ja raiskataan tavalla, joka aiheuttaisi jokaiselle suomalaiselle vastaavassa tilanteessa erittäin vakavia vatsanväänteitä. Erilaisia sanontoja, lyhennelmiä ja sanaväännöksiä viljellään laajasti, ja kun siihen päälle lisätään koululaitoksen lähes leväperäinen suhtautuminen äidinkielenopetukseen, on tuloksena se, että hyvin suurella osalla tanskalaisista on vaikeuksia lukea ja kirjoittaa omaa kieltään. Lehdistö ja erityisesti mainosala vääntelevät kieltä parhaansa mukaan ja ilman, että kukaan panee vastaan. Erilaiset puoliväkisin rimmaavat iskulauseet ja toisiaan muistuttavista sanoista rakennetut hauskat sanonnat ovatkin tanskalaisen mainonnan peruskiviä. Kielen epäselvä ääntäminen on johtanut siihen, että jopa syntyperäisillä tanskalaisilla on joskus vaikeuksia ymmärtää toisiaan. Kun tanskalaiset keskustelevat keskenään on tavallinen lausahdus: Hva si r du? ( Hvad siger du? = Mitä sanot? ) tai Hva ba r? ( Hvad behager? = Anteeksi kuinka? ). Vapaamieliset ja oikeudenmukaiset tanskalaiset Tanska on vapaa ja vapaamielinen yhteiskunta. Tanskalaiset kunnioittavat yksilönvapautta yli kaiken. Ketään ei pakoteta mihinkään vastoin tahtoaan, eikä kukaan puutu naapurin tekemiseen niin kauan kun tämän tekemisistä ei ole suurempaa vahinkoa yhteiselle hyvinvoinnille. 19

20 Pienempi vahinko sallitaan yksilönvapauden nimissä. Tupakkaa voi tuprutella melkein missä tahansa muista ihmisistä välittämättä, koiran voi kakattaa jalkakäytävällä ja polkupyörän voi parkkeerata vaikka keskelle jalkakäytävää jos sille päälle sattuu. Tanskalaiset ovat usein ajattelemattomuuttaan häiriöksi ja haitaksi muille - eikä käytöstä muuteta ennen kuin joku siitä erityisesti huomauttaa. Naapurin puuhia kyllä seurataan, niitä arvostellaan ja niistä keskustellaan, mutta vastuu ja päätös omista tekemisistä on hyvin pitkälti yksilöllä itsellään. Mutta jos tietty maaginen raja ylitetään, saa synnintekijä koko tanskalaisen naapuruston niskaansa, ja siinä tapauksessa on parasta totella. Jos tanskalaiset yhteistuumin päättävät jotain, ei heitä pysäytä mikään. Ja tanskalaiset ovat myös valmiita puolustamaan yhteisiä arvojaan henkeen ja vereen. Vaikka tanskalainen yhteiskunta onkin arvoiltaan ja ulkomuodoltaan hyvin yhtenäinen, antaa se kuitenkin itsestäänselvyytenä runsaasti tilaa vaihtoehtoisille elämäntyyleille. Esimerkkeinä voisi mainita vapaakaupunki Christianian Kööpenhaminan sydämessä, jossa kokonainen yhteiskunta elää omien sääntöjensä mukaisesti tai sen, että Tanska maailman ensimmäisenä maana salli samaa sukupuolta olevien liitot. Tanska on myös yksi ihmisoikeuksien edelläkävijämaita. Vapauden katsotaan olevan perusoikeus kaikille ihmisille maasta ja kansalaisuudesta riippumatta. Ihmisoikeuksien loukkaaminen niin maan omien rajojen sisällä kuin muuallakin maailmassa saa tanskalaiset barrikaadeille. Ja tanskalaisia positiivisia arvoja tyrkytetään ahkerasti myös ulkomaille. 20

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

David Safier. David Safier on kirjoittanut myös nämä kirjat. Happy Family

David Safier. David Safier on kirjoittanut myös nämä kirjat. Happy Family Huumori David Safier Happy Family neljääkymmentä ikävuottaan lähestyvä Emma Wünschmann on uhrannut lupaavan uransa kustannusalalla perheensä vuoksi. Emman lastenkirjakauppa on konkurssin partaalla,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Odense, syksy 2006. Valmistelut

Odense, syksy 2006. Valmistelut Odense, syksy 2006 Valmistelut Kun valmistumiseni rupesi häämöttämään, tajusin että viimeinen mahdollisuus asua ulkomailla läheni samalla. Perheellisellä miehellä kun ei ole juuri mahdollisuuksia työskennellä

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv.

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. Passer sammen med andre eller sig selv. Passaa yhdessä toisten kanssa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat. A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Suomen Lähetysseura Sampo Pankki IBAN FI38 8000 1400 1611 30 Tähtitorninkatu 18, 00140 Helsinki puh. 09 12 971 www.suomenlahetysseura.

Suomen Lähetysseura Sampo Pankki IBAN FI38 8000 1400 1611 30 Tähtitorninkatu 18, 00140 Helsinki puh. 09 12 971 www.suomenlahetysseura. Kaohsiung 5.10.2015 Syksyinen tervehdys täältä pallon toiselta puolelta. Teillä siellä on jo ruskaa ja meillä täällä Intiaanikesä. Todellakin on vielä ollut kesäisen kuumia päiviä, päivällä sellaiset +30

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Elävä kirjasto on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot