Toimitus / Redaktion: Morten Bennum, Marketta Ruotsalainen, Henrik Wilén

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimitus / Redaktion: Morten Bennum, Marketta Ruotsalainen, Henrik Wilén"

Transkriptio

1

2 Nifin - Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland 2004 Toimitus / Redaktion: Morten Bennum, Marketta Ruotsalainen, Henrik Wilén Kuvitus / Illustrationer: Henrik Karlsson Taitto / Layout: Marketta Ruotsalainen Painos / Upplaga: kpl / st ANP 2004:704 ISBN Paino / Tryckeri: Ekenäs Tryckeri Ab 2

3 Sisällys Tanska enemmän kuin olutta ja jalkapalloa... 5 Helsingistä Ikastiin - Kokemuksia Tanskasta Tanskan kieli... 8 Juutit, daanit ja heidän kielensä... 8 Ruotsin kielen avulla ymmärrät kirjoitettua tanskaa Suussa kuuma peruna ja punainen makkara Laske tanskaksi! Sanontoja Tanskaa saunamatkalla - Kokemuksia Tanskasta Tanskalaisuus ja tanskalainen mentaliteetti Sattuman kautta Kööpenhaminaan - Kokemuksia Tanskasta Glöm Gammel Dansk, inom filmen blåser nya vindar Viidakkoverkara, fillarihyttynen, nollapiste ja rakkauden kaipuu - tanskalaista kirjallisuutta suomeksi vuoden 1945 jälkeen Lastenkirjoja eläimistä, kaihoa ja hupailua Luovuutta vai arvovaltaa. Romaaneja lapsille ja nuorille Yksityisestä yleiseen - naiskirjallisuuden pitkä perinne Yhtenäisyyden ja läheisyyden unelma Tanskan opetus Suomessa LIITE:CD 1 1 CD:n tekstit on äänittänyt ja toimittanut Make Voice Oy, Helsinki. CD:n on valmistanut Salut Audio & Video, Havnsø, Tanska. 3

4 4

5 Tanska enemmän kuin olutta ja jalkapalloa Mitä suomalaiset tietävät Tanskasta ja tanskalaisista? Useimmat ajattelevat varmaankin jalka- ja käsipalloa, Legolandia sekä iloisia olutta juovia tanskalaisia. Viime vuosina ovat tämän lisäksi tanskalaiset elokuvat tulleet näkyvämmin esiin. Nuorempi sukupolvi tuntee Kööpenhaminan Christiania-ilmiön ja Roskilden festivaalin. Vanhemmat puolestaan muistavat, että Tanska otti vastaan suomalaislapsia sotavuosina, mikä loi monia lämpimiä suomalais-tanskalaisia ystävyyssuhteita. Monet ovat tutustuneet Tanskaan mukavana taukopaikkana ennen lomamatkan jatkumista etelään. Tanska mielletään usein hieman jännittäväksi, portiksi Euroopan mantereelle tai osaksi sitä, samalla kun se on yksi Pohjoismaista. Mutta entäpä tanskan kieli? Aivan, se on mysteeri useimmille suomalaisille. Kuka voi ylipäänsä ymmärtää ja kuinka on mahdollista vieläpä ilmeisen vaivattomasti puhua kieltä, jota luonnehditaan kurkkusairaudeksi tai joka saa muut ihmiset luulemaan, että tanskalaisilla on suu täynnä kuumia perunoita? Tosiasia on kuitenkin, että yli viisi miljoonaa ihmistä puhuu sujuvaa tanskaa ja kaiken lisäksi he ovat ylpeitä siitä! Tämän pienen julkaisun ja oheisen tanskankielisen CD:n avulla haluaa Nifin Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland auttaa saamaan käsityksen siitä, millaista tanskan kieli on ja keitä tanskalaiset ovat. Toivomme myös, että julkaisu innostaisi lukijoita hankkimaan lisää tietoa Tanskasta, tanskan kielestä ja tanskalaisesta kulttuurista. Pitäkää hauskaa! Morten Bennum Projektipäällikkö Pohjoismaiden Suomen instituutti Tanskasta kääntänyt Kristina Merisalo, Nifin 5

6 Helsingistä Ikastiin Kokemuksia Tanskasta 1 Nimi: Petri Helin Ikä: 33 v Ammatti: Toimitusjohtaja ja jalkapalloilija Jokereissa, entinen maajoukkuepelaaja Kirjoittanut Jeanette Munk Willamo, freelancetoimittaja Jalkapalloilija Petri Helin ei epäröi. Kolme vuotta ammattilaisjalkapalloilijana Tanskassa oli paras niistä monista ulkomaillaoleskeluista, joita on osunut hänen 15 vuotta kestäneen jalkapallouransa ajalle. Se oli jännittävä kokemus. Sain monta uutta ystävää, opin tuntemaan uuden kulttuurin ja opin hiukan tanskaa, hän sanoo vaatimattomasti puhuen tanskaa pienellä suomalaisella korostuksella. Petri Helin, joka on Jokereiden toimitusjohtaja, muutti Tanskaan 1993 osaamatta sanaakaan tanskaa. Olisin tietenkin voinut pärjätä englannilla, mutta ajattelin, että tanskan opetteleminen helpottaisi elämää niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin, Petri Helin toteaa. Näin tapahtuikin. Aloitin opiskelun kielikoulussa, mutta lopetin kahden viikon jälkeen, koska omasta mielestäni en oppinut riittävästi, jalkapalloilija kertoo. Sen sijaan hän päätti ryhtyä opiskelemaan ominpäin. Luin lehtiä, tekstitelevisiota, kirjoja ja elokuvien tanskankielisiä tekstityksiä. Opin suhteellisen nopeasti ymmärtämään puhuttua kieltä, mutta kesti jonkin aikaa ennen kuin aloin itse puhua tanskaa, sillä ääntäminen on vaikeaa. Tanskan kielessä on mm. mykkä d-kirjain, ja joitakin sanoja on vaikea erottaa toisistaan, esim. bor (minä asun) ja bord (pöytä). Tämän lisäksi tanska kuulostaa myös vähän kummalliselta - vähän niin kuin puolihumalaisten puhe, hän selittää hymyillen. Tanskan kielen vaikea ääntäminen ei kuitenkaan pelottanut häntä. Heittäydyin hommaan avoimesti ja olen sitä mieltä, että yrittäminen on tärkeää, kuten myös se, että uskaltaa avata suunsa, vaikka ääntäminen onkin vaikeaa ja puhe saattaa olla kielellisesti väärin. Tuntuu siltä, että meillä suomalaisilla on taipumus uskaltaa sanoa jotain vain silloin, kun olemme sataprosenttisen varmoja, että äännämme oikein. Virheistä kuitenkin oppii, ja tärkeintä on, että viesti menee perille, Petri Helin sanoo. Vaikka kielen oppiminen kävikin nopeasti, muutto Tanskaan oli kuitenkin suuri mullistus. Ennen muuttoa hän oli käynyt ainoastaan Kööpenhaminassa pari kertaa eikä tiennyt juuri mitään Tanskasta tai tanskan kielestä, ja vielä vähemmän Ikastista. Niin, se oli pienoinen järkytys, mutta varmaankin siitä syystä, että muutin Helsingin kokoisesta suurkaupungista Ikastiin, joka on pieni kaupunki Keski-Jyllannissa. Muistan kuinka vastikään kaupunkiin muutettuani pysähdyin kysymään paikalliselta 6

7 huoltoasemalta tietä elokuvateatteriin. Sellaista ei kaupungissa ollut, hän kertoo nauraen. Kaikki ihmiset olivat kuitenkin todella ystävällisiä ja avuliaita, ja heidän kanssaan oli helppo jutella. Jopa aivan tuntemattomat ihmiset kyselivät minulta koko ajan tarvitsinko apua, jalkapalloilija kertoo ja jatkaa. Kotiuduin nopeasti enkä tuntenut itseäni ulkomaalaiseksi. Petri Helin ihastui erityisesti tanskalaiseen mentaliteettiin. Tanskalaiset ovat erittäin huumorintajuisia, ja he ilmaisevat asioita usein pilke silmäkulmassa. He ovat usein ironisia eivätkä ota asioita niin vakavasti. Pidän siitä, Petri Helin sanoo. Ehkei siis ole aivan sattumaa, että hänellä on tanskalainen tyttöystävä, jonka kanssa hän asuu nykyään Helsingissä. Suomennos: Gitte Svanov Suomen kielen opettaja, Kööpenhaminan yliopisto 7

8 Tanskan kieli Juutit, daanit ja heidän kielensä 1500 vuotta sitten... juutit olivat voimakkain heimo sekä Itämerellä että Pohjanmerellä. Valtakunnan keskellä oli syvä salmi, jossa vesimassat liikkuivat mahtavana virtana, straumina (nykytanskan strøm). Maa oli niin ihana (dejlig), että myös daanien heimot halusivat sinne asumaan. Emme tiedä, saapuivatko daanit Juutinrauman takaa, mutta se tiedetään, että he perustivat mm. valtakeskuksen lähelle nykyistä Roskildea. Juutit joutuivat alakynteen, ja heidän oli pakko siirtyä länteen päin. Juuteista tuli nykypäivän jyllantilaisia (jyder), jotka asuvat Jyllannissa. Juuteista, daaneista ja muista heimoista tuli ajan kuluessa tanskalaisia. Tanskan ja Ruotsin nykyinen raja, Øresundin salmi, on kuitenkin suomeksi Juutinrauma, ja nimenomaan Suomessa tanskalaisista käytetäänkin yleisesti lempinimeä juutit. Juutit eivät tuolloin asuneet Kööpenhaminassa (København) siitä syystä, että koko kylää ei ollut vielä perustettu. Kööpenhaminahan ei ole vielä edes 850 vuotta vanha. Lähes 1000 vuotta sitten... roskildelainen piispa antoi käskyn linnan rakentamisesta Juutinrauman rantaan, Havn-nimiseen luonnonsatamaan, ja tähän oli montakin syytä. Kauppaa käytiin innokkaasti, ja kauppiaiden satamasta tuli nykyinen Kööpenhamina. Skandinaavit Grönlannista Länsi-Suomeen ja Pohjois-Saksasta Lappiin puhuivat vielä Kööpenhaminan syntyessä suurin piirtein samaa kieltä, ja kieltä kutsuttiin tanskan kieleksi ( den danske tunge ). Yhteiskunnan kehitys aiheutti kuitenkin sen, että kielikin muuttui. Lännessä muutos tapahtui hitaasti, kun taas idässä ja erityisesti etelässä nopeasti ja perinpohjaisesti. Tanskan johtaman Kalmarin unionin aikoina 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa nykyinen Keski-Ruotsi ja suurin osa Suomea kuuluivat Ruotsin kuningaskuntaan. Idässä unionin kilpailijana oli venäläinen Novgorod, ja kun unionikuninkaat vahvistivat linnoituksiaan, syntyi raja, joka oli lähes sama kuin Suomen nykyinen itäraja. Tanskalainen aatelismies rakennutti unionin itärajalle linnoituksen, joka sai nimen Olavinlinna. Ongelmana oli, että kartan mukaan Olavinlinna sijaitsi rajan itäpuolella. Mutta käytännöllisenä miehenä linnanherra piirsi uuden kartan eli siirsi koko valtakunnan rajan itään, kohti Karjalan metsiä. 500 vuotta sitten... kaksi herraa tai miestä (mutta ei missään nimessä herrasmiestä) halusi vallan silloisessa Ruotsissa. Toinen oli Tanskan kuningas Kristian II, joka menetti kruununsa ja toinen ruotsalainen aatelismies Kustaa Vaasa, joka menestyi valtataisteluissa. Kustaa Vaasalla oli suuri vaikutus siihen, miten painettua ruotsia tuli kirjoittaa, sillä olihan kirjapainotaito jo keksitty. Koska hän ei jostain syystä pitänyt tanskalaisista, hän antoi selvät ohjeet, miten tulisi välttää sellaiset kielen muutokset, jotka hänen mielestään näyttivät tanskalaisilta. Kustaa Vaasan Raamatun (1541) kieli erosi selvästi kielestä, jota tanskalaiset (ja monet tavalliset ruotsalaiset) kirjoittivat. 8

9 Kirjoitustavat olivat siihen saakka sekä Ruotsissa että Tanskassa lähes samanlaisia, mutta Raamatun käännöksen jälkeen kielinormit kehittyivät selvästi eri suuntiin. Tanskan kielioppi ja oikeinkirjoitus lyhyesti * Kaikissa kieliopillisissa päätteissä on aina yksi ja sama vokaali: e. Kun ruotsiksi kirjoitetaan bada, läsa, kommit, bilar, niin tanskaksi kirjoitetaan bade, læse, kommet, biler jne. Jos katsoo ruotsin kielioppia ja vaihtaa kaikki päätevokaalit e:ksi, niin hokkuspokkus - siinä on tanskan kielioppi! * Tanskan naapurikielissä on usein yhdistelmä: pitkä vokaali + p, t tai k. Vastaavissa tanskalaisissa sanoissa kirjoitetaan b, d ja g. Hän osti veneen ja kirjoitti siitä kirjan on ruotsiksi Han köpte en båt och skrev en bok om den ja tanskaksi Han købte en båd og skrev en bog om den. Norja, tanska ja ruotsi ovat itse asiassa yhden ja saman kielen variantteja. Siksi esimerkiksi suomalainen osaa lukea tanskaa ilman suuria vaikeuksia, jos osaa ruotsia. Huomaa kuitenkin tanskan ja norjan aakkosten kolme viimeistä kirjainta: Æ, Ø, Å Æ, æ (a+e yhteen kirjoitettuna) vastaa ruotsin ä-kirjainta. Ø, ø vastaa ruotsin ö-kirjainta. Å, å tuli toisen maailmasodan jälkeen virallisesti tanskan aakkosiin. Ennen siitä käytettiin yhdistelmää aa, joka esiintyy vieläkin esim. monissa nimissä. Aalborg on ihan sama kuin Ålborg ja lausutaan tietysti myös samalla tavalla. Koska Å otettiin käyttöön viimeisenä kirjaimena, on se aakkosissakin viimeinen kirjain. Hans Jørgen Boe Tanskan kielen lehtori, Jyväskylän yliopisto Suomennos: Gitte Svanov 9

10 Ruotsin kielen avulla ymmärrät kirjoitettua tanskaa Ensi silmäyksellä tanskankielistä tekstiä voi olla vaikea ymmärtää, vaikka osaisikin ruotsin kieltä hyvin. Mutta kun jatkaa lukemista, alkaa yllättäen ymmärtää yhä enemmän ja enemmän. Ja mistä se johtuu? Se johtuu siitä, että suurimmalla osalla tanskan sanoista on sama alkuperä kuin ruotsin sanoilla. Kielten kehityksen vuoksi sanat kuitenkin kirjoitetaan eri tavoin. Oheisena muutamia esimerkkejä. Suurimmat eroavaisuudet on lihavoitu ja kursivoitu. TANSKA RUOTSI SUOMI ønske... önska...toivoa æble... äpple...omena tilbage... tillbaka...takaisin løg... lök...sipuli gade... gata...katu købe... köpa...ostaa navn... namn...nimi Eroavaisuudet on helppo unohtaa, kun tottuu lukemaan tanskankielistä tekstiä. Vaikeutena ovat yleensä ne tanskalaiset sanat, jotka eroavat ruotsin sanoista. Tässä luettelossa on muutamia esimerkkejä näistä sanoista. bange... rädd...pelästynyt dejlig... härlig...ihana dreng... pojke...poika forskel... skillnad...ero huske... minnas...muistaa kunne lide... tycka om...pitää, tykätä jostakin pige... flicka...tyttö pølse... korv...makkara sjov... rolig, skojig...hauska spise... äta...syödä tøj... kläder...vaatteet værelse... rum...huone 10

11 Kontekstistä voi joskus päätellä, mitä sanat tarkoittavat, mutta ei aina. Seuraavista lauseista voi ehkä päätellä vieraampienkin sanojen merkityksen. Peitä käännökset ja kokeile. A. Kan du lide fisk? Ja, jeg elsker faktisk fisk. B. Har han humor? Ja, han berettede mange sjove historier. C. Huskede du passet? Nej, det har jeg glemt. D. Spiser du pølser? Ja, men bare som hotdog. E. Er du bange for hunde? Nej, de er da helt ufarlige. A. Tycker du om fisk? Ja, jag älskar faktiskt fisk. B. Har han humor? Ja, han berättade många roliga historier. C. Kom du ihåg passet? Nej, det har jag glömt. D. Äter du korv? Ja, men bara som hotdog. E. Är du rädd för hundar? Nej, de är ju helt ofarliga. A. Pidätkö kalasta? Pidän, minä itse asiassa rakastan kalaa. B. Onko hänellä huumorintajua? Kyllä, hän kertoi monta hauskaa juttua. C. Muistitko passin? En, sen olen unohtanut. D. Syötkö makkaraa? Kyllä, mutta vain hotdogeina. E. Pelkäätkö koiria? En, nehän ovat ihan vaarattomia. Karin Guldbæk-Ahvo Tanskan kielen opettaja, Helsinki Suomennos: Gitte Svanov Suussa kuuma peruna ja punainen makkara Tässä esitteessä olevat tanskan kielen ääntämisohjeet on kirjoitettu hakasulkuihin niin, että ne vastaavat suomen ääntämistä. Ainoana poikkeuksena on merkki [ð], joka vastaa englannin the-äännettä. Terävä e [é] on kuten ruotsalaisessa nimessä Erik. Pääpaino on ensimmäisellä tavulla. Esimerkki: Danmark hedder Tanska på finsk [tänmaak héðo tanska po fénsk] eli Tanska on suomeksi Tanska. Kaikkihan tietävät, että tanskalaisten suussa on kuuma peruna. Tanskalaiset itse ovat sitä mieltä, että heidän kielensä on pehmeä. Esimerkiksi r-kirjain ääntyy syvällä kurkussa silloin kun se on sanan alussa, mutta tämä sora-r ääntyy hyvin heikkona. Ring til Rasmussen i Randers! [réng-te rasmusen-i ranos] eli soita Rasmussenille Randersiin! Sora-r on toinen tanskan kahdesta r-äänteestä. Toinen r-äänne on vokaalin jälkeinen ja ääntyy samalla tavalla kuin suomen kielen lyhyt [o]: Hør her! [höo heo!] eli kuulehan nyt! Tanskalaiset kutsuvat ð-äännettä pehmeäksi d-äänteeksi, koska kirjoitettuna siinä on yleensä vokaali+d. Äänne on lähes sama kuin englannin the tai sanassa mother. 11

12 Du er så sød! [tu äoso söð] eli oletpa sinä ihana! Tämä äänne on tärkeä siitäkin syystä, että se esiintyy monissa taivutuspäätteissä. Monet tanskan ja ruotsin kielen sanat ovat samanlaisia, esim. gøre/göra. Ääntäminen sitä vastoin on erilainen, esimerkiksi g-kirjaimen yhteydessä. Ruotsalaiset kirjoittavat göra, mutta sanovat [jööra], kun taas tanskalaiset kirjoittavat gøre ja sanovat [kööo]. Ei ole kummallista, että sipuli on ruotsiksi lök ja tanskaksi løg, mutta miten ihmeessä voi ymmärtää, että sanoessaan [loi] tanskalainen tarkoittaa løg? Tanskaa puhuvien suussa ei ole kuumaa perunaa eikä heillä ole kurkkusairautta - vaikka niin sanottaisiinkin! Sitä vastoin on mahdollista, että tanskalaiset puhuvat ruoka suussa. Suussa saattaa olla paahdetulla sipulilla päällystetty punainen makkara, jonka voi tilata kysymällä: Kan jeg få en rød pølse med ristede løg? [käjä fo-en röð pölse-me résteðe loi?] Seuraavat kaksi seikkaa selittävät, miksi tanskan kielestä voi saada sellaisen vaikutelman, että kokonaisia sanoja nuijitaan hengiltä. * Katkoäänne on pieni tauko joidenkin sanojen sisällä, esim. kør! [kö.o] aja. * Kaikki konsonantit lausutaan lyhyinä, esim. Lasse [läse] Lasse. Lisäksi monien mielestä on kummallista, että tanskassa on kaksi selvästi erilaista a-äännettä, eli taka-a (sama kuin suomessa) ja etu-a (muistuttaa kovasti suomen ä:tä), esim. kaffe [kafe] eli kahvi, bare [paao] eli vain, mutta kat [kät] eli kissa ja bade [pääðe] eli uida tai kylpeä. 12

13 Laske tanskaksi! Luvut 0-20 ovat samat kuin ruotsissa eli menetelmä on tuttu suomen kielestä. Ääntäminenkin on lähellä ruotsia, ainoana poikkeuksena on seksten (=16), joka lausutaan [saisten]. Ensimmäiset neljä kymmenlukuakaan eivät aiheuta ongelmia: 10 = ti 20 = tyve 30 = tredive [traðve] 40 = fyrre [fööo] Lukusanat ovat erilaisia, koska tanskalaiset laskevat, montako kertaa luvussa on ei ole enää 6x10, vaan 3x20. Koska 3 on tanskaksi tre, on 60 tanskaksi tres. Muut nimet oppii helposti, kun muistaa, miten me (sekä tanskaksi että suomeksi) ilmaisemme kello kahden ja kello viiden välisiä kellonaikoja. Katsotaan seuraavaa listaa: klo 2.30 =puoli kolme = halv tre 50 = halvtreds [häl trés]. klo 3.00 = kolme = tre 60 = tres [trés]. klo 3.30 = puoli neljä = halv fire 70 = halvfjerds [häl fjäös]. klo 4.00 = neljä = fire 80 = firs [fios]. klo 4.30 = puoli viisi = halv fem 90 = halvfems [häl fems]. Lisäksi täytyy muistaa, että esimerkiksi lukusana 25 on viisi-ja-kaksikymmentä eli femogtyve [fem-o-tyyve]. Suomalaisten mielestä tanskalaiset aloittavat lukusanat takaapäin, hiukan niin kuin vaka vanha Väinämöinen olisi sanonut, eli viisikolmatta! Mikä on sitten treogtres [tré-o-trés]? No, kolme-ja-kuusikymmentä eli 63. Laske seuraavaksi, paljonko on: enogtyve [én-o-tyyve] 21 femogtredive [fem-o-traðve] 35 treogfyrre [tré-o-fööo] 43 syvoghalvtreds [syu-o-häl trés] 57 enogtres [én-o-trés] 61 seksoghalvfjerds [seks-o-häl fjäös] 76 toogfirs [to-o-fios] 82 nioghalvfems [ni-o-häl fems] 99 hundrede [hunreðe] 100 hundredeogseks [hunreðe-o-seks] 106 to hundrede [to hunreðe] 200 tusind [tusen] 1000 Joko alkaa sujua? Hans Jørgen Boe Suomennos: Gitte Svanov Piirros: Päivi Lindberg (Tekstistä: Hans Jørgen Boe: Snak dansk! Jyväskylä 2002) 13

14 Järjestysluvut 1. første 16. sekstende 2. anden 17. syttende 3. tredje 18. attende 4. fjerde 19. nittende 5. femte 20. tyvende 6. sjette 21 enogtyvende 7. syvende 30. tredivte 8. ottende 40. fyrretyvende 9. niende 42. toogfyrretyvende 10. tiende 50. halvtredsindstyvende 11. elvte 53. treoghalvtredsindstyvende 12. tolvte 60. tresindstyvende 13. trettende 70. halvfjerdsindstyvende 14. fjortende 80. firsindstyvende 15. femtende 90. halvfemsindstyvende 14

15 Sanontoja Tämän pienen listan avulla tutustut muutamiin jokapäiväisiin sanontoihin, joilla voit ilahduttaa tanskalaisia ja avata keskustelun ja ehkä myös innostut harrastamaan tätä hauskaa kieltä. A: Hvordan går det?...hur står det till?... Mitä kuuluu? B: Det går meget godt....tack bra.... Kiitos hyvää. Hvad med dig?...hur står det till med dig?... Entä sinulle? A: Hva så?...vad hörs? Hur mår du?... Mitä kuuluu? B: Ja, hva så?...så där.... Mitäpä tässä. A: God weekend....trevligt veckoslut.... Hyvää viikonloppua. B: Tak i lige måde....tack detsamma.... Kiitos samoin. A: Tak for hjælpen....tack för hjälpen.... Kiitos avusta. B: Det var (da) så lidt....för all del.... Eipä kestä. A: Værsgo....Var så god.... Ole hyvä. B: Tak skal du have....tack.... Kiitos. A: Undskyld....Ursäkta.... Anteeksi. B: Det gør ikke noget....ingen orsak.... Ei se mitään. A: Hils derhjemme....hälsa hem.... Terveisiä kotiin. B: I lige måde...tack detsamma.... Kiitos samoin. Dav, davs, hej....hej. Tjäna.... Moi, terve, hei. Goddag....God dag.... Hyvää päivää. Hej-hej. Vi ses....hej då. Vi ses.... Hei-hei. Nähdään. Farvel. På gensyn....adjö. På återseende.... Näkemiin. Karin Guldbæk-Ahvo Suomennos: Gitte Svanov 15

16 Tanskaa saunamatkalla Kokemuksia Tanskasta 2 Nimi: Marjukka Laitinen Ikä: 22 v Ammatti: Valtiotieteiden opiskelija Helsingin yliopistossa Kirjoitannut: Jeanette Munk Willamo, freelancetoimittaja Kurkkuni tulee joskus kipeäksi, kun puhun tanskaa, Marjukka Laitinen kertoo lähes virheettömällä tanskan kielellä. Silloin hän on puhunut tosi pitkän ajan kerralla ja muutenkin harjoitellut kieltä, hän myöntää. Tanskan puhuminen vaatii erityistä tekniikkaa, sillä tanska ääntyy suussa eri paikassa kuin suomi. Tanska tuntuu täysin erilaiselta kuin mikään muu oppimani kieli, sillä sanat äännetään syvällä kurkussa. Esimerkiksi pehmeiden g- ja d-kirjainten ääntäminen on vaikeaa, mutta niitä täytyy vain harjoitella ja kokeilla käytännössä, 22-vuotias helsinkiläinen valtiotieteiden opiskelija sanoo. Pohjoismainen yhteistyö on kiinnostanut Marjukkaa lukioajoista lähtien, ja tavattuaan tanskalaisen Peterin hän kiinnostui entistä enemmän nimenomaan tanskan kielestä ja kulttuurista. He tapasivat toisensa keväällä 2001 yhteispohjoismaisessa Saunaexpressen - kulttuuritapahtumassa. Jonkin ajan kuluttua tapaamisesta Marjukka alkoi opetella tanskaa. Hän osallistui työväenopiston ja yliopiston kielikursseille, koska hän halusi lähteä vaihto-oppilaaksi Tanskan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Århusiin, jotta voisi olla Peterin kanssa. 16

17 Vaikka hän osasi ruotsia ennestään, hänen mielestään sillä ei pärjännyt Århusissa, koska århusilaiset eivät maantieteellisistä syistä ymmärtäneet ruotsia niin hyvin kuin kööpenhaminalaiset. Kielen oppiminen on tarpeellista tai ainakin sen oppimiseen on panostettava, kun muuttaa toiseen maahan. Sen lisäksi Peterille ja minulle oli tärkeää, että opimme toistemme kieltä, jos aiomme tulevaisuudessa olla yhdessä, hän toteaa. Ruotsin kielen osaamisesta on kuitenkin ollut paljon hyötyä Marjukalle. Tanskan kielen puhumisen ja ääntämisen oppiminen olisi vienyt minulta varmasti pidemmän ajan, ellen olisi osannut ruotsia, hän kertoo ja jatkaa. Minulle oli sitä paitsi paljon hyötyä siitä, että olin ennen matkaani käynyt Suomessa parilla tanskan kielen ja kulttuurin johdantokurssilla, niinpä pystyin Tanskaan saavuttuani melko nopeasti seuraamaan puhetta ja osallistumaan keskusteluun. Paitsi että Marjukka sai tilaisuuden käyttää kielitaitoaan käytännössä, oli hänelle suuri elämys tutustua tanskalaisiin paremmin. Minut otettiin kaikkialla hyvin vastaan, vaikka kaikki eivät aluksi ymmärtäneetkään murteellista tanskaani. Aivan pian Århusiin saavuttuani tapasin opinto-ohjaajan yliopistolla ja yritin puhua tanskaa parhaani mukaan, tähän opinto-ohjaaja tokaisi: Eeeeeeeej, sinähän puhut ruotsia todella hyvin, Marjukka kertoo nauraen. Yleisesti ottaen tanskalaiset ovat erittäin avoimia, ystävällisiä ja jalat maassa, ja he hymyilevät paljon, hän sanoo. Tanskalaisten tapaan kommunikoida keskenään hänen oli kuitenkin totuteltava. Tanskalaisten tapa keskustella on paljon intensiivisempää kuin suomalaisten. Suomalaisten kanssa puhuttaessa kuuluu asiaan pitää taukoja, odottaa ja ajatella ennen kuin sanotaan jotain tai vastataan kysymykseen, kun taas tanskalaiset puhuvat enemmän, nopeammin ja ilman varsinaisia taukoja. Se, että keskustelu soljuu nopeammin tanskaksi kuin suomeksi liittyy varmaankin kulttuuriin. Suomalaiset ovat tanskalaisia rauhallisempia, ja keskustellessaan he antavat toisilleen aikaa ajatella. Tanskalaiset puhuvat keskenään erityisen avoimesti, minkä ansiosta keskustelun kautta lähestytään nopeasti toinen toistaan, ja se tuntuu mukavalta, Marjukka toteaa ja lisää. Mutta joskus keskusteluun saattaa sisältyä vähän liikaa small talkia ilman sisältöä ja hieman liikaa kohteliaisuusfraaseja ilman, että ihmiset tarkoittavat sitä, mitä sanovat. Tästä huolimatta nuori opiskelija iloitsee tulevasta puolen vuoden vaihto-opiskelusta Århusissa, näin hän voi taas olla Peterin kanssa. On epävarmaa mihin nuorenparin saunaexpressen seuraavaksi pysähtyy. Mutta Peter haluaisi päästä vaihto-oppilaaksi Helsingin yliopistoon, ja sitten onkin hänen vuoronsa opetella suomea. Suomennos: Gitte Svanov 17

18 Tanskalaisuus ja tanskalainen mentaliteetti Tanskalaisuus - niin tanskalainen mentaliteetti, elämäntapa, kulttuuri kuin koko olemassaolon tarkoituskin - kiteytyvät pohjimmiltaan yhden tanskankielen keskeisen ja ahkerasti käytetyn käsitteen hygge ympärille. Hyggen kuvaaminen suomen kielellä on vaikea ja monimutkainen tehtävä, sillä se sisältää monta eri tarkoitusta ja vivahdetta, jotka vain tanskalainen ymmärtää. Lyhyesti kiteytettynä se tarkoittaa jonkinlaista miellyttävää ja viihdyttävää tunnelmaa. Suomen oloissa hygge voisi olla vaikka saunailta hyvien ystävien seurassa. Mukavuus ennen kaikkea Koko tanskalaisen elämänmuodon perustana on siis se, että kaiken täytyy olla mukavaa ja hauskaa - hyggeligt. Jokainen asia käännetään mahdollisimman viihdyttäväksi, ja tanskalaiset muuttavat näppärästi vakavankin tilanteen hauskaksi. Tanskalaisten on vaikea ymmärtää, miksi ihmisen pitäisi pitkästyä ja kärsiä, kun yhtä hyvin ajan voi käyttää hauskanpitoon. Suomalaisin silmin katsottuna tanskalainen mukavuudenhalu voi tuntua pakonomaiselta. Eikä ulkomaalaisten vieraiden kohdalla tehdä poikkeuksia: hauskaa pitää olla aina. Huumorin kukka kukkii savisilla niityillä Tanskalainen huumori on monisäikeistä ja ilmenee hyvin erilaisissa muodoissa. Siinä näkyy sekä saksalaisilta tuttua varietee- ja showmaailman hauskanpitoa ja yhteislaulua että brittiläistä tilannekomiikkaa. Oman lisänsä siihen antavat tietynlaiset ystävällismieliset ilkeydet. Työkavereiden ja tutumpien liikekontaktien kesken viljellään usein karkeaa huumoria, jonka moni ulkomaalainen tulkitsee virheellisesti ilkeämieliseksi. Tanskalainen kollega voi esimerkiksi pamauttaa sinulle aamulla päin naamaa: Oletpas sinä ruma tänään!. Tämä täytyy ehdottomasti ottaa kohteliaisuutena, sillä tanskalainen ilmaisee näin, että sinut lasketaan hänen läheisimpään ystäväpiiriinsä, jonka piirissä tällaista huumoria voi käyttää. Ihmisten joutuminen erilaisten yllätysten kohteiksi tai noloihin tilanteisiin aiheuttaa suurta riemua tanskalaisille - sekä tilannetta seuraaville katsojille että itse tilanteen uhrille. Siinä missä suomalainen usein häpeillen vaikenee tyhmyyksistään, kääntää tanskalainen tilanteen myönteiseksi kertomalla siitä innoissaan muille kaikkien yhteiseksi ilonaiheeksi. Erilaiset hauskat laulut, esitykset ja leikit ovat myös erittäin tärkeä osa tanskalaista hauskanpitoa. Tuntikausia jatkuva yksitoikkoisen sävelen siivittämä ja puoliväkisin 18

19 rimmaava runomittainen kertomus antaa tanskalaisille suurta riemua ja viihdykettä. Erilaiset varieteet ovatkin erittäin suosittuja varsinkin vanhemman väen keskuudessa. Puhuminen on kultaa Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna tanskalaiset puhuvat paljon ja turhaan. Tanskalaisille ei ole tärkeää keskustelun sisältö, vaan se, että ääntä tulee jatkuvasti. Hiljaisuutta on vältettävä keinolla millä hyvänsä. Tanskalaisten keskustelu voikin usein muodostua pelkistä huudahduksista ja äännähdyksistä ilman mitään sen tärkeämpää sisältoä tai sanomaa kuin että niillä ilmaistaan yleistä tyytyväisyyttä. Uutta vaatekappaletta tai vaikkapa kakun palaa voidaan ihastella lukuisilla iiih ja neej -huudahduksilla. Näin saadaan kätevästi aikaiseksi pitkäkin keskustelu tarvitsematta varsinaisesti sanoa mitään. Tanskalaiset puolestaan pitävät suomalaisia tuppisuina ja tulkitsevat usein suomalaisen hiljaisuuden virheellisesti jonkinlaisena mököttämisen merkkinä. Tanskalaisten seurassa on siis muistettava pitää jatkuvaa keskustelua yllä, muuten he tuntevat olonsa epämukavaksi. Hyviä keskustelunaiheita ovat esimerkiksi säätila tai ruoka, kun taas vitsejä on vältettävä sillä tanskalainen ymmärtää harvoin suomalaista huumoria, vaikka nauraakin usein kohteliaisuudesta vitsille kuin vitsille. Kieli Tanskan kieli on tanskalaisille hyvin tärkeä. Tanskankielinen iskelmämusiikki on pitänyt sitkeästi pintansa ulkomaalaista invaasiota vastaan. Tanska on myös tunnettu monista suurta kansainvälistä arvostusta saaneista kirjailijoistaan. Ja monet tanskalaiset filosofit ovat luoneet suuret ajatuksensa kauniilla ja sointuvalla tanskan kielellä. Mutta samalla - paradoksaalista kyllä - omaa kieltä pahoinpidellään ja raiskataan tavalla, joka aiheuttaisi jokaiselle suomalaiselle vastaavassa tilanteessa erittäin vakavia vatsanväänteitä. Erilaisia sanontoja, lyhennelmiä ja sanaväännöksiä viljellään laajasti, ja kun siihen päälle lisätään koululaitoksen lähes leväperäinen suhtautuminen äidinkielenopetukseen, on tuloksena se, että hyvin suurella osalla tanskalaisista on vaikeuksia lukea ja kirjoittaa omaa kieltään. Lehdistö ja erityisesti mainosala vääntelevät kieltä parhaansa mukaan ja ilman, että kukaan panee vastaan. Erilaiset puoliväkisin rimmaavat iskulauseet ja toisiaan muistuttavista sanoista rakennetut hauskat sanonnat ovatkin tanskalaisen mainonnan peruskiviä. Kielen epäselvä ääntäminen on johtanut siihen, että jopa syntyperäisillä tanskalaisilla on joskus vaikeuksia ymmärtää toisiaan. Kun tanskalaiset keskustelevat keskenään on tavallinen lausahdus: Hva si r du? ( Hvad siger du? = Mitä sanot? ) tai Hva ba r? ( Hvad behager? = Anteeksi kuinka? ). Vapaamieliset ja oikeudenmukaiset tanskalaiset Tanska on vapaa ja vapaamielinen yhteiskunta. Tanskalaiset kunnioittavat yksilönvapautta yli kaiken. Ketään ei pakoteta mihinkään vastoin tahtoaan, eikä kukaan puutu naapurin tekemiseen niin kauan kun tämän tekemisistä ei ole suurempaa vahinkoa yhteiselle hyvinvoinnille. 19

20 Pienempi vahinko sallitaan yksilönvapauden nimissä. Tupakkaa voi tuprutella melkein missä tahansa muista ihmisistä välittämättä, koiran voi kakattaa jalkakäytävällä ja polkupyörän voi parkkeerata vaikka keskelle jalkakäytävää jos sille päälle sattuu. Tanskalaiset ovat usein ajattelemattomuuttaan häiriöksi ja haitaksi muille - eikä käytöstä muuteta ennen kuin joku siitä erityisesti huomauttaa. Naapurin puuhia kyllä seurataan, niitä arvostellaan ja niistä keskustellaan, mutta vastuu ja päätös omista tekemisistä on hyvin pitkälti yksilöllä itsellään. Mutta jos tietty maaginen raja ylitetään, saa synnintekijä koko tanskalaisen naapuruston niskaansa, ja siinä tapauksessa on parasta totella. Jos tanskalaiset yhteistuumin päättävät jotain, ei heitä pysäytä mikään. Ja tanskalaiset ovat myös valmiita puolustamaan yhteisiä arvojaan henkeen ja vereen. Vaikka tanskalainen yhteiskunta onkin arvoiltaan ja ulkomuodoltaan hyvin yhtenäinen, antaa se kuitenkin itsestäänselvyytenä runsaasti tilaa vaihtoehtoisille elämäntyyleille. Esimerkkeinä voisi mainita vapaakaupunki Christianian Kööpenhaminan sydämessä, jossa kokonainen yhteiskunta elää omien sääntöjensä mukaisesti tai sen, että Tanska maailman ensimmäisenä maana salli samaa sukupuolta olevien liitot. Tanska on myös yksi ihmisoikeuksien edelläkävijämaita. Vapauden katsotaan olevan perusoikeus kaikille ihmisille maasta ja kansalaisuudesta riippumatta. Ihmisoikeuksien loukkaaminen niin maan omien rajojen sisällä kuin muuallakin maailmassa saa tanskalaiset barrikaadeille. Ja tanskalaisia positiivisia arvoja tyrkytetään ahkerasti myös ulkomaille. 20

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Adjektiivin vertailu

Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivilla on kolme vertailumuotoa: Positiivi Komparatiivi Superlatiivi fin finare finast hieno hienompi hienoin 1. Säännöllinen vertailu: -are ja -ast Positiivi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Kan du vara snäll och hjälpa mig? Avun pyytäminen Talar du engelska? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Kan du hjælpe mig, tak? Snakker du engelsk? Talar du _[språk]_? Tiedustelu

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Odense, syksy 2006. Valmistelut

Odense, syksy 2006. Valmistelut Odense, syksy 2006 Valmistelut Kun valmistumiseni rupesi häämöttämään, tajusin että viimeinen mahdollisuus asua ulkomailla läheni samalla. Perheellisellä miehellä kun ei ole juuri mahdollisuuksia työskennellä

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS Contents 1 Resultater 3 2 Usikkerhed og basestørrelser 7 2 1 Resultater Metode Feltperiode: Uge 12 og 13 2014 Målgruppe: Repræsentativt udvalgte vælgere i hhv. Sverige og Finland på 18 eller derover. Metode:

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

2 Suomen kielen äänteet

2 Suomen kielen äänteet 1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv.

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. Passer sammen med andre eller sig selv. Passaa yhdessä toisten kanssa

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2 NORDIC SCHOOL KOE Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2 Имя и фамилия учащегося/учащейся Выполнение письменной работы за 4-й семестр обучения рассчитано на 45-60 минут. Использование

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin

Lisätiedot