Neuvolatyö, varhaiskasvatus ja alkuopetus Monikulttuurisuus Helsingissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuvolatyö, varhaiskasvatus ja alkuopetus 2012. Monikulttuurisuus Helsingissä"

Transkriptio

1 Neuvolatyö, varhaiskasvatus ja alkuopetus 2012 Monikulttuurisuus Helsingissä

2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1 Monikulttuurisuus Helsingin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Kulttuurien välinen kohtaaminen ja henkilöstön valmius (interkulttuurinen kompetenssi) Kasvatuskumppanuus ja vanhempien osallisuus Aikuinen kielen kehityksen tukijana Kieli osana identiteettiä Äidinkieli (ensikieli, kotikieli) identiteetin tukena Kielellinen tietoisuus Kaksikielinen kielenkehitys Lapsi toisen kielen oppijana ja osallisena Suomi toisena kielenä opetus Helsingin varhaiskasvatuksessa Kaksikielisyyden suunnitelma lapsen vasussa ja leopsissa 10 2 Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen Lapselle ominaiset tavat toimia Pedagoginen oppimisympäristö 12 3 Havainnointi, dokumentointi ja arviointi 14 4 Lapsen kielen ja puheen kehityksen tukeminen neuvolassa Kielen oppiminen eri kulttuureissa vuotiaan lapsen laaja terveystarkastus Yhteistyö perheen ja päivähoidon kanssa (Hyve-malli) Lene tutkimus 4v tarkastuksessa Monikulttuurisen lapsen kielellisen kehityksen arviointi Tulkin käytön ohjeistus 19 5 Matkalla kouluun Esiopetus ja nivelvaihe Perusopetukseen valmistava opetus Alkuopetus 22 Muu kirjallisuus ja hyödylliset linkit 23 Lähteet 24 Liitteet 25

3 Esipuhe Ota koppi! -ohjelma on eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen kielen kehityksen ja osallisuuden vahvistamisen ohjelma. Kohderyhmänä ovat 4-8 -vuotiaat lapset, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi ja heidän vanhempansa. Ohjelman tavoitteena on kaikkien lasten yhdenvertaiset edellytykset oppimiseen ja osallisuuteen sekä toimiva kaksikielisyys. Ota Koppi! -ohjelman kautta vanhemmat saavat tietoa lapsen äidinkielen tukemiseen neuvolasta ja varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatustyöhön ja alkuopetukseen löydetään uusia toiminnallisia malleja kielen oppimisen tukemisessa. Tämä opas on laadittu varhaiskasvatuksen ja neuvoloiden henkilökunnalle sekä opettajille alkuopetuksessa. Sitä voidaan soveltaa myös alle 4-vuotiaiden lasten toimintaan. Ota koppi! -ohjelmassa käytetään interkulttuurisuus-termiä, jolla korostetaan vuorovaikutusta kulttuurien välillä. Koulu, päivähoito ja neuvola ovat mukana edistämässä hyvää ja turvallista kasvuympäristöä helsinkiläisille lapsille yhdessä lasten vanhempien kanssa. Monikulttuurisuus Helsingissä, Ota koppi! -ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet Helsingin päivähoidosta: Keijo Räikkönen, Raila Tiainen-Ala-Maunus, Eija Hakala, Kirsi Halonen, Riitta Hakkarainen, Aino Mertanen, Irma Marttila, Tarmo Niemi ja Nina Onufriew, perusopetuksesta Tuulia Tikkanen ja Sari Korkalainen, neuvolatoimesta Marjo Lepistö, Raija Saavalainen Kourula ja Laura Aaltio-Kostet. Lopulliseen muotoon julkaisun on toimittanut päivähoidon kehittämiskonsultti Nina Onufriew. Ohjelman taustamateriaalina on mm. Helsingin kaupungin päivähoidon suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelma (2005), Pääkaupunkiseudun Moniku-hanke (2007) ja Mucca-hanke (2009). Se sisältää laajemman katsauksen varhaiskasvatuksen monikulttuurisuuteen ja täydentää siten vuonna 2011 uudistettua Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaa ja Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Ota koppi! ohjelma valmistuu osana työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kuntaliiton, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin yhteisrahoituksella toteutettavaa Osallisena Suomessa -hanketta. Ohjelma on laadittu Helsingin kaupungin sosiaali-, opetus- ja terveystoimen yhteistyönä. Ohjelma sisältää toimintamallin, joka perustuu lapselle ominaisiin toimintatapoihin. Mallin toteutuksessa ovat mukana lapsi, lapsen vanhemmat ja koulun ja päivähoidon henkilökunta. Neuvolan laajennetulla 4-vuotistarkastuksella on yhteys Ota koppi! ohjelmaan. Mallin toteutus on myös osana lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa (Leops) sisältäen jatkumon ja lapsen kielellisen tuen perusopetuksen toiselle luokka-asteelle saakka. 3

4 1 Monikulttuurisuus Helsingin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 4

5 Helsingin päivähoidossa ja esiopetuksessa on paljon eri puolilta maailmaa muuttaneiden perheiden lapsia. Monikulttuurisuus tuo uudenlaista sisältöä varhaiskasvatuksen toimintaympäristöön. Omia etnisiä tai kielellisiä vähemmistöryhmiämme Suomessa ovat saamenkieliset ja romanit sekä viittomakieliset. Helsingissä järjestetään päivähoitoa myös saamen kielellä. Vuonna 2011 yli 11 % Helsingin väestöstä oli muunkielisiä. Helsingin väkiluvun kasvu tulevina vuosina perustuu pitkälti muunkielisen väestön määrän kasvamiseen. Varhaiskasvatuksella on merkittävä asema maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutumisessa ja heidän lastensa elämänlaadun ja tulevaisuuden rakentumisessa. Lasten kulttuurinen tausta otetaan huomioon varhaiskasvatuksessa kehittämällä eri hoito-, kasvatus- ja opetustilanteisiin sopivia toimintatapoja. Helsingissä laaditaan jokaiselle lapselle varhaiskasvatuksen suunnitelma, lapsen vasu. Suunnitelmaan sisältyy kaksikielisyyden suunnitelma, joka toimii pohjana lapsikohtaisen työn suunnittelulle ja arvioinnille. Esiopetusvuonna laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Monikulttuurista varhaiskasvatusta on Helsingissä kehitetty erilaisin hankkein 1990-luvulta lähtien. Yhteinen perusta luotiin 2005, jolloin laadittiin Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä (S2)-suunnitelma. Päivähoitoalueille perustettiin hoito- ja kasvatushenkilökunnan verkostot yhteistyön ja osaamisen vahvistamiseen. Jokaiseen päivähoidon toimipisteeseen valittiin S2-yhdyshenkilö ja alueille nimettiin S2-vastuuesimiehet. S2-lastentarhanopettajien (S2-lto) työpanosta kohdennettiin päiväkoteihin ja alueellisiin verkostoihin. Aito ja luonteva varhaiskasvatus on mahdollista, kun varhaiskasvattajat pystyvät eri kulttuurien kasvatuksellisten ominaispiirteiden, arvojen ja käyttäytymismallien ymmärtämiseen. Tämä merkitsee, ettei kieltä, erilaisten kulttuuritaustojen ilmiöitä ja uskontoja enää koeta yhteistoiminnan esteinä sen enempää kuin muitakaan ihmisten erilaisia ominaisuuksia ja tapoja. Monikulttuurinen opetus on laadukkaan opetuksen tarjoamista kulttuurisesti ja etnisesti monimuotoisessa yhteiskunnassa, ja samalla se on keino taata jokaiselle lapselle oikeudenmukaista kohtelua ja kasvatusta (Paavola-Talib 2011, 235). 1.1 Kulttuurien välinen kohtaaminen ja henkilöstön valmius (interkulttuurinen kompetenssi) Helsingin päivähoidossa puhutaan yleisesti monikulttuurisesta varhaiskasvatuksesta, jonka rinnalla esiintyy termi interkulttuurinen kompetenssi. Interkulttuurisuus on vuorovaikutusta kulttuurien välillä. Siinä korostuu ajatus tietoisuudesta, herkkyydestä ja vuorovaikutustaidoista sekä halu toimia erilaisissa kulttuurien kohtaamisen tilanteissa. Kompetenssin eli osaamisen voi nähdä yksilöllisenä ominaisuutena, joka selittää myös onnistumista työtehtävissä ja -tilanteissa (Ruohotie 2003a, 5). Tämä termi sisältää myös toiminnan, asenteet ja muut ammatilliset taidot. Tärkeää on itsensä kehittäminen ja elinikäisen, aktiivisen oppijan roolin sisäistäminen. Oppiminen puolestaan edellyttää jatkuvaa omien näkemysten ja asenteiden reflektointia (ks. Jokikokko 2002). Interkulttuurisen herkkyyden kannalta on välttämätöntä omien ennakkoluulojen kohtaaminen ja asenteiden tarkistaminen. Kulttuurisen tietoisuuden voi nähdä oman itsensä ja oman kulttuuritaustansa tuntemisena. Kulttuurinen tietoisuus on lisäksi tietoa toisista kulttuureista ja ihmisistä. Interkulttuurisesti pätevällä ihmisellä on taito olla kriittinen, nähdä ja ymmärtää asioita monesta näkökulmasta sekä taito asettua toisen asemaan ja tuntea myötätuntoa. Hänellä on myös kyky sopeutua, toimia ja vaikuttaa muuttuvissa olosuhteissa. Ota koppi -ohjelmassa korostetaan arjen toimintaa ja henkilöstön vuorovaikutusta lapsen ja vanhempien kanssa. Voidaan puhua myös sensitiivisyydestä ja toisen henkilön arvostamisesta. Englanninkielisen competence sanan voi suomentaa pystyvyydeksi, pätevyydeksi, kyvyksi tai kelpoisuudeksi. Jokikokko (2002) suosittaa käyttämään sanaa valmius interkulttuurisesta kompetenssista puhuttaessa. 5

6 1.2 Kasvatuskumppanuus ja vanhempien osallisuus Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja päivähoidon välistä yhteistyötä, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat yhdessä tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuus on yhdessä kasvattamista, ja vastuu vuorovaikutuksesta vanhempien kanssa on varhaiskasvatuksen ammattilaisella. Kasvatuskumppanuuden pohjana on molemminpuolinen luottamus, kunnioitus ja tasavertaisuus. Vanhemmille tulee kertoa, että henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus, eikä perheen asioista kerrota ulkopuolisille. Vanhemmille kerrotaan myös, että keskusteluihin varataan tarvittaessa tulkki ja tulkilla on vaitiolovelvollisuus. Vanhempia kiinnostavat arjen turvallisuus, ruokailu, ulkoilu, retket, päivälepo ja niiden järjestelyt. Vanhemmille annetaan mahdollisuus vaikuttaa, kun heille kerrotaan monikulttuurisesta varhaiskasvatuksesta, sen sisällöistä ja tavoitteista, ja kutsutaan vanhemmat tutustumaan päivähoidon toimintaan. Erilaisuuden ymmärtäminen vaatii oman kulttuurin tuntemista. Kulttuurien väliset erot ja niiden syyt tulee tunnistaa, kulttuurien erilaisista piirteistä kannattaa keskustella ja kysyä avoimesti. Luonteva suhtautuminen erilaisia kulttuureita ja uskontoja kohtaan helpottaa luottamuksen ja kasvatuskumppanuuden rakentumista. Vanhemmat ovat oman kulttuurinsa parhaita asiantuntijoita, joten on hyvä kysyä vanhemmilta, miten he toivovat kulttuuriaan käsiteltävän päivähoidossa. Mikä on esimerkiksi tärkein huomioon otettava juhla islamilaisen, buddhalaisen, hindulaisen, tai ortodoksiperheen lapselle. Lapsen vasu turvaa sen, että lapsen ääni kuullaan ja vanhempien toiveet varhaiskasvatuksesta otetaan huomioon. Monikulttuurisessa Helsingissä lapsella on mahdollisuus tutustua jo päivähoidossa erilaisiin kulttuureihin, tapoihin ja tottumuksiin. Ne havainnot ja asenteet, jotka lapsi omaksuu päiväkodissa, vaikuttavat hänen käytökseensä kun hän menee kouluun. Lasta opetetaan kunnioittamaan erilaisuutta, liittyipä ne sitten ihon väriin, kulttuuriin, uskontoon, kieleen tai vammaisuuteen. Kaikki lapset ovat erilaisia ja ainutlaatuisia. Kasvattaja tarttuu lasten kysymyksiin avoimesti, se auttaa lasta arvostamaan moniarvoisuutta Aikuinen kielen kehityksen tukijana Vanhempia kuuntelemalla saadaan tietoa lapsen taidoista ja aikaisemmista kokemuksista, jotka ovat pohjana uuden (kielen) oppimisessa. Hyvä yhteistyö vanhempien kanssa edellyttää halua ja rohkeutta vuorovaikutukseen sekä molemminpuolista kunnioitusta ja kiinnostusta. Hyvä vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä tukee lapsen kielen kehitystä. Aikuisen kiinnostus ja sitoutuneisuus ovat perustana vuorovaikutussuhteen syntymiselle. Aikuisen tulee tiedostaa sanattoman viestinnän merkitys osana vuorovaikutusta ja oppimista. Ilmeet ja eleet kertovat usein enemmän kuin sanat. Huomiotta jättäminen, olkapäiden kohauttelu ja merkitsevät silmäykset kertovat lapselle, ettei häntä arvosteta. Sensitiivinen aikuinen havaitsee lapsen sanattomat aloitteet (esimerkiksi katseen) ja vastaa niihin. Tällöin lapselle tulee tunne, että aikuinen on kiinnostunut hänestä ja haluaa ymmärtää. On hyvä tiedostaa, että suomea puhumatonkin lapsi ymmärtää, milloin hänestä tai hänen perheestään keskustellaan. Kieltä opettelevat lapset tarvitsevat aikuisen apua ja ohjausta päästäkseen mukaan leikkiin. Aikuisen on tärkeää olla mukana leikissä sanoittamassa ja auttamassa lasta ymmärtämään, mistä leikissä on kysymys. Lapsi oppii kieltä ja leikkikulttuuria seuraamalla ja jäljittelemällä muita lapsia ja aikuisia. Kielen kehitykselle on tärkeää, että lapsi saa ystäviä. Aikuinen voi auttaa alkuun uusia ystävyyssuhteita esimerkiksi vaihtelemalla vakiintuneita leikkipareja. Aikuiset ovat vastuussa lasten kielen oppimisesta. Lapsi ei opi kieltä, jos hän kuulee sitä vain passiivisesti taustalla. Aikuisen tehtävänä on luoda kielelle merkitys. Kielen opetuksen tulee olla johdonmukaista ja suunnitelmallista. Sisällön tulee vastata lapsen tarpeeseen kehittyä. Kielen kehittymisen säännöllinen havainnointi ja dokumentointi on tärkeää, jotta voidaan tunnistaa lapsen lähikehityksen vyöhyke. Lapset oppivat kieltä eri tavoin ja aikuisen tehtävä on tunnistaa, miten lapsi oppii, missä tilanteessa ja keneltä. Aikuinen rohkaisee ja kannustaa käyttämään kieltä ja auttaa lasta ymmärtämään, mitä päivän eri tilanteissa tapahtuu esimerkiksi kuvien, ilmeiden ja eleiden avulla. 6

7 1.3 Kieli osana identiteettiä VINKKEJÄ KASVATTAJILLE: auta lasta ymmärtämään: esimerkiksi kuva tai esine aiheesta, josta keskustellaan, lauletaan, askarrellaan jne. auta lasta löytämään ystäviä tee lapsi tietoiseksi omasta oppimisestaan ja iloitse yhdessä lapsen kanssa huomioi erilaiset kielenoppimismahdollisuudet ja lapsen ominaiset tavat oppia pyydä lasta kertomaan perheestään, millaisista asioista hän pitää ja mikä tekee hänet iloiseksi muista arkitilanteiden pedagoginen hyödyntäminen kielen oppimisessa auta lasta tuntemaan oman erityisyytensä arvo KUINKA VANHEMPI VOI TUKEA LAPSEN OMAN ÄIDINKIELEN KEHITYSTÄ? anna riittävästi aikaa vuorovaikutukseen lue paljon, kerro tarinoita, juttele, pelaa ja laula rohkaise lasta käyttämään kieltä kysy, kuuntele, vastaa ja kannusta lasta käyttämään kieltä erilaisissa tilanteissa kehu! Innostus tarttuu ja kannustus rohkaisee järjestä lapselle mahdollisuuksia leikkiä oman äidinkielisten lasten kanssa monissa kirjastoissa on erikielisiä kirjoja ja järjestetään satuhetkiä useilla kielillä harrastukset, TV, elokuvat, kulttuuritapahtumat omalla äidinkielellä ovat hyvä lisä kielitaidon syventämiseen POHDITTAVAA: tiedätkö perheiden juhlaperinteet? tiedätkö mitä kieliä lapsen kotona puhutaan? havaitsetko päivittäin lapsen tekemät vuorovaikutusaloitteet? kuinka usein osallistut lasten leikkiin? tunnetko lapsen kiinnostuksen kohteet? oletko kiinnittänyt huomiota siihen, mitä puhut ja miten puhut lasten läsnä ollessa? Identiteetti on minän kokonaisuus, jonka osia mielikuvat itsestä ja minäkäsitys ovat. Se on pysyvyyden ja varmuuden tunnetta siitä, keneksi on kasvamassa. (Keltikangas- Järvinen 1994, 112.) Ota koppi! ohjelmassa korostetaan lapsen identiteetin kokonaiskehitystä. Kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat lapsen saama hyväksyntä ja huomio, vuorovaikutuksen laatu, mahdollisuus toimia leikkien, liikkuen, taiteillen ja tutkien. Kieli, äidinkieli ja kaksikieliseksi kehittyminen ovat osa minäkuvan kokonaisuutta Äidinkieli (ensikieli, kotikieli) identiteetin tukena Äidinkieli on tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Se on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla voidaan jakaa kokemuksia ja ymmärtää toisten kokemuksia. Se ei ole vain sanojen ja kieliopin osaamista, vaan kielensävyjen, tunnetilojen ja kielentajun tuntemusta. Kielen avulla yksilö rakentaa vuorovaikutustaan sekä kiinnittyy ryhmään ja kulttuuriin. Kielellä on myös tärkeä sosiaalinen ja kasvatuksellinen tehtävä. Yhteistä kieltä tarvitaan kodin lisäksi tärkeiden sukulaissuhteiden ylläpitämiseen. Lapsella on oikeus omaan äidinkieleen ja kaksikielisessä perheessä hänellä on oikeus molempien vanhempiensa kieliin. On luontevaa, että syntyperältään erikieliset vanhemmat puhuvat lapselleen omaa äidinkieltään. Kahden kielen taitajaksi kehittyäkseen lapsi tarvitsee kuitenkin tukea. Vanhemmat ovat lapsen tärkeimmät opettajat. Äidinkielen vahvistaminen ja sen arvostaminen on paras tapa ohjata monikielisyyteen. Aktiivinen kielten tukeminen tarvitsee avoimen ja äidinkieliä arvostavan ilmapiirin. Kannustavassa ilmapiirissä lapsi voi olla ylpeä osaamistaan kielistä. Lapsen kielellisillä taidoilla on myös merkitystä hänen asemaansa sosiaalisessa yhteisössä, erityisesti toisten lasten seurassa. Kun lapsi kokee, että hän voi käyttää kaikkia kieliään monipuolisesti ja, hänen identiteettinsä kaksikielisenä henkilönä vahvistuu. 7

8 1.3.2 Kielellinen tietoisuus Kielellinen tietoisuus merkitsee kielen ottamista pohdinnan kohteeksi. Huomio kiinnitetään sanojen merkityksestä niiden muotoon ja tehtävään. Kielellinen tietoisuus lisää vähitellen lapsen tutkivaa asennetta kieltä kohtaan ja ymmärrystä kielen rakentumisesta kieliopillisena järjestelmänä. Kielellisellä tietoisuudella on myös yhteys lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen. (Alanen 2006, 210; Torneus 1991a, 8 11.) Lapsella on luontainen kiinnostus kielellisiä ilmiöitä sekä eri kieliä ja kulttuureita kohtaan (Aro 2006, 59 60). Aikuisen oma kielellinen tietoisuus on tärkeää, koska monipuoliset kielenkäyttötavat, mahdollisuudet ja mallit tukevat lapsen kielellistä kehitystä. Kielellistä tietoisuutta voidaan edistää opetuksella. Se on yleistä kielikasvatusta vuorovaikutteisessa oppimisprosessissa. Opetus etenee lapsen ehdoilla. Kieltä ja viestintää koskeva tieto on kuin suunnistuskartta, jonka varassa lapsi orientoituu kulkiessaan kielellisessä maastossa (Kohonen 2000, 30). Torneus (1991a, b) jakaa kielellisen tietoisuuden neljään osaalueeseen: Kielen äännerakenteiden oivaltaminen (fonologinen tietoisuus) on tietoisuutta äänteistä ja, että sanat muodostuvat äänteistä. Lukemaan oppimisen kannalta on olennaista osata yhdistää kirjain ja äänne. Tämä tapahtuu esimerkiksi riimittelyn, lorujen, tavuttamisleikkien (rakenne, rytmi, melodia), alku- ja loppuäänneleikkien ja sanassa kuuluvien äänteiden tunnistamisleikkien avulla sekä sanan äänteiden pituuden vaihteluleikeillä (matto mato, tuli tuuli jne.) Tietoisuus sanoista (morfologinen tietoisuus) on kielen sanaston lisäksi sanojen muotojen tajuamista. Tähän liittyvät herkkyyskaudet ajoittuvat ikävuosiin 2-4. Tätä tuetaan esimerkiksi tavuttamis- ja yhdyssanaleikkien avulla (sanojen osittaminen, kokoaminen, sanat vaihtavat paikkaa, yhdyssanan muodostaminen) sekä sanojen pituuksien vertailun avulla. Tietoisuus kielen säännöistä (syntaktinen tietoisuus) on tietoisuutta lauseista ja kielen sääntöjärjestelmästä. Puheen rytmi, melodia ja sanajärjestys ilmaisevat lauseen lauseopin (syntaksi). 6-7-vuotiaat osaavat jo hyvin esimerkiksi muodostaa lauseita kuvien avulla ja täydentää niitä sanojen avulla (mm. substantiivi, verbi, adjektiivi, paikansana). Toiminnallinen ja käytännöllinen tietoisuus käyttää kieltä tilanteisiin sopivalla tavalla (pragmaattinen tietoisuus). Lapsen kielellinen tietoisuus lisääntyy lapsen kertoessa tapahtumista, kun lapselle luetaan, lasta sadutetaan ja haastatellaan. Kielellisen tietoisuuden osa-alueena (Poikkeus, Ketonen & Siiskonen 2003, 69 80) on myös sanojen merkityksen ja niiden erojen ymmärtäminen eri yhteyksissä (semanttinen tietoisuus). Tätä tuetaan esimerkiksi vertailuleikein: samamerkityksellinen sana (synonyymi), vastakohdat (antonyymi), äänne- ja kirjoitusasultaan samanlainen mutta merkitykseltään erilainen sana (homonyymi), josta esimerkkinä sana kuusi lukusanana ja substantiivina Kaksikielinen kielenkehitys Terveet lapset pystyvät omaksumaan syntymästään saakka useita kieliä. Yhä useampi lapsi syntyy kaksikieliseen perheeseen. Siksi lasten kanssa toimivien on syytä perehtyä kaksikielisyyteen. Kaksikieliseksi kasvaminen voi tapahtua joko samanaikaisesti tai peräkkäisesti, jolloin toinen kieli opitaan ensi kielen jälkeen. Kaksikielisyyteen kasvamisen prosessi vaatii runsaasti aikaa. Toisen kielen omaksumisessa erotetaan kehitysvaiheita. Lapsi jatkaa puhetta osaamallaan kielellä, vaikka on havainnut eri kielet Nonverbaali-vaiheessa lapsi kommunikoi elein ja ilmein sekä mahdollisesti muutamalla sanalla ja pyrkii olemaan vuorovaikutuksessa aktiivisesti. Vaiheen merkitys on uuden kielen kannalta aktiivisessa havainnoinnissa, hiljaisessa harjoittelussa ja ymmärtämisen karttumisessa. Tämän jälkeen lapsi alkaa käyttää uutta kieltä sähkösanomatyylisesti, kaavamaisesti (yhden sanan ilmaisut, nimeäminen, jäljittelevät ilmaisut). Viimeksi kehittyy produktiivinen kielen käyttö eli ilmaisujen yhdistely ja omien lauseitten tuottaminen. Tässä kehityksellisessä vaiheessa (ns. välikielen kausi) lapsen puheessa ilmenee vielä (kehityksellisiä) virheitä ja ääntämyksessä kuuluu ensikielen vaikutus. Lapsi voi käyttää tietoisesti kahta kieltä saman keskustelun aikana. Lapset omaksuvat toista kieltä yksilöllisesti. Omaksumiseen vaikuttavat mm. persoonallisuuteen liittyvät tekijät (ikä, kielellinen lahjakkuus, motivaatio, asenteet, sosiaalisuus, avoimuus) sekä kulttuuritekijät. Kielen omaksumisen prosessissa on paljon samaa kuin ensikielen omaksumisessa: tunnista, käytä, korjaa. Omaksumisen vaiheet voivat mennä päällekkäin tai olla eri järjestyksessä. Vaiheesta toiseen siirtyminen saattaa lapsesta riippuen kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen. Sujuvuus kehittyy nopeammin kuin tarkkuus ja monipuolisuus. Sosiaalinen kielitaito(pintasujuvuus) tarkoittaa kykyä puhua sujuvasti konkreettisista, tavallisista arkiasioista ja se saavutetaan 1-3 vuodessa. Akateeminen kielitaito (ajattelun kieli) tarkoittaa kykyä käyttää kieltä ajattelun välineenä ongelmanratkaisuissa, älyllisesti vaativissa tilanteissa, joissa ei ole ympäristövihjeiden apua. Se kehittyy 3-10 vuodessa Kaksikielisyys ei aiheuta kielen tai kognitiivisen kehityksen poikkeavuutta. 8

9 1.3.4 Lapsi toisen kielen oppijana ja osallisena Toisella kielellä tarkoitetaan kieltä, joka opitaan kohdekielisessä ympäristössä. Kieli opitaan äidinkielen rinnalle eikä sen tarkoitus ole korvata äidinkieltä. Tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys, jolloin lapsi pystyy toimimaan molemmilla kielillä ja käyttää niitä eri tarkoituksiin. Tällöin lapsi pystyy toimimaan molemmissa kulttuureissa kulttuurin odotusten mukaisesti. Toista kieltä ei tarvitse oppia täydellisesti. Kasvattajan näkemys kielenoppimisesta ja kielitaidosta ohjaa hänen tapaansa opettaa kieltä. Toisaalta hyvä kielitaito on rakenteiden hallitsemista mahdollisimman hyvin, toisaalta taas osaamista on se, että tulee ymmärretyksi kahvilassa asioidessaan. Aikuisen on tärkeä tiedostaa, että on monenlaista osaamista. Kielitaito voidaan jaotella kielen kuunteluun ja ymmärtämiseen, puhumiseen ja sanastoon, kielen rakenteeseen ja lukemisen ja kirjoittamisen valmiuteen. Suomen kieltä osaamattomalla lapsella on oma äidinkieli, kulttuuri ja kokemuksia. Opetellessaan toista kieltä, lapsi saattaa aluksi puhua omaa äidinkieltään. Jos lapsi ei tule ymmärretyksi, lapsi voi olla pitkäänkin lähes puhumaton. Hän kuitenkin seuraa puhetta ympärillään ja alkaa pikkuhiljaa toistaa sanoja ja fraaseja. Vähitellen lapsi alkaa yhdistellä sanoja ja tuottaa omia lauseita. Toisen kielen oppimista edistää lapsen kokemus osallisuudesta. Lapsella on oikeus iloita itsestään ja kokea, että muutkin nauttivat hänen läheisyydestään. Lapsella on mahdollisuus ilmaista ajatuksiaan ja kokemuksiaan sekä tuntea, että ympärillä olevat ihmiset haluavat kuulla niitä ja pitävät niitä merkityksellisinä. Lapset voivat kertoa asioista siten, kun se heille on luontaista. Usein ilmaisu ei tule huulilta, vaan on luettavissa kehosta ja ilmeistä. Osallisuus rakentuu kokemuksille siitä, että on tärkeä ja merkityksellinen omana itsenään. Lapsen oman äidinkieliset kasvattajat tutustuttavat lapsia kielikulttuuriinsa ja voivat kertoa omista toisen kielen oppimisen kokemuksistaan. Lapsiryhmän yhteinen kieli on suomi, mutta arjen tilanteet suunnitellaan pedagogisesti siten että myös vuorovaikutus lapsen omalla äidinkielellä mahdollistuu. VINKKEJÄ: keskustele lapsen kanssa päivittäin eri tilanteissa lapsi tarvitsee keskimäärin toistoa oppiakseen uuden sanan ilmeet, eleet ja kuvat auttavat puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa on hyvä sopia yhdessä käytettävät käsitteet lapsen aloittaessa päivähoidon esimerkiksi käytetäänkö sanaa näkkäri, näkkileipä vai leipä aikuisen esittämät avoimet kysymykset mahdollistavat kielen prosessoinnin (avoin kysymys: mitä söit aamulla? suljettu kysymys: söitkö aamulla puuroa?) muistathan antaa lapselle aikaa prosessoida vastauksen liikunta, taiteilu, sääntöleikit ja pelit tukevat lapsen osallisuutta, koska ne eivät vaadi samanlaista kielellistä osaamista kuin mielikuvitusleikit sadutus kuvien avulla tukee kertovan puheen kehittymistä (huomioi kuvat eri kulttuureista) aloitteleva kielenoppija voi kertoa omin sanoin aikuisen lukeman pienen kertomuksen d=15835&contentlan=1&culture=fi-fi makingfriends.com/friends/f_pick_freinds_cqolor. htm POHDITTAVAA: Onko sinulla ja työtoverillasi yhteneväinen käsitys lapsen osaamisesta? Miten mahdollistetaan vuorovaikutus sekä lasten että aikuisten kanssa? Miten laajennat lapsen kielen oppimista suunnitelmallisesti? Onko päivittäin toimintaa, johon voi osallistua ilman kieltä esimerkiksi kuvasta näyttämällä tai eleellä? 9

10 1.3.5 Suomi toisena kielenä opetus Helsingin varhaiskasvatuksessa Suomi toisena kielenä (S2) -opetus on osa lapsiryhmän toimintaa, silloin kun ryhmässä on muuta kuin suomea äidinkielenään puhuva lapsi. Lapsella on oikeus tavoitteelliseen ja säännölliseen S2-opetukseen. Kasvattajat toimivat lasten kielen mallina arjen vuorovaikutustilanteissa (leikin, ohjatun toiminnan sekä ruokailu-, ulkoilu- ja lepohetkien yhteydessä). S2-opetuksen tehtävänä on kehittää kokonaisvaltaisesti lapsen suomen kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta, jotta hän pystyy ilmaisemaan itseään. Yhdessä äidinkielen kehittymisen kanssa S2-opetus tukee kaksikielistä identiteettiä ja vahvistaa lapsen toiminnallista kaksikielisyyttä. Lapsen osallisuus ryhmän jäsenenä lisääntyy, kun häntä rohkaistaan ja ohjataan kasvamaan vähitellen aktiiviseksi puhujaksi ja kuuntelijaksi monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa. Ryhmän jäsenenä lapsi harjaantuu kuuntelemaan kertomaan ja ilmaisemaan toiveitaan, mielipiteitään ja ajatuksiaan. Henkilökunta saa työlleen tukea toimiessaan yhdessä alueellisen suomi toisena kielenä lastentarhanopettajan (S2-lto) kanssa. S2-lto tekee työtä yhdessä hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien kasvattajien kanssa. Suunnitelmallinen työ kohdentuu sekä lapseen yksilönä että lapsiryhmän toimintaan. Hän tukee kasvattajien työtä mm. mallintamalla S2-opetusta lapsiryhmissä. Lapsihavainnointi ja kielen opettaminen tapahtuu suunnitelmallisesti monipuolisen toiminnan yhteydessä. Henkilöstön osaamista kehitetään myös S2-lto:n järjestämissä konsultaatioissa, alueellisissa verkostoissa ja koulutustilaisuuksissa. VINKKEJÄ: Kaksikielisyyden suunnitelma Lapsen vasussa ja leopsissa Kaksikielisyyden suunnitelma sisältää sekä äidinkielen tukemisen kotona ja päivähoidossa että suomen kielen oppimisen tuen päivähoidossa ja esiopetuksessa. Suomi toisena kielenä oppimisen tavoitteet perustuvat lapsen tarpeisiin ja vanhempien kanssa yhdessä laadittuun kaksikielisyyden suunnitelmaan. Kielen opetuksen ja muun toiminnan tulee vastata lapsen ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita, menetelmiä ja arviointia. Kaksikielisyyden suunnitelma kirjataan Lapsen vasuun ja Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Äidinkielen tukemisessa vastuu on vanhemmilla. Keskustelussa selvitetään mitä kieliä kotona puhutaan ja keskustellaan oman äidinkielen merkityksestä sekä kaksikielisyyden hyödyistä. Äidinkielen osioon kirjataan lapsen kotona puhutut kielet sekä sen hetkinen äidinkielen taito. Vanhemmille kerrotaan, mitä ikätasoinen äidinkieli tarkoittaa sekä autetaan keskustelulla ja kysymyksillä vanhempia arvioimaan lapsen kielitaitoa ja tuetaan vanhempia oman äidinkielen vahvistamisessa. Vanhempien kanssa sovitaan yhdessä miten lapsen äidinkieltä tuetaan kotona ja päivähoidossa ja sopimukset kirjataan kaksikielisyyden suunnitelmaan. Suomen kielen osioon kirjataan lapsen suomen kielen taito ja miten kielen oppimista tuetaan yksilöllisesti päivittäisessä toiminnassa, arjen tilanteissa ja pienryhmissä. Lisäksi sovitaan miten lapsen suomen kielen oppimista seurataan ja havainnoidaan sekä milloin suunnitelmaa arvioidaan. Kaksikielisyyden suunnitelma siirtyy Leopsin mukana kouluun, jolloin opettaja saa tietoa lapsen äidinkielen ja suomen kielen osaamisesta. Lapsen aloittaessa päivähoidossa vanhempien kuvat ja keskeiset turvasanat omalla äidinkielellä sekä pehmeä lasku auttavat lasta alkuun. Toiminnan selkeä struktuuri: kuvin tuettu toiminta, ruokailu ja pukeminen, lauluhetkelle kuvitetut laulut tai roolivaatteet, lukuhetket sovittuna päivittäin riittävän pitkäkestoiset liikunnan, musiikin ja kielen teemat varmistavat sanaston tutuksi tulemisen Pienryhmä lisää vuorovaikutusta ja mahdollistaa lasten ideoiden ja innostuksen käyttöön ottamisen ( nyt nää on suuria karhuja ). S2-opetukseen liittyviä toimintoja varhaiskasvatuksessa sekä S2-lto:n tehtäviä toimintavuoden aikana kuvataan Monikulttuurinen toimintavuosi -dokumentissa. 10

11 2 Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen 11

12 2.1 Lapselle ominaiset tavat toimia Lapselle ominaisia tapoja toimia, ajatella ja oppia ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja ilmaiseminen taiteen keinoin. Toiminnoissa toteutuu kielen merkitys, sisällölliset orientaatiot ja oppiminen. Lapsille ominaiset toiminnan tavat ovat hyviä luovien, kognitiivisten ja sosiaalisten prosessien kasvualustoja, jotka tuottavat erityisesti lasten itsensä tuottamaa varhaiskasvatuksen lastenkulttuuria: satua ja fantasiaa, jossa lapsilla tulee olla aikaa ja mahdollisuus viipyä. Leikissä lapsen sisäinen ja ulkoinen maailma kohtaavat, sillä leikin avulla lapsi prosessoi kokemaansa, näkemäänsä ja kuulemaansa. Leikki edistää mielikuvitusta ja persoonallisuuden ja abstraktin ajattelun kehittymistä. Leikin rakentaminen ja leikki edellyttävät usein uusia, ennen kokeilemattomia ratkaisuja ja jatkuvaa neuvottelua sekä yhteistoimintaa koko ryhmän kanssa. Leikissä leikkikavereiden lisäksi on tärkeää aikuisen tuki ja kielellinen malli kielen oppijalle. Liikkumalla lapsi oppii motorisia taitoja, erilaisia asioita ja käsitteitä. Liikkuminen on usein myös osa leikkiä, jossa sosiaaliset prosessit kehittyvät yhteisten pyrkimysten, säännöistä sopimisen ja yhdessä ajattelemisen kautta. Kehollinen ja kokemuksellinen oppiminen virittää ja ylläpitää luovia prosesseja. Tutkiminen on lapsen luontainen tapa oppia ja tutustua ympäristöönsä. Lapselle on tärkeää, että hänen pohdintansa ja tutkiva ihmettelynsä on merkityksellistä, palkitsevaa ja ylläpitää sekä vahvistaa oppimisen iloa. Tutkiminen laajentaa kokemusmaailmaa, tuo esille ja tukee luontevasti käsite- ja sanavarastoa sekä auttaa syiden ja seurausten oivaltamista. Tutkiminen on myös sosiaalista toimintaa, jossa yhdessä koetaan tutkimisen iloa. leikkimällä LAPSILÄHEINEN tutkimalla KIELI & KULTTUURI liikkumalla 2.2 Pedagoginen oppimisympäristö Meidän tehtävämme on opettaa juuri niitä lapsia, joita meillä on. Ei niitä lapsia, joita meillä joskus oli, ei niitä lapsia, joita toivoisimme päiväkodissa olevan eikä niitä lapsia, jotka ovat olemassa vain kuvitelmissa. Se tarkoittaa, että meidän on tarjottava oppimisympäristö, joka on yhtä monipuolinen kuin ihmisyys itse. (Torontolaisen koulun rehtoria Chris Penseä mukaillen) MENETELMÄT OPPIMISEN ILO MENETELMÄT TOIMINTAKULTTUURI taiteilemalla SISÄLLÖT & SISÄLTÖALUEET Kulttuuri ja sen sisällöt vetävät lasta puoleensa Taiteileminen on luovaa ilmaisua, taiteellista kokemista, tekemistä ja ilmaisemista. Kaikessa taiteilemisessa keskeistä on, että ympäristö kannustaa lasta elämykselliseen toimintaan. Taiteilemiseen liittyy aina kokonaisvaltaisuus, yhteisöllisyys ja vuoropuhelu sekä kulttuurin läsnäolo. Lapselle ominainen tapa toimia ja oppia vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallisuuttaan. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Kasvattajan herkkyyttä on havainnoida lapsen yksilöllinen kasvu ja kehittymisen tarpeet. Kasvattajalle avautuu kanava lasten ajatteluun ja maailmaan, kun he toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä havainnoivat lasten toimintaa. Havaintojen, dokumentoinnin ja arvioinnin kautta kasvattaja vastaa lasten tarpeisiin ja rakentaa toimintaa ja opetusta lasten omille kokemuksille. Toimivan vuorovaikutuksen perusedellytyksenä on turvallinen tunneilmasto, jossa erilaisten tunteiden ilmaiseminen on hyväksyttävää. Vasu-työkirja 12

13 Oppimisympäristön suunnittelun perustana ovat toimintaan osallistuvat lapset ja lapsiryhmä. Suunnittelussa otetaan huomioon lasten kehitystaso, kulttuuritausta ja sen hetkiset mielenkiinnon kohteet. Oppimisympäristö elää koko ajan. Oppimisympäristössä on merkityksellistä vuorovaikutuksellisuus. Hyvä kielellinen oppimisympäristö perustuu ennen kaikkea positiiviseen ilmapiiriin ja lämpimään lasta arvostavaan vuorovaikutukseen. Aikuisen tulisi mahdollistaa lasten keskinäinen yhdessäolo ja vuorovaikutus kaikissa tilanteissa. Hyvä oppimisympäristö tukee yhdessä toimimista, tietojen jakamista ja mahdollistaa yhteisen keskustelun. Ilmapiirin luominen on aikuisen vastuulla. Positiivinen ja kannustava ilmapiiri, jossa lapsi kokee olonsa tervetulleeksi ja hyväksytyksi, tukee lapsen oppimista. Kieltä opetteleva lapsi tarkkailee aikuisen sanatonta viestintää ja rakentaa sen pohjalta kuvaa itsestään kielen oppijana. Hyvin suunniteltu ja rikas oppimisympäristö ei riitä, jos aikuinen on etäinen ja lasta kuulematon. Kuuntelemalla ja havainnoimalla lasta saadaan selville, mitkä asiat ovat lapselle tärkeitä ja mistä hän on kiinnostunut. Lapselle itselleen merkittäviä tekijöitä ovat vuorovaikutus toisten lasten kanssa ja lapsiryhmä. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia ja sen kautta hän oppii myös kieltä. Vaihtelemalla teemoja leikkipisteissä, lapsi saa uutta sanastoa ja kielen käyttöön avautuu uusia mahdollisuuksia. Hyvä oppimisympäristö herättää lapsen uteliaisuuden ja houkuttelee kokeilemaan ja tutkimaan. Oppimisympäristön suunnitteluun kuuluu myös se, miten ympäristö on pedagogisesti järjestetty. Eri kielten ja kulttuurien tulee näkyä varhaiskasvatuksessa. Lapsi tarvitsee samaistumisen kohteita kulttuuri identiteettinsä ja minäkuvansa vahvistamiseksi. Esimerkiksi mahdollisimman monimuotoinen kuvamaailma tekee jokaisen lapsen näkyväksi ryhmässä. Lapsella ja vanhemmilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa oppimisympäristön suunnitteluun, rakentumiseen ja edelleen kehittymiseen yhdessä henkilökunnan kanssa. Pedagogiseen oppimisympäristöön kuuluu myös kielen kehitystä tukevan monipuolisen materiaalin valmistaminen, hankkiminen ja käyttäminen. VINKKEJÄ, KUINKA KULTTUURIT SAADAAN NÄKYVÄKSI OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ: askarrellaan kotitalot, joissa on perheenjäsenten kuvat tervehdyksiä ja fraaseja eri kielillä seinille esim. hyvää huomenta kaikilla niillä kielillä, joita ryhmässä puhutaan seinälle juhlien vuosiympyrä, johon vanhemmat merkitsevät omat tärkeät juhlapäivät tehdään yhdessä lasten kanssa karttoja, lippuja ja eri kielten aakkoset tehdään vanhempien kanssa lapsen oma katselukirjan, jossa on lapselle tärkeiden ihmisten kuvia esikouluikäisen lukemaan oppimista tukee, jos hän näkee myös äidinkielellään kirjoitettua tekstiä päiväkodissa esimerkiksi äidinkieliset kirjat eri maiden perinneleikit ja sadut sekä musiikin kuunteleminen ja laulaminen POHDITTAVAA: Onko lapsilla mahdollisuuksia keskusteluun myös aikuisen ohjaaman toiminnan aikana? Kuinka monta ystävää lapsella on ja pääseekö hän mukaan leikkeihin? Näkyykö monikulttuurisuus kirjoissa, seinillä ym. olevissa kuvissa, leluissa ja peleissä? Kuinka usein muuntelet lasten leikkipisteitä? Millaisia ovat välineet ja materiaalit kielen oppimisen kannalta ja onko niitä riittävästi? Kuunteletko ja puhutko jokaiselle lapselle päivittäin? Miten hyödynnät ulkoilun ja retket kielen oppimisessa? 2.3 Toiminnallinen valikko 13

14 3 Havainnointi, dokumentointi ja arviointi 14

15 Havainnoinnin avulla kehitetään toimintaa. Tarkastellaan sitä mitä lapsi tekee tai mitä leikissä tapahtuu. Havainnoimalla saadaan tietoa myös lapsen kielitaidosta. Havainnonti voidaan jakaa vapaaseen tai osallistuvaan havainnointiin. Lapsen vasun kielenkehityksen suunnitelmaan kerätään tietoa havainnoiden. Vapaassa havainnoinnissa seurattavat asiat määritellään vain yleisluontoisesti. Vapaa havainnointi saattaa tuottaa aluksi runsaasti aineistoa. Muistiin kirjoittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Muistin tukena voi käyttää myös videointia tai nauhoittamista. Havainnoinnin tarkoituksena voi olla tiedon saaminen lapsen kielitaidosta. Voidaan tarkastella sitä, missä vaiheessa lapsi on suomen kielen oppimisessa. Vanhemmat voivat puolestaan tarkastella sitä, kuinka lapsi hallitsee oman äidinkielensä. Olennaista on, että havainnoista keskustellaan ja ne johtavat toiminnan kehittämiseen lapsen kielen kehitystä tukevaksi. Toiminnan kehittämisen ja tiedon saannin apuna voidaan käyttää myös arviointia. Arvioinnin perustella saadaan tietoa lapsen suomen kielen kehitysvaiheista itselle, vanhemmille, lapselle, sekä muille lapsen kanssa toimijoille. Kielen kehityksen arvioinnin osaalueina voivat olla kuuntelu, ymmärtäminen, puhuminen ja sanasto. Kettu-testi (Korpilahti- Eilomaa) on tarkoitettu 3-vuotiaan suomenkielisen lapsen puheen ja kielentaitojen arvioinnin tueksi. Sitä voidaan käyttää 3-5-vuotiaan eri kieli ja kulttuurisen lapsen suomen kielen arvioinnissa, kun hän on osallistunut suomenkieliseen toimintaan noin vuoden verran. Kartoituksen kautta voidaan toimintaa suunnitella lapsen suomen kielen oppimista tehostavaksi. Kettu-testin osa-alueet ovat: nimeäminen, kielen ymmärtäminen, toimintaohjeiden ymmärtäminen, ääntäminen ja puheen ymmärrettävyys, kertova puhe, taivutusmuotojen sekä värien ja lukumäärän hallinta ja lausepituus. Lauran päivä (Laitala) on suomen kielen materiaali, joka on tarkoitettu esiopetusikäisen suomea toisena kielenä puhuvan lapsen suomen kielen kartoitukseen, arkipäivän kielenkäyttötilanteiden arvioinnin tueksi. Materiaali tärkein osio on sanasto, joka on jaettu esiintymistiheydeltään päivittäisestä melko harvinaiseen sanastoon. Materiaali pitää sisällään myös sanojen tunnistamista, kielen rakenneasioita ja vapaata kerrontaa. Kartoituksen tulosten perusteella voidaan suunnitella kielen oppimista edistävää toimintaa. Arvioinnin apuna voidaan käyttää mm. erilaisia puheen ja kielen kehityksen arviointimenetelmiä, kuten Kettu-testi ja Lauran päivää. Päivähoidon työntekijöillä on käytössään myös omia hyväksi havaittuja seuranta- ym. lomakkeita, jonka avulla seurataan lapsen suomen kielen oppimisen edistymistä. 15

16 4 Lapsen kielen ja puheen kehityksen tukeminen neuvolassa 16

17 4.1 Kielen oppiminen eri kulttuureissa Lapsen kielelliseen kehitykseen liittyy tärkeänä ilmiönä ns. kielellinen sosiaalistuminen. Länsimaisissa kulttuureissa lapsi omaksuu kieltä varhaisvaiheissa yksilökeskeisesti, jolloin vanhemmat käyttävät runsaasti kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta, muuttavat omaa puhettaan lapselle sopivammaksi, sekä sanoittavat ympäristön ilmiöitä, asioita ja tapahtumia. Lapsen ensimmäisiä sanoja odotetaan ja jo ensimmäisille ääntelyille annetaan merkityksiä. Kirjojen ja lukemisen maailmaa pidetään tärkeänä. Monissa perinteisissä kulttuureissa lapsi oppii kielen yhteisöllisesti, jolloin lapsi oppii kielen kuuntelemalla aikuisten ja muiden lasten puhetta, katsomalla ja seuraamalla. Aikuiset puhuvat vähemmän suoraan lapselle, sanottavat niukemmin asioita ja mm. mieluummin toistavat lausetta kuin muokkaavat sitä lapselle sopivammaksi. Molemmilla tavoilla lapsi oppii hallitsemaan äidinkielensä muutaman vuoden iässä. Yhteisöllisessä kielenkehityksessä lapsen kieliyhteisönä on kuitenkin koko kylä. Monella perheellä ei enää ole tätä laajaa yhteisöä ympärillään, joten vastuu kielen kehityksestä siirtyy suoremmin vanhemmille. Vanhemmilla saattaa olla se käsitys, että kieli syntyy itsestään iän ja kasvamisen myötä, eivätkä välttämättä näe yhteyttä lapsen esikielellisten taitojen kehittymisen, hänen kuulemansa puheen ja muiden kielellisten virikkeiden ja lapsen kehittyvän kielen oppimisen välillä (Lindholm, 2011). Vanhemmat saattavat myös puhua lapsilleen osittain suomea, joka ei ole suositeltavaa lapsen oppiessa tällöin samat virheet, mitä vanhemmalla on puhuessaan itselleen vierasta kieltä. Äidinkieli on lapsen tärkein kieli. Oman äidinkielen hallinta edistää lapsen kielellistä kehitystä, vahvistaa itsetuntoa ja kulttuurista identiteettiä ja luo pohjan muiden kielen oppimiselle. Kun äidinkielen rakenteet, sana- ja käsitevarasto ovat kunnossa, on helpompaa oppia myös toisen kielen rakenteet, sana- ja käsitevarasto. Kun omalla äidinkielellä kertominen, kuvailu ja keskustelu sujuu, sujuvat ne helpommin myös toisella kielellä. (Kulttuurikeskus Caisan kielikurssit) Äidinkielen johdonmukainen tukeminen kotona on lapsen kielelliselle kehitykselle välttämätöntä. Vanhempia tulisi kannustaa tarjoamaan mahdollisimman monipuolista äidinkielen mallia (lukeminen, tarinointi, laulaminen, loruilu). Kaksikielisissä perheissä on tärkeää, että kumpikin vanhempi käyttää omaa äidinkieltään. Vaikka lapsi itse käyttäisi toista kieltä puhuessaan isälle tai äidille vanhemman on säilytettävä oma kielensä. Jos lapsi ei tiedä jotain sanaa ja sanoo sen toisella kielellä, vanhempi toistaa sanan omalla kielellään ja myös toistaa lapsen kertoman omalla äidinkielellään. Vaikka lapsi ei aktiivisesti käyttäisikään vanhemman puhumaa kieltä, kielen ymmärtäminen kehittyy, lapsi oppii ymmärtämään kieltä ja kommunikoimaan vanhemman kanssa, mikä innostaa häntä yrittämään myös puhumista vanhemman kielellä. Kieltä kehittää myös arjessa tapahtuva askarointi, ruuanlaitto, pelaaminen, pöytäkeskustelut omalla äidinkielellä. Oleellista on, että kieltä käytetään aktiivisesti eri tilanteissa: lasta puettaessa nimetään vaatekappaleita, kaupassa keskustellaan siitä, mitä ostoskärryihin laitetaan. Jo pienetkin asiat voivat auttaa kielen kehitystä isoja askeleita eteenpäin. Sillä, miten ja kuinka paljon puhutaan, on merkitystä lapsen kielen kehitykselle (Latomaa et al., 2007, s. 157). Jokainen arkipäivän tilanne voi olla lapselle kielenoppimistilanne. Vanhempien vahva motivoiminen oman äidinkielen käyttöön tulisi tapahtua jo aivan varhaisissa neuvolakontakteissa, jopa perhevalmennuksessa. Vanhempia on hyvä muistuttaa myös siitä, että vauva on valmis vastavuoroiseen vuorovaikutukseen jo heti ensimmäisistä päivistä alkaen. Vauvalle voi ja kannattaa puhua, vaikka hän ei vielä sanallisesti vastaakaan. Hänellä on kuitenkin käytössään monia ei-kielellisiä kontaktikeinoja ja ennen kaikkea hänellä on halu ja tarve olla vuorovaikutuksessa aivan varhaisimmista hetkistä alkaen. Vauvan ääntelyyn vastataan ja samalla sitä vahvistetaan. Lapsen esikielelliset taidot ennustavat myöhempää kielellistä kehitystä, ja ne kehittyvät varhaisessa vuorovaikutussuhteessa. Vanhemmilla on siis esikielellisten taitojen arvioinnissa keskeinen merkitys yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Usein pelkkä asioiden esille ottaminen ja sitä kautta lisääntyvä tietämys auttavat vanhempia tehostamaan omia arkisia toimiaan lapsensa viestinnän aktivoimiseksi ja kehityksen tukemiseksi. Yhdessä havainnoidaan lapsen valmiuksia: esim. katsekontaktin haku, tunneilmaisut ja niihin vastaaminen, minkälaista on varhainen ääntely, jokelteleeko lapsi monipuolisesti 6-7 kk iässä, käyttääkö lapsi kommunikatiivisia eleitä (osoittaminen, vilkuttaminen, poistyöntäminen), saako aikuinen lapsen mukaan sosiaalisiin leikkeihin (kukkuu-leikit, piilotusleikit) (Loukusa et al., 2011, s ). Ks. tarkemmin taulukko liitteistä (liite 3). Leikkiminen on hyvä vuorovaikutuksen väline jo aivan pienillä lapsilla. Suomessa arvostetaan leikkiä vuorovaikutuksen sekä uusien asioiden oppimisen välineenä. Leikit myös tukevat lapsen kielen ja ajattelun kehitystä. Leikki on kulttuurisidonnainen asia. Eri kulttuureissa nähdään leikin arvo eri tavoilla. Neuvolassa kannattaa kuitenkin rohkaista vanhempia leikkimään lastensa kanssa. Aikuinen voi rikastuttaa lapsen leikkiä ja käyttää leikkiä kielen opettamiseen. Kun lapselle leikkitilanteissa toistaa erilaisia mahdollisuuksia käyttää sanoja ja yhdistellä sanoja lauseiksi, lapsi oppii äidinkieltä huomaamatta. 17

18 Lukeminen ja kirjojen katselu lapsen kanssa on oiva tapa olla läheisessä vuorovaikutuksessa ja samalla edistää kielen kehitystä: ymmärtämisen taidot kehittyvät, sanavarasto kasvaa ja ajattelun taidot kehittyvät kun katsellaan yhdessä kirjan kuvia, nimetään niitä ja keskustellaan niistä. Vanhemmille kannattaa kertoa kirjastopalveluista (kirjaston tapahtumat). Joissakin kulttuureissa on lukemisen sijaan vahva suullisen kertomisen perinne, siihen kannattaa vanhempia myös kehottaa. Luku- ja kirjoitustaidon puute ei ole este saduille ja tarinoille, sillä kertomiseen ja loruiluun ei tarvita valmista kirjaa. Liika TV:n katselu ja tietokonepelien pelaaminen eivät kehitä vuorovaikutusta. Materiaalia: Vuorotellen, opas vuorovaikutukseen ja kielen kehityksen alkuvaiheisiin (suomi, englanti, venäjä) vuotiaan lapsen laaja terveystarkastus 4-vuotiaan lapsen terveystarkastus on (338/2011) neuvolatoimintaa koskevan asetuksen mukaisesti laaja terveystarkastus, johon sisältyy sekä terveydenhoitajan (75 min) että lääkärin (20-30 min) tekemä terveystarkastus. Tarkastukseen kutsutaan mukaan lapsen molemmat vanhemmat ja käynnillä keskustellaan koko perheen terveydestä ja hyvinvoinnista. Vastaanotolla kysytään aina perheen elämäntilanteesta, vanhemmuudesta, tukiverkostosta ja tulevaisuuden näkymistä, perhettä kuormittavista asioista ja perheen voimavaroista. Keskustelun apuna käytetään vanhempien etukäteen kotona täyttämiä voimavaralomakkeita (suomi, ruotsi, englanti). Lisäksi vanhemmat täyttävät päihdeeli audit kyselyn (suomi, ruotsi). Kotihoidossa olevien 4-vuotiaiden monikulttuuristen lasten vanhemmille lähetetään laajan terveystarkastuksen kutsun yhteydessä myös kysely lapsen äidinkielen kehityksestä. Neuvola-asetus edellyttää myös neuvolatarkastuksista poisjääneiden lasten kutsumisen neuvolaan Yhteistyö perheen ja päivähoidon kanssa (Hyve-malli) Päivähoidossa olevan 4-vuotiaan terveystarkastus tehdään yhteistyössä päivähoidon, perheen ja neuvolan kanssa. Ennen 4-v tarkastusta päivähoidon henkilökunta käy lapsen vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma (vasu)-keskustelun. Keskustelun yhteenveto lähetetään päivähoidosta vanhempien luvalla neuvolaan. Tämän yhteenvedon avulla sekä terveydenhoitaja että lääkäri saavat tietoa lapsen vahvuuksista ja mahdollisesta tuen tarpeesta. Yhteenveto-lomakkeeseen kirjataan neuvolassa tehdyt huomiot ja mahdolliset jatkotoimenpiteet ja suunnitelmat, jonka jälkeen lomake lähetetään takaisin päivähoitoon. Vanhempien luvalla neuvolasta voidaan olla myös puhelimitse yhteydessä päivähoitoon. Kts. Hyve-malli Lene tutkimus 4v tarkastuksessa Neuvolatarkastuksessa terveydenhoitajan työvälineenä on Niilo Mäki instituutin kehittämä leikki-ikäisen lapsen neurologinen arviointimenetelmä Lene. Lene-tutkimus sisältää lähi -ja kaukonäön tutkimukset, arviot motorisista taidoista, poikkeavista liikkeistä, vuorovaikutustaidoista, tarkkaavaisuudesta ja motivoitumisesta, puheen tuottamisesta, puheen ymmärtämisestä ja käsitteistä, kuullun hahmottamisesta, silmä-käsi-yhteistyöstä, leikistä ja omatoimisuudesta. Kielellistä kehitystä Lenessä tutkitaan antamalla lapselle kaksiosaisia ohjeita. Kuvien avulla arvioidaan kertovan puheen tuottamista ja varta vasten pääkaupunkiseudun lapsille suunnitellun kuvataulun avulla kysymysten ymmärtämistä. Koko tarkastuksen ajan seurataan miten lapsi tulee vuorovaikutustilanteeseen mukaan, onko katsekontaktia ja verbaalisen kontaktin ottamisen halua Monikulttuurisen lapsen kielellisen kehityksen arviointi Lapsen 4-vuotistarkastus tehdään suomen kielellä, mikäli lapsi on ollut yhtäjaksoisesti ja säännöllisesti päivähoidossa vähintään vuoden ajan. Päivähoidon huomiot ja arviointi lapsen suomenkielen taidosta ja kehittymisestä sekä tiedot lapsen kielellisen kehityksen tukitoimista päivähoidossa ovat tärkeitä. Päivähoidosta saatu tieto auttaa mahdollisten jatkosuunnitelmien teossa. Niilo Mäki Instituutin ohjeistus Lenen käytöstä monikulttuuristen lasten arvioinnissa: Kaikki testit ja seulat ovat kulttuurisidonnaisia, mikä täytyy muistaa myös Lenellä arvioitaessa. Perusasiat lapsen neurologisessa kehityksessä ovat kuitenkin samat kulttuurista ja kielestä riippumatta. Käytännössä kielelliset esteet ovat suurimmat. Jos lapsi on ollut suomenkielisessä päivähoidossa 1-2 vuotta ja hallitsee auttavasti suomenkieltä, voi Lenen kielellisiäkin osioita tehdä. Saadaan ainakin tietoa lapsen suomenkielen oppimisen etenemisestä. Tärkeää on jollakin tavalla selvittää, miten lapsen äidinkielen oppiminen on edennyt ja onko vanhemmilla tästä huolta. Eikielellisissä osioissa ohjeiden ymmärtämistä täytyy varmistaa näyttämällä. Maahanmuuttajalasten tilanteet ja taustat ovat hyvin erilaisia eikä yleisiä ohjeita esim. THL:lla ole maahanmuuttajalasten neuvolaseulonnasta. (Usein kysyttyä Lene-tutkimuksesta) 18

19 Mikäli perheellä ja terveydenhoitajalla ei ole käytössä yhteistä kieltä tilataan vastaanotolle tulkki ja aikaa varataan 1,5-2 tuntia. Tulkin käyttö on perusteltua 4-vuotistarkastuksessa, koska ammattitaitoinen tulkki pystyy toimimaan tehtävien ohjaamisessa, eikä neuvo lasta ylimääräisillä kehotuksilla tai puutu muuten suoriutumiseen. Tulkin käyttö helpottaa myös keskustelua perheen hyvinvoinnista. Kun Lene:n kielellisen osion tehtävät tehdään lapsen omalla äidinkielellä, annetaan ohjeet tulkille kirjallisessa muodossa, jolloin lapsi kuulee annetut tehtävät vain omalla äidinkielellään. Tulkille kerrotaan myös etukäteen miten toimitaan esim. tilanteissa joissa annetun ohjeen voi toistaa vain kerran. Kun epäillään, että lapsen oman äidinkielen kehityksessä on ongelmaa, toimitaan voimassa olevan lähettämisohjeen mukaisesti. (Liite 5: Lapsen kielen ja puheen kehityksen seuranta ja monikielisten/kulttuuristen lasten hoitopolku Helsingissä) Lapsen oman äidinkielen kehitystä arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa. Mieluiten tässäkin tilanteessa keskustellaan tulkin välityksellä, jotta vältytään mahdollisilta väärinkäsityksiltä. Lapsen vanhempien kanssa keskustellaan puheen tuottamisesta, puheen ymmärtämisestä, leikistä, satujen ja kirjojen lukemisesta. Keskustellaan myös siitä mitä perhe tekee yhdessä. Kotona hoidossa olevien lasten vanhempien kanssa on erityisen tärkeää keskustella lapsen sosiaalisista taidoista (esim. leikki), lapsen keskittymistaidoista, päivähoidosta, suomenkielen oppimismahdollisuuksista ja koulunaloitussuunnitelmista. Ennen 4-vuotistarkastusta, vanhemmille lähetetään kutsukirjeen yhteydessä kysely lapsen äidinkielen kehityksestä (liite 6) KYSYMYKSIÄ LAPSEN KIELEN KEHITYKSEN SELVITTÄMISEKSI Änkyttääkö lapsi? Millä tavalla lapsi leikkii kotona/muiden lasten kanssa? Millaisista leikeistä lapsi on kiinnostunut? Tapaako lapsi muita samaa kieltä puhuvia lapsia? Millainen on lapsen äidinkielen taso verrattuna muihin samanikäisiin ja samaa kieltä puhuviin lapsiin? Miten vanhemmat tukevat lapsen äidinkielen kehitystä? Haluavatko vanhemmat että lapsesta tulee kaksi/ monikielinen? 4.3 Tulkin käytön ohjeistus Maahanmuuttajalla ja viranomaisella ei useinkaan ole yhteistä kieltä. Keskustelua saatetaan käydä puutteellisella suomen tai englannin kielellä. Näin menetellen asioita ei saada kunnolla selvitetyksi. Kun keskustelu käydään tulkin välityksellä, väärinkäsitysten mahdollisuudet pienenevät, molempien oikeusturva paranee ja kielellinen tasa-arvo lisääntyy. Mainitse perheelle, että tulkilla on vaitiolovelvollisuus. Jos asiakkaan kielitaito ei riitä asioiden käsittelemiseen suomen kielellä, tilaa aina ammattitulkki. Älä käytä tulkkina lasta, perheen sukulaista tai ystävää. Harkitse tulkin käyttämistä myös niissä tilanteissa, joissa asiakas osaa jo jonkin verran suomea. Asiakkaan kielitaito ei välttämättä kuitenkaan riitä lapsen kehitykseen liittyvien asioiden ja käsitteiden ymmärtämiseen. Kuka ja ketkä puhuvat lapsen kanssa äidinkieltä? Puhuuko lapsi yhtä hyvin kuin sisaruksensa? Mitä kieltä sisarukset puhuvat keskenään? Puhuuko lapsi vähän vai paljon vanhempien ja muiden kanssa? Kyseleekö lapsi asioista? Osaako lapsi kertoa puhumalla mitä haluaa? Tuottaako lapsi usean sanan lauseita? Puhuuko lapsi kieltänne oikein? Tulevatko sanat oikeassa järjestyksessä? Onko lapsen vaikea lausua oman kielen äänteitä (kirjaimet)? Onko vanhemmilla vaikeutta ymmärtää lasta? Onko vierailla aikuisilla vaikea ymmärtää lasta? VINKKEJÄ TULKKAUSTILANTEISIIN Tulkki tulkkaa kaikki tilanteessa puhuttavat asiat Kohdista puheesi asiakkaallesi, ei tulkille Puhu kuin puhuisit suomenkieliselle asiakkaalle Jaksota puheesi sopivasti, jotta tulkin olisi helpompi tulkata Anna tulkin tulkata rauhassa loppuun asti Ehdottaessasi tutkimuksia kerro tutkimuksista samalla tavalla kuin kertoisit suomenkieliselle asiakkaalle Varaa aikaa asiakkaan mahdollisiin kysymyksiin Anna asiakkaalle aikaa harkita kuulemaansa 19

20 5 Matkalla kouluun 20

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Lapselle ominainen tapa toimia

Lapselle ominainen tapa toimia Lapselle ominainen tapa toimia Katse lapseen -hankkeen tuloksia Päiväkoti Merirasti, Helsinki KARDEMUMMA Matkalla sadun maailmaan Lähdimme lasten kanssa matkalle sadun maailmaan draaman ja musiikin keinoin.

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa vajaa 200 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin VASU

Määrlahden päiväkodin VASU Määrlahden päiväkodin VASU Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Tämä suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASUSSAMME

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA) 2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista.

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot