Pohjanmaan maakuntakaava

Transkriptio

1 SELOSTUS Ehdotus

2

3 Pohjanmaan maakuntakaava KAAVASELOSTUS 2. vaihemaakuntakaava Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Ehdotus ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO

4 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA YLEISET TAVOITTEET SUUNNITTELUALUE MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT ILMASTOTAVOITTEET ESDP EUROPEAN SPATIAL DEVELOPMENT PERSPECTIVE (EUROOPAN ALUESUUNNITTELUN JA ALUEKEHITYKSEN SUUNTAVIIVAT) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN SUHDE MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEET MAAKUNNAN SUUNNITTELU SUOMEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAAKUNNAN SUUNNITTELU Vaihemaakuntakaavaprosessi ALOITUSVAIHE TAVOITEVAIHE VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE VAHVISTAMISVAIHE OSALLISTUMIS- JA VUOROVAIKUTUSMENETTELY VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE LUONNONYMPÄRISTÖ KULTTUURIYMPÄRISTÖ VÄESTÖ TYÖPAIKAT, KOULUTUS JA ELINKEINOT ENERGIAHUOLTO LIIKENNE JA LOGISTIIKKA TEKNINEN HUOLTO KESKEISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT, SELVITYKSET JA HANKKEET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ SELVITYS UUSIUTUVAT ENERGIAVARAT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA VAIHEKAAVAN TAVOITTEET JA STRATEGIAT TUULIVOIMATUOTANNON SKENAARIO VAIHEMAAKUNTAKAAVAN RATKAISUT VAIHEMAAKUNTAKAAVAN ALUEVARAUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET YLEISET MÄÄRÄYKSET KEHITTÄMISPERIAATE-, KOHDE- JA ALUEVARAUSMERKINNÄT POHJAKARTTAMERKINNÄT VAIKUTUSTEN YHTEENVETO MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUSTEN YLEISPERIAATTEET MAAKUNTAKAAVAN ESITYSTAPA, KAAVAMERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET OIKEUSVAIKUTUSTEN KANNALTA MAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUS ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET TUULIVOIMAPUISTOJEN SIJOITTUMISEEN MAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUS MUUHUN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN JA VIRANOMAISTOIMINTAAN MAAKUNTAKAAVAN SUHDE MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET RAKENTAMISEEN JA MUUHUN MAANKÄYTTÖÖN LUNASTUSOIKEUS... 49

5 9.9 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMINEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA (50)

6 1. JOHDANTO 1.1 Vaihemaakuntakaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet Ilmaston lämpeneminen on merkittävä uhka koko ihmiskunnalle. Lämpenemisen rajoittamiseksi on pienennettävä kasvihuonepäästöjä ja kasvatettava uusiutuvan energian osuutta. Ilmastonmuutos oli keskeisenä teemana myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksessa. Kaiken kaavoituksen perustana toimivissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan suurten, yhtenäisten tuulivoima-alueiden toteuttamismahdollisuuksien tärkeyttä. Suomessa uusiutuvan energian tuotantoedellytyksiä on parannettu mm. kansallisilla tuilla sekä takuuhinnoilla eli tariffijärjestelmällä. Ilmatieteen laitoksen tekemä Tuuliatlas sisältää tietoa Suomen tuuliolosuhteista eri korkeuksilla merenpinnan yläpuolella, ja sen avulla tuulivoimalle soveltuvien alueiden löytäminen on entistä helpompaa. Näiden edistysaskeleiden myötä kiinnostus tuulivoiman lisärakentamiseen on kasvanut voimakkaasti ja osoittautunut Pohjanmaalla erittäin suureksi. Jotta toisaalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asettamiin vaatimuksiin ja toisaalta maakunnassa ilmenneeseen tarpeeseen ja kiinnostukseen voitaisiin vastata, laaditaan vaihemaakuntakaava Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Kaavan tavoitevuosi on Pohjanmaan maakunnassa on hyvät mahdollisuudet siirtyä käyttämään yhä enenevässä määrin uusiutuvia energiamuotoja. Tavoitteena on, että Pohjanmaa on vuonna 2030 uusiutuvan energian osalta omavarainen. Vaihemaakuntakaavalla pyritään luomaan edellytyksiä ja laatimaan strategia tavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2030 puolet energiatarpeesta voidaan hyvinkin kattaa tuulivoimalla. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan vain kansallisesti tai seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet. Kokoraja vaihtelee maakunnittain, eikä kansallista, yleispätevää rajaa ole asetettu. Ympäristöministeriön suosituksissa rajaksi esitetään 8 10 tuulivoimalaa. Tässä vaihekaavassa seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen rajaksi on asetettu 10 voimalaa. Enintään 9 voimalan tuulivoima-alueiden katsotaan olevan paikallisesti merkittäviä ja niiden ohjauksen kuuluvan kuntien kaavoitukseen. Maakunnassa on hyvät edellytykset kehittää myös bioenergian hyödyntämismahdollisuuksia. Koska bioenergialaitosten fyysisellä koolla on kuitenkin lähinnä paikallista merkitystä, vaihemaakuntakaavassa ei ole varattu alueita bioenergialaitoksille, vaan ne osoitetaan kuntien kaavoissa. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan Kaava on ns. kokonaismaakuntakaava, jota päivitetään vaihemaakuntakaavoilla. Tämä vaihemaakuntakaava päivittää maakuntakaavaa energiahuollon ja sähkönsiirron osalta. Vahvistetussa maakuntakaavassa käsiteltiin maakunnan energiahuoltoa sekä nostettiin esiin ja varattiin tärkeimmät energiahuollon alueet. Siinä käsiteltiin ja selvitettiin edellytyksiä bioenergian käytölle sekä tuulivoimalle rannikolla ja merialueilla. Kaavassa on osoitettu kolme tuulivoimaloiden aluetta, joista kaksi sijoittuu merelle ja yksi maalle. Raippaluotoon esitetyn tuulivoimala-alueen ympäristöministeriö jätti vahvistamatta. 1.2 Suunnittelualue Vaihemaakuntakaavan suunnittelualue on Pohjanmaan maakunta, joka koostuu 15 kunnasta ja muodostaa kapean, noin 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km 2 :n maapinta-alalla asuu noin asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan: Pietarsaaren, Vaasan ja Kyrönmaan seutukuntiin sekä Suupohjan rannikkoseutuun. Pohjanmaa rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaahan, idässä Etelä-Pohjanmaahan, etelässä Satakuntaan ja lännessä merialueeseen. 4 (50)

7 2. 2. MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT 2.1 Ilmastotavoitteet Vuonna 1994 voimaan astuneen YK:n ilmastosopimuksen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä hyväksyttävälle tasolle. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna Vuonna 1997 hyväksytty Kioton pöytäkirja velvoittaa vähentämään globaaleja kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Euroopan yhteisö ratifioi pöytäkirjan vuonna Se velvoittaa jäsenmaita vähentämään päästöjään 8 prosenttia. Suomi on sitoutunut vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Vuonna 2007 hyväksytyn EU:n ilmastopaketin mukaan jäsenmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonepäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla uusiutuvien energialähteiden osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta lisätään 20 prosentilla. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 38 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista ja vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimialojen päästöjä 16 prosentilla vuoden 2005 päästömääristä. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 useimmat teollisuusmaat sitoutuivat pysäyttämään ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Kokouksessa ei kuitenkaan päästy sopuun siitä, millä keinoin tavoitteeseen päästään. EU:n jäsenmaiden mielestä sitoumus ei ole riittävän kunnianhimoinen, ja ne ovat ilmoittaneet korottavansa päästöleikkauksensa 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, jos kansainvälinen ilmastosopimus syntyy. Kolmen seuraavan YK:n ilmastokokouksen (Cancún vuonna 2010, Durban vuonna 2011 ja Doha vuonna 2012) tulokset osoittavat, miten vaikeaa on päästä yhteisymmärrykseen uudesta ilmastosopimuksesta. Durbanissa päätettiin kuitenkin uuteen, vuonna 2020 voimaan astuvan ilmastosopimukseen tähtäävän toimintasuunnitelman laatimisesta vuoteen 2015 mennessä. Suomi laati vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä mm. energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka, ja siinä esitetään myös visioita vuoteen Vuonna 2009 hyväksyttiin ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, joka viitoittaa tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna Tavoitteena on vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. 2.2 ESDP European Spatial Development Perspective (Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat) Merkittävin aluesuunnittelun yhteistyöohjelma Euroopan tasolla on ESDP. Asiakirja on hallitusten välinen eikä se ole oikeudellisesti sitova, vaan se muodostaa poliittisen viitekehyksen yleisesti hyväksytyille aluesuunnittelun periaatteille. Sen tavoitteena on määritellä unionin tasolla aluesuunnittelun ja kehityksen poliittiset tavoitteet ja yleiset periaatteet tasapainoisen ja kestävän kehityksen turvaamiseksi. 2.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain 1 :n mukaan lain yleisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi lailla pyritään turvaamaan jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen. Lain 5 :ssä määritellyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille. 5 (50)

8 Sen mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: - turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista - yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta - rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista - luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä - ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä - luonnonvarojen säästeliästä käyttöä - yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista - yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä - palvelujen saatavuutta - liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavassa esitetään maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yksilöidään ja konkretisoidaan maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi. Aluevarauksia osoitetaan siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. 2.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on vastaaminen ilmastonmuutoksen haasteisiin. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen, ja ne välittyvät kunnan kaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavoituksen kautta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet ovat: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevissa tavoitteissa täsmennetään, miten liikenne- ja energiahuolto tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. Sen mukaan alueiden käytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Toimintoja sijoitettaessa on pyrittävä hyödyntämään olevassa olevia yhdyskuntarakenteita kuten voimajohtoja ja tieverkostoja sekä tiivistämään yhdyskuntarakenteita. 2.5 Muun lainsäädännön suhde maakuntakaavoitukseen Maankäyttö- ja rakennuslaki on osa maankäytön ohjausjärjestelmää, johon kuuluu monia muitakin lakeja. Maakuntakaavoituksen kannalta keskeisimpiä ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki, maaaineslaki, rakennussuojelulaki, muinaismuistolaki ja ympäristönsuojelulaki. Vaikka varsinaiset suojelutehtävät hoidetaan erityislakien nojalla, tulee suojelutavoitteiden toteutumista edistää ja tukea myös alueiden käytön ja sen suunnittelun keinoin. Alueidenkäytön suunnittelu on luonteeltaan kokonaisvaltaista ja eri intressejä yhteen sovittavaa toimintaa, jossa tunnistetaan 6 (50)

9 toiminnalliset tarpeet ja sovitetaan ne ympäristön vaatimuksiin. Tämä edesauttaa ympäristöllisten näkökohtien riittävän laaja-alaista tarkastelua ja varhaista huomioon ottamista alueiden käytön suunnittelussa ennen hankekohtaisia ratkaisuja. 2.6 Maakuntasuunnitelman tavoitteet Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian. Kaikki muut aluekehittämiseen liittyvät ohjelmat nivoutuvat maakuntasuunnitelman strategioihin ja tavoitteisiin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat siten esimerkiksi maakuntaohjelma, maakuntakaava ja vuosittain laadittava maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040, Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä", on viisi strategista linjausta: kilpailukyky ja imago, työvoima ja osaaminen, saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne, hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointi. 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELU 3.1 Suomen suunnittelujärjestelmä Alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä maakunnan suunnittelu sijoittuu valtakunnallisen ja kunnallisen tason väliin. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntasuunnitelma ja sitä toteuttavat maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Kuva 1: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueiden käytön suunnittelujärjestelmä 7 (50)

10 3.2 Maakunnan suunnittelu Maakuntakaavan asema alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä tarkoittaa, että tärkeimpien valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttökysymysten perusratkaisut määritellään ensisijaisesti juuri maakuntakaavassa. Landskapsöversikt 2040: Ny energi i Österbotten Maakuntasuunnitelma 2040: Uuden energian Pohjanmaa Österbottens landskapsplan 2030 Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Landskapsprogram Maakuntaohjelma Landskapsprogrammets genomförandeplan Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Kuva 2: Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka sovittaa yhteen ja linjaa maakunnan kehittämistyötä. Pohjanmaan maakuntasuunnitelma kytkee maakuntakaavan osaksi maakunnan strategista kehittämistä, osoittaa pitkän aikavälin kehittämistarpeita ja määrittelee maakunnan kehittämisen tavoitteet maakuntakaavan lähtökohdaksi. Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteuttamissuunnitelma vuosittain. Maakunnan liiton laatimien maakunnan kehittämistä edistävien suunnitelmien lisäksi maakunnan tulevaisuudelle ovat erittäin tärkeitä myös muiden toimijoiden laatimat ja toteuttamat suunnitelmat. 4 Vaihemaakuntakaavaprosessi 4.1 Aloitusvaihe Kun Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan, se antoi myös ponnen kahden vaihemaakuntakaavan laadinnan aloittamisesta. Toisessa kaavassa käsitellään kaupallisia palveluja ja toisessa energiahuoltoa. Vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvä ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin , ja siihen osallistui silloisen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön, Pohjanmaan museon, Museoviraston, Aktion Österbotten rf:n, Satakuntaliiton, Etelä-Pohjanmaan liiton, Geologian tutkimuskeskuksen, silloisen Vaasan tiepiirin ja Länsi-Suomen merivartioston edustajia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Samaan aikaan kunnille ja osallisille järjestettiin tiedotus- ja kuulemiskierros kaavoituksen aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnitelmasta jätettiin yhteensä 106 yksityishenkilöiden mielipidettä ja 30 kunnan tai viranomaisen antamaa lausuntoa. Valtaosa saapuneista mielipiteistä koski maakunnassa virellä olevia tuulivoimahankkeita ja konsultin valintaa eikä liity itse osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. 8 (50)

11 Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kyrönmaa, Vähänkyrön kunnantalo Suupohjan rannikkoseutu, Närpiön kaupungintalo Vaasan seutu, Pohjanmaan liitto, Vaasa Pietarsaaren seutu, Pietarsaaren raatihuone Taulukko 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittelyyn liittyvien tiedotustilaisuuksien ajankohdat ja paikat. 4.2 Tavoitevaihe Tavoitteet täsmentyivät kaavan valmistelun edetessä. Selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla käsittelee uusiutuvista energiamuodoista erityisesti tuulivoimaa sekä tarkastelee tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvia alueita Pohjanmaalla. Selvitys valmistui marraskuussa Ohjaus- ja työryhmissä oli mukana kuntien edustus. Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet, kaavaluonnos Hotelli Polaris, Edsevö ABC, Kristiinankaupunki Kulttuuritalo, Mustasaari Hotelli-ravintola Logen, Närpiö Hotelli Norrvalla, Vöyri Hotelli-ravintola Kantri, Laihia Taulukko 2. Kaavaluonnoksen esittelyyn liittyvien tiedotustilaisuuksien ajankohdat ja paikat. 4.3 Valmisteluvaihe Kaavaluonnos valmisteltiin vuonna Työn aikana neuvoteltiin osallisten ja viranomaisten kanssa ja heidän antamansa palaute otettiin valmistelussa huomioon. Kaavaluonnos oli nähtävillä , jolloin kuntalaisilla ja osallisilla oli mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä. Luonnoksesta saatu palaute Kunnilta, viranomaisilta ja eri organisaatioilta tuli yhteensä 59 lausuntoa. Niissä huomautettiin mm. sähköverkon yhteystarpeista, merikotkasta ja käynnissä olevista hankkeista sekä esitettiin lisäyksiä kaavan tekstiosioihin. Suurelta yleisöltä tuli yhteensä 78 mielipidettä, joista 5 muodostui yli 10 nimen adresseista. Mielipiteet koskivat melua ja muita haittavaikutuksia asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen, maisemakuvaan ja luonnonympäristöön, ja lisäksi tuli useita ehdotuksia alueista, jotka mielipiteiden jättäjien mielestä pitäisi sisällyttää vaihekaavaan tuulivoimalle soveltuvina alueina. Vastineet saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa Ehdotusvaihe Vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelu alkoi, kun luonnoksesta saatu palaute oli käsitelty ja siihen oli laadittu vastineet. Valmistelutyön aikana ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön kanssa on neuvoteltu jatkuvasti. Pohjanmaan ympäristövaikutusten arviointiryhmä piti ensimmäisen kokouksensa , jolloin keskusteltiin ehdotusvaiheessa tehtävästä ympäristövaikutusten arvioinnista. Työpajamuotoisessa kokouksessa pohdittiin vaihekaavan vaikutusten arvioinnin sisältöä. Joulukuussa 2011 aloitettiin lisäselvitys, jolla täydennettiin ja päivitettiin aiemmin valmistunutta selvitystä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Lisäselvitys valmistui joulukuussa (50)

12 Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen , minkä jälkeen se on maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 12 :n mukaan asetettu julkisesti nähtäville. Ehdotus on lähetetty MRA:n 13 :n mukaisesti lausunnolle kuntiin ja viranomaisille. Samaan aikaan järjestetään ehdotusvaiheen esittely- ja neuvottelukierros. Nähtävänäoloaikana kuntien asukkailla ja osallisilla on oikeus jättää vaihemaakuntakaavaehdotuksesta muistutuksia Pohjanmaan liitolle. Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet, kaavaehdotus Raatihuone, Kristiinankaupunki Pohjanmaan talo, Vaasa Valtuustosali, Uusikaarlepyy Taulukko 3. Kaavaehdotuksen esittelyyn liittyvien tiedotustilaisuuksien ajankohdat ja paikat. Ehdotuksesta saatu palaute 4.5 Hyväksymisvaihe Lausunnot, muistutukset ja viranomaisneuvotteluista saatu palaute käydään läpi ja niihin laaditaan vastineet, jotka hyväksyy maakuntahallitus. Sen jälkeen kaavaehdotukseen tehdään tarvittavat korjaukset ja täydennykset. Maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston hyväksyttyä kaavaehdotuksen se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. 4.6 Vahvistamisvaihe Ympäristöministeriö vahvistaa vaihemaakuntakaavan kuultuaan muita ministeriöitä sekä käsiteltyään mahdolliset kaavaa koskevat valitukset. 4.7 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyllä sekä kaavan oikeusvaikutusten keinoin luodaan hyvät edellytykset niin maakunnan kehittämistavoitteiden kuin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamiselle sekä kuntakaavoituksessa että viranomaistoiminnassa. Vaihemaakuntakaavan nähtäville asettamisesta kuulutetaan/on kuulutettu seuraavissa lehdissä: Vasabladet, Pohjalainen, Österbottens Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Pohjankyrö, Syd-Österbotten ja Suupohjan Sanomat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet ja kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä Pohjanmaan liiton virastossa ja alueen kaikissa kunnissa. Liiton verkkosivuilla ( > Toiminta ja tehtävät > Maakuntakaavoitus) on koko kaavaprosessin ajan tietoa maakuntakaavoituksesta ja työn etenemisestä. Pohjanmaan liitto on lisäksi osallistunut energia-alan tilaisuuksiin ja tiedottanut vaihemaakuntakaavatyön etenemisestä Uutispostissa, joka toimitetaan sen tilanneille ja on luettavissa myös liiton verkkosivuilla. Vaihemaakuntakaavasta kerrotaan myös kuulemiskierroksilla kunnissa ja maakuntahallituksen kokousten jälkeen järjestettävissä lehdistötilaisuuksissa. Liitto tiedottaa jatkuvasti suurelle yleisölle kaavasta ja neuvottelee siitä kuntien kanssa. 5. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT 5.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys yhtenä Länsi-Suomen keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan-Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Västerbottenin ja Västernorrlandin lääneihin Ruotsissa. Sijainti Pohjanlahden rannikolla luo välittäjäaseman sekä kansallisesti pohjois-eteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi-itäsuunnassa. 10 (50)

13 Pohjanmaan maakunta koostuu 15 jäsenkunnasta, jotka muodostavat kapean noin 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km 2 :n maapinta-alalla asuu noin asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan (kuva 3). Pietarsaaren seutukuntaan kuuluvat Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy. Vaasan seutukuntaan kuuluvat Vaasan kaupungin lisäksi Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnat. Kyrönmaan seutukunta muodostuu Laihian ja Isonkyrön kunnista. Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat muodostavat yhdessä toiminnallisen seudun, Vaasanseudun. Suupohjan rannikkoseutu on maakunnan eteläisin seutukunta ja muodostuu Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön kaupungeista. Maakunta rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakunnan maakuntaan ja lännessä merialueeseen. 5.2 Luonnonympäristö Pohjanmaan maisemassa on monta erityispiirrettä, jotka vaikuttavat alueen yhdyskuntarakenteeseen. Pohjanmaan maisemarakenteen perusrungon muodostavat laaja saaristo, rannikon jokisuistoalueet ja yhteensä 11 vedenjakajaselänteiden erottamaa jokilaaksoa, joiden vedet laskevat Pohjanlahteen. Merenrannikon rantaviiva on pitkä, saaret mukaan luettuna rantaviivan pituus on noin km. Vesipinta-ala muodostaa kolmasosan maakunnan kokonaispinta-alasta, vaikka Pohjanmaalla on muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisen vähän järviä. Nopea maankohoaminen, noin 8 mm vuodessa, yhdistettynä loivapiirteiseen maastoon muuttaa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa. Sen seurauksena muodostuu fladoja ja kluuvijärviä, jotka ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ekosysteemejä. Erityisen arvokas ja monimuotoisuudeltaan rikas alue Merenkurkun saaristossa on ainutlaatuisen geomorfologiansa ansiosta hyväksytty Suomen ensimmäiseksi luonnonperintökohteeksi. 11 (50)

14 5.3 Kulttuuriympäristö Maisema on menneisyyden kuvastin. Se on syntynyt ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta vuosituhansien aikana. Kulttuuriympäristöt muodostavat alueellisen ja ajallisen kokonaisuuden, jossa toiminnan laatu ja määrä ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat yhä siihen, miten kauan jäljet ovat ovat ympäristössä havaittavissa. Pohjanmaan maakunnan ominaispiirteisiin kuuluvat rannikkovyöhykkeen merialueet sekä lakeusvyöhykkeen jokilaaksot ja peltoaukeat. Nämä lähtökohdat ovat erityisesti vaikuttaneet maakunnan kulttuuriympäristön muotoutumiseen, ja maankohoaminen on tänä päivänäkin alueen kulttuuriympäristöä voimakkaasti muokkaava tekijä. Maakuntakaavalla huolehditaan kulttuuriympäristöjen valtakunnallisten ja maakunnallisten arvojen säilymisestä. Esihistoria Pohjanmaa on kiinteiden esihistoriallisten muinaisjäännösten suhteen maan rikkaimpia alueita. Maakunnassa on esihistoriallisia löydöksiä viimeisintä jääkautta edeltävältä ajalta ns. Susiluolassa, ja lisäksi runsaasti löytöjä jääkautta seuranneilta kivi-, pronssi- ja rautakausilta. Pohjanmaalla on muinaisjäännöksiä myös historialliselta ajalta, mutta niitä ei ole järjestelmällisesti kartoitettu. Historiallisen ajan muinaisjäännökset tulisikin inventoida tarkemmin yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Eri kausilta peräisin olevat jäännökset löytyvät maankohoamisen takia eri korkeuksilta nykyiseen merenpintaan nähden, joten kivikautiset jäännökset löytyvät kauimpana nykyisestä rantaviivasta. Myöhäisemmiltä esihistoriallisilta kausilta on jäännöksiä myös lähempänä nykyistä rannikkoa. Kaikki muinaisjäännökset on suojeltu muinaismuistolain (295/1963) nojalla. Kulttuurimaisemat maakuntakaavoituksessa Kaavoituksen yhtenä tavoitteena on arvokkaiden kulttuuriympäristöjen vaaliminen. Kulttuuriympäristöt voidaan jakaa maisema-alueisiin ja rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Museovirasto inventoi arvokkaat kulttuuriympäristöt vuonna 2008, ja ympäristöministeriön tekemä arvokkaiden maisemaalueiden inventointi on parhaillaan käynnissä. Arvokkaat kulttuuriympäristöt on merkitty maakuntakaavaan kulttuurimaisema-aluevarauksina. 5.4 Väestö Vuonna 2011 Pohjanmaalla oli asukasta. Asukastiheys oli 22,7 henkilöä neliökilometriä kohti eli selvästi korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (17,5 as/km²). Väestö painottuu Vaasanseudulle, jossa asukkaita on , joista asuu Vaasassa. Pietarsaaren seudulla asukkaita oli , joista asui Pietarsaaressa. Suupohjan rannikkoseudulla asukkaita on ja Kyrönmaalla Pohjanmaan väkiluku on vuosituhannen vaihteesta lähtien kasvanut hitaasti. Kasvu on selkeintä Vaasan seutukunnassa, mutta väestönkehitys on ollut positiivinen myös Pietarsaaren seudulla ja Kyrönmaalla. Suupohjan rannikkoseudulla väestö vähenee. Nopeinta väestönkasvu on Vaasassa, Mustasaaressa, Luodossa ja Uudessakaarlepyyssä. Yleisesti haja-asutusalueiden väestö vähenee ja keskuksissa väestö kasvaa. Myös niillä alueilla, joissa väestö vähenee, keskusten väestömäärä kasvaa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus oli vuonna 2011 korkein Suupohjan rannikkoseudulla, jossa se oli 26,8 % (maakunnan keskiarvo 19,1 %), kun taas alle 14-vuotiaiden osuus oli suurin Pietarsaaren seudulla (19,7 %). Tilastokeskuksen mukaan Pohjanmaan väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin asukkaaseen. 12 (50)

15 Kuva 4. Pohjanmaan asukastiheys 5.5 Työpaikat, koulutus ja elinkeinot Työllisyystilanne on Pohjanmaalla parempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2011 maakunnan työttömyysaste oli 6,3 % ja koko maassa 7,8 %. Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja Pohjanmaalla elää vahva yrittäjäperinne. Pohjanmaan vahvuuksia ovat kansainvälisyys, osaaminen ja elinkeinojen erikoistuneisuus. Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Vaasassa ja Pietarsaaressa. Palveluelinkeinot työllistävät reilut 60 % työvoimasta. Maakunnan pääkaupunki Vaasa on valtiollisen ja kunnallisen aluehallinnon keskuspaikka ja Länsi-Suomen tärkeä kauppa- ja palvelukeskus. Matkailu 13 (50)

16 palveluelinkeinona tukeutuu Merenkurkun laivaliikenteeseen, lentoliikenteeseen, valtatie 8:aan ja saariston kasvavaan pienveneliikenteeseen lähinnä Merenkurkun maailmanperintöalueella. Pohjanmaan koulutusjärjestelmä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasolla on kehittynyt hyvin. Maakunnan monipuoliset koulutuslaitokset, ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut, joukossa itsenäinen yliopisto sekä kasvava tutkimustoiminta takaavat koulutus-, jatkokoulutus-, tutkimus- ja kehittämismahdollisuudet. 5.6 Energiahuolto Suomen energiahuollon nykytila Vuonna 2011 Suomen energiantuotanto oli yhteensä GWh ja energiankulutus GWh. Tuotanto ja kulutus eritellään alla olevissa kaavioissa 1 ja 2. Energiantuotanto Suomessa % 17 % 1 % Vesivoima ( GWh) Tuulivoima (481 GWh) 21 % Ydinvoima ( GWh) CHP/Teollisuus GWh) 15 % 32 % CHP/Kaukolämpö ( GWh) Erillinen lämpövoima (9 822 GWh) Kaavio 1. Energiantuotanto Suomessa tuotantomuodoittain (Energiateollisuus 2012) Energiankulutus Suomessa % 22 % 29 % Asuminen ja maatalous ( GWh) Palvelut ja rakentaminen ( GWh) Teollisuus ( GWh) Kaavio 2. Energiankulutus Suomessa 2011 (Energiateollisuus 2012) 14 (50)

17 5.6.2 Pohjanmaan energiahuollon nykytila Vuonna 2011 Pohjanmaalla tuotettiin noin 5,5 TWh sähköä, mikä on noin 7 % koko maan sähköntuotannosta. Kristiinankaupungin ja Vaasan voimalaitokset käyttävät polttoaineinaan lähinnä kivihiiltä ja öljyä, mutta uuden kaasutuslaitoksen valmistuttua vuoden 2012 lopussa Vaasan voimalaitos on käyttänyt polttoaineena myös biomassaa. Kaasutuslaitos on maailman suurin, ja sen ansiosta prosenttia kivihiilestä voidaan korvata biomassalla. Laitos käyttää kotimaisia biopolttoaineita, kuten metsähaketta ja sahateollisuuden sivutuotteita. Nämä polttoaineet tuotetaan lähialueilla, joten kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Puu ja turve ovat tärkeitä polttoaineita Pietarsaaren voimalaitokselle. Puuta energiantuotantoon käyttää myös puunjalostusteollisuus Pietarsaaressa. Maakunnan suurin vesivoimalaitos sijaitsee Kaitforsissa Kruunupyyn kunnassa. Tuotanto nykyisissä paikallisissa vesivoimaloissa jatkuu, ja niitä laajennetaan siihen soveltuvilla paikoilla asianmukaisen lupamenettelyn jälkeen. Pohjanmaan maakunnassa oli vuonna 2012 yhteensä viisi tuulivoima-aluetta, joilla sijaitsi kaikkiaan kymmenen voimalaa. Voimaloiden kokonaisteho oli 9,1 MW, joka vastaa noin 4 %:ä Suomen tuulivoimatuotannosta. Maakunnan tärkeimmät energiahuollon osatekijät ovat: - Kristiinankaupungin voimalaitosalue - Vaasan Vaskiluodon voimalaitosalue - UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehdasalue - Kaitforsin vesivoimalaitos, Kruunupyy - Westenergy, Mustasaari - Suurjännitejohdot ja suuret sähköasemat. - Nämä alueet ovat seudullisesti merkittäviä ja osoitetaan maakuntakaavassa. Pienet paikalliset voimalaitokset osoitetaan puolestaan kuntien kaavoissa. Energiantuotanto ja -kulutus Pohjanmaalla eritellään alla olevissa kaavioissa 3 ja 4. Energiatuotanto Pohjanmaalla % 0 % 19 % 0 % Vesivoima (82 GWh) Tuulivoima (11 GWh) Ydinvoima (0 GWh) 66 % 13 % CHP/Teollisuus (764 GWh) CHP/Kaukolämpö (528 GWh) Erillinen lämpövoima (2 614 GWh) Kaavio 3. Energiantuotanto Pohjanmaalla tuotantomuodottain vuonna 2011 (Energiateollisuus 2012) 15 (50)

18 Energiakulutus Pohjanmaalla % Asuminen ja maatalous (1 080 GWh) 51 % Palvelut ja rakentaminen (476 GWh) Teollisuus (1 649 GWh) 15 % Kaavio 4. Energiankulutus Pohjanmaalla vuonna 2011 (Energiateollisuus 2012) Tulevaisuuden energiahuolto Toteuttamalla valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Pohjanmaan maakuntasuunnitelman, Pohjanmaan energiastrategian sekä muut maakunnalliset tavoitteet ja strategiat Pohjanmaasta voi tulla energiaomavarainen vuoteen 2030 mennessä. Energiantuotantoon soveltuvien raaka-aineiden energiasisältö on hyvin suuri ja vastaa lähes 2/3:aa koko maakunnan sähkö- ja lämmitysenergian tarpeesta. Energiaomavaraisuutta koskevan tavoitteen saavuttaminen edellyttä tarjolla olevien eri energialähteiden käyttämistä ja ennen kaikkea laajamittaista tuulivoimatuotantoa. Kaikkia energiantuotannon ja -kulutuksen kehitykseen liittyviä tekijöitä, kuten liikenneasioita ja tekniikan edistysaskeleita, ei tässä vaihekaavassa ole voitu ottaa huomioon. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2020 Suomessa kulutetaan energiaa 280 TWh ja sähköä 98 TWh. Olettaen, että Pohjanmaa sitoutuu omalta osaltaan energian säästämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen, maakunnan kulutustavoite olisi 9,2 TWh. Energiahuolto ja siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin perustuvat ensisijaisesti laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon ja maakunnan biopolttoainevarannon käytön lisäämiseen. Maakunnan polttolaitokset siirtyvät vähitellen fossiilisista polttoaineista bioenergian käyttöön. Pohjanmaan liiton Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla -selvityksen mukaan Pohjanmaalla suurimman käyttämättömän biomassavaran muodostaa metsähake. Maakunnan metsien kokonaisvuosikasvu vastaa energiamäärältään noin 4,2 TWh:a, ja jos 70 % siitä hyödynnetään energiantuotannossa, se vastaa 2,9 TWh:a eli %:a kulutuksesta vuonna Vuonna 2010 Pohjanmaan rannikkokunnissa tuotettiin 40 hakelämpökeskuksessa yhteensä MWh metsäperäisillä polttoaineilla. Lisäksi Vähässäkyrössä, Isossakyrössä ja Laihialla tuotettiin noin MWh energiaa. Luku ei sisällä Suupohjan rannikkoseudun kasvihuoneiden tuottamaa energiaa. Kasvihuoneiden yhteydessä on arviolta 100 lämpökeskusta, jotka käyttävät polttoaineena turvetta ja haketta. Maailman suurin biopolttoaineita käyttävä voimala Alholmens Kraft Pietarsaaressa tuottaa sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä. Laitos tuottaa 240 MW sähköä, 100 MW prosessihöyryä ja 60 MW kaukolämpöä. 16 (50)

19 Maakunnan jätteenpolttolaitosten energiantuotanto vastaa 3 4 %:a loppukulutuksesta vuonna Nämä kaksi energialähdettä pystyvät yhdessä kattamaan kulutuksesta % vuonna Vuonna 2012 toimintansa aloittanut Westenergyn jätteenpolttolaitos Mustasaaressa vähentää hiilidioksidipäästöjä tonnilla vuodessa. Kivihiiltä ja osin biopolttoaineita energiantuotantoon käyttävän vaasalaisen Vaskiluodon Voiman kanssa Westenergy vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä yhdellä prosentilla. Westenergy polttaa kiloa jätettä tunnissa ja tuottaa vuodessa 80 GWh sähköä ja 280 GWh kaukolämpöä. Vaskiluodon Voiman sähköteho on 230 MW ja kaukolämpöteho 175 MW. Geotermisen lämmön eli maa-, kallio- ja sedimenttilämmön hyödyntäminen yleistyy Pohjanmaalla ja vastaa noin 2 3 %:a loppukulutuksesta vuonna Myös aurinkoenergian käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, ja teknisten ratkaisujen kehittyessä tämän uusiutuvan energiamuodon potentiaali kasvaa meidänkin leveysasteillamme ja sitä hyödynnetään nykyistä enemmän energiantuotantoon ja lämmitykseen. 5.7 Liikenne ja logistiikka Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto, ja alueen saavutettavuus maanteitse, rautateitse, lentoteitse tai meritse on suhteellisen hyvä, joskaan infrastruktuurin kehittäminen ei ole pysynyt mukana elinkeinoelämän tarpeiden, maankäytön muutosten ja liikenteen kasvun vauhdissa. Liikenneverkolla ja logistisilla yhteyksillä on ratkaiseva merkitys maakunnan kehitykselle, ja siksi toimivan ja tehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen ja ylläpitäminen on olennaisen tärkeää. Pohjanmaan liitto laatii parhaillaan koko maakunnan kattavaa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Pohjanmaan elinkeinorakenteen kannalta on tärkeää, että kansainväliset ja kansalliset yhteydet ovat hyvät, joten logististen verkostojen ja niiden solmukohtien kehittäminen ovat avainasemassa. Valtatie 8/E8 on Suomen tärkeimpiä erikoiskuljetusväyliä, joka palvelee koko länsirannikkoa Turusta Ouluun. Merenkurkun kuljetusväylä on tärkeä niin globaalin kuin eurooppalaisen kuljetusverkon osana. Liikenne- ja logistiikkajärjestelmän kehittämiseksi on vireillä useita hankkeita. Vaasan ja Mustasaaren rajalle on suunnitteilla uusi, merkittävä logistiikka-alue. Keskus lisää tuntuvasti Vaasanseudun kehittymismahdollisuuksia. Yhteistyö Uumajan Nordic Logistic Centren kanssa on myös ollut esillä. Logistiikkakeskuksen ja lentokentän yhteyteen suunnitellaan lisäksi lentologistikkakeskusta. Samalla valtatie 8:lle esitetty uusi linjaus Helsingbystä Vassoriin ja uusi tieyhteys Raippaluotoon tulevat jälleen ajankohtaisiksi. Vaasan keskustan läpi satamaan kulkeva raskas liikenne on jo pitkään ollut ongelma, ja kun logistiikkakeskuskin on siirtymässä, raskas liikenne halutaan ohjata keskustan ohi avaamalla uusi tieyhteys Vaskiluodon satamasta moottoritielle (Satamatie). Valtatien 8 parantaminen uudella tielinjauksella Kotirannan ja Stormossenin välille eli Vaasan pohjoisella sisääntulotiellä on aloitettu Tieliikenne Yksi tärkemmistä liikenneyhteyksistä Pohjanmaalle ja Pohjanmaalla on valtatie 8, joka luo yhteyden länsirannikon satamiin. Vaasaan se kulkee Kruunupyyn, Pedersören, Uudenkaarlepyyn, Vöyrin ja Mustasaaren kautta. Vaasasta valtatie 8 johtaa Mustasaaren, Maalahden, Närpiön ja Kristiinankaupungin halki ja jatkuu etelään rannikkoa pitkin Turkuun. Muita tärkeitä tieyhteyksiä ovat valtatiet 3, 19 ja 18. Valtatietä 8 on levennetty Vaasasta etelään, mutta tien leventämiseen ja ohituskaistojen rakentamiseen on suurta tarvetta myös Vaasan pohjoispuolella. Alempiasteinen tieverkko kaipaa kohennusta koko maakunnassa, mutta riittämättömien kunnossapitomäärärahojen takia tiestö uhkaa rapistua. Vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset tutkittiin todennäköisimpiä erikoiskuljetusten kulkureittejä tuulivoimatyömaille sekä ongelmakohtia ja pullonkauloja. Lisäksi pyrittiin esittämään parannustoimenpiteitä, mikäli parantaminen koettiin 17 (50)

20 mahdolliseksi. Selvityksen mukaan Pohjanmaan erikoiskuljetusreitit ovat suhteellisen kattavia ja potentiaalisille tuulivoimapuistoille johtava tiestö on melko hyvässä kunnossa. Kuva 5. Pohjanmaan liikenneverkko Raideliikenne Pännäisten asema Pedersören kunnassa on väliasema Oulun ja Helsingin välisellä radalla ja palvelee koko Pietarsaaren seutua. Pännäisistä on pistoraide Leppäluodon satamaan Pietarsaaressa. Vuonna 2011 sähköistetyllä Vaasan ja Seinäjoen välisellä rataosuudella väliasemia on Laihialla, Tervajoella, Isossakyrössä ja Ylistarossa. Raide jatkuu sähköistämättömänä Vaasan keskustasta Vaskiluodon 18 (50)

21 satamaan, josta on laivayhteys Ruotsin puolelle Uumajaan. Ylimaakunnallisesti tärkeä yhteys tavaraliikenteelle on rautatie Seinäjoelta Suupohjan rannikkoseudulle Kaskisiin Lentoliikenne Maakunnan pohjoinen lentokenttä sijaitsee Kruunupyyssä ja palvelee sekä kotimaan että ulkomaan yhteyksiä ja ulkomaille suuntautuvia tilauslentoja. Maakunnan kansainvälinen lentokenttä sijaitsee Vaasassa, ja se on matkustajamäärältään Suomen kuudenneksi vilkkain ( matkustajaa vuonna 2012) Meriliikenne Maakunnan erityispiirteisiin kuuluvat useat syväsatamat. Leppäluodon satama Pietarsaaren keskustasta pohjoiseen palvelee rahtiliikennettä. Vaasan satamasta on sekä matkustajaliikennettä Uumajaan että rahtiliikennettä. Kaskisten satama oli aiemmin voimakkaasti kasvava vienti- ja tuontisatama, mutta rahtiliikenne supistui selvästi vuosina Karhusaaren satama Kristiinankaupungissa on tärkeä energiantuotannon kannalta. 5.8 Tekninen huolto Jätehuolto Pohjanmaan maakunnan jätehuoltoa hoitaa nykyään kolme jätehuoltoyhtiötä: Vaasan seudulla Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy, Pietarsaaren seudulla Ab Ekorosk Oy ja Suupohjan rannikkoseudulla Ab Botniarosk Oy. Mustasaareen on rakennettu uusi jätteenpolttolaitos Westenergy, joka hyödyntää raaka-aineenaan syntypaikkalajiteltua jätettä. Vesihuolto Pohjanmaalla 99 % asutuksesta on liittynyt säännöllisen valvonnan alaisiin vesijohtoverkostoihin. Alueella talousveden hankinta perustuu pääasiassa pohjaveteen. Talousvedestä 50 % on pohjavettä ja 50 % pintavettä. Pohjanmaan maakunnan asukkaista 70 % asuu kiinteistöissä, jotka on liitetty yleisiin viemärilaitoksiin. Jätevedet johdetaan keskitetysti käsiteltäviksi lähes kaikissa kuntakeskuksissa ja suurimmissa kyläkeskuksissa. Ylikunnallisia jätevedenpuhdistamoita on Kristiinankaupungissa, Pietarsaaressa, Vaasassa ja Vähässäkyrössä. Sähkönsiirto Maakunnan voimansiirtoverkon kannalta keskeiset suurjännitelinjat ulottuvat Kristiinankaupungin voimalaitokselta Tuovilan sähköasemalle ja sieltä edelleen Ventusnevan sähköasemalle Keski- Pohjanmaalla. Tällä osuudella on 400 kv:n jännitteelle mitoitetun voimajohdon lisäksi vanhemmat 220 kv:n ja 110 kv:n jännitteelle mitoitetut voimajohdot. 400 kv:n voimajohto muuttuu Uudenkaarlepyyn Sorvistissa erilliseksi johtoreitiksi, joka kulkee Pedersören Pännäisten ja Kolpin kautta Kruunupyyn Ytterbråtöhön, missä se sijoittuu kahden muun johdon kanssa samaan johtoaukeaan. Samassa johtoaukeassa sijaitsee myös 220 kv:n voimajohto Seinäjoelta Ventusnevalle. Karhusaaren voimalaitokselta on 220 kv:n voimajohto Ulvilan sähköasemalle. Kristiinankaupungin voimalaitokselta Flybäckiin johto on rakennettu 400 kv:n jännitetasolle. Pohjanmaan voimajohdot ovat melko vanhoja, ja tarkoituksena on myöhemmin uusia ne ja nostaa niiden jännite 400 kilovolttiin. Voimajohtojen iästä aiheutuvan uusimistarpeen lisäksi yhä suurempia vaatimuksia sähköverkolle asettavat myös lukuisat uudet tuotantoyksiköt, kuten maakuntaan suunnitellut tuulivoimapuistot. 19 (50)

22 Kuva 6. Pohjanmaan suurjänniteverkko. 110 kv (punainen), 220 kv (vihreä) ja 400 kv (sininen) sekä suuret sähköasemat Kokkolan Hirvisuolla, Mustasaaren Tuovilassa ja Kristiinankaupungissa. 5.9 Keskeiset ohjelmat, suunnitelmat, selvitykset ja hankkeet Kansalliset ohjelmat - Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki Sisäisen turvallisuuden ohjelma. ISBN Sisäasiainministeriö. Helsinki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY), Museovirasto - Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet - Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöministeriö. Helsinki ISBN Maakunnalliset selvitykset ja suunnitelmat - Uuden energian Pohjanmaa Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ISBN Pohjanmaan liitto. Vaasa Pohjanmaan maakuntaohjelma ISBN Pohjanmaan liitto. Vaasa Pohjanmaa lukuina. Liikenne ja logistiikka - Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset ISBN - - -_ - Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma, luonnos 20 (50)

23 Kulttuuriympäristöt - Vaasan kaupunki - Kulttuuriympäristöselvitys. Vaasan kaupunki. Vaasan kaupunkisuunnittelu. Vaasa 2010.Vanha Vaasa Rakennushistoriallinen tutkimus. Pohjanmaan museo ja Vaasan kaupunkisuunnittelu. Vaasa Vanhan Vaasan laaksot Pitkäselän-Vanhan Vaasan kanaalin laakson maisemaselvitys ja ulkoilualuesuunnitelma. Vaasan kaupunkisuunnittelu. Vaasa Höstves Kulturlandskapsinventering. Vaasan kaupunkisuunnitteluvirasto ja Pohjanmaan museo. Vaasa Vanhan Vaasan kansallisesti arvokkaan maisema-alueen inventointi. Vaasan kaupunkisuunnittelu. Vaasa Vanha Vaasa Kaupunkiarkeologinen inventointi. Museovirasto. Vaasa Kuninkaankartanon rakennusinventointi. Pohjanmaan museo. Vaasa Energiahuolto - Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Pohjanmaan liitto, Ramboll Oy. Vaasa Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet Merenkurkussa ja Perämerellä. Ympäristöministeriö, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Lapin liitto. Helsinki Kaavoitus - Pohjanmaan maakuntakaava. Pohjanmaan liitto. Vahvistettu ympäristöministeriössä Pohjanmaan maakuntakaava, vaihekaava 1: Kaupalliset palvelut. Pohjanmaan liitto. - Kuntien yleiskaavat ja selvitykset. 6. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ Tavoitteena on laatia kokonaismaakuntakaava huomioon ottaen vaihemaakuntakaava, jossa tarkastellaan energiahuoltoa koko maakunnan alueella. Maakuntakaavassa käsiteltiin maakunnan energiahuoltoa ja varattiin alueita biovoimaloille, jätteenpoltolle ja tuulivoimalle. Tuulivoiman osalta tarkasteltiin sekä meri- että rannikkoalueita, jotka soveltuisivat tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Vaihemaakuntakaavaa varten on tehty perusteellisia selvityksiä mahdollisista tuulivoimatuotannon alueista sisämaassa ja rannikolla. Lisäksi on kartoitettu mahdollisuuksia bio-, aurinko- ja geotermisen energian hyödyntämiseen. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan, miten ilmastonmuutoksen haasteisiin pitäisi vastata. Valtioneuvoston energiapoliittisissa selonteoissa hahmotellaan Suomen energiatuotannon tulevia linjauksia ja asetetaan tavoitteeksi nostaa uusiutuvien energiamuotojen osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020, mikä edellyttää energiatehokkuuden huomattavaa parantamista ja energiankulutuksen vähentämistä. Suomen nykyinen tuulivoimatuotannon kapasiteetti on noin 250 MW, kun tavoitetasoksi vuonna 2020 on asetettu MW. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimakasta lisärakentamista vuosittain. 6.1 Selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla esitetään, miten maakuntatasolla voidaan vastata valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin. Selvityksen perusteella energiaomavaraisuus ja siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin toteutuisi Pohjanmaalla ensisijaisesti tuulivoimatuotannon avulla. Vuonna 2030 maakunnassa tuotettaisiin MW tuulivoimaa. Tämä edellyttää noin 240 km 2 alueita. Selvityksessä suositellaan, että vaihemaakuntakaavassassa pitäisi olla maatuulivoima-aluevarauksia kaksinkertaisesti tarpeeseen nähden eli noin 500 km 2, jolloin vaihtoehdoille ja epävarmuustekijöille jää tilaa. Vaihemaakuntakaavaan on otettu mukaan 457 km 2 selvityksen mukaista tuulivoimalle parhaiten soveltuvaa aluetta. Selvityksessä tutkittuja alueita oli yhteensä 53, joista 33:n voidaan katsoa soveltuvan laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon (ks. kartta 7). Selvitys on kaavan liitteenä. 21 (50)

24 6.2 Vaihekaavan tavoitteet ja strategiat Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, kansallisten poliittisten päämäärien ja maakunnallisten strategioiden toteuttaminen edellyttää uusiutuviin energiamuotoihin perustuvan energiatuotannon laajamittaista suunnittelua ja lisärakentamista sekä ankaraa energian säästämistä. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on mahdollistaa uusiutumattomien energialähteiden käytön vähentäminen ja maakunnan omien, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntyminen. Kiinnostus tuulivoiman lisärakentamiseen on suurta. Suomessa oli vuonna 2012 vireillä 205 tuulivoimapuistohanketta, joiden suunniteltu teho on MW. Pohjanmaan maakunnassa oli suunnitteilla yhteensä 35 tuulivoimahanketta, joiden voimaloiden kokonaisteho olisi MW. Tehossa mitattuna noin 30 % Suomessa vireillä olevista hankkeista sijoittui siis maakunnan alueelle. Tuulivoiman lisärakentaminen on tällä hetkellä kannattavinta rannikoilla, joissa tuulivoimatuotanto on hyvien tuuliolosuhteiden, tariffijärjestelmän ja olemassa olevan infrastruktuurin ansiosta teknistaloudellisesti edullisinta. Tekniikan kehittyessä myös merialueista tulee teknistaloudellisesta näkökulmasta kiinnostavampia vuoteen 2030 mennessä, sillä niiden potentiaali tulevaisuuden energiantuotannossa on merkittävä. Alla luettelo ja kartta käynnissä olevista hankkeista. Nimi Toimija MW min. MW max. ONSHORE Närpiö, Finnsätret EPV Tuulivoima Oy Närpiö, Norrskogen EPV Tuulivoima Oy Närpiö, Öskata Öskata Vind 1 1 Närpiö, Nämpnäs SaBa Vind Korsnäs, Bredskäret VS Vindkraft Ab 2 2 Korsnäs, Bredskäret SaBa Vind Korsnäs, Harrström Smålands Miljöenergi Korsnäs, Soptippen Smålands Miljöenergi Kristiinankaupunki, Tiukka Smålands Miljöenergi Kristiinankaupunki, Smålands Miljöenergi Västervik Kristiinankaupunki, Oy Uttermossan Uttermossa tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki, EPV Tuulivoima Oy Metsälä Kristiinankaupunki, CPC Finland Oy Lakiakangas ja Lapväärti Kristiinankaupunki, Gamla PVO Närpesvägen Kristininankaupunki, PVO 5 21 Karhusaari Kristiinankaupunki, Suomen Hyötytuuli Oy Lapväärti Kristiinankaupunki, Kullen O Kristiinankaupunki, O Peninkylä Maalahti, Sidlandet EPV Tuulivoima Oy Maalahti, Bergö Fortum Maalahti, Yttermalax Suomen Hyötytuuli Oy 5 18 Luoto, Fränsviken Luodon 9 9 Tuulivoimayhtiö Mustarsaari, Raippaluoto EPV Tuulivoima Oy (50)

25 Mustasaari, Fjärdskär Kansallistuuli 3 4 Mustasaari, Iskmo Smålands Miljöenergi 5 10 Vähäkyrö, Torkkola EPV Tuulivoima Oy Laihia, Rajavuori EPV Tuulivoima Oy Kaskinen Pohjanmaan Voima 6 9 Uusikaarlepyy, Herrfors Katternö 9 9 Klubbskatan Uusikaarlepyy, Kantlax Smålands Miljöenergi Uusikaarlepyy, Vexala Smålands Miljöenergi Vaasa, Vaskiluoto Winside production OFFSHORE Kristiinankaupunki, Siipyy Suomen Merituuli Kristiinankaupunki/Närpiö PVO Innopower Taulukko 2. Luettelo eri vaiheissa olevista tuulivoimahankkeista Pohjanmaalla (Suomen Tuulivoimayhdistys ry) 23 (50)