Karkkilan Kotiseutuyhdistys. ARKKILAN OTISEUTUYHDISTYS ry.

Transkriptio

1 ARKKILAN OTISEUTUYHDISTYS ry. Jäsenlehtí N:o 15 Toukokuu

2 Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry:n jäsenlehti n:o 15 Toukokuu 2006 Toimituskunta: Marja Holli (päätoimittaja) Pekka Wikberg ja Risto Hakomäki Toimituksen yhteystiedot: Viestintä Sananjalka Huhdintie 7 A 14, Karkkila p sananjalka@kolumbus.fi Pekka Wikberg p. (09) , pekka.wikberg@elisanet.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 350, 1/2 sivu 200, 1/4 sivu 120, 1/8 sivu 70 Taitto: Marja Holli Paino: Karkkilan Painopalvelu Oy, Karkkila, 2006 Kansikuvissa alkukesän tunnelmaa Haaviston Hanskalassa, kuvattu kesällä Kuvat Marja Holli. Sisältö: 3 Pääkirjoitus: Kylätoimintaa karkkilassa... Risto Hakomäki 3 Lähde retkelle Vaskijärvelle... 4 Museot yhdistyivät... Tommi Kuutsa 5 Vuoden kotiseutunuori palkittiin vuosikokouksessa... Marja Holli 7 Veturi palaa Karkkilaan... Tommi Kuutsa 8 Vaskijärvellä on 2000-luvun kylätoimintaa... Anneli Laitinen-Fleber 9 Fagerkullayhdistys miljöön asialla...marja Holli 10 Herkkiä akvarelleja ja värikäs sukuhistoria... Marja Holli 11 Sota-ajan kuvat talteen... Marja Holli 12 Högfors-installaatio... Klas Alander 14 Väitöskirja toi Työväentutkimus-palkinnon... Marja Holli 14 Maailman paras Karkkila-kokoelma...Eila Hämäläinen 15 Runoja ja piirroksia... Marjatta Jääskeläinen, Klas Alander 16 Antiikkipalsta: Silitysrauta... Risto Hakomäki 17 Vanhoja uutisia... Marja Holli, Pekka Wikberg 19 Runokuvia luonnosta... Marja Holli 21 Alussa oli anopin vaaka... Marja Holli 22 Matkoja Myytävänä... 2

3 Pääkirjoitus Kylätoimintaa Karkkilassa Karkkila eli vanha Pyhäjärvi on muodostunut kymmenestä kylästä, jotka Vuotinaista lukuun ottamatta ovat syntyneet jo keskiajan loppupuolella. Nyhkälän kylä on nykyistä keskustaa ja entinen Karkkilan kylä tunnetaan paremmin nimillä Fagerkulla, Haukkamäki, Vanhakylä ja Lemmoi. Mutta mitä kuuluu näihin muihin kyliin? Karkkilassa, niin kuin monessa muussakin kunnassa ja kaupungissa väestö on maatalouden rakennemuutoksen johdosta joutunut muuttamaan kylistä taajamiin, mikä on tarkoittanut kyläkoulujen, kauppojen ym. palveluiden ja perusrakenteiden katoamista. Maalla asuvista enää vain viisi sadasta on maanviljelijöitä. On sanottu, että maaseudun tärkein elinkeino on maalla asuminen. Näin on erityisesti ainakin täällä Uudellamaalla. Karkkilassa ja muualla Uudellamaalla näyttää siltä, että eräänlainen uudelleen arvioinnin aika on käsillä. Kylät ovat huomanneet, että asiat eivät muutu jos ei mitään tehdä. Valtiovallalta ja kunnilta ei ole odotettavissa suuria kertaratkaisuja autioituvan maaseudun ongelmiin. Myönteisenä Lähde Kotiseutuyhdistyksen retkelle Karkkilan Kotiseutuyhdistys on pidettävä kehitystä mikä Karkkilassa on näkynyt eri kylien lisääntyneenä yhteistoimintana. Vanhan ajan talkoita on pidetty erilaisten hankkeiden puitteissa, on koottu kylähistoriikkeja, tehty kattavia kyläsuunnitelmia ja kunnostettu yhteisiä kokoontumistiloja. Kylistä aktiivisimpia ovat olleet tässä suhteessa Järvenpää, Vaskijärvi, Vuotinainen, Siikala ja Alimmainen, joista tosin viimeksi mainittu ei ole varsinainen kylä. Kyläyhdistyksiä ovat tavallaan myös asukasyhdistykset, joista ehkä aktiivisin on ollut Fagerkullayhdistys. Näiden kylien hankkeisiin on voitu osoittaa myös julkista rahoitusta. Viimeisten viiden vuoden aikana karkkilasten kylien kehittämiseen on saatu maaseudun kehittämisrahaa reilusti yli euroa. Kotiseutuyhdistys on ollut mukana rahoittamassa kolmea kylähistoriikkia ja niihin liittyen tehnyt tutustumisretkiä moniin kyliin. Ensi kesänä kohteeksi on valittu Vaskijärvi, jossa saamme kuulla paikallisten oppaiden kertomana mitä kylässä on tehty ennen ja miltä tulevaisuus näyttää. Risto Hakomäki VASKIJÄRVEN KYLÄÄN lauantaina Oppaana toimii Kalevi Mäensyrjä. OHJELMA Lähtö Karkkilan torilta Paanun talon aitta - Vaskijärven kylän esittely Kahvit Lempistön tilalla Kiertoajelua Vaskijärvellä ja muihin kohteisiin tutustuminen Paluu Karkkilan torille Hinta 15, sisältää kuljetuksen ja kahvit. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Risto Hakomäki

4 Ruukkimuseo Senkka ja museokauppa Lansetti Öhmanska on monena vuonna opastanut työläismuseossa kävijöitä. Suomen Valimomuseo ja Karkkila-Högforsin työläismuseo yhdistivät voimansa vuoden 2006 alussa. Museoiden yhteistyö tiivistyy entisestään ja se tulee näkymään mm. näyttelytoiminnassa, yhteisinä esitteinä ja teemapäivinä. Museoyksiköiden nimet säilyvät entisellään, mutta museoiden taloudesta ja hallinnosta vastaa nyt yhteinen museokeskus. Käytännössä fuusio tarkoittaa sitä, että aikaisemmin säätiön hallinnoima Suomen Valimomuseo siirtyi Karkkilan kaupungin sivistyskeskukseen museo- ja kulttuuritoimen alaisuuteen. Valimomuseon työntekijät jatkavat nk. vanhoina työntekijöinä kaupungin palveluksessa. Säätiö toimii edelleen museon tukiorganisaationa. Karkkilan museoiden yhdistämistä oli suunniteltu jo pitkään. Lopullisen sysäyksen fuusiolle antoi kuitenkin vuoden 2005 lopulla hyväksytty museolain muutos, joka asettaa uusia vaatimuksia museoiden valtionosuuskelpoisuudelle. Uuden museolain mukaan valtionosuutta nauttivassa museossa tulee nyt olla vähintään kaksi alan koulutuksen saanutta työntekijää. Karkkilan museoiden yhdistämisen myötä kriteeri täyttyy ja valtionosuutta saadaan myös jatkossa. Museokeskuksen nimi Museoiden fuusion yhteydessä todettiin, että yhteiselle museokeskukselle tarvitaan nimi, vaikka Museot yhdistyivät museoyksiköiden nimet säilyvätkin ennallaan. Museokeskuksen nimestä järjestettiin yleisökilpailu vuodenvaihteessa. Ehdotuksia saapui kaikkiaan 17 kappaletta. Nimiehdotusten käsittelyä varten perustettiin nimiraati, jossa oli mukana Karkkilan kaupungin, Suomen Valimomuseosäätiön sekä museoiden henkilökunnan edustajia. Museokeskuksen nimeksi tuli Karkkilan ruukkimuseo Senkka. Museon nimessä Karkkila viittaa paikkakuntaan, ruukki kertoo museon toimialasta ja Senkka-nimi viittaa valimossa käytettävään valuastiaan, senkkaan. Lisäksi voidaan mainita, että Karkkilan kaupungin alueella on kaksi suurta senkkaa muistomerkkeinä. Nimiraadin esittämää nimeä ei kuitenkaan löytynyt yleisökilpailun ehdotusten joukosta. Raati päätti kuitenkin käyttää yhtä museolle ehdotettua nimeä Valimomuseon museokaupan nimenä. Kaupan nimeksi annettiin siten Lansetti, nimi viittaa valurin työkaluun. Tämä nimiehdotus palkittiin yleisökilpailun voittajana. Museon toiminnasta Karkkilan Ruukkimuseo on valimoteollisuuden historian erikoismuseo. Se esittelee ruukkilaisten työtä sulan metallin äärellä sekä arkielämää kotoisissa askareissa. Ruukkimuseo kertoo myös teollisen raudanvalmistuksen varhaisvaiheista, siitä miten kaivoksesta louhittu malmimurikka jalostettiin takkiraudaksi ja edelleen valutuotteiksi. Ruukkimuseon näyttelykohteisiin kuuluvat Valimomuseon ja Työläismuseon lisäksi Högforsin masuuni ja Galleria Bremer. Ruukkimuseo järjestää myös vaihtuvia näyttelyitä. Suunnitteilla on mm. Högforsin emalilaitoksen vaiheista kertova näyttely sekä Eino Sarkin kokoelmiin perustuva Högfors-aiheinen valokuvanäyttely. Valimomuseossa toimii kesällä tinavalupaja, jossa kävijät voivat valaa pieniä esineitä oppaan johdolla. Öhmanska on edelleen tavattavissa Fagerkullassa heinäkuussa sekä muulloin tilauksesta, masuuniin on ensi syksyksi valmisteilla uusi teemaopastus roolihenkilöineen. Tommi Kuutsa 4

5 Vuoden kotiseutunuori palkittiin vuosikokouksessa Vuoden kotiseutunuorena on palkittu Anneli Laitinen-Felber, joka toimii Vaskijärveläiset ry:n sihteerinä ja Länsi-Uudenmaan Kehitys LUKE ry:n projektisihteerinä. Palkitseminen tapahtui Karkkilan Kotiseutuyhdistyksen vuosikokouksessa, jossa palkinnon Vuoden kotiseutunuorelle ojensi yhdistyksen puheenjohtaja Risto Hakomäki. Karkkilan Kotiseutuyhdistys palkitsi nyt kolmannen kerran Vuoden Kotiseutunuoren. Aiemmin palkinnon ovat saaneet oman kotimuseon perustanut Matti Mäki ja kulttuurin parissa ansioitunut, Fagerkullan työläismuseon Öhmanskaopastuksista tuttu Milla Laaksonen. Karkkilan Kotiseutuyhdistys Vaskijärveläisyys on muutenkin valttia Karkkilan Kotiseutuyhdistyksen toiminnassa tänä vuonna, sillä yhdistyksen kesän lähiretki aiotaan tehdä Vaskijärvelle. Kuinka nopeasti voi kiintyä uuteen paikkakuntaan Kotiseutuyhdistyksen vuosikokous pidettiin Paikalla oli 19 yhdistyksen jäsentä. Ennen varsinaista kokousta kuultiin kaupunginjohtaja Minna Karhusen esitelmä, jossa hän kertoi kotiutumisestaan Karkkilaan. Minna Karhunen on työskennellyt Karkkilan kaupunginjohtajana vuoden 2005 alusta, ja paikkakunnalla hän on asunutkin kesästä asti. Ajattelin ennen, etten ikinä voisi muuttaa pois Hyvinkäältä, nyt vain Kaupunginjohtaja Minna Karhunen piti yhdistyksen vuosikokouksessa alustuksen. Kuva: Hanna Keränen / Karkkilalainen. Anneli Laitinen-Felber valittiin Vuoden kotiseutunuoreksi. Puhetta pitämässä palkinnon luovuttanut yhdistyksen puheenjohtaja Risto Hakomäki. ihmettelen, kuinka nopeasti voi kiintyä uuteen paikkakuntaan, Minna Karhunen sanoi ja määritteli samalla on oman karkkilalaismaisemansa. Se näyttäytyy silmien edessä, kun laskeutuu Ahmoonmäkeä kohti keskustaa. Kaupunginjohtajan työssä on Minnan Karhusen mukaan iso etuoikeus tutustua paikkakuntaan monelta suunnalta. Karkkilan historia on hurmannut minut täysin. Kun meille tulee vieraita, kierrätämme heitä ja näytämme Haukkamäen koulun ja Fagerkullan päiväkodin, kaupungintalon ja torin, osoittelemme, miten tuossa on pankki, joka ryöstettiin Pahat pojat elokuvassa. Karkkilalainen kulttuuritarjonta on Minna Karhusen mielestä kokonaan oma lukunsa, se on ihmisistä itsessään lähtevää, omaehtoista, ei ulkoa tullutta eikä ylhäältä annettua. Myös urheilu on omaa lajiaan, kun näin pienen paikkakunnan koripallojoukkue nousee taas SM-sarjaan. Erityismaininnan kaupunginjohtajalta sai paikallinen yrittäjäyhteistyö. Karkkilassa on poikke- 5

6 uksellista se aktiivinen tapa, jolla yrittäjät osallistuvat paikkakunnan kehittämiseen., Minna Karhunen totesi, mutta muistutti samalla, miten kilpailu on kovaa. Kauanko isot metalliyritykset ovat täällä, hän mietti. Tarvitaan vaihtoehtoja. Suurin haaste on nyt kaupallisten palvelujen kehittäminen. Miten saadaan ihmiset vakuutettua, että käytettäisiin Karkkilan palveluja. Minna Karhunen kertoi myös kaupungin omasta toiminnasta, jossa on hyvä tekemisen meininki. Karkkilassa ovat fiksut päättäjät ja työntekijät, mutta kaupungin palveluksessa on liian vähän väkeä. Karkkilan on toiminnoissaan todella tehokas, se on listattu yhdeksänneksi tehokkaimmaksi kunnaksi. Karkkila on vahva, itsenäinen talousalue. Pakkoliitos ei käy, mutta kuntayhteistyötä tarvitaan. Yhteistyötä kaikkien kanssa. Karkkila on 9000 ihmisen kunta, jolla on :n ego, Karhunen tuuletti. Risto Hakomäki jatkaa puheenjohtajana Varsinaisten vuosikokousasioiden käsittely sujui rutiinilla, toimihan kokouksen puheenjohtajana kotiseutuneuvos Tuure Hasselman. Puheenjohtajaksi myös tälle vuodelle valittiin yksimielisesti Risto Hakomäki. Myös varapuheenjohtajana jatkaa yhtä yksimielisesti Pekka Wikberg. Erovuorossa olleista johtokunnan jäsenistä jatkavat Ritva Ahomäki ja Kari Laine, mutta Marita Astalan tilalle tulee Anu-Pirja Frosterus. Muut johtokunnan jäsenet ovat Marja Holli, Henna Mitrunen, Seppo Kivi, Hannu Niklander ja Voitto Suonpää. Keräilyjaostoa vetää Antti Valonen, matkailujaostoa Juhani Silvan ja sukututkimusjaostoa Pekka Wikberg. Yhdistyksen jäsenmaksuna säilyy entinen 12 euroa, sillä saa kaksi kertaa vuodessa jäsenlehden. Lisäksi voi osallistua yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin ja jaostojen toimintaan. Myös eräitä yhdistyksen julkaisuja voi ostaa jäsenhinnalla. Kymmenes Haukkamäki -tapahtuma Vuonna 2006 yhdistyksen toiminta jatkuu entisissä merkeissä. Suurin projekti on Järvenpään kyläkirja, jonka teko jatkuu koko vuoden. Yhdistys osallistuu myös keväällä käynnistyneeseen sota-ajan valokuvien keruun projektiin. Elokuussa tehdään lähiretki Vaskijärvelle, muuten matkailujaosto järjestää lukuisia kulttuurimatkoja. Jaostoista keräilyjaosto jatkaa toimintaansa vilkkaissa merkeissä, sukututkimusjaosto ehti tempaista jo alkuvuodesta järjestämällä kirjastossa neuvontapäivän aloittaville sukututkijoille. Suuren suosion saanut Haukkamäki-tapahtuma on tulossa jälleen kesällä. Koska tapahtuma järjestetään jo kymmenettä kertaa, siitä on tulossa tavallista juhlavampi. Tapahtuman yhteyteen valmistuu valokuvanäyttely aiempien kesien tapahtumista. Vuosikokouksessa Tuure Hasselman ehdotti, että paikallisten kaskujen uudempaa kerrosta alettaisiin kerätä talteen. Ajatus sai kannatusta kokouksen osanottajilta. Marja Holli Kotiseutuyhdistyksen vuosikokouksessa kuunneltiin vakavina kaupunginjohtajan esitelmää, etualalla Anneli Alapeuso ja Henna Mitrunen. 6

7 Veturi palaa Karkkilaan Veturin osat pohjamaalattuna syksyllä Kuva Teemu Virtanen. Hyvinkään - Karkkilan radalla vuosina työurakan tehnyt Pässi-veturi (HKR 3) vietti pitkään vanhuudenpäiviään museoveturina Nyhkälänharjun kupeessa. Vuodesta 1993 lähtien veturi on ollut kunnostettavana Jokioisten Museorautatieyhdistyksen korjaamohallissa Minkiöllä. Kunnostustyö alkaa nyt olla loppuvaiheessa, ja veturi palaa takaisin Karkkilaan syksyllä Perusteellinen ja vaativa kunnostustyö Pässille on tehty perusteellinen kunnostus, jonka lopputulos tulee vastaamaan Hyvinkään Rautatiemuseon näyttelykäytössä olevia vetureita. Asbestipurkutöiden jälkeen veturin korjaus on edennyt ripeästi. Veturin runko, pyörästö ja höyrykattila pohjamaalattiin viime vuoden aikana. Seuraaviin työvaiheisiin kuuluvat mm. höyrykattilan ulkopellitys, vesitankkien ja savupiipun asennus sekä osien pintamaalaus vihreällä ja mustalla värillä. Veturin pienosat, kuten höyrykattilan varustimet, höyrykoneen kytkintangot ja veturin valaisimet ovat pääosin valmiita. Veturin keula on jo maalattu lopullisella pintavärimustalla, lisäksi höyrysylintereiden koristemaalaukset on jo tehty. Kunnostustyö on ollut varsin vaativaa, sillä osa veturin rakenteista oli ruostunut korjauskelvottomiksi, kuten vesitankit, kattilapellit ja piippu. Museorautatieyhdistyksen kunnostustyöryhmän mukaan erityisen vaativa kohde on ollut veturin hytti, sillä sen pelti- ja puuosat jou- duttiin rakentamaan uudelleen. Nyt hytin sisäpuupaneloinnit ovat valmiina, mutta ne asennetaan paikoilleen vasta veturin ulkomaalauksen jälkeen. Myös hytissä olevat laitteet on kunnostettu pikkutarkasti. Aivan viimeisimpiin töihin kuuluu lopuksi hytin ikkunoiden asennus. Veturi luovutetaan Höyryfestivaaleilla Jokioisten Museorautatieyhdistys valmistaa veturin luovutuskuntoon pidettäviin Minkiön Höyryfestivaaleihin mennessä. Veturi luovutetaan Karkkilan kaupungille festivaalien yhteydessä järjestettävässä tilaisuudessa, jonne Museorautatieyhdistys toivoo Karkkilan kaupungin sekä karkkilalaisten yhdistysten ja järjestöjen runsasta edustusta. Veturin luovutuksesta on tarkoitus tehdä myös mediatapahtuma; ennen festivaalia ja festivaalin aikana valmista veturia esitellään tiedotusvälineille erillisissä lehdistötilaisuuksissa. Pässi-veturi asetetaan esille Karkkilan kaupungintalon ala-aulaan, vanhan paloauton viereen. Aulaan tehdään myös Hyvinkään - Karkkilan rautatien vaiheista kertova näyttely, joka avataan vuonna Tuolloin tulee kuluneeksi 95 vuotta Kytäjän - Karkkilan rataosuuden vihkiäisistä ja toisaalta 40 vuotta liikenteen lopettamisesta. Mainittakoon että ensimmäinen juna saapui Karkkilaan elokuussa Tommi Kuutsa 7

8 Vaskijärvellä on 2000-luvun kylätoimintaa Yhdessä tekemisellä ja talkootyöllä on pitkät perinteet Suomen maaseudulla, niin myös Vaskijärvellä. Pienestä koostaan huolimatta kylällä on useita aktiivisesti toimivia yhdistyksiä, joilla kaikilla on omaleimainen tehtävänsä kylän elinvoiman edistäjänä. Vaskijärven Marttojen toiminta on ilon aihe kylämme ikääntyville emännille, Hirvimiehet kokoaa yhteen metsästyksestä kiinnostuneet ja Vaskijärven Vastus on tarjonnut toimintaa paitsi kaikille kyläläisille, myös lapsiperheille. Silti kylällä koettiin, että tarvittiin uusi yhdistys, nk. kyläyhdistys viemään eteenpäin niitä asioita, joita muilla yhdistyksillä ei ollut voimavaroja lähteä edistämään. Kyläyhdistyksen perustamiseen johtanut prosessi alkoi vuonna 2004, kun kyläläiset järjestivät kolme kyläkokousta yhdessä Länsi-Uudenmaan kehitys LUKE ry:n kyläsuunnitelma-hankkeen kanssa. Kokouksissa käsiteltiin niitä asioita, joihin kyläläiset toivoivat parannusta, mutta myös niitä, jotka kylällä koettiin vahvuuksiksi. Kokousten anti kirjattiin kyläsuunnitelmaksi, jossa oli kehittämistarpeiden lisäksi esitetty konkreettisia toimenpiteitä sekä aikataulu toimenpiteiden toteuttamiseksi. Kyläsuunnitelmaa toteuttamaan perustettiin uusi yhdistys, Vaskijärveläiset ry. Vaskijärveläisten ensimmäinen toimintavuosi on ollut työntäyteinen. On pyritty etenemään niissä asioissa, jotka kyläkokoukset ilmoittivat ongelmallisimmiksi. Yksi näistä on kylän läpi kulkeva liikenne ja autojen suuret nopeudet. Uudenmaan tiepiiri ei kuitenkaan suostunut pidentämään 60 km/h nopeusrajoitusta Vaskijärven kohdalla, eikä se antanut lupaa kyläkyltin pystyttämiseksi. Ihmetellen vaskijärveläiset ovat sitten seuranneet toimintaa Hämeen puolella, Läyliäisissä, jossa on pystytetty kyläkyltit, rakennettu hidastustöyssy ja siirrytty aurinkopaneelilla toimivaan tehovalaistuun 40 km/h nopeusrajoitukseen. Näkyvin onnistumassa oleva asia on kaupungin omistaman Yhteislaitumen rannan vuokraus kyläyhdistykselle. Kaupunki on jo rakentanut rantaan tien sekä parkkipaikan ja ranta-alueen puusto on raivattu. Kyläläisten kaipaamaa uimarantaa Yhteislaitumesta ei saada, mutta puuttuva yhteinen venevalkama kuitenkin. Lisäksi rannan virkistyskäyttöä on kyläyhdistyksen ja urheiluseuran tarkoitus laajentaa rakentamalla sinne ainakin lentopallokenttä. Vaskijärveläiset ry on myös tehnyt vuokrasopimuksen Paanun vilja-aitasta. Aittaa kunnostetaan parhaillaan Paanun isäntäväen hallinnoimalla ja Luken rahoittamalla hankkeella niin, että siellä olisi tulevaisuudessa mahdollisuus järjestää kesäisin esimerkiksi pienimuotoisia näyttelyitä ja tapahtumia kyläläisille. Kaupungin kanssa on alustavasti keskusteltu Ilmari Huitin keräämien kotiseutuesineiden lainaamisesta. Tähän mennessä aitan mäellä on tehty siivous- ja raivaustoimia, kun aitan vieressä sijainnut vanha puimala purettiin. Puimalasta tulikin kymmeniä lavallisia puuta; osa kelpasi polttopuuksi ja osasta rakennettiin iso juhannuskokko. Kokolle löysikin tiensä satakunta juhlijaa ja myöhemmin aitanmäellä järjestetyille kylätreffeillekin osallistui lähes 80 kyläläistä ja kesäasukasta. Vaskijärveläiset ry:n työlista on pitkä: järven kunnostuksen esiselvitys, yhteinen kokoontumispaikka, internetsivut, lehden julkaisemisen jatkaminen, tapahtumien järjestäminen, varainhankinta jne. Vapaaehtoistyö, talkootoiminta ja yhteistyö kylän muiden yhdistysten, yrittäjien sekä kaupungin kanssa ovat avainsanoja eteenpäin pääsemiseksi. Avoimuuteen, hyvään tiedottamiseen ja yhteishengen luomiseen on myös panostettava. Karkkilaan 2000-luvulla ehtinyt toimintaryhmätyö (Luke ry) hankerahoituksineen ja alueellisesti organisoitunut kylätoiminta (Länsi-Uudenmaan kylät ry) tuovat kylätoiminnalle uusia mahdollisuuksia ja taustatukea. Ilman Luken kyläsuunnitelmahanketta ja aitan kunnostuksen hankerahaa olisi Vaskijärvellä tuskin päästy suunnitelmallisen kylän kehittämisen alkuun, ainakaan näin nopeasti. Anneli Laitinen-Felber 8

9 Fagerkullayhdistys miljöön asialla Karkkilan Högforsin ruukin kokonaisuuteen kuuluva Fagerkullan asuntoalue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Alue sai asemakaavan 1980-luvun alussa. Asemakaavassa olemassa oleva rakennuskanta on pääosin suojeltu ja uudisrakentamiselle on annettu määräyksiä, joiden avulla alueen erityisluonnetta pyritään säilyttämään. Vuonna 1981 Fagerkullaan perustettiin asukasyhdistys, joka kantaa nimeä Fagerkullayhdistys ry. Sen puheenjohtajana toimii Lauri Hokkanen. Yhdistys vaalii ja tekee tunnetuksi Fagerkullan ja muun Högforsin tehdasta ympäröivän ruukkialueen historiaa ja perinteitä. Fagerkulla, Vanhakylä ja Haukkamäki on kaikki rakennettu aikanaan tehtaan omistamille maille työväen ja toimihenkilöiden työsuhdeasunnoiksi. Yhdistys on koko toiminta-aikansa ollut miljöön asialla. Jo sen säännöissä todetaan, että yhdistyksen tarkoituksena on valvoa asukkaiden etuja kaavoitus-, ympäristö- ja muissa asumiseen liittyvissä asioissa. Viime vuosina yhdistys on ollut näissä kysymyksissä erityisen aktiivinen. Se toteutti syksyn 2004 ja kesän 2005 aikana peruskorjauksen ja puutarhakouluhankkeen esiselvityksen, jonka tuloksena syntyi varsinaisen hankkeen suunnitelma. Se tullaan toteuttamaan vuoden 2008 huhtikuun loppuun mennessä. Korjaus- ja puutarhahankkeen avulla halutaan turvata suojeltujen rakennusten ja puutarhojen säilyminen. Asukkaiden osaamista turvataan koulutuksella. Hankkeella pyritään myös edistämään alueen suojeluun ja tulevaisuuteen liittyvää keskustelua. Yhteisöllisyyttä pyritään elvyttämään talkoilla, työnäytöksillä ja puutarhatöillä. Korjaus- ja puutarhahanke on suunnattu Fagerkullan, Vanhankylän ja Haukkamäen asukkaille. Osa hankkeesta on hyödyksi myös muille vanhassa asumisesta kiinnostuneille karkkilalaisille. Korjaus- ja puutarhahanke toteutetaan Länsi-Uudenmaan Kehitys LUKE ry:n myöntämällä POMO+ tuella. Aluetta kehittävän hankkeen tarpeellisuudesta keskusteltiin yhdistyksessä ensimmäisen kerran jo vuonna Jo seuraavana vuonna tehtiin ensimmäinen hankesuunnitelma, jota ei kuitenkaan voitu tuolloin toteuttaa. Uuteen vauhtiin päästiin vuonna Tuolloin yhdistyksen hallitus nimesi Jukka Järvisen kokoonkutsujaksi miljöötyöryhmään, joka valmisteli hanketta. Esiselvitys päästiinkin toteuttamaan niin, että se valmistui kesällä Esiselvitys toteutettiin pitkälti työryhmätyönä. Esiselvityksen aikana tehtiin mm. tutustumismatka Porvooseen, järjestettiin Punainen tupa ja perennamaa -seminaari, suoritettiin asukaskysely korjaustarpeista ja laadittiin puutarhasuunnitelma perennapuutarhan toteuttamisesta. Nyt työ jatkuu ja Fagerkullassa päästään esiselvityksestä toteutukseen. Tämän kevään aikana on päästy allekirjoittamaan kaupungin kanssa vuokrasopimus alueesta, jolle perustetaan perinnekasvitarha. Kevään edetessä seuraavat raivausja kaivuutyöt, kesannointi ja pengerrysten rakentaminen, maa-ainesten lisääminen ja viimeistely ja lopulta kasvien istuttaminen. Syksyllä 2006 järjestetään hankkeen seminaari, jossa käsitellään asiantuntijoiden tekemää työtä vanhan ruukkialueen miljöön ominaispiirteiden määrittämiseksi ja alueen historiallisesti tyypillisen kasviston luetteloimiseksi. Seminaarissa tehdään myös yhteenveto perinnekasvitarhan perustamisesta ja kasvitarhan rakentamisesta ja hoidosta jatkossa. Tavoitteena on, että yhdistys hoitaa kasvitarhaa yhdessä muiden toimijoiden, kuten työpaja Apajan, kaupungin puutarhurin ja museotoimen kanssa. Yhteistyötä halutaan tehdä myös Puutarhayhdistyksen ja Kotiseutuyhdistyksen kanssa. Suunnitelmissa on, että alueella voidaan järjestää puutarhanhoitoon liittyvää opastusta ja koulutusta kaikille karkkilalaisille esimerkiksi kompostoinnista, maanparannuksesta sekä kasvilajikkeista ja niiden yhdistämisestä puutarhassa. Fagerkullayhdistyksessä uskotaan, että ajan myötä kasvitarhasta voi kehittyä alueelle viihtyisä yhteinen oleskelutila, joka osaltaan voi tukea ja täydentää Högforsin työläismuseon toimintaa. Marja Holli 9

10 Herkkiä akvarelleja ja värikäs sukuhistoria Riihimäen kaupunginkirjastossa saattoi helmikuussa aistia menneen maailman tunnelmaa. Esillä oli Anja Oasmaan näyttely, jonka aiheena oli isoisän Riihimäki. Akvarelleissa heräsivät elämään vanhat talot ja kauniit kukat. Tunnelmaa loivat rautatiehen sidoksissa olleet rakennukset, mutta Anja Oasmaan isoisä olikin ollut rautateillä töissä. Näyttelyssä oli esillä myös Odell-suvun sukuhistoria. Anja Oasmaa, entinen Odell, on koonnut yhteen useiden sukua tutkineiden työt ja etsinyt puuttuneita tietoja ja yhdistäviä linkkejä. Näin on syntynyt värikäs ja mielenkiintoinen sukutarina. Odell-suku, johon kuuluvia on iso joukko tämänkin päivän karkkilalaisissa, on todennäköisesti lähtöisin Irlannista. Vanha sukutarina kertoo kahdesta veljeksestä, joista toinen lähti Amerikkaan, toinen Skåneen. Tarina on pystytty ajoittamaan 1600-luvulle. Tänä päivänä sukuun kuuluvia löytyy Uutta Seelantia myöten. Anja Oasmaa on rakentanut Odell-suvun tarinan erittäin kiinnostavasti. Sukupuiden yhteydessä ovat tiedot aikakauden tapahtumista ja tapahtumapaikoista, mukana on haastatteluja, valokuvia, lehtileikkeitä. Sukuun kuuluvat ihmiset muuttuvat todellisiksi, tarinaa lukee kuin jännityskertomusta. Jo idea suvulle tärkeiden paikkojen tallentamisesta maalauksina ja näiden yhdistäminen sukututkimukseen on mielenkiintoinen. Kun sukutarina on vielä itsessään kiinnostava, on kokonaisuus upea. Karkkilalaisittain asian tekee vielä kiinnostavammaksi se, että Anja Oasmaa on tulossa maalaamaan Karkkilaan ensi kesänä. Näin on varmasti luvassa, että jatkossa myös Karkkilassa on mahdollista nähdä näyttelyssä, miten sukututkimusta ja kuvataidetta voi yhdistää luontevalla tavalla. Marja Holli Karkkilassa asuvien Odell-sukuun kuuluvien esiisä on Johan Odell, joka syntyi vuonna 1823 Lopella. Johan muutti Ul. Pyhäjärvelle suutarina ja oli ensin kirjoilla Paanun talossa Vaskijärvellä. Myöhemmin hänen asuinpaikkansa oli Högforsin tehtaan Kylmäkorven torppa. Johan Odell avioitui Maria Jakobina Lindstedtin kanssa, ja heille syntyi kahdeksan lasta. 10

11 Sota-ajan kuvat talteen Nyt kannattaa käyttää iltapuhde katselemalla, millaisia vanhoja valokuvia kotoa löytyy. Karkkilan kotiseutuyhdistys ja kaupungin museotoimi järjestävät yhdessä paikkakunnan veteraanijärjestöjen kanssa keräyksen, jonka tavoitteena on saada sota-ajan valokuvat talteen.. Keräyksen kohteena ovat sekä valokuvat sota-ajan Karkkilasta että karkkilalaisista rintamalla. Kuvien lisäksi kerätään sota-ajan kirjeitä. Keräykseen toivotaan osallistuvan niin nykyisten kuin entistenkin karkkilalaisten. Kuvat tullaan skannaamaan ja tallenteita säilytetään kaupungin museotoimen arkistoissa. Kuvat tulevat pääsemään esiin monissa eri yhteyksissä, ensimmäisen kerran jo syksyllä, jolloin järjestetään Uudenmaan maanpuolustuspäivä Sen yhteyteen suunnitellaan myös valokuvanäyttelyä sota-ajan kuvista. Keräykseen annetut kuvat palautetaan takaisin omistajilleen. Valokuvia otetaan vastaan sekä Valimomuseossa että tiistaisin klo seurakuntatalossa sotainvalidien toimistossa. Postitse kuvia otetaan vastaan osoitteessa Valimomuseo PL Karkkila. Lisätietoja antaa museoamanuenssi Janne Viitala, p Kuvia kerätään etenkin nyt keväällä. Jos kuvia löytyy myöhemmin, kannattaa kysellä Janne Vii- talalta, miten löydön kanssa kannattaa menetellä. Jutun yhteydessä on valokuvia tilaisuudesta, jossa kerrottiin keräyksen alkamisesta. Lisäksi on parikin kuvaa sieltä jostakin. Kun keräys avattiin, saattoi heti huomata, miten suurta kiinnostusta sota-ajan valokuvat herättivät. Keräys onkin lähtenyt hyvin käyntiin, mutta varmasti löytyy vielä todellisia aarteita. Marja Holli Arvo Ruoskanen, Aarne Mattila, Reino Luoto ja Martti Eriksson tutkivat kiinnostuneina, millaisia kuva-aarteita on jo saatu talteen. 11

12 Högforsinstallaatio Kiasmassa Helsingissä on Ars 06 toden tuntu, nykytaidetta käsittelevä näyttely, Se kertoo tällä hetkellä ajankohtaisesta taiteista, joka peilaa kulttuureista ja aikakausista riippumattomia ihmisen peruskokemuksia. Ars 06:n taiteen elinehto on, että sillä on jotain sanottavaa katsojalle. Ars-näyttelyitä on ollut 1961m 1969, 1974, 1983m 1995, 2001 ja nyt Seitsemännen kerran järjestettävä kansainvälinen nykytaiteen näyttely on rauhallisempi kuin edeltäjänsä, mutta Ars 06 toden tuntu jatkaa aiempien näyttelyiden linjalla. Tässäkin horjutetaan tavanomaisia uskomuksia ja totuuskäsityksiä. Ars elää aina tulevassa. Näyttelyt ovat herättäneet keskustelua ja saaneet ihmiset liikkeelle. Ars 06 on täynnä taide-energiaa, monien taidemuotojen sallitaan kukoistaa. 40 taiteilijaa tai ryhmää ovat tuoneet näytteille yli sata teosta. Esillä Kiasmassa on muun muassa maalauksia, piirroksia, videoita, installaatioita, veistoksia, tietokoneanimaatioita, valokuvia, kuvamanipulaatioita, ilmausjakelukirja, kirjottua kangasta, diaraamoja ja digitaalisia maalauksia. Kiasman mukaan jokainen katsoja voi rakentaa mielessään oman Ars:insa. Päätin kokeilla omalla työllä, kokeilla itse installaatiota. Teokseni on syntynyt Ars 06:n inspiroimana, olen outsidertaiteilija. Halusin tulla mukaan kulttuurin ja taiteen kehiin. Olen kaivanut esiin nostalgisia Högfors-valurautatavaroita suureen koristeelliseen installaatiooni. Idea lähti Karkkila-tunteesta, päätin ottaa Högforsin ruukista kaiken irti. Teoksessani olen hyödyntänyt Högforsissa valettuja rautaesineitä, jotka ovat tuttuja ja kaunista katseltavaa. Niissä on jotakin karkkilalaista alkuperäistä, jotakin hyvin ilmaisevaa. Esineet puhuttelevat minua henkilökohtaisesti, niihin liittyy muistoja, niillä on taustatarinoita. Högfors-esineet antavat merkityksiä ja symboleja installaatiolle. Pidän etuoikeutenani käyttää niitä. Högfors-valu kelpaa taiteen raaka-aineeksi, mutta kokonaisuus on uusi luomus. Rautaesineet ovat osina uutta teosta. Installaationi on uusi itsenäinen taideteos, jossa pääosassa on Karkkila. Paikallinen ja omalaatuinen on kiinnostavinta, kannattaa rakentaa lähiympäristöstään. Teos tarjoilee faktaa Karkkilasta ja vanhan ruukin tekniikasta. Tekniikka on kulttuuria siinä missä taide ja teatterikin. Högfors-esineet antavat toisilleen taustaa, ne ovat uusiokäytössä, syntyy omaääninen kokonaisuus. Installaatio on vapaa muunnelma vanhoista asioista, aikamatka menneisyyteen, Vanha säilyy elossa, menneestä maailmasta nousee muistoja. Olen hankkinut esineitä, jotka dokumentoivat kaupunkia. Tässä on Högforsin ruukkia kunnioitettu. Katsojallakin on rooli, installaatio on pyritty tekemään karkkilalaiselle yleisölle. Teos ei ole Kiasmassa vaan julkaistaan jäsenlehdessämme. Katsoja voi istua mukavassa nojatuolissa ja katsella Karkkila-näyttämön nykytaidetta, joka heijastaa kaupungin kulttuurihistoriaa. 12