Valkoista talvea! Esittelyssä Sievin Savi. Kalaporrasta rakentamaan. Korpelan Voiman sähköenergia edullista. LIITE: Sähkön myyntija

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valkoista talvea! Esittelyssä Sievin Savi. Kalaporrasta rakentamaan. Korpelan Voiman sähköenergia edullista. LIITE: Sähkön myyntija"

Transkriptio

1 Valkoista talvea! Kalaporrasta rakentamaan Korpelan Voiman sähköenergia edullista Esittelyssä Sievin Savi LIITE: Sähkön myyntija siirtohinnat Ota talteen! KORPELA PLUS 3 / 2011

2 Toimitusjohtajan katsaus Etäluettavat sähkömittarit parantavat palvelua Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan sähkönmittauksen ja sähkölaskutuksen tulee perustua tuntikohtaiseen energiamittaukseen vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämä merkitsee sitä, että nykyisistä mekaanisista sähkömittareista on vähintään 80 prosenttia vaihdettava määräaikaan mennessä etäluettaviin sähkömittareihin, joiden avulla sähkönkäyttötiedot saadaan siirrettyä automaattisesti sähkönkäyttöpaikalta sähköyhtiölle. Mittareiden vaihtaminen on jakeluverkkoyhtiöille mittava investointi. Energianmittaustavan muutoksen tavoitteena on edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta ja energiansäästöä. Etäluettavien sähkömittareiden ansiosta asiakkailla tulee olemaan aikaisempaa paremmat mahdollisuudet ohjata omaa sähkönkäyttöään sellaisiin ajankohtiin, jolloin sähkö on edullisinta. Lisäksi tuntikohtaiset sähkönkäyttötiedot auttavat asiakkaita löytämään omaan toimintaansa ja elämäntilanteeseensa sopivia energiansäästökohteita. Tutkimusten mukaan energiankäytön seuraaminen mahdollistaa keskimäärin kymmenen prosentin säästömahdollisuuksien löytämisen. Energian säästömahdollisuuksien lisäksi etäluettavat mittarit parantavat sähköntoimituksen laatua, sillä niistä saadaan sähkön laatuun ja sähkökatkoihin liittyviä tietoja. Tuntikohtaisten sähkönkäyttötietojen myötä suomalaiset sähköyhtiöt voivat luopua asiakkaiden vaikeaselkoisiksi kokemista arvio- ja tasauslaskuista. Sähkölaskutus voi jatkossa perustua sähkönkäyttöpaikalta automaattisesti kuukausittain saataviin lukematietoihin, mikä lisää sähkölaskujen ymmärrettävyyttä. Lukemalaskuihin siirtyminen merkitsee vaihtelua sähkölämmitteisten asiakkaiden kuukausittaisiin laskuihin, sillä heidän sähkönkäyttö vaihtelee kesän ja talven välillä huomattavan paljon. Käytännössä lukemalaskut merkitsevät sitä, että sähkölämmittäjien laskut ovat kesäisin aiempaa pienempiä ja talvella suurempia. Tästä kesä- ja talvikuukausien eroista johtuen yksittäiset suomalaiset sähkönkäyttäjät ovat toivoneet, että tasaerälaskut säilyisivät sähköyhtiöiden palveluvalikoimassa. Verkko Korpela asentaa kaikille asiakkailleen etäluettavat mittarit vuoden 2013 loppuun mennessä. Mittareiden vaihdot toteutetaan alueittain. Tarkemmat asennusajankohdat ilmoitetaan ja sovitaan asiakkaiden kanssa hyvissä ajoissa etukäteen. Tavoitteenamme on parantaa sähköntoimituksen laatua ja auttaa asiakkaitamme löytämään heille sopivia energiansäästökohteita etäluettavien mittareiden avulla. Tuula Loikkanen toimitusjohtaja Rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta! Tänä vuonna lahjoitimme joulutervehdysrahat jakeluverkkoalueemme lastenneuvoloille lelujen hankintaa varten. Meidän oma Korpela KORPELA PLUS 3 / 2011

3 Maastosuunnittelija Olli Mäkelä listaa harrastuksikseen metsästyksen ja kalastuksen, nuorempana myös aktiivisesti lentopallon. Metsästyksessä saaliskohteena ovat linnut. Parasta on pistää reppu selkään ja painua metsälle, siellä mies nauttii olostaan ja saaliistakin. Kalastuksessa Mäkelä toteaa olevansa kotitarvekalastaja, verkkokalastusta merellä, nuorempana sitä tuli harrastettua aktiivisemmin. Oman perheen ruokakalan pyynti tarpeen mukaan on mukavaa harrastuksenakin, toteaa Olli Mäkelä. Korpelan väki harrastaa Teksti: Tuulikki Nikkilä / Kuvat haastateltujen arkistoista Asiakaspalveluvastaava Helka Hanhinevan rakkain harrastus on perhe. Kotona odottavat 5-vuotias tytär ja kohta 2-vuotias poika sekä aviomies. Aikaa jää liian vähän harrastuksille, mutta niistä tärkein on leipominen. Leipominen on kodin peruja, siellä sai aina kokeilla kaikkea, koskaan ei kielletty leipomasta, toteaa Hanhineva. Leipominen on myös lasten kanssa yhteinen ajanviete. Kuntoaan Hanhineva hoitaa lenkkeilemällä ja ratsastuksella. Ratsastusta harrastaisin enemmänkin, jos ehtisin, siihen olen innostunut nyt aikuisiällä. Verkkopäällikkö Ilpo Karsikas Pelkkä juoksu ei minua kiinnosta, mukana pitää olla esimerkiksi pallo ja jokin ajatus sen liikuttamiseksi, toteaa Ilpo Karsikas harrastuksistaan. Hän harrastaa monipuolisesti erilaisia pallopelejä (jalkapalloa, sählyä, lentopalloa), metsästystä ja kalastusta, sekä 15 vuoden tauon jälkeen jälleen nyrkkeilyä. Talvella ulkojäiden avauduttua pelataan porukalla ns. pipolätkää. Liikuntaa kertyy 2-5 kertaa viikossa. Metsästämään tai kalastamaan lähdetään reppu selässä kaveriporukalla ja mukaan otetaan hyvät eväät. Karsikas toteaa, että harrastuksissa tärkeintä on liikkumisen ilo ja hyvä kaveriporukka. Korpela Plus 3 / 2011 Kalaporrasta rakentamaan Sähkön pientuotanto myötätuulessa Sähköenergian hinta nousee ja perusmaksut laskevat... 8 Investoinnit nostavat sähkönsiirtohintaa Korpelan Voiman sähköenergia on edullista Liite: Sähkön myynti- ja siirtohinnat Pohjoismainen sähköpörssi ja sähkön hinta Suomessa Uutta: Vesikorpela-tuotteet Sähkönkäyttäjän säästövinkit Automaattinen mittarinluenta Kuvakirja Voiman alkulähteiltä Esittelyssä Sievin Savi Rautio-viikolla viihdyttiin yhdessä Korpelan uusia kasvoja Lukijakilpailun nro 2/11 voittajat: Lustila Niilo, Kaustinen Niemi Paavo, Vääksy Rauhala Timo, Kannus Varila Martta, Kaustinen Vesava Matti, Orivesi as. KORPELA plus Korpelan voima kuntayhtymäkonsernin asiakaslehti Nro 3 / vuosikerta ISSN Julkaisija: Korpelan Voima Painos: kpl Toimittaja: Tuulikki Nikkilä Himangan Eläintarvike, Himanka Rajala Kalevi, Sievi Maunumäki Veikko, Kälviä Niska Elsa, Rautio Liedes Ritva, Halsua Onnea voittajille! Ulkoasu ja taitto: Tiina Fors / Taikahattu Kansi: Aki Paavola Paino: Art-Print Oy, 2011 Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri KORPELA PLUS 3 / 2011

4 Kalaporrasta rakentamaan Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Merikosken kalatie, Oulu / piirros: Pixmac Oy Korpelan Voiman kuntayhtymä rakentaa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti Lestijokeen Korpelan voimalaitoksen ohittavan kalatien. Kalatie yhdistyy laajempaan Lestijoen luonnontaloudelliseen kunnostukseen. Kalatie on suunniteltu luonnonmukaisena ohitusuomakalatienä lukuun ottamatta ylä- ja alaosan sekä paikallistien alittavan osuuden teknisiä pystyrako-osuuksia. Luonnonmukaisen kalatien arvioidaan olevan muita vaihtoehtoisia ratkaisumalleja paremmin toimiva. Kalatie noudattaa maaston muotoja loivasti kaarrellen. Siihen tulee kivistä tehtyjä ylivirtauskynnyksiä ja altaita ja sen pohja tiivistetään tarvittavalta osalta soramoreenilla. Rakentamisen työajankohta on kesällä 2013 vähän veden aikana. Kalatie avataan vuosittain jäiden lähdettyä Kalatie pidetään auki koko sulan veden ajan vaelluskalojen vaihtelevista nousuajankohdista johtuen. Kalatie suljetaan syksyllä, kun veden lämpötila laskee alle seitsemän asteen. Kalojen määrää voidaan seurata koekalastuksella ja mahdollisilla valvontalaitteilla. Kalatien virtaamanopeutta seurataan niin, ettei se missään kohdassa ylitä nousevien kalojen uintikykyä, mutta se pidetään kuitenkin sellaisena, että kalojen nousuvietti herää. Kalatiehakemus kiinnosti Korpelan Voiman lupahakemukseen saatiin kahdeksan lausumaa, muistutusta tai mielipidettä, joihin kuntayhtymä ja aluehallintovirasto antoivat vastauksensa. Yhtään valitusta hakemukseen ei jätetty. Aluehallintovirasto myönsi Korpelan Voimalle luvan kalatien rakentamiseen ja hyväksyi samalla kuntayhtymän rakennussuunnitelman. Korpelan Voiman on luvan haltijana noudatettava vesilain säännöksiä ja aluehallintoviraston antamia lupamääräyksiä kalatien rakentamisessa ja käytössä. Yleis- ja rakennesuunnittelulla eteenpäin Korpelan Voiman teknisellä päälliköllä Jukka Mannisella on tehtävänä viedä kalaportaan rakennusasiaa eteenpäin. Seuraavaksi edessä ovat yleis- ja rakennesuunnittelut, joiden Manninen arvelee valmistuvan ensi vuoden kevättalvella. Kun suunnitelmat ovat valmiina, on vuorossa kalaporras-projektin toteutus. Vuonna 2012 alkavien rakennustöiden Jukka Manninen arvelee valmistuvan syksyllä Kalaportaan pituus on noin 900 metriä ja putouskorkeus 17 metriä. Toivomme kalatien tukevan Lestijoen luonnontaloudellista kunnostusta. Toivottavasti siitä tulee myös nähtävyys ja sitä mukaan vaikkapa virkistyskäyttöä lenkkipolkujen varsille, toteaa Jukka Manninen. KORPELA PLUS 3 / 2011

5 KORPELA PLUS 3 / 2011

6 Sähkön pi Teksti: Ari Koskinen / Kuva: Pixmac Oy Uusiutuvan energian lisäysja ilmastotavoitteet EU:ssa ja Suomessa yhdessä pienten tuotantolaitosten saatavuuden paranemisen ja hintojen halpenemisen kanssa ovat lisänneet kiinnostusta omatoimista sähköntuotantoa kohtaan. Yhä useammat omakotitalon, maatilan tai pienyrityksen omistajat ovatkin harkinneet tuottavansa sähköä lähinnä omiin tarpeisiinsa esimerkiksi pientuulivoimalan tai aurinkopaneelien avulla. Monia vaihtoehtoisia tuotantomuotoja Sähköä voidaan pienimuotoisesti tuottaa käytännössä kohtuullisin kustannuksin auringosta, tuulesta, vesivoimasta, nestemäisestä tai kaasumaisesta polttoaineesta. Auringon säteilyn sisältämä energiamäärä on huomattavan suuri, mutta siitä ei käytännössä voida hyödyntää kuin pieni osa. Etelä-Suomen säteilyenergiasta 90 % saadaan maalis-syyskuun välisenä aikana. Vuodenaikavaihtelut kasvavat vielä pohjoiseen päin mentäessä. Aurinkokenno soveltuukin parhaiten paikkoihin, missä verkkosähköä ei ole saatavilla. Tavallisimpia kohteita ovat esimerkiksi kesämökit, veneet ja väyläloistot. Tuulisähkögeneraattorien tekniikka on kehittynyt huomattavasti viime vuosina ja pienten tuuligeneraattorien hinnat ovat tällä hetkellä varsin edulliset. Pientuulivoimaloita on käytössä maataloudessa, omakotitaloissa sekä vapaa-ajan asunnoissa. Tuulivoimaa voi käyttää kohteissa, jotka eivät ole sähköverkon piirissä, mutta niitä asennetaan myös sähkönjakelun piirissä oleviin kiinteistöihin. Näissä kohteissa pientuulivoimala lisää omavaraisuutta ja pienentää sähkölaskua. Mikrotuulivoimaksi katsotaan tavallisesti alle 50 kw generaattorit. Perinteinen sähköntuotantomuoto on vesivoima. Vesivoimaa on käytetty hyväksi satoja vuosia ja sähköntuotantoonkin Suomessa yli sata vuotta. Vesivoiman käyttöä rajoittaa kuitenkin sopivan vesiputouksen löytäminen turbiinia ja generaattoria varten. Biokaasua on käytetty hyvällä menestyksellä sähköntuotantoon. Biokaasun käyttö vaatii kuitenkin varsin suuret investoinnit saatavaan tehoon nähden ja lisäksi kaasun poltossa moottorista tulevalle lämmölle pitäisi löytyä sopiva kohde parantamaan kannattavuutta. Parhaiten biokaasuvoimala sopiikin suurehkoille maatiloille. Pientuotantolaitos liitetään Verkko Korpelan sähköverkkoon Sähköntuotantolaitteiston liittämisestä sähkönjakeluverkkoon on sovittava etukäteen mm. sähköturvallisuussyistä paikallisen jakeluverkkoyhtiön, eli Verkko Korpela Oy:n kanssa. Verkko Korpelan henkilökunta antaa pientuotantoa suunnitteleville asiakkaille tarkempia ohjeita pientuotannon liittämiseksi sähkönjakeluverkkoon. KORPELA PLUS 3 / 2011

7 entuotanto myötätuulessa Yksivaiheisen tuotannon liitäminen Liian suuri yksivaiheinen tuotanto aiheuttaa epätasapainoa verkkoon ja vaarantaa verkon turvallisuuden ja luotettavuuden. Liittymisen maksimisulakekooksi yksivaiheiselle tuotannolle on 16 A, joten yksivaiheisen mikrotuotantolaitoksen suurin teho saa olla noin 3,7 kva. Laitoksen nimellistehon suuruus on pienempi ja riippuu laitoksen ominaisuuksista. Mikrotuottajan tulee ilmoittaa verkonhaltijalle mille vaiheelle yksivaiheinen tuotanto on tarkoitus kytkeä. Jakeluverkon haltijalla on oikeus vaikuttaa valittavaan vaiheeseen. Kolmivaiheisen mikrotuotannon määrä liittymässä Sähköliittymään voidaan liittää tuotantoa liittymissopimuksessa määritellyn tehon mukaisesti, jos tuotantolaitoksen käynnistyminen tai verkosta pois putoaminen ei aiheuta yli 4 % jännitteen muutosta ja sähkön laatu liittämiskohdassa pysyy aina SFS-EN rajoissa. Mikrotuotantolaitoksen käynnistysvirta ei saa ylittää liittymissopimuksen maksimitehon mukaista virran huippuarvoa. Laitoksen erottaminen ja turvallinen työskentely verkossa Sähköturvallisuusstandardien mukaan tuotantolaitos tulee olla erotettavissa verkosta. Lisäksi jakeluverkon haltijalla täytyy olla joko rajoittamaton pääsy erottimelle tai suurissa 20 kilovoltin verkkoon liitetyissä kohteissa kaukokytkentämahdollisuus. Verkon huolto ja korjaustilanteissa on tärkeää, ettei mikrotuotantolaitos ylläpidä verkon jännitettä. Mikrotuotantolaitoksen oman suojauksen tulee huolehtia siitä, ettei laitos voi syöttää jännitteettömään verkkoon. Sähköturvallisuusstandardit vaativat lisäksi erottimen, jolla voidaan varmistua verkostotöiden aikaisesta asennusturvallisuudesta. Erottimena voidaan käyttää erillistä mikrotuotantolaitoksen yhteyteen asennettua erotinta, jossa on näkyvä ilmaväli tai luotettava mekaaninen asennonosoitus. Tavallisesti mikrotuotantolaitokseen asennetaan ulos vapaasti päästävään kohtaan lukittava kytkin, josta voidaan varmistaa, että tuotantolaitos ei syötä työskentelyn aikana sähköä jakeluverkon suuntaan. Sähkönlaadulle on valtakunnallisia vaatimuksia Verkon kanssa rinnan toimiva mikrotuotanto ei saa aiheuttaa häiriöitä jakeluverkkoon eikä muihin sähköasennuksiin. Verkko Korpelan on poistettava mikrotuotantolaitos jakeluverkosta, jos se aiheuttaa häiriöitä sähköverkkoon. Tuotantolaitokseen sovellettavia normeja ovat esimerkiksi: EN , EN , EN , EN sekä EN Tärkeimpänä vaatimuksena on, että mikrotuotannon liitämisen jälkeen tulee jännitteen laadun säilyä liittämiskohdassa standardin SFS-EN 50160, Yleisen jakelujännitteen ominaisuudet, mukaisena. Tällä taataan sähkön laadun pysyminen hyvänä paitsi tuotantolaitoksen haltijalla myös tuotantolaitoksen läheisyydessä sijaitsevilla naapureilla. Laitoksen kytkeytyminen verkkoon ja irtoaminen verkon vikatilanteissa Mikrotuotantolaitteistossa on oltava suojalaitteet, jotka kytkevät laitteiston irti jakeluverkosta, jos verkkosyöttö katkeaa tai, jos jännite tai taajuus poikkeaa mikrotuotantolaitoksen sallitulle toiminnalle asetelluista jännite- ja taajuusarvoista. Mikrotuotantolaitteisto ei saa koskaan kytkeytyä verkkoon, kun verkon jännite tai taajuus ei ole annetuissa rajoissa. Varavoimakäyttö Silloin, jos asiakas haluaa käyttää verkon kanssa rinnankäyvää mikrotuotantolaitosta varavoimana, tulee liittymään asentaa kaksoiskytkentämahdollisuus, jossa toisella kytkennällä mikrotuotantolaitos toimii verkon kanssa rinnan ja toisella kytkennällä täysin verkosta erotetussa saarekkeessa. Tämä vaatii erillisen kytkimen ja lisälaitteiston. Generaattori ei saa milloinkaan syöttää samanaikaisesti sekä verkkoa että verkosta erotettua saareketta. Sähköntuotannossa on noudatettava valtakunnallisia sopimusehtoja Tavallisessa sähköliittymässä, jossa kulutuskohteen yhteyteen liittyy tuotantoa, tuotannon osalta tehdään erillinen sopimus. Kulutuksen osalta noudatetaan yleisiä verkkopalveluehtoja (VPE). Liittymissä, joissa sähkönsyöttöä jakeluverkkoon ei ole estetty, noudatetaan tuotantopaikkoja koskevia liittymis- ja verkkopalveluehtoja. Valtakunnallisten sähköntuotannon liittymisehtojen (TLE) ja sähköntuotannon verkkopalveluehtojen (TVPE) mukaan asiakkaan on tehtävä tuotantoa koskevat liittymis- ja sähköverkkosopimukset jakeluverkkoyhtiön kanssa, kun asiakas syöttää sähköä yleiseen jakeluverkkoon. Silloin kun sähköntuottaja haluaa myydä ylijäämäsähkön markkinoille, tulee hänen tehdä myyntisopimus ostajan kanssa. Suuret tuulivoimapuistot eivät ole pientuotantoa Verkko Korpela Oy:n sähköverkko on rakennettu siirtämään sähköä Fingrid Oyj:n omistamasta kantaverkosta sähkön loppukäyttäjille. Suuressa mittakaavassa harjoitettua sähköntuotantoa ei voida liittää jakeluverkkoon samalla tavoin kuin pienmuotoista sähköntuotantoa voidaan. Suuressa mittakaavassa harjoitettu tuotanto aiheuttaa merkittäviä kustannuksia jakeluverkonhaltijalle, joita ei voida siirtää sähkönsiirtohintoihin. Alle 2 MW tuotantolaitokset voidaan liittää aiheutuneiden kustannusten mukaisella liittymismaksulla, mutta yli 2 MW laitokset joutuvat osallistumaan myös jakeluverkon kehittämiseen. Lisäksi yli 2,5 MW laitoksilla joudutaan liittäminen usein tekemään omalla johtolähdöllä sähköasemalle. Liittäminen vaatii mittavia verkkoinvestointeja Kaupalliseen sähköntuotantoon käytettävien tuulimyllyjen koko on tavallisesti yli 3 MW, joita sijoitetaan vierekkäin jopa useita kymmeniä. Tällaisia tuulivoimapuistoja ei voi liittää normaaliin sähkönjakeluverkkoon. Fingridi Oyj:n omistamaan 110kV kantaverkkoon voi Verkko Korpela Oy:n toimialueella liittää arviolta enintään 50 MW tuulivoimapuiston. Tällaisessa tuulivoimapuistossa on suunnilleen 15 tuulimyllyä. Tällaisen pienen tuulivoimapuiston liitäntä maksaa parhaassakin tapauksessa vähintään 2 miljoonaa euroa. Normaalin kaupallisen tuulivoimapuiston teho on MW, jolloin liitäntä edellyttää joko 110 kv tai 400 kv johdon rakentamista suoraan Fingridin 400kV sähköasemalle, joista lähimmät ovat Kokkolan Ventusnevalla, Kalajoella tai Nivalassa. Tällaisen liitännän hinta on useita miljoonia euroja, 200 MW tapauksessa yli 10 miljoonaa euroa. Tuulivoimapuistoja suunnitellaan paljon Tällä hetkellä Suomessa kesäkuuhun 2011 mennessä julkaistujen tuulivoimahankkeiden yhteinen teho on noin MW. Tuulivoiman syöttötariffiin liittyvää tukea tulee alustavien arvioiden mukaan saamaan noin MW tuotantoa, joten vain noin joka kolmas suunnitteilla olevista hankkeista todennäköisesti toteutuu. Kaikkiaan vireillä on tuulivoimahankkeita arvioiden mukaan noin MW edestä, joka olisi toteutuessaan enemmän kuin Suomen koko normaali sähkötehontarpeen määrä talvikuukausia lukuun ottamatta. KORPELA PLUS 3 / 2011

8 Sähköenergian hinta nousee ja perusmaksut laskevat Korpelan Voiman tavoitteena on säilyttää vakaat ja asiakasystävälliset sähkönmyyntihinnat. Korpelan Voiman sähkön hankintahinta muodostuu oman- ja osuustuotannon tuotantokustannuksista sekä sähkömarkkinoilta ostettavan kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan muodostuvasta sähkön hinnasta. Sähkön hintaan vaikuttavat useat tekijät, mm. perusraaka-aineiden kuten turpeen, hiilen ja öljyn markkinahinnat sekä yhteispohjoismaiset vesivarannot ja pohjoismaiden väliset sähkönsiirtoyhteydet. Eri tekijöiden merkittävyydet sähkönhankintahintoihin vaihtelevat ajoittain voimakkaasti. Korpelan Voima muuttaa perusmaksukäytäntöä ja laskee perusmaksuhintoja alkaen. Muutoksen jälkeen Korpelan Voiman perusmaksut jakautuvat kahteen hintaluokkaan: sulakekoot 3x35 A asti ja sulakekoot yli 3x35 A. Korpelan Voima nostaa sähköenergian myyntihintoja sähkönhankintahintojen nousun vuoksi alkaen. Perusmaksujen laskun ja sähköenergianhinnannousun yhteisvaikutus merkitsee keskimäärin 5,17 % korotusta. Kuluttajalla on 30 päivän ajan saatuaan tiedon muutoksesta oikeus irtisanoa sopimus ilman irtisanomisaikaa. Muun käyttäjän kuin kuluttajan tapauksessa vastaava aika on 15 päivää. Korpelan Voiman sähkönmyyntihinnat ovat korotuksen jälkeenkin valtakunnalliseen hintatasoon verrattuna erittäin edullisia. Investoinnit nostavat sähkönsiirtohintaa Verkko Korpela Oy:n sähkönsiirtohinnat nousevat alkaen. Korotustarpeen aiheuttavat kaikkiin sähkönkäyttöpaikkoihin asennettavat etäluentamittarit, kantaverkkoyhtiön verkkomaksujen 30 prosentin nousu ja yleiskustannusten nousu. Hinnankorotuksen vaikutus siirtomaksuihin, jotka sisältävät siirron energia- ja perusmaksun, on keskimäärin 9,2 prosenttia. Korotuksen vaikutus on noin 1,5 /kk asiakkaalle, jonka sähkönkäyttö on kwh/vuosi ja noin 4 /kk asiakkaalle, jonka sähkönkäyttö on kwh vuodessa. Sähkönsiirtohintoihin lisätään sähkövero (I veroluokassa 1,69 snt/kwh ja II veroluokassa 0,69 snt/kwh, alv 23 %) ja huoltovarmuusmaksu on 0,013 snt/kwh (alv 23 %). Kuluttajalla on 30 päivän ajan saatuaan tiedon muutoksesta oikeus irtisanoa sopimus ilman irtisanomisaikaa. Muun käyttäjän kuin kuluttajan tapauksessa vastaava aika on 15 päivää. Verkko Korpela on hinnankorotuksen jälkeenkin Suomen edullisimpien maaseutuolosuhteissa toimivien sähköverkkoyhtiöiden joukossa (ks. kaavio viereisellä sivulla). Sähkö siirretään merkittäviltä osin kanta- ja alueverkkoyhtiöiden omistamia sähköverkkoja pitkin Verkko Korpelan sähköverkkoon, mistä johtuen asiakashintoihin vaikuttavat Verkko Korpelan omien kustannusten lisäksi eri omistuksissa olevien kanta- ja alueverkkoyhtiöiden hinnat. Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj ilmoitti korottavansa vuoden 2012 alusta kantaverkkomaksuja keskimäärin 30 prosenttia. Korotus vaikuttaa suoraan Verkko Korpelan sähkönsiirtohintaan. Kantaverkkoyhtiön hinnankorotus perustuu yhtiön suureen investointiohjelmaan kantaverkon ikääntyneiden osien korvaamiseksi ja uuden tuotannon liittämiseksi kantaverkkoon. Vastineeksi sähköntoimituksen luotettavuus paranee ja suomalaiselle yhteiskunnalle keskeinen infrastruktuuri rakennetaan Suomen ilmasto- ja energiastrategian vaatimalle tasolle, todetaan kantaverkkoyhtiön tiedotteessa. Valtioneuvoston vuonna 2009 antaman asetuksen mukaisesti lähes kaikkien sähkömittareiden on oltava etäluettavia vuoden 2013 loppuun mennessä. Verkko Korpela toteuttaa sähkömittareiden vaihdon vuosina Sähkömittarien massavaihto on euromääräisesti mitattuna yksi suurimmista yksittäisistä investoinneista, mitä sähkönjakelussa on toteutettu. Valtioneuvoston asetuksen määräämä investointi etäluettaviin sähkömittareihin parantaa sähkönsäästömahdollisuuksia, kehittää sähköntoimituksen laatua ja nopeuttaa asiakaspalvelua. KORPELA PLUS 3 / 2011

9 KORPELA PLUS 3 / 2011

10 Korpelan Voiman sähköenergia on edullista Korpelan Voima pyrkii tarjoamaan asiakkailleen sähköä edulliseen hintaan. Hintavertailun mukaan Korpelan Voiman hinnat ovat erittäin kilpailukykyisiä. Lokakuun lopussa ( ) tehty hintavertailu kertoo, että Korpelan Voiman sähköenergian hinnat oman verkkoalueen asiakkaille ovat valtakunnallisella tasolla mitattuna edullisimmasta päästä. Sähkön hintavertailu tehtiin Energiamarkkinaviraston ylläpitämällä puolueettomalla hintalaskurilla. Laskuri huomio energian hinnan lisäksi myös perusmaksun. Sijoitus määräytyy kokonaiskustannusten mukaisesti. Vertailuun otettiin valtakunnalliset sähkötuotteet Yleissähkö, Kausisähkö ja Yösähkö. Kustannukset laskettiin käyttäen Korpelan Voiman jakeluverkkoalueen hintoja. Esimerkiksi Yösähkötuotteen kustannus laskettiin vuosikulutuksella 5000 kwh/päivä ja kwh/yö. Vertailun tekohetkellä Energiamarkkinaviraston hintalaskurin mukaan oli tarjolla kaikkiaan 87 sähkötuotetta, joista Korpelan Voiman Yösähkötuote oli kaikkein edullisin. Korpelan Voiman Yö- ja Kausisähkötuotteet olivat vertailussa kaikkein edullisimpia ja Yleissähkötuote oli kolmanneksi edullisin. Oheisissa kuvaajissa esitetään vertailussa olleiden tuotteiden hinnat. Korpelan Voiman sähkötuotteen hinta on esitetty keltaisella. Hintavertailun tulokset Korpelan Voiman jakeluverkkoalueella Tuote Kulutus kwh / vuosi Korpelan sijoitus vertailussa Yleissähkö (48 tuotetta markkinoilla) Yösähkö päivä / yö 1 (87 tuotetta markkinoilla) Kausisähkö talvipäivä / muu 1 (84 tuotetta markkinoilla) 10 KORPELA PLUS 3 / 2011

11 Pohjoismainen sähköpörssi ja sähkön hinta Suomessa Teksti: Johanna Autio Karttapohja: Pixmac Oy Sähkön hinta kiinnostaa ja puhuttaa. Onhan kyse hyödykkeestä, jota ilman on lähes mahdoton olla. Sähkön hinta vaihtelee ja syyt vaihteluun ovat usein monen tekijän summa. Sähkön hinta koostuu karkeasti ottaen kahdesta tekijästä: Oman tuotannon tuotantokustannuksista ja pohjoismaisen pörssisähkön hinnasta. Tuontisähköä tarvitaan koska Suomen oma tuotanto ei riitä täysin kattamaan kulutusta. Esimerkiksi vuonna 2010 Suomen kokonaiskulutus oli GWh ja sähköä tuotiin maahan GWh. Kun kulutus esimerkiksi kovilla talvipakkasilla ylittää tuotantolaitosten maksimikapasiteetin, puuttuva sähkö hankitaan spot-markkinoilta niin sanottuna pörssisähkönä. Pörssisähkön hinta määräytyy pohjoismaisen sähkömarkkina-alueen kysynnän ja tarjonnan mukaan.. Suomi on osana pohjoismaista sähkömarkkina-aluetta, jonka muodostavat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Viro. Tämän alueen sähkön markkinahinta muodostuu sähköpörssissä jonka kaupankäyntipaikkana on Nord Pool Spot AS. Nord Poolissa pohjoismaiden alue on jaettu hinta-alueisiin. Ruotsi on yksi hinta-alue ja Suomi oma hinta-alueensa, kun taas Norja on jakautunut useaan hinta-alueeseen. Kunkin alueen hinta muodostuu alueella vallitsevan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Toisin sanoen jos Suomessa on pieni kulutus ja pärjätään halvimmilla tuotantomuodoilla, sähkön hinta Suomessa laskee. Jos Suomessa puolestaan kovan kulutuksen aikana tuotantolaitosten kapasiteetti loppuu, pyritään puuttuva sähköenergia tuomaan joltain halvemmalta alueelta, esimerkiksi Ruotsista. Jos siirtoyhteydet Ruotsin ja Suomen välillä eivät toimi normaalisti, pitää Suomessa käynnistää kalliimmilla polttoaineilla toimivia tuotantolaitoksia ja tämän seurauksena sähkön hinta nousee. Vesivoima on tuotantokustannuksiltaan edullisimmasta päästä ja Norjassa on pääosa pohjoismaiden vesivoimaloista. Tänä syksynä on Norjassa nähty selvä parannus vesivarantojen määrässä. Vettä on satanut joinain päivinä jopa tulviksi asti. Norjan vesivoiman edulliset hinnat ovat vetäneet pohjoismaisen sähköpörssin keskihintaa väliin reippaasti alaspäin, mutta siirtokapasiteetin puutteen vuoksi Norjan alkusyksyn edulliset hinnat eivät ole siirtyneet suoraan Suomen hintoihin. Leuto alkusyksy sekä markkinataloustilanteen heikot näkemykset ovat näkyneet alentuneena kulutuksena. Myös raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet taloudellisen epävarmuuden takia. Nämä syyt yhdessä Ruotsin ja Norjan hyvän vesitilanteen kanssa ovat pitäneet syksyllä sähköpörssin hintatasoa normaalia alempana. Nord Poolissa sähkön hinta kuitenkin kiinnitetään pääasiassa vuoden aikajaksoille, eivätkä hetkelliset hinnanlaskut näin ollen pääse siirtymään suoraan kuluttajahintoihin. Vastaava esimerkki on toissa talvelta, jolloin koettiin sähköpörssissä huippukalliita tuntihintoja. Näitä hintoja Korpelan Voima ei siirtänyt suoraan asiakashintoihin, vaan kantoi niiden tulosta alentavat seuraukset itse. KORPELA PLUS 3 /

12 Uutta: Vesikorpela-tuotteet Korpelan Voima on tuonut markkinoille Vesikorpelauutuustuotteet. Vesikorpelatuoteperheessä on kolme sähkötuotetta, jotka sisältävät puhdasta, sataprosenttista vesivoimaa. Ympäristöystävällisellä vesivoimalla on Suomessa pitkät perinteet. Suomen ensimmäinen vesivoimalaitos otettiin käyttöön Kannuksessa oltiin vuosisadan vaihteessa hyvin ajan hermolla, Lestijoessa oleva Korpelan vesivoimalaitos valmistui Voimalaitos tuotti sähköä sekä paikalliseen tarpeeseen että myytäväksi lähialueille. Nykyisin Korpelan Voiman voimalaitoksia on Lestijoen lisäksi Kalajoessa ja Perhonjoessa. Näiden lähialueiden vesivoimaloiden tuotto sekä muista vesivoimaloista hankittu vesivoima muodostaa yhteensä 23% Korpelan Voiman kokonaishankinnasta. Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa Vesivoimaloilla tuotettu sähköenergia on hyvin ympäristöystävällistä. Vesi ei vähene eikä mene pilalle virratessaan turbiinin läpi. Aikanaan turbiinien läpi virrannut vesi haihtuu ja sataa uudelleen yläjuoksulle. Veden kiertokulkua ajatellen kyse onkin pitkälle aurinkoenergian hyödyntämisestä! Uusiutuva vesivoima on ympäristötietoisen kuluttajan valinta Vesivoima on myös mielipidemittausten mukaan hyväksytyin tapa tuottaa energiaa. Korpelan Voima tarjoaa kuluttajille sataprosenttista vesivoimaa mahdollisimman helpolla tavalla. Vesikorpela-tuoteperheeseen on valittu erityisesti pienkuluttajille sopivat tuotteet: Vesikorpela Yleis, Vesikorpela Kausi ja Vesikorpela Yö. Yleis-, kausi- ja yösähkö ovat valtakunnallisia sähkötuotteita ja vihreitä arvoja arvostavan kuluttajan on helppoa ja yksinkertaista vaihtaa sähkötuotteensa vastaaviin Vesikorpela-tuotteisiin. Vesikorpela-tuotteiden hinnat löytyvät: Lisätietoja: Jouko Haapoja puh Meidän oma Korpela Vesikorpela-tuotteet puhdasta energiaa vesituotannosta 12 KORPELA PLUS 3 / 2011

13 Sähkönkäyttäjän säästövinkit Teksti: Ari Koskinen / Piirrokset: Pixmac Oy Hanki lämpömittarit kaikkiin huoneisiin. Energiataloudellisesti suositeltavin huonelämpötila on C:ssa. Makuuhuoneessa lämpötilaksi riittää C. Tiloissa, joissa ei oleskella, lämpötilaa voi alentaa, kuten autotalleissa 5 12 C:een ja lämpimissä varastoissa C:een. Vaihda hehkulamput tehokkaampiin: Energiansäästölamppu kuluttaa % prosenttia vähemmän energiaa valaisinta kohti kuin hehkulamppu. Sammuta tarpeettomat valot: Kaikki lamput, myös energiansäästö- tai loistelamput kannattaa aina sammuttaa. Sulje virta TV:stä, tietokoneesta, modeemista ja muista vastaavista laitteista, kun et käytä niitä. Älä jätä laitteita valmiustilaan. Laitteiden valmiustila vie helposti noin 10 % sähkön kokonaiskulutuksesta. Valitse käyttöösi kannettava tietokone, sillä se kuluttaa vain noin 20 % siitä, mitä pöytäkone. Osta energiatehokkuudeltaan parasta A-luokkaa ja tutustu energiamerkkeihin hankkiessasi uusia laitteita. Lämmitettyä saunaa ei kannata pitää tyhjillään. Saunaa ei kannata lämmittää sataan asteeseen, vaan lämpö kannattaa pitää asteessa. Jos saunan lämmittää 100 asteeseen, energiankulutus lisääntyy noin prosenttia. Kiinnitä huomiota suihkun käyttöaikaan: Ota tavoitteeksi viiden minuutin suihku. Suurimmat erot kotitalouksien vedenkäytössä syntyvät peseytymiseen käytetyn veden kulutuksesta. Uunin kuumentaminen kuluttaa energiaa enemmän kuin sen kuumana pitäminen. Kannattaa leipoa tai valmistaa ruokaa kerralla enemmän. Kiertoilmauunissa voi paistaa 2 3 pellillistä kerralla. Käytä uuniruokien valmistuksessa paistopussia tai kannellista astiaa. Säästät energiaa ja uuni pysyy puhtaana. Käytä mikroaaltouunia ruoanvalmistuksen apuna esim. 1 2 hengen ruokaannoksia kypsentäessäsi. Mikro on liettä nopeampi ja energiataloudellisempi tapa kuumentaa valmista ruokaa. Pienlaitteet, veden- ja kahvinkeittimet, pienoisgrillit sekä paahtimet ovat taloudellisia ja usein myös nopeampia vaihtoehtoja lieden levyille ja uunille. Pakastin kannattaa sulattaa riittävän usein. Pese pyykkiä vain täysiä koneellisia. Kuivauslaitteista energiatehokkain on kuivausrumpu. KORPELA PLUS 3 /

14 Automaattinen mittarinluenta Teksti: Ari Koskinen / Kuva: Korpelan Voima Suomessa on muutaman kuluneen vuoden ja parin tulevan vuoden aikana käynnissä kaikkien aikojen suurin sähkömittarien vaihtourakka ja eräs suurimmista hankkeista, joka Suomen jakeluverkoissa on koskaan toteutettu. Hankkeen kustannukset koko maan osalta arvioidaan olevan yli 600 miljoonaa euroa Valtioneuvoston asetuksessa vuonna 2009 annettiin jakeluverkkoyhtiöille velvollisuus siirtyä sähkönkulutuksen tuntimittaukseen ja mittauslaitteiston etäluentaan. Lainsäädännön tavoitteena on, että vähintään 80 prosentilla sähkönkäyttäjistä on etäluettavat mittarit käytössä vuoden 2013 loppuun mennessä. Käytännössä sähkönjakeluyhtiöt pyrkivät saamaan kaikki mittauskohteet siihen mennessä etäluennan piiriin. Tärkeimpänä syynä sähkönkulutuksen etäluentaan siirtymiseen on se, että sähkömarkkinoiden avautumisen vuoksi jopa kotienkin kulutuksen mittaamiselle tunneittain on syntynyt tarvetta. Lisäksi valtiovallan tarkoituksena on ollut edistää energiansäästöä. Tällainen mittaaminen on taloudellisesti mahdollista vain, jos lukemat voidaan siirtää eteenpäin käymättä paikalla. Nykyaikaiset tiedonsiirtotekniikat, kuten GPRS ja radiotekniikka ovat tehneet tämän mahdolliseksi. MILLAISIA LAITTEITA MITTARIT OVAT? Perinteinen sähkömittari on hienomekaaninen laite, jossa oleva kiekko pyörii sitä nopeammin, mitä enemmän sähköä sillä hetkellä kulutetaan. Mittarissa oleva laskuri mittaa kierrokset ja lopulta käytetty energia näkyy numeroina mittarin näytössä. Kulutus halutulla aikavälillä saadaan sitten lukemien erotuksena. Perinteinen mittari on hyvin pitkäikäinen ja oikeastaan ainoa kuluva osa on laakeri, joka on joskus vaihdettava. Perinteinen mittari on aina käytävä lukemassa paikan päällä. Nykyaikainen sähkömittari on elektroninen pieni tietokone, joka mittaa virtaa ja jännitettä muuttaen mittaustiedon lopulta sähkönkulutusta kuvaavaksi lukemaksi nestekidenäytöllä. Elektroninen mittari rekisteröi myös muistiin tunnin aikana kulutetun energiamäärän ja samalla esimerkiksi sähkön laatuun vaikuttavia jännitetietoja, sähkökatkotietoja ja näyttää hetkellistehon. MITÄ HYÖTYÄ ETÄLUETTAVASTA MITTARISTA ON? Sähkömittarien luennan kustannukset muodostaisivat suuren osan kaikista sähkönsiirronkustannuksista, jos mittarit käytäisiin lukemassa jokaisen asiakkaan luona ennen laskun lähettämistä. Siksi mittarit on luettu joko kerran vuodessa tai kahden vuoden välein ja välilaskut ovat perustuneet arvioon. Lisäksi esimerkiksi tuotevaihdot ja sähkönmyyjän vaihdot ovat aiheuttaneet tarvetta käydä lukemassa mittareita asiakkaan luona. Etäluenta tekee mahdolliseksi mittarin lukemisen joka päivä. Merkittävin hyöty etäluettavasta mittarista on asiakkaan kannalta se, että jatkossa sähkönkulutuksesta on mahdollista saada tietoja tunnin tarkkuudella. Verkkoyhtiöiden nettisivuille tulee sivusto, josta jokainen asiakas voi käydä katsomassa omia sähkönkulutustietoja. Tiedoista selviää esimerkiksi minkä verran kylmälaitteet ja mahdollinen sähkölämmitys vievät sähköä yön tunteina ja silloinkin, kun kukaan ei ole kotona. Iltaisin tuntikulutusta kuvaavat pylväät ovat korkeammalla, kun tarvitaan valaistusta, katsotaan TV:tä, valmistetaan ruokaa jne. Suuria tuntikulutuksia voi syntyä myös, kun pesukone, kuivausrumpu tai auton lämmitys on käytössä. Suuri hyöty on myös siitä, että sähkölaskutukseen tarvittavat mittarilukemat saadaan niin usein kuin halutaan laskutuksen perustaksi. Sähkön käyttäjät saavat siten huomattavasti parempaa tietoa omasta sähkön kulutuksestaan ja pystyvät myös paremmin tehostamaan omaa sähkönkäyttöään. Asiakas pystyy esimerkiksi uusista mittareista lukemaan myös hetkellisen sähkönkulutuksen yhden watin tarkkuudella, jolloin yksittäisen sähkölaitteen sähkönkulutus on helppo tarkastaa koska tahansa ottamalla muut sähkölaitteet pois käytöstä. Samoin hetkellistehonäytön avulla voi etsiä esimerkiksi päälle unohtuneita sähkölaitteita. SÄHKÖVERKON JA ASIAKKAIDEN LIITTYMIEN VIKOJEN ETSIMINEN NOPEUTUU Etäluettavat mittarit voivat nopeuttaa myös vikojen etsimistä ja korjaamista. Tällä hetkellä verkkoyhtiöt ovat saaneet jakeluverkon vioista tiedon vain 20kV vikojen osalta. Jatkossa myös tieto pienjännitevioista on mahdollista saada välittömästi verkkoyhtiöön ja vikaa voidaan lähteä korjaamaan heti. Asiakkaan soittaessa vikapäivystykseen voi vikaa hoitava henkilö tarkastaa asiakkaan mittarista, onko sähkö päällä kaikissa vaiheissa ja muutenkin, onko kaikki kunnossa sähköverkossa. Tarvittaessa vian laatu ja laajuus pystyään päättelemään varsin hyvin mittarista saatavien tietojen perusteella. Kaikkein kehittyneimmät mittarit pystyvät haluttaessa esimerkiksi suojaamaan asiakkaan sähkölaitteita mahdollisissa sähkövioissa, jotka aiheuttaisivat ylijännitteen asiakkaan laitteisiin. ÄLYMITTAREITA Uusia sähkömittareita näkee usein kutsuttavan älymittareiksi? Älykästä sähköverkkoa on usein kutsuttu energian internetiksi. Esimerkkejä verkon älykkyydestä ovat automaattinen vianpaikannus, verkon käytön optimointi ja etäluettavat mittarit. Älykäs energiamittari sekä kaksisuuntainen tiedonsiirto asiakasliittymän ja verkon välillä ovatkin älykkäässä sähköverkossa keskeisessä asemassa. Älykkäälle sähköverkolle on olennaista kaksisuuntaisuus. Hajautetun tuotannon myötä energia virtaa ja mitataan nykytilanteesta poiketen molempiin suuntiin. 14 KORPELA PLUS 3 / 2011

15 Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Voiman alkulähteillä -kirjasta, kirjan kuva: Tiina Fors Kuvakirja Voiman alkulähteiltä KyläKelpaa messujen yhteydessä sai yleisö tutustua Yli-Kannuksen kyläyhdistyksen valokuvanäyttelyyn Voiman lähteillä. Hankkeena toteutettu näyttely sai runsaasti mielenkiintoa ja kyselyitä mahdollisesta kuvakirjasta, olihan koossa mittava määrä valokuvamateriaalia Korpelan voimalaitoksen ympäriltä. Kuvia kertyi kaikkiaan 181 kappaletta kun odotimme, että niitä kertyisi kolmisenkymmentä. Näyttely Yli-Kannuksen kylätalolla oli menestys ja kyselyt kuvakirjasta toteutettiin Ifolor-kuvakirjan muodossa. Paikallishistoriaa parhaimmillaan, aluksi suunnittelimme opetus-cd:tä, joka myöhemmin vaihtui kuvakirjaan. Tällä kertaa kuvakirjoja saatiin 10 kappaletta, kyläyhdistys voi niin päättäessään valmistaa lisää kirjoja. Kirjat ovat kirjastoissa ja kouluilla vain katseltavana, ei lainattavina, kertoi hanketyöntekijä Anja Jussila. Kuvia voi katsella myös kyläyhdistyksen nettisivuilta. KORPELA PLUS 3 /

16 Sievin Savi sopivan kokoinen perheyritys Sievin keskustassa Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Aki Paavola Vähäsalon perheen isä Maunon, äiti Leilan sekä lasten, Terhin ja Kimmon, yhteinen perheyritys Sievin Savi on reilun 30 vuotta vanha yritys. Tuotannossa on sekä punasavituotteita että porsliinia, koriste- ja käyttöesineitä. TorvenperältÄ se alkoi Kiiskilänkylän Torvenperällä Leila Vähäsalon isovanhemmat valmistivat tiiliä, siellä Leila pienenä seurasi touhua läheltä ja teki jo omia pieniä esineitä savesta, mutta ne eivät päässeet polttoon asti. Vuonna 1979 Leila perusti Sievin Saven, puoliso Mauno kehitteli laitteita ja toimii edelleenkin tuotannon kehittelijänä, hänessä on sitä keksijän taitoa, toteaa Terhi Vähäsalo. Leila Vähäsalo tunnustaa, että punasavi on hänen omin materiaalinsa, perinteikäs ja tuttu, mutta samalla oikukas, joten se on tunnettava hyvin. Leila vastaa esineiden suunnittelusta ja savenvalajaksi opiskellut Kimmo valmistaa ne. Terhi Vähäsalo valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta keramiikan ja lasisuunnittelun osastolta Oman työskentelynsä ohessa hän toimi opettajana ja assistenttina Taideteollisessa korkeakoulussa vuoteen 2001 saakka. Sievin Savelle hän aloitti suunnittelutyön Jo kahdeksan vuotiaana tiesin, että minusta tulee taiteilija, äidin ja isän yrityksen kautta. Minussa asui jo kouluaikana pikku kemisti, niin paljon fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt minua kiinnostivat, kertoo Terhi Vähäsalo. Ensimmäinen kosketus saveen ja sen työstämiseen tuli kymmenvuotiaana kun Terhi meni autotalliin missä isän rakentama potkudreija pyöri. Terhi avasi oven ja dreijalta mätkähti savikimpale naaman viereen autotallin oveen. Dreijassa oli vauhtia liikaa, sen jälkeen isä kehitteli sähkökäyttöisen dreijan ja vauhti saatiin sopivaksi. Terhi Vähäsaloa kiinnosti Sievissä oleva yritys niin paljon, että hän jätti opetustyön ja siirtyi vuonna 2005 tuotantotiimiin. Opista huolimatta Terhi antaa tunnustuksensa vanhemmilleen: he ovat mestareita. Nykyisin hoidan tuotesuunnittelua ja markkinointia sekä yrityksen hallinnollisia tehtäviä. Taiteen maisteri kävi tässä vastikään yrityksille suunnatussa talousopissa, naurahtaa Terhi. Rohkeaksikin Terhi itseään kuvaa, jättää nyt akateeminen ura ja palata Pohjanmaalle yrittäjäksi. Opetustyössä oli aina joku seuraamassa ja yläpuolella, yrityksessä oman luovuuden ja toteuttamisen tulokset näkee heti. Tästä puuttuu yliopistomaailman byrokratia, toteaa Terhi Vähäsalo helpottuneena. Malttia materiaalien ehdoilla Keramiikan savi tulee Etelä-Suomesta, sieltä saa hyvää savea, eri työvaiheet tehdään maltilla, oikea työ oikeaan aikaan, savi jauhetaan ja siivilöidään. Se on sitä hiljaista tietoa, joka pitää osata tehdä ja siinä onnistua. Pitää tietää saven mahdollisuudet ja teon tekniikat. Ottilia-astiasto on Terhin omaa käsialaa. Posliini valmistetaan vanhan kiinalaisen reseptin mukaan. Terhin käsialaa ovat myös myymälän seinällä olevat enkelit. Äidin punasavisarjaan kuuluvat käyttöesineet Mustikka-, Juolukka-, Luumu- ja Hilla- sarjat. Luova prosessi Suunnittelu on luova prosessi, päästä käteen. En käytä suunnittelussa tietokonetta, minulla on aina kynä kädessä, näin syntyy se suorin tie päästä käteen. Toteutuksessa ja esineiden teossa Salaattikulho Ottilia-astiastosta on Terhi Vähäsalon käsialaa. 16 KORPELA PLUS 3 / 2011

17 tietää itse miten tehdään ja taustalla ovat ne tuhannet toistot. Se on kuin polkupyörällä ajo, kun sen kerran oppii sitä ei unohda, sama se on dreijauksessakin ja saven käsittelyssä, luettelee, Terhi Vähäsalo. Sievin Savi työllistää 15 henkilöä, joista neljä keramiikan teossa. Sievin Savella on omat myymälät Sievin lisäksi Iissä, Kuivaniemellä ja viimeksi avattiin Helsinkiin Sievi Shop. Myymälöissä on mukana Sievin Jalkineen tuotanto, kaksi sieviläistä yhdessä sopii samaan myymälään. Valmiiden tuotteiden poltto tapahtuu sähköuuneissa, missä lämpötila nousee korkeaksi ja kestää toista vuorokautta. Posliini poltetaan 1260 asteessa ja keramiikka hieman alemmassa lämpötilassa. Polttovaiheessa ei sähkökatkoja tarvita tuomaan häiriöitä tuotantoon. Kysytäänpä Maunolta, onko häiriöitä ollut. Isän vastaus oli, että tyytyväisiä ollaan Korpelan sähköön, totesi Terhi puhelinsoiton jälkeen. Minussa asui jo kouluaikana "pikku kemisti", kertoo Terhi Vähäsalo. Leila Vähäsalon Hilla-sarjan lyhty. KORPELA PLUS 3 /

18 Rautio-viikolla viihdyttiin yhdessä Teksti ja kuvat: Tuulikki Nikkilä Raution pitäjä liitettiin aikoinaan Kalajokeen ja on nykyisin Kalajoen Rautio. Kalajoen virkeä kylä järjestää joka kesä oman Rautioviikon, tänä vuonna järjestysluku oli jo 31. Viikon teemana oli Sulevi Juholan toivomuksesta Hyvällä tuulella. Hyvällä tuulella -runossaan Juhola toteaa mm. näin: Yhteen me saavutaan vanha ja nuori, sitoen muistot kuin maamies lyhteen. Esteenä ei ole laakso ei vuori, me kaukaakin saavumme yhteen. Yhteen on mukava tulla niin omalta kylältä kuin muualtakin Suomesta, monet entiset rautiolaiset pitävätkin vakiona saapua lomallaan kotipaikkakunnalle tapaamaan sukua ja tuttavia. Mistäs se alkoi? Raution nuorisoseurantalo kaipasi korjausta, 80-luvulla oli projektina saada taloon uusi katto. Nuorisoseuralaiset urakoivat ja päättivät, että kun katto on valmis pidetään oikein kunnon kesäjuhlat. Alpo Murtoniemi muistelee, että ne juhlat vietettiin heinäelokuun vaihteessa ja siitä sai sitten alkunsa Rautio-viikon viettäminen. Kaikki on omaehtoista, itse tehtyä, eikä kaikki välttämättä ole isoa, puolet kylän väestä on mukana järjestely- ja suunnittelutouhuissa. Aitan ja naapurin väliset polut ovat päässeet ruohottumaan, entiset rautiolaiset haluavat yhteishengen nostatusta ja ylläpitoa, siihen tämä oman viikon viettäminen perustuu. Brysselistä kun tulee tännekin vain ohjeita, mutta tämä on meidän oma viikkomme, toteaa Alpo Murtoniemi. Vuosien mittaan mukaan tulivat kylän yhteisöt, kotiseutuyhdistys, joka muuten tänä vuonna täytti kunniakkaat 60 vuotta, kyläyhdistykset ja kylätoimikunnat, seurakunta, urheiluseura, herättäjäyhdistys, rauhanyhdistys, sotaveteraanit, kirjasto, 4H, sekä monet muut. Pidettiin urheilukilpailuja, kalastettiin, opittiin käden taitoja ja nautittiin monen moisista antimista niin kulttuurin kuin maukkaiden maisteltavien kanssa. Markkinoilla aloitettiin Nuoriseuran talon pihalla hyöri virallisena avajaispäivänä toinen heinäkuuta markkinaväkeä myyntikojujen ja ohjelman parissa. Avajaisten yhteydessä nähtiin muotinäytös nimikkeellä Kesämuotia rautiolaisittain, kun Alpo Murtoniemi esitteli huumoripitoisen näytöksen, missä kesämuoti todella vaihteli laidasta laitaan, kelpasi katsojillekin makeat naurut. Zetor-veljet kyyditsivät halukkaita katselukierrokselle Raution keskustan ympäristöön, välillä pysähdyttiin katselemaan maisemia tai vaikkapa laitumella olevia lehmiä. Seppä ja sääennustus Kylän oma seppä Eero Isokääntä näytti kuinka viikate syntyy pajassa, oli sitten kysymyksessä isännän tai emännän viikate, sähkökäyttöinen ahjo kuumensi raudan hehkuvan punaiseksi ja seppä kilkutteli viikatteen valmiiksi. Ja sitten se sääennuste. Takuuseen en ennusteesta mene, mutta luvata voin. Taitaa kuitenkin olla viisainta katsella taivaalle mitä sieltä tulee. Alakuun aikana on lämmintä, kun kuun sakarat ovat eniten alaspäin. Kesätulvaakin on tulossa. Luonto passaa itse vesipinnat tasan, selosti Eero Isokääntä. Sepän ennusteen mukaan odotettavissa olisi valtavia vesimääriä, sen hän luki ennusteestaan, kun maaliskuussa oli myrsky, tulee sadekesä. Elokuussa sitten tarkkailen linnunrataa, joka kertoo talven säästä. Nyrkkisääntönä on, kun linnunradan itäinen osa hehkuu on parasta lähteä vinkkelitossujen ostoon. Näitä ennustajan taitoja olen opiskellut Raasakan kauppiaan oppipoikana, sanaili seppä Isokääntä. Markkinapäivä päättyi entiseen rautiolaisen vallesmanni Esko Mäenpään kirjoittamaan tosi tarinoihin perustuvaan näytelmään sota-ajan Rautiosta ja tietysti lopuksi pistettiin jalalla koreasti Tango Landolan tahdissa, solistina Leo Kinnunen. Sunnuntai yhtä juhlaa Jumalanpalveluksella aloitettiin sunnuntain vietto, paikalla olivat 50 vuotta sitten ripille päässeet. Kotiseutujuhlaa vietettiin nuorisoseuralla Kotiseutuyhdistyksen 60- vuotisjuhlan merkeissä. Juhlapuhuja Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalo, joka totesi puheessaan, että kuntaliitosten tiimellyksessä ei saa unohtaa kotiseututyötä, yhdessä tekeminen ja paikallisuus ovat voimatekijöitä, joilla säilytetään asukkaiden juuret. Viikon ohjelmaan kuului varmasti jokaiselle jotakin, kuntoilun pariin kuuluvaa ja tietysti oppia vaikkapa lapaan keritsemisestä villalangan valmistukseen. Musiikkia kuultiin kirkossa, nuoriseuran talolla ja karaokeakain sai kokeilla. Pitkäjärven soudut testasivat soutajia. Koko viikon voi kiteyttää Sulevin runon Hyvällä tuulella viimeisiin säkeisiin: Hyvällä tuulella myllykin pyörii, kun lounatuuli meitä näin hellii. Ruokapaikan kokit tiuhaan hyörii, lomalainen ruohikossa kellii. 18 KORPELA PLUS 3 / 2011

19 Teksti: Tuulikki Nikkilä / Kuvat: Anne Yrjänä Tekninen päällikkö Jukka Manninen Korpelan Voimassa elokuun alussa aloittanut tekniikan insinööri Jukka Manninen valitsi työpaikan Kannuksesta, vaikka tarjolla oli vastuullinen tehtävä ISS teknisen palvelun organisaatiossa. Perhe vei voiton. Täällä ollaan lähellä sukulaisia ja isovanhempien apuakin on tarjolla sitä tarvittaessa. Lapsille on hyvä, että isovanhemmat ovat lähellä ja saatavissa apuun kun heitä tarvitaan, pohtii Jukka Manninen. Korpelan Voimasta sain monenlaista tehtävää sisältävän työpestin. Työ on miellyttävää ja haasteellisia tehtäviä riittää. Ensimmäisenä suurempana projektina on kalaportaan rakentaminen, toteaa Manninen. Vapaa-aika kuluu perheen kanssa, urheilun parissa ja koiran ulkoiluttamisessa. Urheilun puolella Manninen toimii keihäänheiton valmentajana kahdelle nuorelle SM-tason keihäänheittäjälle himankalaisille Joonas Verroselle ja Tuomas Saarelle. Korpelan uusia kasvoja Myyntineuvottelija Johanna Autio Yo-merkonomi Johanna Autio aloitti työt Korpelan Voimalla myyntineuvottelijan tehtävissä toukokuun puolivälissä. Aution työtehtäviin kuuluu mm. yritysasiakkaiden sähkönmyynti, johdannaisinstrumenttien hallinta ja sähkökaupan markkinointi. Aikaisemmin Autio työskenteli Scanfil EMS Oyj:ssä taloushallintoja ostotehtävissä. Pidän työstäni myynnin parissa. Työ on itsenäistä ja palkitsevaa. Haasteita riittää, mutta onneksi tukenani ovat alan ammattilaiset, kiittelee Johanna Autio. Perheeseeni kuuluvat mies ja 3- ja 5-vuotiaat tyttäret, tallikissa sekä viimeisimpänä tulokkaana stabyhone-koiranpentu. Hevoseni kanssa harrastan kouluratsastusta kilpaillen alue- ja kansallisella tasolla. IT-asiantuntija Auvo Heinoja Korpelan Voiman IT-asiantuntija datanomi Auvo Heinojan määräaikainen työsuhde Korpelan Voimassa alkoi noin kaksi vuotta sitten. Aikaisemman toimenkuvan mukainen tehtävä vakinaistettiin vuonna Heinojan työ perustuu IT infran toimintavarmuuden ja tietoturvan ylläpitoon. Kehitettävää riittää, sillä IT alalla muutos on ikuista. Jatkuvasti muuttuvassa toimiympäristössä on itsekin kehityttävä jatkuvasti, muistuttaa Heinoja. Opiskelua ja oppimista tukevat alan hyvä kirjallisuus ja Internet. IT asiantuntijan työpäivät ovat vaihtelevia. Päivittäisiin työtehtäviin kuuluu suurien ja pienien asioiden tuomia haasteita. Toiminnan kehityskohteet etsitään ja ratkaistaan yhteistyössä tietotekniikan käyttäjien kanssa. Asiakasneuvoja Satu Huuki Tammikuussa asiakasneuvojana aloitti markkinointimerkonomi Satu Huuki. Huukilla on takanaan vahva markkinoinnin koulutus ja yrittäjätutkinto. Asiakaspalvelussa olen oppinut paljon uusia asioita. Pidän monipuolisesta ja haastavasta työstäni. Suurin osa asiakaspalvelusta tapahtuu puhelimen ja sähköpostin välityksellä, mutta palvelemme mielellämme myös ne asiakkaat, jotka poikkeavat toimistolle. Työajan jälkeen harrastuksiin kuuluvat lukeminen, lenkkeily ja itämainen tanssi. Mitaleita edelleen saatavana lasten ja nuorten urheilukilpailuihin Korpelan Voima lahjoittaa lasten ja nuorten urheilukilpailuihin mitalit. Kulta-, hopea- ja pronssimitalien lisäksi on muille varattuna osallistumismitali. Mitaleita voi tilata jokainen Korpelan Voiman verkkoalueella toimiva urheiluseura. Yhteydenotot Korpelan Voimaan: Johanna Autio puh tai KORPELA PLUS 3 /

20 lukijakilpailu Tähdet hukassa pukki pulassa! Joulupukki on kadottanut osan keräämistään tähdistä. Vahva epäilys on, että ne löytyvät tämän lehden sivuilta... Etsi 10 hukkateillä olevaa tähteä (tämän sivun tähtiä ei oteta lukuun...) ja voit voittaa 15 euroa, joka hyvitetään sähkölaskussasi! 10 tähteä löytyi sivuilta: Nimi: Osoite: Puh. Sähköpostiosoite: Palkitsemme 10 tehtävän ratkaisijaa 15 eurolla, joka hyvitetään sähkölaskussa. Palauta sivu mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, Kannus. Kuoreen merkintä "LUKIJAKILPAILU". 20 KORPELA PLUS 3 / 2011

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. Hinnasto on voimassa Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 Siirtotuote Siirtomaksun perushinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21 Muulloin Yösähkön

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon

Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon ATY:n Aurinkoseminaari FinnBuild 2012 9.10.2012 Pienimuotoinen sähköntuotanto mitä ja miksi Pientuotanto enintään 2 MVA Mikrotuotanto enintään 50 kva

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen.

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen. Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

Korpelan Voiman asiakaslehti 2/2013

Korpelan Voiman asiakaslehti 2/2013 n Voiman asiakaslehti 2/2013 Tässä numerossa: Uusi aika - uusi muoto Lasten kirjoituskilpailun satoa 16-17 Kalatien rakentaminen etenee 4-5 Tuula Loikkanen Lukijakilpailun nro 1/13 voittajat: Liikunnan

Lisätiedot

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI OULUN SEUDUN SÄHKÖ VERKKOPALVELUT OY:N (myöhemmin OSSV) JAKELUVERKKOON

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI OULUN SEUDUN SÄHKÖ VERKKOPALVELUT OY:N (myöhemmin OSSV) JAKELUVERKKOON OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI OULUN SEUDUN SÄHKÖ VERKKOPALVELUT OY:N (myöhemmin OSSV) JAKELUVERKKOON 25.3.2011 Yleistä Näissä ohjeissa luetaan jakeluverkoiksi kaikki alle 110 kv jännitetasoiset

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähköpalveluhinnasto. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät. Turun Sataman palveluhinnasto 2014 Sähköpalveluhinnasto 1/5. Yleistä.

Sähköpalveluhinnasto. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät. Turun Sataman palveluhinnasto 2014 Sähköpalveluhinnasto 1/5. Yleistä. Sähköpalveluhinnasto 1/5 Sähköpalveluhinnasto Voimassa 1.6.2014 alkaen. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät Yleistä Liittymishinnastossa on esitetty liittymis- ja kytkentämaksut. Liittymismaksulla liittyjä

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI SÄHKÖNJAKELUVERKKOON

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI SÄHKÖNJAKELUVERKKOON OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI SÄHKÖNJAKELUVERKKOON Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1. Tuotantolaitteistojen luokittelu käyttöominaisuuksien mukaisesti... 5 2 Yleiseen jakeluverkkoon

Lisätiedot

Tuulivoimaa. hkö oy:n terveisiä 10.6.2011

Tuulivoimaa. hkö oy:n terveisiä 10.6.2011 Tuulivoimaa sähköyhtiöön? Pohjois-Karjalan SähkS hkö oy:n terveisiä 10.6.2011 VERKKOON LIITTÄMINEN PKS:llä verkonhaltijana on velvollisuus liittää tämän tyyppinen hajautettu sähks hköntuotanto verkkoonsa.

Lisätiedot

SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6

SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKAN suurjännitteisen jakeluverkon liittymismaksut 1.5.2011 2 SATAVAKKA OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERIAATTEET 110 KV:N SUURJÄNNITTEISESSÄ

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013

Verkkopalveluhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Verkkopalveluhinnasto Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.1.2015

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.1.2015 Verkkopalveluhinnasto Caruna Oy 1.1.2015 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon liittyvän

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860.

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860. Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860 Messut Salo Miten tehdään talo jossa mukava asua ja silti energian kulutus

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkö Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkön hinnat Yleissähkö Sähköenergia Sähkön siirto Kokonaishinta Perusmaksu /kk 1,81 2,52 4,33 Mittalaitemaksu /kk 1,21 1,21 Energiamaksu snt/kwh 6,05 2,82 8,87 Tuulisähkö

Lisätiedot

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA 1 (3) Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA TVPE 11 A Yleistä, verkkosopimuksen tekeminen, palvelun edellytykset ja aloittaminen 1. Soveltamisala

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen eikä siitä peritä arvonlisäveroa. LIITTYMISMAKSUPERIAATTEET PIENJÄNNITEVERKOSSA

Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen eikä siitä peritä arvonlisäveroa. LIITTYMISMAKSUPERIAATTEET PIENJÄNNITEVERKOSSA Naantalin Energia Oy LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET 1.5.2011 ALKAEN YLEISTÄ Alla olevia hinnoittelumenetelmiä ja periaatteita sovelletaan jakeluverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa. LIITTYMIEN

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

VERKKOPALVELUHINNASTO

VERKKOPALVELUHINNASTO VERKKOPALVELUHINNASTO 1.4.2016 VERKKOPALVELUHINNASTO 1.4.2016 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

BIOKAASUSTA SÄHKÖÄ. BioG: Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Projektisuunnittelija Sanna Moilanen

BIOKAASUSTA SÄHKÖÄ. BioG: Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Projektisuunnittelija Sanna Moilanen BIOKAASUSTA SÄHKÖÄ BioG: Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Projektisuunnittelija Sanna Moilanen Biokaasun käyttö pienimuotoisessa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa:

Lisätiedot

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus

ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus Energian ja veden säästö Mitä energia on? Mistä energia tulee? 2 Energian kokonaiskulutus Suomessa 3 Mihin käytämme energiaa Suomessa? 4 Mihin käytämme

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvontaa Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkö Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkönsiirto on sähköenergian siirtämistä markkinapaikalta, Suomen kantaverkosta sähkönkäyttöpaikalle, asiakkaalle. Kuopion Sähköverkko Oy vastaa hyvästä sähkön toimitusvarmuudesta

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.4.2011 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.4.2011 alkaen Sähkö Hinnasto 1.4.2011 alkaen Sähkön hinnat Yleissähkö Sähköenergia Sähkön siirto Kokonaishinta Perusmaksu /kk 2,20 4,20 6,40 Energiamaksu snt/kwh 7,00 3,20 10,20 Tuulisähkö Perusmaksu /kk 2,20 4,20 6,40

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Oma koti kaukolämpöön Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Kaukolämpö on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja turvallinen vaihtoehto omakotitalossa Raumalla 95 prosenttia

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle OPAS OMAKOTITALON rakentajalle RAKENTAJAN 1. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa oleellisimpia neuvoja omakotitalorakentajalle sähköistämiseen liittyvissä asioissa. Tarkempia tietoja sähköliittymän rakentamisesta,

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Energiansäästökotitalouksissa

Energiansäästökotitalouksissa Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Sähkön siirtopalvelun hinnasto

Sähkön siirtopalvelun hinnasto Voimassa 1.3.2015 alkaen Sähkön siirtopalvelun hinnasto YLEISSIIRTO 1 x 25 A 5,95 3 x 25 A 7,44 1 x 35 A 7,44 3 x 35 A 11,04 3 x 63 A 16,62 3 x 80 A 30,01 3 X 100 A 45,76 3 x 125 A 62,38 3 x 160 A 85,93

Lisätiedot

MITTAROINTI ETENEE -laskutus muuttuu KESKIAUKEAMALLA LEIKIN LOMASSA KANTA-ASIAKAS- JÄRJESTELMÄN ENERGIAPOLLARI NEUVOO NYT NETISSÄ

MITTAROINTI ETENEE -laskutus muuttuu KESKIAUKEAMALLA LEIKIN LOMASSA KANTA-ASIAKAS- JÄRJESTELMÄN ENERGIAPOLLARI NEUVOO NYT NETISSÄ ENERGIAPOLARIN JA ROVAKAIRAN ASIAKASLEHTI 3 2011 ENERGIAPOLLARI NEUVOO NYT NETISSÄ ROVAKAIRAN OMAT SIVUT KESKIAUKEAMALLA Omien rajojen ylittämistä ja oppia LEIKIN LOMASSA sivut 6-7 Energiapolar aloittaa

Lisätiedot

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan

Lisätiedot