Käsikirja. Auli Ojuri (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käsikirja. Auli Ojuri (toim.)"

Transkriptio

1 vertaisryhmä. Käsikirja. väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen. Auli Ojuri (toim.)

2 2 vertaisryhmä-käsikirja 3 Lukijalle Käsissäsi oleva kirja on tarkoitettu auttamisen ammattilaisille, jotka toimivat esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, kohtaavat väkivaltaa kokeneita naisia työssään ja ovat kiinnostuneita vertaisryhmien ohjaamisesta. Vertaistuesta, vertaisryhmätoiminnasta ja ryhmien ohjaamisesta on kirjoitettu lukuisia julkaisuja ja oppaita. Tämän vertaisryhmäkirjan erityisyys ja samalla rajaus on siinä, että se keskittyy väkivaltaa kokeneille naisille suunnattuihin vertaisryhmiin. Kirja kiinnittää huomion siihen, mikä väkivaltaryhmien sisällöissä ja ohjaamisessa on erilaista kuin muissa ryhmissä. Väkivalta ilmiönä tuo työskentelyyn omat erityispiirteensä, jotka tulee tunnistaa ja ottaa huomioon ryhmän ohjaamisessa. Tämä vertaisryhmäkirja on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Miina väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen -projektin ( ) tuotos ja sai siitä nimensäkin. Idea ja tarve tämänkaltaisen kirjan kirjoittamiselle vahvistui projektin etenemisen myötä. Hyvin monimuotoisesta vertaisryhmätoiminnasta tuli erittäin tärkeä osa Miinaa. Kirjan keskeinen sisältö koostuu ryhmissä mukana olleiden naisten ja ryhmiä ohjanneiden projektityöntekijöiden osaamisesta, havainnoista ja kokemuksista. Kirja kertoo, millaisia väkivallasta selviytymisen voimavaroja vertaisuus ja osallisuus ovat ja miten ryhmät voivat nostaa esiin vaikuttamisen tahdon, joka väkivaltaa kokeneilla naisilla on. Lämpimät kiitokset kirjan kirjoittajille Sirkku Mehtolalle, Luru Natuselle ja Riitta Pohjoisvirralle sekä niille väkivaltaa kokeneille naisille, joiden kokemuksista ja aikaansaamisista kirjoittajat ovat voineet ammentaa teksteihinsä sisältöä. Toivottavasti kirja on avuksi ja innostaa lukijaa vertaisryhmätoimintaan väkivaltaa kokeneiden naisten kanssa. Auli Ojuri Vertaisryhmä. Väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen Toimittaja Auli Ojuri Toimitussihteeri Essi Lehtinen Ulkoasu ja taitto: Rohkea Ruusu, Kristina Sarivaara Kuvat: Shutterstock Julkaisija: Ensi- ja turvakotien liitto Käsikirja on osa Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa Miina väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen -projektia. Tilaukset: Ensi- ja turvakotien liitto, Ensi- ja turvakotien liiton käsikirja 1. ISBN ISSN L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu)

3 Lukijalle 3 Auli Ojuri Vertaisryhmän rakentuminen Luru Natunen 30 Vertaisuus ja osallisuus Sirkku Mehtola 6 Ryhmän ohjaajalle Ensimmäinen tapaaminen, esittäytyminen ja sopimukset Juonen kulku, jokainen vuorollaan vai kaikki kerralla? Ryhmän päättäminen Taustat ja perustelut toiminnalle Riitta Pohjoisvirta ja Luru Natunen Väkivaltaerityisyys Väkivallan ymmärtämisestä Väkivallan aiheuttama trauma ja ryhmä Palvelujärjestelmän ristivedossa Väkivallan muodot ja ryhmä 10 Kohdennettuja ryhmiä Sirkku Mehtola, Luru Natunen, Riitta Pohjoisvirta Miina-kahvila Nuorten äitien ja vauvojen ryhmä Äitien ja lasten rinnakkaiset ryhmät Samaan uskonnolliseen yhteisöön kuuluvien ryhmät Ryhmät verkossa Ikääntyneiden ryhmät Lapsuudessaan väkivaltaa kokeneiden vertaistukiryhmä 34 Ryhmässä toistuvia teemoja Lähteä vai jäädä? Puhe kumppanista Käytännön kysymyksiä Huoli lapsista Mitä tulisi ottaa huomioon ryhmän tarpeet Arvostava vuorovaikutus Luottamus ja turvallisuus Asiantuntijuuden korostaminen Hoiva ja huolenpito Asiantuntijaryhmät Sirkku Mehtola ja Luru Natunen Ohjaaja edunvalvojana Tutkimus ja tiedottaminen Ruusukuja 76 -näyttely vaikuttamisen keinona Miinan salonki mahdollisuus vaikuttaa ja vaikuttua Vainon kohteeksi joutuneet naiset asiantuntijatyöryhmänä 42 Ryhmän kokoaminen Sirkku Mehtola ja Luru Natunen 22 Miten ryhmä kootaan? Ryhmän jäsenet Työpari Toimintaympäristö Avoin ja suljettu ryhmä Toiminnallisuus ryhmän tukena Lopuksi 49 Auli Ojuri Kirjallisuus 50 Nettisivut 51

4 ja 6 vertaisryhmä-käsikirja 7 Vertaisryhmille ovat tunnusomaisia ryhmän Osallisuus on jäsenten kokemusten samankaltaisuus, oman eristäytyneisyyden tarinan jakaminen muiden kanssa, luottamus ja kunnioitus jäsenten välillä sekä vertaisuus ja ja syrjäytymisen osallisuus. Kaksi viimeksi mainittua ovat erityisen merkittäviä väkivallan kohteeksi joutunei- vastavoima. den vertaisryhmissä. Vertaisuuden ja osallisuuden kokemukset vaikuttavat suuresti ihmisen lisuus selviytymiseen, itsekunnioituksen palautumiseen, toimijuuteen ja kykyyn määrittää omat tavoitteensa. Vertaisuus ja osallisuus kulkevat keskeisenä juonena läpi koko tämän oppaan. Vertaisuus syntyy yhteisten kokemusten jakamisesta. Vertaistuella ja toisten selviytymistarinoilla on keskeinen merkitys silloin, kun ihminen on kohdannut identiteettiään ja koko olemassaoloaan horjuttavia kokemuksia, kuten isuus väkivaltaa. Vertaisryhmissä jaetaan kokemusasiantuntijuutta*, toivoa, rohkaisua ja realistisia Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä, koska osallisuus luo elämään oman elämäntilanteen muuttamisen tavoitteita. Vertaisuus auttaa myös ymmärtämään omia mielekkyyttä. Yksin kukaan ei voi olla osallinen. menneisyydessä tehtyjä valintoja suvaitsevammin. Itsensä syyllistäminen väkivallan kohteekta, että hänen kuulumisellaan tiettyyn ryhmään Ihminen saa osallisuuden kokemuksen tunteessi joutumisesta vähenee, mikä vaikuttaa siihen, tai yhteisöön on merkitystä ja että hänen ajatuksensa ovat arvokkaita. Tätä tunnetta voidaan kut- että tämä hetki ja tulevaisuus on mahdollista nähdä valoisampina. Moni on kokenut, että vertaistuki on ollut tärkein omaa toipumista edistä- Osallisuus on eristäytyneisyyden ja syrjäytymisua myös voimaantumiseksi tai valtaistumiseksi. vä tekijä. sen vastavoima. Vertaisryhmissä mahdollistuvat myös vastavuoroiset ihmissuhteet, jotka meille kaikille ovat muksen osallisuudesta, joka väkivaltaa kokeneel- Ryhmätoiminta mahdollistaa uudelleen koke- sallisuus tärkeitä. Erityisen tärkeitä niistä tulee silloin, ta on yleensä kadonnut. Moni kokee, että ei voi kun kaikki arkea tukevat rakenteet murtuvat. vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Olemassaolo on Vertaisryhmät tarjoavat ryhmäläisille areenan, tietyllä tavalla kohtaloon sidottu. Väkivallan uhriksi joutunut ei koe olevansa osallinen itseään jossa raja auttajan ja autettavan välillä on häilyvä. Auttaminen on vastavuoroista. Näissä ryhmissä koskeviin asioihin tai yleensä omaan elämäänsä. syntyy sosiaalista pääomaa, sosiaalista minuutta Myös viranomaisten väliintulot ja heidän tarjoamansa apu koetaan usein syyllistävinä ja vähät- ja kokemusta siitä, että kuulun johonkin ja minua tarvitaan. Vertaisuuden kokemus on kantava televinä, mikä heikentää luottamusta ulkopuolisiin voima kriisistä toipumisessa. entisestään. Sirkku Mehtola vertaisuus & osallisuus *Tässä yhteydessä kokemusasiantuntija on väkivaltaa läheisessä ihmissuhteessaan kokenut.

5 8 vertaisryhmä-käsikirja 9 Tunne siitä, että on osa ryhmää ja että on osallisena ryhmän prosesseissa, edistää sitoutumista oman ja toisten toipumisen edistämiseen. Osallisuus osana voimaantumista ilmenee muun muassa oman kokemusasiantuntijuuden käyttämisenä erilaisissa vaikuttamiseen tähtäävissä ryhmissä. Vertaisuus ja osallisuus liittyvät kiinteästi narratiiviseen, dialogiseen sekä sosiokulttuurisen innostamisen lähestymistapoihin. Vertaisryhmäohjaajina olemme kokeneet näiden lähestymistapojen tarjoavan käyttökelpoisia ajatuksia ryhmien ohjaukseen. On ehkä hyvä korostaa, että valitut lähestymistavat ovat ryhmänohjauksessa ensisijaisesti orientaatioperusta, eivät työskentelymenetelmiä. Näitä lähestymistapoja esitellään seuraavassa hyvin lyhyesti painottaen niiden käyttöä väkivaltaa kokeneiden vertaisryhmätoiminnassa. Väkivaltaa kokeneiden vertaisryhmässä narratiivisuuteen sisältyy ajatus löytää rinnakkaisia, eheyttäviä tarinoita väkivallan pirstaloimalle tarinalle. Samanaikaisesti hallitsevan, väkivallan sävyttämän tarinan muuttuessa ja muokkaantuessa tarinan sisäinen merkitys itselle muuttuu. Väkivaltakokemukset eivät enää määrittele tarinaa kertojan menneisyydestä eivätkä tulevaisuudesta. Tarinan päähenkilö alkaa näyttäytyä selviytyjänä. Dialogisuus ryhmässä mahdollistaa uuden, yhteisen ja jaetun ymmärryksen ja kielen rakentamisen. Ryhmäläiset luovat ryhmässä avoimia tiloja, joissa oma sisäinen tai ulkoinen puhe aukeaa yhteisen uuden puheen vaikutukselle. Eräs dialogisuuden perusajatuksista onkin, että keskustelun alkaessa kukaan läsnäolijoista ei voi tietää, minne keskustelu johtaa, mutta keskustelun päättyessä kaikki ovat oivaltaneet jotain uutta ja keskustelu on synnyttänyt uuden tietämisen ja tuntemisen tason. Ohjaajat voivat omalla esimerkillään ylläpitää ja vahvistaa sellaista vuorovaikutusprosessia, jossa väkivaltaa kokeneet ryhmäläiset voivat synnyttää sanoja kokemuksille, jotka ilmenevät yleensä oireina ja tuntemuksina. Asioina, joille ei ole ollut sanoja. Dialogisessa keskustelussa yhdessä etsiminen, toisen kuunteleminen, kiinnostus toisen näkemyksiä kohtaan ja keskinäinen luottamus ovat asioita, joita vertaisryhmässä voi harjoitella. Väkivalta on saattanut viedä kyvyn olla mukana dialogisessa, osallistuvassa vuorovaikutuksessa. Väkivalta tuottaa monologeja, joissa puheen suunnan, sävyn, sisällön ja tavoitteen määrittelee väkivallan käyttäjä. Sosiokulttuurinen innostaminen on yksi sosiaalipedagogiikan sovellus, jossa ihminen nähdään aktiivisena, muutokseen pyrkivänä toimijana. Keskeinen ajatus väkivaltatyön näkökulmasta on, että ryhmissä syntyvä vertaisuus ja osallisuus saavat myös muutokseen ja vaikuttamiseen tähtäävän ulottuvuuden. Ohjaaja toimii innostajana, hän herättää ryhmän kriittiseen tietoisuuteen siitä, että väkivalta on yksilötason trauman lisäksi myös laaja yhteiskunnallinen ja sosiaalinen kysymys. Ryhmän tavoitteeksi voi näin ollen muodostua arkielämän ja yksilötason muutosten lisäksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen väkivaltaa kokeneiden palveluiden parantamiseksi. Väkivaltatyön kehittämisessä asiakkaiden osallisuudella ja vertaisuudella on keskeinen merkitys. Ne tuottavat kokemusasiantuntijuutta, joka on ensiarvoisen tärkeää palvelujen kehittämisessä, väkivaltaan liittyvien asenteiden ja arvojen muuttamisessa sekä lainsäädäntöön liittyvien puutteiden tunnistamisessa. Ryhmän tavoitteeksi voi muodostua arkielämän ja yksilötason muutosten lisäksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

6 austatuus 10 vertaisryhmä-käsikirja 11 Väkivaltaerityisyys Riitta Pohjoisvirta Vertaisryhmän ohjaajan tärkein tehtävä on vertaistuen mahdollistaminen turvallisesti. Näin avaa sellaisen näyttämön suomalaisen naisen gelmista ja kulttuurin pimeistä pisteistä. Ryhmä perustelut on kaikissa vertaisryhmissä. Tässä luvussa nostetaan esille niitä väkivallan ilmiöön liittyviä metystä ja kiukkua niin ryhmäläisissä, ryhmän elämään, että se saattaa herättää kysymyksiä, ih- erityispiirteitä, joita ryhmän ohjaaja todennäköisesti joutuu kohtaamaan työskennellessään Ohjaajaa auttaa ryhmäläisten kokemusten ohjaajassa kuin ryhmässä vierailevissakin. lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden kanssa. ymmärtämisessä yksilötasoa laajempi näkökulma väkivallan selittämisessä. Yhteiskunnan palvelujärjestelmä ja viranomaisten toimintakäytännöt pilkkovat väkivallan yksittäisiksi ir- Väkivallan ymmärtämisestä Väkivaltaa lähisuhteissa selitetään ja pyritään rallisiksi teoiksi. Se ei anna oikeutta väkivallan ymmärtämään monista eri viitekehyksistä, osittain ristiriitaisillakin tutkimuksilla perustellen. laajemmin elämään vaikuttava asia kuin yksittäi- uhrin kokemukselle. Hänelle väkivalta on paljon Yksilötason tarkastelu korostaa konkreettisia nen teko tai sen seurausten hoitaminen. Ryhmäläisten kanssa joutuu käsittelemään esimerkiksi oiminnalle fyysisiä tekoja, rajattuja tilanteita, yksilöllisiä biologisia ja psyykkisiä tekijöitä. Se ohjaa sijoittamaan ongelman yksilöihin ja etsimään ratkaimia. Kulttuurissa olevat odotukset äitiä ja isää ja monia yhteiskunnan palveluihin liittyviä ongelsuja yksilö- ja perhetasolla. Yksilötason lisäksi vanhemmuutta kohtaan voivat tulla kärjistetysti tarvitaan väkivallan näkeminen yhteisöllisenä ja näkyviin lapsiin liittyvissä kiistoissa. Ryhmäläiset jakavat lähisuhteissa tapahtuneita henkilö- yhteiskunnallisena ilmiönä sekä osana kulttuuria. Silloin nähdään perheiden tilanteiden lisäksi asioiden, ihmisten ja yhteisöjen välistä dyna- auttaa tiedostamaan, miten oma kokemus liittyy kohtaisia kokemuksiaan. Sen lisäksi ryhmä voi miikkaa. Voidaan tavoittaa esimerkiksi sokeutta omaan yhteisöön, lähiverkostoon, yhteiskunnan kulttuuriselle väkivallan sietämiselle tai väkivallan sukupuolittuneisuuden kulttuurisille tulkinvoihin ja normeihin. lainsäädäntöön ja palveluihin sekä kulttuurin ar- nalle noille (esim. miesten väkivallan luonnollisena pitäminen, äidin väkivalta suhteessa lapsiin). Tai voidaan ihmetellä niiden resurssien niukkuutta, Väkivallan aiheuttama trauma joilla väkivaltaa pyritään ennaltaehkäisemään, ja ryhmä palveluja koordinoimaan tai väkivallan seurauksia hoitavia kouluttamaan. kiselle traumatisoitumiselle. Lähisuhdeväkivalta Väkivallan kohteeksi joutuminen altistaa psyyk- Ryhmäläisten kokemusten kuuleminen haastaa ohjaajan arvioimaan uudelleen omia asentei- voi aiheuttaa pysyviä persoonallisuuden muu- on tyypillisesti toistuva traumatisoiva tekijä, joka taan ja ennakkoluulojaan väkivallan uhria kohtaan. Yksilöiden kautta väkivallan kokemusten ja sen seurauksista on antanut paljon ymmärrystoksia. Tieto väkivallan aiheuttamasta traumasta kuuleminen näyttäytyy helposti vain henkilökohtaisina traumoina. Ryhmässä alkavat kuitenkin telyyn. Ryhmän ohjaajan on pidettävä mielessä, tä ja välineitä väkivallan uhrien kanssa työsken- toistua tarinat, jotka kertovat rakenteellisista on- että todennäköisesti ainakin osa ryhmäläisistä Riitta Pohjoisvirta ja Luru Natunen Taustat & perustelut toiminnalle

7 12 vertaisryhmä-käsikirja 13 on eriasteisesti traumatisoituneita. Ohjaajalla on tarpeen olla perustietoa traumatisoitumisen vaikutuksesta yksilöön, vaikka kyseessä ei ole terapiaryhmä. Traumaattiset kokemukset ovat ihmisen psyykelle erityisiä sen vuoksi, että ne tallentuvat muistiin toisin kuin arkipäivän tapahtumat. Osa muistoista on vain kehon muistoja, eivätkä ne ole palautettavissa sanalliseksi kertomukseksi. Traumatisoitumisen seuraukset ovat monitasoisia: tunteiden ja impulssien säätelyn 1) muutokset (vihan säätely, itsetuhoajatukset, vaikeus seksuaalisuhteen säätelyssä, korostunut riskin otto), huomio- ja keskittymiskyvyn 2) muutokset (muistikatkokset), muutokset minäkäsityksessä 3) (syyllisyys ja vastuu; häpeä; kokemus, ettei kukaan voi ymmärtää; vähättely), muutokset rikoksen tekijän havaitsemisessa (vääristyneiden us- 4) komusten omaksuminen, tekijän ihannointi, tekijän vahingoittamisen ajatteleminen), muutokset suhteessa toisiin 5) (kyvyttömyys luottaa, uudelleen uhriksi joutuminen), somatisointi (krooninen kipu, 6) ruuansulatusjärjestelmän ongelmat, seksuaaliset oireet, sydänja keuhko-oireet ja merkitysjärjestelmien muutos 7) (epätoivo, toivottomuus, aikaisempien uskomusten menetys). Traumatisoitumisen ymmärtäminen auttaa ryhmän ohjaajaa huomioimaan yksittäisten ryhmäläisten vointia ja huolehtimaan koko ryhmän ilmapiiristä. Ohjaajan vastuulla on huolehtia, että traumaattisista kokemuksista puhuminen tapahtuu turvallisesti. Väkivaltaa kokeneet ovat monin tavoin satutettuja psyykkisesti ja fyysisesti. Väkivalta rikkoo rajoja. Se on rikkonut yksilötasolla ryhmäläisten rajoja mahdollisesti jo lapsuudessa. Rajaton puhuminen ja yksityiskohtien kuvailu eivät auta sen enempää kertojaa itseään kuin ryhmäläisiäkään. Usein ryhmän ohjaaja joutuu enemmän säätelemään puheliasta ja rajatonta ryhmää kuin olemaan huolissaan vaiteliaista. Ryhmän säännöt ja rajat tuovat turvaa ja ennakoitavuutta. Ohjaajan on huolehdittava, että ryhmäläisten vireystila säilyy siedettävänä. Traumatisoituneella ihmisellä on taipumus joutua suuren kiihtymyksen valtaan tai apaattisesti lamaantua. Kummassakin ääripäässä kyky tehdä havaintoja, ajatella ja toimia järkevästi on heikentynyt. Jo ryhmään tuleminen ja tieto siitä, että taas ollaan kipeiden asioiden ääressä, nostaa vireystilaa. Vireystilan säätelyä on keskustelun ja toiminnan rytmittäminen niin, että tunnekuormitus ei kasva liian suureksi. Ryhmäläisiä voi opettaa tarkkailemaan omaa oloaan ja kehon tuntemuksia ja kertomaan niistä. Keskusteltaessa ja työskenneltäessä voi tarkistaa välillä, miltä tämän asian ääressä oleminen tai työskentely tuntuu. Pienillä rentoutus- tai mielikuvaharjoituksilla voidaan rauhoittaa kehoa. Jokaisella ryhmäkerralla täytyy huolehtia, että lopussa on riittävästi aikaa sulkea ryhmä ja rauhoittua. Vaikka ohjaaja ymmärtää väkivallan traumaattisia seurauksia, ryhmäläisiä ei pidä nähdä vain traumatisoituneina uhreina. Läheskään kaikkia ryhmäläisten ongelmia tai oireita ei voida selittää yksilön trauman kautta. Lähisuhdeväkivalta ilmenee usein sykleinä, joissa vaihtelevat hyvät ja huonot jaksot. Väkivaltatilanteen jälkeen on sovittelua tai ainakin vähemmän jännitteistä aikaa, kunnes uhka taas lisääntyy. Avun hakemisen ja saamisen sekä ratkaisujen tekemisen prosessit ovat usein pitkiä. Väkivalta ei lopu läheskään aina eroon, vaan uhka saattaa jatkua eroon liittyvien prosessien ajan ja joissakin tapauksissa eron jälkeen pitkittyneenä vainona. Joskus avun saaminen on niin vaikeaa, että pahimmillaan systeemin toimimattomuus traumatisoi. Vertaisryhmä saattaa olla tärkein paikka, joka pystyy kannattelemaan keskeneräisessä, epäselvässä ja epävarmassa elämäntilanteessa. Vertaisryhmä voi toimia samaan aikaan terapeuttisena vertaistukena ja osallisuutta vahvistavana vaikuttamisen kanavana. Mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttamiseen tulee olla myös niillä, jotka parhaillaan elävät vaikeita vaiheita ja joilla on ehkä traumaattisia kokemuksia. (Ks. Miinan salonki s. 45.) Ryhmäläisten väkivallan kokemuksia kuunnellessaan ohjaaja todennäköisesti tulee tietoisemmaksi myös omista mahdollisista väkivallan kokemuksistaan lapsuudessa ja aikuisuudessa. Väkivaltaa kokeneet ovat monin tavoin satutettuja. Hän voi tarvita omien kokemusten käsittelyä ja hoitoa. Väkivalta satuttaa myös sitä, joka joutuu kuulemaan muiden kokemuksia. Empatia altistaa sijaistraumatisoitumiselle. Ryhmän ohjaajan on huolehdittava siitä, että hänellä on tarvittava tuki työllensä esimerkiksi työnohjauksen ja koulutuksen avulla. Palvelujärjestelmän ristivedossa Ryhmän ohjaaja joutuu kohtaamaan palvelujärjestelmässä olevat ongelmat. Väkivalta on rikos, ja siitä voi seurata oikeudellisia prosesseja. Väkivallan seurauksena tarvitaan akuuttia turvaa ja kriisityötä sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden hoitoa. Väkivalta on lastensuojeluasia. Siitä seuraa monenlaisia ja usein mutkikkaita vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä ja prosesseja. Väkivallan seurausten hoitamisessa on mukana laaja verkosto. Väkivaltatapauksia käsittelevät eri ammattialat. Niitä käsittelevät oikeuden alat jakautuvat perheoikeuteen, rikosoikeuteen ja lastensuojeluun. Sen lisäksi väkivalta-asiat kuu-

8 14 vertaisryhmä-käsikirja 15 luvat hoidon maailmaan, jossa näistä asioista vastaavat kriisiapu, neuvonta, terveydenhoito ja terapia. Maahanmuuttajilla on näiden alla vielä omia palvelujaan. Monesti toimivat tahot liikkuvat kuin planeetat avaruudessa omia ratojaan omaan tahtiinsa kohtaamatta toisiaan. Olemassa olevien palvelujen saatavuudessa ja toiminnassa on vielä paljon ongelmia. Lisäksi työntekijöiden tiedoissa ja ymmärryksessä on puutteita ja lainsäädännössä on aukkoja. Ryhmäläisten kautta tulee tietoa yksittäisistä ongelmista. Tämä voi turhauttaa ja olla uuvuttavaa myös ohjaajalle. Ryhmässä ongelmat kertautuvat. Ryhmäläisten yksittäisiä huonoja kokemuksia voidaan yhdessä tarkastella myös systeemissä olevina ongelmina. Tiedostaminen voi herättää myös taistelutahtoa ja halua vaikuttaa. Kokemukset osoittavat, että väkivaltaa kokeneet naiset tahtovat itse olla mukana asiansa ajamisessa. (Tästä enemmän sivulla 43, Ohjaaja edunvalvojana.) Väkivallan muodot ja ryhmä Väkivallan tunnistamisessa ryhmä toimii peilinä. Ryhmäläisten on usein helpompi tunnistaa väkivalta toisten kokemuksissa kuin omissaan. Väkivallan muodot kietoutuvat usein toisiinsa monin tavoin eikä niiden erilaisia ilmenemismuotoja voi tyhjentävästi luetella. Merkittävintä on kokemus, jossa toisen ihmisen toiminnan seurauksena oma mieli murenee ja normaaliuden rajat siirtyvät. Fyysinen väkivalta: Väkivallasta puhuttaessa ensimmäisenä yleensä nousee mielikuva fyysisestä satuttamisesta. Se voi vaihdella hyvin pienestä eleestä kuoleman aiheuttavaan tekoon, olla yksittäinen tapahtuma tai jatkua vuosia ja vuosikymmeniä. Väkivaltaa kokeneiden ryhmässä voi olla ryhmäläisiä, joilla fyysinen väkivalta tai sen uhka jatkuu edelleen tai alkaa ryhmän aikana uudelleen. Väkivallan riskiä täytyy arvioida koko ryhmäprosessin ajan. Usein ryhmäläiset hyötyvät toistensa kokemuksista selvitä vaikeissa tilanteissa. Ohjaajalla täytyy olla tietoa alueen palveluista. Hän voi ohjata ja kannustaa ryhmäläistä hakemaan apua. Hän voi itse ottaa selvää ja konsultoida poliisia, turvakotia, lastensuojelua, Rikosuhripäivystystä ja muita tahoja ja selvittää, miten tulisi toimia. Henkinen väkivalta: Pelolla hallinta, uhan ilmapiirin luominen ja kontrollointi ovat henkistä väkivaltaa. Usein väkivallan kokijat pitävät henkistä väkivaltaa henkisesti musertavampana kuin suoraa lyömistä. Henkisen väkivallan tunnistamisessa on ryhmän peili erityisen tarpeellinen. Väkivallan ilmapiirissä elämiseen liittyy usein epämääräistä pahaa oloa. Vertaisryhmässä toiset ryhmäläiset tavoittavat nopeasti kokemuksen ja voivat jakaa tunteen, jota ei ehkä kukaan aikaisemmin ole ymmärtänyt. Taloudellinen väkivalta on henkistä väkivaltaa, jossa käytetään hyväksi toisen taloudellista riippuvuutta tai kontrolloidaan alistavalla tavalla toisen rahan käyttöä. Se voi olla piittaamattomuutta muun perheen tarpeista tai taloudellista hyväksikäyttöä. Eron jälkeen taloudellinen väkivalta voi jatkua omaisuuden ositukseen liittyvinä monenlaisina ongelmina. Ryhmän ohjaaja saattaa joutua kohtaamaan vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia ryhmäläisiä, jotka eri syistä eivät saa ehkä edes toimeentulotukea. Joskus ryhmään pääseminen on kiinni siitä, että ei ole varaa matkoihin tai lapsen hoidon järjestämiseen. Ohjaajan on hyvä selvittää paikallisia taloudellisen tuen mahdollisuuksia. Esimerkiksi seurakunnissa tai työttömien omissa järjestöissä voi olla mahdollista saada tukea ja apua. Epäselvissä ositukseen liittyvissä asioissa tarvitaan usein oikeudellista neuvontaa esimerkiksi oikeusaputoimistosta. Seksuaalinen väkivalta: Kun parisuhteessa on henkistä ja fyysistä väkivaltaa, on todennäköistä, että se jollakin tavalla näkyy myös seksuaalisessa kanssakäymisessä. Seksuaalinen väkivalta parisuhteessa, sen ilmenemisen muodot ja yleisyys ovat vielä vähemmän tunnistettuja ja puhuttuja kuin muu parisuhdeväkivalta. Ryhmässä seksuaalisen väkivallan käsitteleminen vaatii tuttua ja turvallista ryhmätilannetta. Ohjaajan on hyvä pitää mielessä, että osa parisuhdeväkivallan uhreista on voinut lapsena altistua aikuisten seksualisoivalle käytökselle tai tullut seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Se vaikeuttaa omien rajojen tunnistamista ja pitämistä aikuisena. (Ks. Lapsuudessa väkivaltaa kokeneiden vertaisryhmä, s. 40.) Hengellinen väkivalta määritellään henkiseksi väkivallaksi, johon liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Se on ilmiönä epäselvä ja ristiriitainen ja siitä keskustelu yhteiskunnassa on vasta alkanut. Sen tunnistaminen ja nimeäminen vaatii tietoa uskonnollisten yhteisöjen dynamiikasta ja niiden erityispiirteisiin paneutumista. Hengellinen väkivalta parisuhteessa ja perheessä on väkivallan perustelemista uskonnollisilla opeilla. Se voi näkyä esimerkiksi vaatimuksena hoitaa ongelmia antamalla anteeksi, naisen ja lasten alistettuna asemana, naisen seksuaalisuuden kontrollointina tai yhteisön erilaisina tapoina puuttua jäsentensä elämään. Ryhmässä voi olla vaikea puhua omaan uskonnollisen yhteisöön liittyvistä asioista. Voi olla, että ryhmäläinen ei niitä edes tunnista ja liitä omaan väkivallan kokemukseensa tai niistä puhuminen ulkopuolisille ei tunnu luvalliselta. Samaan yhteisöön kuuluvien ryhmissä on mahdollisuus jakaa kokemuksia, joita muut eivät ymmärtäisi. (Ks. Samaan uskonnolliseen yhteisöön kuuluvien ryhmät, s. 37.) Naisen oma väkivaltaisuus: Perheessä väkivalta on usein moninaista ja kietoutunutta. Väkivallan uhri voi olla samaan aikaan väkivallan tekijä lähisuhteissaan. Ryhmän ohjaaja voi auttaa ryhmäläisten mahdollisesta omasta väkivaltaisesta käytöksestä puhumista. Se edellyttää, että ohjaaja osaa ajatella mahdollisuuden olemassa oloa ja ilmaisee sen myös ryhmälle. Ohjaaja voi tuoda esille, miten helposti väkivalta perheessä altistaa rajojen siirtymiselle sen suhteen, miten toisia kohdellaan ja mikä on turvallista. On hyvä muistuttaa, että väkivallan uhrin ei tarvitse olla enkeli ansaitakseen väkivallatonta kohtelua. Tästä näkökulmasta voi arvioida omaa käytöstä ja mahdollisia rajan ylityksiä. Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. Myös uhrin käyttämä väkivalta on väärä tapa toimia, vaikka se olisi puolustautumista tai sen tarkoitus olisi saada toinen esimerkiksi vastaamaan kysymykseen. Lapsiin kohdistuvasta väkivallasta on erityisen vaikea puhua. Se herättää syyllisyyttä, häpeää ja pelkoa seurauksista, jos asia tulee muiden tietoon. Naiset joutuvat usein kantamaan paljon vastuuta lapsista niissä moninaisissa vaikeissa prosesseissa, joita avun saaminen lähisuhdeväkivaltaan edellyttää. Vertaisryhmän pitäisi olla paikka, johon voi tuoda huolen myös omasta väkivallan käytöstä. Väkivaltainen käytös ja vihan tunteet ovat kaksi eri asiaa. Väkivallan uhriksi joutuneilla naisilla on monesti vaikeuksia oman vihansa ilmaisemisessa. Voi olla, että vasta parisuhteesta irrottautumisen jälkeen viha alkaa nousta. Se voi olla pelottavaa ja aluksi hallitsematonta. Sen kohteeksi voivat joutua myös syyttömät. Usein omien rajojen löytyminen aiheuttaa rajakahakoita myös suhteessa muihin ihmisiin, kuten lapsuuden perheen jäseniin tai ystäviin. Myös ryhmän ohjaaja saattaa joskus saada osakseen yllättäviä tunnereaktioita. Ryhmässä on tärkeää puhua vihan tunteesta ja sen tarpeellisuudesta. Vihassa on paljon energiaa, sillä luodaan rajoja ja suojellaan. Samalla tulee etsiä keinoja sen hallintaan.

9 16 vertaisryhmä-käsikirja 17 Ryhmässä toistuvia teemoja Riitta Pohjoisvirta Tähän on koottu teemoja, jotka nousevat toistuvasti esille väkivaltaa kokeneiden naisten ryhmissä. Ryhmän ohjaajan on hyvä varautua tiettyjen aiheiden käsittelyyn hankkimalla tietoa ja kokoamalla aiheesta materiaalia. Se helpottaa varsinkin aloittelevaa ohjaajaa. Kaikkea sellaista tietoa ja materiaalia, joka on auttanut itseä ymmärtämään väkivallan dynamiikkaa ja seurauksia, voi käyttää ryhmässä esimerkiksi keskustelun virittäjän tai suuntaajana. Ohjaaja voi kannustaa myös ryhmäläisiä tuomaan sellaista tietoa ja materiaalia, josta he ovat itse hyötyneet. Lähteä vai jäädä? Ryhmäläiset ovat usein eri kohdassa siinä, minkälainen suhde heillä on väkivallan tekijään ja miten heidän oma väkivallasta selviytymisen prosessinsa etenee. Ryhmässä voi olla joku, joka elää parisuhteessa ja jolla on vielä toiveita muutoksesta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun kumppani on hakeutunut itse hoitoon tai muuten teoillaan osoittanut haluaan ja kykyään muutokseen. Toinen on voinut tehdä eroratkaisun ja punnitsee vielä sen mahdollisia pelottavia seurauksia. Joku on muuttanut eroon, mutta vielä on ratkaisematta monia käytännön asioita, jotka liittyvät esimerkiksi yhteiseen omaisuuteen ja lapsiin. Ryhmässä voi olla uutta seurustelusuhdetta aloittava, joka huomaa, että entiset kokemukset tekevät luottamisesta uudessa ihmissuhteessa vaikeaa. Ohjaaja voi tuoda ryhmään tietoa siitä, miksi väkivaltaisesta suhteesta lähteminen on vaikeaa. Ryhmässä voi olla joku, joka elää parisuhteessa ja jolla on vielä toiveita muutoksesta. Hän voi auttaa ryhmäläisiä hahmottamaan prosessia väkivallan tunnistamisesta selviytymisen eri vaiheisiin. Ryhmäläiset tunnistavat toistensa tarinoista, missä vaiheessa kukin on. Ohjaaja voi auttaa ryhmäläisiä kannustamaan toisiaan vaikeissa kohdissa. Toisilta samanlaisia vaiheita eläneiltä tulevat sekä sopivimmat rohkaisun sanat että haasteet oman toiminnan uudelleen arvioimiseen. Puhe kumppanista Väkivallan kohteeksi joutuneella on tarve ymmärtää ja selittää, miksi kumppani käyttäytyy väkivaltaisesti. Tämän vuoksi ryhmän yksi tärkeä teema on puhe kumppanista. Usein ryhmässä toistuu hämmästys siitä, miten samanlaisia kokemuksia parisuhteestaan ryhmäläisillä on riippumatta iästä, koulutuksesta tai elämäntilanteen eroista. Joskus ryhmäläiset toteavat, että tuntuu kuin heillä olisi sama kumppani. Naisten kokemuksissa on aina myös eroja. Ryhmässä kokemusten samanlaisuuden korostaminen saattaa vaientaa ne, jotka ovat kohdanneet erilaista väkivaltaa. Monesti väkivaltaa kokeneelle on helpottavaa saada joku selitys kumppanin käytökseen. Väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla on monia yksilöllisiä taustatekijöitä, kuten persoonallisuushäiriöitä, masennusta, mustasukkaisuutta, päihteiden käyttöä ja lapsuuden traumoja. Väkivallan ymmärtämiseksi on hyvä ohjata keskustelua kumppanin persoonallisuuden ruotimisesta laajempaan ymmärrykseen väkivallan kulttuurisista ja yhteiskunnallisista taustatekijöistä. Varsinkin ryhmässä, jossa on kriisivaiheessa eläviä ryhmäläisiä, on hyödyllistä keskustella siitä, miten väkivallan tekijä ottaa vastuuta teoistaan esimerkiksi seuraavan ryhmittelyn pohjalta: kieltää tekonsa kokonaan, 1) myöntää sinänsä teon, mutta 2) selittää sen muiden syyksi, ottaa vastuun regressiivisesti, 3) jolloin tekijän oma hätä ja mahdolliset itsetuhopuheet menevät kokijan suojan tarpeiden edelle, tekijä hakee apua itselleen, 4) mutta asettaa ehtoja esimerkiksi nopeasta paluusta yhteen, tekijä hakee apua itselleen oman 5) itsensä vuoksi. Puhetta kumppanista riittää kaikissa ryhmissä, vaikka ryhmäläiset olisivat eri vaiheissa. Toive toisen muuttumisesta elää pitkään silloinkin, kun väkivalta parisuhteessa jatkuu. Uhka ja pelko saattavat jatkua pitkään vielä eron jälkeenkin. Joskus voi olla tarpeen, että ohjaaja sopii ryhmän kanssa, minkä verran aikaa käytetään kumppanista puhumiseen ja minkä verran muihin teemoihin, kuten oman voinnin ja omien ratkaisujen käsittelyyn. Siirtymänä oman toiminnan tarkasteluun voivat toimia esimerkiksi kysymykset: Entä sitten, kun sinulla on tai on ollut tällainen kumppani? Mikä on auttanut? Mitä olet jo tehnyt? Mikä on seuraava askel?

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn seminaari TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä 13.6.2013 LAHTI Timo Rytkönen Turvallisten

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Luottamuksen kaidalla tiellä

Luottamuksen kaidalla tiellä Luottamuksen kaidalla tiellä Miina-projekti Yhteistyössä uskonnollisen yhteisön kanssa Väkivaltafoorumi Oulussa 20.9.2013 Tämä on suuremmassa kuin RAY:n kädessä Riitta Pohjoisvirta Miina-projekti 2009-2012

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015 KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot