Käsikirja. Auli Ojuri (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käsikirja. Auli Ojuri (toim.)"

Transkriptio

1 vertaisryhmä. Käsikirja. väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen. Auli Ojuri (toim.)

2 2 vertaisryhmä-käsikirja 3 Lukijalle Käsissäsi oleva kirja on tarkoitettu auttamisen ammattilaisille, jotka toimivat esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, kohtaavat väkivaltaa kokeneita naisia työssään ja ovat kiinnostuneita vertaisryhmien ohjaamisesta. Vertaistuesta, vertaisryhmätoiminnasta ja ryhmien ohjaamisesta on kirjoitettu lukuisia julkaisuja ja oppaita. Tämän vertaisryhmäkirjan erityisyys ja samalla rajaus on siinä, että se keskittyy väkivaltaa kokeneille naisille suunnattuihin vertaisryhmiin. Kirja kiinnittää huomion siihen, mikä väkivaltaryhmien sisällöissä ja ohjaamisessa on erilaista kuin muissa ryhmissä. Väkivalta ilmiönä tuo työskentelyyn omat erityispiirteensä, jotka tulee tunnistaa ja ottaa huomioon ryhmän ohjaamisessa. Tämä vertaisryhmäkirja on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Miina väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen -projektin ( ) tuotos ja sai siitä nimensäkin. Idea ja tarve tämänkaltaisen kirjan kirjoittamiselle vahvistui projektin etenemisen myötä. Hyvin monimuotoisesta vertaisryhmätoiminnasta tuli erittäin tärkeä osa Miinaa. Kirjan keskeinen sisältö koostuu ryhmissä mukana olleiden naisten ja ryhmiä ohjanneiden projektityöntekijöiden osaamisesta, havainnoista ja kokemuksista. Kirja kertoo, millaisia väkivallasta selviytymisen voimavaroja vertaisuus ja osallisuus ovat ja miten ryhmät voivat nostaa esiin vaikuttamisen tahdon, joka väkivaltaa kokeneilla naisilla on. Lämpimät kiitokset kirjan kirjoittajille Sirkku Mehtolalle, Luru Natuselle ja Riitta Pohjoisvirralle sekä niille väkivaltaa kokeneille naisille, joiden kokemuksista ja aikaansaamisista kirjoittajat ovat voineet ammentaa teksteihinsä sisältöä. Toivottavasti kirja on avuksi ja innostaa lukijaa vertaisryhmätoimintaan väkivaltaa kokeneiden naisten kanssa. Auli Ojuri Vertaisryhmä. Väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen Toimittaja Auli Ojuri Toimitussihteeri Essi Lehtinen Ulkoasu ja taitto: Rohkea Ruusu, Kristina Sarivaara Kuvat: Shutterstock Julkaisija: Ensi- ja turvakotien liitto Käsikirja on osa Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa Miina väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen -projektia. Tilaukset: Ensi- ja turvakotien liitto, Ensi- ja turvakotien liiton käsikirja 1. ISBN ISSN L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu)

3 Lukijalle 3 Auli Ojuri Vertaisryhmän rakentuminen Luru Natunen 30 Vertaisuus ja osallisuus Sirkku Mehtola 6 Ryhmän ohjaajalle Ensimmäinen tapaaminen, esittäytyminen ja sopimukset Juonen kulku, jokainen vuorollaan vai kaikki kerralla? Ryhmän päättäminen Taustat ja perustelut toiminnalle Riitta Pohjoisvirta ja Luru Natunen Väkivaltaerityisyys Väkivallan ymmärtämisestä Väkivallan aiheuttama trauma ja ryhmä Palvelujärjestelmän ristivedossa Väkivallan muodot ja ryhmä 10 Kohdennettuja ryhmiä Sirkku Mehtola, Luru Natunen, Riitta Pohjoisvirta Miina-kahvila Nuorten äitien ja vauvojen ryhmä Äitien ja lasten rinnakkaiset ryhmät Samaan uskonnolliseen yhteisöön kuuluvien ryhmät Ryhmät verkossa Ikääntyneiden ryhmät Lapsuudessaan väkivaltaa kokeneiden vertaistukiryhmä 34 Ryhmässä toistuvia teemoja Lähteä vai jäädä? Puhe kumppanista Käytännön kysymyksiä Huoli lapsista Mitä tulisi ottaa huomioon ryhmän tarpeet Arvostava vuorovaikutus Luottamus ja turvallisuus Asiantuntijuuden korostaminen Hoiva ja huolenpito Asiantuntijaryhmät Sirkku Mehtola ja Luru Natunen Ohjaaja edunvalvojana Tutkimus ja tiedottaminen Ruusukuja 76 -näyttely vaikuttamisen keinona Miinan salonki mahdollisuus vaikuttaa ja vaikuttua Vainon kohteeksi joutuneet naiset asiantuntijatyöryhmänä 42 Ryhmän kokoaminen Sirkku Mehtola ja Luru Natunen 22 Miten ryhmä kootaan? Ryhmän jäsenet Työpari Toimintaympäristö Avoin ja suljettu ryhmä Toiminnallisuus ryhmän tukena Lopuksi 49 Auli Ojuri Kirjallisuus 50 Nettisivut 51

4 ja 6 vertaisryhmä-käsikirja 7 Vertaisryhmille ovat tunnusomaisia ryhmän Osallisuus on jäsenten kokemusten samankaltaisuus, oman eristäytyneisyyden tarinan jakaminen muiden kanssa, luottamus ja kunnioitus jäsenten välillä sekä vertaisuus ja ja syrjäytymisen osallisuus. Kaksi viimeksi mainittua ovat erityisen merkittäviä väkivallan kohteeksi joutunei- vastavoima. den vertaisryhmissä. Vertaisuuden ja osallisuuden kokemukset vaikuttavat suuresti ihmisen lisuus selviytymiseen, itsekunnioituksen palautumiseen, toimijuuteen ja kykyyn määrittää omat tavoitteensa. Vertaisuus ja osallisuus kulkevat keskeisenä juonena läpi koko tämän oppaan. Vertaisuus syntyy yhteisten kokemusten jakamisesta. Vertaistuella ja toisten selviytymistarinoilla on keskeinen merkitys silloin, kun ihminen on kohdannut identiteettiään ja koko olemassaoloaan horjuttavia kokemuksia, kuten isuus väkivaltaa. Vertaisryhmissä jaetaan kokemusasiantuntijuutta*, toivoa, rohkaisua ja realistisia Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä, koska osallisuus luo elämään oman elämäntilanteen muuttamisen tavoitteita. Vertaisuus auttaa myös ymmärtämään omia mielekkyyttä. Yksin kukaan ei voi olla osallinen. menneisyydessä tehtyjä valintoja suvaitsevammin. Itsensä syyllistäminen väkivallan kohteekta, että hänen kuulumisellaan tiettyyn ryhmään Ihminen saa osallisuuden kokemuksen tunteessi joutumisesta vähenee, mikä vaikuttaa siihen, tai yhteisöön on merkitystä ja että hänen ajatuksensa ovat arvokkaita. Tätä tunnetta voidaan kut- että tämä hetki ja tulevaisuus on mahdollista nähdä valoisampina. Moni on kokenut, että vertaistuki on ollut tärkein omaa toipumista edistä- Osallisuus on eristäytyneisyyden ja syrjäytymisua myös voimaantumiseksi tai valtaistumiseksi. vä tekijä. sen vastavoima. Vertaisryhmissä mahdollistuvat myös vastavuoroiset ihmissuhteet, jotka meille kaikille ovat muksen osallisuudesta, joka väkivaltaa kokeneel- Ryhmätoiminta mahdollistaa uudelleen koke- sallisuus tärkeitä. Erityisen tärkeitä niistä tulee silloin, ta on yleensä kadonnut. Moni kokee, että ei voi kun kaikki arkea tukevat rakenteet murtuvat. vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Olemassaolo on Vertaisryhmät tarjoavat ryhmäläisille areenan, tietyllä tavalla kohtaloon sidottu. Väkivallan uhriksi joutunut ei koe olevansa osallinen itseään jossa raja auttajan ja autettavan välillä on häilyvä. Auttaminen on vastavuoroista. Näissä ryhmissä koskeviin asioihin tai yleensä omaan elämäänsä. syntyy sosiaalista pääomaa, sosiaalista minuutta Myös viranomaisten väliintulot ja heidän tarjoamansa apu koetaan usein syyllistävinä ja vähät- ja kokemusta siitä, että kuulun johonkin ja minua tarvitaan. Vertaisuuden kokemus on kantava televinä, mikä heikentää luottamusta ulkopuolisiin voima kriisistä toipumisessa. entisestään. Sirkku Mehtola vertaisuus & osallisuus *Tässä yhteydessä kokemusasiantuntija on väkivaltaa läheisessä ihmissuhteessaan kokenut.

5 8 vertaisryhmä-käsikirja 9 Tunne siitä, että on osa ryhmää ja että on osallisena ryhmän prosesseissa, edistää sitoutumista oman ja toisten toipumisen edistämiseen. Osallisuus osana voimaantumista ilmenee muun muassa oman kokemusasiantuntijuuden käyttämisenä erilaisissa vaikuttamiseen tähtäävissä ryhmissä. Vertaisuus ja osallisuus liittyvät kiinteästi narratiiviseen, dialogiseen sekä sosiokulttuurisen innostamisen lähestymistapoihin. Vertaisryhmäohjaajina olemme kokeneet näiden lähestymistapojen tarjoavan käyttökelpoisia ajatuksia ryhmien ohjaukseen. On ehkä hyvä korostaa, että valitut lähestymistavat ovat ryhmänohjauksessa ensisijaisesti orientaatioperusta, eivät työskentelymenetelmiä. Näitä lähestymistapoja esitellään seuraavassa hyvin lyhyesti painottaen niiden käyttöä väkivaltaa kokeneiden vertaisryhmätoiminnassa. Väkivaltaa kokeneiden vertaisryhmässä narratiivisuuteen sisältyy ajatus löytää rinnakkaisia, eheyttäviä tarinoita väkivallan pirstaloimalle tarinalle. Samanaikaisesti hallitsevan, väkivallan sävyttämän tarinan muuttuessa ja muokkaantuessa tarinan sisäinen merkitys itselle muuttuu. Väkivaltakokemukset eivät enää määrittele tarinaa kertojan menneisyydestä eivätkä tulevaisuudesta. Tarinan päähenkilö alkaa näyttäytyä selviytyjänä. Dialogisuus ryhmässä mahdollistaa uuden, yhteisen ja jaetun ymmärryksen ja kielen rakentamisen. Ryhmäläiset luovat ryhmässä avoimia tiloja, joissa oma sisäinen tai ulkoinen puhe aukeaa yhteisen uuden puheen vaikutukselle. Eräs dialogisuuden perusajatuksista onkin, että keskustelun alkaessa kukaan läsnäolijoista ei voi tietää, minne keskustelu johtaa, mutta keskustelun päättyessä kaikki ovat oivaltaneet jotain uutta ja keskustelu on synnyttänyt uuden tietämisen ja tuntemisen tason. Ohjaajat voivat omalla esimerkillään ylläpitää ja vahvistaa sellaista vuorovaikutusprosessia, jossa väkivaltaa kokeneet ryhmäläiset voivat synnyttää sanoja kokemuksille, jotka ilmenevät yleensä oireina ja tuntemuksina. Asioina, joille ei ole ollut sanoja. Dialogisessa keskustelussa yhdessä etsiminen, toisen kuunteleminen, kiinnostus toisen näkemyksiä kohtaan ja keskinäinen luottamus ovat asioita, joita vertaisryhmässä voi harjoitella. Väkivalta on saattanut viedä kyvyn olla mukana dialogisessa, osallistuvassa vuorovaikutuksessa. Väkivalta tuottaa monologeja, joissa puheen suunnan, sävyn, sisällön ja tavoitteen määrittelee väkivallan käyttäjä. Sosiokulttuurinen innostaminen on yksi sosiaalipedagogiikan sovellus, jossa ihminen nähdään aktiivisena, muutokseen pyrkivänä toimijana. Keskeinen ajatus väkivaltatyön näkökulmasta on, että ryhmissä syntyvä vertaisuus ja osallisuus saavat myös muutokseen ja vaikuttamiseen tähtäävän ulottuvuuden. Ohjaaja toimii innostajana, hän herättää ryhmän kriittiseen tietoisuuteen siitä, että väkivalta on yksilötason trauman lisäksi myös laaja yhteiskunnallinen ja sosiaalinen kysymys. Ryhmän tavoitteeksi voi näin ollen muodostua arkielämän ja yksilötason muutosten lisäksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen väkivaltaa kokeneiden palveluiden parantamiseksi. Väkivaltatyön kehittämisessä asiakkaiden osallisuudella ja vertaisuudella on keskeinen merkitys. Ne tuottavat kokemusasiantuntijuutta, joka on ensiarvoisen tärkeää palvelujen kehittämisessä, väkivaltaan liittyvien asenteiden ja arvojen muuttamisessa sekä lainsäädäntöön liittyvien puutteiden tunnistamisessa. Ryhmän tavoitteeksi voi muodostua arkielämän ja yksilötason muutosten lisäksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

6 austatuus 10 vertaisryhmä-käsikirja 11 Väkivaltaerityisyys Riitta Pohjoisvirta Vertaisryhmän ohjaajan tärkein tehtävä on vertaistuen mahdollistaminen turvallisesti. Näin avaa sellaisen näyttämön suomalaisen naisen gelmista ja kulttuurin pimeistä pisteistä. Ryhmä perustelut on kaikissa vertaisryhmissä. Tässä luvussa nostetaan esille niitä väkivallan ilmiöön liittyviä metystä ja kiukkua niin ryhmäläisissä, ryhmän elämään, että se saattaa herättää kysymyksiä, ih- erityispiirteitä, joita ryhmän ohjaaja todennäköisesti joutuu kohtaamaan työskennellessään Ohjaajaa auttaa ryhmäläisten kokemusten ohjaajassa kuin ryhmässä vierailevissakin. lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden kanssa. ymmärtämisessä yksilötasoa laajempi näkökulma väkivallan selittämisessä. Yhteiskunnan palvelujärjestelmä ja viranomaisten toimintakäytännöt pilkkovat väkivallan yksittäisiksi ir- Väkivallan ymmärtämisestä Väkivaltaa lähisuhteissa selitetään ja pyritään rallisiksi teoiksi. Se ei anna oikeutta väkivallan ymmärtämään monista eri viitekehyksistä, osittain ristiriitaisillakin tutkimuksilla perustellen. laajemmin elämään vaikuttava asia kuin yksittäi- uhrin kokemukselle. Hänelle väkivalta on paljon Yksilötason tarkastelu korostaa konkreettisia nen teko tai sen seurausten hoitaminen. Ryhmäläisten kanssa joutuu käsittelemään esimerkiksi oiminnalle fyysisiä tekoja, rajattuja tilanteita, yksilöllisiä biologisia ja psyykkisiä tekijöitä. Se ohjaa sijoittamaan ongelman yksilöihin ja etsimään ratkaimia. Kulttuurissa olevat odotukset äitiä ja isää ja monia yhteiskunnan palveluihin liittyviä ongelsuja yksilö- ja perhetasolla. Yksilötason lisäksi vanhemmuutta kohtaan voivat tulla kärjistetysti tarvitaan väkivallan näkeminen yhteisöllisenä ja näkyviin lapsiin liittyvissä kiistoissa. Ryhmäläiset jakavat lähisuhteissa tapahtuneita henkilö- yhteiskunnallisena ilmiönä sekä osana kulttuuria. Silloin nähdään perheiden tilanteiden lisäksi asioiden, ihmisten ja yhteisöjen välistä dyna- auttaa tiedostamaan, miten oma kokemus liittyy kohtaisia kokemuksiaan. Sen lisäksi ryhmä voi miikkaa. Voidaan tavoittaa esimerkiksi sokeutta omaan yhteisöön, lähiverkostoon, yhteiskunnan kulttuuriselle väkivallan sietämiselle tai väkivallan sukupuolittuneisuuden kulttuurisille tulkinvoihin ja normeihin. lainsäädäntöön ja palveluihin sekä kulttuurin ar- nalle noille (esim. miesten väkivallan luonnollisena pitäminen, äidin väkivalta suhteessa lapsiin). Tai voidaan ihmetellä niiden resurssien niukkuutta, Väkivallan aiheuttama trauma joilla väkivaltaa pyritään ennaltaehkäisemään, ja ryhmä palveluja koordinoimaan tai väkivallan seurauksia hoitavia kouluttamaan. kiselle traumatisoitumiselle. Lähisuhdeväkivalta Väkivallan kohteeksi joutuminen altistaa psyyk- Ryhmäläisten kokemusten kuuleminen haastaa ohjaajan arvioimaan uudelleen omia asentei- voi aiheuttaa pysyviä persoonallisuuden muu- on tyypillisesti toistuva traumatisoiva tekijä, joka taan ja ennakkoluulojaan väkivallan uhria kohtaan. Yksilöiden kautta väkivallan kokemusten ja sen seurauksista on antanut paljon ymmärrystoksia. Tieto väkivallan aiheuttamasta traumasta kuuleminen näyttäytyy helposti vain henkilökohtaisina traumoina. Ryhmässä alkavat kuitenkin telyyn. Ryhmän ohjaajan on pidettävä mielessä, tä ja välineitä väkivallan uhrien kanssa työsken- toistua tarinat, jotka kertovat rakenteellisista on- että todennäköisesti ainakin osa ryhmäläisistä Riitta Pohjoisvirta ja Luru Natunen Taustat & perustelut toiminnalle

7 12 vertaisryhmä-käsikirja 13 on eriasteisesti traumatisoituneita. Ohjaajalla on tarpeen olla perustietoa traumatisoitumisen vaikutuksesta yksilöön, vaikka kyseessä ei ole terapiaryhmä. Traumaattiset kokemukset ovat ihmisen psyykelle erityisiä sen vuoksi, että ne tallentuvat muistiin toisin kuin arkipäivän tapahtumat. Osa muistoista on vain kehon muistoja, eivätkä ne ole palautettavissa sanalliseksi kertomukseksi. Traumatisoitumisen seuraukset ovat monitasoisia: tunteiden ja impulssien säätelyn 1) muutokset (vihan säätely, itsetuhoajatukset, vaikeus seksuaalisuhteen säätelyssä, korostunut riskin otto), huomio- ja keskittymiskyvyn 2) muutokset (muistikatkokset), muutokset minäkäsityksessä 3) (syyllisyys ja vastuu; häpeä; kokemus, ettei kukaan voi ymmärtää; vähättely), muutokset rikoksen tekijän havaitsemisessa (vääristyneiden us- 4) komusten omaksuminen, tekijän ihannointi, tekijän vahingoittamisen ajatteleminen), muutokset suhteessa toisiin 5) (kyvyttömyys luottaa, uudelleen uhriksi joutuminen), somatisointi (krooninen kipu, 6) ruuansulatusjärjestelmän ongelmat, seksuaaliset oireet, sydänja keuhko-oireet ja merkitysjärjestelmien muutos 7) (epätoivo, toivottomuus, aikaisempien uskomusten menetys). Traumatisoitumisen ymmärtäminen auttaa ryhmän ohjaajaa huomioimaan yksittäisten ryhmäläisten vointia ja huolehtimaan koko ryhmän ilmapiiristä. Ohjaajan vastuulla on huolehtia, että traumaattisista kokemuksista puhuminen tapahtuu turvallisesti. Väkivaltaa kokeneet ovat monin tavoin satutettuja psyykkisesti ja fyysisesti. Väkivalta rikkoo rajoja. Se on rikkonut yksilötasolla ryhmäläisten rajoja mahdollisesti jo lapsuudessa. Rajaton puhuminen ja yksityiskohtien kuvailu eivät auta sen enempää kertojaa itseään kuin ryhmäläisiäkään. Usein ryhmän ohjaaja joutuu enemmän säätelemään puheliasta ja rajatonta ryhmää kuin olemaan huolissaan vaiteliaista. Ryhmän säännöt ja rajat tuovat turvaa ja ennakoitavuutta. Ohjaajan on huolehdittava, että ryhmäläisten vireystila säilyy siedettävänä. Traumatisoituneella ihmisellä on taipumus joutua suuren kiihtymyksen valtaan tai apaattisesti lamaantua. Kummassakin ääripäässä kyky tehdä havaintoja, ajatella ja toimia järkevästi on heikentynyt. Jo ryhmään tuleminen ja tieto siitä, että taas ollaan kipeiden asioiden ääressä, nostaa vireystilaa. Vireystilan säätelyä on keskustelun ja toiminnan rytmittäminen niin, että tunnekuormitus ei kasva liian suureksi. Ryhmäläisiä voi opettaa tarkkailemaan omaa oloaan ja kehon tuntemuksia ja kertomaan niistä. Keskusteltaessa ja työskenneltäessä voi tarkistaa välillä, miltä tämän asian ääressä oleminen tai työskentely tuntuu. Pienillä rentoutus- tai mielikuvaharjoituksilla voidaan rauhoittaa kehoa. Jokaisella ryhmäkerralla täytyy huolehtia, että lopussa on riittävästi aikaa sulkea ryhmä ja rauhoittua. Vaikka ohjaaja ymmärtää väkivallan traumaattisia seurauksia, ryhmäläisiä ei pidä nähdä vain traumatisoituneina uhreina. Läheskään kaikkia ryhmäläisten ongelmia tai oireita ei voida selittää yksilön trauman kautta. Lähisuhdeväkivalta ilmenee usein sykleinä, joissa vaihtelevat hyvät ja huonot jaksot. Väkivaltatilanteen jälkeen on sovittelua tai ainakin vähemmän jännitteistä aikaa, kunnes uhka taas lisääntyy. Avun hakemisen ja saamisen sekä ratkaisujen tekemisen prosessit ovat usein pitkiä. Väkivalta ei lopu läheskään aina eroon, vaan uhka saattaa jatkua eroon liittyvien prosessien ajan ja joissakin tapauksissa eron jälkeen pitkittyneenä vainona. Joskus avun saaminen on niin vaikeaa, että pahimmillaan systeemin toimimattomuus traumatisoi. Vertaisryhmä saattaa olla tärkein paikka, joka pystyy kannattelemaan keskeneräisessä, epäselvässä ja epävarmassa elämäntilanteessa. Vertaisryhmä voi toimia samaan aikaan terapeuttisena vertaistukena ja osallisuutta vahvistavana vaikuttamisen kanavana. Mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttamiseen tulee olla myös niillä, jotka parhaillaan elävät vaikeita vaiheita ja joilla on ehkä traumaattisia kokemuksia. (Ks. Miinan salonki s. 45.) Ryhmäläisten väkivallan kokemuksia kuunnellessaan ohjaaja todennäköisesti tulee tietoisemmaksi myös omista mahdollisista väkivallan kokemuksistaan lapsuudessa ja aikuisuudessa. Väkivaltaa kokeneet ovat monin tavoin satutettuja. Hän voi tarvita omien kokemusten käsittelyä ja hoitoa. Väkivalta satuttaa myös sitä, joka joutuu kuulemaan muiden kokemuksia. Empatia altistaa sijaistraumatisoitumiselle. Ryhmän ohjaajan on huolehdittava siitä, että hänellä on tarvittava tuki työllensä esimerkiksi työnohjauksen ja koulutuksen avulla. Palvelujärjestelmän ristivedossa Ryhmän ohjaaja joutuu kohtaamaan palvelujärjestelmässä olevat ongelmat. Väkivalta on rikos, ja siitä voi seurata oikeudellisia prosesseja. Väkivallan seurauksena tarvitaan akuuttia turvaa ja kriisityötä sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden hoitoa. Väkivalta on lastensuojeluasia. Siitä seuraa monenlaisia ja usein mutkikkaita vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä ja prosesseja. Väkivallan seurausten hoitamisessa on mukana laaja verkosto. Väkivaltatapauksia käsittelevät eri ammattialat. Niitä käsittelevät oikeuden alat jakautuvat perheoikeuteen, rikosoikeuteen ja lastensuojeluun. Sen lisäksi väkivalta-asiat kuu-

8 14 vertaisryhmä-käsikirja 15 luvat hoidon maailmaan, jossa näistä asioista vastaavat kriisiapu, neuvonta, terveydenhoito ja terapia. Maahanmuuttajilla on näiden alla vielä omia palvelujaan. Monesti toimivat tahot liikkuvat kuin planeetat avaruudessa omia ratojaan omaan tahtiinsa kohtaamatta toisiaan. Olemassa olevien palvelujen saatavuudessa ja toiminnassa on vielä paljon ongelmia. Lisäksi työntekijöiden tiedoissa ja ymmärryksessä on puutteita ja lainsäädännössä on aukkoja. Ryhmäläisten kautta tulee tietoa yksittäisistä ongelmista. Tämä voi turhauttaa ja olla uuvuttavaa myös ohjaajalle. Ryhmässä ongelmat kertautuvat. Ryhmäläisten yksittäisiä huonoja kokemuksia voidaan yhdessä tarkastella myös systeemissä olevina ongelmina. Tiedostaminen voi herättää myös taistelutahtoa ja halua vaikuttaa. Kokemukset osoittavat, että väkivaltaa kokeneet naiset tahtovat itse olla mukana asiansa ajamisessa. (Tästä enemmän sivulla 43, Ohjaaja edunvalvojana.) Väkivallan muodot ja ryhmä Väkivallan tunnistamisessa ryhmä toimii peilinä. Ryhmäläisten on usein helpompi tunnistaa väkivalta toisten kokemuksissa kuin omissaan. Väkivallan muodot kietoutuvat usein toisiinsa monin tavoin eikä niiden erilaisia ilmenemismuotoja voi tyhjentävästi luetella. Merkittävintä on kokemus, jossa toisen ihmisen toiminnan seurauksena oma mieli murenee ja normaaliuden rajat siirtyvät. Fyysinen väkivalta: Väkivallasta puhuttaessa ensimmäisenä yleensä nousee mielikuva fyysisestä satuttamisesta. Se voi vaihdella hyvin pienestä eleestä kuoleman aiheuttavaan tekoon, olla yksittäinen tapahtuma tai jatkua vuosia ja vuosikymmeniä. Väkivaltaa kokeneiden ryhmässä voi olla ryhmäläisiä, joilla fyysinen väkivalta tai sen uhka jatkuu edelleen tai alkaa ryhmän aikana uudelleen. Väkivallan riskiä täytyy arvioida koko ryhmäprosessin ajan. Usein ryhmäläiset hyötyvät toistensa kokemuksista selvitä vaikeissa tilanteissa. Ohjaajalla täytyy olla tietoa alueen palveluista. Hän voi ohjata ja kannustaa ryhmäläistä hakemaan apua. Hän voi itse ottaa selvää ja konsultoida poliisia, turvakotia, lastensuojelua, Rikosuhripäivystystä ja muita tahoja ja selvittää, miten tulisi toimia. Henkinen väkivalta: Pelolla hallinta, uhan ilmapiirin luominen ja kontrollointi ovat henkistä väkivaltaa. Usein väkivallan kokijat pitävät henkistä väkivaltaa henkisesti musertavampana kuin suoraa lyömistä. Henkisen väkivallan tunnistamisessa on ryhmän peili erityisen tarpeellinen. Väkivallan ilmapiirissä elämiseen liittyy usein epämääräistä pahaa oloa. Vertaisryhmässä toiset ryhmäläiset tavoittavat nopeasti kokemuksen ja voivat jakaa tunteen, jota ei ehkä kukaan aikaisemmin ole ymmärtänyt. Taloudellinen väkivalta on henkistä väkivaltaa, jossa käytetään hyväksi toisen taloudellista riippuvuutta tai kontrolloidaan alistavalla tavalla toisen rahan käyttöä. Se voi olla piittaamattomuutta muun perheen tarpeista tai taloudellista hyväksikäyttöä. Eron jälkeen taloudellinen väkivalta voi jatkua omaisuuden ositukseen liittyvinä monenlaisina ongelmina. Ryhmän ohjaaja saattaa joutua kohtaamaan vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia ryhmäläisiä, jotka eri syistä eivät saa ehkä edes toimeentulotukea. Joskus ryhmään pääseminen on kiinni siitä, että ei ole varaa matkoihin tai lapsen hoidon järjestämiseen. Ohjaajan on hyvä selvittää paikallisia taloudellisen tuen mahdollisuuksia. Esimerkiksi seurakunnissa tai työttömien omissa järjestöissä voi olla mahdollista saada tukea ja apua. Epäselvissä ositukseen liittyvissä asioissa tarvitaan usein oikeudellista neuvontaa esimerkiksi oikeusaputoimistosta. Seksuaalinen väkivalta: Kun parisuhteessa on henkistä ja fyysistä väkivaltaa, on todennäköistä, että se jollakin tavalla näkyy myös seksuaalisessa kanssakäymisessä. Seksuaalinen väkivalta parisuhteessa, sen ilmenemisen muodot ja yleisyys ovat vielä vähemmän tunnistettuja ja puhuttuja kuin muu parisuhdeväkivalta. Ryhmässä seksuaalisen väkivallan käsitteleminen vaatii tuttua ja turvallista ryhmätilannetta. Ohjaajan on hyvä pitää mielessä, että osa parisuhdeväkivallan uhreista on voinut lapsena altistua aikuisten seksualisoivalle käytökselle tai tullut seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Se vaikeuttaa omien rajojen tunnistamista ja pitämistä aikuisena. (Ks. Lapsuudessa väkivaltaa kokeneiden vertaisryhmä, s. 40.) Hengellinen väkivalta määritellään henkiseksi väkivallaksi, johon liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Se on ilmiönä epäselvä ja ristiriitainen ja siitä keskustelu yhteiskunnassa on vasta alkanut. Sen tunnistaminen ja nimeäminen vaatii tietoa uskonnollisten yhteisöjen dynamiikasta ja niiden erityispiirteisiin paneutumista. Hengellinen väkivalta parisuhteessa ja perheessä on väkivallan perustelemista uskonnollisilla opeilla. Se voi näkyä esimerkiksi vaatimuksena hoitaa ongelmia antamalla anteeksi, naisen ja lasten alistettuna asemana, naisen seksuaalisuuden kontrollointina tai yhteisön erilaisina tapoina puuttua jäsentensä elämään. Ryhmässä voi olla vaikea puhua omaan uskonnollisen yhteisöön liittyvistä asioista. Voi olla, että ryhmäläinen ei niitä edes tunnista ja liitä omaan väkivallan kokemukseensa tai niistä puhuminen ulkopuolisille ei tunnu luvalliselta. Samaan yhteisöön kuuluvien ryhmissä on mahdollisuus jakaa kokemuksia, joita muut eivät ymmärtäisi. (Ks. Samaan uskonnolliseen yhteisöön kuuluvien ryhmät, s. 37.) Naisen oma väkivaltaisuus: Perheessä väkivalta on usein moninaista ja kietoutunutta. Väkivallan uhri voi olla samaan aikaan väkivallan tekijä lähisuhteissaan. Ryhmän ohjaaja voi auttaa ryhmäläisten mahdollisesta omasta väkivaltaisesta käytöksestä puhumista. Se edellyttää, että ohjaaja osaa ajatella mahdollisuuden olemassa oloa ja ilmaisee sen myös ryhmälle. Ohjaaja voi tuoda esille, miten helposti väkivalta perheessä altistaa rajojen siirtymiselle sen suhteen, miten toisia kohdellaan ja mikä on turvallista. On hyvä muistuttaa, että väkivallan uhrin ei tarvitse olla enkeli ansaitakseen väkivallatonta kohtelua. Tästä näkökulmasta voi arvioida omaa käytöstä ja mahdollisia rajan ylityksiä. Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. Myös uhrin käyttämä väkivalta on väärä tapa toimia, vaikka se olisi puolustautumista tai sen tarkoitus olisi saada toinen esimerkiksi vastaamaan kysymykseen. Lapsiin kohdistuvasta väkivallasta on erityisen vaikea puhua. Se herättää syyllisyyttä, häpeää ja pelkoa seurauksista, jos asia tulee muiden tietoon. Naiset joutuvat usein kantamaan paljon vastuuta lapsista niissä moninaisissa vaikeissa prosesseissa, joita avun saaminen lähisuhdeväkivaltaan edellyttää. Vertaisryhmän pitäisi olla paikka, johon voi tuoda huolen myös omasta väkivallan käytöstä. Väkivaltainen käytös ja vihan tunteet ovat kaksi eri asiaa. Väkivallan uhriksi joutuneilla naisilla on monesti vaikeuksia oman vihansa ilmaisemisessa. Voi olla, että vasta parisuhteesta irrottautumisen jälkeen viha alkaa nousta. Se voi olla pelottavaa ja aluksi hallitsematonta. Sen kohteeksi voivat joutua myös syyttömät. Usein omien rajojen löytyminen aiheuttaa rajakahakoita myös suhteessa muihin ihmisiin, kuten lapsuuden perheen jäseniin tai ystäviin. Myös ryhmän ohjaaja saattaa joskus saada osakseen yllättäviä tunnereaktioita. Ryhmässä on tärkeää puhua vihan tunteesta ja sen tarpeellisuudesta. Vihassa on paljon energiaa, sillä luodaan rajoja ja suojellaan. Samalla tulee etsiä keinoja sen hallintaan.

9 16 vertaisryhmä-käsikirja 17 Ryhmässä toistuvia teemoja Riitta Pohjoisvirta Tähän on koottu teemoja, jotka nousevat toistuvasti esille väkivaltaa kokeneiden naisten ryhmissä. Ryhmän ohjaajan on hyvä varautua tiettyjen aiheiden käsittelyyn hankkimalla tietoa ja kokoamalla aiheesta materiaalia. Se helpottaa varsinkin aloittelevaa ohjaajaa. Kaikkea sellaista tietoa ja materiaalia, joka on auttanut itseä ymmärtämään väkivallan dynamiikkaa ja seurauksia, voi käyttää ryhmässä esimerkiksi keskustelun virittäjän tai suuntaajana. Ohjaaja voi kannustaa myös ryhmäläisiä tuomaan sellaista tietoa ja materiaalia, josta he ovat itse hyötyneet. Lähteä vai jäädä? Ryhmäläiset ovat usein eri kohdassa siinä, minkälainen suhde heillä on väkivallan tekijään ja miten heidän oma väkivallasta selviytymisen prosessinsa etenee. Ryhmässä voi olla joku, joka elää parisuhteessa ja jolla on vielä toiveita muutoksesta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun kumppani on hakeutunut itse hoitoon tai muuten teoillaan osoittanut haluaan ja kykyään muutokseen. Toinen on voinut tehdä eroratkaisun ja punnitsee vielä sen mahdollisia pelottavia seurauksia. Joku on muuttanut eroon, mutta vielä on ratkaisematta monia käytännön asioita, jotka liittyvät esimerkiksi yhteiseen omaisuuteen ja lapsiin. Ryhmässä voi olla uutta seurustelusuhdetta aloittava, joka huomaa, että entiset kokemukset tekevät luottamisesta uudessa ihmissuhteessa vaikeaa. Ohjaaja voi tuoda ryhmään tietoa siitä, miksi väkivaltaisesta suhteesta lähteminen on vaikeaa. Ryhmässä voi olla joku, joka elää parisuhteessa ja jolla on vielä toiveita muutoksesta. Hän voi auttaa ryhmäläisiä hahmottamaan prosessia väkivallan tunnistamisesta selviytymisen eri vaiheisiin. Ryhmäläiset tunnistavat toistensa tarinoista, missä vaiheessa kukin on. Ohjaaja voi auttaa ryhmäläisiä kannustamaan toisiaan vaikeissa kohdissa. Toisilta samanlaisia vaiheita eläneiltä tulevat sekä sopivimmat rohkaisun sanat että haasteet oman toiminnan uudelleen arvioimiseen. Puhe kumppanista Väkivallan kohteeksi joutuneella on tarve ymmärtää ja selittää, miksi kumppani käyttäytyy väkivaltaisesti. Tämän vuoksi ryhmän yksi tärkeä teema on puhe kumppanista. Usein ryhmässä toistuu hämmästys siitä, miten samanlaisia kokemuksia parisuhteestaan ryhmäläisillä on riippumatta iästä, koulutuksesta tai elämäntilanteen eroista. Joskus ryhmäläiset toteavat, että tuntuu kuin heillä olisi sama kumppani. Naisten kokemuksissa on aina myös eroja. Ryhmässä kokemusten samanlaisuuden korostaminen saattaa vaientaa ne, jotka ovat kohdanneet erilaista väkivaltaa. Monesti väkivaltaa kokeneelle on helpottavaa saada joku selitys kumppanin käytökseen. Väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla on monia yksilöllisiä taustatekijöitä, kuten persoonallisuushäiriöitä, masennusta, mustasukkaisuutta, päihteiden käyttöä ja lapsuuden traumoja. Väkivallan ymmärtämiseksi on hyvä ohjata keskustelua kumppanin persoonallisuuden ruotimisesta laajempaan ymmärrykseen väkivallan kulttuurisista ja yhteiskunnallisista taustatekijöistä. Varsinkin ryhmässä, jossa on kriisivaiheessa eläviä ryhmäläisiä, on hyödyllistä keskustella siitä, miten väkivallan tekijä ottaa vastuuta teoistaan esimerkiksi seuraavan ryhmittelyn pohjalta: kieltää tekonsa kokonaan, 1) myöntää sinänsä teon, mutta 2) selittää sen muiden syyksi, ottaa vastuun regressiivisesti, 3) jolloin tekijän oma hätä ja mahdolliset itsetuhopuheet menevät kokijan suojan tarpeiden edelle, tekijä hakee apua itselleen, 4) mutta asettaa ehtoja esimerkiksi nopeasta paluusta yhteen, tekijä hakee apua itselleen oman 5) itsensä vuoksi. Puhetta kumppanista riittää kaikissa ryhmissä, vaikka ryhmäläiset olisivat eri vaiheissa. Toive toisen muuttumisesta elää pitkään silloinkin, kun väkivalta parisuhteessa jatkuu. Uhka ja pelko saattavat jatkua pitkään vielä eron jälkeenkin. Joskus voi olla tarpeen, että ohjaaja sopii ryhmän kanssa, minkä verran aikaa käytetään kumppanista puhumiseen ja minkä verran muihin teemoihin, kuten oman voinnin ja omien ratkaisujen käsittelyyn. Siirtymänä oman toiminnan tarkasteluun voivat toimia esimerkiksi kysymykset: Entä sitten, kun sinulla on tai on ollut tällainen kumppani? Mikä on auttanut? Mitä olet jo tehnyt? Mikä on seuraava askel?

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä Anne Kosunen ja Eeva Immonen Mikkeli 20.9.2011 Vanhempien vertaistukiryhmä JaVaMa-ryhmä, Voikukkia-ryhmä Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet Huostaanoton

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Vertaisuus mistä siinä on kysymys?

Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Esa Pöntinen, Hyvinkään A-kilta ry Outi Hietala, Kuntoutussäätiö 19.9.2016 Järvenpään opisto, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto Vertaisuuden juuret Ystävyys, kumppanuus,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Maria Akatemia ry Olemme Valtakunnallinen yleishyödyllinen

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

Moniammatillinen yhteistyön perusteet Moniammatillinen yhteistyön perusteet Helena Ewalds 29.11.2010 1 Työyhteys luodaan asiakkaan auttamiseksi perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä yhteinen tehtävä Rajojen ylittäminen

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot