PAINOVOIMAA ENNEN KUIN EDES HARKITSET PAINOTUOTTEEN HYLKÄÄMISTÄ YMPÄRISTÖSYISTÄ, LUE TÄMÄ LEHTI. KIERRÄTETTÄVÄ JA UUSIUTUVA PAPERI TAIPUU MONEKSI.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAINOVOIMAA ENNEN KUIN EDES HARKITSET PAINOTUOTTEEN HYLKÄÄMISTÄ YMPÄRISTÖSYISTÄ, LUE TÄMÄ LEHTI. KIERRÄTETTÄVÄ JA UUSIUTUVA PAPERI TAIPUU MONEKSI."

Transkriptio

1 PAINOVOIMAA 1 ENNEN KUIN EDES HARKITSET PAINOTUOTTEEN HYLKÄÄMISTÄ YMPÄRISTÖSYISTÄ, LUE TÄMÄ LEHTI. KIERRÄTETTÄVÄ JA UUSIUTUVA PAPERI TAIPUU MONEKSI. PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA

2 2 PAINOVOIMAA KESTÄVÄN VIESTIN PERILLEMENO VAATII PAINOVOIMAA PAINETUN VIESTINNÄN KOKO ARVOKETJU, METSÄNHOIDOSTA AINA PAINO- TUOTTEEN JAKELUUN ASTI, ON JO VUOSIA PARANTANUT YMPÄRISTÖSUORITUS- KYKYÄÄN JA ON SITOUTUNUT JATKAMAAN TÄTÄ TYÖTÄ. Perinteinen paperille painettu sanoma on digitalisoituvassa maailmassakin edelleen tehokkain ja usein myös ympäristön kannalta kestävin vaihtoehto. Suomen Ympäristökeskus on ENVIMAT-hankkeessa laskenut, että paperituotteiden kokonaisympäristövaikutukset ovat noin yhden prosentin luokkaa kotitalouksien hiilijalanjäljestä. Metsätalous, paperi- ja painoteollisuus sekä jakelutoiminnot kehittävät jatkuvasti omaa energia - tehokkuuttaan. Energiatehokkuuden parantaminen pienentää sähkölaskua, ja kuljetusten optimoinnilla voidaan vähentää polttoaineen kulutusta. Molemmat toimenpiteet tuovat yritykselle suoraa säästöä. Samalla hiilidioksidipäästöt pienenevät. Vastuulliset yritykset ovat menestyjiä usein myös taloudellisilla mittareilla mitattaessa. Ympäristövastuuseen sijoittaminen on sijoitus loistavaan tulevaisuuteen. Suomen paperi- ja graafinen teollisuus, kustannus- ja jakeluala ovat mukana Euroopan laajuisessa Print Power -hankkeessa, joka tekee työtä paperi- ja painoteollisuuden tuotteiden puolesta. Print Power käsittää kaksi kampanjaa. Two Sides -kampanja keskittyy ympäristöasioihin, ja Print Power -kampanja puolestaan kertoo painotuotteiden tehokkuudesta ja kilpailukyvystä tänään ja tulevaisuudessa. Tämä lehti on osa Print Power -hanketta. Se kertoo suomalaisten painotuotteiden ympäristösuorituskyvystä sekä siihen liittyvistä tekijöistä. Lehden tavoitteena on lisätä tietoisuutta alan haasteista ja mahdollisuuksista tarjoamalla tiivis ja informatiivinen tietopaketti aiheesta. Toivon sinulle antoisia lukuhetkiä sekä yhteistyötä kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Lasse Krogell johtaja Graafinen Teollisuus ry Suomen Print Power -hankkeen maavastaava PÄÄTOIMITTAJA Lasse Krogell lasse.krogell@vkl.fi TOIMITUS JA TAITTO Annukka Ahopalo annukka.ahopalo@kolumbus.fi PAINO Libris Oy, laatu- ja ympäristösertifioitu painotalo PAPERI Galerie Art Silk 200 g/m 2 ja 130 g/m 2 PRINT POWER SUOMI Lönnrotinkatu 11 A, Helsinki info@twosides.fi

3 SISÄLTÖ 4 6 Painotuotteessa on sitä jotakin Voiko aidosti vihreä rakastaa painotuotteita? 8 10 Mitä mieltä viestimistä? Tiedämmekö, mikä viesti on vihreä? ILMASTON LÄMPENEMISEN SEURAUKSET NÄKYVÄT KAIKKIALLA MAAILMASSA METSILLÄ ON TÄRKEÄ ROOLI ILMASTONMUUTOKSESSA Puunkäyttö lisää metsien hoitoa ja maapallon hiilinieluja SUOMI ON KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN MALLIMAA Suomessa yli 95 % talouskäytössä olevista metsistä on metsäsertifioinnin piirissä PAPERIN VALMISTUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Paperin tuotannon aiheuttamat päästöt ovat pienentyneet murto-osaan, vaikka samaan aikaan tuotanto on moninkertaistunut Vastuullinen media on kumppani Median yritysvastuu on monimutkainen PAINOKONEEN HIILIJALANJÄLKI JA SEN LASKEMISEN SIETÄMÄTÖN MONIMUTKAISUUS Mitä saadaan tulokseksi, kun lasketaan yhteen noin osan hiilijalanjäljet? ENERGIA- JA MATERIAALITEHOKAS PAINOTUOTE Painotuotteen ympäristövaikutukset aiheutuvat paperin valmistuksesta, painatuksesta ja kuljetuksista. Lukemisella ei ole ympäristövaikutuksia. 35 GRAAFISEN ALAN YMPÄRISTÖOPPAASTA UUSITTU VERSIO Vuonna 1998 ilmestyi Suomen ensimmäinen toimialakohtainen ympäristöopas. Nyt siitä saadaan jo kolmas uudistettu painos Ympäristöjohtaminen liiketoiminnan ytimessä Edita Prima Oy kertoo Kohti kemikaalitonta painolevynvalmistusta PunaMusta Oy kertoo YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Painotuotteita ei voida suoraan verrata toisiinsa, mutta parannuskohteita voidaan löytää Aikakauslehden, kirjan ja sanomalehden hiilijalanjäljet Tiesitkö, että yhden aikakaus- tai sanomalehden valmistamisen hiilijalanjälki vastaa noin yhden kilometrin autolla ajoa? PAPERINKIERRÄTYS ON KUIDUN KIERRÄTTÄMISTÄ Suomessa paino- ja kirjoituspapereista otettiin vuonna 2009 talteen yli 80 %. 3

4 4 PAINOVOIMAA TEKSTI Annukka Ahopalo KUVAT Antti Vettenranta

5 YMPÄRISTÖ METSÄNHOITO PAPERI KUSTANTAJA PAINAMINEN PAINOTUOTE LUKIJA KIERRÄTYS 5 PAINOTUOTTEESSA ON SITÄ JOTAKIN Rakkaus kirjoihin ja kirjastoihin on kansanedustaja Pekka Haaviston perheessä lähes perinnöllistä. Isä toteutti oman haaveensa lahjoittamalla pojalleen tämän 10-vuotis syntymäpäivänä oman painokoneen. Tekniikka oli kuitenkin sen verran haastavaa, että painajan ura jäi lyhyeksi. Mutta kaikilta muilta kanteilta painamisen maailma onkin Pekka Haavistolle tuttuakin tutumpaa. Jos Pekka Haaviston kanssa jostakin on helppo puhua, niin painotuotteista. Vihreän liikkeen perustajana, kansanedustajana, ympäristöministerinä ja Suomen WWF:n hallintoneuvoston puheenjohtajana sekä lukuisista EU- ja YK-tehtävistä tutuksi tullut mies tuntee painotuotteen joka tasolta. Muiden tehtäviensä ohessa hän on kirjoittanut matkakirjoja ja toiminut useiden lehtien päätoimittajana tai kus tantajana. Aikoinaan hän tuli kokeilleeksi myös lähes kaikkia kirjapainon tuotantotehtäviä Pelle Pelottoman tee-se-itse-menetelmillä, kuten hän kuvaa kekseliäiden mutta köyhien, vaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorten tapaa julkaista omia vaihtoehtolehtiään. KESTÄVÄÄ VIESTINTÄÄ Ensimmäisenä Haavisto nostaa esiin painettujen kirjojen kestävyyden fyysisen puolen. Kirjat kulttuuri-ilmiönä ja ihmiskunnan muistina ovat aina olleet minulle merkityksellisiä. Sitä, miten kirjastoissa voi selata ja valita kirjoja ja uppoutua niihin, ei voi sähköisellä tavalla korvata. Painetut kirjat jäävät myös talteen jokaisen sukupolven löydettäviksi. Kirjat ja lehdet kiehtovat minua myös esineinä. Monet niistä on hiottu esteettisesti lähes täydellisiksi. Tästä Haavisto kiittää erityisesti pienkustantamoja, jotka ovat kustannusalan uusi trendi. Monet niistä ovat syntyneet vastalauseena puolitekoisille, huonosti oikoluetuille ja jopa rumille painotuotteille. LUKEMISEN UUDET VÄLINEET Mutta totta kai sähköisetkin välineet ovat Pekka Haaviston arjessa jokapäiväisessä käytössä. Kyllähän jotkut lukemisen rutiinit ovat muuttuneet. Esimerkiksi uutisten seuraaminen ei ole enää päivittäistä, vaan tunnittaista. Enää ei riitä se, mitä aamulehdessä lukee, vaan nyt halutaan tietää, mitä siellä Fukushimassa tapahtuu juuri nyt. Painotuotteet ovat toki edelleen ylivoimaisia uutisten analysoimisessa ja taustoittamisessa. Uutislehdet tarjoavat laajoja paketteja vastapainoksi internetin sirpaletiedolle. Siinä missä Haavisto uskoo painettuun sanaan, uskoo hän myös lukemiseen. Ei lukeminen ole mennyt pois muodista, vaan lukukokemuksen saamiseen käytetään vain uusia välineitä. Paitsi että sähköiset lehdet ovat tulleet painetun rinnalle, luetaan myös painettua lehteä uudella tavalla: metron, bussien ja raitiovaunujen uutislehdet ovat uskomattoman suosittuja. Toinen hyvä esimerkki uudesta tavasta lukea ja käyttää painotuotetta ovat digitaalisesti painetut kirja kerrallaan -tuotteet ja omista valokuvista ja muistoista rakennetut valokuvakirjat. On-demand-pohjalta toimivat pienkustantamot ovat elvyttäneet monia hävinneitä tai loppuunmyytyjä kirjoja. On kiva katsoa kirjahyllyä, kun vanhat kirjat ovat palanneet uusjakeluun tällaisen menetelmän kautta. Ja vanhana pienkustantajana olen suorastaan kateellinen nykyisille painotekniikoille! Kuka tahansa

6 6 PAINOVOIMAA voi nyt julkaista vaikkapa oman matkakirjansa ja painattaa sitä vain yhden ainoan kappaleen. ELÄMÄÄ VAI ENERGIAN SÄÄSTÖÄ Ristiriitaa oman vihreän ideologiansa ja painetuista tuotteista nauttimisen välillä Pekka Haavisto ei koe. Omassa suhtautumisessani paperi maailmaan kierrätysmateriaalien käyttöön otto oli ratkaiseva vaihe. Samoin se, että paperin valkaisuun löydettiin ympäristöystävällisiä tekniikoita. Isot ympäristökysymykset on paperintuotan nossa ratkaistu, eikä paperin käyt tä mi seen enää liity tunnetta ylipääsemättömistä ympäristöongelmista. Jos joku väittää, ettei kirjastojen ylläpitäminen ole vihreää, niin sanon, että elämässä pitää kuitenkin tehdä jotakin. Emme me halua kuolla ekokatastrofiin, mutta emme myöskään ikävään. Energian säästäminen ei voi olla elämän tarkoitus. Silloin, kun tuomitaan kulttuuri, ollaan matkustamatta tai tapaamatta muita ihmisiä sen vuoksi, että siinä kuluu energiaa, mennään ainakin minun vihreän kipukynnykseni yli. Elämä ei voi olla sellaista. HARKITTUA PAPERIN KÄYTTÖÄ Omaa työpaikkaansa, eduskuntaa, Haavisto kuitenkin moittii paperin tuhlauksen suureksi esimerkiksi tosin paperin keräys ja kierrätys on siellä hyvin järjestetty. Vaikka eduskunnan salissa on jokaisella edustajalla oma näyttö ruutunsa, tulostetaan joka ikinen lakiesitys, kirjallinen kysymys, ministerin vastaus ja päiväohjelma paperille. Jopa kirjojen ja lehtien ystävä tulee tässä talossa vähän paperiallergiseksi, kun joutuu todistamaan miten ajattelemattomasti paperia käytetään. Vähentäisin paperin kulutusta sellaisessa päivittäisessä tekemisessä, jonka voi hoitaa sähköpostitse ja näyttöruudulla. Mutta säilyttäisin painotuotteen harkituissa ja viimeistellyissä esineissä. Ammatti on opettanut kansanedustajan käsittelemään asiatekstiä sähköisessä muodossa, mutta: Kynnys kaunokirjallisuuden lukemiseen ruudulta on vielä korkea. Kun olet rannalla tai riippukeinussa tai missä ikinä oletkaan ja voit vaipua ajatuksiisi tai vaikkapa nukahtaa kirja sylissä, niin siinä on sitä jotakin.

7 SE MITEN 7 PALJON VOIN IHMISIIN VAIKUTTAA ON MILTEI PELOTTAVAA Minulla on voimaa. Sanomalehdestä luettu uutinen koetaan tärkeämmäksi (33 %) kuin uutinen, joka kerrotaan televisiossa (20 %) tai internetissä (10 %). Lue lisää painetusta viestinnästä osoitteessa PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA

8 8 PAINOVOIMAA

9 YMPÄRISTÖ METSÄNHOITO PAPERI KUSTANTAJA PAINAMINEN PAINOTUOTE LUKIJA KIERRÄTYS 9 TEKSTI Marianne Lindholm KUVAT Shutterstock MITÄ MIELTÄ VIESTIMISTÄ? Miten suomalaiset suhtautuvat erilaisten viestimien ympäristöystävällisyyteen ja -vastuullisuuteen? Entä minkälaisia mielikuvia heillä viestimien ympäristövaikutuksista on? Tätä tutkittiin keväällä 2010 kyselytutkimuksen avulla. Tavoitteena oli erityisesti selvittää, mitä suomalaiset ajattelevat painetusta viestinnästä ja minkälaisia ominaisuuksia he siihen liittävät. Vertailun vuoksi mitattiin myös asennetta sähköistä viestintää kohtaan. Tutkimukseen vastasi yli tuhat aktiivi-ikäistä suomalaista. SÄHKÖINEN KOETAAN YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISEMMÄKSI Suomalaisten yleinen mielikuva painotuotteista on varsin positiivinen. Painotuotteita pidetään hyödyllisinä, informatiivisina ja kierrätettävinä. Vaikka kierrätys yhdistyykin mielikuvissa hyvin painotuotteisiin, niin ympäristöystävällisyys ei niinkään. Suomalaisten mielikuvissa sähköinen viestintä koetaan ympäristöystävällisemmäksi kuin painettu viestintä. Yli puolet pitää sähköisen viestinnän käyttämistä perusteltuna, koska sen hiilijalanjälki mielletään pieneksi. Painetun viestinnän osalta tätä mieltä on vajaa viidennes. Tutkimuksessa kävi ilmi, että 27 prosenttia suomalaisista kuvittelee, ettei internetin käytöllä ole lainkaan ympäristövaikutuksia. Lisäksi yhden tunnin mittaisen internetin päivittäisen käytön arvioitiin vaikuttavan ilmastonmuutokseen selvästi vähemmän kuin sanomalehden tai viikoittain ilmestyvän aikakauslehden vuositilauksen. Tanskalaisen ilmastonmuutosta mittaavan tutkimuksen mukaan sanomalehden vuositilauksen ja tunnin mittaisen päivittäisen internetin käytön hiilijalanjäljet ovat todellisuudessa samalla tasolla, ja viikoittaisen aikakauslehden vuositilauksen hiilijalanjälki selvästi näitä pienempi. Tarvetta tiedottamiseen ja ympäristövaikutusten tietoisuuden lisäämiseen siis selkeästi on. MUTTA PAINETTU YMPÄRISTÖ- VASTUULLISEMMAKSI Ympäristövastuullisuuden toimet on suomalaisten mielestä hoidettu painettujen viestimien osalta paremmin kuin sähköisten. Yli neljä viidestä pitää painotuotteiden kierrätystä tehokkaana, kun sähköelektroniikan laitteiden osalta samaa mieltä on vajaa puolet vastaajista. Suomalaisen paperiteollisuuden koetaan kantavan ympäristövastuunsa hyvin kotimaassa (50 %) ja ulkomailla (30 %). Painotaloille ympäristövastuusta puhtaat paperit antaa 38 % vastaajista. Myöskin ympäristöasioiden huomioon ottaminen on suomalaisten mielestä parempaa painettujen kuin sähköisten viestimien toimijoilla. Työllisyyden kannalta painettujen viestimien toimijoita pidetään tärkeinä työllistäjinä (79 %). OMA KÄYTTÄYTYMINEN Ympäristövastuullisuus heijastuu omaan käyttäytymiseen voimakkaimmin paperien ja lehtien kierrätyksenä. Käytännössä lähes kaikki suomalaiset ilmoittavat vievänsä lukemansa paperit ja lehdet paperinkeräykseen. Sähköelektroniikan laitteiden osalta kierrätyksestä huolehtii myös valtaosa suomalaisista. Erityisesti yrityspäättäjät ovat aktiivisia käytöstä poistettujen sähköelektroniikan laitteiden kierrättämisessä.

10 10 PAINOVOIMAA Yli puolet suomalaisista ei juurikaan pohdi ympäristöasioita seuratessaan sähköisiä viestimiä ja yli 40 % seuratessaan painettuja viestimiä. Välinpitämättömyys kierrätyksestä on suurinta nuorilla (alle 30-vuotiailla) ja muutoinkin ympäristövastuullisuus tuntuu kasvavan iän myötä. Omaan arjen tekemiseen ympäristövastuullisuudella on vaikutusta tällä hetkellä 59 %:lla vastaajista. Vastaavasti 69 % arvioi ympäristövastuullisuuden vaikuttavan erittäin tai melko paljon omaan tekemiseen kahden vuoden kuluttua. Yrityspäättäjien joukossa ympäristövastuullisuudella on enemmän vaikutusta arjen tekemiseen kuin muulla kansalla. Eniten ympäristövastuullisuuden kasvuun omassa arjessa uskovat kahden vuoden kuluessa naiset, alle 30-vuotiaat sekä yrityspäättäjät. Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta on tinkinyt kulutuksesta ja jättänyt turhia tavaroita ostamatta säästääkseen luontoa ja ympäristöä. Sähkön kulutus on toinen merkittävä säästökohde (60 %). Painettujen medioiden osalta reilu kolmannes on vähentänyt tulostamista paperille ja lehtien tilaamista tai ostamista. Mainospainotuotteiden vastaanottamista on vähentänyt vajaa viidennes luontoa ja ympäristöä säästääkseen. Painetun ja sähköisen viestinnän käyttö ei aiheuta juuri lainkaan huonoa omaatuntoa suomalaisille. Vain noin kymmenesosa kertoo tuntevansa huonoa omaatuntoa kyseisten viestimien käytöstä. TIETOA VIESTIMIEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA KAIVATAAN Vain hyvin harva tietää paljon eri viestimien ympäristövaikutuksista 16 % tietää erittäin tai melko paljon. Suomalaisista yli puolet kaipaakin lisätietoa aiheesta. Parhaimpina lisätiedon antajina pidetään viranomaisia (70 %) ja ympäristöjärjestöjä (57 %). Lehti- ja kirjakustantajilta, paperiteollisuudelta ja painotaloilta tietoa haluaisi saada reilu viidennes suomalaisista. Tärkeänä pidetään tietoa viestimien hiilijalanjäljestä ja ympäristövaikutuksista sekä vertailua eri viestimien kesken. Tutkimuksen tilaajina olivat painetun viestinnän toimijat: sanoma- ja aikakauslehtien kustantajat, painoja paperiteollisuus, alan maahantuojat ja tukkukauppiaat sekä jakelutoimittajat. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup. 27 % SUOMALAISISTA LUULEE, ETTEI INTER- NETIN KÄYTÖLLÄ OLE LAINKAAN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSIA. VIESTIMIEN TÄRKEYS ITSELLE Lähes kolme neljästä pitää painet - tuja viestimiä itselle tärkeinä ajatellen niistä saamaansa tietoa, viihdettä ja rentoutumista. Sähköisten viestimien osalta niitä tärkeinä pitävien osuus on hieman suurempi eli neljä viidestä. Yrityspäättäjissä on selvästi perusväestöä enemmän sellaisia, joille painettu viestintä on erittäin tärkeää. Enemmistö suomalaisista haluaa kirjan ja sanomalehden painetussa muodossa nyt ja viiden vuoden kuluttua.

11 11

12 12 PAINOVOIMAA

13 YMPÄRISTÖ METSÄNHOITO PAPERI KUSTANTAJA PAINAMINEN PAINOTUOTE LUKIJA KIERRÄTYS 13 ILMASTON LÄMPENEMISEN SEURAUKSET NÄKYVÄT KAIKKIALLA MAAILMASSA Ihmisen toiminta aiheuttaa kasvihuonekaasujen päästöjä ja ilmaston lämpenemistä. Hiilidioksidi on vesihöyryn jälkeen ilmakehän merkittävin kasvihuonekaasu. Ilmastotalkoissa tarvitaan meitä kaikkia: niin poliittisia päättäjiä, yrityksiä kuin kuluttajiakin. IHMINEN LÄMMITTÄÄ ILMASTOA Hallitusten välisen ilmastopaneelin, IPCC:n, mukaan maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,74 C viimeisen sadan vuoden aikana 1. Jääkairaukset ovat osoittaneet, että ilmakehän hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipitoisuudet ovat kasvaneet merkittävästi vuoden 1750 jälkeisen teollistumisen myötä. Tätä ennen pitoisuudet säilyivät lähes muuttumattomina vuosituhansia 2. On siis hyvin todennäköistä, että viime vuosikymmenien aikana tapahtunut ilmaston lämpeneminen johtuu lisääntyneistä kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ilmakehässä. Hiilidioksidi on määrältään merkittävin ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista. CO2-päästöt ovat suurimmaksi osaksi peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa. Myös maankäyttötapojen muutoksilla on ollut suuri rooli hiilidioksidin lisääntymisessä. Esimerkiksi trooppisten sademetsien muuttaminen viljelysmaaksi on aiheuttanut valtavia hiilidioksidipäästöjä. Metaani- ja dityppioksidipäästöt ovat lisääntyneet erityisesti maatilatalouden seurauksena 1. KAIKKIEN ON OSALLISTUTTAVA ILMASTOTALKOISIIN Globaalissa maailmassa ilmastonmuutos koskettaa kaikkia maapallon ihmisiä tavalla tai toisella. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia tahoja korkeimman tason poliittisista päättäjistä, yrityksiin ja tavallisiin kuluttajiin asti. Erityisesti länsimaissa korostuvat kuluttajien ja yritysten mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutokseen, sillä meillä on käytössämme enemmän tietoa, osaamista ja resursseja kuin kehitysmaissa. Eurooppa onkin edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. ELINKAARIARVIOINTI SELVITTÄÄ TUOTTEEN YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSET Lainsäädännön asettamien pakollisten velvoitteiden ohella teollisuudella on lukuisia erilaisia keinoja osallistua ilmasto talkoisiin vapaaehtoisesti. Elinkaariarvio tarjoaa hyvän työkalun ympäristövaikutusten pienentämiseen. Menetelmän avulla yritys voi arvioida tuotteensa ympäristövaikutukset koko sen elinkaaren ajalta. Tämän jälkeen on helpompaa ryhtyä toimeen. Hyviä keinoja pienentää ympäristövaikutuksia ovat mm. päästöjen vähentäminen tuotannon energiatehokkuutta parantamalla sekä kuljetusten optimointi. Elinkaariarvio tarjoaa käyttökelpoisen kehityspolun tuotteen ympäristösuorituskyvyn jatkuvalle parantamiselle. TEKSTI Anna Virolainen KUVAT Shutterstock

14 14 PAINOVOIMAA MITÄ ILMASTONMUUTOS ON JO AIHEUTTANUT? On tosiasia, että maapallon ilmasto muuttuu ja että ihmisen toiminta nopeuttaa tätä muutosta. Ensimmäiset ilmaston lämpenemisen vaikutukset on jo dokumentoitu: Ikirouta ja jäätiköt sulavat. Sademäärät ovat selvästi lisääntyneet pohjoisilla maa-alueilla. Myös rankkasateiden määrä on lisääntynyt. Sahelin ja Välimeren alueet sekä eteläinen Afrikka ovat kärsineet ankarampia ja pidempiä kuivuuskausia kuin aiemmin. Valtameret ovat lämmenneet. Luonnonkatastrofit kuten hurrikaanit, kuivuuskaudet ja tulvat ovat lisääntyneet osittain ilmaston lämpenemisen vuoksi. 3 Kasvukaudet ovat pidentyneet pohjoisella pallonpuoliskolla. Kasvien ja eläinten elinpaikat ovat muuttuneet. Jotkut kasvi- ja eläinpopulaatiot ovat pienentyneet. Linnut pesivät aikaisemmin. 4

15 15 MITÄ TULEE VIELÄ TAPAHTUMAAN? Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevien ennusteiden tekeminen ei ole helppoa, sillä maapallon ekosysteemeihin vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Kaikki tulevaisuutta koskevat ennusteet ovat siis luonnollisesti epävarmoja. Muutokset tulevat joka tapauksessa olemaan niin merkittäviä, että niihin on järkevää varautua etukäteen. Näin muutoksiin liittyviä riskejä voidaan pienentää sekä voittaa aikaa niihin sopeutumiseen. Tämän hetkisen tiedon perusteella on syytä varautua ainakin seuraaviin mahdollisiin kehityssuuntiin: Valtamerien pinnan arvioidaan kohoavan cm vuoteen 2100 mennessä. Malaria, kolera ja muut vastaavat taudit tulevat todennäköisesti yleistymään. Monet ekosysteemit ovat vaarassa erityisesti rannikoilla, vuoristoissa ja napa-alueilla. Sadot pienenevät useimmilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Toisaalta satojen oletetaan kasvavan esimerkiksi Pohjois-Euroopassa. Kuivuus pahenee erityisesti Keski-Aasiassa, Välimeren alueella, Australiassa ja eteläisessä Afrikassa. Trooppiset hirmumyrskyt muuttuvat luultavasti nykyistä voimakkaammiksi. 3 Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen ja merijään ennustetaan vähenevän edelleen. Monet jäätiköt jatkavat sulamistaan, mikä nostaa merien pintaa. Tämä vaikuttaa rannikoiden, suistoalueiden ja alankojen asukkaiden elämään. Myös meriveden lämpölaajeneminen nostaa merien pintaa. Pohjois-Atlantilla vallitseva lämmin merivirta näyttäisi heikkenevän. Tällä ei kuitenkaan luultavasti ole merkitystä Pohjois-Euroopan lämpötiloihin, sillä lämpötilat nousevat kasvihuoneilmiön myötä. 4 LISÄÄ TIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA TIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA ENGLANNIKSI

16 16 PAINOVOIMAA

17 YMPÄRISTÖ METSÄNHOITO PAPERI KUSTANTAJA PAINAMINEN PAINOTUOTE LUKIJA KIERRÄTYS 17 TEKSTI Anna Virolainen KUVAT Shutterstock METSILLÄ ON TÄRKEÄ ROOLI ILMASTON- MUUTOKSESSA Maailman metsiin ja puusta valmistettuihin tuotteisiin on varastoitunut valtava määrä hiiltä. Metsien talouskäyttö ei uhkaa tämän hiilivaraston olemassaoloa, vaan kestävällä metsänhoidolla voidaan säilyttää ja jopa lisätä maapallon hiilinieluja. ELÄMÄ MAAPALLOLLA PERUSTUU HIILEN KIERTOON Hiiltä esiintyy kaikkialla, missä on elämää ja orgaanisia yhdisteitä. Hiili kiertää ilmakehän, vesistöjen, maaperän sekä kasvi- ja eläinkunnan välillä. Hiilen kiertokulku on yksi keskeisimmistä luonnossa tapahtuvista kiertokuluista veden kierron ohella. Hiiltä on varastoituneena maapallon eri lähteisiin. Sitä on liuenneena valtameriin, elävien ja kuolleiden eläinten ja kasvien muodostamassa biomassassa, hiilidioksidina ilmakehässä sekä maaperän mineraaleissa. Yhteyttäessään kasvit ja vihreät levät muuttavat vettä ja ilmassa olevaa hiilidioksidia auringon säteilyenergian avulla sokeriksi ja hapeksi. Yhteyttäminen eli fotosynteesi on elinehto kaikelle elämälle maapallolla. Vain vihreät kasvit ja vihreät levät voivat yhteyttää, sillä fotosynteesiin tarvitaan lehtivihreää eli klorofylliä. METSÄT OVAT HIILINIELUJA Puu kasvaa yhteyttämällä. Yhden kuutiometrin kasvuun puu tarvitsee keskimäärin yhden tonnin hiilidioksidia ilmakehästä. Samalla ilmakehään vapautuu 0,7 tonnia happea 5. Paitsi puihin hiilidioksidia on metsässä sitoutunut myös aluskasvillisuuteen, lahopuuhun ja maannokseen. Euroopan metsiin on varastoitunut noin miljoonaa tonnia hiiltä, ja määrä kasvaa joka vuosi noin 115,83 miljoonalla tonnilla. Venäjän metsien hiilivarojen on puolestaan arvioitu olevan peräti miljoonan tonnin suuruiset, ja ne lisääntyvät noin 440 miljoonalla tonnilla vuosittain 6. PUUTUOTTEET OVAT HIILIVARASTOJA Paitsi metsät myös puusta valmistetut tuotteet ovat merkittäviä hiilivarastoja. Hiili on sitoutunut puutuotteeseen koko tuotteen eliniän ajan, kunnes se puu materiaalin lahotessa tai palaessa palautuu takaisin ilmakehään. Puusta valmistetuilla tuotteilla on siis tärkeä merkitys metsien hiilinielujen vaikutusten tehostajana, sillä niiden ansiosta metsiin sitoutunut hiilidioksidi pysyy pidempään poissa ilmakehästä. Toinen puun käytön positiivinen ilmastovaikutus tulee esiin silloin, kun uusiutuvalla ja hiilineutraalilla puumateriaalilla korvataan uusiutumattomia materiaaleja. Tätä kutsutaan puun substituutiovaikutukseksi. Monissa tapauksissa puumateriaali on ilmastoystävällisempi materiaalivaihtoehto kuin esimerkiksi teräs, alumiini, betoni tai muovi, joiden valmistus vaatii runsaasti energiaa. Puun jalostaminen on yleensä energiatehokasta verrattuna moniin muihin materiaaleihin. Lisäksi puun jalostuksessa käytettävä energia on suurelta osin bioenergiaa, jota syntyy teollisuuden omassa prosessissa.

18 18 PAINOVOIMAA PAPERIN TUOTTAMINEN EI AIHEUTA METSIEN HÄVIÄMISTÄ Suurin osa eli 53 % maapallolla hakatusta puusta käytetään kotitalouksien energian tuotantoon. Sahateollisuus käyttää 28 % hakatusta puusta ja paperiteollisuus 11 % 7. Trooppinen ja subtrooppinen metsä ala kutistuu syistä, jotka liitty vät väestönkasvuun, köyhyyteen ja elinkeinorakenteen ongelmiin. Sen sijaan Euroo passa metsäalue on kasvanut 13 mil joonalla hehtaarilla viimeisten 15 vuoden aikana. Ainoastaan kaksi kolmasosaa Euroopan vuotuisesta metsien kasvusta hakataan 8. Kestävän metsänhoidon periaatteilla on ollut suuri vaikutus metsäalueen kasvuun Euroopassa 8. Näyttääkin siltä, että siellä, missä puuta käytetään, metsiä hoidetaan paremmin ja ne myös kasvavat nopeammin. Kun puuta käytetään, metsillä on taloudellinen arvo, mikä puolestaan kannustaa pitämään niistä hyvää huolta. Kestävän metsätalouden edistäminen on erittäin tärkeää. Metsäsertifikaatti on kuluttajan kannalta paras tae siitä, että puutuotteen raaka-aine on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. TIIVISTELMÄ Metsät ovat maailman hiilinieluja ja puutuotteet hyviä hiilivarastoja. Euroopassa metsäala kasvaa, mutta trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla metsät uhkaavat vähetä. Suurin osa maapallolla hakatusta puusta käytetään kotitalouksien energian tuotantoon. Puun käyttö antaa metsille taloudellista arvoa, minkä vuoksi niitä hoide taan paremmin ja ne kasvavat enemmän. LISÄÄ TIETOA METSIEN ILMASTO- VAIKUTUKSESTA: Toimi ilmaston puolesta: Käytä puuta (2010) -kirja ladattavissa osoitteesta www. foresteurope.org

19 YMPÄRISTÖ METSÄNHOITO PAPERI KUSTANTAJA PAINAMINEN PAINOTUOTE LUKIJA KIERRÄTYS 19

20 20 PAINOVOIMAA SUOMI ON KESTÄVÄN Suomessa metsiä hoidetaan kestävästi. Meillä puusto kasvaa lisääntyneestä puunkäytöstä huolimatta. Metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtivat metsälaki ja luonnonsuojelulaki, metsäsertifikaatit sekä talousmetsien luonnonhoito. MITÄ KESTÄVÄ METSÄNHOITO TARKOITTAA? Metsillä on monta tehtävää. Ne toimivat muun muassa hiilinieluina ja biodiversiteettipankkeina, luovat työpaikkoja, tuovat toimeentuloa metsänomistajille, tarjoavat virkistysmahdollisuuksia kaikille kansalaisille sekä tuottavat puuta ja ravintoa. Metsät ovat tärkeä osa suomalaista kansallisidentiteettiä. Kestävä metsänhoito ottaa huomioon kaikki edellä luetellut metsän tarjoamat palvelut. Kestävällä metsänhoidolla tarkoitetaan sitä, että metsien hoidossa otetaan huomioon ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Kestävä metsänhoito siis käsittelee metsiä tavalla, joka paitsi luo työpaikkoja ja toimeentuloa myös säilyttää luonnon monimuotoisuuden. Kestävällä metsänhoidolla varmistetaan lisäksi, että tulevaisuuden sukupolvet voivat nauttia metsien tuottamista palveluista siinä missä mekin. LAINSÄÄDÄNTÖ ASETTAA VÄHIM- MÄISVAATIMUKSET KESTÄVÄLLE METSÄNHOIDOLLE Metsälaki on tärkein metsänhoitoa sääntelevä lakimme. Laki kieltää metsien hävittämisen, ja se koskee kaikkia metsänomistajia, niin yksityisiä henkilöitä, yrityksiä kuin julkisia laitoksiakin. Metsälaki kieltää kasvavien metsien liian voimakkaat hakkuut sekä niiden uudistamisen liian varhaisessa vaiheessa. Myöskään kasvatus- ja harvennushakkuiden yhteydessä puustoa ei saa harventaa liian voimakkaasti. Lisäksi laki velvoittaa uudistushakkuun jälkeen varmistamaan, että tilalle kasvaa uusi elinkykyinen taimikko. Uudistushakkuiden yhteydessä hakkuualoille on aina jätettävä tietty määrä lahopuita sekä elävää puustoa säästöpuiksi. Metsälaki rajoittaa lisäksi tärkeiden elinympäristöjen, kuten rehevien lehtolaikkujen, pienten soiden tai metsäpurojen lähistöjen käsittelyä. Vaihtelevat elinympäristöt monipuolistavat uudistetun metsän rakennetta ja tarjoavat monille eläin- ja kasvilajeille ravintoa ja suojaa 9. Metsälain lisäksi on useita muitakin lakeja, jotka vaikuttavat metsiin ja niiden käyttöön. Näitä ovat mm. luonnonsuojelu-, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä lait metsien hyönteis- ja sienituhoista ja yksityisistä teistä. SUOMEN METSIEN YHDEN TUNNIN KASVUSTA SAISI KASATTUA JALKA- PALLO KENTÄN KOKOISELLE ALUEELLE PUOLENTOISTA METRIN KORKUISEN PUUPINON.

21 21 METSÄTALOUDEN MALLIMAA TEKSTI Anna Virolainen KUVA Shutterstock MONIMUOTOISUUTTA SUOJELLAAN MYÖS VAPAAEHTOISIN TOIMIN Metsien sertifioiminen on metsänomistajalle hyvä tapa vaalia vapaaehtoisesti omistamiensa metsien monimuotoisuutta ja osoittaa se myös muille. Sertifioinnin asettamat kriteerit ovat astetta tiukemmat kuin mihin metsälaki velvoittaa. Sertifiointi varmistaa, että metsäaluetta hoidetaan metsäsertifikaatin asettamien kriteerien mukaisesti ja että raaka-aineen alkuperää seurataan metsästä aina valmiiksi tuotteeksi asti. Nykyisin yli 95 prosenttia Suomen talouskäytössä olevasta metsäalasta on metsäsertifioinnin piirissä. Yleisin Suomessa käytetty metsäsertifikaatti on PEFC, mutta FSC-sertifiointi tulee uusien kriteerien myötä lisääntymään 10. Sertifioinnin lisäksi metsänomistajalla on myös muita vapaaehtoisia keinoja metsän monimuotoisuuden turvaamiseksi. Metsänomistaja voi esimerkiksi oma-aloitteisesti jättää hakkuualueille vaadittua enemmän säästö- ja lahopuita. Myös vapaaehtoisten suojelualueiden perustaminen on mahdollista. METSO-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman avulla yksityiset metsänomistajat voivat vapaaehtoisesti suojella metsänsä monimuotoisuutta. KESTÄVÄ METSÄNHOITO PITÄÄ KAIKKI OSAPUOLET TYYTYVÄISINÄ Tehokas metsien käyttö ei siis välttämättä vaaranna metsiä tai niiden monimuotoisuutta. Hyvä osoitus tästä on muun muassa se, että lisääntyvästä puunkäytöstä huolimatta puusto on kasvanut Suomessa viime vuosien aikana. Suuri kiitos tästä kuuluu kestävästi toteutetulle metsänhoidolle. Myös suojelualueiden määrä on meillä kasvanut jatkuvasti. Kestävästi hoidetut metsät ovat kaikkien etu niin kansalaisten kuin teollisuudenkin, nyt ja tulevaisuudessa. TIIVISTELMÄ Kestävä metsänhoito ottaa huomioon ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Lainsäädäntö asettaa vähimmäisvaatimukset kestävälle metsänhoidolle. Metsäsertifiointi on yleisin vapaaehtoinen kestävän metsänhoidon väline. Suomessa yli 95 % talouskäytössä olevista metsistä on metsäsertifi oinnin piirissä. Puu on uusiutuva raaka-aine. LISÄÄ METSÄTIETOA:

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa Motivan webinaaritilaisuus 24.11.2017 Pääsihteeri Auvo Kaivola Sisältö: Puu on erinomainen materiaali Mistä metsäsertifioinnissa

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Päättäjien metsäakatemia 22.5.2013 Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkastaa, vastaako metsien

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Mitä on yritysvastuu media-alalla?

Mitä on yritysvastuu media-alalla? Mitä on yritysvastuu media-alalla? VKL:n seminaari 24.8.2010 Riikka Poukka, yritysvastuusuunnittelija, Alma Media Sisältö Mitä yritysvastuu on? Miksi yritysvastuu on noussut agendalle myös media-alalla?

Lisätiedot

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa 16.5.2018 Auvo Kaivola PEFC Suomi 1 Sisältö: Mitä metsäsertifiointi on? Mikä PEFC on? Laillisuus ja kestävyys metsäsertifioinnissa PEFC ja

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01 PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01 PEFC lyhyesti Kuva: Scandinavian StockPhoto/gunnar3000 PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on kansainvälinen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Minna Salmi Ruukin Teräspaalupäivä 26.1.2012 Ympäristövastuu terästuotannosta teräspaalutuotteisiin Luotettava paalun valmistusketju RR- ja RD-paalujen edut

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Sisältö 1. Biofore ja biotalous 2. Resurssitehokkuus 3. Esimerkkejä

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi painotalossa Anu Aurassalo Insinöörityöseminaari 14.5.2009 Metropolia AMK Edita lyhyesti Konsernin päätoimialat: markkinointiviestinnän tuotantopalvelut, graafisen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin

Lisätiedot

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/ PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01 PEFC lyhyesti Kuva: Scandinavian StockPhoto/gunnar3000 PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on kansainvälinen

Lisätiedot

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa 27.10.2011 Puupäivä 2011, Wanha Satama Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Fredrik Blomfelt, Metsäteollisuus ry Bioenergian sääntelyn monet ulottuvuudet seminaari, 11.4.2014 Uusiutuva raaka-aine,

Lisätiedot

METSÄSSÄ KASVAA SUOMEN TULEVAISUUS

METSÄSSÄ KASVAA SUOMEN TULEVAISUUS METSÄSSÄ KASVAA SUOMEN TULEVAISUUS Suurella osalla suomalaista metsäteollisuutta on mennyt viime vuosina hyvin. Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettujen tuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä on korkealla,

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2014 oli 5,0 miljardia euroa, ja se työllistää 10 500 henkilöä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa.

Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2014 oli 5,0 miljardia euroa, ja se työllistää 10 500 henkilöä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. KESTÄVÄSTI METSÄSTÄ Kestävä kehitys on toimintamme perusta Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, jonka tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puu pohjoisen kestävästi hoidetuista metsistä.

Lisätiedot

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen käsitteet ja materiaalit kurssi Luento 1 10.10.2017 Esa Partanen esa.partanen@xamk.fi p. 044 7028 437 SCE - Sustainable Construction

Lisätiedot

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet

Lisätiedot

Maailma tarvitsee Metsää

Maailma tarvitsee Metsää Maailma tarvitsee Metsää Maailman väestö kasvaa ja vaurastuu. Energiasta ja luonnonvaroista kilpaillaan kiivaasti. Vaikka maailma on entistä digitaalisempi myös metsää tarvitaan. Metsä Group on vastuullisen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Metsäsertifiointi osoitus metsänhoidon kestävyydestä ja puun alkuperästä

Metsäsertifiointi osoitus metsänhoidon kestävyydestä ja puun alkuperästä Metsäsertifiointi osoitus metsänhoidon kestävyydestä ja puun alkuperästä 25.9.2013 Päättäjien Metsäakatemia Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Metsäsertifiointimerkit ovat ympäristömerkkejä

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sitoumukset ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä

Metsäteollisuuden sitoumukset ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä Metsäteollisuuden sitoumukset ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä 1 vastuullisuus edellyttää tekoja 2 etsäteollisuus on aktiivisesti kehittänyt toimintaansa ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä

Lisätiedot

PAPERI JA YMPÄRISTÖ SAMASSA KUVASSA

PAPERI JA YMPÄRISTÖ SAMASSA KUVASSA PAPERI JA YMPÄRISTÖ SAMASSA KUVASSA 1 UPM on johtava metsäteollisuuskonserni ja paperinvalmistaja. Osaavat ammattilaisemme ympäri maailman pitävät huolen paperimme korkeasta laadusta, joka on perusta innovatiivisille

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus

Lisätiedot

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä

Lisätiedot

Hiilineutraali kiertotalous

Hiilineutraali kiertotalous Helsinki, Ravintola Bryggeri, 11.12.2018 Hiilineutraali kiertotalous Hanna Mattila, kiertotalouden asiantuntija, Sitra V I S I O Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. KESTÄVYYS- KRIISI NYT!

Lisätiedot

Biotalouden edelläkävijä

Biotalouden edelläkävijä Biotalouden edelläkävijä Ilkka Hämälä Pääjohtaja, Metsä Group Pellervon Päivä 11.4.2018 1 13/04/2018 Esityksessä nähty video löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=7eayjgxz5-o METSÄ GROUP

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO

Lisätiedot

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa

Lisätiedot

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista Teolliset symbioosit materiaalikehitys ja Malli-Y -analyysi Pohjois-Savo

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi: Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Johanna Niemistö, Suomen ympäristökeskus SYKE Toimintamalli yritysten elinkaaristen ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y) -hanke Kestävän tuotekehittämisen

Lisätiedot

Suomalaisten mielikuvia painetusta ja sähköisestä viestinnästä 2010

Suomalaisten mielikuvia painetusta ja sähköisestä viestinnästä 2010 Suomalaisten mielikuvia painetusta ja sähköisestä viestinnästä 2010 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot