PAINOVOIMAA ENNEN KUIN EDES HARKITSET PAINOTUOTTEEN HYLKÄÄMISTÄ YMPÄRISTÖSYISTÄ, LUE TÄMÄ LEHTI. KIERRÄTETTÄVÄ JA UUSIUTUVA PAPERI TAIPUU MONEKSI.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAINOVOIMAA ENNEN KUIN EDES HARKITSET PAINOTUOTTEEN HYLKÄÄMISTÄ YMPÄRISTÖSYISTÄ, LUE TÄMÄ LEHTI. KIERRÄTETTÄVÄ JA UUSIUTUVA PAPERI TAIPUU MONEKSI."

Transkriptio

1 PAINOVOIMAA 1 ENNEN KUIN EDES HARKITSET PAINOTUOTTEEN HYLKÄÄMISTÄ YMPÄRISTÖSYISTÄ, LUE TÄMÄ LEHTI. KIERRÄTETTÄVÄ JA UUSIUTUVA PAPERI TAIPUU MONEKSI. PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA

2 2 PAINOVOIMAA KESTÄVÄN VIESTIN PERILLEMENO VAATII PAINOVOIMAA PAINETUN VIESTINNÄN KOKO ARVOKETJU, METSÄNHOIDOSTA AINA PAINO- TUOTTEEN JAKELUUN ASTI, ON JO VUOSIA PARANTANUT YMPÄRISTÖSUORITUS- KYKYÄÄN JA ON SITOUTUNUT JATKAMAAN TÄTÄ TYÖTÄ. Perinteinen paperille painettu sanoma on digitalisoituvassa maailmassakin edelleen tehokkain ja usein myös ympäristön kannalta kestävin vaihtoehto. Suomen Ympäristökeskus on ENVIMAT-hankkeessa laskenut, että paperituotteiden kokonaisympäristövaikutukset ovat noin yhden prosentin luokkaa kotitalouksien hiilijalanjäljestä. Metsätalous, paperi- ja painoteollisuus sekä jakelutoiminnot kehittävät jatkuvasti omaa energia - tehokkuuttaan. Energiatehokkuuden parantaminen pienentää sähkölaskua, ja kuljetusten optimoinnilla voidaan vähentää polttoaineen kulutusta. Molemmat toimenpiteet tuovat yritykselle suoraa säästöä. Samalla hiilidioksidipäästöt pienenevät. Vastuulliset yritykset ovat menestyjiä usein myös taloudellisilla mittareilla mitattaessa. Ympäristövastuuseen sijoittaminen on sijoitus loistavaan tulevaisuuteen. Suomen paperi- ja graafinen teollisuus, kustannus- ja jakeluala ovat mukana Euroopan laajuisessa Print Power -hankkeessa, joka tekee työtä paperi- ja painoteollisuuden tuotteiden puolesta. Print Power käsittää kaksi kampanjaa. Two Sides -kampanja keskittyy ympäristöasioihin, ja Print Power -kampanja puolestaan kertoo painotuotteiden tehokkuudesta ja kilpailukyvystä tänään ja tulevaisuudessa. Tämä lehti on osa Print Power -hanketta. Se kertoo suomalaisten painotuotteiden ympäristösuorituskyvystä sekä siihen liittyvistä tekijöistä. Lehden tavoitteena on lisätä tietoisuutta alan haasteista ja mahdollisuuksista tarjoamalla tiivis ja informatiivinen tietopaketti aiheesta. Toivon sinulle antoisia lukuhetkiä sekä yhteistyötä kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Lasse Krogell johtaja Graafinen Teollisuus ry Suomen Print Power -hankkeen maavastaava PÄÄTOIMITTAJA Lasse Krogell TOIMITUS JA TAITTO Annukka Ahopalo PAINO Libris Oy, laatu- ja ympäristösertifioitu painotalo PAPERI Galerie Art Silk 200 g/m 2 ja 130 g/m 2 PRINT POWER SUOMI Lönnrotinkatu 11 A, Helsinki

3 SISÄLTÖ 4 6 Painotuotteessa on sitä jotakin Voiko aidosti vihreä rakastaa painotuotteita? 8 10 Mitä mieltä viestimistä? Tiedämmekö, mikä viesti on vihreä? ILMASTON LÄMPENEMISEN SEURAUKSET NÄKYVÄT KAIKKIALLA MAAILMASSA METSILLÄ ON TÄRKEÄ ROOLI ILMASTONMUUTOKSESSA Puunkäyttö lisää metsien hoitoa ja maapallon hiilinieluja SUOMI ON KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN MALLIMAA Suomessa yli 95 % talouskäytössä olevista metsistä on metsäsertifioinnin piirissä PAPERIN VALMISTUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Paperin tuotannon aiheuttamat päästöt ovat pienentyneet murto-osaan, vaikka samaan aikaan tuotanto on moninkertaistunut Vastuullinen media on kumppani Median yritysvastuu on monimutkainen PAINOKONEEN HIILIJALANJÄLKI JA SEN LASKEMISEN SIETÄMÄTÖN MONIMUTKAISUUS Mitä saadaan tulokseksi, kun lasketaan yhteen noin osan hiilijalanjäljet? ENERGIA- JA MATERIAALITEHOKAS PAINOTUOTE Painotuotteen ympäristövaikutukset aiheutuvat paperin valmistuksesta, painatuksesta ja kuljetuksista. Lukemisella ei ole ympäristövaikutuksia. 35 GRAAFISEN ALAN YMPÄRISTÖOPPAASTA UUSITTU VERSIO Vuonna 1998 ilmestyi Suomen ensimmäinen toimialakohtainen ympäristöopas. Nyt siitä saadaan jo kolmas uudistettu painos Ympäristöjohtaminen liiketoiminnan ytimessä Edita Prima Oy kertoo Kohti kemikaalitonta painolevynvalmistusta PunaMusta Oy kertoo YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Painotuotteita ei voida suoraan verrata toisiinsa, mutta parannuskohteita voidaan löytää Aikakauslehden, kirjan ja sanomalehden hiilijalanjäljet Tiesitkö, että yhden aikakaus- tai sanomalehden valmistamisen hiilijalanjälki vastaa noin yhden kilometrin autolla ajoa? PAPERINKIERRÄTYS ON KUIDUN KIERRÄTTÄMISTÄ Suomessa paino- ja kirjoituspapereista otettiin vuonna 2009 talteen yli 80 %. 3

4 4 PAINOVOIMAA TEKSTI Annukka Ahopalo KUVAT Antti Vettenranta

5 YMPÄRISTÖ METSÄNHOITO PAPERI KUSTANTAJA PAINAMINEN PAINOTUOTE LUKIJA KIERRÄTYS 5 PAINOTUOTTEESSA ON SITÄ JOTAKIN Rakkaus kirjoihin ja kirjastoihin on kansanedustaja Pekka Haaviston perheessä lähes perinnöllistä. Isä toteutti oman haaveensa lahjoittamalla pojalleen tämän 10-vuotis syntymäpäivänä oman painokoneen. Tekniikka oli kuitenkin sen verran haastavaa, että painajan ura jäi lyhyeksi. Mutta kaikilta muilta kanteilta painamisen maailma onkin Pekka Haavistolle tuttuakin tutumpaa. Jos Pekka Haaviston kanssa jostakin on helppo puhua, niin painotuotteista. Vihreän liikkeen perustajana, kansanedustajana, ympäristöministerinä ja Suomen WWF:n hallintoneuvoston puheenjohtajana sekä lukuisista EU- ja YK-tehtävistä tutuksi tullut mies tuntee painotuotteen joka tasolta. Muiden tehtäviensä ohessa hän on kirjoittanut matkakirjoja ja toiminut useiden lehtien päätoimittajana tai kus tantajana. Aikoinaan hän tuli kokeilleeksi myös lähes kaikkia kirjapainon tuotantotehtäviä Pelle Pelottoman tee-se-itse-menetelmillä, kuten hän kuvaa kekseliäiden mutta köyhien, vaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorten tapaa julkaista omia vaihtoehtolehtiään. KESTÄVÄÄ VIESTINTÄÄ Ensimmäisenä Haavisto nostaa esiin painettujen kirjojen kestävyyden fyysisen puolen. Kirjat kulttuuri-ilmiönä ja ihmiskunnan muistina ovat aina olleet minulle merkityksellisiä. Sitä, miten kirjastoissa voi selata ja valita kirjoja ja uppoutua niihin, ei voi sähköisellä tavalla korvata. Painetut kirjat jäävät myös talteen jokaisen sukupolven löydettäviksi. Kirjat ja lehdet kiehtovat minua myös esineinä. Monet niistä on hiottu esteettisesti lähes täydellisiksi. Tästä Haavisto kiittää erityisesti pienkustantamoja, jotka ovat kustannusalan uusi trendi. Monet niistä ovat syntyneet vastalauseena puolitekoisille, huonosti oikoluetuille ja jopa rumille painotuotteille. LUKEMISEN UUDET VÄLINEET Mutta totta kai sähköisetkin välineet ovat Pekka Haaviston arjessa jokapäiväisessä käytössä. Kyllähän jotkut lukemisen rutiinit ovat muuttuneet. Esimerkiksi uutisten seuraaminen ei ole enää päivittäistä, vaan tunnittaista. Enää ei riitä se, mitä aamulehdessä lukee, vaan nyt halutaan tietää, mitä siellä Fukushimassa tapahtuu juuri nyt. Painotuotteet ovat toki edelleen ylivoimaisia uutisten analysoimisessa ja taustoittamisessa. Uutislehdet tarjoavat laajoja paketteja vastapainoksi internetin sirpaletiedolle. Siinä missä Haavisto uskoo painettuun sanaan, uskoo hän myös lukemiseen. Ei lukeminen ole mennyt pois muodista, vaan lukukokemuksen saamiseen käytetään vain uusia välineitä. Paitsi että sähköiset lehdet ovat tulleet painetun rinnalle, luetaan myös painettua lehteä uudella tavalla: metron, bussien ja raitiovaunujen uutislehdet ovat uskomattoman suosittuja. Toinen hyvä esimerkki uudesta tavasta lukea ja käyttää painotuotetta ovat digitaalisesti painetut kirja kerrallaan -tuotteet ja omista valokuvista ja muistoista rakennetut valokuvakirjat. On-demand-pohjalta toimivat pienkustantamot ovat elvyttäneet monia hävinneitä tai loppuunmyytyjä kirjoja. On kiva katsoa kirjahyllyä, kun vanhat kirjat ovat palanneet uusjakeluun tällaisen menetelmän kautta. Ja vanhana pienkustantajana olen suorastaan kateellinen nykyisille painotekniikoille! Kuka tahansa

6 6 PAINOVOIMAA voi nyt julkaista vaikkapa oman matkakirjansa ja painattaa sitä vain yhden ainoan kappaleen. ELÄMÄÄ VAI ENERGIAN SÄÄSTÖÄ Ristiriitaa oman vihreän ideologiansa ja painetuista tuotteista nauttimisen välillä Pekka Haavisto ei koe. Omassa suhtautumisessani paperi maailmaan kierrätysmateriaalien käyttöön otto oli ratkaiseva vaihe. Samoin se, että paperin valkaisuun löydettiin ympäristöystävällisiä tekniikoita. Isot ympäristökysymykset on paperintuotan nossa ratkaistu, eikä paperin käyt tä mi seen enää liity tunnetta ylipääsemättömistä ympäristöongelmista. Jos joku väittää, ettei kirjastojen ylläpitäminen ole vihreää, niin sanon, että elämässä pitää kuitenkin tehdä jotakin. Emme me halua kuolla ekokatastrofiin, mutta emme myöskään ikävään. Energian säästäminen ei voi olla elämän tarkoitus. Silloin, kun tuomitaan kulttuuri, ollaan matkustamatta tai tapaamatta muita ihmisiä sen vuoksi, että siinä kuluu energiaa, mennään ainakin minun vihreän kipukynnykseni yli. Elämä ei voi olla sellaista. HARKITTUA PAPERIN KÄYTTÖÄ Omaa työpaikkaansa, eduskuntaa, Haavisto kuitenkin moittii paperin tuhlauksen suureksi esimerkiksi tosin paperin keräys ja kierrätys on siellä hyvin järjestetty. Vaikka eduskunnan salissa on jokaisella edustajalla oma näyttö ruutunsa, tulostetaan joka ikinen lakiesitys, kirjallinen kysymys, ministerin vastaus ja päiväohjelma paperille. Jopa kirjojen ja lehtien ystävä tulee tässä talossa vähän paperiallergiseksi, kun joutuu todistamaan miten ajattelemattomasti paperia käytetään. Vähentäisin paperin kulutusta sellaisessa päivittäisessä tekemisessä, jonka voi hoitaa sähköpostitse ja näyttöruudulla. Mutta säilyttäisin painotuotteen harkituissa ja viimeistellyissä esineissä. Ammatti on opettanut kansanedustajan käsittelemään asiatekstiä sähköisessä muodossa, mutta: Kynnys kaunokirjallisuuden lukemiseen ruudulta on vielä korkea. Kun olet rannalla tai riippukeinussa tai missä ikinä oletkaan ja voit vaipua ajatuksiisi tai vaikkapa nukahtaa kirja sylissä, niin siinä on sitä jotakin.

7 SE MITEN 7 PALJON VOIN IHMISIIN VAIKUTTAA ON MILTEI PELOTTAVAA Minulla on voimaa. Sanomalehdestä luettu uutinen koetaan tärkeämmäksi (33 %) kuin uutinen, joka kerrotaan televisiossa (20 %) tai internetissä (10 %). Lue lisää painetusta viestinnästä osoitteessa PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA

8 8 PAINOVOIMAA

9 YMPÄRISTÖ METSÄNHOITO PAPERI KUSTANTAJA PAINAMINEN PAINOTUOTE LUKIJA KIERRÄTYS 9 TEKSTI Marianne Lindholm KUVAT Shutterstock MITÄ MIELTÄ VIESTIMISTÄ? Miten suomalaiset suhtautuvat erilaisten viestimien ympäristöystävällisyyteen ja -vastuullisuuteen? Entä minkälaisia mielikuvia heillä viestimien ympäristövaikutuksista on? Tätä tutkittiin keväällä 2010 kyselytutkimuksen avulla. Tavoitteena oli erityisesti selvittää, mitä suomalaiset ajattelevat painetusta viestinnästä ja minkälaisia ominaisuuksia he siihen liittävät. Vertailun vuoksi mitattiin myös asennetta sähköistä viestintää kohtaan. Tutkimukseen vastasi yli tuhat aktiivi-ikäistä suomalaista. SÄHKÖINEN KOETAAN YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISEMMÄKSI Suomalaisten yleinen mielikuva painotuotteista on varsin positiivinen. Painotuotteita pidetään hyödyllisinä, informatiivisina ja kierrätettävinä. Vaikka kierrätys yhdistyykin mielikuvissa hyvin painotuotteisiin, niin ympäristöystävällisyys ei niinkään. Suomalaisten mielikuvissa sähköinen viestintä koetaan ympäristöystävällisemmäksi kuin painettu viestintä. Yli puolet pitää sähköisen viestinnän käyttämistä perusteltuna, koska sen hiilijalanjälki mielletään pieneksi. Painetun viestinnän osalta tätä mieltä on vajaa viidennes. Tutkimuksessa kävi ilmi, että 27 prosenttia suomalaisista kuvittelee, ettei internetin käytöllä ole lainkaan ympäristövaikutuksia. Lisäksi yhden tunnin mittaisen internetin päivittäisen käytön arvioitiin vaikuttavan ilmastonmuutokseen selvästi vähemmän kuin sanomalehden tai viikoittain ilmestyvän aikakauslehden vuositilauksen. Tanskalaisen ilmastonmuutosta mittaavan tutkimuksen mukaan sanomalehden vuositilauksen ja tunnin mittaisen päivittäisen internetin käytön hiilijalanjäljet ovat todellisuudessa samalla tasolla, ja viikoittaisen aikakauslehden vuositilauksen hiilijalanjälki selvästi näitä pienempi. Tarvetta tiedottamiseen ja ympäristövaikutusten tietoisuuden lisäämiseen siis selkeästi on. MUTTA PAINETTU YMPÄRISTÖ- VASTUULLISEMMAKSI Ympäristövastuullisuuden toimet on suomalaisten mielestä hoidettu painettujen viestimien osalta paremmin kuin sähköisten. Yli neljä viidestä pitää painotuotteiden kierrätystä tehokkaana, kun sähköelektroniikan laitteiden osalta samaa mieltä on vajaa puolet vastaajista. Suomalaisen paperiteollisuuden koetaan kantavan ympäristövastuunsa hyvin kotimaassa (50 %) ja ulkomailla (30 %). Painotaloille ympäristövastuusta puhtaat paperit antaa 38 % vastaajista. Myöskin ympäristöasioiden huomioon ottaminen on suomalaisten mielestä parempaa painettujen kuin sähköisten viestimien toimijoilla. Työllisyyden kannalta painettujen viestimien toimijoita pidetään tärkeinä työllistäjinä (79 %). OMA KÄYTTÄYTYMINEN Ympäristövastuullisuus heijastuu omaan käyttäytymiseen voimakkaimmin paperien ja lehtien kierrätyksenä. Käytännössä lähes kaikki suomalaiset ilmoittavat vievänsä lukemansa paperit ja lehdet paperinkeräykseen. Sähköelektroniikan laitteiden osalta kierrätyksestä huolehtii myös valtaosa suomalaisista. Erityisesti yrityspäättäjät ovat aktiivisia käytöstä poistettujen sähköelektroniikan laitteiden kierrättämisessä.

10 10 PAINOVOIMAA Yli puolet suomalaisista ei juurikaan pohdi ympäristöasioita seuratessaan sähköisiä viestimiä ja yli 40 % seuratessaan painettuja viestimiä. Välinpitämättömyys kierrätyksestä on suurinta nuorilla (alle 30-vuotiailla) ja muutoinkin ympäristövastuullisuus tuntuu kasvavan iän myötä. Omaan arjen tekemiseen ympäristövastuullisuudella on vaikutusta tällä hetkellä 59 %:lla vastaajista. Vastaavasti 69 % arvioi ympäristövastuullisuuden vaikuttavan erittäin tai melko paljon omaan tekemiseen kahden vuoden kuluttua. Yrityspäättäjien joukossa ympäristövastuullisuudella on enemmän vaikutusta arjen tekemiseen kuin muulla kansalla. Eniten ympäristövastuullisuuden kasvuun omassa arjessa uskovat kahden vuoden kuluessa naiset, alle 30-vuotiaat sekä yrityspäättäjät. Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta on tinkinyt kulutuksesta ja jättänyt turhia tavaroita ostamatta säästääkseen luontoa ja ympäristöä. Sähkön kulutus on toinen merkittävä säästökohde (60 %). Painettujen medioiden osalta reilu kolmannes on vähentänyt tulostamista paperille ja lehtien tilaamista tai ostamista. Mainospainotuotteiden vastaanottamista on vähentänyt vajaa viidennes luontoa ja ympäristöä säästääkseen. Painetun ja sähköisen viestinnän käyttö ei aiheuta juuri lainkaan huonoa omaatuntoa suomalaisille. Vain noin kymmenesosa kertoo tuntevansa huonoa omaatuntoa kyseisten viestimien käytöstä. TIETOA VIESTIMIEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA KAIVATAAN Vain hyvin harva tietää paljon eri viestimien ympäristövaikutuksista 16 % tietää erittäin tai melko paljon. Suomalaisista yli puolet kaipaakin lisätietoa aiheesta. Parhaimpina lisätiedon antajina pidetään viranomaisia (70 %) ja ympäristöjärjestöjä (57 %). Lehti- ja kirjakustantajilta, paperiteollisuudelta ja painotaloilta tietoa haluaisi saada reilu viidennes suomalaisista. Tärkeänä pidetään tietoa viestimien hiilijalanjäljestä ja ympäristövaikutuksista sekä vertailua eri viestimien kesken. Tutkimuksen tilaajina olivat painetun viestinnän toimijat: sanoma- ja aikakauslehtien kustantajat, painoja paperiteollisuus, alan maahantuojat ja tukkukauppiaat sekä jakelutoimittajat. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup. 27 % SUOMALAISISTA LUULEE, ETTEI INTER- NETIN KÄYTÖLLÄ OLE LAINKAAN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSIA. VIESTIMIEN TÄRKEYS ITSELLE Lähes kolme neljästä pitää painet - tuja viestimiä itselle tärkeinä ajatellen niistä saamaansa tietoa, viihdettä ja rentoutumista. Sähköisten viestimien osalta niitä tärkeinä pitävien osuus on hieman suurempi eli neljä viidestä. Yrityspäättäjissä on selvästi perusväestöä enemmän sellaisia, joille painettu viestintä on erittäin tärkeää. Enemmistö suomalaisista haluaa kirjan ja sanomalehden painetussa muodossa nyt ja viiden vuoden kuluttua.

11 11

12 12 PAINOVOIMAA

13 YMPÄRISTÖ METSÄNHOITO PAPERI KUSTANTAJA PAINAMINEN PAINOTUOTE LUKIJA KIERRÄTYS 13 ILMASTON LÄMPENEMISEN SEURAUKSET NÄKYVÄT KAIKKIALLA MAAILMASSA Ihmisen toiminta aiheuttaa kasvihuonekaasujen päästöjä ja ilmaston lämpenemistä. Hiilidioksidi on vesihöyryn jälkeen ilmakehän merkittävin kasvihuonekaasu. Ilmastotalkoissa tarvitaan meitä kaikkia: niin poliittisia päättäjiä, yrityksiä kuin kuluttajiakin. IHMINEN LÄMMITTÄÄ ILMASTOA Hallitusten välisen ilmastopaneelin, IPCC:n, mukaan maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,74 C viimeisen sadan vuoden aikana 1. Jääkairaukset ovat osoittaneet, että ilmakehän hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipitoisuudet ovat kasvaneet merkittävästi vuoden 1750 jälkeisen teollistumisen myötä. Tätä ennen pitoisuudet säilyivät lähes muuttumattomina vuosituhansia 2. On siis hyvin todennäköistä, että viime vuosikymmenien aikana tapahtunut ilmaston lämpeneminen johtuu lisääntyneistä kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ilmakehässä. Hiilidioksidi on määrältään merkittävin ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista. CO2-päästöt ovat suurimmaksi osaksi peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa. Myös maankäyttötapojen muutoksilla on ollut suuri rooli hiilidioksidin lisääntymisessä. Esimerkiksi trooppisten sademetsien muuttaminen viljelysmaaksi on aiheuttanut valtavia hiilidioksidipäästöjä. Metaani- ja dityppioksidipäästöt ovat lisääntyneet erityisesti maatilatalouden seurauksena 1. KAIKKIEN ON OSALLISTUTTAVA ILMASTOTALKOISIIN Globaalissa maailmassa ilmastonmuutos koskettaa kaikkia maapallon ihmisiä tavalla tai toisella. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia tahoja korkeimman tason poliittisista päättäjistä, yrityksiin ja tavallisiin kuluttajiin asti. Erityisesti länsimaissa korostuvat kuluttajien ja yritysten mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutokseen, sillä meillä on käytössämme enemmän tietoa, osaamista ja resursseja kuin kehitysmaissa. Eurooppa onkin edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. ELINKAARIARVIOINTI SELVITTÄÄ TUOTTEEN YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSET Lainsäädännön asettamien pakollisten velvoitteiden ohella teollisuudella on lukuisia erilaisia keinoja osallistua ilmasto talkoisiin vapaaehtoisesti. Elinkaariarvio tarjoaa hyvän työkalun ympäristövaikutusten pienentämiseen. Menetelmän avulla yritys voi arvioida tuotteensa ympäristövaikutukset koko sen elinkaaren ajalta. Tämän jälkeen on helpompaa ryhtyä toimeen. Hyviä keinoja pienentää ympäristövaikutuksia ovat mm. päästöjen vähentäminen tuotannon energiatehokkuutta parantamalla sekä kuljetusten optimointi. Elinkaariarvio tarjoaa käyttökelpoisen kehityspolun tuotteen ympäristösuorituskyvyn jatkuvalle parantamiselle. TEKSTI Anna Virolainen KUVAT Shutterstock

14 14 PAINOVOIMAA MITÄ ILMASTONMUUTOS ON JO AIHEUTTANUT? On tosiasia, että maapallon ilmasto muuttuu ja että ihmisen toiminta nopeuttaa tätä muutosta. Ensimmäiset ilmaston lämpenemisen vaikutukset on jo dokumentoitu: Ikirouta ja jäätiköt sulavat. Sademäärät ovat selvästi lisääntyneet pohjoisilla maa-alueilla. Myös rankkasateiden määrä on lisääntynyt. Sahelin ja Välimeren alueet sekä eteläinen Afrikka ovat kärsineet ankarampia ja pidempiä kuivuuskausia kuin aiemmin. Valtameret ovat lämmenneet. Luonnonkatastrofit kuten hurrikaanit, kuivuuskaudet ja tulvat ovat lisääntyneet osittain ilmaston lämpenemisen vuoksi. 3 Kasvukaudet ovat pidentyneet pohjoisella pallonpuoliskolla. Kasvien ja eläinten elinpaikat ovat muuttuneet. Jotkut kasvi- ja eläinpopulaatiot ovat pienentyneet. Linnut pesivät aikaisemmin. 4

15 15 MITÄ TULEE VIELÄ TAPAHTUMAAN? Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevien ennusteiden tekeminen ei ole helppoa, sillä maapallon ekosysteemeihin vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Kaikki tulevaisuutta koskevat ennusteet ovat siis luonnollisesti epävarmoja. Muutokset tulevat joka tapauksessa olemaan niin merkittäviä, että niihin on järkevää varautua etukäteen. Näin muutoksiin liittyviä riskejä voidaan pienentää sekä voittaa aikaa niihin sopeutumiseen. Tämän hetkisen tiedon perusteella on syytä varautua ainakin seuraaviin mahdollisiin kehityssuuntiin: Valtamerien pinnan arvioidaan kohoavan cm vuoteen 2100 mennessä. Malaria, kolera ja muut vastaavat taudit tulevat todennäköisesti yleistymään. Monet ekosysteemit ovat vaarassa erityisesti rannikoilla, vuoristoissa ja napa-alueilla. Sadot pienenevät useimmilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Toisaalta satojen oletetaan kasvavan esimerkiksi Pohjois-Euroopassa. Kuivuus pahenee erityisesti Keski-Aasiassa, Välimeren alueella, Australiassa ja eteläisessä Afrikassa. Trooppiset hirmumyrskyt muuttuvat luultavasti nykyistä voimakkaammiksi. 3 Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen ja merijään ennustetaan vähenevän edelleen. Monet jäätiköt jatkavat sulamistaan, mikä nostaa merien pintaa. Tämä vaikuttaa rannikoiden, suistoalueiden ja alankojen asukkaiden elämään. Myös meriveden lämpölaajeneminen nostaa merien pintaa. Pohjois-Atlantilla vallitseva lämmin merivirta näyttäisi heikkenevän. Tällä ei kuitenkaan luultavasti ole merkitystä Pohjois-Euroopan lämpötiloihin, sillä lämpötilat nousevat kasvihuoneilmiön myötä. 4 LISÄÄ TIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA TIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA ENGLANNIKSI

16 16 PAINOVOIMAA

17 YMPÄRISTÖ METSÄNHOITO PAPERI KUSTANTAJA PAINAMINEN PAINOTUOTE LUKIJA KIERRÄTYS 17 TEKSTI Anna Virolainen KUVAT Shutterstock METSILLÄ ON TÄRKEÄ ROOLI ILMASTON- MUUTOKSESSA Maailman metsiin ja puusta valmistettuihin tuotteisiin on varastoitunut valtava määrä hiiltä. Metsien talouskäyttö ei uhkaa tämän hiilivaraston olemassaoloa, vaan kestävällä metsänhoidolla voidaan säilyttää ja jopa lisätä maapallon hiilinieluja. ELÄMÄ MAAPALLOLLA PERUSTUU HIILEN KIERTOON Hiiltä esiintyy kaikkialla, missä on elämää ja orgaanisia yhdisteitä. Hiili kiertää ilmakehän, vesistöjen, maaperän sekä kasvi- ja eläinkunnan välillä. Hiilen kiertokulku on yksi keskeisimmistä luonnossa tapahtuvista kiertokuluista veden kierron ohella. Hiiltä on varastoituneena maapallon eri lähteisiin. Sitä on liuenneena valtameriin, elävien ja kuolleiden eläinten ja kasvien muodostamassa biomassassa, hiilidioksidina ilmakehässä sekä maaperän mineraaleissa. Yhteyttäessään kasvit ja vihreät levät muuttavat vettä ja ilmassa olevaa hiilidioksidia auringon säteilyenergian avulla sokeriksi ja hapeksi. Yhteyttäminen eli fotosynteesi on elinehto kaikelle elämälle maapallolla. Vain vihreät kasvit ja vihreät levät voivat yhteyttää, sillä fotosynteesiin tarvitaan lehtivihreää eli klorofylliä. METSÄT OVAT HIILINIELUJA Puu kasvaa yhteyttämällä. Yhden kuutiometrin kasvuun puu tarvitsee keskimäärin yhden tonnin hiilidioksidia ilmakehästä. Samalla ilmakehään vapautuu 0,7 tonnia happea 5. Paitsi puihin hiilidioksidia on metsässä sitoutunut myös aluskasvillisuuteen, lahopuuhun ja maannokseen. Euroopan metsiin on varastoitunut noin miljoonaa tonnia hiiltä, ja määrä kasvaa joka vuosi noin 115,83 miljoonalla tonnilla. Venäjän metsien hiilivarojen on puolestaan arvioitu olevan peräti miljoonan tonnin suuruiset, ja ne lisääntyvät noin 440 miljoonalla tonnilla vuosittain 6. PUUTUOTTEET OVAT HIILIVARASTOJA Paitsi metsät myös puusta valmistetut tuotteet ovat merkittäviä hiilivarastoja. Hiili on sitoutunut puutuotteeseen koko tuotteen eliniän ajan, kunnes se puu materiaalin lahotessa tai palaessa palautuu takaisin ilmakehään. Puusta valmistetuilla tuotteilla on siis tärkeä merkitys metsien hiilinielujen vaikutusten tehostajana, sillä niiden ansiosta metsiin sitoutunut hiilidioksidi pysyy pidempään poissa ilmakehästä. Toinen puun käytön positiivinen ilmastovaikutus tulee esiin silloin, kun uusiutuvalla ja hiilineutraalilla puumateriaalilla korvataan uusiutumattomia materiaaleja. Tätä kutsutaan puun substituutiovaikutukseksi. Monissa tapauksissa puumateriaali on ilmastoystävällisempi materiaalivaihtoehto kuin esimerkiksi teräs, alumiini, betoni tai muovi, joiden valmistus vaatii runsaasti energiaa. Puun jalostaminen on yleensä energiatehokasta verrattuna moniin muihin materiaaleihin. Lisäksi puun jalostuksessa käytettävä energia on suurelta osin bioenergiaa, jota syntyy teollisuuden omassa prosessissa.

18 18 PAINOVOIMAA PAPERIN TUOTTAMINEN EI AIHEUTA METSIEN HÄVIÄMISTÄ Suurin osa eli 53 % maapallolla hakatusta puusta käytetään kotitalouksien energian tuotantoon. Sahateollisuus käyttää 28 % hakatusta puusta ja paperiteollisuus 11 % 7. Trooppinen ja subtrooppinen metsä ala kutistuu syistä, jotka liitty vät väestönkasvuun, köyhyyteen ja elinkeinorakenteen ongelmiin. Sen sijaan Euroo passa metsäalue on kasvanut 13 mil joonalla hehtaarilla viimeisten 15 vuoden aikana. Ainoastaan kaksi kolmasosaa Euroopan vuotuisesta metsien kasvusta hakataan 8. Kestävän metsänhoidon periaatteilla on ollut suuri vaikutus metsäalueen kasvuun Euroopassa 8. Näyttääkin siltä, että siellä, missä puuta käytetään, metsiä hoidetaan paremmin ja ne myös kasvavat nopeammin. Kun puuta käytetään, metsillä on taloudellinen arvo, mikä puolestaan kannustaa pitämään niistä hyvää huolta. Kestävän metsätalouden edistäminen on erittäin tärkeää. Metsäsertifikaatti on kuluttajan kannalta paras tae siitä, että puutuotteen raaka-aine on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. TIIVISTELMÄ Metsät ovat maailman hiilinieluja ja puutuotteet hyviä hiilivarastoja. Euroopassa metsäala kasvaa, mutta trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla metsät uhkaavat vähetä. Suurin osa maapallolla hakatusta puusta käytetään kotitalouksien energian tuotantoon. Puun käyttö antaa metsille taloudellista arvoa, minkä vuoksi niitä hoide taan paremmin ja ne kasvavat enemmän. LISÄÄ TIETOA METSIEN ILMASTO- VAIKUTUKSESTA: Toimi ilmaston puolesta: Käytä puuta (2010) -kirja ladattavissa osoitteesta www. foresteurope.org

19 YMPÄRISTÖ METSÄNHOITO PAPERI KUSTANTAJA PAINAMINEN PAINOTUOTE LUKIJA KIERRÄTYS 19

20 20 PAINOVOIMAA SUOMI ON KESTÄVÄN Suomessa metsiä hoidetaan kestävästi. Meillä puusto kasvaa lisääntyneestä puunkäytöstä huolimatta. Metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtivat metsälaki ja luonnonsuojelulaki, metsäsertifikaatit sekä talousmetsien luonnonhoito. MITÄ KESTÄVÄ METSÄNHOITO TARKOITTAA? Metsillä on monta tehtävää. Ne toimivat muun muassa hiilinieluina ja biodiversiteettipankkeina, luovat työpaikkoja, tuovat toimeentuloa metsänomistajille, tarjoavat virkistysmahdollisuuksia kaikille kansalaisille sekä tuottavat puuta ja ravintoa. Metsät ovat tärkeä osa suomalaista kansallisidentiteettiä. Kestävä metsänhoito ottaa huomioon kaikki edellä luetellut metsän tarjoamat palvelut. Kestävällä metsänhoidolla tarkoitetaan sitä, että metsien hoidossa otetaan huomioon ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Kestävä metsänhoito siis käsittelee metsiä tavalla, joka paitsi luo työpaikkoja ja toimeentuloa myös säilyttää luonnon monimuotoisuuden. Kestävällä metsänhoidolla varmistetaan lisäksi, että tulevaisuuden sukupolvet voivat nauttia metsien tuottamista palveluista siinä missä mekin. LAINSÄÄDÄNTÖ ASETTAA VÄHIM- MÄISVAATIMUKSET KESTÄVÄLLE METSÄNHOIDOLLE Metsälaki on tärkein metsänhoitoa sääntelevä lakimme. Laki kieltää metsien hävittämisen, ja se koskee kaikkia metsänomistajia, niin yksityisiä henkilöitä, yrityksiä kuin julkisia laitoksiakin. Metsälaki kieltää kasvavien metsien liian voimakkaat hakkuut sekä niiden uudistamisen liian varhaisessa vaiheessa. Myöskään kasvatus- ja harvennushakkuiden yhteydessä puustoa ei saa harventaa liian voimakkaasti. Lisäksi laki velvoittaa uudistushakkuun jälkeen varmistamaan, että tilalle kasvaa uusi elinkykyinen taimikko. Uudistushakkuiden yhteydessä hakkuualoille on aina jätettävä tietty määrä lahopuita sekä elävää puustoa säästöpuiksi. Metsälaki rajoittaa lisäksi tärkeiden elinympäristöjen, kuten rehevien lehtolaikkujen, pienten soiden tai metsäpurojen lähistöjen käsittelyä. Vaihtelevat elinympäristöt monipuolistavat uudistetun metsän rakennetta ja tarjoavat monille eläin- ja kasvilajeille ravintoa ja suojaa 9. Metsälain lisäksi on useita muitakin lakeja, jotka vaikuttavat metsiin ja niiden käyttöön. Näitä ovat mm. luonnonsuojelu-, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä lait metsien hyönteis- ja sienituhoista ja yksityisistä teistä. SUOMEN METSIEN YHDEN TUNNIN KASVUSTA SAISI KASATTUA JALKA- PALLO KENTÄN KOKOISELLE ALUEELLE PUOLENTOISTA METRIN KORKUISEN PUUPINON.

21 21 METSÄTALOUDEN MALLIMAA TEKSTI Anna Virolainen KUVA Shutterstock MONIMUOTOISUUTTA SUOJELLAAN MYÖS VAPAAEHTOISIN TOIMIN Metsien sertifioiminen on metsänomistajalle hyvä tapa vaalia vapaaehtoisesti omistamiensa metsien monimuotoisuutta ja osoittaa se myös muille. Sertifioinnin asettamat kriteerit ovat astetta tiukemmat kuin mihin metsälaki velvoittaa. Sertifiointi varmistaa, että metsäaluetta hoidetaan metsäsertifikaatin asettamien kriteerien mukaisesti ja että raaka-aineen alkuperää seurataan metsästä aina valmiiksi tuotteeksi asti. Nykyisin yli 95 prosenttia Suomen talouskäytössä olevasta metsäalasta on metsäsertifioinnin piirissä. Yleisin Suomessa käytetty metsäsertifikaatti on PEFC, mutta FSC-sertifiointi tulee uusien kriteerien myötä lisääntymään 10. Sertifioinnin lisäksi metsänomistajalla on myös muita vapaaehtoisia keinoja metsän monimuotoisuuden turvaamiseksi. Metsänomistaja voi esimerkiksi oma-aloitteisesti jättää hakkuualueille vaadittua enemmän säästö- ja lahopuita. Myös vapaaehtoisten suojelualueiden perustaminen on mahdollista. METSO-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman avulla yksityiset metsänomistajat voivat vapaaehtoisesti suojella metsänsä monimuotoisuutta. KESTÄVÄ METSÄNHOITO PITÄÄ KAIKKI OSAPUOLET TYYTYVÄISINÄ Tehokas metsien käyttö ei siis välttämättä vaaranna metsiä tai niiden monimuotoisuutta. Hyvä osoitus tästä on muun muassa se, että lisääntyvästä puunkäytöstä huolimatta puusto on kasvanut Suomessa viime vuosien aikana. Suuri kiitos tästä kuuluu kestävästi toteutetulle metsänhoidolle. Myös suojelualueiden määrä on meillä kasvanut jatkuvasti. Kestävästi hoidetut metsät ovat kaikkien etu niin kansalaisten kuin teollisuudenkin, nyt ja tulevaisuudessa. TIIVISTELMÄ Kestävä metsänhoito ottaa huomioon ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Lainsäädäntö asettaa vähimmäisvaatimukset kestävälle metsänhoidolle. Metsäsertifiointi on yleisin vapaaehtoinen kestävän metsänhoidon väline. Suomessa yli 95 % talouskäytössä olevista metsistä on metsäsertifi oinnin piirissä. Puu on uusiutuva raaka-aine. LISÄÄ METSÄTIETOA:

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Fredrik Blomfelt, Metsäteollisuus ry Bioenergian sääntelyn monet ulottuvuudet seminaari, 11.4.2014 Uusiutuva raaka-aine,

Lisätiedot

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/ PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01 PEFC lyhyesti Kuva: Scandinavian StockPhoto/gunnar3000 PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on kansainvälinen

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Metsäsertifiointi osoitus metsänhoidon kestävyydestä ja puun alkuperästä

Metsäsertifiointi osoitus metsänhoidon kestävyydestä ja puun alkuperästä Metsäsertifiointi osoitus metsänhoidon kestävyydestä ja puun alkuperästä 25.9.2013 Päättäjien Metsäakatemia Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Metsäsertifiointimerkit ovat ympäristömerkkejä

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sitoumukset ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä

Metsäteollisuuden sitoumukset ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä Metsäteollisuuden sitoumukset ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä 1 vastuullisuus edellyttää tekoja 2 etsäteollisuus on aktiivisesti kehittänyt toimintaansa ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Viestintäalan ympäristölinjaus

Viestintäalan ympäristölinjaus Viestintäalan ympäristölinjaus Matkalla kestävämpään 24.8.2010 1 Ympäristölinjaus-projekti Projektin ohjausryhmä VKL:n strategia- ja tulevaisuusryhmä Projektin johtoryhmä Jukka Ottela, ESA Tarja Kyllönen,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla Uusinta uutta puusta ja metsästä Metlan Itä-Suomen kevätmetsäpäivä 28.4.2009 Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos (Metla),

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Timo Soininen Pääarvioija, Tuotepäällikkö FSC CoC 1 Julkinen Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus Esittely Timo Soininen Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä 10.10.2012 Tornio www.outokumpu.com FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Shape Media

Tapaustutkimus: Shape Media 28.3.214 Tapaustutkimus: Shape Media Maija Federley, Minna Nors, Hanna Pihkola & Katri Behm Kestäviä palveluita käyttäjäymmärrykseen perustuen Mistä aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuusstrategian esittely

Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuusstrategian esittely Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuusstrategian esittely Ympäristö-/projektipäällikkö Fredrik Blomfelt, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus ry:n jäsenseminaari 2 Metsäteollisuuden ympäristö- ja

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

PankaBrite. Korsnäs Carry (Frövi carry)

PankaBrite. Korsnäs Carry (Frövi carry) AKKAUSKARTONGIT ankabrite äällystetty hiokkeellinen taivekartonki. Simcote Vahvasti päällystetty hiokkeellinen taivekartonki. rintline Kierrätyskuiturunkoinen kartonki. Korsnäs Carry (Frövi carry) Korkealuokkainen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TULEVAISUUDEN TUOTTEITA Kun on kyse tekniikan valinnasta, tiedämme, että yritykset korostavat luotettavuutta ja ympäristövaikutuksia. Siksi keskitymme tuotteiden

Lisätiedot

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin

Lisätiedot

Kestävä metsätalous. ja metsäsertifiointi. Kaikki puu ei ole samanlaista PEFC/

Kestävä metsätalous. ja metsäsertifiointi. Kaikki puu ei ole samanlaista PEFC/ Kestävä metsätalous ja metsäsertifiointi Kaikki puu ei ole samanlaista PEFC/02-1-01 Haaste Kasvava osa kuluttajista etsii vakuutta siitä, että yritysten liiketoiminta ei vaaranna ympäristöä. Organisaatiot

Lisätiedot

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team. Metsähiilen monet mahdollisuudet Frank Berninger Based on discussion with the HENVI team Esitelmän tarkoitus Herättää keskustelua enemmän kuin esittää ratkaisuja Rohkeita ideoita enemmän kuin ratkaisuja

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Mitä metsä kestää? Annukka Valkeapää Metsäasiantuntija WWF Suomi

NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Mitä metsä kestää? Annukka Valkeapää Metsäasiantuntija WWF Suomi NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF Mitä metsä kestää? 28.9.2016 Annukka Valkeapää Metsäasiantuntija WWF Suomi Bioenergian rajallinen rooli Kulutustaso maailmanlaajuisesti Suomalaisen metsäluonnon tila

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot