Viisi vuosikymmentä koulukuvia s. 4
|
|
- Satu Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUKEMISTA OPETTAJILLE Viisi vuosikymmentä koulukuvia s. 4 Kuvassa koko koulu s. 6 Lukio, joka lentää... s. 8 Yhtenäiskoulu torjuu syrjäytymistä s. 10 Etsimessä suuria villejä eläimiä s. 3
2 Pääkirjoitus Päiväkodin automatolta lukion rentoihin koulukuvaushetkiin Silloin kun päiväkodissa oli odotettu kuvauspäivä, silloin kun leikkinurkkauksesta oli taiottu jännittävä valokuvausnurkkaus, silloin kun hymyiltiin kuvissa vapautuneesti automatolla istuen, ei paljoa jännitetty. Korkeintaan sitä, miksi kuvaaja tällä kertaa kutakin kutsuisi. Olin Karoliina-täti, enkä päässyt Mika Häkkisen viereen istumaan. Yhtenä pisimmistä olin lähes aina tietenkin takarivissä. Äidin valitsema paita yllä, jossa oli kimaltelevia vaaleanpunaisia perhosia ja äidin kampaamat hiukset. Ala-asteella alettiin jo miettiä, miltä näyttää valokuvassa. Millaisen ilmeen ottaisin? Vaihteeksi vakavan, vienon hymyn ilman hampaita, vaiko leveän, perinteisen pepsodent-hammashymyn? Sillä kertaa valitsin vienon hymyn ilman hampaita, josta sitten kuvaustilanteessa tulikin pepsodent-hymy ilman hampaita, joka ei ollut luonnollista. Liian suunniteltua siis. Huomasinpahan ainakin, mikä ei toimi. Ja se pätee edelleenkin. Joku ottaa kaveriporukassa kameran esille, kunnon pepsodent-vaihde päälle. Yläasteella alkoikin sitten se loputon koulukuvauksen jännittäminen. Onnistunko luokkakuvassa, sehän menee kaikkien koteihin! Nyt kun myöhemmin ajattelee, niin millainen olisi pahimmillaan epäonnistunut koulukuva? Sellainen, jossa haukottelee suu valtamerenkokoisena? Nämä ihmisethän on koulutettu ottamaan hyviä kuvia, eikä vielä koskaan ole pamahtanut postiluukusta luokkakuvaa, jossa jollakin olisi paita väärinpäin tai suu haukotuksessa. Lukiossa luokkakuvan otto on ihan rentoa, kiireetöntä ja leppoista. Vaikka eri kouluasteiden kuvaushetket suuresti eroavatkin toisistaan, aina on ollut yhtä tärkeää saada luokkakuva, jossa ovat kaikki, koko luokka, ja lisäksi itsestään perinteinen tarrakuva. Jos ei muualle, niin vanhempien lompakoihin ainakin. Olen myös kerännyt (tai siis perheeni on kerännyt) peruskoulun ajalta jokaisesta eri koulukuvastani kuvat kehykseen, jossa on yhdeksän aukkoa, tilaa jokaisen vuoden koulukuvalle, tilaa jokaiselle kouluvuodelle iloineen ja suruineen. Aina ykkösluokasta, jolloin oli mekko päällä ja saparot hiuksissa aina ysiluokkaan saakka. Niitä onkin kiva sitten vertailla vanhempana. Paras koulukuva tulee kuitenkin aina olemaan nelosluokan mahdollisesti täydellinen kuva (punaisessa paidassa ja hiukset ponnarilla on helppo hymyillä), ja huonoin pepsodentsuu-kiinni-ilme-kuvani. Karoliina Seppälä Kannen kuva Pauli Juppi. 2 KUVAJAINEN Kuvajainen Julkaisija KuvaSeppälä-yhtiöt Oy, Päätoimittaja Heikki Seppälä, heikki.seppala@ koulukuvat.com Toimitusneuvosto Jari Lintala, Krister Löfroth, Milla Anttila ja Martti Anttila Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Elettaria, elettaria@elettaria.fi Kirjapaino Viestipaino Oy Lehden tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute toimitukselle osoitteeseen posti@koulukuvat.com Seuraava lehti ilmestyy elokuussa KuvaSeppälä-yhtiöt Oy, Vasaratie 2, Vaasa, puh
3 Etsimessä suuria villejä eläimiä Studio- ja koulukuvien vastapainoksi valokuvaaja Pauli Juppi haluaa suuria ja villejä haasteita. Sellaisia ovat muun muassa leijonat, apinat, sarvikuonot, kirahvit ja norsut omassa elinympäristössään. Kuvausmatkoilleen Afrikkaan Juppi ei koskaan ole epäröinyt lähteä yksin, vaikka maa ei aina ole se kaikkein turvallisin yksinäiselle valkoiselle miehelle. Kuvauskokemukset Keniassa Masai Maran luonnonpuistossa ovat kuitenkin olleet niin vaikuttavia, että hän haluaa jakaa ne valokuvauksesta kiinnostuneiden kanssa. Juppi aikookin järjestää ensi kesänä kuvausmatkoja Keniaan. Kuvausmatkalle voi lähteä periaatteessa kuka hyvänsä valokuvauksesta kiinnostunut. Kyseessä ei kuitenkaan ole tyypillinen turisteille järjestettävä safarimatka, joten matkalle lähtijän motivaation, kunnon ja asenteen on oltava kohdallaan. Matkoilla keskitytään kuvaamiseen. Itse toimin valokuvausoppaana, Pauli Juppi sanoo. Pauli Juppi aloitti ammattikuvaajan uransa opiskelemalla Visuaaliviestinnän Instituutissa. Samaan aikaan vuonna 2007 hän hakeutui myös Seppälän Koulukuvien valokuvaajakoulutukseen ja perusti oman valokuvastudio Helmikuvan Järvenpäähän. Ahkeralle miehelle monen asian yhtäaikainen tekeminen ei ole koskaan ollut ongelma. Jouduin jo koulupoikana sellaiseen positiiviseen työn kierteeseen. Tein töitä saadakseni kuvauskalustoa ja tietokoneita, joilla saatoin tehdä töitä. Yhtenä päivänä vuonna 2005 huomasin, että minulla on kamera ja rahaa ja kaikki Järvenpään oravat on jo kuvattu. Luin lehdestä valokuvaajista, jotka kävivät kuvaamassa isoja eläimiä Afrikassa ja päätin, että minä myös, Juppi kertoo. Kun en saanut ketään kaverikseni, lähdin yksin. Se oli aika hurja, mutta opettavainen kokemus. Sen jälkeen on tullut lisää kuvausmatkoja. Tavoitteenani on antaa mahdollisimman monelle ihmiselle tilaisuus kokea ja kuvata pala maapallomme villeintä luontoa. Isojen eläinten kuvaaminen luonnon tilassa on todella kiehtovaa, Juppi sanoo. Mutta ei hänestä studio- tai koulukuvauskaan tylsää ole. Ei todellakaan. Lukiolaisten kanssa on omat hauskat juttunsa ja pienten lasten kanssa saa hassutella. En keksi toista työtä, jossa saisi nauraa yhtä paljon, Juppi hymyilee. Pauli Juppi julkaisee blogia internetissä osoitteessa pauliafrikkaan.blogspot.com. Kannattaa kurkistaa, jos kuvausmatka Afrikkaan kiinnostaa. KUVAJAINEN 3
4 Luonnossa liikkuminen pitää mielen virkeänä. Se on hyvä tapa rentoutua ja mainio vastapaino yrittäjän arjelle. Viisi vuosikymmentä koulukuvia Moni haaveilee rakkaan harrastuksensa muuttamisesta ammatiksi, mutta ei koskaan kykene toteuttamaan haavettaan. Ja sitten on niitä, joiden harrastus muuttuu ammatiksi, vaikka ei pitänyt. Näin kävi 50 vuotta sitten Heikki Seppälälle. Pikkupoikana Heikki Seppälän tulevaisuuden suunnitelmat olivat selvät. Hänestä tulisi biologi. Koulussa hän ei kovin hyvin viihtynyt, mutta sitäkin paremmin luonnossa lintuja kuvaamassa. Oppikoulua hän jaksoi käydä neljä vuotta. Keväisin noin joka toinen päivä. En oikein jaksanut keskittyä koulunkäyntiin, kun oli niin kova palo päästä luontoa kuvaamaan. Tuli lintsattua, Seppälä tunnustaa. Kauppaopistoon hän kuitenkin onnistui pääsemään. Kauppaopistossa Seppälälle valkeni liikeelämän perusteet ja se, että omaa osaamistaan voi myydä. Hän onnistui hankkimaan silloisesta Opetuskuvakeskuksesta toimeksiannon käydä kuvaamassa Eiffeltorni ja Hollannin juustomarkkinat ja muita mielenkiintoisia kohteita. Lähdin viideksi viikoksi peukalokyydillä kiertämään Eurooppaa. Menin Euroopan länsireunaa alas ja tulin itäreunaa ylös ja kuvasin kaikkea näkemääni. Olin 16-vuotias ja matkustin yksin, Seppälä muistelee. Koulukuvaaminen alkaa Koska kamerat ja filmit olivat kalliita, keksi Heikki Seppälä koulukaverinsa Eero Murtomäen kanssa, että he voisivat ottaa kauppaopistonsa luokkakuvat ja näin rahoittaa harrastustoimintaansa. Neuvottelu asiasta käytiin oppilaitoksen silloisen rehtorin Martti Ulkuniemen kanssa. Teimme tarjouksen, jonka Ulkuniemi pienen keskustelun jälkeen hyväksyi. Siitä alkoi koulukuvaaminen, sillä hankimme nopeasti myös muita kouluja asiakkaiksemme, Seppälä muistelee. Kuusitoistavuotias Seppälä asui kotona vanhempiensa luona, opiskeli ja valmisti kuvia omaan huoneeseensa rakentamassaan pimiössä. Eräänä päivänä liikevaihtoverotarkastajat tulivat meille kotiin mittailemaan pienen huoneeni neliöitä ja pimiön kokoa ja päättivät, että olen ammatinharjoittaja, koska minulla on kiinteä toimipaikka. Niin minusta tuli liikevaihtoverovelvollinen ja virallisesti yrittäjä vuonna Heikki Seppälä muutti pois kotoa ja alkoi elättää itseään valokuvaamalla jo ennen kuin sai kauppaopiston käytyä. Minulla oli hyvät välit kotiin. Viisi sisartani ja heidän poikakaverinsa pitivät huolen siitä, että vilskettä riitti. Halusin kuitenkin itsenäistyä, vaikka olin reippaasti alaikäinen. Itsenäistymisellä oli kuitenkin hintansa. Kuvasin päivät ja tein kuvia öisin. Ostin vanhan polkupyörän, jonka tarakalla kuljetin kalustoa. Pitempiä matkoja 4 KUVAJAINEN
5 Eräänä päivänä liikevaihtoverotarkastajat tulivat meille kotiin mittailemaan pienen huoneeni neliöitä ja pimiön kokoa ja päättivät, että olen ammatinharjoittaja, koska minulla on kiinteä toimipaikka. Niin minusta tuli liikevaihtoverovelvollinen ja virallisesti yrittäjä vuonna Heikki Seppälä sai armeija-aikanaan harvinaisen hihamerkin valokuvatessaan Puolustusvoimein Kuvakeskukselle. kuljin junalla ja postiautolla. Elämässäni ei oikeastaan ollut tuolloin muuta kuin kuvaaminen. Tein todella paljon töitä. Askel journalismin suuntaan Vaikka Heikki Seppälä teki kovasti töitä, oli opiskelijalla rahasta 60-luvun alussa ainainen pula. Niinpä hän päätti laajentaa toimintaansa ja ryhtyä lehtikuvaajaksi. Juna vei etelään, missä päättäväinen nuori mies onnistuikin saamaan töitä isoilta kustantamoilta. Tein töitä eri toimittajien kanssa. Niiltä ajoilta olisi tarinoita kerrottavaksi vaikka miten paljon. Kuvia myin muun muassa Suosikkiin, Viikkolehteen ja Tekniikan Maailmaan. Sain lehdiltä aikanaan suositukset, kun pyrin kuvaajaksi myös armeijaan. Koska valokuvaaminen oli ainut asia, mitä Heikki Seppälä halusi tehdä, oli selvää, että hän toivoi armeija-ajankin kuluvan kuvaamisen merkeissä. Hain Puolustusvoimien Kuvakeskukseen. Sinne otettiin vain yksi mies joka ikäluokasta, eikä minua heti onnistanut. Sain sinne kuitenkin myöhemmin siirron aliupseerikoulusta. Kuvakeskuksessa käytössäni oli hienot kamerat. Kiersin varuskunnissa ja kertausharjoituksissa kuvaamassa ja opin paljon uutta. Se oli mukavaa aikaa. Minulla on tästä tehtävästä harvinainen hihamerkki, Seppälä toteaa. Armeijan kuvausten ohella Heikki Seppälä ehti myös luontoon kuvaamaan. Vuonna 1966 Otava julkaisi hänen ja Eero Murtomäen kuvateoksen Suo elää. Minä en ole sen jälkeen kirjoja tehnyt, mutta Eero on sittemmin julkaissut parisenkymmentä upeaa kuvakirjaa, Seppälä toteaa. Toiminta laajenee Heikki Seppälä kuvasi kouluja ja toimi vuosikymmenet enemmän tai vähemmän yksinyrittäjänä. Meni parikymmentä vuotta ennen kuin palkkasin ensimmäisen kokopäiväisen työntekijän, Seppälä toteaa. Toimialalla alkoi vasta 80-luvulla tapahtua todellista liikehdintää. Valokuvausalan yrityksiä ostettiin ja myyntiin ja markkinoille tuli muitakin, pelkästään koulukuvauksiin erikoistuneita yrityksiä. Myös tuotevalikoimat alkoivat kysynnän myötä laajentua. Kun liiketoiminta alkoi kasvaa, osasi Heikki Seppälä rekrytoida osaavia ja työstään innostuneita ihmisiä yritykseensä niin kuvaajiksi kuin taloushallintoon, markkinointiin ja muihin keskeisiin tehtäviin. Suomen parhaat valokuvaajat tekevät mielellään koulukuvauksia juuri Seppälän Koulukuville, koska yrityksessä on tunnetusti hyvä työilmapiiri ja ajanmukainen kalusto. Esimiehenä annan alaisilleni sekä toimivaltaa että vastuuta. Johtajan täytyy luottaa alaisiinsa ja heidän osaamiseensa. Työyhteisömme on hyvin pitkälti itseohjautuva. Nykyään yritystoiminta on niin vaativaa, että sen hoitamiseen tarvitaan paljon asiantuntemusta ja kun sitä on taloon saatu, sille pitää myös antaa mahdollisuus tulla hyödynnetyksi, Heikki Seppälä toteaa. Vuonna 1992 Stig Söderudd ja Håkan Smedman pyysivät Heikki Seppälältä lupaa lähteä laajentamaan Seppälän koulukuvaustoimintaa Ruotsiin. Syntyi KuvaSeppälä-yhtiöiden tytäryhtiö Skolfoto Norden. Myöhemmin yrityskaupalla konserni laajeni myös Tallinnaan, missä koulukuvauksia hoitaa Pildikompanii OÜ. Lisäksi konserniin kuuluu Zoomi Kuvakauppa Oy. Viisi vuosikymmentä on vierähtänyt ja luonnossa liikkuminen on edelleen Heikki Seppälän intohimo. Minulla on nykyisen perheeni kanssa sellainen sopimus, että voin lähteä Lappin matkalle tai muulle luontoretkelle aina, kun siltä tuntuu ja tilanne sallii. Luonnossa liikkuminen pitää mielen virkeänä. Se on hyvä tapa rentoutua ja mainio vastapaino yrittäjän arjelle., Heikki Seppälä toteaa. KUVAJAINEN 5
6 Jukojärven ala-aste Kuvassa koko koulu Kai Stellberg tuli nuorena miehenä hoitamaan Keuruulle Asunnan pieneen kyläkouluun kuukauden mittaista viransijaisuutta. Työn kyläkoulussa piti olla pikavisiitti maaseudulle, mutta toisin kävi. 33 vuotta myöhemmin Stellberg työskentelee edelleen Keuruulla, nykyisin Jukojärven ala-asteen rehtorina. Kuvassa kaikki Jukojärven koulun 23 oppilasta. Aikuiset kuvassa vasemmalta: rehtori Kai Stellberg, keittäjä-siivooja-talonmies Raija Lahti, kiertävä englannin opettaja Tuula Parkkila sekä luokkien opettaja Nina Myllykangas. Kyläkoulut ovat monin paikoin varsin uhanalaisia, eikä uusia kyläkouluja maahamme juurikaan rakenneta. Monien mielestä pienet kyläkoulut joutaakin lopettaa. Jotkut taas näkevät kyläkoulujen lakkauttamisen viimeisenä kuoliniskuna elävälle maaseudulle. En ole koskaan opettanut isossa koulussa, joten en voi arvioida, onko opetuksen keskittämisestä isoihin yksiköihin pedagogista etua. Sen tiedän, että Suomessa on valtavan hyviä isoja kouluja, mutta itse puhun pienten kyläkoulujen puolesta, Kai Stellberg sanoo. Ja kun Stellberg puhuu kyläkoulujen puolesta, hän puhuu samalla myös maaseudulla asumisen ja yhteisöllisyyden puolesta. Toivon, että yhteiskunnan palvelut pidetään myös niiden suomalaisten ulottuvilla, jotka haluavat asua pellon pientareella tai järven rannassa. Kovin huolissaan Kai Stellberg ei oman 23 oppilaan koulunsa tulevaisuudesta ole. Kaupunginjohtaja on sanonut, että niin 6 KUVAJAINEN kauan kuin koulun oppilasmäärä alkaa kakkosella, koulu ei ole lopettamisuhan alainen, Stellberg sanoo. Sen sijaan melkoisia järjestelyjä koulun aloittamiselle viime syyslukukaudella aiheutti terveystarkastaja, joka antoi tunnin aikaa siirtää opetus toisiin tiloihin. Yli sata vuotta vanhassa Jukojärven koulurakennuksessa ilmeni tuolloin pahoja sisäilmaongelmia. Onneksi pääsimme evakkoon Jyväskylän aikuisopiston Keuruun yksikköön, missä toistaiseksi työskentelemme. Yksikön tiloissa aloitti vuoden vaihteessa myös yksi päiväkotiryhmä, joten taloon saatiin lisää lapsia. Käsittääkseni nämä tilat tulevat jatkossakin toimimaan Keuruun koulujen ja päiväkotien väistötiloina, Stellberg sanoo. Jukojärven koulurakennuksen tulevaisuus on vielä auki. Se joko kohdekorjataan, peruskorjataan tai tilalle rakennetaan kokonaan uusi rakennus. Toisinaan kuulee sanottavan, että pienellä koululla on pienet murheet ja isolla koululla isot murheet. Näin se ei kuitenkaan välttämättä mene. Eivät pienet koulut mitään lintukotoja ole. Kyläkoulun opettaja painii samojen ongelmien kanssa kuin kollegat isoissa kouluissa. Jos ongelmatilanteita tulee, ne ovat yleensä hankalia. Vuosien saatossa olen huomannut, että vanhemmat ovat siirtäneet kasvatustehtäväänsä televisiolle, peleille ja muille kontrolloimattomille tahoille. Tämän seurauksena on lapsia, joilla ei ole lainkaan käsitystä siitä, mitä toiselle saa sanoa ja tehdä. Onneksi kyläyhteisössä vanhempia on helppo lähestyä ja he myös näyttävät ottavan ongelmat vakavasti. Asiaa auttaa, että pienessä yhteisössä kaikki tuntevat toisensa, Stellberg pohtii. Yhdysluokka voi olla haaste Yksi kyläkouluihin liittyvä harhakäsitys on, että siellä opettajalla on enemmän aikaa yhtä oppilasta kohden. Silloin usein unohtuu, että yhdellä luokalla saattaa olla, kuten Kai Stellbergin 18 oppilaan
7 Yhdysluokan opettaminen saattaa olla nuorelle, kokemattomalle opettajalla aika kova haaste, mutta kokemuksen kertyessä se on mukavaa. ryhmässä on, koulun kaikki luokan oppilaat. En tiedä paljonko luokanopettajan koulutuksessa nykyään annetaan valmiuksia yhdysluokan opettamiseen, mutta epäilen, että ei paljoakaan. Yhdysluokan opettaminen saattaa olla nuorelle, kokemattomalle opettajalla aika kova haaste, mutta kokemuksen kertyessä se on mukavaa. Jukojärven ala-asteen luokkia opettaa Nina Myllykangas. Lisäksi apuna ovat kaksi kertaa viikossa englantia opettava Tuula Parkkila ja erityisopetusta kerran viikossa antava Sanna Vuolle-Apiala. Stellbergin mukaan kuitenkin aktiivisia kyläläisiä. Jotenkin tuntuu, että ihmiset eivät enää harrasta samalla tavalla oma-aloitteisesti kuin ennen. Kaiken pitää nykyään olla valmiiksi suunniteltua ja ohjattua. Mutta kun innostusta löytyy, ja kyllä sitä vielä löytyy, ovat meillä tilat kyläläisille tarjolla, Stellberg lupaa. Uinuva maaseutu? Kaupunkilaisten näkökulmasta maaseutu näyttäytyy usein erityisesti talviaikaan uinuvana ja virikkeettömänä ympäristönä. Noin asukkaan Keuruu on pinta-alaltaan Keski-Suomen toiseksi suurin kunta, joten tilaa asua ja elää riittää. Eikä aktiiviselta ihmiseltä tekeminenkään kesken lopu. Kai Stellbergiäkin on vuosien varrella pyydetty mukaan monenlaiseen toimintaan. Istutuksi on tullut niin kunnan vapaa-ajan- kuin nuorisolautakunnassakin. En kokenut kunnallispolitiikkaa kuitenkaan omakseni. Teen mieluummin vapaaehtoistyötä urheilun parissa, jolloin työ koituu suoraan nuorten hyväksi. Lajivalikoima on niin laaja, että siitä jokainen löytää varmasti omansa, Stellberg sanoo. Omaksi ja vaimonsa yhteiseksi harrastukseksi Stellberg mainitsee ratsastuksen. Perheemme neljästä lapsesta kaksi ratsasti ja sitä varten hankimme hevosen. Täällä maalla siihen on hyvät mahdollisuudet. Kun lapset sitten muuttivat omilleen, jäi hevonen minun ja vaimoni harrastukseksi. Tavoitteenani on oppia ratsastamaan kunnolla lännenratsastusta. Hevosesta se ei ainakaan jää kiinni. Suomenhevosemme Vetri on hypännyt SM-tasolla esteitä ja luonnettakin tarvittaessa löytyy, Stellberg toteaa. Niinpä. Jos joku on sitä mieltä, että maalla ei ole mukavaa ja kyläkoulut pitäisi keskittää suuriksi yksiköiksi taajamiin, ei siitä ainakaan Kai Stellbergin kanssa kannata lähteä kättä vääntämään. Koulu koko kylää varten Kyläkoulun roolin Kai Stellberg näkee kyläläisiä kokoavana ja yhteisöllisyyttä vahvistavana kohtaamispaikkana. Oma haaveeni on aina ollut, että kyläkoulu on tavallaan kylätalo, jonka tilat kyläläiset voivat ja saavat ottaa käyttöönsä. Koulussa on liikuntatilat ja käsityövälineistöä, mikä mahdollistaa monipuolisen vapaaajantoiminnan. Tilojen käyttö edellyttää Toivon, että yhteiskunnan palvelut pidetään myös niiden suomalaisten ulottuvilla, jotka haluavat asua pellon pientareella tai järven rannassa, sanoo Kai Stellberg. KUVAJAINEN 7
8 Lukio, joka lentää... Vääksyn Yhteiskoulun lukion ilmailulinja tarjoaa opiskelupaikan nuorelle, joka on kiinnostunut liikennelentäjän, sotilaslentäjän tai lennonjohtajan ammatista. Ilmailulukion ovea on kuitenkin turha lähteä kolkuttelemaan ilman hyvää koulumenestystä ja aitoa kiinnostusta ilmailua kohtaa. Vaikka tässä virtuaalisessa ilmailukoulutuksessa kiinnitetäänkin huomiota mahdollisimman oikeisiin metodeihin ja teoriatietoihin, on perimmäinen tarkoitus tuoda opiskelijalle esille, minkälaisia valmiuksia ja asenteita koulutus ja työ tulevat edellyttämään, Risto Pykälä sanoo. Vuonna 2006 toimintansa aloittaneelle Vääksyn Yhteiskoulun lukion ilmailulinjalle oli keväällä 2011 paljon hakijoita. Tieto uuden ilmailulukion olemassaolosta oli saavuttanut niin opinto-ohjaajat kuin ilmailusta kiinnostuneet nuoret. Ilmailulinjalle hakeneista hiukan alle kuusikymmentä koulumenestyskriteerit täyttävää nuorta kutsuttiin haastatteluun. Haastattelijoina toimivat lukion rehtori Jarkko Koponen, opintoohjaaja Pirjo Ala-Hemmilä ja ilmailuopettaja, Risto Pykälä. Haastatteluilla mitattiin oppilaan ilmailun ja lukio-opiskelun motiivia. Haastattelun ilmailuosio rakentui ilmailun ammatillisessa koulutuksessa käytettävään haastattelurunkoon. Opiskelupaikan sai 22 nuorta. Vaikka ilmailulukion oppilaat tähtäävän ilmailualan ammatteihin, ei opiskelu Vääksyn lukion ilmailulinjalla suinkaan ole pelkkää lentämistä. Pidämme hyvän 8 KUVAJAINEN kokonaismenestyksen turvaamista opiskelijoille tärkeänä, Risto Pykälä painottaa. Ilmailu ja lentäminen on kuitenkin ilmailulinjan oppilaiden yhteinen juttu, joka tekee ryhmästä varsin homogeenisen. Yhteenkuuluvuuden tunnetta lisää myös se, että 85 prosenttia linjan opiskelijoista on ulkopaikkakuntalaisia. Kotoa muutto ja lukio-opintojen aloittaminen ilman vanhempien läsnäoloa vieraalla paikkakunnalla ei näitä nuoria kuitenkaan näytä haittaavan. Vääksyn Yhteiskoulun lukiossa ilmailuoppiaineen toteutuksesta ja sisältöjen sekä opetusjärjestelyiden kehittämisestä vastaa Päijät-Hämeen Ilmailuyhdistys. Ilmailuun liittyvien kurssien rakenne perustuu paljolti tiedon soveltamisen kautta oppimiseen. Tavallaan lennetään ensin virtuaalilupakirjaa, jonka jälkeen siirrytään virtuaaliseen ammatilliseen ilmailukoulutukseen ja lopuksi ammattiin. Vierailu oppitunnilla osoittaa, että tarvittavaa asennetta opiskelijoilla on. Lentäminen virtuaalisessa ilmatilassa otetaan yhtä vakavasti, kuin jos oltaisiin oikeasti ilmassa. Vaikka ohjaamoissa on syksyllä ilmailuopintonsa aloittaneita nuoria ja kiusaus pieneen hullutteluun luulisi olevan suuri, tunnelma on yksinomaan asiallinen ja keskittynyt. Tänne on tultu opiskelemaan ilmailua tosissaan. Monet ilmailulukiolaiset suorittavat lukioaikanaan myös omakustanteisena opiskeluna lupakirjaan johtavan UPL- tai PPL(A) -lento-osan ja tähtäävät tosissaan ilmailu-uralle. Ammatti selvillä jo päiväkoti-ikäisenä Daniela Nittoli on yksi Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulukion abiturienteista. Hän kertoo ilmoittaneensa jo päiväkodissa, että hänestä tulee lentäjä. Tietenkään kukaan ei moista silloin ottanut vakavissaan, mutta kun Daniela sitten pyrki il-
9 Syksyllä 2011 Vääksyn Yhteiskoulun lukion ilmailulinjalla aloitti 22 opiskelijaa, joista kuvassa kaksikymmentä. Takarivissä oikealla ilmailuopettaja Risto Pykälä. Tämä lukio on ollut kymmenenmiljoonaa kertaan parempi kuin odotin. mailulukioon, vanhemmat olivat valmiita tukemaan tytärtään. Tämä lukio on ollut kymmenenmiljoonaa kertaan parempi kuin odotin. Tämä on ihan huippuhyvä, Daniela ylistää. Lukion jälkeen aion pyrkiä Suomen Ilmailuopistoon Poriin. Tosin sinne on seuraavan kerran haku vasta 2013, joten tiedossa taitaa olla välivuosi. Muitakin vaihtoehtoja toki on olemassa, Daniela pohtii. Yhtä innostuneesti opintoihinsa suhtautuu myös Kim Tuominen, joka kertoo jo pikkupoikana kiinnostuneensa lentokoneista. Opiskelu ilmailulukiossa on vastannut odotuksiani. Suoritan opintojen ohella lentolupakirjaa ja tähtään lentäjän ammattiin. En voisi kuvitellakaan olevani muualla kuin täällä, Kim vakuuttaa. Kaikistako lentäjiä? Mutta tuleeko kaikista ilmailulinjan käyneistä nuorista tulevaisuudessa lentäjiä? Ilmailulinjan päätähtäin on asetettu liikennelentäjän, lennonjohtajan ja sotilaslentäjän ammatilliseen koulutukseen, mutta on aivan selvää, että nämä ammatilliset haaveet eivät kaikkien kohdalla syystä tai toisesta toteudu. Heille ammatillisessa mielessä esimerkiksi harrastelentämisen alue on varteenotettava vaihtoehto. Osin tähän liittyen on lukion kursseina lupakirjan lentäneille rakennettu koulutusputki suoraan ULlennonopettajaksi, Risto Pykälä kertoo. Koulutusputki tarkoittaa lupakirjan suorittamisen jälkeistä koulutuksella tuettua lentämistä tiiviillä aikataululla. Käytännössä opettajaksi valmistuu kahden vuoden minimiajassa. Opiskelija ehtii siis parhaimmillaan lukioaikanaan valmistua lennonopettajaksi. Niille, joista ei syystä tai toisesta tule ilmailualan ammattilaisia, lukio tarjoaa erinomaiset valmiudet ilmailuharrastukselle. Ohjaamosimulaattorissa kuin oikeassa ohjaamossa Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulukio sai viime syksynä käyttöönsä ohjaamosimulaattorin. Se antaa opiskelijoille todellista lentämisen tunnetta. Ohjaamo ja sen äänimaailma vastaavat erittäin suuressa määrin todellisuutta. Ohjaamosimulaattori palvelee nimenomaan lukion kursseina tapahtuvan lennonopetuksen perus- ja jatkokoulutusta. Ohjaamosimulaattorissa saa aidon tuntuman lentämiseen, Risto Pykälä sanoo. Daniela Nittoli ja Kim Tuominen tietävät, mitä tahtovat. Pääsy Vääksyn Yhteiskoulun lukion ilmailulinjalle siivittää tietä lentäjän ammattiin. KUVAJAINEN 9
10 Suomen yhtenäiskouluverkosto ry:n puheenjohtaja uskoo YHTENÄISKOULU TORJUU SYRJÄYTYMISTÄ Kun rehtori Kimmo Tanttu viisitoista vuotta sitten alkoi työstää Anttolan koulusta yhtenäiskoulua, yhtenäiskouluja oli Suomessa entuudestaan muutamia. Monessa mielessä uraauurtavaa työtä yhtenäiskoulujen puolesta tehnyt Tanttu on hyvillään, että nyt yhtenäiskouluja on Suomessa jo yli 900 ja uusia tulee lähes viikoittain. Kävimme kysymässä Tantulta, mikä tekee yhtenäiskoulusta hyvän oppimisympäristön. Viime elokuusta lähtien Mäntyharjun Yhtenäiskoulun rehtorina toiminut Kimmo Tanttu on Suomen yhtenäiskouluverkosto ry:n puheenjohtaja. Verkosto syntyi, kun hän ja rehtori Pekka Ojanen kutsuivat Opettaja-lehden välityksellä yhtenäiskouluväkeä Educa-messujen yhteyteen järjestettyyn tapaamiseen vuonna Yhtenäiskouluverkosto luotiin tukemaan kouluja, lisäämään yhteistyötä, edesauttamaan yhtenäiskoulujen syntymistä ja vaikuttamaan yhtenäiskoulujen olosuhteisiin aikana, jolloin ajatus ala- ja yläkoulun yhdistämisestä toiminnalliseksi ja hallinnolliseksi yksiköksi oli vielä uusi. Tavatessamme Kimmo Tanttu istuu työhuoneessaan, joka sijaitsee Mäntyharjun Yhtenäiskoulun 450 oppilaan upouudessa, nimenomaan yhtenäis- 10 KUVAJAINEN
11 kouluksi suunnitellussa koulurakennuksessa. Täällä hän soveltaa nyt vuosien kokemuksella yhtenäiskouluajatusta. Yhtenäiskoulu kerää saman katon alle eskari-9.-luokkalaiset. Se takaa tasaisen koulutien lapsuudesta joskus vähän vaikean murkkuiän kautta kohti jatkoopintoja, Tanttu sanoo. Tutkimusten mukaan 6. ja 7. luokan raja uhkaa syrjäyttää lapsia. Ensin ollaan kuusi vuotta alakoulussa kuin lintukodossa tutun luokanopettajan turvallisessa opetuksessa. Sitten murrosiän kynnyksellä, kun nuoren elämässä on paljon uusia, hämmentäviäkin asioita, hypätään järjestelmään, jossa joka ikinen tunti on eri opettaja, jokaisella opettajalla on omat pelisääntönsä, eikä mikään ole kuten ennen. Sopeutuminen ei välttämättä onnistu kaikilta. Yhtenäiskoulussa tällaista vaikeaa tilannetta ei tule, sillä sekä oppilaat että opettajat tulevat toisilleen tutuksi vuosien varrella, kun toimitaan yhdessä. Anttolassa järjestin opetuksen siten, että joka ikinen alakoulun luokanopettaja opetti myös yläkoulussa ja jokainen aineopettaja opetti vastaavasti alakoulussa. Se oli sataprosenttista ristiin menoa ja harvinaista Suomessa, mutta se toimi. Siinä oikeastaan kiteytyy yhtenäiskoulun idea. Ei synny mitään korkeita kynnyksiä siirtyä opinnoissa luokalta toiselle, kun kaikki ovat tuttuja keskenään, Tanttu pohtii. Pienet rauhoittavat isoja Niitä, jotka pelkäävät isompien lasten olevan pienemmilleen huonona esimerkkinä tai kiusaavan, Kimmo Tantulla on rauhoittavia uutisia. Isot eivät ole huonoja esimerkkejä pienemmilleen. Olemme rakentaneet kummisysteemin, jossa kuudesluokkalainen on kummina esikoululaiselle, seitsemäsluokkalainen ekaluokkalaiselle ja niin edespäin. Yksikään terve nuori ei halua pienille mitään pahaa, vaan ison veljen ja sisaren paikka otetaan vastaan vakavasti ja vastuullisesti ja vanhemmat pyrkivät olemaan esikuvina pienemmilleen. Kummitoiminta on meillä ulottunut myös vapaa-aikaan. On selvästi nähtävissä, että yhtenäiskoulu vähentää syrjäytymistä. Tätä on oikein tutkittukin. Opettajan pitää säilyttää auktoriteettinsä Mutta rauhallinen oppimisympäristö ei synny pelkästään lasten välisten suhteiden kuntoon saattamisella. Siihen tarvitaan myös opettajien auktoriteettiä luokkalaiset ovat kriittisessä iässä, mutta ei murrosikä mikään sairaus ole. Vahvaluontoiset nuoret kokeilevat rajojaan ja silloin pitää olla tarkkana, ettei valta valu oppilaille, Tanttu painottaa. Esimerkiksi aika monessa yläkoulussa oppilaat eivät mene välitunnilla ulos. Monissa kouluissa on sisäilmaongelmia ja sitten ihmetellään, kun lapset voivat huonosti. Kun opettajilta kysyy, miksi oppilaat eivät mene raittiiseen ilmaan, vastaus on, että eivät ne tahdo. Näin oppilaat ovat ottaneet vallan ja päättävät, miten koulussa ollaan. Siinä sitten kaikki väsyvät niin henkisesti kuin fyysisesti ja noidankehä on valmis. Kimmo Tantun mukaan tämä on helpommin vältettävissä yhtenäiskouluissa, joissa oppilaan kanssa kuljetaan vuosien mittainen matka, jossa molemmin puolinen kunnioitus säilyy. Vaikka päätäntävallan on pysyttävä kouluissa opettajilla, ei se tarkoita, etteikö oppilaita kuultaisi. Kimmo Tantun mukaan oppilaskunta on oppilaille hyvä vaikutuskanava silloin, kun siihen pääsevät kaikki mukaan ykkösistä alkaen, ja kun oppilaita myös aidosti kuunnellaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on Mäntyharjun uuden koulun nimeäminen. Vihkiäisissä lokakuussa luottamushenkilöt antoivat koulun nimeksi Reissukoulu. Oppilaista luottamushenkilöiden antama nimi oli perin kehno. Niinpä he laativat kunnan päättäjille kirjelmän, jossa perustelivat kantansa nimeen ja ehdottivat koululle oppilaskunnan valitsemaa nimeä Mäntyharjun Yhtenäiskoulu. Mikäpä siinä auttoi. Kunnan päättäjät ottivat koululaisten aloitteen vakavasti ja 15. marraskuuta koulun nimi vaihtui nykyiseen. Melkoista kansalaisaktivismia oppilailta, naurahtaa Kimmo Tanttu selvästi hyvillään. Tervetuloa verkostoitumaan Suomen yhtenäiskouluverkosto ry:n seuraava seminaari pidetään Hämeenlinnan Verkatehtaan miljöössä lokakuun päivänä kuluvaa vuotta. Seminaarin kohderyhmänä ovat niin perusopetuksen kuin lukionkin henkilökunta. Puheenjohtaja Kimmo Tanttu toivottaa kaikki nykyiset ja uudet jäsenet tuolloin lämpimästi verkostoitumaan ja kehittämään yhtenäiskoulujen toimintaa. Lisätietoja verkoston toiminnasta löytyy netistä osoitteesta Yhtenäiskoulu kerää saman katon alle eskari-9.-luokkalaiset. Se takaa tasaisen koulutien lapsuudesta joskus vähän vaikean murkkuiän kautta kohti jatko-opintoja. KUVAJAINEN 11
12 E DUCA Educa-tapahtumassa vieraili tänä vuonna kahden päivän aikana kävijää, mikä on uusi yleisöennätys. Seppälän Koulukuvien osastolla kävijöillä oli edellisvuosien tapaan mahdollisuus otattaa itsestään valokuva ja osallistua arvontaan. Arvonnan palkinnon, noin 270 euron arvoisen Canon Legria -digivideokameran voitti Käpälämäen päiväkodissa Ilmajoella työskentelevä Piia Hietaharju. Onnea voittajalle.
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotU N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti
ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
Lisätiedot22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot
vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotNuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta
Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotKevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.
Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotJokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry
Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -
LisätiedotKamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla
Tikkasten nimikkokirje maaliskuu 2013 Kamwene! Kamwene on Maaliskuu 2013 bena-heimon kibenankielinen tervehdys, jota käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska miten ihmiset ilostuvat
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotLukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa
Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Ikkuna ilmailun maailmaan Ilmailun yleissivistystä osana lukio-opintoja Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseossa
LisätiedotTekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi
MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2
ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.
LisätiedotTehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?
Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2017 Vastausprosentti: 83,8 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotSanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella
Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti
LisätiedotVALITSE LUKIO-OPINNOT
VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotTutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA
2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,
LisätiedotVIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013
VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta
LisätiedotKinnarilaiset haastattelivat lukiolaisia Järjen mediapajalla Minkälaista lukio on?
Kinnarilaiset haastattelivat lukiolaisia Järjen mediapajalla Minkälaista lukio on? Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset pääsivät viime viikolla tutustumaan haastattelun tekemiseen. Kakkosluokkalaisten pohtimiin
LisätiedotEspoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
Lisätiedotlehtipajaan! Oppilaan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja
Lisätiedot1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30
Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30 1/16 2/16 N Prosentti Hirvijärvi 0 0% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 30 100% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0
LisätiedotNUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.
NUORTEN TALOUSOSAAMINEN Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista. 1 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tarjoaa tietoa sekä kokemuksia taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä.
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten
LisätiedotVAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!
Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotHerään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi
Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotALOITUSKYSELY Kysytään viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty.
OPISKELIJAPALAUTEKYSYMYKSET 2018 1(6) Vastausasteikko: (5) täysin samaa mieltä (4) jokseenkin samaa mieltä (3) osin samaa osin eri mieltä (2) jokseenkin eri mieltä (1) täysin eri mieltä Punaisella kirjoitettuja
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotAmmattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti
YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotKoulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:
TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme
LisätiedotKolmannen luokan luokkalehti
Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen
LisätiedotMinun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
LisätiedotVALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015
VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna
LisätiedotMiten haluat kasvattaa lapsesi?
tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 2 tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 3 Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotTarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään.
ISOISÄ ISOISÄ KERRO MINULLE KERRO MINULLE Anna kirja isoisällesi täytettäväksi ja saa se takaisin täynnä muistoja. Tarinasi on erityinen Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään. Antaja Saaja
LisätiedotVastuuta ja valikoimaa
interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen
LisätiedotKehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotNUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017
1 NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017 Vastausprosentti 80,9 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten tilannettasi opintojen päättyessä?
LisätiedotKimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela
Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille
LisätiedotKysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
LisätiedotKurssitusten tarve kipuaa
Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotParas paikka valmistua. lukion aikuislinja
Paras paikka valmistua. lukion aikuislinja Ei alinta keskiarvorajaa Ensisijaisesti 18 vuotta täyttäneille, myös nuorille erityisistä syistä Mahdollisuus valita kursseja myös päivälukion kurssitarjonnasta
LisätiedotSinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara
Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotLAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ
LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ KYSYMYKSET KOULULAISILLE 1. Millaisissa ympäristöissä on helppo ja kiva oppia? (Koulu, luokka, piha, lähiympäristö, retket) 2. Millaisissa
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
LisätiedotHIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma
NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät
LisätiedotJorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja
Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotVastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin
ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,
LisätiedotLehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!
Vilu Syksy 2016 Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2 Opettajan haastattelu 3 Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5 Tervetuloa ykköset! 8 Kuvarunoja 9 Pääkirjoitus On alkanut uusi lukuvuosi
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry
Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN
LisätiedotPUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN
PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA
ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
Lisätiedothuoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.
ETUSIVU Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2016 Vastausprosentti: 82,2 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi
Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun
Lisätiedot