Viisi vuosikymmentä koulukuvia s. 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisi vuosikymmentä koulukuvia s. 4"

Transkriptio

1 LUKEMISTA OPETTAJILLE Viisi vuosikymmentä koulukuvia s. 4 Kuvassa koko koulu s. 6 Lukio, joka lentää... s. 8 Yhtenäiskoulu torjuu syrjäytymistä s. 10 Etsimessä suuria villejä eläimiä s. 3

2 Pääkirjoitus Päiväkodin automatolta lukion rentoihin koulukuvaushetkiin Silloin kun päiväkodissa oli odotettu kuvauspäivä, silloin kun leikkinurkkauksesta oli taiottu jännittävä valokuvausnurkkaus, silloin kun hymyiltiin kuvissa vapautuneesti automatolla istuen, ei paljoa jännitetty. Korkeintaan sitä, miksi kuvaaja tällä kertaa kutakin kutsuisi. Olin Karoliina-täti, enkä päässyt Mika Häkkisen viereen istumaan. Yhtenä pisimmistä olin lähes aina tietenkin takarivissä. Äidin valitsema paita yllä, jossa oli kimaltelevia vaaleanpunaisia perhosia ja äidin kampaamat hiukset. Ala-asteella alettiin jo miettiä, miltä näyttää valokuvassa. Millaisen ilmeen ottaisin? Vaihteeksi vakavan, vienon hymyn ilman hampaita, vaiko leveän, perinteisen pepsodent-hammashymyn? Sillä kertaa valitsin vienon hymyn ilman hampaita, josta sitten kuvaustilanteessa tulikin pepsodent-hymy ilman hampaita, joka ei ollut luonnollista. Liian suunniteltua siis. Huomasinpahan ainakin, mikä ei toimi. Ja se pätee edelleenkin. Joku ottaa kaveriporukassa kameran esille, kunnon pepsodent-vaihde päälle. Yläasteella alkoikin sitten se loputon koulukuvauksen jännittäminen. Onnistunko luokkakuvassa, sehän menee kaikkien koteihin! Nyt kun myöhemmin ajattelee, niin millainen olisi pahimmillaan epäonnistunut koulukuva? Sellainen, jossa haukottelee suu valtamerenkokoisena? Nämä ihmisethän on koulutettu ottamaan hyviä kuvia, eikä vielä koskaan ole pamahtanut postiluukusta luokkakuvaa, jossa jollakin olisi paita väärinpäin tai suu haukotuksessa. Lukiossa luokkakuvan otto on ihan rentoa, kiireetöntä ja leppoista. Vaikka eri kouluasteiden kuvaushetket suuresti eroavatkin toisistaan, aina on ollut yhtä tärkeää saada luokkakuva, jossa ovat kaikki, koko luokka, ja lisäksi itsestään perinteinen tarrakuva. Jos ei muualle, niin vanhempien lompakoihin ainakin. Olen myös kerännyt (tai siis perheeni on kerännyt) peruskoulun ajalta jokaisesta eri koulukuvastani kuvat kehykseen, jossa on yhdeksän aukkoa, tilaa jokaisen vuoden koulukuvalle, tilaa jokaiselle kouluvuodelle iloineen ja suruineen. Aina ykkösluokasta, jolloin oli mekko päällä ja saparot hiuksissa aina ysiluokkaan saakka. Niitä onkin kiva sitten vertailla vanhempana. Paras koulukuva tulee kuitenkin aina olemaan nelosluokan mahdollisesti täydellinen kuva (punaisessa paidassa ja hiukset ponnarilla on helppo hymyillä), ja huonoin pepsodentsuu-kiinni-ilme-kuvani. Karoliina Seppälä Kannen kuva Pauli Juppi. 2 KUVAJAINEN Kuvajainen Julkaisija KuvaSeppälä-yhtiöt Oy, Päätoimittaja Heikki Seppälä, koulukuvat.com Toimitusneuvosto Jari Lintala, Krister Löfroth, Milla Anttila ja Martti Anttila Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Elettaria, Kirjapaino Viestipaino Oy Lehden tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute toimitukselle osoitteeseen Seuraava lehti ilmestyy elokuussa KuvaSeppälä-yhtiöt Oy, Vasaratie 2, Vaasa, puh

3 Etsimessä suuria villejä eläimiä Studio- ja koulukuvien vastapainoksi valokuvaaja Pauli Juppi haluaa suuria ja villejä haasteita. Sellaisia ovat muun muassa leijonat, apinat, sarvikuonot, kirahvit ja norsut omassa elinympäristössään. Kuvausmatkoilleen Afrikkaan Juppi ei koskaan ole epäröinyt lähteä yksin, vaikka maa ei aina ole se kaikkein turvallisin yksinäiselle valkoiselle miehelle. Kuvauskokemukset Keniassa Masai Maran luonnonpuistossa ovat kuitenkin olleet niin vaikuttavia, että hän haluaa jakaa ne valokuvauksesta kiinnostuneiden kanssa. Juppi aikookin järjestää ensi kesänä kuvausmatkoja Keniaan. Kuvausmatkalle voi lähteä periaatteessa kuka hyvänsä valokuvauksesta kiinnostunut. Kyseessä ei kuitenkaan ole tyypillinen turisteille järjestettävä safarimatka, joten matkalle lähtijän motivaation, kunnon ja asenteen on oltava kohdallaan. Matkoilla keskitytään kuvaamiseen. Itse toimin valokuvausoppaana, Pauli Juppi sanoo. Pauli Juppi aloitti ammattikuvaajan uransa opiskelemalla Visuaaliviestinnän Instituutissa. Samaan aikaan vuonna 2007 hän hakeutui myös Seppälän Koulukuvien valokuvaajakoulutukseen ja perusti oman valokuvastudio Helmikuvan Järvenpäähän. Ahkeralle miehelle monen asian yhtäaikainen tekeminen ei ole koskaan ollut ongelma. Jouduin jo koulupoikana sellaiseen positiiviseen työn kierteeseen. Tein töitä saadakseni kuvauskalustoa ja tietokoneita, joilla saatoin tehdä töitä. Yhtenä päivänä vuonna 2005 huomasin, että minulla on kamera ja rahaa ja kaikki Järvenpään oravat on jo kuvattu. Luin lehdestä valokuvaajista, jotka kävivät kuvaamassa isoja eläimiä Afrikassa ja päätin, että minä myös, Juppi kertoo. Kun en saanut ketään kaverikseni, lähdin yksin. Se oli aika hurja, mutta opettavainen kokemus. Sen jälkeen on tullut lisää kuvausmatkoja. Tavoitteenani on antaa mahdollisimman monelle ihmiselle tilaisuus kokea ja kuvata pala maapallomme villeintä luontoa. Isojen eläinten kuvaaminen luonnon tilassa on todella kiehtovaa, Juppi sanoo. Mutta ei hänestä studio- tai koulukuvauskaan tylsää ole. Ei todellakaan. Lukiolaisten kanssa on omat hauskat juttunsa ja pienten lasten kanssa saa hassutella. En keksi toista työtä, jossa saisi nauraa yhtä paljon, Juppi hymyilee. Pauli Juppi julkaisee blogia internetissä osoitteessa pauliafrikkaan.blogspot.com. Kannattaa kurkistaa, jos kuvausmatka Afrikkaan kiinnostaa. KUVAJAINEN 3

4 Luonnossa liikkuminen pitää mielen virkeänä. Se on hyvä tapa rentoutua ja mainio vastapaino yrittäjän arjelle. Viisi vuosikymmentä koulukuvia Moni haaveilee rakkaan harrastuksensa muuttamisesta ammatiksi, mutta ei koskaan kykene toteuttamaan haavettaan. Ja sitten on niitä, joiden harrastus muuttuu ammatiksi, vaikka ei pitänyt. Näin kävi 50 vuotta sitten Heikki Seppälälle. Pikkupoikana Heikki Seppälän tulevaisuuden suunnitelmat olivat selvät. Hänestä tulisi biologi. Koulussa hän ei kovin hyvin viihtynyt, mutta sitäkin paremmin luonnossa lintuja kuvaamassa. Oppikoulua hän jaksoi käydä neljä vuotta. Keväisin noin joka toinen päivä. En oikein jaksanut keskittyä koulunkäyntiin, kun oli niin kova palo päästä luontoa kuvaamaan. Tuli lintsattua, Seppälä tunnustaa. Kauppaopistoon hän kuitenkin onnistui pääsemään. Kauppaopistossa Seppälälle valkeni liikeelämän perusteet ja se, että omaa osaamistaan voi myydä. Hän onnistui hankkimaan silloisesta Opetuskuvakeskuksesta toimeksiannon käydä kuvaamassa Eiffeltorni ja Hollannin juustomarkkinat ja muita mielenkiintoisia kohteita. Lähdin viideksi viikoksi peukalokyydillä kiertämään Eurooppaa. Menin Euroopan länsireunaa alas ja tulin itäreunaa ylös ja kuvasin kaikkea näkemääni. Olin 16-vuotias ja matkustin yksin, Seppälä muistelee. Koulukuvaaminen alkaa Koska kamerat ja filmit olivat kalliita, keksi Heikki Seppälä koulukaverinsa Eero Murtomäen kanssa, että he voisivat ottaa kauppaopistonsa luokkakuvat ja näin rahoittaa harrastustoimintaansa. Neuvottelu asiasta käytiin oppilaitoksen silloisen rehtorin Martti Ulkuniemen kanssa. Teimme tarjouksen, jonka Ulkuniemi pienen keskustelun jälkeen hyväksyi. Siitä alkoi koulukuvaaminen, sillä hankimme nopeasti myös muita kouluja asiakkaiksemme, Seppälä muistelee. Kuusitoistavuotias Seppälä asui kotona vanhempiensa luona, opiskeli ja valmisti kuvia omaan huoneeseensa rakentamassaan pimiössä. Eräänä päivänä liikevaihtoverotarkastajat tulivat meille kotiin mittailemaan pienen huoneeni neliöitä ja pimiön kokoa ja päättivät, että olen ammatinharjoittaja, koska minulla on kiinteä toimipaikka. Niin minusta tuli liikevaihtoverovelvollinen ja virallisesti yrittäjä vuonna Heikki Seppälä muutti pois kotoa ja alkoi elättää itseään valokuvaamalla jo ennen kuin sai kauppaopiston käytyä. Minulla oli hyvät välit kotiin. Viisi sisartani ja heidän poikakaverinsa pitivät huolen siitä, että vilskettä riitti. Halusin kuitenkin itsenäistyä, vaikka olin reippaasti alaikäinen. Itsenäistymisellä oli kuitenkin hintansa. Kuvasin päivät ja tein kuvia öisin. Ostin vanhan polkupyörän, jonka tarakalla kuljetin kalustoa. Pitempiä matkoja 4 KUVAJAINEN

5 Eräänä päivänä liikevaihtoverotarkastajat tulivat meille kotiin mittailemaan pienen huoneeni neliöitä ja pimiön kokoa ja päättivät, että olen ammatinharjoittaja, koska minulla on kiinteä toimipaikka. Niin minusta tuli liikevaihtoverovelvollinen ja virallisesti yrittäjä vuonna Heikki Seppälä sai armeija-aikanaan harvinaisen hihamerkin valokuvatessaan Puolustusvoimein Kuvakeskukselle. kuljin junalla ja postiautolla. Elämässäni ei oikeastaan ollut tuolloin muuta kuin kuvaaminen. Tein todella paljon töitä. Askel journalismin suuntaan Vaikka Heikki Seppälä teki kovasti töitä, oli opiskelijalla rahasta 60-luvun alussa ainainen pula. Niinpä hän päätti laajentaa toimintaansa ja ryhtyä lehtikuvaajaksi. Juna vei etelään, missä päättäväinen nuori mies onnistuikin saamaan töitä isoilta kustantamoilta. Tein töitä eri toimittajien kanssa. Niiltä ajoilta olisi tarinoita kerrottavaksi vaikka miten paljon. Kuvia myin muun muassa Suosikkiin, Viikkolehteen ja Tekniikan Maailmaan. Sain lehdiltä aikanaan suositukset, kun pyrin kuvaajaksi myös armeijaan. Koska valokuvaaminen oli ainut asia, mitä Heikki Seppälä halusi tehdä, oli selvää, että hän toivoi armeija-ajankin kuluvan kuvaamisen merkeissä. Hain Puolustusvoimien Kuvakeskukseen. Sinne otettiin vain yksi mies joka ikäluokasta, eikä minua heti onnistanut. Sain sinne kuitenkin myöhemmin siirron aliupseerikoulusta. Kuvakeskuksessa käytössäni oli hienot kamerat. Kiersin varuskunnissa ja kertausharjoituksissa kuvaamassa ja opin paljon uutta. Se oli mukavaa aikaa. Minulla on tästä tehtävästä harvinainen hihamerkki, Seppälä toteaa. Armeijan kuvausten ohella Heikki Seppälä ehti myös luontoon kuvaamaan. Vuonna 1966 Otava julkaisi hänen ja Eero Murtomäen kuvateoksen Suo elää. Minä en ole sen jälkeen kirjoja tehnyt, mutta Eero on sittemmin julkaissut parisenkymmentä upeaa kuvakirjaa, Seppälä toteaa. Toiminta laajenee Heikki Seppälä kuvasi kouluja ja toimi vuosikymmenet enemmän tai vähemmän yksinyrittäjänä. Meni parikymmentä vuotta ennen kuin palkkasin ensimmäisen kokopäiväisen työntekijän, Seppälä toteaa. Toimialalla alkoi vasta 80-luvulla tapahtua todellista liikehdintää. Valokuvausalan yrityksiä ostettiin ja myyntiin ja markkinoille tuli muitakin, pelkästään koulukuvauksiin erikoistuneita yrityksiä. Myös tuotevalikoimat alkoivat kysynnän myötä laajentua. Kun liiketoiminta alkoi kasvaa, osasi Heikki Seppälä rekrytoida osaavia ja työstään innostuneita ihmisiä yritykseensä niin kuvaajiksi kuin taloushallintoon, markkinointiin ja muihin keskeisiin tehtäviin. Suomen parhaat valokuvaajat tekevät mielellään koulukuvauksia juuri Seppälän Koulukuville, koska yrityksessä on tunnetusti hyvä työilmapiiri ja ajanmukainen kalusto. Esimiehenä annan alaisilleni sekä toimivaltaa että vastuuta. Johtajan täytyy luottaa alaisiinsa ja heidän osaamiseensa. Työyhteisömme on hyvin pitkälti itseohjautuva. Nykyään yritystoiminta on niin vaativaa, että sen hoitamiseen tarvitaan paljon asiantuntemusta ja kun sitä on taloon saatu, sille pitää myös antaa mahdollisuus tulla hyödynnetyksi, Heikki Seppälä toteaa. Vuonna 1992 Stig Söderudd ja Håkan Smedman pyysivät Heikki Seppälältä lupaa lähteä laajentamaan Seppälän koulukuvaustoimintaa Ruotsiin. Syntyi KuvaSeppälä-yhtiöiden tytäryhtiö Skolfoto Norden. Myöhemmin yrityskaupalla konserni laajeni myös Tallinnaan, missä koulukuvauksia hoitaa Pildikompanii OÜ. Lisäksi konserniin kuuluu Zoomi Kuvakauppa Oy. Viisi vuosikymmentä on vierähtänyt ja luonnossa liikkuminen on edelleen Heikki Seppälän intohimo. Minulla on nykyisen perheeni kanssa sellainen sopimus, että voin lähteä Lappin matkalle tai muulle luontoretkelle aina, kun siltä tuntuu ja tilanne sallii. Luonnossa liikkuminen pitää mielen virkeänä. Se on hyvä tapa rentoutua ja mainio vastapaino yrittäjän arjelle., Heikki Seppälä toteaa. KUVAJAINEN 5

6 Jukojärven ala-aste Kuvassa koko koulu Kai Stellberg tuli nuorena miehenä hoitamaan Keuruulle Asunnan pieneen kyläkouluun kuukauden mittaista viransijaisuutta. Työn kyläkoulussa piti olla pikavisiitti maaseudulle, mutta toisin kävi. 33 vuotta myöhemmin Stellberg työskentelee edelleen Keuruulla, nykyisin Jukojärven ala-asteen rehtorina. Kuvassa kaikki Jukojärven koulun 23 oppilasta. Aikuiset kuvassa vasemmalta: rehtori Kai Stellberg, keittäjä-siivooja-talonmies Raija Lahti, kiertävä englannin opettaja Tuula Parkkila sekä luokkien opettaja Nina Myllykangas. Kyläkoulut ovat monin paikoin varsin uhanalaisia, eikä uusia kyläkouluja maahamme juurikaan rakenneta. Monien mielestä pienet kyläkoulut joutaakin lopettaa. Jotkut taas näkevät kyläkoulujen lakkauttamisen viimeisenä kuoliniskuna elävälle maaseudulle. En ole koskaan opettanut isossa koulussa, joten en voi arvioida, onko opetuksen keskittämisestä isoihin yksiköihin pedagogista etua. Sen tiedän, että Suomessa on valtavan hyviä isoja kouluja, mutta itse puhun pienten kyläkoulujen puolesta, Kai Stellberg sanoo. Ja kun Stellberg puhuu kyläkoulujen puolesta, hän puhuu samalla myös maaseudulla asumisen ja yhteisöllisyyden puolesta. Toivon, että yhteiskunnan palvelut pidetään myös niiden suomalaisten ulottuvilla, jotka haluavat asua pellon pientareella tai järven rannassa. Kovin huolissaan Kai Stellberg ei oman 23 oppilaan koulunsa tulevaisuudesta ole. Kaupunginjohtaja on sanonut, että niin 6 KUVAJAINEN kauan kuin koulun oppilasmäärä alkaa kakkosella, koulu ei ole lopettamisuhan alainen, Stellberg sanoo. Sen sijaan melkoisia järjestelyjä koulun aloittamiselle viime syyslukukaudella aiheutti terveystarkastaja, joka antoi tunnin aikaa siirtää opetus toisiin tiloihin. Yli sata vuotta vanhassa Jukojärven koulurakennuksessa ilmeni tuolloin pahoja sisäilmaongelmia. Onneksi pääsimme evakkoon Jyväskylän aikuisopiston Keuruun yksikköön, missä toistaiseksi työskentelemme. Yksikön tiloissa aloitti vuoden vaihteessa myös yksi päiväkotiryhmä, joten taloon saatiin lisää lapsia. Käsittääkseni nämä tilat tulevat jatkossakin toimimaan Keuruun koulujen ja päiväkotien väistötiloina, Stellberg sanoo. Jukojärven koulurakennuksen tulevaisuus on vielä auki. Se joko kohdekorjataan, peruskorjataan tai tilalle rakennetaan kokonaan uusi rakennus. Toisinaan kuulee sanottavan, että pienellä koululla on pienet murheet ja isolla koululla isot murheet. Näin se ei kuitenkaan välttämättä mene. Eivät pienet koulut mitään lintukotoja ole. Kyläkoulun opettaja painii samojen ongelmien kanssa kuin kollegat isoissa kouluissa. Jos ongelmatilanteita tulee, ne ovat yleensä hankalia. Vuosien saatossa olen huomannut, että vanhemmat ovat siirtäneet kasvatustehtäväänsä televisiolle, peleille ja muille kontrolloimattomille tahoille. Tämän seurauksena on lapsia, joilla ei ole lainkaan käsitystä siitä, mitä toiselle saa sanoa ja tehdä. Onneksi kyläyhteisössä vanhempia on helppo lähestyä ja he myös näyttävät ottavan ongelmat vakavasti. Asiaa auttaa, että pienessä yhteisössä kaikki tuntevat toisensa, Stellberg pohtii. Yhdysluokka voi olla haaste Yksi kyläkouluihin liittyvä harhakäsitys on, että siellä opettajalla on enemmän aikaa yhtä oppilasta kohden. Silloin usein unohtuu, että yhdellä luokalla saattaa olla, kuten Kai Stellbergin 18 oppilaan

7 Yhdysluokan opettaminen saattaa olla nuorelle, kokemattomalle opettajalla aika kova haaste, mutta kokemuksen kertyessä se on mukavaa. ryhmässä on, koulun kaikki luokan oppilaat. En tiedä paljonko luokanopettajan koulutuksessa nykyään annetaan valmiuksia yhdysluokan opettamiseen, mutta epäilen, että ei paljoakaan. Yhdysluokan opettaminen saattaa olla nuorelle, kokemattomalle opettajalla aika kova haaste, mutta kokemuksen kertyessä se on mukavaa. Jukojärven ala-asteen luokkia opettaa Nina Myllykangas. Lisäksi apuna ovat kaksi kertaa viikossa englantia opettava Tuula Parkkila ja erityisopetusta kerran viikossa antava Sanna Vuolle-Apiala. Stellbergin mukaan kuitenkin aktiivisia kyläläisiä. Jotenkin tuntuu, että ihmiset eivät enää harrasta samalla tavalla oma-aloitteisesti kuin ennen. Kaiken pitää nykyään olla valmiiksi suunniteltua ja ohjattua. Mutta kun innostusta löytyy, ja kyllä sitä vielä löytyy, ovat meillä tilat kyläläisille tarjolla, Stellberg lupaa. Uinuva maaseutu? Kaupunkilaisten näkökulmasta maaseutu näyttäytyy usein erityisesti talviaikaan uinuvana ja virikkeettömänä ympäristönä. Noin asukkaan Keuruu on pinta-alaltaan Keski-Suomen toiseksi suurin kunta, joten tilaa asua ja elää riittää. Eikä aktiiviselta ihmiseltä tekeminenkään kesken lopu. Kai Stellbergiäkin on vuosien varrella pyydetty mukaan monenlaiseen toimintaan. Istutuksi on tullut niin kunnan vapaa-ajan- kuin nuorisolautakunnassakin. En kokenut kunnallispolitiikkaa kuitenkaan omakseni. Teen mieluummin vapaaehtoistyötä urheilun parissa, jolloin työ koituu suoraan nuorten hyväksi. Lajivalikoima on niin laaja, että siitä jokainen löytää varmasti omansa, Stellberg sanoo. Omaksi ja vaimonsa yhteiseksi harrastukseksi Stellberg mainitsee ratsastuksen. Perheemme neljästä lapsesta kaksi ratsasti ja sitä varten hankimme hevosen. Täällä maalla siihen on hyvät mahdollisuudet. Kun lapset sitten muuttivat omilleen, jäi hevonen minun ja vaimoni harrastukseksi. Tavoitteenani on oppia ratsastamaan kunnolla lännenratsastusta. Hevosesta se ei ainakaan jää kiinni. Suomenhevosemme Vetri on hypännyt SM-tasolla esteitä ja luonnettakin tarvittaessa löytyy, Stellberg toteaa. Niinpä. Jos joku on sitä mieltä, että maalla ei ole mukavaa ja kyläkoulut pitäisi keskittää suuriksi yksiköiksi taajamiin, ei siitä ainakaan Kai Stellbergin kanssa kannata lähteä kättä vääntämään. Koulu koko kylää varten Kyläkoulun roolin Kai Stellberg näkee kyläläisiä kokoavana ja yhteisöllisyyttä vahvistavana kohtaamispaikkana. Oma haaveeni on aina ollut, että kyläkoulu on tavallaan kylätalo, jonka tilat kyläläiset voivat ja saavat ottaa käyttöönsä. Koulussa on liikuntatilat ja käsityövälineistöä, mikä mahdollistaa monipuolisen vapaaajantoiminnan. Tilojen käyttö edellyttää Toivon, että yhteiskunnan palvelut pidetään myös niiden suomalaisten ulottuvilla, jotka haluavat asua pellon pientareella tai järven rannassa, sanoo Kai Stellberg. KUVAJAINEN 7

8 Lukio, joka lentää... Vääksyn Yhteiskoulun lukion ilmailulinja tarjoaa opiskelupaikan nuorelle, joka on kiinnostunut liikennelentäjän, sotilaslentäjän tai lennonjohtajan ammatista. Ilmailulukion ovea on kuitenkin turha lähteä kolkuttelemaan ilman hyvää koulumenestystä ja aitoa kiinnostusta ilmailua kohtaa. Vaikka tässä virtuaalisessa ilmailukoulutuksessa kiinnitetäänkin huomiota mahdollisimman oikeisiin metodeihin ja teoriatietoihin, on perimmäinen tarkoitus tuoda opiskelijalle esille, minkälaisia valmiuksia ja asenteita koulutus ja työ tulevat edellyttämään, Risto Pykälä sanoo. Vuonna 2006 toimintansa aloittaneelle Vääksyn Yhteiskoulun lukion ilmailulinjalle oli keväällä 2011 paljon hakijoita. Tieto uuden ilmailulukion olemassaolosta oli saavuttanut niin opinto-ohjaajat kuin ilmailusta kiinnostuneet nuoret. Ilmailulinjalle hakeneista hiukan alle kuusikymmentä koulumenestyskriteerit täyttävää nuorta kutsuttiin haastatteluun. Haastattelijoina toimivat lukion rehtori Jarkko Koponen, opintoohjaaja Pirjo Ala-Hemmilä ja ilmailuopettaja, Risto Pykälä. Haastatteluilla mitattiin oppilaan ilmailun ja lukio-opiskelun motiivia. Haastattelun ilmailuosio rakentui ilmailun ammatillisessa koulutuksessa käytettävään haastattelurunkoon. Opiskelupaikan sai 22 nuorta. Vaikka ilmailulukion oppilaat tähtäävän ilmailualan ammatteihin, ei opiskelu Vääksyn lukion ilmailulinjalla suinkaan ole pelkkää lentämistä. Pidämme hyvän 8 KUVAJAINEN kokonaismenestyksen turvaamista opiskelijoille tärkeänä, Risto Pykälä painottaa. Ilmailu ja lentäminen on kuitenkin ilmailulinjan oppilaiden yhteinen juttu, joka tekee ryhmästä varsin homogeenisen. Yhteenkuuluvuuden tunnetta lisää myös se, että 85 prosenttia linjan opiskelijoista on ulkopaikkakuntalaisia. Kotoa muutto ja lukio-opintojen aloittaminen ilman vanhempien läsnäoloa vieraalla paikkakunnalla ei näitä nuoria kuitenkaan näytä haittaavan. Vääksyn Yhteiskoulun lukiossa ilmailuoppiaineen toteutuksesta ja sisältöjen sekä opetusjärjestelyiden kehittämisestä vastaa Päijät-Hämeen Ilmailuyhdistys. Ilmailuun liittyvien kurssien rakenne perustuu paljolti tiedon soveltamisen kautta oppimiseen. Tavallaan lennetään ensin virtuaalilupakirjaa, jonka jälkeen siirrytään virtuaaliseen ammatilliseen ilmailukoulutukseen ja lopuksi ammattiin. Vierailu oppitunnilla osoittaa, että tarvittavaa asennetta opiskelijoilla on. Lentäminen virtuaalisessa ilmatilassa otetaan yhtä vakavasti, kuin jos oltaisiin oikeasti ilmassa. Vaikka ohjaamoissa on syksyllä ilmailuopintonsa aloittaneita nuoria ja kiusaus pieneen hullutteluun luulisi olevan suuri, tunnelma on yksinomaan asiallinen ja keskittynyt. Tänne on tultu opiskelemaan ilmailua tosissaan. Monet ilmailulukiolaiset suorittavat lukioaikanaan myös omakustanteisena opiskeluna lupakirjaan johtavan UPL- tai PPL(A) -lento-osan ja tähtäävät tosissaan ilmailu-uralle. Ammatti selvillä jo päiväkoti-ikäisenä Daniela Nittoli on yksi Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulukion abiturienteista. Hän kertoo ilmoittaneensa jo päiväkodissa, että hänestä tulee lentäjä. Tietenkään kukaan ei moista silloin ottanut vakavissaan, mutta kun Daniela sitten pyrki il-

9 Syksyllä 2011 Vääksyn Yhteiskoulun lukion ilmailulinjalla aloitti 22 opiskelijaa, joista kuvassa kaksikymmentä. Takarivissä oikealla ilmailuopettaja Risto Pykälä. Tämä lukio on ollut kymmenenmiljoonaa kertaan parempi kuin odotin. mailulukioon, vanhemmat olivat valmiita tukemaan tytärtään. Tämä lukio on ollut kymmenenmiljoonaa kertaan parempi kuin odotin. Tämä on ihan huippuhyvä, Daniela ylistää. Lukion jälkeen aion pyrkiä Suomen Ilmailuopistoon Poriin. Tosin sinne on seuraavan kerran haku vasta 2013, joten tiedossa taitaa olla välivuosi. Muitakin vaihtoehtoja toki on olemassa, Daniela pohtii. Yhtä innostuneesti opintoihinsa suhtautuu myös Kim Tuominen, joka kertoo jo pikkupoikana kiinnostuneensa lentokoneista. Opiskelu ilmailulukiossa on vastannut odotuksiani. Suoritan opintojen ohella lentolupakirjaa ja tähtään lentäjän ammattiin. En voisi kuvitellakaan olevani muualla kuin täällä, Kim vakuuttaa. Kaikistako lentäjiä? Mutta tuleeko kaikista ilmailulinjan käyneistä nuorista tulevaisuudessa lentäjiä? Ilmailulinjan päätähtäin on asetettu liikennelentäjän, lennonjohtajan ja sotilaslentäjän ammatilliseen koulutukseen, mutta on aivan selvää, että nämä ammatilliset haaveet eivät kaikkien kohdalla syystä tai toisesta toteudu. Heille ammatillisessa mielessä esimerkiksi harrastelentämisen alue on varteenotettava vaihtoehto. Osin tähän liittyen on lukion kursseina lupakirjan lentäneille rakennettu koulutusputki suoraan ULlennonopettajaksi, Risto Pykälä kertoo. Koulutusputki tarkoittaa lupakirjan suorittamisen jälkeistä koulutuksella tuettua lentämistä tiiviillä aikataululla. Käytännössä opettajaksi valmistuu kahden vuoden minimiajassa. Opiskelija ehtii siis parhaimmillaan lukioaikanaan valmistua lennonopettajaksi. Niille, joista ei syystä tai toisesta tule ilmailualan ammattilaisia, lukio tarjoaa erinomaiset valmiudet ilmailuharrastukselle. Ohjaamosimulaattorissa kuin oikeassa ohjaamossa Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulukio sai viime syksynä käyttöönsä ohjaamosimulaattorin. Se antaa opiskelijoille todellista lentämisen tunnetta. Ohjaamo ja sen äänimaailma vastaavat erittäin suuressa määrin todellisuutta. Ohjaamosimulaattori palvelee nimenomaan lukion kursseina tapahtuvan lennonopetuksen perus- ja jatkokoulutusta. Ohjaamosimulaattorissa saa aidon tuntuman lentämiseen, Risto Pykälä sanoo. Daniela Nittoli ja Kim Tuominen tietävät, mitä tahtovat. Pääsy Vääksyn Yhteiskoulun lukion ilmailulinjalle siivittää tietä lentäjän ammattiin. KUVAJAINEN 9

10 Suomen yhtenäiskouluverkosto ry:n puheenjohtaja uskoo YHTENÄISKOULU TORJUU SYRJÄYTYMISTÄ Kun rehtori Kimmo Tanttu viisitoista vuotta sitten alkoi työstää Anttolan koulusta yhtenäiskoulua, yhtenäiskouluja oli Suomessa entuudestaan muutamia. Monessa mielessä uraauurtavaa työtä yhtenäiskoulujen puolesta tehnyt Tanttu on hyvillään, että nyt yhtenäiskouluja on Suomessa jo yli 900 ja uusia tulee lähes viikoittain. Kävimme kysymässä Tantulta, mikä tekee yhtenäiskoulusta hyvän oppimisympäristön. Viime elokuusta lähtien Mäntyharjun Yhtenäiskoulun rehtorina toiminut Kimmo Tanttu on Suomen yhtenäiskouluverkosto ry:n puheenjohtaja. Verkosto syntyi, kun hän ja rehtori Pekka Ojanen kutsuivat Opettaja-lehden välityksellä yhtenäiskouluväkeä Educa-messujen yhteyteen järjestettyyn tapaamiseen vuonna Yhtenäiskouluverkosto luotiin tukemaan kouluja, lisäämään yhteistyötä, edesauttamaan yhtenäiskoulujen syntymistä ja vaikuttamaan yhtenäiskoulujen olosuhteisiin aikana, jolloin ajatus ala- ja yläkoulun yhdistämisestä toiminnalliseksi ja hallinnolliseksi yksiköksi oli vielä uusi. Tavatessamme Kimmo Tanttu istuu työhuoneessaan, joka sijaitsee Mäntyharjun Yhtenäiskoulun 450 oppilaan upouudessa, nimenomaan yhtenäis- 10 KUVAJAINEN

11 kouluksi suunnitellussa koulurakennuksessa. Täällä hän soveltaa nyt vuosien kokemuksella yhtenäiskouluajatusta. Yhtenäiskoulu kerää saman katon alle eskari-9.-luokkalaiset. Se takaa tasaisen koulutien lapsuudesta joskus vähän vaikean murkkuiän kautta kohti jatkoopintoja, Tanttu sanoo. Tutkimusten mukaan 6. ja 7. luokan raja uhkaa syrjäyttää lapsia. Ensin ollaan kuusi vuotta alakoulussa kuin lintukodossa tutun luokanopettajan turvallisessa opetuksessa. Sitten murrosiän kynnyksellä, kun nuoren elämässä on paljon uusia, hämmentäviäkin asioita, hypätään järjestelmään, jossa joka ikinen tunti on eri opettaja, jokaisella opettajalla on omat pelisääntönsä, eikä mikään ole kuten ennen. Sopeutuminen ei välttämättä onnistu kaikilta. Yhtenäiskoulussa tällaista vaikeaa tilannetta ei tule, sillä sekä oppilaat että opettajat tulevat toisilleen tutuksi vuosien varrella, kun toimitaan yhdessä. Anttolassa järjestin opetuksen siten, että joka ikinen alakoulun luokanopettaja opetti myös yläkoulussa ja jokainen aineopettaja opetti vastaavasti alakoulussa. Se oli sataprosenttista ristiin menoa ja harvinaista Suomessa, mutta se toimi. Siinä oikeastaan kiteytyy yhtenäiskoulun idea. Ei synny mitään korkeita kynnyksiä siirtyä opinnoissa luokalta toiselle, kun kaikki ovat tuttuja keskenään, Tanttu pohtii. Pienet rauhoittavat isoja Niitä, jotka pelkäävät isompien lasten olevan pienemmilleen huonona esimerkkinä tai kiusaavan, Kimmo Tantulla on rauhoittavia uutisia. Isot eivät ole huonoja esimerkkejä pienemmilleen. Olemme rakentaneet kummisysteemin, jossa kuudesluokkalainen on kummina esikoululaiselle, seitsemäsluokkalainen ekaluokkalaiselle ja niin edespäin. Yksikään terve nuori ei halua pienille mitään pahaa, vaan ison veljen ja sisaren paikka otetaan vastaan vakavasti ja vastuullisesti ja vanhemmat pyrkivät olemaan esikuvina pienemmilleen. Kummitoiminta on meillä ulottunut myös vapaa-aikaan. On selvästi nähtävissä, että yhtenäiskoulu vähentää syrjäytymistä. Tätä on oikein tutkittukin. Opettajan pitää säilyttää auktoriteettinsä Mutta rauhallinen oppimisympäristö ei synny pelkästään lasten välisten suhteiden kuntoon saattamisella. Siihen tarvitaan myös opettajien auktoriteettiä luokkalaiset ovat kriittisessä iässä, mutta ei murrosikä mikään sairaus ole. Vahvaluontoiset nuoret kokeilevat rajojaan ja silloin pitää olla tarkkana, ettei valta valu oppilaille, Tanttu painottaa. Esimerkiksi aika monessa yläkoulussa oppilaat eivät mene välitunnilla ulos. Monissa kouluissa on sisäilmaongelmia ja sitten ihmetellään, kun lapset voivat huonosti. Kun opettajilta kysyy, miksi oppilaat eivät mene raittiiseen ilmaan, vastaus on, että eivät ne tahdo. Näin oppilaat ovat ottaneet vallan ja päättävät, miten koulussa ollaan. Siinä sitten kaikki väsyvät niin henkisesti kuin fyysisesti ja noidankehä on valmis. Kimmo Tantun mukaan tämä on helpommin vältettävissä yhtenäiskouluissa, joissa oppilaan kanssa kuljetaan vuosien mittainen matka, jossa molemmin puolinen kunnioitus säilyy. Vaikka päätäntävallan on pysyttävä kouluissa opettajilla, ei se tarkoita, etteikö oppilaita kuultaisi. Kimmo Tantun mukaan oppilaskunta on oppilaille hyvä vaikutuskanava silloin, kun siihen pääsevät kaikki mukaan ykkösistä alkaen, ja kun oppilaita myös aidosti kuunnellaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on Mäntyharjun uuden koulun nimeäminen. Vihkiäisissä lokakuussa luottamushenkilöt antoivat koulun nimeksi Reissukoulu. Oppilaista luottamushenkilöiden antama nimi oli perin kehno. Niinpä he laativat kunnan päättäjille kirjelmän, jossa perustelivat kantansa nimeen ja ehdottivat koululle oppilaskunnan valitsemaa nimeä Mäntyharjun Yhtenäiskoulu. Mikäpä siinä auttoi. Kunnan päättäjät ottivat koululaisten aloitteen vakavasti ja 15. marraskuuta koulun nimi vaihtui nykyiseen. Melkoista kansalaisaktivismia oppilailta, naurahtaa Kimmo Tanttu selvästi hyvillään. Tervetuloa verkostoitumaan Suomen yhtenäiskouluverkosto ry:n seuraava seminaari pidetään Hämeenlinnan Verkatehtaan miljöössä lokakuun päivänä kuluvaa vuotta. Seminaarin kohderyhmänä ovat niin perusopetuksen kuin lukionkin henkilökunta. Puheenjohtaja Kimmo Tanttu toivottaa kaikki nykyiset ja uudet jäsenet tuolloin lämpimästi verkostoitumaan ja kehittämään yhtenäiskoulujen toimintaa. Lisätietoja verkoston toiminnasta löytyy netistä osoitteesta Yhtenäiskoulu kerää saman katon alle eskari-9.-luokkalaiset. Se takaa tasaisen koulutien lapsuudesta joskus vähän vaikean murkkuiän kautta kohti jatko-opintoja. KUVAJAINEN 11

12 E DUCA Educa-tapahtumassa vieraili tänä vuonna kahden päivän aikana kävijää, mikä on uusi yleisöennätys. Seppälän Koulukuvien osastolla kävijöillä oli edellisvuosien tapaan mahdollisuus otattaa itsestään valokuva ja osallistua arvontaan. Arvonnan palkinnon, noin 270 euron arvoisen Canon Legria -digivideokameran voitti Käpälämäen päiväkodissa Ilmajoella työskentelevä Piia Hietaharju. Onnea voittajalle.

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa

Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Ikkuna ilmailun maailmaan Ilmailun yleissivistystä osana lukio-opintoja Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseossa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Posted on 14.8.2015 by helehilt Kirjaston viestintätiimi sai kesän lopulla lisäystä, kun Sofia Blanco Sequeiros aloitti korkeakouluharjoittelunsa viestinnän

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

Vuosaaren koulujen yhdistyminen Vuosaaren koulujen yhdistyminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Vuosaaren alueella kahdeksan peruskoulua yhdistyvät neljäksi peruskouluksi 1.8.2017 alkaen seuraavasti: Heteniityn ala-asteen koulu

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

33. Hiroshen kyydissä

33. Hiroshen kyydissä 33. Hiroshen kyydissä Oppiminen on ihmeellinen asia. Kun on sisäinen motiivi ja halu, ihminen oppii. Kun sisäinen halu puuttuu, oppimisesta tulee vastentahtoista. Toki ihminen silloinkin oppii, mutta ajan

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22 KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

ARVIOINTIA: Suomessa käytössä olevan version arviointitutkimuksen mukaan osanottajilla oli. KUVAUS PAJASTA Oulunsalo 23.4.07

ARVIOINTIA: Suomessa käytössä olevan version arviointitutkimuksen mukaan osanottajilla oli. KUVAUS PAJASTA Oulunsalo 23.4.07 KUVAUS PAJASTA Oulunsalo 23.4.07 TEEMA: TUNTEELLISET LAPSET OULUNSALOSSA VETÄJÄ: Nina Ollikainen, kiertävä erityislastentarhanopettaja KÄYTÄNNÖLLISTÄ TAUSTAA : Oulunsalon kunnan kiertävä erityislastentarhanopettaja

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Rehtorin haastattelu s. 2

SISÄLLYSLUETTELO. Rehtorin haastattelu s. 2 SISÄLLYSLUETTELO Rehtorin haastattelu s. 2 Oma tyyli s. 3-7 Tulevien seiskojen vanhempainilta s. 8-10 Ysigaala s. 11-18 Sarjakuva, tehnyt Severi Hölsö s. 19 Lehdentekijät: Ella-Riikka Pukkinen Roosa-Maria

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä Liikkuva koulu Paasitorni 1.12.2016 Palvelujohtaja Mika Mäkelä Aika ennen https://www.youtube.com/watch?v=gsaalcjnns Liikkuva koulu laajenee kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä HENKILÖSTÖ TAITOJEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennokit Lennokkiurheilu on ilmailun monipuolinen laji. Vaihtoehtoja riittää vapaastilentävistä siima- ja radio-ohjattaviin. Monet ilmailijat ovat aloittaneet harrastuksensa

Lisätiedot

Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa

Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa Sivu 1/5 Kotimaa 24.10.2015 klo 17:38 päivitetty 24.10.2015 klo 17:39 Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa Vaikka Nukketeatteri tunnetaankin paremmin ulkomailla, on sen historia Suomessakin yli

Lisätiedot

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Haaste ja reunaehdot Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkkotarkastelussa keskitytään erityisesti seuraaviin haasteisiin.

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Terveys: s. 30 Piristystä kaamokseen s. 13 Näin selviät syysmasennuksesta s. 12 Kysy terveydestä

Terveys: s. 30 Piristystä kaamokseen s. 13 Näin selviät syysmasennuksesta s. 12 Kysy terveydestä Muoti: s. 14 Joulun kuumimmat trendit s. 9 Pukeudu kuin JLo s. 15 Pikkujoulujen paras tyyli Kauneus: s. 20 Nutturat arkeen ja juhlaan s. 25 Testi: Mikä tuoksu sopii sinulle? s. 10 Vertailussa ripsarit,

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot