Paperitalo. Ota talteen vuoden 2012 kalenteri. Oksat pois, töhryt piiloon. Tervetuloa joulukonserttiin! Arviolaskut siirtyvät historiaan

Transkriptio

1 asiakaslehti 4/2011 Oksat pois, töhryt piiloon Tervetuloa joulukonserttiin! s. 6 s. 24 Arviolaskut siirtyvät historiaan s. 10 Erja Huovilan Paperitalo Osallistu kyselyyn sähkön kysynnän joustosta s. 21 s. 12 Ota talteen vuoden 2012 kalenteri

2 tässä numerossa 4 Kekseliäs autonkorjausmies 6 Kunnossapitoinsinööri kierroksella 9 Tuotevinkit 10 Kulutustiedot ajantasalle 12 Lumppupaperia käsityönä 16 Testissä valokuvakirjat 18 Täydellinen joulukinkku 20 Tietovirtaa 22 Ristikko 23 Palvelukortti Jakelukeskeytykset Ota e-lasku käyttöösi! Lue lisää 2

3 Pä äkirjoitus Kuva matti immonen Tulevaisuus sähköautoissa? Koeajoin Vantaan Energian Citroen C-Zero-sähköautoa ja yllätyin positiivisesti. Auto on päällisin puolin vastaava kuin muut pikkuautot, mutta kun koneen hurauttaa käyntiin, kuuluu ohjaamossa vain ilmastoinnin vaimea humina. Auto kiihtyy matkaan pirteästi, ja ajamisessa on ison auton jämäkkää olemusta, sillä 88 akkua on sijoitettu lattian alle, ja painopiste on matalalla. Automaattivaihde tekee ajamisesta helppoa, ja autolla pysyy mukavasti muun liikenteen mukana jopa satasen tuntinopeuksissa. Onko sähköautosta sitten kilpailijaa perinteiselle menopelille? Suurin henkinen este lienee auton rajoitettu toimintasäde, joka C-Zerolla on täydellä latauksella noin 140 km. Kaupunkiajossa tämä riittänee, mutta pidemmälle matkalle sähköautolla ei tällä hetkellä uskalla lähteä. Matkaajo vaatisi pikalatausverkoston, joka on vasta suunnitteluasteella. Toinen este on korkea hinta. C-Zero maksaa yli euroa, kun vastaavan perinteisen sitikan saa eurolla. Vaikka sähköä kuluu vain noin 1,50 euron edestä 100 kilometrillä, ei näin isoa hankintahintaeroa saa käyttökuluina takaisin edes koko auton elinaikana. Isot autovalmistajat uskovat sähkö autojen tulevaisuuteen. Markkinoille on tulossa lähivuosina erilaisia kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Mielenkiintoinen perinteisen ja sähköauton yhdistelmä, niin sanottu töpselihybridi, tulee lähiaikoina myyntiin ainakin Toyotalta. Ladattavalla hybridillä voi ajaa 20 kilometriä kaupunkiajoa sähköllä ja sen jälkeen jatkaa matkaa bensalla ilman huolta siitä, että akut loppuvat. Bensan kokonaiskulutus ladattavilla hybrideillä on yhdistelmäajossa noin 2,6 l/100 km. Myös me Vantaan Energiassa uskomme, että seuraavan 10 vuoden aikana sähköautot lisääntyvät erityisesti pääkaupunkiseudulla. Parkki paikat ovat täynnä pistorasioita, mutta sähköautojen lataaminen tulee silti olemaan ongelmallista. Eihän autoa voi tankata naapurin tai työnantajan piikkiin. Miten Suomessa ratkaistaan taloyhtiöiden tai työpaikkojen parkkipaikoilla tapahtuvan latauksen laskutus? Mihin ja miten rakennetaan puolen tunnin pikalataus pisteet, ja miten niistä veloitetaan asiakkaita? Sähköautojen lataus on tulevaisuudessa energiayhtiöille mielenkiintoinen liiketoimintamahdollisuus. Vantaan Energia haluaa olla mukana tässä kehityksessä. Oma C-Zero-sähkö - automme kulkee muuten Vantaan Energian tuulisähköllä, joten sen aiheut tamat päästöt ovat nimensä mukaisesti nolla. Mukavaa talven odotusta! Ilkka Reko myyntijohtaja Vantaan Energian toimintaa leimaa ympäristövastuullisuus ja asiakaskeskeisyys. Yhtiöllä on ollut vuodesta 1999 käytössä ISO ympäristöjärjestelmä. on Vantaan Energian asiakaslehti. 13. vuosikerta. ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Vantaan Energia Katuosoite Peltolantie 27, Tikkurila Postiosoite PL 95, Vantaa, puhelin (09) , faksi (09) , Lehden osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@vantaanenergia.fi Päätoimittaja Mari Lehtinen, mari.lehtinen@vantaanenergia.fi, puhelin (09) Toimitus ja ulkoasu Legendium Oy Kannessa Erja Huovila Kannen kuva Matti Immonen Repro Faktor Oy Paino Forssa Print 2011 Ympäristösertifikaatti ISO 14001:2004 ISSN

4 Teksti Minna Saano Kuvat Johanna Kannasmaa Reijo turvaa autoilijoiden matkantekoa Renkaanvaihtovälineet, apuakku, kaapelit, kasa työkaluja, vilkkuvalot, ovenavausvälineitä, heijastinliivit, luettelee Reijo Häkkinen tarvikkeitaan. Tällaista varustusta tarvitsee Autoliiton vapaaehtoinen tiepalvelumies. Osa Autoliiton tarjoamasta tiepalvelusta toimii vapaaehtoisvoimin. Yksi vapaaehtoisista on Reijo Häkkinen, joka päivystää pääkaupunkiseudulla joka kahdeksas viikonloppu ja auttaa autonsa kanssa pulaan joutuneita matkailijoita. Tiepalvelumies Häkkinen on ollut jo kahdeksan vuotta. Häkkistä naurattaa, kun häneltä kysyy, mikä miehen sai aikanaan lähtemään tien päälle auttamaan autoilijoita. Kaveri yllytti lähtemään kanssaan kurssille. Hänestä ei tullut tiepalvelumiestä, mutta minulle tämä jäi päälle. Kikka kolmosia takataskussa Täällä pääkaupunkiseudun alueella eniten tarvitaan käynnistysapua. Kakkosena tulevat rengasrikot ja kolmantena tapaukset, joissa jostakin syystä jäädään tien Reijo Häkkinen valmistautuu jo kahdeksanteen jouluunsa Operaatio Lumihiutaleen vapaaehtoisena. päälle: on moottorihäiriötä, bensa lopussa tai koetaulussa palaa hälytysvalo, eikä autolla enää uskalleta ajaa, listaa Häkkinen avuntarvitsijoita. Kun hälytyssoitto tulee, arvioi Häkkinen kuulemansa perusteella, pystyykö hän tekemään autolle jotakin vai onko järkevintä tilata paikalle taksi ja hinausauto. Jonkin verran pystymme vikoja korjaamaan, mutta oikeastaan autonkorjaustaitoa ei tässä niinkään tarvita kuin kekseliäisyyttä. On käytetty narua ja nippusiteitä, rautalankaa ja teippiä, jotta auto saadaan tien sivuun korjattavaksi tai matka jatkumaan. Aika hyvä laulu tiepalvelumiehelle on Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut ja purukumilla me paikkaamme sen. Enemmänkin kuin autojen korjaamisesta, on tiepalvelun tarkoitus huolehtia ihmisistä. Peruskuvio on, että autamme ihmiset pois tienposkesta. Se on meidän päätarkoituksemme. Vilkkuvaloin joululiikenteeseen Joulunajan tielläliikkujia Autoliitto palvelee Operaatio Lumihiutaleella. Silloin valmiudessa on koko Suomen alueella parisataa vapaaehtoista tiepalvelumiestä. Reijo Häkkinen on ollut mukana joka kerta siitä lähtien, kun tiepalvelumieheksi ryhtyi. Häkkinen on myös puuhamiehenä järjestämässä Lumihiutaleen näyttävää päälähtöä Peltolan torilta Tikkurilasta. Sinne kokoontuvat kaikki Etelä-Suomen tiepalveluautot, jotka vilkkuvin valoin lähtevät kulkueena joulun liikenteeseen. Nykyään on helppo hälyttää apua, kun melkein kaikilla on kännykkä, mutta siihen, että autolle sattuu jotakin, ei oikein ole varauduttu. Vaatteita on usein liian vähän, eikä monenkaan varustuksesta löydy heijastinliiviä. Auttaminen harrastuksena Pääkaupunkiseudun tiepalvelu kuuluu myös Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vantaan toimikuntaan ja auttaa tarvittaessa kadonneitten etsinnässä, tulipaloissa ja liikenteen ohjauksissa. Myös lentokentän onnettomuusharjoituksissa tiepalvelumiehet ovat mukana. Meillä on tuttu kiva porukka. Tapaamme yleensä päivystyskeikoilla, ja jos aika sallii, käymme kahvilla vaihtamassa kuulumiset päivän tapahtumista. Mutta kyllä meidän joukkoomme uusiakin mahtuu, Häkkinen vinkkaa. 4

5 Operaatio Lumihiutale käynnistyy 43. kerran ja kestää asti. Operaation aikana toimii tehostettu tiepalvelupäivystys. Lumihiutaleen päälähtö starttaa Peltolan torilta klo 12. Ennen matkaa tarkista auton kunto: öljyt, nesteet, ilmanpaineet pakkaa tavarat huolellisesti: painavat tavaratilan pohjalle, kattoboksissa kiinnitä tavarat pidä varoituskolmio helposti saatavilla varaa kaikille matkustajille sään mukaiset varusteet ja heijastinliivit lataa puhelimen akku pidä toimiva valaisin autossa mukana Jos auto pysähtyy ajoväylälle varoita muuta liikennettä: kytke hätävilkut päälle pue heijastinliivi päällesi vie varoituskolmio tiedoksi muulle liikenteelle pyri siirtämään auto turvalliseen paikkaan ota yhteyttä tiepalvelun auttajiin numeroon

6 työvuorossa Paiskin töitä tietokoneen ääressä, mutta tarpeen tullen pistäydyn paikan päällä tarkistamassa tilanteita. Haluan säilyttää hyvän tuntuman työmaihin, sanoo kunnossapitoinsinööri Pirjo Hämäläinen. Kerralla kuntoon Oksat pois, muuntamot huoltoon, töhryt piiloon kunnossapitoinsinööri Pirjo Hämäläinen huolehtii sähkön jakeluverkon pysymisestä priimakunnossa. 6

7 Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Matti Immonen Kun Pirjo Hämäläinen vuonna 1994 aloitti työnsä Vantaan Energian kunnossapitoinsinöörinä, hän ryhtyi rakentamaan kunnossapidon organisaatiota ja toimintatapoja. Nyt Hämäläisen kokeneeseen tiimiin kuuluu kunnossapidonvalvoja ja kuusi kytkijän ammattinimikkeellä toimivaa sähköasentajaa. He vastaavat pääasiassa sähköasemilta asiakkaille ulottuvan jakeluverkon kytkennöistä ja kunnossapidosta. Ennalta ja jälkikäteen Meidän täytyy jatkuvasti tarkastaa jakeluverkkoamme. Porukkamme tekee sekä etukäteen tilattuja töitä että kiirekeikkoja. Tavoitteena on ennaltaehkäistä sähkönjakeluhäiriöitä ja korjata nopeasti mahdolliset viat. Häiriötön sähkönjakelu on nykyään tärkeä tekijä niin imagon kuin kustannustenkin kannalta, Hämäläinen huomauttaa. Säännöllisin väliajoin kilpailutetut ulkopuoliset urakoitsijat hoitavat alihankintana muun muassa raivaustyöt, muuntamoiden huollot ja töhryjen poistot. Enemmän tietoa, enemmän analysointia. 7

8 Kun tuuli yltyy ja lunta tuiskuttaa, sähköjohdot tarvitsevat tilaa ympärilleen. Varavoimakone tarvitaan hätiin, kun puistomuuntamoa puhdistetaan. Huolto ei aiheuta asiakkaille pienintäkään haittaa. Oksat pois tuulen ja lumen tieltä. Suunnittelusta analysointiin Valtaosa Hämäläisen työpäivästä kuluu tarkastusmääräysten ja kunnossapitotoimenpiteiden suunnitteluun, aikataulutukseen, budjetointiin ja tarkastusten analysointiin. Työhöni kuuluu määritellä, mitä missäkin tarkastuksessa ja huollossa tehdään ja milloin. Esimerkiksi töhryjä poistetaan vain kesäisin. Aika ajoin asiakkaat ilmoittavat kunnossapitoinsinöörille muun muassa kolhituista jakokaapeista, töhrityistä muuntamoista ja etenkin johtoja lähentelevistä puista. Karsimme oksat ja kaadamme puita, mikäli niiden rungon etäisyys johtoon on alle puoli metriä, Hämäläinen linjaa. Pidän työni vaihtelevuudesta, itsenäisyydestä ja mahdollisuudesta päästä pistäytymään työmaille. Turhauttavimmalta tuntuu loputon kilpajuoksu töhrijöitten kanssa. Kunnossapidon vuoden työlista: huollettavia muuntamoita n. 130 kpl tarkastettavia jakokaappeja n. 850 kpl korjauksia asiakkaiden verkoissa n. 400 kpl raivattavia sähköjohtokatuja n. 210 km 8

9 Toimittanut Minna Saano Kuvat Valmistajat tuotevinkit Pirteä leivonta-apu Marimekon Lappuliisa-patalappu on värikäs apu leivonnaisten ja ruokien valmistuksessa. Lappuliisa ilahduttaa myös lahjana. Lappuliisa-kankaasta on saatavilla muitakin keittiötekstiilejä. Hinta: 7,90 euroa Näe ja näy pimeässä XT LED Valosauva on tehokas tapa näkyä, viestittää, varoittaa ja valaista pimeässä. Esimerkiksi rengasrikon yllättäessä auton ympärille voi asettaa muutaman valosauvan varoittamaan muuta liikennettä ja antamaan itselle valoa renkaan vaihtoon. Mukana tulevalla lenkillä valosauvan voi pujottaa ranteeseen ja näin näkyä pimeässä kulkiessaan. Valossa on erilaisia toimintoja: voimakas, säästövalo, vilkkuva ja merkinantovalo. Hohkaamisen lisäksi sauvassa on spottivalo-ominaisuus. Materiaali on iskunkestävä. Hinta: 15,90 euroa Kotoinen talvipuutarha IndoorGardenin Herb:ie 23 on pöytäpuutarha kolmelle kasville. Voit kasvattaa siinä yrttejä, salaatteja, mausteita, vihanneksia tai kukkia. Energiansäästökasvilamppu tarjoaa kasville oikean valospektrin sadon tuottamiseen. Leveys 40 cm, syvyys 19,7 cm ja korkeus 44 cm. Hinta: 119 euroa Valomaan loistetta Airam on tuonut markkinoille vähän energiaa kuluttavan, reilusti jatkettavan ja pitkäikäisen LED-valosarjan. Valomaan voi laajentaa pihapiirissä 100 metriin asti tai jopa lediä sisältäväksi kokonaisuudeksi yhdellä muuntajalla. Sarjaan kuuluu erilaisia osia, kuten valoverkko, jääpuikko- ja pallosarjat. Hinta: muuntaja n. 20 euroa, LED-sarjat euroa 9

10 Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Shutterstock Arvioista todellisen kulutuksen laskutukseen Uudet, älykkäät sähkömittarit tuovat ajantasaiset kulutustiedot ja toteutuneeseen sähkönkäyttöön perustuvan laskutuksen. Kulutustottumuksiaan muuttamalla asiakas voi entistä selkeämmin vaikuttaa sähkölaskuunsa. Sähkön arviolaskutus on perustunut asiakkaan arvioituun vuotuiseen sähkönkäyttöön. Sen pohjalta sähköyhtiö on laskenut kullekin asiakkaalle tasasuuruiset arviolaskut. Mittarinlukuun perustunut tasauslasku on kerran vuodessa tasannut arviolaskujen ja todellisen sähkönkulutuksen välisen eron. Valtioneuvosto päätti pari vuotta sitten, että kaikkialla Suomessa otetaan käyttöön etäluettavat tuntikulutuksen mittaavat eli älykkäät sähkömittarit. Älykkäiden sähkömittarien myötä Vantaan Energia on nyt siirtymässä kulutuksen mukaiseen laskutukseen eli lukemalaskutukseen. Tämän takia laskun summa voi jatkossa vaihdella. Summan vaihtelu näkyy selvimmin sähkö lämmittäjän laskussa, johon lämmitys ja edelleen ulkolämpötila merkittävästi vaikuttavat. Kannattaa varautua siihen, että kylmimpänä talvikautena laskut ovat selkeästi suurempia kuin kesällä. Uusi mittari kohta kaikilla Vanhoja sähkömittareita vaihdetaan Vantaalla kovaa kyytiä älykkäisiin mittareihin. Tämän vuoden loppuun mennessä älykäs sähkömittari on jo asiakkaalla. Loput saavat uudet mittarinsa vuoden 2012 aikana. Muutaman kuukauden kuluttua mittarinvaihdosta asiakkaalle lähetetään tasaus lasku, minkä jälkeen laskut perustuvat todelliseen kulutukseen. Pääsääntöisesti asiakkaiden laskutusrytmi kuukausittain tai joka toinen kuukausi säilyy. Maksuaikaa laskulla on 14 päivää, ja jokaisessa laskussa kerrotaan myös seuraavan laskun arvioitu eräpäivä. Uudistuksen yhteydessä voi siirtyä paperittomaan e-laskuun, jolloin lasku menee tililtä joko automaattisesti tai vasta asiakkaan hyväksymänä. Lisätietoja e-laskusta saa kotisivuiltamme tai verkkopankista. Tietoa tarjolla Uudet mittarit pystyvät mittaamaan sähkönkulutuksen tuntitasolla. Tarkka tieto sähkönkulutuksesta tehostaa asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa jo seuraavaan laskuun muuttamalla kulutustottumuksiaan. Kulutuspiikit paljastuvat entistä helpommin, joten niiden syntymiseen pääsee pureutumaan tehokkaasti. Asiakas, jolle on jo asennettu älykäs mittari, voi käydä Vantaan Energian kotisivujen Online-palvelussa katsomassa omia kuukausittaisia kulutuslukujaan. Tavoitteena on keväällä 2012 näyttää kulutustiedot jopa tuntikohtaisesti. Luvassa on myös vertailutietoa vastaavanlaisen käyttäjän keskimääräisestä sähkönkulutuksesta. Automaattista luentaa Älykäs sähkömittari näyttää samankaltaiselta kuin vanha mittari, mutta pyörivien numerokiekkojen tilalla on ledit. Uusi mittari sisältää sähkönkulutusta mittaavan kaukoluettavan laitteen. Se kommunikoi Vantaan Energian kaukoluentajärjestelmän kanssa esimerkiksi puhelin-, GSM-, radio- tai sähköverkon avulla. Kaukoluentajärjestelmä ottaa automaattisesti yhteyttä mittariin ja kysyy lukemia. 10

11 euroa Lukemalaskutus vs arviolaskutus Viitteellinen esimerkkilaskelma kwh/v kuluttavan vantaalaisen aikasähköasiakkaan laskutuksesta. Kokonaishinta sis. myynti- ja siirtohinnan sekä verot Lukemalaskutus Arviolaskutus 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lisätietoa asennuksista Asennusten sujumisen kannalta on tärkeää, että asiakas on paikalla sovittuna aikana tai sopii mahdollisimman varhaisessa vaiheessa muun ajan, jos ehdotettu aika ei käy. Lisäksi on syytä huolehtia esteettömästä pääsystä sähkömittarille, ennen kuin asentaja tulee paikalle. Vaikka sähkölaitteiden pitäisi kestää asennuksen aikainen sähkökatkos, niin erityisesti vanhempien ja erikoisempien laitteiden osalta on hyvä tarkistaa, että ne käynnistyvät uudelleen. Lisätietoa asennuksista ja aikatauluista: mittarinvaihto 11

12 Teksti Jaakko Liikanen Kuvat Matti Immonen Yhden naisen paperitehdas Fiskarsissa sijaitseva Paperitalo valmistaa paperia luonnonkuiduista. Pienen tehtaan tuotannosta vastaa taidegrafiikan vedostaja ja käsityöläinen Erja Huovila. Veden valuessa pois viiraan jää hienonnettu kangas sekä massaa lujittava vehnätärkkelysliima. Toisinaan mukana on ripaus sisalköyttä ja ruokoa. Erja Huovilan 100-prosenttisen lumppupaperin aineksina ovat vanhat puuvillaiset ja pellavaiset lakanat ja vaatteet. Raaka-aineita Huovilalle tuovat lähinnä ystävät ja Fiskarsin kylän miehet ja naiset. Valittu kangas antaa värin paperiarkeille, joita löytyy myymälästä kaikissa sateenkaaren väreissä. Esteettisyys on minulle tärkeää ja käsintehty paperi niin kaunista, Huovila perustelee innostustaan paperiin. Lumppupaperiaan Huovila käyttää myös taidegrafiikan vedostuksessa. Taiteilijat himoavat sitä, sillä paperi säilyy hyvin, eikä vedos haalistu. Erja Huovila valmisti opissaan Japanissa lopulta kaksi temppelin seinien restaurointiin kelpaavaa arkkia. Yleensä hänen paperinsa menivät illan päätteeksi suoraan roskakoriin. 12

13 Erja Huovilan Paperitalo Fiskarsin Ruukissa on avoinna yleisölle kesäkaudella ja muulloin sopimuksen mukaan. Silloin on mahdollisuus päästä seuraamaan paperin valmistusta ja tutustua käsintehtyihin paperituotteisiin. 13

14 Tästä tuotanto alkaa toisinaan Erja Huovila lisää silputtua lumppua paperimassaksi hienontavan hollanterin altaaseen vaikkapa sisalköyttä, ruokoa tai porkkanansiemeniä. Lumppupaperia käsityönä Fiskarsin ruukin laidalla sijaitsevassa Paperitalossa tuoksuu lokakuisena perjantaiaamuna paperille. Niin ihmiset usein sanovat. Itse olen tuoksuun niin tottunut, etten sitä juuri huomaa, Huovila sanoo. Eihän tämä olekaan paperista tämä talo, leukailee asiakas, joka pyörähtää ostamassa lahjakääreitä hankinnoilleen. Talo on toki puuta, mutta paperi on sidoksissa kaikkeen, mitä Huovila vuokraamassaan talossa tekee. Pellavasta ja puuvillasta valmistetun lumppupaperin lisäksi myymäläpuolen hyllyillä on paperista valmistettuja mökki- ja muistikirjoja sekä pelikortti- ja tupakkakoteloita. Myymälässä on myös Huovilan toinen työpiste, jossa hän vedostaa taidegrafiikkaa. Tapa-ahkera patruuna Vuonna 2008 valmistuneen Paperitalon patruunaksi ja ainoaksi työntekijäksi ryhtyminen ei ollut Huovilan pitkän suunnitelman tulosta. Olen aina mennyt intuitiolla. En niinkään mieti sitä, mihin tämä johtaa. Olen tapa-ahkera. En silti usko olevani heittäytyjäkään. Mietin riskejä, enkä ota erityisempää velkataakkaa. Esteettisyys on minulle tärkeää, ja käsintehty paperi niin kaunista. Paperin tekoa Huovila on opetellut muun muassa Japanissa, kirjansidontaan hän perehtyi Tyrväällä. Taidegrafiikan pariin hänet johdatti liftimatka parikymmentä vuotta sitten. Huovila sai kyydin graafikko Kirsi Neuvosen siskolta, joka kertoi Kirsin etsivän vedostajaa. Huovila opiskeli vedostajaksi ja on sittemmin tehnyt töitä Neuvosen lisäksi useille muille suomalaisille kuvataiteilijoille. Vedostajan ammattitaitoaan Huovila hyödyntää myös virassaan Kuvataideakatemian taidegrafiikan osastolla. Yrittäjän arki ja vapaus Kuvataideakatemian virka muuttui puolikkaaksi Huovilan ryhdyttyä paperityöläiseksi Fiskarsiin. Yrittäjyyden vapaus on hänestä lähinnä hauska ajatus. Tässähän on se vapaus, että on ihan 14

15 Huovila nostaa viiran vedestä, jolloin paperimassa jää viiraan veden valuessa pois. Arkinrajaajan poistettuaan hän kumoaa arkin viirasta huovan päälle. Palkkirakennelma ja tunkki muodostavat prässin, jolla paperipinosta poistetaan vettä tasaisesti puristusta lisäämällä. Kuivuvaa 100-prosenttista lumppupaperia. Arkkeja voi kuivattaa pahvien välissä tai ilmavammin levyyn tai kankaaseen kiinnitettynä. sama mihin aikaan vuorokaudesta sen 12 tunnin työpäivänsä tekee. Oivalsin silti aika nopeasti asenteen merkityksen. Statuksestaan ei kannata olla herkkä eikä ottaa kaikkea kritiikkiä itseensä. Huovila kuuntelee kuitenkin tarkasti asiakkaiden kommentteja, koska haluaa tehdä paperin ohella arjen käyttöesineitä ei juhlakaluja, joita tutkitaan hartaudella vain kerran vuodessa. Huovila kannattaa myös hitautta ja kestävän kulutuksen ajatusta. Periaatteessa olisi ihanaa, jos ihminen ostaisi vaikkapa tuolit ja pöydän vain kerran elämässään. Milloin pidät lomasi? Aloittaessaan Paperitalon yrittäjänä Huovila sai vieraita TE-keskuksesta. Konsultit antoivat käteen kynän ja paperin ja pyysivät jakamaan paperin 12 lohkoon. He sanoivat, että merkkaa tuohon lomasi. Kesäkuukaudet ovat kiireisiä, joten laita lomasi jonnekin muualle. Se oli konkreettisuudessaan valaisevaa. En ollut ajatellut lomailla. Ajattelin vaan painaa töitä vuoden ympäri. Nyt hän lomailee hiljaisempina aikoina. Juhannuksesta elokuun puoliväliin mennään lujaa. Tuolloin apuna on harjoittelija, joka auttaa myös myymälässä. Käsityöläisen toinen sesonki on juuri nyt ovella. Papereita, kirjoja ja jouluaiheista pientavaraa on esillä Huovilan näyttelyssä Aino Galleriassa Mechelininkadulla Helsingissä. Värikirjo on laaja. Paperiarkin väri tulee aina käytetyistä kankaista. 15

16 testissä Teksti Reino Laukkanen Kuvat Reino Laukkanen, Ifolor Muistot kirjaksi Digitaalisen kuvaamisen aikana kuvat jäävät usein biteiksi tietokoneen uumeniin. Kuvat voi tuoda hienosti esille tekemällä niistä kuvakirjan. Mutta kuinka helposti se käy? 16

17 Kuva-albumin teko digitaalisesti on halvempaa kuin teettämällä perinteiseen tapaan kuvat ja ostamalla albumi. Eivätkä kuvat putoile pois huonon kiinnityksen vuoksi. Valokuvien lisäksi sivuille voi sijoittaa myös skannattua materiaalia: todistuksia, piirustuksia, laskuja, lippuja, mitä vain keksii. Myös tekstin lisääminen tapahtuu kätevästi. Kun kuvakirjan on saanut valmiiksi, siitä voi teettää helposti kopioita ja versioita. Ennakkovalmistelut helpottavat Kuvakirjalla on hyvä olla yhtenäinen aihe. Kirjaan tulevat kuvat kannattaa siirtää omaan kansioon, joka tallennetaan tietokoneelle, vaikka muuten säilyttäisikin kuviaan ulkoisella kovalevyllä. Kuvat voi myös olla helpompi rajata ennakkoon, vaikka kuvaohjelmilla pystyy periaatteessa rajaamaan kuvia uudestaan. Kuvakirjan teko aloitetaan lataamalla valmistajan nettisivuilta maksuton ohjelma. Seuraavaksi valitaan sopiva kirjatyyppi: vaaka, pysty tai ehkä neliön muotoinen. Erilaisia kansivaihtoehtoja on lukuisia. Kirjaa työstäessä työn voi tallentaa ja jatkaa myöhemmin. Lopuksi on hyvä antaa jonkun ulkopuolisen tarkistaa tulos ennen tilausta. Helpoin tapa ei ole paras Yksinkertaisimmilla ohjelmilla voi kuvakirjan tehdä lataamalla kuvat ohjelmaan ja päättämällä sivujen taustasta. Sen jälkeen ohjelma sijoittaa kuvat albumin sivuille omassa järjestyksessään. Kuva-albumi on hetkessä valmis, mutta miellyttääkö tulos tilaajaa? Useimmiten vaivannäkö ja kuvien itse sijoitteleminen kannattaa. Pehmeät kannet vai kierresidonta? Markkinoiden tarjonnasta erottuu edukseen kolme kuvakirjavalmistajaa: Kuvatkirjaksi.fi, Ifolor sekä Eirikuva. Kaikkien näiden ohjelmilla käyttäjä voi itse päättää kuvien järjestyksen ja sijoittelun. Ohjelmien välillä ei ole vaikeuseroja, vaan valinta on enemmänkin makuasia. Kun oppii yhden, voi helposti vaihtaa toiseen. Erot löytyvät kuvakirjojen malleista, joiden valikoimissa on jonkin verran vaihtelua. Kannattaa siis tutkia, keneltä löytyy juuri sopiva malli omalle kuvakokonaisuudelle. Jokaisen kolmen palvelun ohjelmassa on avustaja, joka kertoo käyttäjälle ohjelman toiminnasta. Kuvatkirjaksi.fi-palvelussa on kuitenkin kattavin opas, joka auttaa perusteellisesti työstämisessä. Liimasidottujen kirjojen lisäksi Kuvatkirjaksi.fi tarjoaa Special Pro 180 -mallin, jonka sidonnan ansiosta aukeamat avautuvat tasaiseksi pinnaksi. Tässä versiossa kuvan voi laittaa täyttämään koko aukeaman. Kirjasta voi myös tehdä omalle koneelle selailukappaleen, jonka voi tulostaa. Ifolorin versio näyttäville aukeamille on Premium-kuvakirja. Tämä sopii esimerkiksi panoraamakuville. Ifolorilta saa albuminsa myös kierresidonnalla. Ifolorilla on lisäksi oma yhteisönsä Facebookissa, josta saa myös ohjeita. Eirikuva antaa mahdollisuuden teettää kirjat aikakauslehtimäisesti pehmeillä kansilla. Valmistajan Omakirja-tuote sopii esimerkiksi syntymäpäiväsankarille. Eri teemoista voi valita sopivan, ja Suomen ja maailman tapahtumien lomaan pystyy sijoittamaan lahjan saajan henkilöhistoriaa. Nämä testattiin:

18 Teksti Maiju Riihola Kuvitus Elina Warsta Joulupöydän kunkku Miten pakastekinkku sulatetaan? Onko paistomittari välttämätön? Kannattaako koko kinkkushow? Vuosikausia radiokuuntelijoita kinkkuasioissa opastanut Ylen aikaisen toimittaja Olli Ihamäki tietää, miten täydellinen joulukinkku paistetaan. Millainen kinkku kannattaa hankkia? Joulukinkuissa kallein ei välttämättä ole paras. Lihan käsittely on tärkein tekijä onnistuneen lopputuloksen kannalta. Minusta normaali suomalainen harmaasuolattu kinkku on hyvä valinta joulupöytään. Voiko kinkun sulattaa huoneenlämmössä? Kinkku kannattaa hankkia viimeistään viikko ennen paistamista, ja se sulatetaan ulkona tai kylmiössä. Kinkku saa sulaa muovikääreessään kaikessa rauhassa muutaman päivän. Lihan oma suolainen liemi parantaa makua sekä tasaa suolaisuutta. 18

19 gallup Teksti ja kuvat: Maiju Riihola Suurin virhe on laittaa liha uuniin liian aikaisin. Syödäänkö perheessänne joulukinkkua? Kuka kinkun valmistaa? Onko kinkku tämän jälkeen valmis paistettavaksi? Ensin pitää varmistaa, että kinkun sisälämpötila on oikea. Liha otetaan kylmästä vuorokausi ennen paistoa ja poistetaan muovista. Seuraavaksi kinkku laitetaan väljästi esimerkiksi saaviin tai suureen muovikassiin, joka täytetään vedellä. Vesi hidastaa lämpenemistä ja liuottaa liikaa pintasuolaa. Kinkku on valmis uuniin, kun sisälämpö on mittarilla mitattuna noin 15 astetta. Kinkun lämpötilaa voi hätätapauksessa nostaa asettamalla kinkun kraanakuumaan veteen noin tunniksi ennen uuniin laittamista. Miten kinkku säilyy mehevänä? Kinkkua ei pidä laittaa uuniin ennen kuin uuni on kuuma. Noin 125 astetta on sopiva, kiertoilmauunissa hieman vähemmän. Lihaisin osa laitetaan uunin perälle. Kinkku kannattaa paistaa pehmoisissa, kosteissa löylyissä, eli paistoritilän alle laitetaan pelti, jossa on koko ajan oltava vettä. Kinkku on valmis, kun sen sisälämpötila on astetta. Ennen kuorruttamista kinkun on hyvä antaa levätä hetki. Mitkä ovat kinkunpaiston yleisimmät virheet? Suurin virhe on laittaa liha uuniin liian aikaisin. Sisälämpötila on siis tärkeä mitata ennen paistamista. Kinkun paisto vaatii kaksi mittaria: yksi lihalle, toinen uunille. Ilman mittaria kinkun paistaminen on arpapeliä. Uunin sisälämpötilaa on tärkeä tarkkailla erillisellä mittarilla myös paiston aikana, tässä ei pidä luottaa uunin omaan termostaattiin. Mitä tehdä ylijääneelle kinkulle? Ylijääneen kinkun käyttö on haastavaa, koska kinkun jouluinen maku maistuu helposti läpi. Yksi hyväksi havaittu ja yksinkertainen ruoka on Luutnantin pudinki. Uunivuokaan laitetaan keitettyjä perunaviipaleita ja niiden päälle kinkkusilppua. Vuoka kuorrutetaan juustoisella valkokastikkeella ja maustetaan suolalla ja pippurilla. Pudinki paistetaan uunissa ja tarjoillaan oluen ja ruisleivän kanssa. Kinkku sopii myös borschkeittoon. Mitkä ovat kuulijoiden yleisimmät kysymykset? Usein kysytään esimerkiksi leivinuunissa paistamisesta. Itse suosittelen sähköuunia, leivinuuni voi olla liian äkäinen kinkulle. Monesti ihmiset haluavat myös valmistaa joulukinkun niin kuin se on valmistettu lapsuudessa luvuilla. Liha oli tuolloin aivan erilaista, ja kehotan kokeilemaan uudempia valmistusmenetelmiä. Kaikkiaan kinkun paisto on simppeli juttu, jota ei kannata tehdä liian vaikeaksi. Miksi kinkku herättää niin paljon intohimoja? Kinkunpaisto liittyy vuoden kiertoon kuten juhannusvihdan teko. Kinkku valmistetaan vain kerran vuodessa. Monille se on jouluaterian tärkein osa, pöydän kunkku. On siis tärkeää, että kinkunpaistossa onnistutaan. Olli Ihamäki on Ylen aikaisen toimittaja, joka opastaa joulun alla kuuntelijoita joulukinkkuun liittyvissä asioissa suositussa radio-ohjelmassaan. Ollin täydellisen joulukinkun resepti: ruoka/ > jouluruokareseptit > joulukinkku 1. Kyllä. Miehet haluavat kinkun, itse en siitä niin välittäisi. 2. Mieheni paistaa kinkun. Aija Lampinen-Helle, Helsinki 1. Ei, joulupöydässämme ei ole lihaa tarjolla. Syömme laatikoita sekä tietysti kaloja. Tarjolla on myös soijaa jossain muodossa. Tuulia ja Jukka Yli-Luopa, Helsinki 1. Syödään, kinkulla on tärkeä osa joulupöydässä. 2. Kinkun paistaminen on isäni tehtävä. Minna Vehma, Helsinki 19

20 tietovirtaa Jäätaiturit kohtasivat Vantaalla Kansainvälinen taitoluistelukilpailu Finlandia Trophy luisteltiin Vantaan Valtti Areenalla lokakuussa. Kilpailuissa oli mukana suuri joukko nuoria lupaavia suomalaisluistelijoita. Maailman huippua edustivat kanadalaiset olympiavoittajat Tessa Virtue - Scott Moir, jotka voittivat odotetusti Finlandia Trophyn jäätanssikilpailun. Korkeatasoisessa jäätanssikilpailussa Suomea edustivat Olesia Karmi - Max Lindholm ja Henna Lindholm - Ossi Kanervo. Molemmat suomalaisparit saivat kilpailussa omat ennätyspisteensä. Finlandia Trophyn naisten kilpailussa Alisa Mikonsaari sijoittui hienosti kolmannelle sijalle. Kansainvälinen palkintosija oli Mikonsaarelle ensimmäinen seniorisarjassa. Tämä oli todella hyvä kauden aloitus. Olen hyvin yllättynyt ja iloinen kolmannesta sijastani, Mikonsaari kertoi. Luistelun ystäville on luvassa mielenkiintoista seurattavaa myös helmikuussa, kun Valtti Areenalle kokoontuvat pohjoismaiden parhaat luistelijat. PM-kilpailut luistellaan kuva Sari Niskanen Alisa Mikonsaari oli ikionnellinen kolmannesta sijastaan. Hän on saanut viime kaudesta paljon itsevarmuutta ja rentoutta esiintymiseensä. Tarvitsetko polttopuuta? Kun kodissasi tarvitaan takka- tai saunapuita, löydät kotisivuiltamme lähialueen polttopuunmyyjät. Samalla voit tarkistaa päivän hintatason. Käy tutustumassa polttopuusivustoomme. Myyjätietojen lisäksi saat hyviä vinkkejä puun käyttöön lämmityksessä. kuva shutterstock Lue lisää: > Asiakaspalvelu > Polttopuu Tarkista helposti lähin polttopuunmyyjäsi netistä! 20

21 kuva apple Sinustako tulevaisuuden edistyksellinen sähkönkäyttäjä? Tuuli ulvoo puiden latvoissa ja myrsky on nousemassa. Tänä yönä tuulimyllyt pyörivät vinhasti ja lataavat sähköautojen akkuja seuraavaa aamua varten. Aamulla auringon noustessa alkavat aurinkokennot syöttää sähköä asuntosi ilmastointia varten. Ylimääräinen energia syötetään sähköverkon välityksellä muiden sähkönkäyttäjien tarpeisiin. Tulevaisuudessa ekologisesti tuotettua sähköä on aina tarjolla, satoi tai paistoi. Tämä kaikki tapahtuu automaattisesti ollessasi töissä, lomalla, harrastuksissa tai nukkuessasi. Näinkö sinunkin kotisi sähkölaitteet toimivat tulevaisuudessa? Älykkäiden sähköverkkojen myötä sähkön kysyntää ja tuotantoa on mahdollista hallita nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Kysynnän joustossa on kyse siitä, miten sähkönkulutusta, kuten sähköauton akkujen latausta tai lämminvesivaraajan lämpötilan nostoa, siirretään automaattisesti siten, että se on sähkönkäyttäjän, sähköjärjestelmän ja ympäristön kannalta edullisinta. Kysynnän joustolla pystytään hyödyntämään ympäristöystävällistä tuotantoa mahdollisimman paljon ja tasoittamaan sähköverkon kuormitusta. Käyttäjälle joustot näkyvät edullisempana sähkönä ilman vaivannäköä tai mukavuudesta tinkimistä. Vantaan Energia Sähköverkot Oy on jo aloittanut varautumisen tulevaisuuteen ja tutkii nyt yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa kuluttajien suhtautumista sähkön kysynnän joustoon. Oletko sinä valmis tulevaisuuden sähkönkäyttäjäksi? Lue lisää, osallistu kyselyyn ja voita ipad! Osallistu kyselyyn sähkön kysynnän joustoista! Huolehdi sähköturvallisuudesta muuttaessasi Muuttaessasi uuteen asuntoon varmista ennen sähkön toimituksen aloittamista, ettei asunnossasi ole päällä sähkölaitteita, jotka voivat aiheuttaa tulipalon vaaraa. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi liesi, uuni ja kiuas. Käytännössä asentaja kytkee sähköt sähkömittarilta tai mittauskeskuksesta käsin, josta ei ole mahdollista havaita sähkölaitteiden kytkentätilaa. Kerrostaloasunnoissa varmin tapa on, että poismuuton yhteydessä asunnon sähköt katkaistaan asunnon pääkytkimestä. Pääkytkin sijaitsee yleensä asunnon sulaketaulussa tai pääkeskuksessa. Pientaloissa, joihin on asennettu älykäs sähkömittari etäkytkentälaitteella, sähköt katkaistaan etäkytkentälaitteen nappulaa painamalla. Näin toimimalla sähkömittari ei jää ilman sähköä ja etäyhteyttä. Lue lisää: > Muuttajat mittarinvaihto Arvonnan säännöt: Kyselyyn ja arvontaan voi osallistua Vantaan Energian kotisivuilla Arvonnan palkintona on ipad 2 16 GB Wi-Fi + 3 G -taulutietokone, arvo 599. Arvonnan järjestää Vantaan Energia Sähköverkot Oy ( ). Kilpailu on voimassa Arvontaan osallistuvat kaikki viimeistään kyselyyn vastanneet. Arvonta suoritetaan Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Kilpailun tarkemmat säännöt nähtävissä kuva shutterstock 21

22 pähkinä purtavaksi Talviristikon oikeat vastaukset julkaisemme maaliskuussa ilmestyvässä -lehdessä. Ristikon 3/11 ratkaisu 22