1. Johdanto. 2. Alkun historia ja nykyisyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Johdanto. 2. Alkun historia ja nykyisyys"

Transkriptio

1 2008

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto 2. Alkun historia ja nykyisyys 3. Mitä pidämme tärkeänä? toimintamme arvoperusta 3.1. Lasten, vanhempien ja henkilökunnan arvot 4. Kasvatuskumppanuus 5. Oppiminen ja kasvaminen 5.1. Lasten ja vanhempien näkemyksiä oppimisesta 5.2. Toimintaympäristö oppimisympäristö 5.3. Kieli ja vuorovaikutus Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen 5.4. Esiopetus 5.5. Oppilashuolto 6. Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajataustaiset lapset 7. Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa 8. Arviointi ja toiminnan kehittäminen

3 1. Johdanto Päiväkoti Alkun varhaiskasvatussuunnitelma on käytännön työkalu arjen toiminnassa ja opetuksessa. Sen pohjana ovat valtakunnallinen ja Helsingin kaupungin oma varhaiskasvatussuunnitelma. Siinä näkyy talon henki ja erityisesti lapset. Haastattelemalla lapsia ja vanhempia sekä valokuvaamalla ja havainnoimalla toimintaamme olemme saaneet ajatuksia ja näkökulmia työskentelyymme. Varhaiskasvatussuunnitelmassamme esittelemme päiväkotimme arvoja ja toimintaa. 2. Alkun historia ja nykyisyys 1920-luvulla perustettu päiväkoti Alku on Käpylän vanhin päiväkoti, ja siinä on ollut käpyläläisiä lapsia monessa sukupolvessa. Vielä 1970 luvulla lapsia oli paljon enemmän kuin nykyään, ja toimintaa sekä aamu- että iltapäiväryhmissä lapsiluvun ollessa lähes sata. Käpylä on asuinympäristönä perinteikäs puutarhakaupunginosa, jossa on puistoja ja pihoja. Monet sen kadut ovat saaneet nimensä kansalliseepoksemme Kalevalan mukaan, kuten mm. Kalervonkatu, Pellervontie ja Pohjolankatu. Alku sijaitsee Väinölänkadulla. Vanhemmat, päiväkoti ja koulu tukevat yhdessä lapsen juurtumista lähiympäristöönsä ja sen sosiaaliseen verkostoon. Myös meidän kasvattajien avoin ja aktiivinen toimiminen alueella tarjoaa lapselle kanavan osallistua ja vaikuttaa omassa asuinympäristössään ja kasvaa identiteetiltään käpyläläiseksi ja helsinkiläiseksi. Teemme yhteistyötä mm. koulujen, neuvolan, Käpylän yhdyskuntaklubin, Käpylä-seuran sekä päiväkodin alakerrassa sijaitsevan kirjaston kanssa. Retkeilemme alueen kahdessa leikkipuistossa sekä metsässä ja käymme palloilemassa ja luistelemassa läheisellä urheilukentällä. Toimimme Alkussa kolmessa perinteikkäästi nimetyssä noin viidentoista lapsen ryhmässä. Sinikellot, Perhoset ja Pääskyset ovat olleet ryhmien niminä päiväkodin perustamisesta saakka.

4 3. Mitä pidämme tärkeänä? toimintamme arvoperusta Pidämme tärkeänä luottamuksellisia, avoimia ja tasavertaisia suhteita vanhempiin. Turvalliset ja lämpimät suhteet lasten ja aikuisten kesken perustuvat avoimeen keskusteluun ja molemminpuoliseen kunnioitukseen. Lapset kokevat olonsa turvalliseksi, kun he saavat hellyyttä ja huolenpitoa ja tulevat kuulluiksi. Leikki on paras opettaja monissa asioissa, ja Alkussa leikki sekä uudet ja vanhat ystävät ovatkin tärkeitä. Ilo, huumori, uusien asioiden oivaltaminen ja kyky tulla toimeen toisten kanssa kulkevat käsi kädessä. Emme halua sulkeutua seiniemme sisälle, vaan avata yhdessä ovia luontoon, taiteisiin ja ympäröivään maailmaan, ja retkillemme ovat myös vanhemmat tervetulleita. Tutkimalla, kokeilemalla, liikkumalla, laulamalla ja leikkimällä lasten tieto- ja taitoarkku karttuu Lasten, vanhempien ja henkilökunnan arvot Lasten kertoman mukaan tärkeimpiä asioita päiväkodissa on leikkiminen, kaverit, syöminen, ulkoilu ja retket. Vanhemmat pitivät tärkeimpinä asioina turvallista ympäristöä, henkilökunnan pysyvyyttä, kiireetöntä ilmapiiriä, tiedon saantia päivän tapahtumista ja luottamusta henkilökuntaan. Lasten kannalta vanhempien mielestä tärkeitä asioita olivat kaverisuhteet, ryhmässä toimimisen taidot toiset lapset huomioon ottaen ja hyväksyen, lapsen hyvä itsetunto, hyvät tavat ja lapsiryhmän hyvä henki. Samoin kuin vanhemmat, me Alkussa pidämme myös tärkeänä toimintamme perustana turvallisista ympäristöä ja tuttuja aikuisia sekä vanhempien ja henkilökunnan luottamuksellisia välejä. Yhteisiä arvoja olivat myös toisten huomioon ottaminen, erilaisuuden hyväksyminen ja hyvä itsetunto niin, että lapsella on rohkeutta olla oma itsensä ja ilmaista mielipiteensä. Lisäksi korostimme luovuutta ja iloa, lapsen oikeutta hyvään oloon niin, että hän saa hoivaa ja huolenpitoa, tasa-arvoista kohtelua ja tulee kuulluksi.

5 4. Kasvatuskumppanuus Vanhempien ja henkilökunnan välinen kasvatuskumppanuus alkaa, kun lapsi aloittaa päivähoidon. Lapsi tutustuu vanhempiensa kanssa useana päivänä päiväkotimme tiloihin ja omaan ryhmäänsä sekä vähitellen muuhun talon väkeen. Henkilökunta saa jo ensimmäisillä tapaamisilla tietoa lapsesta, perheen toiveista ja tavoista ja vanhemmat päiväkodin toiminnasta. Luomme perheen ja päiväkodin välille avoimen ja luottamuksellisen suhteen pohjaksi hyvälle yhteistyölle. Pikkuhiljaa lapsi jää pidemmäksi aikaa ryhmään ilman vanhempiaan ja tutustuu paremmin muihin lapsiin ja aikuisiin. Teemme yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman (VASU), jossa sovimme vanhempien kanssa yhteisistä lapsen hoitoa ja kasvatusta koskevista tavoitteista ja otamme huomioon lapsen omia käsityksiä ja toiveita. Lapsen vasuun kirjataan myös mahdollinen kaksikielisyyden suunnitelma. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) laaditaan yhdessä lapsen, vanhempien ja esiopetuksesta vastaavan opettajan kanssa. Siihen kirjataan lapsen taitoja, toiveita, kiinnostuksen kohteita ja niiden pohjalta hänen esiopetusvuotensa tavoitteita. Esiopetusvuoden jälkeen suunnitelma siirtyy huoltajien luvalla kouluun tukemaan kasvun ja oppimisen jatkuvuutta esiopetuksesta perusopetukseen. Pysyvä henkilökunta luo lapselle ja vanhemmille turvallisuuden tunnetta, kun lapsen lähellä olevat aikuiset tekevät yhteistyötä ja pyrkivät johdonmukaiseen kasvatukseen ja hoivaan. Tulo- ja hakutilanteissa kerromme lapsen päivän kulusta, ja yhteisistä tavoitteista ja ryhmien toiminnasta keskustelemme vanhempainilloissa, joissa vanhemmat voivat tutustua myös toisiinsa. Suunnittelemme yhdessä myös myyjäisiä, retkiä ja juhlia, joissa lapset ja vanhemmat voivat esiintyä. Kasvatuskumppaneina vanhemmat ja henkilökunta ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. Lasten mietteitä kasvatuskumppanuudesta: Kasvatuskumppanuus tarkoittaa kumppania, joka on sellainen kaveri, ystävä ja kiva. Se on kiva ystävä, voi olla myös kummitus.

6 Vanhempien kertomaa: Meitä on kuunneltu aina tarvittaessa ja tapaamme hoitajan aina aamulla ja iltapäivällä kotiin lähtiessä. Aamuisin itse ehdin ja ihan kivasti on ollut aikaa jutella. Kasvatuskeskustelussa puhuttiin kaveripiirin laajentamisesta ja rohkeudesta ilmaista itseään. Voin kertoa lapseni asioista myös puhelimitse jos tarvis mutta mieluiten kasvotusten. Päiväkodin ja meidän tavoitteet ovat samansuuntaiset, kiitos että voi itse annostella ruokansa ja totuttautua makuihin ilman pakkoa. Kohtuudella on kuullut tilanteista. Voisi olla kiva jos keskustelutuokio olisi pari kertaa vuodessa, kiireiset aamut ja iltapäivät eivät ehkä paras ajankohta. Vanhemmista aina hyvä kuulla missä mennään, mitä tapahtunut, miten tilanne hoidettiin. 5. Oppiminen ja kasvaminen Oppimisen ja kasvamisen lähtökohtana pidämme lapsen kokonaisvaltaista tuntemista ja huomioimista. Annamme lapselle tilaa ja aikaa oppia ja kasvaa omassa tahdissaan kullekin lapselle ominaisella tavalla, ja arvostamme perheiden erilaisia elämänkatsomuksia sekä monikulttuurisuutta. Pohdimme yhdessä lapsia askarruttavia asioita, ja olemalla hyväksyviä ja kannustavia aikuisia tuemme lapsen minäkuvaa ja hyvän elämän rakentumista. Lapset oppivat asioita eri tavoin, ja heillä on erilaisia kiinnostuksen kohteita. Oppimaan innostammekin tarjoamalla mahdollisuuksia leikkiin, liikuntaan, musisoimiseen, tutkimiseen sekä pieniin työtehtäviin. Tuemme oppimista ja kasvamista pienryhmätoiminnalla, jossa oppimista edistää rauhallinen ilmapiiri, ja jossa aikuinen voi huomioida lasta yksilöllisemmin. Siinä lapsi tutustuu myös toisiin lapsiin paremmin ja voi oppia ja toimia ilman ison ryhmän painetta.

7 5.1. Lasten ja vanhempien näkemyksiä oppimisesta Olemme kyselleet päiväkotimme lapsilta heidän ajatuksiaan oppimisesta. Heidän mielestään oppiminen on mm. sitä, että siitä lähtien osaa jonkun asian, voi oppia pyöräilemään ilman apupyöriä, ulkoiluttamaan koiraa ja laskemaan ja semmonen että käyttäytyy hyvin. He haluavat oppia ilman mallia sitä ABCDEFG:tä, lukemaan, laskemaan sataan ja tietää miten norsua juotetaan. Lapset olivat myös sitä mieltä, että matikkaa pitää oppia, muun jo osaan ja että mä haluisin oppii ihan loppuun saakka baletin. Tietoa lapset kertoivat saavansa siten, että vanhemmat kertoo tai täällä päiväkodissa, jos vaikka kysyy, mistä saan tietoa tai vaikka lintu tuo postia. Lapset haluavat oppia uusia asioita, koska sitten aikuisena voi tietää paljon asioita ja se on vaan niin rauhallista se matikka. Vanhempien mielestä tärkeintä oppimisessa ja kasvamisessa on leikki. Leikkiessään lapsi oivaltaa asioita, ja kokeileminen ja tekeminen helpottavat oppimista. Lapsi oppii heidän mielestään saamalla kannustusta ja neuvoja, mutta usein myös pettymysten kautta ja ryhmässä lapsi oppii isompien lasten ja aikuisten esimerkistä sekä kyselemällä, tarkkailemalla ja pohtimalla. Oltiin sitä mieltä, että oppiminen on tehokasta myös satujen ja tarinoiden avulla, ja tietyissä herkkyyskausissa se voi olla yllättävän nopeaa, esim. pyörällä ajon opettelu Toimintaympäristö-oppimisympäristö Olemme jakaneet lapset kolmeen ryhmään, joilla on omat kotoalueet ja yhteisessä käytössä iso sali. Ryhmätiloissa on eri-ikäisille lapsille sopivia leikki- ja toimintavälineitä sekä materiaaleja vapaasti käytettävissä ja innostamassa lasta leikkimään ja puuhailemaan myös omatoimisesti. Muuntelemme tiloja lasten tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan ja otamme huomioon lasten ehdotuksia. Pidämme leikkiä tärkeänä ja järjestämme rauhallisia nurkkauksia, joissa voi leikkiä pitkäkestoisesti. Retkeilemme Kimmon ja Intian asukaspuistoissa, Akseli Toivosen kentällä ja Kumpulan metsässä, ja alakerran kirjastossa käymme lainaamassa kirjoja ja kasetteja ja osallistumassa viikoittaisiin satutuokioihin. Keväisin teemme talon yhteisen kevätretken ja käymme eskarien kanssa ongella Vanhakaupungin lahdella. Teemme retkiä myös teattereihin, taidenäyttelyihin ja museoihin.

8 Päiväkoti Alku on pieni päiväkoti, jossa lapset, vanhemmat ja henkilökunta tuntevat toisensa, ja myös eri-ikäiset lapset voivat leikkiä yhdessä. Lapset toimivat myös omissa pienryhmissään, joilla jokaisella on omat aikuisensa. Pienryhmät pysyvät samoina koko vuoden, ja niiden toiminta painottuu aamupäivään, jolloin ryhmissä leikitään, liikutaan, pelaillaan, taiteillaan, musisoidaan, luetaan, tutkitaan, retkeillään jne. Pyrimme luomaan äiväkotiimme on myönteisen, lämpimän, huumorintajuisen ja hyväksyvän ilmapiirin. Me aikuiset olemme läsnä lapsen arjessa turvallisina ja kuuntelevina ja vastaamme lapsen tunteisiin ja tarpeisiin sekä luomme turvalliset rajat lapsen toiminnalle. Avaamme päiväkodin aamulla kello Aikaisin tulevalla lapsella on aikaa vielä levähtää sohvalla tai leikkiä ennen aamupalaa, jonka syömme klo Pääskysten ryhmässä aloitamme esiopetuksen yhdeksältä, jolloin Perhosten ja Sinikellojen lapset ulkoilevat. Kymmeneltä ulkoilijat tulevat sisälle, ja Pääskyset menevät vuorostaan ulos. Lounaan syömme klo 11-12, jonka jälkeen pienimmät lapset menevät päivälevolle unisadun ja musiikin saattelemana tutun ja turvallisen aikuisen kanssa. Isommat kuuntelevat patjoilla pötköttäen pitempiä satuja ja leikkivät ja puuhailevat sitten välipalaan asti. Nukkujat heräilevät omaan tahtiinsa viimeistään välipalalle, jonka jälkeen on taas aikaa leikille, kunnes siirrymme pukeutumaan uloslähtöä varten. Pihalta vanhemmat tulevat hakemaan lapset kotiin, ja silloin vaihdamme myös kuulumisia lapsen päivän kulusta Kieli ja vuorovaikutus Lapset tarvitsevat kokemuksia siitä, että on mukavaa ja hyödyllistä olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, ja kielen merkitys on myös oppimisessa keskeinen. Kuuntelemme päiväkodissamme lapsia, arvostamme lasten erilaisia ilmaisutapoja ja puhumme rikasta kieltä. Arkipäivän tilanteissa, leikeissä ja yhteisissä keskusteluissa lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät, kun rohkaisemme häntä ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan sekä vuorostaan kuuntelemaan toisia. Luemme lapsille kirjoja päivittäin ja nivomme satuja ja tarinoita, riimejä ja loruja arkipäivän

9 tilanteisiin. Teemme myös retkiä teattereihin, elokuviin ja kirjaston satutunneille ja innostamme lapsia tekemään itse pieniä näytelmiä sekä omia satuja Leikkiminen Keskeistä lapsen elämässä on leikkiminen ja sadun maailma. Me aikuiset annamme virikkeitä leikkiin, olemme tarvittaessa siinä läsnä ja rohkaisemme lasta ilmaisemaan itseään. Leikissä lapsi oppii, kehittää taitojaan ja käyttää luovuuttaan, saa uusia kokemuksia sekä peilaa itseään aikuisten maailmaan. Annamme lapselle rauhaa ja tilaa leikkiä myös pitkäkestoisia leikkejä ja autamme uutta lasta pääsemään mukaan toisten leikkeihin ja löytämään kavereita. Ryhmähuoneiden leikkivälineiden ohella suuressa suosiossa on tilava salimme, jossa lapset päivittäin leikkivät liikunta- ja roolileikkejä. Lapsilla on käytössään myös hiekka- ja vesileikit sekä rakentelutilaa suurillekin rakennelmille, mutta myös pieniä nurkkauksia, joissa pari lasta voi olla omassa rauhassaan. Pihalla lapset juoksevat, kiipeilevät, laskevat mäkeä, ajelevat polkupyörillä ja potkulaudoilla ja talvella vetävät toisiaan pulkassa ja leikkivät lumileikkejä. Lasten ajatuksia leikistä: Kyselimme lapsilta, mitä leikki on ja mikä leikissä on kivaa ja mikä ei? Spontaaneissa vastauksissa korostuu leikkimisen tärkeys lapselle: Leikkiminen on sitä, että pidetään hauskaa ja sit pitää vaan tehdä mitä haluaa. Leikki on sellasta, et voi leikkii kaverin kanssa vaikka lintua. Leikis on se tärkeetä, et leikkii kavereiden kans ja silleen. Tykkään eniten kaikista ponileikeistä ja kissaleikeistä. Paras on Pokemon, koska ne on vähän niinku semmosii pelottavii...jännittävii, ku ei tiedä, minkä Pokemonin kutsuu. Parhaita on auto- ja juoksukilpailut. Leikkiin on liian vähän aikaa, liikaa tehtävii, iltapäivällä on eniten aikaa. On tarpeeks aikaa leikkii tai sit liian paljon. Välillä istun mielelläni vaan penkillä, silloin en halua tehdä mitään.

10 Silloin on ikävä leikkiä, jos ei pysty päättämään, mitä leikitään tai jos toinen sanoo, ettei saa olla mukana. Leikissä on paha se, jos jotain haukutaan tai joku alkaa määrätä. Leikkiminen on hauskinta, kun kaikki on iloisia, eikä oo huonoja juttuja. Vanhempien ajatuksia leikistä: Olemme kyselleet myös vanhempien mielipiteitä lasten leikeistä, ja heidän vastauksissaan nousi esiin muutama tärkeä asia yli muiden. Vanhemmat pitivät tärkeänä leikkirauhaa ja sitä, että leikille on riittävästi aikaa ja että sitä voi tarvittaessa jatkaa myöhemmin. Leikin tulisi olla omaehtoista, lapsen omasta mielikuvituksesta lähtevää aikuisen ohjausta kuitenkaan unohtamatta. Sen on oltava turvallista ja siinä on tärkeää sosiaalisten taitojen oppiminen. Leikki on kivaa, kun mielikuvitukselle annetaan tilaa ja saa itse oivaltaa asioita Liikkuminen Liikkuminen on osa arkea. Pidämme ohjattuja jumppa- ja musiikkiliikuntatuokioita viikoittain salissa tai ulkona, ja tuokioilla lapset harjoittelevat motorisia perustaitoja monipuolisesti ja turvallisesti. Salissamme on tilaa juosta, kiipeillä ja pelata, ja siellä lapsi voi kokeilla ja opetella uusia taitoja ja toistaa oppimaansa. Retkillä liikumme erilaisissa ympäristöissä, kuten metsässä, kaupungilla, urheilukentällä ja leikkipuistossa. Pihallamme lapset voivat juosta, pyöräillä, tasapainotella, kiipeillä, keinua ja pelata pallopelejä. Läheiselle Akseli Toivosen kentälle lähdemme välillä pelaamaan jalkapalloa ja isoimpien lasten kanssa talvella luistelemaan. Tarjoamme mahdollisimman paljon erilaisia liikuntamuotoja niin, että jokainen lapsi voisi löytää itselleen mieluisan tavan liikkua.

11 Lasten ajatuksia liikunnasta: Kyselimme päiväkotimme lapsilta, mitä he ajattelevat liikunnasta. He vastasivat näin: Musiikin mukana on kiva liikkua. Me opitaan uusia juttuja, siksi liikutaan, että saa voimia, että tulee lihaksii hyvin, ettei aina väsy. Tykkään kaikista tempuista. Kaikki on helppoa, paitsi mennä renkaan läpi. Jumpassa on kiva pelata sählyä, pomppia pallolla, juosta, olla hippaa. Jos ei ikinä tee mitään, niin ei pysty elämään Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Annamme lapsen luovuudelle ja mielikuvitukselle tilaa, ja hän voi kokea erilaisia elämyksiä koskemalla, maistamalla, haistamalla, kuuntelemalla ja katselemalla. Innostamme lasta ilmaisemaan itseään ohjatuilla musiikki-, draama-, satu-, liikunta- ja kuvataidetuokioilla sekä asettamalla tarjolle vapaasti käytettäviä materiaaleja ja tiloja. Käytämme hyväksi kaikenlaisia materiaaleja: ostettuja, kierrätettyjä ja luonnosta löytyviä. Kuvallisen ilmaisemisen kautta lapsi kokee tekemisen, luomisen ja onnistumisen iloa, Lasten käytössä on piirustuspapereita, väriliituja, kyniä, saksia sekä maalaus- ja muovailutarvikkeita, ja ohjatuilla tuokioilla käytämme ja kokeilemme erilaisia materiaaleja ja tekniikoita. Käden taidot kehittyvät lisäksi mm. ompelussa, pujottelukäsitöissä sekä painantatöissä. Laitamme lasten töitä esille päiväkodin seinille lasten ja vanhempien ihailtaviksi ja päiväkodin kaunistukseksi. Lasten jokaiseen päivään liittyy musiikkia. Retkeillessä ja keinuessakin lapsia alkaa usein laulattaa. Rohkeimmat nauttivat omien laulujen esittämisestä ja kasetille nauhoittamisesta. Ohjatuilla musiikkituokioilla lapset oppivat uusia lauluja pianon tai kitaran säestyksellä sekä musiikin teoriaa leikkien, liikkuen ja rytmisoittimia soittaen. Lepohetkellä kuuntelemme rentouttavaa musiikkia unentulon houkuttelemiseksi ja välillä rakennamme vauhdikkaan diskon, jossa lapset voivat tanssia ja laulaa. Käymme myös konserteissa, ja joulu- ja kevätjuhlissa sekä mm. Käpylän palvelutalolla lapset pääsevät esittämään suuremmallekin yleisölle oppimiaan lauluja ja tansseja.

12 Saduilla on tärkeä osa lapsen elämässä. Luemme päivittäin kuvakirjoja ja lepohetkillä pidempiäkin satuja ja kuuntelemme tarinoita kaseteilta sekä levyiltä. Alakerran kirjastossa käymme satutunneilla, lainaamassa satukasetteja ja kuvakirjoja, ja vastauksia lapsia askarruttaviin kysymyksiin etsimme yhdessä kirjaston tietokirjoista. Kieli kehittyy myös lorupussin runojen ja lorujen avulla, ja mukavia yhteisiä hetkiä syntyy lasten itse keksiessä satuja ja kuunnellessa toistensa tarinoita. Draamallisia piirteitä liittyy lasten leikkeihin, kun jokaisella leikkijällä on oma roolinsa. Roolivaatteet innoittavat lapsia leikkimään ja keksimään pikku näytelmiä, joita he voivat esittää muille. Teemme myös teatteriretkiä, ja aikuisen ohjauksella harjoittelemme näytelmiä joulu- ja kevätjuhliin. Lasten mietteitä taiteesta: Kyselimme päiväkotimme lapsilta, mitä on taide. Lapset vastasivat seuraavasti: Taide on kaunista piirrosta ja sellasta et tekee jotain hienoa ja maalaa kaikkia juttuja. Jos maalais koko ajan eri väreillä, ei käyttäis koko ajan samoja värejä. Maalais linnun. Sit tulis taidetta. Taidetta on kiva tehdä, ku siin on eri värejä, voi tehdä kukkia ja paljon eläimiä ja maalata vanhaa aikaa. Sellasta et niinku sotkee siihen paperiin, ni se on taidetta. Tykkään piirtää hämähäkkejä ja aikakoneita. Niissä on vähän samaa rytmii. Tykkään piirtää aurinkoja ja kuita, joilla on silmiä ja paljon prinsessoja, joilla on kissa. Taide on kivaa, ku ei tarvitse tehdä nii hienosti, ku se on vaikeempaa. Meidän tekemä talo on kyl taidetta. Lorut on taidetta ja taidetta voi tehdä muovailuvahasta.

13 Tutkiminen Innostamme lapsia tutkimaan ja ottamaan selvää uusista asioista. Rakennamme virikkeellisen ja uteliaisuutta herättävän ympäristön, jossa lapsi voi oppia asioita leikkien, pelaten ja aikuisen ohjauksen lisäksi myös oma-aloitteisesti puuhaillen. Välineet ja materiaalit ovat avohyllyissä vapaasti otettavina, ja lasten töitä ja tutkimustuloksia jätämme esille niin, että lapset voivat niihin halutessaan palata. Lasten mielenkiinnon pohjalta nousevat projektit antavat hyvän mahdollisuuden syventyä laajemmin johonkin aiheeseen, ja mm. ötököiden kasvattaminen tarjoaa jatkuvan tutkimuskohteen pitkin vuotta. Hiekka- ja vesileikit ovat lapsille mieluisia materiaaleja elämän eri ilmiöiden tutkimisessa (esim. matemaattiset ja fysikaaliset ilmiöt), ja retkillä teemme havaintoja sekä luonnosta että kaupunkiympäristöstä Esiopetus Varhaiskasvatukseen sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen jatkuvuus. Päiväkotimme esiopetussuunnitelma on osa varhaiskasvatussuunnitelmaa, ja niillä on yhteinen arvoperusta. Helsinkiläisissä päiväkodeissa noudatamme Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmaa, joka tarkentaa Opetushallituksen valtakunnallista esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Niihin voi tutustua internetin kautta. Joka vuosi laadimme esiopetusryhmällemme myös oman toimintasuunnitelman, jossa kerromme tarkemmin toimintakauden opetusjärjestelyistä, ryhmämme toiminnasta sekä toimintakauden aikana kehitettävistä asioista. Yhdessä vanhempien ja esiopetuksessamme aloittavan lapsen kanssa teemme jokaiselle esikoululaiselle Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman (LEOPS) sekä yhteistoimintasuunnitelman Käpylän peruskoulun, Yhtenäiskoulun ja Koskelan ala-asteen alkuopettajien kanssa. Päiväkotimme esiopetusryhmän koko vaihtelee vuosittain. Esiopetus koostuu lasten omasta puuhailusta sekä ohjatusta toiminnasta, ja siihen sisältyy lasten mielenkiinnon pohjalta syntyviä teemoja ja projekteja. Tehtäviä esikoululaiset tekevät pienryhmissä, yksin ja pareittain. Lapset voivat oppia uusia asioita leikkimällä, pelaamalla, tutkimalla sekä kokeilemalla, ja myös liikkuminen, musisoiminen, draama sekä kuvallinen ilmaiseminen ovat mieluisia oppimismuotoja. Esiopetustiloissa on vapaasti käytettävissä esikouluikäistä

14 kiinnostavaa ja kehittävää materiaalia, kuten pelejä, rakentelutarvikkeita, nikkarointi- ja tutkimusvälineitä, kirjoja, soittimia sekä askartelu- ja piirustuspöytä. Niillä lapset voivat omatoimisesti tutkia ja harjoitella mm. matemaattisia ja kielellisiä taitoja. Esiopetusryhmän lapset voivat vaikuttaa omaan oppimisympäristöönsä asettamalla esille materiaalia projektityöskentelystään ja tutkimuksistaan, tekemällä ehdotuksia ryhmätilojen sisustuksesta ja esittämällä toiveitaan toimintamateriaaleista. Rakennetuissa leikeissään ja majoissaan lapset voivat leikkiä niin kauan kuin innostusta riittää ilman, että niitä tarvitsee päivittäin purkaa pois. Pienet työtehtävät ja vastuualueet kuuluvat myös esikouluvuoteen, ja koulumaisia työskentelytaitoja esikoululaiset harjoittelevat tekemällä pitkäjänteisyyttä ja keskittymistä vaativia tehtäviä. Aamupäivät painottuvat ohjattuun toimintaan, mutta aikaa jää myös leikkimiseen sisällä ja ulkona. Vuoden aikana tehdyt tehtävät sekä muistot tapahtumista valokuvineen lapsi kerää omaan kansioonsa, jota hän voi selailla ja palauttaa mieleensä esiopetusvuoden tapahtumia ja opittuja asioita. Esikoululaiset tekevät monenlaisia luonto- ja kaupunkiretkiä, ja liikenteessä kulkemista he opettelevat myös jokakeväisessä liikennekoulussa. Pari kertaa esikouluvuoden aikana vierailemme lähikouluissa tutustumassa oppitunteihin, kouluruokailuun ja välituntiin. Esiopetusvuosi päättyy kevätjuhlaan, jossa kouluun lähtevät saavat ruusut ja osallistumistodistukset Oppilashuolto Esiopetuksen oppilashuolto on osa kasvatusta, esiopetusta ja perusopetusta. Sen tavoitteena on edistää fyysisen ja psyykkisen oppimisympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien lasten auttamiseksi. Esiopetuksessa aloittaneista lapsista käymme heti syksyllä oppilashuoltokeskustelun alueemme kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Yhteistyötä oppilashuoltoasioissa teemme lasten perheiden lisäksi Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun rehtorien, terveydenhoitajien, erityisopettajien sekä koulu- ja neuvolapsykologin kanssa. Muita yhteistyökumppaneitamme ovat neuvola, perheneuvola, lastensuojelu, pelastuslaitos (päiväkodin pelastussuunnitelma) ja poliisi (liikenneturvallisuusneuvonta).

15 6. Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajataustaiset lapset Huomioimme päiväkodissamme eri kieli- ja kulttuuritaustasta tulevat perheet. Kun lapsi tulee päivähoitoon, haemme tietoa hänen kulttuuritaustastaan ja kiinnitämme huomiota lapsen kielitaitoon. Kannustamme tarvittaessa lasta suomen kielen oppimisessa ja toisaalta hänen oman äidinkielensä ja kulttuuriperimänsä säilyttämisessä; omalla äidinkielellä on suuri merkitys lapsen kehitykselle. Maahanmuuttajataustaisen perheen kanssa keskustelemme myös suomalaisesta päivähoitokulttuurista ja kasvatustavoista, tarvittaessa tulkin avustuksella. Ryhmässä tuemme eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen kaverisuhteita, koska toisten kanssa leikkiessä lapsen suomen kielen taito vahvistuu. Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimista ja kotoutumista suomalaiseen päivähoitoon tuemme tarvittaessa konsultoimalla alueemme suomi toisena kielenä erityislastentarhaopettajaa (S-2 elto). Päiväkodissamme on lisäksi S-2-vastuuhenkilö, joka antaa ohjausta maahanmuuttajalasten asioissa. 7. Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa Tavoitteenamme on avoin yhteistyö vanhempien ja henkilökunnan välillä ja rohkeus puhua huolenaiheista. Käytettävissämme meillä on kiertävän erityislastentarhanopettajan tieto ja taito, ja teemme yhteistyötä myös koulun, puheterapeutin ja neuvolapsykologin kanssa. Päiväkotimme pienryhmässä voimme huomioida lasta yksilöllisemmin ja tarjota hänelle hänen omaa kehitystasoaan edistävää toimintaa, jotta lapsen arki olisi hyvää ja hänen kasvuaan ja kehitystään tukevaa. Mahdolliset tarvittavat tukitoimet ovat päiväkotimme arjen järjestämistä lapsen toimintaa tukevaksi ja ne aloitetaan heti tuen tarpeen selvittyä. 8. Arviointi ja toiminnan kehittäminen Lapsen kasvun, kehityksen ja hoidon arvioinnin pohjana meillä on yhdessä vanhempien kanssa laaditut Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat, Lasten vasut. Lasten kehitystä, arjen sujuvuutta ja toimintaamme arvioimme havainnoimalla ja dokumentoimalla (mm. valokuvaamalla, haastattelemalla, kirjaamalla) lasten toimia. Esikoululaisilla on myös omat

16 kasvun kansiot, joihin lapsi kerää esikoulutehtäviään, valokuvia, omia tarinoitaan sekä haastatteluvastauksiaan, ja joiden avulla hän voi kerrata kokemuksiaan ja oppimaansa. Jaamme esikoululaisille keväällä osallistumistodistukset. Kehittämispäivillämme, iltakokouksissamme ja oman ryhmämme tiimipalavereissa arvioimme pitkin vuotta lasten viihtymistä, motivaatiota ja oppimisympäristöä ja mietimme kehittämiskohteita toimintaamme. Vanhemmat ovat lastensa parhaita tuntijoita, joten keskustelu heidän kanssaan ja säännöllinen palaute ovat tärkeitä. Kullakin pienryhmällä on vastuuaikuinen, jonka kanssa vanhemmat voivat keskustella lapsensa kasvusta, kehityksestä ja hoidosta. Pyydämme myös lapsia arvioimaan päiväkodin toimintaa haastatteluin ja piirroksin.

17 LIITE 1 TOIMINTASUUNNITELMA Esiopetus 17 (2) Toimintayksikkö 93 Päiväkoti Alku Osoite Väinölänkatu 5 Puhelin , Sähköpostiosoite Helsinki Toimintakausi Telefax ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUN- NITELMAN (ts) KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Päivämäärä jolloin ts on käsitelty ja hyväksytty henkilökunnan kokouksessa Päivämäärä jolloin ts on lähetetty alueen päivähoidosta vastaavalle Lasten ja vanhempien osuus suunnittelussa Vanhempainillassa 5.9. keskustelimme tämänvuotisen eskariryhmän vanhempien kanssa alustavista esiopetusvuoden tavoitteistamme ja kyselimme, millaisia asioita he halusivat lapsensa esiopetusvuoteen sisällyttää ja kirjasimme ne. Kerroimme, että vanhemmat voivat myös toimintakauden aikana tuoda esiin omia ideoitaan ja toiveitaan. Vanhemmat pitivät tärkeänä ryhmässätoimimisen taitoja, hyviä kaverisuhteita, motivaatiota koulun aloittamiseen ja kiinnostuksen herättämistä matematiikkaan sekä lukemisen opetteluun. Lisäksi he toivoivat, että eskarit voisivat piirtää, maalata ja askarrella paljon. Tilaisuudessa vanhemmat saivat myös aikaa tutustua toisiinsa ja antaa toisilleen yhteystietojaan, jotta he voisivat pitää yllä ja lisätä eskarien välisiä kaverisuhteita. Leops-keskusteluissa puhutaan myös kullekin lapselle tärkeistä tavoitteista ja miten niiden kehittämistä ko. lapsen kohdalla voidaan tukea. Kyselimme haastatteluilla lasten toiveita ja ajatuksia esiopetuksesta ja kirjaamme ne lapsen esiopetuksen suunnitelmaan. Eskariryhmämme lapset toivoivat mm. sisäleikkejä kavereiden kanssa, piirtämistä, laulamista, eväsretkiä ja laskuja. Päiväkodin johtajan allekirjoitus Alueen päivähoidosta vastaavan allekirjoitus ja päivämäärä 1 YKSIKKÖKOHTAI- SET KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT MAKSUTTO- MASSA ESIOPETUK- SESSA Miten ja millaisissa ryhmissä esiopetus päiväkodissa järjestetään? 1 Ryhmässä jossa on vain esiopetuslapsia 2 Ryhmässä jossa on 3 6-vuotiaita lapsia 3 Ryhmässä jossa on 1 6-vuotiaita lapsia Esiopetuksen toiminta-aika päiväkodissa 9-13 Ryhmäkoko 14 Joista 6-vuotiaita lapsia Joista 6-vuotiaita lapsia

18 2 TOIMINTA- PERIAATTEET Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten esiopetuksen järjestelyt Ryhmässämme on yksi resurssoitu erityistä tukea tarvitseva lapsi, joka terv.keskuspsykologi Minna Kakkosen arvion mukaan tarvitsee tukea sosiaalisten tilanteiden hahmottamisessa ja omien tunteiden sanoittamisessa. Erityinen tuki on sisällytetty esiopetukseen ja ryhmässä toimii erityisavustaja Tuula Toiviainen kahtena päivänä viikossa ja mahdollistaa pienryhmätoiminnan uusissa ja vaativissa tilanteissa sekä retkillä käymisen. Yhteistyössä vanhempien, kelton ja aelton kanssa keskustellen pyritään tuen tarpeen sisältö tarvittaessa siirtämään kouluun. Maahanmuuttajataustaisten lasten esiopetuksen järjestelyt Ryhmässämme ei ole tänä vuonna maahanmuuttajataustaisia lapsia. 6-vuotiaat 13 Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat lapset Ko 1 ululykkäyksen saaneet lapset Toimikauden alussa käydyt päiväkodin oppilashuoltoon liittyvät keskustelut koskien esiopetukseen tulevia lapsia (keskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, esiopetuksesta vastaavat opettajat ja kelto) Syksyn oppilashuoltokeskustelussa puhuttiin esiopetuksessa olevista lapsista ja erityistuen sisällyttämisestä esiopetustoimintaan. Mukana siinä olivat kelto Päivi Jormakka, päiväkodin johtaja Tarja Aalto ja esiopetuksesta vastaava opettaja Katja Kivelä. Keskustelun päivämäärä Oppilashuoltoon liittyvät yhteistyökumppanit (nimetään alueen kelto, s-2 opettaja, lähikoulujen rehtorit, terveydenhoitaja, perheneuvolan työntekijä ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä) Kelto Päivi Jormakka, s-2 -opettaja Marja-Liisa Puskala-Posti, Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun rehtorit, terveydenhoitajat, koulupsykologit, erityisopettaja ja neuvolapsykologi. Esiopetuksesta tällä toimintakaudella vastaavat opettajat Katja Kivelä, lto Muu henkilökunta Katja Selenius, lh Yksikkökohtaiset esiopetuksen toimintaperiaatteet (mihin toimintaa painotetaan?) 1. Lapsilähtöisyys toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa ja lapsen kiinnostuksen herättäminen tutkimiseen, kokeilemiseen ja uuden oppimiseen 2. Hyvät ryhmässä toimimisen taidot ja kaverisuhteet 3. Avoimet suhteet lasten vanhempiin ja tiedon välittäminen lasten toiminnasta sekä vanhempien toiveiden huomioon ottaminen toiminnan suunnittelussa 4. Elämyksien saaminen luonnosta ja kulttuurista sekä omaan lähiympäristöön tutustuminen 5. Leikkimisen tärkeys oppimisessa

19 Käytännön toiminta (Kuvaus siitä miten käytännössä toimitaan periaatteiden suuntaisesti ja millaisia pedagogisia ratkaisuja yksikössä annettavassa esiopetuksessa noudatetaan) Alkussa on tällä toimintakaudella 14 eskaria, jotka toimivat opettajan ja lastenhoitajan kanssa kahdessa seitsemän lapsen pienryhmässä. Ryhmien nimet, "Omenat" ja "Timantit" lapset valitsivat äänestämällä. Aamuisin pienryhmät kokoontuvat aikuisen kanssa aamupiiriin omaan tilaansa, saliin, ryhmähuoneeseen tai pikkuhuoneeseen. Aamupiirissä juttelemme lasten esiintuomista aiheista, loruilemme, laulelemme ja opettelemme viikonpäiviä. Aikuinen ohjaa hiljaisempia lapsia ottamaan osaa keskusteluun ja äänekkäimpiä kuuntelemaan. Koulumaisia työskentelytaitoja harjoittelemme sitten tekemällä tehtäviä paperille, tutkimalla ja kokeilemalla, pelaamalla, liikkumalla sekä kuvallisen ilmaisun ja musiikin kautta.toimiminen pareittain ja pienryhmissä on lapsista kivaa ja he harjoittelevat näin yhteistyötaitoja ja oppivat toinen toisiltaan. Välillä heillä on aikaa myös omassa rauhassa tekemiseen ja pohtimiseen. Toimintaan sisältyy sekä aikuisen suunnittelemia aiheita ja tehtäviä että lasten mielenkiinnon kohteista nousevia teemoja ja projektien aiheita, ja esiopetuksen sisältöalueita toteutetaan niiden osana. Työskentelytaitojen lisäksi on tärkeää, että oppiminen on hauskaa, ja että lapsella on halu oppia uutta. Innostamme lasta myös kyselemään ja pohtimaan opeteltavia asioita ja itse löytämään niihin ratkaisuja. Tärkeitä oppimisen väyliä ovat myös vapaamuotoinen leikki ja kaikki arjen toimet sekä lapsille mieluisat, pienet työtehtävät, kuten ruoka- ja siivousapulaisvuorot. Oppimisympäristönä eskareillamme on ruokahuone, kaksi pikkuhuonetta ja sali. Avohyllyissä on tarjolla eskari-ikäistä kiinnostavaa, erilaisia oppimistapoja sisältävää materiaalia, kuten monenlaisia pelejä, tehtävä- ja kuvakirjoja, puuhahelmiä, kirjaimia, rakennussarjoja ym. Niiden avulla lapset voivat omatoimisesti ja leikinomaisesti kehittää mm. matemaattisia ja kielellisiä taitojaan. Leikille on myös esiopetusvuonna aikaa sekä sisällä että ulkona. Majanrakennustarvikkeet ovat ahkerassa käytössä toisessa pikkuhuoneessa, jossa rakenteluja ei tarvitse päivittäin purkaa pois, vaan leikki voi jatkua. Teematyöskentelymateriaalit ja muut lasten tuotokset asetamme esille niin, että lapset voivat käyttää, katsella ja arvioida niitä yhdessä. Tiloja muuntelemme tarpeen mukaan toimintakauden aikana, kun lasten mielenkiinnon aiheet muuttuvat ja innostamme lapsia rakentamaan, kehittämään ja sisustamaan omaa oppimisympäristöään kysymällä ja toteuttamalla myös heidän ehdotuksiaan. Lapset valitsevat kerran kuussa toiveruoan lounaaksi ja leipovat päiväkodin juhliin ja vanhempaintilaisuuksiin. Hyvät kaverisuhteet ja mukava ilmapiiri, ilo ja huumori vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ryhmässä ja kykyä tulla toimeen toisten kanssa. Annamme lapsille huolenpitoa ja ohjaamme heitä neuvomaan ja auttamaan toisiaan, ottamaan mukaan leikkeihin ja antamaan leikkirauhaa muille. Kun päiväkodin muut lapsiryhmät tulevat pihalta sisälle, lähtevät eskarit vuorostaan ulos joko omalle pihalle, leikkipuistoon, urheilukentälle tai läheiseen metsään; ulkoilupaikan lapset voivat välillä itse valita. Omalla pihalla on tuolloin hyvin tilaa lasten ehdottamille liikunta- ym.leikeille ja ulkopeleille. Pyrimme myös käymään jokaisen eskarin kotipihalla ja muutenkin kiertelemään Käpylässä tutustuen lasten omaan lähiympäristöön. Ennen lounasta kaksi ruoka-apulaista kattaa pöydät, hakee ruokakärryn, kutsuu muut syömään ja tarjoilee juomat, ja lounaan jälkeen siivousvuorossa olevat apulaiset siistivät pöydät. Sitten vietämme patjoilla loikoen lepo- ja lukuhetken, jolloin aikuinen lukee jatkokirjaa noin tunnin ajan. Eskarit kuuntelevat mielellään pitkiä satukirjoja, ja vuoden aikana ehdimmekin lukea niitä useita kymmeniä. Välillä lapset haluavat kuulla samoja kirjoja uudelleen, jolloin innostamme heitä ja heidän vanhempiaan lainaamaan ko. kirjoja alakerran kirjastosta. Iltapäivä on ulosmenoon asti vapaata leikkiä, pelaamista tai käsitöitä, ja silloin voi leikkiä myös muiden ryhmien lasten kanssa. Salissa on silloin tilaa pelaamiseen, temppuratojen rakentamiseen, tanssimiseen ja roolileikkeihin.

20 Kodin ja päiväkodin välinen yhteistyö (vanhempainillat, muu tiedottaminen, vanhempien vaikutusmahdollisuudet) Syksyn yhteistyö vanhempien kanssa alkoi vanhempainillalla, jossa esittelimme uusille vanhemmille alustavia esiopetussuunnitelmiamme, kirjasimme heidän toiveitaan ja ehdotuksiaan ja kerroimme, että he voivat myöhemminkin vuoden aikana tuoda esiin omia ideoitaan toimintaamme. Vanhempia kutsuttiin myös mukaan tuleville retkillemme ja osallistumaan juhliimme. Kerroimme myös, että tiedotamme koko vuoden ajan eskarien omalla ilmoitustaululla ajankohtaisista tapahtumistamme sekä eskaritoiminnassamme kulloinkin opeteltavista ja tutkittavana olevista asioista ja projekteista. Siellä näkyvät myös eskareille luetut kirjat ja opetellut laulut. Leops-keskustelut vanhempien kanssa on suurimmaksi osaksi käyty, ja niissä vanhemmilta on kyselty juuri heidän lastaan koskevia toiveita ja sovittu yhteistyömuodoista (esim. reissuvihon käytöstä). Heille on myös kerrottu, että he voivat varata keskusteluaikaa ryhmän aikuisilta, jos joku asia askarruttaa ja että tuemme heitä lasten pulmatilanteissa. Tuonti- ja hakutilanteissa kuuntelemme vanhempia ja kerromme heille avoimesti lapsen päivän kulusta. Varhaiskasvatuksen ja koulun välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma, joka sisältää yhteistyön tavoitteet ja suunnitelman) Koulun ja varhaiskasvatuksen välisen yhteistyön tavoitteena on turvallinen kasvuympäristö esiopetuksesta alkuopetukseen siirtyvälle lapselle. Lähtökohtana on lapsen etu ja pyrkimys johdonmukaiseen jatkumoon lapsen kehityksessä. Suunnitelman päivämäärä Yhteistyön alueelliset tavoitteet: 1. Ylläpidetään ja lisätään vuorovaikutusta tarkoituksena molemminpuolisen työn tunteminen, pedagoginen keskustelu ja tiedonvaihto. Toteutetaan järjestämällä yhteisiä palavereja ja koulutustilaisuuksia. 2. Eskarit tutustuvat kouluun ja opettajiin, jolloin kynnys koulun aloittamiseen madaltuu. Koululaiset voivat vuorostaan vierailla päiväkodissa, jolloin ymmärtämys oman kasvun ja oppimisen jatkumoon lisääntyy, ja sosiaaliset taidot karttuvat yhteistoiminnassa eskarien kanssa. 3. Syksyllä pidetään suunnittelu- ja seurantakokous ja keväällä arvioidaan menneen vuoden tavoitteiden toteutumista. Keväällä on myös siirtopalaveri tulevista ekaluokkalaisista. Syksyisin ja keväisin eskarit vierailevat kouluissa alkuopetusluokan tunneilla, ja koululaisia voi myös vierailla päiväkodissa. Eskarit osallistuvat mahdollisuuksien mukaan koulun tilaisuuksiin. Päiväkotimme tekee yhteistyötä Käpylän peruskoulun, Yhtenäiskoulun ja Koskelan ala-asteen kanssa. Muut yhteistyötahot Päiväkotimme muut yhteistyötahot ovat lasten- ja perheneuvola, Käpylän kirjasto Alkun alakerrassa, Lastentalo Tiukula, Palo-opisto eskareille suunnattuine turvatietoiskuineen, Nuorisoasiainkeskus liikennekouluineen, Käpylän Hesevan palvelutalo, Käpylän Klubi, Annantalo ja Käpylän kirkko.

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

RÖYKÄN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013

RÖYKÄN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 RÖYKÄN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Röykän päiväkoti Kangastie 1, 05100 Röykkä Esiopetusikäisiä lapsia on 29. Esiopetusta toteutetaan Metsäläisten, Tiitiäisten ja Maahisten

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päiväkoti Lokki Joonatan on pieni kahden ryhmän idyllinen ja kodikas päiväkoti Lokalahden keskustassa, kirkkoa vastapäätä. Päiväkotimme toimii kahdessa rakennuksessa. Vanha puoli

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014. Tiina Eränummi, Soraset

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014. Tiina Eränummi, Soraset ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014 Tiina Eränummi, Soraset YKSIKKÖ Isosuon päiväkoti Nurmijärvellä Klaukkalassa. Muruset : alle 3-vuotiaiden ryhmä Soraset : 3-6-vuotiaiden ryhmä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA HARJULAN PÄIVÄKOTI 2010-2011 SISÄLLYS 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA-AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 PSYYKKINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.2 FYYSINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.3 SOSIAALINEN

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 Yksikkö Perttulan päiväkoti, esiopetusryhmä Leijonat. Ryhmään kuuluu sekä osa- että kokopäiväeskareita. Uotilan koulutie 81, 01860 Perttula Toiminta-aika

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

KITKONPUISTON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KITKONPUISTON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KITKONPUISTON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SISÄLLYS 1 KITKONPUISTON PÄIVÄKOTI... 3 2 KITKON LAULU... 4 3 TOIMINTA-AJATUS... 5 4 ARVOT... 5 5 LAPSILÄHTÖISYYS... 6 6 OPPIMISYMPÄRISTÖ... 6 7 KASVATUSKUMPPANUUS...

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Noona Parkkonen, Soraset Sanna Pippuri, Kiviset

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Noona Parkkonen, Soraset Sanna Pippuri, Kiviset ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Noona Parkkonen, Soraset Sanna Pippuri, Kiviset YKSIKKÖ Isosuon päiväkoti Nurmijärvellä Klaukkalassa. Muruset : alle 3-vuotiaiden ryhmä Soraset

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

ALHONNIITUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013

ALHONNIITUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1 ALHONNIITUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 2 SISÄLTÖ: 1. Yksikkö 1 2. Toiminta-aika 1 3. Toimintaympäristön kuvaus 1 4. Toiminnan painopistealueet 2 5. Toiminnan yksikkökohtaiset

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

7. Monikulttuuriset lapset

7. Monikulttuuriset lapset ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA lv 2013-2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Ei ole lvsuunnitelmassa 1. Käsittelytiedot 2. Esiopetuksen toiminta-ajatus 3. Esiopetuksen opetussuunnitelma 4. Kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2 Keskustan päiväkodin esittely: Osoite: Kaivokatu 9, 21100 Naantali ( Kaivonkulma) Puh: (02) 434 5245 Mannerheiminkatu 14, 21100 Naantali ( Raatihuone,

Lisätiedot

Päiväkoti Pesän Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Päiväkoti Pesän Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Päiväkoti Pesän Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Päiväkoti Pesä Päiväkoti Pesässä toimii yksi ryhmä, Oravat ( 3-5v. siniset, keltaiset ja punaiset). Päiväkodissamme on 21 lapsipaikkaa. Pesässä työskentelee

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Isosuon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2011

Isosuon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2011 Isosuon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2011 Yleistä Päiväkotimme sijaitsee Nurmijärvellä Klaukkalan keskustassa aivan Natura luonnonsuojelusuon vieressä. Vuonna 1996 avatussa talossamme toimii kolme

Lisätiedot

Opetusta ei anneta päiväkodin kehittämispäivinä ja mahdollisina henkilökunnan koulutuspäivinä.

Opetusta ei anneta päiväkodin kehittämispäivinä ja mahdollisina henkilökunnan koulutuspäivinä. ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Aitohelmen eskari kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät/ Klaukkalan koulu

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA 2015-2016. Huvikumpu pk, Pitkätossut

TYÖSUUNNITELMA 2015-2016. Huvikumpu pk, Pitkätossut Sipoon kunta Päivämäärä TYÖSUUNNITELMA 2015-2016 Lukuvuosi 2015-2016 Lisäys kunnalliseen opetussuunnitelmaan perusopetuslain 9 mukaan 1. Esiopetuspaikan yhteystiedot Nimi Huvikumpu pk, Pitkätossut Osoite

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

Lastentarha Soittorasian varhaiskasvatussuunnitelma

Lastentarha Soittorasian varhaiskasvatussuunnitelma Lastentarha Soittorasian varhaiskasvatussuunnitelma Tervetuloa Lastentarha Soittorasiaan! Soittorasiassa on noin 40 1-6 vuotiasta lasta ja 10 aikuista. Tavoitteenamme on edistää lapsen tasapainoista kasvua,

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 (Suunnitelma pohjautuu Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan (SeutuVasuun) PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN Osoite: Kanavakuja 7,

Lisätiedot

SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011

SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011 SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011 1 Syrjälän päiväkoti Päiväkotimme on valmistunut 1987 ja sijaitsee Syrjälän koulun yhteydessä Klaukkalan eteläisellä päivähoitoalueella. Talossamme

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA 2013 2014 Pikkuniitun vuoropäiväkoti Työsuunnitelma hyväksytty..20 Päiväkodin johtaja Johtokunnan puheenjohtaja Päiväkoti / Koulu Pikkuniitun vuoropäiväkoti

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin VASU

Määrlahden päiväkodin VASU Määrlahden päiväkodin VASU Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Tämä suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASUSSAMME

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Vuorilinnan Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Vuorilinnan Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Vuorilinnan Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 0 TERVETULOA VUORILINNAN PÄIVÄKOTIIN! Perustietoa päiväkodista: Peukaloiset 044-778 7874 Tiitiäiset 044-778 7876 Menninkäiset/ eskarit 044-778 7875 keittiö

Lisätiedot

LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016

LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 4. TOIMINNAN PAINOPISTEET 5. TOIMINNAN

Lisätiedot

Ylitilantien päiväkodin. Esiopetuksen toimintasuunnitelma

Ylitilantien päiväkodin. Esiopetuksen toimintasuunnitelma Ylitilantien päiväkodin Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2010-2011 1. YKSIKKÖ Ylitilantien päiväkoti Ylitilantie 5 01800 Klaukkala Puh. 040 317 4447 2. TOIMINTA-AIKA Ajalla 11.8. 2010-31.5.2011 Esiopetusta

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA. Kettukallion päiväkoti

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA. Kettukallion päiväkoti ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA Kettukallion päiväkoti Työsuunnitelma 2014 2015 hyväksytty:. 2014 Marianna Kokko Päiväkodin johtaja Jere Lindroos Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman

Lisätiedot

Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämä on Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU. Se perustuu Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen oma vasu laaditaan yhdessä

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2015-2016 JANAKKALAN KUNTA. Pikkuniitun päiväkoti

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2015-2016 JANAKKALAN KUNTA. Pikkuniitun päiväkoti ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2015-2016 JANAKKALAN KUNTA Pikkuniitun päiväkoti Työsuunnitelma 2015 2016 hyväksytty:. 2015 Johanna Jalli-Karimäki Päiväkodin johtaja Pauli Hurvi Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA The English Playschool of Asikkala, 31.12.2011 THE ENGLISH PLAYSCHOOL OF ASIKKALA -kannatusyhdistys ry The English Playschool of Asikkala on kannatusyhdistyksen ylläpitämä, yksityinen

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma NURMIJÄRVEN KUNTA Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 1. LEPSÄMÄN PÄIVÄKODIN ARVOT... 4 1.1 LAPSILÄHTÖISYYS... 4 1.2 KASVATUSKUMPPANUUS... 4 1.3 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ...

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi

Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi Ei maa kysy sirkkalehdiltä mikä sinusta isona tulee Ei maa käske leppää kasvattamaan kauraa

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot