Sähkön hinnat muuttuvat s. 13 ja 14 Kun vuonna 1963 kiipesin tolppiin... s. 4

Transkriptio

1 Tampereen Sähkölaitoksen asiakaslehti 1/2008 Sähkön hinnat muuttuvat s. 13 ja 14 Kun vuonna 1963 kiipesin tolppiin... s. 4

2 2Miten on? Tässä Tässä numerossa Vastaajana Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Veli-Pekka Nurmi Tampereen Sähkölaitos viettää tänä vuonna 120-vuotisjuhliaan. Miten edistyksellistä sähkö oli vuoden 1888 Tampereella? Tampereella oltiin hyvin edistyksellisiä, kun ensimmäisenä paikkana pohjoismaissa sähkö otettiin käyttöön juuri Tampereella. Sähkövalot syttyivät Finlaysonin tehtaalla maaliskuussa Ennen Tamperetta sähkön käyttö oli aloitettu Euroopassa vain Lontoossa, Pariisissa, Strasbourgissa ja Milanossa. Hyvin nopeasti Tampereen kaupunki päätti perustaa oman organisaation ylläpitämään, kehittämään ja edistämään sähkön hyödyntämistä. Näin syksyllä 1888 sai alkunsa Suomen ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos. Olemme hyvin ylpeitä pitkästä historiastamme. Laajemmin Suomen sähköistys sai vauhtia vasta luvuilla. Suureen osaan Savoa sähköt tulivat vasta 1960-luvulla luvun lopulla sähkö oli todella harvinaista. Sitä käytettiin pääasiassa valaistukseen. Tampereen Sähkölaitos on olennainen ja menestyksekäs osa tamperelaisuutta. Millä avuilla kunnallinen sähkölaitos pärjää monikansallisten yritysten rynnäkössä? Pärjäämisemme perusta on siinä, että olemme kirjaimellisesti tamperelaisten oma sähkölaitos. Tästä seuraa se, että meille on aidosti tärkeää toimia asiakkaittemme hyväksi. Emme vedätä keinotekoisesti hintoja ylös voittojen maksimoimiseksi, vaan noudatamme hinnoittelussamme sellaista kohtuutta, mitä toiminnan pitkäjänteinen pyörittäminen ja kehittäminen edellyttävät. Parhaillaan pohdimme sellaisia voimalaitos- ja verkkoinvestointeja, joiden varassa pärjättäisiin ainakin vuoteen 2030 asti. Energiasta on tullut sellainen perusosa yhteiskuntaa, että niin työnteko, asuminen, asioiminen, liikkuminen kuin harrastaminenkin menevät mahdottomiksi, jos energiahuolto ei toimi. Siksi edullisen hinnan lisäksi panostamme käyttövarmuuteen niin sähkön, lämmön kuin kaasunkin osalla. Tampereen Sähkölaitoksen asiakkaana on hyvä olla. Nelikymppisessä 10 Sähkökillassa virtaa riittää Paperikuva parempi pikseleitä 8

3 Mitä jos... käyttäisit oksasilppuria? Keväällä riittää touhua puutarhassa, vaikka lunta on maassa. Esimerkiksi viinimarjapensaat ja omenapuut on hyvä leikata maaliskuussa ennen silmujen puhkeamista. Oksien ja risujen polttaminen tai ajaminen kaatopaikalle on kuitenkin hyvän maanparannusaineen tuhlaamista. Avuksi rientää oksasilppuri, joka tekee hienojakoista hakesilppua kompostin seosaineeksi tai karkeampaa kateainetta istutusten juurille. Kotikäyttöön tarkoitetut oksasilppurit ovat sähkökäyttöisiä. Silppuria hankittaessa kannattaa verrata tehoa, silpun kokoa, melutasoa, turvallisuutta ja käytön helppoutta. Kompostiin tarkoitetun silpun tulisi olla hienoa, alle 10 mm kokoista. Silppurien melutaso vaihtelee merkittävästi noin 80 desibelistä aina 125 desibeliin. Silppureita käytettäessä on oltava kuulosuojaimet ja mielellään myös suojalasit, etteivät oksat tai esimerkiksi kuusenhavut räpsähtele silmille. Silppurin käyttömukavuuteen vaikuttavat laitteen tukevuus, helppo liikuteltavuus, syöttösuppilon koko ja korkeus sekä terän suojakannen helppo avattavuus. Silppureiden terät ovat joko höylämallisia tai murskainmallisia. Murskainmalliset silppurit ovat hiljaisempia, mutta niiden hinta on korkeampi. Taas säästyi senttejä Pylväsmonttuja & riippukierrejohtoja 120 vuoden ajan4 Vakiopalstat: Lämmittelyä...7 Uutisia & ajankohtaista...12 Kiva tietää...14 Muutama sana Härvelistä kuppi kuumaa 16 Arvioi sähkönkäyttösi netissä Tampereen Sähkölaitoksen nettisivuilla on mahdollista arvioida nopeasti oman kotitalouden sähkönkäyttöä. Uusi sähkölaskuri on jokaisen käytettävissä ilman kirjautumista. Laskuri kyselee tietoja muun muassa käytettävissä olevista sähkölaitteista. Se antaa arvion sähkön vuosikulutuksesta kilowattitunteina sekä hinnan euroina kyseiselle vuosikulutukselle. Laskurin avulla voi myös testata, miten kulutustottumuksien muuttaminen vaikuttaa käytettyyn energiamäärään ja kustannuksiin. Kulutusarviot ovat suuntaa-antavia ja perustuvat laitteiden keskimääräisiin kulutuksiin. Mitattuun kulutukseenhan vaikuttavat monet tekijät, kuten koneen teho, käyttöaika, termostaatin säätö, laitteen käyttötapa, sijoituspaikka ja hoito. Lisäksi laitteen iällä on suuri merkitys kulutukseen. Palvelu otetaan käyttöön helmikuun aikana osoitteessa Naps. 1/08 Naps. Tampereen Sähkölaitoksen ja Tampereen Sähköverkko Oy:n asiakas- ja tiedotuslehti Julkaisija: Tampereen Sähkölaitos, PL 175, Tampere Naps. Internetissä: Päätoimittaja: Pertti Suuripää Toimitussihteeri: Tarja Heikkilä Toimitusneuvosto: Pertti Suuripää (puh. joht.), Tarja Heikkilä, Susanna Uusi-Erkkilä ja Terhi Vairema (Tampereen Sähkölaitos), Tapio Salonen (Tampereen Sähköverkko Oy), Ari Selander ja Riitta Savola (Viestintätoimisto Selander & Co. Oy) Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Kuvat: Sami Helenius, ellei toisin mainita Paino: PunaMusta Oy, Joensuu 2/2008 Painos: kpl ISSN Kahdestoista vuosikerta 3

4 4 Tampereen Sähkölaitos Kun yritys täyttää 120 vuotta, ihan ensimmäisiä työntekijöitä ei enää kannata häiritä muistelusten merkeissä. Paljon muisteltavaa on onneksi kertynyt myös näiden nelisenkymmentä vuotta talossa olleiden reppuihin. Onnea Pylväsmonttuja ja riippukierrejohtoja 120-vuotiaalle! Teksti: Kari Saarinen Tänä vuonna 120 vuotta täyttävän Tampereen Sähkölaitoksen henkilöstöstä löytyy jokusia todellisia pitkän polun kulkijoita luvulla ja 1970-luvun alussa töihin tultiin nimenomaan Sähkölaitokselle, ei erillisiin tulosyksiköihin. Tulin oppilaaksi vesiasemalle, ja työssä valmistuin asentajaksi. Korjasin ja huolsin mittareita. Sähkölaitos oli hyvin arvostettu työmaa, jo 40 vuotta yhtiössä työskennellyt mittariasentaja Seppo Tuominen muistelee. Asiallisesti minut otettiin vastaan. Toki oli muistettava puhutella vanhempia ammattimiehiä kunnioittavasti. Tuohon aikaan muuten mittarimekaanikon virassa toimivilla oli kravatti kaulassa, ja osa mittarinlukijoistakin oli virkamiehiä. Työmaaravintoloita ei ollut, vaan ruokatunnilla haettiin kaupasta särvintä tai nautiskeltiin kotoa tuotuja makkaravoileipiä. Tuominen on armoton jääkiekkofani, joten hän muistaa myös mainita, että Sähkölaitoksen palkkalistoilla on aina ollut useita tamperelaisia kiekkoilijoita. Kuntatyönantajan on ollut yksityisyrittäjää helpompi antaa sellainen kädenojennus urheilijoille, että nämä ovat saaneet järjesteltyä vapaitaan pelireissuja varten, jo noin 2000 Tapparan matsia seurannut penkkiurheilija tietää. Laskukoneesta mikroihin Teknologinen kehitys näkyy tietyissä toiminnoissa valtavasti, toisissa vähemmän. Suorittavassa työssä on periaatteessa yhä kyse samasta yritysten ja kotitalouksien sähköntarpeen tyydyttämisestä. Laskentapäällikkö Unto Söderholmin työjärjestelyihin tietotekniikan nousu on aiheuttanut mullistuksia. Kaikki laskentatoimeen liittyvähän on nykyään kovalevyllä luvulla työtä tehtiin laskukoneella eikä tietokoneella. Jotakin on säilynyt niiltäkin ajoilta, sillä itselläni on työpöydän kulmalla yhä sama laskukone kuin vuonna 1971, jolloin aloitin virassani, Söderholm paljastaa. Pestinsä alkuajalta hän muistaa kavereidensa tekemän viattoman jäynän. Nämä soittivat ja kysyivät, paljonko olisi sähköliittymän hinta Teiskoon talon seinään tuotuna. Sanoin, etten tiedä, koska olen uusi talossa, enkä edes varsinaisesti työskentele myyntipuolella. Puhelu osoittautui pilaksi. Kiitos kannustuksesta Virastomestari Anneli Inkinen kiittää Unto Söderholmia aikoinaan lausutuista kannustavista sanoista. Söderholm nimittäin rohkaisi Inkistä, kun tälle tuli Sähkölaitoksen monistajan hommista lähtö uusiin tehtäviin kopiolaitoksen lopetettua toimintansa. Olin ollut monistajana vuodesta Asiakkaat hakivat paljon esimerkiksi kopioita sähkölinjakartoista. Virastomestariksi siirryin vuonna 1993, Inkinen kertoo.

5 5 Sähköiset vuosikymmenet Seppo Tuominen Organisaatiomuutoksia on tullut useita. Esimiehet ovat vaihtuneet, mutta virastomestarina teen yhä pitkälti samoja hommia kuin 15 vuotta sitten. Anneli Inkinen Unto Söderholm Kolme uraa yhtiössä Tätäkin kolmikkoa pidempään on talossa ollut asiakaspalveluinsinööri Reino Seesvuori. Vuonna 1963 alkaneen pestinsä aikana hän on ehtinyt luoda jo useamman ammattiuran. Alussa olin huipulla. Pääsin nimittäin kiipeilemään Pispalassa tolppiin. Syksyllä tuli romahdus pohjamutiin, kun jouduin kaivamaan pylväsmonttuja, Seesvuori virnistää. Hän oli jo mukana pystyttämässä Tampereen ensimmäisiä Valoviikkoja vuonna Sittemmin mies kouluttautui teknikoksi, siirtyi suunnittelupuolelle ja käyttömestariksi, kunnes jatkoi insinöörin papereihin asti. Nykyisin hän on Tampereen Sähköverkko Oy:n palveluksessa. > 1882: Sähkövalo syttyy maaliskuussa Tampereella Finlaysonin kutomosalissa Plevnassa. 1888: Tampereen kaupungin oma sähkölaitos valaisee kaupunkia ensimmäistä kertaa ja on maan ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos. 1891: Vesivoimalla käyvä sähkölaitos käynnistetään. 1901: Sähkölaitos saa oman toimistohuoneen Hämeenkadulta kauppahallin talosta. 1910: Ensimmäiset suurkuluttaja-asiakkaat ovat A.B. Klingendahl & Co O.Y. ja Tampereen Puuvillatehdas O.Y. Lapinniemi. 1912: Alkaa sähkön käyttö yksityistalouden lämpötarpeisiin. 1915: Ensimmäinen sähkönhankintasopimus tehdään Nokia A.B:n kanssa. Nokian voimalaitos on juuri valmistunut. 1919: Maaseudun korkeajännitejohtoverkkoa rakennetaan. 1929: Uusi Hämeensilta valmistuu, ja sen molempiin päihin sijoitetaan pylväät 500-wattisine lamppuineen. 1933: Uuden vesivoimalan vihkiäiset. 1934: Sähkölaitoksen henkilökunnan urheilukerho perustetaan. 1938: Valmistuu laitoksen ensimmäinen 20 kv:n maakaapeliyhteys Ratina- Rukkamäki (myöh. Rautaharkko), ja sähkön toimitus Tampereelle Vanajalta Imatran Voima Oy:n toimittamana alkaa. 1945: Sodan jälkeisen energiapulan vaikeimmat ajat johtavat tiukkoihin säännöstelytoimiin. 1948: Johdinautoliikenne Tampereella alkaa. 1960: Ensimmäiset liikenteenohjausvalot pystytetään Itsenäisyydenkadun ja Tammelan puistokadun risteykseen. 1963: Ensimmäinen kaukolämpösopimus Asunto Oy Näsinpuiston kanssa. 1966: Tampere tunnetuksi ry järjestää ensimmäiset Valoviikot. Valokuvioiden rakentamisen, ripustuksen, asentamisen ja kunnostuksen hoitaa sähkölaitos. 1971: Naistenlahden voimalaitos otetaan käyttöön. 1974: Eletään öljykriisiä. Sähkölaitos julkaisee omat säästöohjeensa kotitalouksille.

6 6 1977: Naistenlahti 2 otetaan käyttöön. 1979: Ratinan keskusvalvomo otetaan käyttöön. 1982: Kaupunginvaltuusto hyväksyy sähkölaitokselle uuden johtosäännön, jossa toimitusjohtajan ja apulaisjohtajan alapuolella säilyy kolme osastoa: käyttö-, rakennusja hallinto-osasto. 1983: Päätetään rakentaa maakaasuvoimala Epilänharjun itäpäähän. 1985: Allekirjoitetaan ensimmäinen maakaasun myyntisopimus Pirkkalan kunnan kanssa. 1988: Lielahden maakaasuvoimala otetaan käyttöön. 1993: Sähkölaitoksen 100-vuotisteos valmistuu. 1995: Uusi sähkömarkkinalaki kesäkuussa. Markkinat vapautuvat yli 500 kw:n asiakkaille marraskuussa. 1996: Asiakas- ja tiedotuslehti Naps. alkaa ilmestyä. 1997: Hallintorakennuksen peruskorjaus valmistuu. Samanaikaisesti rakennetaan Ratinaan sähkölaitoksen uusi toimitalo, jonne muutetaan syksyllä. 1999: Sähkölaitoksen johtokunta päättää, että ryhdytään käyttämään nimeä Tampereen Sähkölaitos. 2000: Naistenlahti 1 modernisoidaan maakaasukäyttöiseksi kombivoimalaitokseksi. 2001: Janika-myrsky aiheuttaa sähkölaitoksen historian pahimmat vahingot. Häiriöt koskevat yli sähköasiakasta. 2002: Tampereen Sähkölaitoksen uusi strategia vahvistetaan helmikuussa. Laitoksen uusi organisaatio otetaan käyttöön lokakuussa. Myös liikemerkki uudistetaan. 2004: Tampereen Sähkölaitoksen taloudellisesti onnistunein vuosi toistaiseksi. 2005: Organisaatiomuutos: sähköverkkotoiminta yhtiöitetään Tampereen Sähköverkko Oy:ksi ja sähköverkkojen rakennus- ja kunnossapitoyhtiöksi perustetaan Tampereen Vera Oy. Niiden molempien emoyhtiö on Tammerkosken Energia Oy, jonka omistaa Tampereen kaupunki. Tampereen Sähkölaitos jatkaa Tampereen kaupungin liikelaitoksena. 2007: Toimistoväki muuttaa Ratinaan. Koskitalo tyhjennetään. 2008: Juhlavuosi huipentuu marraskuussa erilaisiin tilaisuuksiin kahvitteluista näyttelyihin. Mieluisin ajanjakso talossa on ollut 1980-luvun alku selkeine systeemeineen. Sittemmin tietotekniikan kehitys on ollut omiaan tuomaan esimiespuolelle sellaistakin väkeä, joilla ei ole ymmärrystä käytännön työstä, Seesvuori moittii. Kokenut kvartetti on yhtä mieltä siitä, että hierarkkisuus on vähentynyt. Ennen oli joka osastolla tietylle työntekijälle tietyt hommat. Nyt on pikemminkin hoidettavana tietty määrä töitä, ja niitä tehdään sitä mukaa kuin kukin ehtii. Lamminpäähän kisailemaan Nelikko innostuu muistelemaan henkilöstön yhteisiä rientoja vuosikymmenten takaa. Seesvuori kertoo, että yhtiön 75-vuotisjuhlallisuuksiin kuului koko henkilöstön yhteinen teatteri-ilta. Yhteen aikaan oli tapana pitää pilkki- ja urheilukisoja. Lamminpään kentällä kilpailtiin, ja Ylöjärven Veittijärvellä pidettiin iltajatkot, Inkinen ja Seesvuori valottavat. Jo kaukolämmön tulo tiesi väen leviämistä ympäri kaupunkia, ja myöhemmin laitos jakautui lisää. Yhteisrientoja Reino Seesvuori ei ole enää yhtä helppoa järjestää. Elojuhla on kyllä vakiinnuttanut paikkansa kymmenen vuoden aikana, Tuominen ja Söderholm muistuttavat. Johdot maan alle Seuraavan 120-vuotistaipaleen täyttymistä emme liene katsomassa, mutta muutaman vuoden päähän voi itse kukin visioida. Yhteinen mielipide tuntuu olevan, että verkostoautomaatio kasvaa yhä, mutta toimistopuolella muutostahti alkaa rauhoittua. Ensimmäiset riippukierrejohdot tulivat niihin aikoihin, kun minä aloitin yhtiössä. Ilmajohtojen aiheuttamien sulakepalojen vuosittainen määrä on niiden ansiosta vähentynyt 3500:sta jo alle sadan. Seuraava sukupolvi kaivaa johdot maahan, ja tekniset ongelmat vähenevät entisestään, Seesvuori uumoilee. Seppo Tuominen puolestaan toteaa, että kunhan työpaikan yhteishenki pysyy sellaisena, joksi se on muutaman viime vuoden aikana kehittynyt, niin henkilöstön viihtyvyys on taattu. Tiimityötähän täällä tehdään, hän painottaa.

7 7 Lämmittelyä GALLUP Sirpa Tiina Jukka Henri 1) Mikä on parasta työssäsi? 2) Mikä tapaus on jäänyt parhaiten mieleesi työssäsi? Myyntisihteeri Sirpa Kukkonen Sähkölaitoksella yhdeksän vuotta 1) Erittäin hyvät työajat ja -kaverit. Toki lyhyt työmatkakin on etu. 2) Ne kaikki kerrat, kun erittäin vaativan asiakkaan kanssa on ensin oltu asiassa täysin eri linjoilla, ja lopuksi hän on kiitellyt vuolaasti hyvästä palvelusta. Erikoissuunnittelija Jukka Kaipainen Sähkölaitoksella ja Tammerkosken Energialla yhteensä viisi vuotta 1) Saa tehdä mielekästä työtä juuri sellaisissa tehtävissä, joissa on parhaimmillaan. Työpaikka antaa työnteolle hyvät puitteet sekä henkisesti että teknisesti. 2) Itsenäisyyspäiväviikolla teimme hurjaa tahtia asiakastietojärjestelmän konversioita. Sain ne omalta osaltani valmiiksi sunnuntaina. Se oli kova voimainponnistus. Myyntisihteeri Tiina Liedes Sähkölaitoksella kaksi vuotta 1) Monipuolisuus. Tällä työpaikalla ja tässä työssä ei aika käy pitkäksi. 2) Vaikea valita yhtä tapausta. Mukavinta on tietysti aina, kun asiakkaaksi osuu todella kiva ihminen. Tätä kautta saan työstäni mielihyvää ja kiitosta. Sähköasentaja Henri Ojansivu ensin Sähkölaitoksella ja nyt Tampereen Verassa yhteensä 4,5 vuotta 1) Työkaverit. Tiimimme toimii hienosti, ja täällä on erittäin hyvä yhteishenki. 2) Työnantajan kouluttamana suoritin sähkölaitosasentajan ammattitutkinnon. Vuosi 2008 testissä Vuosi 2008 on ollut käytössä nyt muutaman viikon, joten on syytä ottaa uutuus lähempään tarkasteluun. Edellinen vuosimallihan menestyi hyvin vertailutesteissä ja oli kuluttajien suosiossa, joten tämänkin vuoden mallilta odotetaan paljon. Vuosi 2008 perustuu vanhaan ja hyväksi koeteltuun 52 viikon perusratkaisuun. Kun viikko on vielä seitsenportainen (viisi arkipäivää plus viikonloppu), voidaan todeta, että mitään kovin radikaalia ei vuosimalli 2008 tarjoa. Kannen alla hyrrää tuttu kahteentoista osaan jaoteltu kuukausirakenne, jota voidaan pitää tässä kokoluokassa jo vakiona. Ratkaisu on pääpiirteiltään hyvä ja toimiva. Mutta miksi ihmeessä vuodessa 2008 käytetään edelleenkin eripituisia kuukausia? Ne ovat 31, 30 tai jopa 29 päivän pituisia. Järjestelmä on hankala, sillä kuukaudet eivät ole keskenään vaihtokelpoisia. Se vaikeuttaa huoltoa, lisää varaosien tarvetta ja nostaa kustannuksia. Neljään vuodenaikaan jaoteltu kokonaisuus on kokenut pienen kasvojenkohotuksen. Talvea on jälleen hieman lyhennetty. Tästä tosin aiheutuu se, että kesä ja syksy käyvät liian kuumina. Ongelma tuntuu lisäksi pahenevan joka vuosimallissa. Paperilla vuoden 2008 suorituskyky näyttää riittävältä. Aikaisempia malleja vaivannut alkuvuoden lievä aliohjautuvuus on poissa, joten vuosi tuntuu pysyvän hyvin käsissä. Edes loppuvuoden tavalliset ylikuormatkaan eivät hyydytä menoa, vaan vääntöä riittää lähes koko vuodeksi. Ainoastaan keskikesän lomakuukausina veto tuntuu hetkeksi lopahtavan. Vaikka vuosi 2008 on suunniteltu tavallista peruskäyttäjää varten, saa siitä tarvittaessa reippaitakin tehoja irti. Jos työkiireet vaativat, voi päivää jatkaa. Tai vapaa-ajanviettäjä voi halutessaan venyttää viikonloppua seuraavan viikon puolelle. Todella toimiva ratkaisu. Valmistaja ilmoittaa vuorokauden pituudeksi tasan 24 tuntia, mutta saimme omissa mittauksissamme tulokseksi vain 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,1 sekunttia. Ero ei ole merkittävä, mutta vaatii pienen päivityssarjan joka neljänteen vuosimalliin. Nyt on vuorossa juuri sellainen vuosi. Päivitys on jälkiasennettu melkoisen siististi helmikuun loppuun, eikä sitä normaalikäytössä juuri huomaa. Kaiken kaikkiaan vuosi 2008 antaa hyvän ja viimeistellyn vaikutelman. Sitä voidaan suositella vaativaankin makuun. + Kiitämme: Kesän sijoittamista lämpimään vuodenaikaan. Moitimme: Vapun sijoittelua keskelle viikkoa. Kolumnisti Markku Paretskoi on Bananapress Oy:n toimitusjohtaja, joka lämpimikseen tarkkailee elämää kosken rannoilla ja vähän kauempanakin.

8 8 Muistot Miten säilyttää valokuvat tai tietokoneen kuvatiedostot niin, että niistä on iloa vielä 20 tai 30 vuoden päästä? Entä millainen on omista digikuvista tehty kuvakirja? Teksti: Tiina Laaninen Muistot säilyvät valokuvissa Kuvat: istockphoto V alokuvan ottaminen digikameralla on helppoa, hauskaa ja melkein ilmaista. Projektipäällikkö Esko Lounamaa Ammattikuvasta sanookin, että digikuvaamisen myötä valokuvien ottamisen määrä on kasvanut eksponentiaalisesti ja valokuvaamisesta on tullut yhä useamman arkipäivään kuuluva harrastus. Paperikuvien määrä sen sijaan on pysynyt viime vuosikymmenet lähes vakiona, reilun 200 miljoonan kuvan hujakoilla. Valokuva-alalla pitkään työskennelleen Lounamaan ohje digikuvaajalle on yksinkertainen: kuva säilyy varmimmin edelleen paperilla. Siksi digikuvaajan kannattaa valikoida kuvista tiukalla seulalla ne, jotka todella haluaa säilyttää ja teettää tärkeimmistä otoksista paperikuvat. Kuvateollisuus lupaa asiakkaalleen tällä hetkellä, että paperikuvia voi katsella vielä 100 vuodenkin päästä. Tietotekniikka taas kehittyy niin nopeasti, että ei ole mitään takeita, että tietokoneen kovalevylle tai cd:lle tallennetut kuvat saataisiin saman ajan kuluttua edes auki tai että tieto muuten säilyisi rompulla niin pitkään. Tällä hetkellä ei ole olemassa valokuvien säilymisen kannalta täysin varmaa digitaalisen tallentamisen muotoa, jos kuvia haluaa säilyttää vuosia. Yksi haaste on myös kuvien määrä. Valokuvia voi tulla otettua niin paljon, ettei määrää hallitse, ellei ole järjestelmällinen. Hyvä nyrkkisääntö on se, että tyhjentää digikameran muistikortin heti kuvaamisen jälkeen tietokoneen kovalevylle omaksi kansiokseen ja käsittelee kuvat mahdollisimman pian. Kuvista kannattaa aika ajoin ottaa myös varmuuskopiot esimerkiksi cd:lle tai irtokovalevylle. Kuvan ottaminen on vasta puolet valokuvauksesta. Valokuvaus on sarja valintoja, eivätkä valinnat pääty otoksen kuvakulman päättämiseen. Yksi tärkeä valinta kuvan ottamisen jälkeen on se, mitkä tiedostot säästää ja mitkä tuhoaa. Kuvankäsittelyohjelmalla kuvasta eli raaka-aineesta saa käsiteltyä tuotteen, muiston, joka on mukava jakaa toisten kanssa. Esimerkiksi Picasa ja Photoshop Elements ovat helppokäyttöisiä ja melko edullisia ohjelmia, joiden käytöstä järjestetään nykyään myös paljon erilaisia kursseja esimerkiksi kansalaisopistoissa, vinkkaa Lounamaa.

9 9 Vinkkejä digikuvaajalle 1. Tarkista, että kameran kuvaformaatti on JPEG ja resoluutio vähintään 3 Mpix (riittää ns. kymppikuviin, mutta ei ammattikuvaukseen tai suurikokoisiin paperikuviin). 2. Jos olet harrastajakuvaaja, älä takerru liiaksi kameran teknisiin ominaisuuksiin. Lähes kaikki nykyään markkinoilla olevat digikamerat ottavat laadukkaita albumikuvia. 3. Siirrä kuvat heti kuvaamisen jälkeen muistikortilta tietokoneelle omaksi kansiokseen. Säilytä kuvia tietokoneella yhdessä paikassa. 4. Karsi kuvien määrää ja käsittele kuvankäsittelyohjelmalla onnistuneimmat kuvat. 5. Tee tärkeimmistä kuvista kuvakirja tai teetä otokset paperikuviksi ja säilytä kuvat kosteudelta ja valolta suojassa. Paperikuvat ja negatiivit suojaan valolta Paperikuvat kestävät parhaiten, kun niitä säilyttää kosteudelta ja valolta suojassa. Hyviä säilytyspaikkoja ovat joko perinteinen albumi tai valokuvalaatikko. Albumikuvat kannattaa kiinnittää mahdollisimman vähällä liimalla, toimiva vaihtoehto on myös kaupoissa myytävät valokuvakuvakulmat. Sillä, ovatko kuvat matta- vai kiiltäväpintaisia, ei ole säilymisen kannalta merkitystä. Vanhojen kuvien säilymisen voi varmistaa esimerkiksi kuvaamalla ne ns. kuvasta kuvaan eli ottamalla kuvista uudet kuvat kameralla ja teettämällä uudet paperikuvat. Jos oma kamera ei taivu tarpeeksi tarkkoihin lähikuviin, apua kannattaa kysyä valokuvaamosta, joista monet tarjoavat tätä palvelua. Negatiivien säilyttämisessä avaintekijät ovat kuivuus ja pimeys. Negatiivit voi koota esimerkiksi vanhaan kenkälaatikkoon, jota säilyttää kaapinhyllyllä. Muista! Kun lähetät digikuvia sähköpostitse, pienennä valokuvat, jotta et tuki niillä ystävien sähköpostilaatikkoa! Valokuvakirjat tulevat Valokuvausalan yksi nopeasti yleistyvistä uutuuksista on valokuvakirja. Kuvakirjoja voi jo nyt tehdä monien valokuvapalveluita tarjoavien yritysten internetsivuilla. Kuvakirjan ajatuksena on, että kuka tahansa voi suunnitella kotikoneellaan omista valokuvistaan kirjan, jonka saa postissa kotiin. Kirjoja voi tilata vaikka vain yhden kappaleen ja kirjan sivuina kuvat myös säilyvät hyvin. Kirjan voi tehdä esimerkiksi juhlista, lemmikistä tai vaikka lomamatkasta. Kuvakirjan tekemistä voi kokeilla esimerkiksi seuraavilla internet-sivuilla: ja

10 LIIKELOUNAS Naps. tapaa Tampereen Sähkölaitoksen asiakkaita ja kumppaneita lounastreffien merkeissä. 10 Teksti: Essi Lehtinen Sähkökilta juhlii vuorokauden Nelikymppinen opiskelijayhdistys valmentaa työelämään. Opiskeluaikana se pitää huolta, että opiskelijoilla on kivaa sekä koulussa että sen ulkopuolella. Sähkötekniikan opiskelijat Kati Kivijärvi ja Tiina Koivunen ovat käyttäneet aamupäivän lääketieteellisen tekniikan, sähkömarkkinoiden ja saksan kielen opiskeluun tavatessamme heidät ravintola Efesissä Hervannassa. Lähes vakavan tieteellisen ponnistelun ohessa Kati ja Tiina laskevat alkavaksi vuodeksi suunniteltuja saunailtoja ja excursioita jo muillakin kuin sormilla. Kati ja Tiina edustavat Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijakilloista kolmanneksi vanhinta. Sähkökilta on perustettu samana keväänä kuin Prahassa jyräsivät panssarivaunut. Kilta juhlii helmikuussa 40 toimintavuottaan vielä tavallistakin paremmilla vuosijuhlilla. Ne eivät ole iltapukujuhlat, vaan juhlapukujuhlat. Akateemiset kunniamerkit kuuluvat asuun. Teetän puvun juhlaa varten, mikä tarkoittaa aikamoista rahanmenoa, kertoo Sähkökillan eli Skillan tuore puheenjohtaja Tiina Koivunen vaikuttamatta ollenkaan pahoittelevalta. Killoista kauneimmaksi ja sinisimmäksi mainittu tähtää helmikuisiin juhliin tosissaan. Vuodenvaihteessa puheenjohtajan Lounasmenu Liikelounas syötiin Ravintola Efesissä Hervannassa 8. tammikuuta. Lounasvaihtoehtoina olivat uunimakkara ja paistetut perunat ja paistettu lohi keitettyjen perunoiden kera. Paistettu lohi kirjolohifileestä leikattuja nahattomia paloja korppujauhoja voi-öljyseosta sitruunapippuria Korppujauhotetut kalasiivut paistetaan rapeiksi voi-öljyseoksessa. Maustetaan sitruunapippurilla. Tarjoillaan keitettyjen perunoiden, makaronisalaatin, hapankaalin ja vihreän salaatin kera. Tarjolla lounaalla oli myös porkkanaraastetta, oliiveja, turkinpippuria ja salaattikastiketta.

11 11 Tiina Koivunen, Ossi Alapiha, Kati Kivijärvi ja kotoisa kiltahuone. paikalta väistynyt Kati Kivijärvi lupaa, että kinkerit jatkuvat niin kauan, että kaikki varmasti saavat juhlia tarpeeksi. Ennen Museokeskus Vapriikissa järjestettäviä iltajuhlia on kokkarit, juhlien jälkeen jatkot, sitten jatkojen jatkot ja aamulla brunssi. Iltajuhlien odotettuja ohjelmanumeroita on tyttöjen ja poikien kilpalaulanta, joka alkaa puheesta naiselle. Niin minä neitonen sinulle laulan saattaa vaihtua kisan mittaan huomattavasti vähemmän mairitteleviinkin lauluihin. Naiset tietysti vastaavat. Yhteistyökumppanit, kuten Tampereen Sähkölaitos, ovat juhlassa myös edustettuina. Vuonna 1968 sähköteekkareiden meno on Katin ja Tiinan tietojen mukaan ollut aika hurjaa. Sääntöjä ei juuri tunnettu luvulla kiltaankin rantautui politikointi, mikä tuntuu nykyopiskelijasta vieraalta. Killan vanhoista pöytäkirjoista löytyneitä erikoisuuksia on myös kielto tupakoida yleiskokouksessa. Aiemmin tupakointi on siis ollut kokouksessa sallittua. Pöytäkirjojen löytöjä ja entisten kiltalaisten muistoja on koottu Sähkökillan historiikkiin, joka julkaistaan killan varsinaisena perustamispäivänä 8. helmikuuta. Sähkökillan juhlat ovat osa kiltojen 40-vuotisjuhlien sarjaa. Väistyvä ja uusi puheenjohtaja listaavat nopeasti Skillan tehtävät. Pidämme huolta, että sähköteekkareilla on kivaa sekä koulussa että muualla. Tapahtumia järjestämme paljon vuoden mittaan. Pidämme yhteyksiä, * Sähkökilta * lyhennettynä Skilta Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan alayhdistys perustettu järjestää mm. excursioita, saunailtoja, kaukalopalloturnauksen, vuosijuhlat, grillibileet, Keskiasteen välitutkinto -pubiviestin ja vappuna KumipelausISO-pelin antaa jäsentensä käyttöön mm. kopiokoneita ja tenttiarkiston julkaisee Sähkösanomia noin 30 toimihenkilöä käytössä kiltahuone paitsi muihin sähköteekkareihin ympäri Suomen, myös erityisesti yrityksiin. Syksyä Tiina Koivunen ja Kati Kivijärvi kuvaavat yritysvierailuiden eli excursioiden kaudeksi. Yritykset kutsuvat opiskelijoita tutustumaan toimintaansa ja toisaalta järjestävät rekrytointitapahtumia esimerkiksi Teekkarisaunalla. Killan tehtävät houkuttelevat opiskelijoita, koska hauskanpidon ohella syntyy tärkeitä kontakteja sekä mahdollisiin työnantajiin että toisiin opiskelijoihin. Nyt alkaa näyttää siltä, ettei kalenterissa juuri vapaata päivää ole, puheenjohtajan tehtävät saanut Tiina Koivunen laskee. Eikä ole kerta eikä kaksi, kun jokin erityisen kriittinen tieto kurssin suorittamiseksi on sattunut korviin täällä, hymyilee Kati Kivijärvi kiltahuoneen kahvinkeittimelle jonottaessa. Täällä on helppoa kysyä apua vanhemmilta opiskelijoilta, kun he ovat muuten tulleet tutuiksi, vakuuttaa Kati, jonka opintomääriin kuulemma Kelakin on ollut tyytyväinen, vaikka takana on vastuullinen vuosi. Sähkötekniikan opiskelijat työllistyvät keskimäärin seitsemän vuoden opiskelun jälkeen tutkimuksen, tuotekehityksen tai esimerkiksi sähkötekniikan ja suunnittelupalveluiden myynnin tehtäviin. Virkamiesurakin on mahdollinen. Kati Kivijärven ja Tiina Koivusen mieluisat työt olisivat tulevaisuudessa sähkölaitoksessa tai vaikkapa tutkimustyössä verkkoyhtiössä. Kati on Tampereen Sähköverkossa kesätöissä jo ollutkin.

12 2UUTISIA & AJANKOHTAISTA Tampereen Sähkölaitos täyttää 120 vuotta Alkanut toimintavuosi on Tampereen Sähkölaitoksen 120. Juhlavuosi näkyy toiminnassa koko vuoden huipentuen juhlapäivään Juhlavuodelle on muun muassa suunniteltu oma tunnus, jota käytetään useissa eri yhteyksissä. Jokainen Napsin tämän vuoden numero on myös juhlalehti. Virallista juhlavastaanottoa tai onnittelujen vastaanottoa ei järjestetä, vaan vuosikymmeniä kunnioitetaan pääasiassa työn lomassa. 12 Sähkön siirtohinnat nousevat 1. huhtikuuta Tampereen Sähköverkko nostaa sähkön siirtohintoja 1. huhtikuuta lähtien. Korotuksen vaikutus asiakkaille on keskimäärin 5 9 prosenttia. Siirtohintojen nousun vaikutus 2000 kwh vuodessa käyttävälle kerrostaloasukkaalle on noin 70 senttiä kuukaudessa. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle, kwh vuodessa käyttävälle asiakkaalle hinnankorotuksen vaikutus on noin 3 euroa kuukaudessa. Syynä korotukseen on yleinen kustannustason nousu. Syksyn palkankorotusratkaisut vaikuttavat muun muassa teettämiimme alihankintatöihin. Lisäksi rakennuskustannusten ja erityisesti raaka-aineiden, kuparin, raudan ja alumiinin hinnannousu näkyvät Sähköverkon toimintakustannuksissa, kertoo toimitusjohtaja Tapio Salonen Tampereen Sähköverkosta. Edellinen muutos tehtiin kaksi vuotta sitten, jolloin alensimme siirtohintojamme. Pyrimme hinnoittelussamme jatkossakin vakauteen sekä edullisuuteen. Nyt tehdyn hinnankorotuksen jälkeenkin hintamme ovat selvästi alle maan keskiarvon. Tervetuloa messuille! ASTA-Rakentaja-messut järjestetään tänä vuonna Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa helmikuuta. Rakentamisen ja asumisen messut esittelevät runsaasti palveluita ja tuotteita pientalorakentajille, remontoijille, kodin kunnostajille ja sisustajille. Tampereen Sähkölaitos on messuilla mukana omalla osastollaan A 319. Tervetuloa tutustumaan! Onnettaren suosikit Naps. 4/2007 palautearvonnassa onnetar suosi Markku Lepistöä, Ulla Naparstokia ja Reijo Tammista. He ovat kaikki tamperelaisia. Palkinnoksi he saavat Leatherman-monitoimityökalut. Kuva: Tampereen Sähkölaitos Kalevan sähköasema saneerataan Sarvijaakonkadun varressa sijaitseva Kalevan sähköasema saneerataan kesän kuluessa. Työt aloitetaan maaliskuussa ja ne valmistuvat ensi syksynä. Vuonna 1965 rakennetun sähköaseman alkuperäinen päämuuntaja romutetaan ja vaihdetaan uuteen 40 MVA:n päämuuntajaan. Uudempi päämuuntaja kuljetetaan perushuoltoon Vaasaan. Lisäksi sähköasemalla uusitaan mm. jakeluverkkoa palveleva 20 kv kojeisto ja 110 kv suurjänniteverkon ohjaus- ja suojausjärjestelmät sekä aseman paikallisautomaatio- ja kaukokäyttöjärjestelmät. Saneerauksen avulla parannetaan sähköaseman käyttövarmuutta ja paloturvallisuutta sekä varmistetaan varaosien saatavuus jatkossa. Mittavassa saneerauksessa rakennuttajana toimii Tampereen Sähköverkko Oy, rakennusteknillisistä töistä vastaa Tampereen kaupungin tilakeskus. Uusittavien sähkönjakelujärjestelmien toimittajaksi on tarjouskilpailun perusteella valittu Vaasa Engineering Oy.

13 Tampereen Sähköverkko Oy:n verkkopalveluhinnasto Sähkön siirtohinnat alkaen, veroluokka I (Kotitaloudet, maatalous sekä palvelutoiminnot) veroton hinta hinta sisältäen sähköverot 0,883 snt/kwh hinta sisältäen sähköverot ja alv 22 % Yleissiirto Perusmaksu (25 63A) 2,00 /kk 2,00 /kk 2,44 /kk Perusmaksu (80A->) 12,86 /kk 12,86 /kk 15,69 /kk Energiamaksu 2,02 snt/kwh 2,90 snt/kwh 3,54 snt/kwh Aikasiirto Perusmaksu mittarin etusulake 25 A 7,13 /kk 7,13 /kk 8,70 /kk 35 A 9,11 /kk 9,11 /kk 11,11 /kk 63 A 14,68 /kk 14,68 /kk 17,91 /kk 80 A 28,08 /kk 28,08 /kk 34,26 /kk 100 A 32,70 /kk 32,70 /kk 39,89 /kk 125 A 38,49 /kk 38,49 /kk 46,96 /kk 160 A 46,60 /kk 46,60 /kk 56,85 /kk 200 A 62,23 /kk 62,23 /kk 75,92 /kk 250 A 75,41 /kk 75,41 /kk 92,00 /kk 315 A 92,52 /kk 92,52 /kk 112,87 /kk 400 A 114,92 /kk 114,92 /kk 140,20 /kk 500 A 141,25 /kk 141,25 /kk 172,32 /kk 630 A 175,50 /kk 175,50 /kk 214,11 /kk Päiväenergiamaksu 2,20 snt/kwh 3,08 snt/kwh 3,76 snt/kwh Yöenergiamaksu 0,80 snt/kwh 1,68 snt/kwh 2,05 snt/kwh (yöaika klo 22 7) Kausisiirto Perusmaksu mittarin etusulake 25 A 10,70 /kk 10,70 /kk 13,05 /kk 35 A 13,67 /kk 13,67 /kk 16,68 /kk 63 A 22,02 /kk 22,02 /kk 26,86 /kk Energiamaksut: Talviarkipäivä 2,90 snt/kwh 3,78 snt/kwh 4,62 snt/kwh Muu aika 1,20 snt/kwh 2,08 snt/kwh 2,54 snt/kwh (talviarkipäivä ma la klo 7 22) Pienjännitetehosiirto Perusmaksu 122,64 /kk 122,64 /kk 149,62 /kk Pätötehomaksu 1,44 /kw,kk 1,44 /kw,kk 1,76 /kw,kk Loistehomaksu 1,04 /kvar,kk 1,04 /kvar,kk 1,27 /kvar,kk Päiväenergiamaksu 1,17 snt/kwh 2,05 snt/kwh 2,50 snt/kwh Yöenergiamaksu 0,71 snt/kwh 1,59 snt/kwh 1,94 snt/kwh (yöaika klo 22 7) Keskijännitetehosiirto 1 Perusmaksu 122,64 /kk 122,64 /kk 149,62 /kk Pätötehomaksu 1,02 /kw,kk 1,02 /kw,kk 1,24 /kw,kk Loistehomaksu 1,04 /kvar,kk 1,04 /kvar,kk 1,27 /kvar,kk Päiväenergiamaksu 1,03 snt/kwh 1,91 snt/kwh 2,33 snt/kwh Yöenergiamaksu 0,58 snt/kwh 1,46 snt/kwh 1,78 snt/kwh (yöaika klo 22 7) Keskijännitetehosiirto 2 Perusmaksu 1 275,00 /kk 1 275,00 /kk 1 555,50 /kk Pätötehomaksu 1,99 /kw,kk 1,99 /kw,kk 2,43 /kw,kk Loistehomaksu 1,04 /kvar,kk 1,04 /kvar,kk 1,27 /kvar,kk Päiväenergiamaksu 0,51 snt/kwh 1,39 snt/kwh 1,70 snt/kwh Yöenergiamaksu 0,28 snt/kwh 1,16 snt/kwh 1,42 snt/kwh (yöaika klo 22 7) 110 kv siirto Perusmaksu 1 593,75 /kk 1 593,75 /kk 1 944,38 /kk Pätötehomaksu Loistehomaksu 1,04 /kvar,kk 1,04 /kvar,kk 1,27 /kvar,kk Energiamaksut: Talviaika 0,50 snt/kwh 1,38 snt/kwh 1,69 snt/kwh Muu aika 0,35 snt/kwh 1,23 snt/kwh 1,50 snt/kwh (talviaika ) Tilapäissiirto Perusmaksu (25 63A) 4,00 /kk 4,00 /kk 4,88 /kk Perusmaksu (80A->) 23,52 /kk 23,52 /kk 28,69 /kk Energiamaksu 2,02 snt/kwh 2,90 snt/kwh 3,54 snt/kwh Pienin askelin Yhteistyössä kohti energiatehokkuutta Tampereen Sähkölaitos ja Tampereen Sähköverkko Oy ovat mukana uusissa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksissa. Aiemmat energiansäästösopimukset ja niiden johdosta tehdyt kehitystoimenpiteet ovat tuottaneet hyviä tuloksia: tuotanto- ja mittausprosessit ovat tehostuneet, voimalaitosten käytettävyys on parantunut, häviöt ja omakäyttöenergiankulutus on saatu minimoitua. Yksi merkittävimmistä tavoista saavuttaa energiatehokkuussopimuksen mukaiset tavoitteet on yhteistyö asiakkaiden kanssa asiakkaiden ohjaamiseksi järkevään energiankulutukseen. Tätä energianeuvontaa on toteutettu ja tullaan edelleen toteuttamaan erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa, kuten messuilla, asiakaslehti Napsissa, nettisivuilla ja ympäristötietokeskus Moreenian kautta. Energiatehokkuussopimuksiin liittyessään Tampereen Sähkölaitos ja Tampereen Sähköverkko Oy sitoutuvat myös määrällisiin energiatehokkuustavoitteisiin omassa energiankulutuksessaan. Sopimusten mukaisesti toimenpiteistä ja tavoitteiden toteutumisen tilanteesta raportoidaan vuosittain. Uusien energiatehokkuussopimusten tavoitteena on osaltaan varmistaa sekä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa asetettujen että energiapalveludirektiivin mukaisten energiansäästötavoitteiden saavuttaminen. Lisäksi edesautetaan uuden, energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa ja energiatehokkuustoimiin liittyvien työpaikkojen syntymistä sekä mahdollisuuksien mukaan myös uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja käytön lisäämistä. Energiatehokkuussopimukset solmitaan vuosille Nytpä tiedän tämänkin Laske kotisi lamput 13 Suomalaisissa kodeissa on keskimäärin 23,5 valaistuspistettä. Niistä 19 on hehkulamppuja, 0,5 halogeenilamppua, 3 vakioloistelamppuja ja yksi energiansäästölamppu. Kotitalouksien valaistukseen kuluu sähköä yli gigawattituntia vuodessa, joka on 18 prosenttia taloussähkön kulutuksesta. Kotien valaistussähköstä yli 80 prosenttia kuluu hehkulampuissa. Jos suomalaiskodit vaihtaisivat kaikki hehkulamppunsa energiansäästölamppuihin vuoteen 2010 mennessä, valaistukseen tarvittaisiin sähköä vain 618 gigawattituntia vuodessa, ja valaistukseen kuluvaa sähköä säästyisi gigawattituntia vuodessa. Kun valaistuksen lämmittävä vaikutus otetaan mukaan laskelmiin, vastaava säästöpotentiaali on gigawattituntia vuodessa. Lähde:

14 4UUTISIA & AJANKOHTAISTA KIVA Sähkön hinta nousee maaliskuussa Tampereen Sähkölaitos näkyi viime vuonna julkisuudessa positiivisena kummajaisena: se laski hintaa peräti kaksi kertaa, vaikka muut sähköyhtiöt nostivat hintojaan pitkin syksyä tulevaisuuden hintaodotuksiin vedoten. Nyt kun markkinahinnat ovat aidosti kohonneet, myös Tampereen Sähkölaitos korottaa sähkön myyntihintojaan 15. maaliskuuta lähtien. Jo syksyn hinnanalennusten yhteydessä totesimme, että nostamme hintoja, kun se on välttämätöntä, emme pelkkien odotusten perusteella, muistuttaa markkinointijohtaja Pertti Suuripää. Hinnankorotus, 20 % energiamaksuihin, ei siis tule yllätyksenä, vaikka sen määrä voikin yllättää. Suuripää on sitä mieltä, että asiakkaan kannalta on selkeämpää muuttaa hintoja kerralla kuin Tampereen Sähkölaitoksen uudet sähkön myyntihinnat alkaen Hinnat voimassa toistaiseksi. Hinta (alv 22 %) Hinta (alv 0 %) Taloussähkö Perusmaksu 2,00 /kk 1,64 /kk Energiamaksu 6,00 snt/kwh 4,92 snt/kwh Lämpösähkö Perusmaksu 3,00 /kk 2,46 /kk Päiväenergiamaksu 6,17 snt/kwh 5,06 snt/kwh Yöenergiamaksu 4,64 snt/kwh 3,80 snt/kwh Kausisähkö 1 (talvipv/muu aika) Perusmaksu 3,00 /kk 2,46 /kk Energiamaksut - talvipäivä 6,60 snt/kwh 5,41 snt/kwh - muu aika 5,04 snt/kwh 4,13 snt/kwh (talvipäivä (15 h), yöajan pituus 9 h) Kausisähkö 2 (talviarkipv/muu aika) Perusmaksu 3,00 /kk 2,46 /kk Energiamaksut - talviarkipäivä 6,60 snt/kwh 5,41 snt/kwh - muu aika (yö+su) 5,04 snt/kwh 4,13 snt/kwh (talviarkipäivä ma-la (15 h), yöajan pituus 9 h) Hyötytuulisähkö Perusmaksu 2,00 /kk 1,64 /kk Energiamaksu 6,60 snt/kwh 5,41 snt/kwh Hyötytuuli-osuus Lisämaksu 3,50 /kk 2,87 /kk Uusiutuva Energia-osuus Lisämaksu 2,50 /kk 2,05 /kk ujutella muutoksia pienemmin korotuksin jatkuvasti. Sähkön hinnat markkinoilla ovat kohonneet merkittävästi niistä syyskuun tunnelmista, jolloin laskimme hintoja. Olemme nyt uskollisina omalle hämäläiselle hintapolitiikallemme seuranneet perässä. Kohonneiden hintojen takana on ennen kaikkea vuoden 2008 alusta alkanut uusi päästökauppajakso. Kun päästöoikeuksia on vähemmän, niiden hinta nousee. Kuluttajat ovat viime kädessä niitä, jotka maksavat päästöoikeuksista ja sitä kautta ilmastonmuutosta vastaan taistelemisesta, Suuripää miettii. Yhden päästöoikeuden hinta hiipui viime vuonna viidestä eurosta muutamaan senttiin. Tämän vuoden alussa hinta on ollut noin 23 euroa. Uudet hinnat tarkoittavat 2000 kwh vuodessa sähköä kuluttavalle noin 1,67 euron lisäystä sähkölaskuun kuukaudessa. Vastaavasti kwh vuodessa sähköä kuluttava sähkölämmittäjä maksaa sähköstään 13,70 euroa enemmän kuukaudessa. Hinnankorotuksen jälkeenkin Tampereen Sähkölaitos tulee olemaan hinnoiltaan alle valtakunnan keskiarvon. Pidämme jatkossakin asiakaslupauksemme. Panostamme hyvään asiakaspalveluun, noudatamme johdonmukaista hintapolitiikkaa ja hintamme ovat kilpailukykyiset, Suuripää toteaa. TIETÄÄ Vastaamme palstalla kysymyksiin, joiden arvelemme kiinnostavan mahdollisimman monia Naps-lehden lukijoita. Ympäristöneuvoja Terttu Viteli opastaa kotitalouksien energian ja sähkölaitteiden käytössä Ympäristötietokeskus Moreeniassa. Puhelinneuvontaa (03) ma ti klo Myyntineuvottelija Jarmo Nieminen hoitaa kaukolämmön asiakaslaitteiden tarkastuksia ja kaukolämpöneuvontaa. Puh Asiakaspalveluinsinööri Reino Seesvuori antaa sähköteknistä neuvontaa. Puh Täytyykö kaukolämpölaitteiden uusimisesta tehdä suunnitelma? Jos kaukolämpölaitteet ovat yli kaksikymmentä vuotta vanhat, on kiinteistön varauduttava laitteiden uusimiseen. Omakotitalot ovat ainoa poikkeus, niissä suunnitelmaa ei vaadita. Suunnitelma on laadittava kiinteistön kulutustietoihin perustuen. Vanhoilla laitearvoilla ei laiteuusimista voi tehdä. Ennen työn aloittamista tulee suunnitelma hyväksyttää sähkölaitoksella. (J.N.) Saako astianpesukoneen liittää lämpimään veteen, vaikka valmistajan ohjeena on kylmävesiliitäntä? Nykyisin useat astianpesukoneet suositellaan liitettäväksi kylmään veteen, koska niiden kuivausohjelmien toiminta perustuu kylmän veden hyväksikäyttöön. Lämpimään veteen liitettynä kuivaustulos huononee ja astiat voivat olla ohjelman loputtua vielä melko märkiä. Koneen saa suosituksesta huolimatta liittää myös lämpimään veteen, jos hyväksyy tämän huonontuneen kuivaustuloksen. Tuloveden lämpötila ei kuitenkaan saa olla yli +60 C, ettei koneen magneettiventtiili vaurioidu. (T.V.) Kertokaa taulutelevisioiden sähkönkulutuksesta. Taulutelevisioiden sähkönkulutus vaihtelee huomattavan paljon, 200 W 800 W. Sähkön kulutukseen vaikuttaa taulutelevision tekninen ratkaisu. Plasmanäyttö kuluttaa enemmän kuin LCD-näyttö ja isokokoinen enemmän kuin pieni. Eniten

15 Muutama sana... Sähkösyöpöistä kodinkoneista sähkön kulutukseen vaikuttavat näytön säädöt: mitä kirkkaampi kuva sitä suurempi sähkösyöppö. Vastaavasti käyttäytyy kontrastin säätö. (R.S.) Meillä on kohta muutto edessä. Voiko pyykin- ja astianpesukonetta kuljettaa sellaisenaan, jos muuttopäivänä sattuu olemaan pakkasta? Jos kyseiset laitteet kuljetetaan avonaisessa peräkärryssä voi letkuihin ja vesipumppuun jäänyt vesi jäätyä. Veden tyhjentäminen pyykinpesukoneesta onnistuu omatoimisesti melko hyvin (katso koneen käyttöohje). Astianpesukoneen tyhjentäminen vedestä on vaikeaa varsinkin, jos koneessa on vedenpehmennin. Pakkasessa tehty avokuljetus on aina kuluttajan omalla vastuulla myös takuuaikana. Kyseisille koneille on siis hyvä järjestää lämpimät kuljetusolosuhteet. Muista laittaa pyykinpesukoneen kuljetustuet paikoilleen kuljetuksen ajaksi, asennusohje löytyy käyttöohjeesta. (T.V.) Mistä valojen himmeneminen johtuu? Hyvin usein sitä ilmenee aamuin ja illoin. Vai johtuuko se pulaajan mittaritaulusta? Todennäköisesti himmeneminen ei johdu pula-ajan mittaritaulusta, vaan jakeluverkon kuormitusten vaihtelusta. Jakeluverkon jännitettä säädetään sähköasemilla olevilla muuntajilla kuormituksen mukaan kuitenkin pienellä viiveellä ja tämä näkyy kuluttajilla lähinnä valojen himmenemisenä tai kirkastumisena. (R.S.) Tehdäänkö käyttöveden vuototesti myös uusille laitteille? Uudet kaukolämpölaitteet koeponnistetaan asennustyön yhteydessä. Lämmönvaihtimissa on viiden vuoden takuu. Suosittelen vuototestin tekemistä säännöllisesti noin kolmen kuukauden välein, myös uusille laitteille. Testi on helppo suorittaa. Ohjeet ovat kaukolämpökansiossa lämmönjakohuoneessa. (J.N.) Mikä on toiseksi paras tapa päästä eroon loppuun kuluneista paristoista, jos ei löydy niille tarkoitettua keräyspistettä? Sekajätteisiinkö vaan sellaisenaan? Paristoille ei ole olemassa toiseksi parasta hävitystapaa. Paristot ovat ongelmajätettä, ja ne kuuluu toimittaa paristonkeräysastioihin. Näitä löytyy hyötyjätepisteistä ja ongelmajätteen vastaanottopaikoista. Omaa kotiasi lähimmän keräyspisteen löydät Pirkanmaan Jätehuollon nettisivuilta tai puh /neuvonta. Ongelmajätteet lähetetään keräyspisteistä turvalliseen käsittelyyn Ekokem Oy:lle. Osa ongelmajätteistä hyödynnetään ja loput käsitellään ympäristölle vaarattomiksi. (T.V.) Piirros: Johanna Havimäki Kun mainoksissa mainitaan vanhojen kodinkoneiden olevan sähkösyöppöjä, mistä se mahtaakaan johtua? Mainoksissa ei koskaan kerrota uusien laitteiden olevan sähkösyöppöjä vaikka uudet taulutelevisiot ovat huomattavasti suurempia sähkön kuluttajia kuin kuvaputkelliset edeltäjänsä. Usein sähkön kulutuksen kasvu aiheutuu laitteen kulumisesta käytössä ja ympäristöolosuhteista. Koneiden hyötysuhde huononee ajan myötä kitkan yms. lisääntyessä. Käyttöpaikka on useasti lämmin ja pölyinen, laite likaantuu ja lämmön siirtyminen ympäristöön vaikeutuu. Samalla sähkönkulutus kasvaa. Jääkaapeissa, pakastimissa ja liesissä lämpöeristeet vanhenevat ja heikkenevät aiheuttaen lämmön siirtymistä ympäristöön. Alttiimpina kulumiselle ovat ovien tiivisteet, joiden kautta syntyvät suurimmat lämpövuodot ja siten moottori käy taukoamatta. Rikkinäiset tiivisteet pitäisikin uusia ja likaiset tiivisteet puhdistaa kunnollisen sulkeutumisen varmistamiseksi. Lauhduttimeen (kaapin taakse) kerääntyvä pöly ja muu lika vaikeuttaa lämmön siirtymistä ilmaan ja jälleen sähkölasku kasvaa. Puhdistaminen vähintään kerran vuodessa pitää laitteen ja käyttäjän kunnossa sekä sähkölaskun kohtuullisena. Liedessä uunin lämpöeristeiden huononeminen on myös jonkinlainen paloturvallisuustekijä, kun ympärillä olevat kaapistot ja tasot kuumenevat liikaa. Lika ja pöly kasvattavat sähkölaskua myös muissa sähkölaitteissa, koska jäähtyminen estyy. Hehkulamput toimivat liian lämpiminä ja samalla niiden käyttöikä helposti puolittuu. Lieden levyissä lian vaikutus tuntuu keittoaikojen pidentymisenä, ja siten lisää myös eurojen pinoa laskussa. Laitteiden sähkönkulutukseenkin pätee vanha totuus: huollettu, kunnossa oleva laite toimii parhaiten ja pienimmillä kustannuksilla. 15 Reino Seesvuori

16 Tästä härvelistä en luovu Kahvinkeitin kotona Philips Cafe Gourmet, töissä Moccamaster Ostimme kotiimme nelisen vuotta sitten mustan Philips Cafe Gourmet -kahvinkeittimen, koska vanha keittimemme meni rikki. Nykyinen kahvinkeittimemme on toiminut moitteettomasti ja napsautan laitteen usein päälle töistä tullessa, jos olen kotona alkuillasta. Kovin myöhään en kahvia juo. Töissä kahvi on osa neuvotteluja, joita pormestarin almanakassa on paljon. Joskus, vaikkakin harvemmin, keitän kahvin itse neuvotteluhuoneen Moccamaster-keittimellä, mutta yleensä kahvituksesta huolehtii sihteerini tai henkilöstöravintola Näköala. Kahvi on minulle koti-, neuvottelu- ja retkeilyjuoma. Suosin perinteisiä kahvimerkkejä, mutta juon myös reilun kaupan kahvia. Kotona kahvinkeitin on korvaamaton, mutta retkeillessä saatan herkutella nuotiolla valmistetulla pannukahvilla. Osoitelähde: Tampereen Sähkölaitoksen asiakasrekisteri Tampereen kaupungin pormestari, kaupunkineuvos Timo P. Nieminen Puhelinvaihde...(03) Postiosoite: PL 175, Tampere Käyntiosoite: Jokikatu 5, Tampere Faksi...(03) Sähköposti: Internet: Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa: Vikailmoitukset Sähkön, kaukolämmön ja maakaasun jakelu Ulkovalaistusviat...(03) tai Tampereen Sähköverkko Oy Puhelinvaihde... (03) PALVELUT Jokikatu 5 Sähkötalossa: Asiakaspalvelu...(03) Avoinna: ma pe klo Sähköverkon liittymäpalvelut, suunnittelu ja rakennuttaminen...(03) Lämpötalossa: Kaukolämpö- ja kaasuliittymät... (03) Kaukolämpölaitteet, neuvonta ja tarkastukset YMPÄRISTÖTIETOKESKUS MOREENIA Satakunnankatu 13b, Patosilta Kodinkoneiden valinnan ja energiankäytön neuvontaa Avoinna: ti klo 10 15, ke to klo Puhelinneuvontaa ma ti klo (03) Osallistu arvontaan! Mitä mieltä olet tästä Naps.-lehdestä? Kiitokset, moitteet ja juttuvinkit otetaan vastaan osoitteessa > Naps-lehti sekä postitse osoitteessa Tampereen Sähkölaitos, Naps., PL 175, Tampere. Kaikkien mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan kolme puista Liekki-tarjotinta (arvo noin 50 euroa/kpl). Kysy! Mistä energiankäyttöön liittyvistä asioista haluaisit tietää? Kiva tietää -palstalla vastataan Napsin lukijoiden kysymyksiin. Kysymyksen voi lähettää Internetissä osoitteessa > Naps-lehti tai postitse osoitteella Tampereen Sähkölaitos, Naps., PL 175, Tampere. Myös kaikki kysyjät osallistuvat arvontaan. Naps-palautetta käytämme lehden kehittämiseen. Palautteeseen vastaamme vain Napsin sivuilla.