Frisbeegolfradan luontoselvitys

Transkriptio

1 Frisbeegolfradan luontoselvitys Niihama, Tampere Heikki Holmén

2 2 (14) Frisbeegolfradan luontoselvitys SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Lähtöaineistot Menetelmät TULOKSET Kasvillisuus ja luontotyypit Huomionarvoiset kohteet Liito-orava Linnusto JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO Liite 1. Frisbeegolfradan suunnitelma (toukokuu 2016) 13 Liite 2. VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN. Liito-oravahavainnot, lajin asutut reviirit 2016 sekä lajille soveltuvat elinympäristöt

3 Frisbeegolfradan luontoselvitys (14) Johdanto Sito Oy on laatinut Tampereen kaupungin toimeksiantona Niihamaan suunnitellun frisbeegolfradan alueen luontoselvityksen. Selvitysalue sijoittuu Teiskontien pohjoispuolelle TammerGolffin golfkenttien ja Alasjärven väliselle alueelle (Kuva 1). Selvityksen on laatinut MMM (metsäekologi) Heikki Holmén Sito Oy:stä. Kuva 1. Selvitysalue. 2 Aineisto ja menetelmät 2.1 Lähtöaineistot Selvityksen tueksi saatiin Tampereen kaupungin alueen luonnonympäristöä koskevat tiedot. Lisäksi apuna käytettiin maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistoja. Frisbeegolfradan suunnitelmat (Liite 1) saatiin radan suunnittelijoilta ja reitit käytiin läpi maastossa suunnittelijan kanssa kesäkuussa Menetelmät Selvityksen maastotyöt tehtiin sekä Maastotyöt aloitettiin aamulla noin kello Lisäksi alueella käytiin frisbeegolfradan suunnittelijan kanssa tarkastamassa maastossa huomionarvoisten kohteiden sijoittuminen suunniteltujen frisbeegolfradan väylien suhteen. Maastokäynneillä kartoitettiin alueen luontotyypit ja kasvillisuus sekä havainnoitiin alueen pesimälinnustoa ja etsittiin merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Liito-oravakartoitus tehtiin elinympäristötarkasteluna ja etsimällä lajin ulostekasoja lajille soveltuvista elinympäristöistä. Maastotyöt kohdistettiin lähtöaineiston perusteella lajille soveltuviin elinympäristöihin, kuitenkin niin, että koko selvitysalue tuli katetuksi.

4 4 (14) Frisbeegolfradan luontoselvitys 3 Tulokset Liito-oravan asutut ja lajille soveltuvat ympäristöt ovat menetelmällä havaittavissa luotettavasti. Sen sijaan lajin ravinnonhankintaan käyttämiltä alueilta ei välttämättä löydetä merkkejä, kun kyseessä on lajin satunnaisesti ravinnonhankintaan tai liikkumiseen käyttämä ympäristö. Oleellisinta on kuitenkin havaita lajin keskeiset elinympäristöt, joita lajin yksilöt käyttävät pesintään ja ruokailuun. Nämä voidaan selvittää varsin luotettavasti esitetyllä menetelmällä. Selvitys antaa tiedon selvitysajankohtana olleesta tilanteesta liito-oravan esiintymisen suhteen. Tuloksia ei voida pitää pysyvinä, koska laji voi levittäytyä myöhemmin sille sopiviin ympäristöihin. Kesäkuun maastokäynneillä keskityttiin alueen kasvillisuuden ja luontotyyppien kartoittamiseen. Alue kuljettiin läpi jalkaisin siten, että koko alue tuli katetuksi. Maastokäyneillä kartoitettiin selvitysalueen kasvillisuustyypit, kasvillisuus yleispiirteisesti sekä alueen luontotyypit. Pääpaino oli selvittää selvitysalueella mahdollisesti esiintyvät luonnonsuojelulain ja vesilain luontotyypit, uhanalaiset luontotyypit sekä muut huomionarvoiset luonnonympäristön kohteet. Metsälakikohteita ei kartoitettu, koska ne sisältyvät oleellisilta osin uhanalaisiin luontotyyppeihin. Yleisiä luontotyyppejä ei e Maastotöiden yhteydessä havainnoitiin alueen linnustoa. Alueelle ei laadittu vakioidulla laskentareitillä tehtyä varsinaista pesimälinnustokartoitusta. Käytetyllä tavalla saadaan kuva alueen pesimälajistosta, mutta ei tarkkoja parimääriä tai pesäpaikkoja. 3.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvimaantieteellisessä jaottelussa selvitysalue sijoittuu etelä-boreaaliselle vyöhykkeelle ja Lounaismaan ja Järvi-Suomen alavyöhykkeiden rajamaille. Lounaismaan alue on maamme vanhinta ja vankinta viljelysseutua, lounaismaan saviseutuja luonnehtivat rehevät lehdot ja runsasravinteiset järvet. Alavyöhykkeen keskiosissa yleisimpänä metsätyyppinä on lehtomaisen kankaan käenkaali-mustikkatyyppi (OMT), toiseksi runsaimpana esiintyy tuoreen kankaan mustikkatyypin (MT) metsiä. Saarnen, pähkinäpensaan ja kynäjalavan levinneisyys ulottuu Lounaismaan pohjoisrajoille. Lisäksi ruoho- ja heinäkasveissa on useita lajeja joiden levinneisyys rajoittuu pääosin Lounaismaan alueelle. Tällaisia lajeja ovat lehtojen ja lehtomaisten kankaiden lajit, kuten alueella suhteellisen yleisenä esiintyvä sinivuokko ja harvinaisempana esiintyvät keltavuokko, imikkä, mukulaleinikki, kevättähtimö ja jänönsalaatti. Järvi-Suomen alavyöhyke käsittää suurimman osan maamme etelä-boreaalisesta vyöhykkeestä. Tätä laajaa ja yhtenäistä aluetta voidaankin pitää valtakunnan eteläosan keskivertona ja alue on kasvillisuudeltaan eräänlaista Suomen perustyyppiä. Yleisimpänä metsätyyppinä esiintyy mustikkatyypin (MT) tuoreita kankaita, myös kuivan kankaan puolukkatyypin (VT) metsät ovat yleisiä. Lehtoja ja lehtomaisia metsiä on verrattain vähän. Pienipiirteinen korkeuserojen vaihtelu on alueelle tyypillistä, laajoja tasankoja tai lakeuksia ei alueella juurikaan esiinny. Soiden määrä on vähäinen (< 20 % maa-alasta) ja ne ovat usein pienialaisia. (Kalliola 1973) Selvitysalue koostuu pääosin metsätalouskäytössä olevasta metsämaasta ja entisistä viljelysaloista. Metsämailla vallitseva metsätyyppinä esiintyy seudulle tyypillisesti kuusivaltaista tuoreen kankaan mustikkatyypin (MT) metsää (Kuva 2). Lisäksi alueelle sijoittuu kuivahkon kankaan puolukkatyypin (VT) mäntymetsää sekä selvitysalueen pohjoisosaan kalliometsää. Osalle entisistä viljelysaloista on istutettu metsää. Metsien kasvillisuus koostuu kasvupaikoille tyypillisistä kasvilajeista. MT-tyypin metsien sammalkerros koostuu pääosin seinä- ja metsäkerrossammaleesta, kenttäkerros mustikasta ja puolukasta. Paikoin esiintyy runsaammin metsäalvejuurta, metsäimarretta ja sananjalkaa.

5 Frisbeegolfradan luontoselvitys (14) Niukka pensaskerros koostuu alueelta esiintyvien puulajien pienikokoisista yksilöistä. Avoimilla alueilla esiintyy vadelmaa. Puusto koostuu pääosin kuusesta, sekapuuna esiintyy mäntyä, rauduskoivua ja haapaa. Lehtomaisen kankaiden metsien (OMT) kasvillisuus koostuu pääosin MT-tyypin metsien kanssa samoista lajeista, lisäksi esiintyy ahomansikkaa, käenkaalia, metsäkurjenkurjenpolvea ja valkovuokkoa. Puusto on tuoreita kankaita lehtipuuvaltaisempaa ja lajisto monipuolisempaa. Lehtipuista koivun, haavan lisäksi esiintyy muun muassa pihlajaa, harmaaleppää ja vaahteraa. Kuivahkoilla kankailla puusto koostuu lähestulkoon ainoastaan männystä. Sammalkerros koostuu yleisistä metsäsammalista kuten metsäkerros- ja seinäsammalesta. Tuoreisiin ja lehtomaisiin kankaisiin verrattuna poikkeavasti sammalkerroksessa esiintyy laikuittain poronjäkäliä ja isohirvenjäkälää. Lisäksi selvitysalueelle sijoittuu useita pienialaisia lampia ja lammikoita. Alueelta ei selvityksen yhteydessä havaittu huomionarvoisia kasvilajien esiintymiä. 3.2 Huomionarvoiset kohteet Tampereen kaupungin luontotiedoissa Alasjärven läheisyyteen sijoittuu avainbiotooppi, arvokas kasvialue ja arvokas lepakkoalue. Pieni osa avainbiotoopin ja arvokkaan kasvialueen aluerajauksista sijoittuvat selvitysalueen sisäpuolelle. Tämän lisäksi selvitysalueen eteläosaan sijoittuu tuoreen lehdon ja luhtaisen rantametsän muodostama paikallisesti arvokas alue sekä selvitysalueen pohjoisosaan sijoittuva niin ikään paikallisesti arvokas metsä-alue. (Kuva 2)

6 6 (14) Frisbeegolfradan luontoselvitys Kuva 2. Huomionarvoiset kasvillisuuskohteet. Avainbiotoopin ja arvokkaan kasvialueen rajaukset sijoittuvat Tampereen kaupungin arvokkaat luontokohteet julkaisun kohde numeron 13: Kauppi, Niihama, Lahnakallio rajauksen sisäpuolelle. Alue on kuvattu julkaisussa näin: Alasjärven niemimäinen rantalehto, jossa muun lehtokasvillisuuden seassa kasvaa luonnon varaista humalaa ja rauhoitettua lehtoneidonvaippaa (vuonna yksilöä). Alueen koillisnurkassa kasvaa myös alueellisesti uhanalaista harajuurta. Alueella on myös Tampereen ainoa löytöpaikka kahdesta pikkuperhoslajista, litu-

7 Frisbeegolfradan luontoselvitys (14) kasurviaiskoista ja viiruvihviläkoista. Samoin harvinaisesta tummasienikoista tunnetaan Pirkanmaalta vain kaksi löytöpaikkaa. Lehtomaista aluetta jatkuu myös läheiseen Huhtainniemeen asti. (Kuva 3). Huomionarvoisista lajeista ei tehty havaintoja selvityksen yhteydessä. Kuva 3. Lehtometsää selvitysalueen ulkopuolella Huhtaniemessä. Selvitysalueen itäosaan, Alasjärven läheisyyteen sijoittuu luhtaista rantametsää. Alueen puusto koostuu pääosin hieskoivusta, lepistä, tuomesta, haavasta. Kenttäkerrosta hallitsee kasvupaikalle tyypilliset kasvit, kuten vuohenputki, nokkonen, kurjenjalka, koiranputki ja mesiangervo. Luhtaisen alueen eteläpuolelle, kivennäismaa-alueelle sijoittuu käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) lehtoa. Lehto on luokiteltu Etelä-Suomessa ja koko maassa vaarantuneeksi luontotyypiksi (Raunio ym. 2008). Lehto ja luhtainen rantametsä muodostavat yhdessä paikallisesti arvokkaan luontokohteen. (Kuva 4) Kuva 4. Selvitysalueen eteläosaan sijoittuvaa lehtoa.

8 8 (14) Frisbeegolfradan luontoselvitys Selvitysalueen pohjoisosaan sijoittuu varttunutta kuusimetsää. Alueen metsätyyppi vaihtelee tuoreen kankaan mustikkatyypin (MT) ja lehtomaisen kankaan käenkaali- mustikkatyypin välillä. Lisäksi esiintyy lehtoisuutta, jota indikoi paikoin runsaastikin esiintyvä sinivuokko. Alueelle sijoittuu useita allikoita. Merkkejä suoranaisesta lähdevaikutteisuudesta ei allikoiden kasvillisuudessa havaittu merkkejä. Alle 1 ha suuruiset lammikot ovat vesilailla suojeltuja (Vesilaki 2 luku, 11 ). (Kuva 5) 3.3 Liito-orava Kuva 5. Selvitysalueen pohjoisosaan sijoittuvaa metsää. Alueelle ja sen läheisyyteen useita sijoittuu liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä. Liito-oravan asuttuja reviirejä havaittiin selvitysalueen etelä-, itä ja länsiosassa (Kuva 6). Itä- ja länsiosan reviirit sijoittuvat pääasiassa selvitysalueen ulkopuolelle. Aiemmin tunnetut ja tämän selvityksen yhteydessä tehdyt havainnot ja elinympäristöjen aluerajaukset on esitetty vain viranomaiskäyttöön tarkoitetussa liitteessä (Liite 2).

9 Frisbeegolfradan luontoselvitys (14) 3.4 Linnusto Kuva 6. Liito-oravan asuttama reviiri selvitysalueen itäpuolella. Maastokäynnin yhteydessä alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä havaittiin 23 lintulajia (Taulukko 1). Lajit ovat enimmäkseen tavanomaisia ja yleisiä metsälajeja. Uhanalaisiksi arvioiduista lintulajeista (Tiainen ym. 2016) havaittiin punatulkku (VU=Vaarantunut) ja viherpeippo (VU). Selvityksen yhteydessä ei havaittu EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeja eikä Suomen kansainvälisiä vastuulajeja. Taulukko 1. Selvitysalueelta havaitut lintulajit. Laji EU dir. Uhanalaisuus 2015 EVA Talitiainen Parus major Lehtokurppa Scolopax rusticola Sinitiainen Cyanistes caeruleus Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Puukiipijä Certhia familiaris Tiltaltti Phylloscopus collybita Käpytikka Dendrocopos major Metsäkirvinen Anthus trivialis Peippo Fringilla coelebs Pajulintu Phylloscopus trochilus Punarinta Erithacus rubecula Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Västräkki Motacilla alba Hippiäinen Regulus regulus Varis Corvus corone Harakka Pica pica Viherpeippo Carduelis chloris Metsäviklo Tringa ochropus VU VU

10 10 (14) Frisbeegolfradan luontoselvitys Laji EU dir. Uhanalaisuus 2015 EVA Sepelkyyhky Columba palumbus Kuusitiainen Periparus ater Viitasirkkalintu Locustella fluviatilis Selvityksessä havaittu linnusto ja lajien suojelullinen status ja suojeluarvot. EU dir. = EU:n lintudirektiivin I liitteen lajit, Uhanalaisuus = uhanalaisuusluokitus 2015 (Tiainen ym. 2016) (= Elinvoimainen, NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut, EN = erittäin uhanalainen, CR = äärimmäisen uhanalainen, laji alueellisesti uhanalainen = RT), EVA = Suomen kansainvälinen vastuulaji. Punatulkku havaittiin Soukonvuorentien läheisyydestä selvitysalueen länsipuolelta. Viherpeippo havaittiin niin ikään Soukonvuorentien läheisyydestä, selvitysalueen eteläosasta tienvierusmetsiköstä (Kuva 7). Kuva 7. Uhanalaisten lintulajien havaintopaikat.

11 Frisbeegolfradan luontoselvitys (14) 4 Johtopäätökset Punatulkun uhanalaisuusluokan muuttuminen elinvoimaisesta vaarantuneeksi on seurausta kannan pienentymisestä. Lajin arvioitu yksilömäärä Suomessa on yksilöä. Kannan koon pienentymisen syitä ei tarkalleen tiedetä. Metsätaloudesta johtuva elinympäristöjen vähentyminen ja pirstoutuminen lienee todennäköisin syy Suomessa. Viherpeipon uhanalaistumisen kriteerit ovat muuten samat lisättynä vieraiden/tulokaslajien häiriöllä. Viherpeippojen kannan pienentymistä on aiheuttanut Trichomonas gallinae -alkueläimen aiheuttama loistauti. Vieraiden lajien uhka onkin esitetty lajin uhanalaistumisen syyksi. Itse lajia esiintyy Suomessa yksilöä. (Tiainen ym. 2016) Alueen kivennäismaalle sijoittuvat metsät ovat seudulle tyypillisiä ja kasvilajisto koostuu metsätyypeille tavanomaisista lajeista. Selvityksen yhteydessä alueelta ei havaittu huomionarvoisia kasvilajeja. Paikallisesti arvokkaita kohteita sijoittuu selvitysalueen etelä-, itä- ja pohjoisosaan. Uhanalaisiksi luokitelluista lintulajeista alueelta havaittiin vaarantuneiksi arvioidut punatulkku ja viherpeippo. Muutoin alueen linnusto koostuu yleisistä metsälajeista. Toiminnasta ei ole tunnistavissa suoraa haitallista vaikutusta uhanalaisiksi luokiteltujen lajien uhanalaistumisen syihin. Alustavien suunnitelmien mukaan frisbeegolfradan väylät ja muut rakenteet sijoittuvat huomionarvoisten luontokohteiden ulkopuolelle. Toiminnasta ei arvioida kohdistuvan haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoille.

12 12 (14) Frisbeegolfradan luontoselvitys 5 Lähdeluettelo Kalliola, R Suomen kasvimaantiede. WSOY. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen A. & Lehikoinen A Suomen lintujen uhanalaisuus Ympäristöministeriö. Vesilaki /587

13 Frisbeegolfradan luontoselvitys (14) Liite 1. Frisbeegolfradan suunnitelma (toukokuu 2016)

14 14 (14) Frisbeegolfradan luontoselvitys Liite 2. VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN. Liito-oravahavainnot, lajin asutut reviirit 2016 sekä lajille soveltuvat elinympäristöt.