LUT ENERGIA. Raportti TUTKIMUSRAPORTTI. Aggregaattoritoiminnan ja -palveluiden toteutettavuus Suomessa. Valtonen Petri, Honkapuro Samuli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUT ENERGIA. Raportti 31.5.2010 TUTKIMUSRAPORTTI. Aggregaattoritoiminnan ja -palveluiden toteutettavuus Suomessa. Valtonen Petri, Honkapuro Samuli"

Transkriptio

1 LUT ENERGIA Raportti TUTKIMUSRAPORTTI Aggregaattoritoiminnan ja -palveluiden toteutettavuus Suomessa Valtonen Petri, Honkapuro Samuli

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. AGGREGAATTORITOIMINTA AGGREGAATTORI PALVELUIDEN TUOTTAJANA SÄHKÖMARKKINOILLA TOIMIMISEN EDELLYTYKSET Fingridin vaatimukset tasevastaaville Tase- ja säätösähkömarkkinoiden maksut Tasesähkömarkkinoille osallistumisen edellytyksiä Säätösähkömarkkinoille osallistumisen edellytyksiä Muita tasevastaavalle esitettyjä vaatimuksia Nopea häiriöreservi Nordpoolin Elspot- ja Elbas-markkinoille osallistumisen edellytykset Elspot- ja Elbas-markkinoiden maksut: Muita Elspot ja Elbas markkinoiden vaatimuksia Yhteenveto eri sähkömarkkinoille osallistumisen vaatimuksista TEKNISET TOIMINTAVAATIMUKSET Olemassa olevien laitteistoiden hyödyntäminen aggregaattoripalveluiden toteutuksessa Lain ja asetusten asettamat vaatimukset laitteistoille ja järjestelmille Sähkömarkkinoiden aggregaattoripalveluille asettamat vaatimukset Tiedonsiirto eri toimijoiden välillä AMR-laitteistojen tiedonsiirto... 27

3 Kuormanohjaukset ja mittaukset Ohjaussignaalien ja mittaustietojen välitys Tiedonsiirron tarpeita Eri tiedonsiirtotekniikoiden soveltuvuus AMR-tiedonsiirtoon PLC- ja GPRS-tekniikan vertailua AMR-tiedonsiirrossa Aggregaattoripalveluiden toteutus nykyisillä tiedonsiirtojärjestelmillä Etäluennan yleistyminen ja aggregaattoritoiminta LÄHDELUETTELO:... 45

4 3 1. AGGREGAATTORITOIMINTA Etäluettavien AMR mittareiden yleistyminen ja sen mahdollistaman interaktiivisen verkkorajapinnan kehittyminen avaa uusia mahdollisuuksia hajautettujen energiaresurssien - DER (Distributed Energy Resources) hyödyntämiseen. Ne koostuvat pienistä DER-yksiköistä, joita ovat esimerkiksi energiantuotantoyksiköt, ohjattavat kuormitukset ja energiavarastot. Ne ovat yleensä teholtaan pieniä (< 10 MW) ja voivat olla eri omistajien omistamia. Jotta pieniä DER-yksiköitä voidaan hyödyntää tehokkaasti, täytyy ne koota ensin yhdeksi suuremmaksi kokonaisuudeksi, jota voidaan myydä helpommin eteenpäin yleisille sähkömarkkinoille tai suurille sähkömarkkinoiden toimijoille. Aggregaattori on toimija, joka vastaa hajautettujen energiaresurssien kokoamisesta, hallinnasta ja kaupallisesta hyödyntämisestä sitä varten kehitetyn virtuaalivoimalaitokseksi VPP (Virtual Power Plant) kutsutun konseptin avulla. VPP:n avulla aggregaattori voi keskitetysti ohjata kulloisenkin tarpeen mukaan DER-yksiköitä siten, että niistä saadaan suurin kokonaishyöty. Tämä on haastava tehtävä, jossa onnistuakseen aggregaattorin tulee omata tietämystä useista eri asioita sekä suunnitella huolellisesti monia käytännön toimintoja. Tällaisia ovat esimerkiksi Tietämys kuluttajista, jotka voivat tarjota hajautettuja energiaresursseja ja kysynnänjoustoa aggregaattorin käyttöön Tietämys kuluttajien kuormitusprofiileista ja ohjausvasteista Tietämys kysynnänjouston kysynnästä ja tarpeesta Kuormanohjauksiin ja kysynnänjoustoon tarvittavien laitteistojen ja tiedonsiirtoyhteyksien asennuksen tai vuokrauksen toteuttaminen Rahallisien kannusteiden ja eri asiakkaille sopivien sopimusmallien määrittelyt, jotka kannustavat asiakkaita kysyntäjouston pariin

5 4 Erilaisten aggregaattorin toimintojen käytännön toteutettavuuteen vaikuttaa olennaisesti käytettävissä olevat hajautetut energiaresurssit. Tämän lisäksi on tärkeä miettiä millaisia toimintoja ja palveluita sen halutaan toteuttavan sekä millaisia panostuksia niiden toteutus vaatii. Palvelun tyyppi, markkina-alue, palveluiden- ja markkinoiden eri osapuolet sekä markkinat itse voivat asettaa omia vaatimuksia ja reuna-ehtoja aggregaattorin toiminnalle. Tässä raportissa tarkastellaan pintapuolisesti aggregaattorin toimintaa yleisesti sekä erilaisia toimintamallivaihtoehtoja. Näiden perusteella määritellään aggregaattorin toiminnalle eri markkinoiden asettamat vaatimukset sekä tarkastellaan minkälaisia teknisiä toimintavaatimuksia ne puolestaan asettavat aggregaattorille.

6 5 2. AGGREGAATTORI PALVELUIDEN TUOTTAJANA Aggregaattori voi periaatteessa tarjota monia erityyppisiä palveluja ja toimintoja. Se millaisten palveluiden toteuttaminen on käytännössä mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa, riippuu pitkälti käytettävissä olevista hajautetuista energiaresursseista ja laitteistoista. Aggregaattorin kannalta suuret helposti ohjattavat hajautetut tuotantokapasiteetit tarjoavat parhaat mahdollisuudet monipuoliselle liiketoiminnalle. Jos ohjattavaa kapasiteettia on tarjolla paljon asiakasta kohden (suuret asiakkaat), voivat tiedonsiirron ja laitteistojen kustannukset olla suuremmat. Pienien ohjauskelpoisten kuormia takia taas ei kannata tehdä suuria investointeja. Aggregaattori voi kaupata ohjauskelpoista kapasiteettiaan yleisille sähkömarkkinoille tai kahdenkeskisin sopimuksin suoraan suurille asiakkaille. Sähkön myymisen lisäksi aggregaattori voi tarjota resurssejaan kantaverkko-yhtiöille, jakeluverkkoyhtiöille tai sähkömarkkinoiden käyttöön erilaisina lisäpalveluina. Taulukkoon 1 on koottu erilaisia kaupallisia palveluita joita aggregaattori voi mahdollisesti tuottaa eri markkinaosapuolille.

7 6 Taulukko 1. Aggregaattorin tuottamia palveluita eri sähkömarkkinoiden osapuolille Palvelun ostaja/kohde Mahdolliset palvelutyypit Kantaverkko-operaattori taajuudensäätö- ja häiriöreservipalvelut, loistehomaksujen pienentäminen, häviöiden alentaminen Jakeluverkkoyhtiö jännitteensäätö, häviöiden pienentäminen Yleiset sähkömarkkinat ohjattavan kapasiteetin myynti yleisille sähkömarkkinoille Suuret yksittäiset toimijat Sähkön myyntiyhtiö (toimii ns. jälleenmyyjä-aggregaattorina ) ohjattavan kapasiteetin myynti suoraan suurille yksittäisille toimijoille osapuolien välisen sopimuksen mukaisesti omien asiakkaiden ohjattavan kapasiteetin käyttö oman sähkötaseen hallintaan Aggregaattori voi toteuttaa periaatteessa hyvinkin erityyppisiä palveluita. On kuitenkin tärkeä huomioida, että erilaiset palvelut asettavat erilaisia vaatimuksia mm. hajautettujen energiaresurssien määrälle ja ohjattavuudelle sekä hallinta-, säätö-, ja tiedonsiirtojärjestelmille. Eri palvelujen toteutukseen tarvittavien laitteistojen tekniset toimintavaatimukset voivat täten erota huomattavasti toisistaan, mikä vaikuttaa palvelun toteutuskustannuksiin ja kannattavuuteen. Ohjattavan kapasiteetin myyminen yleisille sähkömarkkinoille tai suurille toimijoille kahdenkeskisin sopimuksin sekä sähkön myyjän toimiminen ns. jälleenmyyjä-aggregaattorina (ohjattavan kapasiteetin käyttö oman sähkötaseen hallintaan) on toteuttavissa melko yksinkertaisilla järjestelmillä. Tämän raportin puitteissa keskitytään pääasiassa tarkastelemaan tämän tyyppisiin palveluihin kohdistuvia teknisiä toimintavaatimuksia ja sähkömarkkinoiden näille palveluille asettamia vaatimuksia.

8 7 Aggregaattoripalvelujen toteutukseen Suomessa liittyy vielä monia avoimia kysymyksiä, jotka täytyy ratkaista ennen kuin niitä voidaan käytännössä toteuttaa. Avoimia kysymyksiä liittyy mm. siihen, että kuka voi ylipäätään toimia aggregaattorina ja kenellä on paras potentiaali tuottaa erilaisia aggregaattoripalveluita kustannustehokkaasti. Palveluiden toteutus vaatii kehittyneitä ohjaus-, hallinta-, ja tiedonsiirtojärjestelmiä sekä laaja-alaista osaamista ja asioiden tuntemusta monelta osa-alueelta. Aggregaattoritoiminnan aloittamista helpottaa huomattavasti jos toimijalla on käytettävissä ainakin osa aggregointiin tarvittavista laitteistoista, jolloin vältytään suurilta investointikustannuksilta. Suomessa jakeluverkkoyhtiöt omistavat sähkönkuluttajien energiatietojen luentaan käytettävät AMR-laitteistot. Näitä laitteistoja pystytään hyödyntämään monien aggregaattoritoimintojen toteutuksessa. Lisäksi jakeluverkkoyhtiöllä on jo valmiina laaja asiakaskanta. Nämä tarjoaisivat hyvän pohjan aggregaattoritoiminnan aloittamiselle, mutta ongelmana on kuitenkin se, että jakeluverkkoyhtiöt eivät voi osallistua sähkömarkkinoille. Tällöin ne voivat käyttää DER-yksiköitään ainoastaan sähkönjakeluverkon hallintaan kuten jännitteen säätöön ja häviöiden pienentämiseen. Toimiminen täysin näiden tavoitteiden pohjalta voi puolestaan häiritä markkinapohjaisten kuormanohjauksien toteuttamista. Tämän takia jakeluverkkoyhtiöiden mahdollisuutta toimia aggregaattorina ei pohdita tässä yhteydessä sen enempää. (Ikäheimo 09) Tällä hetkellä parhaat mahdollisuudet aggregaattoritoiminnan aloittamiseen Suomessa lienee energiayhtiöillä, jotka toimivat tasevastaavina ja sähkön jälleenmyyjinä. Heillä on jo olemassa oleva asiakaskanta (sähköenergian ostajat), joiden keskuudesta voi löytyä huomattava määrä potentiaalisia kaupallistettavia hajautettuja energiaresursseja. Jos toimija on tasevastaava, tuo se useita etuja erilaisten aggregaattoripalvelujen toteutusta ajatellen. Tällöin energiayhtiö voi toimia jälleenmyyjä-aggregaattorina, joka käyttää omien asiakkaidensa ohjattavaa kapasiteettia oman sähkötaseen hallintaan. Tällainen malli on potentiaalinen etenkin aggregaattoritoiminnan alkuvaiheessa. Tällöin aggregaattoritoiminta on mahdollista aloittaa ilman suhteettoman suuria riskejä ja toimintaa voidaan hiljalleen kehittää käytännön kokemuksien perusteella. Tasevastaavana

9 8 toimivat energiayhtiöt voivat myös osallistua säätösähkömarkkinoille, joille nopeasti säädettäviä DER-yksiköitä voidaan tarjota. Aggregaattorina voi toimia periaatteessa myös joku kolmas osapuoli. Tämä on tosin ongelmallista taselaskennan kannalta ja edellyttää, että aggregoinnin vaikutukset sähkönmyyjän taseeseen täytyy pystyä todentamaan riittävällä tarkkuudella. Käytännössä kuormanohjauksilla siirrettävän kulutuksen määrää ei voida tarkasti todeta, mikä aiheuttaa ongelmia. Jotta joku kolmas osapuoli voisi toimia aggregaattorina, täytyy tämä ongelma ja sitä koskevat korvauskäytännöt ensin selvittää. Uudelle toimijalle haasteita voi toiminnan alussa aiheuttaa riittävän asiakaskannan löytäminen. Useiden aggregaattoripalveluiden toteutus vaatii huomattavan suuren DER-kapasiteetin, joten riittävän asiakaskannan hankkiminen on välttämätöntä. Uusien asiakkaiden hankkiminen on aina haastavampaa kuin lisäpalveluiden tarjoaminen jo olemassa oleville asiakkaille.

10 9 3. SÄHKÖMARKKINOILLA TOIMIMISEN EDELLYTYKSET Se millaisia palveluja ja toimintoja aggregaattori voi tuottaa ja mille markkinoille, riippuu tarjolla olevista hajautetuista energiaresursseista, niiden hallintaan käytettävissä olevista laitteistoista sekä eri markkinoiden asettamista vaatimuksista, joista jälkimmäiseen perehdytään tarkemmin tässä luvussa. Aggregaattori voi myydä hallinnassaan olevia hajautettuja energiantuotantoresursseja eteenpäin joko yleisille markkinoille kuten pohjoismaisen sähköpörssin Elspot- tai Elbas-markkinoille tai suoraan yksittäisille toimijoille OTC-markkinoilla. Osallistuakseen näille markkinoille, aggregaattorin on kuitenkin täytettävä erilaisia rahallisia, luotettavuus-, yms. vaatimuksia. Täydentävää tietoa näistä löytyy Fingridin ja Nordpoolin www-sivuilta. (Fingrid 09), (Nordpool 09) 3.1. Fingridin vaatimukset tasevastaaville Säätö- ja tasesähkömarkkinoille osallistuminen on potentiaalinen mahdollisuus aggregaattorille, mikäli DER-yksiköiden säädettävyys on riittävän nopea näiden markkinoiden tarpeisiin. Periaatteessa DER-yksiköitä voidaan hyödyntää tehokkaasti sekä tase- että säätösähkömarkkinoiden tarpeisiin, mutta tämän käytännön toteutukseen liittyy myös ongelmia, etenkin kuten kuorman ohjauksien vaikutusten todentamisen liittyen. Tällä hetkellä kantaverkko-operaattori Fingrid ei olekaan vielä päättänyt suhtautumistaan aggregoituun kulutukseen nopean häiriöreservin palveluissa. Valtakunnallinen tasevastaava Fingrid asettaa tase- ja säätösähkömarkkinoille osallistuville toimijoille vaatimuksia, joita käsitellään tässä luvussa. Säätösähkömarkkinoille tuotannon ja kuorman haltijat voivat antaa säätötarjouksia säätökykyisestä kapasiteetistaan. Tasevastaavana toimiminen antaa oikeuden osallistua säätösähkömarkkinoille. Muut kapasiteetin haltijat voivat osallistua säätösähkömarkkinoille tasevastaavansa kautta tai tekemällä erillisen säätösähkösopimuksen Fingridin kanssa. (Fingrid 09)

11 Tase- ja säätösähkömarkkinoiden maksut Tase- ja säätösähkömarkkinoille osallistuminen edellyttää toimijalta seuraavien maksujen maksamista. Tasevastaavan kiinteä kuukausimaksu 200 /kk Tasevastaava maksaa Fingridille kulutustaseen tasepoikkeaman volyymimaksua 0,5 /MWh Tasevastaava maksaa Fingridille tuotantomaksua 0,035 /MWh Tasevastaava maksaa Fingridille kulutusmaksua 0,075 /MWh. Fingrid maksaa Tasevastaavalle vastaanotetusta tasesähköstä energiamaksun (tuotantotaseen tasesähkön ostohinta * toimitustunnin energiamäärä) Fingrid veloittaa Tasevastaavalta toimitetusta tasesähköstä energiamaksun (tuotantotaseen tasesähkön myyntihinta * toimitustunnin energiamäärä) Fingrid maksaa Tasevastaavalle ostamastaan säätösähköstä energiamaksun (Tasevastaavan toimittama energiamäärä * tunnin ylössäätöhinta) Fingrid veloittaa Tasevastaavalta myymästään säätösähköstä energiamaksun (Fingridin toimittama energiamäärä * tunnin alassäätöhinta) Tasesähkömarkkinoille osallistumisen edellytyksiä Tasesähkömarkkinoille osallistuminen edellyttää tasevastaavalta Tuotantosuunnitelmien toimittamista Fingridille MWA voimalaitoksista Käyttövuorokauden alustavat tuotantosuunnitelmat on toimitettava edellisenä vuorokautena klo. 17:30 mennessä Lopulliset taseselvityksessä käytettävät tuotantosuunnitelmat on toimitettava viimeistään 45 minuuttia ennen käyttötunnin alkua.

12 Säätösähkömarkkinoille osallistumisen edellytyksiä Säätösähkömarkkinoille osallistuminen edellyttää Tarjouksen vähimmäiskapasiteetti on 10 MW Tehon muutokset on oltava todennettavissa reaaliaikaisesti Säädön tulee olla toteutettavissa täyteen tehoon 15 minuutin kuluessa säädön tilauksesta Muita tasevastaavalle esitettyjä vaatimuksia Tasevastaavan on oltava Fingridin tavoitettavissa 24 h/vrk Tasevastaavan tulee pystyä vastaanottamaan ja lähettämään EDIEL-sanomia Nopea häiriöreservi Nopean häiriöreservin tarjoaminen markkinoille edellyttää suoraa sopimusta järjestelmävastaavan kanssa. Vaatimuksena nopealle häiriöreserville on 15 MW vähimmäiskapasiteetti Kapasiteetin oltava aktivoitavissa 15 minuutissa Kapasiteetin oltava käytettävissä vähintään 7000 h/a ja 3 h yhtäjaksoisesti Kapasiteetin oltava reaaliaikaisilla mittauksilla todennettavissa 3.2. Nordpoolin Elspot- ja Elbas-markkinoille osallistumisen edellytykset Nordpoolin Elspot- ja Elbas-markkinoille osallistujilta vaaditaan tässä luvussa esitettyjen vaatimusten täyttämistä.

13 Elspot- ja Elbas-markkinoiden maksut: Vuosimaksu Elspot ja Elbas markkinoille Elspot volyymimaksu 0,03 /MWh Elbas volyymimaksu 0,08 /MWh Pienien toimijoiden vuosimaksu 3000 Pienien toimijoiden Elspot- ja Elbas-volyymimaksu 0,13 /MWh Muita Elspot ja Elbas markkinoiden vaatimuksia Elspot markkinaosapuolilla tulee olla tasesähkösopimus siitä vastaavan siirtoverkkoyhtiön tai muun kolmannen osapuolen kanssa. Seuraavan vuorokauden käyttötunteja koskevat Elspot-tarjoukset tulee olla jätettynä klo.13:00 Suomen aikaa Elspotissa kauppaa käydään 0,1 MW kerrannaisilla Elbasissa kauppa käydään 1 MW kerrannaisilla ja pienin sallittu hinnan muutos on 0,1 Elbasissa kauppaa voidaan käydä tuntia ennen toimitustunnin alkua asti

14 Yhteenveto eri sähkömarkkinoille osallistumisen vaatimuksista Tähän kappaleeseen on koottu yhteenvedoksi tärkeimmät eri markkinoille osallistumisen vaatimukset. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto eri sähkömarkkinoille osallistumisesta aiheutuvista maksuista. Taulukko 2. Eri sähkömarkkinoiden osallistumismaksut Elspot Elbas Tase- ja säätösähkömarkkinat Osallistumismaksu Volyymimaksu /a (Pienet toimijat 3000 /a) 0,03 /MWh 0,08 /MWh 200 /kk Kulutustaseen tasepoikkeama 0,5 /MWh Pienet toimijat (0,013 /MWh) Tuotantomaksu 0,035 /MWh Kulutusmaksu 0,075 /MWh)

15 14 Taulukkoon 3 on koottu muita tärkeitä vaatimuksia ja huomioitavia asioita eri sähkömarkkinoista. Taulukko 3. Eri sähkömarkkinoille osallistumisen vaatimuksia Vähimmäiskapasiteetti Elspot Elbas Tase- ja säätösähkömarkkinat sekä nopea häiriöreservi Kaupankäynti 0,1 MW kerrannaisilla Kaupankäynti 1,0 MW kerrannaisilla Säätösähkö 10 MW Nopea häiriöreservi 15 MW, oltava käytettävissä 7000 h/a ja 3h yhtäjaksoisesti Kaupankäynnin Kaupankäynti 1 h ennen Sitovat taseselvityksen sulkeutuminen seuraavan päivän toimitustunnin tuotantosuunnitelmat kulutustunneille alkua viimeistään 45 min. sulkeutuu ennen käyttötunnin klo.13:00 alkua suomen aikaa Säädettävyys Kauppa käydään Kauppa käydään Säätösähkön ja nopean 0,1 MW 1,0 MW häiriöreservin ja oltava kerrannaisilla kerrannaisilla aktivoitavissa täyteen mikä asettaa mikä asettaa tehoon 15 minuutissa vaatimukset vaatimukset ja tehon muutokset on säädettävyydelle säädettävyydelle oltava todennettavissa reaaliaikaisesti

16 15 4. TEKNISET TOIMINTAVAATIMUKSET Toimiakseen eri sähkömarkkinoilla ja markkinapaikoilla sekä hyödyntääkseen niitä tehokkaasti eri palveluiden toteutuksessa, on aggregaattorin kyettävä täyttämään erilaisia teknisiä toimintavaatimuksia. Näitä asettavat mm. yleiset sähkömarkkinat ja markkinapaikat, lait ja asetukset sekä eri sähkömarkkinoiden toimijoiden tarpeet. Näiden minimivaatimusten täyttäminen on perusedellytys aggregaattoritoiminnan käytännön toteutukselle. Aggregaattorin liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat useat eri tekijät ja niiden mahdolliset yhteisvaikutukset, mikä tekee eri palveluiden kannattavuuden arvioinnista haastavan tehtävän. Lähes kaikkien palveluiden toteutuksessa on kuitenkin selkeitä yksittäisiä avaintekijöitä, joilla on suuri vaikutus palvelun tai toiminnon kokonaiskannattavuuteen. Tällaisia tekijöitä ovat mm. käytettävissä olevien hajautettujen energiaresurssien määrä ja tyyppi, eri markkinoilla toimimisesta aiheutuvat kustannukset sekä palveluiden toteuttamiseen tarvittavien laitteistojen hankinta-, käyttö-, ja ylläpitokustannukset. Laitteistojen hankintakustannukset ovat usein kynnyskysymys, etenkin sähkön pienkuluttajille tarjottavia aggregaattoripalveluita tarkasteltaessa. Näiden palveluiden toteutukseen tarvitaan erilaisia mittaus-, kuormanohjaus-, yms. laitteistoja, joiden hankintakustannukset voivat olla huomattavan suuret verrattuna palvelun tuottoodotukseen. Tällöin olemassa olevien teknisien laitteistojen hyödyntäminen palvelun toteutuksessa on välttämätöntä. Ongelmia olemassa olevien AMR-laitteistojen hyödyntämiseen aggregaattoripalveluiden toteutuksessa aiheuttavat monet tekijät kuten yhteisien avoimien tiedonsiirtorajapintojen ja standardien puute. Aggregaattoritoiminnan kannalta luotettava ja nopea tiedonsiirto eri sidosryhmien välillä on välttämätöntä. Aggregaattorin täytyy pystyä vaihtamaan mm. seuraavia tietoja DER-yksiköiden sekä eri markkinaosapuolten kanssa;

17 16 Tiedonsiirto Aggregaattorin ja DER-yksiköiden välillä (mukaan lukien kuluttajat): Energiaresurssien määrä ja sijainti verkossa (tuotanto ja kulutusmittaukset) Toimintaominaisuudet ja -parametrit (esim. säätökyky) Resurssien käytettävyys eri ajankohtina Toimintojen luotettavuuteen liittyvät tiedot (esim. millä todennäköisyydellä jokin määrä resursseja on hyödynnettävissä tiettynä ajankohtana) Hintatiedot energiaresurssien tarjoajille Tiedot resurssien omistajille resurssien suunnitellusta käytöstä Aggregaattorin ja muiden markkinaosapuolien välinen tiedonsiirto: Neuvottelut kanta- ja jakeluverkkoyhtiöiden kanssa erilaisien palveluiden toteuttamisesta Osto- ja myyntitarjouksien välittäminen sähkömarkkinoiden eri osapuolille Tuotanto-, kulutus-, ym. tietojen vaihto tasevastaavan kanssa Näiden tietojen välittämiseen tarvitaan nopeita ja luotettavia kaksisuuntaisia tiedonsiirtoyhteyksiä. Tämän lisäksi aggregaattori tarvitsee toimintojen toteutukseen erilaisia mittaus- ja hallintalaitteistoja ja -järjestelmiä. Aggregaattoripalveluiden toteuttaminen asettaa näiden järjestelmien ja laitteistojen ominaisuuksille ja suorituskyvylle omat minimivaatimuksensa.

18 Olemassa olevien laitteistoiden hyödyntäminen aggregaattoripalveluiden toteutuksessa Aggregaattori voi hyödyntää olemassa olevia laitteistoja kuten AMR-mittareita ja taloautomaatiojärjestelmiä, mikäli niiden ominaisuudet ovat riittävät käyttötarkoituksiin. Jos näitä laitteistoja ei ole tai niiden ominaisuudet ovat riittämättömät haluttujen palvelujen toteutukseen, täytyy aggregaattorin itse asentaa tai asennuttaa tarvittavat laitteistot asiakkaalle. Uusien laitteistojen asennuksesta aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia, mikä heikentää palvelujen kannattavuutta etenkin kapasiteetiltaan pienien energiaresurssien kohdalla. Tämän takia jo olemassa olevia laitteistoja ja järjestelmiä tulee pyrkiä hyödyntämään toimintojen toteutuksessa mahdollisimman tehokkaasti. Aggregaattori voi saavuttaa huomattavan suuria kustannussäästöjä hyödyntämällä valmiiksi asennettuja laitteistoja palveluiden toteutuksessa. Joissain tapauksissa se voi olla jopa ainoa tapa saavuttaa riittävän kustannustehokas ratkaisu. Olemassa olevien laitteistojen käyttöön liittyy kuitenkin useita ongelmia, jotka on syytä huomioida. Näitä ovat mm. Olemassa oleva laitteistokanta on hyvin kirjavaa Eri laitteistot ja järjestelmät ovat usein yhteensopimattomia keskenään Laitteistojen ominaisuudet ja toiminnallisuudet eroavat toisistaan huomattavasti Laitteistojen rajapinnat ja liitynnät eroavat toisistaan Laitteistojen laajentaminen ja toimintojen lisääminen on usein kallista Avoimien protokollastandardien puute Suurimpia ongelmia olemassa olevien laitteistojen hyödyntämisessä erilaisten palveluiden toteutuksessa aiheuttavat yhteisten avoimien rajapintamäärittelyjen ja standardien puute. Tarvittaisiin tarkempia minimivaatimuksia ja avoimien rajapintojen

19 18 määrittelyjä, jotta eri valmistajien ja laitesukupolvien laitteistoja voitaisiin käyttää keskenään. Laitteistoilta vaaditaan lisäksi riittäviä minimitoiminnallisuuksia, jotta niitä voidaan hyödyntää eri palveluiden toteutukseen. Tähän tuo osaltaan helpotusta valtioneuvoston Helmikuussa 2009 antama asetus sähkön toimitusten selvityksestä ja mittauksesta (VNA 09), joka määrittelee eräitä minimitoiminnallisuuksia energiamittareille. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan tarvitaan lisää yhteisiä minimivaatimuksia ja laitteistojen yhteensopivuuden parantamiseen tähtääviä toimia. On myös tärkeää kehittää yhteisiä toimintamalleja ja -tapoja, jotta eri omistuksessa olevia laitteistoja ja järjestelmiä pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti erilaisten palveluiden toteutuksessa. Sähkönkuluttajien mittaroinnista ja mittarinluennasta vastaa Suomessa paikallinen jakeluverkkoyhtiö, joka yleensä myös omistaa asiakkaidensa mittarit. Nykyisin yhä useampi jakeluverkkoyhtiö on kuitenkin ulkoistanut nämä toiminnot sen sijaan, että vastaisi itse kulutusmittaustoiminnoista. Suurimmat jakeluverkkoyhtiöt ostavat usein mittaustietojen keruun ja mittaroinnin hallinnan teleoperaattoreilta ja pienet yhtiöt erityisiltä mittauspalveluyrityksiltä. (Koponen et al. 06a) Talon sisäinen tiedonsiirtoverkko ja talon automaatiojärjestelmät kuuluvat asiakkaan omistukseen ja vastuualueeseen, vaikka AMR-mittari on yleensä verkkoyhtiön omaisuutta. Nykyisin asennettavissa AMR-mittareissa on yleensä suora liitäntämahdollisuus kodin tiedonsiirtoverkkoon (HAN - Home Area Network), jonka kautta taloautomaatiojärjestelmät voidaan yhdistää AMR-järjestelmiin. Tämä mahdollistaa esimerkiksi erilaisien kuormanohjaussignaalien välittämisen HAN-verkon laitteille. (Serkkola 09) Aggregaattorille valmiina olevien AMR-, automaatio-, ja tiedonsiirtolaitteistojen hyödyntäminen voi tarjota kustannustehokkaan vaihtoehdon aggregaattoripalveluiden toteutukseen. Näiden järjestelmien yhteiskäyttö tarjoaa hyvän mahdollisuuden esimerkiksi kuormanohjauksien toteuttamiseen. Aggregaattorin täytyy sopia laitteistojen omistajien kanssa niiden käytöstä ja siihen liittyvistä korvauskäytännöistä, mikäli se

20 19 haluaa hyödyntää näitä palvelujen toteutuksessa. Sopivien toimintamallien, korvauskäytäntöjen ja teknisten ratkaisujen toteuttaminen on mahdollista, mutta voi käytännössä osoittautua haastavaksi tehtäväksi. Ongelmia osapuolien välille voivat aiheuttaa mm. Eri osapuolia tyydyttävien korvausmallien määrittely Eri laitteistoilla eri omistajat Laitteistojen käyttöoikeuksiin ja käytön priorisointiin liittyvät kysymykset Ristiriitaisien tai toisiaan kumoavien toimintojen ja komentojen välttäminen Tietoturvakysymykset Näiden ongelmien ratkaiseminen on avainasemassa, jotta AMR- ja kotiautomaatiolaitteistoja voidaan hyödyntää pienkuluttajille tarjottavien aggregaattoripalvelujen kuten kuormanohjausten toteutuksessa. Nämä eivät kuitenkaan liene ylitsepääsemättömiä ongelmia, mikäli kannustimet ovat riittävät ja eri osapuolilta löytyy kiinnostusta kyseisiin palveluihin Lain ja asetusten asettamat vaatimukset laitteistoille ja järjestelmille Valtiovalta voi lainsäädännöllä ja asetuksilla edistää energiatehokkuutta tukevia ja sähkömarkkinoiden toimintaa edistäviä toimintoja ja niihin perustuvien palveluiden syntyä. Lainsäädäntöä on jo käytettykin vauhdittamaan etäluettavien AMR-mittareiden yleistymistä ja määrittelemään niiden minimitoiminnallisuuksia, mikä avaa uusia mahdollisuuksia myös aggregaattoripalveluiden toteutukselle. Olemassa olevien AMRlaitteistojen tekniset ominaisuudet riittävät kuitenkin vain joidenkin palveluiden toteuttamiseen. Mikäli palvelu vaatii suurta reaaliaikaisuutta tiedonsiirrolta tai nopeaa hajautetun tuotannon aktivointia ja säätöä, eivät nykyisin asennettujen AMR-laitteistojen ominaisuudet yleensä riitä näiden toteuttamiseen.

21 20 Valtioneuvoston asetus sähkötoimitusten selvityksestä ja mittauksesta asettaa AMRlaitteistoille ja sähkön kulutusmittauksille eräitä vaatimuksia. (VNA 09) Alla on lueteltu tämän asetuksen tärkeimpiä kohtia, jotka näitä vaatimuksia asettavat: Sähkönkulutuksen ja pienimuotoisen sähköntuotannon tulee perustua tuntimittaukseen ja etäluentaan (tuntimittausvelvoite) Mittauslaitteiston rekisteröimä tieto tulee voida lukea laitteiston muistista viestiverkon kautta (etäluentaominaisuus) Mittauslaitteiston tulee kyetä vastaanottamaan ja panemaan täytäntöön tai välittämään eteenpäin viestiverkon kautta lähetettäviä kuormanohjauskomentoja Mittauslaitteiston tulee rekisteröidä yli kolmen minuutin pituisten jännitekatkojen alkamis- ja päättymisajankohta Mittaustieto tulee tallentaa verkonhaltijan tietojärjestelmään, jossa tuntikohtainen mittaustieto tulee säilyttää kuusi vuotta ja jännitteetöntä aikaa koskeva tieto kaksi vuotta Mittaustietoa käsittelevän tietojärjestelmän tietosuojan tulee olla asianmukaisesti varmennettu Sähkönkäyttöpaikan tuntimittauslaitteisto on luettava vähintään kerran vuorokaudessa Verkonhaltijan asiakkaalla on oikeus ilman erillistä korvausta saada käyttöönsä verkonhaltijan omaa sähkönkulutustaan koskeva mittaustieto, jonka verkonhaltija

22 21 on kerännyt asiakkaan mittauslaitteistosta. Tuntimittauslaitteiston keräämä tieto on saatettava asiakkaan käyttöön viimeistään samanaikaisesti kuin se on luovutettu tai valmistunut luovutettavaksi sähköntoimittajalle. Tuntimittalaitteistot ja verkonhaltijan tietojärjestelmät on saatettava asetuksen mukaiseksi yli 3*63 A pääsulakkeilla varustettujen sähkönkäyttöpaikkojen ja pienimuotoisen sähköntuotannon osalta viimeistään sekä muiden sähkönkäyttöpaikkojen osalta viimeistään Vuoden 2010 alussa tuli voimaan laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista, joka pyrkii edistämään loppukäyttäjien energian tehokasta ja säästäväistä käyttöä. Tämä laki velvoittaa energiayhtiöitä tarjoamaan energian mittaamiseen ja laskutukseen liittyviä palveluita, joilla on vaikutusta energiatehokkuuden parantumiseen. Energian vähittäismyyjät velvoitetaan toimittamaan sähkön loppukäyttäjille vuotuinen raportti tämän sähköenergiankäytöstä, historiatietoja asiakkaan aiemmasta sähkönkulutuksesta sekä vertailutietoa vastaavien loppukäyttäjien energiankäytöstä. (L ) Näiden tietojen tarjoaminen edellyttää tietopankkia, johon tieto on sopivalla tavalla kerätty. Tämän lain eräs tavoite on pyrkiä luomaan yhteinen tietopankki, jota alan eri toimijat voivat hyödyntää. Tietopankkia pyritään kehittämään alan toimijoiden ja viranomaisten yhteistyönä tavoitteena valtakunnallinen, laajasti käytössä oleva ja riittävän usein päivitettävä tietopankki, jota voidaan mahdollisesti hyödyntää laajemminkin energiatehokkuustoiminnassa. (HE ) Laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista tulee edistämään mittaustietojen välitystä eri sähkömarkkinoiden toimijoiden välillä sekä kehittämään siihen tarvittavien järjestelmien ja tietokantojen toimintaa. Lisäksi monia tiedonsiirtoon, tietoturvaan ja yleisiin toimintatapoihin liittyviä kysymyksiä joudutaan pohtimaan tarkemmin tämän lain määrittelemää loppuasiakkaiden kulutus- ja historiatietojen tarjonnan toteutusta suunniteltaessa. Tästä kertyviä kokemuksia sekä

23 22 samoja laitteistoja ja järjestelmiä voitaneen hyödyntää tulevaisuudessa myös aggregaattoripalvelujen toteutuksessa. Kun tiedonsiirtoon, tietojärjestelmien yhteiskäyttöön ja toimintatapoihin liittyvät käytännöt selkenevät ja vakiintuvat, niitä on helpompi soveltaa myös muiden toimintojen ja palvelujen toteutuksessa Sähkömarkkinoiden aggregaattoripalveluille asettamat vaatimukset Suurin osa pohjoismaisesta sähkön tukkukaupasta käydään Nordpoolin Elspot- ja Elbasmarkkinoilla. Tämän lisäksi sähkön tukkukauppaa käydään OTC-markkinoilla, jossa sähkönmyynti perustuu osapuolten välisiin sopimuksiin. Näiden lisäksi tarvitaan säätö- ja tasesähkömarkkinoita sähkötaseiden tasapainottamiseksi. Aggregaattorille nämä markkinat ovat potentiaalinen vaihtoehto DER-kapasiteetin myyntiin. Ne asettavat kuitenkin eräitä teknisiä toimintavaatimuksia, jotka Aggregaattorin on pystyttävä täyttämään, mikäli se haluaa myydä säädettävää kapasiteettiaan näillä markkinoilla. Nordpoolin Elspot- ja Elbas-markkinoilla kauppaa käydään yhden tunnin sähköntoimituksilla ja niiden kerrannaisilla. Elbas-markkinoilla kauppaa käydään aina tuntia ennen käyttötunnin alkua asti ja Elspot-markkinoilla seuraavan vuorokauden käyttätuntien kaupankäynti sulkeutuu päivittäin klo. 13 suomen aikaa. Näille markkinoille riittää täten yhden tunnin hajautetun tuotannon aktivointiaika. Mittauksille riittää periaatteessa myös tunnin aikaresoluutio, mutta hajautetun tuotannon säätö ja hallinta sekä todentaminen voivat kuitenkin vaatia mittauksilta minuuttitason aikaresoluutiota. Tämä huomioiden mittauksien olisi hyvä pystyä käytännössä minuuttitason aikaresoluutioon. OTC-markkinoilla sähkön toimitukset perustuvat osapuolten välisiin sopimuksiin. Näiden markkinoiden asettamia teknisiä toimintavaatimuksia on vaikea määritellä, sillä ne määräytyvät pitkälti osapuolten välisen sopimuksen toimitusehtojen perusteella. Yleisellä tasolla voitaneen kuitenkin sanoa, että mikäli toimija pystyy käymään DERkapasiteetillaan kauppaa sähkönpörssin Elspot- ja Elbas-markkinoilla, pystyy se vaihtoehtoisesti käymään kauppaa näillä resursseilla OTC-markkinoilla.

24 23 Tasevastaavana toimiva osapuoli voi tarjota DER-yksiköidensä kapasiteettia tase- ja säätösähkömarkkinoille. Tämä vaatii kuitenkin parempaa DER-yksiköiden ohjattavuutta kuin Elspot- ja Elbas-markkinoille osallistuminen. Periaatteessa hajauteutun tuotannon aktivointiin riittää myös tasesähkömarkkinoilla toimittaessa tunnin aktivointiaika, mutta näin pitkä aktivointiaika voi heikentää toiminnan tehokkuutta. Tasesähkömarkkinoilla sitovat tuotantosuunnitelmat on annettava viimeistään 45 minuuttia ennen käyttötunnin alkua. Käytännössä hajautetun tuotannon aktivoinnin tulisi tapahtua vähintään samalla aikajänteellä, jotta DER-yksiköiden kapasiteetti voidaan hyödyntää täysipainoisesti. Mitä parempi hajautetun tuotannon ohjattavuus on, sitä joustavammin tasevastaava voi toimia markkinoilla. Tasevastaava voi hyödyntää omien asiakkaidensa ohjattavia kuormia oman taseen hallinnassa. Etenkin poikkeuksellisen kalliin tasesähkön aikoina tällaisella toiminnalla on mahdollista saavuttaa huomattavia säästöjä lyhyelläkin aikavälillä. Tällaisien toimintojen toteuttaminen vaatii käytännössä kuitenkin nopeampia mittauksia ja hajautetun tuotannon ohjauksia kuin mitä spot-markkinoille osallistuminen. Tehokasta toimintaa varten tarvitaan siis käytännössä minuuttitason aikaresoluutioon pystyviä mittauksia. Hajautettujen energiaresurssien tarjoaminen säätösähkömarkkinoille tai nopeaksi häiriöreserviksi vaatii muita markkinoita suurempaa reaaliaikaisuutta mittaus- ja ohjausjärjestelmiltä sekä tiedonsiirrolta. Näille markkinoille tarjottavan tuotannon aktivoinnin tulee tapahtua täyteen tehoon 15 minuutin kuluessa säädön tilauksesta. Tämä asettaa selvän vähimmäisvaatimuksen hajautetun tuotannon aktivointiajalle. Tuotannon tarjoaminen näille markkinoille asettaa myös mittauksille kovat vaatimukset, sillä tuotannon tehonmuutokset on oltava todennettavissa reaaliaikaisesti. Valtakunnallisista tase- ja säätösähkömarkkinoista vastaava Fingrid ei ole tarkasti määritellyt, mitä reaaliaikaisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan. Oletettavasti tämä reaaliaikaisuusvaatimus tarkoittaa, että tehonmuutokset on tällöin pystyttävä toteamaan vähintään 3 minuutin aikajänteellä. Hajautetun tuotannon mittauksien tulee pystyä siis vähintään tämän vaatimuksen mukaiseen aikaresoluutioon, jotta DER-yksiköiden resursseja voidaan tarjota säätösähkömarkkinoille tai nopeaksi häiriöreserviksi.

25 24 Taulukkoon 4 on koottu yhteenvedoksi eri sähkömarkkinoiden mittauksille ja hajautetun tuotannon aktivoinnille asettamia teknisiä toimintavaatimuksia. Taulukko 4. eri markkinoiden asettamia teknisiä toimintavaatimuksia Markkinat Mittaukselta vaadittu Hajauteutun tuotannon aikaresoluutio aktivointi (vähintään) Elspot ja Elbas Periaatteessa 1 h riittää, mutta 1 h kuluessa hajautetun tuotannon ohjauksien ja hallittavuuden kannalta mittauksien olisi kuitenkin hyvä pystyä minuuttitason aikaresoluutioon Tasesähkö Periaatteessa 1 h riittää, mutta Periaatteessa 1 h riittää, käytännössä hajautetun tuotannon nopeampi ohjaus parantaa ohjauksen ja toiminnan tehokkuuden joustavuutta kannalta olisi hyvä pystyä minuuttitason aikaresoluutioon Säätösähkö ja Reaaliaikainen (vähintään 3 min.) 15 min. kuluessa säädön nopea tilauksesta häiriöreservi

26 Tiedonsiirto eri toimijoiden välillä Perusedellytys aggregaattorin toiminnalle millä tahansa markkinoilla on, että sillä on käytettävissä riittävän laajakaistainen ja luotettava tiedonsiirtoyhteys. Tämä takaa mittaus- ja ohjaussignaalien sekä muiden tärkeiden tietojen riittävän reaaliaikaisen ja luotettavan siirron eri sidosryhmien välillä. Tiedonsiirtoa tarvitaan aggregaattorin ja useiden eri sähkömarkkinoiden toimijoiden välillä, jota on havainnollistettu kuvalla 1. Tasevastaava Siirtoverkkoyhtiö Jakeluverkkoyhtiö Sähkön tuottaja AGGREGAATTORI Jälleenmyyjä Sähkömarkkina -paikat Asiakas Kuva 1. Tiedonsiirto aggregaattorin ja eri toimijoiden välillä. Siniset viivat kuvaavat aggregaattorin tarvitsemia tiedonsiirtoyhteyksiä eri toimijoihin. Katkoviivat kuvaavat jo olemassa olevia tiedonsiirtoyhteyksiä.

27 26 Kuvan 1 mukaisia tiedonsiirtoteitä pitkin aggregaattorin täytyy pystyä lähettämään ja vastaanottamaan mm. seuraavia tietoja: Hajautetun tuotannon mittaustiedot ja ohjaussignaalit Tiedot ohjattavan kapasiteetin määrästä, sijainnista ja saatavuudesta eri ajankohtina Hintatarjoukset hajautetulle tuotannolle (kuinka paljon tiettyyn aikaan maksetaan tuotannon ohjaamisesta) Tietoja sähkömarkkinoista (sähkönhinta, ennusteet, poikkeustilanteet, kysynnänjouston tarve, yms. ) Tiedot kanta- jakeluverkkoyhtiöiltä verkkojen kuormituksista (mitä hajautetun tuotannon ohjauksia verkko sallii tai tarvitaanko hajautetun tuotannon ohjauksia verkon tilan tasapainottamiseen) Jakeluverkonhaltijalla (JVH) tai sen palveluksessa toimivalla mittarointipalvelun tarjoajalla on olemassa olevat yhteydet mittarinlukujärjestelmänsä kautta asiakkaidensa AMR-mittareihin. Aggregaattorin toiminnan kannalta kustannustehokkain ratkaisu on hyödyntää näitä olemassa olevia tiedonsiirtoyhteyksiä ja laitteistoja palvelujen toteutuksessa. Tämän toteuttaminen on käytännössä mahdollista esimerkiksi aggregaattorin ja jakeluverkonhaltijan välisellä etäyhteydellä. Etäyhteyden kautta aggregaattori pääsee hyödyntämään verkonhaltijan laitteistoja ja järjestelmiä. Tämä edellyttää kuitenkin aggregaattoreiden ja jakeluverkkoyhtiöiden yhteistyötä sekä näihin tarpeisiin soveltuvien järjestelmien, toimintatapojen ja korvauskäytäntöjen kehittämistä. Jakeluverkkoyhtiöiden tällä hetkellä käyttämät tiedonsiirtotekniikat, AMR-laitteistot sekä mittareiden luennan toteutus yleensäkin voivat erota huomattavasti eri verkkoyhtiöiden välillä. Myös etäluettavien mittareiden osuus kaikista energiamittareista vaihtelee merkittävästi eri verkkoyhtiöiden välillä vielä tällä hetkellä. Valtioneuvoston helmikuussa 2009 antaman sähköntoimitusten selvitystä ja mittausta koskevan asetuksen

28 27 ansiosta etäluettavien energiamittareiden määrä kasvaa nopeasti ja vuoteen 2014 mennessä tulisi vähintään 80 % kaikista verkkoyhtiöiden energiamittareista olla etäluennan piirissä. Käytännössä siis lähes kaikki energiamittarit tullaan vaihtamaan etäluettaviksi lähivuosina. Lisäksi tämä asetus määrittelee, että AMR-mittareissa tulee olla mahdollisuus kuormanohjauksien toteuttamiseen. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden myös hajautettujen energiaresurssien ohjaamiseen jo olemassa olevien AMR-järjestelmiä hyödyntäen. Tulee tosin muistaa, että näillä järjestelmillä on rajoituksensa ja ne mahdollistavat kuormien ohjauksen vain rajoitetusti kuten esimerkiksi on/off-ohjauksia käyttäen. Kehittyneiden kuormanohjauksien toteuttaminen vaatii usein kotiautomaatio- tai muiden automaatiojärjestelmien hyödyntämistä sekä luotettavia ja nopeita tiedonsiirtoyhteyksiä AMR-laitteistojen tiedonsiirto Verkkoyhtiöillä nykyisin käytössä olevien AMR-laitteistojen tekniset ominaisuudet voivat vaihdella huomattavasti. Useimmat verkkoyhtiöt ovat alkaneet suosia yleisiä avoimia järjestelmiä, mikä helpottaa eri valmistajien laitteistojen yhteiskäyttöä ja pienentää riippuvuutta yhdestä laitevalmistajasta. AMR-mittareiden tiedonsiirtoon voidaan käyttää useita eri tiedonsiirtotekniikoita. Useimpiin mittareihin on mahdollista liittyä eri tiedonsiirtotekniikoilla, jolloin käytettävä tiedonsiirtotekniikka ei rajoita mittarin valintaa. Mittariin valitaan tietoliikennekortti sen mukaan, mitä tiedonsiirtotekniikkaa halutaan käyttää. Tietoliikennekorteilla voidaan liittyä mittariin käyttäen esimerkiksi GRPS-, PLC-, RF-, Mbus- tai TCP/IP-tiedonsiirtoa. Tällä hetkellä käytössä olevien AMR-mittareiden tiedonsiirto on useimmiten toteutettu GPRS-, PLC-, tai RF-tekniikkaa käyttäen. Eri tiedonsiirtotekniikoiden todellinen tiedonsiirtonopeus ja luotettavuus voi vaihdella merkittävästi käytetystä tekniikasta, tiedonsiirtoprotokollasta ja paikallisesta tiedonsiirtoverkosta riippuen. GPRS-tekniikalla toteutetun tiedonsiirron nopeuteen ja luotettavuuteen vaikuttaa olennaisesti kyseisen alueen GPRS-verkon kapasiteetti ja kuormitus.

29 28 PLC-tekniikoiden tiedonsiirron nopeus ja luotettavuus puolestaan voi vaihdella paikallisessa sähköverkossa huomattavasti riippuen mm. verkon kuormituksesta ja häiriöistä. Tarkkojen tiedonsiirtokapasiteettien arvioiminen on täten monissa tapauksissa vaikeaa, koska useat eri tekijät vaikuttavat AMR-laitteistojen tiedonsiirron toimivuuteen. Eri tekijöiden vaikutusta tiedonsiirron nopeuteen ja luotettavuuteen täytyy tarkastella verkkokohtaisesti, mikäli halutaan saada tarkkaa tietoa siitä, millaisien datamäärien tai signaalien lähetys kyseisessä tiedonsiirtoverkossa onnistuu (tietyllä aikavälillä ja todennäköisyydellä). Tarkkoja arvioita nykyisien tiedonsiirtojärjestelmien mahdollistamista tiedonsiirtokapasiteeteista tietyllä aikavälillä on kuitenkin vaikea esittää. Karkeita arvioita eri tekniikoilla toteutettujen tiedonsiirtoyhteyksien yleisestä soveltuvuudesta eri tarkoituksiin voidaan esittää, tarkastelemalla mm. nimellisiä tiedonsiirtonopeuksia- ja kaistanleveyksiä sekä huomioimalla mahdolliset verkkojen häiriöt yms. tiedonsiirtoa haittaavat tekijät. Seuraavissa luvuissa on analysoitu edellä mainittuihin tekijöihin perustuen nykyisien AMR-järjestelmien keskimäärin mahdollistamaa tiedonsiirtoa ja toimintoja aggregaattoripalveluiden toteutusta ajatellen Kuormanohjaukset ja mittaukset Useiden aggregaattoripalvelujen toteutusta varten tarvitaan toimivia loppukäyttäjien kuormanohjauksia. Kaikilla kuormanohjauksilla pyritään yleisesti ratkaisuihin, jotka hyödyttävät niin asiakasta, myyjää kuin koko sähköjärjestelmän ja -markkinoiden toimintaa. Aggregaattorin ensisijainen pyrkimys on hyödyntää kuormanohjauksia välittömästi vain oman voittonsa maksimointiin, mutta myös muut sähkömarkkinoiden osapuolet kuten koko sähköjärjestelmä voivat hyötyä niistä. Kuormanohjaukset voivat esimerkiksi auttaa leikkaamaan tehohuippuja, mikä vähentää usein kalliin ja paljon päästöjä synnyttävän huipputehotuotannon tarvetta. Kuormanohjaukset voidaan jakaa eri ryhmiin sen mukaan, miten ne toteutetaan. Suorilla kuormanohjauksilla asiakkaiden kuormia ohjataan suoraan jakeluverkkoyhtiön, sähkönmyyjän tai muun palveluntuottajan toimesta. Tällöin palvelun tarjoaja ohjaa

30 29 asiakkaan kuormia sovitun toimintamallin mukaisesti. Suoraa kuormienohjausta voidaan käyttää esimerkiksi huippukuormitusten aikaisen kulutuksen rajoittamiseksi. Suorat kuormanohjaukset on toteutettu perinteisesti tuomalla kuormanohjaussignaali kohteeseen kulutusmittarin kautta. Tällöin energiamittarissa täytyy olla paikallinen lähtö ohjaussignaalia varten. Perinteisesti tällaiset ohjaukset on toteutettu sähköverkkotiedonsiirtoa hyödyntäen. Uusissa mittareissa kuormanohjauksien välittäminen tapahtuu kuitenkin yhä useammin matkapuhelinverkkojen kautta GPRSyhteydellä. Suorien kuormanohjauksien toteutuksessa on tärkeää, että ohjauskomennot voidaan välittää usealle kohteelle samanaikaisesti. Tässä mielessä matkapuhelinverkon käyttö ohjaussignaalien välityksessä voi aiheuttaa ongelmia. Jos verkossa on paljon kuormitusta, voivat ohjaussignaalien välityksen viiveet vaihdella tai kasvaa merkittävästi. Kuormien aikaohjauksella pyritään tasoittamaan kuormitusten vaihteluita. Aikaohjauksilla pyritään ohjaamaan asiakkaiden kuormituksia kulutuksen huippuajankohdista hetkiin jolloin sähkönkäyttö ja verkon kuormitus on pienempää. Aikaohjauksia voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, josta esimerkkinä voidaan mainita perinteinen yö- ja päiväsähköhinnoitteluun perustuva kaksiaikaohjaus. Sähkön hintaohjauksessa asiakkaan kuormien ohjaus tapahtuu ulkoisen hintasignaalin perusteella. Tällöin sähkönkuluttaja voi itse tai automatiikan avulla ohjata sähkön käyttöään muuttuvien hintasignaaleiden perusteella. Tämä eroaa siis suorasta kuormanohjaksesta oleellisesti, koska siinä sähköyhtiö ohjaa suoraan asiakkaan kulutusta, riippumatta siitä miten asiakkaan sähköntarve muuttuu. (Koponen et al. 06b) Esimerkkinä hintaohjausmenetelmästä voidaan mainita sähköpörssin spot-kaupan hintoihin perustuva hintaohjaus. Siinä jokaiselle tunnille määräytyy oma sähkönhinta tarkasteluhetken hinnan perusteella, jotka käytännössä ovat edeltävän päivän spotmarkkinoiden hintoja. Asiakas maksaa sähköenergiasta spot-kaupassa määritellyn hinnan johon on lisätty myyjän ottama marginaali. Koska hinnat muodostuvat edellisen päivän hintojen perusteella, jää asiakkaalle noin vuorokausi aikaa reagoida muutoksiin.

31 30 Samankaltaista hintaohjausta voidaan tietysti soveltaa myös spot-markkinoita nopeammilla tai hitaammilla markkinoilla. (Koponen et al. 06b) Kuormanohjauksien käyttö aggregaattoripalveluissa edellyttää, että kuormanohjaukset on pystyttävä todentamaan riittävän luotettavasti. Tämä vaatii mittauksilta riittävän suurta tarkkuutta, jotta voidaan riittävän luotettavasti arvioida miten kuormanohjaukset vaikuttavat asiakkaan energiankulutukseen. Nykyisin käytettyjen tuntimittauksien avulla pystytään todentamaan ainoastaan sellaisia ohjauksia, joita ei käytetä tunnin sisäisiin kuormien siirtoihin. Mikäli halutaan suorittaa kuormien siirtoa kulutustunnin aikana, tarvitaan tarkempia minuuttitason tarkkuuteen pystyviä kulutusmittauksia. Minuuttitason mittaustietojen avulla voidaan toteuttaa huomattavasti kehittyneempiä ja monimutkaisempia kuormanohjauksia kuin tuntitason mittaustiedoilla. Minuuttitason mittaustietojen saaminen asettaa AMR-laitteistoille huomattavasti tiukemmat vaatimukset kuin tuntitietojen luenta. Ensinnäkin mittarin täytyy pystyä mittaamaan minuuttitason tietoja ja tallentamaan ne riittävän pitkäksi aikaa mittarin rekisteriin, mikä asettaa omat minimivaatimukset mittarin muistin määrälle (rekisterin koko). Lisäksi tiedonsiirtoyhteyksiltä vaaditaan huomattavasti suurempaa tiedonsiirtokapasiteettia, mikäli halutaan lukea tuntitason mittaustietojen sijaan vastaavan aikavälin minuuttitason mittaustiedot. Tästä syystä kaikkien minuuttitason mittaustietojen lukeminen mittaustietokantoihin ei ole järkevää ainakaan nykyisillä tiedonsiirtotekniikoilla ja - kustannuksilla, vaan ainoastaan toimintojen ja palveluiden toteutuksen kannalta oleellisimpien tietojen. Minuuttitason mittaustietoja voidaan hyödyntää käytännössä esimerkiksi laitteiden energiankulutuksen seurannassa sekä energiankäytön takaisinkytkentään taloautomaatiojärjestelmissä. Tämä mahdollistaa säätötoimenpiteiden käytäntöön panon ilman suuria viiveitä, jolloin toimenpiteiden vaikutus on parempi ja heti havaittavissa. Viiveet aiheuttavat säätöjärjestelmissä epätarkkuutta, stabiiliusongelmia sekä hidastavat reagointia muutoksiin, mikä heikentää toimintojen tehokkuutta ja kannattavuutta.

32 31 Tuntitason mittaustietojen avulla on kuitenkin mahdollista toteuttaa aggregaattoritoimintoja, jotka eivät vaadi nopeaa hajautetun tuotannon ohjausta. Tällainen toiminto on esimerkiksi DER-kapasiteetin hyödyntäminen sähkön spotmarkkinoilla. Spot-markkinoilla sähköenergian tunnittaiset hinnat määräytyvät edellisenä päivänä, jolloin kuormanohjauksien toteutukseen on riittävästi aikaa tuntitason mittauksillakin. Useiden toimintojen toteuttaminen vaatii kuitenkin mittauksilta minuuttitason tarkkuutta. Sähkökaupan ja hintaohjauksien kannalta minuuttitason mittaustieto mahdollistaa monipuolisempien palveluiden ja tuotteiden tarjoamisen sekä paremman hajautetun tuotannon ohjauksien optimoinnin ja toteutuksen Ohjaussignaalien ja mittaustietojen välitys Valtioneuvoston helmikuussa 2009 antama asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta (VNA 09) vaatii, että etäluettavien energiamittareiden tulee kyetä vastaanottamaan ja panemaan täytäntöön tai välittämään eteenpäin viestiverkon kautta lähetettäviä kuormanohjauskomentoja. Aiemmin asennetuissa AMR-mittareissa mahdollisuutta kuormanohjauksien toteuttamiseen ei välttämättä ole. Asetuksen ansiosta vuoden 2014 alusta lähtien tulee asennetuissa energiamittareissa olla mahdollisuus kuomanohjauksien toteuttamiseen. Tämä avaa hyvät mahdollisuudet laajamittaisten kuormanohjauksien toteuttamiseen myös sähkön pienkuluttajien parissa. AMR-mittarit mahdollistavat yksinkertaisien on/off-tyyppisien kuormanohjauksien toteuttamisen, mutta monimutkaisempien kuormanohjauksien toteuttaminen niiden kautta ei välttämättä onnistu. Vaativampien kuormanohjauksien toteuttamiseen tarvitaan lisäksi kehittyneitä säätö- ja hallintajärjestelmiä kuten kotiautomaatiojärjestelmiä sekä riittävän laajakaistaisia ja luotettavia tiedonsiirtoyhteyksiä. Ohjaussignaalien ja mittaustietojen välitykseen tarvittavien tiedonsiirtoyhteyksien minimi kaistanleveys riippuu siitä, millaisia mittaustietoja ja ohjaussignaalia kuormanohjauksien toteuttaminen vaatii. Kehittyneisiin kuormanohjauksiin kykenevillä järjestelmillä voidaan toteuttaa esimerkiksi talon lämmityksen tai ilmastoinnin asteittaista tehonsäätöä sähkön hintaan, lämpötilaan tai muihin ohjaussignaaleihin perustuen.

33 32 Liitäntä kodin tiedonsiirtoverkkoon ja kotiautomaatiojärjestelmiin tapahtuu mittarissa olevan kiinteän tietoliikennepaikan tai lisämoduulin kautta. Tämä liitäntä voi olla pulssilähtö (S0), sarjaväylä, Modbus, M-Bus, Ethernet tai lyhyen kantaman langaton verkko, kuten ZigBee, Bluetooth, MeshNET jne. Nykyisissä AMR-mittareissa pulssilähtö on vielä varsin yleinen liityntä, vaikka se onkin melko epäluotettava ja rajoittunut tiedonsiirtotapa. Väylämuotoiset tiedonsiirtotavat ovat täten suositeltavampia vaihtoehtoja, mutta niiden kohdalla ongelmana on vielä nykyisin standardien paljous Tiedonsiirron tarpeita Nykyisin käytössä olevien AMR-järjestelmien tiedonsiirtoyhteydet on tyypillisesti mitoitettu niin, että niillä onnistuu tuntitason mittaustietojen luku ja tariffitietojen päivittäminen sekä hitaat kuormanohjaukset tarvittaessa. Näiden toimintojen toteuttaminen onnistuukin hyvin kaikilla yleisimmin käytetyillä tiedonsiirtotekniikoilla, mikäli tiedonsiirron viiveille ei aseteta kovin tiukkoja vaatimuksia, eikä tiedonsiirto häiriydy merkittävästi ulkoisien häiriöiden tms. seurauksena. Tarkastellaan seuraavana minkälaisia tiedonsiirtokapasiteettia erilaisien mittaustietojen etäluentaan vaatii. Taulukossa 5, joka on poimittu lähteestä (Valtonen 09), on esitetty INCA-projektissa määriteltyjä erilaisia mittaustietojen etäluennan tarpeita. Taulukossa on esitetty kyseisten mittaustietojen esittämiseen vaadittavat hyötydatan määrät. Hyötydatan lisäksi tarvittavan muun datan määrä riippuu useista tekijöistä kuten käytetystä tiedonsiirtoprotokollasta, josta johtuen muun datan määrälle on vaikea määrittää tarkkaa arvoa. Tässä yhteydessä muun datan osuuden arvioidaan nostavan datamäärän noin 1,5- kertaiseksi alkuperäiseen hyötydatan määrään verrattuna. Tarvittavat datamäärät on pyöristetty tarkastelun kannalta järkevään tarkkuuteen. (Valtonen 09) Taulukon 5 datamääriä tarkastellessa tulee huomioida, että ne sisältävät ainoastaan mittaustiedot ja tarvittavat tunnukset. Näiden lisäksi mittaustietojen siirron yhteydessä voi käytännössä olla tarve siirtää myös muita tietoja kuten tariffitietoja. Lisäksi tulee huomioida, että mittaustietojen esitystarkkuus vaikuttaa olennaisesti tarvittavaan datamäärään. Taulukon 5 datamäärien laskennassa on käytetty oletuksena, että

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

INCA YHTEENVETO. Interaktiivisen asiakasrajapinnan mahdollistamat palvelutoiminnot

INCA YHTEENVETO. Interaktiivisen asiakasrajapinnan mahdollistamat palvelutoiminnot INCA YHTEENVETO Interaktiivisen asiakasrajapinnan mahdollistamat palvelutoiminnot Petri Valtonen, Samuli Honkapuro, Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 SISÄLLYSLUETTELO: 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja

Lisätiedot

Yhteenveto varttitase kyselyn vastauksista. Ville Väre

Yhteenveto varttitase kyselyn vastauksista. Ville Väre Yhteenveto varttitase kyselyn vastauksista Ville Väre 20.3.2018 Tasehallinnan suuntaviivat (EU 2017/2195) 62 art 8.Asianomaisen sääntelyviranomaisen on poikkeuspyyntöä arvioidessaan tai ennen kuin se myöntää

Lisätiedot

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle 22.3.2017 Pasi Kuokkanen Suomen ElFi Oy ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry Esityksen sisältö 1. Direktiivi: 1. Sähkön fyysiset markkinapaikat

Lisätiedot

Markkinatoimikunta 4/5/2017 Eveliina Seppälä. Tietoisku niukkuushinnoittelusta

Markkinatoimikunta 4/5/2017 Eveliina Seppälä. Tietoisku niukkuushinnoittelusta Markkinatoimikunta 4/5/2017 Tietoisku niukkuushinnoittelusta Käsiteltävät asiat Mitä tarkoitetaan niukkuushinnoittelulla? Tulevaisuuden toimintaympäristö Miksi niukkuushinnoittelu on ajankohtainen? Säätösähkömarkkinoiden

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa Muistio 1 (5) Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa 1 Johdanto Sähköjärjestelmässä on jatkuvasti säilytettävä tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Sähköjärjestelmän

Lisätiedot

2.1 Säätösähkömarkkinoille osallistumiselle asetettavat vaatimukset

2.1 Säätösähkömarkkinoille osallistumiselle asetettavat vaatimukset 1 MÄÄRITELMÄT Tässä liitteessä tarkoitetaan seuraavilla määritelmillä, isolla alkukirjaimella kirjoitettuna, tässä kappaleessa kullekin määritelmälle kirjattua merkitystä. Säätötarjouksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille

Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems 23.4.2015 Samuli.Honkapuro@lut.fi Kysynnän jousto

Lisätiedot

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen 1 Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen Pasi Lintunen Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Yleistä taseselvityksestä Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinatoimijoiden

Lisätiedot

Askelmerkit sähkömarkkinamurrokseen

Askelmerkit sähkömarkkinamurrokseen Askelmerkit sähkömarkkinamurrokseen Puhtaan, säätämättömän ja hajautetun tuotannon lisääntyminen yhä enemmän markkinaehtoisesti Säätökelpoisen fossiilisen lauhdetuotannon vähentyminen Joustavuuden ja säätömahdollisuuksien

Lisätiedot

2.1 Säätösähkömarkkinoille osallistumiselle asetettavat vaatimukset

2.1 Säätösähkömarkkinoille osallistumiselle asetettavat vaatimukset 1 MÄÄRITELMÄT Tässä liitteessä tarkoitetaan seuraavilla määritelmillä, isolla alkukirjaimella kirjoitettuna, tässä kappaleessa kullekin määritelmälle kirjattua merkitystä. Tämän lisäksi tässä liitteessä

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

Reservipäivät Laura Ihamäki. Fingridin aggregointipilotit

Reservipäivät Laura Ihamäki. Fingridin aggregointipilotit Laura Ihamäki Fingridin aggregointipilotit Aggregoinnin status Fingridin reservimarkkinoilla Reservituote Minimitarjouskoko Itsenäiset aggregaattorit sallittu Saman tasevastaavan kulutus- ja tuotantotaseen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Markkinatoimikunta Aggregointimahdollisuuksien. kehittäminen reservimarkkinoille

Markkinatoimikunta Aggregointimahdollisuuksien. kehittäminen reservimarkkinoille Markkinatoimikunta Aggregointimahdollisuuksien kehittäminen reservimarkkinoille Taajuusohjattu häiriöreservi Taajuusohjattu häiriöreservi aktivoituu häiriötilanteissa erittäin nopeasti, aktivointien kesto

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013 Liite 1 7.9.2012 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013 Liite 1 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien tuntimarkkinoiden säännöt ja maksut

Taajuusohjattujen reservien tuntimarkkinoiden säännöt ja maksut Liite 3 Taajuusohjatun käyttö- ja häiriöreservin tuntimarkkinasopimukseen Voimassa 1.1.2017 alkaen Taajuusohjattujen reservien tuntimarkkinoiden säännöt ja maksut 1.1.2017 Liite 3 2 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM

Lisätiedot

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa Fidelix 2015 Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Fidelix Yrityksenä, perustettu 2002. Suomalainen rakennusautomaation

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari ähköautot ja muut uudet reservit 26.5.2015 uomen Automaatioseuran seminaari isällys arkkinat ja niillä kaupattavat tuotteet yntymässä oleva älyverkko ähköautojen osallistuminen eri markkinoille Latauksen

Lisätiedot

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

2.1 Säätösähkömarkkinoille osallistumiselle asetettavat vaatimukset

2.1 Säätösähkömarkkinoille osallistumiselle asetettavat vaatimukset 1 MÄÄRITELMÄT Tässä liitteessä tarkoitetaan seuraavilla määritelmillä, isolla alkukirjaimella kirjoitettuna, tässä kappaleessa kullekin määritelmälle kirjattua merkitystä. Tämän lisäksi tässä liitteessä

Lisätiedot

Etunimi Sukunimi

Etunimi Sukunimi 1 2 3 Datahub-prosessiryhmä 27.11.2017 Heidi Uimonen TEMin älyverkkotyöryhmän väliraportti Sidosryhmiä laajasti kokoavan älyverkkotyöryhmän tehtävät 1. luoda yhteinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista

Lisätiedot

Suomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille

Suomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille Suomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 Yleistä 2 Määritelmät 2 Periaatteet 3 Vastuut sähköpulatilanteissa 4 Toimenpiteet ja valmiustilan nostaminen sähkön tuotanto-

Lisätiedot

P1 vastakaupan lisääminen , Linnanmäki Jani Piipponen

P1 vastakaupan lisääminen , Linnanmäki Jani Piipponen P1 vastakaupan lisääminen 18.11.2010, Linnanmäki Jani Piipponen 2 P1-vastakaupan lisääminen Taustoja miksi tehdään? Jatkotoimenpiteiden tavoitteet mitä tehdään? Mitä vastakaupalla tarkoitetaan miten tehdään?

Lisätiedot

Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous Ajankohtauskatsaus Fingridin toimintaan

Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous Ajankohtauskatsaus Fingridin toimintaan Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous 6.6.2019 Ajankohtauskatsaus Fingridin toimintaan Puhtaan energian paketti vahvistaa eurooppalaisten sähkömarkkinoiden toimintaa Markkinoiden integroitumista helpotetaan

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Referenssiryhmä Fingridin ehdotukset ja perustelut varttitaseen energiamittaukselle

Referenssiryhmä Fingridin ehdotukset ja perustelut varttitaseen energiamittaukselle 1 Referenssiryhmä 30.5.2018 Fingridin ehdotukset ja perustelut varttitaseen energiamittaukselle Esityksen rakenne Energiamittausta koskeva lainsäädäntö ja suositukset Suomessa Energiamittauksen nykytila

Lisätiedot

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman 29.8.2014

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman 29.8.2014 NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle Tom Backman 29.8.2014 NBS keskeiset muutokset, yhteenveto Sähkönmyyjä Taseselvitysosapuoli vaihtuu Fingrid -> esett. Kommunikointiin tulee myös uudet työvälineet

Lisätiedot

Fingrid Oyj. NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet

Fingrid Oyj. NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet Fingrid Oyj NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet Siltala Jari 1 (8) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Järjestelmän varautumissuunnitelman kannalta

Lisätiedot

Etämittauksen tiedonkulku ja palvelut kuluttajalle

Etämittauksen tiedonkulku ja palvelut kuluttajalle Etämittauksen tiedonkulku ja palvelut kuluttajalle Perustettu 1998 Ei laitevalmistusta Mittatietojen luku laitteilta Protokollat erityisosaaminen Joustavat komponentit Asiakaskohtaiset räätälöinti Avoimen

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI SÄHKÖMARKKINALAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (NS

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI SÄHKÖMARKKINALAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (NS Suomen Sähkönkäyttäjät ry Lausunto 14.05.2018 Asia: TEM/1561/03.01.01/2017, TEM046:00/2017 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI SÄHKÖMARKKINALAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (NS.

Lisätiedot

Prosessityöryhmät. Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman

Prosessityöryhmät. Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman Prosessityöryhmät Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman Prosessityössä määritellään liiketoimintaprosessit Ensimmäiseksi kuvataan nykyiset prosessit ja varmistetaan niiden syvä

Lisätiedot

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen 1 Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen Anders Lundberg Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasehallinta Tuotantosuunnitelmat Tuotantosuunnitelmia tarvitaan:

Lisätiedot

Älykäs energiajärjestelmä. Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry , Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaari

Älykäs energiajärjestelmä. Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry , Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaari Älykäs energiajärjestelmä Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry 30.1.2019, Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaari Energia-alalla koittaa asiakkaiden aika Suuret muutosilmiöt Vähähiilisyys ja uusiutuvat Haastavaa,

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 9.9.2013 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1

Lisätiedot

Askeleet aurinkosähkön pientuottajaksi. Mikko Rantanen energia-asiantuntija Nivos Energia Oy

Askeleet aurinkosähkön pientuottajaksi. Mikko Rantanen energia-asiantuntija Nivos Energia Oy Askeleet aurinkosähkön pientuottajaksi Mikko Rantanen energia-asiantuntija Nivos Energia Oy 1 Nivoksen jakeluverkkoon liitetyt järjestelmät 2012 2013 2014 2015 2016 2 Verkkoon liitetty aurinkosähkö (nimellisteho

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Säätävän kulutuksen tarjousvolyymit 2017

Säätävän kulutuksen tarjousvolyymit 2017 Säätävän kulutuksen tarjousvolyymit 2017 Tarjousmäärä (MW) Säätävän kulutuksen tarve säätösähkömarkkinoilla kasvaa Tarjousvolyymi (MW) Tarjousvolyymi (%) 1000 100 % 800 90 % 600 400 200 80 % 70 % 60 %

Lisätiedot

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje LIITE 1 1 (6) Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje 1 Yleistä Tässä liitteessä on määritetty automaattisen taajuudenhallintareservin (FRR-A) vaatimukset reservinhaltijalle sekä tarvittava

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Reservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservien hankinnan ajankohtaiskatsaus

Reservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservien hankinnan ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 16.5.218 Jyrki Uusitalo Reservien hankinnan ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 16.5.218, Postitalo, Helsinki O H J E L M A klo 9. klo 9.3 klo 1. klo 11. klo 12.15 klo 13.15 klo 14.3 klo 15. Aamukahvitarjoilu

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Aurinkosähköä maatiloille Järjestelmien myyntiprosessi Liittäminen verkkoon Sähkösopimus

Aurinkosähköä maatiloille Järjestelmien myyntiprosessi Liittäminen verkkoon Sähkösopimus Aurinkosähköä maatiloille 14.2. Järjestelmien myyntiprosessi Liittäminen verkkoon Sähkösopimus Hankintaprosessi Näin se etenee 2 Yhteydenotto ja tarjouspyyntö -Tuntikulutustiedot verkkoyhtiöltä -Katon

Lisätiedot

Fingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus

Fingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus Fingrid Oyj Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus 22.10.2018 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Tarkkailualue... 2 2.1 Soveltaminen... 2 2.2 Tarkkailualue Fingridin Vastuualueella... 3 3 Sähköverkoista

Lisätiedot

Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj

Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj 2 Mitä tasepalvelu on? Suunnittelua ja raportointia ennen käyttötuntia: tuotanto + hankinta = kulutus

Lisätiedot

Sähköistetyn radan energiahallinta monitoimijaympäristössä

Sähköistetyn radan energiahallinta monitoimijaympäristössä Sähköistetyn radan energiahallinta monitoimijaympäristössä Juha-Matti Vilppo Rami Huovinen Liikennevirasto Gofore Oyj Sisältö Liikenneviraston energiapalvelu Energian mittaus liikkuvasta kalustosta Energian

Lisätiedot

REAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO

REAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO REAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Asiakkaalta tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2 3 Fingridin toimittamat tiedot Asiakkaalle...

Lisätiedot

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari 7.4.2016 Risto Lindroos, johtava asiantuntija, Fingrid Oyj Voimajärjestelmän murros vaatii kaiken

Lisätiedot

Älykäs mittaus ja sähköverkko, ajankohtaisia asioita ja kehityssuuntia kuluttajille

Älykäs mittaus ja sähköverkko, ajankohtaisia asioita ja kehityssuuntia kuluttajille Älykäs mittaus ja sähköverkko, ajankohtaisia asioita ja kehityssuuntia kuluttajille Älykäs sähköverkko ja kuluttaja Uusia mahdollisuuksia kuluttajalähtöiseen energiatehokkuuteen, Eurooppasali (Voimatalo,

Lisätiedot

Webinaari Jari Siltala. Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi

Webinaari Jari Siltala. Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi Webinaari 23.10.2018 Jari Siltala Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi 2 Merkittävien verkonkäyttäjien nimeäminen Jari Siltala Koodi velvoittaa: Jakeluverkkoyhtiöitä Merkittäviä verkonkäyttäjiä:

Lisätiedot

Laura Ihamäki & Vesa Vänskä Tasevastaavailtapäivä , Helsinki. Ajankohtaista reserveistä osa 2

Laura Ihamäki & Vesa Vänskä Tasevastaavailtapäivä , Helsinki. Ajankohtaista reserveistä osa 2 Laura Ihamäki & Vesa Vänskä, Helsinki Ajankohtaista reserveistä osa 2 2 Etunimi Sukunimi 24.3.2017 Sisältö Osa 1 Mitä ovat reservit? Katsaus reservien hankinnan toteumiin Rajasiirtokapasiteetin varaaminen

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement. Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement. Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Merkittäviä muutoksia 3. Taseselvityksen

Lisätiedot

Fingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus

Fingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus Fingrid Oyj Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Tarkkailualue... 2 2.1 Soveltaminen... 2 2.2 Tarkkailualue Fingridin Vastuualueella... 3 3 Sähköverkoista Fingridille

Lisätiedot

Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien

Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien Fingrid Oyj Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien toteutus Suomessa Järjestelmän varautumissuunnitelma 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Määritelmät... 3 3 Alitaajuudesta tapahtuva

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Uusi sähkönmyyjiä 3 Uusia sähkönmyyjiä Lumo Energia Oy / LUMO Werel Oy (Pamrek) / PAM Statkraft Energi AS / STAK Nammo Vihtavuori Oy / NAM 2.12.2015 Minna Arffman Fingridin

Lisätiedot

Kuluttajat aktiiviseksi osaksi sähköjärjestelmää

Kuluttajat aktiiviseksi osaksi sähköjärjestelmää Kuluttajat aktiiviseksi osaksi sähköjärjestelmää Toimittaja akatemia Maria Kopsakangas-Savolainen Taustaa Mitä on kysyntäjousto? Kysynnän reagoimista johonkin eksogeeniseen tekijään (kuten hinta). Kysyntä

Lisätiedot

Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE

Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE 2 (20) 1 YLEISTÄ... 4 2 RAPORTOINTI... 4 2.1 Rakenteelliset tiedot... 4 2.2 Välityspalvelu... 5 2.3 Tuotantosuunnitelmat...

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta

Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni

Lisätiedot

Smarter-seminaari Maria Joki-Pesola. Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa

Smarter-seminaari Maria Joki-Pesola. Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa Smarter-seminaari 28.3.2019 Maria Joki-Pesola Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa Sähkömarkkinat ovat murroksessa Varttitase Datahub 1 tase ja 1 hinta Vartin päivänsisäinen-

Lisätiedot

Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings

Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings Toinen sija kilpailussa: HVAC World Student Competition Kiinteistöjen ja energiajärjestelmien uudet rajapinnat Energiajohtaminen

Lisätiedot

Reservien ylläpito tulevaisuudessa

Reservien ylläpito tulevaisuudessa 1 Reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttötoimikunnan kokous 19.9.2008 2 Reservien ylläpito Suomessa - sopimukset Voimalaitosreservit 2005-2010 Irtikytkettävät kuormat 2005-2015 Molemmat sopimukset ovat

Lisätiedot

Reaaliaikainen tiedonvaihto

Reaaliaikainen tiedonvaihto Fingrid Oyj Reaaliaikainen tiedonvaihto sovellusohje 22.10.2018 Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Liittyjältä tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2

Lisätiedot

SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINASOPIMUS NRO XX OSAPUOLI sekä FINGRID OYJ

SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINASOPIMUS NRO XX OSAPUOLI sekä FINGRID OYJ SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINASOPIMUS NRO XX OSAPUOLI sekä FINGRID OYJ 2 (6) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS JA VOIMASSAOLO XXX (Asiakas) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet seuraavan sopimuksen. Fingrid ylläpitää osaltaan

Lisätiedot

Fingridin palvelut markkinoille. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta

Fingridin palvelut markkinoille. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta Fingridin palvelut markkinoille Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 2 Asikastyytyväisyys Fingrid tekee marraskuussa-11 kyselyn asiakastyytyväisyydestä Markkinatoimijoille osoitettava kysely koskee Fingridin

Lisätiedot

Älyverkko sähköasiakkaiden palvelijana. Ympäristövaliokunta Tatu Pahkala

Älyverkko sähköasiakkaiden palvelijana. Ympäristövaliokunta Tatu Pahkala Älyverkko sähköasiakkaiden palvelijana Ympäristövaliokunta 17.11.2017 Tatu Pahkala Työryhmän tausta Ilmastonmuutoksen torjunta Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen keskeistä Pariisin ilmastosopimus voimaan

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Reservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservipäivä 2019 Avaus ja ajankohtaiskatsaus

Reservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservipäivä 2019 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 8.5.219 Jyrki Uusitalo Avaus ja ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 8.5.219, Finlandia-talo, Helsinki O H J E L M A klo 9. klo 9.3 klo 1. klo 1.45 klo 11.15 klo 12.15 klo 13.15 klo 13.45 klo 14.3

Lisätiedot

Markkinatoimikunta Eveliina Seppälä. Tasesähkön hinnoittelun tulevaisuus

Markkinatoimikunta Eveliina Seppälä. Tasesähkön hinnoittelun tulevaisuus Markkinatoimikunta 22.3.2019 Tasesähkön hinnoittelun tulevaisuus Esityksen tavoite Kertoa tulevaisuuden muutoksista, jotka vaativat tasesähkön hinnanlaskennan uudelleen arvioimista. Esitellä mahdollisia

Lisätiedot

Markkinatoimikunta Juha Hiekkala. Tasemallin kehittäminen Pohjoismaisen Full Cost Balancing hankkeen suositukset

Markkinatoimikunta Juha Hiekkala. Tasemallin kehittäminen Pohjoismaisen Full Cost Balancing hankkeen suositukset Markkinatoimikunta Tasemallin kehittäminen Pohjoismaisen Full Cost Balancing hankkeen suositukset Energiamurros Tarve markkinakehitykselle Muutostarpeet tasemalliin 2 Pohjoismaisessa Full Cost Balancing

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Reima Päivinen. Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet

Neuvottelukunnan kokous Reima Päivinen. Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet 6.6.2018 Neuvottelukunnan kokous Reima Päivinen Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet Häiriökeskeytykset liittymispisteissä 1,20 9 1,00 8 7 0,80 6 kpl 0,60 0,40 5 4 3 min 0,20 2 1 0,00 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Älyverkkotyöryhmän välitilinpäätös. Energiateollisuuden tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala

Älyverkkotyöryhmän välitilinpäätös. Energiateollisuuden tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala Älyverkkotyöryhmän välitilinpäätös Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2018 Ylitarkastaja Tatu Pahkala Yleistä työryhmästä Ilmastonmuutoksen torjunta Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen keskeistä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus TEM-asetus, AR, 7.7.2015 lausuntokierros Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot