NAKKILAN KUNTA. Tilinpäätös vuodelta 2011

Transkriptio

1 NAKKILAN KUNTA Tilinpäätös vuodelta 2011

2 NAKKILAN KUNNAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 sivu 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Yleistiedot kunnasta Väestö Kunnan hallinto Kunnan toiminnan kehitys Arvioitu kehitys alkaneella tilikaudella Talouden kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kunnan talouden kehitys 13 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma Tuloslaskelman tunnusluvut Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 17 3 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tunnusluvut 19 4 TASETARKASTELU Taseen tunnusluvut Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitaseen tunnusluvut ovat seuraavat: Selonteko konsernin valvonnan järjestämisestä 29 5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA KIRJASTO-KULTTUURILAUTAKUNTA VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA Yhteenveto talousarvion määrärahojen toteutumisesta 89 Tuloslaskelman toteutuminen 94 Tuloslaskelma 2011 verrattuna edelliseen vuoteen 96 Rahoituslaskelman toteutuminen 98 Rahoituslaskelma 2011 verrattuna edelliseen vuoteen 99 Kunnan tase vuodelta Vesi- ja viemärilaitoksen tuloslaskelman toteutuminen 102 Vesi- ja viemärilaitoksen tase vuodelta Konsernituloslaskelma 105 Konsernitase 107 Konsernin rahoituslaskelma TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernin liiitetiedot 119 Kunnan hallinto-organisaatio 121 Nakkilan kunnan talousarviokaava 126 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, selvitys kirjanpidon säilyttämisestä 131 Allekirjoitukset 132

3 2 NAKKILAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1. 1 Kunnanjohtajan katsaus Kuntien taloustilanne parani vuonna Tilinpäätösennusteiden mukaan negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä on 22. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin edelleen suuria. Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna ,9 %. Huomioitavaa on kuitenkin, että vaikka valtion verotulot ovat kasvussa, valtio velkaantuu edelleen. Nakkilan kunnan vuoden 2011 vuosikate on 1,3 M. Edellisenä vuonna vuosikate oli 1,7 M ja sitä edellisenä 1,4 M. Vuosikate kattaa edelleen poistojen määrän. Vuonna 2011 verotulot kehittyivät lopulta hyvin. Verotuloja kertyi yhteensä n. 17,2 M Nousua oli edelliseen vuoteen verrattuna 3,5 %. Yhteisöverotulot nousivat jopa 20,6 %. Valtionosuuksia kunta sai vuonna 2011 n. 10,5 M ja ne nousivat n. 0,4 M eli 4,6 %. Kunnan toimintatuotot olivat 3,719 M, niissä oli kasvua 5,5 %. Vuoden 2011 toimintamenot olivat Kasvua toimintamenoissa oli 5,9 %. Terveydenhuollon menot kasvoivat n. 9,1 % eli huomattavasti enemmän kuin muut menot kasvoivat. Terveydenhuollon menot olivat vuonna 2011 yhteensä Vuonna 2010 kasvu oli 5,4 %. Erikoissairaanhoidon menot nousivat 15,5 % kun taas perusterveydenhuollon menot laskivat 3,0 %. Tosin Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä tekee n. 1,6 M :n alijäämän vuodelta Sosiaalitoimen menot olivat 7,9 M, menot nousivat 3,7 %. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menot olivat 1,3 % suuremmat kuin verotulot. Vuon- na 2010 terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menot veivät verotuloista 98,4 %. Sivistystoimen menot olivat 7,672 M. Kasvua oli 4,6 %. Vuoden 2011 tilinpäätös osoittaa ,89 ylijäämää, jonka hallitus esittää kirjattavaksi taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämään. Tämän kirjauksen jälkeen taseen ylijäämä on ,66. Investointeihin käytettiin vuonna 2011 yhteensä 1,8 M. Vuonna 2010 investointimenot olivat 2,0 M. Investointien tulorahoitusprosentti aleni 98,75 %:sta 72,17 %:iin. Lainamäärä laski 2,25 M :oon. Asukasta kohti laskettuna se on 389. Vuonna 2010 lainaa oli 458 /asukas. Myös kuntakonsernin lainamäärä laski :oon /asukas. Vuonna 2010 se oli /asukas. Kuntakonsernin lainamäärä oli vuoden 2011 lopussa 9,6 M. Nakkilan kunnan yleiskaavan tarkistaminen ja yleiskaavan laajennustyö jatkui koko vuoden. Sosiaalitoimen resursseja lisättiin edelleen. Nakkilan kunnan laitoshoidon yksikön henkilökuntamäärää kasvatettiin neljällä henkilöllä. Tehostetun palvelun yksikön Keinustoolin asunnot olivat täynnä. Vuoden 2011 aikana valmistui kunnan keskustassa uusi kerrostalo Asunto Oy Ratatorni. Kunta jatkoi jätevesilinjojen rakentamista. Päiväkodin laajennuksen hankesuunnitelma saaatiin valmiiksi ja samalla aloitettiin ko. korttelialueen kaavallinen tarkastelu.

4 3 Nakkilan kunnan talous on säilynyt suhteellisen vakaana. Kunnan hyvä tase ja alhainen velkamäärä sekä hyvät palvelut ja sijainti tiiviissä Porin kaupunkiseudun keskustaajamassa antavat mahdollisuuksia kestävälle kasvulle. Kunta hankki v lisää maata tulevaa kaavoitusta varten Tervasmäestä. Vuosi 2011 oli Nakkilan väkiluvun kasvun osalta lievästi (- 8) negatiivinen. Kahden edellisen vuoden yhteenlaskettu väkiluku kasvoi kuitenkin selvästi. Vuoden vaihteen asukasluku oli Uudelta Soinilantien kaava-alueelta myytiin ensimmäisiä tontteja. Terveydenhuollon menojen jyrkkä kasvu vuonna 2011 (9,1%) tuo jatkuessaan mukanaan suuria haasteita vuodelle Todellisuudessa vuoden 2011 terveydenhuollon menot ovat olleet vieläkin suurempia, koska KSTHKY teki vuoden 2011 osalta ison alijäämän, jota ei ehkä saada kaikkia katettua toimintoja muuttamalla vaan hintoja tullaan tarkistamaan. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menot ovat nyt suuremmat kuin verotulot Valtion ratkaisut kuntien valtionosuuksista antavat myös aihetta huoleen tulopohjan suhteen. Nakkilan Päiväkodin laajennuksen rakennustyö saadaan käyntiin vuonna Kiitän koko Nakkilan kunnan henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä hyvästä työstä Nakkilan kuntalaisten parhaaksi.

5 4 1.2 Yleistiedot kunnasta Väestö Nakkilan kunnan väestö vv * Koko väestö Opiskelijat * * Eläkeläiset * * vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat Lähde: Satamittari (Väkiluku on vuoden viimeiseltä päivältä.) *) ennakkotieto Kunnan väestön ikäjakautuma vv Asukkaita Vuosina 0-14-vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat

6 Elinkeinot Työlliset toimialoittain (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä * Lähde: Satamittari *) ennakkotieto 800 Työllinen väestö Työntekijämäärä Vuosi (A-B) Maa- ja metsätalous (D) Teollisuus (F) Rakentaminen (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut (C) Kaivostoiminta ja louhinta (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. Toimiala tuntematon

7 6 Kunnassa sijaitsevat työpaikat toimialoittain vv : Työpaikat (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Lähde: Satamittari 600 Nakkilalaisten työpaikkojen jakautuma vv työpaikkojen määrä vuosina (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Nakkilan kunnassa oli työpaikkoja vuonna kpl ja kunnan työssä käyvä väestö oli 2236 henkeä eli työpaikkaomavaraisuus oli 76,3 %.

8 7 Yritysten liikevaihdon jakautuminen Toimialat Liikevaihto (1000 euroa) Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta.... Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja rav.toiminta Kuljetus, varastointi Liike-elämän palvelut Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys 462 Yhteensä Lähde: Satamittari. = tieto salainen Nakkilalaisten yritysten talous Liikevaihto (1000 euroa) Aloittaneet yritykset lkm Lopettaneet yritykset lkm Yritysten lkm Yritysten toimipaikkojen lkm Lähde: Satamittari Työmarkkinat Työvoima * Työlliset * Työttömät * Työttömyysaste 12,3 9,9 9,0 11,7 10,4 9,9 Työpaikkaomavaraisuusaste 80,5 % 79,5 % 77,6 % 76,3 % Lähde: Satamittari *) ennakkotieto

9 8 1.3 Kunnan hallinto Kunnan hallinto-organisaatio sekä kunnan virastot ja laitokset on esitetty sivuilla Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä oli seuraava: Vakinaiset Sijaiset ja Työllistetyt Yhteensä Toimintayksikkö määräaikaiset Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyömäärä vuodet määrä vuodet määrä vuodet määrä vuodet Yleishallinto ja ruokapalvelu 25 24,7 6 5,6 3 2, ,2 Sosiaalitoimi 72 71, , ,4 Sivistystoimi ,8 8 7,2 2 1, ,7 Tekninen toimi 29 28, ,6 Yhteensä , ,8 6 5, ,9 Vuonna 2010 yht , ,4 7 5, , työllistetyt Sijaiset ja määräaikaiset 2011 Vakinaiset Yleishallinto Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Varsinkin vanhustenhuollon uusien työntekijöiden vakinaistamisten myötä on koko henkilöstön keski-ikä hienoisessa laskussa. Vuonna 2011 keski-ikä oli 46,0 vuotta. Henkilöstön ikäjakautuma Henkilöstön sukupuolijakautuma yli 60 v v Miehet 14 % 8 % 10 % v 18 % v 34 % Naise v 30 % t 86 %

10 9 1.4 Kunnan toiminnan kehitys Seuraavassa on esitetty kunnan toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset hallinnonaloittain. Tarkempi selvitys toiminnasta on jäljempänä luvussa 5. Keskushallinto/Yleishallinto Valtuusto hyväksyi Nakkila 2012 kuntastrategian, joka toimii ohjeena laadittaessa talousarvioita ja suunnitel-maa sekä muita suunnitelmia. Kuntastrategian 2016 valmistelu on käynnistetty valtuustoseminaarissa helmikuussa Strategian valmistelua jatkettiin edelleen vuoden aikana. Vuonna 2009 hyväksyttiin Porin kaupunkiseutusuunnitelma ja Porin seudun rakennemallin valmistelu aloitettiin yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Rakennemalli valmistui vuoden 2010 aikana ja se lähetettiin kuntiin hyväksyttäväksi vuoden 2011 alussa. Ympäristöministeriö hyväksyi maakuntakaavan vuoden 2011 marraskuussa. Yleiskaavan perusselvitykset: rakennusinventointi, maisemaselvitys, arkeologinen selvitys ja luontoselvitys valmistuivat vuoden 2010 aikana. Yleiskaavan laatimisesta hyväksyttiin suunnittelusopimus FCG Finnish Consulting Group Oy:n kanssa. Vuoden 2011 aikan valmisteltiin yleiskaavaluonnosta. Tavoitteena on asettaa yleiskaavaluonnos nähtäville kevään 2012 aikana. Elinkeinotoimi Nakkilan kunnan elinkeinotoimen hoitamisesta vastaa Porin seudun kehittämiskeskus Oy sopimuksen perusteella. Elinkeinojen kehittämistyötä ohjaa Porin seudun uusi elinkeinostrategia Rohkeasti uuteen, joka valmistui vuoden 2010 aikana. Nakkilan kunta kuuluu osana Porin kaupunkiseudun kehittämisohjelman (KO-KO) piiriin, joka on korvannut ns. AKO-ohjelman. Yrittäjien, Posek Oy:n ja kunnan välinen Kuntaklubin toiminta jatkui vuoden aikana. Vuoden yrittäjäpalkinto luovutettiin Konttimet Oy:lle ja nuoren yrittäjän tunnustus Nakkilan Kuntokeskus Oy:lle. Terveydenhuolto Nakkilan kunnan terveydenhuoltomenot olivat vuonna Menot nousivat vuoteen 2010 verrattuna noin 9,1 %. Erikoissairaanhoidon menot nousivat 15,5 % ja perusterveydenhuollon menot alenivat 3,0 %. Terveydenhuoltomenot olivat vuonna asukasta kohti ja vuonna asukasta kohti. Maataloustoimi Maataloushallinnon uudistuksesta päätettiin siten, että Nakkilan kunta kuuluu lukien Rauman seudun maataloushallinnon yhteistyöalueeseen, jonka isäntäkunta toimii Eura. Euran kunnan kanssa hyväksyttiin lisäksi sopimus, jolla maataloussihteeri voi sivutoimiluvalla edelleen hoitaa eräitä Nakkilan kunnan tehtäviä (esim keskusvaalilautakunnan sihteerin tehtävät). Rakennustarkastus Rakennustarkastuksessa ei vuonna 2011 tapahtunut oleellisia muutoksia. Omakotilupien määrä nousi hieman viime vuodesta 4:stä 6:een, joka on kuitenkin vielä alle keskimääräisen rakentamistason (10 kpl). Rakentamisen tilavuusmäärä vastasi vuotta Erilaisia lupia myönnettiin v yht. 66. Joulukuussa 2011 aloitettiin rakennusvalvonnan tietojärjestelmän muuttaminen. Tarkoituksena on siirtyä käyttämään Tekla Gis -järjestelmää Porin seutukäytössä. Ympäristötoimi Ympäristösuojelun toiminnassa ja taloudessa ei ollut olennaisia muutoksia vuonna 2011.

11 10 Sosiaalilautakunta Lastenvalvojan palvelut, vammaispalvelut ja psykososiaaliset palvelut siirtyivät Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän järjestettäväksi alkaen. Vanhustenhuollon kehittämistyö jatkui aktiivisena, ikäihmisten ryhmäliikunnan kehittäminen oli vuoden 2011 selkeä painopiste. Vastuusairaanhoitajamallin mukainen vanhusten laitos- ja asumispalveluiden organisointityö jatkui painopisteenä toimintasuunnitelmien luominen osastoittain sekä vanhustenhuollon yhteisten tavoitteiden juurruttaminen. Sosiaalitoimen kuntouttavaa työtoimintaa tarjoava työtoritoiminta ja rempparyhmä jatkoivat toimintaansa syyskuun loppuun 2011 saakka. Toiminnan kehittämistä jatketaan vuonna Lastensuojelutyössä otettiin vuonna 2012 käyttöön ryhmämuotoiset ja toiminnalliset menetelmät. Sivistystoimi Päiväkoti Kuperkeikan laajennus Valtuusto hyväksyi päiväkoti Kuperkeikan laajennuksen hankesuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi ja varasi vuoden 2012 talousarvion investointiosaan euron määrärahan hankkeen aloitusta varten. Hanketta valmisteltiin koko vuoden 2011 ajan tekemällä ensin tarveselvitys, jota käsiteltiin sivistyslautakunnassa kaksi kertaa. Kirjastotoimi Vuoden 2011 aikana Satakirjastot yhteisjärjestelmä laajeni koko maakunnan laajuiseksi. Tämä on vielä lisännyt järjestelmän käytettävyyttä kirjastoissa. Vuoden aikana on tehty selvitys kirjastojen maksujärjestelmistä ja esitys kirjastojärjestelmään liittyvien maksujen yhtenäistämisestä kaikissa Satakirjastoihin kuuluvissa kunnissa. Kuntien päätökset asiasta tehdään vuoden 2012 alkupuolella, jonka jälkeen uudet maksut otetaan käyttöön. Vuoden 2011 aikana on valmisteltu uuden kirjastojärjestelmän hankintaa. Tällä hetkellä tarjolla on vain yksi suomenkielinen yleisille kirjastoille soveltuva uutta luettelointiformaattia tukeva järjestelmä. Ohjelmistossa on ilmennyt pilottikäyttäjillä paljon ongelmia, joten hankinnan valmistelu jatkuu. Samalla on ryhdytty valmistelemaan uuden asiakasliittymän hankintaa. Varsinaisessa kirjastotoiminnassa Nakkilassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Kirjaston käyttöluvut pysyivät suunnilleen ennallaan. Lainausten määrä henkilötyövuotta kohti nousi edelleen suhteessa samankokoisten kuntien keskiarvoon. Kulttuuritoimi Vuosi 2011 oli Nakkilan kunnan 150- vuotisjuhlavuosi, joten erilaisia kulttuuritapahtumia järjestettiin runsaammin kuin ns. normaalina vuotena. Tapahtumia oli kaikenikäisille. Alkuvuoden, , ajan myös jatkui Satakunnan Taidetoimikunnan tukema hanke "Kulttuuria lapsille ja vanhuksille", minkä puitteissa eritoten lapsille järjestettiin paljon erilaisia kulttuuri- ja kädentaidonpajoja. Nuorisotoimi OPM:n tukema Karhukuntien yhteinen nuorten mediapaja ja nuorten aloitekanava.fi toimivat Karhukuntien alueella Nakkilassa lähes parhaiten ja aktiivisimmin. Mediapajan kolmas (ja hankkeena viimeinen) vuosi käynnistyy huhtikuun puolivälissä Pitkään puhuttanut Nakkilan nuorisotila-asia eteni v aikana, kun sivistyslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että nuorisotilaksi tulisi osoittaa liikuntakeskuksen kellarikerroksen tiloja. Kunnanhallitus hyväksyi lautakunnan esityksen v puolella.

12 11 Liikuntatoimi Sivistyslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle , että Nakkilan liikuntatoimen palvelujen tuottamistavoissa v alusta lukien edetään siten, että palvelut tuotetaan osin itse osin ostopalveluina ja kuntien yhteistyöllä. Liikuntasihteerin virka ja liikunta-alueiden hoitajan toimi jätetään täyttämättä. Kunnanhallitus hyväksyi lautakunnan esityksen Tekninen toimi Kunnanvirastorakennuksen salaojat sekä sadevesiviemärijärjestelmät uusittiin kokonaisuudessaan sekä kellarin seiniä vesieristettiin ja niiden ympärille asennettiin patolevyt, routaeristystä ja kapillaarikatkosorakerrokset. Ruskilan koululle rakennettiin hätäpoistumistiejärjestely ja iltapäiväkerhotilojen ilmastointi uusittiin. Tattaran koulun ikkunoita uusittiin. Kirkonseudun koululle asennettiin uudet pääovet. INVESTOINNIT VUONNA 2011 Investointimäärärahoista käytettiin vuonna Merkittävimmät investointikohteet olivat Kunnantalon alakerran ulkopuolinen vesieristys sekä Tervasmäen alueen viemäröinti Talonrakennusinvestointien määrä oli yhteensä Uusiin maa-alueisiin (kaavoitettavat omakotialueet) investoitiin Toisaalta käyttöomaisuuden myyntiä (maa-alueet) merkittiin Muut investointikohteet talousarviossa toteutuivat seuraavasti: Julkisen käyttöomaisuuden (teiden rakentaminen ja päällystäminen, tievalaistus, puistot yms.) investointimenot olivat yhteensä (talousarvio ). Leikkikenttien ja puistojen kalustuksiin investoitiin yhteensä Rakennuskaavateiden päällystämiskustannukset olivat , rakentamiskustannukset ja valaistuskustannukset Palvelukeskus Hyppingillä suoritettiin korjaustöitä sekä rakennukseen asennettiin sprinklerijärjestelmä. Päiväkoti Kuperkeikan laajennuksen hankesuunnitelma valmistui syksyllä Soinilantien uudelle asuntoalueelle rakennettiin uudet kadut ja kunnallistekniikka. Myllärin asuntoalueen katuvalaistus rakennettiin sekä Kotimetsänpolun katuvalaistus uusittiin. Kareksen leikkikenttä perusparannettiin. Viikkalan vesijohtosaneerauksia tehtiin kattavasti. Haja-asutusalueen viemäröinti jatkui Ruskilan ja Tervasmäen hankkeilla, Viikkalan jätevedenpumppaamo saneerattiin sekä viemäriverkoston saneerausta jatkettiin eri alueilla.

13 Arvioitu kehitys alkaneella tilikaudella Vuoden 2012 vuosikate on talousarvion mukaan Talousarviossa arvioidaan vuoden 2012 tulos alijäämäiseksi. Toimintamenot kokonaisuutena nousevat vuoden 2012 talousarviossa 2,4 % vuoden 2011 toteutuneisiin menoihin verrattuna. (Toimintamenot v ja talousarviossa v ) Vuoden 2012 talousarviossa verotulot ( ) ovat 2,0 % suuremmat vuoden 2011 toteutuneeseen lukuun ( ) verrattuna. Toimintamenot siis kasvavat verotuloja hieman nopeammin. Valtionosuuksien arvioidaan nousevan 3,3 %. Vuonna 2012 jatketaan edelleen talouden pitkän aikavälin tasapainotusohjelman toteuttamista. Tämä merkitsee mm., että avoimiksi tulevia virkoja ja toimia jätetään mahdollisuuksien mukaan täyttämättä ja tehtävien hoito pyritään järjestämään uusilla tavoilla huomioimalla selkeät tehtäväkuvat ja henkilöstön kehittymismahdollisuudet. Vuonna 2006 keskitettiin puhtaushuoltopalvelut teknisen lautakunnan alaisuuteen. Vuonna 2007 keskitettiin ruokahuoltopalvelut ja perustettiin ruokapalveluyksikkö kunnanhallituksen alaisuuteen. Hallinnon palveluyksikön perustamista selvitetään edelleen vuoden 2012 aikana ja uudistus on tarkoitus kytkeä lautakuntaorganisaation uudistukseen lukien. Palvelujen rakenteellisia muutoksia olisi välttämätöntä jatkaa tulevan suunnittelukauden aikana. Vuoden 2012 talousarviossa talonrakennusinvestoinnit ovat 2,5 milj.. Korjausinvestointitarve on selvästi suurempi verrattuna talousarvion ja suunnitelman määrärahoihin. Tarpeettomasta kiinteistökannasta pyritään mm. tästä syystä edelleen luopumaan. 1.6 Talouden kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuote kasvoi vuonna ,9 %. Koko vuonna 2011 yksityinen kulutus kasvoi 3,3 % ja julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,8 %. Investoinnit kasvoivat 4,6 %. Työttömyysaste Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 oli 7,8 % kun edellisen vuoden vastaava luku oli 7,4 %. Nakkilan kunnan työttömyysaste oli ,8 % ja ,7 %. Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen vuonna ,6 %. Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 4,7 %: Yritystoimintaylijäämä eli liikevoitto kasvoi nimellisesti 15 % edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo kasvoi 5,5 %. Kuntien verotulot kasvoivat vuonna ,4 %. (Nakkilan kunnan verotulojen kasvu oli 3,5 %) Kuntien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,4 % ja investointien arvioidaan kasvaneen 6,8 %. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 54,0 %. Kuntaliiton julkaiseman kuntapalvelujen pelastusohjelman mukaan kuntaliitto on asettanut tavoitteen, että vuodesta 2011 alkaen kuntatalous tasapainottuu niin, että kaudella kuntasektorin tilikauden tulos on vuosittain tasapainossa ja lainakanta ei ylitä 17 mrd euroa vuonna Kuntien lainamäärä vuonna 2010 on noin 13 mrd euroa. Tavoitteen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvua on hidastettava perusvaihtoehdon mukaisesta kehityksestä yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa 2,5 %:iin vuosina Näin toimien kuntien toimintamenojen kasvua voidaan hillitä noin 350 milj.eurolla vuodessa muutoin toteutuvasta. Pelastusohjelman mukaan valtion on tultava kuntia vastaan ja osallistuttava kuntapalvelujen rahoituspohjan turvaamiseen osoittamalla

14 13 kunnille yhteensä 500 milj.euron tulon lisäykset viimeistään vuodesta 2011 alkaen. Kuntaliiton verkkojulkaisun Kuntatalouden vakauttaminen mukaan hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus joutuu tasapainottamaan ohjelmansa mukaan julkista taloutta, jotta valtion velkasuhde saadaan kääntymään alenevalle uralle. valtiontalouden alijäämä pysymään alhaisena ja Suomen luottoluokitus pidettyä parhaalla tasolla. Kuntien valtionosuuksia on jo leikattu merkittävästi ja taloustilanteen säilyessä epävakaana todennäköistä on, että valtionosuuksia tullaan edelleen leikkaamaan. Kuntaliiton esitykset vuoden peruspalveluohjelmaan ovat: Kuntien veopohjan laajentaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Elvytys Kuntien toiminta, kunta-valtiosuhteen kehittäminen Kunnan talouden kehitys Nakkilan kunnan tulos- ja rahoituslaskelman tunnusluvut heikkenivät vuonna Vuosikate laski vuoden eurosta euroon. Vuosikate / poistot-% laski 150,0:stä 106,5:een. Verotulot kasvoivat noin 0,6 milj.euroa (3,5 %), valtionosuudet noin 0,5 milj.euroa (4,6 %). Verotulojen tasaus kasvoi edelleen Verotulot Valtionosuudet tästä verotulojen tasausta Maksuvalmius heikkeni vuonna Kassavaroja oli vuoden 2010 lopussa ja vuoden 2011 lopussa Kassavarat riittivät noin 23 päivän menoihin. Taseen tuunnusluvut kohenivat hieman ja tase vahvistui. Kunnan omavaraisuus-%, joka mittaa kunnan vakavaraisuutta parani ollen 73,37. Kunnan lainamäärä asukasta kohti laski ollen enää 389. Koko kuntakonsernin lainamäärä asukasta kohti oli selvästi suurempi eli 1.669, mutta oli laskusuunnassa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus-% laski vuoden ,5 prosentista 18,8 prosenttiin. Vuoden 2011 tilikauden tulos oli ja ylijäämä Tarkempi selvitys menoista, tuloista ja talousarvion toteutumisesta ilmenee luvusta Sisäisen valvonnan järjestäminen 1) Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Nakkilan kunnan sisäinen valvonta perustuu valtuuston hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen, jossa on määritelty sisäisen valvonnan vastuut ja talouden hoitoon kuuluva sisäisen valvonta. Muita keskeisiä johtosääntöjä ja ohjeita sisäisen valvonnan kannalta ovat: - hyvän hallinnon ohje, - hallintosääntö, - kunnanviraston johtosääntö, - taloussääntö, - konserniohje. Toimielinten päätösten oikeellisuutta valvotaan siten, että toimielimen pöytäkirja on toimitettava kunnanhallitukselle ja viranhaltijan pöytäkirja asianomaiselle lautakunnalle. Delegoidun päätösvallan osalta toimielin voi käyttää tarvittaessa otto-oikeutta ja päättää asiasta uudelleen. Käytännössä ottooikeutta on käytetty erittäin harvoin. 2) Tavoitteiden toteutuminen, varojenkäytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Sisäisen valvonnan ohjausjärjestelmä perustuu kunnanhallituksen ohjeeseen sisäisen valvonnan hoitamisesta kunnan organi-

15 14 saatiossa. Ohjausjärjestelmässä keskeisiä toimintoja ovat strateginen suunnittelu, taloussuunnittelu, lautakuntien käyttösuunnitelmat ja laskentajärjestelmä, pääkirjanpito, ostoreskontra, myyntireskontra ja palkanlaskenta. Hallintokunnat toimittavat raportit talousarviovuoden taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallitukselle 30.4, ja tilanteista. Lisäksi toimin-nallisten tavoitteiden toteutumisesta hallintokunnat toimittavat kunnanhallitukselle raportit ja tilanteista. Kunnanhallitus toimittaa kyseiset raportit myös valtuustolle tiedoksi. Edellisen vuoden tilinpäätöksen yhteydessä toimitetaan valtuustolle tiedoksi talousarvion toteutumistilan tai aikataulun salliessa myöhäisempi talousarvion toteutumistilanne. Osavuosikatsaus toimitetaan valtuustolle siten, että toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen niistä selviää. Kunnan johtoryhmä käsittelee tulosarvion toteutumista kuukausittain. Esittelijöiden tulee informoida hallintokuntaansa käyttösuunnitelmien toteutumisesta niin, että toimielimellä on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Valtuusto on myöntänyt talousarvion tulo- ja menomäärärahat tulosalueittain bruttoperiaatteella. Tavoitteiden asettamiseen tulee edelleen tulee kiinnittää huomiota. 3) Riskienhallinnan järjestäminen Vahinkojen varalta kunnalla on tapaturmavakuutus ja vahinkovakuutus, joka kattaa esinevahingot ja henkilöstön vastuuvakuutuksen. Kunnalla ei ole erillistä riskienhallintasuunnitelmaa. Sopimusten valmistelun yhteydessä pyritään kartoittamaan myös mahdolliset riskit. Riskien hallinta on osa päivittäistä toimintaa työpisteissä ja työnjohdon tehtäviin kuuluu vahinkojen ennalta ehkäiseminen. Työsuojelupäällikkö valvoo työoloja. 4) Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta perustuu mm. taloussäännön 3.8. mukaisen kunnanhallituksen ohjeen ostolaskujen käsittelyjärjestyksestä ja maksumääräysten antajista, irtaimen omaisuuden luettelointi ja poisto-ohjeiden, saatavien laskutus ja perintäohjeiden sekä tilahankkeiden ja toiminnallisten hankkeiden yleissuunnitteluohjeen määräyksiin. Valtionosuutta saavissa hankkeissa noudatetaan avustuspäätöksissä määrättyjä ehtoja. Sellaisia käsittelynpuutteita, jotka olisivat johtaneet taloudellisiin menetyksiin, ei ole havaittu. 5) Sopimustoiminta Kaikilla tilivelvollisilla viranhaltijoilla on vastuu oman toimialueensa sisäisen valvonnan rakenteiden luomisesta ja valvonnan jatkuvasta ylläpitämisestä. Sopimusriskejä pyritään arvioimaan mahdollisimman kattavasti sopimusta valmisteltaessa. Erillistä sopimuksen hallintajärjestelmää kunnassa ei ole käytössä. Tilivelvollisilla viranhaltijoilla on velvollisuus seurata sopimusehtojen noudattamista ja vanhentumisaikoja. 6) Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnanhallituksen ohjeessa sisäisen valvonnan hoitamisesta kunnan organisaatiossa on määräykset sisäisen valvonnan vastuualueista. Kunnanhallitus on vastuussa koko sisäisen organisaation luomisesta ja valvonnan toiminnan varmistamisesta. Jokaisen toimielimen jäsenet ovat vastuussa tekemistään päätöksistä ja oman toimialansa toiminnan seurannasta. Toimielimen tehtävänä on myös seurata alaistensa viranhaltijoiden päätöksiä ja tarvittaessa käyttää otto-oikeutta. Viranhaltijoiden on pidettävä päätöksistään pöytäkirjaa, joka tulee esittää kunnanhallitukselle tai ko. lautakunnalle seuraavassa kokouksessa. Toimielinten on erityisesti valvottava, onko päätökset tehty viranhaltijan toimivallan puitteissa. Kunnan hallinnon

16 15 valvonta toteutuu myös julkisuusperiaatteen kautta. Hallintokuntien samoin kuin viranhaltijoiden päätökset on pidettävä asianmukaisesti nähtävillä ja annettava tiedoksi ja pantava täytäntöön. Sisäisestä valvonnasta vastaa kunnanhallitus ja järjestelmän toimeenpanoa johtaa kunnanjohtaja. Jokainen tilivelvollinen on vastuussa riittävän sisäisen valvonnan järjestämisestä toimialallaan. Sisäinen valvonta on jatkuvaa toimintaa ja liittyy eri työvaiheiden varojen käytön tarkkailuun. Sisäistä tarkkailua varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseksi tehdään jatkuva toimintana. Ostoreskontraa hoidetaan sähköisessä järjestelmässä, joka luo hyvät edellytykset jatkuvan sisäisen valvonnan toteutumiseen. Kunnanhallitus on antanut erillisen ohjeen EU-hankkeiden hallinnoinnista. Ohjeen tarkoituksena on yhtenäistää ja selventää EUosarahoitteisten hankkeiden suunnittelua ja hallinnointia Nakkilan kunnassa. Ohjeissa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeiden hallinnointiin ja taloudenpitoon, julkisista hankinnoista annetun lain mukaisiin menettelyihin sekä mahdollisiin delegointeihin ja hankkeiden oikeaan dokumentointiin. EUhankkeiden toteutumista kunnassa on tarkastettu myös työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Tarkastusraporteissa ei ole ollut huomautettavaa kunnan järjestelmien suhteen.

17 16 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma vuosi/ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Poistoeron vähennys Varausten lisäys/vähennys Tilikauden yli-/alijäämä Toimintamenot nousivat vuonna ,9 % ja toimintatulot nousivat 5,5 %. Vuosikate laski 23,7 %. Verotulojen yhteismäärä nousi 3,5 % ja valtionosuudet 4,6 %. Verotuloista kunnallisvero nousi 2,2 %, kiinteistövero nousi 11,2 % ja yhteisövero-osuus nousi 20,6 %. Käyttöomaisuuden poistojen yhteismäärä nousi edellisestä vuodesta Tilikauden ylijäämä laski vuoden eurosta euroon vuonna Taseen kumulatiivinen ylijäämä on siten Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 12,3 12,35 12,4 Vuosikate/Poistot-% 106,5 150,01 129,62 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Ensimmäinen tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osa kunnan varsinaisen toiminnan kuluista saadaan katettua palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla. Luku osoittaa myös, että 87,7 % toimintakuluista katetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate/poistot-% ilmoittaa, kuinka suuri osa käyttöomaisuuden poistoista saadaan katettua vuosikatteella. Tämä tunnusluku heikkeni vuoden ,01 prosentista 106,5 prosenttiin. Vuosikate oli 227 asukasta kohti.

18 17 Toimintatuotot/toimintamenot,% Nakkila 10,8 12,4 12,35 12, as. kunnat 18, , as. kunnat 19 20,1 20, Nakkila as. kunnat as. kunnat Vuosikate, /asukas Nakkila as. kunnat as. kunnat Nakkila as. kunnat as. kunnat Vuosikate / poistot, % Nakkila 218,3 129, , as. kunnat as. kunnat Nakkila as. kunnat as. kunnat Asukasmäärä Nakkila Nakkila Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden 2011 tulos ennen poistoeron ja varausten muutosta on ,72. Poistoeron muutos ja varauksen lisäys ovat seuraavat: - tehtyjä poistoeroja tuloutetaan suunnitelman mukaan ,17 - kuntien yhteisen jätevesiviemärin rahoittamista varten tehtyä investointivarausta purettiin v Edellä mainittujen muutosten jälkeen tilikauden ylijäämä on ,89, joka esitetään kirjattavaksi taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämään. Vuoden 2011 ylijäämän kirjaamisen jälkeen taseen ylijäämä on ,66.

19 18 3 TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma vuosi/ Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 753 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien myyntitulot Pysyvien vastaavien myyntivoitot Investoinnit, netto Rahavirta/toiminta ja investoinnit Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennys Antolainojen lisäys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja po. muut Vaihto-omaisuuden muutos -1 Saamisten muutos Korott. pitkä- ja lyh.aik. velk. muut Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelma osoittaa, miten rahoitustarve on katettu. Rahoituslaskelman alussa olevat tulorahoituksen erät ovat samat kuin tuloslaskelmassa. Laskelmasta ilmenee, että tulorahoitus olisi juuri riittänyt nettoinvestointien rahoitukseen. Lainojen lyhennyksiä maksettiin ,71. Kassavarat vähenivät ,96.

20 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 72,17 98,75 59,61 Pääomamenojen tulorahoitus, % 55,67 83,77 37,12 Lainanhoitokate 3,02 3,96 1,10 Rahavarat, Kassastamaksut/vuosi, milj ,0 32,1 Rahavarojen riittävyys, pv 23,59 33,05 39,41 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus-% ilmoittaa, mikä osuus investointien omahankintamenosta on voitu kattaa tulorahoituksella. Vuosikatteen alenemisesta johtuen investointien tulorahoitus-% laski vuoden ,75 %:sta 72,17 %:iin. Lainanhoitokate osoittaa tulorahoituksen riittävyyden lainakustannusten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Tämä luku laski 3,96:sta 3,02:een. Rahavarat laskivat edellisvuodesta. Vuoden lopun rahavarat riittivät vuonna päivän menoihin. Investointien tulorahoitus,% Nakkila 210,9 59,61 98,75 72, as. kunnat as. kunnat Nakkila as. kunnat as. kunnat Lainanhoitokate Nakkila 3,77 1,1 3,96 3, as. kunnat 1,1 1,3 1, as. kunnat 1,1 1,1 1, Nakkila as. kunnat as. kunnat Pääomamenojen tulorahoitus,% Nakkila 155,8 37,1 83,77 55, Kassan riittävyys, päiviä Nakkila 34,54 39,41 33,05 23, as. kunnat as. kunnat

21 20 4 TASETARKASTELU 4.1 Kunnan tase Kunnan tase on esitetty tiivistelmänä seuraavaksi ja tarkemmin sivuilla Taseen loppusumma aleni vuoteen 2010 verrattuna 117,136,99. Vastaavaa -puolella pysyvien vastaavien määrä nousi ja saamisten määrä aleni Rahojen ja pankkisaamisten määrä laski ,96. Vastattavissa oman pääoman määrä nousi ja vieraan pääoman määrä laski Pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä laski ja lyhytaikaisen vieraan pääoman määrä nousi Talousarviolainojen määrä oli vuoden lopussa 2,25 milj., kun otetaan huomioon vuonna 2012 erääntyvät lyhennykset, jotka sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin. Kunnan korollisten lainojen määrä oli /asukas, mikä on 69 /asukas vähemmän kuin vuonna Omavaraisuusaste, % Nakkila 72,83 70,28 72,59 73, as. kunnat 56 58,7 59, as. kunnat 58 56,4 57, Nakkila as. kunnat as. kunnat Suhteellinen velkaantuneisuus, % Nakkila 17,66 23,36 20,5 18, as. kunnat 40 36,9 36, as. kunnat 41 42, Nakkila as. kunnat as. kunnat Rahoitusvarallisuus /asukas Nakkila as. kunnat as. kunnat Nakkila as. kunnat as. kunnat Lainakanta, /asukas Nakkila as. kunnat as. kunnat Nakkila as. kunnat as. kunnat

22 T a s e vuosi/ VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Pysyvät vastaavat yht Toimeksiantojen varat Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA yht VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Edell. tilik. yli-/alijäämät Tilikauden yli-/alijäämä Arvostuserät Oma pääoma yht Varaukset Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Pitkäaik. vieras pääoma Lyhytaikainen Vieras pääoma yht VASTATTAVAA yht

23 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste,% 73,37 72,59 70,28 Rahoitusvarallisuus /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus % 18,84 20,50 23,36 Lainakanta, Lainat /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Omavaraisuus-% mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksistaan. Se lasketaan karkeasti ottaen oman pääoman ja varausten yhteissumman ja taseen loppusumman suhteena. Omavaraisuus-% on noussut 72,59 %:sta 73,37 %:iin. Rahoitusvarallisuus-tunnusluku osoittaa, kattavatko rahoitusomaisuus ja pitkäaikaiset sijoitukset vieraan pääoman. Näin ei ole, vaan vajausta on 397 euroa asukasta kohti. Suhteellinen velkaantuneisuus-% kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista (mukaanluettuna verot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Tämä tunnusluku laski vuoden ,5 %:sta 18,84 %:iin. Lainakantaan sisältyvät pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kirjatut velat ja lyhytaikaisiin velkoihin sisältyvät em. lainojen vuonna 2012 maksettavat lyhennykset sekä lyhytaikainen laina. Lainasaamisiin sisältyvät pysyviin vastaaviin kirjatut antolainat kunnan tytäryhteisöiden ja muiden yhteisöiden investointien rahoittamiseen. Kunnan korollisten lainojen määrä laski vuonna ,25 miljoonaan euroon ja on asukasta kohti 389. Alle 6000 asukkaan kunnissa lainaa asukasta kohti oli euroa vuonna 2010.

24 23 Kunnan kokonaistulot ja menot Nakkilan kokonaistulot ja menot vuonna 2011 on esitetty seuraavassa. Laskelma on tehty tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Korkokulut 51 Valtionosuudet Muut rahoituskulut 12 Korkotuotot 62 Satunnaiset kulut Muut rahoitustuotot 102 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset tuotot Pakollisten varausten lis (+), väh. (-) Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappio 1 hyödykkeiden luovutusvoitot -106 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointimenot 1821 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 311 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 160 Antolainasaamisten vähennykset 22 Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 401 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Ostopalveluiden ja henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Muut kulut Henkilöstökulut Ostopalvelut

25 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Tytäryhteisöt Yhdistelty Ei yhdistelty Kiinteistöyhtiöt 5 Nakkilan Kotiteollisuuskoulu Nakkilan Villilänkartano Nakkilan Vuokra-asunnot Nakkilan Kunnanahde Jokilaakson terveyskeskuskiinteistöt Asuntoyhtiöt 3 As Oy Nakkila Tarhakoto As Oy Nakkilan Penttalankoto As Oy Kotiportti Muut yhtiöt 1 Nakkilan Lämpö Oy Kuntayhtymät 4 Satakunnan Sairaanhoitopiiri ky Keski-Satakunnan terveydenhuollon ky Satakuntaliitto Satakunnan koulutuskuntayhtymä Osakkuusyhteisöt 2 Koy Nakkilan keskuskortteli Villilä Studiot Oy Yhteensä 15 Tytäryhteisöjen taseet on yhdistelty konsernitaseeseen kokonaisina ja kuntayhtymien taseet kunnan omistusosuuden suhteessa. Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu taseista ja vähemmistöosuudet on tytäryhteisöjen osalta erotettu omasta pääomasta. Osakkuusyhteisö on yhdistelty konsernitaseeseen pääomaosuusmenetelmällä.

26 25 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät 4 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 45,47 47,87 Vuosikate/Poistot, % 85,58 154,04 Vuosikate, euroa/asukas 320,52 562,08 Asukasmäärä

27 26 KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineelliset hyödykkeet Arvonkorotusrahasto 0 0 Maa-alueet Muut omat rahastot Rakennukset Edellisten tilik. yli-/alijäämä Kiinteät rakenteet ja laitteet Tilikauden yli-/alijäämä Koneet ja kalusto VÄHEMMISTÖOSUUDET Muut aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAA- Ennakkomaksut ja EHTOISET VARAUKSET keskeneräiset hankinnat Poistoero Sijoitukset Varaukset Osakkeet ja osuudet PAKOLLISET VARAUKSET Muut lainasaamiset Eläkevaraukset 1 1 Muut saamiset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Valtion toimeksiannot Lahj.rah.erityiskatteet Lahj.rah. pääomat Muut toimeksiantojen varat 6 5 Muut toimeksiantojen pääomat VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen Aineet ja tarvikkeet Lainat rah.ja vak.laitoksilta Keskeneräiset tuotteet 4 24 Lainat julkiyhteisöiltä Valmiit tuotteet Muut velat Saamiset Lyhytaikainen Pitkäaikaiset saamiset 278 Lainat rah.ja vak.laitoksilta Lainasaamiset 374 Lainat julkisyhteisöiltä Siirtosaamiset 759 Lainat muilta luotonantajilta Muut saamiset Saadut ennakot Lyhytaikaiset saamiset Ostovelat Myyntisaamiset Muut velat Lainasaamiset 1 5 Siirtovelat Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

28 Konsernitaseen tunnusluvut ovat seuraavat: Omavaraisuus-% 49,43 49,92 46,12 Konsernin lainakanta, milj. 9,6 10,3 11,2 Konsernin lainat, /asukas Kunnan asukasmäärä Kuntakonsernin omavaraisuusprosentti laski vuoden ,92:sta 49,43 %:iin. Kuntakonsernin lainat ovat asukasta kohti euroa. Tästä kunnan lainoja on 389 euroa. Kuntakonsernien lainamäärä oli vuonna 2010 koko maassa keskimäärin /asukas ja Satakunnassa Vuoden 2011 lukuja ei ole vielä saatavissa. Pysyvien vastaavien määrä, joka sisältää konsernin omaisuuden ja pitkäaikaiset sijoitukset, on laskenut vuodesta ,17. Saamisten määrä nousi ,39 ja taseen loppusumma aleni ,51. Konsernin omavaraisuus, % Nakkila 46,8 46,1 49,9 49, as. kunnat 44,4 45, as. kunnat 42,9 43, Nakkila as. kunnat as. kunnat Konsernin lainat /asukas Nakkila as. kunnat as. kunnat Nakkila as. kunnat as. kunnat Konsernin lainakanta, milj Nakkila 9,8 11,2 10,3 9,

29 28 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 4 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet inv.menoihin 262 Pysyvien vastavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaik.lain.lis Pitkäaik.lain. väh Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokst Vaihto-omaisuuden muutos, väh + lis Saamisten muutos, lis - väh Korottomien velkojen muutos, lis + väh Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 73,88 105,74 Pääomamenojen tulorahoitus, % 54,15 80,39 Lainanhoitokate 1,74 2,44 Kassan riittävyys 27,08 33,3 Asukasmäärä

30 Selonteko konsernin valvonnan järjestämisestä 1) Toimivallan- ja vastuunjako konsernin ohjauksessa Kunnan konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä muut johtosäännöissä määrätyt viranomaiset ja toimialajohto. Valtuusto on hyväksynyt uuden Nakkilan kunnan konserniohjeen Konserniohjeella on annettu toimintaohjeet ja periaatteet Nakkilan kunnan tytäryhteisölle ja määritelty kunnan ja kunnanhallituksen asema konsernijohtajana. Konserniohjeessa on lisäksi ohjeet edustajien valitsemiseksi tytäryhteisöön hallintoelimiin, edustajien toiminta tytäryhteisön hallinnossa sekä tietojen antaminen kunnalle ja konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyvä ohjeistus. Konserniohjeissa on kiinnitetty huomiota myös riskien hallintaan ja tytäryhteisöjen tulee pyytää mm. kunnanhallituksen suostumus toimialan laajentamiseen, merkittäviin omaisuuden muutoksiin ja suuriin investointeihin sekä omaisuuden kiinnittämiseen ja muun vakuuden antamiseen. Uusissa konserniohjeissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedonkulkuun emoyhteisön ja tytäryhteisön välillä. Kunnanhallitus määrittelee tarvittaessa mitä asioita järjestetään konsernikohtaisesti. 3) Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Vuoden 2011 talousarviossa on asetettu kuntakonsernia koskevia tavoitteita. Tavoitteissa on painottunut kunnan merkittävän tytäryhteisön Kiinteistö Oy Nakkilan vuokraasuntojen toiminnan tavoitteet, joista keskeisin on, että vuokrataloyhtiön lainarahoitusta ei lisätä nykyisestä. Tavoitteet perustuvat valtuuston hyväksymään kunnan vuokra-asuntopoliittiseen strategiaan. Tavoitteena on, että konserniyhtiöt toimivat kannattavasti niin, että kunnan ei ole tarpeen tukea niiden toimintaa taloudellisesti. 4) Tytäryhteisön toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta perustuu pääosin konsernitilinpäätöksen yhteydessä käsiteltäviin tilinpäätösraportteihin. Sen sijaan kunnan tilinpäätöksessä esitetään erikseen konsernitaseen tunnusluvut konserniomavaraisuusaste sekä konsernilainat asukasta kohti ja konsernilainakanta. Konsernilainakannat asukasta kohti esitetään erikseen myös asukkaan kunnissa ja asukkaan kunnissa. 2) Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Kunnanhallitus on tarvittaessa antanut ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin kuntalain 23 :n mukaisesti. Kunnanhallitus on päättänyt edustajistaan tytäryhtiöiden yhtiökokouksissa ja antanut tarvittaessa ohjeensa hallitusten jäsenistä. Kunnanhallituksen kokouksessa käsitellään tarpeen mukaan yhtiökokousedustajille ja hallituksen jäsenille annettavat ohjeet. 5) Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Kunnissa ei ole keskitetty konsernin eri toimintoja kuten esim. rahoitus- ja sijoitustoiminta, maksuliikenteen hoito, hankinnat ja riskinhallinta, vakuuttaminen, henkilöstöpolitiikka ja tietohallinto. Vakuuttaminen ja energianhankinta on pääsääntöisesti kilpailutettu rinnakkain kunnan hankintojen kanssa.