Kerhotoiminnan opas yhdistyksille. Opas MLL:n kerhotoiminnan järjestämiseen, toiminnan suunnitteluun ja ohjaukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kerhotoiminnan opas yhdistyksille. Opas MLL:n kerhotoiminnan järjestämiseen, toiminnan suunnitteluun ja ohjaukseen"

Transkriptio

1 Kerhotoiminnan opas yhdistyksille Opas MLL:n kerhotoiminnan järjestämiseen, toiminnan suunnitteluun ja ohjaukseen

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 13 piirijärjestöä sekä 565 paikallisyhdistystä, joilla on yhteensä jäsentä. MLL edistää lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Liitto myös kouluttaa, tekee selvityksiä ja tuottaa aineistoja kouluille ja kasvattajille edistää monipuolisesti lapsen oikeuksien toteutumista. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinalueet ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen ja vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. Vuosittain Lasten ja nuorten puhelin ja netti vastaa noin puheluun ja nettikirjeeseen. Vanhempainpuhelin ja -netti vastaa noin yhteydenottoon. yläkouluissa toimii MLL:n tukioppilasta. Internetissä nuorille tukea antaa kymmenien nuorten Verkkotukareiden eli joukko. yli MLL:n kouluttamaa lasten hoitajaa työskentelee lähes perheessä. MLL ylläpitää noin 430 perhekahvilaa, joissa kokoonnutaan yli kertaa. MLL:ssa toimii yli 500 vertaisryhmää ja muuta aikuisten ryhmää. MLL:n harrastuskerhoissa käydään yli kertaa. MLL järjestää Hyvä alku koulutielle -kampanjan, joka tavoittaa yli ekaluokkalaisen vanhemmat muistuttaen läsnäolon ja huolenpidon tärkeydestä lapsen aloittaessa koulun. MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen Linja Helsinki Tekijät: Milla Kalliomaa, Miia Lehtonen, Suvi Tuominen, Anne Viinikka, Mia Viljanen Kiitokset kaikille, jotka kommenteillaan ja ideoillaan ovat auttaneet oppaan muotoutumisessa. Taitto: Virpi Liinoja Valokuvat: Matti Matikainen Paino: Miktor 2010

3 Sisältö MLL:n visio lapsen etu ja ilo...2 Lapsella on oikeus harrastuksiin Valtakunnalliset varhaiskasvatusta ja kerhotoimintaa ohjaavat linjaukset Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Kouluikäisten harrastustoimintaa ohjaavat tavoitteet MLL:n arvot kerhojen periaatteina MLL:n kerhojen kasvatukselliset tavoitteet Kerhon suunnittelu ja organisointi Suunnittelu alkaa tarvekartoituksesta Yhteistyökumppanit Kerhoryhmän koko Kerhotilat ja turvallisuus Erilaisia kerhoja Viiden kerran kerho Vanhemmat ja lapset yhdessä Kylämummit ja -vaarit kerhossa Nuorten kerhotoiminta Yhdistyksen hallituksen tehtävät Toiminnan rahoitus ja taloudenhoito Markkinointi ja tiedottaminen Ilmoittautuminen kerhoon Yhdistys työnantajana Kerhonohjaajan valinta Kerhonohjaajan koulutus ja perehdyttäminen Kerhonohjaajan tehtävät ja vastuut Kun ohjaaja tarvitsee sijaisen Palkkiot ja vakuutukset Vapaaehtoisten ja toimintaan osallistujien vakuutukset Vastuuvakuutus Kerhon ylläpito ja kehittäminen Toiminnan arviointi ja kehittäminen Huolen herääminen Piiri ja keskusjärjestö kerhotoiminnan tukena Lisätietoja Tausta-aineisto Linkkejä...31 Liitteet...33 Liite 1 Kerhon talousarvio...34 Liite 2 Kerhon esimerkki-ilmoitus...35 Liite 3 Kerhon ilmoittautumislomake...36 Liite 4 Palautelomake...37 Liite 5 Lasten palautepallot...38 Liite 6 Kerhon toiminnan itsearviointilomake...39 Liite 7 Työsopimusmalli...40 Liite 8 Sopimusmalli kerhonohjaajan tehtävistä ja kerhon käytännöistä...41 Liite 9 Turvallisuussuositukset koskien vastuukysymyksiä...42 Liite 9.1. Yksin kulkeminen kerhoon ja kirjallinen lupa -malli...45 Liite 9.2. Muun saattajan kanssa kulkeminen ja kirjallinen lupa -malli...46 Kerhotoiminnan opas 3

4 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

5 Lapsella on oikeus harrastuksiin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden leikkiin ja vapaa-aikaan. Yhteiskunnan tehtävä on edistää kaikkien lasten mahdollisuuksia osallistua näihin toimintoihin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdistysten kerhotoiminta tavoittaa nykyisin noin lasta vuosittain. MLL:n lapsille tarjoama toiminta on tarkoitettu kaikkien lasten ulottuville. MLL:n harrastustoiminnassa kehitetään lasten omaa kulttuuria ja tutustutaan erilaisiin elämänilmiöihin leikin, taiteen ja liikunnan keinoin. MLL:n kerhotoiminnassa korostuu lapsen arvostus, ilo ja yhdessä oppiminen. Keskeisinä toimintaa ohjaavina periaatteina ovat lasten osallisuus ja kasvatuskumppanuus. MLL:n kerhoissa lapsilla on mahdollisuus paneutua heitä kiinnostaviin asioihin, leikkiä, tutkia ja oppia omassa tahdissaan. Kerhoissa lapset saavat uusia ystäviä ja oppivat toisen kunnioitukseen perustuvia vuorovaikutustaitoja. Tämä opas käsittelee eri-ikäisten lasten harrastustoiminnan ohjaamista. Perusopetuslain mukaiseen koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan MLL on tuottanut erillisen oppaan. Olemme laatineet tämän kerho-oppaan avuksi Sinulle, joka MLL:n paikallisyhdistyksessä vastaat lasten harrastustoiminnasta tai toimit kerhon ohjaajana. Oppaasta löytyvät MLL:n suositukset laadukkaan toiminnan järjestämiselle ja suunnittelulle. Aineistoa kerhosisältöjen suunnitteluun, esimerkiksi taide-, musiikki-, ja liikuntakasvatukseen, löytyy alan kirjallisuudesta ja koulutuksista. MLL:n piirijärjestöiltä yhdistyksen toimijat saavat apua kerhotoiminnan käynnistämiseen ja tietoa tarjolla olevista MLL:n koulutuksista. Kerho-oppaan alussa esitellään MLL:n kerhotoiminnan lähtökohtia, arvoja, tavoitteita ja toimintaperiaatteita. Oppaasta saa tukea kerhojen organisointiin, kehittämiseen ja arviointiin. Arvioinnissa arvokkainta on lasten antama palaute. Lasten oppimisen, luomisen ja tekemisen riemu on meille paras kiitos. Hienoja hetkiä yhdessä lasten kanssa! Milla Kalliomaa järjestöjohtaja Kerhotoiminnan opas 5

6 1. Valtakunnalliset varhaiskasvatusta ja kerhotoimintaa ohjaavat linjaukset Mannerheimin Lastensuojeluliitossa paikallisyhdistykset ja piirit järjestävät avoimia varhaiskasvatuspalveluja, joita toteutetaan yhdistyslain ja sääntöjen mukaisesti. Keskusjärjestö vastaa toiminnan sisältöön liittyvästä tuesta ja materiaaleista. MLL:n lapsille suunnattujen palvelujen kehittämistä ohjaavat liittokokouksen hyväksymä liiton kolmevuotissuunnitelma, MLL:n hyvinvointiohjelma sekä muut kasvatuksen ja vanhemmuuden tueksi julkaistut ohjelmat. Nämä linjaukset löytyvät MLL:n nettisivuilta sekä yhdistyksille ja piireille suunnatusta Yhdistysnetistä. Linkit näihin aineistoihin löytyvät oppaan tausta-aineistosta (luku 8). Ajankohtaista tietoa kaikille varhaiskasvatusalan toimijoille löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämästä Varttuaverkkopalvelusta (ks. luku 9. Linkkejä). Lastensuojelulaki ja nuorisolaki velvoittavat kuntia huolehtimaan lasten ja nuorten kehityksen tukemisesta. MLL:n kerhotoiminta voi liittyä kunnan ehkäisevän lastensuojelutyön suunnitelmaan ja kunnan lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan. Kunnassa kerhotoiminnasta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä järjestöjen kanssa vastaavat yleensä kunnan varhaiskasvatuspalvelut, nuorisotyö ja opetustoimi. Kerhotoiminnan järjestäjänä MLL:n yhdistyksen on hyvä tuntea kunnan varhaiskasvatuspalveluille ja kerhotoiminnalle asetetut vaatimukset ja ohjeet Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Sosiaali- ja terveysministeriön varhaiskasvatuksen laatua koskevissa kehittämislinjauksissa (Alila & Portell 2008) määritellään avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Niitä ovat varhaiskasvatuksen avoin toiminta (esim. kunnan avoimet päiväkodit), varhaiskasvatuksen kerho- ja puistotoiminta sekä muu avoin varhaiskasvatustoiminta. Avointa varhaiskasvatusta ovat myös seurakuntien, järjestöjen tai yksityisten tahojen toteuttama toiminta. Kunnan järjestämää tai hankkimaa varhaiskasvatusta säätelee päivähoitolaki. Lisäksi varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä ohjaavat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Stakes 2005). STM:n linjauksissa todetaan, että myös muussa kuin kunnan järjestämässä avoimessa varhaiskasvatuksessa voidaan soveltaa päivähoitolakia ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. MLL:n alle kouluikäisille suunnattu kerhotoiminta on osa paikallista avointen varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuutta. MLL:n kerhotoiminnassa ei ole velvollisuutta noudattaa päivähoitolain vaatimuksia. Säädökset antavat kuitenkin kestävän pohjan myös järjestön järjestämän toiminnan laadulle. Kerhotoiminnan kehittäminen sisältyy myös Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan, jossa todetaan, että varhaiskasvatuspalveluja kehitetään monimuotoisemmiksi lisäämällä mm. avoimia päiväkoteja ja lapsille suunnattua kerhotoimintaa. Valtioneuvoston asettaman varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan visio Varhaiskasvatus vuoteen 2020 linjaa varhaiskasvatuspalvelujen kehittämistä perheiden ja lasten monimuotoisten tarpeiden mukaisesti perheiden osallisuutta vahvistaen Kouluikäisten harrastustoimintaa ohjaavat tavoitteet Lasten osallisuuden, itsensä ilmaisemisen edistäminen sekä siihen liittyvä harrastustoiminnan tukeminen on kirjattu opetusministeriön vastuualalle kuuluvaan Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan vuosiksi (ks. luku 8. Tausta-aineisto). Valtioneuvoston päätöksellä hyväksyttävä Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma laaditaan neljän vuoden välein. Se sisältää valtakunnalliset lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoitteet sekä suuntaviivat läänien ja kuntien lapsi- ja nuorisopoliittiselle ohjelma- 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

7 työlle. Nämä linjaukset antavat hyvän pohjan myös järjestöjen lapsi- ja nuorisotyölle. Kouluikäisille suunnatun kerhotoiminnan kehittäminen kuuluu opetusministeriön vuonna 2008 käynnistämään Perusopetus paremmaksi, POP-ohjelmaan. Koulujen kerhotoiminnan vahvistamiseen on kunnille suunnattu erillistä valtionavustusta. Tukea lapsille ja nuorille suunnattuun kerhotoimintaan tuottaa valtakunnallinen lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestö Kerhokeskus koulutyön tuki ry. Löydät lisätietoa kehittämisohjelmista luvusta 8 (Tausta-aineisto) ja Kerhokeskuksen palvelusivustosta luvusta 9 (Linkkejä). Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ei kuulu varsinaisen kerhotoiminnan piiriin. Sen järjestämistä ohjaa perusopetuslaki ja Opetushallituksen julkaisemat Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet (2004). MLL on julkaissut Koululaisten iltapäivätoiminnan oppaan (2005) sekä Ideoita iltapäiväkerhon arkeen (2005), joita yhdistykset voivat hyödyntää myös kouluikäisille suunnatun harrastustoiminnan suunnittelussa. Kerhotoiminnan opas 7

8 2. MLL:n arvot kerhojen periaatteina MLL:n arvot, päämäärät ja ohjelmat pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Vuonna 1989 hyväksytyn sopimuksen johtavat periaatteet ovat syrjinnän kielto, lapsen etu, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehitykseen sekä oikeus osallistumiseen. Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklassa 31 määritellään erikseen sopimusvaltioiden velvollisuus edistää lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustaa sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista näihin toimintoihin. MLL:n kerhossa jokainen lapsi on yhtä arvokas. Lapsen aito kuuleminen ja lapsen tarpeiden huomioiminen näkyvät myös käytännön toimintatavoissa. MLL:n kerho- ja harrastustoiminnan parissa lapsen käsitys itsestään ihmisenä, oppijana ja yhteisön jäsenenä vahvistuu ilman keskinäistä kilpailua ja suorittamisen paineita. Keskeistä on leikki, ilo ja osallisuus. MLL:n arvoja ovat: Lapsen ja lapsuuden arvostus: Lapsi on aktiivinen osallistuja ja toimija. Aikuinen tukee ja arvostaa jokaista lasta yksilönä. Osallisuuden kokeminen lisää lasten elämänlaatua ja vahvistaa lasten sosiaalista pääomaa. Yhteisvastuu: Lasten oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla ja koko yhteiskunnalle kuuluva tehtävä. Lapsi tarvitsee aikuisen tuomaa turvaa, huolenpitoa ja suojelua. Kerhotoiminnassa luodaan ja kehitetään lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria sekä tehdään lasten näkökulmaa näkyväksi koko yhteisössä. Inhimillisyys ja suvaitsevaisuus: Kerhossa on avoin, myönteinen ja kannustava ilmapiiri. Kerhossa tuetaan lasten välisten suhteiden muodostumista ja toisten huomioonottamista. MLL:n kerhojen ovet ovat avoinna kaikille lapsille. Kerhot tarjoavat mahdollisuuden myös eri kulttuurien kohtaamiselle. Ilo: MLL:n kerhoissa lapsilla on mahdollista saada ilon ja onnistumisen kokemuksia. Kerhoissa lapsi saa työskennellä omassa tahdissaan häntä itseään kiinnostavien asioiden parissa ja kokea leikin ja tekemisen riemua. 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

9 3. MLL:n kerhojen kasvatukselliset tavoitteet MLL:n kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille tilaisuus osallistua laadukkaaseen ja kiinnostavaan harrastustoimintaan. Kerhon toiminta järjestetään niin, että lapsilla on tilaisuus leikkiä ja käyttää ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti hyväkseen. Leikin tuottamat rikkaat kokemukset ja leikistä syntyvä ilo edistävät lapsen emotionaalista, sosiaalista ja kognitiivista kehitystä. Siksi kerhon toiminta ei saisikaan olla liian ohjelmoitua ja suorituskeskeistä. Ohjaajan tehtävä on luoda lapsille monipuolinen toimintaympäristö. Se edellyttää ohjaajalta enemmän herkkää havainnointikykyä kuin hienoja välineitä. Keskeistä pienten lasten toiminnassa on mahdollisuus leikkiin. Leikissä lapsi työstää ja hyödyntää elettyä elämäänsä ja kokemuksiaan. Leikkiympäristön luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen ovat olennainen osa kasvatusta. Leikki kuuluu lapsuuteen vielä kouluiässä. Myös isompien lasten leikki toteutuu kerhossa, kun lapset saavat itse suunnitella toimintaa. Kerhotoiminnan lähtökohtana on kasvatuskumppanuuden periaate. Kasvatuskumppanuus määritellään suhteeksi, jossa lapsen ohjauksesta vastaavat työntekijät ja vanhemmat yhdessä tietoisesti sitoutuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Kumppanuudessa vanhemmat ja kerhonohjaajat ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. Kasvatuskumppanuudesta voit lukea lisää myös Varttuan verkkopalvelusta (ks. luku 9 Linkkejä) Kasvatuskumppanuus kerhon arjessa merkitsee kerhon tavoitteista, säännöistä, rajojen asettamisesta ja toimintakäytännöistä sopimista yhteistyössä vanhempien kanssa. Yhdistyksen hallitus toiminnan järjestäjänä luo vanhempien ja kerhonohjaajan väliselle yhteistyölle edellytykset ja tukee kasvatuskumppanuutta. Vanhempien pyytäminen mukaan toimintakauden suunnitteluun antaa hyvät lähtökohdat luottamukseen perustuvalle arjen yhteistyölle. Alla kuvataan MLL:n kerhotoiminnalle asetettuja valtakunnallisia tavoitteita ja toimintaperiaatteita. Niistä on hyvä keskustella yhdessä vanhempien kanssa esimerkiksi vanhempainillassa kerhokauden alussa. MLL:n kerho tukee lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä Kerhossa lapset voivat harrastaa kehitykselle suotuisassa, kiireettömässä ja keskinäistä vertailua karttavassa ympäristössä. Kerhossa vallitsee avoin, tasavertainen ja kannustava ilmapiiri, jossa lapsi oppii itsetuntemusta, uusia tietoja ja taitoja. Lapsi saa työskennellä itseään kiinnostavien asioiden parissa. Sekä ohjaaja että vanhemmat arvostavat lapselle itselleen mielekästä toiminnan sisältöä enemmän kuin suoritusta tai lopputulosta. Kerho edistää lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa Kerhossa lapset tutustuvat uusiin ihmisiin ja voivat luoda ystävyyssuhteita. Lapsia tuetaan toimimaan yhdessä toisten kanssa, keskustelemaan keskenään ja kuuntelemaan toisiaan ikätasonsa mukaisesti. Lapsi saa myönteisiä kokemuksia ryhmässä toimimisesta ja löytää paikkansa ryhmästä. Yhteisesti luotujen ja sovittujen pelisääntöjen avulla lapset oppivat myös toisten huomioonottamista ja arvostamista. Ohjaaja auttaa ja edistää jokaisen lapsen onnistumista Onnistumisen kokemukset vahvistavat lapsen minäkuvaa ja auttavat kasvamaan. Lapsi luo käsitystä itsestään suhteessa toisiin ryhmän jäse- Kerhotoiminnan opas 9

10 niin. Lapsi saa myönteistä palautetta ja kokee onnistumisen iloa. Lapsi oppii arvostamaan jokaisen tehtävää ja roolia ryhmässä. Kerhossa tehtävät asiat ja toiminnan sisältö vastaavat lasten kehitystasoa. Toimintaan osallistuminen tuottaa lapselle iloa ja lapsi tulee kerhoon mielellään. Kerhossa lapsi on osallinen ja tulee kuulluksi Lapsi saa kerhossa myös aikuisen aikaa, tukea ja läsnäoloa. Lapsi osallistuu toiminnan sisältöjen ja aiheiden suunnitteluun yhdessä ohjaajan ja toisten lasten kanssa. Lasten tekemiä ehdotuksia ja aloitteita arvostetaan. Lasten ajatuksia ja toteutuksia dokumentoidaan ja ne tuodaan näkyville. MLL:n kerhossa lapset saavat ikänsä edellyttämällä tavalla kokemuksia kuulluksi tulemisesta ja vaikuttamisesta heille läheisiin ja tärkeisiin asioihin. Lapset saavat ikätasonsa mukaan tietoa lapsille kuuluvista oikeuksista ja tuntevat olevansa tärkeä osa ryhmää ja yhteisöä. Kerhossa tutustutaan lähiympäristöön, sen kulttuuriin ja erilaisiin elämänilmiöihin Lapselle ominainen tapa oppia on leikkiminen, tutkiminen ja monipuolinen harjoittelu uusien ilmiöiden ja asioiden parissa. MLL:n kerho tarjoaa lasta monipuolisella tavalla virittävän ympäristön, jossa on tilaa, aikaa ja mahdollisuuksia tutkimiseen ja itse tekemiseen. Lasta rohkaistaan kyselemään, tutkimaan ja pohtimaan erilaisia elämänilmiöitä. Kerhossa tutustutaan lapsen lähiympäristöön ja tarjotaan kokemuksia omasta paikallisesta kulttuurista. Tiivistelmä MLL:n kerhotoiminnan tarkoituksesta, tavoitteista ja vaikutuksista MLL:n kerhotoiminnan tarkoituksena on tarjota koko maassa kaikille lapsille mahdollisuus osallistua MLL:n arvojen mukaiseen tasokkaaseen harrastustoimintaan. tarjota lapsille mahdollisuus oppia uutta, harjoitella ja kehittää taitojaan heitä kiinnostavissa asioissa. tarjota lapsille ja vanhemmille tai isovanhemmille yhteistä tekemistä ja mahdollisuus yhdessäoloon. vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. MLL:n kerhotoiminnan tavoitteena on tukea lasten hyvinvointia ja tasapainoista kehitystä. edistää lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. antaa ilon ja onnistumisen kokemuksia lapsille. vahvistaa lasten osallisuuttta ja kuulluksi tulemista. tutustuttaa lapsia lähiympäristöönsä, kulttuuriin ja erilaisiin elämänilmiöihin. MLL:n kerhotoiminnan seurauksena lasten toisia kunnioittavat vuorovaikutustaidot ja myönteinen minäkuva kehittyvät. lasten käsitys itsestään ihmisenä, oppijana ja yhteisön jäsenenä vahvistuu. lasten ja heidän perheidensä sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys vahvistuvat. lasten edellytykset kasvaa aktiivisiksi ja vastuullisiksi kansalaisiksi lisääntyvät. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

11 4. Kerhon suunnittelu ja organisointi Kerhon suunnittelussa on huomioitava lapsen ikätason ja kehityksen asettamat vaatimukset kerhon sisällön, leikkiympäristön sekä kerhokerran keston suhteen. Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä enemmän vaatimuksia on ympäristölle ja ajankäytölle. Hyvin suunniteltu toiminta tukee laadukkaiden kerhojen toteuttamista ja helpottaa kerhonohjaajien toimintaa. Suunnittelun alkuvaiheessa yhdistyksen hallitus ja kerhovastaava selvittävät, minkälaiselle kerhotoiminnalle alueella on kysyntää ja tarvetta. Yhdistys osoittaa kerhotoiminnalle käytettävissä olevat resurssit ja sopii yhteistyöstä kumppanien kanssa Suunnittelu alkaa tarvekartoituksesta Tarvekartoituksen voi tehdä yhdessä yhteistyökumppaneiden ja kunnan kanssa. Tarvekartoituksessa selvitetään lasten ja perheiden kiinnostus toimintaan. Kartoituksessa hankitaan tietoa siitä, minkälaista toimintaa tarvitaan, kuinka usein sitä tarvitaan, mitkä ikäryhmät tarvitsisivat kerhoja, millaisina ajankohtina kerhoja tarvitaan sekä mitä järjestelyihin liittyviä toiveita kohderyhmällä on. Kartoituksen avulla voidaan selvittää myös, minkä tasoinen kerhomaksu voi olla, että osallistuminen on perheille mahdollista. Kerhotoiminta kannattaa aloittaa pienimuotoisesti (ks. esim. luku ). Tarpeisiin vastataan sen mukaan, mihin yhdistyksen resurssit riittävät. Kerhotoiminnan organisointi edellyttää jonkin verran myös alkupääomaa, jota tarvitaan materiaalien ja tilojen hankkimiseen sekä ohjaajan rekrytointiin. Kun tarvekartoitus on tehty ja kohderyhmä sekä kerhon teema päätetty, suunnittelu jatkuu yhteistyössä kerhon sisältöön liittyvien asiantuntijoiden kanssa, esimerkiksi musiikkileik- kikoulunopettajan, liikunnanohjaajan, lastentarhanopettajan tai kuvataideopettajan kanssa. Tärkeää on, että kerhon toteutuksessa huomioidaan MLL:n kerhotoiminnalle ominaiset kasvatukselliset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Tavoitteiden ja sisällön lisäksi muita päätettäviä asioita ovat muun muassa varainhankinta, kerhotila, kerhoryhmän koko ja kokoontumiskertojen määrä, kerhonohjaaja, materiaalit, tiedotus, työnjako, vastuu, vakuutukset ja arviointi. Seuraavissa luvuissa käsitellään näitä teemoja tarkemmin. Toiminnan suunnittelun tueksi liitteessä on valmis pohja kerhon talousarvioksi. Myös alla olevista linkeistä löytyy apua kerhon suunnitteluvaiheeseen: perustaminen Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppanuudet voi kartoittaa tarvekartoituksen yhteydessä. Aivan ensimmäiseksi on hyvä olla yhteydessä MLL:n piirijärjestöön. Muita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi toiset paikallisyhdistykset, liikuntaseurat, 4Hyhdistykset, kunta ja seurakunnan kerhotoiminta. Paikallisen kumppanuuden avulla voidaan paremmin vastata alueen lasten ja nuorten erilaisiin tarpeisiin. Samalla luodaan alueelle aktiivista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Yhteistyökumppaneita kannattaa miettiä tilojen, rahoituksen, ohjaajien, materiaalien ja koko toiminnan kannalta. Kumppanuuden tuomia etuja ovat tietojen ja taitojen jakaminen, järjestelyjen vastuun jakaminen sekä päällekkäisten toimintojen välttäminen. MLL:n ja Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n julkaisu Koulu harrastuspaikkana näkökulmia paikalliseen yhteistyöhön kertoo, miten Kerhotoiminnan opas 11

12 yhdistämällä eri tahojen voimavarat ja osaaminen lisätään alueen harrastustoimintaa lapsille ja nuorille. Kirja sisältää käytännön vinkkejä paikalliseen yhteistyöhön sekä kymmenen aitoa esimerkkiä, joissa järjestöt, seurakunta ja kunnan eri toimijat ovat yhdessä lisänneet lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia paikkakunnalla. Yhteistä kaikille on, että koulun tilat ovat harrastuskerhon toteuttamispaikka. Kirja on maksuton ja sitä voi tiedustella Kerhokeskus koulutyön tuki ry:stä, Koulun ja järjestöjen kerhotoiminnan yhteistyömalleja löytyy myös osoitteesta Kerhoryhmän koko Monet lapset viettävät päivänsä melko suurissa päiväkoti- tai opetusryhmissä, joten kerhoryhmälle on eduksi, ettei se ole liian iso. Jos kerhoon osallistuu erityistä tukea tarvitsevia lapsia, on suositeltavaa, että vanhemmat huolehtivat lapselle kerhoajaksi oman avustajan. Yhdistyksen hallitus määrittelee kerhon minimi- ja maksimikoon. Kerhojen markkinoinnin yhteydessä on syytä ilmoittaa etukäteen, minkä kokoisena ryhmä voidaan käynnistää. Vaikka MLL:n järjestämä kerho- tai harrastustoiminta ei kuulu päivähoitolain piiriin, voidaan päivähoitolain mitoitusta pitää ohjeellisena. Tällöin yhdellä ohjaajalla voisi olla vastuullaan 13 yli 3-vuotiasta lasta. Kouluikäisten kohdalla lasten lukumäärä voi olla suurempi. Alle 3-vuotiaiden toiminnassa vanhemmat ovat mukana ja kerhon ohjelma on suunniteltu lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen perustuen. Kun vanhemmat ovat mukana kerhotilanteessa, voi ryhmä olla suurempi. Jos kerho järjestetään alle 3-vuotiaille, noudatetaan päivähoitolain mitoitusta. Tällöin yhdellä ohjaajalla voisi olla vastuullaan 4 lasta. Kerhoryhmän kokoon vaikuttavat ennen kaikkea lasten ikä, toiminnan sisältö ja käytettävissä olevat tilat. Kerhoryhmän kokoon vaikuttavia tekijöitä: lasten ikä ja kehitystaso lasten yksilölliset tarpeet (mm. erityisen tuen tarve) kerhonohjaajan kokemus ja koulutus kerhotoiminnan sisältö ja muoto ohjaajien ja muiden aikuisten määrä ryhmässä kerhotilan ominaisuudet turvallisuus- ja viihtyvyys. Päivähoitoasetuksessa on määritelty päivähoidossa olevien lasten ja henkilöstön suhdelukua. Lisätietoja päivähoitoasetuksesta (ks. 6. ): Ks. myös liite 9, Turvallisuussuositukset koskien vastuukysymyksiä 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

13 4.4. Kerhotilat ja turvallisuus Kerhotilan tulee olla turvallinen, rauhallinen ja viihtyisä. Kerhotilassa ei saa olla lapsen turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Turvallisuuden suunnittelu on osa toiminnan kokonaissuunnitelmaa. MLL:n nettisivuilta löytyy tietoa Kuuden Koon -mallista, joka toimii apuna turvallisuuden suunnittelussa ja tapaturmien ennaltaehkäisyssä. Vuonna 2009 on valmistunut myös MLL:n Turvallisuusopas yhdistysten käyttöön. Eri-ikäisille suunnatut ja sisällöltään erilaiset kerhot asettavat tiloille erilaisia vaatimuksia. Vaaratekijöitä sisätiloissa voivat olla terävät kulmat, portaat, liian pienet lelut ja muut vastaavat. Kerhotoimintaan soveltuvia tiloja ovat muun muassa koulut, päiväkodit, nuorisotalot, yhdistysten ja järjestöjen omat tai vuokraamat tilat, taloyhtiöiden kerhotilat ja seurakunnan tilat. Kunnalta kannattaa kysyä tiloja ja neuvotella tilavuokrista. Kunta voi tukea toimintaa osoittamalla maksuttomat tilat kerholle. Jokaisessa kerhotilassa tulee olla varalla ensiapuvälineitä laastareita ja sideharsoja. Tilasta on hyvä löytyä myös hätänumerot ja ohjeistus, miten hätätilanteessa toimitaan. Lisätietoja: MLL:n Turvallisuusopas kutsumalla kylämummeja ja -vaareja toimintaan mukaan. Luvussa käsitellään nuorille suunnatun kerhotoiminnan mahdollisuuksia Viiden kerran kerho Yhdistys voi kokeilla kerhotoimintaa organisoimalla ensin lyhytkestoisen kerhon. Niin sanottuun viiden kerran kerhoon on myös helpompi saada vapaaehtoinen ohjaaja, jos hänen ei tarvitse sitoutua koko lukukaudeksi. Viiden kerran kerhon avulla tehdään myös yhdistyksen toimintaa tutuksi alueen lapsiperheille. Viiden kerran kerho ei vaadi pitkää sitoutumista järjestävältä taholta eikä myöskään osallistujilta, kuten useat muut harrastukset. Lyhytkestoinen kerho on helppo toteuttaa pienenkin porukan voimin. Lyhytkestoisuudella pyritään madaltamaan osallistumiskynnystä myös niille, joita eivät tavanomaiset harrastusmahdollisuudet tavoita. Kerhotoiminta voidaan suunnata alakouluikäisille tai pienemmillekin lapsille, nuorille sekä heidän vanhemmilleen, tai vaihtoehtoisesti kohdentaa vain lapsille/nuorille. Kerhokertoja voi olla esimerkiksi mainitut viisi, ja kokoontumiset voivat olla viikon välein, lomaviikolla vaikka jokaisena arkipäivänä tai kerran kuukaudessa. Malli tapaturmien ehkäisyyn, Kuuden Koon -Malli: Ks. myös liite 9, Turvallisuussuositukset koskien vastuukysymyksiä 4.5. Erilaisia kerhoja Tässä luvussa esitellään muutamia kerhon toteuttamistapoja. Jos yhdistyksellä ei ole kerhoperinteitä, on helpompaa käynnistää kerhotoiminta ensin määräaikaisesti, ja päästä siten alkuun (ks. Viiden kerran kerho). Myös lasten ja vanhempien yhteisen kerhon järjestämistä kannattaa harkita. Lapsi-vanhempikerho tai koko perheen kerho tarjoaa paikan yhteiselle harrastamiselle ja ajanvietolle. Sukupolvien välistä vuorovaikutusta voidaan tukea kerhossa myös Kerhotoiminnan opas 13

14 Vanhemmat ja lapset yhdessä MLL:n kerhoissa lapsilla, nuorilla ja heidän vanhemmillaan tai isovanhemmillaan on mahdollisuus yhteiseen ajanviettoon ja harrastamiseen. Viiden kerran kerhojen sisällöksi soveltuu hyvin myös lapsi-vanhempi-toiminta tai koko perheelle suunnattu toiminta. Vanhempien ja lasten yhteisissä kerhoissa vanhemmilla on hyvä ja luonteva tilaisuus tutustua myös muihin vanhempiin. Esimerkiksi perheliikunta on suosittu harrastusmuoto, joka edistää myös perheiden hyvinvointia ja terveyttä. Alla on lisää kerhoesimerkkejä, jotka sopivat viiden kerran kerhon sekä myös lasten ja vanhempien yhteisten kerhojen teemoiksi. Äiti lapsi- tai isä lapsi-illat kiinnostavien teemojen parissa, joita ovat esimerkiksi liikunta, erilaiset pelit tai lastenkirjallisuus Pyöräpaja, polkupyörä kevätkuntoon -kerho ja ohjatut teemalliset pyöräretket Sählyillat (3 5 kertaa) tai tutustuminen eri lajeihin eri kerhokerroilla Muutaman kerran jouluaskartelukerho, Tähtikerho ; joulunalusviikolla lapsille asukaspuiston tai ostoskeskuksen kokoustilassa Valokuva/ilmaisu/kokki/kädentaidot-kerho, joka liittyy esimerkiksi vuodenaikaan Muutaman kerran piknikki toteutettuna erilaisissa ympäristöissä Viisaasti verkossa -illat, joissa nuoret ohjaavat vanhempia netin käytössä ja niin edelleen Kylämummit ja -vaarit kerhossa Eri sukupolvien kohtaaminen ja yhdessäolo rikastuttavat sekä lapsen että aikuisen elämää. Kerhotoiminnassa voi hyvin olla mukana myös MLL:n vapaaehtoinen kylämummi tai -vaari. Kylämummia tai -vaaria voi pyytää esimerkiksi viiden kerran kerhoon tai vierailemaan yksittäiseen kerhokertaan. Kylämummit ja -vaarit tuovat lisää iloa ja lämpöä lapsiryhmän toimintaan. Kylämummi tai -vaari voi tuoda kerhoon monenlaista toimintaa oman kiinnostuksensa ja osaamisensa pohjalta. Kerhossa kylävaari tai -mummi voi esimerkiksi ohjata askartelua, puutöitä, laulu- ja leikkituokioita, osallistua kerhon juhlaan tai retkelle, tai kertoa satuja ja tarinoita. Oman piirijärjestön työntekijöiltä saa lisää tietoa kylämummi ja -vaaritoiminnan mahdollisuuksista. Toiminnan tueksi on julkaistu myös opas Sukupolvet lapsuuden tukena (MLL 2007). Lisää kylämummi- ja vaaritoiminnasta: >> Perheille >> Kylämummit ja -vaarit Nuorten kerhotoiminta MLL:n kerhoissa nuorilla on mahdollisuus toteuttaa itseään ja syventyä aktiivisesti heitä kiinnostaviin asioihin. Pääasia on, että kerhojen aiheet ovat nuoria kiinnostavia ja että nuorille annetaan vastuuta toiminnan järjestämisestä. Nuoret otetaan mukaan kerhojen järjestämiseen jo ideointivaiheesta alkaen. Kun nuoret saavat vastuuta toiminnan suunnittelusta, he rohkaistuvat osallistumaan ja oppivat luottamaan itseensä ja taitoihinsa. Nuoret voivat mainiosti toimia myös varsinaisen kerhonohjaajan työparina apuohjaajan roolissa. Aikuinen on kuitenkin aina päävastuussa toiminnasta. Osallistavassa toiminnassa aikuisen tehtävänä on ottaa askel taaksepäin ja antaa nuorille tilaa. Aikuisen tärkeä rooli on olla mukana taustatukena ja toiminnan mahdollistajana. Osallistava ohjaaja toimii niin, että nuoret saavat olla tekemisen pääosassa. Ohjaaja auttaa käsittelemään pieleen menneitä asioita ja kannustaa jatkamaan epäonnistumisista tai niiden pelosta huolimatta. Aikuinen luo toiminnalle puitteet, motivoi ja palkitsee nuoria. 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

15 Nuoret eivät välttämättä keksi itse ottaa yhteyttä MLL:oon kaivatessaan mielekästä tekemistä, koska mielikuva MLL:sta pienten lasten järjestönä elää vahvana. Nuorten on vaikea osallistua MLL:n toimintaan, elleivät he tiedä, mitä mahdollisuuksia on tarjolla. MLL:n nuorisotoimintaa voi tehdä tunnetummaksi esimerkiksi kouluvierailuilla tai tekemällä yhteistyötä paikallisten tukioppilaiden kanssa. Näin nuoret saavat tietää, keneen ottaa yhteyttä ja mihin pitää mennä, jos on kiinnostunut osallistumaan ja ideoimaan. Nuoria pitää pyytää ja kannustaa mukaan. Yhdistysten kannattaa tehdä yhteistyötä koulujen kanssa. Kunnat ja koulut saavat kerhotoimintansa kehittämiseen valtiolta erityisavustusta. Tarkoitus on, että sen avulla lisätään lasten ja nuorten todellisia harrastusmahdollisuuksia. Koulun kanssa yhteistyössä järjestetystä kerhosta hyötyy sekä koulu että MLL:n paikallisyhdistys; koulu saa tukea kerhojen järjestämiseen, MLL saa käyttöönsä koulun tilat ja välineet. Lisäksi kerhoista tiedottaminen nuorille on koulussa helppoa. Vinkkejä nuorten kerhotoimintaa aloittelevalle yhdistykselle Nuoria kannattaa pyytää mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa. Tällöin toiminta on varmasti nuorten näköistä ja nuoria kiinnostavaa. Tiedotukseen kannattaa panostaa, jotta kerhoihin löytävät myös sellaiset nuoret, joiden vanhemmat eivät ole MLL:n yhdistysaktiiveja. Tiedotuksessa voi tehdä yhteistyötä koulun ja nuorisotoimen kanssa. Nuoret eivät välttämättä jaksa sitoutua kerhotoimintaan pitkäksi ajaksi, vaan suosivat lyhytkestoisia kerhoja. Lyhyistä kerhoista kannattaa aloittaa, ja katsoa sitten, voisiko toimintaa laajentaa. Lomat ovat hyvä ajankohta nuorille touhuta ja harrastaa. Kokeilkaa nuorten kerhoja eri teemoilla yhden lomaviikon ajan päivittäin! Tukea materiaaleista Tukioppilaiden jatkokoulutusmateriaalit koulukiusaamisesta, itsetuntemuksesta, ehkäisevästä päihdetyöstä, erilaisuuden arvostamisesta ja nettiturvallisuudesta sisältävät paljon hyviä harjoituksia ja vinkkejä, joita voi mainiosti hyödyntää kouluympäristön lisäksi vapaaehtoistoiminnassa. Uusia tukioppilastoiminnan materiaaleja tehdään vuosittain. >> Nuorille >> Tukioppilaat > >Aineistot Voima virtaa -menetelmämateriaali osallisuudesta antaa vinkkejä nuoria osallistavaan toimintaan niin koulussa kuin vapaaehtoistoiminnassakin. >> Nuorille >> Tukioppilaat > >Aineistot Nuortennetin Tukarit-osion leikkiasemalle nuoret ovat itse koonneet satoja toiminnallisia leikkejä: >> Nuorille >> Nuortennetti >> Tutustu Nuortennettiin >> Tukarit >> Leikkiasema Aineistoja lasten ja nuorten hyvinvointi- ja terveyskasvatukseen: Kerhotoiminnan opas 15

16 4.6. Yhdistyksen hallituksen tehtävät Toimiva työnjako ja vastuualueet Ennen kerhotoiminnan käynnistämistä sovitaan yhdistyksen sisäisestä työnjaosta. Toimiva työnjako helpottaa kerhojen ylläpitoa ja luo toiminnalle jatkuvuutta. Kerhotoiminnalle nimetään hallituksesta vastuuhenkilö, niin sanottu kerhovastaava. Suositeltavaa on, että kerhovastaavalla on tietoa tai kokemusta lasten toiminnan ohjaamisesta. Piirijärjestöstä saa apua yhdistyksen kerhovastaavan perehdyttämiseen ja tietoa MLL:sta saatavista tukimateriaaleista. Vastuuhenkilöt raportoivat toiminnasta yhdistyksen hallituksen kokouksissa. Toimivaan työnjakoon kuuluu, ettei vapaaehtoinen vastuuhenkilö joudu tekemään kaikkea työtä yksin. Vastuut ja tehtäväjaot kirjataan paperille. Samalla varmistetaan, että kaikki toiminnassa mukana olevat tahot tuntevat toiminnalle asetetut tavoitteet, siihen liittyvät tehtävänsä ja yhteiset toimintaperiaatteet. Alla kuvataan kerhotoiminnan järjestämiseen ja ylläpitoon kuuluvia tehtäviä. Yhdistyksen hallitus päättää toiminnan käynnistämisestä ja vastaa toiminnasta ja taloudesta seuraa ja ohjaa toimintaa sopii toiminnan raportoinnista ja arvioinnista (kuinka usein ja miten) etsii toimintaan mukaan yhteistyökumppaneita laatii mahdolliset avustushakemukset vastaa kerhojen ilmoittautumisista ja valintamenettelyistä huolehtii, että kerhojen ryhmäkoot ovat sopivat vastaa työntekijöiden esimiestehtävistä tukee kerhovastaavaa tehtävässään kiittää ja palkitsee vapaaehtoistoimijoita ja vapaaehtoisia kerhonohjaajia tilastoi ja raportoi kerhotoiminnasta piirille vuosittain vastaa kerhotoiminnasta ja sen laadusta kokonaisuudessaan. 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Puheenjohtaja hoitaa työsopimusten allekirjoituksen (voi olla myös muu henkilö, jolla on yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus) osallistuu neuvotteluihin kunnan ja muiden yhteistyötahojen kanssa tukee kerhovastaavan ja kerhotyöryhmän työtä vastaa siitä, että kerhotoiminnan hallintoon ja talouteen liittyvät asiat käsitellään yhdistyksen hallituksen kokouksissa. Rahastonhoitaja laatii kerhon talousarvion ja huolehtii talouden seurannasta huolehtii palkanmaksusta huolehtii osallistumismaksujen perinnästä ja muusta laskutuksesta sekä maksuista varmistaa, että lasten tapaturmavakuutus ja muut tarvittavat vakuutukset ovat voimassa; toimittaa tapaturmavakuutuksen turvaselvityksen ohjaajalle. Kerhovastaava laatii yhteistyössä muiden kerhotoimijoiden kanssa kerhoa koskevan toimintasuunnitelman raportoi kerhon toiminnan kehityksestä hallitukselle kokouksissa seuraa kerhotoiminnan talouden kehitystä yhdessä rahastonhoitajan kanssa hoitaa kerhon markkinoinnin ja tiedottamisen yhteistyössä kerhonohjaajan kanssa päivittää yhdistyksen kerhotoimintaa koskevat tiedot yhdistyksen nettisivuille vastaanottaa kerhon ilmoittautumiset yhdessä kerhonohjaajan kanssa huolehtii kerhonohjaajien perehdyttämisestä ja tukimateriaalien saamisesta perehdyttää kerhonohjaajan tehtäväänsä ja sopii ohjaajan valtuuksista pitää yhteyttä kerhonohjaajaan ja tukee ohjaajaa hänen työssään huolehtii siitä, että ohjaajan työtunnit menevät palkanmaksua hoitavalle henkilölle huolehtii kerhonohjaajien jaksamisesta ja tukemista huolehtii sijaisen palkkaamisesta hallituksen antamien valtuuksien mukaisesti huolehtii tilavarauksista kokoaa kerhotoiminnan tilastot ja toimittaa yhdistyksen hallitukselle.

17 Kerhotyöryhmä kootaan tarpeen mukaan Kerhovastaavan ja kerhonohjaajan työn tueksi voidaan koota kerhotyöryhmä. Työryhmään voi kuulua kerhovastaavan ja ohjaajan lisäksi kerholaisten vanhempia, yhteistyökumppaneita ja aihepiirin asiantuntijoita. Työryhmän tehtävänä on tukea kerhon tavoitteiden toteutumista, auttaa toiminnan kehittämisessä ja jakaa kerhotoimintaan liittyviä käytännön tehtäviä. Ks. kerhonohjaajan tehtävät ja vastuut, luku 5.3. Kuvio 1. Tiivistelmä kerhotoiminnan työnjaosta ja tehtävistä yhdistyksessä Kerhotoiminnan vastuualueet toimiva työnjako Kerhonohjaaja Ohjaa lapsia Tekee yhteistyötä vanhempien kanssa Hoitaa kerhon suunnittelu- ja järjestelytehtävät Kerää palautteen ja osallistuu arviointiin Tilastoi kerhon osallistujamäärän ja raportoi kerhovastaavalle ja yhdistykselle Kerhovastaava Toimii kerhonohjaajan lähitukena Perehdyttää ja tukee kerhonohjaajaa työssään Hoitaa tilavaraukset Markkinoi ja tiedottaa kerhosta Raportoi hallitukselle kerhon toiminnasta Hallitus Päättää toiminnan käynnistämisestä Vastaa toiminnasta ja taloudesta Seuraa, ohjaa ja arvioi toimintaa Tukee kerhovastaavaa Vastaa työntekijöiden esimiestehtävistä Tilastoi ja raportoi piirille vuosittain Kiittää vapaaehtoisia Kerhotoiminnan opas 17

18 4.7. Toiminnan rahoitus ja taloudenhoito Kerhotoiminnan rahoituksesta vastaa yhdistyksen hallitus. Kerhotoimintaa aloitettaessa on otettava huomioon kaikki kerhon toiminnasta aiheutuvat kulut sekä käytettävissä oleva rahoitus ja tuotot. Kerhotoiminnan rahoitus voi muodostua erilaisista tulonlähteistä, kuten avustuksista ja kerhomaksuista sekä vastikkeettomasti saatavista tuista, kuten yhteistyötahon tarjoamista kerhotiloista tai materiaali- ja välinelahjoituksista. Talousarvioon on syytä varata pieni ylimääräinen summa yllättäviä menoja varten. Kerho-oppaan liitteistä löytyy avuksi mallipohja kerhon talousarviosta, johon voi tarpeen mukaan lisätä kulu- tai tuottoeriä (ks. liite 1). Osallistumismaksulla katetaan useimmiten pääosa kerhosta aiheutuvista kuluista. Kerhotoimintaa voidaan rahoittaa myös esimerkiksi kunnan, koulutoimen ja muiden julkisten yhteisöjen ja järjestöjen myöntämillä avustuksilla. Yhdistys voi myös nimetä kerhon Kevätilokeräyksen paikalliseksi kohteeksi. Lisäksi yhdistys voi vaikka yhdessä kerholasten vanhempien kanssa toteuttaa omaa varainhankintaa, esimerkiksi järjestämällä myyjäisiä, kirpputoreja, tapahtumia ja tempauksia. Kerhon varainhankinta ja mahdollinen käteiskassa on liitettävä yhdistyksen kirjanpitoon. Yhdistyksen rahastonhoitajan kanssa sovitaan, miten kätevimmin hoidetaan materiaalihankinnat tai muut kerhotoimintaan liittyvät ostokset. Rahastonhoitajan tai puheenjohtajan ja ohjaajan kesken on sovittava selkeästi hankintavaltuuksista ja siitä, paljonko rahaa on käytössä. Suurista hankinnoista päätetään yhdistyksen hallituksessa. Yhteistyökumppaneita ja lahjoittajia on kohteliasta muistaa mainitsemalla tukijat kerhotoiminnan tiedotuksen yhteydessä, tuomalla heitä esille sopivalla tavalla yhdistyksen julkaisuissa tai muussa yhteydessä. Yhdistys voi antaa yritykselle MLL:n tukijatarran tai kunniakirjan, joita on saatavissa keskustoimiston tilauspalvelusta p ). Kerhomaksut Tavoitteena on, että mahdollisimman monella lapsella ja perheellä on mahdollisuus osallistua kerhotoimintaan. Siksi kerhomaksujen tulisi pysyä kohtuullisena. Kerhomaksut lasketaan siten, että niistä saatavat tulot, mahdollinen toimintaan saatu avustus sekä omalla varainhankinnalla kerätyt tulot kattavat kaikki kulut (ks. kerhon talousarvio, liite 1). Kerhotoiminnan talouden suunnittelussa ja kerhomaksun määrittelyssä on varauduttava siihen, että kaikki suunnitellut kerhopaikat eivät välttämättä täyty koko kerhokaudeksi. Yhdistyksen hallitus osoittaa kerhotoiminnalle tarkoitetut varat, vastaa taloudenhoidosta, sen suunnittelusta ja seurannasta. Useat MLL:n yhdistykset antavat kerhomaksuista jäsen- ja sisaralennusta prosenttia Markkinointi ja tiedottaminen Kerhojen markkinointi voidaan aloittaa, kun tarvekartoitus on tehty, ohjaaja ja kerhotilat löydetty ja kerhon käynnistämistä koskevat suunnitelmat vahvistettu yhdistyksen hallituksessa. MLL:n toiminta on kaikille avointa. Kerhojen markkinoinnin lähtökohta on, että kerho on tarjolla kaikille lapsille. Jäsenperheiden asettaminen etusijalle kerholaisten valinnassa on ristiriidassa tämän periaatteen kanssa. Valintaperusteista ja mahdollisista alennuksista päättää yhdistyksen hallitus ennen markkinoinnin käynnistymistä. Suositeltava tapa on ottaa lapset kerhoon ilmoittautumisjärjestyksessä. Jäsenperheille yhdistys voi antaa alennusta kerhomaksusta. Kerhoilmoituksessa on annettava perustiedot mikä kerho (iltapäivä-, askartelu-, liikunta-, taide-, musiikki-...) minkä ikäisille tarkoitettu missä kerho kokoontuu kuinka usein kerho kokoontuu kuinka pitkään kerho kestää (sekä kellonajat että kerhokausi) kuka järjestää, kuka ohjaa miten voi ilmoittautua 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

19 paljonko maksaa, mahdolliset alennukset keneltä tai mistä saa lisätietoja Ks. liite 2 kerhon esimerkki-ilmoitus Kerhon toiminnan esittelyssä yhdistyksen nettisivuilla, jäsenkirjeissä ja esitteissä on syytä olla edellä mainitut tiedot ja niiden lisäksi tarpeellista lisätietoa, esimerkiksi miten osallistujat valitaan montako lasta ryhmässä ohjaajaa kohti tulee olemaan käynnistymiseen liittyvät ehdot (esim. minimiosallistujamäärä) sekä päivämäärä, jolloin kerhon käynnistyminen varmistuu miten kerhoon valitut saavat tiedon kerhopaikasta ohjaajan esittely, ammattitaito ja koulutus. Markkinoinnin suunnittelun muistilista Aloita suunnittelu heti kun kerhon toiminnan perussuunnittelu on tehty. Tarkista resurssit esimerkiksi onko rahaa lehti-ilmoitteluun, kuka vastaa ilmoitusten suunnittelusta ja taitosta, postitetaanko/ jaetaanko perheille. Mieti, mitkä ovat kustannustehokkaat tavat tavoittaa perheet, joille kerho on suunnattu (ilmoitustaulut paikoissa, joissa perheet säännöllisesti liikkuvat, yhdistyksen nettisivut, jäsenkirje, paikallislehden järjestöpalsta jne.). Tarjoa kerhohanketta juttuaiheeksi paikallislehteen. Varaa aikaa ja työvoimaa materiaalien kirjoittamiseen, taittoon, kopiointiin ja jakeluun. Päivitä tiedot kerhosta yhdistyksen nettisivuille. Selvitä, voiko kerhosta tiedottaa yhteistyökumppaneiden nettisivuilla tai saatko luvan jakaa kerhoesitettä koulun tai päiväkodin kautta koteihin. Muista hyödyntää paikalliset tapahtumat. Kerhon markkinointi on osa MLL:n julkisuuskuvaa Muistathan, että MLL:n yhdistyksen materiaalien tulee olla MLL:n viestinnällisten ohjeiden mukaisia. Ohjeita yhdistysten viestinnän ja markkinoinnin tueksi on koottu Yhdistysnettiin >> Viestintä Yhdistysnetissä on ladattavissa MLL:lle suunnitellulla tekstityypillä ladottuja valmiita värikkäitä kerhotekstejä. Ilmoituksessa voi olla myös värivalokuvia, kunhan luvat kuvien käyttöön ovat kunnossa. Jokaisessa MLL:n yhdistyksen ilmoituksessa tulee olla MLL:n logo sekä yhdistyksen nimi auki kirjoitettuna, esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kissankulman yhdistys Ilmoittautuminen kerhoon Ilmoittautumisten vastaanotto ja lasten vanhempien kohtaaminen on tilaisuus markkinoida yhdistyksen ja MLL:n toimintaa uusille lapsiperheille. Monet vanhemmat ovat tulleet yhdistyksen jäseniksi siinä yhteydessä, kun ovat löytäneet lapsilleen MLL:n järjestämän harrastuksen. Ilmoittautumisten yhteydessä vanhemmille tarjotaan MLL:n toiminnasta kertovia jäsenesitteitä ja yhdistyksen oma esite, jos sellainen on. Ilmoittautumisia voi ottaa vastaan sähköpostitse, puhelimitse tai tarkoitusta varten järjestetyssä ilmoittautumistilaisuudessa. Suositeltava tapa on ottaa lapset kerhoon ilmoittautumisjärjestyksessä. Kerhomaksun voi kerätä ilmoittautumistilaisuudessa, jos tässä vaiheessa jo voidaan olla varmoja, että etukäteen ilmoitetut edellytykset toiminnan järjestämiselle (mm. minimimäärä osallistujia) ovat täyttyneet ja kerho voidaan käynnistää. Kun kerhopaikka vahvistetaan perheille, vanhempia pyydetään täyttämään lapsen tiedot yhteydenpitoa ja maksujen hoitoa varten. Yhteystieto- tai ilmoittautumislomakkeessa kerätään ainakin seuraavat tiedot: lapsen nimi ja osoite vanhempien ja varahenkilön puhelinnumerot (joista jonkun saa tarvittaessa kiinni myös kerhon aikana) syntymäaika MLL:n jäsenyys Kerhotoiminnan opas 19

20 Tiivistelmä kerhon suunnittelusta ja organisoinnista muut kerhossa olevat sisarukset (jos sisarusalennus) lisätiedot, kuten tarvittavat terveystiedot. Ks. liite 3, Ilmoittautumislomake Ilmoittautumiset tulee ottaa vastaan ainakin 3 4 viikkoa ennen kerhon alkamista, jolloin kerhoa ehditään vielä markkinoida, jos ryhmä ei täyty. Ilmoittautumisen yhteydessä kerrotaan, miten ja milloin kerhopaikka vahvistetaan perheelle. Henkilötietojen kerääminen Yhdistyksen on noudatettava henkilötietolakia osallistujien yhteystietojen käsittelyssä ja keräämisessä. Esimerkiksi tiettyyn tarkoitukseen kerättyjä tietoja käytetään vain siihen tarkoitukseen, mihin ne on alun perin kerätty. Yhdistyksen tulee suunnitella henkilötietojen käsittely ja varmistaa käsittelyn lainmukaisuus sekä laatia rekisteriseloste (ks. linkki alla). Yhdistyksen tulee myös huolehtia siitä, että henkilötietojen käsittelyn vastuut ja niihin liittyvät tehtävät on määritelty. Kerhonohjaaja toimittaa osallistujien henkilötiedot yhdistyksen vastuuhenkilölle (esim. kerhovastaavalle) kerhon päätyttyä. Kun rekisteriä eli kerättyjä henkilötietoja ei enää tarvita, yhdistyksen on hävitettävä tiedot huolellisesti (esim. silppurissa). Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä: >> Hallinto >> Lait ja säännöt >> Tietosuoja ja henkilötietolaki Arkistoinnista: >> Hallinto >> Arkistointi Suunnittelu alkaa tarvekartoituksesta, jossa selvitetään, minkälaiselle kerhotoiminnalle alueella on kysyntää ja tarvetta sekä mitä resursseja on käytössä. Yhdistys hankkii tarvittavat yhteistyökumppanit, joita voivat olla esimerkiksi toiset paikallisyhdistykset, alueen muut yhdistykset, kunta tai seurakunnan kerhotoiminta. Yhdistyksen hallitus määrittelee kerhoryhmän minimi- ja maksimikoon, jota säätelee muun muassa lasten ikä, toiminnan sisältö, kerhotila. Päivähoitolain mitoitusta voidaan pitää ohjeellisena. Kerholle varataan toimintaan soveltuva, turvallinen, rauhallinen ja viihtyisä kerhotila. (Tilaan tarvitaan myös ensiapuvälineet ja hätänumerot). Ennen kerhotoiminnan käynnistämistä yhdistyksen hallitus sopii yhdistyksen sisäisestä työnjaosta. Suositeltavaa on, että kerhovastaavalla on tietoa tai kokemusta lasten toiminnan ohjaamisesta. Kerhotoiminnan rahoituksesta vastaa yhdistyksen hallitus. Toimintaa aloitettaessa on otettava huomioon kaikki kerhon toiminnasta aiheutuvat kulut sekä käytettävissä oleva rahoitus ja tuotot. Kerhomaksun tulisi pysyä kohtuullisena, jotta mahdollisimman monella lapsella ja perheellä on mahdollisuus osallistua kerhotoimintaan. Kerhon markkinoinnin suunnittelu voidaan aloittaa, kun kerhon perussuunnittelu on tehty. Kerhojen markkinoinnin lähtökohta on, että kerho on tarjolla kaikille lapsille. Yhdistyksen kerhon markkinointi on myös osa MLL:n julkisuuskuvaa. Ilmoittautumisia kerhoon voivat vastaanottaa kerhovastaava tai kerhonohjaaja. Suositeltava tapa on ottaa lapset kerhoon ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistujien yhteystietojen käsittelyssä yhdistyksen on noudatettava henkilötietolakia. 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi 3.10.2013, Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri http://hameenpiiri.mll.fi/

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015 YHDISTYKSEN ARVOT Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Yhdenvertaisuus VISIO MLL Leppävaaran yhdistyksen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA 11.8.2014 29.5.2015 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 2 1.3 Eettisen kasvun tukeminen...

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot